Äitien päihteiden käyttö ja välittävä työote. Sanna Väyrynen, YTT Lapin yliopisto/lapin sosiaalialan osaamiskeskus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Äitien päihteiden käyttö ja välittävä työote. Sanna Väyrynen, YTT Lapin yliopisto/lapin sosiaalialan osaamiskeskus"

Transkriptio

1 Äitien päihteiden käyttö ja välittävä työote Sanna Väyrynen, YTT Lapin yliopisto/lapin sosiaalialan osaamiskeskus

2 Puheenvuoroni nojautuu Väitöskirjatutkimukseeni naisten elämästä huumekuvioissa Kysymyksessä laadullinen tutkimus, aineistona viidentoista nuoren naisen kertomukset huumeiden käytöstä ja elämästä huumekuvioissa Eri ikäisiä ja eri elämänvaihetta eläviä vuotiaita (viidellä haastelluista on lapsia) Kaikki naiset olleet avo- tai laitoskuntoutuksessa tai molemmissa

3 Mistä puhutaan? Äitiyden ja huumeiden käytön yhteen sovittamisen haasteita Teen näkyväksi haastattelemieni naisten kokemuksia äitiydestä Tarkastelen naisten suhdetta äitiyteen ennen raskautta, raskausaikana ja äidiksi tulon jälkeen (identiteettikysymykset) Pyrin rakentamaan kuvaa huumeita käyttävän naisen äitiydestä, sen haasteista ja mahdollisuuksista Sivuan myös huumeita käyttävien naisten kuntoutuksen kysymyksiä

4 Mitä naisten huumeiden käytöstä on sanottu? Huumeiden käytön sukupuolisensitiivinen tutkimus on ollut Suomessa vähäistä toisin kuin alkoholin, josta löytyy suht paljon tietoa (esim. Suurla 1989; Hyttinen 1990; Holmila 1992; Auvinen 1994; Granfelt 1998). Siksi pieni katsaus naisten alkoholin käyttöä sivuaviin tutkimuksiin 1980-luvulla alkoholitutkimuksessa naisnäkökulma on esillä tasaarvokysymyksenä.

5 Pekka Sulkusen ym. (1985, 195) lähiöravintolatutkimuksessa naisten paikkaa miesten maailmassa kuvataan emansipatorisessa hengessä seuraavasti: Vapaa-ajan vieton eriyttäminen sukupuolen mukaan ei ole Suomessa koskaan onnistunut työväenluokan keskuudessa. Yrityksiä siihen suuntaan on pidetty porvarillisen kulttuurin tyrkyttämisenä. Ravintoloiden ilmestyminen työväenluokan saapuville ei tätä perinnettä miksikään muuttanut. Kaikesta huolimatta ravintolat ja varsinkin lähiöravintolat ovat miesten hallinnassa, ja miesten ehdoilla naisetkin saavat suostua niihin tulemaan. Monet tulevat silti.

6 Samanaikaisesti tasa-arvonäkökulman kanssa oli esillä naisten alkoholin käytön ongelmallisuus. Huoli ongelmallisesta käytöstä tiivistyi naisen uusintamistehtäviin luvun puolivälissä naisten päihteiden käyttöä koskevan lehtikirjoittelun ykkösteemana olivat alkoholin aiheuttamat sikiövauriot sekä yleensä raskaus ja äitiys. Lisäksi pelättiin, etteivät naiset kykene huolehtimaan heille kuuluvista uusintamistehtävistä tai vaarantavat käyttäytymisellään yhteiskunnan moraalista järjestystä (Nätkin 1984). Viime vuosina huumetutkimuksessa kehityskaari sukupuolinäkökulmasta monella tapaa analoginen 80-luvun alkoholitutkimukseen. Äitiyskysymykset ja niihin liittyvä huoli keskeisiä teemoja. (Andersson 2001; Pajulo 2001; Nätkin 2006.)

7 Asennoituminen huumeita käyttäviin naisiin Huumeiden käytön sukupuolisessa tarkastelussa ongelmakeskeisyys on ollut korostunutta ja se on kohdistunut erityisesti huoleen naisen moraalista ja äitiydestä Naisten huumeiden käyttöä on paheksuttu ja pidetty erityisen tuomittavana. Esimerkiksi Englannissa 1980-luvulla naisten huumeiden käytön tutkimus fokusoitui naisten rikollisuutta ja ongelmallisuutta korostaviin näkökulmiin, kuten lasten laiminlyönteihin ja prostituutioon. Naisista maalattiin stereotypia, joka jäsentyi määrein sad, mad and bad. (ks. Measham 2002, 34.) Suomalaisessa tutkimuksessa naisten huumeiden käyttö ei tällöin vielä ollut esillä, mutta kuva alkoholisti-naisista rakentui samansuuntaisesti kuin englantilaisessa tutkimuksessa. Heidät luokiteltiin katutytöiksi ja langenneiksi enkeleiksi (Hyttinen 1990).

8 Kaiken taustalla siis huoli ennen kaikkea siitä, että aineiden käyttö vaurioittaa syntymätöntä lasta sekä vaarantaa jo syntyneiden lasten psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia (Esim. Nätkin 1984; myös 2001; Halmesmäki & Kari 1998; Pajulo 2001.) lisäksi huolta kannetaan naisten moraalista ja kyvystä suoriutua yhteiskunnallista uusintamistehtävästä Raskaana olevan huumeita käyttävän naisen kohdalla kaikki huoli näkökulmat ruumiillistuvat ja aiheuttavat usein vahvoja tunnepitoisia (vastustus) reaktioita.

9 Huoleen on syytä Huolta raskaana olevien naisten ja äitien huumeiden käytöstä ei pidä väheksyä. Äidin huumeiden käytön tiedetään altistavan lapsen monenlaisille fyysisille, henkisille ja sosiaalisille ongelmille. Pelkästään lapsen hoitaminen ohi äidin ei kuitenkaan palvele kumpaankaan vaan keskeistä olisi pohtia, miten sekä äiti että lapsi saisivat palvelujärjestelmässä ihmisarvoisen kohtelun ja parhaan mahdollisen tuen.

10 Miten huoleen on reagoitu? Herättelyä, kontrollia, tukea vai mitä? Otteita maailmalta Amerikkalaista naisten huumehoitoa kritisoidaankin ankarasti, koska sen nähdään sisältävän paternalistisia elementtejä, rasismia ja seksismiä. (Young 1994, 33; Malloch 2000; Friedman & Alicea 2001.) Ongelman ydin keskiluokkanen patriarkaalinen kulttuurin luokka- ja sukupuolieroja ylläpitävissä valtarakenteissa, joihin huumeista addiktoituneet naiset pyritään normalisoimaan. Naisten elämää kontrolloidaan ja heidän ongelmansa nähdään alkuperältään individualistisina. (Young 1994; Malloch 2000; Friedman & Alicia 2001.)

11 Jatkuu. Iris Mario Young (1994, 33): Tuomitsevalla lähestymistavalla voi olla rasistisia ja sukupuolta sortavia seuraamuksia. Sillä voidaan ylläpitää sosiaalista erottelua valtakulttuurin ja poikkeavuuden välillä, eikä se tällaisenaan kykene suojelemaan lapsia. Young hyväksyy raskaana oleville naisille suunnatut hoito-ohjelmat, mutta kritisoi niiden paternalistista henkeä. Tuomitsevan lainsäädännön tai paternalististen hoitoohjelmien sijaan hän etsii ratkaisua feministisestä hoivasta ja valtaistavasta (empowerment) ajattelusta, jonka tulisi läpäistä yhteiskunnalliset asenteet. Kysymys on siitä, kenen lähtökohdista palvelujärjestelmä rakentuu: lähteekö auttaminen systeemistä vai yksilöstä.

12 Ja jatkuu vieläkin Karen Zivin (2000) näkemys puolestaan on, että syytteiden ja tuomioiden langettaminen raskaana olevalle naiselle ei ole ristiriidatonta, vaan voi jopa pahentaa lapsen asemaa. Myös hän hakee tapoja irrottautua tuomitsevasta lainsäädännöstä huumeita käyttävien äitien osalta. ei alleviivaa yliymmärtävää ja vastuusta vapauttavaa näkökulmaa, vaan perää feminististen teorioiden ja tuomitsevan lainsäädännön välimaastoon sijoittuvaa hoitomyönteisempää lähestymistapaa huumeita käyttävien äitien ja heidän lastensa ihmisoikeuksien toteutumiseksi Suomessa suuntauksena on Zivin esittämä lähestymistapa.

13 Naisten kokemuksia raskaudesta Huumeita ja (myös alkoholia) käyttäville naisille raskaus näyttäytyy yhtä aikaisesti pelottavana että uudenlaista toimintaa mahdollistavana (Holopainen 1998). Haastattelemieni naisten elämässä se on ollut kumpaakin ja usein yhtäaikaisesti. Usein raskaus myös on suunnittelematon

14 Esimerkki raskauden yllättävyydestä Liisa: Se oli se viimenen niitti sitte, että tuli raskaaksi. Niin silloin oli lähettävä. Että siinä oli vaihtoehto joko päättää raskaus tai lähteä hoitoon. Ja mulla oli se raskaus niin pitkällä, ku mää ite sain tietää vasta, että se oli yli puolen välin. Et se oli aivan ihme juttu, että mä olin niin langanlaiha silloin. Ja vatsa ei ollu kasvanu yhtään. Ei minkäänlaista tömppyä ollu. Mää sillai sain tietää siitä raskauesta, et me oltiin yks ilta menossa nukkumaan ja mä olin monena iltana ihmetelly, että oonko mä tulossa hulluksi vai kuvittelenko mä vaan, että mun vatsassa liikku joku Ja mulla, ko on 5- vuotias tyttökin, joka on sijoitettu väliaikasesti. Niin kokemusta siitä raskauesta kuitenkin oli. Niin mä sitte sanoin miehellekin, tosiaan nukuttiin, että Onko sun mielestä, pistäpä käsi tuohon vatsan päälle ja ole ihan hiljaa vähän aikaa. Niin se sattui liikkumaan taas uudestaan.

15 Raskaus yllättää Huumeiden käyttö aiheuttaa naisen ruumiissa monenlaisia muutoksia. Laihuus, kuukautiskierron epäsäännöllisyys ja mentaalinen sekavuus vaikeuttavat oman tilanteen havainnointia ja raskaus voi edetä pitkälle ennen kuin sen huomaa. Irrallisuus itsestä vähentää kykyä huolehtia ehkäisystä. Liisan kertomuksessa raskauden yllätyksellisyys ilmentää irrallisuuden tilan kaiken kattavaa luonnetta, sen ruumiillisuutta. Yhteys omaan ruumiiseen on rajun huumeiden käytön vuoksi lähes täysin katkennut. Raskaus yllättää -> havahtuminen äitiyteen Liisa tekee kaikkensa saadakseen apua-> lapsen etu oman edun eteen raskausaikana

16 Raskaus ei-toivottuna tilana Leena, jonka kaksi lasta on huostaanotettu, kertoo raskauteen liittyvistä peloista ja epätoivosta. Leena: Minä kuulin, että sillä on toinen nainen ja minulla raskaus niin pitkällä, että en voi aborttiin mennä. Ja sitten, että Voi vittu, minä en jaksa nyt hoitaa tuota. Ja No, vedetäänpä piriä. Ja sitten toisaalta siinä oli se ajatus, että jos luonto hoitaisi tehtävänsä, niinkö minä nyt narkkaan tässä. Jospa se olisi sitten keskenmeno. Ei tullut. Äitiysneuvolassa oltiin hyvin kannustavia. Sanottiin, että Se nyt on pilalla se lapsi muutenkin, että koita nyt olla selvin päin, mutta kyllähän olet jo tuhonnut sen. Niin, sehän kauheasti kannusti. Mutta sitten vielä purkaantui kämpän vuokrasopimus. Ja minulla oli laskettu aika lähellä. Niin minä sitten ajattelin, että teen semmoisen jutun, et mää panen kylille tämän kämpän ja pyysin sossua ja äitiysneuvolaa, että Hommatkaa mulle paikka ensi- ja turvakotiin. Ja sitten mää menin sen syntyvän lapsen kanssa sinne. Ja mää sain sen huoneiston pitkällisen sossun piinaamisen jälkeen. Se oli hirveen vastahankasta ne huumehoidot. Minä, että Ei kun minä haluaisin ihan silleen, että nyt minä menen semmoseen hoitopaikkaan, mikä mulle tehoaa. Et siinä vois olla sitä motivaatiota. (27 v.)

17 Raskaus ei-toivottuna tilana Leenan ensireaktio raskauteen on kielteinen. Hän jatkaa huumeiden käyttöä siinä toivossa, että luonto hoitaisi tehtävänsä ja raskaus keskeytyisi. Aikaisemmat kokemukset äitiyden menettämisestä siirtyneet osaksi identiteettiä Keskeiseksi kysymykseksi ei muodostu epärealistiset odotukset äitiydestä, vaan aikaisemmat menetykset sekä huumeiden ongelmankäytölle rakentuva minäkuva ja sen murtaminen. -> Herätteleminen äitiyteen

18 Raskaus motivoi irtautumaan päihteistä Raskaus suurin motivoiva tekijä raittiuteen -> mahdollisuus muutokseen -> huumeiden käyttäjän identiteetistä äitiys-identiteettiin Suurin osa haastattelemistani äideistä kieltäytyneet päihteistä ja hakeneet apua heti raskaudesta kuultuaan Pelko lapsen terveydestä siivittää ratkaisua -> tulevaan äitiyteen valmentautuminen -> tukemalla äidiksi

19 Äitiys vaihtoehtoisena identiteettinä ja siihen liittyvät haasteet Raskausvaiheessa kysymys sukupuolesta aktivoituu. Itseä arvioidaan naisena ja äitinä sekä pyritään sijoittamaan muiden naisten joukkoon. Äitiyden odotukset, sen kulttuuriset mallit, toimivat arvioinnin pohjana. Kun elämä huumekuvioissa on muokannut käsitystä omasta sukupuolesta, on itsen asemoiminen toisten naisten joukkoon vaikeaa. Huumekuvioiden värittämä minäkuva voi aiheuttaa tunnetta poikkeavuudesta ja leimautuneisuudesta. Kuitenkin äitiysidentiteetti yhdistää naisia ja siihen liittyvät asiat ovat jaettavissa muiden äitien kanssa, vaikka muista naiseutta rakentavista elämänalueista haluttaisiinkin sanoutua irti.

20 Pohdintoja tulevasta äitiydestä Vaikka huumeita käyttävistä äideistä tehdyissä tutkimuksissa raskaus nähdään pääsääntöisesti positiivisena asiana, äitiyteen pelätään latautuvan epärealistisia odotuksia (esim. Holopainen 1998, Stocco ym. 2000). Lapsi nähdään pelastajana, onnellisuuden takeena ja normaalin elämän mahdollistajana. Arki pienen lapsen kanssa voi osoittautua ihan muuksi: pettymykseksi, turhautumiseksi sekä oman rajallisuuden kohtaamiseksi. (Esim. Stocco 2000.) Haastattelemieni naisten kertomuksissa äitiys näyttäytyy tavoiteltavana, mutta myös sen varjopuolet tulevat esiin. Äitiyteen latautuu odotuksia, pelkoja ja epävarmuuksia, joihin valmistautuminen alkaa, kun tieto tulevasta lapsesta saadaan. Moni näkee raskausajan riskittömänä, mutta pelkää aikaa sen jälkeen.

21 Huumekuviot versus äitiys Naisten kertomuksista välittyy myös äitiyden arjen ja huumekuvioiden lupausten välinen ristiriita. Linnea kuvaa sitä valtavaa elämänmuutosta, jota huumekuvioista äidiksi asettumiseen tarvitaan. Linnea: Olihan se silleen iso päätös, tavallaan jättää niinku kaikki... Oli jo niihin vanhoihin kavereihinkin pistäny välit poikki ja oli ihan uus piiri ja nyt sit... tavallaan piti jättää kaikki neki. Jäähä lapsen kanssa vaan, olla niin kun itsekseen siellä, niin oli se aika iso muutos. Sanna: Niin se oli pakko tavallaan vetää ne liinat kiinni sinne sitten? Linnea: Nii, ei se toimi. Että mä en ainakaan oo yhtään semmosta siinä porukassa, että siinä oisin yksin semmonen kuka ei käyttäs ja muut ympärillä vetäisi, niin kyllä sitä viimeistään pikkuhiljaa menee viimeistään takas. Se voi olla, että eka annettais, että sitä otetaan kerran viikossa. Ja sitäkin voi kestää kauan aikaa, että sitä saa piettyy sen kerran viikossa. Sit senkin huomaa helposti, et siinäkin on kiinni siinä kerran viikossa. Ja sit se alkaakin menee, et huomaakin, et onkin menny useamman päivän. (23 v.)

22 Pohdintoja äitiydestä Linnea tuo esille sen epävarmuuden ja kamppailun, jota huumeista irtipysyminen edellyttää. Vanhoista kavereista ja elämäntyylistä on luovuttava. Nopeiden mielihyväkokemusten ja sekavan elämän sijasta on asetuttava rutiininomaiseen ja tasaiseen arkeen. Koska kosketuspinnat huumekuvioiden ulkopuolisiin asioihin, ihmisiin ja ympäristöihin ovat vähäisiä, merkitsee se huumeista irtipyrkivälle äidille vetäytymistä yksinäisyyteen. Yhteydenpitoa vanhoihin kavereihin vältellään, koska vuorovaikutuksen heidän kanssaan pelätään lisäävän huumeiden käytön uudelleen aloittamisen riskiä. Elämä lapsen kanssa voi olla päivittäistä puntarointia vanhan elämäntavan ja äitiyden välimaastossa. Huumeiden käytön ja äitiyden välinen ristiriita on mittava.

23 Pohdintoja äitiydestä Vaikka äitiyteen satsataan ja ladataan odotuksia, elämä on rakentunut huumeiden käytön ympärille. Huumeita käyttäessään nainen on paennut vaikeita tilanteita ja kipeitä tunteita aineisiin, hänen sosiaaliset suhteensa ja identiteettinsä ovat rakentuneet huumeiden käytön ja hankinnan ympärille. Äitiys kyseenalaistaa tämän kaiken, uudenlaisten elämänsisältöjen löytäminen sekä äitinä olemisen reunaehtojen realiteetteihin sopeutumiseen tarvitaan tukea. Tässä vaiheessa naisen olisi päästävä sellaiseen kiinnipitävään ympäristöön, jossa hän voi pohtia elämäänsä mennyttä ja tulevaa ja valmistautua rauhassa uuden elämän vaalimiseen. -> Tukemalla äitiyteen

24 Kuntoutuksesta Identiteetin uudelleen rakentamistyö

25 Itsen uudelleen paikantaminen Uudenlaisen suhteen luomista muun muassa itseen, läheisiin, valtakulttuuriin ja omaan sukupuoleen Sosiaalisten tilanteiden pelot Sanonta tuttu helvetti on turvallisempi kuin tuntematon taivas kuvastaa naisten suhdetta huumekuvioihin Normaali edustaa tuntematonta, joka vaatimuksineen näyttäytyy pelottavana. Irtautumisvaiheessa myös identiteetti kriisiytyy

26 Ongelman kohtaaminen naisille usein jonkinlaisena pohjakokemuksena tai oivalluksena, jossa oma tilanne näyttäytyi uudella tavalla ongelmien tiedostamista lisäten Tällaisia ovat muun muassa fyysisen ja psyykkisen kunnon romahtamiset, jotka johtavat täydelliseen irrallisuuden tilaan ja konkretisoituvat sairaalahoitoa vaativana harhaisuutena ja psykoottisuutena Raskaus

27 HUUMEKUVIOISTA IRTAUTUMISEN HAASTAVUUDET Leimautuneen identiteetin kahlitsevuus Kipeiden kokemusten ja piilotettujen tunteiden raastavuus Itsensä ja muiden kohtaamisen haastavuus

28 Leimautuneen identiteetin kahlehtivuus Kokemukset leimautumisesta ja arvottomuudesta konkretisoituvat Suurena haasteena naisilla on itsensä kohtaaminen, miten kohdata huumeiden käytön aiheuttamat syyllisyyden ja häpeän tunteet, jotka ovat syöpyneet syvälle itseen ja aiheuttavat kokemuksen leimautumisesta: ulkopuolisuudesta, toiseudesta ja erilaisuudesta. Kokemus likaisuudesta -> narkkariidentiteetti

29 Kipeiden kokemusten ja piilotettujen tunteiden raastavuus Naisten on kohdattava myös lapsuusajan traumaattiset kokemukset. Häpeällisenä, käsittämättöminä ja käsittelemättöminä niiden pintaan nouseminen voi pelottaa. Lisäksi on kohdattava huumekuvioissa tapahtuneet menetykset ja ikävät tapahtumat kuten ystävien menetykset, pahoinpitelyt ja niihin liittyvät tunteet

30 Itsensä ja muiden kohtaamisen haastavuus Sosiaalisten tilanteiden pelkojen murtaminen Tekojen ja arvojen ristiriita ja sen ratkaistu Sukupuoli-identiteetin uudelleen rakentaminen Äideillä uuden suhteen luominen äitiysidentiteettiin Koska suhde valtakulttuuriin, omaan sukupuoleen ja läheisiin ihmissuhteisiin on usein katkonainen, naiset tarvitsevat sellaisia areenoita, joissa heillä on mahdollisuus luoda suhteita uudelleen ja työstää identiteettiä säröilyttäneitä kokemuksiaan. Sekä tunnetyö että sosiaalinen kuntoutus ovat tärkeitä elämän mielekkyyden rakentajia

31 Oman arvon tunteen löytäminen - Syyllisyyttä ja häpeää koskevien ajattelumallien muuttaminen - Uudenlaiset toiminnat ja päämäärät -> rajojen rikkominen ja positiivisten kokemusten saaminen erilaisista sosiaalisilta areenoilta - Itsestä välittäminen -> uudenlaisen tulevaisuuden visiointi

32 Identiteetin uudelleen rakentamistyön kolmikanta Välittävä työote: kysymys asenteista Arkea tukeva toiminta: elämän kivijalan rakentaminen Terapeuttiset keskustelut

33 Arvot ja asenteet Arvo- ja asenneosaaminen on kaiken auttamistyön perusta, mitä sensitiivisempien, intiimimpien tai traumaattisempien asioiden kanssa ollaan vastatusten sitä enemmän niihin on kiinnitettävä huomiota Arvo- ja asenneosaamisella voidaan välttää ongelmien demonisointia, patologisointia, romantisointia (yliymmärtäminen) ja myös tabuistamista Jokaisen hyvä reflektoida, mitä merkitsevät itselle

34 Arvot ja asenteet Se, miten ihminen kokee tulevansa nähdyksi ja kuulluksi apua hakiessaan on asiakassuhteen rakentumiselle olennaista Usein kuntoutuksen tarpeen taustalla on sensitiivinen ja intiimi asia merkitsee sitä, että ihminen on erityisen herkkänä sille kuinka hän tulee kohdatuksi ja kohdelluksi Psykososiaalisen työn tekeminen mahdollistuu, kun apua hakeva ihminen kokee olevansa työntekijälle arvokas. Kokemus arvostuksesta merkitsee kokemusta välittämisestä ja heijastuu ihmisen kokemukseen itsestään. Välittäminen asettuu osaksi psykososiaalista työtä luoden perustan sille.

35 Arvot, asenteet ja valta Kuntoutuksen sitoutumisen ja motivaation näkökulmasta ulkopuolinen pakotteiden käyttö ei välttämättä ole hedelmällistä. Ulkoapäin kontrolliin kiinnittyy aina jonkinlainen moraalinen kannanotto ihmisen valinnoista ja elämäntyylistä (kaikissa tapauksissa kontrolli ei ole vältettävissä) Myönteinen asenne ilmapiiri näyttäytyy asiakkaille arvostavana ja välittävänä kohteluna. Asiakassuhteessa valta-asetelma ei korostu, mitä merkitsee asiakkaalle kokemusta tasa-arvoisuudesta ja kunnioittamisesta. Tällä on merkitystä ihmisen omanarvontunteelle Valtakysymykset ovat merkityksellisiä kuntoutujan kokemukselle omasta subjektiudesta. Kuntoutuksessa kokemus omista vaikuttamismahdollisuuksista, kuulluksi ja kohdatuksi tulemisesta vahvistavat positiivista käsitystä itsestä Auttamistyössä ollaan lähes aina tekemisissä identiteettikysymysten kanssa - valtakysymykset läsnä, kenen ehdoilla työtä tehdään

36 HYVÄT KÄYTÄNNÖT (mukailtu MIEPÄ-hankkeen hyvästä käytännnöstä) INTENSIIVINEN JA VÄLITTÄVÄ TYÖOTE (asenteet, luo perustan työskentelylle) ARKEA TUKEVA TOIMINTA (toiminnallisuus, muutostyön konkreettinen menetelmä) MUUTOSTA TUKEVAT KESKUSTELUT (terapeuttisuus, ristiriitojen tiedostaminen, tulevaisuuden visiointi, ratkaisujen hakeminen) VERKOSTOMAINEN TYÖOTE (välittäminen palveluohjaukena, koordinoitu palveluiden tarjonta, luomuverkoston hyödyntäminen)

37 Välittävä työote eli asenteet: Arkea tukeva toiminta: Terapeuttiset keskustelut: 1.Kohdatuksi ja kuulluksi tuleminen 2.Aito kiinnostus 3.Ihmisenä kohtaaminen 4.Välittäminen 5.Luottamus 6. Valtasuhteet 1.Arjen aineellisten asioiden kuntoon saattaminen (asunto, toimeentulo) 2.Sosiaalisten tilanteisiin liittyvien pelkojen murtaminen ja taitojen opetteleminen (mm. kaupoissa ja virastoissa asiointi) 3.Itselle uudelleen paikantaminen (työkokeilut, koulutuspaikat, ammattiasiat) 4.Arjen uudelleen rakentaminen (harrastukset, uudet vapaa-ajan toiminnat) 5.Itsenäisyyteen tukeminen (omatoimisuus, asioihin vaikuttamismahdollisuuksien ymmärtäminen) 1.Tulevaisuuden visioiden avaaminen 2.Tunnetyö 3.Elämäntilanteen realisoituminen 4.Itsetuntokysymykset 5.Itsestä välittäminen 6.Omanarvon tunteen löytäminen

38 Kertomuksissa väreilivät kysymykset äitiyden voiman ja haurauden Äitiys edessä häämöttävänä haaveena lapsien menettämisen myötä pelottavana aaveena Huumeiden kanssa yhteen sopimattomana tilana...ja huumeettoman elämän tärkeimpänä palana..

39 Lopuksi Mikään ei ole hyvää tai pahaa, ellemme sitä siksi ajattele (Shakespeare) Ihmisiä eivät järkytä asiat vaan heidän uskomuksensa niistä Kiitos!

Naisvangit asenteet, arvot ja kohtaaminen

Naisvangit asenteet, arvot ja kohtaaminen Naisvangit asenteet, arvot ja kohtaaminen Sanna Väyrynen toiminnanjohtaja Kriminaalihuollon tukisäätiö 8.3.2016, Hämeenlinna Puheenvuoroni näkökulma Ymmärtämään pyrkivyys ja ymmärryksen luominen ilmiöihin,

Lisätiedot

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä Diakonian tutkimuksen päivä 7.11.2008 Riikka Haahtela, YTM, jatko-opiskelija sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde työn ydin on asiakkaan ja työntekijän kohtaamisessa

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

Tunnistaminen ja kohtaaminen

Tunnistaminen ja kohtaaminen Ari Terävä 23.11.2016 Tunnistaminen ja kohtaaminen Päihdetyön asiantuntijakoulutus Point Collage Addiktio ja riippuvuus Pidetään usein synonyymeinä, mutta... Addiktio on mielle- ja motivaatiojärjestelmän

Lisätiedot

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää?

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? #Ainutlaatuinen- seminaari Antti Ervasti Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS) Erityistason perheterapeutti Psykoterapeutti (ET,

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012 Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo UUPUMUS /MASENNUS/AHDISTUS SYNNYTYKSEN JÄLKEEN n. 10% synnyttäjistä alkaa ensimmäisen vuoden kuluessa synnytyksestä tai ulottuu raskauden

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

VÄLITTÄMISESTÄ. Lasse Siurala

VÄLITTÄMISESTÄ. Lasse Siurala VÄLITTÄMISESTÄ Lasse Siurala Välittäminen on myös sitä, että rakennetaan keskinäisen huolehtimisen yhteisöjä, jossa nuori ei ole pelkkä tuen kohde vaan aktiivinen osa solidaarista yhteiskuntaa. VÄLITTÄMINEN

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua?

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Ja miksi niin tulee tehdä? 15.10.2012 TT, pari- ja seksuaaliterapeutti Heli Pruuki Millaista sinulle on olla nainen? Mitä arvostat

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief MIEPÄ -kuntoutusmalli Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari 15.1.2014 Amira Bushnaief MIEPÄ RAY:n rahoittama kehityshanke vuosina 2003-2010 Oulun kaupungin

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Käsitteitä omasta työstä omaan työhön

Käsitteitä omasta työstä omaan työhön Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Käsitteitä omasta työstä omaan työhön 1 LÄHTÖKOHTAINEN LUOTTAMUS LAPSEN TODELLISTUMINEN 2 Lähtökohtainen luottamus Luottamusta asiakkaaseen ja siihen, että

Lisätiedot

Laiskuus on katsojan silmissä

Laiskuus on katsojan silmissä Laiskuus on katsojan silmissä Nuorten hyvinvointia tukemassa Ilmiöitä syrjään jäämisen taustalla Vamoksen näkökulmia Ketä kiinnostaa!!! - Välineitä ja välittämistä nuoren elämään 21.11.2013 Keskiuudenmaan

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

22.10.2014 M.Andersson

22.10.2014 M.Andersson 1 Kommenttipuheenvuoro: Reflektiivinen työote Mll:n seminaari Helsinki Maarit Andersson, kehittämispäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto 2 Aluksi Vallitseva yhteiskunnallinen tilanne, kuntien taloudellinen

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Petteri Mikkola Koko päivä pedagogiikkaa Lapsen itsetunnon ja minäkuvan vahvistaminen Lapsen sosiaalinen asema on aina aikuisten vastuulla Yhteinen

Lisätiedot

ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA

ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA Diakonian tutkimuksen päivä 9.11.2007 Riikka Haahtela Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos Tampereen yliopisto NAISTYÖN

Lisätiedot

Kasvattajan rooli leikkiä edistävissä ja rajoittavissa tekijöissä

Kasvattajan rooli leikkiä edistävissä ja rajoittavissa tekijöissä Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Kasvattajan rooli leikkiä edistävissä ja rajoittavissa tekijöissä Saija Turunen, tutkija, Ph.D. 1 Esityksen rakenne Tutkimuksen esittely Tutkimustulokset Aikuisen

Lisätiedot

PÄIVÄPERHO. Poimintoja Päiväperhon 10-vuotisjuhlaseminaarin luennoista ja joitakin tutkimustuloksia

PÄIVÄPERHO. Poimintoja Päiväperhon 10-vuotisjuhlaseminaarin luennoista ja joitakin tutkimustuloksia PÄIVÄPERHO Poimintoja Päiväperhon 10-vuotisjuhlaseminaarin luennoista ja joitakin tutkimustuloksia Päiväperhon 10-vuotisjuhlaseminaari 22.10.2010 (Kari Paaso STM) n. 6 % raskaana olevista päihteiden suurkuluttajia

Lisätiedot

Koulun keinot haastavaan käyttäytymiseen

Koulun keinot haastavaan käyttäytymiseen Koulun keinot haastavaan käyttäytymiseen häiriökäyttäytymistä ehkäisemään Huomio pitää kohdistaa kasvatukseen, nuorten heitteillejättöön, rajojen asettamiseen, koveneviin arvoihin, ydinperheiden pirstoutumiseen,

Lisätiedot

SOSIAALISESTI MONIMUOTOINEN KAUPUNKI. Liisa Häikiö & Liina Sointu Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Tampereen yliopisto Ketterä kaupunki

SOSIAALISESTI MONIMUOTOINEN KAUPUNKI. Liisa Häikiö & Liina Sointu Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Tampereen yliopisto Ketterä kaupunki SOSIAALISESTI MONIMUOTOINEN KAUPUNKI Liisa Häikiö & Liina Sointu Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Tampereen yliopisto Ketterä kaupunki AAMUSTA ILTAAN ON KIINNI. JA YÖTKIN JOSKUS Se menikin sitten sillain,

Lisätiedot

Taiteellinen toiminta ja nuorten sekä mielenterveyskuntoutujien hyvinvointi

Taiteellinen toiminta ja nuorten sekä mielenterveyskuntoutujien hyvinvointi Taiteellinen toiminta ja nuorten sekä mielenterveyskuntoutujien hyvinvointi Katsaus kansainväliseen tutkimukseen Liisa Laitinen 25.10.2017 Turun ammattikorkeakoulu, Turun yliopisto liisa.laitinen@utu.fi

Lisätiedot

Hyvän hoidon ulottuvuudet

Hyvän hoidon ulottuvuudet Hyvän hoidon ulottuvuudet Kysymyksiä omaishoitajuudesta -seminaari 18.10.2017 Tieteiden talo, Helsinki Jari Pirhonen, FT Hyvä elämä Onnellisuus edellyttää mahdollisuutta ja valmiutta elää mahdollisimman

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

Lastentarhanopettajien jaettuja muisteluja ja tarinoita sukupuolesta ja vallasta

Lastentarhanopettajien jaettuja muisteluja ja tarinoita sukupuolesta ja vallasta Lastentarhanopettajien jaettuja muisteluja ja tarinoita sukupuolesta ja vallasta Outi Ylitapio-Mäntylä Lapin yliopisto Varhaiskasvatustutkimusseminaari 15.11.2010 15/11/2010 OYM Lastentarhaopettajien tarinoita

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin Videointerventioiden eettistä pohdintaa Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin kouluttaja Eettiset lähtökohdat Ensimmäinen eettinen periaate:

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

Kuluttajien luottamusmaailma

Kuluttajien luottamusmaailma Kuluttajien luottamusmaailma Minna-Kristiina Paakki Tutkimusyliopettaja, T&K ICT ja Tietoturva Rovaniemen Ammattikorkeakoulu 12.12.06 minna.paakki@ramk.fi 1 Tausta eeste projekti, 2003 Alustava kehikko

Lisätiedot

Kohti humaaneja organisaatioita

Kohti humaaneja organisaatioita Kohti humaaneja organisaatioita Hoivan etiikka ja perheiden ylisukupolvisiin psykososiaalisiin ongelmiin liittyvät käytännöt Brid Featherstone 6.11.2015 Miksi kirjoitimme kirjan? Uusliberalismi, taloudellisen

Lisätiedot

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA SARAN JA TUOMAKSEN TARINA Opettajalle Sara on 15-vuotias ja Tuomas 17. He ovat seurustelleet parisen kuukautta. He olivat olleet yhdynnässä ensimmäistä kertaa eräissä bileissä, joissa he olivat myös juoneet

Lisätiedot

Miksi päihdeäitejä kannattaa kuntouttaa?

Miksi päihdeäitejä kannattaa kuntouttaa? Miksi päihdeäitejä kannattaa kuntouttaa? Päihdeongelmien hoitoon erikoituneen Ensikoti Iidan ja sen avopalveluyksikkö Liinan johtaja Pia Kotanen Avopalveluyksikkö Liinan va vastaava sosiaalityöntekijä

Lisätiedot

Nuorten elämänhallinnan tukeminen luontoliikunnan avulla

Nuorten elämänhallinnan tukeminen luontoliikunnan avulla Nuorten elämänhallinnan tukeminen luontoliikunnan avulla Tanja Liimatainen 1. SEIKKAILUKASVATUS Seikkailukasvatus tähtää ihmisenä kehittymiseen Seikkailukasvatuksella tarkoitetaan seikkailullisia aktiviteetteja

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena

TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena Turun alueen koordinaattori Karoliina Kallio KM ja Salon ja Paimion koordinaattori Sirpa Stenström sosiaaliohjaaja Miten nuori ohjautuu toimintaan? Kunnan ammattilainen

Lisätiedot

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Eija Stengård, johtava psykologi Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tampereen kaupunki Omaisten

Lisätiedot

Asumissosiaalinen työote

Asumissosiaalinen työote 31.3.2017 Asumissosiaalinen työote Heli Alkila Asunto ensin - periaate Uudistuva ammatillisuus Laajentuva työyhteisö Arvot, unelmat, valta ja eettisyys: Unelmat antavat suunnan tekemiselle. Mikä on minun

Lisätiedot

LARRY Keikka vai? Mistä on kyse? En voi ottaa vastaan keikkaa, ellen tiedä mistä on kyse?

LARRY Keikka vai? Mistä on kyse? En voi ottaa vastaan keikkaa, ellen tiedä mistä on kyse? 1 LAKI JA KADONNEEN JUONEN ARVOITUS LAKI kertojaääni Nimeni on Larry Laki, ja sanani on laki. Laki on myös sukunimeni, ja lakia pitää noudattaa. Laki ei ole mikään Lucky Luke (=Lakki Laki), vaan se on

Lisätiedot

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä kun lapsi omalla olemassaolollaan tuottaa vanhemmilleen iloa ja tyydytystä kun lapsi tulee hyväksytyksi, ymmärretyksi ja rakastetuksi omana itsenään kun lapsen

Lisätiedot

Sosiaalinen oikeudenmukaisuus positiivisen identiteetin mahdollistajana

Sosiaalinen oikeudenmukaisuus positiivisen identiteetin mahdollistajana Sosiaalinen oikeudenmukaisuus positiivisen identiteetin mahdollistajana Valtakunnalliset lastentarhanopettajapäivät 23.9.2017 Helsingin yliopisto SOSIAALINEN OIKEUDENMUKAISUUS Yksilöt ja ryhmät tulisi

Lisätiedot

Nuoret luukulla Nuorisotutkimusseuran ja THL:n konsortiohanke. Nuorten ja palveluntarjoajien kohtaamiset / NTS

Nuoret luukulla Nuorisotutkimusseuran ja THL:n konsortiohanke. Nuorten ja palveluntarjoajien kohtaamiset / NTS Nuoret luukulla Nuorisotutkimusseuran ja THL:n konsortiohanke Nuorten ja palveluntarjoajien kohtaamiset / NTS Tärkeimmät tulokset Työntekijät painottivat luottamuksellisen suhteen syntymistä asiakkaisiin,

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä PAAVO KEVÄTSEMINAARI 2014 Teema: Tutkimus ja käytäntö vuoropuhelussa 21.3.2014 Tutkija Riikka Haahtela, Tampereen yliopisto Esityksessäni vastaan

Lisätiedot

Kansalaisuus yhteiskunnan voimavarana

Kansalaisuus yhteiskunnan voimavarana Kansalaisuus yhteiskunnan voimavarana Erityistä huomiota tulisi myös kiinnittää vaikeassa elämäntilanteessa elävien ja vähän osallistuvien osallistumismahdollisuuksien turvaamiseen ja vahvistamiseen. Demokratiapolitiikan

Lisätiedot

Arvojen tunnistaminen

Arvojen tunnistaminen Arvojen tunnistaminen Viikko 2 Arvojen tunnistamisen neljä ilmansuuntaa ovat työ, ihmissuhteet, vapaa-aika, terveys. Näiden isojen otsakkeiden alle alat jäsentää tarkentavia huomioita. Arvoja ei voi tunnistaa

Lisätiedot

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Miksi mies jää väkivaltaiseen suhteeseen?

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Miksi mies jää väkivaltaiseen suhteeseen? Väkivaltaa Kokeneet Miehet Miksi mies jää väkivaltaiseen suhteeseen? Jussi Pekkola Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miten yleistä miesten kokema

Lisätiedot

PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI

PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI Oulun kaupunki on myöntänyt Naisten Linjalle järjestöjen toiminta-avustusta vuosina 2012 ja 2013, molempina vuosina tuhat euroa. Helsingin

Lisätiedot

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi PARISUHTEEN JA PERHEEN HYVINVOINTI Parisuhde on kahden ihmisen välinen tila, joka syntyy yhteisestä sopimuksesta ja jota molemmat tai jompikumpi

Lisätiedot

F 64. Transsukupuolisuus osana itseäni. Anita Pistemaa

F 64. Transsukupuolisuus osana itseäni. Anita Pistemaa F 64 Transsukupuolisuus osana itseäni. Anita Pistemaa Yleistä... Sukupuoli-identiteettejä: Transvestiitti Mies / Nainen / intersukupuolinen Transsukupuolinen nainen/-mies Genderqueer (yl. muunsukupuolinen)

Lisätiedot

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Arjen ankkurit selviytymisen mittarit Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Mitä tarvitaan? Mistä riippuu? Kuka määrittää? Turvallisuus Mistä riippuu? Turvallisuus Katse eteenpäin Katse hetkessä Mistä riippuu?

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä

Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä Ei tarvinnut yksin muistaa tehdä kaikkea, kun oli joku sanomassa että sun pitää tehdä tuo ja tuo Pro gradu tutkimus Oulun

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Kyllä minä tästä selviän aikuisopiskelijan minäpystyvyysuskomukset ohjauksen lähtökohtana

Kyllä minä tästä selviän aikuisopiskelijan minäpystyvyysuskomukset ohjauksen lähtökohtana Kyllä minä tästä selviän aikuisopiskelijan minäpystyvyysuskomukset ohjauksen lähtökohtana Anne Partanen Minäpystyvyyskouluttaja, KT annpartanen@gmail.com http://sites.google.com/site/annpartanen/ 040-7023678

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 15.15 palautekeskustelu Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 11.00 Tilaisuuden avaus ja ajankohtaista Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 11.15 Puhtia hyvästä itsetunnosta

Lisätiedot

Sikiölle ja lapselle aiheutuvat terveysriskit Huomioita päihdeäitien pakkohoitoa koskevasta keskustelusta Anna Leppo, VTT Tutkijatohtori

Sikiölle ja lapselle aiheutuvat terveysriskit Huomioita päihdeäitien pakkohoitoa koskevasta keskustelusta Anna Leppo, VTT Tutkijatohtori Sikiölle ja lapselle aiheutuvat terveysriskit Huomioita päihdeäitien pakkohoitoa koskevasta keskustelusta Anna Leppo, VTT Tutkijatohtori Sosialitieteen laitos, Helsingin yliopisto anna.leppo@helsinki.fi

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

jukka.harmainen@pp.inet.fi www.perhejaverkostokeskus.fi KM Jukka Harmainen 9/2015

jukka.harmainen@pp.inet.fi www.perhejaverkostokeskus.fi KM Jukka Harmainen 9/2015 KM Jukka Harmainen 9/2015 1 ! VERKOSTOJEN MERKITYS JA DIALOGISUUDEN KOROSTAMINEN ILMESTYI VIRANOMAISKESKUSTELUIHIN VOIMAKKAAMMIN 1990-LUVULLA.! MISTÄ TÄHÄN ON TULTU?! Kaarina Mönnkönen (2001) Ammatillinen

Lisätiedot

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo)

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI? Puhumista Lapsen ja aikuisen välillä ITSETUNTO?

Lisätiedot

Laitoskuntoutuksen paikka päihdetyp. Lapin yliopisto

Laitoskuntoutuksen paikka päihdetyp. Lapin yliopisto Laitoskuntoutuksen paikka päihdetyp ihdetyössä Sanna Väyrynen,, YTT Lapin yliopisto Päihdekuntoutus on jatkumo jonka muodostavat perus- ja erityistason sosiaali- ja terveystoimen instanssit + muut tarpeelliset

Lisätiedot

Yksinhän sen kohtaa,mut ilman tukee siit ei selvii - huostaanotettujen lasten vanhempien kokemuksia tuesta ja tuen tarpeista

Yksinhän sen kohtaa,mut ilman tukee siit ei selvii - huostaanotettujen lasten vanhempien kokemuksia tuesta ja tuen tarpeista Yksinhän sen kohtaa,mut ilman tukee siit ei selvii - huostaanotettujen lasten vanhempien kokemuksia tuesta ja tuen tarpeista Tutkimuskysymykset Mitä / millaista tukea vanhempi on saanut / kokenut tarvitsevansa

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna Pixabay Minna Rytkönen TtT, TH, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos minna.rytkonen@uef.fi

Lisätiedot

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi Oppiminen yliopistossa Satu Eerola Opintopsykologi Ongelmia voi olla.. missä tahansa opintojen vaiheissa Eniten ekana vuonna ja gradun kanssa, myös syventäviin siirryttäessä yllättävästi: huippu opiskelija

Lisätiedot

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1 Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto 11/04/2014 Arja Isola 1 Välittäminen Välittäminen! Mitä se merkitsee? 1. Toisistamme välittäminen 2.

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaamiseen vaikuttavat tekijät työntekijä tiedot, taidot ammatillinen viitekehys/oma

Lisätiedot

SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276

SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276 SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276 AMMATILLINEN VALTA LUOTTAMUKSEN RIKKOMINEN: kerrotaan asioita asiakkaan tietämättä. NORMALISOINTI: ei uskota asiakasta, hyväksytään

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

PEILISALI - sosiaalityön reflektiivisen itsearvioinnin lomake

PEILISALI - sosiaalityön reflektiivisen itsearvioinnin lomake Kuvastin PEILISALI - sosiaalityön reflektiivisen itsearvioinnin lomake Peilisalin itsearviointiteemojen avulla työntekijä voi reflektoida tekemäänsä työtä ja asiakkaan tilannetta ikään kuin ulkopuolisen

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN VANHEMPIEN KOKEMUKSIA PERHETYÖSTÄ OSANA PÄIHDEONGELMASTA TOIPUMISTA

LAPSIPERHEIDEN VANHEMPIEN KOKEMUKSIA PERHETYÖSTÄ OSANA PÄIHDEONGELMASTA TOIPUMISTA LAPSIPERHEIDEN VANHEMPIEN KOKEMUKSIA PERHETYÖSTÄ OSANA PÄIHDEONGELMASTA TOIPUMISTA Kaisa Pasanen 6.11.2015 TUTKIMUKSEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Helsingin kaupungin Sosiaali- ja terveysviraston Lännen päihdepoliklinikka

Lisätiedot

Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja

Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja Willian Glasser MD kehitti Valinnan teorian kliinisessä työssään. 1965 ensimmäisen kirja Reality Therapy; A New Approach To Psychiatry Käytännön

Lisätiedot

VUOROVAIKUTUSKYLPY. Saara Jaskari. Turun ensi- ja turvakoti ry

VUOROVAIKUTUSKYLPY. Saara Jaskari. Turun ensi- ja turvakoti ry VUOROVAIKUTUSKYLPY Saara Jaskari Turun ensi- ja turvakoti ry Yleistä Turun ensi- ja turvakoti ry organisoima projekti. Raha-automaattiyhdistyksen kehittämisavustus vuosille 2010-2013 Projektin tavoite

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Kulutuksen arkea ja juhlaa. Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009

Kulutuksen arkea ja juhlaa. Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009 Kulutuksen arkea ja juhlaa Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009 Kaupunkikeskusta kulutuksen tilana Outi Uusitalo, Jyväskylän yliopisto Sisältö: Taustaa, KAUTAS-hanke Kaupunkitilan

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Satu Raappana-Jokinen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveysseura Se mitä oikeasti haluan tietää on epäselvää.

Lisätiedot

Lasta odottavan perheen mielenterveys

Lasta odottavan perheen mielenterveys Lasta odottavan perheen mielenterveys Valtakunnalliset neuvolapäivät 9.10.2013 Anna-Maija Martelin Raskausajan psyykkiset prosessit Vanhemmaksi kasvaminen Suhde omiin vanhempiin ja lapsuuden kokemukseen

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

KUINKA AUTTAA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄÄ ÄITIÄ?

KUINKA AUTTAA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄÄ ÄITIÄ? KUINKA AUTTAA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄÄ ÄITIÄ? 14.3.16 Th Hanne Immonen ja Aija Kauppinen, JYTE Päihdeongelmaisen äidin kiintymistä lapseensa voidaan vahvistaa hoitamalla suhdetta jo raskausaikana. HAL-HOITOKETJU.

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot