SAK:n tavoitteita valtiontalouden määrärahakehyksiin vuosille sekä valtion vuoden 2009 talousarvioesitykseen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SAK:n tavoitteita valtiontalouden määrärahakehyksiin vuosille 2009-2012 sekä valtion vuoden 2009 talousarvioesitykseen"

Transkriptio

1 SAK:n tavoitteita valtiontalouden määrärahakehyksiin vuosille sekä valtion vuoden 2009 talousarvioesitykseen

2 Helmikuu 2008 Lisätietoja: SAK:n budjettivastaava, ekonomisti Olli Koski puh SAK, PL , Helsinki Tilaukset: SAK puh

3 SAK:n budjettitavoitteet 1 SAK:n tavoitteita valtiontalouden määrärahakehyksiin vuosille sekä valtion vuoden 2009 talousarvioesitykseen 1 Miten työllisyyden kasvu saadaan jatkumaan Talouden tila ja finanssipolitiikan linja Veropolitiikka Työn verotukseen tarvitaan kevennyksiä Oikeudenmukaisuutta veropolitiikkaan Tarjotun ruoan arvonlisäveroa alennettava Muuta veropolitiikkaa Kasvupolitiikka Elinkeinopolitiikka Ilmastopolitiikka Liikennepolitiikka Asuntopolitiikka Omistajapolitiikka Valtion tuottavuusohjelmaan malttia Harmaa talous Työvoimapolitiikka ja työelämän kehittäminen Aktiivinen työvoimapolitiikka ja muutosturva Maahanmuutto Työelämän kehittäminen Koulutuspolitiikka Ammatillinen aikuiskoulutus Nuorten ammatillinen peruskoulutus Kulttuuripolitiikka Sosiaali- ja terveyspolitiikka Palvelut osa suomalaista sosiaaliturvaa Lapsiperheiden turvaa parannettava Sosiaaliturvaan tarvitaan parannuksia Työsuojelu ja työterveys Tasa-arvo Kansainvälisyys... 19

4 2 SAK:n budjettitavoitteet

5 SAK:n budjettitavoitteet 3 1 Miten työllisyyden kasvu saadaan jatkumaan Vuosia koskeneen tulopoliittisen kokonaisratkaisun aikana syntyi yli uutta työpaikkaa. Yhtä hyvän työllisyyskasvun ylläpitäminen on nykyisen sinivihreän hallituksen kovin haaste. Hallituksen tulee panostaa nykyistä enemmän laadukkaisiin työvoimapalveluihin, kestävään elinkeinopolitiikkaan ja muutettava veropolitiikkaansa paremmin työllisyyttä edistäväksi, jotta tähän haasteeseen voitaisiin vastata. Kasvanut epävarmuus sekä maailmantaloudessa että Suomessa korostavat kotimaisen vakauttavan talouspolitiikan tärkeyttä. Hyväksi havaittu keino olisi koordinoida talous-, työllisyys- ja palkkapolitiikkaa, kuten aikaisempinakin epävakauden aikoina on tehty. Hallituksella tulisi olla tarpeen vaatiessa valmiutta, halua ja kykyä koota laajempaa työmarkkina- ja talouspoliittista ratkaisua tämän kehyskauden aikana. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus on lähtenyt käyntiin. Tämän uudistuksen pitäisi johtaa sellaiseen sosiaaliturvaan, joka on nykyistä työlähtöisempi, aktiivisempi ja tasoltaan parempi. Työvoimapalveluja ja aktiivista sosiaalipolitiikkaa on kehitettävä yhdessä työttömyysturvan kanssa. Suomalainen työttömyysturva sekä työvoimapalvelut ovat tasoltaan ja laadultaan edelleen jäljessä muista Pohjoismaista. Myös pätkätyöntekijöiden sosiaaliturvassa on edelleen parannettavaa. Viime tulopoliittisen sopimuksen osana luodusta muutosturvan toimintamallista on tullut kiinteä osa suomalaista työllisyyspolitiikkaa. Viimeaikaiset joukkoirtisanomiset korostavat muutosturvan kehittämisen ja vahvistamisen välttämättömyyttä. Muutosturvan osia tulee vahvistaa niin, että mallin ennakoivuus paranee, pidempikestoinen kouluttautuminen tulee mahdolliseksi ja alueellinen liikkuvuus helpottuu. Verotuksessa pitäisi palauttaa kunniaan 1990-luvun puolivälistä vallinnut työllisyyttä edistävä linja. Pienten ansiotulojen verotuksen keventäminen on edelleen perusteltua, eikä rajallista veronkevennysvaraa tulisi käyttää juuri muuhun kuin työn verotukseen. Nykyisen hallituksen verohankkeita näyttää yhdistävän se, ettei niillä ole työllisyyden kanssa paljoakaan tekemistä. 2 Talouden tila ja finanssipolitiikan linja Maailmantalouden epävakaus on kasvanut viime aikoina selvästi. Näyttää siltä, että parhaat kasvun vuodet ovat nyt takanapäin ja edessä on jonkinasteinen kasvun hidastuminen. Vielä ei tiedetä ajaudutaanko maailmanlaajuiseen taloustaantumaan. Ongelmat ovat suurelta osin peräisin Yhdysvaltojen taloudesta, jossa velkavetoinen kasvu on johtanut sen suuntaisiin ongelmiin joista pitkään jo varoiteltiinkin. Holtiton luotonanto asuntoluotto-

6 4 SAK:n budjettitavoitteet markkinoilla, joka osin oli seurausta liian keveästä rahapolitiikasta, on ajanut suuria globaalisti toimivia pankkeja talousahdinkoon. Vielä ei tiedetä kuinka vakavia seuraamuksia ns. roskaluottokriisistä pankkisektorille lopulta on. Pitkäkestoisempi taloustaantuma Yhdysvalloissa heijastuu koko maailmantalouteen. Suomen vientinäkymät näyttävät nyt heikkenevän ja tällä voi olla työllisyysvaikutuksia. Suomalaiskotitalouksien luottamus on suuremmalla koetuksella kuin viime vuosina, mutta toistaiseksi se on säilynyt (perustellustikin) kohtuullisen vahvana. Tämä antaa aiheen olettaa että kotimainen kysyntä kuitenkin jatkunee kohtuullisen hyvänä. Suomen talous saattaisikin selvitä maailmantalouden kasvun hidastumisesta verraten hyvin, sillä vientimme suuntautuu nykyisin aiempaa enemmän Venäjälle ja Aasiaan, joiden odotetaan jatkavan kasvuaan. Maailmantalouden epävarmuus asettaa lisää haasteita kotimaiselle talouspolitiikalle. Nyt olisi tärkeintä vahvistaa kuluttajien luottamusta sekä toteuttaa elinkeinopolitiikkaa, jolla suomalaisen vientiteollisuuden kilpailukykyä vahvistetaan. Näiden asioiden rinnalla tulisi talouspolitiikassa koko ajan ottaa vakavammin väestön ikääntymiskehityksen aiheuttama haaste julkiselle taloudelle. Finanssipolitiikassa tulisi varautua vuonna 2009, ja kenties jo kuluvana vuonna, kokonaiskysyntää lisääviin toimiin. Niitä tarvitaan jos maailmantalouden kasvu merkittävästi hidastuu. Pienten ja keskisuurten ansiotulojen verotuksen keventäminen on perustelluin tapa lisätä kotimaista kysyntää. Kasvanut epävarmuus sekä maailmalla että Suomessa korostavat kotimaisen vakauttavan talouspolitiikan tärkeyttä. Hyväksi havaittu keino olisi koordinoida talous-, työllisyys- ja palkkapolitiikkaa, kuten aikaisempinakin epävakauden aikoina on tehty. Hallituksella tulisi olla valmiutta, halua ja kykyä koota laajempaa työmarkkina- ja talouspoliittista ratkaisua, kun nyt solmitut työehtosopimukset päättyvät. 3 Veropolitiikka Verotuksen rakennetta tulee kehittää niin, että verotuksen painopistettä siirretään asteittain pois työn verotuksesta muihin veromuotoihin. Kokonaisveroastetta ei voida Suomessa enää juurikaan alentaa, vaan enemmänkin kyse on verorakenteen muuttamisesta. Verojärjestelmän yhtenä periaatteena pitää säilyttää progressiivisuus, jonka mukaan verot suhteutetaan veronmaksukykyyn. Kokonaisuutena Suomen verojärjestelmä ei ole nykypäivänä enää mitenkään erityisen progressiivinen. 3.1 Työn verotukseen tarvitaan kevennyksiä Hallitus on ilmoittanut, että vaalikauden kuluessa tehdään ns. puolivälitarkistus tuloverotuksen tasoon. Tarkistuksessa otetaan huomioon palkkaratkaisujen ja veroratkaisujen yhteisvaikutus ostovoimaan sekä hallituksen

