Lausunto tuottavuuskehityksen huomioivasta alan yleisestä tehostamistavoitteesta. Mikko Syrjänen Gaia Consulting Oy

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lausunto tuottavuuskehityksen huomioivasta alan yleisestä tehostamistavoitteesta. Mikko Syrjänen Gaia Consulting Oy"

Transkriptio

1 Lausunto tuottavuuskehityksen huomioivasta alan yleisestä tehostamistavoitteesta Mikko Syrjänen Gaia Consulting Oy

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO KÄYTETYT TUOTTAVUUDEN ARVIOINNIN MENETELMÄT TUOTTAVUUS TILASTOKESKUKSEN AINEISTON MUKAAN TUOTTAVUUS EMV:N AINEISTON MUKAAN JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET VIITTEET LIITE: YHTIÖKOHTAISET MALMQUIST-INDEKSIT JA SEN KOMPONENTIT

3 1 Johdanto Tässä raportissa kuvataan Energiamarkkinaviraston (EMV) toimeksiannosta tehtyä selvitystyötä, jonka tavoitteena on ollut antaa lausunto siitä, mikä voisi olla sähköverkkotoimintaa harjoittaville yhtiöille asetettava tuottavuuden kasvun huomioon ottava toimialan yleinen tehostamistavoite. Lausunnon tavoitteena on täydentää Korhosen ja Syrjäsen (2003a) antamaa lausuntoa sähköverkkotoiminnalle asetettavasta yleisestä tehostamisvaatimuksesta tämän jälkeen kerätyn aineiston perusteella. Lausunnon luonteen vuoksi teksti perustuu soveltuvin osin Korhosen ja Syrjäsen (2003a) lausuntoon ja siinä keskitytään erityisesti kohtiin, joihin uudella aineistolla on vaikutusta. Raportin pääosan muodostaa tuottavuuskehitystä Suomessa kuvaavien aikasarjojen tarkastelu. Tuottavuuskehityksen arviointi perustuu toisaalta Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpidon aineistoon ja sähkön tuotantoa, jakelua ja myyntiä koskevaan yritysaineistoon. Näiden perusteella on arvioitu työn tuottavuuden kehitystä sekä lisäksi uutena lähestymistapana kansantalouden tilinpidon uuden tuottavuusmittarin eli KLEMS-menetelmän pohjalta laskettua kokonaistuottavuuden kehitystä. Tilastokeskuksen aineiston lisäksi on jakeluverkkotoiminnan tuottavuuden muutosta arvioitu EMV:n aineistosta Data Envelopment Analysis (DEA) - menetelmällä tuotettujen tehokkuuslukujen perusteella Malmquist-indeksillä. Käytettyjen menetelmien perusteet on esitelty luvussa 2. Luku 3 tarkastelee tuottavuuskehitystä Tilastokeskuksen aineiston pohjalta. Osuus perustuu Tilastokeskukselta lausuntoa varten tilattuun aineistoon, josta tässä yhteydessä esitetään yhteenveto. Tarkastelun lähtökohtana ovat siis edellä mainitut kolme eri aineistoihin ja laskentatapoihin perustuvaa tuottavuustarkastelua: - Kansantalouden tilinpitoon pohjautuva työn tuottavuuden muutoksen analyysi - Kansantalouden tilinpidon tarkastelu KLEMS-menetelmään perustuvalla kokonaistuottavuuden mittarilla - Sähköalan työn tuottavuuden muutoksen tarkastelu yritysaineiston pohjalta. Tuottavuustarkastelun toisen osion (luku 4) muodostaa EMV:n aineistoon ja DEA-menetelmään perustuva tuottavuuskehityksen arviointi. DEA-laskelmat perustuvat EMV:n omassa DEAmallissaan (Korhonen ym., 2000 ja Korhonen ja Syrjänen, 2003b) käyttämään aineistoon, joka on julkaistu vuosilta sekä vuoden 2005 alustavaan aineistoon. EMV:n aineiston osalta deflatoinnissa on käytetty aiemmasta poiketen rakennuskustannusindeksiä. Johtopäätökset ja suositukset on koottu viimeiseen lukuun 5. Tässä esitetään yhteenveto tuloksista sekä suositus siitä, mikä voisi olla alan yleisen tuottavuuskehityksen huomioiva tehostamistavoite. 2 Käytetyt tuottavuuden arvioinnin menetelmät Käytettyjä menetelmiä käsittelevä osio perustuu pääosin Korhosen ja Syrjäsen (2003a) lausuntoon. Tässä on esitelty nyt lausunnon aineistojen käsittelyssä käytetyt menetelmät. Uutena menetelmänä on esitelty kansantalouden tilinpidon uusi tuottavuuden arviointimenetelmä KLEMS. Menetelmistä on tässä yhteydessä esitetty ainoastaan yhteenveto, tarkemmat yksityiskohdat selviävät tekstissä mainituista lähteistä. Tuottavuuskehityksen arvioimisen lähtökohtana on arvioida panosten käytössä tapahtuneita muutoksia suhteessa niillä saavutettuun tuotokseen. Yhden panoksen (x) ja yhden tuotoksen (y) 3

4 tapauksessa tuottavuus määritellään tuotoksen ja panoksen suhteeksi (y/x). Tällöin ajanjakson 0 ja 1 välillä tapahtunut tuottavuuden muutos määritellään suhteeksi (y 1 /x 1 )/(y 0 /x 0 ). Useiden tuotosten ja panosten tapauksessa ongelmana on tuotosten ja panosten saattaminen keskenään yhteismitallisiksi. Usein tämä tapahtuu markkinahintojen avulla. Hinnat voidaan kuitenkin määrittä myös esimerkiksi DEA-menetelmään perustuvan tehokkuusanalyysin kautta, jolloin erillistä hinta-aineistoa ei tarvita. Tilastokeskuksen aineistoon perustuvat tuottavuusluvut on laskettu käyttämällä arvonlisäystä ja tunneissa mitattua työpanosta. Jakamalla arvonlisäyksen volyymi-indeksi työpanosindeksillä saadaan tuottavuusindeksi, jonka muutokset kuvaavat työn tuottavuuden muutoksia. Arvonlisäys tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa vähentämällä yksikön tuotoksesta (~liikevaihto) tuotannossa käytetyt välituotteet (tavarat ja palvelut) ja markkinattomassa tuotannossa laskemalla yhteen palkansaajakorvaukset, kiinteän pääoman kuluminen sekä mahdolliset tuotannon ja tuonnin verot. Kansantalouden tilinpidon aineistossa tuotteet arvotetaan toteutuneiden hintojen perusteella. Markkinahinnoista vähennetään tuoteverot ja lisätään tukipalkkiot. Mikäli hintoja ei voi noteerata, kuten on asia julkisen toiminnan palvelujen osalta, käytetään tuotantokustannuksia. Vuoden 2003 lausuntoon nähden kansantalouden tilinpitoon perustuvien lukujen laskennassa on tapahtunut pieniä muutoksia koskien hintojen määräytymistä ja deflatointia. Menetelmiä on tarkemmin esitelty Tilastokeskuksen Tuottavuuskatsauksessa (Räty, 2006). Yritysaineistossa arvonlisäystä mitataan jalostusarvon avulla (Jalostusarvo = Liikevoitto/-tappio - Käyttöomaisuuden myyntivoitot + Poistot ja arvonalentumiset yhteensä + Henkilökulut yhteensä). Edellä kuvatun laskentatavan (arvonlisäys perushintaan) lisäksi on tarkasteltu bruttokansantuotteen (BKT) kehitystä markkinahintaan. Tämä saadaan lisäämällä perushintaiseen arvonlisäykseen tuoteverot ja vähentämällä tukipalkkiot. Edellä kuvatuissa laskentatavoissa tarkastelun perusajatuksena on siis kuvata tuottavuutta arvonlisäyksen ja työvoiman määrään suhteena (euroa/työtunti). Laskemalla tämän indeksin suhteelliset vuosimuutokset saadaan arvioitua tuottavuuden vuosittaisia muutoksia. Vuonna 2006 tilastokeskus esitteli kansantalouden tilinpidon uudet tuottavuusmittarit (Aulin- Ahmavaara ja Pasanen, 2006) sekä siihen perustuvan aineiston vuosilta Uudet tuottavuusmittarit mahdollistavat kokonaistuottavuuden muutoksen tarkastelun. Menetelmä huomioi siis kaikki tuotannossa käytetyt panostekijät samalla tavoin. Menetelmä on nimetty tämän periaatteen pohjalta: K=pääoma (capital), L=työ (labour), E=energia (energy), M=materiaalit (materials) ja S=palvelut (services). Toisin kuin työn tuottavuuden mittaamiseen perustuneessa aikaisemmassa menetelmässä, kaikkia panoksia käsitellään siis samalla tavalla niiden aiheuttamien kustannusten kautta. Laatuerojen huomioimiseksi kukin panostekijä sisältää useita mahdollisimman homogeenisia luokkia. Menetelmä edellyttää panosten käyttö- ja hintatietojen tuottamista kaikille tarkastelussa oleville luokille. Varsinainen toimialakohtainen tuottavuuden kehitys lasketaan näiden tietojen perusteella Törnqvist-indeksin avulla. Tässä tarkastellaan siis kahden peräkkäisen vuoden tuotoksen muutoksen ja panosten käytön muutoksen suhdetta. Käytännössä tämä lasketaan vähentämällä peräkkäisten vuosien tuotosten suhteen logaritmista erityyppisten panosten käytön suhteellisten 4

5 muutosten logaritmit. Tuotos lasketaan kansantalouden tilinpidon mukaisesti ja kutakin panosluokkaa painotetaan kahden peräkkäisen vuoden keskimääräisillä arvo-osuuksilla. Viimeisenä käytettävänä menetelmänä tässä lausunnossa on tehokkuusanalyysiin perustuva tuottavuuden muutoksen arviointi. Sen lähtökohtana on tuotantofunktion eli tehokkaan rintaman määrittäminen. Tarkastelemalla tuotantoyksiköiden toiminnassa tapahtuneita muutoksia suhteessa eri ajanjaksojen tehokkaaseen rintamaan voidaan laskea tuottavuuden muutos. Toisin kuin työn tuottavuuden osalta, tuottavuuden absoluuttista tasoa kuvaavaa aikasarjaa ei sen sijaan saada määritettyä. Käytännössä tehokas rintama voidaan määrittää DEA-menetelmällä tai jonkin parametrisen menetelmän (kuten stokastinen rintama-analyysi (SFA)) avulla. Käytännössä tuottavuuden muutoksia tarkastellaan rintamamallien tapauksessa niin sanotun Malmquist-indeksin ja sen komponenttien avulla. Malmquist indeksin perusajatuksena on kuvata yksittäisen yksikön tuottavuuden muutosta vertaamalla sitä saman ja eri periodin tehokkaaseen rintamaan. Tämä voidaan tehdä yksinkertaisesti tehokkuuslukujen suhteella T CRS0 (x 1,y 1 )/T CRS0 (x 0,y 0 ), missä alaindeksit CRS (constant returns to scale) kertovat, että tehokkuutta mitataan suhteessa vakioskaalatuottorintamaan ja yläindeksi että rintamana käytetään ensimmäisen periodin tilannetta. Panosten ja tuotosten yläindeksit kertovat, miltä vuodelta tarkasteltavat panosten ja tuotosten arvot ovat. Yksikön jakson 0 ja 1 toiminnan tehokkuuksia mitataan siis suhteessa jakson 0 vakioskaalatuottorintamaan, jolloin suhde kuvaa tuottavuudessa tapahtunutta muutosta. Yhtä hyvin muutosta voidaan tarkastella suhteessa jälkimmäisen jakson teknologiaan suhteella T CRS1 (x 1,y 1 )/T CRS1 (x 0,y 0 ). Jotta ei tarvitse tehdä mielivaltaista valintaa, otetaan yllä mainituista suhteista geometrinen keskiarvo. Tuottavuuden laskennassa tarvittavat tehokkuusluvut voidaan tuottaa helposti DEA-menetelmällä. Keskimääräinen tuottavuuden muutos saadaan laskemalla yhtiökohtaisista luvuista geometrinen keskiarvo. Tuottavuuden muutosta kuvaava Malmquist-indeksi voidaan jakaa erilaisiin osiin. Ensimmäinen vaihtoehto on jakaa tuottavuuden muutos vakioskaalatuottorintamassa tapahtuneeseen muutokseen eli teknologian kehitykseen ja yhtiöiden vakioskaalatuotto-oletukseen perustuvissa tehokkuusluvuissa tapahtuneeseen suhteelliseen muutokseen eli niin sanottuun catch up -tekijään. Myöhemmin on kehitetty tapa, jossa jaon perustana on muuttuvien skaalatuottojen rintamassa tapahtuneet muutokset. Tällöin indeksi jaetaan muuttuvien skaalatuottojen rintamassa tapahtuneisiin muutoksiin, yksikön tehokkuusluvussa tapahtuneeseen muutokseen sekä jäljelle jäävään osaan, joka kuvaa yksikön skaalatehokkuudessa tapahtunutta muutosta. Muuttuvien skaalatuottojen oletukseen perustuviin tehokkuuslukuihin viitataan tekstissä alaindeksillä VRS (variable returns to scale). Yhtiön tuottavuuden muutosta kuvaava Malmquist-indeksi (M) on siis jaettavissa eri tekijöihin seuraavasti M = (EC CRS ) (TC CRS ) tai M = (EC VRS ) (TC VRS ) (SC VRS ) Missä EC on tehokkuusluvun muutos (efficiency change), TC on tehokkuusrintaman muutos (technology change) ja SC skaalatuoton muutos (scale change). Tuottavuuden muutoksen eri komponenttien tarkempi laskentatapa on esitelty Mukherjeen ym. (2001) julkaisemassa artikkelissa. 5

6 Tuottavuuden muutosten keskiarvojen laskennassa on käytetty geometrisia keskiarvoja. Malmquist-indeksien ja sen komponenttien osalta esitetyt keskimääräiset tuottavuuden muutokset on laskettu vuosittaisista yhtiökohtaisista luvuista käyttämällä geometrista keskiarvoa. Tällöin keskiarvot kuvaavat parhaiten sitä taso, mikä kaikkien yhtiöiden tulisi saavuttaa. Toisaalta keskiarvo ei tällöin (painottamattomana) kuvaa toimialan tuottavuuskehitystä, joka riippuu varsinkin suurten yhtiöiden tuottavuuden kehityksestä. 3 Tuottavuus Tilastokeskuksen aineiston mukaan Tässä luvussa esitetään yhteenveto tuottavuuskehityksestä Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpidon aineiston sekä yritysaineiston pohjalta. Tulosten laskentatapoja on esitelty luvussa 2. Kansantalouden tilinpidossa aineistoa on tarkasteltu eri tasoilla käyttäen hyväksi toimialaluokitusta. Tarkastelut on tehty koko kansantalouden tasolla (Toimialat yhteensä ja BKT/työtynnit), yhteensä toimialoilla C, D ja E (C = Mineraalien kaivu, D = Teollisuus ja E = Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto). Lisäksi on tarkasteltu toimialoittaista tilannetta luokissa D ja E sekä tarkemmin luokan E osalle Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto (Luokka 40). Kansatalouden tilinpidon aineiston osalta on tarkasteltu vuosia Taulukossa 1 on esitetty eri toimialaluokkien keskimääräiset työn tuottavuuden muutokset eri ajanjaksoilla. Voidaan havaita, että tuottavuuskehitys on tarkastelujakson loppupuolella jonkin verran hidastunut. Toimialaluokkien E ja 40 tulokset asettuvat koko kansantalouden ja teollisuuden tuottavuuskehityksen välille. Kuvassa 1 on tarkastelu tuottavuuden vuosimuutoksia. Kuvassa arvo 1 viittaa tuottavuuden pysymiseen samalla tasolla ja esimerkiksi arvo 1,05 vastaavasti 5 % tuottavuuden vuosikasvuun. Havaitaan, että toimialaluokissa E ja 40 vuosimuutos on vaihdellut voimakkaasti. Vuosien välillä on erityisen voimakas tuottavuuden nousu ja vastaavasti vuosina tuottavuus on laskenut. Julkisen sektorin tuottavuuden kehitys on käytännössä nolla, koska tuotoksen arvo määrätään käytettyjen panosten arvon kautta. Tämä selittää osaltaan sitä, että koko kansantalouden tuottavuuskehitys on alempi kuin teollisuuden. Taulukko 1 Työn tuottavuuden keskimääräiset vuosimuutokset eri ajanjaksoilla kansantalouden tilinpidon ja yritysaineston (luokka 401) perusteella Toimialaluokka Toimialat yht. 3,77 % 3,36 % 3,31 % BKT/työtunnit 2,81 % 2,39 % 2,30 % C, D, E 5,88 % 5,66 % 6,15 % D 6,01 % 5,97 % 6,51 % E 5,00 % 3,89 % 3,55 % 40 5,44 % 4,34 % 4,30 % 401-4,42 % 3,75 % 6

7 1,2 1,15 1,1 1,05 1 Toimialat yht. C, D, E E 40 0,95 0, Kuva 1 Työn tuottavuuden vuosimuutokset Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpidon aineiston mukaan keskeisissä toimialaluokissa Yritysaineistosta on tarkasteltu luokkaa 401 Sähkön tuotanto, jakelu ja myynti vuosilta Tuottavuuden vuosimuutokset on esitetty kuvassa 2. Vertailukohtana on edellä tarkasteltu kansantalouden tilinpidon sähkö-, kaasu- ja lämpöhuoltoa (Luokka 40) koskeva aineisto. Keskimääräiset vuosimuutokset on esitelty taulukossa 1. 1,30 1,25 1,20 1,15 1,10 1, ,00 0,95 0, Kuva 2 Työn tuottavuuden vuosimuutokset energia-alalla kansantalouden tilinpidon ja yritysaineiston mukaan Sähkön tuotannon, jakelun ja myynnin (401) osalta tuottavuuden keskimääräinen vuotuinen kasvu oli 4,42 % eli käytännössä yhtä suuri kuin luokan 40 kansantalouden tilinpidon aineistossa samalla jaksolla (4,34 %). Yritysaineistossa on kuitenkin selvästi suurempi vuosittainen vaihtelu. 7

8 Edellä esitellyt Tilastokeskuksen aineistoon perustuvat tulokset kuvaavat työvoiman tuottavuutta. Tuottavuuden vuosimuutos kuvaa arvonlisän muutosta työtuntia kohti. Esimerkiksi ulkoistaminen vaikuttaa työvoiman määrään, koska osa ennen toimialan yritysten omana työnä tehdyistä tehtävistä on siirtynyt ulkopuolisten yritysten hoidettavaksi ja vastaavasti työpanos ja palkkasumma ei näy toimialalla. Toisaalta ulkoistettaessa ostetut palvelut (välituotekäyttö) tyypillisesti kasvaa. Vaikutuksen voimakkuutta on siten vaikea arvioida. Myös muiden kuin työpanoksen käyttö tulee kuitenkin epäsuorasti huomioitua. Mikäli tuottavuuskehityksen perusteella halutaan arvioida (työvoima)kustannusten muutoksia, on huomioitava inflaation vaikutus. Vuonna 2006 Tilastokeskus esitteli myös uuteen KLEMS-menetelmään perustuvat tuottavuusluvut. Seuraavassa on vertailun vuoksi tarkasteltu toimialaluokkien E ja 40 tuottavuuskehitystä KLEMS-menetelmän kokonaistuottavuutta kuvaavien lukujen pohjalta. KLEMS-menetelmään perustuvat luvut ovat saatavilla ainoastaan vuoteen 2003 asti. Taulukossa 2 on esitetty kokonaistuottavuuden keskimääräiset vuosimuutokset eri ajanjaksoilla. Kuvassa 3 on lisäksi esitetty vuosimuutokset vuosina Taulukko 2 Keskimääräinen kokonaistuottavuuden kasvu eri ajanjaksoilla Toimialaluokka E 0,85 % 0,66 % 2,29 % 40 0,79 % 0,79 % 2,88 % 1,2 1,15 1,1 1,05 KLEMS E KLEMS ,95 0, Kuva 3 Kokonaistuottavuuden vuosimuutokset Voidaan havaita, että KLEMS-menetelmään perustuvat kokonaistuottavuuden vuosimuutokset ovat selkeästi työvoiman tuottavuusmuutoksia alemmat. Toisaalta kokonaistuottavuuden nousu on vuosina ollut selvästi korkeampi kuin tarkastelujakson alkupuolella. 8

9 4 Tuottavuus EMV:n aineiston mukaan Seuraavassa arvioidaan sähkönjakeluyhtiöiden tuottavuuden muuttumista EMV:n kustannustehokkuuden arviointiin keräämän aineiston pohjalta DEA-menetemän avulla. Tuottavuuden kehitystä kuvataan Malmquist-indeksillä (M), sekä tuottavuuden muutoksen taustaa kuvaavilla komponenteilla. Näiden laskentaperiaate on esitetty luvussa 2. Tuottavuuden muutos eli Malmquist-indeksi on jaettu komponentteihin sekä muuttuvien skaalatuottojen oletukseen että vakioskaalatuotto-oletukseen perustuen. Yksi komponentti kuvaa vaihtuvien tai vakioskaalatuottojen mallilla laskettua tehokkaan rintaman siirtymää (TC CRS/VRS ), eli kuinka paljon tehokkaat yhtiöt ovat kyenneet parantamaan tuottavuuttaan. Toinen komponentti kuvaa, kuinka tehottomat yhtiöt ovat kehittyneet suhteessa rintamaan (EC CRS/VRS ). Kolmas komponentti (SC VRS ) kuvaa, skaalatehottomuuden muutosta. Tämä komponentti liittyy vain muuttuvien skaalatuottojen oletukseen perustuvaan analyysiin. Kokonaistuottavuuden muutos eli Malmquist-indeksi lasketaan aina suhteessa vakioskaalatuottorintamaan, jotta voidaan huomioida myös skaalatuotossa tapahtunut muutos. Sähkön jakeluyhtiöiden tuottavuuden muutoksen arviointi perustuu EMV:n julkistamaan jakeluverkonhaltijoiden tehokkuutta kuvaavaan aineistoon vuosilta sekä alustavaan aineistoon vuodelta Aineisto perustuu kaikkien vuosien osalta EMV:n ensimmäisen DEAmallin mukaisiin panos- ja tuotostietoihin (Korhonen ym., 2000 ja Korhonen ja Syrjänen, 2003b), jolloin esim. operatiivisissa kustannuksissa on mukana häviökustannukset. Laatutekijän pois jättämisen vaikutusta on tutkittu erikseen. Vuoden 2005 osalta operatiivisiin kustannuksiin ei aiempien vuosien tapaan ole tehty korjauksia suurten myrskyjen aiheuttamien korjauskustannusten osalta. Laskelmissa käytetään lähtökohtana jakeluverkonhaltijoina toimineiden yritysten joukkoa. Perusaineistoa on karsittu poistamalla suppealla alueella toimivat niin sanotut teollisuusverkot sekä Jeppo Kraft Andelslag. Pellon Sähkö Oy:n luvut on EMV:n aineistossa yhdistetty Tornionlaakson Sähkö Oy:n lukuihin yhtiöiden läheisen yhteyden takia. Tarkastelujakson aikana yhdistyneitä yhtiöitä on käsitelty yhtenä yhtiönä laskemalla yhdistyneiden yhtiöiden lähtötiedot yhteen kaikilta vuosilta. Muokkauksen jälkeen aineistossa oli 86 yhtiötä. Laskennassa on huomioitava, että Malmquist-indeksiä tai jotain sen komponenttia ei välttämättä voida laskea kaikilta vuosilta sellaisille yhtiöille, jotka ovat poikkeavat selkeästi muista yhtiöistä joko kooltaan tai rakenteeltaan. Sellaisia yhtiöitä, joille indeksiä tai sen jotain komponenttia ei voitu laskea kaikilta vuosilta olivat Fortum Sähkönsiirto Oy, Haukiputaan Sähköosuuskunta, Helsingin Energia, Jyväskylä Energia Oy, Koillis-Satakunnan Sähkö Oy, Kymenlaakson Sähköosakeyhtiö, Raahen Energia Oy, Rovakaira Oy, Vaasan Sähkö Oy, Vakka-Suomen Voima Oy, Vantaan Energia Oy, ja Vattenfall Verkko Oy. Nämä yhtiöt ovat kuitenkin mukana analyysissä siltä osin kuin komponentit on voitu laskea sekä myös sitä kautta, että niiden olleessa rintamalla ne vaikuttavat tuottavuuskehityksen komponentteihin muiden yhtiöiden osalta. Keskimääräisten lukujen laskennassa on siis käytetty indeksejä tai niiden komponenttien arvoja niiltä vuosilta, jolta luvut ovat olleet saatavilla Tuottavuuden keskimääräisen muutoksen arvioinnissa muutaman yhtiön puuttumisella on vähäinen merkitys. Liitteessä olevasta yhtiökohtaisesta Malmquist indeksit käsittävästä taulukosta löytyy lisätietoa muun muassa puuttuvista indeksien arvoista. Kun laatutekijä poistettiin, niin ainoastaan Fortum Sähkönsiirto Oy:lle ei voitu laskea muuttuvien skaalatuottojen malliin perustuvia Malmquist indeksin komponentteja. 9

10 Koska EMV:n tehokkuuden arviointi perustuu osin rahamääräisiin mittareihin, on inflaation vaikutus tarpeen ottaa huomioon. Inflaatio vaikuttaa EMV:n aineistossa kuluihin ja tuotoksena käytettyyn siirrettyyn energiaan, jonka yksikkönä tehokkuusanalyyseissä käytettiin siirretyn energian arvoa. Tehostamisvaatimus lasketaan siten inflaatiokorjatuille kustannuksille. Inflaatiokorjauksen jälkeen tulokset ovat paremmin vertailukelpoisia Tilastokeskuksen kiinteillä hinnoilla laskettuihin tuloksiin nähden. Tässä lausunnossa on vuoden 2003 lausunnosta poiketen käytetty deflatoinnissa rakennuskustannusindeksiä (1995=100). EMV on tarkasteluissaan päätynyt siihen, että rakennuskustannusindeksi kuvaa parhaiten sähkönjakeluyhtiöiden kustannuksiin liittyviä hinnan muutoksia. Tuottavuusanalyysissä kulujen ja energian arvon inflaatiokorjaus on siten tehty jakamalla nämä tiedot kyseisen vuoden indeksin arvolla. Kuvassa 4 on verrattu aiemmin käytetyn teollisuuden tuottajahintaindeksin ja rakennuskustannusindeksin kehittymistä Rakennuskustannusindeksi mukainen inflaatio oli keskimäärin 1,96 % vuodessa ja teollisuuden tuottajahintaindeksin mukainen 0,91 % vuodessa. Nyt tarkastelun kohteena olevien vuosien osalta indeksien suhteellisessa kehityksessä ei kuitenkaan ole yhtä suurta eroa. Näiden vuosien aikana teollisuuden tuottajahintaindeksi on muuttunut keskimäärin 1,9 % ja rakennuskustannusindeksi 2,4 %. Indeksien arvot ja vuosimuutokset suhteessa edelliseen vuoteen on esitetty taulukossa Teollisuuden tuottajahintaindeksi Rakennuskustannusindeksi Kuva 4 Teollisuuden tuottajahintaindeksin ja rakennuskustannusindeksin kehitys

11 Taulukko 3 Teollisuuden tuottajahintaindeksin ja rakennuskustannusindeksin arvot ja vuosimuutokset Muutos edellisestä vuodesta Teollisuuden tuottajahintaindeksi Rakennuskustannusindeksi Muutos edellisestä vuodesta ,1-0,90 % 98,9-1,10 % ,4 1,31 % 101,3 2,43 % ,39 % 103,6 2,27 % ,8-1,21 % 105,1 1,45 % ,1 7,46 % 108,2 2,95 % ,7 1,52 % 111,4 2,96 % ,2-0,47 % 112,2 0,72 % ,8 0,56 % 114,3 1,87 % ,9 0,09 % 117,1 2,45 % ,5 2,43 % 121,4 3,67 % Energiamarkkinaviraston aineistoon perustuvat kokonaistuottavuuden keskimääräiset vuosimuutokset eli Malmquist-indeksien (M) vuosimuutosten keskiarvo vuosille on esitetty kuvassa 5. Vertailukohdaksi on sisällytetty Tilastokeskuksen tuottavuusluvut toimialaluokille 40 ja 401. Kuvassa arvo 1 viittaa tuottavuuden pysymiseen samalla tasolla ja esimerkiksi arvo 1,05 vastaavasti 5 % tuottavuuden vuosikasvuun. 1,3 1,25 1,2 1,15 1,1 1, KLEMS M (laatu mukana) M (ei laatua) 0,95 0, Kuva 5 Tuottavuuden vuosimuutokset Energiamarkkinaviraston ja Tilastokeskuksen aineistojen perusteella Keskimääräinen vuosittainen tuottavuuden kasvu Malmquist-indeksin perusteella vaihtelee välillä 2,01-2,38 % riippuen siitä, onko laatu mukana vai ei. Laatutekijän poistamisella mallista ei siten ole suurta vaikutusta keskimääräiseen kokonaistuottavuuden muutokseen. Tuottavuuden parannus on lukujen mukaan selvästi alempi kuin Tilastokeskuksen aineistoon perustuva työn tuottavuuden muutos. Myös KLEMS-menetelmään perustuva keskimääräinen 11

12 kokonaistuottavuuden muutos (2,88 %) on aineistojen päällekkäisen osan ( ) osalta hiukan korkeampi kuin Malmquist-indeksiin perustuva (2,38 % tai 2,18 %). Vuosittaiset vaihtelut ovat suuria kaikissa tuottavuutta kuvaavissa luvuissa. EMV:n aineistoon perustuva kokonaistuottavuus on muihin lukuihin verrattuna suhteellisen vakaa. Toisaalta aineistoilla on myös yhteisiä piirteitä. Esimerkiksi vuosien vahva työn tuottavuuden nousu näkyy myös EMV:n aineistossa ajanjakson suurimpana tuottavuuden kasvuna. Alla olevassa taulukossa 4 on tarkasteltu tuottavuuden muutosta kuvaavan Malmquist-indeksin komponentteja. Luvut ovat keskiarvoja vuosille Taulukko 4 Malmquist-indeksin komponentit keskimäärin Komponentti Lyhenne Muutos Muutos Laatu Ei Laatua Tuottavuuden muutos (Malmquist-indeksi) M 2,38 % 2,01 % Tehokkuuden muutos, vakioskaalatuotto EC CRS 0,08 % -0,45 % Rintaman muutos, vakioskaalatuotto TC CRS 2,32 % 2,47 % Tehokkuuden muutos, muuttuvat skaalatuotot EC VRS 0,21 % -0,26 % Rintaman muutos, muuttuvat skaalatuotot TC VRS 2,06 % 2,26 % Skaalan muutos, muuttuvat skaalatuotot SC VRS 0,18 % 0,01 % Keskimääräinen rintaman eli teknologian muutos on siis analyysin mukaan 2,06-2,47 % vuosittain mallista ja skaalatuotto-oletuksesta riippuen. Tämä siis tarkoittaa parannusta, jota tehokkaalla rintamalla olevilta yhtiöiltä on historiallisesti havaittu ja siten kohtuullista odottaa. Vakioskaalatuotto-oletuksen mukainen tehokkaan rintaman muutos on hieman suurempi kuin muuttuvien skaalatuottojen mukainen. Suhteellisen tehokkuuden keskimääräinen vuosimuutos vaihtelee välillä -0,45-0,21 %. Tämä prosenttiluku ilmaisee, kuinka paljon tehottomien yksiköiden asema on muuttunut suhteessa rintamaan. Tässä tapauksessa ilman laatua lasketut luvut osoittavat tehottomien yksiköiden keskimäärin jääneen jälkeen rintaman kehityksestä. Tästä syystä rintaman siirtymää kuvaava keskimääräinen muutos on kokonaistuottavuuden kehitystä suurempi. Viimeinen tarkastelluista komponenteista kuvaa skaalatuoton muutosta. Sen arvo on pieni molemmilla malleilla. Tämä komponentti heijastelee muutosta yhtiön skaalatehokkuudessa eli siinä, kuinka lähellä vaihtuvien skaalatuottojen mallin rintama on vakioskaalatuottojen rintamaa. EMV:n perusmallimallilla lasketut vuosittaiset keskimääräiset muutokset Malmquist-indeksin eri komponenteissa on esitetty kuvassa 6. Perusmallissa on laatu mukana. Tulokset mallille, jossa ei ole laatua, on esitetty kuvassa 7. 12

13 1,10 1,05 1,00 0,95 M EC_C TC_C EC_V TC_V SC 0, Kuva 6 Tuottavuuden vuosimuutosten eri komponentit EMV:n aineistolle 1,10 1,05 1,00 0,95 M EC_C TC_C EC_V TC_V SC 0, Kuva 7 Tuottavuuden vuosimuutosten eri komponentit EMV:n aineistolle ilman laatua Vaikka keskimääräinen tuottavuuden muutos näyttää olevan laadusta riippumaton, on laadun mukanaololla selkeä vaikutus Malmquist-indeksin komponentteihin. Ilman laatua lasketut tuottavuusluvut ovat jonkin verran vakaampia kuin laatutekijän sisältävät luvut. Tämä on loogista, sillä mallissa olevista tekijöistä juuri laatutekijään sisältyy useamman vuoden keskiarvon käytöstä huolimatta selvää satunnaista vaihtelua. Toisaalta ilma laatua lasketuissa luvuissa tehottomat yhtiöt ovat jääneet keskimäärin jälkeen rintaman kehityksestä. Vuosien välinen muutos poikkeaa sekä rintaman että tehokkuuden muutosta kuvaavan komponentin osalta voimakkaasti 13

14 muusta aineistosta, sillä silloin tuottavuuskehitystä on poikkeuksellisen vahvasti ajanut tehottomien yksiköiden tuottavuuden nousu. Nyt kun käytössä on useamman vuoden aineisto, ovat eri mallivaihtoehtojen tuottamat keskimääräiset tuottavuuden muutokset suhteellisen lähellä toisiaan. Malliversion valinnalla on siten suhteellisen pieni vaikutus. Myös kokonaistuottavuuden muutos ja rintaman muutos ovat koko tarkastelujakson keskiarvoissa melko lähellä toisiaan. Tämä on luonnollista vakaassa toimintaympäristössä, jossa tehottomuuden poistamiseen ei ole ollut selkeitä kannustimia. 5 Johtopäätökset ja suositukset Tuottavuuskehitystä on tässä raportissa arvioitu sekä Tilastokeskuksen aineistoon perustuen että EMV:n tehokkuuden arvioinnissa käyttämän aineiston pohjalta. Energiamarkkinaviraston tehokkuuden arviointia varten keräämää luotettavaa aineistoa on nyt ollut saatavilla seitsemältä vuodelta ( ). Tuottavuuskehitys on laskettu tämän aineiston pohjalta DEA-menetelmän ja Malmquist-indeksien avulla 86 yhtiölle. Inflaation vaikutus on eliminoitu korjaamalla euromääräisiä lähtötietoja rakennuskustannusindeksillä. Myös Tilastokeskuksen aineistoon perustuvat tulokset ovat inflaatiosta riippumattomat. Energiamarkkinaviraston tehokkuustutkimuksissa käyttämästä aineistosta laskettu tuottavuuden muutosta kuvaava Malmquist-indeksi paljastaa, että sähkönjakeluyhtiöiden keskimääräinen vuotuinen tuottavuuden parannus on ollut vuosina noin 2,4 %. Luku on laskettu EMV:n tehokkuuden arviointimallissa käyttämillä tiedoilla. Tilastokeskuksen aineistossa keskimääräinen työn tuottavuuden vuosimuutos oli kansantalouden tilinpidon aineiston mukaan sähkö-, kaasu- ja vesihuollossa 3,9 % ja sähkö-, kaasu- ja lämpöhuollossa 4,3 % sekä sähkön tuotannon, jakelun ja myynnin käsittävässä yritysaineistossa 4,4 %. Vastaavasti kokonaistuottavuuden muutosta kuvaava KLEMS-menetelmän pohjalta laskettu tuottavuuden muutos oli vuosina toimialaluokalle E keskimäärin 2,3 % ja toimialaluokalle 40 keskimäärin 2,9 %. Kokonaistuottavuuden osalta EMV:n aineistoon perustuvat tulokset ovat siten hyvin linjassa tilastokeskuksen aineistoon perustuvien tulosten kanssa. Yllämainitut luvut kuvaavat alan keskimääräistä kehitystä. Mukana ovat kaikki yhtiöt, joista vain osa on tehokkaita. Luvut eivät siten lähtökohtaisesti sovellu yleiseksi tuottavuuden parantamistavoitteeksi tehokkaille yhtiöille. Tähän tarkoitukseen parempi arvio on niin sanottu rintaman siirtymistä kuvaava Malmquist-indeksin komponentti. Tätä siirtymää kuvaava luku oli muuttuvien skaalatuottojen mallin mukaan vuosina keskimäärin 2,06 %. Vastaavasti suhteellisen tehokkuuden keskimääräinen vuosimuutos oli 0,21 %. Tulosten analyysissä ei ole tullut esiin mitään, mikä antaisi aihetta vaihtaa yleistä tuottavuuden kehitystä vastaavan tehostamistavoitteen määräytymisperustetta. Vuoden 2003 suosituksen pohjana ollut muuttuvien skaalatuottojen malliin perustuvat tehokkaan rintaman siirtymä on uuden aineiston mukaisesti ollut vuosina keskimäärin 2,06 %. Tehokkaan rintaman siirtymää kuvaava komponentti on siten ollut hiukan alempi kuin vuonna 2003 annetussa lausunnossa esitetty, ja tehostamistavoitetta suositellaan tarkistettavaksi vastaavasti alaspäin. Viitteet Korhonen, P., Syrjänen, M., Tötterström, M. (2000) Sähkönjakelu-verkkoliiketoiminnan kustannustehokkuuden mittaaminen DEA-menetelmällä, Energiamarkkinaviraston julkaisuja 1/

15 Korhonen, P., Syrjänen, M. (2003b) Evaluation of Cost Efficiency in Finnish Electricity Distribution, Annals of Operations Research 121, Korhonen, P., Syrjänen, M. (2003a), Lausunto sähköverkkotoiminnalle asetettavasta yleisestä tehostamisvaatimuksesta, 30. joulukuuta 2003, Helsingin kauppakorkeakoulu Mukherjee, K., Ray, S.C., Miller, S.M. (2001) Productivity growth in large US commercial banks: The initial post-deregulation period, Journal of Banking and Finance 25, Räty, M. (2006) Kansantalouden tilinpidon uudet hinta- ja volyymimenetelmät, Pasanen, A (toim.) Tuottavuuskatsaus 2006, Katsauksia 2006/4, Tilastokeskus Aulin-Ahmavaara, P., Pasanen, A. (2006) Kansantalouden tilinpidon uuden tuottavuusmittarit, Pasanen, A (toim.) Tuottavuuskatsaus 2006, Katsauksia 2006/4, Tilastokeskus 15

16 Liite: Yhtiökohtaiset Malmquist-indeksit ja sen komponentit 16

17 M EC_C TC_C EC_V TC_V SC M EC_C TC_C EC_V TC_V SC Alajärven Sähkö Oy 1,13 1,12 1,01 1,21 0,93 1,00 0,95 0,83 1,15 0,80 1,19 1,00 Asikkalan Voima Oy 1,12 1,08 1,03 1,08 1,01 1,03 1,04 1,02 1,02 0,99 1,09 0,97 E.ON Finland Oyj 1,03 0,96 1,08 0,97 1,08 0,99 1,06 0,99 1,07 1,05 1,04 0,98 Ekenäs Energi 0,88 0,83 1,06 0,83 1,06 0,99 1,02 0,97 1,06 1,02 1,01 1,00 Enontekiön Sähkö Oy 1,25 1,23 1,02 1,25 0,98 1,02 1,06 0,98 1,08 0,93 1,13 1,01 ESE-Verkko Oy 1,17 1,11 1,06 1,11 1,05 1,00 1,04 0,94 1,11 0,95 1,10 1,00 Esse Elektro-Kraft Ab 1,34 1,00 1,34 1,00 1,37 0,98 1,16 1,00 1,16 1,00 1,23 0,94 Etelä-Suomen Energia Oy 1,12 1,07 1,04 1,10 1,02 1,00 1,04 0,93 1,12 0,93 1,13 1,00 Forssan Energia Oy 0,91 0,91 1,00 0,93 0,99 1,00 1,18 1,03 1,14 1,07 1,10 1,00 Fortum Sähkönsiirto Oy 1,10 1,01 1,09 1,00 NA NA 0,94 0,93 1,02 1,00 NA NA Haminan Energia Oy 1,10 1,10 1,00 1,21 0,92 0,99 1,04 0,97 1,07 1,03 1,01 1,00 Haukiputaan Sähköosuuskunta NA 1,00 NA 1,00 NA NA NA 1,00 NA 1,00 NA NA Helsingin Energia NA 1,00 NA 1,00 NA NA NA 1,00 NA 1,00 NA NA Herrfors Oy Ab 0,94 0,93 1,01 0,94 1,00 1,00 0,79 0,74 1,06 0,73 1,08 1,00 Hiirikosken Energia Oy 1,01 0,99 1,02 0,99 1,04 0,99 0,98 0,93 1,06 1,01 1,00 0,97 Iin Energia Oy 1,10 1,02 1,08 1,08 1,02 1,00 0,94 0,88 1,07 0,88 1,09 0,97 Iitin Sähkö Oy 1,01 1,02 0,99 0,95 1,06 1,00 0,78 0,76 1,02 0,76 1,02 1,01 Imatran Seudun Sähkö Oy 1,19 1,16 1,02 1,13 1,06 1,00 1,00 0,93 1,07 0,96 1,04 1,00 Inergia Oy 1,10 1,05 1,04 1,07 1,02 1,00 0,85 0,79 1,07 0,78 1,08 1,00 Jakobstads Energiverk 1,09 1,02 1,07 0,98 1,13 0,99 0,91 0,85 1,07 0,89 1,03 0,99 Joroisten Energialaitos 1,16 1,13 1,02 1,03 1,10 1,02 0,77 0,75 1,03 0,77 1,01 0,99 Joutsenon Energia Oy 1,01 1,02 0,99 1,03 0,98 0,99 0,96 0,89 1,08 0,87 1,10 1,00 Jylhän Sähköosuuskunta 0,86 0,94 0,91 0,96 0,91 0,99 0,90 0,86 1,04 0,85 1,06 1,00 Jyväskylän Energia Oy 1,01 1,01 0,99 1,03 0,98 0,99 1,07 0,95 1,13 0,94 1,12 1,01 Järvi-Suomen Energia Oy 0,94 1,00 0,94 1,00 0,95 0,99 0,97 1,00 0,97 1,00 0,87 1,11 Kainuun Energia Oy 0,93 0,93 1,00 0,79 1,09 1,08 1,09 1,07 1,02 1,34 0,83 0,97 Kemin Energia Oy 1,08 1,04 1,04 1,03 1,05 1,00 1,17 1,11 1,06 1,11 1,05 1,00 Keminmaan Energia Oy 1,05 1,08 0,97 1,09 0,96 1,00 1,16 1,10 1,05 1,08 1,06 1,01 Keravan Energia Oy 1,01 1,00 1,00 1,00 0,99 1,02 0,99 0,89 1,11 0,95 1,03 1,01 Keuruun Sähkö Oy 0,87 0,85 1,02 0,86 1,06 0,95 1,08 1,09 0,99 1,07 1,01 1,01 Koillis-Lapin Sähkö Oy 1,12 1,16 0,97 1,10 1,02 1,00 0,88 0,78 1,13 0,87 1,02 0,99 Koillis-Satakunnan Sähkö Oy 1,01 1,00 1,01 1,00 NA NA 0,99 1,00 0,99 1,00 NA NA Kokemäen Sähkö Oy 1,13 1,08 1,05 1,14 0,99 1,00 0,89 0,86 1,03 0,79 1,12 1,00 Kokkolan Energia 1,11 1,10 1,01 1,13 0,99 1,00 0,98 0,86 1,14 0,85 1,15 1,00 Korpelan Voima Kuntayhtymä 0,93 0,90 1,03 0,89 1,04 1,00 1,20 1,05 1,14 1,17 1,04 0,99 Kronoby Elverk 0,93 0,91 1,02 0,93 1,00 1,00 1,10 1,07 1,03 1,00 1,11 1,00 KSS Energia Oy 1,02 0,98 1,04 0,98 1,05 1,00 0,96 0,88 1,08 0,89 1,07 1,00 Kuopion Energia 0,80 0,87 0,92 0,89 0,90 1,00 1,01 0,87 1,16 0,88 1,15 1,00 Kuoreveden Sähkö Oy 1,26 1,22 1,04 1,22 1,03 1,00 0,77 0,77 1,00 0,75 1,03 1,00 Kymenlaakson Sähkö Oy 0,99 0,97 1,01 1,00 NA NA 1,05 0,99 1,06 1,00 NA NA Köyliön-Säkylän Sähkö Oy 1,29 1,31 0,99 1,37 0,94 1,00 0,99 0,83 1,19 0,85 1,18 0,99 Lahti Energia Oy 0,92 0,85 1,08 0,92 1,01 0,99 1,28 1,23 1,05 1,15 1,12 1,00 Laihian Sähkö Oy 0,95 0,94 1,00 0,92 1,03 1,00 0,96 0,90 1,06 0,92 1,07 0,96 Lammaisten Energia Oy 1,07 1,01 1,06 1,01 1,07 0,99 0,97 0,95 1,02 0,97 1,00 1,00 Lankosken Sähkö Oy 0,87 0,91 0,95 0,99 0,88 0,99 1,01 1,02 0,99 0,95 1,06 1,00 Lappeenrannan Energia Oy 1,01 0,99 1,02 0,98 1,03 1,00 1,11 1,04 1,06 1,05 1,05 1,00 Lehtimäen Sähkö Oy 1,24 1,12 1,11 1,00 1,60 0,77 0,91 0,92 0,99 1,00 0,88 1,04 Leppäkosken Sähkö Oy 1,07 1,07 1,00 1,07 1,01 0,99 1,05 1,04 1,01 1,03 1,02 1,00 Muonion Sähköosuuskunta 1,24 1,22 1,01 1,16 1,07 1,00 1,42 1,40 1,01 1,38 1,01 1,01 Mäntsälän Sähkö Oy 0,98 1,00 0,98 0,98 1,00 1,00 1,01 0,84 1,20 0,90 1,13 1,00 Naantalin Energia Oy 0,86 0,86 1,01 0,94 0,92 0,99 0,94 0,87 1,08 0,92 1,01 1,01 Nurmijärven Sähkö Oy 1,07 1,07 1,00 1,05 1,01 1,01 0,87 0,75 1,15 0,77 1,11 1,01 Nykarleby Affärsverk 0,95 1,01 0,94 1,02 0,94 0,99 1,18 1,08 1,09 1,04 1,11 1,01 Oulun Energia 1,02 1,00 1,02 1,00 1,03 0,99 1,14 1,00 1,14 1,00 1,14 1,00

18 M EC_C TC_C EC_V TC_V SC M EC_C TC_C EC_V TC_V SC Oulun Seudun Sähkö 1,12 1,03 1,09 1,05 1,09 0,99 0,96 0,95 1,01 0,95 1,00 1,01 Outokummun Energia Oy 0,79 0,75 1,06 0,76 1,09 0,96 1,33 1,35 0,98 1,29 0,97 1,06 Oy Turku Energia Ab 0,86 0,87 0,99 0,86 1,00 1,01 0,93 0,82 1,14 0,82 1,14 1,00 Paneliankosken Voima Oy 0,99 1,00 0,99 1,01 0,98 0,99 1,26 1,05 1,19 1,02 1,23 1,00 Parikkalan Valo Oy 0,77 0,81 0,96 0,79 0,99 0,98 1,11 1,11 1,00 1,09 1,00 1,02 Pohjois-Karjalan Sähkö Oy 0,98 1,01 0,97 0,89 1,09 1,00 1,01 1,00 1,00 1,16 0,79 1,09 Pori Energia 0,96 0,92 1,05 0,91 1,05 1,01 0,98 0,92 1,07 0,92 1,07 1,00 Porvoon Energia Oy 1,06 1,04 1,02 1,05 1,02 1,00 0,86 0,83 1,03 0,83 1,04 1,00 Raahen Energia Oy NA 1,00 NA 1,00 NA NA NA 1,00 NA 1,00 NA NA Rantakairan Sähkö Oy 1,19 1,17 1,01 1,22 0,97 1,00 0,93 0,92 1,02 0,85 1,09 1,00 Rauman Energia Oy 1,10 1,04 1,05 1,01 1,09 1,00 1,05 0,96 1,10 0,99 1,06 0,99 Rovakaira Oy 1,00 1,03 0,97 1,02 1,02 0,96 1,09 0,96 1,15 1,02 1,04 1,03 Rovaniemen Energia Oy 1,05 1,00 1,05 1,00 1,05 0,99 0,94 0,96 0,98 0,96 0,98 1,00 Sallila Energia Oy 0,93 0,90 1,04 0,89 1,06 1,00 1,00 0,92 1,09 1,02 1,00 0,99 Savon Voima Oyj 0,97 0,95 1,02 0,90 1,09 0,99 1,06 1,03 1,03 1,28 0,80 1,03 Seinäjoen Energia Oy 0,91 0,90 1,00 0,96 0,99 0,95 1,06 0,94 1,12 0,94 1,12 1,00 Tampereen Sähköverkko Oy 1,08 1,02 1,05 1,01 1,07 1,00 0,98 0,89 1,11 0,89 1,11 0,99 Tenergia Oy 0,91 0,95 0,96 1,00 0,90 1,01 1,20 1,05 1,14 1,00 1,21 0,99 Tornion Energia Oy 1,22 1,02 1,20 1,00 1,23 1,00 0,82 0,88 0,93 0,94 0,87 1,00 Tornionlaakson Sähkö Oy 1,11 1,11 1,00 1,12 1,00 0,99 1,06 1,01 1,05 1,01 1,03 1,01 Utsjoen Sähköosuuskunta 1,30 1,27 1,03 1,16 1,11 1,01 0,90 0,85 1,06 0,89 1,03 0,99 Vaasan Sähkö Oy 1,00 0,97 1,03 1,00 1,01 0,99 0,82 0,78 1,06 0,85 NA NA Vakka-Suomen Voima Oy 0,99 0,97 1,02 0,98 1,02 0,99 1,24 1,24 1,00 1,23 1,01 0,99 Valkeakosken Energia Oy 1,08 1,05 1,03 1,00 1,09 0,99 0,96 0,89 1,08 0,92 1,04 1,01 Vantaan Energia Oy 1,01 1,00 1,01 1,00 1,03 0,99 1,09 1,00 1,09 1,00 1,09 1,00 Vatajankosken Sähkö Oy 1,13 1,13 1,00 1,12 1,00 1,00 1,00 1,01 1,00 1,01 1,00 1,00 Vattenfall Verkko Oy 0,98 0,94 1,03 0,89 1,14 0,96 0,99 0,99 1,00 1,06 0,93 1,00 Vetelin Sähkölaitos Oy 1,08 1,05 1,03 0,99 1,07 1,02 0,86 0,83 1,04 0,85 1,02 1,00 Vimpelin Voima Oy 1,06 0,98 1,08 1,01 1,09 0,98 0,80 0,76 1,04 0,76 1,05 0,99 Vörå Elektricitetsverk Ab 0,83 0,79 1,05 0,78 1,07 0,99 1,21 1,20 1,01 1,18 1,07 0,96 Yli-Iin Sähkö Oy 1,16 1,17 0,99 1,00 1,09 1,07 1,08 1,09 0,99 1,00 1,09 0,99 Ääneseudun Energia Oy 1,02 0,97 1,04 0,95 1,04 1,03 0,98 0,89 1,10 0,93 1,06 1,00

19 M EC_C TC_C EC_V TC_V SC M EC_C TC_C EC_V TC_V SC Alajärven Sähkö Oy 1,02 1,14 0,89 1,11 0,91 1,02 1,02 0,98 1,04 0,98 1,02 1,02 Asikkalan Voima Oy 0,73 0,77 0,95 0,77 1,00 0,95 1,05 1,03 1,02 1,02 0,99 1,03 E.ON Finland Oyj 1,21 1,16 1,04 1,32 0,94 0,97 0,84 0,91 0,92 0,94 0,91 0,98 Ekenäs Energi 1,18 1,10 1,07 1,11 1,07 1,00 0,96 1,01 0,96 1,01 0,96 1,00 Enontekiön Sähkö Oy 1,18 1,27 0,93 1,29 0,90 1,01 1,06 1,10 0,96 1,11 0,94 1,01 ESE-Verkko Oy 0,96 0,99 0,97 1,00 0,96 1,01 1,09 1,19 0,92 1,17 0,94 1,00 Esse Elektro-Kraft Ab 1,21 1,00 1,21 1,00 1,26 0,96 0,88 1,00 0,88 1,00 0,86 1,03 Etelä-Suomen Energia Oy 0,98 1,09 0,89 1,08 0,92 0,98 1,13 1,09 1,04 1,08 1,04 1,01 Forssan Energia Oy 1,34 1,42 0,94 1,35 0,99 1,01 0,95 1,01 0,94 0,99 0,95 1,01 Fortum Sähkönsiirto Oy 0,92 0,95 0,96 1,00 NA NA 0,90 0,88 1,02 1,00 NA NA Haminan Energia Oy 1,06 1,03 1,03 0,98 1,07 1,01 0,87 0,90 0,96 0,87 0,98 1,01 Haukiputaan Sähköosuuskunta NA 1,00 NA 1,00 NA NA NA 1,00 NA 1,00 NA NA Helsingin Energia 0,86 1,00 0,86 1,00 NA NA 0,76 0,84 0,90 1,00 NA NA Herrfors Oy Ab 1,12 1,16 0,97 1,15 0,97 1,01 0,95 0,92 1,03 0,97 1,00 0,97 Hiirikosken Energia Oy 0,88 0,95 0,93 0,91 0,98 0,99 0,88 0,88 1,00 0,87 1,00 1,00 Iin Energia Oy 1,34 1,46 0,92 1,37 1,00 0,98 1,09 1,04 1,05 1,10 0,98 1,00 Iitin Sähkö Oy 1,26 1,38 0,92 1,26 1,01 0,99 1,11 1,09 1,02 1,12 1,00 1,00 Imatran Seudun Sähkö Oy 1,15 1,19 0,96 1,16 0,98 1,00 1,07 1,00 1,07 1,05 1,02 0,99 Inergia Oy 1,23 1,29 0,95 1,27 0,96 1,00 1,00 0,98 1,02 1,00 1,01 0,99 Jakobstads Energiverk 2,22 2,16 1,02 2,06 1,07 1,01 1,07 1,00 1,07 1,00 1,07 1,00 Joroisten Energialaitos 0,96 1,00 0,97 1,06 0,90 1,00 0,92 0,92 1,01 0,93 0,98 1,01 Joutsenon Energia Oy 0,98 1,05 0,93 1,04 0,94 1,00 1,33 1,28 1,04 1,34 1,00 0,99 Jylhän Sähköosuuskunta 0,98 0,98 1,00 0,98 1,00 1,00 1,02 1,03 1,00 1,04 0,98 1,00 Jyväskylän Energia Oy 1,10 1,19 0,92 1,18 0,93 1,00 1,07 1,06 1,01 1,05 1,02 1,00 Järvi-Suomen Energia Oy 0,86 1,00 0,86 1,00 0,79 1,09 1,03 1,00 1,03 1,00 1,02 1,01 Kainuun Energia Oy 1,22 1,25 0,97 1,05 1,13 1,02 0,91 0,91 1,00 1,00 0,84 1,09 Kemin Energia Oy 1,19 1,08 1,10 1,08 1,11 0,99 0,88 1,00 0,88 1,00 0,86 1,02 Keminmaan Energia Oy 1,29 1,15 1,12 1,15 1,12 1,00 0,99 1,00 0,99 1,00 0,99 1,00 Keravan Energia Oy 1,09 1,15 0,95 1,09 1,00 1,00 0,97 0,96 1,01 0,92 1,04 1,01 Keuruun Sähkö Oy 1,00 1,08 0,93 1,04 0,96 1,00 0,97 0,94 1,03 0,97 1,00 1,00 Koillis-Lapin Sähkö Oy 0,84 0,92 0,92 0,85 0,99 1,01 1,00 1,05 0,96 1,04 0,96 1,01 Koillis-Satakunnan Sähkö Oy 0,92 1,00 0,92 1,00 NA NA 0,97 0,99 0,98 1,00 0,85 1,14 Kokemäen Sähkö Oy 0,97 1,03 0,95 1,05 0,92 1,01 1,26 1,27 1,00 1,26 0,99 1,01 Kokkolan Energia 0,74 0,78 0,96 0,77 0,97 1,00 1,24 1,33 0,93 1,35 0,93 0,99 Korpelan Voima Kuntayhtymä 0,94 1,05 0,89 0,97 0,97 0,99 1,08 1,03 1,05 1,11 0,98 1,00 Kronoby Elverk 0,94 1,03 0,91 1,03 0,91 1,01 1,15 1,18 0,98 1,14 1,00 1,01 KSS Energia Oy 1,50 1,55 0,97 1,55 0,97 1,00 1,05 1,07 0,98 1,11 0,94 1,01 Kuopion Energia 1,21 1,31 0,92 1,28 0,95 1,00 1,06 1,00 1,06 1,00 1,06 1,00 Kuoreveden Sähkö Oy 0,92 0,96 0,96 0,94 0,97 1,01 1,36 1,45 0,94 1,47 0,91 1,02 Kymenlaakson Sähkö Oy 0,99 1,07 0,93 1,00 NA NA 0,90 0,91 0,99 1,00 NA NA Köyliön-Säkylän Sähkö Oy 1,08 1,22 0,89 1,16 0,94 0,99 0,89 0,86 1,04 0,87 1,02 1,01 Lahti Energia Oy 0,90 0,86 1,04 0,88 1,03 0,99 1,00 1,07 0,94 1,09 0,91 1,00 Laihian Sähkö Oy 0,98 1,06 0,92 1,03 0,96 1,00 0,99 0,98 1,01 1,02 1,00 0,97 Lammaisten Energia Oy 0,82 0,82 1,00 0,80 1,03 1,00 1,15 1,10 1,04 1,10 1,04 1,00 Lankosken Sähkö Oy 1,21 1,22 1,00 1,06 1,07 1,07 0,98 1,00 0,98 1,00 0,98 1,00 Lappeenrannan Energia Oy 0,90 0,94 0,96 0,94 0,96 1,00 1,03 0,97 1,07 1,05 0,98 1,00 Lehtimäen Sähkö Oy 0,98 0,99 1,00 1,00 0,80 1,23 0,86 0,91 0,94 1,00 0,86 1,00 Leppäkosken Sähkö Oy 1,21 1,27 0,95 1,29 0,94 1,00 0,99 0,97 1,03 1,01 0,98 1,00 Muonion Sähköosuuskunta 0,96 1,01 0,96 1,03 0,94 1,00 0,74 0,73 1,01 0,76 0,97 1,00 Mäntsälän Sähkö Oy 1,24 1,41 0,88 1,34 0,93 1,00 0,85 0,80 1,06 0,84 1,02 1,00 Naantalin Energia Oy 1,13 1,17 0,96 1,09 1,02 1,01 0,96 1,02 0,94 0,95 1,00 1,01 Nurmijärven Sähkö Oy 1,15 1,25 0,92 1,25 0,93 1,00 1,01 1,03 0,98 1,04 0,96 1,01 Nykarleby Affärsverk 0,89 0,93 0,96 0,94 0,95 1,00 0,98 0,95 1,03 0,97 1,00 1,01 Oulun Energia 0,95 1,00 0,95 1,00 0,94 1,01 0,89 1,00 0,89 1,00 0,90 1,00

20 M EC_C TC_C EC_V TC_V SC M EC_C TC_C EC_V TC_V SC Oulun Seudun Sähkö 0,97 0,98 0,99 0,97 1,00 1,00 1,16 1,12 1,03 1,17 0,99 1,00 Outokummun Energia Oy 1,25 1,27 0,98 1,25 1,00 1,00 0,99 0,95 1,04 0,95 1,03 1,01 Oy Turku Energia Ab 1,05 1,08 0,97 1,07 0,99 1,00 1,10 1,20 0,91 1,16 0,94 1,01 Paneliankosken Voima Oy 0,88 0,99 0,89 1,00 0,90 0,98 1,09 1,01 1,09 1,00 1,09 1,00 Parikkalan Valo Oy 1,12 1,27 0,88 1,21 0,91 1,01 1,03 1,02 1,00 1,02 1,00 1,00 Pohjois-Karjalan Sähkö Oy 1,12 1,22 0,92 1,12 0,93 1,07 0,96 0,96 1,00 1,05 0,89 1,02 Pori Energia 1,17 1,15 1,02 1,15 1,02 1,00 1,09 1,16 0,94 1,18 0,92 1,01 Porvoon Energia Oy 0,93 0,95 0,97 0,96 0,97 1,00 0,96 0,94 1,02 1,02 0,97 0,98 Raahen Energia Oy 0,92 0,81 1,13 1,00 0,95 0,97 1,14 1,24 0,92 1,00 1,12 1,01 Rantakairan Sähkö Oy 1,24 1,34 0,93 1,34 0,93 1,00 1,02 1,03 0,99 1,03 0,99 1,00 Rauman Energia Oy 1,10 1,07 1,03 1,05 1,04 1,00 1,18 1,26 0,94 1,26 0,94 1,00 Rovakaira Oy 0,97 1,06 0,92 1,00 NA NA 0,98 1,00 0,98 1,00 NA NA Rovaniemen Energia Oy 1,09 1,04 1,05 1,04 1,05 0,99 1,00 1,01 0,99 1,00 0,95 1,05 Sallila Energia Oy 1,13 1,22 0,93 1,14 1,00 1,00 1,05 1,01 1,03 1,10 0,97 0,98 Savon Voima Oyj 1,12 1,16 0,96 1,09 0,98 1,04 0,98 0,97 1,01 1,03 0,89 1,08 Seinäjoen Energia Oy 1,07 1,05 1,02 1,08 0,99 1,00 1,03 1,16 0,89 1,12 0,92 1,00 Tampereen Sähköverkko Oy 0,95 0,95 1,00 1,02 0,94 1,00 0,86 0,90 0,95 0,96 0,91 0,98 Tenergia Oy 0,94 1,00 0,94 1,00 0,93 1,01 0,91 1,00 0,91 1,00 0,91 1,00 Tornion Energia Oy 0,96 0,92 1,04 0,88 1,08 1,00 0,94 0,91 1,03 0,93 1,02 0,99 Tornionlaakson Sähkö Oy 0,99 1,01 0,98 1,00 1,02 0,97 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 Utsjoen Sähköosuuskunta 0,99 1,02 0,97 1,10 0,92 0,98 0,93 0,96 0,97 0,96 0,99 0,99 Vaasan Sähkö Oy 1,05 1,10 0,95 1,03 0,93 1,10 0,95 0,98 0,97 1,03 0,92 1,00 Vakka-Suomen Voima Oy 1,06 1,10 0,97 1,10 0,96 1,00 1,09 1,09 1,00 1,12 0,97 1,01 Valkeakosken Energia Oy 1,15 1,15 1,00 1,09 1,04 1,01 1,23 1,16 1,06 1,16 1,06 1,00 Vantaan Energia Oy 0,98 1,00 0,98 1,00 0,97 1,01 0,95 1,00 0,95 1,00 0,96 0,99 Vatajankosken Sähkö Oy 0,95 1,00 0,96 0,99 0,97 0,99 1,02 1,02 1,00 1,04 0,98 1,00 Vattenfall Verkko Oy 0,98 1,03 0,95 1,10 0,89 1,01 1,00 0,98 1,02 1,08 0,92 1,00 Vetelin Sähkölaitos Oy 1,61 1,74 0,93 1,71 1,03 0,92 0,92 0,92 1,00 0,91 1,02 0,99 Vimpelin Voima Oy 1,06 1,11 0,95 1,04 1,04 0,99 1,03 1,01 1,02 1,04 1,02 0,98 Vörå Elektricitetsverk Ab 1,39 1,45 0,96 1,28 1,07 1,01 1,00 1,00 1,00 1,00 0,98 1,02 Yli-Iin Sähkö Oy 0,94 0,96 0,98 1,00 0,94 0,99 1,13 1,13 1,00 1,00 1,11 1,02 Ääneseudun Energia Oy 0,92 0,97 0,94 0,95 0,93 1,04 1,17 1,26 0,93 1,21 0,97 1,00

21 M EC_C TC_C EC_V TC_V SC M EC_C TC_C EC_V TC_V SC Alajärven Sähkö Oy 1,15 1,17 0,98 1,18 0,97 1,00 0,93 0,75 1,23 0,74 1,25 1,00 Asikkalan Voima Oy 1,14 1,11 1,03 1,12 1,02 1,00 1,04 0,99 1,05 1,04 1,06 0,95 E.ON Finland Oyj 1,10 1,00 1,10 1,06 1,05 0,99 1,10 1,18 0,93 1,00 1,10 0,99 Ekenäs Energi 0,82 0,89 0,92 0,89 0,95 0,97 0,72 0,64 1,12 0,64 1,16 0,97 Enontekiön Sähkö Oy 1,21 1,19 1,02 1,13 1,04 1,03 1,06 0,89 1,18 0,93 1,14 0,99 ESE-Verkko Oy 1,07 1,01 1,06 0,99 1,08 1,00 1,04 1,01 1,03 1,04 1,03 0,97 Esse Elektro-Kraft Ab 0,86 1,00 0,86 1,00 0,83 1,05 0,97 0,85 1,14 0,98 1,00 0,99 Etelä-Suomen Energia Oy 0,72 0,69 1,05 0,72 1,04 0,97 1,16 1,18 0,99 1,13 1,03 1,00 Forssan Energia Oy 1,08 1,03 1,05 1,01 1,07 1,00 1,04 1,01 1,03 1,00 1,04 1,00 Fortum Sähkönsiirto Oy 1,07 1,01 1,06 1,00 NA NA 1,20 1,16 1,03 1,00 NA NA Haminan Energia Oy 1,12 1,16 0,96 1,11 0,99 1,01 0,97 0,87 1,11 0,89 1,08 1,01 Haukiputaan Sähköosuuskunta NA 1,00 NA 1,00 NA NA NA 1,00 NA 1,00 NA NA Helsingin Energia 1,02 1,00 1,03 1,00 NA NA 1,11 1,03 1,07 1,00 NA NA Herrfors Oy Ab 1,22 1,23 0,99 1,21 1,01 0,99 0,98 0,88 1,11 0,91 1,05 1,03 Hiirikosken Energia Oy 1,21 1,15 1,05 1,14 1,04 1,01 0,92 0,86 1,07 0,87 1,06 1,00 Iin Energia Oy 1,16 1,18 0,98 1,10 1,02 1,04 0,58 0,50 1,15 0,55 1,14 0,92 Iitin Sähkö Oy 1,07 1,06 1,01 1,04 1,02 1,01 0,89 0,85 1,05 0,85 1,04 1,01 Imatran Seudun Sähkö Oy 0,99 0,97 1,02 0,95 1,04 1,00 1,00 0,95 1,05 0,94 1,06 1,00 Inergia Oy 0,94 0,95 0,99 0,95 1,00 0,99 1,09 1,02 1,07 1,04 1,05 1,00 Jakobstads Energiverk 1,06 1,00 1,06 1,00 1,06 1,00 1,06 1,00 1,06 1,00 1,06 1,00 Joroisten Energialaitos 1,17 1,19 0,98 1,07 0,99 1,10 0,95 0,80 1,18 0,78 1,23 1,00 Joutsenon Energia Oy 0,97 0,95 1,02 0,93 1,02 1,02 1,14 0,99 1,15 0,97 1,18 1,00 Jylhän Sähköosuuskunta 1,03 1,19 0,87 1,17 0,88 1,00 0,80 0,58 1,38 0,58 1,38 1,00 Jyväskylän Energia Oy 1,05 1,00 1,05 1,00 NA NA 1,30 1,00 1,30 1,00 NA NA Järvi-Suomen Energia Oy 0,96 1,00 0,96 1,00 0,95 1,01 1,13 1,00 1,13 1,00 1,16 0,97 Kainuun Energia Oy 0,97 0,99 0,98 0,89 1,04 1,05 1,09 1,01 1,08 0,95 1,10 1,04 Kemin Energia Oy 0,81 0,85 0,95 0,87 0,94 0,99 1,23 1,07 1,15 1,06 1,14 1,02 Keminmaan Energia Oy 0,79 1,00 0,79 1,00 0,81 0,98 1,01 0,79 1,28 0,79 1,29 0,99 Keravan Energia Oy 1,02 1,04 0,97 1,04 0,98 1,00 0,98 0,91 1,08 0,97 1,04 0,97 Keuruun Sähkö Oy 1,18 1,19 0,99 1,14 1,03 1,01 0,92 0,88 1,05 0,88 1,05 1,00 Koillis-Lapin Sähkö Oy 0,95 0,94 1,01 0,94 1,03 0,98 0,95 0,92 1,03 0,90 1,01 1,05 Koillis-Satakunnan Sähkö Oy 1,06 1,01 1,04 1,00 1,05 1,01 0,99 1,00 1,00 1,00 0,98 1,01 Kokemäen Sähkö Oy 0,92 0,88 1,04 0,90 1,03 0,99 1,27 1,16 1,10 1,13 1,13 0,99 Kokkolan Energia 1,36 1,19 1,15 1,16 1,17 1,00 0,70 0,71 0,98 0,72 0,97 1,00 Korpelan Voima Kuntayhtymä 1,00 1,01 0,99 0,97 1,04 0,99 0,96 0,87 1,11 0,87 1,04 1,06 Kronoby Elverk 1,03 1,02 1,01 1,00 1,01 1,02 1,36 1,01 1,35 1,00 1,36 1,00 KSS Energia Oy 1,00 0,93 1,07 0,94 1,05 1,01 1,08 1,01 1,07 1,05 1,01 1,01 Kuopion Energia 1,01 1,00 1,01 1,00 1,01 1,00 1,00 0,97 1,03 0,99 1,01 1,00 Kuoreveden Sähkö Oy 1,16 1,12 1,04 1,01 1,15 0,99 1,21 1,00 1,21 1,00 1,20 1,01 Kymenlaakson Sähkö Oy 1,14 1,08 1,06 1,00 NA NA 0,90 0,82 1,09 0,83 NA NA Köyliön-Säkylän Sähkö Oy 0,99 0,98 1,01 0,99 1,01 0,99 1,15 1,02 1,13 0,98 1,18 1,00 Lahti Energia Oy 1,05 0,94 1,12 1,03 1,05 0,97 1,03 1,05 0,98 0,99 0,98 1,05 Laihian Sähkö Oy 1,08 1,07 1,01 1,06 1,02 1,00 0,98 0,88 1,11 0,85 1,15 1,01 Lammaisten Energia Oy 1,16 1,06 1,09 1,08 1,06 1,01 1,12 1,05 1,06 1,00 1,11 1,02 Lankosken Sähkö Oy 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 0,92 1,00 0,92 1,00 0,93 0,99 Lappeenrannan Energia Oy 0,97 0,95 1,01 0,94 1,03 1,00 1,25 1,18 1,06 1,18 1,05 1,01 Lehtimäen Sähkö Oy 1,25 1,25 1,00 1,00 1,46 0,86 0,83 0,73 1,14 0,96 0,79 1,10 Leppäkosken Sähkö Oy 1,02 1,01 1,01 0,99 1,04 1,00 1,01 0,98 1,04 1,01 1,02 0,99 Muonion Sähköosuuskunta 1,16 1,16 1,00 1,14 1,00 1,01 1,09 1,05 1,05 0,95 1,11 1,04 Mäntsälän Sähkö Oy 1,11 1,10 1,00 1,08 1,03 0,99 0,94 0,84 1,13 0,85 1,08 1,03 Naantalin Energia Oy 1,17 1,16 1,01 1,11 1,02 1,04 0,95 0,84 1,13 0,89 1,08 0,99 Nurmijärven Sähkö Oy 1,04 0,93 1,11 0,96 1,07 1,01 0,70 0,71 0,99 0,71 0,96 1,03 Nykarleby Affärsverk 0,85 0,85 1,00 0,87 0,99 0,99 0,90 0,80 1,14 0,75 1,20 1,00 Oulun Energia 1,06 1,00 1,06 1,00 1,06 0,99 1,02 1,00 1,02 1,00 0,97 1,05

22 M EC_C TC_C EC_V TC_V SC M EC_C TC_C EC_V TC_V SC Oulun Seudun Sähkö 1,22 1,06 1,15 1,00 1,22 1,00 0,94 0,94 1,00 0,99 0,96 0,99 Outokummun Energia Oy 1,11 1,00 1,11 1,00 1,07 1,04 0,76 0,71 1,06 0,67 1,12 1,00 Oy Turku Energia Ab 1,02 1,01 1,01 1,16 0,87 1,01 0,99 0,95 1,05 0,83 1,18 1,01 Paneliankosken Voima Oy 1,01 1,00 1,01 1,00 1,02 0,99 1,25 1,00 1,25 1,00 1,24 1,01 Parikkalan Valo Oy 0,96 0,97 0,99 0,97 0,99 1,00 0,97 0,92 1,06 0,92 1,05 1,00 Pohjois-Karjalan Sähkö Oy 1,13 1,16 0,98 1,00 1,10 1,03 0,98 0,90 1,09 0,94 1,03 1,01 Pori Energia 1,13 1,00 1,13 1,09 1,06 0,98 0,77 0,77 0,99 0,90 0,91 0,94 Porvoon Energia Oy 1,16 1,14 1,02 1,10 1,05 1,01 1,03 0,99 1,04 1,00 1,03 1,00 Raahen Energia Oy 0,93 0,97 0,96 1,00 0,90 1,04 1,19 1,03 1,16 1,00 1,14 1,04 Rantakairan Sähkö Oy 1,09 1,03 1,06 1,03 1,04 1,02 1,03 0,94 1,09 0,95 1,07 1,01 Rauman Energia Oy 1,02 0,96 1,07 0,96 1,08 0,98 1,02 1,01 1,01 1,02 1,03 0,98 Rovakaira Oy 1,00 1,01 1,00 1,00 NA NA 0,91 0,80 1,14 1,00 NA NA Rovaniemen Energia Oy 0,99 1,00 0,99 1,00 0,99 1,00 0,92 0,85 1,08 0,90 1,04 0,98 Sallila Energia Oy 1,01 1,02 1,00 0,97 1,03 1,01 1,12 0,99 1,13 1,08 1,04 1,00 Savon Voima Oyj 1,00 1,01 0,99 0,90 1,08 1,03 1,13 1,04 1,09 0,95 1,14 1,04 Seinäjoen Energia Oy 1,13 1,02 1,10 0,97 1,16 1,00 0,86 0,91 0,94 0,92 0,95 0,99 Tampereen Sähköverkko Oy 1,13 1,08 1,05 1,05 1,07 1,01 1,18 1,13 1,04 1,08 1,06 1,03 Tenergia Oy 0,85 0,86 0,98 0,87 0,98 1,00 1,02 0,85 1,20 0,86 1,20 0,99 Tornion Energia Oy 1,11 0,99 1,12 1,00 1,12 1,00 0,88 0,81 1,08 0,80 1,08 1,01 Tornionlaakson Sähkö Oy 0,96 1,00 0,96 1,00 0,95 1,00 0,99 0,98 1,02 0,98 0,99 1,02 Utsjoen Sähköosuuskunta 0,94 0,96 0,98 0,97 0,97 0,99 1,08 1,06 1,02 1,10 0,97 1,01 Vaasan Sähkö Oy 1,15 1,08 1,07 1,10 1,05 1,00 1,02 0,94 1,08 0,91 1,09 1,03 Vakka-Suomen Voima Oy 1,26 1,19 1,06 1,15 NA NA 1,16 0,93 1,25 1,00 NA NA Valkeakosken Energia Oy 0,82 0,80 1,03 0,80 1,03 1,00 1,27 1,18 1,08 1,18 1,07 1,01 Vantaan Energia Oy 0,87 0,89 0,98 1,00 NA NA 1,28 1,13 1,14 1,00 NA NA Vatajankosken Sähkö Oy 1,11 1,08 1,03 1,05 1,04 1,01 1,19 1,08 1,10 1,22 1,06 0,92 Vattenfall Verkko Oy 1,15 1,14 1,01 1,00 NA NA 0,99 0,96 1,03 0,97 1,07 0,96 Vetelin Sähkölaitos Oy 0,99 0,95 1,04 0,87 1,11 1,02 1,14 1,02 1,12 1,13 0,98 1,03 Vimpelin Voima Oy 1,08 1,07 1,00 0,98 1,09 1,01 1,18 1,04 1,13 1,14 1,03 1,00 Vörå Elektricitetsverk Ab 1,09 1,05 1,04 1,00 1,07 1,01 0,99 0,88 1,12 1,00 0,96 1,02 Yli-Iin Sähkö Oy 0,95 0,90 1,05 1,00 0,97 0,98 0,92 0,83 1,11 1,00 0,97 0,95 Ääneseudun Energia Oy 0,89 0,82 1,09 0,83 1,06 1,02 0,99 0,97 1,02 0,97 1,02 1,00

Mediatapaaminen. Veli-Pekka Saajo Verkot

Mediatapaaminen. Veli-Pekka Saajo Verkot Mediatapaaminen Veli-Pekka Saajo 16.2.2017 Verkot Energiaviraston toimivalta ja siirtohinnoittelun kohtuullisuus Riippumaton kansallinen sääntelyviranomainen Toimivalta määritelty sähkömarkkinalainsäädännössä

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖ LUONNOKSISTA SÄHKÖVERKONHALTIJOIDEN VALVONTAMENETELMIEN SUUNTAVIIVOIKSI VUOSILLE 2012-2015

LAUSUNTOPYYNTÖ LUONNOKSISTA SÄHKÖVERKONHALTIJOIDEN VALVONTAMENETELMIEN SUUNTAVIIVOIKSI VUOSILLE 2012-2015 dnro 945/430/2010 837/430/2010 14.1.2011 LAUSUNTOPYYNTÖ LUONNOKSISTA SÄHKÖVERKONHALTIJOIDEN VALVONTAMENETELMIEN SUUNTAVIIVOIKSI VUOSILLE 2012-2015 Energiamarkkinavirasto on laatinut luonnokset sähköverkonhaltijoiden

Lisätiedot

LAUSUNTO SÄHKÖVERKKOTOIMINNALLE ASETTAVASTA YLEISESTÄ TEHOSTAMISVAATIMUKSESTA. Pekka Korhonen ja Mikko Syrjänen

LAUSUNTO SÄHKÖVERKKOTOIMINNALLE ASETTAVASTA YLEISESTÄ TEHOSTAMISVAATIMUKSESTA. Pekka Korhonen ja Mikko Syrjänen SÄHKÖVERKKOTOIMINNALLE ASETTAVASTA YLEISESTÄ TEHOSTAMISVAATIMUKSESTA Pekka Korhonen ja Mikko Syrjänen 30. joulukuuta 2003 Helsingin kauppakorkeakoulu Taloustieteiden kvantitatiiviset menetelmät P.L. 1210,

Lisätiedot

Rovaniemen Energia konserni. Kaupunginvaltuusto

Rovaniemen Energia konserni. Kaupunginvaltuusto Rovaniemen Energia konserni - matalat tariffit Asiakkaille, osingot ja korot Omistajalle, uusiutuvan energian käytön lisääminen, henkilöstöresurssien kehittäminen ja investointien valmistelu Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Fennovoiman kaksi suoraa osakasta

Fennovoiman kaksi suoraa osakasta Lapin liiton valtuustoseminaari 20.5.2010 Maira Kettunen Fennovoima Oy Fennovoiman kaksi suoraa osakasta Suomalainen enemmistöomistus turvattu osakassopimuksin 48 paikallista energiayhtiötä 15 teollisuuden

Lisätiedot

Sähköä koko Suomelle. Fennovoima on mahdollisuus suomalaiselle ydinvoimaosaamiselle. Antti Vilkuna

Sähköä koko Suomelle. Fennovoima on mahdollisuus suomalaiselle ydinvoimaosaamiselle. Antti Vilkuna Sähköä koko Suomelle Fennovoima on mahdollisuus suomalaiselle ydinvoimaosaamiselle Antti Vilkuna Hankkeessa yhdistyvät suomalaisen yhteiskunnan, elinkeinoelämän ja kotitalouksien tarpeet Fennovoima Mikä?

Lisätiedot

Uutta ydinvoimaa Pohjois-Suomeen

Uutta ydinvoimaa Pohjois-Suomeen Uutta ydinvoimaa Pohjois-Suomeen ATS:n seminaari, Helsinki Pekka Ottavainen Toimitusjohtaja Voimaosakeyhtiö SF Fennovoima teollisuuden tukijalkana Kaksi vaihtoehtoa paikkakunnaksi Hankkeen aikataulu 2

Lisätiedot

Paikallisvoima ry:n lausunto datahub-projektin prosessi- ja tietomallikokonaisuuden määrittelydokumentaatiosta sekä teknisestä dokumentaatiosta

Paikallisvoima ry:n lausunto datahub-projektin prosessi- ja tietomallikokonaisuuden määrittelydokumentaatiosta sekä teknisestä dokumentaatiosta Fingrid Oyj Datahub datahub@fingrid.fi LAUSUNTO 19.2.2016 Viite: Kommentointipyyntönne 21.12.2015 ja 29.1.2016 Paikallisvoima ry:n lausunto datahub-projektin prosessi- ja tietomallikokonaisuuden määrittelydokumentaatiosta

Lisätiedot

Tuottavuustutkimukset 2013

Tuottavuustutkimukset 2013 Kansantalous 2014 Tuottavuustutkimukset 2013 Kansantalouden tuottavuuskehitys 1976-2013 Kansantalouden tilinpidon ennakkotietoihin perustuva työn tuottavuuden kasvuvauhti vuonna 2013 oli 0,6 prosenttia

Lisätiedot

Tuottavuustutkimukset 2015

Tuottavuustutkimukset 2015 Kansantalous 2016 Tuottavuustutkimukset 2015 Kansantalouden tuottavuuskehitys 1976-2015 Arvonlisäyksen volyymin muutoksiin perustuvissa tuottavuustutkimuksissa on laskettu kansantalouden työn- ja kokonaistuottavuuden

Lisätiedot

Tuottavuustutkimukset 2016

Tuottavuustutkimukset 2016 Kansantalous 2017 Tuottavuustutkimukset 2016 Työn tuottavuus kasvoi 1,2 prosenttia vuonna 2016 Kansantalouden tilinpidon arvonlisäyksen volyymin ennakkotietoihin perustuva työn tuottavuuden kasvuvauhti

Lisätiedot

Tuottavuustutkimukset 2014

Tuottavuustutkimukset 2014 Kansantalous 2016 Tuottavuustutkimukset 2014 Kansantalouden tuottavuuskehitys 1976-2014 Kansantalouden tilinpidon ennakkotietoihin perustuva työn tuottavuuden kasvuvauhti vuonna 2014 oli 0,4 prosenttia

Lisätiedot

KESKEYTYSTILASTO 2012

KESKEYTYSTILASTO 2012 KESKEYTYSTILASTO 2012 (i) ALKUSANAT Vuoden 2012 keskeytystilasto perustuu 71 jakeluverkonhaltijan keskeytystietoihin. Tilasto kattaa 96,7 % Suomen jakeluverkkotoiminnan volyymistä. Tiedot tähän tilastoon

Lisätiedot

Energiayhtiöiden yhteystietoluettelo 2012

Energiayhtiöiden yhteystietoluettelo 2012 Energiayhtiöiden yhteystietoluettelo 2012 Alajärven Sähkö Oy Raimo Koskela Kauppakatu 1, 62900 Alajärvi p. 06 557 7470 raimo.koskela@alajarvensahko.fi Haminan Energia Tiiti Saarelainen Reutsinkatu 12,

Lisätiedot

Energiayhtiöiden yhteystietoluettelo 2011

Energiayhtiöiden yhteystietoluettelo 2011 Energiayhtiöiden yhteystietoluettelo 2011 Alajärven Sähkö Oy Raimo Koskela Kauppakatu 1, 62900 Alajärvi p. 06 557 7470 raimo.koskela@alajarvensahko.fi Energiapolar Oy Päivi Alaoja, Susanne Martin PL 8013

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 28.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

Energiayhtiöiden yhteystietoluettelo 2013

Energiayhtiöiden yhteystietoluettelo 2013 Energiayhtiöiden yhteystietoluettelo 2013 Alajärven Sähkö Oy Raimo Koskela Kauppakatu 1, 62900 Alajärvi p. 06-557 7470 raimo.koskela@alajarvensahko.fi Energiapolar Oy Päivi Alaoja, Susanne Martin PL 8013

Lisätiedot

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.211 Marja Haverinen Käsitteistä Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa

Lisätiedot

Paikallisvoima ry:n lausunto: Selvitys vähittäismarkkinoiden tulevaisuuden tiedonvaihtoratkaisuista

Paikallisvoima ry:n lausunto: Selvitys vähittäismarkkinoiden tulevaisuuden tiedonvaihtoratkaisuista Työ- ja elinkeinoministeriö kirjaamo@tem.fi LAUSUNTO 6.2.2015 Viite: TEM/2557/00.06.02/2014 Paikallisvoima ry:n lausunto: Selvitys vähittäismarkkinoiden tulevaisuuden tiedonvaihtoratkaisuista Paikallisvoima

Lisätiedot

Tokaluokkalaisten energiansäästöviikon opetuspakettien tukijayhtiöt ja yhteyshenkilöt 2014

Tokaluokkalaisten energiansäästöviikon opetuspakettien tukijayhtiöt ja yhteyshenkilöt 2014 Tokaluokkalaisten energiansäästöviikon opetuspakettien tukijayhtiöt ja yhteyshenkilöt 2014 Alajärven Sähkö Oy, Kauppakatu 1, 62900 Alajärvi Raimo Koskela, p. 06-557 7470, raimo.koskela@alajarvensahko.fi

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Paikallisvoima ry:n kanta uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön tuotantotuesta annetun lain muuttamisesta

Paikallisvoima ry:n kanta uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön tuotantotuesta annetun lain muuttamisesta Työ- ja elinkeinoministeriö LAUSUNTO Energiaosasto PL 32 00023 Valtioneuvosto 13.6.2011 Viite: TEM/2932/03.01.01/2011 Paikallisvoima ry:n kanta uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön tuotantotuesta annetun

Lisätiedot

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Huhtikuu 2017 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Pohjanmaan ELY-keskus Koko yritysliikevaihdon trendit Vuosi 2010=100 115,0 110,0 105,0 100,0 95,0 90,0 85,0 Q1

Lisätiedot

KESKEYTYSTILASTO 2015

KESKEYTYSTILASTO 2015 KESKEYTYSTILASTO 215 (i) ALKUSANAT Keskeytystilastointia uudistettiin perusteellisesti vuoden 215 alusta. Tietojen keruu muuttui käyttöpaikkakohtaiseksi ja aluejako toimitusvarmuusjaon mukaisesti asemakaava-alueeseen

Lisätiedot

Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen?

Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Jussi Ahokas Itä-Suomen yliopisto Sayn laki 210 vuotta -juhlaseminaari Esityksen sisällys Mitä on tuottavuus? Tuottavuuden määritelmä Esimerkkejä tuottavuudesta

Lisätiedot

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Lokakuu 2016 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Koko yritysliikevaihdon trendit Q1/15-Q1/16 Vuosi 2010=100 115 110 105 100 95 90 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2

Lisätiedot

Energiayhtiöiden yhteystietoluettelo 2011

Energiayhtiöiden yhteystietoluettelo 2011 Energiayhtiöiden yhteystietoluettelo 2011 Alajärven Sähkö Oy Raimo Koskela Kauppakatu 1, 62900 Alajärvi p. 06-557 7470 raimo.koskela@alajarvensahko.fi Energiapolar Oy Päivi Alaoja, Susanne Martin PL 8013

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen

Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen Hämeenlinna Hattula Janakkala MML, 2012 Toimintaympäristön muutokset ja pendelöinti Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat Työvoima Koulutus

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien tuottavuustilasto 2006

Kuntien ja kuntayhtymien tuottavuustilasto 2006 Julkinen talous 2007 Kuntien ja kuntayhtymien tuottavuustilasto 2006 Kuntien ja kuntayhtymien kokonaistuottavuus laski vuonna 2006 Kuntien ja kuntayhtymien koulutuksen, terveydenhuoltopalveluiden ja sosiaalipalveluiden

Lisätiedot

Valtion tuottavuustilasto 2007

Valtion tuottavuustilasto 2007 Julkinen talous 2008 Valtion tuottavuustilasto 2007 Valtion tuottavuuden kasvu hidastui vuonna 2007 Valtion virastojen ja laitosten tuottavuuskehitys heikkeni vuonna 2007 edellisvuoteen verrattuna. Työn

Lisätiedot

OSAKKAIDEN INVESTOINTIPÄÄTÖS. Tiivistelmämuistio MUISTIO 1 (2) 2013-09-09

OSAKKAIDEN INVESTOINTIPÄÄTÖS. Tiivistelmämuistio MUISTIO 1 (2) 2013-09-09 MUISTIO 1 (2) 2013-09-09 OSAKKAIDEN INVESTOINTIPÄÄTÖS Tiivistelmämuistio Fennovoima Oy:n johdon esitykseen perustuen yhtiön hallitus on päättänyt aloittaa prosessin, joka tähtää investointipäätökseen Hanhikivi

Lisätiedot

Satakunnan metsäbiotalous

Satakunnan metsäbiotalous Satakunnan metsäbiotalous Satakunnassa massa ja paperi ovat metsäbiotalouden kärjessä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 41 %. Muussa biotaloudessa tärkeimmät sektorit ovat elintarviketeollisuus

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset. Jyväskylän selvitysalue 25.4.2014 Heikki Miettinen

Toimintaympäristön muutokset. Jyväskylän selvitysalue 25.4.2014 Heikki Miettinen Toimintaympäristön muutokset Jyväskylän selvitysalue 25.4.2014 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat Työvoima Koulutus Työlliset Työttömyys Verotettavat tulot Muutto Sairastavuus

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 23.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

Etelä-Karjalan metsäbiotalous

Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalassa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on Suomen suurin Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen

Lisätiedot

Uuden ydinvoimalan rakentaminen Pohjois-Suomeen

Uuden ydinvoimalan rakentaminen Pohjois-Suomeen Uuden ydinvoimalan rakentaminen Pohjois-Suomeen Maarakennuspäivä 2011 6.10.2011, Finlandia-talo Juha Matikainen Suunnittelupäällikkö Sähköä koko Suomelle Sijoituspaikan valinta Toteutus ja suomalainen

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

HYRIA KOULUTUS OY. - Enemmän osaamista - Yhdistyimme 1.8.2009 Hyria koulutus Oy:ksi: Hyvinkään ammattioppilaitos. Hyvinkään kauppaoppilaitos

HYRIA KOULUTUS OY. - Enemmän osaamista - Yhdistyimme 1.8.2009 Hyria koulutus Oy:ksi: Hyvinkään ammattioppilaitos. Hyvinkään kauppaoppilaitos HYRIA KOULUTUS OY HYRIA KOULUTUS OY - Enemmän osaamista - Yhdistyimme 1.8.2009 Hyria koulutus Oy:ksi: Hyvinkään ammattioppilaitos Hyvinkään kauppaoppilaitos Hyvinkään taidekoulu Hyvinkään terveydenhuolto-oppilaitos

Lisätiedot

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Matti Pohjola Kilpailukyky Yhteiskunnan kilpailukyky = kansalaisten hyvinvointi aineellinen elintaso = tulotaso = palkkataso työllisyys

Lisätiedot

Ydinvoimahankkeen tulevat vaiheet

Ydinvoimahankkeen tulevat vaiheet Ydinvoimahankkeen tulevat vaiheet Kemi Minna Palosaari Fennovoima teollisuuden tukijalkana Hankkeen eteneminen Työmarkkinakäytännöt ja yhteistyö viranomaisten kanssa Rekrytointi, koulutus ja kehittäminen

Lisätiedot

Lapin metsäbiotalous

Lapin metsäbiotalous Lapin metsäbiotalous Lapissa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on suuri Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen osuus on 60 %. Kivijalkana

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutoksia

Toimintaympäristön muutoksia Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.

Lisätiedot

Kainuun metsäbiotalous

Kainuun metsäbiotalous n metsäbiotalous elää edelleen puusta Metsäbiotalous muodostaa 41 % maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Työllisyydessä osuus on noin 1,5-kertainen maakuntien keskiarvoon verrattuna. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Kanta-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en biotaloutta vetää elintarvikesektori Metsäbiotalous muodostaa 3-5 % koko maakunnan tuotoksesta, arvonlisäyksestä, investoinneista ja työllisyydestä. Suhteelliset osuudet ovat lähellä

Lisätiedot

Pohjanmaan metsäbiotalous

Pohjanmaan metsäbiotalous n metsäbiotalous massa ja paperi etunenässä Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 42 %. Muita biotalouden tärkeitä sektoreita ovat maatalous ja elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN

Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY Asianosainen: Imatran Seudun Sähkönsiirto Oy Liittyy päätökseen dnro: 945/430/2010 Energiamarkkinavirasto on määrittänyt 1.1.2012 alkavalla ja

Lisätiedot

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa Metalliteollisuuden yritykset Suomessa HTSY Verohallinto 18.12.2012 Verohallinto 2 (6) METALLITEOLLISUUDEN YRITYKSET SUOMESSA Kirjoitus perustuu Harmaan talouden selvitysyksikön ilmiöselvitykseen Metalliteollisuuden

Lisätiedot

Hanhikivi 1 - Energiaa Pohjois-Suomeen

Hanhikivi 1 - Energiaa Pohjois-Suomeen Hanhikivi 1 - Energiaa Pohjois-Suomeen Enterprise Forum 1/2012 Oulun Yliopisto Minttu Hietamäki Ydintekniikka-asiantuntija Fennovoima teollisuuden tukijalkana Ydinvoima meillä ja maailmalla Ydinvoimala

Lisätiedot

Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN

Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY Asianosainen: Valkeakosken Energia Oy Liittyy päätökseen dnro: 945/430/2010 Energiamarkkinavirasto on määrittänyt 1.1.2012 alkavalla ja 31.12.2015

Lisätiedot

Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN

Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY Asianosainen: Järvi-Suomen Energia Oy Liittyy päätökseen dnro: 945/430/2010 Energiamarkkinavirasto on määrittänyt 1.1.2012 alkavalla ja 31.12.2015

Lisätiedot

Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN

Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY Asianosainen: Rantakairan Sähkö Oy Liittyy päätökseen dnro: 945/430/2010 Energiamarkkinavirasto on määrittänyt 1.1.2012 alkavalla ja 31.12.2015

Lisätiedot

Uudenmaan metsäbiotalous

Uudenmaan metsäbiotalous Uudenmaan metsäbiotalous Uusimaa - määrissä suuri, osuuksissa pieni Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 22 %. Tärkein biotalouden sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalous

Lisätiedot

Liite IV: Toimitetun talousveden laatu (aritmeettinen keskiarvo). Keskiarvo on nolla, jos kaikki tulokset ovat olleet alle määritysrajan.

Liite IV: Toimitetun talousveden laatu (aritmeettinen keskiarvo). Keskiarvo on nolla, jos kaikki tulokset ovat olleet alle määritysrajan. 1 Liite IV: Toimitetun talousveden laatu (aritmeettinen keskiarvo). Keskiarvo on nolla, jos kaikki tulokset ovat olleet alle määritysrajan. Etelä-Suomi Altia Oyj A sikkalan kunnan vesilaito s Espoon Vesi

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä- Pohjanmaan metsäbiotalouden perusta puutuotteissa Metsäbiotalouden suurin toimiala on puutuoteteollisuus. Se työllistää lähes 60 prosenttia maakunnan metsäbiotalouden

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien tuottavuustilasto 2008

Kuntien ja kuntayhtymien tuottavuustilasto 2008 Julkinen talous 2010 Kuntien ja kuntayhtymien tuottavuustilasto 2008 15.7.2010 korjattu painos Kuntien ja kuntayhtymien tuottavuus heikkeni vuonna 2008 Korjattu 15.7.2010. Korjatut kohdat on merkitty punaisella

Lisätiedot

Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN

Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY Asianosainen: PKS Sähkönsiirto Oy Liittyy päätökseen dnro: 945/430/2010 Energiamarkkinavirasto on määrittänyt 1.1.2012 alkavalla ja 31.12.2015

Lisätiedot

Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN

Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY Asianosainen: Alajärven Sähkö Oy Liittyy päätökseen dnro: 945/430/2010 Energiamarkkinavirasto on määrittänyt 1.1.2012 alkavalla ja 31.12.2015 päättyvällä

Lisätiedot

Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN

Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY Asianosainen: Koillis-Lapin Sähkö Oy Liittyy päätökseen dnro: 945/430/2010 Energiamarkkinavirasto on määrittänyt 1.1.2012 alkavalla ja 31.12.2015

Lisätiedot

Varsinais-Suomen metsäbiotalous

Varsinais-Suomen metsäbiotalous Varsinais-Suomen metsäbiotalous - metsäbiotalous pientä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 12 %. Biotalouden tärkeitä sektoreita ovat elintarviketeollisuus, maatalous ja lääketeollisuus.

Lisätiedot

Etelä-Savon metsäbiotalous

Etelä-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous vahva metsätaloudessa ja puutuotteissa Metsäbiotalous vastaa yli puolesta maakunnan biotalouden tuotoksesta. Vahvoja toimialoja ovat puutuoteteollisuus ja metsätalous (metsänhoito, puunkorjuu

Lisätiedot

Tehostamiskannustimeen tehdyt muutokset

Tehostamiskannustimeen tehdyt muutokset Tehostamiskannustimeen tehdyt muutokset Sähköverkkotoiminnan Keskustelupäivä Kalastajatorppa Helsinki 18.11.2013 Matti Ilonen Esityksen sisältö KAH kustannusten rajaaminen tehostamiskannustimessa ja vahvistuspäätösten

Lisätiedot

Sähköverkkoyhtiöiden valokuituinvestoinnit Ruotsissa. Loppuraportti 10.12.2015

Sähköverkkoyhtiöiden valokuituinvestoinnit Ruotsissa. Loppuraportti 10.12.2015 Sähköverkkyhtiöiden valkuituinvestinnit Rutsissa Lppuraprtti 10.12.2015 Selvityksen tteuttaminen Selvitystyön rutsin suudesta n erillinen englanninkielinen kalvsarja Electrical and fiber netwrks fr husehld

Lisätiedot

Pirkanmaan metsäbiotalous

Pirkanmaan metsäbiotalous Pirkanmaan metsäbiotalous Pirkanmaa metsäbiotalouden kärkimaakunta Metsäbiotalous muodostaa lähes puolet maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Osuus on selvästi keskimääräistä suurempi. Kivijalkana on

Lisätiedot

Lyhyt katsaus tuottavuuden ja tehokkuuden mittaamisen taloustieteissä - Miten soveltaa alustatalouteen?

Lyhyt katsaus tuottavuuden ja tehokkuuden mittaamisen taloustieteissä - Miten soveltaa alustatalouteen? Lyhyt katsaus tuottavuuden ja tehokkuuden mittaamisen taloustieteissä - Miten soveltaa alustatalouteen? Tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen Johtamiskorkeakoulu, Synergos Tampereen yliopisto Sisältö 1.

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous Pohjois-Pohjanmaalla metsäbiotalouden veturina on vahva metsäteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotaloudesta on 40 %. Merkittävin biotalouden sektori on

Lisätiedot

KESKEYTYSTILASTO 2016

KESKEYTYSTILASTO 2016 KESKEYTYSTILASTO 216 (i) ALKUSANAT Keskeytystilastointia uudistettiin perusteellisesti vuoden 21 alusta. Tietojen keruu muuttui käyttöpaikkakohtaiseksi ja aluejako toimitusvarmuusjaon mukaisesti asemakaava-alueeseen

Lisätiedot

Tehyn valtuustovaalin äänestysprosentit ammattiosastoittain

Tehyn valtuustovaalin äänestysprosentit ammattiosastoittain Tehyn valtuustovaalin äänestysprosentit ammattiosastoittain 2.10.2017 HELSINKI Äänestys % 102 Tehyn Hyksin Naistensairaalan ammattiosasto ry 34,4 104 Tehyn HYKS:n Lasten ja nuorten sairaalan ammattiosasto

Lisätiedot

HUS:N TUOTTAVUUDEN MITTAUS JA TUOTTAVUUSKEHITYS. Laskentapäällikkö Taru Lehtonen Yhtymähallinto, talousryhmä taru.k.lehtonen@hus.

HUS:N TUOTTAVUUDEN MITTAUS JA TUOTTAVUUSKEHITYS. Laskentapäällikkö Taru Lehtonen Yhtymähallinto, talousryhmä taru.k.lehtonen@hus. HUS:N TUOTTAVUUDEN MITTAUS JA TUOTTAVUUSKEHITYS Laskentapäällikkö Taru Lehtonen Yhtymähallinto, talousryhmä taru.k.lehtonen@hus.fi TUOTTAVUUDEN MITTAUS DRG-pisteet / htv (tuotos / panos mittari) Tuottavuus

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä

Lisätiedot

Päijät-Hämeen metsäbiotalous

Päijät-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en metsäbiotalouden veturina on puutuoteteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 39 %. Biotaloudessa merkittävä sektori on myös elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat , mrd.

Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat , mrd. 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat 1991-2016, mrd. Lainakanta Rahavarat 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 20 18 16

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa. Ville Haltia

Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa. Ville Haltia Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa Ville Haltia 17.9.2013 Sisältö Tausta t&k-menojen pääomittamiselle Yleistä kansantalouden tilinpidosta Pääomittamisen menetelmät

Lisätiedot

Kotitalouksien palvelujen tuotanto / kotityön arvo. Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Johanna Varjonen

Kotitalouksien palvelujen tuotanto / kotityön arvo. Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Johanna Varjonen Kotitalouksien palvelujen tuotanto / kotityön arvo Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Johanna Varjonen Miksi tietoja tarvitaan Yhteiskunnallinen työnjako hyvinvointipalvelujen tuottamisessa Kotitalouksien tuotanto

Lisätiedot

Yhdistysluettelo 2017

Yhdistysluettelo 2017 Yhdistysluettelo 2017 Jäsen- ja äänimäärät Kehitysvammaisten Tukiliitto ry:n jäsenyhdistykset Jäsenmäärä 1.1.2017 liiton rekisterin mukaan Äänimäärä ALAJÄRVI-VIMPELIN KVT RY 41 1 ALAVIESKAN KVT RY 41 1

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa. Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa. Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Päijät-Hämeessä

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Päijät-Hämeessä Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Päijät-Hämeessä Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty

Lisätiedot

Kymenlaakson metsäbiotalous

Kymenlaakson metsäbiotalous Kymenlaakson metsäbiotalous Kymenlaakso massan ja paperin maakunta Metsäbiotalous on maakunnan biotalouden veturi. Sen osuus biotalouden kokonaistuotoksesta on 65 %. Kivijalkana on vahva massa- ja paperiteollisuus.

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - miten pärjäävät pienet yritykset? Tilastotiedon hyödyntäminen -seminaari Vaasassa 25.03.2010 Tilastopäällikkö Bruttokansantuote, neljännesvuosittain Viitevuoden 2000 hintoihin

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Uudellamaalla. Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Uudellamaalla. Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Uudellamaalla Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty

Lisätiedot

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Lappeenranta 1.10.2008. - Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Lappeenranta 1.10.2008. - Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU - Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Tiina Karppanen (09) 1734 2656 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lappeenranta 1.10.2008 1.10.2008 A 1 Mihin suhdannetietoja

Lisätiedot

Tekstiilien ja vaatteiden valmistuksen & valmistuttamisen liikevaihdon, kotimaan myynnin ja viennin kehitys. Heinäkuu 2017

Tekstiilien ja vaatteiden valmistuksen & valmistuttamisen liikevaihdon, kotimaan myynnin ja viennin kehitys. Heinäkuu 2017 Tekstiilien ja vaatteiden valmistuksen & valmistuttamisen liikevaihdon, kotimaan myynnin ja viennin kehitys Heinäkuu 2017 Tekstiilien ja vaatteiden valmistuksen & valmistuttamisen liikevaihdon kehitys

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana

Keski-Suomen Aikajana Keski-Suomen Aikajana Aikajanassa kuvataan ja analysoidaan Keski-Suomen maakunnan yritystoimintaa ja aluetaloutta tuoreilla, luotettavilla ja havainnollisilla indikaattoreilla, painotuksena Keski-Suomen

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot)

Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot) Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot) Sairaaloiden tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari Kuopio 8.11.2013 Pirjo Häkkinen 8.11.2013 Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot) Pirjo Häkkinen

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Liikenne- ja viestintäministeriön asetus Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä päivänä kuuta 2012 Liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna:

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Energiayrityskanta käsittää vain itsenäisiä, voittoa tavoittelevia energiayhtiöitä ja konserneja. Yksittäisiä yrityksiä tarkastellessa kaikki luvut

Lisätiedot

Missä mennään? - Suhdanteet koko maassa ja maakunnissa. Yritystieto-seminaari Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

Missä mennään? - Suhdanteet koko maassa ja maakunnissa. Yritystieto-seminaari Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Missä mennään? - Suhdanteet koko maassa ja maakunnissa Yritystieto-seminaari 18.02.2010 Tilastopäällikkö Bruttokansantuote, neljännesvuosittain Viitevuoden 2000 hintoihin 46000 44000 42000 40000 38000

Lisätiedot

TOIMIALAKATSAUS 2010

TOIMIALAKATSAUS 2010 TOIMIALAKATSAUS 2010 Toimialakatsaus Tämä talouskatsaus tarkastelee tilannetta Pohjanmaan kauppakamarin alueella. Alue on sama kuin Pojanmaan TEkeskuksen alue ja käsittää Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Hankkeen tilannekatsaus ja ydinvoimala mahdollisuutena alueelle

Hankkeen tilannekatsaus ja ydinvoimala mahdollisuutena alueelle Hankkeen tilannekatsaus ja ydinvoimala mahdollisuutena alueelle 4.3.2011 Heli Haikola Aluekoordinaattori Suomelle tärkeä osakaskunta Yhteensä 70 osakasta, käyttävät 30 % Suomen sähköstä AGA Alajärven Sähkö

Lisätiedot

Valtion tuottavuustilasto 2010

Valtion tuottavuustilasto 2010 Julkinen talous 2011 Valtion tuottavuustilasto 2010 Valtion tuottavuus parani vuonna 2010 Valtion virastojen ja laitosten tuottavuuskehitys parani vuonna 2010 edellisvuoteen verrattuna. Työn tuottavuus

Lisätiedot

Suomen Kaukolämpö ry 2002 ISSN 0786-4787. Sky-kansio 7/2

Suomen Kaukolämpö ry 2002 ISSN 0786-4787. Sky-kansio 7/2 Kaukoläpöjohtotilasto 2001 Suoen Kaukoläpö ry 2002 ISSN 0786-4787 Sky-kansio 7/2 Kaukoläpöjohtotilasto 2001 SISÄLTÖ Sivu 1. YHTEENVETO KAUKOLÄMPÖJOHTOJEN KEHITYKSESTÄ...1 1.1 Johtorakenne...2 1.2 Johtojen

Lisätiedot

Valoisaa kevään odotusta! SIIRTOHINNAT halvimpien JOUKOSSA! UUDET LIITTYMISMAKSUT. Minkä väristä SÄHKÖ ON? Näin täytät MITTARI- LUKEMAN ILMOITUSKORTIN

Valoisaa kevään odotusta! SIIRTOHINNAT halvimpien JOUKOSSA! UUDET LIITTYMISMAKSUT. Minkä väristä SÄHKÖ ON? Näin täytät MITTARI- LUKEMAN ILMOITUSKORTIN 1-2007 KORPELAN VOIMA KUNTAYHTYMÄKONSERNIN ASIAKASLEHTI Valoisaa kevään odotusta! SIIRTOHINNAT halvimpien JOUKOSSA! Minkä väristä SÄHKÖ ON? UUDET LIITTYMISMAKSUT Näin täytät MITTARI- LUKEMAN ILMOITUSKORTIN

Lisätiedot

Valtion tuottavuustilasto 2008

Valtion tuottavuustilasto 2008 Julkinen talous 2009 Valtion tuottavuustilasto 2008 Valtion tuottavuus parani vuonna 2008 Korjattu 3.7.2009. Korjatut kohdat on merkitty punaisella. Valtion virastojen ja laitosten tuottavuuskehitys parani

Lisätiedot

8.9.2010. Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 17 341 telefax: (09) 1734 3429

8.9.2010. Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 17 341 telefax: (09) 1734 3429 8.9.200 Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 7 34 telefax: (09) 734 3429 Tiedustelut: Pasi Koikkalainen, +358 9 734 3332, e-mail: kansantalous.suhdanteet@tilastokeskus.fi Samu Hakala, +358 9

Lisätiedot

Tuottavuuskatsaus 2010

Tuottavuuskatsaus 2010 Antti Pasanen Tuottavuuskatsaus 2010 Katsauksia 2010/2 Katsauksia 2010/2 Antti Pasanen Tuottavuuskatsaus 2010 Helsinki Helsingfors 2010 Tiedustelut Förfrågningar Inquiries: Antti Pasanen (09) 17 341 skt.95@tilastokeskus.fi

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien tuottavuustilasto 2010

Kuntien ja kuntayhtymien tuottavuustilasto 2010 Julkinen talous 2012 Kuntien ja kuntayhtymien tuottavuustilasto 2010 Paikallishallinnon koulutuksen ja terveydenhuollon tuottavuus heikkeni vuonna 2010 Kuntien ja kuntayhtymien koulutuksen ja terveydenhuoltopalveluiden

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

talouskasvun lähteenä Matti Pohjola

talouskasvun lähteenä Matti Pohjola Työn tuottavuus talouskasvun lähteenä Matti Pohjola Tuottavuuden määritelmä Panokset: -työ - pääoma Yit Yritys tai kansantalous Tuotos: - tavarat - palvelut Tuottavuus = tuotos/panos - työn tuottavuus

Lisätiedot

Imatra -100-50 0 50 100

Imatra -100-50 0 50 100 Asukasta kohti laskettujen ikävakioitujen kustannusten prosentuaalinen ero keskisuurten kaupunkien keskiarvoon vuonna 00 Imatra -0-0 0 0 0 % -,0 + -0, -, -, -, -, -,0-0, -,0 -, -, PERUS -, -, -,, 0 -,0

Lisätiedot

Puoluekokous äänivaltaiset edustajat Alla mainittujen lisäksi kukin piirijärjestö saa yhden edustajapaikan

Puoluekokous äänivaltaiset edustajat Alla mainittujen lisäksi kukin piirijärjestö saa yhden edustajapaikan Puoluekokous 17. 18.6.2017 - äänivaltaiset edustajat Alla mainittujen lisäksi kukin piirijärjestö saa yhden edustajapaikan Yhdistys Järjestökokonaisuus Edustajia Arabian-Käpylän-Viikin Vihreät Helsinki

Lisätiedot