Äitien päihteiden käyttö ja välittävä työote. Sanna Väyrynen, YTT Lapin yliopisto/lapin sosiaalialan osaamiskeskus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Äitien päihteiden käyttö ja välittävä työote. Sanna Väyrynen, YTT Lapin yliopisto/lapin sosiaalialan osaamiskeskus"

Transkriptio

1 Äitien päihteiden käyttö ja välittävä työote Sanna Väyrynen, YTT Lapin yliopisto/lapin sosiaalialan osaamiskeskus

2 Puheenvuoroni nojautuu Väitöskirjatutkimukseeni naisten elämästä huumekuvioissa Kysymyksessä laadullinen tutkimus, aineistona viidentoista nuoren naisen kertomukset huumeiden käytöstä ja elämästä huumekuvioissa Eri ikäisiä ja eri elämänvaihetta eläviä vuotiaita (viidellä haastelluista on lapsia) Kaikki naiset olleet avo- tai laitoskuntoutuksessa tai molemmissa

3 Mistä puhutaan? Äitiyden ja huumeiden käytön yhteen sovittamisen haasteita Teen näkyväksi haastattelemieni naisten kokemuksia äitiydestä Tarkastelen naisten suhdetta äitiyteen ennen raskautta, raskausaikana ja äidiksi tulon jälkeen (identiteettikysymykset) Pyrin rakentamaan kuvaa huumeita käyttävän naisen äitiydestä, sen haasteista ja mahdollisuuksista Sivuan myös huumeita käyttävien naisten kuntoutuksen kysymyksiä

4 Mitä naisten huumeiden käytöstä on sanottu? Huumeiden käytön sukupuolisensitiivinen tutkimus on ollut Suomessa vähäistä toisin kuin alkoholin, josta löytyy suht paljon tietoa (esim. Suurla 1989; Hyttinen 1990; Holmila 1992; Auvinen 1994; Granfelt 1998). Siksi pieni katsaus naisten alkoholin käyttöä sivuaviin tutkimuksiin 1980-luvulla alkoholitutkimuksessa naisnäkökulma on esillä tasaarvokysymyksenä.

5 Pekka Sulkusen ym. (1985, 195) lähiöravintolatutkimuksessa naisten paikkaa miesten maailmassa kuvataan emansipatorisessa hengessä seuraavasti: Vapaa-ajan vieton eriyttäminen sukupuolen mukaan ei ole Suomessa koskaan onnistunut työväenluokan keskuudessa. Yrityksiä siihen suuntaan on pidetty porvarillisen kulttuurin tyrkyttämisenä. Ravintoloiden ilmestyminen työväenluokan saapuville ei tätä perinnettä miksikään muuttanut. Kaikesta huolimatta ravintolat ja varsinkin lähiöravintolat ovat miesten hallinnassa, ja miesten ehdoilla naisetkin saavat suostua niihin tulemaan. Monet tulevat silti.

6 Samanaikaisesti tasa-arvonäkökulman kanssa oli esillä naisten alkoholin käytön ongelmallisuus. Huoli ongelmallisesta käytöstä tiivistyi naisen uusintamistehtäviin luvun puolivälissä naisten päihteiden käyttöä koskevan lehtikirjoittelun ykkösteemana olivat alkoholin aiheuttamat sikiövauriot sekä yleensä raskaus ja äitiys. Lisäksi pelättiin, etteivät naiset kykene huolehtimaan heille kuuluvista uusintamistehtävistä tai vaarantavat käyttäytymisellään yhteiskunnan moraalista järjestystä (Nätkin 1984). Viime vuosina huumetutkimuksessa kehityskaari sukupuolinäkökulmasta monella tapaa analoginen 80-luvun alkoholitutkimukseen. Äitiyskysymykset ja niihin liittyvä huoli keskeisiä teemoja. (Andersson 2001; Pajulo 2001; Nätkin 2006.)

7 Asennoituminen huumeita käyttäviin naisiin Huumeiden käytön sukupuolisessa tarkastelussa ongelmakeskeisyys on ollut korostunutta ja se on kohdistunut erityisesti huoleen naisen moraalista ja äitiydestä Naisten huumeiden käyttöä on paheksuttu ja pidetty erityisen tuomittavana. Esimerkiksi Englannissa 1980-luvulla naisten huumeiden käytön tutkimus fokusoitui naisten rikollisuutta ja ongelmallisuutta korostaviin näkökulmiin, kuten lasten laiminlyönteihin ja prostituutioon. Naisista maalattiin stereotypia, joka jäsentyi määrein sad, mad and bad. (ks. Measham 2002, 34.) Suomalaisessa tutkimuksessa naisten huumeiden käyttö ei tällöin vielä ollut esillä, mutta kuva alkoholisti-naisista rakentui samansuuntaisesti kuin englantilaisessa tutkimuksessa. Heidät luokiteltiin katutytöiksi ja langenneiksi enkeleiksi (Hyttinen 1990).

8 Kaiken taustalla siis huoli ennen kaikkea siitä, että aineiden käyttö vaurioittaa syntymätöntä lasta sekä vaarantaa jo syntyneiden lasten psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia (Esim. Nätkin 1984; myös 2001; Halmesmäki & Kari 1998; Pajulo 2001.) lisäksi huolta kannetaan naisten moraalista ja kyvystä suoriutua yhteiskunnallista uusintamistehtävästä Raskaana olevan huumeita käyttävän naisen kohdalla kaikki huoli näkökulmat ruumiillistuvat ja aiheuttavat usein vahvoja tunnepitoisia (vastustus) reaktioita.

9 Huoleen on syytä Huolta raskaana olevien naisten ja äitien huumeiden käytöstä ei pidä väheksyä. Äidin huumeiden käytön tiedetään altistavan lapsen monenlaisille fyysisille, henkisille ja sosiaalisille ongelmille. Pelkästään lapsen hoitaminen ohi äidin ei kuitenkaan palvele kumpaankaan vaan keskeistä olisi pohtia, miten sekä äiti että lapsi saisivat palvelujärjestelmässä ihmisarvoisen kohtelun ja parhaan mahdollisen tuen.

10 Miten huoleen on reagoitu? Herättelyä, kontrollia, tukea vai mitä? Otteita maailmalta Amerikkalaista naisten huumehoitoa kritisoidaankin ankarasti, koska sen nähdään sisältävän paternalistisia elementtejä, rasismia ja seksismiä. (Young 1994, 33; Malloch 2000; Friedman & Alicea 2001.) Ongelman ydin keskiluokkanen patriarkaalinen kulttuurin luokka- ja sukupuolieroja ylläpitävissä valtarakenteissa, joihin huumeista addiktoituneet naiset pyritään normalisoimaan. Naisten elämää kontrolloidaan ja heidän ongelmansa nähdään alkuperältään individualistisina. (Young 1994; Malloch 2000; Friedman & Alicia 2001.)

11 Jatkuu. Iris Mario Young (1994, 33): Tuomitsevalla lähestymistavalla voi olla rasistisia ja sukupuolta sortavia seuraamuksia. Sillä voidaan ylläpitää sosiaalista erottelua valtakulttuurin ja poikkeavuuden välillä, eikä se tällaisenaan kykene suojelemaan lapsia. Young hyväksyy raskaana oleville naisille suunnatut hoito-ohjelmat, mutta kritisoi niiden paternalistista henkeä. Tuomitsevan lainsäädännön tai paternalististen hoitoohjelmien sijaan hän etsii ratkaisua feministisestä hoivasta ja valtaistavasta (empowerment) ajattelusta, jonka tulisi läpäistä yhteiskunnalliset asenteet. Kysymys on siitä, kenen lähtökohdista palvelujärjestelmä rakentuu: lähteekö auttaminen systeemistä vai yksilöstä.

12 Ja jatkuu vieläkin Karen Zivin (2000) näkemys puolestaan on, että syytteiden ja tuomioiden langettaminen raskaana olevalle naiselle ei ole ristiriidatonta, vaan voi jopa pahentaa lapsen asemaa. Myös hän hakee tapoja irrottautua tuomitsevasta lainsäädännöstä huumeita käyttävien äitien osalta. ei alleviivaa yliymmärtävää ja vastuusta vapauttavaa näkökulmaa, vaan perää feminististen teorioiden ja tuomitsevan lainsäädännön välimaastoon sijoittuvaa hoitomyönteisempää lähestymistapaa huumeita käyttävien äitien ja heidän lastensa ihmisoikeuksien toteutumiseksi Suomessa suuntauksena on Zivin esittämä lähestymistapa.

13 Naisten kokemuksia raskaudesta Huumeita ja (myös alkoholia) käyttäville naisille raskaus näyttäytyy yhtä aikaisesti pelottavana että uudenlaista toimintaa mahdollistavana (Holopainen 1998). Haastattelemieni naisten elämässä se on ollut kumpaakin ja usein yhtäaikaisesti. Usein raskaus myös on suunnittelematon

14 Esimerkki raskauden yllättävyydestä Liisa: Se oli se viimenen niitti sitte, että tuli raskaaksi. Niin silloin oli lähettävä. Että siinä oli vaihtoehto joko päättää raskaus tai lähteä hoitoon. Ja mulla oli se raskaus niin pitkällä, ku mää ite sain tietää vasta, että se oli yli puolen välin. Et se oli aivan ihme juttu, että mä olin niin langanlaiha silloin. Ja vatsa ei ollu kasvanu yhtään. Ei minkäänlaista tömppyä ollu. Mää sillai sain tietää siitä raskauesta, et me oltiin yks ilta menossa nukkumaan ja mä olin monena iltana ihmetelly, että oonko mä tulossa hulluksi vai kuvittelenko mä vaan, että mun vatsassa liikku joku Ja mulla, ko on 5- vuotias tyttökin, joka on sijoitettu väliaikasesti. Niin kokemusta siitä raskauesta kuitenkin oli. Niin mä sitte sanoin miehellekin, tosiaan nukuttiin, että Onko sun mielestä, pistäpä käsi tuohon vatsan päälle ja ole ihan hiljaa vähän aikaa. Niin se sattui liikkumaan taas uudestaan.

15 Raskaus yllättää Huumeiden käyttö aiheuttaa naisen ruumiissa monenlaisia muutoksia. Laihuus, kuukautiskierron epäsäännöllisyys ja mentaalinen sekavuus vaikeuttavat oman tilanteen havainnointia ja raskaus voi edetä pitkälle ennen kuin sen huomaa. Irrallisuus itsestä vähentää kykyä huolehtia ehkäisystä. Liisan kertomuksessa raskauden yllätyksellisyys ilmentää irrallisuuden tilan kaiken kattavaa luonnetta, sen ruumiillisuutta. Yhteys omaan ruumiiseen on rajun huumeiden käytön vuoksi lähes täysin katkennut. Raskaus yllättää -> havahtuminen äitiyteen Liisa tekee kaikkensa saadakseen apua-> lapsen etu oman edun eteen raskausaikana

16 Raskaus ei-toivottuna tilana Leena, jonka kaksi lasta on huostaanotettu, kertoo raskauteen liittyvistä peloista ja epätoivosta. Leena: Minä kuulin, että sillä on toinen nainen ja minulla raskaus niin pitkällä, että en voi aborttiin mennä. Ja sitten, että Voi vittu, minä en jaksa nyt hoitaa tuota. Ja No, vedetäänpä piriä. Ja sitten toisaalta siinä oli se ajatus, että jos luonto hoitaisi tehtävänsä, niinkö minä nyt narkkaan tässä. Jospa se olisi sitten keskenmeno. Ei tullut. Äitiysneuvolassa oltiin hyvin kannustavia. Sanottiin, että Se nyt on pilalla se lapsi muutenkin, että koita nyt olla selvin päin, mutta kyllähän olet jo tuhonnut sen. Niin, sehän kauheasti kannusti. Mutta sitten vielä purkaantui kämpän vuokrasopimus. Ja minulla oli laskettu aika lähellä. Niin minä sitten ajattelin, että teen semmoisen jutun, et mää panen kylille tämän kämpän ja pyysin sossua ja äitiysneuvolaa, että Hommatkaa mulle paikka ensi- ja turvakotiin. Ja sitten mää menin sen syntyvän lapsen kanssa sinne. Ja mää sain sen huoneiston pitkällisen sossun piinaamisen jälkeen. Se oli hirveen vastahankasta ne huumehoidot. Minä, että Ei kun minä haluaisin ihan silleen, että nyt minä menen semmoseen hoitopaikkaan, mikä mulle tehoaa. Et siinä vois olla sitä motivaatiota. (27 v.)

17 Raskaus ei-toivottuna tilana Leenan ensireaktio raskauteen on kielteinen. Hän jatkaa huumeiden käyttöä siinä toivossa, että luonto hoitaisi tehtävänsä ja raskaus keskeytyisi. Aikaisemmat kokemukset äitiyden menettämisestä siirtyneet osaksi identiteettiä Keskeiseksi kysymykseksi ei muodostu epärealistiset odotukset äitiydestä, vaan aikaisemmat menetykset sekä huumeiden ongelmankäytölle rakentuva minäkuva ja sen murtaminen. -> Herätteleminen äitiyteen

18 Raskaus motivoi irtautumaan päihteistä Raskaus suurin motivoiva tekijä raittiuteen -> mahdollisuus muutokseen -> huumeiden käyttäjän identiteetistä äitiys-identiteettiin Suurin osa haastattelemistani äideistä kieltäytyneet päihteistä ja hakeneet apua heti raskaudesta kuultuaan Pelko lapsen terveydestä siivittää ratkaisua -> tulevaan äitiyteen valmentautuminen -> tukemalla äidiksi

19 Äitiys vaihtoehtoisena identiteettinä ja siihen liittyvät haasteet Raskausvaiheessa kysymys sukupuolesta aktivoituu. Itseä arvioidaan naisena ja äitinä sekä pyritään sijoittamaan muiden naisten joukkoon. Äitiyden odotukset, sen kulttuuriset mallit, toimivat arvioinnin pohjana. Kun elämä huumekuvioissa on muokannut käsitystä omasta sukupuolesta, on itsen asemoiminen toisten naisten joukkoon vaikeaa. Huumekuvioiden värittämä minäkuva voi aiheuttaa tunnetta poikkeavuudesta ja leimautuneisuudesta. Kuitenkin äitiysidentiteetti yhdistää naisia ja siihen liittyvät asiat ovat jaettavissa muiden äitien kanssa, vaikka muista naiseutta rakentavista elämänalueista haluttaisiinkin sanoutua irti.

20 Pohdintoja tulevasta äitiydestä Vaikka huumeita käyttävistä äideistä tehdyissä tutkimuksissa raskaus nähdään pääsääntöisesti positiivisena asiana, äitiyteen pelätään latautuvan epärealistisia odotuksia (esim. Holopainen 1998, Stocco ym. 2000). Lapsi nähdään pelastajana, onnellisuuden takeena ja normaalin elämän mahdollistajana. Arki pienen lapsen kanssa voi osoittautua ihan muuksi: pettymykseksi, turhautumiseksi sekä oman rajallisuuden kohtaamiseksi. (Esim. Stocco 2000.) Haastattelemieni naisten kertomuksissa äitiys näyttäytyy tavoiteltavana, mutta myös sen varjopuolet tulevat esiin. Äitiyteen latautuu odotuksia, pelkoja ja epävarmuuksia, joihin valmistautuminen alkaa, kun tieto tulevasta lapsesta saadaan. Moni näkee raskausajan riskittömänä, mutta pelkää aikaa sen jälkeen.

21 Huumekuviot versus äitiys Naisten kertomuksista välittyy myös äitiyden arjen ja huumekuvioiden lupausten välinen ristiriita. Linnea kuvaa sitä valtavaa elämänmuutosta, jota huumekuvioista äidiksi asettumiseen tarvitaan. Linnea: Olihan se silleen iso päätös, tavallaan jättää niinku kaikki... Oli jo niihin vanhoihin kavereihinkin pistäny välit poikki ja oli ihan uus piiri ja nyt sit... tavallaan piti jättää kaikki neki. Jäähä lapsen kanssa vaan, olla niin kun itsekseen siellä, niin oli se aika iso muutos. Sanna: Niin se oli pakko tavallaan vetää ne liinat kiinni sinne sitten? Linnea: Nii, ei se toimi. Että mä en ainakaan oo yhtään semmosta siinä porukassa, että siinä oisin yksin semmonen kuka ei käyttäs ja muut ympärillä vetäisi, niin kyllä sitä viimeistään pikkuhiljaa menee viimeistään takas. Se voi olla, että eka annettais, että sitä otetaan kerran viikossa. Ja sitäkin voi kestää kauan aikaa, että sitä saa piettyy sen kerran viikossa. Sit senkin huomaa helposti, et siinäkin on kiinni siinä kerran viikossa. Ja sit se alkaakin menee, et huomaakin, et onkin menny useamman päivän. (23 v.)

22 Pohdintoja äitiydestä Linnea tuo esille sen epävarmuuden ja kamppailun, jota huumeista irtipysyminen edellyttää. Vanhoista kavereista ja elämäntyylistä on luovuttava. Nopeiden mielihyväkokemusten ja sekavan elämän sijasta on asetuttava rutiininomaiseen ja tasaiseen arkeen. Koska kosketuspinnat huumekuvioiden ulkopuolisiin asioihin, ihmisiin ja ympäristöihin ovat vähäisiä, merkitsee se huumeista irtipyrkivälle äidille vetäytymistä yksinäisyyteen. Yhteydenpitoa vanhoihin kavereihin vältellään, koska vuorovaikutuksen heidän kanssaan pelätään lisäävän huumeiden käytön uudelleen aloittamisen riskiä. Elämä lapsen kanssa voi olla päivittäistä puntarointia vanhan elämäntavan ja äitiyden välimaastossa. Huumeiden käytön ja äitiyden välinen ristiriita on mittava.

23 Pohdintoja äitiydestä Vaikka äitiyteen satsataan ja ladataan odotuksia, elämä on rakentunut huumeiden käytön ympärille. Huumeita käyttäessään nainen on paennut vaikeita tilanteita ja kipeitä tunteita aineisiin, hänen sosiaaliset suhteensa ja identiteettinsä ovat rakentuneet huumeiden käytön ja hankinnan ympärille. Äitiys kyseenalaistaa tämän kaiken, uudenlaisten elämänsisältöjen löytäminen sekä äitinä olemisen reunaehtojen realiteetteihin sopeutumiseen tarvitaan tukea. Tässä vaiheessa naisen olisi päästävä sellaiseen kiinnipitävään ympäristöön, jossa hän voi pohtia elämäänsä mennyttä ja tulevaa ja valmistautua rauhassa uuden elämän vaalimiseen. -> Tukemalla äitiyteen

24 Kuntoutuksesta Identiteetin uudelleen rakentamistyö

25 Itsen uudelleen paikantaminen Uudenlaisen suhteen luomista muun muassa itseen, läheisiin, valtakulttuuriin ja omaan sukupuoleen Sosiaalisten tilanteiden pelot Sanonta tuttu helvetti on turvallisempi kuin tuntematon taivas kuvastaa naisten suhdetta huumekuvioihin Normaali edustaa tuntematonta, joka vaatimuksineen näyttäytyy pelottavana. Irtautumisvaiheessa myös identiteetti kriisiytyy

26 Ongelman kohtaaminen naisille usein jonkinlaisena pohjakokemuksena tai oivalluksena, jossa oma tilanne näyttäytyi uudella tavalla ongelmien tiedostamista lisäten Tällaisia ovat muun muassa fyysisen ja psyykkisen kunnon romahtamiset, jotka johtavat täydelliseen irrallisuuden tilaan ja konkretisoituvat sairaalahoitoa vaativana harhaisuutena ja psykoottisuutena Raskaus

27 HUUMEKUVIOISTA IRTAUTUMISEN HAASTAVUUDET Leimautuneen identiteetin kahlitsevuus Kipeiden kokemusten ja piilotettujen tunteiden raastavuus Itsensä ja muiden kohtaamisen haastavuus

28 Leimautuneen identiteetin kahlehtivuus Kokemukset leimautumisesta ja arvottomuudesta konkretisoituvat Suurena haasteena naisilla on itsensä kohtaaminen, miten kohdata huumeiden käytön aiheuttamat syyllisyyden ja häpeän tunteet, jotka ovat syöpyneet syvälle itseen ja aiheuttavat kokemuksen leimautumisesta: ulkopuolisuudesta, toiseudesta ja erilaisuudesta. Kokemus likaisuudesta -> narkkariidentiteetti

29 Kipeiden kokemusten ja piilotettujen tunteiden raastavuus Naisten on kohdattava myös lapsuusajan traumaattiset kokemukset. Häpeällisenä, käsittämättöminä ja käsittelemättöminä niiden pintaan nouseminen voi pelottaa. Lisäksi on kohdattava huumekuvioissa tapahtuneet menetykset ja ikävät tapahtumat kuten ystävien menetykset, pahoinpitelyt ja niihin liittyvät tunteet

30 Itsensä ja muiden kohtaamisen haastavuus Sosiaalisten tilanteiden pelkojen murtaminen Tekojen ja arvojen ristiriita ja sen ratkaistu Sukupuoli-identiteetin uudelleen rakentaminen Äideillä uuden suhteen luominen äitiysidentiteettiin Koska suhde valtakulttuuriin, omaan sukupuoleen ja läheisiin ihmissuhteisiin on usein katkonainen, naiset tarvitsevat sellaisia areenoita, joissa heillä on mahdollisuus luoda suhteita uudelleen ja työstää identiteettiä säröilyttäneitä kokemuksiaan. Sekä tunnetyö että sosiaalinen kuntoutus ovat tärkeitä elämän mielekkyyden rakentajia

31 Oman arvon tunteen löytäminen - Syyllisyyttä ja häpeää koskevien ajattelumallien muuttaminen - Uudenlaiset toiminnat ja päämäärät -> rajojen rikkominen ja positiivisten kokemusten saaminen erilaisista sosiaalisilta areenoilta - Itsestä välittäminen -> uudenlaisen tulevaisuuden visiointi

32 Identiteetin uudelleen rakentamistyön kolmikanta Välittävä työote: kysymys asenteista Arkea tukeva toiminta: elämän kivijalan rakentaminen Terapeuttiset keskustelut

33 Arvot ja asenteet Arvo- ja asenneosaaminen on kaiken auttamistyön perusta, mitä sensitiivisempien, intiimimpien tai traumaattisempien asioiden kanssa ollaan vastatusten sitä enemmän niihin on kiinnitettävä huomiota Arvo- ja asenneosaamisella voidaan välttää ongelmien demonisointia, patologisointia, romantisointia (yliymmärtäminen) ja myös tabuistamista Jokaisen hyvä reflektoida, mitä merkitsevät itselle

34 Arvot ja asenteet Se, miten ihminen kokee tulevansa nähdyksi ja kuulluksi apua hakiessaan on asiakassuhteen rakentumiselle olennaista Usein kuntoutuksen tarpeen taustalla on sensitiivinen ja intiimi asia merkitsee sitä, että ihminen on erityisen herkkänä sille kuinka hän tulee kohdatuksi ja kohdelluksi Psykososiaalisen työn tekeminen mahdollistuu, kun apua hakeva ihminen kokee olevansa työntekijälle arvokas. Kokemus arvostuksesta merkitsee kokemusta välittämisestä ja heijastuu ihmisen kokemukseen itsestään. Välittäminen asettuu osaksi psykososiaalista työtä luoden perustan sille.

35 Arvot, asenteet ja valta Kuntoutuksen sitoutumisen ja motivaation näkökulmasta ulkopuolinen pakotteiden käyttö ei välttämättä ole hedelmällistä. Ulkoapäin kontrolliin kiinnittyy aina jonkinlainen moraalinen kannanotto ihmisen valinnoista ja elämäntyylistä (kaikissa tapauksissa kontrolli ei ole vältettävissä) Myönteinen asenne ilmapiiri näyttäytyy asiakkaille arvostavana ja välittävänä kohteluna. Asiakassuhteessa valta-asetelma ei korostu, mitä merkitsee asiakkaalle kokemusta tasa-arvoisuudesta ja kunnioittamisesta. Tällä on merkitystä ihmisen omanarvontunteelle Valtakysymykset ovat merkityksellisiä kuntoutujan kokemukselle omasta subjektiudesta. Kuntoutuksessa kokemus omista vaikuttamismahdollisuuksista, kuulluksi ja kohdatuksi tulemisesta vahvistavat positiivista käsitystä itsestä Auttamistyössä ollaan lähes aina tekemisissä identiteettikysymysten kanssa - valtakysymykset läsnä, kenen ehdoilla työtä tehdään

36 HYVÄT KÄYTÄNNÖT (mukailtu MIEPÄ-hankkeen hyvästä käytännnöstä) INTENSIIVINEN JA VÄLITTÄVÄ TYÖOTE (asenteet, luo perustan työskentelylle) ARKEA TUKEVA TOIMINTA (toiminnallisuus, muutostyön konkreettinen menetelmä) MUUTOSTA TUKEVAT KESKUSTELUT (terapeuttisuus, ristiriitojen tiedostaminen, tulevaisuuden visiointi, ratkaisujen hakeminen) VERKOSTOMAINEN TYÖOTE (välittäminen palveluohjaukena, koordinoitu palveluiden tarjonta, luomuverkoston hyödyntäminen)

37 Välittävä työote eli asenteet: Arkea tukeva toiminta: Terapeuttiset keskustelut: 1.Kohdatuksi ja kuulluksi tuleminen 2.Aito kiinnostus 3.Ihmisenä kohtaaminen 4.Välittäminen 5.Luottamus 6. Valtasuhteet 1.Arjen aineellisten asioiden kuntoon saattaminen (asunto, toimeentulo) 2.Sosiaalisten tilanteisiin liittyvien pelkojen murtaminen ja taitojen opetteleminen (mm. kaupoissa ja virastoissa asiointi) 3.Itselle uudelleen paikantaminen (työkokeilut, koulutuspaikat, ammattiasiat) 4.Arjen uudelleen rakentaminen (harrastukset, uudet vapaa-ajan toiminnat) 5.Itsenäisyyteen tukeminen (omatoimisuus, asioihin vaikuttamismahdollisuuksien ymmärtäminen) 1.Tulevaisuuden visioiden avaaminen 2.Tunnetyö 3.Elämäntilanteen realisoituminen 4.Itsetuntokysymykset 5.Itsestä välittäminen 6.Omanarvon tunteen löytäminen

38 Kertomuksissa väreilivät kysymykset äitiyden voiman ja haurauden Äitiys edessä häämöttävänä haaveena lapsien menettämisen myötä pelottavana aaveena Huumeiden kanssa yhteen sopimattomana tilana...ja huumeettoman elämän tärkeimpänä palana..

39 Lopuksi Mikään ei ole hyvää tai pahaa, ellemme sitä siksi ajattele (Shakespeare) Ihmisiä eivät järkytä asiat vaan heidän uskomuksensa niistä Kiitos!

Naisvangit asenteet, arvot ja kohtaaminen

Naisvangit asenteet, arvot ja kohtaaminen Naisvangit asenteet, arvot ja kohtaaminen Sanna Väyrynen toiminnanjohtaja Kriminaalihuollon tukisäätiö 8.3.2016, Hämeenlinna Puheenvuoroni näkökulma Ymmärtämään pyrkivyys ja ymmärryksen luominen ilmiöihin,

Lisätiedot

Tunnistaminen ja kohtaaminen

Tunnistaminen ja kohtaaminen Ari Terävä 23.11.2016 Tunnistaminen ja kohtaaminen Päihdetyön asiantuntijakoulutus Point Collage Addiktio ja riippuvuus Pidetään usein synonyymeinä, mutta... Addiktio on mielle- ja motivaatiojärjestelmän

Lisätiedot

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief MIEPÄ -kuntoutusmalli Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari 15.1.2014 Amira Bushnaief MIEPÄ RAY:n rahoittama kehityshanke vuosina 2003-2010 Oulun kaupungin

Lisätiedot

Kasvattajan rooli leikkiä edistävissä ja rajoittavissa tekijöissä

Kasvattajan rooli leikkiä edistävissä ja rajoittavissa tekijöissä Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Kasvattajan rooli leikkiä edistävissä ja rajoittavissa tekijöissä Saija Turunen, tutkija, Ph.D. 1 Esityksen rakenne Tutkimuksen esittely Tutkimustulokset Aikuisen

Lisätiedot

Käsitteitä omasta työstä omaan työhön

Käsitteitä omasta työstä omaan työhön Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Käsitteitä omasta työstä omaan työhön 1 LÄHTÖKOHTAINEN LUOTTAMUS LAPSEN TODELLISTUMINEN 2 Lähtökohtainen luottamus Luottamusta asiakkaaseen ja siihen, että

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua?

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Ja miksi niin tulee tehdä? 15.10.2012 TT, pari- ja seksuaaliterapeutti Heli Pruuki Millaista sinulle on olla nainen? Mitä arvostat

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin Videointerventioiden eettistä pohdintaa Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin kouluttaja Eettiset lähtökohdat Ensimmäinen eettinen periaate:

Lisätiedot

Kansalaisuus yhteiskunnan voimavarana

Kansalaisuus yhteiskunnan voimavarana Kansalaisuus yhteiskunnan voimavarana Erityistä huomiota tulisi myös kiinnittää vaikeassa elämäntilanteessa elävien ja vähän osallistuvien osallistumismahdollisuuksien turvaamiseen ja vahvistamiseen. Demokratiapolitiikan

Lisätiedot

Miksi päihdeäitejä kannattaa kuntouttaa?

Miksi päihdeäitejä kannattaa kuntouttaa? Miksi päihdeäitejä kannattaa kuntouttaa? Päihdeongelmien hoitoon erikoituneen Ensikoti Iidan ja sen avopalveluyksikkö Liinan johtaja Pia Kotanen Avopalveluyksikkö Liinan va vastaava sosiaalityöntekijä

Lisätiedot

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä PAAVO KEVÄTSEMINAARI 2014 Teema: Tutkimus ja käytäntö vuoropuhelussa 21.3.2014 Tutkija Riikka Haahtela, Tampereen yliopisto Esityksessäni vastaan

Lisätiedot

TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena

TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena Turun alueen koordinaattori Karoliina Kallio KM ja Salon ja Paimion koordinaattori Sirpa Stenström sosiaaliohjaaja Miten nuori ohjautuu toimintaan? Kunnan ammattilainen

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä

Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä Ei tarvinnut yksin muistaa tehdä kaikkea, kun oli joku sanomassa että sun pitää tehdä tuo ja tuo Pro gradu tutkimus Oulun

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 15.15 palautekeskustelu Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 11.00 Tilaisuuden avaus ja ajankohtaista Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 11.15 Puhtia hyvästä itsetunnosta

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaamiseen vaikuttavat tekijät työntekijä tiedot, taidot ammatillinen viitekehys/oma

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Kyllä minä tästä selviän aikuisopiskelijan minäpystyvyysuskomukset ohjauksen lähtökohtana

Kyllä minä tästä selviän aikuisopiskelijan minäpystyvyysuskomukset ohjauksen lähtökohtana Kyllä minä tästä selviän aikuisopiskelijan minäpystyvyysuskomukset ohjauksen lähtökohtana Anne Partanen Minäpystyvyyskouluttaja, KT annpartanen@gmail.com http://sites.google.com/site/annpartanen/ 040-7023678

Lisätiedot

Tasa-arvoista ja sukupuolisensitiivistä varhaiskasvatusta

Tasa-arvoista ja sukupuolisensitiivistä varhaiskasvatusta Tasa-arvoista ja sukupuolisensitiivistä varhaiskasvatusta Outi Ylitapio-Mäntylä Lapin yliopisto Seminaari 27.10.2011: Varhaiskasvatus ja perusopetus edistämään tyttöjen ja poikien tasa-arvoa Lastentarhaopettajien

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

Ratkaisukeskeinen lähestymistapa elämyspedagogiikassa

Ratkaisukeskeinen lähestymistapa elämyspedagogiikassa Ratkaisukeskeinen lähestymistapa elämyspedagogiikassa Ongelmien varaan ei voi rakentaa, voimavarojen ja onnistumisten varaan voi Yleistä ratkaisukeskeisyydestä Lyhytterapian /psykoterapian muoto, käytetään

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

KUINKA AUTTAA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄÄ ÄITIÄ?

KUINKA AUTTAA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄÄ ÄITIÄ? KUINKA AUTTAA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄÄ ÄITIÄ? 14.3.16 Th Hanne Immonen ja Aija Kauppinen, JYTE Päihdeongelmaisen äidin kiintymistä lapseensa voidaan vahvistaa hoitamalla suhdetta jo raskausaikana. HAL-HOITOKETJU.

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista Elina Nurmikari kehittämispäällikkö Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö 26.10.2016 Tämän päivän köyhä opiskelija on tulevaisuuden

Lisätiedot

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari Lapsen arki arvoon! Salla Sipari 13.3.2013 Tulokulmia dialogiin Lapsen oppiminen Kasvatusta ja kuntoutusta yhdessä Kuntouttava arki arki kuntouttavaksi Kehittäjäkumppanuus 13.3.2013 Salla Sipari 2 Miksi

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Vanhusten yksinäisyys ja syrjäytyminen

Vanhusten yksinäisyys ja syrjäytyminen Vanhusten yksinäisyys ja syrjäytyminen Etsivä vanhustyö -seminaari 6.9.2016 Hanna Uotila, TtT Amurin Teon Tupa ry hanna.uotila@teory.fi Kuvittele, että heräät aamuyöllä yksin. Valvot aamuun asti yksin.

Lisätiedot

, Onneksi on omaishoitaja. Mistä voimia arkeen?

, Onneksi on omaishoitaja. Mistä voimia arkeen? 17.4.2012, Onneksi on omaishoitaja Mistä voimia arkeen? Teemat joita käsittelen Voimia vapaa-ajasta Voimia itsestä Voimia läheisistä Luvan antaminen itselle Omaishoitajan hyvinvointi Omaishoitajan on tärkeää

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Attraktiivisuus & attribuutiot Asenne, arvot ja ennakkoluulot

Attraktiivisuus & attribuutiot Asenne, arvot ja ennakkoluulot Attraktiivisuus & attribuutiot Asenne, arvot ja ennakkoluulot PS 6 K2014 Attraktion määrittely Myönteisten tunteiden synnyttämä vetovoima yksilöä tai ryhmää kohtaan Attraktion syveneminen ja ylläpito vaatii

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa?

Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa? Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa? VTT Anneli Portman, Helsingin Yliopisto 3.6.2016 1 Mistä vaarat tulevat? Koemme itsemme uhatuksi joko henkilökohtaisesti tai ryhmätasolla Uhatuksi tulemisen kokemus

Lisätiedot

Mitä hyvää, mitä huonoa netissä poikien näkökulmasta? Poikien Talon kokemuksia. Tommi P. Pesonen Projektityöntekijä

Mitä hyvää, mitä huonoa netissä poikien näkökulmasta? Poikien Talon kokemuksia. Tommi P. Pesonen Projektityöntekijä Mitä hyvää, mitä huonoa netissä poikien näkökulmasta? Poikien Talon kokemuksia Tommi P. Pesonen Projektityöntekijä www.poikientalo.fi Tuki- ja neuvontapalvelu www.sinuiksi.fi Neuvontatyöntekijät Jussi

Lisätiedot

ELIITTIURHEILUJOHTAJAKSI ETENEMISEN KERTOMUKSIA

ELIITTIURHEILUJOHTAJAKSI ETENEMISEN KERTOMUKSIA ELIITTIURHEILUJOHTAJAKSI ETENEMISEN KERTOMUKSIA Tietoisesti pyrkien vai sattumalta edeten? LitM, KK Väitös 19.2.2016 Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Golfliiton liittokokousseminaari 13.2.2016 LIKES-tutkimuskeskus

Lisätiedot

Yksinäisyys palvelutaloasukkaiden kokemana

Yksinäisyys palvelutaloasukkaiden kokemana Yksinäisyys palvelutaloasukkaiden kokemana Suomalaisten yksinäisyys hankkeen työpaja Seinäjoki 17. 18.2.2016 Jari Pirhonen, Elisa Tiilikainen, Marjut Lemivaara Taustaa Tieteellinen artikkeli, jonka aiheena

Lisätiedot

VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN

VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN KOKEMUKSIA KOKEMUKSELLISESTA RYHMÄTOIMINNASTA Virta PPSHP Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 27.11.2012 Eeva-Leena Laru projektikoordinaattori VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä

Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät 10.10.2013 Tiina Saarinen

Lisätiedot

Ehkäisevä työ kuuluu kaikille - tavoitteena hyvä asiakaskokemus. Neljän tuulen risteyksessä Porvoo Susanna Leimio

Ehkäisevä työ kuuluu kaikille - tavoitteena hyvä asiakaskokemus. Neljän tuulen risteyksessä Porvoo Susanna Leimio Ehkäisevä työ kuuluu kaikille - tavoitteena hyvä asiakaskokemus Neljän tuulen risteyksessä Porvoo 7.9.2016 Susanna Leimio Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön seutukoordinaattorikokeilu Välittäjä-hanke,

Lisätiedot

LAPSEN LUOVUTTAMINEN ADOPTIOON BIOLOGISEN VANHEMMAN KOKEMUS JA TARPEET TERVEYDENHUOLLON ASIAKKAANA

LAPSEN LUOVUTTAMINEN ADOPTIOON BIOLOGISEN VANHEMMAN KOKEMUS JA TARPEET TERVEYDENHUOLLON ASIAKKAANA LAPSEN LUOVUTTAMINEN ADOPTIOON BIOLOGISEN VANHEMMAN KOKEMUS JA TARPEET TERVEYDENHUOLLON ASIAKKAANA Taina Majuri TtM, hoitotyön lehtori, terveydenhoitaja, lastensairaanhoitaja KOTIMAINEN ADOPTIO 30 50 adoptiota

Lisätiedot

Opioidiriippuvaisten verkostopäivät Mari Isokoski ja Paula Perttunen

Opioidiriippuvaisten verkostopäivät Mari Isokoski ja Paula Perttunen Tukiasuminen ja korvaushoito Opioidiriippuvaisten verkostopäivät 25. 26.9.2014 Aikuissosiaalityön päihdetukiasumisen palvelu l on tarkoitettu tt päihdeongelman vuoksi erityistä tukea asumisessaan tarvitsevalle

Lisätiedot

Asiakasyhteistyö toimintakyvyn arvioinnissa

Asiakasyhteistyö toimintakyvyn arvioinnissa Asiakasyhteistyö toimintakyvyn arvioinnissa TOImii! Toimintaterapian hyvät arviointikäytännöt Suomessa Näkökulmia arviointiin Ammattikorkeakoulu Arcada 5.5.2010 Tiina Airaksinen, YTM, projektipäällikkö,

Lisätiedot

Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus

Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus 18.10.2016 Emilia Kujala Sosiaalipsykologi (VTM), mindfulness-kouluttaja, sertifioitu jooganopettaja, KKT-psykoterapeuttiopiskelija Jos joku ystävistäsi puhuisi

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

Kokemuksesta asiantuntijuudeksi Oikeutetun osallistumisen tulkintoja suomalaisessa osallistavassa sosiaalipolitiikassa

Kokemuksesta asiantuntijuudeksi Oikeutetun osallistumisen tulkintoja suomalaisessa osallistavassa sosiaalipolitiikassa Kokemuksesta asiantuntijuudeksi Oikeutetun osallistumisen tulkintoja suomalaisessa osallistavassa sosiaalipolitiikassa Taina Meriluoto Tohtorikoulutettava Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA Minna-Maria Behm, TtT, henkilöstöasiantuntija Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän

Lisätiedot

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö Lapsen näkökulma vanhempien päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö maritta.itapuisto@jkl.fiitapuisto@jkl Aineistot ja julkaisut Pullon varjosta valoon, 2001.

Lisätiedot

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Kouluyhteistyö Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingissä Hankkeen tavoitteena on: Saada tietoa laadukkaan vapaaajan vaikutuksesta nuoren

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

Luottamus sytyttää - oletko valmis?

Luottamus sytyttää - oletko valmis? 16.03.2016 Jyväskylä PESÄPUU RY Toivo syntyy tekemisestä, pienistä teoista, hiljaisten äänten kuulemisesta, teoista, jotka jättävät toivon jälkiä. Toivo on tie unelmien toteutumiseen. Luottamus sytyttää

Lisätiedot

Teematyöryhmätapaaminen 12.4.2010

Teematyöryhmätapaaminen 12.4.2010 Teematyöryhmätapaaminen 12.4.2010 Tarja Salonen Ammatinvalintapsykologi Jyväskylän työ- ja elinkeinotoimisto Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalvelut Koulujen ulkopuolella olevien asiakkaiden ammatinvalinnanohjaus,

Lisätiedot

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ Opinnäytetöiden kehittäminen - valtakunnallinen verkostohanke Seminaari 11.2.2005, Oulu Riitta Rissanen Savonia-ammattikorkeakoulu TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ OPISKELIJA

Lisätiedot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI 6.9.2010, Muistiinpanot Tampereen yliopisto Tutkivan teatterityön keskus Ylös Ammattiteattereiden yleisötyön kehittäminen Anna-Mari Tuovinen 24.11.2010 Lahden

Lisätiedot

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI L U O N N O S P E R U S O P E T U K S E N O P E T U S S U U N N I T E L M A N P E R U S T E I K S I 2 0 1 4 ( 1 4. 1 1. 2 0 1 2 ) KOULUN TOIMINTAKULTTUURI Historiallisesti

Lisätiedot

Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi

Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi M I K Ä O N TÄ R K E Ä Ä, KUN TO I M I N N A N M U U TO S V I E DÄ Ä N L Ä P I J O H TA M I S E N J A H E N K I LÖ S TÖ N O S A A M I S E N N Ä KÖ KU L M A

Lisätiedot

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ FANTASY FISHING on suomalainen kalastusohjelmapalveluihin ja ka sintehtyihin perhoihin erikoistunut yritys, joka tarjoaa kalastusaktiviteetteja ja sen oheispalveluja yrityksille ja yksityisille henkilo

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

Toivo hiv-positiivisen ihmisen ja hoitajan välisessä hoitotapahtumassa

Toivo hiv-positiivisen ihmisen ja hoitajan välisessä hoitotapahtumassa Toivo hiv-positiivisen ihmisen ja hoitajan välisessä hoitotapahtumassa FT, dosentti, erikoissairaanhoitaja Jari Kylmä Hiv-hoitotyön koulutuspäivät 25.-26.9.2016, Scandic Tampere City HIV-POSITIIVISEN IHMISEN

Lisätiedot

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN Anki Mannström Holistinen - Kokonaisvaltainen yksilö Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kaikki vaikuttaa hyvinvointiimme! TASAPAINO? TERVEYS IHMISSUHTEET TYÖ TALOUS Tasapainoa

Lisätiedot

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa

Lisätiedot

Palautetta nuortenryhmältä

Palautetta nuortenryhmältä Tuija Sane & Marjaana Hänninen Taustaa nuortenryhmästä: Tavoitteena oli koota nuortenryhmä (n. 4-5 nuorta), jolta kerätä palautetta etenkin lastensuojelun toiminnasta ja yhteistyöstä muiden tahojen kanssa.

Lisätiedot

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Ohjaus ja monialainen yhteistyö

Ohjaus ja monialainen yhteistyö Ohjaus ja monialainen yhteistyö Raija Kerätär Työterveyshuollon erik.lääk, kuntoutuslääkäri, työnohjaaja STOry www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia Sydänliitto Terhi Koivumäki 2015 1 Mistä perheen ääni - Reijo Laatikainen. 2013. Lasten ylipaino. Laadullinen tutkimus. - Ryhmissä saadut palautteet eri puolilta

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten aikuisten tukeminen

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten aikuisten tukeminen Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten aikuisten tukeminen Minna Tainio, sosionomi AMK, projektisuunnittelija Juho Lempinen, yhteisöpedagogi AMK, projektisuunnittelija, seikkailuohjaaja Seikkailukasvatus

Lisätiedot

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Iloa vanhemmuuteen Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Avoin vanhempainilta Kaakkurin yhtenäiskoululla 27.2.2013 klo:18-19.30. Tilaisuuden järjestää Nuorten Ystävien Vanhempien Akatemia yhdessä

Lisätiedot

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Lastensuojelun ja perhetyön kehittäminen Kokkolassa Mistä lähdettiin liikkeelle, mikä tarve? Yhteistyön puuttuminen Lastensuojelun vetäytyminen Laki Tutkimuksia

Lisätiedot

Kohti Lapsiystävällistä Oulua

Kohti Lapsiystävällistä Oulua Kohti Lapsiystävällistä Oulua Kokemuksellinen hyvinvointitieto Suunnittelija Susanna Hellsten Hyvinvointipäällikkö Arto Willman Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut Mitä kaikki lapset tarvitsevat

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

KOHTI OSALLISTAVAA OPPIMISTA JA PEDAGOGIIKKAA MIKSI OSALLISTAVAA OPPIMISTA JA PEDAGOGIIKKAA?

KOHTI OSALLISTAVAA OPPIMISTA JA PEDAGOGIIKKAA MIKSI OSALLISTAVAA OPPIMISTA JA PEDAGOGIIKKAA? KOHTI OSALLISTAVAA PEDAGOGIIKKAA Kristiina Kumpulainen Leena Krokfors Lasse Lipponen Varpu Tissari Jaakko Hilppö Antti Rajala Professori Lasse Lipponen Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos Miksi

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

Ohjausryhmän six-pack

Ohjausryhmän six-pack Ohjausryhmän six-pack Ohjausryhmän rooli ja vastuu projektien seurannassa? Mitä ohjausryhmän tulisi tehdä ja mitä sen ei tulisi tehdä? Ohjausryhmän merkitys projektin onnistumiseen? Projektipäivät 2016

Lisätiedot

Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi

Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi Nuoret ja tupakka Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi 16-18-vuotiaista suomalaisnuorista tupakkatuotteita käyttää päivittäin 17%. Tytöt ja pojat tupakoivat lähes yhtä paljon. Nuorten tupakoinnin yleisyys

Lisätiedot

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo Arvot ja työn lähtökohta Tasa-arvo Moninaisuuden arvostaminen Ihmisen

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa?

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Mirva Makkonen 1 Miksi osallisuus?

Lisätiedot

Politiikka ja pedagogiikka: tehtäviä ja toimintahäiriöitä

Politiikka ja pedagogiikka: tehtäviä ja toimintahäiriöitä Sosiaalipedagogiikka epäoikeudenmukaisuuden ja haavoittuvuuden kohtaajana Xavier Úcar, Barcelonan autonominen yliopisto En ajattele itseäni sosiaalisena olentona vaan olentona, joka kykenee tekemään valintoja,

Lisätiedot

MOTIVOINTIA JA MANIPULOINTIA? Yhteisellä asialla, samalla viivalla-seminaari Osis II-hanke Kati Savolainen Hede Kumpulainen

MOTIVOINTIA JA MANIPULOINTIA? Yhteisellä asialla, samalla viivalla-seminaari Osis II-hanke Kati Savolainen Hede Kumpulainen MOTIVOINTIA JA MANIPULOINTIA? Yhteisellä asialla, samalla viivalla-seminaari 21.4.2016 Osis II-hanke Kati Savolainen Hede Kumpulainen TULOKULMANA: OSIS VERTAISTEN OSALLISUUTTA VAHVISTAMASSA 2015-2017 Vertaistoiminnan

Lisätiedot

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi 1.4.2016 ja vanhempien tuen tarpeen arviointi Hyvä asiakas! Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa on käytössä yhdenmukainen arviointimalli, jonka avulla arvioidaan yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa

Lisätiedot

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja.

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Rintojen terveys on tärkeää Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä. Suomessa rintasyöpään sairastuu vuosittain noin 5000 ja kuolee lähes 900 naista. Aktiivinen

Lisätiedot

Tiina Lautamo, FT, yliopettaja, toimintaterapeutti Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Tiina Lautamo, FT, yliopettaja, toimintaterapeutti Jyväskylän ammattikorkeakoulu Tiina Lautamo, FT, yliopettaja, toimintaterapeutti Jyväskylän ammattikorkeakoulu Mielekkään ja tasapainoisen elämän rakennuspalikat Stressitekijät Aikasyöpöt Ympäristön paineet YMPÄRISTÖ; KULTTUURINEN,

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

Päihderiippuvaisen perheen kohtaaminen. Niina Kokko suunnittelija Pidä kiinni -hoitojärjestelmä Ensi- ja turvakotienliitto ry 2.2.

Päihderiippuvaisen perheen kohtaaminen. Niina Kokko suunnittelija Pidä kiinni -hoitojärjestelmä Ensi- ja turvakotienliitto ry 2.2. Päihderiippuvaisen perheen kohtaaminen Niina Kokko suunnittelija Pidä kiinni -hoitojärjestelmä Ensi- ja turvakotienliitto ry 2.2.17 1 Päihteet riskinä raskaus ja vauva-aikana Noin 6 prosenttia odottavista

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Voimaantuminen. Jorma Heikkinen, Hyvän mielentalo, Pori

Voimaantuminen. Jorma Heikkinen, Hyvän mielentalo, Pori Voimaantuminen Jorma Heikkinen, Hyvän mielentalo, Pori 17.9. 2012 Voimaantumisella (valtaistuminen, empowerment) tarkoitetaan ihmisten ja ihmisyhteisöjen kykyjen, mahdollisuuksien ja vaikutusvallan lisääntymistä.

Lisätiedot

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin

Lisätiedot

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia 1 Mun perhe suomi äidinkieli suomi äidinkieli perhe äiti _ vaimo isä _ mies vanhemmat lapsi isoäiti tyttö isoisä poika isovanhemmat vauva sisko tyttöystävä poikaystävä veli Ootko sä naimisissa? * Joo,

Lisätiedot

Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuus

Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuus Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuus Työkaluna sosiaalisen vahvistumisen Sovari-mittari ESITE TYÖPAJOJEN JA ETSIVÄN NUORISOTYÖN TOIMIJOILLE JA SIDOSRYHMILLE 1 Millaisia vaikutuksia työpajatoiminnalla

Lisätiedot

Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta

Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta Kaupunkitutkimuksen päivät, 28.-29.4.2016, Helsinki Jenna Taajamo, Itä-Suomen yliopisto

Lisätiedot

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy Kuoleman lähellä 3.4. Kotka sh Minna Tani KymSy Hyvästi jää, on vaikeaa Nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa Kun kevät saapuu nauraen Kukka kaunis jokainen, mä luonas oon kun näet sen Sairastumisen merkityksestä

Lisätiedot