Äitien päihteiden käyttö ja välittävä työote. Sanna Väyrynen, YTT Lapin yliopisto/lapin sosiaalialan osaamiskeskus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Äitien päihteiden käyttö ja välittävä työote. Sanna Väyrynen, YTT Lapin yliopisto/lapin sosiaalialan osaamiskeskus"

Transkriptio

1 Äitien päihteiden käyttö ja välittävä työote Sanna Väyrynen, YTT Lapin yliopisto/lapin sosiaalialan osaamiskeskus

2 Puheenvuoroni nojautuu Väitöskirjatutkimukseeni naisten elämästä huumekuvioissa Kysymyksessä laadullinen tutkimus, aineistona viidentoista nuoren naisen kertomukset huumeiden käytöstä ja elämästä huumekuvioissa Eri ikäisiä ja eri elämänvaihetta eläviä vuotiaita (viidellä haastelluista on lapsia) Kaikki naiset olleet avo- tai laitoskuntoutuksessa tai molemmissa

3 Mistä puhutaan? Äitiyden ja huumeiden käytön yhteen sovittamisen haasteita Teen näkyväksi haastattelemieni naisten kokemuksia äitiydestä Tarkastelen naisten suhdetta äitiyteen ennen raskautta, raskausaikana ja äidiksi tulon jälkeen (identiteettikysymykset) Pyrin rakentamaan kuvaa huumeita käyttävän naisen äitiydestä, sen haasteista ja mahdollisuuksista Sivuan myös huumeita käyttävien naisten kuntoutuksen kysymyksiä

4 Mitä naisten huumeiden käytöstä on sanottu? Huumeiden käytön sukupuolisensitiivinen tutkimus on ollut Suomessa vähäistä toisin kuin alkoholin, josta löytyy suht paljon tietoa (esim. Suurla 1989; Hyttinen 1990; Holmila 1992; Auvinen 1994; Granfelt 1998). Siksi pieni katsaus naisten alkoholin käyttöä sivuaviin tutkimuksiin 1980-luvulla alkoholitutkimuksessa naisnäkökulma on esillä tasaarvokysymyksenä.

5 Pekka Sulkusen ym. (1985, 195) lähiöravintolatutkimuksessa naisten paikkaa miesten maailmassa kuvataan emansipatorisessa hengessä seuraavasti: Vapaa-ajan vieton eriyttäminen sukupuolen mukaan ei ole Suomessa koskaan onnistunut työväenluokan keskuudessa. Yrityksiä siihen suuntaan on pidetty porvarillisen kulttuurin tyrkyttämisenä. Ravintoloiden ilmestyminen työväenluokan saapuville ei tätä perinnettä miksikään muuttanut. Kaikesta huolimatta ravintolat ja varsinkin lähiöravintolat ovat miesten hallinnassa, ja miesten ehdoilla naisetkin saavat suostua niihin tulemaan. Monet tulevat silti.

6 Samanaikaisesti tasa-arvonäkökulman kanssa oli esillä naisten alkoholin käytön ongelmallisuus. Huoli ongelmallisesta käytöstä tiivistyi naisen uusintamistehtäviin luvun puolivälissä naisten päihteiden käyttöä koskevan lehtikirjoittelun ykkösteemana olivat alkoholin aiheuttamat sikiövauriot sekä yleensä raskaus ja äitiys. Lisäksi pelättiin, etteivät naiset kykene huolehtimaan heille kuuluvista uusintamistehtävistä tai vaarantavat käyttäytymisellään yhteiskunnan moraalista järjestystä (Nätkin 1984). Viime vuosina huumetutkimuksessa kehityskaari sukupuolinäkökulmasta monella tapaa analoginen 80-luvun alkoholitutkimukseen. Äitiyskysymykset ja niihin liittyvä huoli keskeisiä teemoja. (Andersson 2001; Pajulo 2001; Nätkin 2006.)

7 Asennoituminen huumeita käyttäviin naisiin Huumeiden käytön sukupuolisessa tarkastelussa ongelmakeskeisyys on ollut korostunutta ja se on kohdistunut erityisesti huoleen naisen moraalista ja äitiydestä Naisten huumeiden käyttöä on paheksuttu ja pidetty erityisen tuomittavana. Esimerkiksi Englannissa 1980-luvulla naisten huumeiden käytön tutkimus fokusoitui naisten rikollisuutta ja ongelmallisuutta korostaviin näkökulmiin, kuten lasten laiminlyönteihin ja prostituutioon. Naisista maalattiin stereotypia, joka jäsentyi määrein sad, mad and bad. (ks. Measham 2002, 34.) Suomalaisessa tutkimuksessa naisten huumeiden käyttö ei tällöin vielä ollut esillä, mutta kuva alkoholisti-naisista rakentui samansuuntaisesti kuin englantilaisessa tutkimuksessa. Heidät luokiteltiin katutytöiksi ja langenneiksi enkeleiksi (Hyttinen 1990).

8 Kaiken taustalla siis huoli ennen kaikkea siitä, että aineiden käyttö vaurioittaa syntymätöntä lasta sekä vaarantaa jo syntyneiden lasten psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia (Esim. Nätkin 1984; myös 2001; Halmesmäki & Kari 1998; Pajulo 2001.) lisäksi huolta kannetaan naisten moraalista ja kyvystä suoriutua yhteiskunnallista uusintamistehtävästä Raskaana olevan huumeita käyttävän naisen kohdalla kaikki huoli näkökulmat ruumiillistuvat ja aiheuttavat usein vahvoja tunnepitoisia (vastustus) reaktioita.

9 Huoleen on syytä Huolta raskaana olevien naisten ja äitien huumeiden käytöstä ei pidä väheksyä. Äidin huumeiden käytön tiedetään altistavan lapsen monenlaisille fyysisille, henkisille ja sosiaalisille ongelmille. Pelkästään lapsen hoitaminen ohi äidin ei kuitenkaan palvele kumpaankaan vaan keskeistä olisi pohtia, miten sekä äiti että lapsi saisivat palvelujärjestelmässä ihmisarvoisen kohtelun ja parhaan mahdollisen tuen.

10 Miten huoleen on reagoitu? Herättelyä, kontrollia, tukea vai mitä? Otteita maailmalta Amerikkalaista naisten huumehoitoa kritisoidaankin ankarasti, koska sen nähdään sisältävän paternalistisia elementtejä, rasismia ja seksismiä. (Young 1994, 33; Malloch 2000; Friedman & Alicea 2001.) Ongelman ydin keskiluokkanen patriarkaalinen kulttuurin luokka- ja sukupuolieroja ylläpitävissä valtarakenteissa, joihin huumeista addiktoituneet naiset pyritään normalisoimaan. Naisten elämää kontrolloidaan ja heidän ongelmansa nähdään alkuperältään individualistisina. (Young 1994; Malloch 2000; Friedman & Alicia 2001.)

