Ehkäisevän päihdetyön suunnitelma Utajärven ja Vaalan kuntien alueella

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ehkäisevän päihdetyön suunnitelma Utajärven ja Vaalan kuntien alueella"

Transkriptio

1 Ehkäisevän päihdetyön suunnitelma Utajärven ja Vaalan kuntien alueella Kaisa Hiltunen Perhepalveluesimies Oulunkaaren kuntayhtymä

2 Sisältö 1. JOHDANTO PALVELURAKENTEEN JA LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS OULUNKAAREN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestörakenne Terveys ja toimintakyky Työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys Syrjäytyminen SUOMALAINEN PÄIHTEIDENKÄYTTÖ Alkoholi Huumeet Päihteet rikostilastojen näkökulmasta Alkoholi Huumeet Ympäristöanalyysi rikosten lukumäärien näkökulmasta Utajärven ja Vaalan kunnissa Päihteidenkäytön terveyteen kohdistuvat vaikutukset Alkoholi Huumeet Utajärven ja Vaalan alueiden kouluterveyskysely EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN SUUNNITELMA VUODELLE Ennaltaehkäisevä päihdetyön suunnitelma Utajärven ja Vaalan kunnissa Ennaltaehkäisevän päihdetyön tavoitteet ja keinot UTAJÄRVEN JA VAALAN KUNTIEN PÄIHDESTRATEGIAAN SITOUTUNEET TAHOT Vastuutaho: Varhaiskasvatus Vastuutaho: Esiopetus Vastuutaho: Perusopetus Vastuutaho: nuorisotoimi, yhdistykset, koulu Vastuutaho: Seurakunta Vastuutaho: Terveydenhuolto Vuodeosasto Vastaanotto ja päivystys Työterveyshuolto Työttömien terveydenhoito Perhepalvelut

3 Vastuutaho: Äitiysneuvola, lastenneuvola, ehkäisyneuvola Vastuutaho Sosiaalityö Vanhuspalvelut VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI NUORTEN PÄIHTEETTÖMYYDEN EDISTÄMI ENNALTAEHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN ARVIOINTI UTAJÄRVEN JA VAALAN KUN Liite Liite

4 1. JOHDANTO Oulun läänissä alkoholin kulutus on noussut vuosi vuodelta, kuten koko Suomessa. Kainuussa kulutus on jopa hieman korkeampaa kuin Suomessa keskimäärin. Lisäksi läänin vuotiaat tupakoivat useammin kuin maassa keksimäärin ja kainuulaiset vuotiaat juovat itsensä humalaan hieman muita suomalaisnuoria useammin. Alkoholin kulutuksen kasvaessa myös siitä aiheutuvat haitat lisääntyvät. Oulun läänin sairaaloissa ja terveyskeskuksissa hoidetaan koko Suomeen verrattuna enemmän päihteistä johtuvia sairauksia, mutta päihdelaitoksissa hoidettuja on vähemmän. Päihdetyö on tärkeä osa kuntien laaja-alaista hyvinvointityötä. Ehkäisevä päihdetyö on moniammatillista ja poikkihallinnollista yhteistyötä päihteettömyyden edistämiseksi sekä alkoholin, huumeiden ja tupakan tuomien haittojen vähentämiseksi. Oulun läänissä 86 % kunnista on nimennyt ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilön, mutta moniammatillinen työryhmä toimii vain 49 %:ssa kunnista. Määrä on vähentynyt 2000-luvun alusta. Kunnista 55 % tekee seudullista yhteistyötä. Kunnat ovat merkittäviä toimijoita alkoholihaittojen ehkäisemisessä. Valtioneuvosto on asettanut sosiaali- ja terveysministeriön tehtäväksi laajapohjaisen alkoholiohjelman valmistelun ja toimeenpanon vuosina Alkoholiohjelma jatkuu uudella kaudella Ohjelman tavoitteena on saada yhteiskunnan eri toimijat yhdessä ehkäisemään alkoholista aiheutuvia haittoja. Yksi yhteistyön muoto on kumppanuussopimus. Oulun lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosasto kutsui vuonna 2009 alkoholiohjelman kumppanuuteen ohjelmakaudelle alueensa kuntia, kaupunkeja ja yhteistoiminta-alueita. Oulunkaaren kuntayhtymä vahvisti yhtymähallituksen kokouksessa alkoholiohjelman kuntakumppanuussopimuksen. Alkoholiohjelman kumppanuus merkitsee yhteistä sitoutumista alkoholihaittojen ehkäisyyn ja vähentämiseen. Kumppani sitoutuu toteuttamaan laatimaansa toimintasuunnitelmaa, arvioimaan omaa toimintaansa sekä tiedottamaan alkoholiohjelmasta omalla toimialueellaan. Sopimuksiin kirjataan entistä konkreettisempia sisältöjä, jotta niiden toteutumista voidaan paremmin seurata ja ne saadaan todellisiksi toimintamalleiksi operatiivisen työn tueksi. Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) sekä Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos (THL) tukevat kumppaniensa Alkoholiohjelmaan liittyvien tavoitteiden saavuttamista ja niiden toteutumisen seurantaa mm. välittämällä tietoa alan tutkimuksesta ja hyvistä käytännöistä, edistämällä kuntien ja seutukun- 4

5 tien yhteistoimintaa sekä ottamalla sekä Paras-uudistuksen,että Kaste-ohjelman tuomat mahdollisuudet ja velvoitteet huomioon. Kumppaneille järjestetään alueellisen koordinaation kautta koulutuksia; mm. mini-interventio, perhetyö, päihdeavainindikaattorit, Sotkanet-tietokanta, ehkäisevän päihdetyön laatukriteerit sekä työpajoja liittyen laatutyöhön ja hyvien käytäntöjen mallintamiseen. STM ja THL huolehtivat Alkoholiohjelman yhteydessä siitä, että kumppanit saavat tiedon ohjelmaan liittyvän toiminnan ulkopuolisista rahoitusmahdollisuuksista. Kumppanit saavat myös etuoikeutetun aseman ohjelman tiedotuksessa ja yhteyden ohjelman kumppanien muodostamaan viestintäverkostoon sekä Alkoholiohjelman logon käyttöoikeuden ohjelman tavoitteita tukevissa tuotteissa ja yhteyksissä. Kaikki Alkoholiohjelman sopimukset allekirjoitetaan sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos koordinoi kuntien kumppanuussopimusten tekoa ja seuraa niiden toteutumista. Alkoholiohjelman aluekoordinaattorina Oulun läänissä toimii Raija Fors. Lisätietoa Alkoholiohjelmasta ja kumppaneista löytyy myös osoitteesta Oulunkaaren seutukunnan toiminta on vuoden 2010 alussa muuttunut erityisesti kunta- ja palvelurakenneuudistuksen puitelain vuoksi. Oulunkaaren kuntayhtymään kuuluvat Ii, Pudasjärvi, Utajärvi ja Vaalan kunnat sekä Simon kunta. Oulunkaaren kuntayhtymän tehtävänä on mm. toimia palvelukuntayhtymänä jäsenkuntien järjestettäväksi säädettyjen sosiaali- ja terveydenhuollon lakisääteisten palvelujen järjestämisessä tai tuottamisessa. Lisäksi kuntayhtymä toimii kuntien yhteisesti päättämien muiden palvelujen tuottamisessa sekä toimii alueiden kehittämisestä annetun lain ja muiden seutuyhteistyötä koskevien lakien yhteistyöorganisaationa. Oulunkaaren kuntayhtymä tuottaa jäsenkuntiensa sosiaali- ja terveyspalvelut päivähoitoa lukuun ottamatta. Peruskuntien järjestämien palvelujen, erityisesti varhaiskasvatus-, opetus- ja nuorisopalvelujen kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä lasten, nuorten ja heidän perheidensä kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Oulunkaari on mukana Kaste-ohjelmaan liittyvässä Oulun seudun hallinnoimassa lapsiperheiden hyvinvointia tukevassa hankkeessa (Tukeva). Oulunkaaren kuntayhtymän talous- ja toimintasuunnitelmassa vuosille on päihdepalvelujen osalta kehittämisen painopisteiksi päätetty päihdehuollon avohuollon erityispalvelujen järjestäminen ja strategiatyö yhteistyössä palvelutuotannon kanssa. Alkoholiohjelman kumppanuussopimuksen tekemiseen liittyvä toimenpideohjelma: 5

6 1. selvitetään Oulunkaaren kuntien päihdehuollon nykytila; päihdehuollon ja hoidon käytännöt kunnissa, kuntatasolla toteutettavat päihdepalvelut (ennaltaehkäisevä ja korjaava työ) ja laaditaan tämän pohjalta seudullinen mielenterveys- ja päihdestrategia sekä päihdehuollon toimintamalli kuntakohtaisine osioineen, 2. huolehditaan siitä, että kunnissa/kuntayhtymässä ja/tai palvelualueilla on virallisesti nimetyt ennaltaehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöt (kunnanhallitus, yhtymähallitus, taikka palvelutuotantolautakunta), 3. yhdyshenkilöillä on tehtävän hoitamiseen riittävät resurssit, 4. päihdetyön yhdyshenkilöillä on tehtävään ammatillisesti soveltuva koulutus ja he ovat motivoituneita tehtävään, 5. alueelliset moniammatilliset ennaltaehkäisevän työn päihdetyöryhmät kokoontuvat säännöllisesti ja niiden tehtävät on selkeästi määritelty, ryhmissä on myös seudullinen edustus, 6. varmistetaan, että kunnan ja kuntayhtymän henkilöstöllä on ajan tasalla oleva hoitoonohjaussopimus ja mahdollisuuksien mukaan toimipaikkakohtaiset päihdeohjelmat, 7. vahvistetaan moniammatillinen päihdehuolto ja -hoito, päihdeasiakkaan hoito- ja palveluprosessit mallinnetaan sekä korjaavan työn/päihdehoidon toimintaohjeet päivitetään ja niitä pidetään ajan tasalla, 8. nimetään päihdeasioista vastaavat sosiaali- ja terveyspalvelujen ammattihenkilöt, jotka koordinoivat moniammatillista päihdetyötä, 9. perustetaan korjaavan työn/päihdehoidon moniammatilliset työryhmät, 10. riskikäytön tunnistamisen ja varhaisen puuttumisen käytäntöjä toteutetaan koko kunnan ja kuntayhtymän palvelutuotannossa 11. huolehditaan siitä, että päihdehuollon palvelujärjestelmä kehittyy avohuolto- ja avohoitopainotteiseksi 12. Toimenpideohjelman toteutumista arvioidaan säännöllisesti erilaisin raportoinnein ja työryhmäarviointien perusteella. Päihdehuollon avohuoltopainotteisuutta tarkastellaan Maisema-mallin avulla. Yhtymähallitus on nimennyt alueellisiin ennaltaehkäisevän päihdetyön moniammatillisiin työryhmiin henkilöt. Utajävi-Vaala palvelualueen työryhmän edustajiksi on nimetty: työpajaohjaaja Pirjo Valkama, nuorisotyöntekijä Jukka Grip, rehtori Tapani Blomster, rehtori Erkki Väänänen, päivähoitopalvelujen esimies Hannele Karhu, seurakunnan edustaja, seurakuntapastori Jukka Kolmonen, kouluterveydenhoitaja Sirkka Vesterinen, vanhustyön edustaja, lähihoitaja Pirjo Murtovaara, psykiatrinen sairaanhoitaja Mervi Haataja, psykologi Saara Räsänen. Riitta Korhonen, varalla Hemmo Holappa, Mauno Karjalainen, varalla Liisa Leinonen, Raili Holappa, varalla Jouni Meriläinen, vapaa-aikasihteeri Tuomo Haapala, työvalmentaja Ismo Karjalainen, seurakunnan edustaja Jere 6

7 Hakkarainen, järjestöjen edustaja/säräisniemen Martat, Heikki Lehtovuori, Oulunkaari/seudullinen edustaja, perhepalvelujohtaja Kaisa Hiltunen. 7

8 2. PALVELURAKENTEEN JA LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS Palveluiden järjestämisen toimintaympäristössä meneillään olevat isot muutokset kuten kunta- palvelurakenteen uudistaminen ja lainsäädännön (sote-lait, nuorisolaki) uudistaminen haastavat tarkastelemaan mitä muutos merkitsee palveluiden ja asiakkuuden kannalta. Palveluissa rakenteiden ja organisaatioiden muutos merkitsee, että on haettava myös uusia toimintamalleja, jotka vastaavat näihin muutoksiin. Asiakkuuden kannalta olennainen kysymys on mitä muutos tarkoittaa ihmisten itsenäisen pärjäämisen, elämän hallinnan ja syrjäytymisen näkökulmasta. On todennäköistä, että osalle asiakkaista muutos tuottaa uudenlaista turvattomuutta ja myös palveluiden ulkopuolelle jäämistä. Terveydenhuoltoa ja sosiaalihuoltoa koskevassa lainsäädännön uudistuksessa yksi keskeinen tavoite hyvinvoinnin edistämisessä on painopisteen siirtäminen ennalta ehkäisevään toimintaan ja varhaiseen puuttumiseen. Toiminnassa korostuu tällöin perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon entistä vahvempi yhteistyö, uusien kokonaisvaltaisten toimintatapojen kehittäminen sekä ihmisten omien voimavarojen ja omatoimisuuden vahvistaminen. Sairauksien ja sosiaalisten ongelmien ennalta ehkäisemiseksi lakiuudistukset kiinnittävät huomiota kaikkein polttavimpiin sosiaalisiin kysymyksiin, jotka tällä hetkellä tiivistetysti liittyvät työttömyyteen, nuorten tilanteeseen sekä toimeentulo-ongelmiin, mielenterveys- ja päihdeongelmiin ja muihin elämän hallinnan ongelmiin. Uudessa nuorisolain lakiesityksessä kuntia velvoitetaan syrjäytymisen ehkäisyyn lisäämällä monialaista yhteistyötä ja etsivää työtä, jotta syrjäytymiseen voidaan puuttua varhain ja kohdistaa syrjäytymisuhan alaisille nuorille viiveettömästi tarvittavia palveluja. 3. OULUNKAAREN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTAYMPÄRISTÖ 3.1. Väestörakenne Oulunkaaren kuntayhtymän väestörakenteen muutoksessa keskeinen haaste tulevaisuudessa on voimakas ikääntyminen ja syntyvyyden väheneminen Iin kuntaa lukuun ottamatta. Vuoteen 2025 mennessä yli 75-vuotiainen määrä lisääntyy tilastokeskuksen ennusteen mukaan Oulunkaaren alueella 1068 hengellä. Se tarkoittaa 42 % lisäystä tässä ikäryhmässä ja vuositasolla nousua keskimäärin 2,8 %. Kuntakohtainen vaihtelu väestön vanhenemisessa on suurta. Vuonna 2025 Iissä on yli 75-vuotiaita 41 % enemmän kuin nyt, Pudasjärvellä 46 %, Utajärvellä 24 %, Vaalassa 37 % ja Simossa peräti 8

9 63% enemmän. Absoluuttisesti luvut kasvavat erityisesti Iissä (367 henkilöä), Pudasjärvellä (313 henkilöä) ja Simossa (97 henkilöä). Kokonaisväestö lisääntyy määrällisesti vain Iissä, jossa nousua on vuoteen 2025 mennessä 1338 henkeä. Kyseisessä ajassa Pudasjärvellä laskua on 11 %, Utajärvellä 11 %, Vaalassa 12 % ja Simossa 4 %. Vanhusten lisäksi toinen paljon palveluja tarvitseva ikäryhmä ovat 0-16-vuotiaat. Heidän määränsä lisääntyy Iissä 23 % ja laskee Pudasjärvellä 13 %, Utajärven ja Vaalan alueella 20 % ja Simossa 2 %, Paikkakunnan pysyvän väestön vanhenemiselle ei voida mitään tehdä. Sen sijaan jollain tavoin voidaan vaikuttaa kuntien väliseen muuttoliikkeeseen. Tällöin keskeistä on mm. vuokraasuntopolitiikka. Väestörakenteen muutos ja alueellinen polarisaatio tuovat haasteita tarjota palveluita niukoilla työvoimaresursseilla ikääntyneelle väestölle. Väestöllinen transitio tuottaa rakenteellisten erojen lisäksi myös muunlaista eriytymistä hyvinvoinnin tekijöissä. Nopeasti toteutuva muutos luo häiriötiloja sosiaalisen koheesion toteutumiselle, yhteisöllisyydelle ja ihmisten välisille vuorovaikutusjärjestelmille ja turvaverkostoille. Seurannaisvaikutuksena syntyy syrjäytymisuhkia niin kasvukeskuksissa kuin taantuvilla ja harvaan asutuilla alueilla Terveys ja toimintakyky Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueen väestön terveydentila on koko maahan verrattuna keskimääräistä huonompi niin kansantautien summaindeksin kuin sairastavuusindeksinkin mukaan. Työikäisten valtaosalla hyvinvoinnin kokonaistilanne ja koettu terveys on hyvä. Terveytensä huonoksi tai korkeintaan keskitasoiseksi kokevia on alueen väestöstä kuitenkin lähes 40 prosenttia. Työmarkkinoilta sivussa olevien määrä alueella on suuri, vähän yli puolet koko väestöstä. Työikäisten eläkeläisten osuus on korkea, noin neljäsosa työvoimasta. Suurimpana syynä ennenaikaiseen eläkkeelle siirtymiseen on mielenterveyssyyt. Työssä olevilla ikääntyminen, työelämän murros ja työmarkkinoiden yleinen epävakaistuminen lisäävät työn kuormitusta ja ennaltaehkäisevän työhyvinvoinnin tarvetta. Työn ja toimintakyvyn turvaaminen on hyvinvoinnille keskeistä kaikissa väestöryhmissä. 9

10 3.3. Työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys Pitkäaikaistyöttömyys ja etenkin nuorten työttömyys on kohdealueella Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa selvästi yli maan keskiarvon. Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvaa edelleen. Nuorten ikäluokkien suuri määrä, korkea nuorisotyöttömyys, vaikea rakennetyöttömyys ja työmarkkinoiden voimakas alueellinen eriytyminen lisäävät haasteita nuorten koulutus- ja työpaikkojen luomiselle alueella. Nuorten elämänhallinnan kannalta keskeinen tekijä on opiskelupaikan tai työpaikan saaminen peruskoulun jälkeen ja sitä kautta saatava mahdollisuus elämänuran ja toimeentulon saamiseen. Korkea nuorten työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys, sekä koulutuksen ulkopuolelle jäävien ja toimeentulotukea pitkäaikaisesti saavien nuorten suuri määrä viittaavat siihen, että nuorten syrjäytymisuhka on alueella vakava ongelma. Vaalassa ja Pudasjärvellä sosiaalityön asiakkaiden määrä on suuri ja lastensuojelun sijoituksia on paljon. Pitkäaikaistyöttömien määrä on korkea ja toimeentulotuen pitkäaikaisasiakkuudessa on paljon asiakkaita. Toimeentulotukea saavien kotitalouksien määrä on kasvanut viime vuosina merkittävästi, tosin vuosi 2010 antaa toiveikkuutta asiakasmäärien vähenemisen suuntaan.. Erityisen huolestuttava tilanne on Pudasjärven ja Vaalan osalta, joissa toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden nuorten osuus on seutukunnassa korkein. Pudasjärven, Vaalan ja Simon kohdalla vuotiaiden osuus toimeentulotukea saavista on noussut prosentuaalisesti noin 2 % suhteessa samanikäiseen väestöön Suomessa. Pitkäaikaistyöttömien aktivointiaste vaihtelee tällä hetkellä huomattavasti kunnittain ja kertoo alueen haasteista. Alueen haasteet edellyttävät pitkäjänteistä nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden hoitoon liittyvää kehittämistyötä ja palvelujen sekä toimenpiteiden koordinointia Syrjäytyminen Useat tekijät (ks. ed.) viittaavat siihen, että syrjäytymisuhan alaisten, erityisesti nuorten määrä on alueella suuri. Suuri syrjäytymisvaara on erityisesti niillä nuorilla, jotka jäävät perusasteen jälkeen useaksi vuodeksi vaille opiskelu- tai työpaikkaa. Näyttää siltä, että syrjäytymisuhka on taloudellisen taantuman seurauksena edelleen pahenemassa ja on vaarana, että tapahtuu samoin kuin edellisen 1990-luvun laman seurauksena. Edellinen lama jätti yhtäältä jälkeensä nuoria, jotka syrjäytyivät työelämästä lopullisesti. Toisaalta laman seurauksena aiheutui perheiden ylisukupolvisia huono-osaisuuden ketjuja, jonka seuraukset ovat näkyvissä tänäkin päivänä ja joita on erittäin vaikea purkaa. Olennaista olisikin tällaisten huono-osaisuusprosessien katkaiseminen ja kasautumisen estäminen. 10

11 Työttömyys, lomautus- ja irtisanomisuhan alaisuus sekä toimeentulovaikeudet aiheuttavat lisääntyviä hyvinvoinnin ja toimintakyvyn ongelmia (mm. lapsiperheiden psykososiaalisia ongelmia; mielenterveys- ja päihdeongelmia) ja syrjäytymistä myös muussa työikäisessä väestössä. Entistä ongelmallisemmaksi tilanteen tekee se, että monet hyvinvoinnin ongelmat ovat muuttuneet monimutkaisemmiksi ja vaikeammin hallittaviksi ns. ilkeiksi ongelmiksi, joiden ratkaisemiseksi pitää kehittää uusia rakenteita ja toimintamalleja. Osallisuuden ja integraation näkökulmasta syrjäytyminen kytkeytyy yhteisöllisyyden ja ihmisten välisten informaatio-, vuorovaikutus- ja turvaverkostojen heikkenemiseen mm. voimakkaan muuttoliikkeen seurauksena (ks. ed.). Myös lisääntyvä teknologian käyttö palveluissa tuottaa uusia jakoja ja riskiryhmiä (ns. digitaalinen köyhyys). Haasteena on tukea erityisesti työelämän ja palvelujärjestelmän ulkopuolelle pudonneiden osallisuutta, elinvoimaa ja elämän hallintaa. 4. SUOMALAINEN PÄIHTEIDENKÄYTTÖ 4.1. Alkoholi Alkoholin kokonaiskulutus on koko maassa yli kaksinkertaistunut kolmen vuosikymmenen aikana. Vuonna 2009 alkoholia kulutettiin 10,4 litraa asukasta kohden (100% alkoholiksi muutettuna). Alkoholin käyttö on tyypillisimmin humalahakuista. Alkoholin kulutuksessa on tapahtunut muutos. Siitä on tullut viime vuosina mietoja juomia suosivampaa. Alkoholijuomien myynti Utajärven ja Vaalan alueella on pysynyt viime vuosina jokseenkin samanlaisena. Pienoista kasvua on kulutuksessa havaittavissa Alkoholinmyynti Oulunkaaren kuntayhtymässä v Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Alkoholijuomien myynti 4,9 8,9 4,4 11,8 asukasta kohden100% alkoholina Sotkanet tilasto-ja indikaattoripankki THL 4.2. Huumeet Suomessa noin 13 prosenttia vuotiaista ilmoitti käyttäneensä tai kokeilleensa huumausaineita elämänsä aikana. Vuonna 2007 huumausaineiden ja lääkeaineiden väärinkäyttö aiheutti noin 11

12 0,2 0,3 miljardin euron välittömät haittakustannukset ja 0,5 1,0 miljardin euron välilliset haittakustannukset Päihteet rikostilastojen näkökulmasta Alkoholi Alkoholin käytön seurauksena Suomessa kuoli vuonna 2009 yhteensä henkeä ja päihtyneenä tapaturmaan ja väkivaltaan kuoli 925 henkeä. Lisäksi poliisin tietoon tuli yhteensä väkivaltarikosta jonka taustalla oli päihtyminen. Henkirikoksista prosenttia ja pahoinpitelyistä prosenttia tapahtuvat päihteiden vaikutuksen alaisina. Liikennerikkomuksista vuonna 2009 poliisin tietoon tuli rattijuopumustapausta, joista yli puolet (53%) todettiin törkeiksi rattijuopumuksiksi. Tieliikenneonnettomuuksissa päihteidenkäytön takia kuoli 102 ja loukkaantui henkeä. Vuonna 2007 alkoholin käyttö aiheutti 0,7 0,9 miljardin euron välittömät kustannukset ja 3,2 6,0 miljardin euron välilliset kustannukset Huumeet Pahoinpitelyrikoksista 0,3 prosenttia tehtiin Suomessa huumausaineen vaikutuksen alaisena, ja ryöstörikoksista 1,2 %. Rattijuopumustapauksista 12 prosenttia tapahtui huumausaineiden vaikutuksen alaisena Ympäristöanalyysi rikosten lukumäärien näkökulmasta Utajärven ja Vaalan kunnissa Utajärvellä rikoslakirikosten (pl liikennerikokset) määrä on vähenemään päin (liite 2.). Suurimmat rikoslajiryhmät ovat omaisuusrikokset sekä pahoinpitelyt. Muutamia rattijuopumukseen syyllistyneitä on jäänyt viime vuosina kiinni viime Utajärvellä. Molemmissa kunnissa suurimmiksi rikoslajeiksi osoittautuvat omaisuus- sekä pahoinpitelyrikokset. Vaala eroaa Utajärvestä kuitenkin selkeästi suuremmilla luvuillaan. Tilanne on ollut useamman vuoden ajan sama, eikä yksinkertaista selitystä ole olemassa eroavuudelle. Rattijuopumusrikosten paljastuminen on kiinni pitkälti poliisin suorittamasta valvonnasta sekä kansalaisten ilmoitusaktiivisuudesta. Ei voida kuitenkaan sanoa, että poliisin valvonta tai ihmisten ilmoitusaktiivisuus olisi muuttunut vuosien 2009 tai 2010 aikana. 12

13 Rattijuopumusrikosten lukumäärät ovat tilastollisesti vähentyneet lähes puolella vuodesta 2006 (6,6 Utajärvi 7,8 Vaala). Päihtyneenä säilöön otettujen määrä on Vaalassa vähentynyt merkittävästi ja Utajärvellä pysynyt viime vuosien tasolla. Rattijuopumuksesta kiinnijääneiden ja säilöönottojen lukumäärän selkeä väheneminen, pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna, ei kerro niinkään kansalaistottelevaisuuden lisääntymisestä, vaan poliisipartioiden vähentymisestä alueella. Erityisesti pahoinpitelyrikoksiin Suomessa voidaan liittää päihteiden käyttö. Suomessa arviolta n. 80 % henkirikoksista tehdään päihteiden vaikutuksen alaisena. Myös omaisuusrikoksilla voidaan havaita olevan yhteyksiä päihteisiin. Omaisuusrikoksia tehdään usein päihteiden käytön rahoittamiseksi. Päihteiden vaikutuksen alaisina tehdyistä väkivaltarikoksista syyllisiksi epäiltyjen määrässä on viimeisen neljän vuoden aikana ollut tilastollista vaihtelua. Vaalan väkivaltarikoksia voidaan osittain selittää kunnassa sijaitsevan Pelson vankilan väkivaltatapauksilla. Pienet muutokset rikostilastoissa eivät sinällään kerro mistään vakavammasta yhteiskunnan muutoksesta, vaan yleensä muutoksen selittää pieni, mutta useaan rikokseen syyllistyvä joukko. Näin ollen tilastoissa tapahtuvaa muutosta tulee tarkastella laajemmalta koko kunnan tilastojen ja ilmiöiden näkökulmasta Päihteidenkäytön terveyteen kohdistuvat vaikutukset Alkoholi Alkoholinkäytön terveysvaikutukset ovat valtakunnassa mittavat. Terveydenhuollon vuodeosastoilla oli vuonna hoitojaksoa, joissa alkoholisairaus oli pää- tai sivudiagnoosina. Päihteidenkäytöstä johtuvat sairaudenhoitotilastot Oulunkaaren kuntayhtymässä v Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Päihteiden vuoksi sairaaloissa 3,0 9,5 7,3 9,4 tai tk:ssa hoi- detut potilaat/1000 asukasta Sotkanet tilasto-ja indikaattoripankki THL 13

14 Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidettujen potilaiden määrät ovat vaihdelleet viime vuosien aikana. Vaihtelua selittää tilastointi, henkilöstön vaihtuvuus sekä muut tekijät Huumeet Huumausaineiden käytön terveydenhuollon vaikutukset koko maan tasolla ovat niin ikään mittavat. Vuonna 2009 terveydenhuollon vuodeosastoilla laskettiin olevan hoitojaksoa, joissa huumesairaus oli pää- tai sivudiagnoosina. Suonensisäisten huumeiden käyttäjien keskuudessa ovat lisääntynyt c-hepat, vähentynyt hiv-tartunnat (1% käyttäjistä). Utajärven ja Vaalan alueella ei huumausaineiden käyttö näy perusterveydenhuollossa, mutta lääkkeiden väärinkäytökset ovat jatkuvasti lisääntymään päin Utajärven ja Vaalan alueiden kouluterveyskysely Utajärven ja Vaalan kuntien alueen päihteidenkäytön tilanteesta ollaan laajalti huolestuneita. Erityisesti koululaisten terveyskysely on nostattanut vahvaa huolta kouluikäisten nuorten hyvinvoinnista ja erityisesti päihteiden käytöstä. Huumausaineiden käyttö ei ole paikkakunnilla erityisen huolestuttavaa, mutta tilanne voi muuttua hyvinkin nopeasti. Nuorten suhtautuminen lääkkeisiin sekä lääkkeiden ja alkoholin sekakäyttöön on muuttunut vuosien aikana yhä sallivammaksi. Lääkkeiden saaminen on muita päihteitä helpompaa, edullisempaa ja vaikeammin havaittavaa. Internetissä tapahtuva päihdyttävien aineiden tiedonkulku sekä huumeiden ja huumeiksi luokiteltavien aineiden valmistus ja myynti lisääntyy huomaamattomasti, eikä Internetistä käsin tapahtuvaa toimintaa voida kovinkaan hyvin valvoa. Mikäli nuori oppii varhaisessa vaiheessa päihdyttävien aineiden käyttöön, niin halutessaan nuori löytää päihdyttäviä aineita vaikka oman kylän rautakaupasta. Myönteinen suhtautuminen päihtymiskäyttäytymiseen edesauttaa nuoren altistumista päihteiden käyttöön, ja se voi koitua jo hyvinkin varhaisella iällä moninaisina psykososiaalisina ongelmina. 14

15 5. EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN SUUNNITELMA VUODELLE Ehkäisevä päihdetyö on lakisääteistä toimintaa, jonka yleisten edellytysten luominen on ensisijaisesti valtion ja kuntien tehtävä. Se on laaja-alaista moniammatillista ja poikkihallinnollista työtä terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä. Ehkäisevän päihdetyön tavoitteena on edistää päihteettömiä elintapoja, ehkäistä ja vähentää päihdehaittoja, lisätä päihdeilmiöiden ymmärrystä ja hallintaa sekä edistää perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista päihteisiin liittyvissä kysymyksissä. Ehkäisevän päihdetyön keinoin pyritään vähentämään päihteiden kysyntää, saatavuutta ja tarjontaa sekä haittoja. Ehkäisevän päihdetyön vaikuttamiskohteet ovat päihteitä koskevat tiedot, asenteet ja oikeudet, päihdehaitoilta suojaavat tekijät ja riskitekijät sekä päihteiden käyttötavat. Päihteiksi luetaan alkoholi, huumeet ja tupakka. Myös toiminnalliset riippuvuudet kuten peliriippuvuus ovat ehkäisevän päihdetyön kenttää. Lääkkeet, liottimet ja muut aineet luetaan päihteiksi jos niitä käytetään päihtymistarkoituksessa. Ehkäisevä päihdetyötä säätelevät raittiustyölaki ja -asetus ja päihdehuoltolaki. Laaja-alainen ehkäisevä päihdetyö kuuluu olennaisena osana terveyden edistämiseen. Terveyden edistämisen näkökulmasta on luontevaa jäsentää eri hallinnonalojen yhteistyömahdollisuuksia päihdehaittojen ehkäisyssä Ennaltaehkäisevä päihdetyön suunnitelma Utajärven ja Vaalan kunnissa Utajärven kunta on laatinut päihdetyön mallin vuonna Vaalan kunnan lasten ja nuorten päihdestrategia on laadittu vuosille Päihdestrategioissa on kuvattu alueen päihdetilanne, ehkäisevän päihdetyön ja varhaisen puuttumisen toimintoja sekä päihdestrategiaan sitoutuneet tahot. Oulunkaaren kuntayhtymän yhtymähallituksen nimeämä Utajärven ja Vaalan kuntien ehkäisevän päihdetyön työryhmä kokoontui ensimmäistä kertaa toukokuussa Työryhmässä pohdittiin työskentelyn painopisteitä ja laadittiin alustavia suunnitelmia niistä osa-alueista joihin Utajärvi- Vaalan alueella tulisi suunnata. Tässä suunnitelmassa on esitetty ehkäisevän päihdetyön tavoitteita ja toimenpide-ehdotuksia niiden toteutumiseksi edellä mainitut painopistealueet huomioiden. Suunnitelman toteutuminen edellyttää kaikkien tahojen sitoutumista yhteisten tavoitteiden toteutumiseksi. 15

16 5.2. Ennaltaehkäisevän päihdetyön tavoitteet ja keinot Tavoite: Aikuisten ja sitä kautta nuorten asenteisiin tulisi voida vaikuttaa lisäämällä juridista tietämystä päihteidenkäytön antamisesta tai myymisestä alaikäiselle, sekä alkoholinkäytön terveydellisistä vaikutuksista nuoriin. Keino: Hyödynnetään valmiita materiaaleja ja kampanjoita joita on jo olemassa. Vanhempainillat. 1) Peruskoulunsa päättäneiden, mutta koulutus- tai työpaikan ulkopuolelle jääneiden nuorten tilanne koettiin asiana, johon alueella tulisi puuttua syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja nuorisotyöttömyyden vähentymiseksi. Tavoite: Saavutetaan kaikki peruskoulunsa päättäneet nuoret ja varmistetaan että heille saadaan koulutus, työharjoittelu tai työpaikka. Keino: Hyvänä käytäntönä todettiin Utajärven seurantatyöryhmän toiminta, jossa ryhmä etsii syksyisin nuoria, jotka eivät ole päässeet kouluun. Etsivän nuorisotyön lisääminen alueella: Utajärven ja Vaalan kunnat ovat hakeneet hankerahoitusta etsivän nuorisotyön hankkeeseen, jonka tarkoituksena on tavoittaa vuotiaat koulupudokkaat nuoret. 2) Työryhmässä oltiin huolestuneita niistä nuorista, jotka eivät osallistu kunnan nuorisotoimintaan, liikuntaharrastukseen ym. Nuorilla on suuri riski syrjäytyä. Utajärven ja Vaala kuntien vahvuuksina pidetään kuitenkin sitä, että pienillä paikkakunnilla ihmiset tuntevat toisensa ja esiin tuleviin ongelmiin voidaan puuttua helpommin Tavoite: Kuntien nuorisotyöhön saadaan lisäresursseja esim. jalkautuvaan nuorisotyöhön. Saapas- ym. toiminta saadaan alueella toimimaan. Keinot: Hankerahoitusta nuorisotyöhön on kunnissa haussa. Pyritään lisäämään lasten vanhempien aktiivisuutta osallistumaan nuorten iltojen järjestämiseen, katupartiotoimintaan ym. 16

17 3) Yhteisenä nimittäjänä nuorten ongelmien synnyssä työryhmässä nähtiin vanhemmuuden ja aikuisuuden puute lasten elämässä. Nuoret viestittivät, että vanhemmat eivät huomioi heitä riittävästi. Tämä puoli korostui myös kouluterveyskyselyssä. Tavoite: vanhemmuutta pitää vahvistaa ja aikuiset tulisi saada paremmin osaksi lastensa elämää. Keino: Korostetaan rajojen ja huomioimisen merkitystä lasten kasvatuksessa päiväkodissa, koulussa ym.. Vanhemmat voisivat tehdä keskenään sopimuksia toimintaperiaatteista esim. kotiintuloaikojen suhteen. Tavoitetta edes auttavat koulujen järjestämät vanhempainillat, lasten ja nuorten sekä heidän kanssaan toimivat viranomaiset. 4) Työryhmä totesi, että päihteidenkäytön ongelmat ovat koko väestöön kohdistuva ongelma. Päihteidenkäyttöön liittyvät sairaudet ja päihteidenkäytön välillisesti aiheuttavat tapaturmat ovat enenevässä määrin myös vanhusväestön ongelmana. Tavoite: alkoholin kokonaiskulutuksen vähentäminen alueella Keinot: Kuntalaisia tiedotetaan esim. lehtikirjoitusten avulla. 5) Työryhmässä todettiin, että kuntien alueella ei ennalta ehkäisevää työtä ole juuri ollut ja päihdetyöhön käytetty aika on mennyt enemmän korjaavaan työhön. Päihdetyöhön tulisi saada keinoja, joilla pystyttäisiin puuttumaan päihteiden käytön aiheuttamiin ongelmiin jo varhaisessa vaiheessa Tavoite: Kaikilla toimijoilla olisi tieto miten päihteidenkäyttö otetaan puheeksi. Keinot: Kaikkien toimijatahojen tulee kiinnittää huomiota päihteiden käytön puheeksi ottoon ja varhaiseen puuttumiseen, sekä tuntea olemassa olevat palvelut ja palveluihin ohjaamisen mallit. 6) Kuntiin tarvittaisiin ammattimaista päihdetyöntekijän palveluja, sekä työvälineitä eri tehtävissä päihdeongelmaa kohtaaville. Tavoite: alueella olisi selkeä päihdetyön ohjauksen malli sekä keinoja puuttua päihteidenkäyttöön jo varhaisessa vaiheessa. 17

18 Keinot: Päihdetyön ja ennen kaikkea ennaltaehkäisevän päihdetyön tekeminen on osa jokaisen työtä. Koulutetaan työntekijöitä audit-kyselyt, ym käyttöön sekä alkoholin käytön puheeksi ottoon. Utajärvellä on hyviä kokemuksia mm. Lions Quest-koulutuksesta, Uskalla sanoa ei-, Askeleittain- malleista. 6. UTAJÄRVEN JA VAALAN KUNTIEN PÄIHDESTRATEGIAAN SITOUTUNEET TAHOT 6.1. Vastuutaho: Varhaiskasvatus Tavoitteet: Varhaiskasvatus on lapsen eri elämänpiireissä tapahtuvaa kasvatuksellista vuorovaikutusta, jonka tavoitteena on edistää lapsen tervettä kasvua, kehitystä ja oppimista. Varhaiskasvatuksen tärkeänä tehtävänä on tukea lasten vanhempia heidän kasvatustehtävässään. Varhaiskasvatusta toteutetaan yhteistyössä laajan lasta ja perhettä palvelevan verkoston kanssa, jossa ovat osallisina sosiaali-, terveys- ja opetustoimi sekä erilaiset lapsi- ja perhetyötä tekevät järjestöt, yhteisöt ja seurakunnat varhaiskasvatuspalveluineen. Varhaiskasvatustyötä ohjaavat lapsen koko elämää koskettavat henkilökohtaisen hyvinvoinnin edistäminen, toiset huomioon ottavien käyttäytymismuotojen ja toimintatapojen vahvistaminen ja itsenäisyyden asteittainen lisääminen. Ennaltaehkäisevä päihdetyö sisältyy hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuuteen, jossa tavoitteena on edistää lapsen myönteistä minäkäsitystä, lapsen ilmaisu- ja vuorovaikutustaitoja sekä ajattelun kehittymistä. Kasvatuskumppanuus toteutuu yhdessä vanhempien kanssa. Se lähtee lapsen tarpeista, jolloin varhaiskasvatuksen toimintaa ohjaa lapsen edun ja oikeuksien toteuttaminen. Kasvatuskumppanuuden yhtenä tavoitteena on yhdessä vanhempien kanssa tunnistaa mahdollisimman varhain lapsen mahdollinen tuen tarve sekä suunnitella tarvittavat tukitoimet. Keinot: Toimintaa ohjaavat avoimuus, luottamus ja asiakkaiden kunnioittaminen. Päivähoidossa jokaiselle lapselle tehdään yhdessä vanhemman kanssa lapsen yksilöllinen varhaiskasvatussuunnitelma, jossa sovitaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia siitä, miten lapsen yksilöllistä kasvua, oppimista ja hyvinvointia tuetaan sekä kotona että varhaiskasvatuksessa. Toimintamalli: Utajärvellä on otettu käyttöön THL:n Toimiva lapsi & perhe-hankkeen mukainen Lapset puheeksi-toimintamalli, jonka päämääränä on tukea vanhemmuutta ja lasten kehitystä. Lisäksi tullaan kehittämään lapsiperheneuvonpito-verkostotyömallia, jota käytetään yhdessä vanhempien kanssa silloin kun herää huoli jostakin perheen lapsesta tai on tarve vahvistaa lasta suo- 18

19 jaavia tekijöitä verkoston avulla. Neuvonpidossa suunnitellaan, mitä kukin verkoston jäsen voi tehdä huolen helpottamiseksi tai lasta suojaavien tekijöiden vahvistamiseksi. Huoli puheeksi-työmallin avulla otetaan huoli puheeksi asiakasta kunnioittaen ja tukea tarjoten. Sitä voidaan käyttää myös työntekijän huolen arvioimiseksi ja jäsentämiseksi. Huolen puheeksiottaminen helpottaa ja varhaistaa huolen esille ottoa ja parantaa yhteistyötä. Vaalassa on aloitettu Lapsen kasvun tukiryhmän (Kiimingin malli) toiminnan kokeilu. Ryhmän toiminnan tavoitteena on moniammatillisen yhteistyön syventäminen ja säännöllisyys, tuki lapsen hyvinvointiin, kasvuun ja kehitykseen liittyvissä asioissa kasvatuskumppaneina yhdessä vanhempien kanssa Vastuutaho: Esiopetus Tavoite: Lapsen kannalta esiopetuksessa korostuu lapsen itsetunnon kehittäminen, mikä on pohja myöhemmälle itsemääräämiselle Kykenee päättämään, mitä tehdä ongelmatilanteissa ja hakea apua. Osaa toimia ryhmässä. Lapsella on hyvä itsetunto. Keinot: Hankitaan kirjallisuutta, pelejä jne. materiaalia, joiden avulla lasta autetaan puhumaan perheessä olevista vaikeista asioista esim. vanhempien päihteidenkäytöstä ja perheväkivallasta Henkilökunnalle: koulutusta ja perehdytystä siitä miten päihteistä puhutaan lasten kanssa. Toimintamalli: Siirtymävaiheissa yhteistyö esiopetus ja kouluterveydenhuolto 6.3. Vastuutaho: Perusopetus Tavoite: Opetus kehittää tiedollisia, sosiaalisia, tunteiden säätelyä ohjaavia, toiminnallisia ja eettisiä valmiuksia terveyteen liittyvissä asioissa. Keino: Kouluilla on oma päihdestrategia. Poissaolojen seuranta ja koulukiusaamisen vähentämisen toimintamalli. Päihdeaiheiset tapahtumat oppilaille ja vanhemmille esim. vanhempainillat. Medialukutaidon lisääntyminen. Koululaisten kouluterveyskyselyn tulosten mukaan esim. oppilaiden päivittäinen tupakointi ja säännöllinen humalajuominen yleistyivät. Lukiolaisten myöhään valvominen yleistyi. Sen sijaan aiempaa harvempi opiskelija oli kokeillut laittomia huumeita. Yläkoululaisten liian vähäinen viikoittainen liikunnan harrastaminen oli yleisempää kuin maakunnassa. Keskimääräistä useampi yläkoululai- 19

20 nen tupakoi päivittäin, joi itsensä säännöllisesti tosi humalaan ja oli kokeillut laittomia huumeita. Maakuntaan verrattuna suurempi osa Vaalan nuorista jätti jonkin kouluaterian osan syömättä, laiminlöi suositusten mukaisen hampaiden harjauksen ja valvoi myöhään Toimintamalli: Vaalan yläkoulun toimintamalli huolta herättäviin ongelmiin KUN HUOLI HERÄÄ Ongelman huomannut opettaja käy keskustelun oppilaan kanssa. Tarvittaessa keskustelun jälkeen tiedonsiirto LV:lle, LO:lle tai LTO:lle. Keskustelu oppilaan kanssa käydään keskustelulle rauhoitetussa tilassa ja oppilaan näkökulmaa aidosti kuunnellen. Keskustelun pohjalta täytetään /täydennetään pedagogisen arvion lomake. Pedagogisen arvion täyttämisestä kerrotaan oppilaalle. Oppilaan kanssa keskustelun käynyt henkilö on oppilaan tukihenkilö, joka tarvittaessa tekee yhteistyötä tiimin tai muiden ammattihenkilöiden kanssa. YHTEYDENPITO HUOLTAJIIN LV / LO / LTO on yhteydessä oppilaan huoltajiin heti, kun huoli herää. Asioiden tiedottamisessa huoltajille on huomioitava erilaiset huoltajakuviot. Tehokas tapa huolenaiheita käsiteltäessä on kutsua huoltaja koululle palaveriin, etenkin isommissa huolenaiheissa. Työparin käytön mahdollisuutta näissä palavereissa kannattaa käyttää. Työpari valitaan tilanteen mukaan. Huoltajille tiedotetaan, miten asiassa edetään, jos asia ei korjaannu keskusteluiden avulla. Lupa tiedonsiirtoon kysytään viimeistään tässä vaiheessa, ellei sitä ole jo olemassa. Koulutoimen osalta sovittiin, että ennaltaehkäisevää päihdetyötä jatketaan esim. puhumalla nuorten päihteidenkäytöstä koulun vanhempainilloissa. Nuorten hyvinvoinnin edistämistä on pyritty alueella parantamaan mm. koulujen oppilashuollon kehittämishankkeilla. Alueen koulujen koulukuraattoritoiminta on niin ikään saatu toimiman. Koulukuraattorilta saa apua, jos lapsella tai nuorella on pulmia koulunkäynnissä, kaverisuhteissa tai hänen elämässään tapahtuu muutoksia. Nuori voi saada tukea koulukuraattorilta myös omaan elämäänsä ja kehitykseensä liittyvissä asioissa. Vanhemmat voivat keskustella koulukuraattorin kanssa kotitilanteesta tai kasvatusasioista. Ratkaisuja pulmatilanteisiin etsitään yhdessä vanhempien ja 20

21 koulun muiden aikuisten kanssa. Tarvittaessa tehdään yhteistyötä alueen lastensuojelun, perheneuvolan ja terveydenhuollon kanssa. Nuorisotoimen tietämystä tulisi lisätä oppilashuoltoryhmissä Vastuutaho: nuorisotoimi, yhdistykset, koulu Tavoite: Nuorisotoimessa pyritään normaalin kanssakäymisen yhteydessä tekemään ennaltaehkäisevää päihdeneuvonta ja ohjaamaan nuoria esim. päihteettömyyttä tukevien harrastusten pariin. Nuorisotoimi opastaa, ohjaa ja tukee nuoria ja heidän vanhempiaan vaikeissa elämäntilanteissa, joissa myös päihteet saattavat olla mukana. Nuorten kohdalla tärkeinä tavoitteina on, ettei aikuiset hanki alkoholia lapselle, vanhemmat pitäisivät kiinni lastensa kotiintuloajoista ja kiusaamiseen ja väkivaltaan puututaan hanakasti. Keinot: Puhutaan vanhemmille vanhemmuuden merkityksestä lapsille. Pyritään vastuuttamaan vanhempia osallistumaan nuorten disco-iltoihin ja katupartioihin. Korostetaan, että aikuisten ei kuulu ostaa alkoholia alaikäisille. Toimintamalli: kaikki nuorisotoimen tilaisuudet ovat päihteettömiä. Varhaisen puuttumisen mallit osaksi perustyötä. Nuorisotyöntekijä on mukana disco-illoissa. Hän on tarvittaessa yhteydessä kouluun ja nuorten koteihin. Tavoitteena on pyrkiä tunnistamaan syrjäytymisvaarassa olevat nuoret ja auttamaan heitä mahdollisimman luonnollisin keinoin. Nuorisotoimi toivoo saavansa nuorten vanhempia aktiivisemmin mukaan nuorisotyöhön mm. discoja muiden nuorten kanssa järjestettäviin tapahtumiin mukaan. Nuorisotoimessa ollaan niin ikään huolissaan nuorten vanhempien runsaasta päihteidenkäytöstä mikä ei edesauta nuorten kriittistä suhtautumista humalahakuiseen alkoholinkäyttöön. Nuorisotoimen roolia kunnan viranomaisten välisessä yhteistyössä pyritään lisäämään jotta nuorten ja nuorten vanhempien ongelmiin voitaisiin puuttua jo varhaisessa vaiheessa. Nuorisotyössä ja nuoria tavoitettavassa ns. etsivässä nuorisotyössä voidaan hyödyntää Internetin tuomia mahdollisuuksia. Oulun seudun ja Oulunkaaren kuntayhtymän nuorten tieto ja neuvontapalvelua on kehitetty SeutuNappi Internetissä toimivan sivuston avulla. SeutuNappi sivuilta nuoret voivat löytää tietoa oman kunnan palveluista ja ajankohtaisista asioista. 21

22 6.5. Vastuutaho: Seurakunta Tavoite: Päihteetön rippikoulu, joissa oppitunteja ja toimintakokonaisuuksia päihteistä. Vaihtoehtoja ja tukea päihteettömyyteen Mahdollisuus toteuttaa itseään, toimia esimerkkinä ja kantaa vastuuta välittää tietoa Turvallinen vapaa-aika. Keinot: Seurakuntien työ alle kouluikäisten lasten kerhoissa on perhetyötä ja vanhempien kasvatustyön tavoitteiden tukemista. Lapsia opastetaan hyvissä käyttäytymisen malleissa, annetaan tapakasvatusta ja kerrotaan kristillisestä sanomasta. Seurakunnalla on käytössää valtakunnallisia raittius kampanjoiden esitteitä mm. Raittiuden ystävät ry:n kampanjat: Anna lapselle raitis joulu ja Selvin päin kesään. Nuorten kanssa tehtävässä ennaltaehkäisevässä päihdetyössä seurakunta näkee roolinsa mm. kerho- ja partiotoiminnan työn kautta. Toiminnassa pyritään raittiuden, hyvien ja erilaisten elämäntapojen opetteluun sekä opitaan pitämään hauskaa ilman päihteitä. tavoitteena on tarjota nuorille mielekästä tekemistä vapaa-ajalle, hyviä harrastuksia, sosiaalisia kontakteja ja mahdollisuutta kuulua ryhmään. Kerhot, projektit, retket ja leirit toteutetaan päihteettöminä. Rippikoulussa on tunteja päihteistä, joissa mietitään kokonaisvaltaisesti nuorenelämän tavoitteita ja sitä, kuinka päihteiden käyttö voi haitata tavoitteiden toteutumista Vastuutaho: Terveydenhuolto Tavoite: Päihteiden ja erityisesti alkoholin terveyshaittatietouden lisääminen. Väestöllä tulee olla mahdollisuus neuvontaan ja tukeen terveytensä ja hyvinvointinsa ylläpitämiseksi. Keinot: Aikuinen pystyy omilla valinnoillaan muuttamaan alkoholitapojaan. Jos kulutus ylittää kertakäytön tai säännöllisen käytön riskirajat tai muuten elämäntilanne edellyttää muutosta tuetaan asiakasta elämän muutoksessa. Toimintamalli: Audit-testit ja Mini-interventio terveydenhuollossa. Hyvä päihdeongelmaisen hoito ja suunnitelmallinen kuntoutus on ehkäisevää työtä Vuodeosasto Toimintamalli: Vuodeosastolla tapahtuu asiakkaiden katkaisuhoito. Asiakkaat tulevat osastolle päivystyksen kautta lääkärin lähettämänä. Osastolla tulee asiakkaan päihteidenkäyttö ottaa puheeksi ja tehdä Audit-kysely päihteidenkäytön arvioimiseksi. Vuodeosaston työntekijät ottavat yh- 22

23 teyttä alueen päihdetyöntekijään tai sosiaalityöntekijään päihdehoitoon motivoimiseksi ja mahdollisen jatkohoidon varmistumiseksi Vastaanotto ja päivystys Toimintamalli: Vastaanotolta tehdään lähete päihdeseurantaan kuuluvista verikokeista. Avokatkaisu tapahtuu lääkärin valvonnassa ja hän määrää avokatkaisussa käytettävistä lääkkeistä ja lääkehoidon pituudesta. Lääkkeet haetaan päivittäin vastaanotolta. Vastaanotolla tulee asiakkaan päihteidenkäyttö ottaa puheeksi ja tehdä Mini-initerventio päihteidenkäytön arvioimiseksi. Vastaanoton työntekijät ottavat yhteyttä alueen päihdetyöntekijään tai sosiaalityöntekijään päihdehoitoon motivoimiseksi ja mahdollisen jatkohoidon varmistumiseksi. Päivystyksessä käy päihdeasiakkaita ottamassa valvotusti lääkärin määräämiä lääkkeitä mm. antabusta Työterveyshuolto Tavoite: Lisätä päihteiden vaikutuksista tietoa. Osataan puhua päihdevaikutuksista tosiasioiden pohjata ja puuttua huolestuvaan päihdekäyttöön ja estää päihderiippuvuuden syntymistä. Keinot: Työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa työpaikan päihdeohjelma, jossa menettelytavat hoitoonohjauksesta. Esimiehet seuraavat sairauspoissaoloja ja keskustelevat tarvittaessa poissaolojen syistä työntekijän ja työterveyshoitajan kanssa. Toimintamalli: Työterveyshuollossa kaikille asiakkaille tehdään audit-kysely ja päihteidenkäyttö otetaan puheeksi. Asiakas saa ohjausta ja neuvontaa päihteistä, päihteidenkäytöstä, riskirajoista, terveysriskeistä, paikallisista palveluista ym Työttömien terveydenhoito Asiakkaille tehdään perusterveystarkastus ja samalla audit-kysely. Päihteet otetaan muutenkin puheeksi. Asiakkaille toteutetaan tarvittaessa mini-interventio. Työttömien terveydenhoidon merkitys on korostunut viime vuosina samalla kun alueen työllistämisen palveluita pyritään tehostamaan. Pitkäaikaistyöttömien päihteidenkäyttö voi olla merkittävä 23

24 este työllistymisessä ja kuntoutumisessa. Päihteidenkäytön hoidon motivointi ja päihdetyöntekijän kanssa käytävä keskustelu tukevat asiakasta päihteidenkäytön hallintaan. Kuntouttavan työtoiminnan osalta päihteidenkäyttö on asiakaskunnan keskuudessa jo merkittävä haitta asiakkaan kuntoutumisessa. Asiakkaiden kohdalla päihdetyö on tilanteen kartoitusta ja pitkälti korjaavaa päihdetyötä. Kuntouttavan työtoiminnan osalta hoitoonohjausmallia on aloitettu Perhepalvelut Vastuutaho: Äitiysneuvola, lastenneuvola, ehkäisyneuvola Tavoitteet: Odottava äiti tietää päihteiden käytön vaikutukset raskauden kulkuun ja imetykseen. Isä ymmärtää oman päihteiden käyttönsä merkityksen perheelle. Neuvolatyö tukee lapsiperheitä perheeksi ja vanhemmaksi kasvamisessa ja tukee vanhempia ymmärtämään varhaisen vuorovaikutuksen merkityksen. Neuvolan terveydenhoitajat ovat ensisijaisessa asemassa riskiperheiden tunnistamisessa. Oulunkaaren kuntayhtymässä pyritään parantamaan lapsiperheiden palveluiden saatavuutta perhekeskus menetelmien avulla. Palvelualueella toimivaa perhekeskus-mallia haetaan Tukevahankkeen avulla. Keinot: Lasta odottavaa päihdeäitiä tuetaan tehostetusti raittiuteen. Äitiysneuvolassa tehdään AUDIT -testi molemmille vanhemmille, ja myös tupakointitottumuksia kysellään. Utajärven ja Vaalan neuvoloissa pyritään käynnistämään perhevalmennusta. Vuoden 2011 alusta on määrä aloittaa terveydenhoitajan ja lapsiperheiden kotipalvelutyöntekijän yhteistyötä tehtävät ennakoivat kotikäynnit jokaisen lasta odottavan perheen kotiin. Toiminta on pilottikokeilu osana Oulunkaaren kuntayhtymässä toteutettavaa TUKEVA Tukea Kehitystä Vastuuta. Hyvinvointia lapsille, nuorille ja lapsiperheille - hanketta. Kotikäynneillä kartoitetaan perheen tilanne, kartoitetaan odottavan äidin mahdollinen masennusriski ja tarjotaan ennakoivaa apua erityistä tukea tarvitseville perheille. Toimintamalli: Kun huoli asiakkaan päihteidenkäytöstä herää kartoitetaan asiakkaan päihteiden käyttöä AUDIT lomakkeen avulla, joko neuvolassa tai kyselylomake annetaan täytettäväksi kotiin. Lisäksi asiakkaalle annetaan luettavaksi päihde-esitteitä. Jos asiakas ei käytä päihteitä tai on kohtuukäyttäjä, jatkuu normaali neuvola seuranta. 24

25 Asiakas ohjataan hoitoon äitiyspoliklinikalle /OYS seuraavissa tapauksissa: jommallakummalla vanhemmalla AUDIT- lomakkeen pisteet ovat 10 tai yli huumeiden, lääkkeiden tai muiden korvikkeiden käyttöä tai kokeilua on ollut raskautta edeltävän vuoden aikana tai ennen raskautta alkoholin, huumeiden, lääkkeiden tai muiden korvikkeiden käyttö/kokeilu raskauden aikana yksikin suonen sisäinen huumeiden kokeilu ennen raskautta asiakkaan oma toive päästä hoitoon päihdeseurannan puitteissa Äitiyspoliklinikka ja äitiysneuvola tekevät tiivistä yhteistyötä asiakkaan ollessa seurannassa äitiyspoliklinikalla. Jos asiakas ei halua äitiyspoliklinikan seurantaan, ohjataan hänet päihdetyöntekijälle. Päihdetyöntekijä ja äitiysneuvola tekevät tehostettua yhteistyötä. Mikäli asiakas ei halua päihdetyöntekijälle, äitiysneuvolassa tehostetaan seurantaa ja tehdään tarpeen mukaan yhteistyötä lastenneuvolan ja lastensuojelun kanssa. Lastenneuvola tavoittaa lähes kaikki lapsiperheet ja alkoholin- ja päihteidenkäytön kartoittaminen on luonnollista neuvolassa lapsiperheiden osalta. Vauvaperheeseen tapahtuvalla lastenneuvolan kotikäynnillä otetaan puheeksi alkoholin, tupakan, lääkkeiden ja huumeiden käyttö. Tarvittaessa aloitetaan tehostettu lastenneuvolatyö esim. yhdessä lapsiperheiden kotipalvelun kanssa. Tilanteen vaatiessa tehdään lastensuojeluilmoitus Vastuutaho Sosiaalityö Tavoite: Sosiaalityö tarkastelee asiakkaan elämäntilannetta kokonaisuutena. Tavoitteena on toimia ns. yhden oven periaatteella. Asiakasta ohjataan, neuvotaan ja tuetaan. Keskeinen työote päihdesosiaalityössä on ongelman puheeksiottaminen ja sitä kautta mahdollisiin ongelmiin pureutuminen. Keinot: Päihdesosiaalityössä on ominta asiakkaan osallisuus ja subjektiluonne sekä autonomian kunnioittaminen ja ihmisen voimavaroihin perustuva näkemys. Sosiaalityön konkreettina työmenetelmänä on selvittää asiakkaan taloudellinen tilanne. Taloudelliset huolet voivat olla iso kuormitustekijä päihdeongelmaisen elämässä. Sosiaalityöntekijä selvittelee yhdessä asiakkaan kanssa hänen mahdollista toimeentulotukioikeuttaan, velkajärjestelyn mahdollisuutta, asuntoasioita tms. 25

26 Utajärven ja Vaalan kunnissa hoidon tavoitteena on taata hoito mahdollisimman pitkälle omassa kunnassa. Tarvittaessa asiakkaalle voidaan kuitenkin tarjota mahdollisuus ostopalveluina hankittavaan kaupungin ulkopuoliseen hoitoon. Toimintamalli aikuissosiaalityö: Sosiaalityöntekijä laatii asiakkaalleen Audit-kyselyn sekä ottaa päihteidenkäytön puheeksi sekä motivoi asiakasta päihteidenkäytön vähentämiseen. Mikäli asiakas motivoituu päihdetyöskentelyyn, ohjataan asiakas päihdetyöntekijän vastaanotolle. Sosiaalityöntekijä voi toimia työparina päihdetyöntekijälle.. Mikäli asiakas hyötyy päihdehuollon ostopalveluina järjestettävästä laitoskuntoutuksesta, tekee päätöksen maksusitoumuksesta kunnan sosiaalityöntekijä. Toimintamalli lastensuojelu: Perheiden kanssa tehtävässä ennaltaehkäisevässä päihdetyössä sosiaalityön painopiste on terveydenhoitajien kanssa tehtävissä ennakoivissa kotikäynneissä, joka tehdään jokaisen alueen lasta odottavan perheen parissa. Sosiaalityöntekijä osallistuu ennaltaehkäisevään päihdetyöhön koulujen oppilashuoltotyön ja lastensuojelu perhetyön avulla. Lastensuojeluilmoituksen myötä perheiden kanssa laaditaan lastensuojelun tarpeen arvio, jossa arvioidaan laajalti perheen haasteellisia tilanteita sekä voimavaroja. Päihteidenkäyttö on yksi merkittävä osa arvioitaessa lastensuojelun tarvetta perheen kanssa käytettäviä työskentelymenetelmiä Vanhuspalvelut Tavoite: vanhusväestön päihteidenkäyttöä kartoitetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa Ikäihmisten päihteidenkäyttö on lisääntymässä, mikä näkyy mm. terveyskeskusten vastaanotoilla tapaturma-alttiuden lisääntymisenä. Nykyinen alkoholinkäyttöön tottunut sukupolvi ikääntyessään tulee niin ikään kuormittamaan perus- ja erikoissairaanhoitoa alkoholiperäisten sairauksien tai sen johdannaisten seurauksena. Keinot: Eläkkeelle jääneiden Audit-testien käyttöön ottoa pidettiin tärkeänä ja ns. seniorineuvolan käynnistämistä 7. VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI NUORTEN PÄIHTEETTÖMYYDEN EDISTÄMISEKSI Lapsen tai nuoren päihteiden käytön huoli voi herätä erilaisten tahojen keskuudessa, kuten mm. koulussa, kotona, terveydenhoitajan luona, kuraattorin tapaamisella, sosiaalitoimistossa tai tervey- 26

27 denhuollossa. Tällöin on tärkeää kartoittaa lapsen/nuoren päihteiden käyttö ja hänen voimavaransa. Näiden arviointien pohjalta voidaan arvioida huolen tasoa ja suunnitella tarvittavat toimenpiteet. Perheen tukeminen ja lapsen/nuoren muutosvalmiuden vahvistaminen kannattaa samalla huomioida. Perhettä tulee tukea mahdollisissa ongelmissa, jotta nuori saisi riittävästi kannustusta luonnollisessa kasvuympäristössään. Varhaisen puuttumisen tavoitteena on nuorten päihteettömyyden edistäminen. Alaikäisiä autetaan löytämään keinoja päihteiden käytön vähentämiseksi. Päihteiden käyttöä ei hyväksytä, mutta siitä voidaan keskustella avoimesti ymmärtäen nuorten kokeilunhalu. Varhaisen puuttumisen mallissa korostuu luottamuksen saavuttaminen, nuoren kunnioittaminen, empatia ja avoimuus. Tarvitaan myös taitoa ottaa vaikeat asiat puheeksi ja harjaantumista mini-intervention käyttöön. Varhainen puuttuminen ja tuki voi kääntää nuoren päihteidenkäytön kokeilusta kohti päihteettömyyttä, eikä näin ollen jatkuisi ongelmakäytöksi. Päihteettömyyden edistämisessä on hyvä tiedostaa lähiyhteisön kulttuuri ja asenteet. lisätietoja varhaisen puuttumisen mallista löytyy osoitteesta: pdf Opas sisältää varhaisen puuttumisen mallin mukaisia toimintaohjeita nuorten päihteettömyyden edistämiseksi, sekä nuorten päihdemittarin, ADSUME ja varhaisen puuttumisen toimintamallista interventiosuosituksia ja toimintakaavioita. Lapsen ja nuoren sosiaalisen verkoston mukana olo tulee ottaa huomioon. Varsinkin alaikäisen kyseessä ollessa on tärkeää olla yhteydessä vanhempiin. Varhaisen puuttumisen mallissa nuoren voimavarat jaetaan ulkoisiin ja sisäisiin malleihin. Ulkoisia voimavaroja ovat: vanhempien tuki ja asenteet, ystävät ja muut läheiset, sosiaalinen pääoma ja harrastukset. Sisäisiä voimavaroja ovat: psyykkinen hyvinvointi, sosiaaliset taidot, itsetunto ja sosiaalinen itsenäisyys, tieto, tyytyväisyys elämään, elämänhallinta, koettu terveys ja opiskelumotivaatio. 8. ENNALTAEHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN ARVIOINTI UTAJÄRVEN JA VAALAN KUNNISSA Ennaltaehkäisevä päihdetyön työryhmä ei jatka sellaisenaan toimintaa suunnitelman laatimisen jälkeen. Ennaltaehkäisevä päihdetyö tulee jatkossa nivoutumaan kuntien hyvinvoinnin ja terveyden 27

28 edistämisen työryhmiin, jotka molempien kuntien kunnanhallitukset ovat vuoden 2011 alussa nimenneet. Työryhmä sopi kuitenkin yhteisen arviointitapaamisen vuoden 2012 alkuun. Ennaltaehkäisevää päihdetyötä tullaan arvioida valtakunnallisen kouluterveyskyselyn ja mm. työllisyys- koulutus- ja päihteidenkäytön tilastojen kautta. Liite 1 28

29 TAULUKKO 1. Vaalassa poliisin tietoon tulleet tilastorikokset vuosina Liite 2 29

Valmistelija: sosiaalijohtaja Leena Pimperi-Koivisto (050-3950 331)

Valmistelija: sosiaalijohtaja Leena Pimperi-Koivisto (050-3950 331) Yhtymähallitus 20 17.02.2010 Yhtymähallitus 38 03.03.2010 Alkoholiohjelman kuntakumppanuussopimus YhtHall 20 17.2.2010 Valmistelija: sosiaalijohtaja Leena Pimperi-Koivisto (050-3950 331) Valtioneuvosto

Lisätiedot

Alkoholiohjelman kumppanuusprosessi, kunnat. Ota yhteyttä oma alueesi aluekoordinaattoriin jo kumppanuuden suunnitteluvaiheessa!

Alkoholiohjelman kumppanuusprosessi, kunnat. Ota yhteyttä oma alueesi aluekoordinaattoriin jo kumppanuuden suunnitteluvaiheessa! Alkoholiohjelman kumppanuusprosessi, kunnat Ota yhteyttä oma alueesi aluekoordinaattoriin jo kumppanuuden suunnitteluvaiheessa! Alkoholiohjelman kuntakumppanuus Alkoholihaittojen ehkäisy ja vähentäminen

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön suunnitelma Iin kunnan alueella 2012-2015

Ehkäisevän päihdetyön suunnitelma Iin kunnan alueella 2012-2015 Ehkäisevän päihdetyön suunnitelma Iin kunnan alueella 2012-2015 Ehkäisevän päihdetyön moniammatillinen työryhmä 2012 1 1. JOHDANTO... 4 2. PALVELURAKENTEEN JA LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS... 7 3. OULUNKAAREN

Lisätiedot

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Raittiustoimisto Lappeenranta Ehkäisevää päihdetyötä

Lisätiedot

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Timo Väisänen Palvelujohtaja A-klinikkasäätiö / Järvenpään sosiaalisairaala Rakenne Taustaa Päihteiden käytön nykytilanne Kouvolassa Kouvolan päihdepalvelut Päihdestrategian

Lisätiedot

EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 27.11.2007

EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 27.11.2007 Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 1 EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 2 MISTÄ ON KYSE? Kunta- ja palvelurakenneuudistus edellyttää uusia suunnitelmia

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Pohjois- Pohjanmaa Väkiluku 404 000 1. Alavieska 2. Haapajärven kaupunki

Lisätiedot

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Vihdissä tehtyjä linjauksia Päiväkodit ja koulut pyritään rakentamaan samaan yhteyteen aina kun se on mahdollista Äitiys- ja lastenneuvolat rakennetaan

Lisätiedot

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Yhdistys aloitti toimintansa 1.1.2012, kun Elämäntapaliitto, Elämä On Parasta Huumetta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 1 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä Airi Partanen Kehittämispäällikkö Stakes Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 2 Alkoholijuomien myynti asukasta

Lisätiedot

Kumppanuudella rakenteita päihdehaittojen ehkäisyyn. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011

Kumppanuudella rakenteita päihdehaittojen ehkäisyyn. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Kumppanuudella rakenteita päihdehaittojen ehkäisyyn Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Eksote lyhyesti Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) tehtävänä on tuottaa

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA Tie selväksi toimintamallin tausta Neljän ministeriön (LVM, OM, SM ja STM) liikenneturvallisuuspaketti vuonna 2007: Järjestetään kokeilu, jossa pyritään puuttumaan välittömästi

Lisätiedot

Alkoholiohjelman mukainen kumppanuussopimus

Alkoholiohjelman mukainen kumppanuussopimus 17.3.2010 Alkoholiohjelman mukainen kumppanuussopimus Toimintasuunnitelma vuosille 2010 ja 2011 Ammattilaisten oma tieto, taito ja asenne Uskalla ottaa asia puheeksi Don t close your eyes Interventiot

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1)

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTe perhepalveluiden palvelumalli Yhteisöpalvelut Yhteiset palvelut Monialainen kuntoutus Sosiaalipalvelut Sosiaaliasiamies

Lisätiedot

Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn?

Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn? Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn? - Johdanto: Alkoholin ja tupakan merkitys kansanterveydelle - Vireillä olevat lakiuudistukset ovat suuri mahdollisuus - Tavoitteena on, että

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Mervi Ropponen Projektikoordinaattori Välittäjä 2013 -hanke Pohjanmaa-hanke Mauri Aalto Ylilääkäri

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 3. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (strategia) vuosille 2012; versio 26.11.2009 Kriittinen Yleisiin kasvuoloihin vaikuttaminen

Lisätiedot

Alkoholiohjelma 2004 2007

Alkoholiohjelma 2004 2007 Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2005:2 Alkoholiohjelma 2004 2007 Työväline alkoholihaittojen ehkäisyyn SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2005 Kannen kuva: Tarmo Koivisto ISSN 1236-2123

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Valtiontalouden kehykset Hallitusohjelma Lainsäädäntöhankkeet Peruspalveluohjelma Paras- hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

Lisätiedot

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Ehkäisevä päihdetyö Espoossa (Ept) Mitä Ept on? Ept:n Organisoituminen, toimenpiteet ja nykytilan arviointi.

Ehkäisevä päihdetyö Espoossa (Ept) Mitä Ept on? Ept:n Organisoituminen, toimenpiteet ja nykytilan arviointi. Ehkäisevä päihdetyö Espoossa (Ept) Mitä Ept on? Ept:n Organisoituminen, toimenpiteet ja nykytilan arviointi. MISTÄ ON KYSYMYS EHKÄISEVÄSSÄ PÄIHDETYÖSSÄ? Ehkäisevä päihdetyö (Ept) on tärkeä osa kuntien

Lisätiedot

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme?

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme? Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme? Hanne Kalmari PsL, kehitys- ja kasvatuspsykologian erikoispsykologi Lape-muutosohjelman hankepäällikkö Muutos tehdään yhdessä

Lisätiedot

Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön haasteita Lapissa 2011

Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön haasteita Lapissa 2011 1 Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön haasteita Lapissa 2011 Tähän muistioon on koottu Lapin peruskouluihin suunnattujen THL:n kouluterveyskyselyn (kevät 2010, N 3635, 8.-9.luokat) ja Tervein Mielin

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki

Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki Hyvinvointipäällikkö Arto Willman, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, kehittämisyksikkö, Oulun kaupunki HYVINVOINTIPÄÄLLIKKÖ Poikkitoiminnallinen kehittäminen

Lisätiedot

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Miksi tämä seminaari? Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa päätettyjen moniammatillisten toimintamallien esittely niille,

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke

Yli Hyvä Juttu. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke Yli Hyvä Juttu Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke Valtakunnallinen tapaturmien ehkäisyn seminaari, Seinäjoki 13.9.2011 Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen palokuntanuorisotoimen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena Perusterveydenhuollon hoitotyön johtajien työkokous 10.4.2015 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Nykyiset palvelut eivät

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija 12.10.2009 1 KASTE Pohjois Suomen monialaiset sosiaali ja terveyspalvelut

Lisätiedot

Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa

Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa Turun sosiaali- ja terveystoimi Terveyden edistämisen yksikkö suunnittelija Niina Jalo Esityksen rakenne Mikä on kouluterveyskysely

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL.

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Miten lähisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen näkyy ohjeistuksessa THL:n ja Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä Eila Metsävainio Sisältö Kunnan nykytila, väestörakenne Suunnitelmakausi 2010-2012 Terveyden edistämisen haasteita Keminmaan kunnan visio Ihmisten hyvinvoinnin,

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Sähköinen hyvinvointikertomus kuntasuunnittelun ja päätöksenteon välineeksi Timo Renfors Ulla Ojuva Rakenteet & Hyvinvointikertomus Terveydenhuollon

Lisätiedot

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Erkki Vartiainen, professori, ylijohtaja 29.10.2013 Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivä 2013 1 Työkaluja Terveyden edistämisen aktiivisuuden

Lisätiedot

Hyvinvoinnin tilannekatsaus

Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvointikertomus 2014 Tytti Solankallio-Vahteri Hyvinvointikoordinaattori 26.10.2015 26.10.2015 Hyvinvoinnin edistäminen kunnan tehtävänä Kunnan tehtävänä on (Kuntalaki 410/2015)

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä 23.5.2013 JJ Koski Taustaa KASTE: Keski-Suomen Arjen mielihankkeen tavoitteet Päihde-ja mielenterveystyönseudullisten työtapojen, osaamisen ja asiakaslähtöisyyden

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi

Lisätiedot

SALO TERVE KUNTA. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. www.salo.fi

SALO TERVE KUNTA. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. www.salo.fi SALO TERVE KUNTA Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Taustaa Terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyöllä on Salon seudulla pitkät perinteet. Terveyskasvatuksen yhdyshenkilö ja terveyskasvatuksen työryhmät

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työyhteisöt ehkäisevän päihdetyön areenana Leena Hirvonen, TtM, erityisasiantuntija Työryhmä: Anne Kujasalo, Katrimaija Luurila, Marketta Kivistö Ehkäisevän päihdetyön toteutuminen

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kouvolan kaupungissa. Päihdestrategia. Niina Korpelainen tilaajapäällikkö sosiaalipalvelut

Terveyden edistäminen Kouvolan kaupungissa. Päihdestrategia. Niina Korpelainen tilaajapäällikkö sosiaalipalvelut Suomen terveyttä edistävät sairaalat ry:n seminaari Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä 13.11.2009 Merikeskus Vellamo, Kotka Terveyden edistäminen Kouvolan kaupungissa Päihdestrategia Niina Korpelainen tilaajapäällikkö

Lisätiedot

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info ) Mielenterveys ja päihdeohjelman laadinnassa koottuja indikaattoritietoja nykytilanteesta Rovaniemellä elokuu 2011/TK Mielenterveys ja päihdeindikaattoreita v.2008 20010 vertailutietoa : koko maa, Lappi,

Lisätiedot

ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS. Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi.

ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS. Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi. ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi. KYSYMYS ON MEISTÄ KAIKISTA Alkoholin sääntelyä vastustetaan usein sillä perusteella, ettei ole oikein

Lisätiedot

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Projekti 1.9.2009-31.10.2011 Tavoitteet: 1. Perhettä voidaan tukea psykososiaalisissa ongelmissa lähellä ja nopeasti 2. Neuvolan palveluvalikko laajenee ja työskentely

Lisätiedot

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö

Lisätiedot

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Pori 14.4.2015 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä www.ras.fi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT - KOHTI PERHEKESKUSTA 11.6.2013 Pori, lastenpsykiatri Antti Haavisto RAUMA Asukkaita vajaa 40 000 Ikäluokka n 450 Alle kouluikäisiä n 3000, 7-14-v n 3000 PERUSTAA Lapsen hyvinvoinnin

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Lapsen hyvä arki 2 / Pakaste -hanke Koillismaan I ajankohtaisfoorumi 18.4.2012 Taivalkoski Arja Honkakoski Poske, Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

KITTILÄ KUNTALAISTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ. Eija Takalokastari th, terveyden edistämisen yhdyshenkilö Kittilä 2.6.2010

KITTILÄ KUNTALAISTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ. Eija Takalokastari th, terveyden edistämisen yhdyshenkilö Kittilä 2.6.2010 KITTILÄ KUNTALAISTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Eija Takalokastari th, terveyden edistämisen yhdyshenkilö Kittilä 2.6.2010 TYÖLLISYYS VUONNA 2008 Kittilässä nuorisotyöttömiä oli 4.7 % 15-24-vuotiaasta työvoimasta.

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelujen suomalainen suunnannäyttäjä Työterveyttä suurille ja pienille asiakkaille Yli 4000 sopimusasiakasta, joissa

Lisätiedot

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä Mikael Palola ja Saarikka Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi muodostivat Paras-hankkeen mukaisen yhteistoiminta-alueen 1.1.2009 Kunnat siirsivät sosiaali- ja terveyspalveluiden (pl.

Lisätiedot

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 KASTE-OHJELMA Margit Päätalo Kaste-suunnittelija, Pohjois-Suomi puh. 044-703 4093 margit.paatalo@ouka.fi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) 2008-2011

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN?

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? Lastensuojelupalvelujen kehittäminen ja yhteistyö psykiatrisen hoitojärjestelmän kanssa Nuorten hyvinvointi ja pahoinvointi Konsensuskokous 2.2.2010 Kristiina

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma

Lisätiedot

Perhepalvelut. Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen

Perhepalvelut. Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen Perhepalvelut Nimike: perhepalvelujen palveluesimies, virka Tehtävät: Perhepalvelujen palveluesimies

Lisätiedot

Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012

Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012 Oulun seutu Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012 Leena Hassi 1 TUKEVA 3 - juurruttamishanke Aikataulu: 1.10.2012-31.10.2013 Rahoitus: STM (75%) ja kunnat (25%) Hankkeen toteuttajat:

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

Lainsäädännön reunaehdot ehkäisevälle päihdetyölle

Lainsäädännön reunaehdot ehkäisevälle päihdetyölle Lainsäädännön reunaehdot ehkäisevälle päihdetyölle - Päihteiden aiheuttamia haittoja tulee perustuslainkin mukaan ehkäistä - Olemme saaneet työkalupakkiin uusia lakeja - Pakkiin tulee lisää vielä työkaluja

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Näin meillä Tampereella nääs

Näin meillä Tampereella nääs Näin meillä Tampereella nääs suunnittelupäällikkö Maritta Närhi Saman katon alla Sorilla - poliisi - seutukunnallinen sosiaalipäivystys vuodesta 1995 - syyskuusta 2013 alkaen Selkis eli seutukunnallinen

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Kauhavan kaupunki Sivistystoimi NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Varhaiskasvatus-esiopetus, esiopetus-alkuopetus, alakoulu-yläkoulu ja yläkoulu-toinen aste Oppilaanohjauksen, tehostetun ja erityisen tuen -KELPO

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot