SAK:n tavoitteita valtiontalouden määrärahakehyksiin vuosille sekä valtion vuoden 2009 talousarvioesitykseen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SAK:n tavoitteita valtiontalouden määrärahakehyksiin vuosille 2009-2012 sekä valtion vuoden 2009 talousarvioesitykseen"

Transkriptio

1 SAK:n tavoitteita valtiontalouden määrärahakehyksiin vuosille sekä valtion vuoden 2009 talousarvioesitykseen

2 Helmikuu 2008 Lisätietoja: SAK:n budjettivastaava, ekonomisti Olli Koski puh SAK, PL , Helsinki Tilaukset: SAK puh

3 SAK:n budjettitavoitteet 1 SAK:n tavoitteita valtiontalouden määrärahakehyksiin vuosille sekä valtion vuoden 2009 talousarvioesitykseen 1 Miten työllisyyden kasvu saadaan jatkumaan Talouden tila ja finanssipolitiikan linja Veropolitiikka Työn verotukseen tarvitaan kevennyksiä Oikeudenmukaisuutta veropolitiikkaan Tarjotun ruoan arvonlisäveroa alennettava Muuta veropolitiikkaa Kasvupolitiikka Elinkeinopolitiikka Ilmastopolitiikka Liikennepolitiikka Asuntopolitiikka Omistajapolitiikka Valtion tuottavuusohjelmaan malttia Harmaa talous Työvoimapolitiikka ja työelämän kehittäminen Aktiivinen työvoimapolitiikka ja muutosturva Maahanmuutto Työelämän kehittäminen Koulutuspolitiikka Ammatillinen aikuiskoulutus Nuorten ammatillinen peruskoulutus Kulttuuripolitiikka Sosiaali- ja terveyspolitiikka Palvelut osa suomalaista sosiaaliturvaa Lapsiperheiden turvaa parannettava Sosiaaliturvaan tarvitaan parannuksia Työsuojelu ja työterveys Tasa-arvo Kansainvälisyys... 19

4 2 SAK:n budjettitavoitteet

5 SAK:n budjettitavoitteet 3 1 Miten työllisyyden kasvu saadaan jatkumaan Vuosia koskeneen tulopoliittisen kokonaisratkaisun aikana syntyi yli uutta työpaikkaa. Yhtä hyvän työllisyyskasvun ylläpitäminen on nykyisen sinivihreän hallituksen kovin haaste. Hallituksen tulee panostaa nykyistä enemmän laadukkaisiin työvoimapalveluihin, kestävään elinkeinopolitiikkaan ja muutettava veropolitiikkaansa paremmin työllisyyttä edistäväksi, jotta tähän haasteeseen voitaisiin vastata. Kasvanut epävarmuus sekä maailmantaloudessa että Suomessa korostavat kotimaisen vakauttavan talouspolitiikan tärkeyttä. Hyväksi havaittu keino olisi koordinoida talous-, työllisyys- ja palkkapolitiikkaa, kuten aikaisempinakin epävakauden aikoina on tehty. Hallituksella tulisi olla tarpeen vaatiessa valmiutta, halua ja kykyä koota laajempaa työmarkkina- ja talouspoliittista ratkaisua tämän kehyskauden aikana. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus on lähtenyt käyntiin. Tämän uudistuksen pitäisi johtaa sellaiseen sosiaaliturvaan, joka on nykyistä työlähtöisempi, aktiivisempi ja tasoltaan parempi. Työvoimapalveluja ja aktiivista sosiaalipolitiikkaa on kehitettävä yhdessä työttömyysturvan kanssa. Suomalainen työttömyysturva sekä työvoimapalvelut ovat tasoltaan ja laadultaan edelleen jäljessä muista Pohjoismaista. Myös pätkätyöntekijöiden sosiaaliturvassa on edelleen parannettavaa. Viime tulopoliittisen sopimuksen osana luodusta muutosturvan toimintamallista on tullut kiinteä osa suomalaista työllisyyspolitiikkaa. Viimeaikaiset joukkoirtisanomiset korostavat muutosturvan kehittämisen ja vahvistamisen välttämättömyyttä. Muutosturvan osia tulee vahvistaa niin, että mallin ennakoivuus paranee, pidempikestoinen kouluttautuminen tulee mahdolliseksi ja alueellinen liikkuvuus helpottuu. Verotuksessa pitäisi palauttaa kunniaan 1990-luvun puolivälistä vallinnut työllisyyttä edistävä linja. Pienten ansiotulojen verotuksen keventäminen on edelleen perusteltua, eikä rajallista veronkevennysvaraa tulisi käyttää juuri muuhun kuin työn verotukseen. Nykyisen hallituksen verohankkeita näyttää yhdistävän se, ettei niillä ole työllisyyden kanssa paljoakaan tekemistä. 2 Talouden tila ja finanssipolitiikan linja Maailmantalouden epävakaus on kasvanut viime aikoina selvästi. Näyttää siltä, että parhaat kasvun vuodet ovat nyt takanapäin ja edessä on jonkinasteinen kasvun hidastuminen. Vielä ei tiedetä ajaudutaanko maailmanlaajuiseen taloustaantumaan. Ongelmat ovat suurelta osin peräisin Yhdysvaltojen taloudesta, jossa velkavetoinen kasvu on johtanut sen suuntaisiin ongelmiin joista pitkään jo varoiteltiinkin. Holtiton luotonanto asuntoluotto-

6 4 SAK:n budjettitavoitteet markkinoilla, joka osin oli seurausta liian keveästä rahapolitiikasta, on ajanut suuria globaalisti toimivia pankkeja talousahdinkoon. Vielä ei tiedetä kuinka vakavia seuraamuksia ns. roskaluottokriisistä pankkisektorille lopulta on. Pitkäkestoisempi taloustaantuma Yhdysvalloissa heijastuu koko maailmantalouteen. Suomen vientinäkymät näyttävät nyt heikkenevän ja tällä voi olla työllisyysvaikutuksia. Suomalaiskotitalouksien luottamus on suuremmalla koetuksella kuin viime vuosina, mutta toistaiseksi se on säilynyt (perustellustikin) kohtuullisen vahvana. Tämä antaa aiheen olettaa että kotimainen kysyntä kuitenkin jatkunee kohtuullisen hyvänä. Suomen talous saattaisikin selvitä maailmantalouden kasvun hidastumisesta verraten hyvin, sillä vientimme suuntautuu nykyisin aiempaa enemmän Venäjälle ja Aasiaan, joiden odotetaan jatkavan kasvuaan. Maailmantalouden epävarmuus asettaa lisää haasteita kotimaiselle talouspolitiikalle. Nyt olisi tärkeintä vahvistaa kuluttajien luottamusta sekä toteuttaa elinkeinopolitiikkaa, jolla suomalaisen vientiteollisuuden kilpailukykyä vahvistetaan. Näiden asioiden rinnalla tulisi talouspolitiikassa koko ajan ottaa vakavammin väestön ikääntymiskehityksen aiheuttama haaste julkiselle taloudelle. Finanssipolitiikassa tulisi varautua vuonna 2009, ja kenties jo kuluvana vuonna, kokonaiskysyntää lisääviin toimiin. Niitä tarvitaan jos maailmantalouden kasvu merkittävästi hidastuu. Pienten ja keskisuurten ansiotulojen verotuksen keventäminen on perustelluin tapa lisätä kotimaista kysyntää. Kasvanut epävarmuus sekä maailmalla että Suomessa korostavat kotimaisen vakauttavan talouspolitiikan tärkeyttä. Hyväksi havaittu keino olisi koordinoida talous-, työllisyys- ja palkkapolitiikkaa, kuten aikaisempinakin epävakauden aikoina on tehty. Hallituksella tulisi olla valmiutta, halua ja kykyä koota laajempaa työmarkkina- ja talouspoliittista ratkaisua, kun nyt solmitut työehtosopimukset päättyvät. 3 Veropolitiikka Verotuksen rakennetta tulee kehittää niin, että verotuksen painopistettä siirretään asteittain pois työn verotuksesta muihin veromuotoihin. Kokonaisveroastetta ei voida Suomessa enää juurikaan alentaa, vaan enemmänkin kyse on verorakenteen muuttamisesta. Verojärjestelmän yhtenä periaatteena pitää säilyttää progressiivisuus, jonka mukaan verot suhteutetaan veronmaksukykyyn. Kokonaisuutena Suomen verojärjestelmä ei ole nykypäivänä enää mitenkään erityisen progressiivinen. 3.1 Työn verotukseen tarvitaan kevennyksiä Hallitus on ilmoittanut, että vaalikauden kuluessa tehdään ns. puolivälitarkistus tuloverotuksen tasoon. Tarkistuksessa otetaan huomioon palkkaratkaisujen ja veroratkaisujen yhteisvaikutus ostovoimaan sekä hallituksen

7 SAK:n budjettitavoitteet 5 pyrkimys lisätä työnteon kannustavuutta veronkevennyksillä. Suomessa onkin olemassa edelleen selvä tarve sekä työllisyys- että oikeudenmukaisuuslähtökohdista alentaa pieni- ja keskipalkkaisten ansiotuloverotusta. Pienituloisten veronkevennykset tulee tehdä niin, ettei kuntien rahoitusasemaa heikennetä. Matti Vanhasen toisen hallituksen ohjelman mukaan työn verotusta kevennetään vaalikauden aikana 1,1 mrd. euroa. Tähän lukuun eivät sisälly ne ansiotuloverojen tarkistukset, joiden avulla verotus pidetään keskimäärin ennallaan ansiotulojen noustessa. Myös inflaatiosta aiheutuva verotuksen kiristyminen poistetaan. Ansiotulojen verotuksen muutokset on toteutettu viime vuosina kunnallisverotuksen ja valtionverotuksen ansiotulovähennyksiä sekä valtion tuloveroasteikon marginaaliveroprosentteja muuttamalla. Veroratkaisut on pyritty toteuttamaan neutraalisti kuntatalouden kannalta. Kuntien veromenetysten kompensointiin liittyvien ongelmien piti kokonaan poistua, kun vuoden 2006 verotuksessa otettiin käyttöön valtionverotuksen ansiotulovähennys. Uusi vähennys on kuitenkin osoittautunut ongelmalliseksi perustuslain näkökulmasta. Perustuslain mukaan kaikki tulot ja menot tulee merkitä näkyviin. Valtion ansiotulovähennyksen kohdalla tulee tilanteita, joissa valtio maksaa muiden veronsaajien veroja, jos verovelvolliselle määrätty valtion tuloveron määrä on pienempi kuin vähennyksen määrä. Valtionverotuksen ansiotulovähennyksen käyttäminen jatkossa edellyttää vähennyksen teknistä korjaamista. Ansiotuloverotuksen tarkistaminen ja keventäminen voidaan osin toteuttaa matkakuluvähennystä kehittämällä. Näin veronkevennyksiä voidaan suunnata myös mataliin tuloihin. Komennusmiesten verokohtelussa on vielä korjattavaa. Lisäksi on selvitettävä, voidaanko vierailevien taiteilijoiden työ rinnastaa komennusmiesten työhön siten, että kulukorvaukset voitaisiin maksaa verottomina, jos vierailu ei kestä yli kahta vuotta. Parhaillaan on menossa kolme maksuvapautuskokeilua, joissa työnantajat on vapautettu maksamasta työnantajan sosiaaliturvamaksua. Matti Vanhasen toisen hallituksen ohjelman mukaan jatketaan kokeilua työnantajien vapauttamisesta sosiaaliturvamaksuista. Väliaikainen työnantajan matalapalkkatuki jatkuu vuoden 2010 loppuun. Kokeilujen ei ole missään todettu edistäneen työllisyyttä, vaikka asiaa on selvitetty ja tutkittu. 3.2 Oikeudenmukaisuutta veropolitiikkaan Eriytettyyn tuloverojärjestelmään liittyviä oikeudenmukaisuusongelmia tulee korjata. Suurten ansio- ja pääomatulojen välistä verokuilua on kavennettava, jotta ansiotulojen muuttamista kevyemmin verotetuiksi pääomatuloiksi voidaan hillitä. Listaamattomista yrityksistä saatavien verovapaiden osinkojen rajaa tulisikin kohtuullistaa. Hallitusohjelman mukainen pienten pörs-

8 6 SAK:n budjettitavoitteet siosinkojen vapauttaminen verotuksesta lisää aukkoja pääomaveropohjaan. Muutokseen liittyy useita ongelmia. Hallituksen tavoitteena on, että perintö- ja lahjaverotus poistettaisiin kokonaan yritysten sekä maa- ja metsätilojen sukupolvenvaihdoksilta vuoden 2008 kesäkuun alusta alkaen. Perintö- ja lahjaveron poistaminen yritysvarallisuudelta ei ole oikeudenmukaista. Uudistus lisää verosuunnittelua, kun perinnön tai lahjan kohteena olevaa omaisuutta siirretään yritys-, maatalous- ja metsävarallisuuteen. Lisäksi uudistus saattaa yrityksen omistajat erilaiseen asemaan ja aiheuttaa kilpailun vääristymiä. Uudistus saattaakin vaarantaa koko perintö- ja lahjaverotuksen yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden Kunnallisverotuksen perusvähennyksen korjaaminen vähintään inflaatiotarkistuksen verran parantaisi erityisesti sosiaaliturvan varassa olevien tilannetta. 3.3 Tarjotun ruoan arvonlisäveroa alennettava Elintarvikkeiden arvonlisäveron alentaminen 12 prosenttiin lokakuussa 2009 kasvattaa kaupasta ostetun ja ravintolaruuan veroeron nykyisestä 5 prosentista 10 prosenttiin. Samassa yhteydessä tulisi alentaa ravintoloiden ja henkilöstöruokailun arvonlisäverokantaa, mutta tämä edellyttää EUsäännösten muuttamista. Suomen tulee tehostaa toimintaansa EU:ssa jotta asiaa koskeva ratkaisu saadaan aikaan. Mikäli työllisyysvaikutuksia ravitsemusalalla alkaa esiintyä eikä EU:ssa olla edistytty, on hallituksen harkittava myös muita toimenpiteitä. Suomi on mukana EU-maiden kokeilussa, jossa selvitetään alemman arvonlisäverokannan vaikutuksia työvaltaisten palvelujen hintoihin ja palvelujen kysyntään. Samalla tutkitaan myös verotuksen vaikutusta harmaaseen talouteen. Suomi liittyi kokeiluun vuoden 2007 alusta, jolloin parturien, kampaajien ja pienkorjaamojen arvonlisäverokantaa alennettiin 22 %:sta 8 %:iin. Kokeilu jatkuu vuoden 2010 loppuun. 3.4 Muuta veropolitiikkaa Kiinteistöverotusta tulisi laajentaa maa- ja metsätalousmaahan. Toimenpiteellä voidaan parantaa metsätalousvaltaisten kuntien rahoitustilannetta ja edistää puun myyntiä. Hallituksen tulee käynnistää kattava selvitys tuulen tuomien ns. Windfallvoittojen verotuksesta. Uudella päästökauppakaudella päästöoikeuksille muodostuu edellistä kautta korkeampi hinta, jolloin windfall-vero tulee jälleen ajankohtaiseksi. Tonnistoveron uudistaminen ja merenkulun nettopalkkajärjestelmän laajennus vahvistaisivat merenkulun toimintaedellytyksiä. Raskaan kumipyöräliikenteen, varsinkin joukkoliikenteen tuottajien, toiminnan turvaamiseksi tulee harkita kohdennettua polttoaineveron alentamista. Yksi mahdollisuus on

9 SAK:n budjettitavoitteet 7 palauttaa ainakin osa ko. alan maksamista polttoaineveroista saman tyyppisen mallin avulla kuin maataloudessa. 4 Kasvupolitiikka 4.1 Elinkeinopolitiikka Työllisyysasteen nostaminen edellyttää lisäpanostuksia elinkeinopolitiikkaan ja riski- ja teknologiarahoitukseen. Suurten tuotantolaitosten lopetukset monilla paikkakunnilla vaativat valtiovallalta aktiivisia toimenpiteitä uusien työtilaisuuksien ja koulutusmahdollisuuksien tarjoamiseksi näillä paikkakunnille ja työntekijöille. Erityisesti uudelta työ- ja elinkeinoministeriöltä odotetaan nyt tehokkaita toimenpiteitä valtakunnallisesti ja alueellisesti. Vuoden 2009 talousarviossa on nostettava tuntuvasti rakennemuutoksen kohteena olevien paikkakuntien tukea ja varauduttava siihen, että tukea tarvitsevien alueiden määrä on nykyistä suurempi. Teknologia- ja riskirahoitukseen on varattava riittävät voimavarat, kuten mm. tiede- ja teknologianeuvosto on esittänyt. Tieteellisen tutkimuksen laadusta tulee huolehtia koko korkeakouluverkon laajuisesti. Työelämätutkimuksen riittävä toteutuminen on tärkeää. Valtion tuottavuusohjelmalla ei tule heikentää korkeakoulujen kykyä saavuttaa laatutavoitteitaan. Tutkimus- ja tuotekehitysrahoitusta on suunnattava nykyistä enemmän myös palvelualoille, unohtamatta teollisuuden jalostusarvon nostamista sekä tarvittavia ilmasto- ja energiahankkeita. Työvoiman niukkenemisen uhatessa on uutena asiana panostettava hankkeisiin nostaa tuottavuutta teknologian ja työhyvinvoinnin yhdistämisen keinoin. Puuraaka-aineen saannin turvaamisesta on pyrittävä huolehtimaan ja otettava käyttöön keinot, joilla puun saantia voidaan lisätä. Metsäteollisuuden toimintaedellytyksiä selvittävän työryhmän ehdotukset tulee huomioida harkiten kehyspäätöstä tehtäessä. Suomeen ollaan parhaillaan avaamassa useita kansainvälisestikin merkittäviä malmikaivoksia. Ne nostavat metallikaivostemme louhintamäärät yli 30 miljoonaan tonniin vuodessa. Meneillään oleva kaivosten perustamisaalto tuo tullessaan lukuisia haasteita. Näistä merkittävimmäksi nousee osaavan työvoiman saanti. Arvioiden mukaan lähivuosina kaivannaisteollisuus tarvitsee jopa tuhansia uusia alan ammattilaisia. Valtion on huolehdittava siitä, että tarvittavaa koulutusta on riittävästi tarjolla. Myös Geologian tutkimuskeskuksen toimintaa on kehitettävä ja varmistettava toiminnalle riittävät resurssit. Valtion omien riskirahoitusyhtiöiden toimintaedellytyksiä ja työnjakoa on edelleen parannettava sekä selkeytettävä. Keskeistä on lisätä niiden riskinottokykyä nykyisestä selvästi. On jatkettava Teollisuussijoitus Oy:n pääomittamista ja toiminnan suuntaamista entistä selvemmin suoriin yrityssijoituksiin. Teollisuussijoitus Oy:llä on merkittävä rooli erityisesti yritystoimin-

10 8 SAK:n budjettitavoitteet nan aloitusvaiheen rahoituksessa. Pääomasijoituksia tarvitaan myös kohdeyritysten kasvun rahoitukseen, merkittäviin teollisiin investointeihin sekä toimiala- ja yritysjärjestelyihin. 4.2 Ilmastopolitiikka Kansainvälisessä ilmastopolitiikassa on ensisijaista pyrkiä globaaleihin ratkaisuihin koska ongelmakin on globaali. EU:n ilmasto- ja energiapaketti asettaa Suomelle kovia vaatimuksia. Suomelle asetetut vaatimukset on pantava täytäntöön siten, että turvataan teollisuuden toimintaedellytykset eikä aseteta palkansaajia energialaskun maksajiksi. Uusiutuvien energiamuotojen lisääminen on tehtävä kustannustehokkaasti ja koko elinkaaren päästöt huomioon ottaen. Ilmasto- ja energiapolitiikan merkitys kasvaa ja vaikuttaa myös keskeisellä tavalla Suomen teollisuuden kilpailukykyyn. Ympäristöteknologia on nopeasti kehittyvä ala. Hallituksen tulee varata määrärahakehyksissä merkittävä määräraha ympäristöteknologiaan liittyvän liiketoiminnan vauhdittamiseen Suomessa. Määräraha tulisi käyttää suomalaisen ympäristöteknologian t&k -klusterin luomiseen, käynnistämiseen ja ylläpitoon. Klusterin rungon muodostaisi työ- ja elinkeinoministeriön johtama organisaatio tai sidosryhmä, joka kokoaisi organisoidusti yhteen kaikki suomalaiset ympäristöteknologian kannalta keskeiset toimialat ja niiden toimijat. Klusterin neuvottelukuntaan kutsuttaisiin kaikkien keskeisten sidosryhmien edustus. Klusterin ensimmäinen tehtävä olisi ympäristöteknologisen kokonaisselvityksen tekeminen, jossa selvitetään ympäristöteknologian mahdollisuudet Suomen elinkeino- ja työelämän näkökulmasta. Selvityksen pohjalta klusteri organisoituisi t&k-ohjelmiksi, joihin liitettäisiin tähän mennessä käynnistetyt TEM:n alaisuudessa toimivat ympäristöteknologiaprojektit. 4.3 Liikennepolitiikka Hallituksen tulee sitoutua tulevassa liikennepoliittisessa selonteossa liikennemäärärahojen nostamiseen riittävälle tasolle. Erityisesti liikenneväylien ylläpidon määrärahat sekä uusien välttämättömien liikennehankkeiden edellyttämät määrärahat on otettava mukaan kehykseen. Väyläinvestointien vähimmäistasona on pidettävä kehyskaudella 1,2 miljardia, mitä myös logistiikka-alan vuoropuhelun raportti esitti. Pääkaupunkiseudun kannalta tärkeiden länsimetron ja kehäradan rahoitus on turvattava kehyksissä. Nämä raideliikennehankkeet ovat perusteltuja toteuttaa mahdollisimman nopeasti niin ilmastopolitiikan kuin asuntopolitiikan näkökulmasta samalla kun ne myös lisäävät talouden ja työllisyyden kasvun edellytyksiä. Joukkoliikenteen tukea on nostettava myös koko maassa joukkoliikenteen oston määrärahoja lisäämällä noin 35 miljoonalla. Uusiin tieinvestointeihin on oltava käytössä riittävät määrärahat, jotta tieverkkoa voidaan kehittää suunnitelmallisesti. Keskeinen tiehanke Suomen logistisen järjestelmän kannalta on erityisesti E 18-tiehankkeen toteuttaminen.

11 SAK:n budjettitavoitteet 9 Perustienpitoon on varattava nykyistä enemmän voimavaroja. Liikennepoliittisesti on kestävämpää ja halvempaa huolehtia väylien ylläpidosta ajoissa. Junaliikenteen lisääminen nousee väistämättä esiin kun etsitään keinoja vähentää liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä. Tämä edellyttää erityisesti perusradanpidon määrärahojen selvää lisäämistä, jotta rataverkon kuntoa voidaan ylläpitää ja turvallisuutta lisätä. Myös uusiin ratainvestointeihin tulee varautua. Sekä tien- että radanpitoon tarvittaisiin arviolta n. 150 miljoonan tasokorotus. 4.4 Asuntopolitiikka Asuntopolitiikassa on saatu aikaan päätöksiä, joilla voidaan lisätä tonttimaan tarjontaa ja vuokra-asuntojen rakentamista erityisesti niillä alueilla, joilla on työpaikkoja, muttei riittävästi kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. Vuokra-asuntojen rakentamiseksi on korkotuen määrää nostettava selvästi siten, että vuosittainen 6000 ARA-tuetun vuokra-asunnon rakentaminen mahdollistuu. Asuntopoliittisen ohjelman investointiavustusmäärärahaa on nostettava 100 miljoonaan euroon, jotta voidaan parantaa kehitysvammaisten asumista, vähentää asunnottomuutta sekä parantaa palveluasumista. Asumisen energiatehokkuutta on lisättävä. Asuntojen korjausavustuksiin ja energia-avustuksiin tarvitaan lisäyksiä, jotta väestön ikääntymisen, vanhan asuntokannan korjaustarpeiden ja ilmastonmuutoksen edellyttämiä toimenpiteitä voidaan toteuttaa. 4.5 Omistajapolitiikka Valtion omistajaohjauksen on oltava nykyistä aktiivisempaa. On tarpeen luoda aktiivisen omistajapolitiikan pelisäännöt. Työllisyys-, elinkeino- ja aluepoliittiset näkökohdat on otettava omistajaohjauksessa nykyistä paremmin huomioon. Omistajaohjauksen kautta tulee vaikuttaa erityisesti siihen, että muutostilanteiden ennakointi paranee yrityksissä. Toiminnan muutosten varalta tulee olla riittävät toimenpidesuunnitelmat, joilla turvataan henkilöstön asema muutostilanteissa. Valtion tulee yritysomaisuutensa hoidossa pyrkiä mahdollisimman hyvään taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen kokonaistulokseen. Pohdittaessa omistajuuden perustaa strateginen intressi tai pitkäjänteinen sijoittaminen on tarpeen arvioida linjauksia myös mahdollisten uusien julkisyhteisöjen (osa)omistamien yhtiöiden osalta. Esimerkiksi valtion ja kuntien liikelaitoksia ollaan parhaillaan yhtiöittämässä, joten aktiivinen pohdinta niitä koskevista omistajapolitiikan linjauksista on paikallaan. Valtion omistamissa yhtiöissä on varmistettava henkilöstön osallistuminen yrityksen hallintoon riittävällä tasolla. Periaatteena on oltava, että henkilös-

12 10 SAK:n budjettitavoitteet töä on mukana niissä elimissä (hallitus mukaan lukien), joissa tehdään keskeisiä yritystä koskevia päätöksiä. 4.6 Valtion tuottavuusohjelmaan malttia Valtionhallinnon tuottavuusohjelman toteuttamista on arvioitava jatkuvasti. Tärkeintä on, että turvataan virastojen ja laitosten kyky huolehtia tehtävistään laadukkaasti. Henkilöstön mitoituksessa on noudatettavaa tarkkaa harkintaa, varovaisuutta ja nykyistä hitaampaa aikataulua. Henkilöstön nopea ja mittava vähentäminen voi heijastua kielteisesti työssä jaksamiseen ja palveluiden laatuun. Tuottavuuden kohottaminen myös valtion palveluissa on työvoiman niukentuessa välttämätöntä, mutta sitä ei pidä toteuttaa palveluiden yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kustannuksella. Palvelujen tuottavuutta tulee nostaa ensisijassa toimintoja ja organisaatioita järkeistämällä, hyödyntämällä uutta teknologiaa sekä lisäämällä sähköisen asioinnin mahdollisuuksia. Irtisanomisten ja itsetarkoituksellinen palvelujen ulkoistamisen tie on väärä. Virastojen uusien tehtävien pitää mahdollistaa myös lisähenkilöstön rekrytointi. 4.7 Harmaa talous Harmaan talouden kooksi on arvioitu noin 6 8 miljardia euroa, josta noin puolet on siten veromenetystä. Yksi nopeimmin kasvavista harmaan talouden muodoista on arvonlisäveropetokset pitkissä urakkaketjuissa, joissa verovastuilla on tapana hämärtyä ja veroilla jäädä kokonaan maksamatta. Osana harmaan talouden torjuntaa olisi selvitettävä mahdollisuutta siirtyä käännetyn arvonlisäverojärjestelmän käyttöön rakennus- ja asennusaloilla. Selvityksessä tulisi ottaa huomioon mm. Hollannissa, Saksassa ja Itävallassa saadut kokemukset järjestelmän verotuksellisista ja rikostorjunnallisista vaikutuksista. 5 Työvoimapolitiikka ja työelämän kehittäminen 5.1 Aktiivinen työvoimapolitiikka ja muutosturva Tarvitaan lisää voimavaroja työvoimapalveluihin sekä eri tahojen saumatonta yhteistyötä, jotta työttömyys voidaan katkaista mahdollisimman aikaisin. Erityishuomiota tulee kiinnittää koulutuksen ja työpaikanvaihdon siirtymävaiheisiin sekä työelämässä jatkamiseen nykyistä pitempään. Aktiivisen työvoimapolitiikan määrärahat on turvattava. Työvoimapalveluihin tarvitaan lisää voimavaroja, jotta työttömyys voidaan katkaista nopeasti ja toisaalta turvata työttömyyden pitkittyessä tarvittavat palvelut. Työvoimatoimistojen palveluja on oltava hyvin saatavilla koko maassa. Työvoimapalvelut tulee nähdä kiinteänä osana nykyaikaista ja toimivaa työttömyysturvan kokonaisuutta. Työvoimapalveluja ja työttömyysturvaa tulee kehittää yhdessä.