11 Jatkuu. Iris Mario Young (1994, 33): Tuomitsevalla lähestymistavalla voi olla rasistisia ja sukupuolta sortavia seuraamuksia. Sillä voidaan ylläpitää sosiaalista erottelua valtakulttuurin ja poikkeavuuden välillä, eikä se tällaisenaan kykene suojelemaan lapsia. Young hyväksyy raskaana oleville naisille suunnatut hoito-ohjelmat, mutta kritisoi niiden paternalistista henkeä. Tuomitsevan lainsäädännön tai paternalististen hoitoohjelmien sijaan hän etsii ratkaisua feministisestä hoivasta ja valtaistavasta (empowerment) ajattelusta, jonka tulisi läpäistä yhteiskunnalliset asenteet. Kysymys on siitä, kenen lähtökohdista palvelujärjestelmä rakentuu: lähteekö auttaminen systeemistä vai yksilöstä.

12 Ja jatkuu vieläkin Karen Zivin (2000) näkemys puolestaan on, että syytteiden ja tuomioiden langettaminen raskaana olevalle naiselle ei ole ristiriidatonta, vaan voi jopa pahentaa lapsen asemaa. Myös hän hakee tapoja irrottautua tuomitsevasta lainsäädännöstä huumeita käyttävien äitien osalta. ei alleviivaa yliymmärtävää ja vastuusta vapauttavaa näkökulmaa, vaan perää feminististen teorioiden ja tuomitsevan lainsäädännön välimaastoon sijoittuvaa hoitomyönteisempää lähestymistapaa huumeita käyttävien äitien ja heidän lastensa ihmisoikeuksien toteutumiseksi Suomessa suuntauksena on Zivin esittämä lähestymistapa.

13 Naisten kokemuksia raskaudesta Huumeita ja (myös alkoholia) käyttäville naisille raskaus näyttäytyy yhtä aikaisesti pelottavana että uudenlaista toimintaa mahdollistavana (Holopainen 1998). Haastattelemieni naisten elämässä se on ollut kumpaakin ja usein yhtäaikaisesti. Usein raskaus myös on suunnittelematon

14 Esimerkki raskauden yllättävyydestä Liisa: Se oli se viimenen niitti sitte, että tuli raskaaksi. Niin silloin oli lähettävä. Että siinä oli vaihtoehto joko päättää raskaus tai lähteä hoitoon. Ja mulla oli se raskaus niin pitkällä, ku mää ite sain tietää vasta, että se oli yli puolen välin. Et se oli aivan ihme juttu, että mä olin niin langanlaiha silloin. Ja vatsa ei ollu kasvanu yhtään. Ei minkäänlaista tömppyä ollu. Mää sillai sain tietää siitä raskauesta, et me oltiin yks ilta menossa nukkumaan ja mä olin monena iltana ihmetelly, että oonko mä tulossa hulluksi vai kuvittelenko mä vaan, että mun vatsassa liikku joku Ja mulla, ko on 5- vuotias tyttökin, joka on sijoitettu väliaikasesti. Niin kokemusta siitä raskauesta kuitenkin oli. Niin mä sitte sanoin miehellekin, tosiaan nukuttiin, että Onko sun mielestä, pistäpä käsi tuohon vatsan päälle ja ole ihan hiljaa vähän aikaa. Niin se sattui liikkumaan taas uudestaan.

15 Raskaus yllättää Huumeiden käyttö aiheuttaa naisen ruumiissa monenlaisia muutoksia. Laihuus, kuukautiskierron epäsäännöllisyys ja mentaalinen sekavuus vaikeuttavat oman tilanteen havainnointia ja raskaus voi edetä pitkälle ennen kuin sen huomaa. Irrallisuus itsestä vähentää kykyä huolehtia ehkäisystä. Liisan kertomuksessa raskauden yllätyksellisyys ilmentää irrallisuuden tilan kaiken kattavaa luonnetta, sen ruumiillisuutta. Yhteys omaan ruumiiseen on rajun huumeiden käytön vuoksi lähes täysin katkennut. Raskaus yllättää -> havahtuminen äitiyteen Liisa tekee kaikkensa saadakseen apua-> lapsen etu oman edun eteen raskausaikana

16 Raskaus ei-toivottuna tilana Leena, jonka kaksi lasta on huostaanotettu, kertoo raskauteen liittyvistä peloista ja epätoivosta. Leena: Minä kuulin, että sillä on toinen nainen ja minulla raskaus niin pitkällä, että en voi aborttiin mennä. Ja sitten, että Voi vittu, minä en jaksa nyt hoitaa tuota. Ja No, vedetäänpä piriä. Ja sitten toisaalta siinä oli se ajatus, että jos luonto hoitaisi tehtävänsä, niinkö minä nyt narkkaan tässä. Jospa se olisi sitten keskenmeno. Ei tullut. Äitiysneuvolassa oltiin hyvin kannustavia. Sanottiin, että Se nyt on pilalla se lapsi muutenkin, että koita nyt olla selvin päin, mutta kyllähän olet jo tuhonnut sen. Niin, sehän kauheasti kannusti. Mutta sitten vielä purkaantui kämpän vuokrasopimus. Ja minulla oli laskettu aika lähellä. Niin minä sitten ajattelin, että teen semmoisen jutun, et mää panen kylille tämän kämpän ja pyysin sossua ja äitiysneuvolaa, että Hommatkaa mulle paikka ensi- ja turvakotiin. Ja sitten mää menin sen syntyvän lapsen kanssa sinne. Ja mää sain sen huoneiston pitkällisen sossun piinaamisen jälkeen. Se oli hirveen vastahankasta ne huumehoidot. Minä, että Ei kun minä haluaisin ihan silleen, että nyt minä menen semmoseen hoitopaikkaan, mikä mulle tehoaa. Et siinä vois olla sitä motivaatiota. (27 v.)

17 Raskaus ei-toivottuna tilana Leenan ensireaktio raskauteen on kielteinen. Hän jatkaa huumeiden käyttöä siinä toivossa, että luonto hoitaisi tehtävänsä ja raskaus keskeytyisi. Aikaisemmat kokemukset äitiyden menettämisestä siirtyneet osaksi identiteettiä Keskeiseksi kysymykseksi ei muodostu epärealistiset odotukset äitiydestä, vaan aikaisemmat menetykset sekä huumeiden ongelmankäytölle rakentuva minäkuva ja sen murtaminen. -> Herätteleminen äitiyteen

18 Raskaus motivoi irtautumaan päihteistä Raskaus suurin motivoiva tekijä raittiuteen -> mahdollisuus muutokseen -> huumeiden käyttäjän identiteetistä äitiys-identiteettiin Suurin osa haastattelemistani äideistä kieltäytyneet päihteistä ja hakeneet apua heti raskaudesta kuultuaan Pelko lapsen terveydestä siivittää ratkaisua -> tulevaan äitiyteen valmentautuminen -> tukemalla äidiksi

19 Äitiys vaihtoehtoisena identiteettinä ja siihen liittyvät haasteet Raskausvaiheessa kysymys sukupuolesta aktivoituu. Itseä arvioidaan naisena ja äitinä sekä pyritään sijoittamaan muiden naisten joukkoon. Äitiyden odotukset, sen kulttuuriset mallit, toimivat arvioinnin pohjana. Kun elämä huumekuvioissa on muokannut käsitystä omasta sukupuolesta, on itsen asemoiminen toisten naisten joukkoon vaikeaa. Huumekuvioiden värittämä minäkuva voi aiheuttaa tunnetta poikkeavuudesta ja leimautuneisuudesta. Kuitenkin äitiysidentiteetti yhdistää naisia ja siihen liittyvät asiat ovat jaettavissa muiden äitien kanssa, vaikka muista naiseutta rakentavista elämänalueista haluttaisiinkin sanoutua irti.

20 Pohdintoja tulevasta äitiydestä Vaikka huumeita käyttävistä äideistä tehdyissä tutkimuksissa raskaus nähdään pääsääntöisesti positiivisena asiana, äitiyteen pelätään latautuvan epärealistisia odotuksia (esim. Holopainen 1998, Stocco ym. 2000). Lapsi nähdään pelastajana, onnellisuuden takeena ja normaalin elämän mahdollistajana. Arki pienen lapsen kanssa voi osoittautua ihan muuksi: pettymykseksi, turhautumiseksi sekä oman rajallisuuden kohtaamiseksi. (Esim. Stocco 2000.) Haastattelemieni naisten kertomuksissa äitiys näyttäytyy tavoiteltavana, mutta myös sen varjopuolet tulevat esiin. Äitiyteen latautuu odotuksia, pelkoja ja epävarmuuksia, joihin valmistautuminen alkaa, kun tieto tulevasta lapsesta saadaan. Moni näkee raskausajan riskittömänä, mutta pelkää aikaa sen jälkeen.

21 Huumekuviot versus äitiys Naisten kertomuksista välittyy myös äitiyden arjen ja huumekuvioiden lupausten välinen ristiriita. Linnea kuvaa sitä valtavaa elämänmuutosta, jota huumekuvioista äidiksi asettumiseen tarvitaan. Linnea: Olihan se silleen iso päätös, tavallaan jättää niinku kaikki... Oli jo niihin vanhoihin kavereihinkin pistäny välit poikki ja oli ihan uus piiri ja nyt sit... tavallaan piti jättää kaikki neki. Jäähä lapsen kanssa vaan, olla niin kun itsekseen siellä, niin oli se aika iso muutos. Sanna: Niin se oli pakko tavallaan vetää ne liinat kiinni sinne sitten? Linnea: Nii, ei se toimi. Että mä en ainakaan oo yhtään semmosta siinä porukassa, että siinä oisin yksin semmonen kuka ei käyttäs ja muut ympärillä vetäisi, niin kyllä sitä viimeistään pikkuhiljaa menee viimeistään takas. Se voi olla, että eka annettais, että sitä otetaan kerran viikossa. Ja sitäkin voi kestää kauan aikaa, että sitä saa piettyy sen kerran viikossa. Sit senkin huomaa helposti, et siinäkin on kiinni siinä kerran viikossa. Ja sit se alkaakin menee, et huomaakin, et onkin menny useamman päivän. (23 v.)

22 Pohdintoja äitiydestä Linnea tuo esille sen epävarmuuden ja kamppailun, jota huumeista irtipysyminen edellyttää. Vanhoista kavereista ja elämäntyylistä on luovuttava. Nopeiden mielihyväkokemusten ja sekavan elämän sijasta on asetuttava rutiininomaiseen ja tasaiseen arkeen. Koska kosketuspinnat huumekuvioiden ulkopuolisiin asioihin, ihmisiin ja ympäristöihin ovat vähäisiä, merkitsee se huumeista irtipyrkivälle äidille vetäytymistä yksinäisyyteen. Yhteydenpitoa vanhoihin kavereihin vältellään, koska vuorovaikutuksen heidän kanssaan pelätään lisäävän huumeiden käytön uudelleen aloittamisen riskiä. Elämä lapsen kanssa voi olla päivittäistä puntarointia vanhan elämäntavan ja äitiyden välimaastossa. Huumeiden käytön ja äitiyden välinen ristiriita on mittava.

23 Pohdintoja äitiydestä Vaikka äitiyteen satsataan ja ladataan odotuksia, elämä on rakentunut huumeiden käytön ympärille. Huumeita käyttäessään nainen on paennut vaikeita tilanteita ja kipeitä tunteita aineisiin, hänen sosiaaliset suhteensa ja identiteettinsä ovat rakentuneet huumeiden käytön ja hankinnan ympärille. Äitiys kyseenalaistaa tämän kaiken, uudenlaisten elämänsisältöjen löytäminen sekä äitinä olemisen reunaehtojen realiteetteihin sopeutumiseen tarvitaan tukea. Tässä vaiheessa naisen olisi päästävä sellaiseen kiinnipitävään ympäristöön, jossa hän voi pohtia elämäänsä mennyttä ja tulevaa ja valmistautua rauhassa uuden elämän vaalimiseen. -> Tukemalla äitiyteen

24 Kuntoutuksesta Identiteetin uudelleen rakentamistyö

25 Itsen uudelleen paikantaminen Uudenlaisen suhteen luomista muun muassa itseen, läheisiin, valtakulttuuriin ja omaan sukupuoleen Sosiaalisten tilanteiden pelot Sanonta tuttu helvetti on turvallisempi kuin tuntematon taivas kuvastaa naisten suhdetta huumekuvioihin Normaali edustaa tuntematonta, joka vaatimuksineen näyttäytyy pelottavana. Irtautumisvaiheessa myös identiteetti kriisiytyy

26 Ongelman kohtaaminen naisille usein jonkinlaisena pohjakokemuksena tai oivalluksena, jossa oma tilanne näyttäytyi uudella tavalla ongelmien tiedostamista lisäten Tällaisia ovat muun muassa fyysisen ja psyykkisen kunnon romahtamiset, jotka johtavat täydelliseen irrallisuuden tilaan ja konkretisoituvat sairaalahoitoa vaativana harhaisuutena ja psykoottisuutena Raskaus

27 HUUMEKUVIOISTA IRTAUTUMISEN HAASTAVUUDET Leimautuneen identiteetin kahlitsevuus Kipeiden kokemusten ja piilotettujen tunteiden raastavuus Itsensä ja muiden kohtaamisen haastavuus

28 Leimautuneen identiteetin kahlehtivuus Kokemukset leimautumisesta ja arvottomuudesta konkretisoituvat Suurena haasteena naisilla on itsensä kohtaaminen, miten kohdata huumeiden käytön aiheuttamat syyllisyyden ja häpeän tunteet, jotka ovat syöpyneet syvälle itseen ja aiheuttavat kokemuksen leimautumisesta: ulkopuolisuudesta, toiseudesta ja erilaisuudesta. Kokemus likaisuudesta -> narkkariidentiteetti

29 Kipeiden kokemusten ja piilotettujen tunteiden raastavuus Naisten on kohdattava myös lapsuusajan traumaattiset kokemukset. Häpeällisenä, käsittämättöminä ja käsittelemättöminä niiden pintaan nouseminen voi pelottaa. Lisäksi on kohdattava huumekuvioissa tapahtuneet menetykset ja ikävät tapahtumat kuten ystävien menetykset, pahoinpitelyt ja niihin liittyvät tunteet

30 Itsensä ja muiden kohtaamisen haastavuus Sosiaalisten tilanteiden pelkojen murtaminen Tekojen ja arvojen ristiriita ja sen ratkaistu Sukupuoli-identiteetin uudelleen rakentaminen Äideillä uuden suhteen luominen äitiysidentiteettiin Koska suhde valtakulttuuriin, omaan sukupuoleen ja läheisiin ihmissuhteisiin on usein katkonainen, naiset tarvitsevat sellaisia areenoita, joissa heillä on mahdollisuus luoda suhteita uudelleen ja työstää identiteettiä säröilyttäneitä kokemuksiaan. Sekä tunnetyö että sosiaalinen kuntoutus ovat tärkeitä elämän mielekkyyden rakentajia

31 Oman arvon tunteen löytäminen - Syyllisyyttä ja häpeää koskevien ajattelumallien muuttaminen - Uudenlaiset toiminnat ja päämäärät -> rajojen rikkominen ja positiivisten kokemusten saaminen erilaisista sosiaalisilta areenoilta - Itsestä välittäminen -> uudenlaisen tulevaisuuden visiointi

32 Identiteetin uudelleen rakentamistyön kolmikanta Välittävä työote: kysymys asenteista Arkea tukeva toiminta: elämän kivijalan rakentaminen Terapeuttiset keskustelut

33 Arvot ja asenteet Arvo- ja asenneosaaminen on kaiken auttamistyön perusta, mitä sensitiivisempien, intiimimpien tai traumaattisempien asioiden kanssa ollaan vastatusten sitä enemmän niihin on kiinnitettävä huomiota Arvo- ja asenneosaamisella voidaan välttää ongelmien demonisointia, patologisointia, romantisointia (yliymmärtäminen) ja myös tabuistamista Jokaisen hyvä reflektoida, mitä merkitsevät itselle

34 Arvot ja asenteet Se, miten ihminen kokee tulevansa nähdyksi ja kuulluksi apua hakiessaan on asiakassuhteen rakentumiselle olennaista Usein kuntoutuksen tarpeen taustalla on sensitiivinen ja intiimi asia merkitsee sitä, että ihminen on erityisen herkkänä sille kuinka hän tulee kohdatuksi ja kohdelluksi Psykososiaalisen työn tekeminen mahdollistuu, kun apua hakeva ihminen kokee olevansa työntekijälle arvokas. Kokemus arvostuksesta merkitsee kokemusta välittämisestä ja heijastuu ihmisen kokemukseen itsestään. Välittäminen asettuu osaksi psykososiaalista työtä luoden perustan sille.

35 Arvot, asenteet ja valta Kuntoutuksen sitoutumisen ja motivaation näkökulmasta ulkopuolinen pakotteiden käyttö ei välttämättä ole hedelmällistä. Ulkoapäin kontrolliin kiinnittyy aina jonkinlainen moraalinen kannanotto ihmisen valinnoista ja elämäntyylistä (kaikissa tapauksissa kontrolli ei ole vältettävissä) Myönteinen asenne ilmapiiri näyttäytyy asiakkaille arvostavana ja välittävänä kohteluna. Asiakassuhteessa valta-asetelma ei korostu, mitä merkitsee asiakkaalle kokemusta tasa-arvoisuudesta ja kunnioittamisesta. Tällä on merkitystä ihmisen omanarvontunteelle Valtakysymykset ovat merkityksellisiä kuntoutujan kokemukselle omasta subjektiudesta. Kuntoutuksessa kokemus omista vaikuttamismahdollisuuksista, kuulluksi ja kohdatuksi tulemisesta vahvistavat positiivista käsitystä itsestä Auttamistyössä ollaan lähes aina tekemisissä identiteettikysymysten kanssa - valtakysymykset läsnä, kenen ehdoilla työtä tehdään

36 HYVÄT KÄYTÄNNÖT (mukailtu MIEPÄ-hankkeen hyvästä käytännnöstä) INTENSIIVINEN JA VÄLITTÄVÄ TYÖOTE (asenteet, luo perustan työskentelylle) ARKEA TUKEVA TOIMINTA (toiminnallisuus, muutostyön konkreettinen menetelmä) MUUTOSTA TUKEVAT KESKUSTELUT (terapeuttisuus, ristiriitojen tiedostaminen, tulevaisuuden visiointi, ratkaisujen hakeminen) VERKOSTOMAINEN TYÖOTE (välittäminen palveluohjaukena, koordinoitu palveluiden tarjonta, luomuverkoston hyödyntäminen)

37 Välittävä työote eli asenteet: Arkea tukeva toiminta: Terapeuttiset keskustelut: 1.Kohdatuksi ja kuulluksi tuleminen 2.Aito kiinnostus 3.Ihmisenä kohtaaminen 4.Välittäminen 5.Luottamus 6. Valtasuhteet 1.Arjen aineellisten asioiden kuntoon saattaminen (asunto, toimeentulo) 2.Sosiaalisten tilanteisiin liittyvien pelkojen murtaminen ja taitojen opetteleminen (mm. kaupoissa ja virastoissa asiointi) 3.Itselle uudelleen paikantaminen (työkokeilut, koulutuspaikat, ammattiasiat) 4.Arjen uudelleen rakentaminen (harrastukset, uudet vapaa-ajan toiminnat) 5.Itsenäisyyteen tukeminen (omatoimisuus, asioihin vaikuttamismahdollisuuksien ymmärtäminen) 1.Tulevaisuuden visioiden avaaminen 2.Tunnetyö 3.Elämäntilanteen realisoituminen 4.Itsetuntokysymykset 5.Itsestä välittäminen 6.Omanarvon tunteen löytäminen

38 Kertomuksissa väreilivät kysymykset äitiyden voiman ja haurauden Äitiys edessä häämöttävänä haaveena lapsien menettämisen myötä pelottavana aaveena Huumeiden kanssa yhteen sopimattomana tilana...ja huumeettoman elämän tärkeimpänä palana..

39 Lopuksi Mikään ei ole hyvää tai pahaa, ellemme sitä siksi ajattele (Shakespeare) Ihmisiä eivät järkytä asiat vaan heidän uskomuksensa niistä Kiitos!

Naisvangit asenteet, arvot ja kohtaaminen

Naisvangit asenteet, arvot ja kohtaaminen Naisvangit asenteet, arvot ja kohtaaminen Sanna Väyrynen toiminnanjohtaja Kriminaalihuollon tukisäätiö 8.3.2016, Hämeenlinna Puheenvuoroni näkökulma Ymmärtämään pyrkivyys ja ymmärryksen luominen ilmiöihin,

Lisätiedot

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä Diakonian tutkimuksen päivä 7.11.2008 Riikka Haahtela, YTM, jatko-opiskelija sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde työn ydin on asiakkaan ja työntekijän kohtaamisessa

Lisätiedot

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää?

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? #Ainutlaatuinen- seminaari Antti Ervasti Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS) Erityistason perheterapeutti Psykoterapeutti (ET,

Lisätiedot

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012 Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo UUPUMUS /MASENNUS/AHDISTUS SYNNYTYKSEN JÄLKEEN n. 10% synnyttäjistä alkaa ensimmäisen vuoden kuluessa synnytyksestä tai ulottuu raskauden

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Käsitteitä omasta työstä omaan työhön

Käsitteitä omasta työstä omaan työhön Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Käsitteitä omasta työstä omaan työhön 1 LÄHTÖKOHTAINEN LUOTTAMUS LAPSEN TODELLISTUMINEN 2 Lähtökohtainen luottamus Luottamusta asiakkaaseen ja siihen, että

Lisätiedot

22.10.2014 M.Andersson

22.10.2014 M.Andersson 1 Kommenttipuheenvuoro: Reflektiivinen työote Mll:n seminaari Helsinki Maarit Andersson, kehittämispäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto 2 Aluksi Vallitseva yhteiskunnallinen tilanne, kuntien taloudellinen

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Laiskuus on katsojan silmissä

Laiskuus on katsojan silmissä Laiskuus on katsojan silmissä Nuorten hyvinvointia tukemassa Ilmiöitä syrjään jäämisen taustalla Vamoksen näkökulmia Ketä kiinnostaa!!! - Välineitä ja välittämistä nuoren elämään 21.11.2013 Keskiuudenmaan

Lisätiedot

Miksi päihdeäitejä kannattaa kuntouttaa?

Miksi päihdeäitejä kannattaa kuntouttaa? Miksi päihdeäitejä kannattaa kuntouttaa? Päihdeongelmien hoitoon erikoituneen Ensikoti Iidan ja sen avopalveluyksikkö Liinan johtaja Pia Kotanen Avopalveluyksikkö Liinan va vastaava sosiaalityöntekijä

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Kohti humaaneja organisaatioita

Kohti humaaneja organisaatioita Kohti humaaneja organisaatioita Hoivan etiikka ja perheiden ylisukupolvisiin psykososiaalisiin ongelmiin liittyvät käytännöt Brid Featherstone 6.11.2015 Miksi kirjoitimme kirjan? Uusliberalismi, taloudellisen

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

PÄIVÄPERHO. Poimintoja Päiväperhon 10-vuotisjuhlaseminaarin luennoista ja joitakin tutkimustuloksia

PÄIVÄPERHO. Poimintoja Päiväperhon 10-vuotisjuhlaseminaarin luennoista ja joitakin tutkimustuloksia PÄIVÄPERHO Poimintoja Päiväperhon 10-vuotisjuhlaseminaarin luennoista ja joitakin tutkimustuloksia Päiväperhon 10-vuotisjuhlaseminaari 22.10.2010 (Kari Paaso STM) n. 6 % raskaana olevista päihteiden suurkuluttajia

Lisätiedot

Nuorten elämänhallinnan tukeminen luontoliikunnan avulla

Nuorten elämänhallinnan tukeminen luontoliikunnan avulla Nuorten elämänhallinnan tukeminen luontoliikunnan avulla Tanja Liimatainen 1. SEIKKAILUKASVATUS Seikkailukasvatus tähtää ihmisenä kehittymiseen Seikkailukasvatuksella tarkoitetaan seikkailullisia aktiviteetteja

Lisätiedot

VÄLITTÄMISESTÄ. Lasse Siurala

VÄLITTÄMISESTÄ. Lasse Siurala VÄLITTÄMISESTÄ Lasse Siurala Välittäminen on myös sitä, että rakennetaan keskinäisen huolehtimisen yhteisöjä, jossa nuori ei ole pelkkä tuen kohde vaan aktiivinen osa solidaarista yhteiskuntaa. VÄLITTÄMINEN

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

Koulun keinot haastavaan käyttäytymiseen

Koulun keinot haastavaan käyttäytymiseen Koulun keinot haastavaan käyttäytymiseen häiriökäyttäytymistä ehkäisemään Huomio pitää kohdistaa kasvatukseen, nuorten heitteillejättöön, rajojen asettamiseen, koveneviin arvoihin, ydinperheiden pirstoutumiseen,

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

F 64. Transsukupuolisuus osana itseäni. Anita Pistemaa

F 64. Transsukupuolisuus osana itseäni. Anita Pistemaa F 64 Transsukupuolisuus osana itseäni. Anita Pistemaa Yleistä... Sukupuoli-identiteettejä: Transvestiitti Mies / Nainen / intersukupuolinen Transsukupuolinen nainen/-mies Genderqueer (yl. muunsukupuolinen)

Lisätiedot

Nuoret luukulla Nuorisotutkimusseuran ja THL:n konsortiohanke. Nuorten ja palveluntarjoajien kohtaamiset / NTS