7 SAK:n budjettitavoitteet 5 pyrkimys lisätä työnteon kannustavuutta veronkevennyksillä. Suomessa onkin olemassa edelleen selvä tarve sekä työllisyys- että oikeudenmukaisuuslähtökohdista alentaa pieni- ja keskipalkkaisten ansiotuloverotusta. Pienituloisten veronkevennykset tulee tehdä niin, ettei kuntien rahoitusasemaa heikennetä. Matti Vanhasen toisen hallituksen ohjelman mukaan työn verotusta kevennetään vaalikauden aikana 1,1 mrd. euroa. Tähän lukuun eivät sisälly ne ansiotuloverojen tarkistukset, joiden avulla verotus pidetään keskimäärin ennallaan ansiotulojen noustessa. Myös inflaatiosta aiheutuva verotuksen kiristyminen poistetaan. Ansiotulojen verotuksen muutokset on toteutettu viime vuosina kunnallisverotuksen ja valtionverotuksen ansiotulovähennyksiä sekä valtion tuloveroasteikon marginaaliveroprosentteja muuttamalla. Veroratkaisut on pyritty toteuttamaan neutraalisti kuntatalouden kannalta. Kuntien veromenetysten kompensointiin liittyvien ongelmien piti kokonaan poistua, kun vuoden 2006 verotuksessa otettiin käyttöön valtionverotuksen ansiotulovähennys. Uusi vähennys on kuitenkin osoittautunut ongelmalliseksi perustuslain näkökulmasta. Perustuslain mukaan kaikki tulot ja menot tulee merkitä näkyviin. Valtion ansiotulovähennyksen kohdalla tulee tilanteita, joissa valtio maksaa muiden veronsaajien veroja, jos verovelvolliselle määrätty valtion tuloveron määrä on pienempi kuin vähennyksen määrä. Valtionverotuksen ansiotulovähennyksen käyttäminen jatkossa edellyttää vähennyksen teknistä korjaamista. Ansiotuloverotuksen tarkistaminen ja keventäminen voidaan osin toteuttaa matkakuluvähennystä kehittämällä. Näin veronkevennyksiä voidaan suunnata myös mataliin tuloihin. Komennusmiesten verokohtelussa on vielä korjattavaa. Lisäksi on selvitettävä, voidaanko vierailevien taiteilijoiden työ rinnastaa komennusmiesten työhön siten, että kulukorvaukset voitaisiin maksaa verottomina, jos vierailu ei kestä yli kahta vuotta. Parhaillaan on menossa kolme maksuvapautuskokeilua, joissa työnantajat on vapautettu maksamasta työnantajan sosiaaliturvamaksua. Matti Vanhasen toisen hallituksen ohjelman mukaan jatketaan kokeilua työnantajien vapauttamisesta sosiaaliturvamaksuista. Väliaikainen työnantajan matalapalkkatuki jatkuu vuoden 2010 loppuun. Kokeilujen ei ole missään todettu edistäneen työllisyyttä, vaikka asiaa on selvitetty ja tutkittu. 3.2 Oikeudenmukaisuutta veropolitiikkaan Eriytettyyn tuloverojärjestelmään liittyviä oikeudenmukaisuusongelmia tulee korjata. Suurten ansio- ja pääomatulojen välistä verokuilua on kavennettava, jotta ansiotulojen muuttamista kevyemmin verotetuiksi pääomatuloiksi voidaan hillitä. Listaamattomista yrityksistä saatavien verovapaiden osinkojen rajaa tulisikin kohtuullistaa. Hallitusohjelman mukainen pienten pörs-

8 6 SAK:n budjettitavoitteet siosinkojen vapauttaminen verotuksesta lisää aukkoja pääomaveropohjaan. Muutokseen liittyy useita ongelmia. Hallituksen tavoitteena on, että perintö- ja lahjaverotus poistettaisiin kokonaan yritysten sekä maa- ja metsätilojen sukupolvenvaihdoksilta vuoden 2008 kesäkuun alusta alkaen. Perintö- ja lahjaveron poistaminen yritysvarallisuudelta ei ole oikeudenmukaista. Uudistus lisää verosuunnittelua, kun perinnön tai lahjan kohteena olevaa omaisuutta siirretään yritys-, maatalous- ja metsävarallisuuteen. Lisäksi uudistus saattaa yrityksen omistajat erilaiseen asemaan ja aiheuttaa kilpailun vääristymiä. Uudistus saattaakin vaarantaa koko perintö- ja lahjaverotuksen yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden Kunnallisverotuksen perusvähennyksen korjaaminen vähintään inflaatiotarkistuksen verran parantaisi erityisesti sosiaaliturvan varassa olevien tilannetta. 3.3 Tarjotun ruoan arvonlisäveroa alennettava Elintarvikkeiden arvonlisäveron alentaminen 12 prosenttiin lokakuussa 2009 kasvattaa kaupasta ostetun ja ravintolaruuan veroeron nykyisestä 5 prosentista 10 prosenttiin. Samassa yhteydessä tulisi alentaa ravintoloiden ja henkilöstöruokailun arvonlisäverokantaa, mutta tämä edellyttää EUsäännösten muuttamista. Suomen tulee tehostaa toimintaansa EU:ssa jotta asiaa koskeva ratkaisu saadaan aikaan. Mikäli työllisyysvaikutuksia ravitsemusalalla alkaa esiintyä eikä EU:ssa olla edistytty, on hallituksen harkittava myös muita toimenpiteitä. Suomi on mukana EU-maiden kokeilussa, jossa selvitetään alemman arvonlisäverokannan vaikutuksia työvaltaisten palvelujen hintoihin ja palvelujen kysyntään. Samalla tutkitaan myös verotuksen vaikutusta harmaaseen talouteen. Suomi liittyi kokeiluun vuoden 2007 alusta, jolloin parturien, kampaajien ja pienkorjaamojen arvonlisäverokantaa alennettiin 22 %:sta 8 %:iin. Kokeilu jatkuu vuoden 2010 loppuun. 3.4 Muuta veropolitiikkaa Kiinteistöverotusta tulisi laajentaa maa- ja metsätalousmaahan. Toimenpiteellä voidaan parantaa metsätalousvaltaisten kuntien rahoitustilannetta ja edistää puun myyntiä. Hallituksen tulee käynnistää kattava selvitys tuulen tuomien ns. Windfallvoittojen verotuksesta. Uudella päästökauppakaudella päästöoikeuksille muodostuu edellistä kautta korkeampi hinta, jolloin windfall-vero tulee jälleen ajankohtaiseksi. Tonnistoveron uudistaminen ja merenkulun nettopalkkajärjestelmän laajennus vahvistaisivat merenkulun toimintaedellytyksiä. Raskaan kumipyöräliikenteen, varsinkin joukkoliikenteen tuottajien, toiminnan turvaamiseksi tulee harkita kohdennettua polttoaineveron alentamista. Yksi mahdollisuus on

9 SAK:n budjettitavoitteet 7 palauttaa ainakin osa ko. alan maksamista polttoaineveroista saman tyyppisen mallin avulla kuin maataloudessa. 4 Kasvupolitiikka 4.1 Elinkeinopolitiikka Työllisyysasteen nostaminen edellyttää lisäpanostuksia elinkeinopolitiikkaan ja riski- ja teknologiarahoitukseen. Suurten tuotantolaitosten lopetukset monilla paikkakunnilla vaativat valtiovallalta aktiivisia toimenpiteitä uusien työtilaisuuksien ja koulutusmahdollisuuksien tarjoamiseksi näillä paikkakunnille ja työntekijöille. Erityisesti uudelta työ- ja elinkeinoministeriöltä odotetaan nyt tehokkaita toimenpiteitä valtakunnallisesti ja alueellisesti. Vuoden 2009 talousarviossa on nostettava tuntuvasti rakennemuutoksen kohteena olevien paikkakuntien tukea ja varauduttava siihen, että tukea tarvitsevien alueiden määrä on nykyistä suurempi. Teknologia- ja riskirahoitukseen on varattava riittävät voimavarat, kuten mm. tiede- ja teknologianeuvosto on esittänyt. Tieteellisen tutkimuksen laadusta tulee huolehtia koko korkeakouluverkon laajuisesti. Työelämätutkimuksen riittävä toteutuminen on tärkeää. Valtion tuottavuusohjelmalla ei tule heikentää korkeakoulujen kykyä saavuttaa laatutavoitteitaan. Tutkimus- ja tuotekehitysrahoitusta on suunnattava nykyistä enemmän myös palvelualoille, unohtamatta teollisuuden jalostusarvon nostamista sekä tarvittavia ilmasto- ja energiahankkeita. Työvoiman niukkenemisen uhatessa on uutena asiana panostettava hankkeisiin nostaa tuottavuutta teknologian ja työhyvinvoinnin yhdistämisen keinoin. Puuraaka-aineen saannin turvaamisesta on pyrittävä huolehtimaan ja otettava käyttöön keinot, joilla puun saantia voidaan lisätä. Metsäteollisuuden toimintaedellytyksiä selvittävän työryhmän ehdotukset tulee huomioida harkiten kehyspäätöstä tehtäessä. Suomeen ollaan parhaillaan avaamassa useita kansainvälisestikin merkittäviä malmikaivoksia. Ne nostavat metallikaivostemme louhintamäärät yli 30 miljoonaan tonniin vuodessa. Meneillään oleva kaivosten perustamisaalto tuo tullessaan lukuisia haasteita. Näistä merkittävimmäksi nousee osaavan työvoiman saanti. Arvioiden mukaan lähivuosina kaivannaisteollisuus tarvitsee jopa tuhansia uusia alan ammattilaisia. Valtion on huolehdittava siitä, että tarvittavaa koulutusta on riittävästi tarjolla. Myös Geologian tutkimuskeskuksen toimintaa on kehitettävä ja varmistettava toiminnalle riittävät resurssit. Valtion omien riskirahoitusyhtiöiden toimintaedellytyksiä ja työnjakoa on edelleen parannettava sekä selkeytettävä. Keskeistä on lisätä niiden riskinottokykyä nykyisestä selvästi. On jatkettava Teollisuussijoitus Oy:n pääomittamista ja toiminnan suuntaamista entistä selvemmin suoriin yrityssijoituksiin. Teollisuussijoitus Oy:llä on merkittävä rooli erityisesti yritystoimin-

10 8 SAK:n budjettitavoitteet nan aloitusvaiheen rahoituksessa. Pääomasijoituksia tarvitaan myös kohdeyritysten kasvun rahoitukseen, merkittäviin teollisiin investointeihin sekä toimiala- ja yritysjärjestelyihin. 4.2 Ilmastopolitiikka Kansainvälisessä ilmastopolitiikassa on ensisijaista pyrkiä globaaleihin ratkaisuihin koska ongelmakin on globaali. EU:n ilmasto- ja energiapaketti asettaa Suomelle kovia vaatimuksia. Suomelle asetetut vaatimukset on pantava täytäntöön siten, että turvataan teollisuuden toimintaedellytykset eikä aseteta palkansaajia energialaskun maksajiksi. Uusiutuvien energiamuotojen lisääminen on tehtävä kustannustehokkaasti ja koko elinkaaren päästöt huomioon ottaen. Ilmasto- ja energiapolitiikan merkitys kasvaa ja vaikuttaa myös keskeisellä tavalla Suomen teollisuuden kilpailukykyyn. Ympäristöteknologia on nopeasti kehittyvä ala. Hallituksen tulee varata määrärahakehyksissä merkittävä määräraha ympäristöteknologiaan liittyvän liiketoiminnan vauhdittamiseen Suomessa. Määräraha tulisi käyttää suomalaisen ympäristöteknologian t&k -klusterin luomiseen, käynnistämiseen ja ylläpitoon. Klusterin rungon muodostaisi työ- ja elinkeinoministeriön johtama organisaatio tai sidosryhmä, joka kokoaisi organisoidusti yhteen kaikki suomalaiset ympäristöteknologian kannalta keskeiset toimialat ja niiden toimijat. Klusterin neuvottelukuntaan kutsuttaisiin kaikkien keskeisten sidosryhmien edustus. Klusterin ensimmäinen tehtävä olisi ympäristöteknologisen kokonaisselvityksen tekeminen, jossa selvitetään ympäristöteknologian mahdollisuudet Suomen elinkeino- ja työelämän näkökulmasta. Selvityksen pohjalta klusteri organisoituisi t&k-ohjelmiksi, joihin liitettäisiin tähän mennessä käynnistetyt TEM:n alaisuudessa toimivat ympäristöteknologiaprojektit. 4.3 Liikennepolitiikka Hallituksen tulee sitoutua tulevassa liikennepoliittisessa selonteossa liikennemäärärahojen nostamiseen riittävälle tasolle. Erityisesti liikenneväylien ylläpidon määrärahat sekä uusien välttämättömien liikennehankkeiden edellyttämät määrärahat on otettava mukaan kehykseen. Väyläinvestointien vähimmäistasona on pidettävä kehyskaudella 1,2 miljardia, mitä myös logistiikka-alan vuoropuhelun raportti esitti. Pääkaupunkiseudun kannalta tärkeiden länsimetron ja kehäradan rahoitus on turvattava kehyksissä. Nämä raideliikennehankkeet ovat perusteltuja toteuttaa mahdollisimman nopeasti niin ilmastopolitiikan kuin asuntopolitiikan näkökulmasta samalla kun ne myös lisäävät talouden ja työllisyyden kasvun edellytyksiä. Joukkoliikenteen tukea on nostettava myös koko maassa joukkoliikenteen oston määrärahoja lisäämällä noin 35 miljoonalla. Uusiin tieinvestointeihin on oltava käytössä riittävät määrärahat, jotta tieverkkoa voidaan kehittää suunnitelmallisesti. Keskeinen tiehanke Suomen logistisen järjestelmän kannalta on erityisesti E 18-tiehankkeen toteuttaminen.

11 SAK:n budjettitavoitteet 9 Perustienpitoon on varattava nykyistä enemmän voimavaroja. Liikennepoliittisesti on kestävämpää ja halvempaa huolehtia väylien ylläpidosta ajoissa. Junaliikenteen lisääminen nousee väistämättä esiin kun etsitään keinoja vähentää liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä. Tämä edellyttää erityisesti perusradanpidon määrärahojen selvää lisäämistä, jotta rataverkon kuntoa voidaan ylläpitää ja turvallisuutta lisätä. Myös uusiin ratainvestointeihin tulee varautua. Sekä tien- että radanpitoon tarvittaisiin arviolta n. 150 miljoonan tasokorotus. 4.4 Asuntopolitiikka Asuntopolitiikassa on saatu aikaan päätöksiä, joilla voidaan lisätä tonttimaan tarjontaa ja vuokra-asuntojen rakentamista erityisesti niillä alueilla, joilla on työpaikkoja, muttei riittävästi kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. Vuokra-asuntojen rakentamiseksi on korkotuen määrää nostettava selvästi siten, että vuosittainen 6000 ARA-tuetun vuokra-asunnon rakentaminen mahdollistuu. Asuntopoliittisen ohjelman investointiavustusmäärärahaa on nostettava 100 miljoonaan euroon, jotta voidaan parantaa kehitysvammaisten asumista, vähentää asunnottomuutta sekä parantaa palveluasumista. Asumisen energiatehokkuutta on lisättävä. Asuntojen korjausavustuksiin ja energia-avustuksiin tarvitaan lisäyksiä, jotta väestön ikääntymisen, vanhan asuntokannan korjaustarpeiden ja ilmastonmuutoksen edellyttämiä toimenpiteitä voidaan toteuttaa. 4.5 Omistajapolitiikka Valtion omistajaohjauksen on oltava nykyistä aktiivisempaa. On tarpeen luoda aktiivisen omistajapolitiikan pelisäännöt. Työllisyys-, elinkeino- ja aluepoliittiset näkökohdat on otettava omistajaohjauksessa nykyistä paremmin huomioon. Omistajaohjauksen kautta tulee vaikuttaa erityisesti siihen, että muutostilanteiden ennakointi paranee yrityksissä. Toiminnan muutosten varalta tulee olla riittävät toimenpidesuunnitelmat, joilla turvataan henkilöstön asema muutostilanteissa. Valtion tulee yritysomaisuutensa hoidossa pyrkiä mahdollisimman hyvään taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen kokonaistulokseen. Pohdittaessa omistajuuden perustaa strateginen intressi tai pitkäjänteinen sijoittaminen on tarpeen arvioida linjauksia myös mahdollisten uusien julkisyhteisöjen (osa)omistamien yhtiöiden osalta. Esimerkiksi valtion ja kuntien liikelaitoksia ollaan parhaillaan yhtiöittämässä, joten aktiivinen pohdinta niitä koskevista omistajapolitiikan linjauksista on paikallaan. Valtion omistamissa yhtiöissä on varmistettava henkilöstön osallistuminen yrityksen hallintoon riittävällä tasolla. Periaatteena on oltava, että henkilös-

12 10 SAK:n budjettitavoitteet töä on mukana niissä elimissä (hallitus mukaan lukien), joissa tehdään keskeisiä yritystä koskevia päätöksiä. 4.6 Valtion tuottavuusohjelmaan malttia Valtionhallinnon tuottavuusohjelman toteuttamista on arvioitava jatkuvasti. Tärkeintä on, että turvataan virastojen ja laitosten kyky huolehtia tehtävistään laadukkaasti. Henkilöstön mitoituksessa on noudatettavaa tarkkaa harkintaa, varovaisuutta ja nykyistä hitaampaa aikataulua. Henkilöstön nopea ja mittava vähentäminen voi heijastua kielteisesti työssä jaksamiseen ja palveluiden laatuun. Tuottavuuden kohottaminen myös valtion palveluissa on työvoiman niukentuessa välttämätöntä, mutta sitä ei pidä toteuttaa palveluiden yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kustannuksella. Palvelujen tuottavuutta tulee nostaa ensisijassa toimintoja ja organisaatioita järkeistämällä, hyödyntämällä uutta teknologiaa sekä lisäämällä sähköisen asioinnin mahdollisuuksia. Irtisanomisten ja itsetarkoituksellinen palvelujen ulkoistamisen tie on väärä. Virastojen uusien tehtävien pitää mahdollistaa myös lisähenkilöstön rekrytointi. 4.7 Harmaa talous Harmaan talouden kooksi on arvioitu noin 6 8 miljardia euroa, josta noin puolet on siten veromenetystä. Yksi nopeimmin kasvavista harmaan talouden muodoista on arvonlisäveropetokset pitkissä urakkaketjuissa, joissa verovastuilla on tapana hämärtyä ja veroilla jäädä kokonaan maksamatta. Osana harmaan talouden torjuntaa olisi selvitettävä mahdollisuutta siirtyä käännetyn arvonlisäverojärjestelmän käyttöön rakennus- ja asennusaloilla. Selvityksessä tulisi ottaa huomioon mm. Hollannissa, Saksassa ja Itävallassa saadut kokemukset järjestelmän verotuksellisista ja rikostorjunnallisista vaikutuksista. 5 Työvoimapolitiikka ja työelämän kehittäminen 5.1 Aktiivinen työvoimapolitiikka ja muutosturva Tarvitaan lisää voimavaroja työvoimapalveluihin sekä eri tahojen saumatonta yhteistyötä, jotta työttömyys voidaan katkaista mahdollisimman aikaisin. Erityishuomiota tulee kiinnittää koulutuksen ja työpaikanvaihdon siirtymävaiheisiin sekä työelämässä jatkamiseen nykyistä pitempään. Aktiivisen työvoimapolitiikan määrärahat on turvattava. Työvoimapalveluihin tarvitaan lisää voimavaroja, jotta työttömyys voidaan katkaista nopeasti ja toisaalta turvata työttömyyden pitkittyessä tarvittavat palvelut. Työvoimatoimistojen palveluja on oltava hyvin saatavilla koko maassa. Työvoimapalvelut tulee nähdä kiinteänä osana nykyaikaista ja toimivaa työttömyysturvan kokonaisuutta. Työvoimapalveluja ja työttömyysturvaa tulee kehittää yhdessä.

13 SAK:n budjettitavoitteet 11 Muutosturvan toimintamalli tuli voimaan Tämän jälkeen noin työpaikkansa menettäneelle on tehty työllistymisohjelma. Muutosturvan toimintamallin voimaan tulon jälkeen Suomessa on myös ollut useita suuria irtisanomistilanteita, kuten UPM-Kymmenen, Perloksen ja StoraEnson toimintojen supistaminen ja kokonaisten tehtaiden sulkeminen. Muutosturva on tärkeä uudistus työmarkkinoiden toimivuuden ja työnsä menettäneiden nopean uudelleen työllistymisen tukemisessa. Ensimmäisten selvitysten perusteella voidaan sanoa, että muutosturva on nopeuttanut toimintaa irtisanomistilanteissa ja lisännyt yhteistyötä eri tahojen välillä. Toimintamalli on myös jonkin verran nopeuttanut uudelleen työllistymistä. Ongelmana on edelleen puutteellinen tietämys ja osaaminen muutosturvaan liittyen työpaikoille, erityisesti pk-yrityksissä ja julkisella sektorilla. Esille ovat myös nousseet erityisesti koulutusmahdollisuudet työpaikan menettämisen jälkeen. Muutosturvan toimintamallista on rakennettava laajempi ja kattavampi turva työnsä menettäneille palkansaajille. Muutosturvan piiriin kuuluvien palkansaajien koulutusmahdollisuuksia on lisättävä, erityisesti vähäisen koulutustaustan omaaville. Lisäksi määräaikaisten työntekijöiden muutosturvan piiriin pääsyä on helpotettava lyhentämällä työhistoriavaatimusta sekä luopumalla saman työnantajan vaatimuksesta. Lisäksi määräaikaisille työntekijöille olisi mahdollistettava työllistymisvapaan käyttö työsuhteen päättymisen lähestyessä. Muutosturvan laajentamiseen on varattava riittävät voimavarat. 5.2 Maahanmuutto Mahdollinen työperäisen maahanmuuton lisääminen edellyttää riittävää työehtojen valvontaa. Suomeen ei tule päästää syntymään kahden kerroksen työmarkkinoita, joista toinen ei toimisi työelämän pelisääntöjen mukaan. Tällainen kehitys tekisi maahanmuuttajien asemasta entistä heikomman. Maahanmuuttopoliittinen ohjelma hyväksyttiin syksyllä 2006 valtioneuvoston periaatepäätöksenä eikä hyväksymisen yhteydessä päätetty sen toimeenpanoon kohdennettavista määrärahoista. Tuolloin todettiin, että monivuotista ohjelmaa toteutetaan määrärahakehysten ja talousarvion puitteissa ja että ohjelman taloudelliset vaikutukset kohdentuvat työministeriön, opetusministeriön, sisäasiainministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonaloille. Ohjelmaan ei ole panostettu vaikka se sisältää merkittäviä politiikkalinjauksia ja toimenpiteitä. Maahanmuuttopoliittisen ohjelman toimeenpano edellyttää eri toimijoiden, kuten valtionhallinnon eri sektoreiden, kuntien sekä työmarkkina- ja muiden järjestöjen keskinäisen yhteistyön jatkuvaa kehittämistä.

14 12 SAK:n budjettitavoitteet 5.3 Työelämän kehittäminen Työministeriön hallinnoima työelämän kehittämisohjelma Tykes on siirtynyt työ- ja elinkeinoministeriöön ja sen toiminnat yhdistetään Tekesin kanssa. Uudistuksessa on tärkeää turvata valtion tuottavuusohjelmasta huolimatta työelämän kehittämistoiminnan riittävät resurssit niin henkilöstön kuin työorganisaatioille jaettavien kehittämisrahojen suhteen. Tekesin ja Tykesin yhdistymisen tulisi tuottaa lisäarvoa työpaikkojen kehittämisessä niin, että teknologisen kehittämisen rinnalla huolehditaan työntekijöiden osaamisesta, hyvinvoinnista ja työn mielekkyydestä. Erityistä huomiota on kiinnitettävä työelämän laadun kehittäjäverkoston lisäämiseen. Työministeriön kolmikantainen työryhmä jätti yksimielisen esityksen kansalliseksi ohjelmaksi tuottavuuden ja työelämän laadun samanaikaiseksi parantamiseksi tammikuussa Ohjelmassa esitetään, että TE-keskuksiin perustetaan työelämän kehittämispäälliköiden virat, jotka toimisivat alueilla yhteistyössä Tekesin henkilöstön kanssa. Uudistuksen myötä julkisia työelämän kehittämisrahoja tulisi kohdentaa erityisesti niille työpaikoille, joilla ei itsellään ole voimavaroja kehittää toimintojaan. 6 Koulutuspolitiikka 6.1 Ammatillinen aikuiskoulutus Opetusministeriö on asettanut hallitusohjelman mukaisesti johtoryhmän valmistelemaan ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistusta. Johtoryhmän tavoitteena on jättää kokonaisuudistuksen keskeiset linjaukset ja ehdotukset sisältävän raporttinsa toukokuussa niin, että se voidaan ottaa toimeksiannon mukaisesti huomioon vuoden 2009 talousarvion ja lainsäädännön valmistelussa. Hallituksen on varauduttava lisäämään panostuksia ammatillisen aikuiskoulutukseen sekä opetusministeriön että työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla. Suomeen on luotava kattava kysyntälähtöinen, työelämän tarpeita vastaava ammatillisen aikuiskoulutuksen koulutusjärjestelmä. Suomi on monella mittarilla mitattuna koulutuksen mallimaa. Peruskoulun jälkeen kansalaisten koulutusurat kuitenkin eriytyvät ja koulutus kasautuu ennestään hyvin koulutetuille. Koulutuksen kasautuminen jatkuu työelämässä. Monien palkansaajien koulutus ei enää vastaa tämän päivän työelämän vaatimuksia. Työmarkkinoilla tapahtuvien muutosten takia ja toisaalta työikäisen väestön ikääntyessä, ammatilliselle aikuiskoulutukselle tulee vastattavaksi aivan uudenlaisia haasteita. Toisaalta on pystyttävä turvaamaan osaavan työvoiman saatavuus ja samalla, kun perinteisiä työpaikkoja katoaa, pitäisi pystyä työllistämään nykyistä suurempi osa työikäisestä väestöstä. Siksi ammatillista aikuiskoulutusta on laajennettava niin, että osaavan työvoiman saatavuus voidaan turvata ja työmarkkinoiden toimivuutta parantaa.

15 SAK:n budjettitavoitteet 13 Kaikilla työmarkkinoilla olevilla on oltava mahdollisuus säännöllisesti työssään päivittää ja täydentää omaa ammatillista osaamistaan. Julkisen vallan on huolehdittava riittävästä koulutustarjonnasta ja tuettava erityistoimin työja elinkeinoelämää tässä työssä. Koko henkilöstön osaamisen parantamisesta on tultava kiinteä osa yritysten strategista kehittämistä. SAK ehdottaa, että Suomeen rakennetaan ennakoivan muutosturvan malli, jossa tuetaan pk-yrityksiä kasvun tukemiseksi koulutuksen järjestäjille ja työpaikoille suunnataan tähän tarkoitukseen rahoitusta, jolla tuetaan yritysten osaamistarpeiden selvittämistä. Työntekijöiden oppimisesta merkittävän osan tulisi tapahtua työpaikoilla. Samalla parannetaan työntekijöiden taloudellisia kannustimia osaamisen parantamiseen ja uudistettaisiin myös työehtosopimuksia tukemaan osaamisen parantamista. Vailla ammatillista koulutusta oleville suunnataan erityistoimia koulutukseen hakeutumiseen kannustamiseksi. Koulutuksen järjestäjiä tuetaan osoittamalla lisärahoitusta oppilaitosten työelämän kehittämis- ja palvelutehtävään. Näyttötutkintoihin valmistavaan koulutukseen osallistui vuonna 2006 yli henkilöä. Näyttötutkinnon suoritti henkilöä ja osatutkinnon yli henkilöä. Näyttötutkintojärjestelmästä on tullut työikäiselle väestölle merkittävä väylä uudistaa, täydentää ja päivittää ammatillista osaamista vastamaan tämän päivän työelämän vaatimuksia. Tutkintotoimikunnat johtavat näyttötutkintojen järjestämistä. Näyttötutkintojärjestelmän toimivuutta selvittänyt arviointi osoittaa, että tutkintotoimikuntatyöhön kohdistuu monia haasteita, erityisesti tutkintojärjestelmän jatkuvasti laajentuessa. Arvioinnin johtopäätöksissä todetaan, että näin laaja järjestelmä ei voi toimia talkoohengellä ja toimikuntien jäsenten vastuuntunnon varassa. Monet työntekijäpuolen edustajat osallistuvat toimikuntatyöhön omalla ajallaan ja nimennyt taho (ammattiliitto) maksaa tältä ajalta ansiomenetyskorvauksia. Näyttötutkintojärjestelmän ja tutkintotoimikuntatyön kehittäminen on otettava ammatillisen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistusta valmistelevan johtoryhmän työohjelmaan. Tutkintotoimikuntien toimintaedellytykset on saatettava vastaamaan järjestelmän laajuutta ja tarpeita. Tähän työhön on varattava lisää määrärahaa valtion talousarviossa. 6.2 Nuorten ammatillinen peruskoulutus Työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa pärjäämisen edellytyksenä voi nykyään pitää vähintään ammatillisen perustutkinnon suorittamista. Työmarkkinoilla on enää hyvin harvoja tehtäviä, joissa työntekijä voi pärjätä ilman ammatillista koulutusta. Hyvät ammatilliset valmiudet helpottavat myös sopeutumista työmarkkinoiden muutostilanteisiin ja uuden oppimiseen. Kaikille nuorille onkin taattava peruskoulun jälkeen koulutuspaikka toisella asteella lukiossa tai ammatillisessa koulutuksessa. Tämä edellyttää ammatillisen koulutuksen aloituspaikkojen lisäämistä koulutuksen suosion lisääntyessä.

16 14 SAK:n budjettitavoitteet Vuoden 2006 peruskoulun 9. luokan päättäneistä jatkoi opiskeluaan toisen asteen koulutuksessa 93 prosenttia. Heistä puolet jatkoi opintojaan lukiossa ja 40 prosenttia siirtyi ammatilliseen peruskoulutukseen. Ammatillisen koulutuksen suosio on edelleen kasvanut. Jatko-opintojen ulkopuolelle jäävien osuus kasvoi kahdella prosenttiyksiköllä. Osittain on kysymys siitä, että ammatillisen koulutuksen suosion kasvun myötä koulutuspaikat eivät enää riitä täyttämään tarpeita. Ammatillisen koulutuksen järjestäjien opiskelijamäärä määritellään opetusministeriössä. Opetusministeriö on lisännyt ammatillisen koulutuksen opiskelijapaikkamäärää erityisesti kasvukeskuksiin. Tämä ei kuitenkaan vielä riitä. SAK ehdottaa, että opetusministeriö edelleen lisää opiskelijapaikkamäärää erityisesti kasvukeskuksissa vähintään 3000 opiskelijalla. Lisäys maksaa noin 12 miljoonaa euroa vuodessa. Myös kohtaantotyöryhmä on tehnyt vastaavan ehdotuksen. Hallitus päätti luopua hallitusohjelmassa sovitusta matalapalkkatuen laajentamisesta koskemaan myös nuoria työntekijöitä. Tähän varatut määrärahat käytetään nuorten työllistämiseen ja koulutukseen, vammaisten työllistämiseen sekä oppisopimuskoulutuksen laajentamiseen. SAK pitää tehtyä päätöstä hyvänä. Hallituksen on tarkoin seurattava miten nyt päätetyt toimet toimivat käytännössä ja toimia on varauduttava tarvittaessa laajentamaan. Toisen asteen ammattiin opiskelevien opintotuen epäkohdat on korjattava. Opintotuessa vanhempien tulojen vaikutus itsenäisesti asuvien alle 20- vuotiaiden opintotukeen on poistettava. Opintotukijärjestelmää kokonaisuutena on varsinkin 6.3 Kulttuuripolitiikka Kulttuurin rahoituksessa olennaista on, että veikkausvoittovaroista ei rahoiteta lakisääteisiä menoja tai sellaisia menoja, jotka aikaisempien eduskunnan päätösten perusteella on siirretty budjetin puolelle. Kehyskaudella tulisi elokuvatuotannon tukea nostaa merkittävästi ja tämän lisäksi nostaa voimavaroja näyttämötaiteen, sirkuksen ja tanssitaiteen tukemiseksi. Valtion tukea tulee suunnata vain sellaisille yhteisöille, jotka ovat sitoutuneet alan työehtosopimuksiin. Kuntarakenne ja -talous ovat suurten muutosten keskellä. Järjestelmiä ja rakenteita uudistettaessa tulee huolehtia, että kunnilla on riittävät voimavarat kulttuuripalvelujen tuotantoon ja terveet kannustimet niitä tuottaa. Työn ja yhteiskunnan nopean muutoksen vuoksi useat ammatit, työtavat ja -ympäristöt katoavat. Työn perinteen tallentamiseen ja työympäristöjen kulttuuriperinnön huomioimiseen niin museoissa kuin kaavoituksessa on panostettava aiempaa enemmän.

17 SAK:n budjettitavoitteet 15 7 Sosiaali- ja terveyspolitiikka SAK kannattaa syyperusteista sosiaaliturvajärjestelmää, jossa tukea maksetaan erilaisten elämäntilanteiden (esim. työttömyys, työkyvyttömyys, lapsen hoitaminen) perusteella, ja jossa ansioturva ja vähimmäisturva muodostavat toimivan ja oikeudenmukaisen kokonaisuuden. Väestön ikääntyminen, eläkeläisten ja vanhusten määrän lisääntyminen, muutosten vauhdin kiihtyminen työmarkkinoilla sekä työvoiman rekrytointiongelmat pakottavat yhteiskunnan hakemaan uusia ratkaisuja sosiaaliturvan kehittämisessä. 7.1 Palvelut osa suomalaista sosiaaliturvaa Hyvinvointipalvelut ovat tärkeä osa suomalaisten sosiaaliturvaa. Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on ja tulee jatkossakin olla enimmäkseen kuntien vastuulla. Asiakasmaksujen tulee pysyä sellaisella tasolla, että myös pienituloisten mahdollisuus käyttää palveluja ei vaarannu. Päivähoitomaksuja tulee kehittää niin, että ne huomioivat nykyistä paremmin esimerkiksi osapäivähoidon käytön. Päivähoidon ns. 0-maksuluokka on säilytettävä tulevaisuudessakin. Terveydenhuollon palveluketjuja tulee parantaa nopean hoidon turvaamiseksi. Työterveyshuollon kattavuutta ja laatua on parannettava ja saatava painopiste ennaltaehkäisyyn. Syrjäytymisen ehkäisemiseksi on lisättävä sosiaali-, kuntoutus- ja päihdehuollon palveluja. Köyhyyden ja syrjäytyminen ehkäiseminen edellyttää entistä enemmän varhaista puuttumista sekä räätälöityjä palveluja. Muutosturva on hyvä esimerkki varhaisesta puuttumisesta ja sitä tulee edelleen kehittää mm. siten, että se mahdollistaa pitempiaikaisen koulutuksen. 7.2 Lapsiperheiden turvaa parannettava Työ- ja perhe-elämän paremmaksi yhteensovittamiseksi tarvitaan työaikajoustoja, työajan lyhentämismahdollisuuksia ja taloudellisten tukien parantamista sekä lasten ja nuorten palvelujen kehittämistä. Vanhempainrahakautta tulee pidentää siihen saakka, kun lapsi täyttää vuoden. Työhön paluun edistämiseksi on kehitettävä osittaista hoitovapaata ja parannettava osittaista hoitorahaa. Vanhempainetuudet on syytä eriyttää sairausvakuutuksesta erilliseksi vanhempainvakuutukseksi. Mahdolliset perhevapaakustannusten lisätasaukset tulee rahoittaa työnantajien keskinäisillä maksuilla. 7.3 Sosiaaliturvaan tarvitaan parannuksia Aktiivista työvoima- ja sosiaalipolitiikkaa sekä työttömyysturvaa on kehitettävä yhdessä. Edelleen on vahvistettava varhaista puuttumista työttömyyteen sekä eri viranomaisten yhteistyötä mm. työvoiman palvelukeskuksissa.

18 16 SAK:n budjettitavoitteet Muutosturvan toimivuutta on parannettava. Työttömyysturvan toimivuutta on parannettava tukemaan myös lyhytaikaisen työn vastaanottamista. Työttömyysturvan on nykyistä paremmin tuettava omaehtoista ammattitaidon kehittämistä. Työttömyysturvan taso on pohjoismaisittain verrattuna vaatimaton. Työttömyysturvaa voidaan kehittää mm. tekemällä päivärahaan tasokorotus, lyhentämällä omavastuuaikaa ja pidentämällä tarkasteluaikaa, poistamalla lomakorvausten jaksotus, lyhentämällä työssäoloehtoa ja paluuehtoa sekä parantamalla sovitellun päivärahan toimivuutta ja poistamalla enimmäisaika. Päivärahojen lapsikorotusten rahoitus on siirrettävä valtiolle myös ansiopäivärahoissa. Työnantajan työttömyysvakuutusmaksusta on poistettava porrastus. Ikääntyville tulee tarjota työllisyystakuu, jossa tarjotaan aiempaan työkokemukseen nähden sopivaa työtä. Pitkän työhistorian jälkeen työntekijälle tulisi maksaa erorahatyyppinen sopeutumiskorvaus, joka maksettaisiin korotettuna muuttobonuksena työntekijän muuttaessa työhön toiselle paikkakunnalle. Oikeus työttömyysturvaan työsuhteen aikaisten palkattomien jaksojen ajalta (mm. kausityöntekijät ja koulunkäyntiavustajat) on selkiytettävä. He ovat tosiasiassa työttömiä ja tämän takia heidät on rinnastettava lomautettuihin. Sivutoimisen opiskelijan käsitettä on täsmennettävä. Osa-aikatyön ja osa-aikaisen koulutuksen yhdistäminen esimerkiksi koulutuspäivärahan avulla tulee selvittää. Vuorotteluvapaajärjestelmä ja nykyinen rahoituspohja tulee vakinaistaa. Pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi tulee edelleen toteuttaa toimenpiteitä. Asumis- ja muiden tukien yhteensovittamista tulee edelleen lieventää niissä tapauksissa, kun pitkäaikaistyötön saa työpaikan. Sairaus-, työttömyys- ja tapaturmavakuutukseen tehtiin lamavuosina päivärahoja leikkaava prosenttivähennys. Tästä vähennyksestä on luovuttava asteittain. Perusteltua olisi myös työnantajien osallistuminen sairaanhoitovakuutuksen rahoitukseen. Työnantajillekin on hyödyllistä, että asianmukaisen lääkehoidon avulla työntekijät pystyvät jatkamaan työelämässä. Lisäksi sairaanhoitovakuutus on sairausvakuutuksen se osa, jossa menokehitys on selvästi nouseva, johtuen mm. ikärakenteen kehityksestä. Asiaa koskeva valmistelu tulisi käynnistää. Työeläkemaksuista neuvotellaan vuonna Työantajien kansaneläkemaksusta tulisi päättää tässä yhteydessä.

19 SAK:n budjettitavoitteet 17 8 Työsuojelu ja työterveys Työsuojelun valvontatehtävät ovat lakiuudistusten myötä kaiken aikaa lisääntyneet. Työsuojelupiireihin on viime vuosina saatu tästä johtuen lisäresursseja mm. ulkomaalaistarkastukseen ja tilaajavastuuseen. Työsuojelupiirien tulostavoitteissa on tavoitteena lisätä työsuojelutarkastusten määrää 50 prosentilla. Henkilöstöresurssien karsimisen sijaan on panostettava toimivaan työsuojelun alueorganisaatioon, jolla taataan riittävä asiantuntemus ja yhtenäinen valvontakäytäntö maan eri osissa. Työsuojelun laadun ja tehon arvioimiseksi on toteutettava kattava selvitys työsuojeluviranomaisvalvonnasta ja sen perusteella kehitettävä kokonaisvaltaisesti valvontaviranomaisen toimintaa kansainvälisten vaatimusten mukaiseksi. EU:n työturvallisuus- ja työterveysstrategia edellyttää jäsenvaltioilta työsuojeluvalvonnan riittävien resurssien varmistamista ja lainsäädännön noudattamisen tehokkaampaa valvontaa. Komission tiedonannossa (KOM(2007)62) edellytetään lisäksi tiukempia pakkokeinoja sekä valvonnan vaikuttavuuden parantamista. EU:n parlamentti korostaa mietinnössään EU:n strategiasta (A6-0518/2008) valvontaviranomaisen avainasemaa ja kehottaa jäsenvaltioita mm. kovempiin seuraamuksiin, lainsäädännön täytäntöönpanon parempaan arviointiin ja työsuojelutarkastajien osaamisen varmistamiseen. Valtion tuottavuusohjelman nimissä ollaan työsuojeluhallinnosta nyt kuitenkin suunnittelemassa henkilötyövuoden vähentämistä. Näistä henkilöstövähennyssuunnitelmista on luovuttava. Työtapaturmat ja ammattitaudit ovat lisääntyneet ja ne aiheuttavat useiden miljardien eurojen kustannukset kansantaloudelle. Kehitys on ristiriidassa hallitusohjelman tavoitteen kanssa, että työntekijöiden työuria tulee pidentää sekä alku- että loppupäästä. Toimiva työsuojeluvalvonta on keskeinen edellytys työolojen paranemiseen ja tätä kautta työvoiman riittävyydestä ja tuottavuudesta huolehtimiseen. STM:n alaisten virastojen ja laitosten uudelleen suuntaamisesta on tehty selvitys. Siinä ehdotetaan kemikaalilainsäädäntöön liittyvien tehtävien siirtämistä uuteen kemikaalivirastoon, johon keskitettäisiin myös muiden ministeriöiden kemikaalivalvonta. Ehdotusta tulee harkita, koska kemikaalivalvonnan tehostamiseen on tarvetta. Joka tapauksessa eri toimijoiden yhteistyötä kemikaalivalvonnassa tulee tiivistää. Lähes 40 prosenttia työterveyshuollon palvelujen piirissä olevista henkilöistä saa työterveyspalvelut kuntien työterveyshuollosta. Kunnallisissa palveluissa on suurta laatuvaihtelua. Kehityssuunta näyttää olevan, että yhä useampi työnantaja ostaa työterveyspalvelut yksityiseltä palvelun tuottajalta ja palvelut ovat sairaanhoitopainotteisia. Kuntien Paras-hankkeen yhteydessä on lisäksi vaarana, että kunnalliset työterveyspalvelut eivät ole kehittämisen painopisteessä. Valtion tulee osaltaan huolehtia siitä, että kuntien työterveyshuollon palvelut turvataan ja niiden laatua parannetaan.

20 18 SAK:n budjettitavoitteet Erityisesti pienillä työpaikoilla on vaikeuksia noudattaa työturvallisuuslain mukaisia selvitys- ja mittausvelvoitteita. Valtion rahoituksella tulisi käynnistää valtakunnallinen hanke pientyöpaikkojen työhygieenisten mittausten tarpeen arvioimiseksi ja toteuttamiseksi. Tavoitteena on nostaa työhygienian tasoa erityisesti niillä työpaikoilla, joilla ei ole omia resursseja. Työntekijöille, jotka ovat vuokra-, osa-aikaisessa tai määräaikaisessa työssä on varmistettava sama työturvallisuuden ja työterveyden suojelun taso kuin vakinaisessa työssä oleville. Nämä työntekijä ryhmät jäävät pääsääntöisesti ilman lakisääteistä työterveyshuoltoa ja työnantajan vapaaehtoisesti osittain kustantamaa sairaanhoitoa. Samoin työttömät, työkyvyttömyyseläkkeellä olevat ja eläkeläiset, jotka ovat työelämässään altistuneet esim. syöpävaarallisille aineille, joutuvat pääsääntöisesti itse kustantamaan terveystarkastukset tai ne jäävät tekemättä. Näiden ryhmien työterveyden seurannan turvaamiseksi tulisi selvittää tarkoituksenmukainen rahoitusmalli. Työttömät eivät kuulu säännönmukaisten työterveystarkastusten piiriin ja he muutoinkin käyttävät terveyspalveluja vähemmän kuin työssäkäyvät. Jotta työttömät eivät syrjäydy terveyden tilan vuoksi, tulee heidän terveydestään huolehtia nykyistä paremmin. Työvoimahallinnolle tulisi ohjata riittävä lisärahoitus työttömien terveystarkastusten koordinointiin ja ostamiseen julkiselta työterveyshuollolta tai yksityisiltä palvelun tuottajilta. Suomessa on suuri määrä julkisia rakennuksia kuten sairaaloita, kouluja ja päiväkoteja, joissa on kosteusvaurioita ja homeongelmia. Valtiovallan tulee varata korjausrahat sisäilmaongelmista kärsivien julkisten kiinteistöjen saattamiseen terveelliselle tasolle. Koko terveydenhuollon tutkimus- ja koulutustoiminnan turvaamiseksi on erityisvaltionosuuden rahoituksen tasoa korotettava vastaamaan 1990-luvun todellista arvoa. Valtion tuottavuusohjelman suunnitelmissa on vähentää Työterveyslaitoksen henkilöstöä 80 henkilötyövuotta. Tämä vähennys ei saa vaarantaa korkeatasoisen tutkimus- ja kehitystyön jatkumista. Suomessa tarvitaan työympäristöjen, työprosessien ja työyhteisöjen kehittämiseen keskittynyt yksikkö, joka osaltaan auttaa kansantalouden tavoitteita työurien pidentämisessä ja terveyden lisäämisessä. 9 Tasa-arvo Hallitusohjelmassa on sitouduttu kolmikantaisen samapalkkaisuusohjelman toteuttamiseen. Ohjelmalle on osoitettu hallituskaudeksi määrärahat, jotka tulee turvata, jotta samapalkkaisuustavoitteissa voidaan edistyä vuoteen 2015 mennessä. On seurattava palkkaerojen kehitystä ja harkittava tarvittaessa palkkaohjelmien kehittämistä edelleen näillä aloilla. Osalla kunnista taloustilanne on vaikea, joten samapalkkaisuuden toteuttaminen ja perusteettomien määräaikaisuuksien poistaminen voi joillekin kunnille olla ylivoimaista ilman kunta-

21 SAK:n budjettitavoitteet 19 talouden ja -rakenteiden uudistamista. Tähän on varauduttava. Palkannousuvaraa voidaan saada julkisella sektorilla myös toimintoja uudelleen organisoimalla ja kehittämällä työtapoja yhteistyössä työntekijöiden kanssa. Toimintojen kehittämisessä on kuitenkin huomioitava, ettei työntekijöiden kuormitus tule liialliseksi ja että työ on motivoivaa ja mielekästä. Vain tällä tavoin voidaan lisätä tuottavuutta ja parantaa työelämän laatua samanaikaisesti. Tasa-arvolain vuoden 2005 uudistuksen myötä tulleiden lisävelvoitteiden jälkeen tasa-arvoviranomaisten valvontaresurssit ovat osoittautuneet täysin riittämättömiksi. Tuottavuusohjelman paineissa on huolehdittava siitä, ettei resursseja vähennetä tästä valvontatehtävästä, jonka keskiössä on samapalkkaisuuden edistäminen. Mikäli lisäresursseja olisi, voitaisiin hyödyntää Ruotsin kokemuksia tasa-arvoviranomaisten tarkastuksista työpaikoille erityisenä kohteena tasa-arvosuunnitelmien ja palkkakartoitusten lainmukaisuus. Suomessa ei ole toistaiseksi pysyvää tasa-arvon tietopalvelua niin kuin muissa Pohjoismaissa. Sosiaali- ja terveysministeriö on toistuvasti esittänyt pysyvää rahoitusta tietopalvelulle. Sen perustaminen on edellytys sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiselle, jota hallitusohjelmassa korostetaan. EU:n tasa-arvoinstituutti aloittaa toimintansa tänä vuonna ja se vaatii kussakin jäsenmaassa kansallisen vastineensa. Myös Suomessa on oltava yksi keskitetty taho, joka sekä kokoaa ja välittää tasa-arvotietoa Suomesta EU-tasolle että instituutin tuottamaa tietoa Suomeen. Vuokratyötä selvittänyt työryhmä teki lukuisia vuokratyöntekijän asemaa parantavia ehdotuksia. On huolehdittava näiden ehdotusten toteutumisesta. 10 Kansainvälisyys On tärkeää, että valtion talousarvio vuodelle 2009 sekä määrärahakehykset vuosille mahdollistavat valtioneuvoston kehityspoliittiseen ohjelmaan 2007 kirjattujen sitoumusten täyttämisen. Näiden Eurooppaneuvoston päätökseen pohjautuvien sitoumusten mukaisesti Suomen on saavutettava kehitysyhteistyömäärärahojen 0,51 prosentin osuus bruttokansantulosta vuoteen 2010 mennessä ja 0,7 prosentin osuus vuoteen 2015 mennessä.

22 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK Hakaniemenranta 1, PL 157 FI Helsinki puh fax

Sosiaaliturvan uudistaminen. Taustaa sosiaaliturvauudistuksesta

Sosiaaliturvan uudistaminen. Taustaa sosiaaliturvauudistuksesta Sosiaaliturvan uudistaminen Taustaa sosiaaliturvauudistuksesta Elokuu 2008 Elokuu 2008 Lisätiedot: Sinikka Näätsaari sinikka.naatsaari@sak.fi puh. 020 774 0149 SAK, PL 157 00531 Helsinki Tilaukset: SAK

Lisätiedot

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9. Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.2011 TEM:n konsernistrategia Syvenevä globalisaatio Edistämme

Lisätiedot

SAK AKAVA STTK. - Työaikapankit ja muut joustavat työaikajärjestelyt - Työaikaergonomian ja työaika-autonomian lisääminen

SAK AKAVA STTK. - Työaikapankit ja muut joustavat työaikajärjestelyt - Työaikaergonomian ja työaika-autonomian lisääminen Pskj-esitys 1 (5) Yhteiskuntasopimuksen valmistelu 1. Sopimuksen tavoitteet 14.8.2015 Yhteiskuntasopimuksen tavoitteena on kääntää Suomen talous kasvuun ja parantaa työllisyyttä sekä vahvistaa kilpailukykyä

Lisätiedot

Leif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008. PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007

Leif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008. PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007 Leif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008 PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007 Mikä muuttunut eniten yritysten toimintaympäristössä 1. Osaavan työvoiman saatavuus heikentynyt 2. Julkishallinnon ja hyvinvointiyhteiskunnan

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Kauppa vetovoimaisena työnantajana Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %

Lisätiedot

STTK Mahdollisuuksien Suomi Hallitusohjelmatavoitteet 2011

STTK Mahdollisuuksien Suomi Hallitusohjelmatavoitteet 2011 STTK Mahdollisuuksien Suomi Hallitusohjelmatavoitteet 2011 27.2.2011 Tavoitteet 1. Julkisen talouden kestävyyttä on parannettava 2. Verouudistus on tarpeellinen 2 3. Jokaisella on oikeus koulutukseen 4.

Lisätiedot

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11. Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.2014 Kuntaliiton lähtökohta ja tavoitteet uudistukselle Yleiset tavoitteet:

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksen haasteet

Aikuiskoulutuksen haasteet Aikuiskoulutuksen haasteet Väestön ikä- ja koulutusrakenteen muutokset osaavan työvoiman saatavuus aikuisten muuttuva koulutuskäyttäytyminen Muutokset työmarkkinoilla pätkätyöt osa-aikaisuus löyhä kiinnittyminen

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1.

Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. KT:n HR-verkoston tausta Henkilöstöjohtamisen (HR-verkosto) verkosto työnantajien

Lisätiedot

Lähivuosien keskeinen haaste

Lähivuosien keskeinen haaste Dialoogiteema: Paraneeko vammaisten ja pitkäaikaissairaiden työhön pääsy? Miten työelämä 2020 hankkeessa mahdollistetaan nyt työelämän ulkopuolella olevien työhön pääsy? VATES-PÄIVÄT 9.4.2014 Margita Klemetti

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1 Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009 1 Kokonaisuudistuksen lähtökohdat Tavoitteena ollut selkiyttää hajanaista hallintoa, rahoitusta, etuuksia

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA

TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA Suomen talouden ja työllisyyden parantaminen edellyttää viennin vetoa ja monipuolistamista, investointeja sekä tuottavuuden kasvua kaikilla sektoreilla. Seuraavan

Lisätiedot

Akava ry. Yleisesitys

Akava ry. Yleisesitys Akava ry Yleisesitys Menestystä ja turvaa yhdessä Akava on korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö. Akavaan kuuluu 35 jäsenjärjestöä, joissa on lähes 600 000 jäsentä. Jäsenyys akavalaisessa jäsenjärjestössä

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen 1 Lähtökohta: veropohjaa rapautettu Hallitus on jo keventänyt veroja yli 3500 miljoonalla

Lisätiedot

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI?

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? 1 VERO- JA TALOUSLINJAUSTEN NÄKYMISTÄ 1) Mitä tuli päätettyä? palkansaajan ostovoima raamisopimuksen ja hallituksen

Lisätiedot

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämästä Euroopan paras Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämä eurooppalaisessa vertailussa Vahvuudet Eniten kehitettävää

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

Hyvinvoiva Suomi 2011 ja Hallitusohjelma 2007-2011

Hyvinvoiva Suomi 2011 ja Hallitusohjelma 2007-2011 Seinäjoki 16.5.2007 Etelä-Pohjanmaan elinkeinoseminaari Hyvinvoiva Suomi 2011 ja Hallitusohjelma 2007-2011 Ismo Partanen Kehittämispäällikkö Suomen Yrittäjät ry 28.5.2007 1 Yleisarvio hallitusohjelmasta

Lisätiedot

Tiedotustilaisuus 8.1.2013

Tiedotustilaisuus 8.1.2013 Tiedotustilaisuus 8.1.2013 Suomen ongelma ei ole ensisijaisesti liian korkea kustannustaso Ongelma on todellisen kilpailukyvyn heikentyminen Ei tehdä tuotteita, joita halutaan ostaa Ei tehdä tuotteita,

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa. ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö

Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa. ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa rahoituskaudelle 2014-2020 ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö ESR rahoitus Suomessa 2014-2020 Euroopan sosiaalirahaston varoilla

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja

Lisätiedot

Suomen Kris,llisdemokraa,t r.p. Veropoli,ikan linjaukset 2011 2015

Suomen Kris,llisdemokraa,t r.p. Veropoli,ikan linjaukset 2011 2015 Suomen Kris,llisdemokraa,t r.p. Veropoli,ikan linjaukset 2011 2015 Bru

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

VEROTUKSEN RAKENNEUUDISTUS: KEVENEVÄT JA KIRISTYVÄT VEROT 2012-2015

VEROTUKSEN RAKENNEUUDISTUS: KEVENEVÄT JA KIRISTYVÄT VEROT 2012-2015 Verotus tällä ja ensi vaalikaudella VEROTUKSEN RAKENNEUUDISTUS: KEVENEVÄT JA KIRISTYVÄT VEROT 2012-2015 1 SEURAAVA VEROUUDISTUS - VALTIOVARAINMINISTERIÖ ASETTI VEROTUKSEN KEHITTÄMISTYÖRYHMÄN Tähtäin on

Lisätiedot

Ammatillisen osaamisen kehittäminen

Ammatillisen osaamisen kehittäminen Ammatillisen osaamisen kehittäminen Ammatillisen osaamisen kehittäminen Työmarkkinoilla tarvitaan aikaisempaa monipuolisempaa ja laaja-alaisempaa osaamista. Erityisosaamisen, kielitaidon, yhteistyötaitojen,

Lisätiedot

Työurien pidentäminen, mitä olisi tehtävä?

Työurien pidentäminen, mitä olisi tehtävä? Työurien pidentäminen, mitä olisi tehtävä? Bjarne Andersson Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos HAKU HANKKEEN SEMINAARI Helsinki 26.5.2010 Ahtelan työelämäryhmän eväät Tausta

Lisätiedot

Osaamista yhteistyöhön - Yksityinen palvelutarjonta kuntien palvelukapasiteetin kehittäjänä

Osaamista yhteistyöhön - Yksityinen palvelutarjonta kuntien palvelukapasiteetin kehittäjänä Osaamista yhteistyöhön - Yksityinen palvelutarjonta kuntien palvelukapasiteetin kehittäjänä Pekka Lindeman ISS Palvelut Oy EK-elinkeinopäivä 28.04.2005 Lahti Aihealueet Väestön ikääntyminen edellyttää

Lisätiedot

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka Hallitusohjelma Investointeja tukeva politiikka Talouskriisin aikana Suomen teollisuuden kiinteiden investointien määrä on alentunut enemmän kuin EU-maissa keskimäärin ja huomattavasti enemmän kuin kilpailijamaissamme.

Lisätiedot

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Yrittäjyysohjelma 2014-15 Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Teknologiateollisuuden yrittäjyysohjelma Ohjelma on Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan kannanotto teollisuuden toimintaedellytysten

Lisätiedot

Silta yli synkän virran SUOMI TYÖLINJALLE

Silta yli synkän virran SUOMI TYÖLINJALLE Silta yli synkän virran SUOMI TYÖLINJALLE SDP:n vaihtoehtobudjetti 2016 TÄSSÄ OLLAAN NYT 1. Kasvu takertelee, Euroopan elpyminen hidasta 2. Hallitus pakastaa Suomen talouden vuodelle 2016 3. Luottamus

Lisätiedot

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille EK:n vaalitavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Vauhtia vientiin Viennin arvo on yhä 20 % pienempi kuin vuonna 2008 Kilpailukyky

Lisätiedot

NÄYTTÖTUTKINNOT TYÖELÄMÄN OSAAMISEN KEHITTÄMISESSÄ

NÄYTTÖTUTKINNOT TYÖELÄMÄN OSAAMISEN KEHITTÄMISESSÄ NÄYTTÖTUTKINNOT TYÖELÄMÄN OSAAMISEN KEHITTÄMISESSÄ Näyttötutkintomestari seminaari Långvik 25.9.2014 Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 1 MIKSI KOULUTUKSEN JA OSAAMISEN

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksen uusi suunta. Valtiosihteeri Heljä Misukka Elinkeinoelämän oppilaitokset ry 80 vuotta Juhlaseminaari 5.2.2010

Aikuiskoulutuksen uusi suunta. Valtiosihteeri Heljä Misukka Elinkeinoelämän oppilaitokset ry 80 vuotta Juhlaseminaari 5.2.2010 Aikuiskoulutuksen uusi suunta Valtiosihteeri Heljä Misukka Elinkeinoelämän oppilaitokset ry 80 vuotta Juhlaseminaari 5.2.2010 1 Taantuma koettelee Suomen elinkeinoelämää Työttömyys lisääntynyt kaikilla

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013 Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Ty T öurasopimus 2012 22.3.2012

Ty T öurasopimus 2012 22.3.2012 Työurasopimus 2012 22.3.2012 Tö Työurasopimus miksi? i? Työmarkkinajärjestöt sitoutuivat vuonna 2009 ja uudestaan hallitusohjelmassa pidentämään työuria Tämä sopimus osaltaan lunastaa tätä lupausta Sopimus

Lisätiedot

Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa

Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa Seminaari: EMIN Vähimmäistoimeentulon jäljillä 30. syyskuuta 2014 Ismo Grönroos-Saikkala

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Arviointituloksista kehittämiseen Ammatillisen koulutuksen reformin tilannekatsaus. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Arviointituloksista kehittämiseen Ammatillisen koulutuksen reformin tilannekatsaus. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Arviointituloksista kehittämiseen Ammatillisen koulutuksen reformin tilannekatsaus Opetusneuvos Tarja Riihimäki Sipilän hallituksen osaamisen ja koulutuksen tavoitteet Oppimisympäristöjä on modernisoitu,

Lisätiedot

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työ & työllisyys lukuja (lokakuu 2012) Työlliset (Tilastokeskus TK): 2 467

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

SAK:n kuuden kohdan ohjelma pätkätyöntekijöiden aseman parantamiseksi

SAK:n kuuden kohdan ohjelma pätkätyöntekijöiden aseman parantamiseksi SAK:n kuuden kohdan ohjelma pätkätyöntekijöiden aseman parantamiseksi Kesäkuu 2008 SAK Pätkätyöohjelma 1 Johdanto Epätyypilliset työsuhteet ovat tulleet viime vuosina yhä tyypillisemmiksi Suomessa. Esimerkiksi

Lisätiedot

Vakka-Suomen rakennemuutossuunnitelma 2004-2007 Kehittämistoimenpiteet Yritystoiminnan edellytysten tukeminen

Vakka-Suomen rakennemuutossuunnitelma 2004-2007 Kehittämistoimenpiteet Yritystoiminnan edellytysten tukeminen Yritystoiminnan edellytysten tukeminen Seutukunta esittää sosiaali- ja terveysministeriölle: Äkillisen rakennemuutoksen alueilla toimivien yritysten työnantajamaksuja alennetaan Kainuun mallin mukaisesti.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011

Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011 Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011 Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma MSO hallitusohjelmassa Toteuttaa

Lisätiedot

Talous tutuksi. Kari Jääskeläinen Elinkeinoelämän keskusliitto EK 10.9.2015 Helsinki

Talous tutuksi. Kari Jääskeläinen Elinkeinoelämän keskusliitto EK 10.9.2015 Helsinki Talous tutuksi Kari Jääskeläinen Elinkeinoelämän keskusliitto EK 10.9.2015 Helsinki Bruttokansantuote 120 115 Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Ruotsi 110 Saksa 105 100 95 90 Suomi Vuosi 2014 kolmas peräkkäinen

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen

Lisätiedot

EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASUNTOPOLIITTISEKSI TOIMENPIDEOHJELMAKSI VUOSILLE 2012-2015 14.2.2012

EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASUNTOPOLIITTISEKSI TOIMENPIDEOHJELMAKSI VUOSILLE 2012-2015 14.2.2012 EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASUNTOPOLIITTISEKSI TOIMENPIDEOHJELMAKSI VUOSILLE 2012-2015 14.2.2012 HALLITUSOHJELMAN PÄÄTAVOITTEET: 1. Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen 2. Julkisen talouden

Lisätiedot

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYTTÄ KOSKEVAT KEHITTÄMISLINJAUKSET 1. Ongelmalähtöisestä tarkastelusta vahvuuksien

Lisätiedot

Osaavaa työvoimaa yhteishankintakoulutuksella

Osaavaa työvoimaa yhteishankintakoulutuksella Osaavaa työvoimaa yhteishankintakoulutuksella Rekry Täsmä Muutos 8.10.2014 1 RekryKoulutus Työnantaja tarvitsee uusia ammattitaitoisia työntekijöitä, eikä heitä ole tarjolla työnhakijoina tai lähiaikoina

Lisätiedot

Ammattitaidon ja näyttötutkintojen merkitys työelämässä nyt ja tulevaisuudessa. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Ammattitaidon ja näyttötutkintojen merkitys työelämässä nyt ja tulevaisuudessa. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Ammattitaidon ja näyttötutkintojen merkitys työelämässä nyt ja tulevaisuudessa Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Työelämän järjestöt olivat perustamassa näyttötutkintojärjestelmää Ennen näyttötutkintojärjestelmän

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous

EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous Leif Fagernäs: Ajankohtaiskatsaus EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous Naantali 8.8.2008 EK:n lähtökohdat vuoden 2009 budjettiin Kasvua on vahvistettava Menojen pitkäjänteinen hallinta Sosiaaliturvan

Lisätiedot

Työllisyys- ja kasvusopimus Neuvottelutulos. STTK:n ylimääräinen hallitus 30.8.2013

Työllisyys- ja kasvusopimus Neuvottelutulos. STTK:n ylimääräinen hallitus 30.8.2013 Työllisyys- ja kasvusopimus Neuvottelutulos STTK:n ylimääräinen hallitus 30.8.2013 Tavoite Talouden kääntäminen kasvu-uralle Työllisyyden lisääminen Kaikkien palkansaajien ostovoiman tukeminen Kustannuskilpailukyvyn

Lisätiedot

Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku. Kuuden suurimman kaupungin hallitus ohjelma tavoitteet

Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku. Kuuden suurimman kaupungin hallitus ohjelma tavoitteet Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku Kuuden suurimman kaupungin hallitus ohjelma tavoitteet 2 Suuret kaupunki seudut ovat Suomen kasvun ja kansain välistymisen moottoreita Kaupungistuminen on globaali

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Neuvotteleva virkamies Lauri Taro / budjettiosasto YmV:n kuuleminen Kansantalouden kehitys ennuste, syyskuu 2015 2012 2013*

Lisätiedot

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.

Lisätiedot

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA Verot, menot ja velka JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA - VALTION MENOT 2012-2015 - VEROTUKSEN TASO 1 Ruotsi Bulgaria Suomi Viro Malta Luxemburg Unkari Itävalta Saksa Tanska Italia Belgia Alankomaat Slovenia

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Työllisyydenhoidon lakimuutokset. 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki

Työllisyydenhoidon lakimuutokset. 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki Työllisyydenhoidon lakimuutokset 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Suomen työelämästä Euroopan paras vuoteen 2020. Margita Klemetti, TEM, 2013/08

Suomen työelämästä Euroopan paras vuoteen 2020. Margita Klemetti, TEM, 2013/08 Suomen työelämästä Euroopan paras vuoteen 2020 Margita Klemetti, TEM, 2013/08 Työelämän kehittämisstrategia Hallitusohjelman kirjaus kesäkuu 2011 Työ- ja elinkeinoministeriö asettaa työryhmän valmistelemaan

Lisätiedot

Työvoimapolitiikan uusi suunta

Työvoimapolitiikan uusi suunta Työvoimapolitiikan uusi suunta Johtaja Alpo Jokelainen 6.11.2007 Työvoiman saatavuus on talouskasvun edellytys aikaisemmin ajateltiin, että työllisyyden parantumiseen tarvitaan aina tiettyä talouskasvua

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

KT:n ajankohtaiskatsaus

KT:n ajankohtaiskatsaus KT:n ajankohtaiskatsaus Kunta-alan työmarkkinajohtaja Markku Jalonen Kuntajohtajapäivät 27.8.2015 Yhteiskuntasopimus Perustuu Sipilän hallituksen ohjelmaan työllisyyden ja kilpailukyvyn parantamiseksi.

Lisätiedot

edellä kuntakokeilussa

edellä kuntakokeilussa edellä kuntakokeilussa Jyväskylässä 25.11.2013 Työllisyyden Kuntakokeilu www.jyvaskyla.fi/tyo/kuntakokeilu www.toihinpalvelu.fi www.facebook.com/tyo/kuntakokeilu Euroja ja ihmisiä 2000 M 2100 150 M 8,8

Lisätiedot

Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ESR-hankkeet ja rahoitusmahdollisuudet Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Alueellinen ESR-rahoitus Kainuussa ohjelmakaudella 2014-2020,

Lisätiedot

Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää?

Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Kuka kuuntelee köyhää? - keskustelusarja Helsinki, 10.12.2008 Peruspalveluministeri Paula Risikko Tulevaisuuden haasteita, ongelmia Tuloerot Terveyserot Kulutuserot

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Olli Pekka Hatanpää Suunnittelupäällikkö Uudenmaan liitto

Olli Pekka Hatanpää Suunnittelupäällikkö Uudenmaan liitto Muuttuva työelämä työelämän ja koulutuksen yhteistyön haasteet Ammatillisen lisäkoulutuksen ja näyttötutkintotoiminnan laadun kehittäminen tiedotus- ja keskustelutilaisuus 4.12.2013 Olli Pekka Hatanpää

Lisätiedot

Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Talouden epävarmuus ja kasvun hidastuminen varjostavat Suomea onko taantuma tulossa

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Hallituksen esitykset kustannuskilpailukyvyn. 8.9.2015 I Pääministeri Juha Sipilä

Hallituksen esitykset kustannuskilpailukyvyn. 8.9.2015 I Pääministeri Juha Sipilä Hallituksen esitykset kustannuskilpailukyvyn parantamiseksi a a s 8.9.2015 I Pääministeri Juha Sipilä Syyskuun aikataulu 31.8. 8.9. 9. 10.9 28.9. 30.9. Kärkihankkeiden ja reformien toimeenpanon päälinjat

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

Työperäisen maahanmuuton monet kasvot. Eve Kyntäjä Maahanmuuttoasioiden asiantuntija, SAK eve.kyntaja@sak.fi

Työperäisen maahanmuuton monet kasvot. Eve Kyntäjä Maahanmuuttoasioiden asiantuntija, SAK eve.kyntaja@sak.fi Työperäisen maahanmuuton monet kasvot Eve Kyntäjä Maahanmuuttoasioiden asiantuntija, SAK eve.kyntaja@sak.fi Suurimmat kansalaisuusryhmät Suomessa 2011 (pysyvästi maassa asuvat) Maa Henkilöitä Osuus ulkomaiden

Lisätiedot

Ammattitaito avain työllistymiseen. SAK:n ehdotuksia ammatillisen aikuiskoulutuksen uudistamiseksi. Puheenvuoro

Ammattitaito avain työllistymiseen. SAK:n ehdotuksia ammatillisen aikuiskoulutuksen uudistamiseksi. Puheenvuoro 1 2007 Ammattitaito avain työllistymiseen SAK:n ehdotuksia ammatillisen aikuiskoulutuksen uudistamiseksi Puheenvuoro Maaliskuu 2007 Lisätietoja: Koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija Saana Siekkinen

Lisätiedot

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon Eveliina Pöyhönen Hallituksen painopistealueet Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen Työ on parasta sosiaaliturvaa.

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Ajankohtaista näyttötutkinnoista

Ajankohtaista näyttötutkinnoista Ajankohtaista näyttötutkinnoista Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen opetusneuvos, yksikön päällikkö 10/2008 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla AJANKOHTAISTA OPETUSHALLITUKSEN TOIMIALALLA

Lisätiedot

EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä

EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä Hyvä työ Vasemmistoliiton työelämäseminaari Helsinki 24.2.2011 Työmarkkinajärjestöjen esitykset tulevalle eduskunnalle Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen,

Lisätiedot

Rakennepoliittinen ohjelma ja ammatillinen koulutus

Rakennepoliittinen ohjelma ja ammatillinen koulutus Rakennepoliittinen ohjelma ja ammatillinen koulutus Uudistuksia ammatilliseen peruskoulutukseen keskusteluja tiedotustilaisuus Johtaja Mika Tammilehto RAKENNEPOLIITTINEN OHJELMA Taustalla maailman talouden

Lisätiedot

Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa

Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa Anssi Niskanen johtaja - Metsäalan tulevaisuusfoorumi Maa- ja metsätalousministeriön ja Joensuun yliopiston järjestämä keskustelu- ja tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Verot us Keskustanuorten veropoliittinen ohjelma

Verot us Keskustanuorten veropoliittinen ohjelma Verot us Keskustanuorten veropoliittinen ohjelma 1. Johdanto Tässä asiakirjassa on esitelty Keskustanuorten näkemys tulevaisuuden veropolitiikan painopisteistä. Verotuksen pääasiallinen tehtävä on kerätä

Lisätiedot

tulevaisuuden haasteet Kehto-foorumi Jyväskylässä 12.11.2009 Leena Karessuo

tulevaisuuden haasteet Kehto-foorumi Jyväskylässä 12.11.2009 Leena Karessuo Kuntien teknisen sektorin tulevaisuuden haasteet Kehto-foorumi Jyväskylässä 12.11.2009 Leena Karessuo Kuntien tekninen sektori - osana suurta muutosta Miten Suomi pärjää? -ikääntyvä väestö Globaali kehitys

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot