Kansalaisjärjestön. Odottavan äidin. Mitä mieltä Enskasta? päihdeongelma. Kesänumero. ensi- ja turvakotien liiton jäsenlehti. hinta 5 e N o

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kansalaisjärjestön. Odottavan äidin. Mitä mieltä Enskasta? päihdeongelma. Kesänumero. ensi- ja turvakotien liiton jäsenlehti. hinta 5 e N o 3 2012"

Transkriptio

1 ensi- ja turvakotien liiton jäsenlehti hinta 5 e N o Kesänumero Mitä mieltä Enskasta? Voita lepoa tai kesäkassi! Odottavan äidin päihdeongelma 4 Kansalaisjärjestön vahvuudet 8

2 KUVA: Johanna Pohjavirta Satua kiinnosti sivu 4 Pienperheyhdistyksessä toimiva perheväkivallan kokemusasiantuntija Satu luki jo ennalta Enskan 3/12. pääkirjoitus Kannen kesäkuva: Johanna Pohjavirta / Studio Dettani sisältö: 4 päihdeongelmainen odottaja voi kokea avun hakemisen olevan riski Huostaanotto ja tuomitseva kohtelu pelottavat. 8 kansalaisjärjestöä ei voi kilpailla nurin taito, tieto ja pitkä historia liiton valtteja. 10 Kahvitauko Taito nähdä torjunnan taakse 11 Ajankohtaista 12 Minun työviikkoni Yhteyden tekijä. 14 Päihteistä puhutaan neuvolassa motivoiden Koko ajan otetaan huomioon lapsi 17 Kolumni Voi häiritä ja höpöttää 18 Jäsenyhdistykset 21 Kirjauutuudet Retkelle aurinkoon Tyttö ja ihmeelliset korvat Ikkunasta avautuu maailma Hei! enskan lukijatutkimus jatkuu! vastaa osoitteessa tai lehden 2/12 kyselyllä! Voit voittaa pienen loman tai kesäkassin. äitiä yritetään auttaa irti huumeista raskauden aikana. Virpa puisto luovutti puheenjohtajuuden luottavaisin mielin. Neuvolassa puhutaan alkoholin käytöstä Kiinnostavin juttu on ehdottomasti Päihteistä puhutaan neuvolassa motivoiden. Neuvola on yksi oleellisimpia paikkoja, jossa voidaan varhaisessakin vaiheessa puuttua vauva- ja taaperoikäisten perheiden ongelmakohtiin. On hyvä, että on löydetty tapa puhua päihteistä asiakkaalle häntä syyllistämättä rakentavalla keskustelulla päästään varmasti parempiin tuloksiin ja pidempikestoiseen asiakassuhteeseen. Toivottavasti tulevaisuudessa toimitaan samoin myös perheissä tapahtuvan väkivallan kohdalla. N o Ensi- ja turvakotien liiton jäsenlehti 30. vuosikerta, ISSN-L , ISSN Päätoimittaja: Ritva Karinsalo Toimitussihteeri: Essi Lehtinen Toimituskunta: Ritva Karinsalo, Essi Lehtinen, Mikko Savelainen ja Kristina Sarivaara Juttuideat ja palaute toimitukseen: Ilmoitukset: Kirsti Kaleva Ilmoitushinnat: 1/1 sivua 700 e 1/2 sivua 500 e 1/4 sivua 280 e Tilaukset ja osoitemuutokset: Tilaushinta: 28 e / vuosi Taitto ja ulkoasu: Rohkea Ruusu Oy Painopaikka: Lönnberg Oy Kannen kuva: Johanna Pohjavirta ilmestymisaikataulu: 4/12 vk 38 5/12 vk 47 kuva: Nina Dodd Meillä on kanttia sanoa Julkinen keskustelu tarpeesta muuttaa alkoholilakia ja siitä, mitä muutokset ovat, käy kuumana. Asiasta pitäisi päättää tällä hallituskaudella. Sisäisen turvallisuuden ohjelma kiinnittää huomion alkoholista ja muista päihteistä aiheutuviin uhkiin turvallisuudelle. Päihdehuoltolain muuttamista valmistellaan ja erityisesti raskaana olevien, päihteitä käytättävien naisten itsemääräämisoikeuteen aiotaan puuttua. Ensi- ja turvakotien liitto on keskustelujen ytimessä. Teemme työtä niin päihdehaittojen ehkäisemiseksi kuin päihteistä aiheutuneiden kärsimysten lieventämiseksi. Olemme mukana lastensuojelu- ja päihdejärjestöjen yhteisessä vaikuttamistyössä alkoholin mielikuvamainonnan rajoittamiseksi. Meillä on kanttia sanoa, sillä meillä on pitkä kokemus ja vahvaa osaamista päihdeongelmaisten vauva- ja pikkulapsiperheiden auttamisesta. Pidä kiinni -ensikodit ja -avopalvelut ovat saaneet tänä vuonna tehdä työtään rauhassa ilman viime vuosien rahoituksen epävarmuutta. Voimme kiittää sekä eduskuntaa että Raha-automaattiyhdistystä työrauhasta ja kuntia siitä, että perheet lähetetään kuntoutukseen. Kaikki palvelumme ovat olleet täydessä käytössä. Perheillä on mahdollisuus päästä kuntoutukseen ja sikiöillä saada suojelua. Tätä kehitystä ei pidä katkaista. Tästä lehdestä voit lukea päihteistä kärsivien äitien kommentteja siitä, mikä merkitys kohtaamisella on kuntoutumisessa. Liittokokous valitsi yksimielisesti liiton uudeksi puheenjohtajaksi Tuula Haataisen. Kutsumme hänet ilomielin mukaan haavoittuvissa oloissa elävien perheiden puolesta puhumiseen ja työmuotojen kehittämiseen. Tarvitsemme monenlaista osaamista ja verkostoja. Samalla muistutan, että kaipaamme lisää lukijoiden ääntä lehtemme kehittämiseen. Osallistu lukijatutkimukseen ennen juhannusta osoitteessa Hyvää kesää ja auringon valoa ja lämpöä Enskan lukijoille! Ritva Karinsalo toimitusjohtaja

3 Päihdeongelmainen odottaja voi kokea avun hakemisen olevan riski Teksti: Anna Leppo Kuvat: Shutterstock Äitien näkökulmasta käytön lopettamiseen ja ammattiavun hakemiseen liittyy vakavia riskejä. Kun huumeongelmaista odottavaa äitiä yritetään auttaa irti huumeista, hänelle muun muassa kerrotaan, mitä vahinkoa huumeiden käytöstä voi aiheutua sikiön terveydelle. Tarkoitus on, että tieto riskeistä motivoisi äitiä päihteettömyyteen. Aina näin ei käy. Miksi sitten lääketieteellinen tieto riskeistä ei riitä pontimeksi päihteettömyyteen? Mitä huumeita raskausaikana käyttävät naiset itse ajattelevat huumeiden käyttöön liittyvistä riskeistä? Tieto siitä, mikä äitien mielestä heitä eniten uhkaa, auttaa ymmärtämään, miksi huumeiden käyttö joissain tapauksissa jatkuu pitkään raskaudesta huolimatta. Buprenorfiini ja raskaus Raskausaikana buprenorfiinia (Subutex) käyttävien naisten käsitykset huumeiden käytön riskeistä poikkeavat aika lailla lääketieteellisestä näkökulmasta, joka keskittyy sikiön terveyteen kohdistuviin uhkatekijöihin. Buprenorfiini on opioidiriippuvaisten korvaushoidossa käytettävä synteettinen opioidi, joka on Suomessa kulkeutunut laajassa mitassa laittomaan katukauppaan. Buprenorfiinin käyttö syrjäytti 2000-luvun puolivälin Suomessa heroiinin käytön: opioidi-riippuvuuden hoitoon tarkoitetusta lääkkeestä tuli paradoksaalisesti opioidi-riippuvaisten pääpäihde. Lääketieteen näkökulmasta kontrolloitu buprenorfiini-korvaushoito on raskausaikana turvallinen. Se onkin Suomessa yleisesti käytössä. Sen sijaan laitonta buprenorfiinin käyttöä pidetään terveysriskinä sikiölle muun muassa siksi, että käyttö on yleensä suonensisäistä, annoskoko vaihtelee ja siihen liittyy muiden huumeiden oheiskäyttöä. Kun buprenorfiinia raskausaikana käyttäneet äidit pohtivat haastatteluissa raskaudenaikaiseen huumeiden käyttöönsä liittyneitä riskejä, he olivat tietoisia siitä, että käyttö voi vahingoittaa sikiön ja syntyvän lapsen terveyttä, kuten aiheuttaa oppimishäiriöitä. Heidän suurimmat huolensa liittyivät kuitenkin toisenlaisiin asioihin. Lääketieteen näkökulmasta huumeiden käytön lopettaminen ammattilaisten tuella olisi ollut yksinkertainen ratkaisu sikiöön kohdistuvien terveysriskien ehkäisyyn. Äitien näkökulmasta sen sijaan käytön lopettamiseen ja ammattiavun hakemiseen liittyi vakavia riskejä. Lopettaminen ei ole helppoa Huumeiden käytön lopettaminen oli äideille vaikeaa: he olivat tottuneet säätelemään vaikeita tunnetiloja huumeiden avulla ja pelkäsivät, etteivät kestä vieroitusoireiden mukanaan tuomia fyysisiä ja psyykkisiä kärsimyksiä tai pärjää elämässä ilman huumeita. Lisäksi huumeiden käytön lopettamiseen liittyi riski sosiaalisten suhteiden murenemisesta, sillä useimmiten äidin kumppani ja ystävät olivat myös huumeriippuvaisia. Uhkaavia mielikuvia liittyi myös ammattiavun hakemiseen. Ensinnäkin äidit pelkäsivät lastensa menettämistä huostaanoton seurauksena ja saattoivat sen takia suhtautua varauksellisesti lastensuojeluviranomaisiin. Toiseksi jo synnyttäneet äidit kertoivat raskausaikana pelänneensä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten negatiivisia asenteita ja reaktioita. Kaikilla haastateltavilla oli ammattilaisten kohtaamisesta sekä positiivisia että negatiivisia kokemuksia. > jatkuu