Nuoret luukulla Nuorisotutkimusseuran ja THL:n konsortiohanke. Nuorten ja palveluntarjoajien kohtaamiset / NTS Nuoret luukulla Nuorisotutkimusseuran ja THL:n konsortiohanke Nuorten ja palveluntarjoajien kohtaamiset / NTS Tärkeimmät tulokset Työntekijät painottivat luottamuksellisen suhteen syntymistä asiakkaisiin,

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI

PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI Oulun kaupunki on myöntänyt Naisten Linjalle järjestöjen toiminta-avustusta vuosina 2012 ja 2013, molempina vuosina tuhat euroa. Helsingin

Lisätiedot

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Eija Stengård, johtava psykologi Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tampereen kaupunki Omaisten

Lisätiedot

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaamiseen vaikuttavat tekijät työntekijä tiedot, taidot ammatillinen viitekehys/oma

Lisätiedot

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä kun lapsi omalla olemassaolollaan tuottaa vanhemmilleen iloa ja tyydytystä kun lapsi tulee hyväksytyksi, ymmärretyksi ja rakastetuksi omana itsenään kun lapsen

Lisätiedot

VUOROVAIKUTUSKYLPY. Saara Jaskari. Turun ensi- ja turvakoti ry

VUOROVAIKUTUSKYLPY. Saara Jaskari. Turun ensi- ja turvakoti ry VUOROVAIKUTUSKYLPY Saara Jaskari Turun ensi- ja turvakoti ry Yleistä Turun ensi- ja turvakoti ry organisoima projekti. Raha-automaattiyhdistyksen kehittämisavustus vuosille 2010-2013 Projektin tavoite

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA

ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA Diakonian tutkimuksen päivä 9.11.2007 Riikka Haahtela Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos Tampereen yliopisto NAISTYÖN

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Laitoskuntoutuksen paikka päihdetyp. Lapin yliopisto

Laitoskuntoutuksen paikka päihdetyp. Lapin yliopisto Laitoskuntoutuksen paikka päihdetyp ihdetyössä Sanna Väyrynen,, YTT Lapin yliopisto Päihdekuntoutus on jatkumo jonka muodostavat perus- ja erityistason sosiaali- ja terveystoimen instanssit + muut tarpeelliset

Lisätiedot

jukka.harmainen@pp.inet.fi www.perhejaverkostokeskus.fi KM Jukka Harmainen 9/2015

jukka.harmainen@pp.inet.fi www.perhejaverkostokeskus.fi KM Jukka Harmainen 9/2015 KM Jukka Harmainen 9/2015 1 ! VERKOSTOJEN MERKITYS JA DIALOGISUUDEN KOROSTAMINEN ILMESTYI VIRANOMAISKESKUSTELUIHIN VOIMAKKAAMMIN 1990-LUVULLA.! MISTÄ TÄHÄN ON TULTU?! Kaarina Mönnkönen (2001) Ammatillinen

Lisätiedot

Lastentarhanopettajien jaettuja muisteluja ja tarinoita sukupuolesta ja vallasta

Lastentarhanopettajien jaettuja muisteluja ja tarinoita sukupuolesta ja vallasta Lastentarhanopettajien jaettuja muisteluja ja tarinoita sukupuolesta ja vallasta Outi Ylitapio-Mäntylä Lapin yliopisto Varhaiskasvatustutkimusseminaari 15.11.2010 15/11/2010 OYM Lastentarhaopettajien tarinoita

Lisätiedot

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi Oppiminen yliopistossa Satu Eerola Opintopsykologi Ongelmia voi olla.. missä tahansa opintojen vaiheissa Eniten ekana vuonna ja gradun kanssa, myös syventäviin siirryttäessä yllättävästi: huippu opiskelija

Lisätiedot

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017)

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) LAPSI Vainossa lapsi voi olla vainoamisen kohde, mutta hän voi olla myös vainon väline. Isä

Lisätiedot

Sikiölle ja lapselle aiheutuvat terveysriskit Huomioita päihdeäitien pakkohoitoa koskevasta keskustelusta Anna Leppo, VTT Tutkijatohtori

Sikiölle ja lapselle aiheutuvat terveysriskit Huomioita päihdeäitien pakkohoitoa koskevasta keskustelusta Anna Leppo, VTT Tutkijatohtori Sikiölle ja lapselle aiheutuvat terveysriskit Huomioita päihdeäitien pakkohoitoa koskevasta keskustelusta Anna Leppo, VTT Tutkijatohtori Sosialitieteen laitos, Helsingin yliopisto anna.leppo@helsinki.fi

Lisätiedot

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Petteri Mikkola Koko päivä pedagogiikkaa Lapsen itsetunnon ja minäkuvan vahvistaminen Lapsen sosiaalinen asema on aina aikuisten vastuulla Yhteinen

Lisätiedot

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Arjen ankkurit selviytymisen mittarit Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Mitä tarvitaan? Mistä riippuu? Kuka määrittää? Turvallisuus Mistä riippuu? Turvallisuus Katse eteenpäin Katse hetkessä Mistä riippuu?

Lisätiedot

Neljän tuulen seminaari 19.3.2014 Hyvä vointi yhteisenä kokemuksena. Anne Vuori

Neljän tuulen seminaari 19.3.2014 Hyvä vointi yhteisenä kokemuksena. Anne Vuori Neljän tuulen seminaari 19.3.2014 Hyvä vointi yhteisenä kokemuksena Anne Vuori Mitä ihmisten kokemukset merkitsevät Kun halutaan tukea perheen hyvää vointia, mitä ihmisten erilaiset kokemukset siinä merkitsevät

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna Pixabay Minna Rytkönen TtT, TH, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos minna.rytkonen@uef.fi

Lisätiedot

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Etiikka Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Wittgensteinin määritelmät etiikalle Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on hyvää. Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on arvokasta. Etiikka

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi PARISUHTEEN JA PERHEEN HYVINVOINTI Parisuhde on kahden ihmisen välinen tila, joka syntyy yhteisestä sopimuksesta ja jota molemmat tai jompikumpi

Lisätiedot

Tasa-arvoista ja sukupuolisensitiivistä varhaiskasvatusta

Tasa-arvoista ja sukupuolisensitiivistä varhaiskasvatusta Tasa-arvoista ja sukupuolisensitiivistä varhaiskasvatusta Outi Ylitapio-Mäntylä Lapin yliopisto Seminaari 27.10.2011: Varhaiskasvatus ja perusopetus edistämään tyttöjen ja poikien tasa-arvoa Lastentarhaopettajien

Lisätiedot

Lasta odottavan perheen mielenterveys

Lasta odottavan perheen mielenterveys Lasta odottavan perheen mielenterveys Valtakunnalliset neuvolapäivät 9.10.2013 Anna-Maija Martelin Raskausajan psyykkiset prosessit Vanhemmaksi kasvaminen Suhde omiin vanhempiin ja lapsuuden kokemukseen

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

ITSETUNTO JA PÄIHDE. Jukka Oksanen 2014

ITSETUNTO JA PÄIHDE. Jukka Oksanen 2014 ITSETUNTO JA PÄIHDE Jukka Oksanen 2014 Mitä päihteestä haetaan? Mukana tekemisen kokemusta. Seurustelun helpottumista. Mielihyväkokemusta. Tajunnan laajentamisen kokemusta. Psyykkisten olojen helpottumista.

Lisätiedot

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007 Näkökulmia kuntoutumiseen Jari Koskisuu 2007 Mielenterveyskuntoutuksen tehtävistä Kehittää kuntoutumisvalmiutta Tukea kuntoutumistavoitteiden saavuttamisessa Tukea yksilöllisen kuntoutumisen prosessin

Lisätiedot

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA SARAN JA TUOMAKSEN TARINA Opettajalle Sara on 15-vuotias ja Tuomas 17. He ovat seurustelleet parisen kuukautta. He olivat olleet yhdynnässä ensimmäistä kertaa eräissä bileissä, joissa he olivat myös juoneet

Lisätiedot

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo)

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI? Puhumista Lapsen ja aikuisen välillä ITSETUNTO?

Lisätiedot

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

Kettutien A-poliklinikka

Kettutien A-poliklinikka Naisten kanssa tehtävän päihdetyön näkökulma perhetyöhön Kettutien A-poliklinikka A-klinikkasäätiö Hilkka Lydén 21.10.2010 hilkka.lyden@a-klinikka.fi Naisten virta 2008-2010 http://naistenvirta.nettisivu.org

Lisätiedot

LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO

LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Aidon kohtaamisen kautta ihmiset voivat ymmärtää toisiaan ja itseään paremmin. Kohdatuksi tullessaan ihminen saa henkäyksen kokonaisesta

Lisätiedot

Luonto nuorten hyvinvoinnin ja aktivoimisen välineenä esimerkkinä Polku-hanke

Luonto nuorten hyvinvoinnin ja aktivoimisen välineenä esimerkkinä Polku-hanke Luonto nuorten hyvinvoinnin ja aktivoimisen välineenä esimerkkinä Polku-hanke FT, tutkijatohtori Riikka Puhakka Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Tausta Luonto lisää hyvinvointia

Lisätiedot

LAPSEN LUOVUTTAMINEN ADOPTIOON BIOLOGISEN VANHEMMAN KOKEMUS JA TARPEET TERVEYDENHUOLLON ASIAKKAANA

LAPSEN LUOVUTTAMINEN ADOPTIOON BIOLOGISEN VANHEMMAN KOKEMUS JA TARPEET TERVEYDENHUOLLON ASIAKKAANA LAPSEN LUOVUTTAMINEN ADOPTIOON BIOLOGISEN VANHEMMAN KOKEMUS JA TARPEET TERVEYDENHUOLLON ASIAKKAANA Taina Majuri TtM, hoitotyön lehtori, terveydenhoitaja, lastensairaanhoitaja KOTIMAINEN ADOPTIO 30 50 adoptiota

Lisätiedot

Näkökulmia diabeteksen avokuntoutuksen kehittämiseen. Kati Hannukainen diabeteshoitaja, projektisuunnittelija. Diabetesliiton Yksi elämä -hankkeet

Näkökulmia diabeteksen avokuntoutuksen kehittämiseen. Kati Hannukainen diabeteshoitaja, projektisuunnittelija. Diabetesliiton Yksi elämä -hankkeet Näkökulmia diabeteksen avokuntoutuksen kehittämiseen diabeteshoitaja, projektisuunnittelija 1 Diabetesliiton Yksi elämä -hankkeet 27.11.2014 Diabetes Suomessa noin 50 000 tyypin 1 diabeetikkoa, joista

Lisätiedot

Äiti on tärkeä. Katja Koskinen kätilö, imetyskouluttaja, IBCLC

Äiti on tärkeä. Katja Koskinen kätilö, imetyskouluttaja, IBCLC Äiti on tärkeä Katja Koskinen kätilö, imetyskouluttaja, IBCLC Äitiys on Vaistonvaraista Opittua Muuttuvaa Yksilöllistä Osa naisen elämää osa naiseutta Millainen äiti olen? mielikuvat äitiydestä oma äitisuhde

Lisätiedot

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Perustettu vuonna 1998 Valtakunnallinen vertaistukiyhdistys Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistys Mielenterveyden keskusliiton

Lisätiedot

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson Lapsuus ja nuoruus jatkuu sairastumisen Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson jälkeenkin! Vanhempana emme voi suojata kaikilta vastoinkäymisiltä, mutta voimme tukea heitä eri kehitysvaiheissa löytämään

Lisätiedot

Mistä ja miten pienryhmät syntyvät etsivään työhön? Anne Ovaska Völjy- hanke A-klinikkasäätiö

Mistä ja miten pienryhmät syntyvät etsivään työhön? Anne Ovaska Völjy- hanke A-klinikkasäätiö Mistä ja miten pienryhmät syntyvät etsivään työhön? Anne Ovaska Völjy- hanke A-klinikkasäätiö Keskeisiä teemoja Völjy- hankkeen puheenvuorossa Haittoja vähentävä, asiakkaan yksilöllisiä kykyjä ja tavoitteita

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Kulutuksen arkea ja juhlaa. Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009

Kulutuksen arkea ja juhlaa. Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009 Kulutuksen arkea ja juhlaa Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009 Kaupunkikeskusta kulutuksen tilana Outi Uusitalo, Jyväskylän yliopisto Sisältö: Taustaa, KAUTAS-hanke Kaupunkitilan

Lisätiedot

Yksinhän sen kohtaa,mut ilman tukee siit ei selvii - huostaanotettujen lasten vanhempien kokemuksia tuesta ja tuen tarpeista

Yksinhän sen kohtaa,mut ilman tukee siit ei selvii - huostaanotettujen lasten vanhempien kokemuksia tuesta ja tuen tarpeista Yksinhän sen kohtaa,mut ilman tukee siit ei selvii - huostaanotettujen lasten vanhempien kokemuksia tuesta ja tuen tarpeista Tutkimuskysymykset Mitä / millaista tukea vanhempi on saanut / kokenut tarvitsevansa

Lisätiedot

Vanhuus ja yksinäisyys

Vanhuus ja yksinäisyys Vanhuus ja yksinäisyys TtT Hanna Uotila hanna.uotila@uta.fi Yksinäisyyden käsite ja tapoja tutkia yksinäisyyttä Yksinäisyys ja ikääntyminen Yksinäisyyteen yhteydessä olevia tekijöitä Yksinäisyyden kokemus

Lisätiedot

Kokemuksia leimatusta identiteetistä

Kokemuksia leimatusta identiteetistä Kokemuksia leimatusta identiteetistä Anna Kulmala 26.10.2006 Tutkimuksen keskiössä Omakohtaiset kertomukset Identiteetin rakentuminen Leimatun identiteetin ja toiseuden kokemukset Mielenterveysongelmat,

Lisätiedot

SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT 30.10.2012 HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM HANNA.L.OJALA@UTA.FI

SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT 30.10.2012 HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM HANNA.L.OJALA@UTA.FI SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT 30.10.2012 HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM HANNA.L.OJALA@UTA.FI Kunnes kaupunki meidät erottaa / HS 23.11.2008 2 TÄLLÄ LUENNOLLA (1) Aiheena

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009 TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN Jyväskylä 20.10.2009 Jaksaisimmeko työelämässä pidempään, jos osaisimme olla ihmisiksi keskenämme? Löytyykö apu työssä jaksamiseen ja jatkamiseen työyhteisötaidoista?

Lisätiedot

VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN

VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN KOKEMUKSIA KOKEMUKSELLISESTA RYHMÄTOIMINNASTA Virta PPSHP Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 27.11.2012 Eeva-Leena Laru projektikoordinaattori VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa?

Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa? Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa? VTT Anneli Portman, Helsingin Yliopisto 3.6.2016 1 Mistä vaarat tulevat? Koemme itsemme uhatuksi joko henkilökohtaisesti tai ryhmätasolla Uhatuksi tulemisen kokemus

Lisätiedot

CP-vammaisen aikuisen kokonaisvaltaisen kuntoutusprosessin tukeminen

CP-vammaisen aikuisen kokonaisvaltaisen kuntoutusprosessin tukeminen CP-vammaisen aikuisen kokonaisvaltaisen kuntoutusprosessin tukeminen Kuntoutussymposium 2009 Tampereen Messu- ja Urheilukeskus 5.11.2009 Tiina Airaksinen, YTM, projektipäällikkö, ry / CP-ikä/kunto-projekti

Lisätiedot

Sisällys. Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä

Sisällys. Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä Sisällys Alkusanat... 11 Tarina epätoivosta: Jannen lapsuus ja nuoruus... 15 Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Yhteiskunnan muutos ja elämän riskit... 21 Perhe-elämän muutokset... 21 Koulutus-

Lisätiedot

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa

Lisätiedot

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ KOULUELÄMÄST STÄ Sainio Pia-Christine Lähtökohdat projektin käytännön kehittymiselle: Uusi työntekijä, odotukset korkealla Tyttöjen raju päihteiden käyttö

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

INFO: 1. TAPAAMINEN KUNTOUTUJAN JA LÄHETTÄVÄN TAHON KANSSA:

INFO: 1. TAPAAMINEN KUNTOUTUJAN JA LÄHETTÄVÄN TAHON KANSSA: PERUSTIEDOT KARTOITUSJAKSOLLE Päivämäärä: Kuntoutuja (koko nimi): Osoite: Sotu: Puhelin: Kotikunta: Lähiomainen: LÄHETTÄVÄ TAHO, TYÖNTEKIJÄ JA LÄHETTEEN SAAPUMISPÄIVÄMÄÄRÄ: INFO: 1. TAPAAMINEN KUNTOUTUJAN

Lisätiedot

Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja

Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja Willian Glasser MD kehitti Valinnan teorian kliinisessä työssään. 1965 ensimmäisen kirja Reality Therapy; A New Approach To Psychiatry Käytännön

Lisätiedot

TAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI - TAVOITTEENA TURVALLINEN ELÄMÄ -

TAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI - TAVOITTEENA TURVALLINEN ELÄMÄ - TAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI - TAVOITTEENA TURVALLINEN ELÄMÄ - TURVAKOTI Perustettu v.1984 Tampereelle Petsamon kaupunginosaan (ensikoti v.1951) 7 perhepaikkaa Ympärivuorokautinen kriisipäivystys / puhelinneuvonta

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Nuorten palvelut ja syrjäytyminen nuorisotutkimuksen näkökulmasta

Nuorten palvelut ja syrjäytyminen nuorisotutkimuksen näkökulmasta Nuorten palvelut ja syrjäytyminen nuorisotutkimuksen näkökulmasta Huolipuheesta mielekkääseen toimintaan ja tekemiseen Kuntoutusakatemia 11.6.2015 VTT, erikoistutkija Sanna Aaltonen Nuorisotutkimusseura/Nuorisotutkimusverkosto

Lisätiedot

Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen

Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen 1 Esityksen rakenne Taustaa: tavoitteet Nuorten ja vanhempien ajatuksia ja palvelukokemuksia Kehittämisen

Lisätiedot

Usko ihmeisiin sillä niitä tapahtuu hetkissä ja niistä jää pieni jälki jokaiseen

Usko ihmeisiin sillä niitä tapahtuu hetkissä ja niistä jää pieni jälki jokaiseen Usko ihmeisiin sillä niitä tapahtuu hetkissä ja niistä jää pieni jälki jokaiseen Perhekoti Vaapukka Perhekoti Vaapukka on viisipaikkainen ammatillinen perhekoti Paraisilla, joka tarjoaa ympärivuorokautista

Lisätiedot

SELVIYTYMISTARINOITA Pesäpuu ry:n Selviytyjät tiimi Suvi Koski

SELVIYTYMISTARINOITA Pesäpuu ry:n Selviytyjät tiimi Suvi Koski SELVIYTYMISTARINOITA Pesäpuu ry:n Selviytyjät tiimi Suvi Koski SELVIYTYJÄT LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄTIIMI..on perustettu vuonna 2008. Tiimiin kuuluu 16-26-vuotiaita nuoria miehiä ja naisia, joilla on monipuolisia

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

Lapsen osallistava opetus. = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus

Lapsen osallistava opetus. = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus Lapsen osallistava opetus = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus Teemu Lappalainen 2008 Osallistavan opetuksen tavoite Lapsi ymmärtää Lapsi ymmärtää kokemusten kautta Ei toiminnallisuutta

Lisätiedot

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt 24.4.2013 Hilkka Myllymäki Hollolan kunta Hyvä mieli on osa työhyvinvointia. Mistä se rakentuu ja kuka siihen voi vaikuttaa? HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma

Lisätiedot