Infraomaisuuden hallinta
|
|
- Aarne Rantanen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Suomen Kuntaliitto ry Infraomaisuuden hallinta Kysely kuntien ja kaupunkien viranhaltijoille Hanna Menna
2 Sisältö 1 Kyselyn tausta Infraomaisuuden hallinta Infraomaisuuden yleistä hallintaa koskevan osan vastausmäärät Kokonaiskuva infraomaisuuden hallinnasta Teknisten palvelujen tuotteistaminen ja tuottavuus Teknisen sektorin omaisuuden hallintaan vaikuttavat asiat Toimitilat Toimitilaomaisuuden kyselyn vastausmäärät Toimitilaomaisuuden määrä ja arvo Toimitilaomaisuuden kunto Toimitilaomaisuuden korjausvelka Kadut Katuomaisuuden kyselyn vastausmäärät Katuomaisuuden määrä, sijainti ja arvo Katuomaisuuden kunto Katuomaisuuden korjausvelka Puistot ja muut viheralueet Puistojen ja muiden viheralueiden kyselyn vastausmäärät Puisto-omaisuuden määrä, sijainti ja arvo Puistojen kunto Puistojen ja muiden viheralueiden korjausvelka Vesihuolto Vesihuolto-omaisuuden kyselyn vastausmäärät Vesihuolto-omaisuuden määrä, sijainti ja arvo Vesihuolto-omaisuuden kunto Vesihuollon korjausvelka Infran toimialojen vertailua Päätelmiä
3 Infraomaisuuden hallinta 1 Kyselyn tausta Kyselyn ensimmäinen osa suoritettiin osana Infra menestyksen perustana - toimiva arki -hanketta syksyllä Tarkoituksena oli hankkia ajantasaista tietoa siitä, miten kuntien infraomaisuutta on hallinnoitu ja millaista tietoa ja missä kuntien infraomaisuudesta on olemassa. Kysely lähetettiin sähköisesti yhteensä 230 alle asukkaan kunnan teknisen toimen johtavalle virkamiehelle. Vastauksia saatiin yhteensä 92 kpl, jolloin vastausprosentiksi tuli. Kuntakokoluokkien mukaan jaoteltuna ja suhteutettuna Suomen kuntakenttään vastausprosentiksi saatiin alle 5000 asukkaan kuntien kohdalla 19 %, asukkaan kuntien kohdalla 43 % ja asukkaan kuntien kohdalla. Yli asukkaan kuntien kohdalla vastausprosentti oli 62 %. Kyselylomakkeessa käsiteltiin kuusi aihealuetta. Niistä ensimmäinen käsitteli infraomaisuuden hallintaa yleisemmällä tasolla. Toinen osa käsitteli toimitilaomaisuutta, kolmas katu- ja muita yleisiä alueita, neljäs puistoja ja muita viheralueita sekä viides osa vesihuoltoa. Kuudes osa koostui infraomaisuuden hallinnan kehittämisestä. Ensimmäisen kyselyn tulokset ovat kokonaisuudessaan käyty läpi Kuntien infraomaisuuden hallinta -raportissa. Kyselyn toinen osa suoritettiin tammi-maaliskuun aikana Sen tarkoituksena oli kerätä vastaavaa tietoa 20 suurimmasta kaupungista Suomessa. Kysely lähetettiin jaettuna osa-alueittain johtuen suurten kaupunkien laajemmista organisaatioista. Tällä haluttiin saada mahdollisimman kattavasti tietoa viranhaltijoilta, jotka vastaavat kustakin osa-alueesta. Osa-alueet olivat 1) teknisen sektorin yleinen hallinta 2) kadut 3) puistot ja muut yleiset alueet 4) toimitilat ja 5) vesihuolto. Vastauksia saatiin eniten puistojen ja muiden yleisten alueiden osaan, 18 kpl. Toimitilakyselyyn vastasi 15 kaupunkia ja katupuolen kyselyyn 14 kpl. Vesihuollon kyselyyn tuli 11 vastausta ja yleisen hallinnan osaan 6 kpl. Tässä raportissa käsitellään aineistoa, joka on saatu yhdistämällä nämä kaksi kyselyosaa. Vastaukset ja vastaajamäärät on analysoitu sektoreittain ja kysymyksien mukaisesti. Raportissa vastaukset on pääosin jaoteltu kuntakokoluokittain. Nämä luokat ovat alle 5000 asukkaan kunnat, asukkaan kunnat, asukkaan kunnat ja yli asukkaan kunnat. Sektoreittaiset jakaumamäärät vaihtelevat johtuen aineiston keräämisestä kahdessa osassa, ja vastausten jakaumamäärät esitetään kunkin osa-alueen kohdalla. 2
4 2 Infraomaisuuden hallinta 2.1 Infraomaisuuden yleistä hallintaa koskevan osan vastausmäärät Tähän lukuun on koottu vastaukset sekä pienille ja keskisuurille kunnille lähetetystä kyselystä, että suuriin kaupunkeihin lähetetystä kyselystä. Kysely lähetettiin 260 kuntaan ja vastauksia saatiin 97 kappaletta. Vastausprosentti oli 37 %. Kuvassa 1 esitetään vastaajien määrät kappaleittain koko vastaajamäärästä jaettuna kuntakoon mukaan. Alle 5000 asukkaan kuntia vastaajista oli 26 kpl, asukkaan kuntia 32 kpl ja asukkaan kuntia 33. Yli asukkaan kaupunkeja vastaajista oli 6 kpl. (Kuva 1). 100,0 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 33,0 34,0 27,0 6,0 Alle yli n=26 n=32 n=33 n=6 Kuva 1 Infran yleisen hallinnan kyselyn vastaajat kuntakokoluokittain, arvot prosenttia kokonaisvastaajamäärästä 3
5 Infraomaisuuden hallinta Kokonaiskuva infraomaisuuden hallinnasta Kunnan teknisen sektorin omaisuuden kokonaiskuva tarkoittaa sekä katuja että muita yleisiä alueita, toimitiloja, puistoja ja muita viheralueita sekä vesihuoltolaitoksia ja - verkostoja. Vastauksia siihen, kenellä kunnassa on teknisen sektorin omaisuuden kokonaiskuva, saatiin yhteensä 148 kpl yhteensä 97 vastaajalta. Eniten vastauksia keräsi vaihtoehto tekninen johtaja/kaupungininsinööri, yhteensä 77 kpl. Kuvassa 2 esitetään kokonaiskuvatiedon omistajat kokoluokittain. Kokonaiskuva kunnan infraomaisuudesta on kyselyn perusteella pääasiassa kuntien virkamiehillä. Kunnan tai kaupungin ylin johto sisältää vastausvaihtoehdot kunnan tai kaupunginjohtajalla sekä apulaiskaupunginjohtajalla tai teknisen toimen toimialajohtajalla. Keskijohto sisältää ainoastaan vastausvaihtoehdon teknisellä johtajalla tai kaupungininsinöörillä. Luottamushenkilöt sisältävät vaihtoehdot kaupunginvaltuustolla, kaupunginhallituksella sekä teknisellä lautakunnalla. Kuvassa 2 esitettyjen vaihtoehtojen lisäksi kysymykseen tuli yksi ei kenelläkään - vastaus ja yksi en osaa sanoa -vastaus. Muina tahoina joilla on tieto kunnan tai kaupungin teknisen sektorin omaisuuden kokonaiskuvasta nimettiin esimerkiksi kehittämisjohtaja, kiinteistöjohtaja ja ympäristölautakunta, kiinteistöpäällikkö ja rakennusvalvontapäällikkö, kunnan yhtiö, kunnan rakennusmestari, käyttöteknikko, mittausteknikko, taloushallinto, talousjohtaja, tekninen osasto, toimialojen vastuuhenkilöt, tuotantopalvelujohtaja, tytäryhtiön toimitusjohtaja ja tilakeskuksen päällikkö sekä vesihuollon toimialajohtaja. 4
6 10 9 Joku muu taho Luottamushen kilöt 5 3 Kunnan tai kaupungin keskijohto 1 Alle yli Kunnan tai kaupungin ylin johto n=41 n=46 n=53 n=6 Kuva 2 Teknisen sektorin omaisuuden kokonaiskuva tiedossa kenellä kunnassa tai kaupungissa vastausmäärittäin Teknisen sektorin hallintaan oli vastanneissa kunnissa kiinnitetty huomiota erittäin paljon 3 % (3 kpl). Paljon huomiota oli kiinnitetty 33 % (32 vastausta) ja jonkin verran (58 kpl). 3 % vastasi, että huomiota ei oltu kiinnitetty teknisen sektorin hallintaan lainkaan (3 vastaajaa). Yhteensä vastauksia saatiin 97 kpl. Teknisen sektorin hallinnan saama huomio siis vaihteli voimakkaasti, pääasiallisesti huomiota oli kiinnitetty asiaan jonkin verran tai paljon. Teknisen sektorin virkamiehet kokivat, että vaikutusmahdollisuuksia uusinvestointeihin oli olemassa. Samanlaisena tilanne näyttäytyi myös peruskorjausten osalta. Ainoastaan muutama vastaaja koki, että tekninen sektori ei kunnassa pysty millään tavalla vaikuttamaan peruskorjausten määrään. Vaikutusmahdollisuuksia koettiin olevan siitä huolimatta, että resurssien osalta todettiin, että ne ovat eniten omaisuuden hallintaa vaikeuttava tekijä. Resurssien määrän ei siis koeta olevan sidoksissa uusinvestointien tai peruskorjausten vaikutusmahdollisuuksiin. Teknisen sektorin vaikutusmahdollisuudet uusinvestointien osalta nähtiin melko hyvinä. Vastaajia, jotka kokivat voivansa vaikuttaa uusinvestointeihin erittäin paljon, oli 4 % (4 kpl). Vastaajia, jotka kokivat pystyvänsä vaikuttamaan paljon, oli 46 % (45 kpl). Jonkin verran vaikuttamaan pystyviä oli 5 (48 kpl). Yhteensä vastauksia tuli 97 kpl. (Kuva 3). 5
7 Infraomaisuuden hallinta jonkin verran uusinvestointei hin paljon uusinvestointei hin 3 1 erittäin paljon uusinvestointei hin alle yli n=26 n=32 n=33 n=6 Kuva 3 Teknisen sektorin vaikutusmahdollisuudet uusinvestointeihin, prosenttia kuntakokoluokittain Peruskorjausten osalta vastaajia, jotka kokivat pystyvänsä vaikuttamaan erittäin paljon, oli 6 % (6 kpl). Paljon vaikuttamaan pystyviä oli puolestaan 36 % (34 kpl). Jonkin verran vaikuttamaan pystyviä oli eniten, 56 % (53 kpl). 2,1 % (2 kpl) vastaajista koki, että tekninen toimiala ei pysty vaikuttamaan peruskorjausten määrään lainkaan. Yhteensä vastauksia saatiin 95 kpl. (Kuva 4). 6
8 alle yli n=25 n=31 n=20 n=6 ei lainkaan peruskorjaukse en jonkin verran peruskorjaukse en paljon peruskorjaukse en erittäin paljon peruskorjaukse en Kuva 4 Teknisen sektorin vaikutusmahdollisuudet peruskorjausten määrään, prosenttia kuntakokoluokittain Elinkaarilaskelmia uusinvestointien pohjana tai tukena käytti ainoastaan 11 % (11 kpl) vastaajista, joita kokonaisuudessaan oli 97 kpl. Pääosin elinkaarilaskelmia ei käytetty (84 %, 81 kpl). Budjettirahaa kohteen käyttömenoihin teknisen sektorin investointipäätösten mukana tuli 29 % (27 kpl) vastanneista kunnista. 67 % (63 kpl) vastaajista ei saanut budjettirahaa kohteen käyttömenoihin investointipäätösten mukana. Yhteensä vastauksia oli 94 kpl Teknisten palvelujen tuotteistaminen ja tuottavuus Teknisten palveluiden tuotteistamista koskevaan kysymykseen vastauksia saatiin yhteensä 97 kpl. Kokonaan tekniset palvelut oli tuotteistanut 1 % (1 kpl) vastaajista. Osittain palvelunsa tuotteistaneita oli 57 % (55 kpl). Kuntia tai kaupunkeja, jotka eivät ollenkaan olleet tuotteistaneet teknisiä palveluitaan oli 41 % (40 kpl). En osaa sanoa vastauksia oli 1 kpl (1 %). Kuvassa 5 tuotteistamisen tilanne esitetään kuntakokoluokittain. 7
9 Infraomaisuuden hallinta en osaa sanoa ei lainkaan osittain 3 1 kokonaan alle yli n=26 n=33 n=32 n=6 Kuva 5 teknisten palveluiden tuotteistamisen tilanne, prosenttia kuntakokoluokittain Kokonaisuudessaan noin puolet virkamiehistä vastasivat, että tuotteistamisen yhteydessä laatutekijät oli otettu huomioon. Laadun huomioineita oli 53 % (36 kpl) vastaajista. Laatua ei oltu otettu huomioon tuotteistamisessa 31 % (21 kpl) kunnista. 16 % vastaajista (11 kpl) ei osannut sanoa onko laatu otettu huomioon palvelujen tuotteistamisessa. Yhteensä kysymykseen vastasi 68 kuntaa tai kaupunkia. Teknisten palveluiden tuottavuutta oli mitattu yhteensä 23 kunnassa (24 %) kysymykseen vastanneista 96 kunnasta. Vastauksissa oli kuitenkin mukana myös kuntia, jotka eivät olleet tuotteistaneet teknisen sektorin palveluita. Pääasiallisesti tuottavuutta ei siis oltu kunnissa mitattu. Tuottavuutta ei oltu mitattu 72 % (69 kpl) vastanneista kunnista. En osaa sanoa vastauksia oli 4 % (4 kpl) vastauksista Teknisen sektorin omaisuuden hallintaan vaikuttavat asiat Teknisen sektorin omaisuudenhallintaan vaikuttavia asioita selvitettiin kysymyspatteristolla, jossa pyydettiin arvioimaan kunkin esitetyn asian kohdalla sen vaikutusta teknisen sektorin omaisuuden hallintaan. Vastaajamäärät vaihtelivat eri vaihtoehdoissa välillä Virkamiehistä suurin osa piti teknisen sektorin työmäärän ja resurssien välistä suhdetta selkeästi useimmiten teknisen sektorin hallintaa hankaloittavana tekijänä. Teknisen sektorin omaisuuden hallintaan sopivien ohjelmien puutteen nähtiin hankaloittavan 8
10 hallintaa seuraavaksi eniten. Kaikki muut kysymyksessä esiin tuodut asiat olivat sellaisia, että virkamiehet eivät kokeneet niiden vaikutusta teknisen sektorin hallintaa erityisen paljon tai paljon haittaaviksi. Kaikki esitetyt vaihtoehdot haittasivat hallintaa kuitenkin virkamiesten näkemyksen mukaan ainakin vähän tai jonkin verran. (Kuva 6). liiallinen työmäärä suhteessa resursseihin hallintaohjelmien puute päättäjien tai johdon haluttomuus panostaa omaisuuden hallintaan teknisen toimen vähäinen arvostus päättäjien vähäinen tietämys omaisuuden arvosta, kustannuksista ja hyödyistä johdon vähäinen tietämys omaisuuden arvosta, kustannuksista ja hyödyistä hallintaohjelmistojen vaikeakäyttöisyys tai toimimattomuus omaisuuden hoidon ulkoistaminen tilaaja-tuottajamalliin siirtyminen Kuva 6 Kuntien virkamiesjohdon näkemys omaisuuden hallintaa hankaloittavista tekijöistä (5=erittäin merkittävä, 1=merkityksetön) Avoimissa vastauksissa muina teknisen sektorin omaisuuden hallintaa erittäin paljon vaikeuttavina asioina mainittiin resurssien puute, eli kuntien taloudellinen tilanne. Paljon vaikeuttavina asioina koettiin tuotteistamisen haitat sekä jatkuvat organisaatiomuutokset. 9
11 Infraomaisuuden hallinta 3 Toimitilat 3.1 Toimitilaomaisuuden kyselyn vastausmäärät Toimitilaomaisuuden hallintaa koskevaan kyselyyn vastasi yhteensä 106 vastaajaa 260 kunnasta tai kaupungista. Vastausprosentti oli 41 %. Vastaajista 25 (24 %) oli alle 5000 asukkaan kuntia asukkaan kuntia oli 34 kpl (32 %), asukkaan kuntia 33 kpl (31 %) ja yli asukkaan kuntia 14 (13 %). (Kuva 7). 100,0 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 24,0 32,0 31,0 20,0 10,0 0,0 13,0 Alle yli n=25 n=34 n=33 n=14 Kuva 7 Toimitilakyselyyn vastanneet kunnat, kokoluokittain prosenttia vastausmäärästä Toimitilaomaisuuden määrä ja arvo Kuntien toimitilaomaisuuden määrää ja sijaintia koskevaan kysymykseen vastasi 104 kuntaa. Toimitilaomaisuuden määrä ja sijainti oli tiedossa 93 %:lla vastanneista kunnista. 7 vastaajaa (7 %) kertoi, että toimitilojen kokonaismäärä ei ollut tiedossa. (Kuva 8). 10
12 ei tiedossa 3 tiedossa 1 Alle yli n=25 n=32 n=33 n=14 Kuva 8 Toimitilaomaisuuden määrä ja sijainti tiedossa, arvot prosenttia kuntakokoluokittain Toimitilaomaisuuden hallintaa selvitettiin kysymällä toimitilaomaisuutta koskevan tiedon tallennuspaikkaa. Tallennuspaikkoja oli käytetty vaihtelevasti ja osassa kuntia tallennuspaikkoina oli enemmän kuin yksi ehdotetuista tallennuspaikoista. Erikseen pyydettiin tarkentamaan mahdollisesti käytetty hallintaohjelma, sekä muu tallennuspaikka, jos sellaista käytettiin. Kuvassa 9 on kuntakokojen mukaisesti esitetty kappaleittain paikat, joihin toimitilaomaisuuden tietoa oli tallennettu. Yhteensä vastauksia kysymykseen saatiin 124 kpl yhteensä 100 vastaajalta. Tiedon tallennuspaikkoina olevina hallintaohjelmina ilmoitettiin Haahtela (9 vastausta), Buildercom (4 vastausta), sekä Haltia, Kiinteistökirjanpito, Facility Info ja Logica yhdellä käyttäjällä kukin. Yksi vastaaja 34:stä hallintaohjelmia käyttävästä ilmoitti käytössä olevan useita eri ohjelmia. Yleisin tiedon tallennuspaikka oli Excel-ohjelmisto (58 vastausta, 58 % vastanneista). Erilaisiin tietotekniikkaohjelmiin tietoa tallennettiin yhteensä 102 vastauksessa, eli 83 % vastauksista. Pelkästään tilajohtajan tai teknisen johtajan muistiin tietoa oli tallennettu 7 kunnassa eli 7 %:ssa kysymykseen vastanneista kunnista (7 % vastauksista). Muina tallennuspaikkoina ilmoitettiin sähköinen piirustusarkisto, talousohjelmisto ja kirjanpito. 11
13 Infraomaisuuden hallinta Alle Yli n=28 n=36 n=43 n=17 Muu paikka En osaa sanoa Muisti Tekstinkäsit telyohjelma Excel Hallintaohje lma Kuva 9 Toimitilaomaisuuden hallintatiedon tallennuspaikat, arvot vastausmääriä Toimitilaomaisuuden arvo oli tiedossa 65 %:lla kysymykseen vastanneista kunnista, joita oli yhteensä 103 kpl. Arvotiedon olemassaolon lisäksi kysyttiin mikä arvo kunnalla oli tiedossa. Osalla kunnista oli tiedossa vain yksi arvo, toisilla monta eri arvoa. Tasearvo oli yleisimmin tiedossa (41 %), nykykäyttöarvo tai tekninen nykyarvo seuraavaksi yleisimmin (26 %). Muina tiedossa olevina arvoina ilmoitettiin jälleenhankintahinta kolmessa vastauksessa (3 %). (Kuva 10). 12
14 jokin muu arvo Nykykäyttö arvo tai tekninen nykyarvo 1 7 Tasearvo Alle Yli n=16 n=26 n=32 n=20 Kuva 10 Toimitilaomaisuuden tiedossa olevat arvot, vastausmääriä Toimitilojen salkutusta koskevaan kysymykseen saatiin vastauksia 103 kunnasta. Näistä kunnista 18 % oli salkuttanut toimitilansa, ja 74 % ei ollut salkuttanut toimitilojaan. 8 % vastaajista ei osannut sanoa, onko toimitiloja salkutettu. Kuvassa 11 esitetään salkutuksen jakautuminen kuntakoon mukaan. 13
15 Infraomaisuuden hallinta 10 9 en osaa sanoa 5 ei salkutettu 3 1 salkutettu Alle Yli n=25 n=31 n=33 n=14 Kuva 11 Toimitilojen salkutus, arvot prosenttia kuntakokoluokittain Toimitilaomaisuuden kunto Toimitilaomaisuuden kuntotieto -kysymykseen saatiin vastauksia 104 kunnasta. Toimitilaomaisuuden kunto oli arvioitu kokonaan 14 % vastanneista kunnista, osittain 77 % kunnista ja ei lainkaan 7 % vastanneista kunnista. 2 % vastanneista ei osannut sanoa, onko toimitilaomaisuuden kuntoa arvioitu. (Kuva 11). 14
16 en osaa sanoa Ei lainkaan arvioitu Arvioitu osittain Arvioitu kokonaan Alle Yli n=25 n=32 n=33 n=14 Kuva 11 Toimitilaomaisuuden kuntoarviot, arvot prosenttia kuntakokoluokittain Kuntoarvioiden laajuuden lisäksi kysyttiin tapaa, jolla arviot oli tehty. Vaihtoehtoina olivat inventoinnit ja mittaukset, silmämääräiset arviot, käyttäjäpalaute tai jokin muu. Vastaaja pystyi valitsemaan monia eri vaihtoehtoja. Yhteensä vastauksia saatiin 144 kpl yhteensä 91 vastaajalta. 15
17 Infraomaisuuden hallinta jokin muu käyttäjäpala ute Alle Yli silmämääräi set arviot inventoinnit ja mittaukset n=33 n=38 n=47 n=26 Kuva 12 Kuntoarvioiden taustalla olevan tiedon hankintatapa, arvot vastausmääriä Toimitilaomaisuuden korjausvelka Toimitilojen korjausvelkaa selvitettiin kysymällä sekä sitä, onko kunnassa tehty korjausvelkalaskelmat (kuva 13) toimitilojen osalta että sitä, onko olemassa suunnitelma korjausvelan hoitamiseksi (kuva 14). Korjausvelkalaskelmien tekemistä koskevaan kysymykseen vastasi 102 kuntaa. 31 % vastaajista ilmoitti, että korjausvelkalaskelma oli tehty ja 65 % vastaajista ilmoitti, että laskelmaa ei ole tehty. 4 % vastaajista ei osannut sanoa, onko laskelma tehty. Korjausvelkasuunnitelman oli tehnyt yhteensä 103 vastaajasta. 73 % ei ollut tehnyt suunnitelmaa ja 7 % ei osannut sanoa, onko suunnitelma tehty. 16
18 10 9 en osaa sanoa Korjausvel kalaskelma a ei tehty korjausvel kalaskelma tehty Alle Yli n=25 n=32 n=31 n=14 Kuva 13 Toimitilojen korjausvelkalaskelmat, arvot prosenttia kuntakokoluokittain 10 9 en osaa sanoa korjausvelk asuunnitel maa ei tehty korjausvelk asuunnitel ma tehty Alle Yli n=25 n=31 n=33 n=14 Kuva 14 Suunnitelmat korjausvelan hoitamiseksi kunnissa, arvot prosenttia kuntakokoluokittain 17
19 Infraomaisuuden hallinta 4 Kadut 4.1 Katuomaisuuden kyselyn vastausmäärät Katuomaisuuden hallintaa koskevaan kyselyyn saatiin vastauksia yhteensä 106 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 41 %. Alle 5000 asukkaan kuntia vastaajista oli 26 kpl (25 %) asukkaan kuntia vastaajissa oli 33 kpl (31 %) samoin kuin asukkaan kuntia. Yli asukkaan kuntia kyselyn vastaajissa oli 14 kpl (13 %). 100,0 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 25,0 21,0 21,0 13,0 10,0 0,0 Alle yli n=26 n=33 n=33 n=14 Kuva 15 Katujen ja muiden yleisten alueiden kyselyyn vastanneet kunnat, kokoluokittain prosenttia vastaajista 18
20 4.1.1 Katuomaisuuden määrä, sijainti ja arvo Katujen ja muiden yleisten alueiden (pois lukien puistot) määrä ja sijainti oli tiedossa 81 %:lla vastanneista kunnista, joita oli yhteensä 105 kpl. 19 vastaajaa (18 %) kertoi, että katujen ja muiden yleisten alueiden kokonaismäärä ei ollut tiedossa. 1 % vastaajista ei osannut sanoa, onko määrä ja sijainti tiedossa. Kuvassa 16 on esitetty määräja sijaintitiedon tilanne kuntakoon mukaisesti Alle yli en osaa sanoa ei tiedossa tiedossa n=26 n=32 n=33 n=14 Kuva 16 Katujen ja muiden yleisten alueiden määrä ja sijaintitiedot, arvot prosenttia kuntakokoluokittain Katuomaisuuden hallintaa selvitettiin kysymällä katuja ja muita yleisiä alueita koskevan tiedon tallennuspaikkaa. Tallennuspaikkoja oli käytetty vaihtelevasti ja osassa kuntia tallennuspaikkoina oli enemmän kuin yksi ehdotetuista tallennuspaikoista. Erikseen pyydettiin tarkentamaan mahdollisesti käytetty hallintaohjelma, sekä muu tallennuspaikka, jos sellaista käytettiin. Kuvassa 17 on kuntakokojen mukaisesti esitetty kappaleittain paikat, joihin toimitilaomaisuuden tietoa oli tallennettu. Yhteensä vastauksia kysymykseen saatiin 121 kpl yhteensä 103 vastaajalta. Tiedon tallennuspaikkoina olevina hallintaohjelmina tai muina tiedon tallennuspaikkoina ilmoitettiin paikkatietojärjestelmä, katurekisteri, Katupoika -ohjelma, Novapoint Iris, Tekla sekä YLRE sekä erilaiset suunnittelupaperit. Yleisin tiedon tallennuspaikka oli Excel-ohjelmisto (43 vastausta, 36 % vastanneista). Erilaisiin tietotekniikkaohjelmiin tietoa tallennettiin yhteensä 80 vastauksessa, eli 66 % vastauksista. 16 kuntaa (16 %) vastanneista kunnista vastasi tiedon katuomaisuudesta olevan ainoastaan ka- 19
21 Infraomaisuuden hallinta tumestarin tai teknisen johtajan muistissa. Osa näin vastanneista kunnista ei kuitenkaan tiennyt koko katuomaisuutensa ja yleisten alueidensa kokonaismäärää ja sijaintia Alle Yli n=30 n=36 n=37 n=18 Muu paikka En osaa sanoa Muisti Tekstinkäsitte lyohjelma Excel Hallintaohjel ma Kuva 17 Katujen ja muiden yleisten alueiden hallintatietojen tallennuspaikat, arvot vastausmääriä Katujen ja muiden yleisten alueiden arvo oli tiedossa 34 % kysymykseen vastanneista kunnista, joita oli yhteensä 105 kpl. Sen lisäksi, että haluttiin tietää, onko katuomaisuuden arvo tiedossa, haluttiin tietää, mikä arvo kunnalla oli tiedossa. Osalla kunnista oli tiedossa vain yksi arvo, toisilla monta eri arvoa. Tasearvo oli yleisimmin tiedossa (32 %). Nykykäyttöarvo oli tiedossa 6 % vastanneista kunnista ja jokin muu arvo yhdellä vastaajalla. Arvotiedon ilmoitti yhteensä 51 vastaajaa. Kuvassa 18 arvotiedot on esitetty kuntakokoihin jaoteltuna esiintymismäärien mukaan. 20
22 jokin muu arvo 5 Nykykäytt öarvo Tasearvo 1 Alle Yli n=8 n=23 n=15 n=5 Kuva 18 Katujen ja muiden yleisten alueiden arvotiedot, arvot vastausmääriä Katuomaisuuden kunto Katujen ja muiden yleisten alueiden kunto oli arvioitu kokonaan 9 % yhteensä 106 vastanneesta kunnasta. Osittain kunto oli arvioitu 71 % vastanneista kunnista. Ollenkaan kuntoa ei oltu arvioitu kunnista. Kuva 19 esittää Katujen ja muiden yleisten alueiden kuntotiedon olemassaololaajuuden kuntakokoluokittain. 21
23 Infraomaisuuden hallinta Ei lainkaan arvioitu Arvioitu osittain 3 1 Arvioitu kokonaan Alle Yli Kuva 19 Katujen ja muiden yleisten alueiden kuntoarviot, arvot prosenttia kuntakokoluokittain Kuntotiedon olemassaolon lisäksi kysyttiin sitä, miten tieto oli hankittu tai mihin tieto perustui. Kysymykseen oli mahdollista antaa useampia vastauksia ja useassa tapauksessa tiedon hankinnassa on käytetty useampaa kuin yhtä hankintatapaa. Vastauksia saatiin yhteensä 124 kpl yhteensä 85 vastaajalta. Yleisin kunnon arviointitapa oli silmämääräinen arvio kaikissa kuntakokoluokissa. Kuvassa 20 arviointitavat on esitetty kuntakokoluokittain. n=26 n=33 n=33 n=14 22
24 Alle Yli n=19 n=39 n=47 n=19 jokin muu käyttäjäpal aute silmämäärä iset arviot inventoinnit ja mittaukset Kuva 20 Kuntotiedon taustalla olevan tiedon hankintatavat, arvot vastausmääriä 23
25 Infraomaisuuden hallinta Katuomaisuuden korjausvelka Katujen ja muiden yleisten alueiden korjausvelkaa selvitettiin kysymällä sekä sitä, onko kunnassa tehty korjausvelkalaskelmat katujen ja muiden yleisten alueiden osalta ja sitä, onko olemassa suunnitelma tämän korjausvelan hoitamiseksi. Korjausvelkalaskelmien tekemistä koskevaan kysymykseen vastasi 105 kuntaa. 5 % vastaajista ilmoitti, että korjausvelkalaskelma oli tehty ja 91 % vastaajista ilmoitti, että laskelmaa ei ole tehty. 4 % vastaajista ei osannut sanoa, onko laskelma tehty. Korjausvelkasuunnitelman oli tehnyt 12 % yhteensä 105 vastaajasta. 83 % ei ollut tehnyt suunnitelmaa ja 5 % ei osannut sanoa, onko suunnitelma tehty. Kuntakokoluokittain korjausvelkalaskelmien tilanne on esitetty kuvassa 21. Kuvassa 22 on esitetty korjausvelkasuunnitelman tilanne kuntakokoluokittain en osaa sanoa 5 3 Korjausvelk alaskelmaa ei tehty 1 Alle Yli korjausvelk alaskelma tehty n=26 n=33 n=32 n=14 Kuva 21 Katujen ja muiden yleisten alueiden korjausvelkalaskelmat, arvot prosenttia vastauksista 24
26 10 9 en osaa sanoa 5 korjausvelka suunnitelma a ei tehty 3 1 Alle Yli korjausvelka suunnitelma tehty n=26 n=33 n=32 n=14 Kuva 22 Katujen ja muiden yleisten alueiden korjausvelkasuunnitelmien tilanne, arvot prosenttia vastauksista 25
27 Infraomaisuuden hallinta 5 Puistot ja muut viheralueet 5.1 Puistojen ja muiden viheralueiden kyselyn vastausmäärät Vastauksia puistojen ja muiden viheralueiden omaisuuden hallintaan saatiin yhteensä 110 kpl, joka vastaa yhteensä 42 % vastausprosenttia. Vastaajista 25 kpl oli alle 5000 asukkaan kuntia, 35 kpl asukkaan kuntia ja asukkaan kuntia oli 32 kappaletta. Yli asukkaan kaupunkeja kyselyyn vastanneista kunnista oli 18 kpl. (Kuva 23). 100,0 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 23,0 32,0 29,0 16,0 10,0 0,0 Alle yli n=25 n=35 n=32 n=18 Kuva 23 Puisto-omaisuuden hallintakyselyyn vastanneet kunnat kokoluokittain, arvot prosenttia vastanneista 26
28 5.1.1 Puisto-omaisuuden määrä, sijainti ja arvo Kuntien puistojen ja muiden viheralueiden määrä ja sijaintitietoa koskevaan kysymykseen vastasi yhteensä 108 kuntaa. Näistä 95 (88 %) ilmoitti, että puisto-omaisuuden määrä ja sijainti olivat tiedossa. Sen sijaan 13 (12 %) vastaajaa ilmoitti, että tietoa ei ollut. Kuvassa 24 on puisto-omaisuuden määrä ja sijaintitietojen tilanne esitetty kuntakokojen mukaisesti ei tiedossa tiedossa 1 Alle yli Kuva 24 Puisto-omaisuuden määrä ja sijaintitiedot, arvot prosenttia kuntakokoluokittain Puistojen ja muiden viheralueiden määrä ja sijaintitietojen lisäksi kysyttiin hallintatietojen tallennuspaikkoja. Kysymys oli monivalintakysymys, joten vastauksia saatiin osalta vastaajista enemmän kuin yksi. Yhteensä kysymykseen vastasi 103 kuntaa ja vastauksia oli yhteensä 121 kappaletta. Yleisin tiedon tallennuspaikka oli Excelohjelmisto, jota käytti 40 kpl (39 %) vastanneista kunnista. Yhteensä ATK-pohjaisia menetelmiä tai ohjelmistoja käytettiin 87 vastauksessa (72 %). Hallintaohjelmina ilmoitettiin erilaisia paikkatietojärjestelmiä sekä omaisuudenhallintaohjelmia (Novapoint Iris). Muina tiedon tallennuspaikkoina käytettiin esimerkiksi VIRE-rekisteriä, vastaavan mestarin tieostoja sekä talousarviota. Kuvassa 25 tiedon tallennuspaikat on esitetty kuntakokojen mukaisesti. n=25 n=33 n=32 n=18 27
29 Infraomaisuuden hallinta Muu paikka En osaa sanoa Muisti 3 13 Tekstinkäsitte lyohjelma 1 7 Alle Yli Excel Hallintaohjel ma n=29 n=41 n=39 n=18 Kuva 25 Puistojen ja muiden viheralueiden määrä ja sijaintitietojen tallennuspaikat, arvot vastausmääriä Puistojen ja muiden viheralueiden arvotiedon olemassaoloa selvitettiin sekä kysymällä onko arvo ylipäätään tiedossa, ja jos on, mikä arvo on kyseessä. Vastauksia saatiin arvotietoa koskevaan kysymykseen yhteensä 108 kunnalta. Näistä kunnista 21 % (23 kpl) vastasi, että puistojen ja muiden viheralueiden arvotieto on tiedossa. 72 % (78 kpl) ilmoitti, että arvotietoa ei ollut tiedossa. En osaa sanoa vastauksia oli 7 % (7 kpl). Yleisimmin tiedossa oli tasearvo, jonka ilmoitti tietävänsä 21 (91 %) vastaajaa yhteensä 23 kysymykseen vastanneesta kunnasta. Kaksi kuntaa (9 %) ilmoitti, että tiedossa on nykykäyttöarvo. Edellisen kysymyksen vastaajamäärästä tasearvo oli selvillä 19 % ja nykykäyttöarvo 2 % vastaajista. Kuvassa 26 arvotiedon tilanne on esitetty kuntakokoluokittain. 28
30 10 9 En osaa sanoa 5 Arvoa ei tiedossa 3 1 Alle Yli puistojen ja muiden viheralueide n arvo tiedossa n=24 n=34 n=32 n=18 Kuva 26 Puistojen ja muiden viheralueiden arvotieto, arvot prosenttia kuntakokoluokittain Puistojen kunto Puistojen ja viheralueiden kuntoa koskevaan kysymykseen saatiin 110 vastausta. Kokonaan puistojen ja viheralueiden kunto oli arvioitu kymmenessä kunnassa (9 %). Osittain kunnon arvioineita kuntia oli 67 kpl (61 %) ja kuntia, jotka ilmoittivat, että kuntoa ei ole ollenkaan arvioitu oli 32 kpl (29 %). En osaa sanoa vastauksia tuli yksi kappale. Kuvassa 27 tiedot on esitetty kuntakokoluokittain. 29
31 Infraomaisuuden hallinta 10 9 en osaa sanoa 5 Ei lainkaan arvioitu 3 Arvioitu osittain 1 Alle Yli Arvioitu kokonaan n=25 n=35 n=32 n=18 Kuva 27 Puistojen ja muiden viheralueiden kunnon arviointi, arvot prosenttia kuntakokoluokittain Kuntoarvioiden tekemisen ja laajuuden lisäksi selvitettiin sitä, miten arviot oli tehty. Kyseessä oli monivalintakysymys, ja vastauksia tuli kysymykseen yhteensä 112 kappaletta. Vastaajia puolestaan oli 80 kpl. Inventointeihin tai mittauksiin perustuvia kuntoarvioita oli tehty yhteensä 27 kunnassa (34 %). Silmämääräiseen arvioon perustuvia arvioita oli tehty 66 kunnassa (83 %) ja käyttäjäpalautteeseen perustuvia arvioita oli tehty yhteensä 15 kunnassa (19 %). Johonkin muuhun arviointitapaan perustuvia kuntoarvioita oli lisäksi tehty neljässä kunnassa (5 %). Muina kuntoarvioiden perusteina ilmoitettiin peruskorjausohjelmat, hoitoluokkatarkastelut, EN direktiivit sekä leikkipuistojen osalta viranomaisten tarkastuksiin. Kuvassa 28 kuntoarvioiden taustalla olevan tiedon hankintatapa on esitetty kuntakokoluokittain. 30
32 jokin muu käyttäjäpal aute 3 silmämääräi set arviot Alle Yli inventoinnit ja mittaukset n=25 n=41 n=26 n=20 Kuva 28 Puistojen ja muiden viheralueiden kuntoarvioiden taustalla olevan tiedon hankintatapa, arvot vastausmääriä 31
33 Infraomaisuuden hallinta Puistojen ja muiden viheralueiden korjausvelka Puistojen ja muiden viheralueiden korjausvelkalaskelmia koskevaan kysymykseen saatiin vastauksia 110 kpl. Näistä vastaajista 2 % (2 kpl) ilmoitti, että kunnan puistoille ja muille viheralueille on tehty korjausvelkalaskelmat. Vastaavasti 95 % (104 kpl) vastasi, että laskelmia ei ole tehty. Neljä vastaajaa ei osannut sanoa, onko laskelmia tehty (4 %). Korjausvelkasuunnitelma oli tehty 7 % (7 kpl) yhteensä 108 vastaajasta. Suunnitelmaa ei oltu tehty 9 (97 kpl) vastanneista kunnista. Neljä (4 %) vastaajaa ei osannut sanoa, onko korjausvelkalaskelmaa tehty. Kuva 29 esittää korjausvelkalaskelmien tilanteen kuntakokoluokittain. Kuva 30 esittää korjausvelkasuunnitelmien tilanteen kuntakokoluokittain en osaa sanoa 5 Korjausvelk alaskelmaa ei tehty 3 1 Alle Yli korjausvelk alaskelma tehty n=25 n=35 n=31 n=18 Kuva 29 Puistojen ja muiden yleisten alueiden korjausvelkalaskelmat, arvot prosenttia kuntakokoluokittain 32
34 Alle Yli n=25 n=34 n=31 n=18 en osaa sanoa korjausvelk asuunnitel maa ei tehty korjausvelk asuunnitel ma tehty Kuva 30 Puistojen ja muiden viheralueiden korjausvelkasuunnitelmien tilanne, arvot prosenttia vastauksista 33
35 Infraomaisuuden hallinta 6 Vesihuolto 6.1 Vesihuolto-omaisuuden kyselyn vastausmäärät Vesihuollon omaisuuden hallintaa koskevaan kyselyyn saatiin vastauksia yhteensä 103 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui. Alle 5000 asukkaan kuntia vastaajista oli 26 kpl (25 %) asukkaan kuntia vastaajissa oli 34 kpl (33 %) asukkaan kuntia vastanneista oli 33 kpl (32 %). Yli asukkaan kuntia kyselyn vastaajissa oli 10 kpl (1). (Kuva 31). 100,0 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 25,0 33,0 32,0 20,0 10,0 0,0 Alle yli ,7 n=26 n=34 n=33 n=10 Kuva 31 Vesihuollon omaisuuden hallinta -kyselyyn vastanneet kunnat kuntakokoluokittain prosenttia vastaajista 34
36 6.1.1 Vesihuolto-omaisuuden määrä, sijainti ja arvo Kuntien vesihuoltoverkostojen koko määrä ja sijaintietieto oli olemassa 92 % (93 kpl) kunnista. 7 % (7 kpl) kunnista vastasi, että tietoa koko vesihuoltoverkoston määrästä ja sijainnista ei ole olemassa. Yksi vastaaja ei osannut sanoa onko sijainti ja määrätieto selvillä. Yhteensä kysymykseen saatiin 101 vastausta. Kuva 32 esittää määrä ja sijaintitiedon tilanteen kuntakokoluokittain Alle yli en osaa sanoa ei tiedossa tiedossa n=26 n=33 n=31 n=10 Kuva 32 Vesihuoltoverkoston koko määrä ja sijainti tiedossa, arvot prosenttia kuntakokoluokittain Koko määrä- ja sijaintitiedon lisäksi kysyttiin näiden tietojen tallennuspaikkaa. Kyseessä oli monivalintakysymys, ja vastauksia saatiin yhteensä 128 kappaletta yhteensä 97 vastaajalta. Yleisin vastausvaihtoehto oli vesihuolto-omaisuuden hallintaohjelma, jonka oli valinnut yhteensä 47 kpl (49 %) vastaajista. ATK-pohjaisia tallennusjärjestelmiä oli 75 % vastauksista. Muina tallennuspaikkoina ilmoitettiin pääasiassa paikkatietojärjestelmiä tai paikkatieto-ohjelmistoja, kuten MapInfo tai TeklaGis/TeklaNis. Kuitenkin myös verkostokartat, johtokartat ja kirjanpito sekä suunnitelmat ja arkistopaperit olivat muita käytettyjä tiedon tallennuspaikkoja. Vesihuolto-omaisuuden hallintaohjelmistoina mainittiin mm. Airix, WebMap, Air-Iv, KeyPro, Fiksu, ja paikkatieto-ohjelmistot. Vesihuolto-omaisuuden hallintaohjelmistojen kohdalla näyttääkin siltä, että yhtä laajasti käytettyä ohjelmistoa ei ole. Kuvassa 33 määrä- ja sijaintitiedon tallennuspaikka on esitetty kuntakokoluokkien mukaan jaoteltuna. 35
37 Infraomaisuuden hallinta Alle Yli Muu paikka En osaa sanoa Muisti Tekstinkäsittelyo hjelma Excel Hallintaohjelma n=30 n=44 n=44 n=10 Kuva 33 Vesihuoltoverkoston määrä ja sijaintitiedon tallennuspaikat, arvot vastausmääriä Vesihuoltolaitosten ja vesihuoltoverkoston arvo oli tiedossa 72 % (73 kpl) vastaajista. Yhteensä kysymykseen vastasi 101 kuntaa tai kaupunkia. Arvotietoa ei ollut 24 % (24 kpl) vastanneista kunnista. En osaa sanoa vastauksia oli 4 % (4 kpl). Arvo tiedon olemassaolon lisäksi pyydettiin kertomaan, mikä arvo on kyseessä. Yleisin tiedossa oleva arvo oli tasearvo, jonka ilmoitti tiedossa olevaksi yhteensä 80 vastaajasta 65 kpl (81 %). Nykykäyttöarvo oli tiedossa 19 vastaajalla (24 %). Muina arvoina ilmoitettiin tuottoarvo. Kuvassa 34 vesihuollon arvotietojen tilanne on esitetty kuntakoon mukaisesti. 36
38 jokin muu arvo Nykykäyttöar vo tai tekninen nykyarvo Tasearvo 1 Alle Yli n=14 n=26 n=31 n=15 Kuva 34 Vesihuolto-omaisuuden arvotiedot, arvot vastausmääriä Vesihuolto-omaisuuden kunto Vesihuolto-omaisuuden kuntotietoja kysyttiin kuntien teknisen sektorin virkamiehille suunnatussa kyselyssä hieman kaupunkien vastaavaa kyselyä poikkeavasti. Kaupunkien vesihuoltosektorille suunnatussa kyselyssä kuntien kyselyn kuntotiedon osuus oli jaettu useampaan (tarkentavaan) vaihtoehtoon. Tässä analyysissä käytetään kuntien virkamiehille suunnatun kyselyn karkeampaa jaottelua. Talousveden jakelujärjestelmän osalta kuntotieto oli kokonaan olemassa 7 vastaajalla (7 %) 98 vastaajasta. Osittain kuntotieto oli olemassa 65 kunnalla (66 %). Kuntia joissa kuntotietoa ei ollut ollenkaan talousveden jakelujärjestelmän osalta oli 18 (18 %). (Kuva 35). 37
39 Infraomaisuuden hallinta 10 9 en osaa sanoa 5 Ei lainkaan arvioitu 3 Arvioitu osittain 1 Alle Yli Arvioitu kokonaan n=24 n=32 n=23 n=10 Kuva 35 Olemassa oleva kuntotieto talousveden jakelujärjestelmän osalta, arvot prosenttia kuntakokoluokittain 10 9 en osaa sanoa 5 Ei lainkaan arvioitu 3 Arvioitu osittain 1 Alle Yli Arvioitu kokonaan n=24 n=29 n=32 n=10 Kuva 36 Asumisjäteveden viemäröintijärjestelmästä olemassa oleva kuntotieto, arvot prosenttia kuntakokoluokittain 38
40 Asumisjäteveden viemäröintijärjestelmän osalta kunto oli kokonaan arvioitu 5 (5 %) kunnassa yhteensä 98 kunnasta. Osittain oli arvioitu kuntoa 71 kunnassa (72 %). Kuntia, joissa asumisjäteveden viemäröintijärjestelmän kuntoa ei oltu ollenkaan arvioitu, oli 8 kappaletta (8 %). (Kuva 36). Vesihuollon osalta kuntotiedon hankintatapaa kysyttiin muista sektoreista poiketen avoimilla kysymyksillä. Vapaita lauseita ei voi verrata suoraan kyselyn muihin sektoreihin kuntotietojen osalta, vaan vastauksia on jäsennelty tässä raportissa sen mukaan, miten kunnat ovat vastanneet. Yhteensä avoimia vastauksia saatiin 60 kunnalta, joka tarkoittaa koko kyselyn vastausmäärään suhteutettuna 58 %. Erilaisia kartoituksia (kuvaaminen, savututkimukset, vuotovesitutkimus tai konsulttityö ym. tavoilla) kuntoa oli arvioitu yhteensä 43 kunnassa. Arvioita iän tai materiaalien tai molempien perusteella oli tehty 16 kunnassa. Useassa kunnassa kuntoa oli arvioitu useiden tiedonhankintatapojen avulla. Vesihuoltolaitosten ja verkostojen osalta syynä on ainakin osittain verkostojen laajuus Vesihuollon korjausvelka Vesihuollon saneerausvelkalaskelmat oli tehty 11 % (11 kpl) vastanneista kunnista. Laskelmia ei oltu tehty 82 % (83 kpl) kunnista. Seitsemän (7 %) vastaajaa ei osannut sanoa onko saneerausvelkalaskelmia tehty. Yhteensä kysymykseen vastasi 101 kuntaa. Kuva 37 esittää vesihuoltolaitosten saneerausvelkalaskelmien tilanteen kuntakokoluokittain ja kuva 38 korjausvelkasuunnitelmien tilanteen en osaa sanoa 5 3 Korjausvel kalaskelm aa ei tehty 1 Alle Yli korjausvel kalaskelm a tehty n=26 n=32 n=33 n=10 Kuva 37 Vesihuoltolaitoksen korjausvelkalaskelmien tilanne, arvot prosenttia kuntakokoluokittain 39
41 Infraomaisuuden hallinta Laskelmat perustuivat sekä konsulttien tekemiin selvityksiin, että vesihuoltolaitosten omiin laskelmiin. Osassa laskelmista oli huomioitu ikä, korjausten tai häiriöiden tiheys, rakennustapa sekä verkoston rakennusvuosikymmen ja näitä tietoja oli käytetty saneerausvelan määrän pohjalla. Elinkaarimallia oli myös käytetty laskelmien taustana. Vesihuoltolaitoksen korjausvelan hoitamiseksi oli tehty suunnitelma 20,2 % (20 kpl) vastanneista kunnista. Valtaosa kysymykseen vastanneista 99 kunnasta ei ollut tehnyt korjausvelan hoitamiseksi suunnitelmaa. Näitä kuntia oli 71,7 % (71 kpl) vastaajista. Kahdeksan (8,1 %) vastaajaa ei osannut sanoa oliko korjausvelan hoitamiseksi tehty suunnitelmaa en osaa sanoa 5 korjausvelk asuunnitelm aa ei tehty 3 1 Alle Yli korjausvelk asuunnitelm a tehty n=25 n=32 n=32 n=10 Kuva 38 Vesihuolto-omaisuuden korjausvelkasuunnitelmien tilanne, arvot prosenttia kuntakokoluokittain 40
42 7 Infran toimialojen vertailua Kyselyn vastauksista on koottu neljä kuvaajaa kertomaan siitä, millainen on eri infrasektoreiden tilanne toisiinsa verrattuna. Ensimmäinen kuva (kuva 39) esittää eri sektoreiden määrä ja sijaintitiedon tilanteen yhdessä arvotiedon olemassaolon tilanteen kanssa. Määrä ja sijaintitiedon suhteen tilanne näyttäytyy suhteellisen tasaisena. Arvotietoja on olemassa selkeästi parhaiten toimitila- ja vesihuoltosektoreilla. Puistojen ja muiden viheralueiden tilanne on heikoin. Huomioitavaa on, että yhdelläkään sektorilla ei päästä hallintatiedon olemassaolon kanssa Määrä ja sijainti tiedossa Arvo tiedossa 10 0 Toimitilat Kadut Puistot Vesihuolto Kuva 39 Infraomaisuuden määrä, sijainti ja arvotiedot, arvot prosenttia sektoreittain Omaisuuden määrä ja sijaintitiedon tallennuspaikkoina oli käytetty sekä omaisuuden hallintaohjelmia, excel -ohjelmistoa sekä erilaisia tekstinkäsittelyohjelmia. Kysymys oli monivalintapatteri, joten kunnat pystyivät vastaamaan useampia kuin yhden tiedon tallennuspaikan. Huomattavaa on, että kuntia, jotka ilmoittivat käyttävänsä yhtenä tiedon tallennuspaikkana jonkun henkilön muistia, oli toimitilasektorilla 10% vastauksista, katupuolella 24% vastauksista ja puistopuolella 25% vastauksista. Vesihuollon osalta muisti oli tallennuspaikkana 9% vastauksista. (Kuva 40). 41
43 Infraomaisuuden hallinta Toimitila Katu Puisto Vesihuolto Muu tallennuspaikka tai en osaa sanoa Muisti ATK-ohjelmistot Kuva 40 Määrä ja sijaintitiedon tallennuspaikat sektoreittain, arvot prosenttia sektoreittain Kolmas kuva (kuva 41) esittää infraomaisuuden kuntotiedon tilanteen sektoreittain. Huomioitavaa on, että vesihuollon osalta esitetään vain osittainen tieto johtuen kyselyn kysymyksenasettelusta. Kokonaisuudessaan infraomaisuudesta olemassa oleva kuntotieto on pitkälti osittaista, ja erot eri sektoreiden välillä ovat kohtalaisen pieniä Toimitilat Kadut Puistot Talousvesi Asumisjätevesi tiedossa kokonaan osittain tiedossa ei tietoa Kuva 41 Infraomaisuuden kuntotieto ja sen olemassaolo, arvot prosenttia sektoreittain 42
44 Infraomaisuuden korjausvelkaa käsiteltiin sekä kysymällä onko kunnassa tehty korjausvelkalaskelmat että onko korjausvelan hoitamiseksi olemassa suunnitelma. Korjausvelan määrää ei kysytty. Toimitilasektori on tehnyt sekä laskelmia korjausvelan määrästä että suunnitelmia velan hoitamiseksi eniten. Muut sektorit olivat tehneet enemmän suunnitelmia korjausvelan hoitamiseksi kuin korjausvelkalaskelmia. (Kuva 42) Toimitilat Kadut Puistot Vesihuolto Korjausvelkalaskelma tehty suunnitelma korjausvelan hoitamiseksi tehty Kuva 42 Korjausvelkalaskelmat tehty ja -suunnitelmat velan hoitamiseksi tehty, prosenttia 43
45 Infraomaisuuden hallinta 8 Päätelmiä Kyselyn tuloksista käy ilmi, että infraomaisuuden hallinnan tilanteessa on sektorikohtaisia eroja. Pääasiallisesti näyttää siltä, että toimitila- ja vesihuoltosektoreilla on parempi tieto omaisuutensa tilasta kuin katu- ja puistopuolella. Osittain tätä selittää toimitilapuolen ja vesihuoltosektorin pitemmälle viety liikelaitoistaminen tai osakeyhtiöittäminen. Samalla on tehty pidemmälle vietyä tuotteistamista. Asukasluvultaan suuremmat kunnat käyttävät enemmän infraomaisuuden hallintaan tarvittavia ohjelmistoja kuin asukasluvultaan pienemmät kunnat. Tätä selittää osaltaan sekä suurempi infraomaisuuden määrä, jolloin hallinta muihin toimintoihin suunnitelluilla ohjelmistoilla on hankalampaa. Yhtenä tekijänä ovat resurssien puute niin henkilöstön osalta että ohjelmistojen hankintahintojen osalta. Suurimpana yksittäisenä teknisen puolen omaisuuden hallintaa hankaloittavana tekijänä näyttäytyi resurssien puute sekä pienillä, keskisuurilla kuin suurillakin kunnilla ja kaikilla tarkastelluilla sektoreilla. Etenkin pienissä kunnissa koetaan, että resursseja ei ole laittaa infraomaisuuden hallintaan, kun ydintoiminnoistakin joudutaan karsimaan. Tämä korostuu pienen organisaation ollessa kyseessä ja osaltaan selittää myös havaintoa siitä, että osassa kunnista infraomaisuuden hallintaan tarvittavia tietoja ei ole saatavissa, tai ne ovat tallennettuina jonkun henkilön muistiin. Infraomaisuuden hallintaan olisi syytä kiinnittää enemmän huomiota jo senkin takia, että näin pystyttäisiin paremmin hahmottamaan ja kohdentamaan ylläpitotoimenpiteitä. Hallintatietojen kerääminen ja tallentaminen siten, että niitä on helppo hyödyntää vaativat kuitenkin resursseja ja poliittista tahtoa kuntien päättäjiltä. 44
Kuntien infraomaisuuden hallinta - kyselyn tuloksia
Tiivistelmä Hanna Menna 16.4.13 Kuntien infraomaisuuden hallinta - kyselyn tuloksia Infra menestyksen perustana - toimiva arki -hankkeen osana toteutettiin infraomaisuuden hallintaa koskeva kysely kuntien
LisätiedotRaportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä
Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria
LisätiedotAseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %
Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.
LisätiedotKuntapulssi: Ikäihmisten palvelut
Kuntapulssi: Ikäihmisten palvelut Kysely ikäihmisten palvelujen tilanteesta Maaliskuu 2019 Erityisasiantuntija Mari Patronen Johtaja Tarja Myllärinen 26.3.2019 Kuntapulssi 2019: Ikäihmisten palvelut Kohdejoukkona
LisätiedotJytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013
Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.
LisätiedotKUNTIEN SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT
KUNTIEN SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT SYKSY 211 Kunnallisalan kehittämissäätiö KAKS VTK Anna Laiho Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ...4 2. SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT KUNNISSA....5 2.1 Tehdyt säästötoimet.5
LisätiedotKuntien tietotekniikkakartoituksen toteutus
Kuntien tietotekniikkakartoituksen toteutus 23.4.2014, Tutkija Tuomas Jalava, FCG 22.4.2014 Sivu 1 FCG Finnish Consulting Group Oy FCG Finnish Consulting Group on Suomen suurimpia monialaisia konsulttiyrityksiä
LisätiedotKAUPUNKIOMAISUUDEN HALLINTA CASE JOENSUU. Novapoint käyttäjäpäivät 9.4.2014
KAUPUNKIOMAISUUDEN HALLINTA CASE JOENSUU Novapoint käyttäjäpäivät 9.4.2014 MÄÄRÄTIETOJA Kantakaupunki Eno Kiihtelysvaara ja Pyhäselkä Yhteensä Tuupovaara Ajoradat: Kunnossapitoluokka 1 62 km 0 km 0 km
LisätiedotILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010
ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010 Someron kaupunki on mukana Kuntaliiton ilmastohankkeessa "Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa".
LisätiedotSelvitys kuntien ja kaupunkien energiavalinnoista
Selvitys kuntien ja kaupunkien energiavalinnoista Koneyrittäjät ja MTK Tiedotustilaisuus Selvityksen taustaa Aula Research Oy toteutti suomalaisten kuntavaikuttajien parissa kyselyn kuntien ja kaupunkien
LisätiedotKoululaiskyselyn yhteenveto Lappeenranta. Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma
Koululaiskyselyn yhteenveto Lappeenranta Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 11.9.2017 Taustatiedot Kysely oli auki 3.5.-31.5.2017 välisenä aikana ja vastauksia pyydettiin 3. - 9. luokkalaisilta.
LisätiedotTietoja kuntalais- ja valtuustoaloitteista
Tietoja kuntalais- ja valtuustoaloitteista Viimeisimmät, vuosien 2015-2017 aloitetiedot Kuntaliiton kyselystä 2018. Ennakkotietoja vuoden 2018 kyselyvastauksista 1.10.2018. Vastanneita 182/311 -> 58,5
LisätiedotYHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA
1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)
LisätiedotYHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen
YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu
LisätiedotMAISEMA-MALLI. MIKKELIN KAUPUNGIN TEKNISESSÄ TOIMESSA Teknisten palveluprosessien hallintainnovaatiot workshop. Tampere 8.6.2011
MAISEMA-MALLI MIKKELIN KAUPUNGIN TEKNISESSÄ TOIMESSA Teknisten palveluprosessien hallintainnovaatiot workshop Tampere 8.6.2011, taloussuunnittelija 044 794 3201 marja-liisa.m.hamalainen@mikkeli.fi Mikkelin
LisätiedotSähköpostin työkäyttötutkimus 31.5.2012. Sähköpostin työkäyttötutkimus 31.5.2012
Sähköpostin työkäyttötutkimus 1 Lähtotilanne Katrium España S.L. toteutti toukokuun 2012 aikana D-Fence Oy:n toimeksiannosta sähköpostin työkäyttötutkimuksen. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää miten
LisätiedotAamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012
Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 11-12 Lasten kyselyn saivat huoltajien kyselyn yhteydessä 4 lasta, joista palautui 25. Vastausprosentti muodostui siten 62,5%. Lasten kysely muodostui
LisätiedotYHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2012 Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa. 6.9.2012 Heikki Miettinen
Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa 20 Heikki Miettinen SISÄLLYS 1 Johdanto Selvityksen taustaa 2 Otos ja vastaukset 3 Vastaajien taustatiedot 4 2 Yhteenveto tuloksista 5 3 Kadut 3 4 Puistojen hoito
LisätiedotPaikkatiedot kaupungin omaisuudenhallinnassa. LOCATION BUSINESS FORUM 2018 Janne Hartman Paikkatietopäällikkö, Jyväskylän kaupunki
Paikkatiedot kaupungin omaisuudenhallinnassa LOCATION BUSINESS FORUM 2018 Janne Hartman Paikkatietopäällikkö, Jyväskylän kaupunki 9.11.2018 Miksi asia on tärkeä? Jyväskylän kaupungin infraomaisuuden arvo
LisätiedotOHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus
OHJE 1 (5) VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET Kyselyn sisältö ja tarkoitus Valmeri-kysely on työntekijöille suunnattu tiivis työolosuhdekysely, jolla saadaan yleiskuva henkilöstön käsityksistä työoloistaan kyselyn
LisätiedotMitä kuuluu? työhyvinvointikyselyn tulokset 2018 Työvaliokunta
Mitä kuuluu? työhyvinvointikyselyn tulokset 2018 Henkilöstöjohtaja Erja Saari Kyselyn toteutus Kyselyn toteutus Kokonaisarvosanaksi saimme 7,05 (7,16 vuonna 2017). Kyselyn vastausprosentti oli 67 % (52
LisätiedotKantakarttakyselyn tuloksia
Kantakarttakyselyn tuloksia Kansallinen maastotietokanta-hanke Tilannekuva-työpaketti 28.11.2016 YHTEISTYÖSSÄ: Vastanneiden kuntien määrä Kyselyyn vastanneet kunnat Ei vastausta 154 kuntaa 49,2 % Vastaus
LisätiedotTiedekasvatuksen monipuolisuus -kysely vuosina 2006 ja 2015
Tiedekasvatuksen monipuolisuus -kysely vuosina 26 ja 2 Koonnut Jasmin Välimäki, Khittämiskeskus Opinkirjo Kehittämiskeskus Opinkirjo teetti yhteistyössä Opetushallituksen kanssa keväällä 26 kyselyn monipuoliseen
LisätiedotHarkittua omistajuutta työkaluja kuntatekniikan konserniohjaukseen
Harkittua omistajuutta työkaluja kuntatekniikan konserniohjaukseen Tuulia Innala, kehittämisinsinööri KEHTO-foorumi, Seinäjoki 23.-24.10.2014 Harkittua omistajuutta - projektikokonaisuus Miksi?» Teknisen
LisätiedotLapuan kaupunginhallituksen itsearviointi 2018
Lapuan kaupunginhallituksen itsearviointi 2018 1 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 2 Tulokset... 3 2.1 Kaupunginhallituksen onnistuminen tehtävässään... 3 2.2 Päätöksentekoprosessi... 2.3 Kaupunginhallituksen
LisätiedotFISKARSIN RUUKIN KYSELYN ANALYYSI 2015
FISKARSIN RUUKIN KYSELYN ANALYYSI 2015 Analyysin on suorittanut Fiskars Oyj 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Tulokset... 3 2.1 Taustatietoa vastaajista... 3 2.1.1Vastaajien vuokratilat... 4 2.2.
LisätiedotYSV ry:n kysely kunnille hajajätevesiasetuksen selvityksistä. Mari Pihlaja-Kuhna/ YSV ry
YSV ry:n kysely kunnille hajajätevesiasetuksen selvityksistä Mari Pihlaja-Kuhna/ YSV ry 18.9.2009 Kyselyn tuloksia tehty helmi-maaliskuussa 2009 vastanneita 53 hlöä vastaukset koskivat 84 kuntaa/ kaupunkia
LisätiedotSelvitys kuntien ja kaupunkien energiavalinnoista. Koneyrittäjien Energiapäivä Hotelli Arthur,
Selvitys kuntien ja kaupunkien energiavalinnoista Koneyrittäjien Energiapäivä Hotelli Arthur, Selvityksen taustaa Aula Research Oy toteutti suomalaisten kuntavaikuttajien parissa kyselyn kuntien ja kaupunkien
LisätiedotAikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä
Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3
Lisätiedot1 Johdanto. 1.1 Selvityksen taustaa
Yhdyskuntatekniset palvelut 04 3 1 Johdanto 1.1 Selvityksen taustaa Vuonna 1992 toteutettiin ensimmäisen kerran tämän tutkimusasetelman mukainen selvitys asukkaiden teknisiä palveluita koskevista mielipiteistä.
LisätiedotMielipidetutkimus liikennejärjestelysuunnitelmasta
Mielipidetutkimus liikennejärjestelysuunnitelmasta Tanja Vaski, Anne Virtanen, Sanni Pitkänen 5/11/2012 Laurea P2P Projektimuotoista työskentelyä yritysten toimeksiannoista Vaatii itsenäistä ja omatoimista
LisätiedotNuva ry:n kysely nuorten vaikuttamismahdollisuuksista kunnassaan
Nuva ry:n kysely nuorten vaikuttamismahdollisuuksista kunnassaan Kyselyn tuloksia käytetään lasten ja nuorten valtuutetun huoneentaulun koostamiseen. Kyselyn tuloksissa on yhdistetty alkuperäiset viisiluokkaiset
LisätiedotOpettajan pikaopas Opintojaksopalaute-järjestelmään
Opettajan pikaopas Opintojaksopalaute-järjestelmään Yleistä... 3 Sijainti... 3 Kirjautuminen... 3 Kyselyn rakenne... 3 Opettajan toiminnot kirjautumisen jälkeen... 3 Lukuvuoden opintojaksojen listaaminen...
Lisätiedot,6 % 44,6 % 0,0 % 20,0 % 40,0 % 60,0 % 80,0 % 100,0 % Kaikki (KA:3.18, Hajonta:2.43) (Vastauksia:606)
1 (6) KENELLÄ ON VASTUU NUORILLE ANNETTAVASTA PÄIHDEKASVATUKSESTA Selvitys yläkouluikäisten nuorten vanhempien ajatuksista koskien nuorille suunnattua päihdekasvatusta ja nuorten päihteidenkäyttöä Etelä-Karjalassa
LisätiedotKAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå
KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON KAUPUNGIN ELINKEINOPOLIITTINEN SELVITYS TIEDOTUSTILAISUUS 29.8.2013 Selvityksen avulla halutaan arvioida Porvoon kaupungin
LisätiedotSiilinjärven kunta. Tekninen lautakunta
Siilinjärven kunta Tekninen lautakunta Talouden ja toiminnan seurantaraportti ajalta 1.1. 30.4.2016 Tekniset palvelut Sitovuus: valtuusto, brutto Vastuuhenkilö: tekninen johtaja Ari Kainulainen Arvio mahdollisista
LisätiedotTUKENA-hanke Kysely perheryhmäkotien työntekijöille 9/2018
Kysely perheryhmäkotien työntekijöille 9/2018 Kysely perheryhmäkodeissa ja tukiasunnoissa oleville nuorille Nuorten kysely lähetettiin yksiköiden esimiesten kautta anonyyminä Surveypal-nettilinkkinä välitettäväksi
LisätiedotKemiönsaaren kunnan henkilöstöanalyysi 2012. Ulf Lindholm Bjarne Andersson Suomen Kuntaliitto 2012
Kemiönsaaren kunnan henkilöstöanalyysi 212 Ulf Lindholm Bjarne Andersson Suomen Kuntaliitto 212 1 Henkilöstökysely Kysely lähetettiin ruotsiksi ja suomeksi yhteensä 525 Kemiönsaaren kunnan työntekijälle
LisätiedotAlustavia tuloksia 17.12.2010 Siv Sandberg & Mattias Karlsson Åbo Akademi
Alustavia tuloksia 17.12.2010 Siv Sandberg & Mattias Karlsson Åbo Akademi Luottamushenkilö- ja viranhaltijakysely VILU 2010 Kyselyn avulla haetaan tietoja (Paras-) päätöksenteosta ja sen reunaehdoista
LisätiedotKUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA
KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Kuusamon luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelman yhtenä osana on laadittu vuorovaikutusta lisäävä kysely luonnonvarojen merkittävyydestä sekä
LisätiedotSanna Vienonen, Suomen ympäristökeskus, Vesihuolto 2017,
Sanna Vienonen, Suomen ympäristökeskus, Vesihuolto 2017, 11.5.2017 Kuva: Toivo Lapinlampi Tarve 107 000 km vesijohtoa, 50 000 km jätevesi- ja hulevesiviemäriverkostoa, arvo 6,5 mrd Rakennettu pääosin 1960-80
LisätiedotITÄISEN UUDENMAAN TURVALLISUUSKYSELY 2016 SIPOOLAISTEN VASTAUKSET
ITÄISEN UUDENMAAN TURVALLISUUSKYSELY 2016 SIPOOLAISTEN VASTAUKSET Itäuusmaalaiset kunnat, Itä-Uudenmaan poliisilaitos ja Itä-Uudenmaan pelastuslaitos järjestivät turvallisuuskyselyn maaliskuussa 2016.
LisätiedotYrityskyselyn toteutus
Yrityskyselyn toteutus Kyselyn perusjoukon muodosti 6480 EK:n jäsenyritystä (kokonaismäärä on n. 16 000), jotka edustavat kaikkia jäsenliittoja ja työllistävät 738792 työntekijää ja toimihenkilöä. Perusjoukon
LisätiedotJalasjärven kunnanvirasto, kunnanhallituksen huone. Läsnä: Hannu-Pekka Kivistö Jalasjärvi, puheenjohtaja
1 Aika: 30.4.2013 klo 10.00 12.10 Paikka: Jalasjärven kunnanvirasto, kunnanhallituksen huone Läsnä: Hannu-Pekka Kivistö Jalasjärvi, puheenjohtaja Jari Isohella Kurikka, 1. varapj Markku Rintamäki Seinäjoki,
LisätiedotLukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014
Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä 2013 ensimmäistä kertaa kouluille suunnatun
LisätiedotKORJAUSVELAN LASKENTAMALLI KÄYTTÖÖN
KORJAUSVELAN LASKENTAMALLI KÄYTTÖÖN KEHTO-foorumi Seinäjoki 23.10.2014 TAUSTAA Korjausvelan määrityshanke vuonna 2012-2013 Katujen ja viheralueiden korjausvelan periaatteita ei ollut aiemmin määritelty
LisätiedotTONTTIBAROMETRI 2013, KUNNAT
TONTTIBAROMETRI 2013 19. JOULUKUUTA 2013 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ, RAKENNUSTEOLLISUUS RY JA SUOMEN KUNTALIITTO Newsec Valuation Oy Mannerheiminaukio 1 A PL 52 00101 Helsinki Puh: 0207 420 400 Fax: 0207 420
LisätiedotKATUVERKON KORJAUSVELAN MÄÄRITTÄMINEN KUNTOMITTAUKSILLA
KATUVERKON KORJAUSVELAN MÄÄRITTÄMINEN KUNTOMITTAUKSILLA Case: Oulu Pertti Virtala SISÄLTÖ Oulun kaupungin katuomaisuuden kunnonhallinnan kehittäminen Infraomaisuuden hallinta Korjausvelan määrittäminen
LisätiedotTyöntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.
Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta
LisätiedotKysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010
1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen
LisätiedotKuntalaistutkimus 2017
Kuntalaistutkimus 2017 Kuntauutisen LIITTEET Tiedonkeruu postikyselynä 22.2. 12.5.2017. Kokonaisotos 32 450 kuntalaista 40 ARTTU-kunnassa Vastanneita noin 11 700 (36%). Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö
LisätiedotVANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset
VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...
LisätiedotSUONENJOEN KAUPUNGIN TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ
1 SUONENJOEN KAUPUNKI SUONENJOEN KAUPUNGIN TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 10.9.2012 53. Voimaantulo: 1.10.2012 1 Toiminta-ajatus Tekninen lautakunta luo edellytykset viihtyisän,
LisätiedotJäsenhankintatutkimus Lappeenrannan Rotaryklubi
Jäsenhankintatutkimus Lappeenrannan Rotaryklubi Jäsenhankintatutkimus Tämä jäsenhankintatutkimus tehtiin Rotaryn piirille numero 1430. Tutkimuksen tarkoituksena oli saada selville potentiaalisten jäsenten
LisätiedotKunnallisia asiakkaita. Heikki Laaksamo, TIEKE,
Kunnallisia asiakkaita Heikki Laaksamo, TIEKE, 24.5.2012 Taustaa Kyselytutkimus, jolla selvitettiin kuntien IT strategiaa TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry:n ja Lapin yliopiston Menetelmätieteitten
LisätiedotTEKNISEN TOIMEN KEHITTÄMINEN
TEKNISEN TOIMEN KEHITTÄMINEN Tampereen kaupunkiseudun teknisten palveluiden seutuseminaari 23.3.2011 Kirsi Rontu Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö yksikkö Suomen Kuntaliitto Tekninen toimi Teknisen toimen
LisätiedotTAPAHTUMAKARTOITUS 2013
TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 Tapahtumia Pohjois-Karjalaan hanke 2010-2013 Anna Jetsu Projektikoordinaattori 25.1.2013 1 Tapahtumakartoitus Tapahtumakartoitus toteutettiin 18.12.2012-8.1.2013 Survey Monkey kyselyn
LisätiedotYlivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska
Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska Kyselyyn vastasi sähköisesti 120 kunnan asukasta. Lisäksi saatiin 3 vastausta paperilla, joita ei ole huomioitu esitetyissä kuvaajissa. Saadut
LisätiedotHulevesiviemäröinnistä vastaava taho
1 Hulevesikysely 2016 teki jäsenlaitoksilleen elokuussa 2015 kyselyn, jolla kartoitettiin hulevesien järjestämisen tilannetta kuntien ja vesihuoltolaitosten välillä. Koska syksyn 2015 aikana julkaistiin
LisätiedotKilpailukyselyn tulosjulkistus. Jari Huovinen Johtava asiantuntija, yrittäjäkyselyt Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Kilpailukyselyn tulosjulkistus Jari Huovinen Johtava asiantuntija, yrittäjäkyselyt Elinkeinoelämän keskusliitto EK Lähes 2/5 ilmoittaa kilpailuesteistä Itä-Suomessa kolmannes Mikä seuraavista vaihtoehdoista
LisätiedotTuen tarpeen selvitys vammaisten ja kehitysvammaisten lasten perheille. Laura Alonen
Tuen tarpeen selvitys vammaisten ja kehitysvammaisten lasten perheille Laura Alonen Opinnäytetyön taustaa Idea harjoittelussa Hyvinkään perusturvakeskuksen vammais- ja kehitysvammapalveluissa keväällä
LisätiedotKIIRE JA TYÖN AIKATAULUTTAMINEN TYÖPAIKALLA
Työsuojelupaneeli VI KIIRE JA TYÖN AIKATAULUTTAMINEN TYÖPAIKALLA Minna Toivanen, Olli Viljanen & Minna Janhonen 10.12.2015 1 Työsuojelupaneeli VI Työsuojelupaneeli on työsuojeluhenkilöstölle suunnattu,
LisätiedotLOVIISAN KAUPUNKI ITÄRANNAN KEHITTÄMINEN KYSELYN TULOKSET
LOVIISAN KAUPUNKI ITÄRANNAN KEHITTÄMINEN KYSELYN TULOKSET YLEISTÄ KYSELYSTÄ Kyselyllä selvitettiin asukkaiden ja päättäjien näkemyksiä Loviisan Itärannan alueen suunnitteluvaihtoehtoihin. Mielipiteitä
LisätiedotTerPS2-kysely kunnanvaltuutetuille ja hyvinvointiryhmien jäsenille maaliskuussa Kyselyn tuloksia TERVIS-hankealueelta koonnut Timo Renfors
Ter-kysely kunnanvaltuutetuille ja hyvinvointiryhmien jäsenille maaliskuussa 0 Kyselyn tuloksia -hankealueelta koonnut Timo Renfors Kyselyn toteuttaminen ja siihen vastaaminen Terps- hanke teki syyskuussa
LisätiedotKatu ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2016
Katu ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2016 Executive raportti Lappeenranta LUONNOS 18.5.2016 2 1 Johdanto Katu ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailun luvut perustuvat kuntien Rapal Oy:lle
LisätiedotKartoitus investointi- ja projektiprosessien harmonisointiasteesta. Juuso Äikäs Suomen Projekti-Instituutti Oy
Kartoitus investointi- ja projektiprosessien harmonisointiasteesta Juuso Äikäs Suomen Projekti-Instituutti Oy 1 Haastettelukartoitus investointiprojekteista 3 7% 3 7% 5% 1 % Kartoituksen teemana oli investointien
LisätiedotJanette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu
Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Tavoitteet Taustalla tarve saada kattava arvio haasteen onnistumisesta Tukee alkanutta strategiatyötä Arviointia lähestytään prosessiarvioinnin kautta pyritään
LisätiedotAsukaskyselyn yhteenveto Teuva. Suupohjan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma
Asukaskyselyn yhteenveto Teuva Suupohjan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 30.8.2017 Taustatiedot Kunta Koulu 3. lk 4. lk 5. lk 6. lk Alakoulu yht. 7. lk 8. lk 9. lk Yläkoulu yht. YHT. Isojoki Isojoen
LisätiedotYHTEENVETO SATAKUNNAN PÄIHDETILANNEKYSELYN TULOKSISTA
YHTEENVETO SATAKUNNAN PÄIHDETILANNEKYSELYN TULOKSISTA Satakunnassa toteutettiin ensimmäinen päihdetilannekysely marrasjoulukuussa 2018. Kysely oli vastattavissa kuntien verkkosivuilla. Päihdetilannekyselyllä
LisätiedotYhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi?
Kansalliskielistrategia-hanke Valtioneuvoston kanslia Projektisihteeri Karin Hautamäki VNK009:00/2011 Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke
LisätiedotUutiskirjeiden palautekyselyn rapotti 2014
Uutiskirjeiden palautekyselyn rapotti 2014, Uutisia maailmalta sekä Kirjaston ja tietopalvelun uutisia L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O C E N T R A L F Ö R B U N D E T F Ö R B A R N
LisätiedotTule mukaan kehittämään Kauppatoria!
Tule mukaan kehittämään Kauppatoria! Turun Kauppatoria ja lähiympäristön katuja koskeva kysely Tulokset Kyselyn ja tulokset ovat laatineet: Jimi Antikainen, Paula Keskikastari ja Jaana Mäkinen 16.4.2015
LisätiedotOmaisuuden hallinta - tietojärjestelmiä, toimintatapoja vai utopiaa? Kehittämispäällikkö Päivi Ahlroos
Omaisuuden hallinta - tietojärjestelmiä, toimintatapoja vai utopiaa? Kehittämispäällikkö Päivi Ahlroos Otsikoita arjessa 20.5.2013 2 Perstuntumaa??? 3 Omaisuuden tila ROTI rakennetun omaisuuden tila arvioita
LisätiedotSuomen finanssisektori vastaa digitalisaatioon kehittämällä uusia palveluja
BLOGI Suomen finanssisektori vastaa digitalisaatioon kehittämällä uusia palveluja 1 1. 1 0. 2 0 1 6 B L O G I M e r v i T o i v a n e n K i r j o i t t a j a M e r v i T o i v a n e n t y ö s k e n t e
LisätiedotAsukaskyselyn yhteenveto Isojoki. Suupohjan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma
Asukaskyselyn yhteenveto Isojoki Suupohjan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 30.8.2017 Taustatiedot Kunta Koulu 3. lk 4. lk 5. lk 6. lk Alakoulu yht. 7. lk 8. lk 9. lk Yläkoulu yht. YHT. Isojoki Isojoen
LisätiedotMissä mennään liikuntakaavoituksessa? Leena Soudunsaari Arkkitehtuurin tiedekunta, Oulun yliopisto
Missä mennään liikuntakaavoituksessa? 1.9.2017 Leena Soudunsaari Arkkitehtuurin tiedekunta, Liikuntakaavoitus Arki- ja terveysliikunnan olosuhteiden edistäminen Mitä on liikuntakaavoitus? Ajankohtainen
LisätiedotSosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa
Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa 1.7.2011 Suomen yliopistokirjastojen neuvosto lähetti huhti-toukokuussa 2011 yliopistokirjastoille kyselyn Sosiaalisen median
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 136
14.05.2013 Sivu 1 / 1 2320/12.01.00/2013 136 Koulukohtaisen budjetin vaikutus oppimisen ja koulunkäynnin tuen muotojen antamisen mahdollisuuksiin sekä kieli- ja kulttuuriryhmien kohdennetun resursoinnin
LisätiedotKansallisarkiston kysely analogisista aineistoista
Kansallisarkiston kysely analogisista aineistoista Kyselyn 1. vaiheen tulokset 1. Vaiheen kysely Kysely toteutettiin valtionhallinnon organisaatioille 20.6.- 25.8.2017 Maakuntahallinnoille siirtyvien tehtävien
LisätiedotKysely yliopisto- ja ammattikorkeakoulukirjastoille
Kysely yliopisto- ja ammattikorkeakoulukirjastoille Korkeakoulukirjastojen määrä, rakenne, rahoitus ja hallinto Korkeakoulukirjastojen rakenteellisen kehittämisen hankkeen työryhmä 7.10.2008 Vastausten
LisätiedotItä-Suomen seudulliset liikkumistutkimukset Itä-Suomen liikkumistutkimus 2015
Itä-Suomen seudulliset liikkumistutkimukset 2015 Itä-Suomen liikkumistutkimus 2015 30.12.2015 2 Kalvosarjan sisältö Tutkimuksen taustatietoja Liikkumisen erityispiirteitä maakunnat ja Itä-Suomi seudut
LisätiedotMarkkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla
Sisältö Yhteenveto s2 / Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla s3 / Suomen osakemarkkinoiden kasvu ja uudet listautumiset s5 / Aikaisemmat tutkimustulokset s6 Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla
Lisätiedotyrittäjän työterveyshuolto
yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla
LisätiedotEkonomi yrittäjänä kysely 2017 Kooste tuloksista
Ekonomi yrittäjänä kysely 2017 Kooste tuloksista Anja Uljas Kehitysjohtaja Taustatietoja Suomen Ekonomien ekonomijäsenistä on vajaa kymmenen prosenttia joko pää- tai sivutoimisia yrittäjiä. Joka toinen
LisätiedotKUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA. SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen
KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen TERMIT JA NIMIKKEET 1/2 Infran pito Maankäytön suunnittelu Hankkeiden ohjelmointi Rakentaminen Infran hallinta
LisätiedotTyövoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,
LisätiedotMarkkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla
Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Tutkimus Marraskuu 2005 *connectedthinking Sisällysluettelo Yhteenveto... 3 Yleistä... 3 Kyselytutkimuksen tulokset... 3 Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla...
LisätiedotKansallisarkiston kysely analogisista aineistoista
Kansallisarkiston kysely analogisista aineistoista Kyselyn 1. vaiheen tulokset 1. Vaiheen kysely Kysely toteutettiin valtionhallinnon organisaatioille 20.6.- 25.8.2017 Maakuntahallinnoille siirtyvien tehtävien
LisätiedotSelkokielen tarve kunnissa ja valtionhallinnossa 2015
1 Selkokielen tarve kunnissa ja valtionhallinnossa 2015 Ari Sainio/Selkokeskus 2015 Selkokeskus teki keväällä 2015 yhteistyössä Suomen Kuntaliiton kanssa kunnille kyselyn selkokielen tarpeesta. Kyselyllä
LisätiedotLasten arviointikyselyn tuloksia APIP-toiminnasta 4/2014 (lv. 13-14)
Lasten arviointikyselyn tuloksia APIP-toiminnasta 4/14 (lv. 13-14) Lasten kyselyn saivat huoltajien kyselyn yhteydessä lasta, joista palautui 16. Vastausprosentti oli 4,7 %. Lasten kysely muodostui 12
LisätiedotSAVE-hankkeen viljelijäkyselyt vuosina
SAVE-hankkeen viljelijäkyselyt vuosina 2016, 2017 ja 2018 Kipsi levitettiin syksyllä 2016 Ensimmäinen kysely lähetettiin viljelijöille kipsinlevityksen jälkeen joulukuussa 2016 Vastaukset saatiin 48 viljelijältä
LisätiedotYHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2018 Kyselytutkimuksen tulokset Kuopio Heikki Miettinen & Jarno Parviainen
Kyselytutkimuksen tulokset Kuopio 1..1 Heikki Miettinen & Jarno Parviainen 1 Johdanto 2 Selvityksen taustaa Tutkimus asukkaiden teknisiä palveluita koskevista mielipiteistä toteutettiin ensimmäisen kerran
LisätiedotKielitaitotarkastajille lähetetyn kyselyn analyysiraportti
TRAFI//.../ Kielitaitotarkastajille lähetetyn kyselyn analyysiraportti Raportin laatija: Lisätietoja: Kristiina Roivainen asiantuntija, Auditointiosasto kristiina.roivainen@trafi.fi p. 9 3 83 Jukka Hirviranta
LisätiedotErikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012
Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012 Puhelinhaastatteluissa esiin nousseet osaamisen kehittämisen tarpeet Projektiassistentti Paula Sovelius TäsmäProto-hanke
LisätiedotHallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan.
TEKNISEN TOIMEN TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET 2014 TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen hallinto Vastuuhenkilö: Rakennusmestari Tehtävän toiminta-ajatus: Teknisen toimeen sijoittuvan teknisen lautakunnan
LisätiedotVaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä
RAPORTTI 1/6 Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä Vanhempainyhdistyksissä tehdään monenlaista vaikuttamistyötä lasten koulu- ja päiväkotiympäristön ja ilmapiirin parantamiseksi. Oman koulun lisäksi
LisätiedotKASVUKYSELYN TULOKSET
KASVUKYSELYN TULOKSET Taustaa Osana Strategiaa 2020 tukevan kasvusuunnitelman valmistelua järjestettiin lippukunnille kysely kasvua estävistä tekijöistä sekä lippukuntien hyvistä toimintatavoista. Tätä
LisätiedotPk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY
Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten suhdannenäkymät ovat kääntyneet myönteisempään suuntaan Suhdannenäkymät vuodentakaiseen
LisätiedotBtoB-markkinoinnin tutkimus
BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien
LisätiedotKORJAUSVELAN LASKENNAN KEHTO HANKE
KORJAUSVELAN LASKENNAN KEHTO HANKE 9.5.2014 Kehto foorumi Vanhempi asiantuntija, 1 1. Kertausta 2. Laskentaexcelin kehitys Yleistä kehityksestä Katumallit Vihermallit 3. Laskentaexcelin tilanne 4. Yhteenveto
Lisätiedot