4 Äitien kokemuksia ammattiavusta viimeinen asia, jota ammattilaisilta toivotaan, on paheksunta ja moittiminen. Päihdeongelmaisten odottajien hoitoon erikoistuneissa hoitopaikoissa, kuten äitiyspoliklinikoilla ja ensikodeissa, asiakkaan kunnioittavaan ja ei-moralisoivan kohtaamiseen kiinnitetään yleensä paljon huomiota. Monet päihdeongelmaiset naiset käyttävät kuitenkin raskausaikana monia eri palveluita ja kohtaavat myös sellaisia ammattilaisia, joiden on vaikea suhtautua heihin positiivisesti tai edes neutraalisti. viivi Huumeita raskausaikana käyttänyt Viivi kuvaa kokemuksiaan ammattiavun hakemisesta. Viivi: Neuvolan terveydenhoitaja oli ihana, se aina kannusti minua. Se sanoi aina, että kyllä sinä saat sen huumeiden käytön loppumaan ja se oli tosi kiva. Sille oli helppo puhua. Haastattelija (H): Se oli sellainen positiivinen? Viivi: Joo, se oli tosi kannustava. Mutta lääkäristä en tykännyt yhtään, mulle tuli aina kaikesta tosi syyllinen olo, kun kävin sen vastaanotolla. H: Kertoisitko jonkun esimerkin? Viivi: No jos vauva ei liikkunut silloin, kun se lääkäri otti ultraääntä, niin se oli muka mun vika, vaikka en välttämättä ollut käyttänyt mitään [huumeita] silloin ( ). sanna Sanna kuvasi haastattelussa kohtaamistaan sosiaalityöntekijöiden kanssa. Hän oli kokenut kohtaamisen todella epämiellyttäväksi: Sanna: Niitä oli muutama ja yksi niistä oli ihan kauhea. Se puhui minulle niinkuin olisin ollut joku narkkari. Vaikka ihminen käyttäisi huumeita, sille pitäisi yrittää olla kohtelias. Se on ihan ok, että kysytään mitä mulle kuuluu ja sellaista, mutta ei saisi sanoa sellaisia juttuja kuin: Tajuatko yhtään miten vaarallista tämä on vauvalle?. H: Miltä sellainen sitten tuntui? Sanna: Se tuntui ihan kauhealta. Tosi kauhealta. H: Miksi? Sanna: Se oli niin loukkaavaa. On ok kysyä kohteliaasti, että miten menee, mutta ei ihmiselle saisi puhua sellaisella tavalla, että sille tulee sellainen olo että se on aivan täysi paska ja tosi huono ihminen ja kaikki on ihan vaan sen omaa syytä. Haastateltavien nimet on muutettu. > Raskaana olevat naiset kokevat päihteiden käytöstään yleensä suurta syyllisyyttä ja ovat huolissaan sikiön kehityksestä ja hyvinvoinnista. Heidän elämäntilanteensa voi olla hyvin vaativa ja stressaava. Avun hakeminen ja oman tilanteen paljastamien ulkopuolisille ei yleensä ole helppoa viimeinen asia, jota ammattilaisilta toivotaan, on paheksunta ja moittiminen. Ammattilaisten tulisi ymmärtää, että päihteiden käytön lopettaminen ei ole raskaudesta huolimatta helppoa, ainakaan jos käyttöhistoria on pitkä, fyysinen riippuvuus vaikea ja koko elämäntapa kietoutuu pitkälti päihteiden käytön ympärille. Päihteiden käytön lopettamisen vaikeutta ei tulisikaan tulkita piittaamattomuudeksi ja motivaation puutteeksi, vaan ymmärtää, että lopettamisen vaikeus kuuluu päihderiippuvuuden luonteeseen. Päihdeongelmainen odottaja voi tarvita ammattilaisen tukea hoitomotivaationsa vahvistamisessa. Kannustava asenne auttaa sikiötä Kun raskaana oleva nainen päättää hakea ammattiapua päihdeongelmaansa, sosiaali- ja terveysalan ammattilaisilla on tuhannen taalan paikka tehdä avun saaminen mahdollisimman helpoksi ja miellyttäväksi suhtautumalla avun hakijaan myönteisesti ja kannustavasti. Tämä ei aina ole ammattilaisille helppoa, kun kyseessä on päihteitä raskausaikana käyttävä nainen ja työntekijät ovat huolissaan päihteiden vaikutuksista sikiöön. Ammattilaiset eivät aina välttämättä ymmärrä, miten keskeinen merkitys heidän asenteillaan ja lähestymistavallaan on: sikiötä voidaan auttaa vain, jos äitiin suhtaudutaan myönteisesti ja häntä halutaan auttaa. Työntekijöiden negatiiviset asenteet voivat tehdä avun hakemisesta äidille todellisen riskin. Kun äidit kuvasivat tukalia kohtaamisia ammattilaisten kanssa, niille oli yhteistä se, että äiti oli tullut kohdelluksi tavalla, joka sai hänet tuntemaan itsensä huonoksi ja pahaksi ihmiseksi. Äidit pitivät kohtaamisia niin ahdistavina, että motivaatio hakea ja ottaa vastaan ammattiapua heikkeni. Haastatteluissa kävi selväksi, että sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden asenteilla on asiakkaan kannalta ratkaiseva merkitys. Positiivisiksi äidit kuvasivat kohtaamiset, joissa he kokivat tulleensa kuulluiksi ja joissa heitä oli kohdeltu normaaleina ihmisinä eikä toivottomina narkkareina. Työntekijän kannustava ja positiivinen asenne on äitien näkökulmasta avain avun saamiseen ja luottamuksen syntymiseen. Päihdeongelmaisten raskaana olevien naisten hoitoon erikoistuneilla äitiyspoliklinikoilla ja ensikotien laitos- ja avopalveluissa hoidettiin 1990-luvulla enenevässä määrin huumeita käyttäviä naisia. Lääketieteen näkökulmasta raskaudenaikaiseen huumeiden käyttöön liittyy monenlaisia riskejä, vaikka alkoholi onkin nykytietämyksen valossa sikiölle kaikkein vaarallisin päihde. Artikkelissa esitetyt ajatukset perustuvat Anna Lepon väitöskirjatutkimukseen Precarious Pregnancies. Alcohol, drugs and the regulation of risk. Leppo haastatteli tutkimuksessaan huumeongelmasta raskausaikana kärsineitä naisia. Haastatellut olivat päihdepoliklinikan asiakkaita

5 Kansalaisjärjestöä ei voi kilpailla nurin - Uudelleen vahvistuva kansalaistoiminta tuo lähivuosina esiin uusia tehtäviä, uskoo Virpa Puisto. Tehtäväämme yhteiskunnassa ei ole kyseenalaistettu, sanoo liittokokouksessa Ensi- ja turvakotien liiton puheenjohtajuudesta 16 vuoden jälkeen luopunut Virpa Puisto. TEKSTI: Essi Lehtinen KUVAT: Suvi Elo 40 vuotta ensikotien hyväksi työskennellyt sosiaalineuvos Virpa Puisto jättää paikkansa rauhallisin mielin. Ensija turvakotien liitto voi niin hyvin kuin tässä yhteiskunnallisessa tilanteessa on mahdollista. Meillä on vahvat osaajat yhdistyksissä ja liitossa, työ on hyvässä vauhdissa. Haasteen yhteiskunta heittää yhdistysten halulle toimia yhdessä. Sosiaalipalveluissa on meneillään samanlainen kaupallisten yritysten rynnistys kuin terveydenhuollossa on jo koettu. Pörssiin kirjautuu yrityksiä, joiden toimiala on lasten majoituspalvelu. Kolmannen sektorin toimijoilta odotetaan virheitä tai toisaalta yhtäläisyyttä palveluja tuottavien yritysten kanssa, jotta ne voitaisiin kilpailuttaa samalta viivalta, sanoo Virpa Puisto. Kehitys, jonka aikana liiton jäsenyhdistystenkin on valittava, kilpailevatko ne palveluntuottajina kaupallisten yritysten kanssa vai kuuluvatko tiiviiseen, valtakunnalliseen kansalaisjärjestöön, kestää Virpa Puiston arvion mukaan vain muutaman vuoden. Pienet toimijat on helppo ampua alas, mutta isoa kokonaisuutta ei voi keikauttaa. Kunhan itse ymmärrämme pitää toimintamme yleishyödyllisenä palveluja tuottavana kansalaistoimintana, voimme jatkaa. Rahat äitien hoitoon Puheenjohtajana Virpa Puiston sitoutuminen Pidä kiinni -hoitojärjestelmän rahoituksen turvaamiseen on kattanut käynnit jopa kauppa- ja teollisuusministeriössä neuvottelemassa sosiaalialan rahoituksesta. Hänen on kuultu sanovan että jään pois vasta, kun päihdeäitien rahoitus on kunnossa. Tänä vuonna hoitojärjestelmää rahoittavat sekä Raha-automaattiyhdistys että eduskunnan päätöksellä valtio. Voiko peräsimen nyt jättää? Töitä päihdeäitien hoitamiseksi on tehty 20 vuotta. Kiitos siitä kuuluu lukemattomille ihmisille niin hoitoyksiköissä kuin luottamustehtävissä liitossa, RAY:ssä, kunnissa, ministeriöissä ja eduskunnassa. Valtion rahoitus on toistaiseksi ollut satunnaista. Puisto näkee mahdollisuuden valtiovarainministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön hankkeessa siirtää RAY:n hyvien vuosien tuloja valtion kassaan. En edes painajaisena usko, että ne parikymmentä miljoonaa euroa menisivät valtion yleiskuluihin. Sen sijaan juuri noita RAY:n rahoja kuljetetaan valtion kautta päihdeäitien hoitojärjestelmän kaltaisiin erityispalveluihin. Kaari on ollut pitkä 1980-luvun odottavien äitien kaljanjuontia kritisoineista kampanjoista. Minusta olemme pääsemässä satamaan. Motivaatio vaikuttamistyöhön Virpa Puistosta tuli Turun ensikodin johtaja ihan lapsena, vuonna Radikaalin 60-luvun jälkimainingeissa Turussa nähty elää hänen mielessään edelleen. Puhumme esihistoriallisena ilmiönä yksin vauvaa odottavan äidin pelastamisesta yhteiskunnan asenteilta ja painostukselta. Koko 1970-luvun asenteet olivat kuitenkin aivan samat kuin 1940-luvulla, ohuesti verhottuna vain. Turun ensikotiin tuli odottavia äitejä muilta paikkakunnalta salatakseen suvulta ja tutuilta vauvan tulon. Lapsen he luovuttivat heti synnytyksen jälkeen pois. Asenteiden hidas muutos ja edelleen esiin pilkahteleva kielteinen suhtautuminen yksinhuoltajia kohtaan saavat Virpa Puiston tuhahtamaan. Joku näitä asenteita ylläpitää. Ensikodin juuresta Iso muutos ensikotien asukkaissa tapahtui 1990-luvulla. Kun raskaana olevan yksinhuoltajan alkoi olla mahdollista saada kunnalta edullinen vuokra-asunto ja tarvitsemaansa tukea ensikotien avopalveluista, ensikotiin tulivat ne, joiden auttamiseksi asunto ja tuki eivät riittäneet. Ensikotien äidit ovat poikkeuksellisen nuorina äidiksi tulleita tai esi- Omassa toiminnassani Ensi- ja turvakotien liitto on kansalaistoiminnan vahva runko ja vanhus- ja vammaispuolen luottamustehtäväni oksia. merkiksi vakavasti mielenterveysongelmaisia. Virpa Puisto on tyytyväinen siitä, että Ensi- ja turvakotien liitossa tapaa tehdä työtä on muutettu aina sen mukaan, mitä on huomattu asiakkaiden ja yhteiskunnan tarvitsevan. Vuorotellen uusia työmuotoja ovat olleet turvakodit, Alvari-perhetyö, päihdeäitien hoito, miestyö, tapaamispaikat, työ vankilan perheosastolla ja uusimpana työ turvapaikanhakijoiden kanssa. Viesti asiakkaiden tarpeesta on tullut työntekijöiltä. Apu on sitten muotoiltu hankkeeksi ja ryhdytty kehittämään työtä. Tekemistä on riittänyt. Välillä ensikodit ovat Puiston mielestä olleet vaarassa jäädä kasvattamiensa rönsyjen alle. Olen iloinen siitä, että 2000-luvulla ensikotien kehittämiseen on kiinnitetty taas enemmän huomiota. Kaikessa toiminnassa on uudelleen nostettu esiin lapsen näkökulma. Turun toreille Seuraajalleen Tuula Haataiselle Virpa Puisto jättää järjestön hyvillä mielin. Puisto pitää Tuula Haataista osaavana ja laajan verkoston omaavana vaikuttaja. Omaa aikaansa Virpa Puisto haluaa käyttää enemmän kolmen pienen lapsenlapsensa kanssa olemiseen. Pojat odottavat sirkuskouluun ja squash-harjoituksiin viejää. Joukon nuorimmainen, vahvatahtoinen 2-vuotias tyttö saa hymyn nousemaan mummin kasvoille. Saa nähdä, mihin hän kuljettaa minut. Mahdollista on myös syksyn kunnallisvaaleissa ehdokkaaksi asettuminen ja muuhun alueelliseen toimintaan osallistuminen. Puheenjohtajuudesta luopumista Virpa Puisto kuvaa palan repimiseksi itsestään. Vähän aikaa sattuu. Mut ei se, et ei ole liiton puheenjohtaja, tarkoita sitä, ettei ole enää ensikoti-ihminen, Virpa Puisto sanoo

