Ohjeita pellon vuokraukseen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ohjeita pellon vuokraukseen"

Transkriptio

1 M-Suomen Posti Oyj Ohjeita pellon vuokraukseen MTK-Uusimaan tiedotuslehti 2010 Maan rakenneasiat kiinnostavat viljelijöitä Hiiltä peltoon? Pinta-alatukien valvonnat loppusuoralla

2 2 uusmaalainen J a a k k o H o l s t i Nyky-yhteiskunnassa kaikki tuntuu vihertävän. Vihreys on megatrendi, jolla ratsastaa yritykset, poliitikot, tutkimus kuin kansalaisjärjestötkin. Kestävän kehityksen opit eivät yhteiskunnassa todellakaan ole pahasta mutta nykyisellään pakkovihreys on melkein pelkkää viherpesua eli kuorta ja kaunista pintaa. Mutta joukossa löytyy sektori jolle vihreys aidosti kuuluu; maaseutu. MTK lähteekin kohti eduskuntavaaleja teemana vihreä kasvu maaseudun uusiutuvilla luonnonvaroilla, ruoalla ja yrittäjyydellä. Suomi tarvitsee nyt uutta ajattelua, yhteistoimintaa kaupungin ja maaseudun välillä, jotta maaseudun vihreiden elinkeinojen tulot saadaan täysimääräisinä Suomen kansantalouteen. Suomella on kaikki edellytykset maailman huippuosaajaksi bioenergiassa ja ympäristötekniikassa. Uusien työpaikkojen syntyyn voimme itse vaikuttaa. Viisailla päätöksillä vihreät elinkeinot voivat MTK:n arvion mukaan luoda jopa työpaikkaa lisää. Suomen suurin työllistämispotentiaali on pienyrityksissä. Ruoan ja energian kysyntä maailmalla kasvaa huimaa vauhtia. Maaseudun biomassa ja uusiutuvat luonnonvarat voivat pelkästään synnyttää tuhansia työpaikkoja, samoin hyvinvointipalvelut ja matkailu. Ne eivät kuitenkaan synny ilman maaseudun palveluja ja infrastruktuuria. Uusiutuvaa luonnonvaraamme puuta riittää teollisuuden ja energiakäytön lisäksi myös rakentamiseen. Puurakentaminen edistää EU:n ilmastotavoitteiden toteutumista. MTK vaatii, että käynnistetään valtakunnallinen puurakentamisen ohjelma ja puun käytölle Suomessa luodaan Euroopan edistyksellisimmät rakentamismääräykset. Vihertää Suomella on kaikki edellytykset tuottaa laatua ja lähiruokaa lautaselle. Tuotekehitys tarvitsee voimavaroja, jotta maatalous on kannattavaa, tuotanto kehittyy ja laatua syntyy. Suomalaiset arvostavat lähiruokaa ja heillä on oikeus sitä myös saada. Julkisissa ruokapalveluissa on käytettävä lähiruokaa. MTK pyrkii vaikuttamaan siihen, että kouluruoan hankinnoissa suositaan kotimaisia, sesongin mukaisia raaka-aineita. Pääministeri ja valtiovarain ministeri hehkuttivat elokuussa budjettia esitellessään Suomen saaneen vihreän kasvun ja työllisyyden budjetin. Meidän kannalta budjettiin on saatu oikeita mausteita, oikeansuuntaisia painotuksia mutta niistä on pitkä matka toimivaan vihreän kasvun politiikkaan. Nykyisen hallituksen hallitusohjelma oli tuottajajärjestöläisittäin hyvä mutta liian paljon on jäänyt ohjelmasta toteuttamatta. Nyt on syytä suunnata katse jo tulevaisuuteen. MTK järjestää Vihreän kasvun joukkokokouksen lokakuun 25. päivä Töölön kisahallissa. Tällöin linjataan järjestön tavoitteet maaseutupolitiikalle. Paikalle tulevat mm. ministerit Kiviniemi, Katainen ja Sinnemäki alustamaan puolueidensa maaseututavoitteista. Tilaisuudessa kuullaan myös oppositiopuolueiden näkemyksiä. Paikalle odotetaan saapuvan jopa tuhat maaseudun tulevaisuudesta huolestunutta. Tule mukaan ja ilmoittaudu mielellään yhdistyksesi kautta. Vihreää kasvua maalta päivä Töölön kisahallissa! klo puurotarjoilu, viihdyttää muusikko Lauri Tähkä, viljelijäkokous (myös toimittajille avoin) aa loma-asunto jäsenetuhintaan Simonkatu 6A Helsinki puh toim.joht. agr. Jaakko Holsti järjestöagrol. agrol. Martti Mäkelä toim.siht. yo.merkon. Tuula Kerko-Ervasto projektipäällikkö agrol. Christer Gustafsson nuorten asiamies agrol. Helena Mehtälä uusmaalainen Kannen kuva: Maisema Vakkolasta Itä-Uudenmaan liitto, Porvoonjokilaakson maisemaselvitys MTK-Uusimaan tiedotuslehti ilmestyy kerran vuodessa Toimitus: Päätoimittaja Jaakko Holsti Julkaisija: MTK-Uusimaa Lehden toteutus: SSS Lehtipalvelu Painopaikka: Salon Lehtitehdas, 2010 o lomaviikko laadukkaassa loma-asunnossa. Valitse suosikkikohteesi ja nauti lomasta. Vuokraa loma-asunto jäsenetuhintaan jäsenetuhintaan, 15 20, 36 41, iristo, Tampereen Kylpylä, Himos, Punkaharju, Pyhäniemi, Kalajoki, Ellivuori ja Pyhäniemi Vietä rento lomaviikko laadukkaassa loma-asunnossa. Valitse suosikkikohteesi ja nauti lomasta., 18 24, 39 41, 44 48, Kuusamon Tropiikki, Pyhä, Ruka, Ylläs, Levi, Saariselkä, Salla ja Åre Viikot 3 6, 15 20, 36 41, Rönnäs, Airisto, Tampereen Kylpylä, Himos, Punkaharju, Pyhäniemi, Kalajoki, Ellivuori ja Pyhäniemi Viikot 3 6, 18 24, 39 41, Katinkulta, Kuusamon Tropiikki, Pyhä, Ruka, Ylläs, Levi, Saariselkä, Salla ja Åre at studio mh mh mh 450 isältää pyyhkeet, liinavaatteet ja loppusiivouksen. usta myös isommalle seurueelle! Viikkohinnat studio mh mh mh 450 Majoitus sisältää pyyhkeet, liinavaatteet ja loppusiivouksen. Kysy tarjousta myös isommalle seurueelle! ma pe klo 8 18, la jouskoodi MTK sekä jäsennumerosi. Varaukset ma pe klo 8 18, la Ilmoita tarjouskoodi MTK sekä jäsennumerosi.

3 uusmaalainen Onko biohiilestä maatalouden maanparannusaineeksi? Maailmalla jatkuvasti lisääntynyt tutkimus on osoittanut, että biohiilen käytöllä maanparannusaineena voidaan saavuttaa merkittäviä sadonlisäyksiä, parantaa maan vesitaloutta ja samalla vähentää lannoitusta. Nyt selvitetään miten menetelmä sopii Suomen olosuhteisiin. Energiantuotannon sivutuote Kun vihreän energian vaihtoehtoja on etsitty, tutkijat ovat löytäneet ihanteellisen keinon tuottaa energiapitoista polttoainetta kuumentamalla hapettomissa tai vähähappisissa oloissa maa- ja metsätalouden niukkaravinteisia ja ylijääneitä biomassoja kuten puuhakkeet ja oljet. Tuloksena syntyy energiapitoista polttoainetta eli metaani- ja häkäpitoista synteesikaasua sekä kuivaa huokoista hiiltä. Menetelmää kutsutaan pyrolyysiksi. Samalla menetelmällä syntyvät myös joka kodissa tutut grillihiilet. Erona grillihiilen ja kokeilussa maanparannukseen käytetyn biohiilen välillä on, että biohiili on tuotettu kuoritusta kuusihakkeesta, kun grillihiilet tehdään useimmiten lehtipuusta. Amazonian musta magia Biohiili on samaan aikaan sekä erittäin vanha että erittäin uusi keksintö. Sitä on käytetty maanparannusaineena jo aikojen takaisessa Amazonin intiaanien kulttuurissa, jossa peltomaahan lisättiin hiiltä tarkoituksena saada aikaan paremmin tuottavaa viljelymaata. Tämä intiaanien musta maa löydettiin sattumalta satelliittikuvista, joissa biohiilellä lannoitetut maat loistavat vielä tänä päivänä - yli 1000 vuotta luomistaan myöhemmin - hedelmällisempänä kuin mitkään itseään ympäröivät maat. Viime vuosina maailmalla on julkaistu lukuisia tutkimuksia, joiden mukaan biohiili paitsi tuottaa energiaa ja korvaa vanhoja energiamuotoja, niin se maahan sijoitettuna toimii myös merkittävänä hiilinieluna. Kuumentamisella tuotetun biohiilen on arvioitu sitovan merkittävän osuuden fossiilisten polttoaineiden käytöstä vapautuvista hiilidioksidipäästöistä. Samalla kuumentamiseen menevä kasvustojäte olisi poissa maan mätänemisprosesseista, joista vapautuu voimakkaita kasvihuonekaasuja. Peltomaalle lukuisia etuja Biohiili kestää jopa kertaa normaalia maan orgaanista ainesta paremmin mikrobien hajotusta ja voi säilyä maassa satoja, jopa tuhansia vuosia. Samalla maaperään sijoitettu hiili tarjoaa hyvin huokoisen rakenteensa kautta erittäin hyvän kasvualustan maaperän mikrobeille. Lisääntynyt mikrobikasvusto edesauttaa maan mururakenteen syntymistä. Hiili myös pidättää vettä ja sen mukana vesiliukoisia ravinteita ja vähentää siten ravinteiden huuhtoutumista. Biohiilen ominaisuudet voisivat tuoda viljelijöille taloudellista tuottoa sadonlisän ja pienentyneen lannoitustarpeen avulla, sekä tasoittamalla kuivien ja kosteiden kasvukausien välisiä satoeroja. Lupauksia tutkitaan toiveikkaina Ulkomaiset tulokset eivät tietenkään ole suoraan verrannollisia Suomen ilmasto-oloihin ja savisiin viljelysmaihin, joilta peltoviljelyn suurin vesistöjä rehevöittävä ravinnekuorma maassamme kulkeutuu. Helsingin yliopistolla on meneillään laaja kolmivuotinen Agrihiili-hanke yhdessä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen, Perunantutkimuslaitoksen, ja Sokerijuurikkaantutkimuskeskuksen kanssa. Hankkeessa tutkitaan biohiilen merkitystä maatalouden maanparannusaineena ja ravinnehuuhtoumien vähentäjänä, sekä sen vaikutusta kasvihuonekaasupäästöihin Suomen oloissa. Uudellamaalla tilakoe Helsingin yliopisto ja Uudenmaan ELY-keskuksen Ravinnehuuhtoumien hallinta (RaHa) - hanke ovat perustaneet Uudellemaalle biohiilen peltokäyttöä demonstroivan tilakokeen. Yhteistyökumppani metsäfirma UPM-Kymmene on kiinnostunut pyrolyysistä uutena teknologiana metsäteollisuudessa. Kokeilussa seurataan koelohkolla biohiilen vaikutusta rypsin satoon sekä ravinnehuuhtoumien vähenemiseen. Biohiiltä levitettiin tämän vuoden keväällä ennen kylvömuokkausta Hyvinkäällä Eerolan tilalla sijaitsevalla koelohkolle 10 tonnia hehtaarille vastaava määrä. Tuloksia verrataan samalla pellolla sijaitsevaan hiilettömään koealaan. Alustavat satotulokset ovat rohkaisevia. Vaikka molemmilla lohkoilla sato oli lähes sateettoman kesän takia jäänyt hyvin vaatimattomaksi, näyttää siltä, että biohiililohkolla rypsi tuotti viljavammalla lohkon osalla 40% ja huonommalla lohkon osalla 70% suuremman sadon. Viljelijän oma arvio on, että biohiili olisi ehkä pitänyt muokkauskerroksen vertailualaa kosteampana, mikä tänä kuivana kasvukautena olisi voinut vaikuttaa havaittujen erojen muodostumiseen. Tulevina kasvukausina biohiilikokeita on tarkoitus tehdä eri puolilla Uuttamaata. Entä jatkossa? Biohiilen maanparannusvaikutus voi jo yksistään tehdä menetelmästä kannattavan, riippuen säästyneistä lannoituskustannuksista sekä sadonlisäyksen arvosta suhteessa biohiilen hankintahintaan. Kotimaista tutkimusta ja kehitystyötä kuitenkin tarvitaan niin hiilen ominaisuuksien ja vaikutusten perusteellisen selvittämisen kuin myös ideaalisen levitysteknologiankin osalta. Mahdolliset tulevaisuudenhyödyt voivat kuitenkin olla niin suuria, että työtä asian parissa kannattaa tehdä. Jarkko Hovi Kirjoittaja tekee Pro gradu -tutkielmaa biohiilestä ja on ollut toteuttamassa biohiilen tilakoetta Ostamme viljaa!

4 uusmaalainen Metsänkäsittelyyn tuli uusi vaihtoehto Metso-ohjelman toteutus käynnistynyt Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman eli METSOn lähtökohtana on vapaaehtoisuus. Kohteen esittämisestä tai esittämättä jättämisestä ja sopimuksen teosta päättää maanomistaja. Metsänomistajan on mahdollisuus valita erilaisista suojeluvaihtoehdoista omien tavoitteitten mukaisesti. Metsän monimuotoisuutta voi suojella määräaikaisesti vähintään 10 vuoden ajaksi, jonka jälkeen maanomistaja päättää itse kohteen jatkokäytöstä. Sopimuksen voi tehdä myös yksityisestä pysyvästä suojelualueesta, jolloin alue säilyy omassa omistuksessa. Halutessasi maanomistaja voi myydä metsäkohteen valtiolle pysyvään suojeluun. METSO on uusi vaihtoehto metsän käsittelyyn Metsänhoitoyhdistyksen toimihenkilöt on koulutettu varsin kattavasti METSO-kohteiden tunnistamiseen. Niinpä he osaavat esittää sopivan kohteen ilmaantuessa metsänomistajalle hakkuun ja hoidon lisäksi myös haluaako metsänomistaja kenties parantaa metsiensä monimuotoisuutta METSOn keinoin. Päätöksen kohteen esittämisestä METSOon tekee aina maanomistaja. Vielä esityksen jälkeenkin hän voi muuttaa mielipidettään, jos esimerkiksi korvauskäytäntö ei häntä tyydytä. TavaTaan verkossa! ja -sivustoilta löydät keskeiset tiedot Itikasta ja Lihakunnasta, mm. yhteystiedot hallituksesta edustajistoon. Osuuskuntien jäsenille sivustoilla on tarjolla monipuolinen ja hyödyllinen palvelupaketti ja keskustelukanava. Luonnontilaiset lähteet ympäristömetsineen soveltuvat yleensä METSOon. Lahopuustoiset kangasmetsät, puustoiset suot ja lehdot puutelistalla Etelä-Suomessa METSO-ohjelmaan halutaan eniten runsaslahopuustoisia kangasmetsiä, puustoisia soita, lehtoja ja pienvesien lähimetsiä. Myös harjujen paisterinteet sekä metsäluhdat ja tulvametsät sopivat METSOon. METSO-ohjelman ympäristötukea voidaan saada myös metsälakikohteista ja niiden lähiympäristöistä. Kaikkia kohteita ei välttämättä hyväksytä METSO-ohjelmaan. Esimerkiksi normaalit, hyvin hoidetut metsät eivät yleensä ole MET- SO-kohteita. Kohdetta tarjotaan METSOon METSO-ohjelmaa toteutetaan sekä metsäkeskusten että ELY-keskusten kautta. Jos metsissä on metsälain mukaisia tärkeitä elinympäristöjä eikä metsänomistaja halua aluetta pysyvään suojeluun, kannattaa ottaa yhteyttä metsäkeskukseen, joka tekee 10 vuotta kestäviä sopimuksia. Jos haluaa metsän pysyvään suojeluun, oikea viranomainen on ELY-keskus. Metsänhoitoyhdistyksen toimihenkilöt voivat avustaa metsänomistajaa tarjouksen teossa. Jos tarjottu metsä hyväksytään METSOkohteeksi, valtio korvaa metsänomistajalle puuntuotannon tulonmenetyksistä ja luonnonhoidosta aiheutuvat kustannukset. Esko Laitinen aluejohtaja Metsänomistajien liitto Etelä-Suomi Itikka ja Lihakunta tarjoavat tuottajilleen rahanarvoisia etuja ja lisänä Atria-ketjun vahvuudet: Atria on varma markkinakanava, joka on sitoutunut kotimaiseen lihaan. A-Rehu tarjoaa edulliset ja tuottavat rehuratkaisut. A-Kauppa toimii netissä kellon ympäri. AtriaNauta- ja AtriaSika -palvelu ovat tuottajan vahva kumppani arjen työssä. Lisätietoa puhelimitse tai Lahopuustoisissa kangasmetsissä elää lahosta riippuvaisia uhanalaisia lajeja. Niinpä näitä kohteita halutaan METSOon alueellamme eniten.

5 uusmaalainen Apua hyvinvoinnin kipupisteisiin Psykologi Pirkko Lahti koulutti viljelijän sidosryhmien edustajia hyvinvoinnin kipupisteistä Mäntsälässä. Oppia saatiin neuvonnasta ja avun piiriin saattamisesta vaikeissa elämän tilanteissa MTK-Uusimaan ja Melan järjestämässä tilaisuudessa. Koulutukseen osallistui 60 henkilöä. Maatiloilla on samoja ongelmia kuin muuallakin. Isäntä tai emäntä voi sairastua joko fyysisesti tai psyykkisesti. Eläinten kanssa voi olla epäonnea. Työmäärä voi muodostua kohtuuttoman suureksi. Ihmissuhteisiin voi liittyä monenlaisia ongelmia kuten ihmisten elämään yleensäkin. Maatila kuitenkin poikkeaa merkittävästi muusta työyhteisöstä, koska siellä työpaikka ja koti ovat samassa paikassa. Avioliiton hajoaminen voi merkitä yritystoiminnan päättymistä, jos puolet työvoimasta on poissa ja ositus käy taloudellisesti liian raskaaksi. Toisaalta eroaminen voi olla erityisen vaikeaa, jos muuta koulutusta ei ole ja voimat vaikeasta tilanteesta irrottautumiseen ovat huvenneet. Lahti tietää, että ihmiset ratkovat ongelmiaan eri tavoin: Joku voi ratketa juomaan, joku masentuu, joku etsii helpotusta muista asioista. Tilalla kävijä voi havaita ongelmia, jotka askarruttavat mieltä. Neuvoja havaitsee muutoksen esimerkiksi siinä, että työstä ei jakseta innostua tai väsymys ilmenee fyysisenä sairautena. Pirkko Lahti kannustaa ottamaan puheeksi vaikeitakin asioita. Hänen mielestään neuvoja voi aina puhua omista tunteistaan. On parempi aloittaa keskustelu toteamisella kuin kysymyksellä: minusta tuntuu, ettet sinä et voi nyt oikein hyvin. Lahti neuvoo jututtamaan aina erikseen emäntää ja isäntää. Kun havaitsee väsymyksen oireita, niihin kannattaa puuttua heti. Neuvojalta vaaditaan vahvaa itsetuntoa. Isännän tai emännän tunnepurkauksiin on osattava varautua, mutta niitä ei tarvitse pelätä. Ihminen tarvitsee kuitenkin usein aikaa oman tilansa ja ajatustensa selkiyttämiseen. Siksi Lahden mukaan asiaan voi palata esimerkiksi kahden viikon kuluttua tapaamisesta. Neuvojille on tilaisuuksissa jaettu lista, kenen puoleen kääntyä erilaisissa ongelmatilanteissa. Aina voi kysyä yrittäjältä, saako esimerkiksi työterveyshoitaja soittaa tilalle. On tärkeää toimia avoimesti, koska salatoiminta loukkaa ketä tahansa. Joissakin tapaukissa neuvojalla voi olla jopa lainsäädännöllinen velvoite puuttua ongelmiin. Vakaviin ongelmiin puututaan työturvallisuus-, lastensuojelu-, koulu- ja eläinsuojelulakien pohjalta. Pirkko Lahti kannustaa eri sidosryhmiä yhteistyöhön ja keskinäiseen avoimuuteen. Monen näkijän tiedon kokoaminen madaltaa kynnystä toimia. Varhainen puuttuminen on jokaisen velvollisuus. Tilalla kävijät osaavat paljon. Kyse on myös tämän osaamisen hyödyntämisestä ja levittämisestä yrittäjien parhaaksi. Tiedon siirto toimii kaikkien eduksi. Hyvinvointiseminaarin väki taukojumpalla, jutun kirjoittaja Sirpa Havu etualalla. Jatkuva muutos väsyttää Pirkko Lahden mielestä maatalousyrittäjälle on ladattu tänä päivänä monenlaisia uusia vaatimuksia: Tilakokoa pitää kasvattaa, jotta siitä saadaan kannattava. On kyettävä erikoistumaan ja selviydyttävä tukihakemuksista ja raporteista. Lisäksi on hyväksyttävä tilalla tehtävät tarkastukset. Myös ihmissuhteiden alueella ovat paineet moninkertaistuneet. Kaupalliset mallit korostavat onnistumista ja menestystä. Kukaan ei enää arvosta tavanomaisuutta ja arjen toimivuutta. Yrittäjäperheen oletetaan olevan malliesimerkki menestyksestä, rahasta ja hyvinvoinnista. Meitä kasvatetaan jatkuvaan muutokseen. Konsultit painottavat uudistusten oivaltamista, mutta ihmisen psyykkiset voimavarat eivät tahdo riittää. Ihminen tarvitsee aikaa omaksua uusia asioita ja luoda niistä oma näkemyksensä. Juuri kuultua ei heti olla valmiita ottamaan käyttöön, vaikka muutos olisikin hyvin perusteltu. Oman ammattitaidon ylläpito tukee hyvää itsetuntoa. Aina se ei työtilanteen tai muun syyn vuoksi ole mahdollista. Lahti korostaa, että jokainen haluaa nähdä oman työnsä mielekkäänä eli tehdä juuri sitä, mitä osaa. Käytännön työhön orientoitunut ihminen ei välttämättä rakasta paperitöitä tai tietokoneella istumista. Maatalousyrittäjän työn kuva on laajentunut merkittävästi. Koulutukseen osallistuneet Uudenmaan alueen neuvojat, työterveyshoitajat, lomittajat, eläinlääkärit, Mela-asiamiehet ja tarkastajat olivat palautteen mukaan tyytyväisiä koulutuspäivän antiin. On tärkeää antaa oikeita neuvoja ja välttää turhaa kielteisyyttä. Hyvät ihmissuhdetaidot ovat neuvonnassa välttämättömiä. Sirpa Havu, Mela TUTUSTU AARTEESEEN! TUTUSTU 6 kk (5 lehteä) vain 24,90 kestotilauksena (norm. 32,90 ) LEHTI METSÄSTÄ. Tutustu! Tilaa itsellesi AARRE-lehti edulliseen tutustumishintaan 6 kk (5 lehteä) vain 24,90. Aarre ilmestyy 10 kertaa vuodessa. Tilaus on kestotilaus, joka jatkuu 5 lehden jaksoissa voimassa olevaan normaalihintaan (nyt 32,90 ) niin kauan kuin itse haluan. Netissä: Tekstiviestillä: Lähetä viesti AR A098 ETUNIMI SUKUNIMI LÄHIOSOITE POSTINRO POSTITOIMIPAIKKA numeroon Normaali tekstiviestin hinta. Palvelu toimii Dna:n, Elisan, Soneran ja Saunalahden liittymissä. Tarjous on voimassa asti ja koskee kotimaan tilauksia.

6 uusmaalainen Maan rakenteen parantaminen kiinnostaa uusmaalaisia viljelijöitä kyky sitoa typpeä ilmasta, Kari Koppelmäki kertoo. Tulokset mitataan Toistaiseksi koetoiminnasta ei ole ollut lisätyötä, koska Myyrinmaa oli muutenkin ajatellut laittaa koelohkolle apilanurmen. Mutta nyt hankkeen avulla homma on järjestelmällisempää, saan enemmän tietoa ja näen eri viljelytapojen vaikutuksen maan rakenteeseen. Haluan myös tietää miten paljon apilanurmi sitoo typpeä, Myyrinmaa kertoo. Nurmen lopettamisen jälkeen havaintokoealueelta mitataan maanäytteistä liukoisen typen pitoisuus, mikä kertoo mahdollisesta typen huuhtoutumisriskistä. Tavoitteena on, että ravinteet vapautuisivat viherlannoitusmassasta vasta seuraavana kasvukautena. Jussi Myyrimaan koelohkoilla viljellään ensi vuonna kevätvehnää. Viljelijä aikoo myös verrata eri lannoitemäärien vaikutusta kasvuun. Sato mitataan ja näin voidaan selvittää mikä vaikutus viherlannoituksella ja eri lannoitustasoilla on mahdollisesti ollut sadon määrän. Viherlannoituksessa ja aluskasvien käytössä muutokset maan rakenteeseen ovat kuitenkin yleensä hitaita, eikä rakennetta saada yhdessä vuodessa kuntoon, Kari Koppelmäki muistuttaa. Kannattaa kokeilla Koordinaattori Kari Koppelmäki (vasemmalla) ja viljelijä Jussi Myyrinmaa tekevät peltomaan laatutestiä monivuotisella rehunurmella. Tuloksia on tarkoitus verrata viherlannoitusnurmesta tehtävään testiin. Maan rakenteen parantaminen kiinnostaa uusmaalaisia viljelijöitä Viidellätoista uusmaalaisella tilalla on tämän vuoden aikana kokeiltu vapaaehtoisten viljelijöiden voimin viherlannoitusnurmen ja aluskasvien viljelyä. Havaintokokeiden avulla on tarkoitus saada selville eri viljelymenetelmien vaikutus maan kasvukuntoon ja ravinteiden huuhtoutumiseen. Jo 130 viljelijää on ilmoittautunut mukaan Ravinnehuuhtoumien hallinta (RaHa) -hankkeen postituslistalle. Nurmijärveläinen viljelijä Jussi Myyrinmaa seisoo aurinkoisena syyspäivänä pellollaan ja katselee vierestä, kun RaHa-hankkeen koordinaattori Kari Koppelmäki Uudenmaan ELY-keskuksesta kaivaa muutaman kymmenen sentin syvyistä ja levyistä kuoppaa. Käynnissä on peltomaan laatutesti. Lähdin koetoimintaan mukaan, koska olen aina ollut kiinnostunut maan rakenteen parantamisesta ja kaikki lisäoppi on tervetullutta. On kiinnostavaa nähdä, miten paljon viherlannoituksesta on hyötyä seuraavan vuoden viljelykasville, Jussi Myyrinmaa kertoo. Lohkot vertailussa Myyrinmaan havaintokokeessa seurataan kolmea eri lohkoa, jotka aiemmin ovat olleet yksipuolisessa viljelyksessä. Tänä vuonna yhdellä lohkolla on jatkettu vanhaan malliin, toinen on luonnonhoitopeltona ja kolmas viherlannoitusnurmena, joka jätetään syksyllä maahan. Viherlannoituksessa käytetään kasveja, joiden syvät juuret kuohkeuttavat maata. Tällainen maa pystyy paremmin varastoimaan vettä, eivätkä ravinteet lähde valumaan pintaa pitkin. Kun kasveilla on syvät juuret, ne myös ottavat ravinteita syvemmältä. Ravinteet varastoituvat kasviin ja ovat tulevina kasvukausina seuraavien kasvien käytössä. Maasta ottamiensa ravinteiden lisäksi palkokasveilla on Myyrinmaa rohkaisee muitakin viljelijöitä testaamaan mitä vaikutuksia omilla toimenpiteillä on maan rakenteeseen ja lannoitusmäärin, joko itsenäisesti tai osana RaHa-hanketta. Lannoitteita on turha laittaa enempää kuin on tarve. En esimerkiksi laita kaikkea lannoitusta keväällä kylvön yhteydessä vaan voin tehdä kesällä täydennystä säiden ja tilanteen mukaan. Entä mikä on tuomio laatutestistä? Hyvältä vaikutti. Kun pelto on ollut nurmella, niin olin odottanutkin, että on maan rakenne on hyvä. Mutta lieroja olisi saanut olla enemmän, Jussi Myyrinmaa arvioi. Reetta Harmaja Lisää kiinnostuneita mahtuu vielä mukaan RaHa-hankkeeseen Ravinnehuuhtoumien hallinta (RaHa) -hankkeessa kerätään ja jaetaan tietoa sekä käytännön kokemuksia vesiensuojelua ja kestävää maataloutta edistävistä toimenpiteistä Uudellamaalla. Hanke toteutetaan vuosina Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen, Nylands svenska producentförbundin ja MTK-Uudenmaan yhteistyönä. Pelloilla tehtävä havaintokokeet suunnitellaan yhdessä MTT:n tutkijoiden ja viljelijöiden kanssa. Havaintokokeissa voidaan testata viherlannoitusta tai alus- ja kerääjäkasvien käyttö. Yhdellä pellolla on myös testattu biohiilen mahdollisuuksia ravinnehuuhtoumien hillitsijänä. Aiheesta lisää tämän lehden sivulla xx. Viljelijät voivat seurata internetissä muiden viljelijöiden koelohkojen tuloksia ja kokeilla samoja menetelmiä omilla pelloillaan. Jokaisesta havaintokokeessa tullaan myös tekemään peltomaan laatutesti. Kuoppatestissä selvitetään mm. maan tiivistymistä, murunmuodostumista ja multavuutta. Tuloksena on tieto maan rakenteen tilasta. Lisätietoja ja havaintokokeiden esittelyt: Jos olet kiinnostunut koetoiminnasta tai haluat liittyä postituslistalle, niin ota yhteyttä hankkeen koordinaattoriin: Kari Koppelmäki, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, p , etunimi.sukunimi(at)ely-keskus.fi

7 uusmaalainen MTK maanomistajien etujärjestönä Tavallinen suomalainen arki sisältää monia oikeuksia ja velvollisuuksia joita pidämme itsestään selvyyksinä. Vakaat olomme, turvallisuus sekä vuosikymmenien aikana muotoutunut lainsäädäntömme on luonut meille suojaisan toimintaympäristön. Vuoden aikana olen kuitenkin huomannut, että yhä useammin on paikallaan korostaa yhden keskeisen perusarvomme tärkeyttä. Maanomistusoikeuden ja sen suojan painottaminen on ollut paikallaan niin uskottujen miesten koulutuspäivässä kuin MTK:n keskusliiton toimihenkilöpäivilläkin. Maanomistajuuden perusoikeudet ovat kaikkialla Suomessa samat, niin omaisuuden kuin maanomistajuudenkin suoja on määritelty ja turvattu perustuslaissamme. Omaisuuden suojassa määritellään, ettei ketään saa estää käyttämästä omistamaansa tai hallitsemaansa omaisuutta normaalilla tavalla. Ja jos yksityistä omistusoikeutta tai maan käyttöä halutaan rajoittaa, niin siitä täytyy säätää lailla. Perustuslaintasolla asiat ovat siis kunnossa, ongelmat piilevätkin alempiasteisissa laeissa, asetuksissa, säädöksissä ja etenkin niiden tulkinnassa. Sähkölinjoja, kaasuputkia, teitä Maanomistajien ja muun yhteiskunnan suhde korostuu MTK- Uusimaan alueella. Kärjistäen voisi todeta, että meillä vuosittain asfaltoidaan peltoa enemmän kuin raivataan. Sähkölinjoja, kaasuputkia, viemäreitä, teitä, rautatietä, katuja, kevyenliikenteen väyliä, kaavoitusta ja rakennuksia tehdään moninkertaisesti muihin alueisiin verrattuna. Haastettamme korostaa vielä sekin että Suomen arvokkaimmista alueista muodostuvalle työkentällemme kuuluvat vielä lähes kaikki suojeluun sekä maan- ja metsien hyödyntämiseen liittyvät asiat. Ja huolimatta maanomistajuuden pirstaloitumisesta, useimmiten kaikki näistä edellä mainituista toimista kohdistuvat meidän jäseniimme. Maanomistajan oikeudet turvattava Mitä tässä sitten on MTK.n rooli? Mielestäni etujärjestömme ensisijainen tehtävä on vaikuttaa siihen että maanomistajain oikeudet turvataan laeissa, säädöksissä ja toimeenpano-ohjeissa. Ilman vahvaa tukea säädöspuolelta lähtisimme tulkintatilanteisiin aina altavastaajan asemasta. Monimutkaisessa ja laajassa byrokratia ja viranomaisverkostossa päävastuun tästä edunvalvontatyöstä kantavat MTK:n keskusliiton toimijat. Keskusliiton vastuulle pitkälti kuuluu myös toimiminen asiantuntija-apuna ja hoitaa ns. ennakkotapaukset. Liitto linkkinä MTK- Uusimaan rooli korostuu etenkin linkkinä toimimisena jäsenten ja jäsenyhdistysten sekä keskusliiton välillä. Valtakunnallisesti tarkasteltuna, tieto säädösten täsmennystarpeista tai mahdollista ongelmista kulkee keskusliittoon usein MTK- Uusimaan kautta. MTK-Uusimaan pj Eerikki Viljanen painottaa maan olevan muutakin kuin tuotannontekijä. Edunvalvonnallisuus korostuu myös toiminnassa mm. maakuntakaavoitukseen vaikuttamisessa sekä virallisen lausunnon antajan tai työryhmään osallistujan roolissa lähes kaikissa maankäyttöön liittyvissä alueellisissa hankkeissa. Tehtävänä on myös jakaa tietoa ja kouluttaa alueen toimijoita sekä antaa ensikäden tietoa ja ohjeita miten yksittäisen jäsenten tulisi toimia ja mistä esimerkiksi juridista apua olisi mahdollista hakea. Liitossamme on paljon tietoa ja taitoa mutta ikävä kyllä hyvin rajalliset resurssit yksittäisten tapausten hoitamiseen. Kunnallisen itsehallinnon Suomessa, suuri osa maanomistajan edusvalvonnasta lankeaa myös MTK:n paikallisille yhdistyksille ja toimijoille. Kuntien kaavoitusmonopolin käyttöön, erilaisten järjestyssääntöjen laadintaan, lupiin, taksoihin, maksuihin, ympäristö-asioista päättämiseen, toimeenpanoon ja valvontaan on reagoitava paikallisesti. Eerikki Viljanen Kurssipaketteja syksy 2010 Tienhoitoyrittäjille ja alasta kiinnostuneille Käytännön tietoa yrittäjyydestä ja uusista mahdollisuuksista Huom! Iltakurssi klo Kurssipäivät: 9.11., 10,11., , ja Aiheita mm. hinnoittelu ja kateajattelu, kumppanuus- ja alihankintayhteistyö, kesä- ja talvihoitotyöt, tarjouksen laatiminen, tienhoito-yrittäjän vuosisuunnitelma ja kalustotarpeet ja alan toimijoiden puheenvuorot. Kouluttajina toimivat mm. tienhoitoyrittäjät Heikki Mattila ja Martti Kortteus. Kurssipaikka: Hyria (ent. Uudenmaan maaseutuopisto), Uudenmaankatu 249, Hyvinkää. Kurssipäivien pituus klo Kurssin hinta 150 euroa (alv 0 %), MYEL-vakuutetut voivat hakea opintorahaa yhteensä 175 euroa. Lisätietoja ja ilmoittautuminen kurssille viimeistään perjantai : Christer Gustafsson, puh tai sähköposti Pyynnöstä lähetämme sinulle kurssiohjelman. Lämpöyrittäjäkurssi Kiinnostaako lämpöyrittäjyys ja bioenergia? Kurssipäivät: , , 7.12., 8.12., ja Aiheita mm. hinnoittelu ja kateajattelu, liiketoimintamalli ja yritysmuodot, rahoitus, kumppanuus- ja verkostoyhteistyö ja lämpölaitoksen rakentaminen, käyttö ja kunnossapito, sopimusjuridiikka. Kurssipaikka: Työtehoseura Rajamäki, (Kiljavantie 6, Rajamäki). Kurssipäivien pituus klo Kahvi ja lounas omalla kustannuksella. Kurssin hinta: 200 euroa (alv 0 %). MYEL-vakuutetut voivat hakea opintorahaa yhteensä 210 euroa. Lisätietoja ja ilmoittautuminen viimeistään : Christer Gustafsson, puh tai sähköposti Pyynnöstä lähetämme sinulle kurssiohjelman. Perushitsauskoulutusta (5 pv) Aloittelijoille ja ammattitaitoaan laajentaville viljelijöille Aika: 2.11., 3.11., 8.11., 9.11., (klo ) Paikka: Länsi-Uudenmaan aikuiskoulutuskuntayhtymä Luksia Vihdintie 30 32, Nummela Hinta: 550 euroa (alv 0 %). Opintorahaa voi hakea yhteensä 175 euroa (MYEL-vakuutetut) Ilmoittautuminen: viimeist n menness, projektip llikk Christer Gustafsson, puh , sähköposti Pyynnöstä lähetämme sinulle kurssiohjelman. Järjestäjä: Maaseutuyrittäjyyden Uusimaa -koulutushanke

8 uusmaalainen MTK-Uudenmaan johtokunta sai ensiapukoulutusta Lähivakuutuksen tiloissa viime keväänä. Kouluttaja Matti Purhonen (oikealla) seuraa, miten Helena Holmilta sujuu elvytys. Elvytys vuoroaan odottavat (oikealta) Toni Forsman-Viita, Kallepekka Toivonen, Harri Taberman, Eerikki Viljanen ja Hannu Vähätalo. Ensiapukoulutus opettaa pelastamaan ihmishenkiä Tärkeimpien ensiaputoimenpiteiden oppiminen ei ole vaikeaa. Paljon vaikeampaa on seurata vierestä, kun pitäisi auttaa, mutta ei osaa tai uskalla tehdä mitään. Monta kertaa onnettomuuden tai sairauskohtauksen uhrin eloon jääminen on kiinni pienistä asioista. Näiden asioiden osaaminen pitäisi kuulua kansalaisen perustaitoihin. Maatalous on riskialtis toimiala. Maatalousyrittäjille tapahtuu työtapaturmia ja tapaturmaisia kuolemia selvästi enemmän kuin ammatissa toimivalle väestölle keskimäärin. Palkansaajille maatalous on kolmanneksi tapaturma-alttein toimiala. Kaikkien meidän olisi hyvä osata ainakin muutamia ensiavun perustaitoja. Verenvuotojen tukkiminen, kylkiasentoon kääntäminen ja elottoman elvytys pelastavat tavallisten kansalaisten tekemänä useita ihmishenkiä joka vuosi. Erityisen tärkeitä ensiaputaidot ovat maaseudulla, missä ambulanssin tulo voi kestää kauan. Joka tilalla olisikin suotavaa olla vähintään yksi ensiapukurssin suorittanut henkilö. Taidot on myös syytä aika-ajoin päivittää. Ensiapukoulutuksia järjestää Suomessa useampikin taho. Suomen Punainen Ristin hyväksymiä kouluttajia ja kursseja pidetään Suomessa sikäli virallisina, että työnantajia koskevat vaatimukset ensiapukoulutuksen suhteen perustuvat SPR:n hyväksymien kouluttajien antamaan määrämuotoiseen koulutukseen. Lyhimmillään virallinen koulutus on neljä tuntia kestävä Hätäensiapukurssi. Siinä ehtii jo omaksumaan perusasiat yleisimpien tapaturmien ja sairauskohtauksien ensiavusta. MTK:n liitot ja Lähivakuutus järjestävät yhteistyössä tämän syksyn ja ensi kevään aikana maatalousyrittäjille suunnattuja ensiapukursseja. Kyseessä on hätäensiapukurssi eli aikaa on varattava reilut neljä tuntia. Koulutuksesta vastaa SPR:n hyväksymä kouluttaja Suomen Ensiapukoulutus Oy:stä. Kurssin hinta on neuvoteltu erittäin edulliseksi, se on 40 euroa osallistujalta. Työterveyshuoltoon kuuluvilla maatalousyrittäjillä on mahdollisuus saada Kelan kautta korvausta 60 % kurssin hinnasta. Tämä edellyttää, että työolosuhderaportissa on suositus ensiapukurssista. Yleensä on. Myös matkakulut ovat Kela-korvauksen piirissä. Omavastuuosuudet voi vähentää maatalousverotuksessa. Ensiapukoulutukset ovat avoimia kaikille MTK:n jäsenille. Lähivakuutus tarjoaa kaikille kahvit ja omille asiakkailleen ensiapulaukun. Uudellamaalla järjestettävien tilaisuuksien paikat ja tarkemmat ajankohdat odottavat vielä lopullista varmistumistaan. Niistä tiedotetaan myöhemmin mm. Liiton Internet-sivuilla. Teppo Raininko Kehittämispäällikkö Lähivakuutus Osk. ITALIA kutsuu nuoria Maaseutunuoret tekevät opintomatkan keväiseen Italiaan. Ohjelmassa on Pohjois-Italian upeissa maisemissa mm. vierailut maito-, vilja-, lihakarja-, luomu- ja viinitiloille sekä tutustuminen traktoritehtaaseen. Sokerina pohjalla nuoria odottaa ihastuttava Venetsia. Matkan hinta 990 kahden hengen huoneessa. Hinta sis: Finnairin lennot, opastus, bussikuljetus, majoitus kolmen tähden hotelleissa sekä ateria päivittäin. Ilmoittautumiset viim Tiedustelut: Heini Mäkelä ,

9 uusmaalainen MTK-Uusimaan varapuheenjohtaja Kallepekka Toivonen: Työterveyshuollosta kannustusta työmotivaatioon Maatilan työmäärä ylittää usein kipukynnyksen. Koneet ovat huollossa säännöllisesti, mutta oma huolto tuppaa unohtumaan. Toivonen suosittaa työterveyshuoltoon liittymistä. Tapasimme maanviljelijä Kallepekka Toivosen Nurmijärveltä. Hän muistuttaa työterveyshuollon palveluista. Ne oikeasti auttavat työssä jaksamisessa. Maatalousyrittäjien työterveyshuolto on vapaaehtoinen palvelu. Se seuraa viljelijän terveydentilan kehitystä ja puuttuu tarvittaessa ongelmiin. Pienikin vaiva voi äityä suureksi, ellei sitä hoideta ajoissa. Sairauksien ennaltaehkäisy tukee parhaiten työssä jaksamista ja lisää terveitä työvuosia. Nurmijärvellä tuottajayhdistys toteuttaa työkykyä ylläpitävää toimintaa yhdessä työterveyshuollon kanssa. Järjestimme muutama vuosi sitten oman kuntokurssin Imatran kylpylään, jossa tuottajat harrastivat liikuntaa monipuolisesti vesijumpasta hiihtoon ja kuuntelivat hyvinvointiin liittyviä luentoja sekä nauttivat yhdessäolosta ja kylpylän palveluista. Ennen Imatralle lähtöä tehtiin kaikille kuntotesti Nurmijärvellä paikallisen fysioterapeutin voimin. Fysioterapeutti oli myös luennoimassa Imatralla ja samalla hän toi palautteet testeistä. Kurssin kustannuksiin osallistuivat osanottajien lisäksi oma tuottajayhdistys ja MTK-Uusimaa. Toivonen kertoo, että Rajamäen uimahallissa on tuottajille järjestetty vesijumppaa. Yhteistyössä työterveyshuollon ja Melan kanssa toteutettiin viime talvena hyvinvointitilaisuus, jossa luentojen lisäksi oli loistava mahdollisuus hiihtoon, saunomiseen ja illanviettoon tuottajien mökillä Haavistossa. Työterveyshuolto ja hyvinvointiasiat ovat olleet esillä vuosittain eri tilaisuuksissa. Maatalousyrittäjien työterveyshuollon ominta alaa ovat eri ammattitautien ja työperäisten sairauksien havaitseminen. Työn ja terveyden yhteyksiin pureudutaan tilakäynnillä, joka toteutetaan vähintään neljän vuoden välein. Kallepekka Toivosen mielestä viljelijä hyötyy tilakäynnistä merkittävästi. Käytössämme ovat maatalouden ammattilaisten apu ja asiantuntemus. On hyvä katsoa tilan olosuhteita ulkopuolisin silmin, sillä itse ei välttämättä havaitse vaaran paikkoja, suojautumisen tarvetta tai työn keventämismahdollisuuksia. Tarvittaessa voimme keskustella omista asioistamme ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa. Keskustelun kautta omat ajatukset selkiytyvät ja ongelmiin voi löytyä useita ratkaisuvaihtoehtoja. Tilakäynnillä selvitetään myös kuntoutustarpeet. Käynnin jälkeen viljelijä saa raportin, johon on kirjattu havainnot ja mahdolliset suositukset. Toivosen tilalla tilakäynnit on toteutettu säännöllisesti. Kallepekka kertoo, että esimerkiksi kuivurilla on kiinnitetty huomiota puuttuvaan kaiteeseen ja hakkeen kanssa työskenneltäessä on syytä suojautua homevaaran vuoksi. Pääosin rakennukset ja konekanta ovat kunnossa. Työterveyshuollolta saatu ulkopuolinen kannustus lisää työmotivaatiota. Huomio markkinointiin Kallepekka on tyytyväinen Nurmijärven työterveyshuollon palveluihin. Viljelijöitä kutsutaan määräajoin tarkastukseen. Nurmijärvellä on ollut aktiivisia työterveyshoitajia, jotka ovat ottaneet maatalousyrittäjien työterveyshuollon sydämen asiakseen. Tuottajayhdistys on markkinoinut työterveyshuoltoon liittymistä. Välillä tuntuu, että jokaista pitäisi kädestä pitäen käydä puhuttelemassa ja houkuttelemassa mukaan. Työterveyshuollonkin voimavarat markkinointiin ovat melko rajalliset. Työterveyshuollon palvelujen kehittymiseen valtakunnallisesti Mela on vaikuttanut merkittävästi. Tilakäynnit on saatu ajan tasalle ja lainsäädäntö turvaa, etteivät ne jatkossakaan jää rästiin. Tärkeää olisikin kiinnittää huomiota palvelujen sisältöön, niiden tuottamiseen ja markkinointiin. Kannatan lämpimästi työterveyshuollon ja lomituksen tilakäyntien yhdistämistä. Voisi jopa harkita lomituspalvelujen edellyttävän työterveyshuoltoon liittymistä. Tilan työolojen on oltava kunnossa, työskentelipä siellä isäntäväki tai lomittaja. Urheilusta yhteisöllisyyden voimaa Kallepekka Toivonen hoitaa kasvinviljelytilaansa Nurmijärven Kirkonkylällä, Vantaajoen varrella. Sukulaisten ja tuttujen talkoolaisten lisäksi kiireaikoina hänellä on apuna palkattua työvoimaa. Pelloilla kasvaa tavanomaisten viljojen lisäksi kuminaa, rapsia ja öljypellavaa. Lisäksi Vantaajoen suojakaistoilla hän kasvattaa heinää naapuruston hevostiloille. Maatalousyrittäjien työterveyshuoltoon hän liittyi 1990-luvun lopulla. Päätoimiseksi viljelijäksi hän siirtyi kolme vuotta sitten. Kallepekka hoitaa omaa kuntoaan pelaamalla kaukalopalloa ja tennistä. Hän kertoo, että sama kaveriporukka on pelannut kaukalopalloa jo kouluajoista lähtien vähintään kerran viikossa. Pelaamisen lisäksi kaveriporukka viettää kerran vuodessa äijäviikonloppua jossain päin Suomea. Viime talvena Tampereella juhlimme kaukalopallojoukkueemme Kyykän kolmikymmenvuotista taivalta arvokkaasti ja tunteella. Moniin nuoruudenkavereihini eivät ystävyyssuhteet olisi säilyneet ilman Kyykkää ja kaukalopallon pelaamista viikoittain. Alkuvuosina Kyykkä oli vain kaukalopallon pelaamista ja kunnon hoitamista, mutta nyt vanhemmiten Kyykkä on muodostunut meille myös yhdessäolon ja ystävyyssuhteiden ylläpitäjäksi. Toivonen kannustaa viljelijöitä liittymään työterveyshuoltoon. Se maksaa vuodessa saman verran kuin yhden hehtaarin juolavehnän ruiskutus. Lisäksi työajan tapaturmavakuutusmaksusta saa 20 prosentin alennuksen, kun muistaa liittyä edellisen vuoden lokakuun alkuun mennessä. Jokainen voi tykönään pohtia: onko omasta terveydestä huolehtiminen tärkeämpää kuin vaikkapa rikkaruohojen torjunta. Osuuskunta Maatalousyrittäjien työterveyshuolto on tärkeä myös sivutoimisille. Myös he hyötyvät maatalousyrittäjien työterveyshuollosta tilakäynnin kautta. Toivonen painottaa, että maatalouden terveysriskit ovat usein moninkertaiset muuhun työhön verrattuna. Siksi myös sivutoimisten kannattaa ehdottomasti liittyä maatalousyrittäjien työterveyshuoltoon. Kallepekka Toivonen tietää mistä puhuu, sillä hän oli sivutoimisenakin viljelijänä mukana maatalousyrittäjien työterveyshuollossa, vaikka kuului myös palkkatyön työterveyshuoltoon. Sirpa Havu Palvelupäällikkö MELA/hyvinvointipalvelut-yksikkö TUOTTAJAIN MAITO

10 10 uusmaalainen Uusi jäsenetuus Woikosken hitsauskaasuista MTK-Uusimaa ja Woikoski Oy ovat tehneet jäsenetusopimuksen, jolla MTK- Uusimaa jäsenet saavat noin %:n alennuksen hitsauskaasuista ja vuokrapulloista. Edut saa MTK:n jäsenkortilla Woikosken jakelupisteistä. Woikosken kaasut MTK-Uusimaan jäsenet saavat alennusta Woikosken kaasuista: happi, asetyleeni, argon, hiilidioksidi, typpi, seoskaasut jne. Woikoski on ainoa suomalainen kaasuyritys, joka tuottaa teollisia, lääkkeellisiä ja erikoiskaasuja. Lisäksi tuotevalikoimaan kuuluvat hitsauskoneet ja -tarvikkeet. MTK-Uusimaa jäsenen alennusprosentit kaasulajeittain: SK % SK % Awomix -45 % Typpi -45 % Paineilma -45 % Argon -45 % Hiilidioksidi -35 % Happi -50 % Asetyleeni -45 % Nestekaasu -35 % Alennukset lasketaan aina kulloinkin voimassaolevasta hinnastosta. MTK-Uusimaa alueella on Woikosken myyntipisteitä seuraavilla paikkakunnilla: Espoo, Hanko, Helsinki, Hyvinkää, Karjaa, Karkkila, Kerava, Lohja, Mäntsälä, Nummela, Nurmijärvi, Orimattila, Porvoo, Tammisaari ja Vantaa Myyntipisteistä saa lisätietoja Woikosken nettisivuilta tai Woikosken puhelinnumerosta (015)

11 uusmaalainen 11 Pellon vuokrauksen ABC Pellon vuokraukseen liittyvät ongelmat ovat ilmeisesti tulleet pysyvästi jäädäkseen. Viljelijän tulisi näitä karikoita välttääkseen perehtyä siihen mitä pykälät vuokrauksesta määräävät. Pellon vuokrauksesta on säädetty maanvuokralaissa (258/1966) Suullinen sopimus Vuokrasopimus voidaan edelleenkin lain mukaan tehdä suullisesti. Suullisen vuokrasopimuksen kesto on enintään 2 vuotta. Jos sopimus koskee rakennetun viljelmän vuokrausta, sopimus on tehtävä kirjallisesti. Jos vuokra-alaan kuuluu maatalouden harjoittamiseen tarvittavat asuin- ja talousrakennukset, sopimus on tehtävä kirjallisesti. Suullisesta sopimuksesta seuraa, että ongelmatilanteissa on sana sanaa vastaan. Tämän takia vuokrasopimus kannattaa tehdä kirjallisena ja kirjoittaa kaikki ehdot sopimukseen. Kirjallinen sopimus Kirjallinen sopimus on turvallisin sopimus kaikkien osapuolten näkökulmasta. Mistä sitten voidaan sopia? Kirjallisesti voidaan vuokrata rakennettu viljelmä enintään viideksitoista vuodeksi. Maatalousmaan vuokrasopimus voidaan tehdä enintään kymmeneksi vuodeksi. Enimmäisvuokra-ajan takia suosittelen, että vuokrasopumusta ei jatkettaisi vaan kirjoitettaisiin uusi sopimus. Ongelmatilanteissa voidaan muuten katsoa, että sopimus on mitätön, koska enimmäisaika on ylitetty. Kirjallisesti tehtävään sopimukseen on otettava mukaan kaikki sopimusehdot. Ehto, jota ei ole otettu sopimukseen, on mitätön. Sopimuksen muutos tai lisäys on myös tehtävä kirjallisesti. Maanvuokralaissa on säädetty, että vuokramaksu on määrättävä rahana. Vuokraa ei kuitenkaan ole maksettava, vaan sopimukseen voidaan kirjoittaa, että vuokra on nolla (0) euroa vuodessa. Kaikkien omistajien allekirjoitukset tarvitaan vuokrasopimukseen, tai sitten vuokrasopimus tehdään valtakirjan avulla. Irtisanominen Maanvuokralaissa on säädetty: Vuokrasopimusta älköön irtisanottako muulla perusteella kuin mitä tässä laissa säädetään ja olkoon muun sopimusehto.. mitätön. Irtisanomisperusteet laissa ovat seuraavat: 1) jos vuokralainen on maanvuokralain tai sopimuksen vastaisesti siirtänyt vuokraoikeuden tai luovuttanut vuokra-alueen tai sen osan hallinnan toiselle 2) jos vuokralainen on laiminlyönyt vuokran maksamisen eikä kehotuksen jälkeen täytä maksuvelvollisuuttaan viimeistään 1 kk kuluessa kehotuksesta (tai ei ole asettanut hyväksyttävää vakuutta) 3) jos vuokralainen on olennaisesti laiminlyönyt vuokra-alueen ja siihen kuuluvan omaisuuden kunnossapito-velvollisuuden tai jos hän on maanvuokralain tai sopimuksen vastaisesti käyttänyt vuokra-aluetta tai siihen kuuluvaa omaisuutta, eikä siihen kehotuksen saatuaan ole laiminlyöntiään tai menettelyään korjannut hänelle asetetussa kohtuullisessa määräajassa. Tästä johtuu, että kauppa ei riko vuokrasopimusta eli vuokrasopimus sitoo myös uutta omistajaa. Muut sopimukseen otetut ehdot koskien irtisanomista ovat mitättömiä. Tämä on tilanne, vaikka vuokralainen allekirjoittaessaan sopimuksen, on hyväksynyt ehdot. Irtisanomisesta ei voida lain mukaan sopia vapaasti. Kuitenkin voin tähän lisätä, että tietenkin vuokrasopimus voidaan irtisanoa kesken vuokrakauden, jos vuokralainen siihen suostuu. Tällaiset ehdot ovat vuokranantajan kannalta aina riskialttiita. Jos vuokralainen ei hyväksykään irtisanomista, sopimus on voimassa ja jää voimaan riippumatta siitä mitä irtisanomisehtoja on otettu sopimukseen. Pakkohuutokaupassa vuokrasopimus voi päättyä. Kuolemantapauksen vaikutus vuokrasopimukseen Vuokralainen ei saa vuokranantajan luvatta siirtää vuokraoikeutta, ellei vuokranantaja ole vuokrasopimuksessa antanut siihen suostumustansa. Jos vuokrasopimus voidaan siirtää toiselle vuokranantajaa kuulematta, on vuokraoikeus perinnöllinen. Tällaisessa tapauksessa vuokrasopimus pysyy voimassa alkuperäisen vuokralaisen kuoltua. Jos vuokrasopimus ei ole vapaasti siirrettävä, lesken tai rintaperillisen on ilmoitettava halukkuudestaan jatkaa sopimusta vuokranantajalle. Ilmoitus on tehtävä kolmen kuukauden sisällä kuolemantapauksesta. Vuokranantaja voi kuitenkin ilmoittaa, ettei suostu jatkamaan sopimusta. Vuokranantajan kuolemantapauksessa vuokrasopimus jatkuu ja sitoo kuolinpesää. Tukioikeudet Tukioikeudet voidaan vuokrata vain yhdessä pellon kanssa. Tukioikeuksien vuokrauksesta ja hinnoista kannatta sopia kirjallisesti maanvuokrasopimuksessa. Alkuperäisten vuonna 2006 vahvistettujen tukioikeuksien kohtalo on vielä epäselvä. Lopullista vastausta siihen, ovatko ne maanomistajan tai vuokralaisen, ei ole vielä saatu. Ennakkopäätöstä ei vielä ole olemassa. Jos mahdollista, asiasta kannattaa sopia. Tukioikeuden arvonlisäverollisuus vuokrattaessa riippuu vuokranantajan arvonlisäverovelvollisuudesta. Koska tilatuen hinta on tietyissä tapauksissa arvonlisäverollinen, tilatuen ja pellon hintojen osuudet kannattaa erottaa toisistaan ja mainita vuokrasopimuksessa. Kannattaa käyttää MTK:n vuokrasopimusmalleja Malleissa otetaan huomioon tukipolitiikkaa esim. siten, että vuokralainen sitoutuu pitämään jo LFA:ssa ja ympäristötuessa tukikelvolliset lohkot tukikelpoisina. Mahdolliset muutokset CAP-13 ja muista uudistuksista otamme huomioon heti, kun ne ovat tiedossa. Marica Twerin Lakimies, MTK

12 12 M e n o s s a m u k a n a uusmaalainen Viime joulukuussa liitto järjesti avoimet ovet tilaisuuden Maalaistentalossa työskenteleville. Liiton uusittuihin tiloihin tutustui mm. valtuuskunnan pj. Aarno Puttonen (vasemmalla) tj. Jaakko Holstin johdolla. Mäntsälän mty:n puheenjohtaja Pekka Nummela ja sihteeri Arja Seppälä osallistuivat omalla osastollaan Uudenmaan Erätulilla tapahtumaan. Elokuun ukkosmyrsky kaatoi yli 1000 kg:sen männyn Uudenmaan Maataloustuottajain Säätiön mökin päälle. Onneksi juuripaakku esti mökin totaalisen tuhon. Pihapiiri oli myrskyn jäljiltä kuin taistelutanner. Myrskytuhot korjataan lopullisesti tämän syksyn aikana, joten Mäntsälässä sijaitsevaa Koivuniemi-mökkiä vuokrataan jäsenille ensi vuonnakin. Viime keväänä mökin saunarakennukseen tehtiin mittavat saneeraustyöt. Venäjän tuottajajärjestön edustajat vierailivat Levävaaran tilalla Vihdissä. Tilan isäntä Heikki Levävaara (oik.) esitteli tottuneesti tilan toimintaa kiinnostuneelle vierailuryhmälle. Uudenmaan verovirkailijat perehtyivät maatilan nykypäivään Markus Eerolan tilalla Hyvinkäällä. Päivään sisältyi ripaus nostalgiaa, kun virkailijat ihailivat maalaismaisemia harmaa fergujen kyydissä. SPV-kaupan tehneet uudet maatalousyrittäjät saivat tietoa järjestöstä ja sosiaaliturvasta liiton järjestämällä risteilyllä. Kuvassa etualalla viime vuonna nuoria luotsannut asiamies Sanna-Helena Rantala. Puheenjohtajat ja sihteerit opintomatkalla Ruotsissa. Yli 30-asteen helteessä tutustuttiin isän ja pojan omistamaan runsaan 500 hehtaarin kasvinviljelytilaan. Myöhäinen kevät ja poikkeuksellisen kuiva kesä näkyi kasvustoissa myös Ruotsissa. Liittojen ja MTK:n toimihenkilöt vierailivat Uudellamaalla syyskuun lopussa. Päivien päätteeksi piipahdettiin Satu ja Jussi Taruman maatilalla Tuusulassa. Isäntä Jussi Taruma (vasemmalla) keskustelemassa MTK:n puheenjohtajan Juha Marttilan, asiamies Ilpo Mattilan ja Etelä-Pohjanmaan toiminnanjohtaja Yrjö Ojaniemen kanssa.

13 uusmaalainen 13 Melan ilmoituksessa sanottiin, että MYEL-työtulon korottaminen kannattaa. No nyt ovat elämä ja työtulot kohdallaan! ja isäntääkin hymyilyttää MYEL-työtulon voi päivittää myös sähköisesti Olethan jo tutustunut Melan asiointipalveluihin netissä! Maatalousyrittäjien työterveyshuolto pähkinänkuoressa Liittymällä saat: säännölliset terveystarkastukset ajantasaista tietoa terveydestäsi ja työkyvyn seurannan työolojesi kartoituksen ja riskien tunnistamisen työympäristössäsi neuvoja tilasi kehittämiseen työterveyden ja työympäristön asiantuntijoilta mahdollisuuden päästä kuntoutukseen halutessasi sairaanhoidon työterveyshuollossa 20% alennuksen MATA-työtapaturmavakuutuksen maksusta Terveystarkastus sisältää terveydenhoitajan ja tarvittaessa lääkärin arvion terveydentilastasi laboratoriotutkimuksia esimerkiksi työhösi liittyvistä riskitekijöistä ohjeita ja neuvoja työkykysi ylläpitoon ja terveytesi edistämiseen tarvittaessa ohjauksen kuntoutukseen mahdollisuuden päästä työterveyslääkärin lähetteellä erikoislääkärin konsultaatioon Tilakäynnillä saat käyttöösi työterveyshuollon ja maatalouden asiantuntijapalvelut työolojesi arviointiin ja kehittämiseen neuvoja, joilla voit välttää työympäristösi terveysriskejä vinkkejä menetelmistä, joilla voit torjua vaaran paikkoja työssäsi tietoa oikeista työtavoista ja - menetelmistä ohjeita ensiapukoulutuksesta ja ensiapuvälineiden hankinnasta Liity mukaan ja ota kaikki hyöty edullisista työterveyshuollon palveluista! Omat kulut voit vähentää verotuksessa täysimääräisesti! Tilasi pysyy pystyssä vain, jos sinäkin pysyt. Räätälöi itsellesi sopiva Maatilayrittäjän Omaturva. Sen avulla suojaat tilasi talouden ja oman sekä perheesi toimeentulon, jos joudut yllättäen pidemmälle sairauslomalle tai työkyvyttömäksi. MTK:n jäsenenä saat lisäksi tuntuvat edut. Lue lisää: tapiola.f i/myomaturva tai kysäise omalta edustajaltasi. Palveluntarjoajat: Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiola ja Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Tapiola

14 14 uusmaalainen Lähtisitkö tiehoitoyrittäjäksi tai lämpöyrittäjäksi? Molemmilla kouluttajilla, Matti Kortteuksella (vas) ja Heikki Mattilalla on pitkäaikainen kokemus tienhoitoyrittäjyydestä. Mattila on toiminut itsenäisenä yrittäjänä noin 10 vuotta ja Kortteus on puolestaan toiminut alan toimijoiden parissa. Tienhoitoyrittäjyyskurssi on suunnattu alan yrittäjille tai alasta kiinnostuneille. Kurssilla luodaan yritystoimintaan uudenlaista ajattelutapaa ja annetaan vinkkejä taloudelliseen toimintaan. Kouluttajina tienhoitoyrittäjyyskurssilla tulevat toimimaan Martti Kortteus ja Heikki Mattila, itsekin alan yrittäjinä jo kymmenen vuotta toimineet. Kouluttajat lupaavat että tienhoitoyrittäjäkurssilla avataan sekä tunti- että urakkahinnoittelun periaatteita, käydään läpi kustannuslaskennan kipurajat ja miten yrittäjä yleensäkin voi parantaa omaa kilpailukykyä. Kurssilaiset saavat käyttöönsä Mattilan kehittämän taulukkolaskentaohjelman, jota yrittäjä voi käyttää hinnoittelussa. Mattila haluaa korostaa, että talousasioiden ymmärtäminen ei vielä riitä vaan tämän lisäksi tarvitaan markkinointiosaamista ja erilaisia verkostoja, esimerkiksi alihankintatilanteissa. Pitkäjänteinen kumppanuus vaatii määrätietoisuutta ja laadukasta toimintaa, sanoo Heikki Mattila. Kurssiohjelmaan sisältyvät myös tiehoidon kesä- ja talvityöt sekä alan toimijoiden puheenvuorot. Tienhoidon yrittäjäkurssi järjestetään viitenä iltana klo välisenä aikana. Kurssipäivät ovat; ja Kurssipaikkana toimii HYRIA (ent. Uudenmaan maaseutuopisto) Hyvinkäällä. Kurssin hinta on 150 euroa (alv0%). MYEL-vakuutetut voivat hakea opintorahaa yhteensä 175 euroa. Ilmoittautuminen kurssille viimeistään , projektipäällikkö Christer Gustafsson puh tai Puhelin soi pian varaudu maatalouslaskentaan Maatalouslaskentaa on tehty Suomessa jo sadan vuoden ajan. Tietoja käytetään mm. maatalouspolitiikan ja tukijärjestelmien valmistelussa ja maatalousalan tutkimuksissa. Tiedonkeruu on täten tärkeä toimenpide, josta hyötyy myös viljelijät ja edunvalvonta. Maatalouslaskenta tilastotutkimuksen tiedonkeruu on käynnistynyt. Tutkimuksessa kysyttävät tiedot on mahdollista antaa Tikeen ensimmäistä kertaa verkossa. Maatalouslaskennan kysymykset liittyvät maatalouden rakenteeseen, työvoimaan sekä muuhun yritystoimintaan. Maatalouslaskennan tiedot kerätään kaikilta Suomen noin maatilalta ja puutarhayritykseltä tiedonkeruuerittäin. Uusimaa on vuorossa viikolla 45 ja Päijät-Häme jo viikolla 43. Sähköinen tiedonkeruu käytössä ensimmäistä kertaa Yli puolet tutkimuksen tiedoista saadaan maataloushallinnon rekistereistä. Loput kerätään tiloilta internetissä ja puhelinhaastatteluin. Kaikille tiloille postitetaan tiedonkeruuerittäin verkkoasioinnissa tarvittavat käyttäjätunnukset ja salasanat, joilla palveluun pääsee kirjautumaan. Sähköinen tiedonkeruu on tässä laajuudessa käytössä ensimmäistä kertaa Tiken tilastotiedonkeruissa. Sähköinen tiedonkeruu on ollut avoinna kaikille tiedonluovuttajille syyskuun alusta alkaen. Internetissä oleva kysely on paperilomaketta yksinkertaisempi täyttää, ja vastaaminen käy tästä syystä entistä nopeammin. Jos tila ei ole antanut tietojaan verkkopalvelussa määräaikaan mennessä, tiedot kysytään puhelinhaastattelussa. Tiken tavoitteena on, että puolet tiloista vastaisi tiedonkeruuseen internetissä. Maatalouslaskentaa on tehty Suomessa sadan vuoden ajan. Tietoja käytetään esimerkiksi liiketoiminnan suunnittelun ja päätöksenteon pohjaksi sekä maatalousalan tutkimuksiin. Maatalouslaskenta on lakisääteinen tutkimus ja tietojen luovuttaminen on maaseutuelinkeinotilastoista annetun lain nojalla pakollista. Suomessa maatalouslaskennan tekee Tike eli Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus. MTK-UUSIMAAN sääntömääräinen SYYSKOKOUS pidetään Hyria koulutus Oy:n auditoriossa (entinen maaseutuopisto) os. Uudenmaankatu 249, Hyvinkää maanantaina 22. päivänä marraskuuta 2010 klo Kokouksessa käsitellään sääntöjen 11 :n syyskokoukselle määräämät sekä yhdistysten esittämät asiat. Ajankohtaisen katsauksen esittää MTK:n vilja-asiamies Max Schulman Virallisten kokousedustajien ilmoittautuminen ja kahvitarjoilu alkaa klo TERVETULOA Johtokunta Uudenmaan Konerenkaalla uusi markkinointikanava Lämpöyrittäjyydestä ja bioenergiasta kiinnostuneille maaseutuyrittäjille suunniteltu kurssi alkaa tiistaina Työtehoseuran tiloissa Rajamäellä. Kouluttajana toimiva lämpöyrittäjä Tapani Brofelt kertoo, että kurssin aikana käsitellään lämpöyrittäjyyden osa-alueet kuten hinnoitteluperusteet, kateajattelu, liiketoimintamallit ja yritysmuodot sekä rahoitus, lämpölaitoksen rakentaminen, käyttö ja kunnossapito, verkostoyhteistyö ja sopimusjuridiikkaan liittyvät asiat. Kurssi pidetään Työtehoseuran tiloissa Rajamäellä (Kiljavantie 6). Kurssipäivät: , , ja Kurssipäivät alkavat klo 9.00 ja päättyvät klo Kahvi ja lounas omalla kustannuksella. Kurssin hinta on 200 euroa (alv 0%). MYELvakuutetut voivat hakea opintorahaa yhteensä 210 euroa. Kahvin ja lounaan saa omalla kustannuksella. Ilmoittautuminen kurssille viimeistään ; projektipäällikkö Christer Gustafsson, puh , tai sähköpostilla mtk.fi Kouluttajana toimii lämpöyrittäjä Tapani Brofeldt. Hän kertoo kurssin olevan tarkoitetun lämpöyrittäjyystoimintaa suunnitteleville tai toiminnan jo aloittaneille yrittäjille. Yksi kurssipäivä käytetään tutustumiseen toiminnassa oleviin lämpölaitoksiin. Konerenkaan nettisivut avataan tammikuussa Konerenkaan kotisivulla Sinulla on mahdollisuus tarjota, maa- ja metsätalouden, maanrakennuksen ja kunnossapidon sekä muiden työ- ja palvelualojen palveluja. Jäsenmaksu on tällä hetkellä 40 euroa vuodessa. Lisätietoja: Martti Mäkelä, MTK-Uusimaa, puh , Lue lisää oheisesta liitteestä. Tule mukaan Konerenkaan toimintaan!

15 Tehomaatalous ja vesistöt uusmaalainen 15 Viestimissä mielellään, mutta asiaa paremmin tuntematta, väitetään tehomaatalouden olevan vastuussa Itämeren, ja erityisesti Suomen rannikkoalueiden rehevöitymisestä. Eräs peruste väitteelle on käsitys, että alueen fosforipäästöistä 70 prosenttia tulee pelloilta. Väite vaatii kuitenkin muutaman tarkennuksen. tehostettujen vesiensuojelukeinojen löytämiseen ja käyttöönottoon siellä, missä niillä on selkeää ympäristövaikutusta. Toimenpiteiden vaikutuksia voidaan mitata sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä, joista luotettavin tapa ovat edellä mainitut ravinnevalumamittarit ja muutokset eliöstössä. Mittarit antavat tiedon heti, ekosysteemimuutoksiin menee useita vuosia, jopa vuosikymmeniä, joten kärsivällisyyttä ja uskoa oikeiden asioiden tekemiseen vaaditaan kaikilta toimijoilta. Pelloilta karkaavien ravinteiden valumamittaukset, kuten muukin hajakuormitus, ovat valistuneita arvioita eivätkä perustu reaaliaikaiseen, jatkuvaan mittaukseen, joka on kaiken todenmukaisuuden edellytys. Vain edellä mainituilla mittauslaitteilla, joita siis ympäristöhallinnolla ei ole käytettävissään muutamaa tutkimushanketta lukuun ottamatta, saadaan kuva siitä, mitä, kuinka paljon, milloin ja missä olosuhteissa ravinteita vesistöihin valuu. Ravinnekuormitukset vain valistuneita arvioita Nykyiset luvut perustuvat jatkuvaan mutta harvalukuiseen näyteotantaan ja antavat parhaimmillaankin vain karkeita yleistyksiä, joiden pohjalta on haasteellista tähdätä vesiensuojelutoimia sinne, missä ne tuottavat eniten ympäristövaikutuksia. Ympäristöhallinnon ja viljelijöiden menestykselliset hankkeet, kuten Uudellamaalla käynnissä oleva Ravinnevirtojen Hallinta (RaHa) -hanke, tähtäävät nimenomaan tilakohtaisesti suunniteltujen ja kohdennettujen, Ylimääräistä lannoitusta ei tehoviljelyssäkään Myös tehomaatalouden käsitettä on tarpeen avata. Tehomaataloudella tarkoitettaneen useimmiten maataloutta, jossa tuotoksen määrän katsotaan ratkaisevan, ei tuotantotavan tai tuotoksen laadun. Näin ei asia suomalaisessa maanviljelyssä kuitenkaan ole. Niin sanottu tehomaatalous on edellytys sille, että suomalaisille riittää kotimaista, puhdasta ja maukasta ruokaa. Tehomaataloudessa ei lannoitteita, kuten ei muitakaan tuotantopanoksia, viskellä peltoon sattumanvaraisesti ja varmuuden vuoksi maksimaalisen sadon toivossa, vaan se perustuu ammattitaitoiseen, suunnitelmalliseen tuottamiseen, jossa panos-tuotos-suhde on tarkkaan laskettu. Uusmaalaiset viljelijät ympäristövastuullisia Uskallan väittää, että uusmaalaiset viljelijät ovat erityisen ympäristövastuullisia. RaHa - hankkeen lisäksi he ovat mukana mm. tutkimus- ja kehityshankkeissa - kuten kipsin käyttö fosforin pidättäjänä - kehittääkseen toimintaansa nykyistäkin ympäristö- ja etenkin vesistöystävällisemmäksi. Elinkeinon harjoittaminen mm. Vantaanjoen valuma-alueella asettaa suuret paineet kestävälle toiminnalle ja viljelijät toimivat sen mukaisesti. Viljelijät ovat elinkeinonharjoittajia siinä missä kuka tahansa pk-yrittäjä Suomessa, eikä heillä ole mielenkiintoa hukata varoja tuotantopanoksiin ja työhön enempää kuin on tarpeellista. Se, että Etelä-Suomessa maaperän fosforipitoisuudet ovat entisaikojen yleisesti hyväksyttyjen lannoitussuositusten vuoksi paikoin kohtuuttomia, on ongelma, jonka ratkaiseminen vie aikaa mutta jonka eteen muun muassa RaHa-hankkeessa työskennellään intensiivisesti ja hyvin tuloksin. Johanna Ikävalko Ympäristöjohtaja, MTK

16 16 uusmaalainen Jokamiehenoikeus väistyy suhteessa maanomistukseen Suomessa käytössä oleva jokamiehenoikeus on vanha maan tapaan perustuva käyttömahdollisuus. Jokamiehenoikeuden perusteella on perinteisesti voinut liikkua kesällä jalkaisin ja talvella hiihtäen toisenkin maalla, sekä poimia metsässä kasvavia luonnonmarjoja ja sieniä. Jokamiehenoikeus on aina ollut väistyvä oikeus suhteessa maanomistukseen. Jos maanomistaja ottaa alueen erityiseen käyttöön, jokamiehen oikeus väistyy. Maatilamatkailun ja maaseutuyrittäjyyden laajetessa ja monipuolistuessa on kysymys jokamiehenoikeuksien hyödyntämisestä noussut vahvasti esiin. Saako toisen maa-alueelle viedä ohjattuja ryhmiä retkeilemään, ohjatusti marjoja poimimaan tai vaikkapa ratsastamaan? Jokamiehenoikeuksien käyttämisessä on oltava tarkkana. Lähtökohta tulee olla se, että jos toisen mailla liikutaan vähänkin enemmän, tulee asiasta sopia maanomistajan kanssa. Näin toimii vastuullinen jokamiehen oikeuksien käyttäjä. Ei vahinkoa toisen omaisuudelle Ratsutilojen määrä on Suomessa voimakkaassa nousussa. Hyvin usein ratsutila perustetaan niin, että ostetaan entinen maatalouskiinteistö muutaman hehtaarin tontilla ja aletaan pitää ratsuhevosia. Varsinainen ratsastustoiminta tapahtuu naapureiden metsissä ja yksityisteillä. Ratsastusta toisen maalla perustellaan jokamiehenoikeudella. On heti tehtävä selväksi, että perinteiseen jokamiehenoikeuteen on ratsastuksen osalta liittynyt ainoastaan yksittäisen ratsastajan satunnainen ratsastaminen toisen alueella. Tällöinkin edellytyksenä on, että ratsastus ei saa aiheuttaa vahinkoa toisen omaisuudelle. Toistuva ratsastustoiminta toisen alueella vaatii aina maanomistajan luvan. Suositukseni onkin ratsutilan pitäjille, että he sopivat naapureiden kanssa näiden maiden käytöstä ja vasta sen jälkeen ryhtyvät ohjaamaan ratsastajia toisen maille. Sopimalla asiat useimmiten hienosti järjestyvätkin. Järjestettyihin retkitapahtumiin tai muihin järjestettyihin yleisötilaisuuksiin tarvitaan aina maanomistajan lupa. Myös tulen tekeminen toisen maalla edellyttää aina maanomistajan lupaa. Tulen teko on sallittua ainoastaan sitä varten erikseen osoitetuissa paikoissa. Vesialueella liikkuminen on vesilain mukaan sallittua. Tällöin kuitenkin tulee välttää menemästä liian lähelle toisen asuttamaa kesämökkiä ja sen laituria. Vesialueella talvella jäällä liikkuminen on myös vapaata ja jäällä on sallittua myös moottoriajoneuvolla, esimerkiksi moottorikelkalla ajaminen. Sen sijaan maa-alueilla kaikenlaisella moottorikäyttöisellä ajoneuvolla ajaminen toisen maalla vaatii aina maanomistajan luvan. Suomessa maastomönkijöiden määrä on nyt voimakkaasti lisääntymässä. Mönkijöiden osalta toisen mailla ajaminen on sallittua ainoastaan maanomistajan luvalla. Omilla mailla luonnollisesti saa järjestää erilaisia tapahtumia ja moottoriajoneuvolla ajamistakin. Jos tällainen toiminta tapahtuu kuitenkin kovin lähellä toisen asuttua rakennusta, saattavat naapurussuhdelain melusäännökset tulla vastaan ja tällöin saatetaan joutua pyytämään naapurilta lupa moottorikäyttöisten ajoneuvojen maastokäyttöön. Yksityisteiden käyttö esimerkiksi ratsastustoimintaan, ravivalmennukseen jne. on myös ollut jonkin verran kiistojen kohteena. Yksityisteistä on todettava, että myös ne ovat toisten omaisuutta. Yksityistie on tien osakastilojen yhteistä omaisuutta, ja sen käyttöön tarvitaan osakkaiden lupa. Myös yksityisteillä voidaan jokamiehen oikeuden perusteella jalkaisin ja talvella hiihtäen liikkua. Samoin voi myös yksittäinen ratsukko yksityistietä satunnaisesti käyttää jokamiehenoikeuden perusteella. Johtaja Markku Tornberg MTK Haluatko yrityksesi menestyvän? Lähde tulevaisuuden maaseutuyrittäjyys -kurssille Johtamistaidon opisto (JTO) sijaitsee luonnonkauniilla paikalla Vitträskin järven rannalla. Kurssilaisten käytössä on nykyaikaiset koulutustilat ja Harri Sirén uskoo että kurssipaikka toimii myönteisenä ja kiinnostavana oppimisympäristönä. Tulevaisuuden maaseutuyrittäjyys -kurssi on tarkoitettu uusmaalaisille maaseutuyrittäjille. Marraskuussa (4.11.) alkava kurssi toteutetaan yhteistyössä Johtamistaidon opiston (JTO) kanssa. Kurssi sopii kaikille maaseutuyrittäjille sekä niille, jotka ovat yritystoimintaa aloittamassa ja niille jotka haluavat terävöittää ja kehittää nykyistä toimintaansa. Tulevaisuuden maaseutuyrittäjyyskurssin vetäjä, kehittämisasiantuntija Harri Sirén JTO: sta lupaa, että kurssin aikana yrittäjillä on erinomainen mahdollisuus pysähtyä miettimään oman yritystoimintansa kulmakiviä yhdessä JTO:n asiantuntijoiden kanssa. Sirén korostaa, että kurssin tarkoitus ei ole suinkaan lisätä yrittäjien taakkaa, vaan päinvastoin, helpottaa sitä. On turha pelätä, että kurssilla ei pärjää, koska lähtökohtana on oman yrityksen liiketoiminta ja sen kehittäminen ja päivittäminen, Harri Sirén sanoo. Yhdessä oppiminen on Sirénin mielestä yrittäjäkoulutuksessa erityisen tärkeää. Kun yrittäjät puhuvat keskenään omista kokemuksistaan, saadaan niistä helposti uusia virikkeitä ja mahdollisuus solmia yhteistyöverkostoja. Kurssilla pyritään luomaan myönteisiä muutoksia sekä yrittäjissä että liiketoiminnassa. Puheenjohtaja rohkaisee Uudenmaan maaseutuyrittäjävaliokunnan puheenjohtaja, elämysmatkailualalla toimiva Paavo Hyrkkö pitää hyvänä asiana sitä, että maaseutuyrittäjille järjestetään yksilöityä koulutusta. Hyrkkö itsekin on ilmoittautunut kurssille mukaan ja sanoo siltä odottavansa uusia ajatuksia ja käytännön hyötyä omaan yritystoimintaansa. Lohjalaisen Paavo Hyrkön oma yritys, Pois tieltä, järjestää elämystapahtumia ensisijaisesti yritysasiakkaille. Hyrkkö pitää myös omia hevosia sekä vuokraa tallipaikkoja ja laidunmaita ulkopuolisille hevosenomistajille. Yrittäjänä hän pitää myynti- ja asiakaspalvelua ensiarvoisen tärkeänä. Tulevaisuuden maaseutuyrittäjyyskurssin kurssimaksu on todella edullinen, vain 460 (alv 0%). Monesti päivän tai kahden kurssin hinta on selvästi kalliimpi kuin tämä, Hyrkkö sanoo Lisäksi. MYEL -vakuutetut maaseutuyrittäjät voivat hakea opintorahaa yhteensä 560. Paavo Hyrkkö kehottaa maaseutuyrittäjä osallistumaan JTO -yrittäjäkoulutukseen koska siihen on nyt hyvä mahdollisuus olemassa. Koulutuksen ajankohtakin lienee sopiva. Kurssiohjelma sisältää 11 kurssipäivää JTO -opistolla ja 10 etätyöskentelypäivää. Kurssipäivät ovat: 4.11, 18. l9.11, , , ja Kurssipaikka: Johtamistaidon opisto, (Aavaranta), Österbyntie 617, Oitmäki (ajo-ohjeet: ). Opistolta on mahdollisuus saada myös majoitus. Ilmoittautuminen kurssille: JTO -opisto puh tai Martti Mäkelä, MTK- Uusimaa, puhelin ,

17 uusmaalainen 17 Maaseudun muutosvalmennus on loistava paketti Uutta virtaa valmennuksesta! Maaseudun muutosvalmennus avaa uusia näkökulmia omaan työhön ja elämäntilanteeseen sekä tarjoaa tukea suurtenkin ratkaisujen tekemiseen. Valmennusprojektia vetää MTK ja sen kohderyhmänä ovat MYEL-vakuutetut, enintään 55-vuotiaat viljelijät ja viljelijäpariskunnat. Valmennus toteutetaan hengen ryhmissä ja se kestää 3-5 kuukautta. Läsnäoloa vaativia kurssipäiviä on viisi. Valmennus sisältää; tilalla käytävän aloituskeskustelun, kaksi ryhmätapaamispäivää, henkilökohtaisen kehityskeskustelun sekä seurantapäivän. Valmennuksen hinta on 100 euroa/hlö (alv 0%). Lisätietoja ja ilmoittautumiset: Auli Teppinen puh , Juha Helenius puh , Toni Forsman-Viita suosittelee maaseudun muutosvalmennuskurssia kaikille. mietin miksi toiset projektit onnistuvat paremmin kuin toiset, vaikka lähtökohdat ovat kaikille lähes samat. Näiden seikkojen vuoksi päätin lähteä valmennukseen. Kuka olet? Olen Toni Forsman-Viita. Kotoisin olen Myrskylästä, mutta nyt asun omistamallani maatilalla Artjärvellä. Mikä on maataloustaustasi? Omistan maatilan yhdessä veljeni kanssa. Aloitimme tilanpidon vuonna 2001, jolloin omaa peltoa oli 95 hehtaaria. Nyt omistuksessamme on n. 200 hehtaaria peltoa. Meillä on kasvinviljelytila, vuonna 2007 siirryimme luomuviljelyyn. Kuinka päätit hakea valmennukseen? Hakeuduin valmennukseen, koska meillä on monta liitännäiselinkeinoa viljelyn rinnalla ja Mitä hyvää voisit sanoa muutosvalmennuksesta? Muutosvalmennus oli loistava, kaikkien pitäisi käydä se läpi. Se auttaa löytämään omat vahvuudet ja kohtaamaan muutoksessa esiin tulevat ongelmat. Minun mielestäni hyvä asia muutosvalmennuksessa oli se, että valmentaja oli vain valmennuksen apuna, koska tärkein työ tehdään oman pään sisällä. Valmentaja opettaa asioiden priorisointia, mitä kannattaa tehdä ja mitä jättää tekemättä. Auttoiko muutosvalmennus sinua? Kyllä auttoi. Erityisesti auttoi ajankäytön tehostamisessa, keskittymään olennaisiin asioihin sekä talouden parantamiseen. Motivaatio ja sen ylläpitäminen ovat tärkeimpiä oppimiani asioita valmennuksessa. Kuinka olet jatkanut muutosvalmennuksen jälkeen? Opin myös sen, että mitä tekee, kannattaa se tehdä kunnolla loppuun asti. Kannattaa pohtia mitä asioita haluaa tehdä ja keskittyy sitten niihin. Uusia asioita kannattaa lähestyä ja käyttää omia vahvuuksia. Haluaisitko suositella muutosvalmennusta muille? Muutosvalmennus sopii kaikille. Kaikkien uutta muutosta harkitsevien tulisi käydä se läpi. Eri ikäiset ja eri elämän vaiheessa olevat ihmiset saavat eri asioita irti valmennuksesta, joka on vain hyvä asia. Kun on kerran käynyt muutosvalmennuksen ja sisäistänyt sen keskeisimmät asiat, ei tarvitse aina tukeutua valmennuksessa jaettuun työkirjaan vaan se voi olla hyllyssä hätävarana. Mitä haluaisit sanoa tätä juttua lukevalle ja muutosvalmennusta harkitsevalle henkilölle? Muutos lähtee itsestä ja se miten pärjää muutoksessa on itsestä kiinni. Muutosvalmennus antaa paljon tarpeellisia työkaluja, jotka auttavat sinua elämän vuoristoradassa. Vähemmällä enemmän. Sigriina Vehkapuru-Tekokoski Talvilämmöt myydään nyt! Soita tai käy Tilaa lämmitysöljyä ajoissa. Tee myös St1 Takuu sähkösopimus ja varmistat edullisen sähkön 2 vuodeksi eteenpäin! Kutsu Maaseutuiltaan Hyvä Maanviljelijä, tämän päivän maatalouden toimintaedellytykset tiedetään, mutta MITÄ TAPAHTUU TILALLASI 2013 JÄLKEEN, JOS? Tule kuuntelemaan mitä kerrottavaa entisellä MTK:n puheenjohtajalla, maanviljelijä Michael Hornborgilla on asiasta klo Vihdin kirkonkylän seurakuntatalolle Tilaisuuden aluksi kahvitarjoilu suolaisen kera. Ohjelma Pankinjohtaja Nisse Norrgård, Länsi-Uudenmaan Säästöpankki ajankohtaiset asiat Trubaduuri Mikko Kartano alias Heinähannu esiintyy Maanviljelijä Michael Hornborg, MTK:n entinen puheenjohtaja Trubaduuri Mikko Kartano alias Heinähannu esiintyy Ei paha energiayhtiö

18 18 uusmaalainen Saaren kartano kouluttaa Enemmän osaamista VILJELIJÄN AMMATTITUTKINTO Viljelijän ammattitutkintoon valmistava koulutus keskittyy kasvinviljelytilallisen ammattitaitovaatimuksiin. Koulutus toteutetaan non stop -periaatteella, jolloin opinnot voi aloittaa itselle sopivana ajankohtana. Ohjelma soveltuu myös oppisopimuskoulutukseen sekä maatilan sukupolvenvaihdoksessa tarvittavaan ja edellytettyyn EU-viljelijän pätevyyteen. METSÄTALOUSYRITTÄJÄN AMMATTITUTKINTO Nykysenä tai tulevana metsänomistajana voit päivittää osaamistasi tai hankia perustietoja ja käytännön metsänhoitotaitoja joustavasti viikonloppuisin. Non stop -kurssiaiheet kattavat koko puuntuottamisen ketjun, joten metsäkurssien kautta on avoinna suora reitti metsätalousyrittäjän ammattitutkintoon. Näyttötutkintotilaisuuksiin voi tutkinnon suorittamisen henkilökohtaistamisen perusteella osallistua ilman valmistavaa koulutusta, mikäli on jo muulla tavoin hankittu tutkinnon perusteissa mainitut valmiudet. Maatalousala Puutarha-ala Luontoala Rakennusala HYRIA KOULUTUS OY Uudenmaankatu HYVINKÄÄ, p Tulevaisuuden maaseutuyrittäjyys -kurssi Kurssi on tarkoitettu uusmaalaisille maaseutuyrittäjille. Tavoitteena on parantaa yrittäjän edellytyksiä menestyä yritystoiminnassa ja myös nostaa osallistuvien henkilöiden osaamistasoa yritystoiminnan kokonaisuuden alueella. Maaseutuyrittäjille räätälöidyn koulutuksen järjestävät MTK-Uusimaa ja NSP-Nyland yhteistyössä Johtamistaidon opiston (JTO) ja Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa Startti-päivä Liiketoimintaympäristö Tulosohjaus ja tunnusluvut Toimintaprosessit, laatu, työnjohtaminen Asiakkuudet, myynti ja markkinointi Liiketoimintamalli ja strategia Vuorovaikutus ja viestintätaidot Oma yritys ja jaksaminen Kurssin hinta on vain 460 euroa (alv 0 %) / henkilö. MYEL-vakuutetut maaseutuyrittäjät voivat hakea opintorahaa yhteensä 560 euroa. Kurssipaikka: Johtamistaidon opisto, (Aavaranta), Österbyntie 617, Oitmäki. Ajo-ohjeet ja kurssiesite Opistolta on mahdollisuus saada myös majoitus. Ilmoittautuminen kurssille: JTO-opisto, puh , tai Martti Mäkelä, MTK-Uusimaa, puh ,

19 uusmaalainen 19 Ajankohtaista Uudenmaan ELY-keskuksesta Pinta-alatukien valvonta loppusuoralla, maksatuksiin normaalia pidempi tauko Järjestelmä uudistuu maksatuksissa tauko Maaseutuviraston maksatuksissa on tänä syksynä normaalia pidempi tauko maksatusjärjestelmän uudistuksen vuoksi. Maksatustauko alkaa EU:n varainhoitovuoden vaihteessa ja päättyy arviolta Tauon aikana käytännössä kaikkien kunnista ja ELY-keskuksesta hallinnoitavien tukien maksatus on pysähdyksissä, mm. pinta-ala- ja eläinperusteisten tukien, investointitukien ja hanketukien maksatukset. Pinta-alatukien valvonta loppusuoralla Uudenmaan ELY-keskuksen alueella on tänä vuonna kokotilan peltoalavalvonnassa 221 tilaa. Uutta tämän vuoden valvonnoissa on lohko-otannan poistuminen (kaikki lohkot valvottava), GPS-mittausten lisääminen, mittaustoleranssin kiristyminen sekä uusi karttaohjelma. Nämä muutokset ovat lisänneet oleellisesti valvojien työmäärää. Uudellamaalla lokakuun alkuun mennessä oli valvottu ja varmennettu 2/3 tiloista. Kokonaan tilakäynti oli vielä tekemättä 30 tilalle. Tilakäynnit saadaan tehtyä lokakuun aikana ja varmennukset pääsääntöisesti marraskuun alkuun mennessä. Peltoalavalvontojen yhteydessä on joissain tapauksissa jouduttu laajentamaan valvontaa koskemaan täydentäviä ehtoja. Syynä on usein ollut lannan varastointi ja analyysien puuttuminen. Ennen maksatuksia on valvontojen ohella selvitettävä myös peltolohkorekisteriin ja tukiehtoihin liittyvät ristiintarkastukset. Peltolohkorekisterin ristiintarkastuksessa on tänä vuonna noin 300 tilaa. Lisäksi peltolohkorekisteriin liittyviä tarkastuksia aiheutuu ilmakuvakarttojen ajantasaistuksesta. Niissä uusia ilmakuvia verrataan olemassa oleviin lohkorajoihin. Muut ristiintarkastukset ovat lähinnä LFA- ja ympäristötuen tukiehtojen tarkastamista. Nämä ristiintarkastukset koskevat 150 tilaa. Maatilojen kehittäminen Maatalouden investointitukien tätä vuotta koskeva viimeinen hakukierros päättyy Ensi vuonna on todennäköisesti neljä hakukertaa, joista ensimmäinen alkanee jo tämän vuoden joulukuun puolella ja päättyy tammikuussa. Päivämäärät tarkentuvat myöhemmin. Muutokset tukikohteissa ja tukitasoissa tulevat todennäköisesti olemaan pienet. Nuoren viljelijän aloitustuessa samoin kuin rakennetun kiinteistön hankinnan ja asuntorakentamisen tuessa on jatkuva haku. Maaseudun kehittäminen Uudenmaan ELY-keskuksen maaseutu- ja energiayksikkö on myöntänyt maaseudun yritystukia tänä vuonna yhteensä 2,7 milj. euroa. Suosituimpia ovat olleet investointituet mikroyrityksille, mutta myös käynnistystuki ja kehittämistuki ovat kysyttyjä. Yritystuki on tarkoitettu etenkin ydinmaaseudulla toimiville pienyrityksille, jotka investoivat muuhun toimintaan kuin maatalouteen. Tuettuja toimialoja ovat mm hoiva-ala, maa- ja metsätaloustuotteiden jatkojalostus, palveluyrittäjyys, metalliala, hevosala ja bioenergian tuotanto. Maaseudun kehittämishankkeisiin on tänä vuonna myönnetty varoja yhteensä 1,6 milj. euroa. Käynnissä on hankkeita, jotka edistävät Uudenmaan alueellisen maaseutuohjelman tavoitteita, kuten maaseutuyrittäjien osaamisen parantamista, bioenergian käytön edistämistä, ympäristön tilan parantamista ja maaseudun perusrakenteiden ylläpitämistä. Maaseudun hanke- ja yritystuissa on jatkuva haku! Uudenmaan ELY-keskus MTK-UUSIMAAN JOHTOKUNTA 2010 puheenjohtaja Viljanen Eerikki, Vihti varapuheenjohtaja Toivonen Kallepekka, Nurmijärvi Eerola Markus, Hyvinkää , (tai ) Forsman-Viita Toni, Myrskylä Hirvola Timo, Lapinjärvi Holm Helena, Askola Hovi Kimmo, Orimattila Mela Jyri, Nummi-Pusula Mäkipää Marja-Leena, Mäntsälä Rusila Päivi, Pukkila Taberman Harri, Siuntio Vähätalo Hannu, Artjärvi MAATALOUSTUOTTAJAIN YHDISTYSTEN PUHEENJOHTAJAT JA SIHTEERIT 2010 YHDISTYS PUHEENJOHTAJA SIHTEERI Artjärvi Tapio Malmiharju Pentti Petäjä Askola Helena Holm Hannu Jääskeläinen Helsingin Jorma Pentikäinen Olli Uusi-Eskola seutu Helsinki Esa Ala-Kantti Tuija Rantalainen Hyvinkää Markus Eerola Eija Koski-Sipilä (019) Karjalohja- Kirsi Ali-Alha Päivi Seger Sammatti Karkkila Raino Velin Hilkka Sorvari Lapinjärvi Kari Rantala (vpj) Marja-Leena Leuku Lohjan seutu Jukka Lehtonen Pirjo Lehmusvaara Myrskylä Markku Fabritius Pentti Urhonen (019) Mäntsälä Pekka Nummela Arja Seppälä Nummi- Jyri Mela Liisa Marimo Pusula Nurmijärvi Kallepekka Toivonen Heli Rissanen Orimattila Markku Koivisto Juhani Saharinen Pornainen Taneli Vuori Terhi Niinikoski Porvoo Tapani Koskela Jari Kupsu Pukkila Päivi Rusila Anu Koivisto Tuusulan Jouko Aalto Juho Niemelä seutu Vihti Eerikki Viljanen Marja Niemi Liiton Reppu-sivuilla on luottamushenkilöiden sähköpostiyhteydet. Osoitteessa

20 ONKO METSÄTILAN MYYNTI TAI OSTO AJANKOHTAINEN? Etelä-Suomen metsätilat LKV / Family Timber Finland Oy on erikoistunut metsätilojen välitykseen ja tarjoamme Teille ammattitaitoista ja luotettavaa välityspalvelua yhdessä paikallisten metsänhoitoyhdistysten kanssa. Katso kaikki myyntikohteet Hyödynnä TILAVAHTI saat sähköpostiisi ajankohtaiset tiedot myyntiin tulevista tiloista. Ota yhteyttä kun haluat myydä tai ostaa metsätilan! Metsänomistajien liitto Etelä-Suomen sekä MTK-Uusimaan ja MTK-Hämeen omistama yritys tarjoaa turvallisen tavan ostaa ja myydä metsää ja peltoa. Kuulumme johtavien metsätiloja välittävien LKV-liikkeiden metsätilat.fi -ketjuun! Jatkossa käytämme kiinteistönvälitystoiminnassa toiminimeä Etelä-Suomen metsätilat LKV. Esko Laitinen MH, LKV GSM Puh Etelä-Suomen metsätilat LKV / Family Timber Finland Oy Mariankatu 8 A 10, Lahti Keskustie 4, Nurmijärvi Puh , fax Puh , fax turvallinen ammattilainen välittää Leena Tetri LKV GSM Puh /2012 Hyödynnä St1-etusi! Uudella jäsenkortilla saat heti kullakin St1-asemalla voimassa olevan käteisalennuksen kortti- ja seteliautomaateista sekä kassamaksuista. Tilaa kortti repusta: MTK-Uusimaan koulutus- ja tapahtumakalenteri syksy 2010 Haluatko Vihreää kasvua maalta? -tapahtuma Töölön kisahalli, Helsinki Maataloustuottajain yhdistysten syyskokoukset Liha-alan Tulevaisuusseminaari, Pellervo-Instituutti Tampere, UKK-Instituutti Vilja-alan Tulevaisuusseminaari, Pellervo-Instituutti Espoo, Metsätapiola Maaseutuyrittäjyyden Uusimaa- hankkeen koulutukset: Tienhoidon yrittäjäkurssi ja Hyvinkää, Hyria Lämpöyrittäjäkurssi , ja Rajamäki, Työtehoseura Maitoalan Tulevaisuusseminaari, Pellervo-Instituutti Espoo, Metsätapiola Maaseutunuorten syysparlamentti Rovaniemi Liiton syyskokous Hyvinkää, Hyrian auditorio Hätäensiapukursseja yhdistysten jäsenille vk Lisätietoa koulutuksesta ja tapahtumista saa liiton toimistosta puh tai Tuottajain yhdistysten syyskokoukset v Maataloustuottajain yhdistysten syyskokoukset pidetään oheisen aikataulun mukaisesti. Kaikki jäsenet ovat tervetulleita keskustelemaan ja päättämään yhteisistä asioista oman yhdistyksen kokoukseen. Yhdistys Aika klo Paikka Lohjan seutu Tapiola, Lohjan konttori, Kauppakatu Karkkila *) ABC Masuuni Myrskylä Säästöpankki Pornainen Halkian yhteiskäyttötila, Härmäntie 116 Vihti Hill Side Golf, Luolaistentie 24, Jokikunta Porvoo Cafe Cabriole, Piispankatu 30 Porvoo, kahvi Nummi-Pusula Länsi-Uudenmaan Säästöpankki, Pusula Helsingin seutu Ent.Königstedtin koulu,seutula Solbackant.2 Karjalohja-Sammatti Cafe Ekborg, Salontie 224, Mustio Pukkila Osuuspankki Artjärvi 1) Orimattilan Osuuspankki, kahvi Orimattila 2) Orimattilan Osuuspankki, kahvi Mäntsälä Osuuspankin kokoustila, kahvi klo Lapinjärvi Osuuspankki, Porlammi Tuusulan seutu Nordea, Kauppatie 10, Tuusula Askola Pikku parlamentti, Lääkärintie 1C, Askola Nurmijärvi *) Vihtilammen Haavisto Helsinki Helsinki, Hotelli Seurahuone Hyvinkää Lehtolan Maja, 90-vuotiskahvit *) valitaan yhdistyksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja 1) Kokouksessa käsitellään yhdistyksen purkautumisen II-käsittely. Käsitellään loppuselvitys niiltä osin kuin voidaan ja nimetään selvitysmies. Päätetään johtokunnan vastuuvapaudesta ja varojen siirrosta. 2) Kokouksessa käsitellään nimen ja toimialueen muutoksen edellyttämän sääntömuutoksen II-käsittely. Artjärven ja Orimattilan yhdistysten yhdistymisestä johtuen koko johtokunta anoo eroa. Hyväksytään Artjärven Maataloustuottajain Yhdistys ry:n jäsenet MTK-Orimattila ry:n jäseniksi ja he saavat puhe- ja äänioikeuden välittömästi ja voivat vaikuttaa kokouksen päätöksiin. Käsitellään sääntöjen mukaan syyskokouksessa käsiteltävät asiat.

Maanvuokra. Maatalouslinja / Marica Twerin

Maanvuokra. Maatalouslinja / Marica Twerin Maanvuokra Maanvuokra Rakennetun viljelmän voi vuokrata (asuin- ja talousrakennukset) enintään 25 vuodeksi. Jos vuokrasopimuksessa ei ole mainittu aikaa, sopimus katsotaan tehdyksi 2 vuodeksi. Sopimus

Lisätiedot

M A A N V U O K R A S O P I M U S

M A A N V U O K R A S O P I M U S M A A N V U O K R A S O P I M U S 1 JOHDANTO 1.1 Sopijapuolet Vuokranantaja: Saarijärven kaupunki Sivulantie 11 43100 SAARIJÄRVI (Y-tunnus 0176975-1) Vuokralainen: Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 218/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi maanvuokralain muuttamisesta ja perintökaaren 25 luvun

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 218/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi maanvuokralain muuttamisesta ja perintökaaren 25 luvun EDUSKUNNAN VASTAUS 218/2010 vp Hallituksen esitys laeiksi maanvuokralain muuttamisesta ja perintökaaren 25 luvun 1 b :n 4 momentin kumoamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi

Lisätiedot

PELLON VUOKRASOPIMUS Vuokranantaja Vuokralainen Raision kaupunki y 0204428-5 PL 100 21201 Raisio Tilatunnus 680 036 583 xxx Vuokrauksen kohde Kylä Tila RN.o pinta-ala xxx xxx xxx xxx Vuokra-alueen ja mahdollisten

Lisätiedot

MAANVUOKRASOPIMUS (1)

MAANVUOKRASOPIMUS (1) MAANVUOKRASOPIMUS (1) Me allekirjoittaneet olemme tänään tehneet seuraavan maanvuokrasopimuksen VUOKRANANTAJA Tilatunnus/y-tunnus Osoite VUOKRALAINEN Tilatunnus/y-tunnus Osoite VUOKRAUKSEN KOHDE kunnan/kaupungin

Lisätiedot

Lauri Pakka, varatuomari Maanomistajien Arviointikeskus Oy Seinäjoki, Kokkolassa vastaanotto sopimuksen mukaan 0207411066,

Lauri Pakka, varatuomari Maanomistajien Arviointikeskus Oy Seinäjoki, Kokkolassa vastaanotto sopimuksen mukaan 0207411066, Lauri Pakka, varatuomari Maanomistajien Arviointikeskus Oy Seinäjoki, Kokkolassa vastaanotto sopimuksen mukaan 0207411066, lauri.pakka@arviointikeskus.fi www.arviointikeskus.fi 12.1.2012 Vuokralaiselle:

Lisätiedot

Me allekirjoittaneet olemme tänään tehneet seuraavan maanvuokrasopimuksen

Me allekirjoittaneet olemme tänään tehneet seuraavan maanvuokrasopimuksen MAANVUOKRASOPIMUS Me allekirjoittaneet olemme tänään tehneet seuraavan maanvuokrasopimuksen VUOKRANANTAJA Tilatunnus/y-tunnus Osoite VUOKRALAINEN Tilatunnus/y-tunnus Osoite VUOKRAUKSEN KOHDE kunnan/kaupungi

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

ALUSTAVA EHDOTUS VUOKRASOPIMUKSESTA: Lohjan ryhmäpuutarhapalstan vuokrasopimus

ALUSTAVA EHDOTUS VUOKRASOPIMUKSESTA: Lohjan ryhmäpuutarhapalstan vuokrasopimus ALUSTAVA EHDOTUS VUOKRASOPIMUKSESTA: Lohjan ryhmäpuutarhapalstan vuokrasopimus Vuokranantaja Lohjan ryhmäpuutarhayhdistys ry. (myöhemmin yhdistys) nimi henkilötunnus osoite laskutusosoite jos ei sama kuin

Lisätiedot

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO turvaa monimuotoisuutta Lähtökohtana vapaaehtoisuus METSO-ohjelma on antanut metsälle uuden merkityksen. Metsien monimuotoisuutta turvaavan METSO-ohjelman

Lisätiedot

Maatalouden Laskentakeskus Oy Minun Maatilani - ohjelmiston palvelusopimus

Maatalouden Laskentakeskus Oy Minun Maatilani - ohjelmiston palvelusopimus Minun Maatilani ohjelmiston palvelusopimus 23.12.2015 Page 1 of 5 Maatalouden Laskentakeskus Oy Minun Maatilani - ohjelmiston palvelusopimus Sisältö Käsitteet Tämä asiakirja on oikeudellisesti sitova sopimus

Lisätiedot

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Alus- ja kerääjäkasveilla ravinteet talteen Kari Koppelmäki 11.11.2014 Miksi? USGS/NASA Landsat program 3 Kokemuksia typen huuhtoutumisesta 640 kg

Lisätiedot

Tilatuki. 2014 vanhoilla säännöillä 2015 suurten muutosten vuosi Aktiiviviljelijä Tukioikeuksien siirto Ylimääräisten mitätöinti

Tilatuki. 2014 vanhoilla säännöillä 2015 suurten muutosten vuosi Aktiiviviljelijä Tukioikeuksien siirto Ylimääräisten mitätöinti Tilatuki 2014 vanhoilla säännöillä 2015 suurten muutosten vuosi Aktiiviviljelijä Tukioikeuksien siirto Ylimääräisten mitätöinti Tiedot perustuu valmistelun nykyiseen tilanteeseen. 3.10.2014 P Pethman Haikula

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

Miten jaksat, millä maksat mitä Mela tarjoaa työhyvinvoinnin tueksi? Pirjo Saari Työhyvinvointitiimi

Miten jaksat, millä maksat mitä Mela tarjoaa työhyvinvoinnin tueksi? Pirjo Saari Työhyvinvointitiimi Miten jaksat, millä maksat mitä Mela tarjoaa työhyvinvoinnin tueksi? Pirjo Saari Työhyvinvointitiimi Työhyvinvointipalvelut Sujuvaa ja turvallista työtä Suojaintietoiskut Suojainnäyttelyt Työturvallisuuskilpailut

Lisätiedot

MAANVUOKRASOPIMUS (1)

MAANVUOKRASOPIMUS (1) MAANVUOKRASOPIMUS (1) Me allekirjoittaneet olemme tänään tehneet seuraavan maanvuokrasopimuksen VUOKRANANTAJA Tilatunnus/y-tunnus Osoite VUOKRALAINEN Tilatunnus/y-tunnus Osoite VUOKRAUKSEN KOHDE kunnan/kaupungin

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maataloudesta Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maa- ja metsätaloudessa Biotalous ja Ruoka Markkinat - Venäjän tuontikielto - Kaikki maataloustuotteet

Lisätiedot

Monimuotoisuuden suojelu

Monimuotoisuuden suojelu Monimuotoisuuden suojelu Metson keinoin i Ylitarkastaja Leena Lehtomaa, Lounais-Suomen ELY-keskus METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 1 Esityksen sisältö METSO turvaa monimuotoisuutta

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit ovat sovitettavissa viljelyyn Kerääjäkasvi Kerää maasta typpeä estäen huuhtoutumista

Lisätiedot

1(5) 23 km Särmö, siirtyvät

1(5) 23 km Särmö, siirtyvät 1(5) 23 km Särmö, siirtyvät KESÄMAJAN MAANVUOKRASOPIMUS 1 VUOKRANANTAJA 2 VUOKRAMIES 3 VUOKRAUSKOHDE 4 KÄYTTÖTARKOITUS 5 VUOKRA-AIKA 6 VUOKRA JA MUUT MAKSUT Särkiniemen mökkiläiset ry Helsinki, Lauttasaaressa

Lisätiedot

Mallien mukana on täyttöohjeet, jotka kannattaa lukea ennen sopimuksen tekoa. Pellon vuokraamisesta ja sen ehdoista tulisi aina sopia kirjallisesti.

Mallien mukana on täyttöohjeet, jotka kannattaa lukea ennen sopimuksen tekoa. Pellon vuokraamisesta ja sen ehdoista tulisi aina sopia kirjallisesti. Pellon vuokrasopimuksiin kaksi mallia MTK on laatinut avuksesi pellon vuokrasopimusmallin. Tarjolla on kaksi mallia. Malleissa on otettu huomioon maanvuokralain ja EU:n maatalousuudistuksen vaatimukset

Lisätiedot

METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA

METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA Nurmeksen seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti

Lisätiedot

MAANVUOKRASOPIMUS (2)

MAANVUOKRASOPIMUS (2) MAANVUOKRASOPIMUS (2) Me allekirjoittaneet olemme tänään tehneet seuraavan maanvuokrasopimuksen VUOKRANANTAJA Tilatunnus/y-tunnus Osoite VUOKRALAINEN Tilatunnus/y-tunnus Osoite VUOKRAUKSEN KOHDE kunnan/kaupungin

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Mytky työterveyshuollon palveluksessa koulutamme, neuvomme, tutkimme ja autamme maatalousalan työterveyshuoltoon ja työympäristöön liittyvissä asioissa Jukka Mäittälä, kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Vihreästä kasvipeitteisyydestä hyötyä viljelijälle ja ympäristölle Kari Koppelmäki 7-9.10.2014 Ympäristökorvausjärjestelmä kasvinviljelytilan näkökulmasta Ravinteiden

Lisätiedot

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016. Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016. Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016 Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi Lähtökohtana vapaaehtoisuus METSO on antanut metsälle uuden merkityksen. METSO-ohjelman avulla omistaja

Lisätiedot

MYEL-vakuutetut. keitä ovat maatalousyrittäjien työterveyshuollon asiakkaat? Työterveyshoitajien koulutus 2012

MYEL-vakuutetut. keitä ovat maatalousyrittäjien työterveyshuollon asiakkaat? Työterveyshoitajien koulutus 2012 MYEL-vakuutetut keitä ovat maatalousyrittäjien työterveyshuollon asiakkaat? Työterveyshoitajien koulutus 2012 2 Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela Hoitaa lakisääteistä MYEL-työeläkevakuuttamista. Asiakkaina

Lisätiedot

Luomuliiton ympäristöstrategia

Luomuliiton ympäristöstrategia Luomuliiton ympäristöstrategia Luomun ympäristöhyödyt esille ja tavoitteet kirkkaiksi. Elisa Niemi Luomuliiton toiminnanjohtaja Luomu. Hyvää sinulle, hyvää luonnolle. Luomu. Hyvää vesistöille, ilmastolle

Lisätiedot

Luomun asema tulevalla tukikaudella. Elisa Niemi Toiminnanjohtaja Luomuliitto

Luomun asema tulevalla tukikaudella. Elisa Niemi Toiminnanjohtaja Luomuliitto Luomun asema tulevalla tukikaudella Elisa Niemi Toiminnanjohtaja Luomuliitto Luomuliitto 13 paikallista luomuyhdistystä Luomutuottajien edunvalvontaa ja neuvontaa Pienyritysjäseniä ja elintarvikejalostuksen

Lisätiedot

Tuottajanäkökulma ilmastonmuutoksen haasteisiin

Tuottajanäkökulma ilmastonmuutoksen haasteisiin Tuottajanäkökulma ilmastonmuutoksen haasteisiin Liisa Pietola, MTK ympäristöjohtaja Maataloustuottajain Helsingin yhdistys r.y. Ilmastonmuutosseminaari Hotelli Presidentti, 21.3.2013 Tuottajien vastaukset

Lisätiedot

Tontti luovutetaan Advenille käytettäväksi maanvuokralain (258/66) 5.luvun tarkoittamalla tavalla kaukolämpölaitoksen tonttina.

Tontti luovutetaan Advenille käytettäväksi maanvuokralain (258/66) 5.luvun tarkoittamalla tavalla kaukolämpölaitoksen tonttina. Luonnos 23.4.2015 MAANVUOKRASOPIMUS 1 JOHDANTO 1.1 Sopijapuolet Vuokranantaja: Sastamalan kaupunki, 0144411-3 PL 23 38201 Sastamala jäljempänä kaupunki Vuokralainen: Adven Oy Äyritie 18, 01510 Vantaa jäljempänä

Lisätiedot

Nimi: Osoite: Puhelin/sp: Y- tunnus/kaupparekisteri nro:

Nimi: Osoite: Puhelin/sp: Y- tunnus/kaupparekisteri nro: VASTAANOTTOTILOJA KOSKEVA VUOKRASOPIMUS VUOKRANANTAJA Nimi: Osoite: Puhelin/sp: Y- tunnus/kaupparekisteri nro: VUOKRALAINEN Nimi: Osoite: Puhelin/sp: Y-tunnus/kaupparekisteri nro: VUOKRAUKSEN KOHDE VUOKRASOPIMUKSEN

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Työturvallisuuskeskus Koulutus- ja kehittämis- ja palveluorganisaatio Työhyvinvoinnin, yhteistoiminnan, tuloksellisuuden

Lisätiedot

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS Pieksämäki 14.1.2014 Vesa Kallio Toiminnanjohtaja MTK-Etelä-Savo % Kaikkein kiihkein kiista uhkaa tulla vesivaroista. Makeasta vedestä on pula jo nyt, ja jos ilmastonmuutosta

Lisätiedot

MAANVUOKRASOPIMUS (1)

MAANVUOKRASOPIMUS (1) MAANVUOKRASOPIMUS (1) Me allekirjoittaneet olemme tänään tehneet seuraavan maanvuokrasopimuksen VUOKRANANTAJA Tilatunnus/y-tunnus Osoite VUOKRALAINEN Tilatunnus/y-tunnus Osoite VUOKRAUKSEN KOHDE kunnan/kaupungin

Lisätiedot

MAANVUOKRASOPIMUS 1 JOHDANTO. 1.1 Sopijapuolet. Vuokranantaja: Jämsän kaupunki Y- 0175622-1 Seppolantie 10 42100 Jämsä

MAANVUOKRASOPIMUS 1 JOHDANTO. 1.1 Sopijapuolet. Vuokranantaja: Jämsän kaupunki Y- 0175622-1 Seppolantie 10 42100 Jämsä 1 MAANVUOKRASOPIMUS 1 JOHDANTO 1.1 Sopijapuolet Vuokranantaja: Jämsän kaupunki Y- 0175622-1 Seppolantie 10 42100 Jämsä Vuokralainen: Jämsän Vesi liikelaitos Y-0175622-1-300 Teollisuuskatu 10 42100 Jämsä

Lisätiedot

MAANVUOKRASOPIMUS (1)

MAANVUOKRASOPIMUS (1) MAANVUOKRASOPIMUS (1) Me allekirjoittaneet olemme tänään tehneet seuraavan maanvuokrasopimuksen VUOKRANANTAJA Tilatunnus/y-tunnus Osoite VUOKRALAINEN Tilatunnus/y-tunnus Osoite VUOKRAUKSEN KOHDE kunnan/kaupungin

Lisätiedot

Helsinki, Lauttasaaressa Särkiniemen - Veijarivuoren asemakaavan mukaisen kesämaja-alueen ulkopuolella olevan kesämajan(siirtyvä kesämaja)/korvaavaan

Helsinki, Lauttasaaressa Särkiniemen - Veijarivuoren asemakaavan mukaisen kesämaja-alueen ulkopuolella olevan kesämajan(siirtyvä kesämaja)/korvaavaan 1(5) Särmö, siirtyvät kesämajat KESÄMAJAN MAANVUOKRASOPIMUS 1 VUOKRANANTAJA Särkiniemen mökkiläiset ry 2 VUOKRAMIES 3 VUOKRAUSKOHDE 4 KÄYTTÖTARKOITUS 5 VUOKRA-AIKA Helsinki, Lauttasaaressa Särkiniemen

Lisätiedot

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle -seminaari Loimaa 16.4.2013 Airi Kulmala Baltic Deal/MTK Esityksen sisältö Baltic Deal

Lisätiedot

5.8.2014, ver 6 Sivu 1 / 6. Mäntsälän kunta y-tunnus: 0129261-5 Heikinkuja 4, 04600 Mäntsälä puhelin: 019-264 5000 kunnanhallitus xx.xx.

5.8.2014, ver 6 Sivu 1 / 6. Mäntsälän kunta y-tunnus: 0129261-5 Heikinkuja 4, 04600 Mäntsälä puhelin: 019-264 5000 kunnanhallitus xx.xx. 5.8.2014, ver 6 Sivu 1 / 6 MAANVUOKRASOPIMUS VUOKRANANTAJA (Levanto/ VPK) Mäntsälän kunta y-tunnus: 0129261-5 osoite: Heikinkuja 4, 04600 Mäntsälä puhelin: 019-264 5000 päätös: kunnanhallitus xx.xx.2014

Lisätiedot

V U O K R A S O P I M U S (LUONNOS)

V U O K R A S O P I M U S (LUONNOS) Sivu 1 / 6 Kaupunkirakennelautakunta asianro 297- V U O K R A S O P I M U S (LUONNOS) 1. Vuokra-aika 2. Vuokra Kuopion kaupunki vuokraa KENELLE ( ) maanvuokralain 5. luvun mukaisena vuokrauksena Kuopion

Lisätiedot

MAANVUOKRASOPIMUS. Me allekirjoittaneet olemme tänään tehneet seuraavan maanvuokrasopimuksen. ha.

MAANVUOKRASOPIMUS. Me allekirjoittaneet olemme tänään tehneet seuraavan maanvuokrasopimuksen. ha. MAANVUOKRASOPIMUS Me allekirjoittaneet olemme tänään tehneet seuraavan maanvuokrasopimuksen VUOKRANANTAJA Tilatunnus/y-tunnus Osoite VUOKRALAINEN Tilatunnus/y-tunnus Osoite VUOKRAUKSEN KOHDE kunnan/kaupungin

Lisätiedot

lokakuu tiedote Laita viesti osoitteeseen info@espoonvapaaehtoisverkosto.fi kuukauden viimeisenä perjantaina.

lokakuu tiedote Laita viesti osoitteeseen info@espoonvapaaehtoisverkosto.fi kuukauden viimeisenä perjantaina. lokakuu tiedote Jos Sinulla on tiedotettavaa: kirjoita teksti suoraan sähköpostin viestiosaan, viestin pituus enintään 600 merkkiä, ei erikoismerkkejä ( VERSAALIA, kursiivia, lihavointeja, väriä yms.),

Lisätiedot

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere RaHa-hanke Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen Luomupäivä 14.11.2012 Tampere 13.11.2012 RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön kannalta kestäviä viljelymenetelmiä

Lisätiedot

Viljelykierron suunnittelu. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Viljelykierron suunnittelu. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Viljelykierron suunnittelu Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Viljelykierron suunnittelu Miten laatia viljelykiertosuunnitelma? Mihin eri näkökohtiin pitäisi

Lisätiedot

4 Kesätyöt, monia mahdollisuuksia! 6 Tiedä mistä sovit 7 Työsopimuksen sisältö 8 Tee töitä oikeassa työsuhteessa 10 Työehtosopimus ja Luottamusmies

4 Kesätyöt, monia mahdollisuuksia! 6 Tiedä mistä sovit 7 Työsopimuksen sisältö 8 Tee töitä oikeassa työsuhteessa 10 Työehtosopimus ja Luottamusmies 4 Kesätyöt, monia mahdollisuuksia! 6 Tiedä mistä sovit 7 Työsopimuksen sisältö 8 Tee töitä oikeassa työsuhteessa 10 Työehtosopimus ja Luottamusmies 11 Muista töihin mennessäsi 13 Muista työsuhteen päättyessä

Lisätiedot

Isännöintisopimus kuinka sopia ja pitää sopimus ajan tasalla

Isännöintisopimus kuinka sopia ja pitää sopimus ajan tasalla Isännöintisopimus kuinka sopia ja pitää sopimus ajan tasalla Hallitusseminaari 2011 Anu Kärkkäinen päälakimies Suomen Kiinteistöliitto ry ISÄNNÖITSIJÄN VALINTA Milloin taloyhtiössä on oltava isännöitsijä?

Lisätiedot

Tilatukilain 20. 4.2.2009 Jyväskylä MMM/Juha Palonen

Tilatukilain 20. 4.2.2009 Jyväskylä MMM/Juha Palonen Tilatukilain 20 4.2.2009 Jyväskylä MMM/Juha Palonen Tausta Tilatukilaki tuli voimaan 1.8.2005 eduskunta lisäsi lakiin 20 3 ja 4 momentin Ennen lain voimaantuloa tehtyjen vuokrasopimusten päättyessä tukioikeudet

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

LIIKEHUONEISTON VUOKRASOPIMUS. Käyttötarkoitus (_) Huoneiston käytöstä, kunnosta, kunnossapidosta ja/tai muutostöistä on sovittu liitteessä.

LIIKEHUONEISTON VUOKRASOPIMUS. Käyttötarkoitus (_) Huoneiston käytöstä, kunnosta, kunnossapidosta ja/tai muutostöistä on sovittu liitteessä. 1. VUOKRANANTAJA 2. VUOKRALAINEN Nimi/Organisaatio Organisaation edustaja/yhteyshenkilö ja asema organisaatiossa Puhelin/Fax Y-tunnus Lähiosoite Pankkiyhteys Luottamuksellisuus (_) Sopimus on luottamuksellinen

Lisätiedot

Joensuun kaupunki PL 148 80101 JOENSUU (kaupungingeodeetin päätös 15.4.2014 191) Alue on tarkoitettu kiipeilypuiston rakentamista varten.

Joensuun kaupunki PL 148 80101 JOENSUU (kaupungingeodeetin päätös 15.4.2014 191) Alue on tarkoitettu kiipeilypuiston rakentamista varten. VUOKRASOPIMUS VUOKRANANTAJA: Joensuun kaupunki PL 148 80101 JOENSUU (kaupungingeodeetin päätös 15.4.2014 191) VUOKRALAINEN: VUOKRAUKSEN KOHDE: KÄYTTÖ TARKOITUS: Juha Malinen Oy Kaisalantie 1 A 80710 LEHMO

Lisätiedot

Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät. Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille. Erityisasiantuntija Risto Jokela

Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät. Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille. Erityisasiantuntija Risto Jokela Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille Erityisasiantuntija Risto Jokela ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan

Lisätiedot

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA Lieksan seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti esitellyt

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Helsingin Satamasaaren kesämaja-alueella olevan oheiseen karttaan (liite x) merkityn kesämajan nro mukainen maa-ala.

Helsingin Satamasaaren kesämaja-alueella olevan oheiseen karttaan (liite x) merkityn kesämajan nro mukainen maa-ala. MALLI 1(5) KESÄMAJAN MAANVUOKRASOPIMUS 1 VUOKRANANTAJA Satamasaarelaiset ry c/o 2 VUOKRAMIES 3 VUOKRAUSKOHDE 4 KÄYTTÖTARKOITUS Helsingin Satamasaaren kesämaja-alueella olevan oheiseen karttaan (liite x)

Lisätiedot

Liite 6 Kaupunginhallitus 2.5.2016

Liite 6 Kaupunginhallitus 2.5.2016 MAANVUOKRASOPIMUS Allekirjoittaneet ovat tänään tehneet seuraavan maanvuokrasopimuksen, joka korvaa sopimusosapuolten 28.10.2013 allekirjoittaman maanvuokrasopimuksen. Vuokranantaja Ulvilan kaupunki (0204910-7)

Lisätiedot

Luonnos: Tietoliikennepalveluiden hankinta

Luonnos: Tietoliikennepalveluiden hankinta Tarjouspyyntö pp.kk.2015 Luonnos: Tietoliikennepalveluiden hankinta 1 Tarjouskilpailun järjestäjä Jyväskylän koulutuskuntayhtymä on keskisuomalaisten kuntien omistama ammatillisen osaamisen ja työelämän

Lisätiedot

TERVETULOA OSASTOLLEMME. B1 2krs. VUOKRATASOKLINIKKAAN SELVITTÄMÄÄN VUOKRAHUONEISTOSI KÄYPÄ VUOKRA

TERVETULOA OSASTOLLEMME. B1 2krs. VUOKRATASOKLINIKKAAN SELVITTÄMÄÄN VUOKRAHUONEISTOSI KÄYPÄ VUOKRA TERVETULOA OSASTOLLEMME B1 2krs. VUOKRATASOKLINIKKAAN SELVITTÄMÄÄN VUOKRAHUONEISTOSI KÄYPÄ VUOKRA VUOKRAUKSEN ABC - MIKSI LIITTYÄ SUOMEN VUOKRANANTAJIIN? MIA KORO-KANERVA TOIMINNANJOHTAJA, OTM TAUSTAA

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 30.9.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

VUOKRASOPIMUS. 1. Vuokranantaja Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymä Paasikivenkatu 7 15110 Lahti Ly: 0993644-6

VUOKRASOPIMUS. 1. Vuokranantaja Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymä Paasikivenkatu 7 15110 Lahti Ly: 0993644-6 VUOKRASOPIMUS 1. Vuokranantaja Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymä Paasikivenkatu 7 15110 Lahti Ly: 0993644-6 2. Vuokralainen Orimattilan kaupunki Ly: 0129920-0 3. Vuokrauskohde Osoitteessa Koulutie 19,

Lisätiedot

Ajankohtaista 2014 Tilaneuvonta täydentävistä ehdoista, uutta 2015, vähän muutakin

Ajankohtaista 2014 Tilaneuvonta täydentävistä ehdoista, uutta 2015, vähän muutakin Ajankohtaista 2014 Tilaneuvonta täydentävistä ehdoista, uutta 2015, vähän muutakin EU tuki-infot 2014 Jari Tikkanen p. 0400 162 147, jari.tikkanen@proagria.fi www.proagria.fi, ProAgria Keski-Pohjanmaa

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Käyttöehdot, videokoulutukset

Käyttöehdot, videokoulutukset Käyttöehdot, videokoulutukset Edita Publishing Oy PL 700, 00043 NORDIC MORNING www.editapublishing.fi Asiakaspalvelu www.edilexpro.fi edilexpro@edita.fi puh. 020 450 2040 (arkisin klo 9 16) 1 Yleistä Tämä

Lisätiedot

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Liite 15.3.2004 61. vuosikerta Numero 1 Sivu 2 MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Oiva Niemeläinen, MTT Egyptissä olisi ruokittava 70 miljoonaa suuta Suomen peltopinta-alalta. Onnistuuko?

Lisätiedot

ULKOMAISTEN TUTKIJOIDEN MARIE CURIE -APURAHAT

ULKOMAISTEN TUTKIJOIDEN MARIE CURIE -APURAHAT LIITE III ERITYISMÄÄRÄYKSET ULKOMAISTEN TUTKIJOIDEN MARIE CURIE -APURAHAT III. 1 Määritelmät PALUUVAIHE Tässä avustussopimuksessa sovelletaan II.1 artiklan määritelmien lisäksi seuraavia määritelmiä: 1.

Lisätiedot

METSO Pohjois-Pohjanmaalla ja tapaus Kraaseli. Eero Melantie Luonnonsuojeluyksikön päällikkö

METSO Pohjois-Pohjanmaalla ja tapaus Kraaseli. Eero Melantie Luonnonsuojeluyksikön päällikkö METSO Pohjois-Pohjanmaalla ja tapaus Kraaseli Eero Melantie Luonnonsuojeluyksikön päällikkö Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, 1.6.2012 1 Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Sivu 1 25.11.2014 Lantakoordinaattori, lantamaisteri Sivu 2 25.11.2014 Miksi ravinteiden

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

TAPATURVA LAKI TYÖPYKÄLÄT nähtävillä pidettävä lainsäädäntö. Tapaturva Oy 09 464 700 www.tapaturva.fi

TAPATURVA LAKI TYÖPYKÄLÄT nähtävillä pidettävä lainsäädäntö. Tapaturva Oy 09 464 700 www.tapaturva.fi TAPATURVA LAKI TYÖPYKÄLÄT nähtävillä pidettävä lainsäädäntö Turvakäräjät Uusia oikeustapauksia (ym.) viikoittain TAPATURVA LAKI Aina ajantasainen nettipalvelu Laki Posti Tiedot seurantalistanne muuttuneista

Lisätiedot

1. Haltuunottokokous (14.3.2013)

1. Haltuunottokokous (14.3.2013) Maantietoimitus 2012-428465 Seinäjoen itäinen ohikulkutie VT19 1. Haltuunottokokous (14.3.2013) 2. Näyttökokous (Tietöiden valmistuttua) 3. Loppukokous Maantietoimitus. Asialista. 1. Tiedottaminen ja kokouksen

Lisätiedot

KYSELYSSÄ KERÄTTÄVIEN TIETOJEN LUETTELO TYÖTERVEYSHUOLTO SUOMESSA 2015 -KATSAUS

KYSELYSSÄ KERÄTTÄVIEN TIETOJEN LUETTELO TYÖTERVEYSHUOLTO SUOMESSA 2015 -KATSAUS 1/10 KYSELYSSÄ KERÄTTÄVIEN TIETOJEN LUETTELO TYÖTERVEYSHUOLTO SUOMESSA 2015 -KATSAUS Yleistä Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa työterveyshuollon palvelujärjestelmän kehityksen ja toiminnan seurannasta.

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Kehitetään työhyvinvointia yhdessä TTK Työhyvinvointipalveluista tukea Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Mitä hyötyä? Hyöty on osoitettu tutkimuksin ja kehittämishankkeissa Työhyvinvoinnin

Lisätiedot

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan neuvontajärjestelmä? Viljelijälle mahdollisuus saada asiantuntijanäkemystä maatilan ympäristökysymyksiin, eläinten

Lisätiedot

Vuokranantaja: Jämsän kaupunki Y- 0175622-1 Seppolantie 10 42100 Jämsä. TeliaSonera Finland Oyj Y-1475607-9 PL 320 00051 Sonera

Vuokranantaja: Jämsän kaupunki Y- 0175622-1 Seppolantie 10 42100 Jämsä. TeliaSonera Finland Oyj Y-1475607-9 PL 320 00051 Sonera 1 MAANVUOKRASOPIMUS 1 JOHDANTO 1.1 Sopijapuolet Vuokranantaja: Jämsän kaupunki Y- 0175622-1 Seppolantie 10 42100 Jämsä Vuokralainen: TeliaSonera Finland Oyj Y-1475607-9 PL 320 00051 Sonera 1.2 Vuokra-alue

Lisätiedot

ProAgrian maatalouden asiantuntija mukaan tilakäynneille. Marjo Marttinen ja Hannu Mäkipää ProAgria

ProAgrian maatalouden asiantuntija mukaan tilakäynneille. Marjo Marttinen ja Hannu Mäkipää ProAgria ProAgrian maatalouden asiantuntija mukaan tilakäynneille Marjo Marttinen ja Hannu Mäkipää ProAgria Mikä ProAgria on? ProAgria on Neuvontajärjestö, joka palvelee maatalouden ammattilaisia ja maaseutuyrittäjiä.

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Luonnos 27.1.2016. Vuokrauskohde on osoitettu oheen liitetyllä kartalla (liite 1).

Luonnos 27.1.2016. Vuokrauskohde on osoitettu oheen liitetyllä kartalla (liite 1). Osapuolet. Vuokranantaja Naantalin kaupunki, y-tunnus 0557-.. Vuokralainen Raision kaupunki, y-tunnus 008-5. Vuokrauskohde Naantalin kaupungin 5. kaupunginosan 6. korttelin tontilla nro sijaitsevan Kiinteistö

Lisätiedot

kannattava elinkeino?

kannattava elinkeino? Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien

Lisätiedot

MAANVUOKRASOPIMUS MATKAVIESTINTUKIASEMA (YHTIÖNTIE)

MAANVUOKRASOPIMUS MATKAVIESTINTUKIASEMA (YHTIÖNTIE) MAANVUOKRASOPIMUS MATKAVIESTINTUKIASEMA (YHTIÖNTIE) Maanvuokrasopimus perustuu yhdyskuntalautakunnan päätökseen xx x. SOPIJAOSAPUOLET Vuokranantaja: Kauniaisten kaupunki (Y-tunnus 0203026-2) PL 52 02701

Lisätiedot

TAPATURVA LAKI LAKIPYKÄLISTÖ turvallisuuden lainsäädäntö soveltamisohjeineen. Tapaturva Oy 09 464 700 www.tapaturva.fi

TAPATURVA LAKI LAKIPYKÄLISTÖ turvallisuuden lainsäädäntö soveltamisohjeineen. Tapaturva Oy 09 464 700 www.tapaturva.fi TAPATURVA LAKI LAKIPYKÄLISTÖ turvallisuuden lainsäädäntö soveltamisohjeineen Turvakäräjät Uusia oikeustapauksia (ym.) viikoittain TAPATURVA LAKI Aina ajantasainen nettipalvelu Laki Posti Tiedot seurantalistanne

Lisätiedot

Tilatukioikeudet. 2014 vanhoilla säännöillä 2015 suurten muutosten vuosi Aktiiviviljelijä Tukioikeuksien siirto Ylimääräisten mitätöinti

Tilatukioikeudet. 2014 vanhoilla säännöillä 2015 suurten muutosten vuosi Aktiiviviljelijä Tukioikeuksien siirto Ylimääräisten mitätöinti Tilatukioikeudet 2014 vanhoilla säännöillä 2015 suurten muutosten vuosi Aktiiviviljelijä Tukioikeuksien siirto Ylimääräisten mitätöinti Tiedot perustuu valmistelun nykyiseen tilanteeseen. 28.11.2014 P

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTOIMINTA PANSION VASTAANOTTOKESKUKSESSA

VAPAAEHTOISTOIMINTA PANSION VASTAANOTTOKESKUKSESSA VASTAANOTTOKESKUKSESSA TOIMIVILLE VAPAAEHTOISILLE VAPAAEHTOISTOIMINTA PANSION VASTAANOTTOKESKUKSESSA Olemme Punaisen Ristin Ruissalon osaston vapaaehtoisia Punainen Risti ja Punainen Puolikuu tunnetaan

Lisätiedot

Rakennusalan työsuojelun peruskurssi

Rakennusalan työsuojelun peruskurssi Rakennusalan työsuojelun peruskurssi 1. jakso 2. 4.10. ja 2. jakso 23. 24.10.2012 Siikaranta-opisto opitaan yhdessä Rakennusalan työsuojelun peruskurssi, Siikaranta-opisto 1. jakso 2. 4.10. ja 2. jakso

Lisätiedot

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2020. harjusinisiipi Kuva:Antti Below

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2020. harjusinisiipi Kuva:Antti Below METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2020 1 harjusinisiipi Kuva:Antti Below Esityksen sisältö Mikä METSO? METSO turvaa monimuotoisuutta METSO-ohjelmaan soveltuvat elinympäristöt Miten METSO

Lisätiedot

UUDENMAAN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LUONNOKSEN LAUSUNNONANTAJAT

UUDENMAAN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LUONNOKSEN LAUSUNNONANTAJAT UUDENMAAN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LUONNOKSEN LAUSUNNONANTAJAT Näilta tahoilta on pyydetty lausuntoa 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta. Lausuntoaikaa on 20.3.2015 saakka. Uudenmaan Jäsenkunnat Askolan

Lisätiedot

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua MATTI SNELLMAN Suomessa erityisesti metsät ja suot varastoivat suuria määriä hiiltä. Luonnon omista hiilivarastoista huolehtimalla suojelemme sekä luonnon monimuotoisuutta

Lisätiedot

LAKI ASUINHUONEISTON VUOKRAUKSESTA JA TUKIASUMINEN, VUOKRASOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN 17.9.2013

LAKI ASUINHUONEISTON VUOKRAUKSESTA JA TUKIASUMINEN, VUOKRASOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN 17.9.2013 LAKI ASUINHUONEISTON VUOKRAUKSESTA JA TUKIASUMINEN, VUOKRASOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN 17.9.2013 J U H A N I S K A N E N K I I N T E I S T Ö P Ä Ä L L I K K Ö Y - S Ä Ä T I Ö LAKI ASUINHUONEISTON VUOKRAAMISESTA

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsien monimuotoisuuden

Lisätiedot

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin Ratkaisuja kunnan terveyspalveluihin Valinnanvapaus parantaa kuntalaisten asemaa. Terveyspalvelut kuntalaisille Terveyspalveluiden tuotanto LPY korostaa kuntavaaleissa kansalaisten valinnanvapauden lisäämistä.

Lisätiedot

VUOKRASOPIMUS Motonet-tavaratalon pysäköintialueen laajennusosa

VUOKRASOPIMUS Motonet-tavaratalon pysäköintialueen laajennusosa VUOKRASOPIMUS Motonet-tavaratalon pysäköintialueen laajennusosa Vuokranantaja Vuokralainen Savonlinnan kaupunki y 0166906-4 jäljempänä kaupunki Olavinkatu 27 57130 Savonlinna BG-liikekiinteistöt Oy y 2191695-8

Lisätiedot

Tunnistaako yrittäjä oman työhyvinvointinsa. Maarit Laine, Terveyskunto Oy Työterveyspäivät 27.10.2010

Tunnistaako yrittäjä oman työhyvinvointinsa. Maarit Laine, Terveyskunto Oy Työterveyspäivät 27.10.2010 Tunnistaako yrittäjä oman työhyvinvointinsa Työterveyspäivät Yrittäjyys mitä se merkitsee? Askel kammokujaan, josta ei ole takaisin paluuta normaalin turvaverkon piiriin. Kiire, vastuut, taloudelliset

Lisätiedot

LIITE III ERITYISMÄÄRÄYKSET

LIITE III ERITYISMÄÄRÄYKSET LIITE III ERITYISMÄÄRÄYKSET FP 7 Marie Curie Grant Agreement Annex III [MARIE CURIE -UUDELLEENINTEGROITUMIS- APURAHAT EUROOPASSA TYÖSKENTELEVILLE TUTKIJOILLE] [MARIE CURIE -UUDELLEENINTEGROITUMIS- APURAHAT

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Miten yrittäjä voi? Maarit Laine, Terveyskunto Oy. Työhyvinvointiseminaari 1.2.2011, Eduskuntatalo

Miten yrittäjä voi? Maarit Laine, Terveyskunto Oy. Työhyvinvointiseminaari 1.2.2011, Eduskuntatalo Miten yrittäjä voi? Työhyvinvointiseminaari, Eduskuntatalo Yrittäjyys mitä se merkitsee? Askel kammokujaan, josta ei ole takaisin paluuta normaalin turvaverkon piiriin. Kiire, vastuut, taloudelliset vaikeudet,

Lisätiedot

M A A N V U O K R A S O P I M U S

M A A N V U O K R A S O P I M U S M A A N V U O K R A S O P I M U S 1 JOHDANTO 1.1 Sopijapuolet Vuokranantaja: Saarijärven kaupunki, Y-tunnus 0176975-1 Sivulantie 11 43100 SAARIJÄRVI Vuokralainen: AgroLarja, Y-tunnus 1967929-5 Kolkanrinteentie

Lisätiedot