Porvoon kaupungin Päihdestrategia 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Porvoon kaupungin Päihdestrategia 2011"

Transkriptio

1 kuva: Lars Rosenberg Porvoon kaupungin Päihdestrategia

2 2 PÄIHDESTRATEGIA ESIPUHE Hyvä lukija! Porvoon päihde- ja huumestrategia valmistui vuonna Päivityksessä vuonna 2005 nimi muutettiin päihdestrategiaksi. Asiakirja on siitä lähtien toiminut hyvänä käsikirjana suunniteltaessa uudistuksia ja toimenpiteitä Porvoon päihdepalveluihin. Päihdeongelma on niin moniulotteinen kokonaisuus, että sen ehkäisyssä ja hoitamisessa on erittäin keskeistä poikkihallinnollinen yhteistyö. Tehokkaalla mielenterveys- ja päihdetyön yhteistoiminnalla (Mieli 2009) vaikutetaan myös suotuisasti perheiden ja erityisesti lasten ja nuorten elämään. Päihdestrategian työstämisestä vastaa moniammatillinen työryhmä, joka koostuu eri sektoreiden työntekijöistä. Työryhmän tehtävänä on päihdepalvelujen seuranta, niiden tuominen yhteiskuntakeskusteluun sekä päihdepalvelujen kehittämistyön tukeminen Porvoossa. Päihdetyötä on viime vuosina suunnitelmallisesti kehitetty eri toimijoiden ja hankkeiden yhteistyönä. Päihdetyötä ja sen hoitopolkuja on suunnattu avohuoltopainotteisempaan suuntaan mikä on sekä asiakaslähtöistä että kustannustehokasta toimintaa. Itä-Uudenmaan ylikunnallinen päihdeprojekti ( ) on selvittänyt päihdepalveluja ja tuonut kehittämisehdotuksia päihdetyöhön. Mm. työprosesseja ja hoitopolkuja on luotu sekä uudistettu sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten käyttöön. Matkalla päihteettömään elämään -hankkeen avulla kehitettiin palveluohjaustyökäytäntöjä ja tuettiin asiakasta hänen siirtyessään laitoshoidosta kotiin. Kaste-rahoituksella on ajalla menossa Etelä-Suomen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämisohjelman osahankkeena palveluohjaukseen ja päiväkeskustoimintaan painottuva ylikunnallinen Porvoon hallinnoima hanke. Vuoden 2011 päivitykseen on otettu mukaan päihdetyön ajankohtaisimmat muutokset sekä suurimmat haasteet. Päihdestrategiatyöryhmä on päättänyt, ettei Porvoon kaupungin nopeasti muuttuvassa taloudellisessa tilanteessa tehdä laajamittaista kirjallista päivitystä. Kaupungin talous sekä strategia määrittelevät pitkälti toiminnan laajuutta myös päihdetyön suhteen lähivuosien aikana. Porvoon päihdestrategian tavoitteena on antaa kokonaisvaltainen, poikkihallinnollinen tilannekatsaus päihdetyöstä, sen ongelmakohdista sekä kehittämistarpeista. Tiedottaminen poliittisille päättäjille on tärkeä tehtävä. Päivitetyssä strategiassa tuodaan esille eri sektoreiden päihdetyön tämän päivän tilanne, sitä koskevat uudet haasteet sekä yhteiset tärkeimmät ja kiireellisimmät päihdetyön kehittämisehdotukset.

3 3 Päihdestrategiatyöryhmä on yhdessä priorisoinut kehittämisehdotukset, joista osa on jo toteutunut ja osa edelleen työn alla. Porvoon päihdestrategia antaa suuntaa tulevaisuuden kehittämistarpeille ja jatkossa päihdestrategiatyöryhmä tukee ja seuraa suunnitelman toteutumista. Työryhmän kokoonpano: Maria Andersson Anne Green Barbro Sjöström-Laine Jouko Tuikkanen Veikko Klemola Marianne Korpi Anni Hummastenniemi Maarit Makkonen Jari Oksanen Marjut Saario Päivi Tenhunen Lars Rosenberg Roope Tikkanen Ismo Valkoniemi Marie Malmberg Leif Malmberg Sosiaalipalveluiden johtaja, pj Aikuissosiaalityön päällikkö Päihdeklinikan esimies, sihteeri Toiminnanjohtaja, Koivula Pastori Ehkäisevä päihdetyöntyöntekijä Sosiaalityöntekijä Nuoriso-ohjaaja Nuorisotyön johtaja / seurakunta Sairaanhoitaja /Päihdeklinikka Kouluterveydenhoitaja Ylilääkäri Apulaisylilääkäri / psykiatria Toiminnanjohtaja / Samaria Rikosseuraamustyöntekijä Rikoskomisario Kiitos kaikille strategiatyöhön ja käytännön päihdetyöhön osallistuneille! Maria Andersson työryhmän puheenjohtaja

4 4 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO PORVOON PÄIHDETYÖ 1. NUORTEN JA AIKUISTEN PÄIHDEKLINIKKA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ HOIDOLLINEN PÄIHDETYÖ PREVENTIOYKSIKKÖ ÄITIYS- JA LASTENNEUVOLATOIMINTA KOULUTERVEYDENHUOLTO STRATEGISET PAINOPISTEALUEET AVOSAIRAANHOITO SAMARIA RF, PORVOON SEUTU AVOKUNTOUTUSTA JA PSYKIATRISEN HOIDON OSAAMISTA KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MAKSUTTOMAT PALVELUT ITÄ-UUDELLAMAALLA TUKIASUMISTOIMINTA, TUKEA JA OSALLISUUTTA KOIVULA YHDYSKUNTASEURAAMUSTOIMISTO NUORISOPALVELUT YLEISTÄ NUORISOTOIMINTA EHKÄISEVÄNÄ TYÖMUOTONA ERITYISPALVELUT AUTTAA ONGELMATILANTEISSA PALVELUOPERAATIO PUUTSI SOSIAALIOHJAAJA POLIISIASEMALLA AIKUISSOSIAALITYÖ NUORTEN TUKIASUMINEN PÄIHDETYÖN TULEVAISUUDEN HAASTEET STRATEGISET KEHITTÄMISEHDOTUKSET / PAINOPISTEALUEET STRATEGIAN SEURANTA JA ARVIOINTI... 21

5 5 JOHDANTO Päihdestrategialla määritellään palveluiden painopisteet ja tulevaisuuden palvelujen tarve. Työ on käynnistynyt Porvoossa vuonna Työn lähtökohtana on tuoda näkyväksi primaari-, sekundaari- ja tertiaaripäihdetyö. Päihdestrategian tavoitteena on vakiinnuttaa päihdetyön asemaa kunnallisessa päätöksenteossa kaikilla tasoilla. Se on tärkeä osa kehitystyötä. Strategia selkeyttää linjauksia ehkäisevän ja hoidollisen päihdetyön painopistealueista kuntalaisille. Työryhmä on poikkihallinnollinen ja koostuu oman alansa asiantuntijoista. Ehkäisevän päihdetyön palvelujen rakenteita ja toimintaa ohjaa terveyden edistämisen laatusuositus, jonka tavoitteena on edistää väestön terveyttä ja toisaalta myös tukea laadunhallintatyötä palveluissa. Keinona työn tavoitteiden saavuttamiseen on laatusuosituksen mukaan nostaa esille kehittämiskohteet, joita ovat esimerkiksi: rakenteiden arviointi, johtamisen kehittäminen, ehkäisevän työn merkityksen korostaminen toiminnassa ja osaamisen vahvistaminen hyvinvoinnin tuottamisessa, toiminnan arvioinnissa ja seurannassa. Terveyden edistämisen laatusuositus on suunnattu kaikille palvelujärjestelmässä toimiville toimijoille kuntasektorilla. Sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen kuntaliitto ovat antaneet syyskuussa 2002 myös päihdepalvelujen laatusuositukset, jotka tähtäävät laadukkaiden ja riittävien palvelujen saatavuuteen. Suosituksen mukaan jokaisella kunnalla tulee olla päihdestrategia osana kunnan hyvinvointistrategiaa. Porvoossa lasten ja nuorten hyvinvointistrategia -asiakirjat toimivat hyvinä käsikirjoina suunniteltaessa uudistuksia eri sektoreiden lapsiin ja nuoriin kohdistuviin palveluihin. Päihdetyön tavoitteena on tarjota riittävät, laadukkaat ja joustavat palvelut niille yksilöille ja perheille, joiden kohdalla päihteenkäytöstä on muodostunut tai on muodostumassa ongelma. Toiminta-ajatus Työryhmän tavoitteena on osaltaan luoda kaupungin asukkaille turvallinen elinympäristö sekä ehkäistä päihteiden käytöstä aiheutuvia haittoja ja tukea terveellisiä elämäntapoja. Päihdetyön keskeisinä arvoina ovat yksilöllisyys, asiakaslähtöisyys ja luottamuksellisuus.

6 6 PORVOON PÄIHDETYÖ Päihdelainsäädäntö Päihdehuoltolaissa (41/1986) määritellään päihdehuollon tavoitteet seuraavasti: Tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä ja siihen liittyviä sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja sekä edistää päihteiden ongelmakäyttäjän ja hänen läheistensä toimintakykyä ja turvallisuutta. Päihdehuollossa pyritään varhaiseen puuttumiseen ja korostetaan päihderiippuvaisten hoitoonohjauksen ja hoidon merkitystä. Päihdehuolto tulee järjestää laajuudeltaan sellaiseksi kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Muita alan lakeja ovat esimerkiksi alkoholilaki, huumausainelaki, raittiustyölaki, sosiaalihuoltolaki sekä lastensuojelulaki. (Viite: 1. Nuorten ja aikuisten Päihdeklinikka 1.1 Ehkäisevä päihdetyö Työn tavoitteena on terveyden edistäminen ja terveellisten elämäntapojen tukeminen, päihteiden saatavuuden vähentäminen sekä päihdehaittojen minimoiminen palveluja kehittämällä. Työn tarkoituksena on parantaa ehkäisevän päihdetyön asemaa näkyväksi osaksi kunnallisia peruspalveluja. Strategiset painopistealueet Vuorovaikutuksellista tiedottamista päihteistä ja niihin liittyvistä riskeistä sekä haitoista kohdennetaan lapsiin, nuoriin ja huoltajiin sekä kunnallisissa lasten ja nuorten peruspalveluissa työskenteleviin työntekijöihin. Tehostetaan yhteistyötä monialaisen verkoston kanssa suunnittelun, kehittämisen, toteutuksen ja arvioinnin toteuttamiseksi. Tuetaan vanhempien ja nuorten välistä terveyden edistämisen kasvatustyötä. Tehdään ehkäisevän päihdetyön suunnitelma kaupunkiin ja tehostetaan koulujen päihdetyötä. Edistetään nuorten päihteettömyyttä tukevaa suunnittelua ja toimintaa yhdessä elinkeinoelämän kanssa. 1.2 Hoidollinen päihdetyö Porvoon kaupunginvaltuuston päätöksellä vuonna 2009 yhdistettiin Nuorisoaseman ja A- klinikan toiminnot. Yhdistyminen tapahtui helmikuussa Syynä muutokseen oli sosiaali- ja terveystoimen organisaation tehostaminen sekä talouden tasapainottaminen. Uuden yksikön nimeksi tuli Nuorten ja aikuisten Päihdeklinikka.

7 7 Päihdeklinikalla työskentelevä työryhmä on moniammatillinen. Siihen kuuluu esimies, viisi sairaanhoitajaa, joista yksi hoitaa myös ehkäisevää päihdetyötä ja suonensisäisten huumeiden käyttäjien terveysneuvontatoimintaa, kaksi sosiaalityöntekijää, 1 ½ vastaanottovirkailijaa sekä osa-aikainen lääkäri. Nuorten ja aikuisten Päihdeklinikka kuuluu Porvoossa toteutettaviin erityispalveluihin. Päihdepalveluilla pyritään ehkäisemään ja vähentämään päihteiden ongelmakäyttöä ja siihen liittyviä sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja. Tavoitteena on tukea asiakasta omassa elämänhallinnassa ja terveyttä edistävissä toiminnoissa. Strategiset painopistealueet: psyko-sosiaalisen hoidon saatavuuden varmistaminen, perhehoidon kehittäminen, lakisääteisen laitoskatkaisuhoidon mahdollistaminen, lääkkeellisen korvaushoidon kehittäminen ja suonensisäisten huumeidenkäyttäjien terveyspalvelu Vinkin toiminnan kehittäminen. Päihdeklinikalla annettavaa hoitoa toteutetaan yksilö-, pari-, perhe- tai ryhmätasolla. Hoito on asiakkaille maksutonta. Yli 18-vuotiaille hoito on vapaaehtoista. Suonensisäisten huumeiden käyttäjien terveysneuvontapalvelu Vinkki toimii nykyään yhteistyössä terveysaseman kanssa. Kuviossa nähdään Nuorisoaseman ja A-klinikan asiakaskäyntimäärien kehitys vuosina Kuva 1. A-klinikan ja nuorisoaseman käyntimäärät Porvoo/TerveysEffica.

8 8 2. Preventioyksikkö 2.1 Äitiys- ja lastenneuvolatoiminta Perhevalmennuksessa ohjataan ryhmämuotoisesti tulevia vanhempia ennen synnytystä (äitiysneuvola) sekä vauvaperheiden ryhmissä (lastenneuvola). Perhevalmennus on päivityksen ja kehittämistyön alla tällä hetkellä. Valmennukseen toivotaan mukaan päihdeasiantuntijuutta. Tietyillä asiakaskäynneillä suoritetaan systemaattisesti seulontoja / kyselyjä, esimerkiksi voimavara- ja masennuskartoituksia, joissa mahdolliset päihdeongelmat voidaan saada esille ja niihin puuttua. Päihteitä käyttävien äitien seuranta / hoitoonohjaus on tärkeä osa äitiysneuvolatyötä. Päihdeäitien varsinainen raskauden seuranta ja synnytykset on keskitetty naistenklinikalle Helsinkiin. Lapsiperheissä esille tulevia ongelmia todetaan vastaavasti lastenneuvolatyössä. Neuvola on se paikka, missä perheessä esiintyvä päihdeongelma usein ensimmäisenä tulee esiin. Neuvolan roolina päihdeasioissa on huolen löytäminen, valistaminen ennalta ehkäisevässä mielessä sekä perheen tukeminen ja oikeanlaisen palveluohjauksen toteuttaminen. 2.2 Kouluterveydenhuolto Kouluterveydenhuolto on tärkeä osa koulujen kokonaisvaltaista oppilashuoltoa. Alakouluissa pidetään aihealueesta oppitunteja viides- ja kuudesluokkalaisille. Terveystarkastuksen osa-alueena käsitellään tupakkaa ja alkoholia. Myös lasten avunsaantikeinot otetaan puheeksi ja yläkouluille järjestetään päihdeputki. Opiskelijaterveydenhuollossa tehdään nuorten AUDIT-kysely. Koulukohtaiset päihdeohjelmat ja hoitoonohjausmallit on laadittu ja ne ovat käytössä oppilaitoksissa. Päihdeohjelmat päivitetään koulukohtaisesti. Toiminnan runkona ovat terveystarkastukset, joilla pyritään löytämään päihteiden käyttöön liittyvät riskitekijät. 2.3 Strategiset painopistealueet Oppilaitosten toimintaan toivotaan mukaan päihdealan asiantuntijoita esim. vanhempainiltoihin. Ylikunnallisten hankkeiden yhteydessä pitää luoda yhteisiä käytäntöjä ja toimintatapoja esim. alueen oppilaitosten kesken. Varsinkin peruskoulun jälkeisissä opinnoissa eri oppilaitoksissa opiskelevat ovat monen kunnan alueelta ja paljon tekemisissä toistensa kanssa vapaa-ajallaan.

9 9 2.4 Avosairaanhoito Päihdeongelmiin törmätään usein avosairaanhoidon vastaanotoilla. Ongelmat kietoutuvat erilaisiin fyysisiin sairauksiin, mielenterveysongelmiin, väkivaltaan tai mitä erilaisimpiin tapaturmiin. Vastaanotoilla törmätään usein myös lääkkeiden tai korvaavien aineiden väärinkäyttöön myrkytystiloineen. Akuutti tilanne hoidetaan ensin sairaanhoidollisin keinoin joko terveyskeskuksessa tai sairaalassa. Sen jälkeen pyritään ohjaamaan potilas päihdepalvelujen piiriin. Hyvät yhteistyömuodot päihdepalvelujen ja muun sosiaalihuollon kanssa ovat tärkeitä, jotta potilas motivoituisi kokonaisvaltaiseen hoitoon. Kaikille ajokorttia hakeville suoritetaan lääkärintarkastuksen yhteydessä AUDIT-kysely. Myös työterveyshuollolla on tärkeä roolinsa päihdeongelmaisten AUDIT-kyselyssä ja hoitoonohjauksessa. Yhdessä Päihdeklinikan kanssa kehitellään vastaanotoilla ruiskujen ja neulojen vaihto-ohjelmaa. 3. Samaria rf, Porvoon seutu 3.1 Avokuntoutusta ja psykiatrisen hoidon osaamista Pitkäkestoisen laitosmuotoisen päihdekuntoutuksen rinnalle Samaria rf kehittää avohoidossa tuotettuja ryhmäohjelmia, joihin asiakkaat voivat osallistua ympärivuorokautisesta laitoshoidosta, asumispalveluista tai itsenäisestä asumisesta käsin. Lisäksi Samaria rf vahvistaa henkilöstön ammatillisuutta. Koulutuksen painopiste on psykiatrisen hoidon osaalueella. Ryhmämuotoisesti toteutetuilla hoito-ohjelmilla voidaan laajentaa hoidossa olevien asiakkaiden määrää ja tuottaa kustannustehokkaampia kuntoutusmuotoja perinteisen laitoskuntoutuksen rinnalla. Ne asiakkaat, jotka tarvitsevat laitosolosuhteissa annettavaa perushoitoa päihdekierteen katkaisemiseen, voidaan edelleen hoitaa. Päämääränä on synnyttää hoito- ja kuntoutusmuoto, jossa voidaan yhdistää tiivis, kiinteä ja pitkäkestoinen kuntoutusjakso niin, että asiakas voi hoito-ohjelman aikana säilyttää yhteyden arjen verkostoihin sekä mahdolliseen työpaikkaansa. Muita tällaisesta hoitomallista hyötyviä ryhmiä ovat muun muassa lyhytkestoisesta laitoskuntoutuksesta avohoitoon ja asumispalveluihin siirtyvät asiakkaat, ja ne pidempää kuntoutusta tarvitsevat, jotka tarvitsevat intensiivistä kuntoutusta, mutta eivät välttämättä ympärivuorokautista yhteisöhoitoa. Avohoito-ohjelman kustannukset ovat huomattavasti perinteistä laitoskuntoutusta pienemmät. Vertailevissa tutkimuksissa ei ole voitu osoittaa, että laitoskuntoutus tuottaisi pitkällä aikavälillä parempia tuloksia kuin avokuntoutus. Avotoiminnan määrällinen kasvattaminen myös päihdestrategisena linjauksena on selkeästi seutukunnan etu.

10 Kuntouttava työtoiminta Porvoon seudun TYP:n ostopalveluna tapahtuva kuntouttava työtoiminta on osa yhdistyksen perus- ja avotoimintojen lisäämistä. Kuntouttavan työtoiminnan avulla tavoitetaan syrjäytymisvaarassa olevia. Työtoiminnan yhteyteen voidaan tarjota monipuolisia työkaluja asiakkaiden auttamiseksi. Strategiset painopistealueet Mielekäs tekeminen, ryhmä- ja yksilötyönohjaaminen: motivoivat työmenetelmät, elämäntaparyhmät, terveydenhoitaja, velkaneuvoja, keskustelut, vapaaehtoinen harrastustoiminta ja teologian luennot, tavoitteet ja jatkopolut henkilökohtaisten etenemissuunnitelmien muodossa ja yhteisöllisyys. 3.3 Maksuttomat palvelut Itä-Uudellamaalla Samaria rf lisää Itä-Uudellamaalla diakoniatyyppistä avustustoimintaa ja erilaisia tukitoimia. Strategiset painopistealueet EU-ruuan ja muun avustusruuan jakelu Työpajantiellä, keskusteluavun tarjoaminen Työpajantiellä, Ilolassa ja Kirkkotorilla ja yhteisöllisyys, osallisena päiväkeskuksessa ja toimivien yhteisöjen luominen Työpajantielle ja Kirkkotorille. 3.4 Tukiasumistoiminta, tukea ja osallisuutta Samaria rf:n 12 omaa tukiasuntoa sekä nuorten ja aikuisten asumisen tukeminen heidän nykyisessä asunnossaan muodostavat työmuodon, jossa tukihenkilö työskentelee hyväksi koettujen välineiden avulla asukkaiden tukena tapaamisten sekä yhteisöllisten tapahtumien keinoin. Yhdistyksen moniammatillinen tiimi ja paikkakunnan muut palvelut ovat tukiasukkaiden käytössä. 4. Koivula Porvoon ensisuoja Koivula aloitti toimintansa nykyisessä muodossaan kesällä Koivulan tarkoitus on tuottaa ihmisarvon toteutumista edistäviä asumis-, työllistämis- sekä päihdepalveluja porvoolaisille miehille ja naisille. Palveluja kehitetään yhdessä Porvoon kaupungin ja muiden palveluntuottajien kanssa. Koivulassa on 48 eri palveluja tarjoavaa

11 11 asumispaikkaa ja päihtyneille yöpymispaikkoja 8. Koivula sijaitsee Sairaalantie 6:ssa. Koivulassa työskentelee 8 ohjaajaa, sairaanhoitaja, asumisohjaaja ja toiminnanjohtaja. Toiminta-ajatus Ensisuoja Koivula ei ole asuntola eikä hoitokoti vaan kuntoutumista tavoitteellisesti mahdollistava tuetun asumisen yhteisö. Koivulassa annetaan psykososiaalista tukea sekä neuvontaa ja ohjataan asukkaita yksilöllisesti päihdekuntoutuksessa. Toiminta-ajatus: kohdata vaikeassa elämäntilanteessa olevia ihmisiä ja tukea yksilön elämää kokonaisvaltaisesti; ei vain oireita tai sairautta vaan koko elämän hallintaa ja arjesta selviytymistä. Strategiset painopistealueet: antaa ihmiselle koti ja katkaista laitoskierre, kuntouttaa kestävälle ja itsenäiselle asumispolulle, päihteettömään elämäntapaan ohjaaminen, säästää yhteiskunnan varoja, asukkailla tunne kuulua johonkin, itsetuntemuksen lisääminen, sosiaaliset taidot, henkilökohtaiset tavoitteet ja oppimaan oppiminen. Koivulan tulevaisuuden näkymiä: Porvooseen tulee perustaa selviämisasema, joka palvelee päihtyneitä Porvoolaisia ja lähikuntien asiakkaita. Kustannukset jaettaisiin kuntien kesken käytön mukaan. Nykyinen selviämisasema ei täytä lain asettamia vaatimuksia hoidon, henkilökunnan ja turvallisuuden suhteen. 5. Yhdyskuntaseuraamustoimisto Kriminaalihuoltolaitos yhdistettiin alkaen Vankeinhoitolaitokseen. Nykyinen nimi on Rikosseuraamuslaitos. Entiset Kriminaalihuoltolaitosten toimistot ovat nykyään Yhdyskuntaseuraamustoimistoja. Porvoon Kriminaalihuoltolaitos on alkaen Uudenmaan Yhdyskuntaseuraamustoimiston Porvoon toimipaikka. Strategiset painopistealueet Yhdyskuntaseuraamustoimisto käynnistää vapaudessa suoritettavia rangaistuksia: yhdyskuntapalvelu, ehdollisesti rangaistujen nuorten valvonta, ehdonalaisesti vankilasta vapautuneiden valvonta ja nuorisorangaistus.

12 12 Porvoon toimipaikan toimialue käsittää Itäisen Uudenmaan. Porvoon toimipaikkaan kuuluvat Porvoo, Sipoo, Askola, Pornainen, Loviisa (sisältäen entinen Liljendal, Pernaja, Ruotsinpyhtää), Lapinjärvi ja Myrskylä. Alue laajeni huhtikuussa 2010, jolloin Porvoon toimialueeseen liitettiin vielä Pukkila. Porvoon toimipisteessä työskentelee kaksi työntekijää. 6. Nuorisopalvelut 6.1 Yleistä Nuorisotyön tarkoituksena on nuorisolain mukaan tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Yhtenä peruslähtökohtana tässä työssä on terveiden elämäntapojen edistäminen. Nuorisolakiin tuli vuoden 2011 alussa muutos, jonka kautta vahvistetaan erityisesti syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tuen saamista sekä monialaista yhteistyötä nuorten tukemisessa. Muutos näkyy jo nyt Porvoon nuorisopalveluissa. Nuorisotyön toimintasisällöt ja tavoitteet on tarkistettu vastaamaan nuorten tarpeita, varhaisen puuttumisen työtapojen toimivuutta on vahvistettu ja nuorten kohtaamista heidän vapaaajallaan lisätty. Nuorisotyön osuus ehkäisevän päihdetyön kokonaisuudessa on pieni, mutta yhteistyöverkostojen ja kolmannen sektorin toiminnan avulla pystytään tuottamaan sellaisia osaamisen ja onnistumisen kokemuksia, jotka vahvistavat nuoren oman identiteetin löytymistä ja kehittymistä. 6.2 Nuorisotoiminta ehkäisevänä työmuotona Nuorisotalotoiminta, leirit ja tapahtumat sekä erilaiseen harrastustoimintaan ohjaaminen ovat nuorisotyön perinteistä sisältöä. Tätä työtä tarvitaan myös jatkossa ja sen olemassaolo on nuoren terveen kasvun kannalta välttämätöntä. Nuorisotiloilla oli vuonna 2009 yhteensä asiakaskäyntiä. Kuva 2. Nuorisotilojen käyntikerrat vuonna 2009.

13 13 Maaliskuussa 2010 käyttöön otettu keskustan nuorisotila Zentra tarjoaa toimivat tilat erilaiseen harrastustoimintaan, nuorten vapaaseen yhdessäoloon sekä yhteistyöverkon toiminnan toteutukseen. Nuorisopalveluissa käytössä olevia varhaiseen puuttumiseen pohjautuvia päihdestrategioita päivitetään parhaillaan. 6.3 Erityispalvelut auttaa ongelmatilanteissa Luonteenomaista nuorisotyön erityispalveluille on valmius toimia akuuteissa kriiseissä nopeasti sekä pitkäjänteisyys korjaavassa toiminnassa. Työssä verkotutaan siten, että voidaan olla läsnä nuoruuteen liittyvissä kasvu- ja kriisivaiheissa. Usein akuutti hätä paljastaa useampia nuoria ja perheitä koskevia syrjäytymiseen johtaneita tapahtumasarjoja. Kohderyhmänä ovat ehkäisevässä työssä kaikki nuoret ja korjaavassa työssä voimakkaasti oirehtivat nuoret tai ne, joiden katsotaan olevan riskiryhmään kuuluvia. Etsivää nuorisotyötä tehdään pyrkien verkottumaan niin, että nuorten parissa työskentelevät tunnistaisivat mahdolliset vaaratekijät nuorten elämässä ja tunnistaisivat ajoissa nuoren, joka on syrjäytymässä. Erityisesti kiinnitetään huomiota peruskouluun sekä toisen asteen oppilaitoksiin sekä siirtymävaiheisiin nuoren siirtyessä koulusta toiseen. Sekä pienryhmissä että yksilöllisesti tapahtuvan kasvatus- ja tukitoiminnan tarve lisääntyy kaiken aikaa ja sen toteuttaminen edellyttää lasten ja nuorten parissa työskentelevien eri tahojen sitoutumista toimintaan sekä taloudellisten että henkilöstöresurssien kautta. Nuorisopalveluiden erityispalveluihin kuuluvat erityisnuorisotyön, etsivän nuorisotyön sekä nuorten työllistämistoiminnan toimintakokonaisuudet. Kuva 3. Nuorisotyössä vuonna 2009 tavoitetut ja tuetut nuoret..

14 14 Kuva 4. Nuorten työpajatoimintaan osallistuneiden nuorten positiivinen sijoittuminen. Kuva 5. Etsivän nuorisotyön tavoittamat nuoret vuonna Palveluoperaatio Puutsi Palveluoperaatio Puutsin toiminta jatkuu edelleen. Toiminnasta vastaavat kaupungin nuorisopalvelut sekä Porvoon ev. luterilaiset seurakunnat. Puutsin toiminta käynnistyi vuonna Vuoteen 2009 asti ovat Puutsin päätoimijoina olleet toimintaan koulutetut vapaaehtoiset aikuiset, jotka ovat tarjonneet tukeaan porvoolaisnuorille. Uuden toimintamallin mukaan vastaavat partioinnista seurakuntien ja kaupungin nuorisotyön ammattilaiset, vapaaehtoisia aikuisia voi olla mukana erityistapahtumissa esim. koulujen päätösviikonloppuna keväällä. Partiot ovat liikkeellä pääasiassa perjantai-iltaisin sekä jalka- että autopartioina. Toimintaan kuuluu myös seurakuntakodin alakerrassa sijaitseva tuki- ja huoltopiste. Nuoria autetaan yksilöllisesti kulloinkin mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla. Vuonna 2009 päivystysiltoja järjestettiin yhteensä 18 ja illasta riippuen kohdattiin nuorta/ kerta.

15 15 7. Sosiaaliohjaaja poliisiasemalla Sosiaaliohjaaja toimii Porvoon Poliisiasemalla (syyskuu 2008) Porvoon sosiaali- ja perhepalveluiden alaisuudessa. Poliisin saamat ilmoitukset nuorista rikoksentekijöistä tai päihtyneistä nuorista ohjataan sosiaaliohjaajalle. Työtehtäviin kuuluu nuorten elämäntilanteiden kartoittaminen ja heidän ohjaamisensa erilaisten palveluiden piiriin. Yhteistyö poliisin ja sosiaaliohjaajan välillä on erittäin sujuvaa, nuorten kuulusteluja ja puhutteluja on tehty toimivana parityönä. Tietoa ja osaamista on vaihdettu. Tästä hyötyvät molemmat osapuolet sekä asiakkaat. Strategiset painopistealueet Osassa nuorten tekemistä rikoksista ovat taustalla päihteet. Sosiaaliohjaaja ohjaa lähes kaikki alaikäiset nuoret, joiden rikoksiin liittyvät päihteet Päihdeklinikalle päihteiden käytön selvitykseen. Myös täysi-ikäisiä nuoria on ohjattu Päihdeklinikalle, esimerkiksi tilanteessa, jossa nuori on ollut päihtymisen vuoksi yön kiinniotettuna poliisilaitoksella. Poliisilaitoksen sosiaaliohjaajan toimenkuvaa laajennetaan vuonna 2011 kattamaan myös seutukuntia. Toistaiseksi muiden kuntien nuoriin kohdistuva työ on rajoittunut lastensuojeluilmoitusten vastaanottamiseen ja niiden välittämiseen oman kunnan sosiaalitoimistoille. Ongelmatilanteita on syntynyt usein, koska poliisi on toivonut apua muiden kuntien nuorten asioiden selvittelyssä. Sosiaaliohjaaja ei ole voinut osallistua asioiden selvittelyyn, koska toiminta on rajoittunut vain porvoolaisiin asiakkaisiin. Sosiaaliohjaajan työnkuvan laajentaminen koko Itä-Uudenmaan kuntien alueelle parantaa ja helpottaa yhteistyötä entisestään. Työn painopiste on varhaisessa puuttumisessa, ennaltaehkäisevässä työssä sekä verkostoyhteistyön kehittämisessä eri toimijoiden välillä. 8. Aikuissosiaalityö Aikuissosiaalityön tulosyksikkö vastaa 18 vuotta täyttäneiden yksinasuvien ja sellaisten perheiden sosiaalihuollon toimeenpanosta, joissa ei asu alle 18-vuotiaita lapsia. Aikuissosiaalityön tehtävänä on tuottaa toimeentulotukilain ja sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut porvoolaisille asiakkailleen mm. neuvonnan ja ohjauksen, palvelusuunnitelmaan pohjautuvan yksilöllisen sosiaalityön ja verkostoyhteistyön keinoin muiden virallisten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa sekä ostopalveluina. Sosiaalityön tarvetta aiheuttavat mm. taloudelliset vaikeudet työttömyyden, sairauden, avioeron tai muun seikan seurauksena sekä asunnottomuus ja päihde- ja mielenterveysongelmat. Sosiaaliohjaajat vastaavat ostopalveluina toteutettavien päihde- ja mielenterveyskuntoutujien palveluasumisesta; pitävät yhteyttä eri laitosten kanssa ja hoitavat laitoksissa asuvien

16 16 kuntalaisten sosiaalihuoltolain ja toimeentulotukilain mukaisen päätöksenteon ja muut tehtävät. Lisäksi vastuualueeseen kuuluvat 55 vuotta täyttäneiden kuntalaisten sosiaalityön palvelut yhteistyössä muiden toimijatahojen kanssa vuotiaiden kuntalaisten toimeentulotukilain ja sosiaalihuoltolain mukaisia sosiaalityön palveluista vastaa kaksi sosiaalityöntekijää. Palveluihin kuuluvat niin asumispalveluiden järjestäminen kuin yhteistyö muiden toimijoiden (päihdepalvelut, TYP, asuntoviranomaiset, sairaalat jne.) kanssa kuntalaisten ongelmien ratkaisemiseksi. Mikäli palvelun tarvitsija on oikeutettu toimeentulotukeen, tehdään päihdepalveluihin liittyvät maksupäätökset (mm. matkakustannukset ja asiakasmaksuosuudet) sosiaalitoimistossa vuotiaiden lapsettomien (ei alaikäisiä lapsia) sosiaalitoimiston asiakkaiden sosiaalityön palvelut on jaettu kahdelle sosiaalityöntekijälle, jotka vastaavat edellä mainittujen tehtävien lisäksi osana työtään nuorten päihde- ja mielenterveysongelmaisten tarvitsemien tukipalvelujen järjestämisestä. Näihin palveluihin kuuluvat myös tuetun asumisen palvelut, joita järjestetään yhteistyössä eri tahojen kanssa (mm. Koivula, Porvoon Nuorisoasunnot, Samaria rf ja nuorisopalvelut). 8.1 Nuorten tukiasuminen Nuorilla tarkoitetaan nuorisolain mukaista ikärajaa, eli alle 29-vuotiaita. Kohderyhmän nuorilla on usein sekakäyttöä ja he tarvitsevat nimenomaan tuettua asumista. Nuoret tarvitsevat kokonaisvaltaista tukea ja heidän tilanteeseensa/asunnottomuuteensa tulee puuttua. Koivulassa on aloittanut toimintansa päihdeongelmista kärsiville nuorille tarkoitettu soluasunto. Ohjautuminen palvelun piiriin tapahtuu mm. aikuissosiaalityön kautta. Koivulaan voidaan sijoittaa myös nuoria, pääasiassa tällöin on kyse päihdehoidon jatkeesta. Tietyissä kriisitilanteissa Koivula on vastannut tarpeeseen ja ottanut asuntoihin myös nuoria jotka eivät ole käyneet päihdekuntoutuksessa. Samaria rf on kiinnostunut nuorten tukiasumiseen liittyvästä yhteistyöstä ja tarjoaa palvelupakettia asunnottomille nuorille. Kaupunki osoittaa asunnon ja Samarian asumisohjaaja toimii tukena. Samarialla on välivuokrattuna asuntoja, joihin ohjatuille asukkaille saadaan tukipalvelu Rahoitusmalli: Asiakas maksaa itse vuokransa ja Porvoon kaupunki maksaa tukipalvelusta Samarialle 500 e/kk/asukas (noin 17e/vrk/asukas). Yksi asumisohjaaja pystyisi valvomaan ja tukemaan 10 asukasta.. Porvoonseudun Asuntosäätiö Asuntosäätiö on merkitty yleishyödylliseksi yhteisöksi (omistajana Porvoon kaupunki ja seurakunta). Säätiön mahdollisuus tarjota asuntoja kohderyhmämme nuorille olisi ensiarvoisen tärkeää ja asiaa on työstettävä edelleen.

17 17 9. Päihdetyön tulevaisuuden haasteet Yhteiskunnan tämän hetkinen taloudellinen taantuma ja sen vaikutukset yksilöihin ja perheisiin huolestuttaa. Arjen huolet ja stressi, työttömyys, taloudelliset ongelmat, mielenterveysongelmat ja parisuhdeongelmat lisääntyvät yhteiskunnassa ja sen myötä myös riski päihteiden käyttöön lisääntyy. On suuri haaste kunnille järjestää palveluitaan helposti lähestyttäviksi, toimiviksi ja tehokkaiksi näinä myös kunnille erittäin haasteellisina aikoina. On kuitenkin tärkeää satsata toimiviin päihdepalveluihin. Asiakkaan ja perheen kuntoutus on kannattavaa sekä taloudellisesti että inhimillisesti katsottuna. Tulevaisuuden haasteita ovat mm.: nykyisen palvelutason turvaaminen, mielenterveystyön ja päihdetyön yhteistoiminnan kehittäminen ja käytäntöjen vahvistaminen, palveluohjauksen lisääminen ja luotujen hoitopolkujen käyttäminen, kokemusasiantuntijoiden lisääminen palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen; asiakkaiden ääni kuuluviin, päihdeäitien entistä suurempi huomioiminen peruspalveluissa sekä päihdetyössä, nuorten riittävä tukeminen ja auttaminen varhaisessa vaiheessa niin että arkielämän perusasiat ovat kunnossa ja syrjäytyminen ehkäistään sekä elinvoimaisen kolmannen sektorin säilyttäminen.

18 STRATEGISET KEHITTÄMISEHDOTUKSET / PAINOPISTEALUEET Päihdestrategiatyöryhmä tuo esille seuraavat kehittämisehdotukset ja painopistealueet päihdetyön kehittämiselle: A. Päiväkeskus- / palveluohjaustoiminta alueelle Porvoossa toimi ylikunnallisena projektina Matkalla päihteettömään elämään - avohuollon tukihanke Projektin myötä saatiin Porvooseen Päiväkeskus Elämänlanka, joka aloitti toimintansa Alusta alkaen, niin suunnittelussa kuin myös toiminnassa, on ollut vahvasti mukana eri tahojen viranomaisia, kolmas sektori sekä kokemusasiantuntijoita. Mukana ovat olleet mm. Samaria rf, Itä-Uudenmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys, A-klinikka, Nuorisoasema, Porvoon A-kilta, Kris ry, Lautta ry ja TYP. Projektin aikana projektityöntekijä toimi palveluohjaajana päiväkeskuksessa. Hänen tehtävänään oli tukea asiakasta tämän arjessa. Päiväkeskus on tarkoitettu yli 18-vuotiaille päihde- ja mielenterveysongelmaisille työttömille aikuisille. Toiminnan tarkoituksena on tukea asiakkaan liittymistä päivätoimintaan, jossa hän voi kokea osallisuutta ja yhteyttä toisiin ihmisiin. Asiakkaiden arjen hallintaa pyritään tukemaan ja he voivat kokea olevansa arvokkaita toimijoita. Päiväkeskus Elämänlanka on toiminut perustamispäivästään lähtien aktiivisesti ja asiakkaat ovat löytäneet sen. B. Mielenterveys- ja päihdetyön yhteistoiminta (Mieli 2009) Mielenterveys- ja päihdepalveluita tulee suunnitella kokonaisuutena ja palveluita järjestää ja kehittää yhdessä. Tavoitteena on yhteisen mielenterveys- ja päihdestrategian tekeminen osana hyvinvointistrategiaa. Mielenterveys- ja päihdetyön yhteistyömuotoja tulee tiivistää ja kehittää. Psykiatrian edustajan on tarpeen olla mukana päihdestrategiatyöryhmässä. Yhteisiä koulutuksia järjestetään suunnitelmallisesti vuosittain eri yhteisistä aiheista yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. C. Ehkäisevä päihdetyö Keskeisiä ehkäisevän päihdetyöpalvelun painopistealueita ovat tulevaisuudessa henkilöresurssien turvaaminen ko. tehtäväalueella sekä yhteinen ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen strateginen suunnitelma eri yhteistyökumppaneiden kanssa. D. Raskaus ja päihde kehittämisen painopisteeksi Raskaana olevien päihdeäitien tulee päästä välittömästi päihdehoidon tarpeen arviointiin sekä sen edellyttämään päihdehoitoon. Päihdeongelmien ehkäisyn ja päihdetietoisuuden lisääminen on keskeinen haaste jo raskauden suunnitteluvaiheesta synnytykseen asti ja

19 19 sen jälkeenkin. Päihteet on otettava puheeksi mahdollisimman varhain äitiysneuvoloiden asiakkaiden kanssa ja myös puolison alkoholinkäyttö on kartoitettava. Odotusaikana tai synnytyksen jälkeen on tehtävä kotikäynti päihdeongelmaisiin perheisiin. Perhetyöllä on keskeinen merkitys tämän tavoitteen toteuttamisessa. Äitiysneuvolan on aktiivisesti tuettava päihteitä käyttävän äidin päihteistä pidättäytymistä esimerkiksi järjestämällä lisäkäyntejä neuvolaan, tarjoamalla kotikäyntejä, rohkaisemalla juomispäiväkirjan käyttämiseen ja laatimalla yhteistyössä perheen kanssa tavoitteellisen suunnitelman, jonka toteutumista seurataan. Terveydenhuollon, sosiaalityön, sosiaalipäivystyksen ja poliisin on rohkaistava raskaana olevia päihteiden käyttäjiä hakeutumaan äitiysneuvolaan, jotta he saisivat äitiysavustuksen ja varmistaisivat lapsen terveyden. Erityisosaaminen on keskitetty Helsingin yliopistolliseen keskussairaalaan, mutta osa päihdeäitien raskausseurannasta toteutuu myös äitiysneuvolassa. Äitiysneuvoloissa päihdeasian puheeksi ottaminen ja parisuhteen kartoitus on jo vallitsevaa rutiinia. Myös masennus- ja väkivaltaseulonnalla on tärkeä merkityksensä tässä työssä. Jatkossa on varmistettava päihdeäitien entistä vahvempi tukeminen peruspalveluissa mm. riittävällä perhetyön resursoinnilla ja kehittämisellä. Palvelujen tulee voida vastata yhä lisääntyviin yhteistyötarpeisiin ja hoitopolut sekä yhteistyökäytännöt on päivitettävä eri toimijoiden kesken. E. Kokemusasiantuntijat ja kolmas sektori mukaan päihdepalvelujen kehittämis-, suunnittelu- ja toteuttamistyöhön Matkalla päihteettömään elämään -projektin myötä nousi vahvasti esiin kuinka tärkeää on saada kolmas sektori ja kokemusasiantuntijat mukaan päihdetyöhön. Kunnallinen päihdetyö ei pysty yksin vastaamaan lisääntyvän päihteidenkäytön aiheuttamiin vaatimuksiin. Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa, mm. A-kilta, AA-vertaistukiryhmät, Katulähetys ry, Samaria rf sekä Kris ry, luo paremmat edellytykset erilaisille päihdeasiakkaille hoidon, kuntoutuksen sekä asumispalvelun saantiin. Kokemusasiantuntijuus tuo mukanaan tärkeän asiakkaan näkökulman päihdepalvelurakennetta suunniteltaessa. Elämä haltuun -projektin ( ) yhtenä tärkeänä tavoitteena on saada kokemusasiantuntijuus näkyviin päihdepalveluja kehitettäessä. F. Korvaushoidon kehittäminen Nykytilanne: Korvaushoidossa Nuorten ja aikuisten Päihdeklinikalla on tällä hetkellä 12 asiakasta. Korvaushoitolaisista kymmenen käy päihdeklinikalla 1-5 kertaa viikossa, kaksi on siirretty apteekkijakeluun. Apteekkijakelu mahdollistui 2009 jolloin korvaushoitolääkkeeseen tuli Kela-korvattavuus. Korvaushoitolaisista kymmenen on miehiä ja naisia on kaksi. Useampi (4-5) vaikeasti huumeongelmainen jonottaa hoitoon pääsyä. Korvaushoito on hoitotakuun piirissä ja tämän vuoksi siihen tulisi olla mahdollisuus kun tarve ilmenee. Nykytilanteessa jonot ovat usein liian pitkiä.

20 20 Korvaushoidon suhteen Porvooseen tulee luoda toimiva ja selkeä hoitopolku päihdeklinikalta perusterveydenhoitoon. Polku toteutuisi siten, että hoito aloitetaan ja vakiinnutetaan päihdeklinikalla lääkärin ja sairaanhoitajan toimesta, minkä jälkeen hoito siirtyisi omalle terveysasemalle. Siirtyminen mahdollistaisi uusien asiakkaiden ottamisen korvaushoitoon päihdeklinikalle. Nykyinen käytäntö tukkii korvaushoitopaikkoja koska kyseessä on pitkäkestoinen hoito ja päihdeklinikalla on rajalliset henkilöstöresurssit. Päihdeklinikan lääkäri neuvottelee hoitopolun kehittämisestä terveysasemien kanssa resurssien sallimissa rajoissa. G. Suonensisäisten huumeidenkäyttäjien terveysneuvontapalvelu ( Vinkki ) Terveysneuvontapisteet ovat matalan kynnyksen toimintapisteitä huumeiden käyttäjille. Porvoossa Vinkki on aloittanut toimintansa A-klinikalla vuonna 2006 yhteistoimintana ehkäisyneuvolan kanssa. Myöhemmin toiminnasta vastasi A-klinikka ja työtä on toteuttanut yksi sairaanhoitaja oman toimen ohessa. Vuonna 2009 ruiskuja ja neuloja vaihdettiin yhteensä Nykyään Vinkki-toiminta toteutuu pienimuotoisena Nuorten ja aikuisten Päihdeklinikan ja Lundinkadun terveysaseman yhteistoimintana. Toimintaa on kaksi tuntia viikossa tiistaisin ja torstaisin Lundinkadun terveysasemalla. H. Koivula Koivulan sisällön kehittämistä tulee jatkaa ja toiminta vakiinnuttaa. Yhteistyötä ja toimintaa tulee kehittää muiden toimijoiden kanssa. Seurakuntien osallistuminen Koivulan toimintaan myös jatkossa on tärkeää. I. Nuorten tuetun asumisen kehittäminen Alle 29-vuotiaiden päihdeongelmaisten asumistilanne on Porvoossa huono. Koivulan osuutta nuorten auttamisessa ja tukemisessa kehitetään. Yhteistyö erityisnuorisotyön kanssa voisi jatkossa toteutua niin, että Koivulan henkilökunta saa tukea nuorisotyön erityisosaamisesta. Sosiaalityön yhteistyötä Porvoon seudun Asuntosäätiön kanssa kehitetään ja Samarian tarjoama palvelupaketti otetaan käyttöön. J. Sosiaaliohjaaja poliisilaitoksella Sosiaaliohjaajan toiminta on koettu hyvin toimivaksi, asiakaslähtöiseksi ja yhteistyötä helpottavaksi toiminnaksi. Nuoria ja heidän perheitään autetaan varhaisessa vaiheessa, mikä edesauttaa nuoren kykyä selviytyä yhteiskunnassa ja kasvaa eheäksi aikuiseksi. Sosiaaliohjaajan tehtävän laajentaminen ja sisällön kehittäminen on tavoitteena. Sosiaaliohjaajan

21 21 toiminta laajennetaan 2011 kattamaan myös naapurikunnat Sipoo, Loviisa ja Askola. Tämä parantaa palveluita ja helpottaa yhteistyötä. K. Päihdepalvelujen kehittäminen avohuollon suuntaan Nuorten ja aikuisten päihdeklinikalla toteutetaan tehostettua avohoitoa mm. avokatkaisutoiminnassa. Tämä näkyy ostopalvelujen vähentymisenä. Päihdeprojektin myötä luotuja hoitopolkuja hyödynnetään ja yhteistyötä eri toimijoiden kanssa kehitetään jatkuvasti. Eriasteisia palvelumuotoja tarvitaan, palvelumuodot täydentävät toisiaan ja luovat parhaimmillaan yhdessä toimivan kokonaisuuden. Toimiva ja monipuolinen avohuoltoverkosto on kustannustehokas mutta myös asiakasystävällinen. L. Katkaisu- ja selviämispalvelut Porvooseen tulee perustaa selviämisasema, joka palvelee päihtyneitä porvoolaisia ja lähikuntien asiakkaita. Kustannukset jaettaisiin kuntien kesken käytön mukaan. Päihdehuollon seudullisessa kehittämisprojektissa ( , Juha Kröger. Loppuraportti ) katkaisuhoitoaseman puute alueella nousi suureksi konkreettiseksi puutteeksi. Loppuraportissa mainitaan toimenpide-ehdotuksena ylikunnallisen aseman perustaminen. 11. STRATEGIAN SEURANTA JA ARVIOINTI Päihdestrategiatyöryhmä jatkaa edelleen työtään seuraten yhteiskunnallisia haasteita päihdetyön saralla. Kehittämistyön ensisijaisena painopisteenä ovat ehkäisevän päihdetyön lisääminen sekä selviämis- ja katkaisupalvelujen järjestäminen. Tavoitteena ovat asiakaslähtöiset, laadukkaat ja samalla kustannustehokkaat palvelut. Tavoitteena on edelleen ylläpitää asiakaslähtöisiä, laadukkaita ja samalla kustannustehokkaita palveluita. Tavoitteena on myös ylläpitää ja syventää eri sektoreiden välistä yhteistyötä. Yhteistyökumppanit tuntevat toisensa ja yhteinen tekeminen ja kehittäminen on luontevaa. Päihdestrategian toteutumisen arviointi ja seuranta tapahtuu vuosittain Päihdestrategiatyöryhmässä. Päihdestrategiatyöryhmä toimittaa myös jatkossa yhteenvedon toteutuneista kehittämishankkeista.

22 22 KUVAT Kuva 1. A-klinikan ja nuorisoaseman käyntimäärät Porvoo/TerveysEffica. Kuva 2. Nuorisotilojen käyntikerrat vuonna Porvoon nuorisopalvelut. Kuva 3. Nuorisotyössä vuonna 2009 tavoitetut ja tuetut nuoret. Porvoon nuorisopalvelut. Kuva 4. Nuorten työpajatoimintaan osallistuneiden nuorten positiivinen sijoittuminen. Porvoon nuorisopalvelut. Kuva 5. Etsivän nuorisotyön tavoittamat nuoret vuonna Porvoon nuorisopalvelut. JULKAISUJA JA OPPAITA Sosiaali- ja terveysministeriö Kouluterveydenhuollon laatusuositukset. Suomen Kuntaliitto. Sosiaali- ja terveysministeriö Opiskeluterveydenhuollon opas. Yliopistopaino. Stakes Kouluterveydenhuollon opas. Gummerus Kirjapaino Oy. Stakes. Lastensuojelulaki (417/2007). Soveltamisopas. Gummerus Kirjapaino.

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka

Lisätiedot

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Timo Väisänen Palvelujohtaja A-klinikkasäätiö / Järvenpään sosiaalisairaala Rakenne Taustaa Päihteiden käytön nykytilanne Kouvolassa Kouvolan päihdepalvelut Päihdestrategian

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

TUAS - Nuorten tuettu asuminen

TUAS - Nuorten tuettu asuminen TUAS - Nuorten tuettu asuminen Turun Kaupunkilähetys ry. Liisa Love Mitä TUAS toiminta on? Tukea 18 25 -vuotiaille aikuistuville nuorille itsenäisen elämän ja yksin asumisen alkutaipaleella Nuoria tuetaan

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen SAS-toiminnat aikuisten vastuualueen sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Liian päihdeongelmainen mielenterveyspalveluihin tai liian sairas

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

16.10.2013 KÄYTÄNNÖN OPISKELIJAKSI PORVOOSEEN? SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2013-14

16.10.2013 KÄYTÄNNÖN OPISKELIJAKSI PORVOOSEEN? SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2013-14 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2013-14 KÄYTÄNNÖN OPISKELIJAKSI PORVOOSEEN? Oletko kiinnostunut suorittamaan sosiaalialan käytäntötutkimus- tai harjoittelujakson

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Tiedosta hyvinvointia 1 Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Hankkeista kansalliseksi suunnitelmaksi Tiedosta hyvinvointia 2 Taustaa 106 kansanedustajan toimenpidealoite keväällä 2005 Kansallinen mielenterveysohjelma

Lisätiedot

EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 27.11.2007

EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 27.11.2007 Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 1 EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 2 MISTÄ ON KYSE? Kunta- ja palvelurakenneuudistus edellyttää uusia suunnitelmia

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI TIKKURILAN SOSIAALIASEMA OMAT OVET VERKOSTOKOKOUS 16.5.2011 Marjatta Parviainen 17.05.2011 Avopalvelujen koordinaattori Marjatta Parviainen 1 A. KOTIKATKO

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Etelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke

Etelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke Etelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke Hanke-esittely Kuosmanen Lauri, hankejohtaja Kurki Marjo, hankekoordinaattori Lepistö Päivi, hankesuunnittelija Positiivisuus Luottamus Yhtenäisyys

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Tähän tarvittaessa otsikko 1 Äänekosken kaupungille hyväksyttiin v. 2009 mielenterveystyön kokonaissuunnitelma ja päihdestrategia > voimassaoloaika päättyi

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA Sosiaali- ja terveystoimen vastuu: -Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 21 :n mukainen asumispalvelu tarkoittaa kokonaisuutta, jossa asunto ja asumista

Lisätiedot

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1)

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTe perhepalveluiden palvelumalli Yhteisöpalvelut Yhteiset palvelut Monialainen kuntoutus Sosiaalipalvelut Sosiaaliasiamies

Lisätiedot

Hallinto- ja tukiyksikkö

Hallinto- ja tukiyksikkö Päihdepalvelut jakautuvat kolmeen toiminnalliseen yksikköön, jotka ovat ehkäisevän päihdetyön-, A-klinikkatyön- ja kuntouttavan asumispalvelun yksiköt. Päihdepalveluja hallinnoi hallinto- ja tukiyksikkö.

Lisätiedot

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri 2.6.2014 1 Mitä Turun PTH tekee huolehtii noin 180 000

Lisätiedot

3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta)

3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta) Perustason palvelut vastaavat ensisijaisesti päihderiippuvuuksien varhaisesta toteamisesta, hoidosta ja kuntoutuksesta Sosiaali- ja terveyskeskuksen lääkärien ja hoitajien vastaanotoilla hoidetaan välittömiä

Lisätiedot

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ Helena Haimakainen; sairaanhoitaja 30.01.2013 PÄIHDETYÖ PERUSPALVELUISSA TAVOITEENA Ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä Sosiaalisten ja terveydellisten haittojen

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT - KOHTI PERHEKESKUSTA 11.6.2013 Pori, lastenpsykiatri Antti Haavisto RAUMA Asukkaita vajaa 40 000 Ikäluokka n 450 Alle kouluikäisiä n 3000, 7-14-v n 3000 PERUSTAA Lapsen hyvinvoinnin

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 1 Kyh 17.5.2011 66 Kyh liite 1 Kyh 22.9.2011 105 Kyh liite 4 TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 2 Sisällysluettelo Asumispalvelut 3 Asumispalveluiden hakeminen 3 Palvelutarpeen

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Kuntamarkkinat 11.9.2013

Kuntamarkkinat 11.9.2013 Kuntamarkkinat 11.9.2013 Järvenpään kaupungin turvallisuussuunnitelma Erkki Kukkonen kaupunginjohtaja LÄHTÖKOHTIA JÄRVENPÄÄN TURVALLISUUSSUUNNITTELULLE - Syrjäytyminen on sisäisen turvallisuuden keskeisin

Lisätiedot

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Timo Aronkytö Terveyspalvelujen johtaja 1 Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mikä Vantaata vaivaa? Vantaalaisen hyvä mieli

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Mervi Ropponen Projektikoordinaattori Välittäjä 2013 -hanke Pohjanmaa-hanke Mauri Aalto Ylilääkäri

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2014-15

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2014-15 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2014-15 KÄYTÄNNÖN OPISKELIJAKSI PORVOOSEEN? Oletko kiinnostunut suorittamaan sosiaalialan käytäntötutkimus- tai harjoittelujakson

Lisätiedot

Näin meillä Tampereella nääs

Näin meillä Tampereella nääs Näin meillä Tampereella nääs suunnittelupäällikkö Maritta Närhi Saman katon alla Sorilla - poliisi - seutukunnallinen sosiaalipäivystys vuodesta 1995 - syyskuusta 2013 alkaen Selkis eli seutukunnallinen

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI. Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015

TAMPEREEN KAUPUNKI. Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015 Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015 Toiminta-ajatus Avopalvelut edistävät, tukevat ja hoitavat tamperelaisten terveyttä, psyykkistä hyvinvointia ja sosiaalista turvallisuutta sekä valmiuksia sujuvaan

Lisätiedot

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 3. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (strategia) vuosille 2012; versio 26.11.2009 Kriittinen Yleisiin kasvuoloihin vaikuttaminen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

Asumisen turvaaminen jälkihuollon näkökulmasta. Riitta Mansner, sosiaalityöntekijä, Espoon jälkihuolto

Asumisen turvaaminen jälkihuollon näkökulmasta. Riitta Mansner, sosiaalityöntekijä, Espoon jälkihuolto Asumisen turvaaminen jälkihuollon näkökulmasta Riitta Mansner, sosiaalityöntekijä, Espoon jälkihuolto Espoon jälkihuolto keväällä 2011 N. 270 nuorta tällä hetkellä 1 Johtava sosiaalityöntekijä 4 sosiaalityöntekijää

Lisätiedot

Järvi-Pohjanmaan perusturvan aikuisten psykososiaaliset palvelut

Järvi-Pohjanmaan perusturvan aikuisten psykososiaaliset palvelut Järvi-Pohjanmaan perusturvan aikuisten psykososiaaliset palvelut Erityispalvelujen johtaja Tanja Penninkangas Alvar Aallon tie 2, 62900 Alajärvi Puh. 06-24122301, 040-3517710 20.2.2014 1 Kuntavertailun

Lisätiedot

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011 KOTIA KOHTI Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla Hanna Sallinen 17.2.2011 Asumispalvelut Vantaalla -Asumispalveluiden toimintayksikkö on osa aikuissosiaalityötä -Asumispalvelujen toimintayksikkö

Lisätiedot

Voiko terveyttä edistävällä päihde- ja mielenterveystyöllä olla yhteistä tulevaisuutta?

Voiko terveyttä edistävällä päihde- ja mielenterveystyöllä olla yhteistä tulevaisuutta? Voiko terveyttä edistävällä päihde- ja mielenterveystyöllä olla yhteistä tulevaisuutta? Sirkka Jakonen TtT, johtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto 14.12.2010 Itä-Suomen aluehallintovirasto 21.12.2010 1

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA 2013-2015 Härkätien sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintaalue

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA 2013-2015 Härkätien sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintaalue MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA 2013-2015 Härkätien sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintaalue Sisällysluettelo 1. SUUNNITTELUTYÖN TAUSTAA... 1 1.1 Sosiaali- ja terveystoimen mielenterveys- päihdepalvelut

Lisätiedot

Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017. Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen

Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017. Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017 Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen Intialainen viisaus Kun aikuiset näkevät lasten ajelehtivan joessa ja jopa hukkuvan,

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä 23.5.2013 JJ Koski Taustaa KASTE: Keski-Suomen Arjen mielihankkeen tavoitteet Päihde-ja mielenterveystyönseudullisten työtapojen, osaamisen ja asiakaslähtöisyyden

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Raittiustoimisto Lappeenranta Ehkäisevää päihdetyötä

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

PROSESSIKUVAUKSET 29.1.2014

PROSESSIKUVAUKSET 29.1.2014 PROSESSIKUVAUKSET 29.1.2014 PROSESSIEN KUVAAMISEN MERKITYS Kuvaa organisaation toiminnan ja toimintatavat Helpottaa kokonaisuuden hahmottamista Auttaa havaitsemaan prosessien vahvuudet, ongelmakohdat ja

Lisätiedot

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin

Lisätiedot

KOULUMÄEN PÄIVÄKESKUS. Viidankatu 25 95420 TORNIO 040-5676547 koulumaenpaivakeskus@gmail.com

KOULUMÄEN PÄIVÄKESKUS. Viidankatu 25 95420 TORNIO 040-5676547 koulumaenpaivakeskus@gmail.com KOULUMÄEN PÄIVÄKESKUS Viidankatu 25 95420 TORNIO 040-5676547 koulumaenpaivakeskus@gmail.com HISTORIAA, PERUSTAJAT, PERUSTAJA- YHTEISTYÖKUMPPANIT, RAHOITTAJAT Torniolaakson Suojapirtti ry:n ja Tornion kaupungin

Lisätiedot

KOUVOLAN PÄIHDESTRATEGIA

KOUVOLAN PÄIHDESTRATEGIA Päihdemessut SELVÄ PÄÄ KIRKAS MIELI Kuusankoskitalo 7.11.2009 Niina Korpelainen sosiaalipalvelujen tilaajapäällikkö Kouvolan perusturva KOUVOLAN PÄIHDESTRATEGIA TAUSTAA Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tampereen A-kilta ry:n 22 asunnon asumisyksikkö pitkäaikaisasunnottomille päihde- tai/ja mielenterveysongelmaisille henkilöille

Lisätiedot

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi 11.3.2013 Tärkeimmät kehittämisideat Lääkinnällinen kuntoutus: Miten heidän kuntoutuksen rahoitus, jotka eivät täytä tiukkoja kriteereitä ja eivät täten

Lisätiedot

Päihdepalvelut. Kuntouttavat asumispalvelut

Päihdepalvelut. Kuntouttavat asumispalvelut Päihdepalvelut Kuntouttavat asumispalvelut KUNTOUTTAVAT ASUMISPALVELUT Kuntouttavat asumispalvelut tuottavat asumispalveluja täysi-ikäisille asunnottomille vantaalaisille päihde- ja mielenterveyskuntoutujille.

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1. Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.2015 Niina Helminen Anri Tanninen Yleistä Tupalasta Kiinteistöt omistaa

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA NUORET PALVELUJEN PARIIN PALVELUIDEN YHTEISTYÖLLÄ Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke SEMINAARI 8.11.2012 Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

Oulun kaupungin päihdepalvelut. Liisa Ikni

Oulun kaupungin päihdepalvelut. Liisa Ikni Oulun kaupungin päihdepalvelut Liisa Ikni Ehkäisevä päihdetyö Neuvontaa, tukea, tietoa, teemaviikkoja, kampanjoita, kursseja ja ryhmiä Taitolaji ryhmä alkoholinkäytöstään huolestuneille Tupakasta luopumisryhmä

Lisätiedot

Hietaniemenkadun palvelukeskus

Hietaniemenkadun palvelukeskus Hietaniemenkadun palvelukeskus 1.12.2010 Katri Joutselainen (ohj./sos.ohj.) Pia Mielonen (sh) Kuvat: Leif Mäkelä Hietaniemenkadun palvelukeskus 8.6.2009 yhdistyivät Herttoniemen asuntolan ja Pääskylänrinteen

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä Mikael Palola ja Saarikka Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi muodostivat Paras-hankkeen mukaisen yhteistoiminta-alueen 1.1.2009 Kunnat siirsivät sosiaali- ja terveyspalveluiden (pl.

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Kotona kokonainen elämä Ikäihmisten

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015 Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujat tarvitsevat arkeensa tukea Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen,

Lisätiedot

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678 1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu

Lisätiedot

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Luota muhun konferenssi 15.5.2014 Toimialajohtaja Tiina Kirmanen Imatra Asukkaita n. 28 300 Synnytyksiä n. 220 vuodessa

Lisätiedot

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Tätä haluamme olla Edistämme kokonaisvaltaisesti ja ennakoivasti ihmisten terveyttä, toimintakykyä

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen sosiaalityö Espoossa

Ryhmämuotoinen sosiaalityö Espoossa Ryhmämuotoinen sosiaalityö Espoossa Lähtötilanne 2010 lopussa: Yksittäisiä ryhmäkokeiluja aikuissosiaalityössä Ryhmät ovat hiipuneet Ryhmiä toteutettu projekteissa ryhmät loppuneet projektien myötä TAHTOTILA:

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari Perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen VASTAANOTETUT LASTENSUOJELUILMOITUKSET VANTAALLA VUOSINA 2002-2010

Lisätiedot

Sosiaalipalveluohjaajat. Anna Kinnunen & Katja Pietikäinen. Sosiaalitoimisto, Lapinlahden kunta

Sosiaalipalveluohjaajat. Anna Kinnunen & Katja Pietikäinen. Sosiaalitoimisto, Lapinlahden kunta Sosiaalipalveluohjaajat Anna Kinnunen & Katja Pietikäinen Sosiaalitoimisto, Lapinlahden kunta www.lapinlahti.fi 10.067 asukasta Vireä kulttuuri- ja liikuntapitäjä Kuntaliitos Varpaisjärven kunnan kanssa

Lisätiedot

Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla

Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla Eija Raussi-Lehto 10.5.2014 Äne 2000 / E..R-L 1 Taustaa: Täsmällistä tietoa kuntatason palvelutarjonnasta ja äitiysneuvolatoiminnan sisällön kannalta oleellisista piirteistä

Lisätiedot