6 kahvitauko AJANKOHTAISTA teksti: Mia Lahti kuva: Sami Airola TAITO NÄHDÄ torjunnan taakse käsikirja väkivallan käsittelemisestä yläkoulussa Kolme tapaa käsitellä perheväkivaltaa yläkoulussa on ilmestynyt. Materiaali on työväline väkivallan käsittelemiseen nuorten kanssa. Yhteen koottiin Uskalla puhua väkivallasta -hankkeessa liiton jäsenyhdistyksissä Lahdessa, Mikkelissä ja Oulussa koulujen kanssa tehty yhteistyö. 30-sivuisessa käsikirjassa on myös valmiita tuntisuunnitelmia. Kirjan toimitti suunnittelija Leena Marila-Penttinen. Kirjaa voi lukea sähköisenä versiona Nettiturvakodissa. Se on vapaasti koulujen ja niiden yhteistyökumppaneiden käytössä. Katso Kannustava vuorovaikutus (ICDP) Pia Metsola, mitä sinä teet työksesi? Olen ohjaaja Aittistuvalla, Mikä sinusta on kannustavassa vuorovaikutuksessa erityisen hyvää? Milloin sinua on viimeksi kehuttu tai kannustettu työssäsi? vahvistaa vanhemman ja Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistyksen perhekuntou- Todellinen helmi on ihmisten uudelleenmäärittely ja na Vaittinen kiitti minua kan- Toiminnanjohtajamme Jaa- lapsen välistä kannustavaa vuorovaikusta. tusyksikössä. empaattisuus työssä. Olen nustavan vuorovaikutuksen Tuula haatainen aikuisen ja lapsen uudelleenmäärittelyn avulla koulutukseen lähtemisestä, puheenjohtajaksi välillä kolme tärkeää Keille Aittistupa on oppinut näkemään ihmisten kannusti mukana olemisessa Suomen Kuntaliiton varatoimitusjohtaja tarkoitettu? vuoropuhelumallia: negatiivisen käytöksen takaa ja rohkaisi vielä jatkamaan. Tuula Haatainen (52) on valittu Ensi- ja tunnepohjainen vuoropuhelu, Aittistupa auttaa alle 4-vuotiaita lapsia ja heidän van- heidät myönteisempinä. Se turvakotien liiton uudeksi puheenjohtajaksi. Huhtikuussa Sopukassa kokoontu- merkityksiä luova Miltä se tuntui? vahvistaa omaa työtäni ja saa vuoropuhelu ja säätelevä hempiaan ennen kaikkea vanhemman ja lapsen välisessä Hyvältä. Tuli tunne, että minuun luotetaan. minut jaksamaan paremmin. nut liittokokous valitsi hänet 16 vuotta puheenjohtajana toimineen sosiaalineuvos Lasten Päivää Linnanmäellä vietti noin vuoropuhelu vuorovaikutuksessa, mutta Teetkö jotain nyt eri Virpa Puiston seuraajaksi. Puisto ei enää 1030 Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten osta kesäkassi! ohjelma ja sen Milloin kahvi maistuu asettunut ehdolle järjestön johtoon. lasta ja aikuista. Hauskaa oli! Tilaa liitosta, hinta 10 euroa. myös esimerkiksi säännöllisen päivärytmin löytymisessä. Näen kaikki ihmiset hel- Illalla kotona oman per- tavalla kuin ennen? parhaalta? omaksumiseksi kolmitasoinen Tuula Haatainen on toiminut aiemmin Värit: oranssi, violetti ja turkoosi. koulutus kansanedustajana, sosiaali- ja terveysministerinä, opetusministerinä ja Helsingin Lapset käyvät meillä toisen pommin lähestyttävinä. heen kanssa. kehitetty Norjassa, käytössä vanhempansa kanssa kolmena Osaan paremmin tietoisesti sivistys- ja henkilöstötoimen apulaiskau- muun muassa Skandinaviassa päivänä viikossa. luoda tilanteita ja kohtaamipunginjohtajana. Hän on erikoistunut ta- ja monissa kehitysmaissa sia, jossa toinen osapuoli tuntee sa-arvokysymyksiin ja väkivallan vastai- valokuvat isistä kirjaksi olevansa tärkeä ja arvokas. seen työhön. Haatainen toimii Suomen Ensi- ja turvakotien liitto on julkaissut Olet opiskellut kannustavaa vuorovaikutusta. Mitä englanniksi International Mietin enemmän, mikä juuri vanhusten turvakotiyhdistyksessä. isien ja lasten kuvista kootun Hetki isänä Child Development Programme opit? tälle asiakkaalle on tärkeää Kuntien ja muiden palveluntuottajien kuten järjestöjen kumppanuus var- lapsen välisestä suhteesta kiinnostuneille. -kirjan. Kirja on tarkoitettu kaikille isän ja (ICDP) Koulutus on vahvistanut ja mikä juuri häntä vahvistaa. Uskallus ja taito kohdata ymmärrystäni kosketuksen ja mistaa toimivan palvelujärjestelmän. Tärkeintä on nyt turvata toiminnan rahoitus tavissa liiton toimistosta. Hinta 18 euroa. Omistettu se on miehille. Kirja on ostet- läheisyyden tärkeydestä sekä Katso lisää: empaattisesti myös negatiivisesti käyttäytyvät ihmiset on sanoo. lasten että aikuisten kanssa ja palveluketjujen toimivuus, Haatainen työskennellessä. Olen tullut lisääntynyt. Liiton hallituksen uusiksi jäseniksi valittiin Markku Lehtinen Turusta ja Marja fi/tyomuodot/lapsikeskeinenpaihdetyon-kehittminnastani vuorovaikutus- tietoisemmaksi omasta toi- Opiskeletko vielä lisää? Salo-Laaka Oulusta ja varajäseneksi Marja-Leena Meriläinen Helsingistä. Helena tilanteissa ja rohkaistunut Jatkan toisen tason koulutuksessa, jotta voin ohjata käyttämään oppimiani taitoja. Huomaan lapsen entistä kaudelle hallitukseen. Hallituksessa jatka- Nordiska Kvinnor Mot Våld Mitä mieltä Enskasta? Tiuraniemi Rovaniemeltä valittiin uudelle kannustavan vuorovaikutuksen ryhmiä. paremmin ja olen entistäkin vat Virpi Dufva (Helsinki), Margit Isomäki (Vaasa), Ulla Koskinen-Laine (Lahti), Ensi- ja turvakotien liitto järjestää yhteistyökumppa- Vastaa lukijatutkimukseen enemmän lapsen äänenä. Raija Kotilainen (Mikkeli), Riitta Mäkinen (Jyväskylä) ja Tuula Väätäinen (Kuopio) ja neidensa kanssa syyskuun Helsingissä pohjoismaisen Nordiska kvinnor mot våld -seminaarin. helposti verkossa Pia keväisellä tauolla. varajäseninä Heli Kivelä (Helsinki) ja Kaija Matikainen (Helsinki). Voit voittaa lepoa tai kesäkassin! Ilmoittaudu nyt! Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Kysely on avoinna juhannukseen. 11

7 Yhteyden tekijä Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai minun työviikkoni Lapissa matka auttajan luo voi olla satoja kilometrejä. Tanja Sälevä työskenteli aiemmin ohjaajana Lapin ensi- ja turvakodin Pidä kiinni -yksiköissä, mutta kehittää nyt tapoja auttaa videoneuvottelun kautta Tanja sovitteli etäyhteyttä osaksi asiakkaiden kohtaamista. Maanantai 8.30 työhyvinvointipalaveri 9.30 arviointikyselyn muokkaus ja vapaaehtoisten koulutuksen suunnittelu lounas sähköposti työsuojelukeskustelu vapaaehtoisen pelastuspalvelun ryhmän valmistelu Lapin ensi- ja turvakodin 19 Vapepa-ryhmä Teksti ja kuvat: Tanja Sälevä Aloitamme viikon kollegani Anna-Leena Palosaaren kanssa suunnittelemalla vapaaehtoisten koulutusta etäyhteydessä. Aiomme syksyllä kouluttaa etäyhteyden avulla vapaaehtoisia toimimaan synnytystukihenkilöinä eli doulina ja tukihenkilöinä ensi- ja turvakodin asiakkaille. Visioverkko-hankkeen tärkeitä osia ovat seuranta ja arviointi. Hion vielä yhdistyksemme henkilöstölle suunnattua kyselylomaketta asiakkailta saadusta arvioinnista ja laitan testiversion työryhmän jäsenille. Illaksi valmistelen illan Vapaaehtoisen pelastuspalvelun (Vapepa) kuukausikokousta. Vapepa on meillä ihan uutta, mutta itse olen harrastanut sitä aktiivisesti jo noin 15 vuoden ajan. Ryhmään ilmoittautui heti 10 hälytystoiminnasta kiinnostunutta yhdistyksemme vapaaehtoista. Vapepa on laaja vapaaehtoisten auttajien verkosto, joka toimii kaikkialla Suomessa. Olemme ilmoittaneet viranomaisille, että olemme käytettävissä, jos meitä tarvitaan. Palaveri miestyön tekijöiden kanssa heidän luolassaan. Yhdistyksemme Miestyön keskus on ollut veturi Visioverkkohankkeessa, koska he ovat tehneet asiakastyötä etäyhteyden avulla jo ennen hanketta. Hankkeessa kehitämme asiakastyön menetelmiä etäyhteystyöhön soveltuviksi. Luonnostelemme kyselylomakkeen, jolla miestyö kerää palautetta asiakkailta. Käynti luolassa on mukavaa vaihtelua usein kovin toimistopainotteisiin työpäiviin. Loppupäivän yritän asentaa videoneuvotteluohjelmistoa lapsityön huoneen tietokoneelle, mutta asennus ei onnistu, kun minulla ei ole koneelle pääkäyttäjäoikeuksia. Töihin tullessani avaan videoneuvotteluohjelmistoni, joka herjaa minulle lisenssivirheestä. Kävelen saman tien Miestyön keskukseen tarkistamaan, mikä mahtaa olla Jari Harjun ohjelmiston tilanne. Hänen ohjelmistonsa herjaa samaa. Emme saa yhteyttä ohjelmiston tarjoajan help-deskiin. Kun tavoitamme ohjelmiston myyntiedustajan, hän kertoo, että vika on isompi ja ohjelmiston valmistajan korjattava. Pyrimme testaamaan yhteydet aina ennen neuvotteluita. Useimmiten ohjelmistot toimivat vallan mainiosti, mutta tekniikka on ihmeellistä ja aina voi tulla jotain. Hankkeen onnistumisen ja palvelumuodon juurruttamisen kannalta on erittäin tärkeää, että videoneuvottelusta jää sekä työntekijälle että asiakkaalle mahdollisimman miellyttävä kokemus. ATK-vastaavaamme Mikael Oksa lisää minulle käyttäjäoikeuksia, jotta voin asentaa videoneuvotteluohjelmiston lapsityön huoneen koneelle. Asennus on valmis 15 minuutissa. < Viestintätiimi, johon Tanja kuuluu, on ylpeä tuottamastaan uudesta esitteestä. Kehittämisen kannalta on tarpeellista saada tietoa, kuinka etäyhteystyö on onnistunut ja miten se on koettu. Meillä on vasta muutama kokemus asiakastyöstä etäyhteydessä, mutta asiakkaat ovat kokeneet työskentelyn luontevana. Merkityksellistä on ollut, että asiakasta on tavattu ensin kasvotusten. Asiakasprosessi alkaa, kun lastensuojelun sosiaalityöntekijä ottaa yhteyttä ja kertoo avun tarvitsijasta. Asiakkaan kanssa sovitaan työskentelystä ja hänen omalle tietokoneelleen tilataan videoneuvotteluohjelmisto. Ensimmäinen tapaaminen on yleensä asiakkaan kotona. Lataamme samalla ohjelmiston asiakkaan koneelle. Etäyhteydessä tapaamisia on muutama tai useita muutaman kuukauden jaksona. Asiakkaalla täytyy olla oma tietokone ja nettiyhteys, web-kamera ja kuulokemikrofoni. Jos asiakkaalla ei ole omaa tietokonetta, hän voi käydä kotikuntansa sosiaalitoimessa tai muussa toimipisteessä, jossa on videoneuvottelulaitteet. Haasteellista täällä Lapin alueella on se, että joka paikassa verkkoyhteydet eivät toimi hyvin tai ollenkaan. Kuntakeskuksissa onneksi toimivat. Avun saaminen omassa kunnassa on joka tapauksessa parempi vaihtoehto kuin ilman apua jääminen. Töihin tullessa törmään ulkona kiinteistönhoitajaamme, joka nostaa lippua salkoon kuulemma siksi, että miestyön tekijä Petteri Huhtamella on ollut talossa vuoden töissä (todellisuudessa liputetaan Kansallista veteraanipäivää). Miestyön tekijät tosiaan juhlistavat tänään Petterin vuosipäivää kakkukahveilla ja minutkin on kutsuttu. Aika hieno kiitos vuoden yhteistyöstä! Jaana Laukkanen avopalveluyksikkö Tuuliasta piipahtaa luonani ja pohdiskelemme, koska pidämme seuraavan kehittämispalaverin Tuulian väen kanssa. Tuulia aloittelee etäyhteydessä unelmatyöskentelyä pitkäaikaisen asiakkaansa kanssa. Tapaamme myös Kotona tehtävän työn työryhmän kanssa. Heillä on tarkoitus aloittaa etäyhteystyöskentely siten, että maahanmuuttajaperheissä tulkki voi osallistua tapaamisiin videoneuvotteluyhteyden avulla. Alvari-perhetyöntekijät taas ovat miettineet työskentelevänsä etäyhteydessä sellaisten asiakkaiden kanssa, jotka asuvat Rovaniemellä, mutta kaukana keskustasta, ja joiden luo matkat vievät paljon aikaan. Etäyhteyden avulla alvarit voisivat tavata perheitä useammin. Epeli. Asennus kesken. Vapaaehtoiset Leif Wilenius (vas.) Riitta-Liisa Ylipaavalniemi ja Taina Tast. Tanja videoneuvottelussa läppärin ruudulla

8 Pirjo-Liisa Eklöfin luona neuvolassa Sulon 3-vuotistarkastuksessa ovat Sulo, isoveli Niilo (5) ja äiti Terhi Krokberg. Päihteistä puhutaan neuvolassa Koko ajan otetaan huomioon lapsi vaikka alkoholin käyttö on tilastojen mukaan Suomessa vähenemässä, sitä kuluu edelleen paljon. Lapset kokevat alkoholin liiallisen käytön haitat raskaasti. Apuun huudettiin neuvolat. teksti: Eeva-Kaarina Veijalainen ja Essi Lehtinen kuvat: Antti Roos Kolme vuotta sitten voimaan tuli asetus, jonka mukaan neuvoloiden on yritettävä löytää mahdollisimman varhain perheet, jotka tarvitsevat tukea. Tuki voi olla tarpeen esimerkiksi vanhempien masennuksen, perheväkivallan tai päihteiden käytön takia. Siksi neuvolakäynneillä on nykyään otettava puheeksi myös vanhempien päihteiden käyttö. Alkoholinkäyttöön liittyvää riskiä arvioidaan kansainvälisestikin tehokkaaksi tunnustetulla Audit-kyselyllä, jonka perusteella arvioidaan alkoholinkäytöstä aiheutuvia haittoja henkilölle itselleen tai hänen sosiaalisille suhteilleen. Päihteiden käytön muuttamisen tarvetta neuvolassa arvioidaan yhdessä vanhempien kanssa niin, että huomioon otetaan myös lapsen näkökulmaa asiaan. Lapsesta isän tai äidin päihtymys voi olla pelottavaa tai ahdistavaa, vaikka aikuisten mielestä siihen ei olisi syytä. Keskustelun aloittaminen ei ole aina helppoa. Erityisesti äidit tuntevat liiallisesta alkoholin käytöstään voimakasta häpeää ja syyllisyyttä. Työntekijän asenteet, hyväksytyksi tuleminen ja mahdollinen lasten huostaanotto pelottavat. Päihteiden ja väkivallan tiedetään myös usein kietoutuvan yhteen. Keskustelu omista vaikeuksista edellyttää luottamuksellista suhdetta terveydenhoitajaan, aikaa ja terveydenhoitajan ammatillista osaamista. Oman elämänsä asiantuntija Janakkalan Turengissa neuvolan terveydenhoitaja Pirjo-Liisa Eklöf hoitaa jo kolmatta sukupolvea odottavia äitejä ja alle kouluikäisiä lapsia. Eklöf osallistui muutama vuosi sitten koulutukseen, jossa muun muassa päihteiden käytön puheeksi ottamiseen tarjottiin työkaluksi motivoivaa haastattelua. Hänet koulutus pysäytti huomaamaan, että asiakkaan kanssa jutellessa paikalla on yhden sijasta kaksi asiantuntijaa. Vanhalle konkarille teki hyvää pysähtyä miettimään omia toimintatapoja. Sitä helposti ajattelee, että tietoa on kertynyt jo niin paljon, että sitä pitäisi päästä jakamaan, sanoo Pirjo-Liisa Eklöf. Janakkala on paikkakunta, jonne muutetaan paljon muualta. Nuorten perheiden tukiverkostot voivat olla kaukana. Eklöf sanoo, että jos hän vain onnistuu luomaan luottamussuhteen asiakkaansa kanssa, äidit ja isät kyllä puhuvat asioistaan. Meillä asiakkaat pysyvät monta vuotta ja tulevat pienin välein uudestaan. Suhteen saa paljon paremmin toimimaan motivoimalla kuin sanomalla että nyt kyllä näyttää siltä, että teidän perheessä on iso ongelma. Aivan uusi motivoinnin idea ei >

9 kolumni Pirjo-Liisa Eklöf mittaa Sulon päänympärystä. Sylinä äiti Terhi Krokberg. Tutkimukset ja terveydenhoitajien omat kokemukset osoittavat, että vanhempien päihteidenkäyttöön puuttuminen on ollut arka asia ja mahdollisen muutoksen tukemiseen ei ole ollut työkaluja. Ensi- ja turvakotien liiton Päihteet lapsen silmin -hankkeessa 16 terveydenhoitajan tutustui motivoivan haastattelun menetelmään muutoksen tukemisen apuna. Terveydenhoitajat saivat teoriaopetusta haastattelumenetelmästä ja harjoittelivat sitä työssään. Osallistujat olivat Forssan, Hattulan, Hämeenlinnan, Janakkalan ja Loimaan terveyskeskuksista. Puolen vuoden kuluttua terveydenhoitajat kokivat, että heidän ammatillinen asiantuntijuutensa oli kehittynyt ja syventynyt ja perhelähtöinen työskentelyote vahvistunut. Janakkalassa ollut, mutta sen asettaminen uudenlaiseen käyttöön teki siitä työkaluna toimivan. Vahvistus sisäiselle motivaatiolle Motivoiva haastattelu neuvolassa pyrkii äidin tai isän sisäisen motivaation vahvistamiseen etsimällä ja ratkaisemalla hänen kanssaan siihen liittyviä epävarmuustekijöitä. Motivoivan haastattelun käsite syntyi runsaasti päihteitä käyttävien hoitamisesta kertyneestä kokemuksesta. Ensimmäisenä haastattelua kuvasi William Miller vuonna Myöhemmin Miller ja Stephen Rollnick ovat kehittäneet menetelmää käytännönläheisemmäksi. Motivoivassa haastattelussa keskeistä on kuunnella, mitä asiakas sanoo pohtiessaan mahdollista oman toimintansa muutosta. Työntekijä sovittaa sitten asiakkaan pohdintaan muutosta tukevan keskustelun ja käyttää siinä motivoivan haastattelun keinoja. Niitä ovat avointen kysymysten esittäminen, vahvistaminen ja tukeminen, heijastava kuunteleminen ja siihen liittyvä reflektointi, muutospuheen vahvistaminen sekä yhteenvetojen tekeminen asiakkaan puheesta. Pirjo-Liisa Eklöf sanoo huomanneensa omassa työssään väittelyn tai inttelyn asiakkaiden kanssa loppuneen. Tilalle ovat tulleet hedelmälliset keskustelut. Täysin läsnä Janakkalassa työskentelee neljä terveydenhoitajaa, joista kaksi täysipäiväisesti neuvolassa. Pirjo-Liisa Eklöf arvioi, että hän tapaa päihdeongelmaisia ja masentuneita vanhempia viikoittain. Heidän kanssaan keskusteluun hän sai motivoivasta haastattelusta rohkeutta uskaltaa kysyä suoraan ja kyseenalaistaa arkaluontoisempiakin asioita. Teen asiakkaalle selväksi, miksi kysyn ja miksi olen täällä. Parin vuoden kokemus menetelmästä on tuonut rutiinia. Aluksi se, että on keskityttävä täysin asiakkaan kertomaan, oli väsyttävää. Tarkentavia kysymyksiä ei pystynyt tekemään, jos ei keskittynyt kuuntelemiseen. Rutiinin kasvaessa uudesta työtavasta on tullut antoisa. Pirjo-Liisa Eklöf pyrkii siihen, että ihminen itse löytää ratkaisuja ongelmiinsa. Tai jos tulee tunne, että minulla olisi keinot auttaa, voin tarjota niitä. Joskus esimerkiksi perhetyöntekijän käynneistä on apua. Tervetullut pakko Motivoivan haastattelun koulutukseen osallistuneilta terveydenhoitajilta kerättiin palaute menetelmästä puoli vuotta koulutuksen jälkeen. Päihteistä puhuminen oli entistä helpompaa, eikä niiden puheeksi ottamiseen ollut enää kynnystä. Terveydenhoitajien kokemus oli, että varsinkin miehet puhuvat päihteistä rehellisesti, kun heille antaa siihen mahdollisuuden. Kun perheeseen odotetaan vauvaa, isät ovat valmiita muuttamaan päihteiden käyttöään. Toisaalta palaute toi esiin työntekijöiden huolen omasta jaksamisestaan, kun keskustelut asiakkaiden kanssa ovat entistä syvällisempiä ja niissä esiin tulevat, usein raskaat, asiat kuormittavat työntekijöitä. Ajan käyttöön terveydenhoitajat toivoivat esimiesten ymmärrystä. Nykyään vallitseva tapa tehdä terveydenhoitajatyötä on kiireinen. Yllättäen Pirjo-Liisa Eklöf sanoo motivoivan haastattelun vähentäneen kiireen tuntua. Aikaa löytyy. Kiireeseen jollakin tavalla tottuukin ja jotkut asiat tekee nopeasti. Sitten väliin jää luppoaikaa. Miksei senkin ajan voisi käyttää asiakkaan hyväksi? Samalla Eklöf muistuttaa opiskelleensa ensin sairaanhoitajaksi ja sitten terveydenhoitajaksi ja kätilöksi vuosikymmeniä sitten, jolloin korostettiin suorituksia. Siihen toimintatapaan motivoiva haastattelu on tuonut tervetulleen pakon pysähtyä kuuntelemaan. Kuva: Lehtikuva/Antti Aimo-Koivisto Voi häiritä ja höpöttää Ovella seisoo pieni tyttö, oman tyttäreni ikäinen. Tyttö näyttää katulapselta, likainen ja märkä tukka on edestä värjätty mustaksi, nuhjuiset vaatteet roikkuvat. Kasvot nykien tyttö sopertaa: Mä ajattelin, että jos mä voisin olla teidän kodissa. Mitä sinulle on tapahtunut, minä kysyn, miksi silmäsi on mustana? Oma lapseni on yläkerrassa, harrastuksistaan tulleena, puhtaaksi pestynä, hiukset föönattuina, iltapalan syöneenä, iltasatua lukevan isänsä kainalossa. Koulun kevätjuhlassa ovella seisova tyttö näytti vielä aivan toiselta. Hän hymyili. Vaalea pitkä tukka kiilsi. Vuosi sitten hän poimi minulle kukkia syntymäpäivänäni. Mua lyötiin eilen Alepan bussipysäkillä, hän sanoo nyt. Seuraavana aamuna olen yhteydessä sosiaalitoimen, perhepalvelun ja lastenkodin johtajiin sekä koulun rehtoriin, Syysillan pimeys, tihkusade. kuraattoriin ja opettajaan, tuttuun erityisopettajaan, kaupunginosassamme aktiivisesti toimiviin vanhempiin. Kuulen, että huostaan otetun ja laitokseen sijoitetun tytön tilanne paheni rajusti kesällä. Hän alkoi karkailla, tupakanpolton lisäksi kuvioihin tuli alkoholin käyttö. Alkoholimyrkytys johti sairaalahoitoon. Lastenlinnan psykiatrit ovat suositelleet hänelle muuta hoitopaikkaa kuin lastenkoti, josta on liian helppo karata. Ainoa keino karkailun estämiseen on ollut lapsen kenkien takavarikoiminen. Nyt ymmärrän, miksi tyttö on käynyt lainaamassa kenkiä luokkatovereiltaan. Soitan lisää puheluja, keskustelen ja opin. Kuulen, että lastenkoteihin sijoitetuilla lapsilla menee aiempaa huonommin. Se ilmenee muun muassa karkailujen lisääntymisenä. Erityisopettaja sanoo karusti: Näitä karkailevia pikkutyttöjä raiskataan mennen tullen. Koulussa tyttöä vieroksutaan. Hän polttaa tupakkaa välitunnilla ja kotimatkalla. Hän lyö toista tyttöä. Hän kertoo kummallisia tarinoita: Minullakin on ystävä. 38-vuotias mies. Hänellä on perhe ja hän juoksee lenkkiä lähimetsässä. Tyttöä ei oteta mukaan leikkeihin. Jättämällä ison tyhjän tilan tytön ympärille lapset huutavat: Katsokaa tuolla on tyttö, joilla on ongelma! Tuolla se on yksin! Lapset näkevät kaiken. He tietävät kaiken ja kertovat kaiken omalla tavallaan. Voi riehua ja häiritä, höpöttää ja kikattaa kuollakseen, pudota tuolilta lattialle, töniä ja potkia, kaatuilla ja juosta täysillä väärään suuntaan, tapella ja riidellä. Ja voi vieroksua, kieltäytyä ottamasta mukaan leikkeihin. Sitten aikuiset näkevät, että jotain on pahasti vialla, ja tekevät viimein jotain. Päivi Tapola on helsinkiläinen kirjailija ja vapaa toimittaja. Hän on julkaissut kymmenkunta teosta, joista viimeisin on Rakentajan elämä Georg W. I. Schreck (Moreeni, 2011). Kolumnin tyttö ja tapaus ovat todellisia

10 jäsenyhdistykset Helsingin ensikoti ry 70-vuotisjuhlat elokuussa Lehden ilmestyessä on juuri takana kaksi tapahtumaa, toinen ihan uusi ja toinen perinteinen: järjestimme ensimmäistä kertaa toukokuun lopulla jäsenillan ja osallistuimme Miina Sillanpään patsaan kukittamiseen hänen syntymäpäivänään Jäsenillassa oli monenlaista ohjelmaa pihakirppiksestä trubaduuriin ja myös uusien, vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneiden kanssa käytiin vilkkaita keskusteluja. Jäsenistä riippuu, tuleeko keväisestä jäsentapahtumasta perinne! Perinteiseen Miinan patsaalla käyntiin liittyi tänä vuonna uusi piirre, kun Miina Sillanpään Seuran ja Säätiön väki oli ideoinut tapahtuman aluksi Miinan kotitalon seinässä olevan muistolaatan kukittamisen. Juhlat jatkuvat, sillä Helsingin ensikoti täytti kesäkuun alussa 70 vuotta. Juhlaa vietämme ensikodissa klo alkaen. Toivotamme kaikki jäsenemme, asiakkaamme ja yhteistyökumppanimme lämpimästi tervetulleiksi! Tarkoituksemme on järjestää leppoisa ja iloinen kohtaaminen toiminnassa eri aikoina mukana olleiden sekä toimintaa tukeneiden kesken. Mahdolliset muistamiset toivomme yhdistyksen lahjoitustilille FI Käytämme kertyvät varat ensikotirakennuksen kunnostamiseen. Ilmoittautumiset kesäkuun loppuun mennessä yhdistyksen toimistoon p. (09) tai sähköpostilla Oikein mukavaa kesää. Tapaammehan elokuussa ensikodin juhlassa! Kikka Manninen Kanta-Hämeen perhetyö ry Syksyllä 15-vuotisjuhlat Yhdistyksemme viettää 15-vuotisjuhliaan ensi syksynä, Silloin tulee kuluneeksi 15 vuotta siitä, kun yhdistys perustettiin. Olemme koonneet juhlatoimikunnan valmistelemaan päivän Porin ensi- ja turvakotiyhdistys ry Esite painosta Yhdistyksen sääntömääräinen kevätkokous pidettiin Porin Esikossa ja kokoukseen saatiin vieraaksi Ensi- ja turvakotien liiton uusi järjestöpäällikkö Katariina Suomu. Kokoukseen osallistui 11 yhdistyksen jäsentä. Uusi esitteemme on saatu painosta. Esite toteutettiin yhteistyössä SATA- EDU Satakunnan ammattiopiston kanssa ja se noudattaa liiton ja jäsenyhdistysten uutta graafista ilmettä. Esitteen on suunnitellut päättötyönään graafisen viestinnän opiskelija Eeva Supponen Porista. Yhdistys kiittää Eevaa erittäin hyvin onnistuneesta työstä! Uusi esite lähetetään kaikille yhdistyksen jäsenille seuraavan jäsenkirjeen yhteydessä. Lions club Ulvila on lahjoittanut turvakotiimme asiakastietokoneen, Playstation 3 -pelikonsolin, pelejä ja ison taulutelevison. Klubin jäsenet halusivat huomioida erityisesti turvakotiin tulevia nuoria, joille on tärkeää myös turvakotihoitojakson aikana löytää itselleen mielekästä ajanvietettä ja osallistua sosiaaohjelmaa. Tiedotamme tarkemmin, kun ohjelma muotoutuu, mutta nyt jo toivotamme teidän kaikki tervetulleiksi kanssamme juhlistamaan yhdistyksemme vuosipäivää! Yhdistyksemme on kahden vuoden ajan kehittänyt ennaltaehkäisevää perhetyötä Janakkalan kunnassa. Työ loppuu meidän osaltamme kesäkuussa. Työn kehittäminen on ollut haastavaa ja innostavaa ja työ on nopeasti vakiinnuttanut paikkansa osana Janakkalan kunnan palveluja. Työstä luopumisessamme on samalla läsnä ilo siitä, että Janakkalan kunta jatkaa ennaltaehkäisevää perhetyötä. Voimme todeta käynnistäneemme jotain tärkeää ja olla hyvillä mielin siitä, että asiakkaat saavat jatkossakin apua. Liisa Jormalainen Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistys ry Naisille avoin ryhmä Yhdistyksen johtokunta säilyi vuosikokouksessa lähes ennallaan. Erovuoroisista ainoastaan Satu Ellosen tilalle valittiin Jaana Tolonen-Lindberg. Sadulle sydämellinen kiitos kuluneesta kuudesta vuodesta! Jaanalle puolestaan lämpimät tervetulotoivotukset! Vuosikokous hyväksyi yhdistyksen sääntömuutoksen: nyt säännöt vastaavat paremmin monipuolista toimintaa eivätkä heti vanhene, vaikka toimintamuodoissa tapahtuisi muutoksia. Perinteinen Esikko-tunnustus luovutettiin tällä kertaa Kotkan Toivelinnan neuvolan terveydenhoitaja Eija Laineelle, joka on osannut erinomaisella tavalla hyödyntää yhdistyksen doula-toimintaa maahanmuuttajanaisten tukena. Yksi yhdistyksemme vapaaehtoistoiminnan helmistä on jo 12 vuoden ajan ollut Avoin miesten ryhmä. Viime vuosien aikana yhdistykseen on tullut lukuisia yhteydenottoja, joissa naiset ovat kyselleet, miksei heille ole vastaavaa ryhmää? Nyt yhdistys vastaa toiveeseen. Huhtikuussa pidettiin naisten ryhmän suun- nitteluilta ja päätettiin, että toiminta alkaa kesän jälkeen syyskuun ensimmäisenä maanantaina 3.9. klo 18 Alvari-tuvalla, os. Eräpolku 4. Mikäli olet halukas jakamaan asioita naisten kesken, laita ryhmäilta jo nyt kalenteriisi. Ryhmä kokoontuu joka toinen maanantai ja siihen voi osallistua silloin, kun itselle parhaiten sopii. Osallistuminen ei edellytä ennakkoilmoittautumista. Ennen syksyä nautitaan kesästä. Yhdistyksen toimisto on suljettu kesälomien vuoksi Jaana Vaittinen Lahden ensi- ja turvakoti ry Eteenpäin osin uusin voimin Pitkäaikainen toiminnanjohtajamme Marja Keto jäi eläkkeelle Johtokunta ja työyhteisö kiittävät häntä lämpimästi yhdessä eletyistä työvuosista ja toivottavat hänelle iloisia, huolettomia ja rauhallisia eläkepäiviä. Työmme jatkuu nyt siis osin uusin voimin. Toiminnanjohtajan vaihtumisen lisäksi perheväkivaltatyön uutena esimiehenä ja kehittäjänä aloittaa Sirpa Knaappila. Perustyömuotomme jatkavat vahvan perinteen pohjalla. Sopivaa haastetta tarjoaa omiin yksiköihin eriytettyjen ensikodin ja turvakodin toimintaedellytysten takaaminen. Eroperheen kahden kodin lapset -projekti on hyvässä vauhdissa kehittämässä lapsilähtöistä työskentelyä yhteistyössä Neuvokeskuksen kanssa. Turvallisten perheiden Päijät-Häme -projektin ja yhteistyössä Diakonialaitos Lahden kanssa toteutettavan Säröperheille tueksi -projektin jatkohankkeet on saatu liikkeelle uusien työntekijöiden asetuttua tehtäviinsä. Viime aikojen perhetragedioiden uutisointi perustelee omalla murheellisella tavallaan työmme tärkeyttä. Tehtävämme on siis edelleenkin toimia kaikin mahdollisin resurssein turvallisuuden lisäämiseksi lapsiperheiden elämässä. Jukka Ihalainen Lapsen Oikeus Väkivallattomaan Elämään LOVE ry. Alkaa syksyllä: VANHEMPIENTUKIRYHMÄ Moni nuori ihminen kohtaa vaikeuksia kasvaessaan: heillä saattaa olla psyykkisiä ongelmia (ADHD, Asperger jne.), toiset heistä potevat vanhempien eron jälkeistä tai perheväkivallan post-traumaattista stressiä tai käyttävät päihteitä, toisilla on yksinkertaisesti vain vaikea puberteetti. Yhteistä näillä nuorilla/ lapsilla on kuitenkin se, että he tarvitsevat vanhemmiltaan tukea kehittyäkseen ja tavoittaakseen rauhaa arkielämäsään. LOVE ry:n uuden toiminnan tavoite on tukea vanhempia auttamaan omia teini-ikäisiä lapsiaan. Tämä tapahtuu sekä vertaistuella että kutsumalla asiantuntijoita luennoimaan ja keskustelemaan ryhmänjäsenten kanssa. Tavoite on ryhmän kokoontuminen kerran kuukaudessa. Paikka ja aika ilmoitetaan myöhemmin. Jos ilmoittautuneita on tarpeeksi, perustamme yhden suomenkielisen ja yhden ruotsinkielisen ryhmän. Osallistujia max 15 per ryhmä. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: Agneta Ahlqvist, Agneta Ahlqvist Lyömätön Linja Espoossa ry Uusi nimi ja tavoite Yhdistyksenä olemme toimineet nyt kaksi kuukautta uudella nimellä Lyömätön Linja Espoossa ry. Palaute yhdistysmuutoksistamme on ollut erityisen myönteistä. Olemme tehneet viime aikoina useita toimia, joilla olemme kehittäneet toimintaamme kokonaisvaltaisesti. Muutostyö ja käytännön toimien uudelleenjärjestely vaativat aikaa, mutta onneksi yhdistyksemme tuleva suunta on selvillä. Tavoite on, että Lyömätön Linja Espoossa ry:n palveluista kehittyy alueellinen lähisuhde- ja perheväkivallan hoidon asiantuntija- ja kehittämiskeskus. Yksi kohokohta käytännön työn rinnalla oli maaliskuinen Espoon alueen Lyömätön viikko, jonka teema oli Espoo Turvallisten kotien kaupunki. Viikon aikana järjestimme eri tahojen yhteistyönä useita tapahtumia eri puolella Espoota. Saimme osaksemme arvokkaita kohtaamisia ja keskusteluja. Lyömätön Linja -palveluissa on ollut alkuvuodesta ennätysmäärä asiakkaita. Erityisesti kantaväestön miehet ovat hakeutuneet väkivallan katkaisuun. Maahanmuuttajamiesten ennaltaehkäisevän Dusti-ryhmätoiminnan mallia on toteutettu myös eri kohderyhmille. Turvakotipalveluissa vuoden ensimmäiset kolme kuukautta olivat hiljaisempia, mutta huhtikuussa asiakkuudet ovat hiljalleen lisääntyneet. Voimme hiljalleen siirtyä hyvillä mielin keväästä kohti kesää. Jari Hautamäki Pohjois-Karjalan Ensikoti ry Vauhtivaihde Outokummussa Talven ja kevään meno on ollut reipasta tiedotusvälineet ovat olleet kiinnostuneita toiminnoistamme. Julkaistujen juttujen myötä lapsiperheitä on tullut toimintaan mukaan niin paljon lisää, että ryhmät pursuavat kävijöitä. Ryhmät ovat kasvaneet tuplasti, mikä on todella iloinen asia! Doula-toiminta on alkanut lupaavasti. Mukaan on saatu 23 innokasta synnytystukihenkilöä. Heitä on koulutettu pitkin kevättä ja toukokuun lopussa he saavat todistuksensa. Myös yhteistyö Pohjois-Karjalan Sairaanhoitopiirin kanssa on alkanut hyvin. Doulat ovat kovasti odotettuja synnytyssaleihin. Päälehtemme Karjalainen uutisoi näyttävästi ensimmäisessä synnytyksessä mukana olleen doulan ja äidin kokemukset. Liiton kansalaistoimintahanke on tuonut piristysruiskeen yhdistyksemme vapaaehtoistoimintaan. Olemme saaneet kevään aikana uusia innokkaita vapaaehtoisia joukkoomme. Olemme mukana myös liiton Turvaverkko-hankkeessa, jonka myötä on jo verkosto syntynyt. Syksyllä järjestämme koululaisille opiskelijayhteistyönä seurusteluväkivallasta erilaisia tilaisuuksia. Tukiasuntotoimintaa aloittelemme Kyykerin Kylätalossa. Hallitus päätti asiasta huhtikuussa. Ensi vuoden alusta Liperin ja Outokummun sote-yhteistyöalue Okuli saa mukaan kolmannen kunnan Polvijärven. Tukiasunto tulee palvelemaan uutta toiminta-aluetta. Olemme olleet kevään aikana mukana useissa erilaisissa lasten ja perheiden tapahtumissa ja tempauksissa. Esillä olo auttaa astumaan matalan kynnyksen yli ja tulemaan rohkeasti mukaan toimintaamme. Aurinkoista kesää! Pirjo Vauhkonen

11 jäsenyhdistykset Kirjanmerkki esittelee liseen mediaan. Yhdistys kiittää lämpimästi klubilaisia saamastaan lahjoituksesta! Tapaamispaikka on suljettu koko heinäkuun ajan tuettujen ja valvottujen tapaamisten osalta. Muilta osin yhdistyksen toiminta jatkuu ennallaan koko kesän. Lämmintä ja virkistävää kesää! Arja Saarinen Raahen ensi- ja turvakoti ry Historiikki valmistui Yhdistyksellämme on meneillään 25. toimintavuosi. Vuodesta tekee merkittävän mielenkiintoisen historiikkimme valmistuminen. Historiikki on katsaus järjestötoimintaan ja vapaaehtoistyön ja ammatillisen työn sujuvaan yhteistyöhön liki neljännesvuosisadalta. Se kertoo vapaaehtoistoiminnan vaikuttavuudesta, toimijoiden sitoutumisesta, osallisuudesta, vaikuttamisesta ja yhteistyöstä viranomaisten ja alueen muiden toimijoiden kanssa. Historiikki julkistettiin Kuluva vuosi on vapaaehtoistoiminnan kehittämisen vuosi. Raahen ensi- ja turvakoti ry:ssä vapaaehtoistoiminta on aina ollut tärkeä osa toimintaa eikä innostus ole laantunut vuosien kuluessa. Vuoden 2011 aikana vapaaehtoistyötä kertyi likipitäen 2000 tuntia. Siitä kiitos kaikille toiminnassa mukana olleille ja sitä tukeneille. Vapaaehtoisten illan merkeissä kokoonnuimme huhtikuussa liiton vapaaehtoistyön koordinaattori Sari Suokkaan kanssa muun muassa suunnittelemaan syksyn vapaaehtoistyön tapahtumaa. Tapahtuman on tarkoitus kiinnittää huomiota kansalaistoimintaan, vapaaehtoistyöhön ja järjestöjen toimintaan. Tapahtuman osalta teemme vielä eri toimijoiden kanssa yhteistyötä. Näin voimme vahvistaa toiminnassa hyväksi havaittua, kehittää uutta sekä jakaa kansalaisille tietoa osallisuudesta ja osallistumisen mahdollisuuksista. Mukavaa ja rentouttavaa kesää kaikille! Maija-Liisa Pohto Suomen vanhusten turvakotiyhdistys ry Muutto Kallioon Yhdistyksen toimisto muutti vapun tienoilla Helsingin Herttoniemestä Kallioon. 22-vuotiaan oli jo hyvä muuttaa omilleen. Yhdistyksen vapaaehtoiset auttoivat muuttotalkoissa. Lahjoituksena saimme kalusteita ja asioita. Nyt kelpaa aloittaa itsenäistä elämää uudessa osoitteessa Hämeentie 15 B 64, 2 krs. Yhdistyksen kevätkokouksessa luovutettiin yhdistyksen Valontuoja-tunnustuspalkinto Rikoksentorjuntaneuvostolle ja sen sihteeristölle. Neuvosto ja sen sihteeristö ovat tehneet viime vuosina merkittävää työtä ikääntyneiden turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseksi muun muassa julkaisemalla raportin Ikääntyneisiin kohdistuvista rikoksista ja niiden ehkäisystä. Kätketyt äänet -kampanjapäivä järjestetään tänä vuonna Oulussa. Kansainvälinen ikääntyneisiin kohdistuvan kaltoinkohtelun vastainen päivä, World Elder Abuse Awareness Day, järjestetään tänä vuonna 7. kertaa. Yhdistys toimii kampanjapäivän koordinoijana Suomessa. Kampanja järjestetään yhteistyökumppaneiden, muun muassa Oulun ensi- ja turvakoti ry:n, kanssa. Kampanjanpäivästä lisää SUVANTO-linjan vapaaehtoisten päivystäjien koulutus on tältä keväältä päättynyt. Vapaaehtoiset päivystävät auttavassa puhelimessa ja osallistuvat yhdistyksen muuhun toimintaan. Syksyllä jatkamme vapaaehtoistyömme kehittämistä. Vapaaehtoistyöstä ikäihmisten parissa kiinnostuneet voivat olla yhteydessä Suvannon toimistoon tai vierailla kotisivuillamme Lempeää suvea kaikille! Leena Serpola-Kaivo-oja Tampereen ensi- ja turvakoti ry Kehittämishankkeessa avoimia asioita Vappua edeltävänä lauantaina Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksen opiskelijat järjestivät Keskustorilla Tukea turvakodille -tapahtuman. Tapahtumassa oli upea henki ja saimme todella paljon hyvää näkyvyyttä. Ohjelma oli monipuolista ja tasokasta ja mikä hienointa, kaikki olivat mukana talkoohengessä. Yhdistyksen iso kehittämishanke etenee myös. Yksi kehittämishankkeen tavoite on avata yhdistyksen palveluita, eritoten yhdistyksen ikäihmisille suunnattuja palveluita. Kaupungin kanssa tavoitteeksi asetettiin se, että meidän Petsamossa sijaitsevasta niin sanotusta Sukupolvien talostamme tulee alueen toiminnallinen keskus. Tähän pääseminen edellyttää meiltä niin tilaratkaisuja kuin palvelurakenteemme miettimistä. Tässä vaiheessa tuntuukin, että meillä on monia hyviä ja mielenkiintoisia mahdollisuuksia, joista pitäisi pystyä valitsemaan paras. Ensi syksynä suuntaviivojen pitäisi olla selvillä ja kehittämisen muuttua yhä enemmän toteutukseksi. Mutta ennen syksyä on aika huokaista ja nauttia Suomen suvesta. Mukavan leppoisia kesäpäiviä! Maria Länsiö kirjoja avuksi ja iloksi työssä lasten hyväksi. Joskus myös vain iloksi elämässä. Kollaaseja herkuista Luimme Retkelle aurinkoon -kirjan Maijan (1 v, 2 kk) kanssa. Lukuelämys oli mukava. Riimittely tai loruttelu on lastenkirjoissa joskus aika päälle liimatun oloista. Tuntuu, että itsekin olisi kekseliäämpi ja kirjoittaisi paremmin. Retkelle aurinkoon -kirjassa riimit ovat tarpeeksi lyhyitä ja yksinkertaisia, jotta lapsi nappaa ne ja tarpeeksi humoristista ja lapselle tuttuja, että ne jaksavat kiinnostaa. tyttö ja ihmeelliset korvat Kin Fupz Aakeson Salla Savolainen Tammi, 2012, 32 s. retkelle aurinkoon Maarit Gunnervall Tammi, 2012, 22 s. Kollaasimainen kuvitustapa on kivaa vaihtelua yleiseen tarjontaan, mutta kaikki kuvat eivät ole onnistuneet. Osa valokuvista on sameita. Maija ei tästä kirjasta esimerkiksi spontaanisti tunnista kukkaa, joka on ollut hänen ensimmäisiä sanojaan ja sana, jota hän päivittäin käyttää. Kirja sopinee kuvien ja tekstienkin puolesta vähän vanhemmille kuin vuoden ikäisille. Maija keskittyy nyt asioiden nimeämiseen. Erityisen kaunis perhonen Kuvittaja Salla Savolaisen ja tanskalaisen Kim Fupz Aakesonin kirja kertoo erilaisuudesta ja siitä, miten se hämmentää ihmisiä. Tarina on puhutteleva ja rohkaiseva. Kirjassa tyttö joutuu töllistelyn ja kuiskuttelun kohteeksi isojen, keltaisten korviensa vuoksi. Hän yrittää muuttua muiden kaltaiseksi, mutta ei onnistu, ja eristäytyy lopulta muista ihmisistä. Tyyli saa lukijan otteeseensa ja kuvitus saa 8-vuotiaalta tytöltä kovasti kiitosta. Kirjan loppu jättää tilaa lukijan omille ajatuksille. Tyttö ja ihmeelliset korvat on sopivan pituinen lapsen itsensäkin luettavaksi. Tosin teksti on aika vaativaa vasta lukemaan oppineelle. Kirja kannattaneekin lukea yhdessä lapsen kanssa ja lopuksi jutella siitä. Lapsen kanssa mietimme, miten yksin lapsi voi jäädä erilaisuuden kokemuk- Mukavaa on, että kirjassa on jotain sekä lapselle että aikuiselle: lapselle tuttuja asioita ja esineitä ja aikuiselle jotain, mitä lapsi ei ymmärrä (c-kasettiradio, Freudin parhaat -kirja). Paksut, kestävät sivut, jotka voinee tarpeen vaatiessa kevyesti pyyhkiä, ovat plus pienen lukijan käytössä. Riikka Ala-Nikkola sessaan ja kuinka aikuisetkin voivat ajattelemattomuuttaan toimia hölmösti. Lapsen mielestä tarinan loppu olisi ollut onnellisempi, jos tyttö olisi löytänyt ystävän. Kirjan sanoma oli 8-vuotiaan mielestä se, ettei koskaan saa nauraa toiselle. Omasta mielestäni hienointa tarinassa oli, että enemmistöstä poikkeava voi olla erilaisuudessaan erityisen kaunis. Kirjaa voi käyttää apuna herätellessä lapsia keskusteluun erilaisuudesta, itsensä ja toisten hyväksymisestä ja arvostamisesta. Se sopii hyvin esikoulu- ja alakouluikäisille lapsille, ehkä vähän nuoremmillekin. Myös jokaisen vanhemman tai muun hoivanantajan on hyvä lukea tämä kirja. Suuri osa tarinasta voi olla jonkun lapsen kohdalla totisinta totta. Mia Lahti

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Kuljemme rinnallasi. vaikutamme puolestasi. Autamme sinua ja perhettäsi!

Kuljemme rinnallasi. vaikutamme puolestasi. Autamme sinua ja perhettäsi! Autamme sinua ja perhettäsi! Kuljemme rinnallasi vaikutamme puolestasi [ keski-suomen ensi- ja turvakoti on voittoa tavoittelematon, yleishyödyllinen lastensuojelujärjestö. lue lisää: ksetu.fi ] On oikein

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä

Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä Jyväskylässä 13.10.2016 Ajankohtaista lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn tilanteista/ylitarkastaja

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

Päihderiippuvaisen perheen kohtaaminen. Niina Kokko suunnittelija Pidä kiinni -hoitojärjestelmä Ensi- ja turvakotienliitto ry 2.2.

Päihderiippuvaisen perheen kohtaaminen. Niina Kokko suunnittelija Pidä kiinni -hoitojärjestelmä Ensi- ja turvakotienliitto ry 2.2. Päihderiippuvaisen perheen kohtaaminen Niina Kokko suunnittelija Pidä kiinni -hoitojärjestelmä Ensi- ja turvakotienliitto ry 2.2.17 1 Päihteet riskinä raskaus ja vauva-aikana Noin 6 prosenttia odottavista

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku 1 Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Valtakunnalliset neuvolapäivät 3-4.11.2010 Helsinki Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Koskelan neuvola 2 Taustaa TUKEVA 1-hankepilotointi

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Päivitetty 1.5.2016 / Marja Leena Nurmela Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia

Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia Johanna Hietamäki, Erikoistutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Monialainen, lapsilähtöinen

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,

Lisätiedot

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Pienen lapsen kiukku KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Sisältö: Lapsen psyykkisen kehityksen vaiheet Temperamentti Mikä lasta kiukuttaa? Konstit ja keinot kiukkutilanteissa Tavoitteet:

Lisätiedot

Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä Kehitysjohtaja Liisa Björklund

Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä Kehitysjohtaja Liisa Björklund Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä 16.6.2016 Kehitysjohtaja Liisa Björklund Banksy Kuinka otamme hyvät käytännö t pysyvään käyttöön ja tavoitamme erityisesti haavoittuvat väestöryhmä

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

, Onneksi on omaishoitaja. Mistä voimia arkeen?

, Onneksi on omaishoitaja. Mistä voimia arkeen? 17.4.2012, Onneksi on omaishoitaja Mistä voimia arkeen? Teemat joita käsittelen Voimia vapaa-ajasta Voimia itsestä Voimia läheisistä Luvan antaminen itselle Omaishoitajan hyvinvointi Omaishoitajan on tärkeää

Lisätiedot

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako?

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Maria Kaisa Aula 12.11.2013 Tampereen yliopisto 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus 1989/1991 Erityinen suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Riittävä

Lisätiedot

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin Videointerventioiden eettistä pohdintaa Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin kouluttaja Eettiset lähtökohdat Ensimmäinen eettinen periaate:

Lisätiedot

Hoidonohjausta verkossa kokemuksia tyypin 2 diabeetikoiden verkkokursseista

Hoidonohjausta verkossa kokemuksia tyypin 2 diabeetikoiden verkkokursseista Hoidonohjausta verkossa kokemuksia tyypin 2 diabeetikoiden verkkokursseista DESG -seminaari 18.3.2016 Kati Hannukainen diabeteshoitaja/projektisuunnittelija Diabetesliitto/ Yksi elämä -terveystalkoot Esityksen

Lisätiedot

ROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin

ROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin ROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin LAPSIPERHEIDEN PALVELUISSA RYHMÄMUOTOINEN TOIMINTA MENETELMÄOSAAJAT

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ KODIN JA KOULUN PÄIVÄ

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ KODIN JA KOULUN PÄIVÄ KODIN JA KOULUN PÄIVÄ KODIN JA KOULUN PÄIVÄ Päivä oli hieno, pahvimukit loppuivat nopeasti, vanhemmat tulivat upeasti mukaan. Rehtori 3 KODIN JA KOULUN PÄIVÄ Kodin ja Koulun Päivä kohtaamisia hyvien asioiden

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä

Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä Ei tarvinnut yksin muistaa tehdä kaikkea, kun oli joku sanomassa että sun pitää tehdä tuo ja tuo Pro gradu tutkimus Oulun

Lisätiedot

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori OSA 1 Tutkimus Mitä on lapsen seksuaalisuus Väestöliitossa tehty LASEKE-tutkimus Ammattilaisten ajatuksia lasten

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

NEro-hankkeen arviointi

NEro-hankkeen arviointi NEro-hankkeen arviointi Marja Kiijärvi-Pihkala MKP Aikamatka www.mkp-aikamatka.fi marja@mkp-aikamatka.fi NEro-hankkeen arviointi Tilli Toukka -vertaisryhmämallin arviointi Vastauksia kysymyksiin 1. Minkälainen

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Väkivalta ja päihteet Miestyön keskuksessa tehtävän työn näkökulmasta

Väkivalta ja päihteet Miestyön keskuksessa tehtävän työn näkökulmasta Väkivalta ja päihteet Miestyön keskuksessa tehtävän työn näkökulmasta Alkoholi ja väkivalta -seminaari 6.11.2013 Petteri Huhtamella Miestyön keskus Lapin ensi- ja turvakoti ry. Miestyön keskus Lähtenyt

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Miestenviikko 2. 8.11.2015

Miestenviikko 2. 8.11.2015 Miestenviikko 2. 8.11.2015 iestenviikon Miehet kuulolla Oulun kaupunginkirjaston ala-aulassa koko miesten viikon ajan klo 12 17 Mahdollisuus keskustella mukana olevien työntekijöiden kanssa miehen elämään

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa

Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 10.9.2013 28.5.2013 Systemaattinen kartoitus / Ewalds 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta! Kansallisesti kehitetty:

Lisätiedot

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU a) TEKSTIVIESTIN KIRJOITTAMINEN Hei Minna! (Hei!) (Kiitos viestistä(si).) Asia lyhyesti Terveisin Minna / T. Minna / Terveisin Minna Aho (MUISTA LÄHETTÄJÄ!!!) Kirjoita tähän

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä

Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä 2.6.2016 Turvakoti Pääkaupungin turvakoti ry:n turvakoti Avoinna 24 h/7 ympärivuotisesti Mahdollisuus hakeutua itse

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen

Lisätiedot

NUORET KOKEMUSASIANTUNTIJOINA. Jari Lindh Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Asiakkaiden toimijuuden ja osallisuuden tukeminen -seminaari 21.4.

NUORET KOKEMUSASIANTUNTIJOINA. Jari Lindh Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Asiakkaiden toimijuuden ja osallisuuden tukeminen -seminaari 21.4. NUORET KOKEMUSASIANTUNTIJOINA Jari Lindh Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Asiakkaiden toimijuuden ja osallisuuden tukeminen -seminaari 21.4.2015 TAUSTAA Viime vuosina on yhä vahvemmin korostettu, että

Lisätiedot

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö 1 Johdanto Esitys perustuu artikkeleihin Hakkarainen, P & Jääskeläinen, M (2013).

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

kevät 2016 Kuva: Anna Rytkönen Vuoden tunnus: Kaikki, minkä teette, tehkää rakastavin mielin! 1. Kor. 16:14

kevät 2016 Kuva: Anna Rytkönen Vuoden tunnus: Kaikki, minkä teette, tehkää rakastavin mielin! 1. Kor. 16:14 kevät 2016 Kuva: Anna Rytkönen Vuoden tunnus: Kaikki, minkä teette, tehkää rakastavin mielin! 1. Kor. 16:14 Tervehdys Turun NNKY jäsen Taas saimme käyntiin uuden toimintavuoden. Tämä vuosi on juhlavuotemme.

Lisätiedot

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaamiseen vaikuttavat tekijät työntekijä tiedot, taidot ammatillinen viitekehys/oma

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Monialaiset verkostot - käytännön kokemuksia yhteistyöstä. Suvi Nuppola kuraattori TREDU Tampereen seudun ammattiopisto

Monialaiset verkostot - käytännön kokemuksia yhteistyöstä. Suvi Nuppola kuraattori TREDU Tampereen seudun ammattiopisto Monialaiset verkostot - käytännön kokemuksia yhteistyöstä Suvi Nuppola kuraattori TREDU Tampereen seudun ammattiopisto TREDU lukuina Yksi Suomen suurimpia ammatillisen koulutuksen järjestäjiä Opiskelijoita

Lisätiedot

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO VERKOSTOFOORUMI 17.8.2012 KUOPIO Lasten seksuaalisen hyväksikäytön ilmoitusvelvollisuus ja tutkiminen Petra Kjällman Ensi ja turvakotien liitto, Kirkkohallitus/, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen

Lisätiedot

Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä

Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä Taustaa Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueen Kaste-ohjelman Remontti-hankkeen pilotti 9/2009-9/2012 Kasteohjelman tavoitteet: 1.

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Lapin ensi- ja turvakoti ry

Lapin ensi- ja turvakoti ry Lapin ensi- ja turvakoti ry Turvakotipalvelut Työkokous lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyyn liittyen 25.2.2016 Turvakotilaki Laki valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalveluiden tuottajalle

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Päiväkoti Saarenhelmi

Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi sijaitsee Saarenkylässä kauniilla paikalla Kemijoen rannalla. Läheiset puistot ja talvella jää tarjoavat mahdollisuuden

Lisätiedot