13 SAK:n budjettitavoitteet 11 Muutosturvan toimintamalli tuli voimaan Tämän jälkeen noin työpaikkansa menettäneelle on tehty työllistymisohjelma. Muutosturvan toimintamallin voimaan tulon jälkeen Suomessa on myös ollut useita suuria irtisanomistilanteita, kuten UPM-Kymmenen, Perloksen ja StoraEnson toimintojen supistaminen ja kokonaisten tehtaiden sulkeminen. Muutosturva on tärkeä uudistus työmarkkinoiden toimivuuden ja työnsä menettäneiden nopean uudelleen työllistymisen tukemisessa. Ensimmäisten selvitysten perusteella voidaan sanoa, että muutosturva on nopeuttanut toimintaa irtisanomistilanteissa ja lisännyt yhteistyötä eri tahojen välillä. Toimintamalli on myös jonkin verran nopeuttanut uudelleen työllistymistä. Ongelmana on edelleen puutteellinen tietämys ja osaaminen muutosturvaan liittyen työpaikoille, erityisesti pk-yrityksissä ja julkisella sektorilla. Esille ovat myös nousseet erityisesti koulutusmahdollisuudet työpaikan menettämisen jälkeen. Muutosturvan toimintamallista on rakennettava laajempi ja kattavampi turva työnsä menettäneille palkansaajille. Muutosturvan piiriin kuuluvien palkansaajien koulutusmahdollisuuksia on lisättävä, erityisesti vähäisen koulutustaustan omaaville. Lisäksi määräaikaisten työntekijöiden muutosturvan piiriin pääsyä on helpotettava lyhentämällä työhistoriavaatimusta sekä luopumalla saman työnantajan vaatimuksesta. Lisäksi määräaikaisille työntekijöille olisi mahdollistettava työllistymisvapaan käyttö työsuhteen päättymisen lähestyessä. Muutosturvan laajentamiseen on varattava riittävät voimavarat. 5.2 Maahanmuutto Mahdollinen työperäisen maahanmuuton lisääminen edellyttää riittävää työehtojen valvontaa. Suomeen ei tule päästää syntymään kahden kerroksen työmarkkinoita, joista toinen ei toimisi työelämän pelisääntöjen mukaan. Tällainen kehitys tekisi maahanmuuttajien asemasta entistä heikomman. Maahanmuuttopoliittinen ohjelma hyväksyttiin syksyllä 2006 valtioneuvoston periaatepäätöksenä eikä hyväksymisen yhteydessä päätetty sen toimeenpanoon kohdennettavista määrärahoista. Tuolloin todettiin, että monivuotista ohjelmaa toteutetaan määrärahakehysten ja talousarvion puitteissa ja että ohjelman taloudelliset vaikutukset kohdentuvat työministeriön, opetusministeriön, sisäasiainministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonaloille. Ohjelmaan ei ole panostettu vaikka se sisältää merkittäviä politiikkalinjauksia ja toimenpiteitä. Maahanmuuttopoliittisen ohjelman toimeenpano edellyttää eri toimijoiden, kuten valtionhallinnon eri sektoreiden, kuntien sekä työmarkkina- ja muiden järjestöjen keskinäisen yhteistyön jatkuvaa kehittämistä.

14 12 SAK:n budjettitavoitteet 5.3 Työelämän kehittäminen Työministeriön hallinnoima työelämän kehittämisohjelma Tykes on siirtynyt työ- ja elinkeinoministeriöön ja sen toiminnat yhdistetään Tekesin kanssa. Uudistuksessa on tärkeää turvata valtion tuottavuusohjelmasta huolimatta työelämän kehittämistoiminnan riittävät resurssit niin henkilöstön kuin työorganisaatioille jaettavien kehittämisrahojen suhteen. Tekesin ja Tykesin yhdistymisen tulisi tuottaa lisäarvoa työpaikkojen kehittämisessä niin, että teknologisen kehittämisen rinnalla huolehditaan työntekijöiden osaamisesta, hyvinvoinnista ja työn mielekkyydestä. Erityistä huomiota on kiinnitettävä työelämän laadun kehittäjäverkoston lisäämiseen. Työministeriön kolmikantainen työryhmä jätti yksimielisen esityksen kansalliseksi ohjelmaksi tuottavuuden ja työelämän laadun samanaikaiseksi parantamiseksi tammikuussa Ohjelmassa esitetään, että TE-keskuksiin perustetaan työelämän kehittämispäälliköiden virat, jotka toimisivat alueilla yhteistyössä Tekesin henkilöstön kanssa. Uudistuksen myötä julkisia työelämän kehittämisrahoja tulisi kohdentaa erityisesti niille työpaikoille, joilla ei itsellään ole voimavaroja kehittää toimintojaan. 6 Koulutuspolitiikka 6.1 Ammatillinen aikuiskoulutus Opetusministeriö on asettanut hallitusohjelman mukaisesti johtoryhmän valmistelemaan ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistusta. Johtoryhmän tavoitteena on jättää kokonaisuudistuksen keskeiset linjaukset ja ehdotukset sisältävän raporttinsa toukokuussa niin, että se voidaan ottaa toimeksiannon mukaisesti huomioon vuoden 2009 talousarvion ja lainsäädännön valmistelussa. Hallituksen on varauduttava lisäämään panostuksia ammatillisen aikuiskoulutukseen sekä opetusministeriön että työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla. Suomeen on luotava kattava kysyntälähtöinen, työelämän tarpeita vastaava ammatillisen aikuiskoulutuksen koulutusjärjestelmä. Suomi on monella mittarilla mitattuna koulutuksen mallimaa. Peruskoulun jälkeen kansalaisten koulutusurat kuitenkin eriytyvät ja koulutus kasautuu ennestään hyvin koulutetuille. Koulutuksen kasautuminen jatkuu työelämässä. Monien palkansaajien koulutus ei enää vastaa tämän päivän työelämän vaatimuksia. Työmarkkinoilla tapahtuvien muutosten takia ja toisaalta työikäisen väestön ikääntyessä, ammatilliselle aikuiskoulutukselle tulee vastattavaksi aivan uudenlaisia haasteita. Toisaalta on pystyttävä turvaamaan osaavan työvoiman saatavuus ja samalla, kun perinteisiä työpaikkoja katoaa, pitäisi pystyä työllistämään nykyistä suurempi osa työikäisestä väestöstä. Siksi ammatillista aikuiskoulutusta on laajennettava niin, että osaavan työvoiman saatavuus voidaan turvata ja työmarkkinoiden toimivuutta parantaa.

15 SAK:n budjettitavoitteet 13 Kaikilla työmarkkinoilla olevilla on oltava mahdollisuus säännöllisesti työssään päivittää ja täydentää omaa ammatillista osaamistaan. Julkisen vallan on huolehdittava riittävästä koulutustarjonnasta ja tuettava erityistoimin työja elinkeinoelämää tässä työssä. Koko henkilöstön osaamisen parantamisesta on tultava kiinteä osa yritysten strategista kehittämistä. SAK ehdottaa, että Suomeen rakennetaan ennakoivan muutosturvan malli, jossa tuetaan pk-yrityksiä kasvun tukemiseksi koulutuksen järjestäjille ja työpaikoille suunnataan tähän tarkoitukseen rahoitusta, jolla tuetaan yritysten osaamistarpeiden selvittämistä. Työntekijöiden oppimisesta merkittävän osan tulisi tapahtua työpaikoilla. Samalla parannetaan työntekijöiden taloudellisia kannustimia osaamisen parantamiseen ja uudistettaisiin myös työehtosopimuksia tukemaan osaamisen parantamista. Vailla ammatillista koulutusta oleville suunnataan erityistoimia koulutukseen hakeutumiseen kannustamiseksi. Koulutuksen järjestäjiä tuetaan osoittamalla lisärahoitusta oppilaitosten työelämän kehittämis- ja palvelutehtävään. Näyttötutkintoihin valmistavaan koulutukseen osallistui vuonna 2006 yli henkilöä. Näyttötutkinnon suoritti henkilöä ja osatutkinnon yli henkilöä. Näyttötutkintojärjestelmästä on tullut työikäiselle väestölle merkittävä väylä uudistaa, täydentää ja päivittää ammatillista osaamista vastamaan tämän päivän työelämän vaatimuksia. Tutkintotoimikunnat johtavat näyttötutkintojen järjestämistä. Näyttötutkintojärjestelmän toimivuutta selvittänyt arviointi osoittaa, että tutkintotoimikuntatyöhön kohdistuu monia haasteita, erityisesti tutkintojärjestelmän jatkuvasti laajentuessa. Arvioinnin johtopäätöksissä todetaan, että näin laaja järjestelmä ei voi toimia talkoohengellä ja toimikuntien jäsenten vastuuntunnon varassa. Monet työntekijäpuolen edustajat osallistuvat toimikuntatyöhön omalla ajallaan ja nimennyt taho (ammattiliitto) maksaa tältä ajalta ansiomenetyskorvauksia. Näyttötutkintojärjestelmän ja tutkintotoimikuntatyön kehittäminen on otettava ammatillisen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistusta valmistelevan johtoryhmän työohjelmaan. Tutkintotoimikuntien toimintaedellytykset on saatettava vastaamaan järjestelmän laajuutta ja tarpeita. Tähän työhön on varattava lisää määrärahaa valtion talousarviossa. 6.2 Nuorten ammatillinen peruskoulutus Työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa pärjäämisen edellytyksenä voi nykyään pitää vähintään ammatillisen perustutkinnon suorittamista. Työmarkkinoilla on enää hyvin harvoja tehtäviä, joissa työntekijä voi pärjätä ilman ammatillista koulutusta. Hyvät ammatilliset valmiudet helpottavat myös sopeutumista työmarkkinoiden muutostilanteisiin ja uuden oppimiseen. Kaikille nuorille onkin taattava peruskoulun jälkeen koulutuspaikka toisella asteella lukiossa tai ammatillisessa koulutuksessa. Tämä edellyttää ammatillisen koulutuksen aloituspaikkojen lisäämistä koulutuksen suosion lisääntyessä.

16 14 SAK:n budjettitavoitteet Vuoden 2006 peruskoulun 9. luokan päättäneistä jatkoi opiskeluaan toisen asteen koulutuksessa 93 prosenttia. Heistä puolet jatkoi opintojaan lukiossa ja 40 prosenttia siirtyi ammatilliseen peruskoulutukseen. Ammatillisen koulutuksen suosio on edelleen kasvanut. Jatko-opintojen ulkopuolelle jäävien osuus kasvoi kahdella prosenttiyksiköllä. Osittain on kysymys siitä, että ammatillisen koulutuksen suosion kasvun myötä koulutuspaikat eivät enää riitä täyttämään tarpeita. Ammatillisen koulutuksen järjestäjien opiskelijamäärä määritellään opetusministeriössä. Opetusministeriö on lisännyt ammatillisen koulutuksen opiskelijapaikkamäärää erityisesti kasvukeskuksiin. Tämä ei kuitenkaan vielä riitä. SAK ehdottaa, että opetusministeriö edelleen lisää opiskelijapaikkamäärää erityisesti kasvukeskuksissa vähintään 3000 opiskelijalla. Lisäys maksaa noin 12 miljoonaa euroa vuodessa. Myös kohtaantotyöryhmä on tehnyt vastaavan ehdotuksen. Hallitus päätti luopua hallitusohjelmassa sovitusta matalapalkkatuen laajentamisesta koskemaan myös nuoria työntekijöitä. Tähän varatut määrärahat käytetään nuorten työllistämiseen ja koulutukseen, vammaisten työllistämiseen sekä oppisopimuskoulutuksen laajentamiseen. SAK pitää tehtyä päätöstä hyvänä. Hallituksen on tarkoin seurattava miten nyt päätetyt toimet toimivat käytännössä ja toimia on varauduttava tarvittaessa laajentamaan. Toisen asteen ammattiin opiskelevien opintotuen epäkohdat on korjattava. Opintotuessa vanhempien tulojen vaikutus itsenäisesti asuvien alle 20- vuotiaiden opintotukeen on poistettava. Opintotukijärjestelmää kokonaisuutena on varsinkin 6.3 Kulttuuripolitiikka Kulttuurin rahoituksessa olennaista on, että veikkausvoittovaroista ei rahoiteta lakisääteisiä menoja tai sellaisia menoja, jotka aikaisempien eduskunnan päätösten perusteella on siirretty budjetin puolelle. Kehyskaudella tulisi elokuvatuotannon tukea nostaa merkittävästi ja tämän lisäksi nostaa voimavaroja näyttämötaiteen, sirkuksen ja tanssitaiteen tukemiseksi. Valtion tukea tulee suunnata vain sellaisille yhteisöille, jotka ovat sitoutuneet alan työehtosopimuksiin. Kuntarakenne ja -talous ovat suurten muutosten keskellä. Järjestelmiä ja rakenteita uudistettaessa tulee huolehtia, että kunnilla on riittävät voimavarat kulttuuripalvelujen tuotantoon ja terveet kannustimet niitä tuottaa. Työn ja yhteiskunnan nopean muutoksen vuoksi useat ammatit, työtavat ja -ympäristöt katoavat. Työn perinteen tallentamiseen ja työympäristöjen kulttuuriperinnön huomioimiseen niin museoissa kuin kaavoituksessa on panostettava aiempaa enemmän.

17 SAK:n budjettitavoitteet 15 7 Sosiaali- ja terveyspolitiikka SAK kannattaa syyperusteista sosiaaliturvajärjestelmää, jossa tukea maksetaan erilaisten elämäntilanteiden (esim. työttömyys, työkyvyttömyys, lapsen hoitaminen) perusteella, ja jossa ansioturva ja vähimmäisturva muodostavat toimivan ja oikeudenmukaisen kokonaisuuden. Väestön ikääntyminen, eläkeläisten ja vanhusten määrän lisääntyminen, muutosten vauhdin kiihtyminen työmarkkinoilla sekä työvoiman rekrytointiongelmat pakottavat yhteiskunnan hakemaan uusia ratkaisuja sosiaaliturvan kehittämisessä. 7.1 Palvelut osa suomalaista sosiaaliturvaa Hyvinvointipalvelut ovat tärkeä osa suomalaisten sosiaaliturvaa. Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on ja tulee jatkossakin olla enimmäkseen kuntien vastuulla. Asiakasmaksujen tulee pysyä sellaisella tasolla, että myös pienituloisten mahdollisuus käyttää palveluja ei vaarannu. Päivähoitomaksuja tulee kehittää niin, että ne huomioivat nykyistä paremmin esimerkiksi osapäivähoidon käytön. Päivähoidon ns. 0-maksuluokka on säilytettävä tulevaisuudessakin. Terveydenhuollon palveluketjuja tulee parantaa nopean hoidon turvaamiseksi. Työterveyshuollon kattavuutta ja laatua on parannettava ja saatava painopiste ennaltaehkäisyyn. Syrjäytymisen ehkäisemiseksi on lisättävä sosiaali-, kuntoutus- ja päihdehuollon palveluja. Köyhyyden ja syrjäytyminen ehkäiseminen edellyttää entistä enemmän varhaista puuttumista sekä räätälöityjä palveluja. Muutosturva on hyvä esimerkki varhaisesta puuttumisesta ja sitä tulee edelleen kehittää mm. siten, että se mahdollistaa pitempiaikaisen koulutuksen. 7.2 Lapsiperheiden turvaa parannettava Työ- ja perhe-elämän paremmaksi yhteensovittamiseksi tarvitaan työaikajoustoja, työajan lyhentämismahdollisuuksia ja taloudellisten tukien parantamista sekä lasten ja nuorten palvelujen kehittämistä. Vanhempainrahakautta tulee pidentää siihen saakka, kun lapsi täyttää vuoden. Työhön paluun edistämiseksi on kehitettävä osittaista hoitovapaata ja parannettava osittaista hoitorahaa. Vanhempainetuudet on syytä eriyttää sairausvakuutuksesta erilliseksi vanhempainvakuutukseksi. Mahdolliset perhevapaakustannusten lisätasaukset tulee rahoittaa työnantajien keskinäisillä maksuilla. 7.3 Sosiaaliturvaan tarvitaan parannuksia Aktiivista työvoima- ja sosiaalipolitiikkaa sekä työttömyysturvaa on kehitettävä yhdessä. Edelleen on vahvistettava varhaista puuttumista työttömyyteen sekä eri viranomaisten yhteistyötä mm. työvoiman palvelukeskuksissa.

18 16 SAK:n budjettitavoitteet Muutosturvan toimivuutta on parannettava. Työttömyysturvan toimivuutta on parannettava tukemaan myös lyhytaikaisen työn vastaanottamista. Työttömyysturvan on nykyistä paremmin tuettava omaehtoista ammattitaidon kehittämistä. Työttömyysturvan taso on pohjoismaisittain verrattuna vaatimaton. Työttömyysturvaa voidaan kehittää mm. tekemällä päivärahaan tasokorotus, lyhentämällä omavastuuaikaa ja pidentämällä tarkasteluaikaa, poistamalla lomakorvausten jaksotus, lyhentämällä työssäoloehtoa ja paluuehtoa sekä parantamalla sovitellun päivärahan toimivuutta ja poistamalla enimmäisaika. Päivärahojen lapsikorotusten rahoitus on siirrettävä valtiolle myös ansiopäivärahoissa. Työnantajan työttömyysvakuutusmaksusta on poistettava porrastus. Ikääntyville tulee tarjota työllisyystakuu, jossa tarjotaan aiempaan työkokemukseen nähden sopivaa työtä. Pitkän työhistorian jälkeen työntekijälle tulisi maksaa erorahatyyppinen sopeutumiskorvaus, joka maksettaisiin korotettuna muuttobonuksena työntekijän muuttaessa työhön toiselle paikkakunnalle. Oikeus työttömyysturvaan työsuhteen aikaisten palkattomien jaksojen ajalta (mm. kausityöntekijät ja koulunkäyntiavustajat) on selkiytettävä. He ovat tosiasiassa työttömiä ja tämän takia heidät on rinnastettava lomautettuihin. Sivutoimisen opiskelijan käsitettä on täsmennettävä. Osa-aikatyön ja osa-aikaisen koulutuksen yhdistäminen esimerkiksi koulutuspäivärahan avulla tulee selvittää. Vuorotteluvapaajärjestelmä ja nykyinen rahoituspohja tulee vakinaistaa. Pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi tulee edelleen toteuttaa toimenpiteitä. Asumis- ja muiden tukien yhteensovittamista tulee edelleen lieventää niissä tapauksissa, kun pitkäaikaistyötön saa työpaikan. Sairaus-, työttömyys- ja tapaturmavakuutukseen tehtiin lamavuosina päivärahoja leikkaava prosenttivähennys. Tästä vähennyksestä on luovuttava asteittain. Perusteltua olisi myös työnantajien osallistuminen sairaanhoitovakuutuksen rahoitukseen. Työnantajillekin on hyödyllistä, että asianmukaisen lääkehoidon avulla työntekijät pystyvät jatkamaan työelämässä. Lisäksi sairaanhoitovakuutus on sairausvakuutuksen se osa, jossa menokehitys on selvästi nouseva, johtuen mm. ikärakenteen kehityksestä. Asiaa koskeva valmistelu tulisi käynnistää. Työeläkemaksuista neuvotellaan vuonna Työantajien kansaneläkemaksusta tulisi päättää tässä yhteydessä.

19 SAK:n budjettitavoitteet 17 8 Työsuojelu ja työterveys Työsuojelun valvontatehtävät ovat lakiuudistusten myötä kaiken aikaa lisääntyneet. Työsuojelupiireihin on viime vuosina saatu tästä johtuen lisäresursseja mm. ulkomaalaistarkastukseen ja tilaajavastuuseen. Työsuojelupiirien tulostavoitteissa on tavoitteena lisätä työsuojelutarkastusten määrää 50 prosentilla. Henkilöstöresurssien karsimisen sijaan on panostettava toimivaan työsuojelun alueorganisaatioon, jolla taataan riittävä asiantuntemus ja yhtenäinen valvontakäytäntö maan eri osissa. Työsuojelun laadun ja tehon arvioimiseksi on toteutettava kattava selvitys työsuojeluviranomaisvalvonnasta ja sen perusteella kehitettävä kokonaisvaltaisesti valvontaviranomaisen toimintaa kansainvälisten vaatimusten mukaiseksi. EU:n työturvallisuus- ja työterveysstrategia edellyttää jäsenvaltioilta työsuojeluvalvonnan riittävien resurssien varmistamista ja lainsäädännön noudattamisen tehokkaampaa valvontaa. Komission tiedonannossa (KOM(2007)62) edellytetään lisäksi tiukempia pakkokeinoja sekä valvonnan vaikuttavuuden parantamista. EU:n parlamentti korostaa mietinnössään EU:n strategiasta (A6-0518/2008) valvontaviranomaisen avainasemaa ja kehottaa jäsenvaltioita mm. kovempiin seuraamuksiin, lainsäädännön täytäntöönpanon parempaan arviointiin ja työsuojelutarkastajien osaamisen varmistamiseen. Valtion tuottavuusohjelman nimissä ollaan työsuojeluhallinnosta nyt kuitenkin suunnittelemassa henkilötyövuoden vähentämistä. Näistä henkilöstövähennyssuunnitelmista on luovuttava. Työtapaturmat ja ammattitaudit ovat lisääntyneet ja ne aiheuttavat useiden miljardien eurojen kustannukset kansantaloudelle. Kehitys on ristiriidassa hallitusohjelman tavoitteen kanssa, että työntekijöiden työuria tulee pidentää sekä alku- että loppupäästä. Toimiva työsuojeluvalvonta on keskeinen edellytys työolojen paranemiseen ja tätä kautta työvoiman riittävyydestä ja tuottavuudesta huolehtimiseen. STM:n alaisten virastojen ja laitosten uudelleen suuntaamisesta on tehty selvitys. Siinä ehdotetaan kemikaalilainsäädäntöön liittyvien tehtävien siirtämistä uuteen kemikaalivirastoon, johon keskitettäisiin myös muiden ministeriöiden kemikaalivalvonta. Ehdotusta tulee harkita, koska kemikaalivalvonnan tehostamiseen on tarvetta. Joka tapauksessa eri toimijoiden yhteistyötä kemikaalivalvonnassa tulee tiivistää. Lähes 40 prosenttia työterveyshuollon palvelujen piirissä olevista henkilöistä saa työterveyspalvelut kuntien työterveyshuollosta. Kunnallisissa palveluissa on suurta laatuvaihtelua. Kehityssuunta näyttää olevan, että yhä useampi työnantaja ostaa työterveyspalvelut yksityiseltä palvelun tuottajalta ja palvelut ovat sairaanhoitopainotteisia. Kuntien Paras-hankkeen yhteydessä on lisäksi vaarana, että kunnalliset työterveyspalvelut eivät ole kehittämisen painopisteessä. Valtion tulee osaltaan huolehtia siitä, että kuntien työterveyshuollon palvelut turvataan ja niiden laatua parannetaan.

20 18 SAK:n budjettitavoitteet Erityisesti pienillä työpaikoilla on vaikeuksia noudattaa työturvallisuuslain mukaisia selvitys- ja mittausvelvoitteita. Valtion rahoituksella tulisi käynnistää valtakunnallinen hanke pientyöpaikkojen työhygieenisten mittausten tarpeen arvioimiseksi ja toteuttamiseksi. Tavoitteena on nostaa työhygienian tasoa erityisesti niillä työpaikoilla, joilla ei ole omia resursseja. Työntekijöille, jotka ovat vuokra-, osa-aikaisessa tai määräaikaisessa työssä on varmistettava sama työturvallisuuden ja työterveyden suojelun taso kuin vakinaisessa työssä oleville. Nämä työntekijä ryhmät jäävät pääsääntöisesti ilman lakisääteistä työterveyshuoltoa ja työnantajan vapaaehtoisesti osittain kustantamaa sairaanhoitoa. Samoin työttömät, työkyvyttömyyseläkkeellä olevat ja eläkeläiset, jotka ovat työelämässään altistuneet esim. syöpävaarallisille aineille, joutuvat pääsääntöisesti itse kustantamaan terveystarkastukset tai ne jäävät tekemättä. Näiden ryhmien työterveyden seurannan turvaamiseksi tulisi selvittää tarkoituksenmukainen rahoitusmalli. Työttömät eivät kuulu säännönmukaisten työterveystarkastusten piiriin ja he muutoinkin käyttävät terveyspalveluja vähemmän kuin työssäkäyvät. Jotta työttömät eivät syrjäydy terveyden tilan vuoksi, tulee heidän terveydestään huolehtia nykyistä paremmin. Työvoimahallinnolle tulisi ohjata riittävä lisärahoitus työttömien terveystarkastusten koordinointiin ja ostamiseen julkiselta työterveyshuollolta tai yksityisiltä palvelun tuottajilta. Suomessa on suuri määrä julkisia rakennuksia kuten sairaaloita, kouluja ja päiväkoteja, joissa on kosteusvaurioita ja homeongelmia. Valtiovallan tulee varata korjausrahat sisäilmaongelmista kärsivien julkisten kiinteistöjen saattamiseen terveelliselle tasolle. Koko terveydenhuollon tutkimus- ja koulutustoiminnan turvaamiseksi on erityisvaltionosuuden rahoituksen tasoa korotettava vastaamaan 1990-luvun todellista arvoa. Valtion tuottavuusohjelman suunnitelmissa on vähentää Työterveyslaitoksen henkilöstöä 80 henkilötyövuotta. Tämä vähennys ei saa vaarantaa korkeatasoisen tutkimus- ja kehitystyön jatkumista. Suomessa tarvitaan työympäristöjen, työprosessien ja työyhteisöjen kehittämiseen keskittynyt yksikkö, joka osaltaan auttaa kansantalouden tavoitteita työurien pidentämisessä ja terveyden lisäämisessä. 9 Tasa-arvo Hallitusohjelmassa on sitouduttu kolmikantaisen samapalkkaisuusohjelman toteuttamiseen. Ohjelmalle on osoitettu hallituskaudeksi määrärahat, jotka tulee turvata, jotta samapalkkaisuustavoitteissa voidaan edistyä vuoteen 2015 mennessä. On seurattava palkkaerojen kehitystä ja harkittava tarvittaessa palkkaohjelmien kehittämistä edelleen näillä aloilla. Osalla kunnista taloustilanne on vaikea, joten samapalkkaisuuden toteuttaminen ja perusteettomien määräaikaisuuksien poistaminen voi joillekin kunnille olla ylivoimaista ilman kunta-

21 SAK:n budjettitavoitteet 19 talouden ja -rakenteiden uudistamista. Tähän on varauduttava. Palkannousuvaraa voidaan saada julkisella sektorilla myös toimintoja uudelleen organisoimalla ja kehittämällä työtapoja yhteistyössä työntekijöiden kanssa. Toimintojen kehittämisessä on kuitenkin huomioitava, ettei työntekijöiden kuormitus tule liialliseksi ja että työ on motivoivaa ja mielekästä. Vain tällä tavoin voidaan lisätä tuottavuutta ja parantaa työelämän laatua samanaikaisesti. Tasa-arvolain vuoden 2005 uudistuksen myötä tulleiden lisävelvoitteiden jälkeen tasa-arvoviranomaisten valvontaresurssit ovat osoittautuneet täysin riittämättömiksi. Tuottavuusohjelman paineissa on huolehdittava siitä, ettei resursseja vähennetä tästä valvontatehtävästä, jonka keskiössä on samapalkkaisuuden edistäminen. Mikäli lisäresursseja olisi, voitaisiin hyödyntää Ruotsin kokemuksia tasa-arvoviranomaisten tarkastuksista työpaikoille erityisenä kohteena tasa-arvosuunnitelmien ja palkkakartoitusten lainmukaisuus. Suomessa ei ole toistaiseksi pysyvää tasa-arvon tietopalvelua niin kuin muissa Pohjoismaissa. Sosiaali- ja terveysministeriö on toistuvasti esittänyt pysyvää rahoitusta tietopalvelulle. Sen perustaminen on edellytys sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiselle, jota hallitusohjelmassa korostetaan. EU:n tasa-arvoinstituutti aloittaa toimintansa tänä vuonna ja se vaatii kussakin jäsenmaassa kansallisen vastineensa. Myös Suomessa on oltava yksi keskitetty taho, joka sekä kokoaa ja välittää tasa-arvotietoa Suomesta EU-tasolle että instituutin tuottamaa tietoa Suomeen. Vuokratyötä selvittänyt työryhmä teki lukuisia vuokratyöntekijän asemaa parantavia ehdotuksia. On huolehdittava näiden ehdotusten toteutumisesta. 10 Kansainvälisyys On tärkeää, että valtion talousarvio vuodelle 2009 sekä määrärahakehykset vuosille mahdollistavat valtioneuvoston kehityspoliittiseen ohjelmaan 2007 kirjattujen sitoumusten täyttämisen. Näiden Eurooppaneuvoston päätökseen pohjautuvien sitoumusten mukaisesti Suomen on saavutettava kehitysyhteistyömäärärahojen 0,51 prosentin osuus bruttokansantulosta vuoteen 2010 mennessä ja 0,7 prosentin osuus vuoteen 2015 mennessä.

22 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK Hakaniemenranta 1, PL 157 FI Helsinki puh fax

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa 1 17.11.2009 Pentti Kananen Valtioneuvoston selonteko 12.11.2009 Hallinnollisten rakenteiden kehittämisen ohella keskeistä on palvelurakenteiden ja palvelujen

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi 23.- Hallitus varautuu huonoon kehitykseen Lähivuosina Suomi velkaantuu kymmenillä miljardeilla Työllisyydestä

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita 2015-2018 27.2.2015 1 Varmuus laadukkaista työpaikoista Työntekijöiden osalta ei ole perusteita tuotannon siirtämiseksi muihin maihin. Suomalaisten työntekijöiden

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI Ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämiseksi Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet Ohjausryhmän

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1 Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009 1 Kokonaisuudistuksen lähtökohdat Tavoitteena ollut selkiyttää hajanaista hallintoa, rahoitusta, etuuksia

Lisätiedot

Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos

Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos 29.2.2016 1 Yleistä Sopimuksen hyväksymisen edellytyksenä on, että se korvaa hallituksen valmistelevat pakkolait Työmarkkinakeskusjärjestöt edellyttävät, että hallitus

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3% vähennys

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA

TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA Suomen talouden ja työllisyyden parantaminen edellyttää viennin vetoa ja monipuolistamista, investointeja sekä tuottavuuden kasvua kaikilla sektoreilla. Seuraavan

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI?

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? 1 VERO- JA TALOUSLINJAUSTEN NÄKYMISTÄ 1) Mitä tuli päätettyä? palkansaajan ostovoima raamisopimuksen ja hallituksen

Lisätiedot

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Elinkeinoministeri Olli Rehn Uudistuksen tuettava kasvua Tavoitteenamme on suunnata

Lisätiedot

SAK:n tavoitteet sopimuskierrokselle

SAK:n tavoitteet sopimuskierrokselle SAK:n tavoitteet sopimuskierrokselle 2005-2006 2.11.2004 04.09.2004 SAK/SAM/NN SAK:n tavoitteet sopimuskierrokselle 2005-2006 Työelämän muutosturvallisuuden vahvistaminen Työn tilaajan vastuu ja ammattiliiton

Lisätiedot

HALLITUSOHJELMAN PUOLIVÄLIN TARKISTE :

HALLITUSOHJELMAN PUOLIVÄLIN TARKISTE : Verot, elvytys ja ostovoima HALLITUSOHJELMAN PUOLIVÄLIN TARKISTE : VEROTUKSEN LINJAUS VUOSILLE 2010 JA 2011 1 HALLITUKSEN LINJAAMAT KEVENNYKSET: 1,11 mrd. + PUOLIVÄLIN TARKISTE Hallitusohjelman mukaan

Lisätiedot

Kehys Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33

Kehys Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 Kehys 2017-2020 Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta VNS 3/2016 vp Julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017 2020 20.4.2016 Yleistä Pääluokan määrärahataso nousee

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA. Liisa Saarenmaa MMM SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus

BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA. Liisa Saarenmaa MMM SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA Liisa Saarenmaa MMM 23.11.2015 SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus Sipilän hallitusohjelman toimintasuunnitelma Muutosohjelma, jonka tavoitteena nostaa Suomen talous

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 10/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tuloverolain 105 a :n ja vuoden 2003 veroasteikkolain 2 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tuloverolakia ja vuoden 2003 veroasteikkolakia.

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Kuntien rooli työllisyydenhoidossa tulevissa työllisyyspalveluiden uudistuksissa

Kuntien rooli työllisyydenhoidossa tulevissa työllisyyspalveluiden uudistuksissa Kuntien rooli työllisyydenhoidossa tulevissa työllisyyspalveluiden uudistuksissa Valtakunnallinen työpajayhdistys Syyskokous 23.11.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Työmarkkinatuen uudistus vuonna

Lisätiedot

Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi. Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko

Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi. Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko 12.12.2014 Parlamentaarinen työryhmä ja sen tehtävät Liikenne- ja viestintäministeriö asetti 28.2.2014 parlamentaarisen

Lisätiedot

ANSIOTULOJEN VEROTUKSEN KEVENNYSMALLI 2009

ANSIOTULOJEN VEROTUKSEN KEVENNYSMALLI 2009 Verot, tulot ja ostovoima ANSIOTULOJEN VEROTUKSEN KEVENNYSMALLI 2009 1 TAUSTA: HALLITUKSEN LINJAAMAT KEVENNYKSET 1,1 mrd. + PUOLIVÄLIN TARKISTE Hallitusohjelman mukaan ansiotulojen verotusta kevennetään

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Millä eväillä valtiontalous ja kilpailukyky saadaan kuntoon? Suomen Perustan pikkujouluseminaari 10.12.2013 Ostrobotnia 1. Suomen

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

Valtion I kotouttamisohjelma

Valtion I kotouttamisohjelma Valtion I kotouttamisohjelma 7.6.2012 Lähtökohdat Maahanmuutto Suomeen kasvaa ja monipuolistuu: Nyt 170 000 ulkomaan kansalaista Vuonna 2020 Jo 330 000 ulkomaan kansalaista Yli puolet kaikista maahanmuuttajista

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/ TEMPO Polkuja työelämään 2015-2018 Pirkko Mäkelä-Pusa/25.8.2016 Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä työuria. Osatyökykyisten

Lisätiedot

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon Eveliina Pöyhönen Hallituksen painopistealueet Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen Työ on parasta sosiaaliturvaa.

Lisätiedot

Kehys Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33

Kehys Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 Kehys 2017-2020 Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 Sosiaali- ja terveysvaliokunta (StV) VNS 3/2016 vp Julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017 2020 18.4.2016 Yleistä Pääluokan määrärahataso nousee

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveyteen ja turvalliseen elämään Kaste-ohjelma on sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

HE 126/2007 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi julkisesta työvoimapalvelusta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 126/2007 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi julkisesta työvoimapalvelusta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 126/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 7 luvun 12 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi julkisesta

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohdon seminaari 27.3.2012 Varatoimitusjohtaja Eija Lehto-Kannisto Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen Perspektiivinä viimeiset noin 10

Lisätiedot

Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot 01. Opetus- ja kulttuuriministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään

Lisätiedot

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Merja Niemi 16.3.2012 Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Vaikuttavuustekijät Tulevaisuuden trendit EU 2020 strategia (tavoitteet ja lippulaivat) EU-ohjelmat, hallitusohjelma,

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveelliseen ja turvalliseen elämään KASTE-ohjelma on sosiaali- ja

Lisätiedot

Kehykset Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 (kunnat ja kuntatalous)

Kehykset Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 (kunnat ja kuntatalous) Kehykset 2017-2020 Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 (kunnat ja kuntatalous) Hallintovaliokunta (HaV) VNS 3/2016 vp Julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017 2020 Yleistä Pääluokan määrärahataso

Lisätiedot

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät 17.3.2016 Esityksen tavoite Taustalla mm. käynnissä oleva hanke Työuria pidentävät yhteistoiminnalliset keinot (Typyke),

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä

Lisätiedot

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta 1.10.2014 Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten maakunta Missä ollaan tilastoja Hyvinvointikertomus

Lisätiedot

ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta

ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta 22.5.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Yksi ohjelma, joka pitää sisällään ESR- ja EAKR- rahoitukset Valtakunnalliset

Lisätiedot

Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen. Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012

Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen. Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012 Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012 1. Liikennepoliittinen selonteko: hallituksen ja eduskunnan mandaatti uudelle liikennepolitiikalle

Lisätiedot

KUUMA-seutu liikelaitos

KUUMA-seutu liikelaitos KUUMA-johtokunta 2.11.2016 Liite 74b KUUMA-seutu liikelaitos Toiminta- ja taloussuunnitelma 2017 KUUMA-johtokunta 2.11.2016 2.11.2016 Antti Kuusela KUUMA-SEUTU LIIKELAITOS TALOUSARVIO 1.1.-31.12.2017 PERUSTOIMINTA

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SUUNTA SUOMELLE UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA SDP:n talouspolitiikan kantava linja on kestävä, työllistävä kasvu. Kasvu on väline tavoiteltaessa eheää, oikeudenmukaista

Lisätiedot

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat Finlandia-talo 25.9.2014 Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta

Lisätiedot

Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 222/2011. Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi, mitoitus ja kohdentaminen

Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 222/2011. Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi, mitoitus ja kohdentaminen Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 222/2011 Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi, mitoitus ja kohdentaminen 1 Työikäisen väestön määrän suhteellinen pieneneminen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Valintaperusteet, ESR (luonnoksen mukaan) Kestävää kasvua ja työtä infotilaisuus Kajaanissa

Valintaperusteet, ESR (luonnoksen mukaan) Kestävää kasvua ja työtä infotilaisuus Kajaanissa Valintaperusteet, ESR (luonnoksen mukaan) Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -infotilaisuus Kajaanissa Anne Huotari Valintaperusteita on kolmenlaisia I YLEISET VALINTAPERUSTEET (luonnos) Merkitään rastilla

Lisätiedot

Kuntajohdon seminaari

Kuntajohdon seminaari Kuntajohdon seminaari Kuopio 11.11.2015 Hallituksen kärkihankkeiden vaikutukset Itä-Suomeen Elli Aaltonen Ylijohtaja 11.11.2015 1 11.11.2015 2 11.11.2015 3 Strategiset painopisteet ja yhteiset toimintatavat

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

verontilityslain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

verontilityslain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle vuoden 2005 tuloveroasteikkolaiksi ja laeiksi tuloverolain 105 a ja 124 :n sekä verontilityslain 12 :n muuttamisesta Esitys sisältää ehdotuksen vuoden 2005 verotuksessa

Lisätiedot

VERONMAKSAJAIN KESKUSLIITTO RY Kalevankatu HELSINKI

VERONMAKSAJAIN KESKUSLIITTO RY Kalevankatu HELSINKI 1(2) VERONMAKSAJAIN KESKUSLIITTO RY LAUSUNTO Kalevankatu 4 00100 HELSINKI Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle Hallituksen esitys 135/2016 vp LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ VUODEN 2017 TULOVEROASTEIKKO-

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä 3.3.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö 24.2.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva rr-ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3%

Lisätiedot

Suomi elää osaamisesta

Suomi elää osaamisesta Suomi elää osaamisesta ELY Areena talousseminaari 30.1.2017 Puheenjohtaja Sture Fjäder Akavan visio vuoteen 2023 mennessä Suomeen syntyy uutta työtä ja uusi työelämä Työllisyysaste 75% Ansiotuloverotus

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.

Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4. Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.2010 Rahoitus Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009)

Lisätiedot

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona

Lisätiedot

Harmaan talouden torjunta

Harmaan talouden torjunta Harmaan talouden torjunta - hallituksen tavoitteet ja keinot Julkishallinto harmaan talouden torjujana Seminaari 23.5.2012 Lauri Ihalainen Harmaan talouden tilanne Harmaa talous on selvitysten mukaan viime

Lisätiedot

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 9/

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 9/ Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 15 Osallistuminen EU:n Suomen rakennerahasto-ohjelmasta toteutettavan hankkeen "Hankinnoista duunia" toteuttamiseen HEL 2015-002023 T 02 05 02 Päätös Päätöksen

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015 Budjettia tehdään haasteellisessa taloustilanteessa Suomen kansantalous supistui v.

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen 2016

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen 2016 Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen 2016 15.3.2016 Helsinki 16.3.2016 Tampere 21.3.2016 Oulu Anne Liimatainen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Näyttötutkintojärjestelmästä

Lisätiedot

Hallitusohjelma - kosketuspinnat köyhyyteen ja huono-osaisuuteen

Hallitusohjelma - kosketuspinnat köyhyyteen ja huono-osaisuuteen Hallitusohjelma - kosketuspinnat köyhyyteen ja huono-osaisuuteen Kari Ilmonen DIAK-työpaja Pieksämäki 9.12.2015 Pääministeri Sipilän hallituksen hallitusohjelma - toukokuu 2015 visiona: Suomi 2025 - yhdessä

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien

Lisätiedot

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ

ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ ALKOHOLI, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALTA LAPSIPERHEIDEN PALVELUT TUNNISTAMISEN JA PUUTTUMISEN YMPÄRISTÖNÄ HUOLEN HERÄÄMINEN, PERHE- JA PARISUHDEVÄKIVALLAN TUNNISTAMINEN, Tilaisuuden avaus Kouvola 2.4.2014

Lisätiedot

Toisen asteen koulutus

Toisen asteen koulutus Toisen asteen koulutus Kymenlaakson maakuntapäivä 13.5.2015 Johtaja, opetus ja kulttuuri Terhi Päivärinta Nykytila Hallituksen esitykset lukion ja ammatillisen koulutuksen rahoituksesta ja järjestämisluvista

Lisätiedot

Hallituksen ehdolliset lisätoimet

Hallituksen ehdolliset lisätoimet Hallituksen ehdolliset lisätoimet Ehdolliset lisäsäästöt: suoraan palkansaajiin kohdistuvia ovat työttömyysturva, vuorotteluvapaa, vanhempainvapaan lomakarttuman poistaminen eli yhteensä 202 miljoonaa.

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

HE 62/2014 vp. sekä tutkintotilaisuuksiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 ensimmäiseen

HE 62/2014 vp. sekä tutkintotilaisuuksiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 ensimmäiseen HE 62/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Hallituksen yrittäjyyshanke

Hallituksen yrittäjyyshanke Hallituksen yrittäjyyshanke Valtion ja kuntien rooli elinkeinopolitiikassa / Kuntamarkkinat 14.9.2016 Teollisuusneuvos Ulla Hiekkanen-Mäkelä Yritys- ja alueosasto Yritysrakenne Suomessa Suomessa on 283

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

Neuvottelutulos SAK/RJ. Sopimuskierros Neuvottelutulos

Neuvottelutulos SAK/RJ. Sopimuskierros Neuvottelutulos 29.11.2004 Neuvottelutulos SAK/RJ Sopimuskierros 2005-2007 Neuvottelutulos 29.11.2004 PALKANKOROTUKSET Sopimuskorotusten rakenne ja kustannusvaikutus! Sopimuskausi 16.2.2005-30.9.2007! 1.3.2005 1.6.2006!

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kulttuurin Kaukametsä Luova talous ja kulttuuri alueiden voimana 31.8.2011, Helsinki Hallitusohjelma Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen,

Lisätiedot

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Hyvinvoivat työntekijät tekevät työnsä hyvin Kun yrityksesi työntekijät kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, he panostavat sen tekemiseen. Näet tuloksen osaamisena

Lisätiedot

Työmarkkinaseminaari 16. elokuuta KUUDEN KOHDAN TYÖPAKETTI PÄÄEKONOMISTI OLLI KOSKI

Työmarkkinaseminaari 16. elokuuta KUUDEN KOHDAN TYÖPAKETTI PÄÄEKONOMISTI OLLI KOSKI Työmarkkinaseminaari 16. elokuuta KUUDEN KOHDAN TYÖPAKETTI PÄÄEKONOMISTI OLLI KOSKI ULKOINEN JA SISÄINEN TASAPAINO Korkea työttömyys täystyöllisyys Työttömyys % (sisäinen tasapaino) Suomen talouden tasapaino

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot