Oppiminen järjestöorganisaatiossa Nyyti ry oppivana organisaationa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Oppiminen järjestöorganisaatiossa Nyyti ry oppivana organisaationa"

Transkriptio

1 Oppiminen järjestöorganisaatiossa Nyyti ry oppivana organisaationa Ville Väärälä Pro gradu -tutkielma Kasvatustiede Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Toukokuu 2007

2 1 Johdanto Käsitteitä Organisaatiotutkimus ja organisaation käsite Visiot ja tavoitteet Arvot toiminnan perustana Oppiminen organisaatiossa ja työelämässä Oppimisteoriat Organisaation oppiminen Oppivan organisaation kritiikkiä Tutkimuskohde Nyytin organisaatio Nyyti ry:n toimintakenttä Tutkimustavoite ja tutkimusongelmat Laadullinen tapaus- ja toimintatutkimus Teemahaastattelu tutkimusmenetelmänä Tutkimuksen kulku ja aineiston käsittely Nyyti oppivana organisaationa Visiot ja tavoitteet Selkeä perustehtävä Toiminnan suunnitelmallisuus Johtajuus Jaettu johtajuus Tiimityöskentely ja demokraattinen päätöksenteko Organisaatiokulttuuri Yhteisöllinen toimintatapa Innovatiivinen toimintakulttuuri Avoin ilmapiiri Organisaation rakenne Rakenteelliset ja sisällölliset muutokset Työtehtävät ja vastuualueet Verkostomainen yhteistyö Tiedon hallinta Sisäinen tiedottaminen Ulkoinen tiedottaminen...60

3 6.5.3 Dokumentoinnin ja hiljaisen tiedon suhde Osaaminen Ydinosaaminen Oppimaan oppiminen Tulos ja arviointi Oman toiminnan arviointi Palaute ja asiakaslähtöisyys Johtopäätökset Luotettavuus Pohdintaa...74 Lähteet...76 Liitteet...81 Liite 1: Teemahaastattelukysymykset...81 Liite 2: Aineiston luokittelu...82

4 1 Johdanto Järjestöjen määrä Suomessa on kasvanut tasaisesti lukujen vaihteessa tapahtuneen poliittisen murroksen ja taantumisen jälkeen. Suomen sanotaan olevan paitsi tuhansien järvien maa, myös tuhansien yhdistysten maa. Muuttuvien toimintaympäristöjen myötä myös järjestöissä on virinnyt tarve mukauttaa itseään siten, että toiminta vastaisi järjestön tarkoitusta. Etenkin opiskelijajärjestöjen toimintaa ja kehittymistä on tutkittu varsin vähän, vaikkakin on selvä että yhteiskunnallisessa kontekstissa opiskelijajärjestöjen rooli on merkittävä. Oppivan organisaation teorian hyödyntäminen on tehnyt tuloaan järjestötoimintaan jo jonkin aikaa. Oppivan organisaation teorioiden mahdollisuuksia järjestöorganisaation kannalta on alettu tutkia vasta viime aikoina. Periaatteessa järjestöt tietävät, että oppivan organisaation mahdollisuudet ovat valtavat, mutta todellisuudessa kokevat niiden olevan heidän ulottumattomissaan. Tämä opinnäytetyö pyrkii löytämään kosketuspintaa oppivan organisaation periaatteiden mukaan toimivaan järjestöön ja sen muutosprosesseihin. Nyyti ry on järjestönä varsin nuori, mutta on viime aikoina laajentunut voimakkaasti. Toiminnan laajentuminen ja kehittyminen on osa Nyytin tällä hetkellä läpikäymää haastavaa muutosprosessia. Kiinnostukseni aiheeseen heräsi vuonna 2003 työskenneltyäni vuoden ajan suunnittelijana Nyyti ry:ssä Opetusministeriön rahoittamassa Yhdessä yhteisöksi -jatkoprojektissa. Koska olen itse toiminut eri tehtävissä monissa eri järjestöissä, oli luontevaa löytää mielenkiintoinen tutkimustehtävä järjestömaailmasta. Kokemukseni Nyytistä työnantajana vahvisti tätä mielenkiintoa entisestään. Tämä opinnäytetyö on osa Opetusministeriön rahoittamaa tutkimusta, jonka keskeisenä tavoitteena on löytää Nyyti ry:lle sellainen toimintamalli, jota voitaisiin hyödyntää laajemmin myös ammattikorkeakouluissa, ammatillisissa oppilaitoksissa ja lukioissa. Opetusministeriön tutkimukseen sisältyy myös FM. Antti Ilolakson pro gradu -tutkielma. Ilolakson pro gradu -tutkielma tarkastelee Nyytin organisaation ja toiminnan kehittymistä ja järjestön roolin muuttumista suhteessa korkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollossa tapahtuneisiin muutoksiin viimeisen 20 vuoden aikana. Näistä kahdesta tutkimuksesta tehtävässä yhteenvedossa arvioidaan oppivan organisaation periaatteille pohjautuvan

5 5 toimintamallin yleistettävyyttä ja kehittämismahdollisuuksia myös muiden kuin korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa tehtävässä mielen hyvinvointityössä. Tässä opinnäytetyössä on lähdetty selvittämään: 1. Miten Nyyti ry toteuttaa oppivan organisaation periaatteita toiminnassaan? 2. Millaisia vaikutuksia oppivan organisaation periaatteiden toteuttamisella on ollut? Näihin kysymyksiin olen pyrkinyt löytämään vastauksen seuraavien Nyytiä koskevien apukysymysten avulla: Mikä merkitys arvoilla on toiminnan ohjaamisessa? Miten yhteinen visio ja tavoitteet muodostuvat? Kuinka hyvin toiminta vastaa oppivan organisaation periaatteita? Miten toimintaa toteutetaan? Miten toiminta vastaa ympäristön muutokseen? Onko organisaatio oppinut omasta toiminnastaan? Työssä tarkastellaan, miten järjestö arvioi omaa toimintaansa ja miten siinä toteutuvat ne kriteerit, jotka on teoriaosassa esitetty vastaamaan tämänhetkisiä käsityksiä oppivan organisaation toimintaperiaatteista. Vaikka tässä opinnäytetyössä on määritelty oppivan organisaation perusperiaatteet, on lähestymisessä huomioitava erilaisetkin näkemykset oppivan organisaation määritelmistä. Lisäksi on huomioitava se, onko oppivan organisaation tilan saavuttaminen ylipäänsä mahdollista. Tämä kysymys on pyritty säilyttämään läpi tutkielman. Tutkimukseni jakaantuu yhdeksään päälukuun. Luvussa kaksi käsittelen tutkimukseni käsitteistöä sekä teoreettista taustaa eli organisaation tutkimusta yleisellä tasolla. Kolmannessa pääluvussa esittelen oppivan organisaation teoriaa ja määrittelen oppimisen ja työssä oppimisen käsitteitä. Tutkimuskohteestani Nyytistä ja valituista tutkimusmenetelmistä kerron tarkemmin luvuissa neljä ja viisi. Kuudennessa luvussa esittelen analyysin perusteella sadut tutkimuksen tulokset. Seitsemännessä luvussa käsittelen tutkimukseni johtopäätöksiä. Luvuissa 8 ja 9 selvitän tutkimukseni luotettavuutta sekä käsittelen jatkotutkimusaiheita.

6 6 2 Käsitteitä 2.1 Organisaatiotutkimus ja organisaation käsite Lähestyn Nyyti ry:tä sekä yksilöiden että organisaation tasolta. Käyn seuraavassa lyhyesti läpi organisaatiotutkimuksen historiaa ja avaan hieman organisaation monitasoista käsitettä. Tarkoituksenani on selventää, millainen organisaatio tutkimuskohteeni on ja mitä organisaatiolla tässä yhteydessä tarkoitan. Organisaatioita on tutkittu jo pitkään esimerkiksi taloustieteissä ja yhteiskuntatieteissä. Perinteisen organisaatioteorian puolelta 1900-luvun alussa aiheesta kirjoittaneet Frederick Winslow Taylor ja Max Weber ovat tutkijoista tunnetuimpia. Edellä mainitut käsittelivät tutkimuksissaan yrityksiä tehokkuuden ja johdon näkökulmasta. Heidän jälkeensä aihetta ovat lähestyneet muun muassa Abraham H. Maslow (1943) ja Douglas Murray McGregor (1957) työntekijöiden ja työvoiman perspektiivistä. Strukturalistisen organisaatioteorian klassikoista on mainittava ainakin Henry Mintzbergin (1979) The Five Basic Parts of the Organization. Yhtä tunnettu on myös Daniel Katzin ja Robert L. Kahnin (1966) kirjoitus Organizations and the System Concept. Lähemmäksi tätä päivää tultaessa on organisaatiotutkimuksen painopiste siirtynyt yhä enemmän organisaatiokulttuurin, organisatorisen oppimisen, tiedonkulun ja viestinnän tutkimiseen. Edgar H. Schein (1992) määritteli jo 1990-luvun alussa organisaatiokulttuurin käsitettä kirjassaan Organizational Culture and Leadership. Janet Fulk ja Geraldine DeSanctis (1999) paneutuivat tutkimuksissaan puolestaan organisaatioissa tapahtuvaan kommunikointiin ja tiedon välitykseen. Organisaatiotutkimuksen alalajeja ovat muun muassa organisaatiotasoiset muutosteoriat, jotka keskittyvät organisaation tai sen osien tarkasteluun muutosprosessissa. Toimintatutkimus, oppivan organisaation ja organisaatiokulttuurin teoriat tutkivat näitä muutoksia organisatorisesta näkökulmasta. (Lämsä & Sajasalo 2001, 5.) Yhdistän tutkimuksessani edellä mainituista oppivan organisaation teoriaa, sovellan joitakin toimintatutkimuksen periaatteita ja keskityn organisatorisen oppimisen kannalta oleellisiin muutosprosesseihin Nyyti ry:ssä.

7 7 Organisaationa voidaan pitää yritystä, tiimiä, yksikköä, julkista organisaatiota, virastoa, järjestöä, laitosta, koulua, kuntaa, kaupunkia ja kansakuntaa. Leenamaija Otala (2005) mainitsee, että organisaatio on yleensä niin sanottu elimellinen kokonaisuus tai sellaisen hallinnollinen tai toiminnallinen osa, joka sisältää erilaisia käskysuhteita ihmisten välillä. Raili Moilanen (2001a) jakaa puolestaan organisaatiokäsitteen kahteen: toisaalta hän tarkoittaa organisaatiolla laajaa organisatorista kokonaisuutta, toisaalta organisaation voi käsittää siinä työskentelevien yksilöiden joukoksi. (Moilanen 2001a, 42.) Tuomo Takala (1999) toteaa, että organisaatioita luodaan aina ihmisten yhteistoiminnan järjestämiseksi. Hänen mukaansa organisaatio on tavoitteellisen toiminnan ympärille luotu ihmisten yhteenliittymä, jonka toiminnan keskeinen osa on johtajuus, leadership, ihmisten johtaminen kohti yhteistä päämäärää. Tässä määritelmässä johtajuus tekee organisaatiosta organisaation. Takala tarkentaa, että organisaatiot tarvitsevat johtajuutta, jotta suorittavan työn tekeminen mahdollistuu. Työtekijöitä on johdettava joko jonkun henkilön tai henkilöryhmän toimesta. Takala painottaa myös organisaation yhteistä päämäärää. Ilman jaettua tavoitetta ei hänen mukaansa voida puhua organisaatiosta. (Takala 1999, ) Organisaatio ei Catherine Caseyn (2002) mielestä välttämättä ole aina vakaa ja toiminnallinen, vaan se voi yhtä hyvin olla monimutkainen, jatkuvassa muutoksessa ja epävarmuudessa elävä yritys tai yhteisö. Casey määrittelee organisaation nykyisin olevan tuotantoon liittyvä ihmissuhdeverkosto, jonka suurin haaste on erilaiset inhimilliset tekijät. Hän puhuu siis organisaation muutoksesta ja sen hallintakeinoista sekä korostaa ihmisten muodostamaa kokonaisuutta. Casey on kiteytyksessään lähellä oppivan organisaation määritelmää. Muutos ja sen hallitseminen on oppivan organisaation yksi keskeisimmistä asioista. Käsittelen oppivaa organisaatiota lähemmin luvussa kolme. (Casey 2002, 15.) Koska ihmissuhteet organisaation sisällä ja verkostoituminen ulkopuolisten toimijoiden kanssa ovat muodostuneet entistä tärkeämmiksi, organisaatioiden rajat hämärtyvät. On entistä vaikeampaa sanoa, missä organisaation raja kulkee ja miten organisaatio ylipäätään määritellään. (Lämsä & Sajasalo 2001, 4.) Strategia on käsitteenä alun perin liittynyt sodankäyntiin. Sana strategia tulee kreikankielisestä sanasta strategos, joka tarkoittaa sodan johtamisen taitoa. Kyse on yleisistä

8 8 psykologisista ja käyttäytymiseen liittyvistä taidoista, joilla vastustus voitetaan ja luodaan yhtenäinen järjestys johtamiseen. Strategia määritellään malliksi tai suunnitelmaksi, joka yhdistää organisaation tärkeimmät tavoitteet, toimintaperiaatteet ja taktiikat yhdeksi eheäksi kokonaisuudeksi. (Toikka 2002, ) Strategiat voivat olla konsernitasoisia, eri organisaatioita yhdistäviä tai yksittäisen organisaation toimintojen suunnittelua. Strategia lisää luottamusta menestymiseen tai valittuun toimintamalliin keskittämällä energian ja tarkkaavaisuuden ydintehtävän toteuttamiseen, pois epäolennaisuuksista. (Kotilehto & Kuosmanen 2001, 74; Quinn 1991, 5-7.) Hansen (1991) tarkastelee strategiaa, strategista ajattelua ja strategista johtamista sekä abstraktina että konkreettisena toimintana. Hansenin mukaan strateginen ajattelu abstraktissa muodossa on visiointia; sen avulla etsitään mahdollisuuksien maailmaa. Visio on luonteeltaan koko työyhteisöä inspiroiva (Hansen 1991, 123). Hansenin näkemyksen mukaan strateginen ajattelu täsmentyy vuorovaikutuksessa. Hän ei käsittele itsereflektiota, vaan tarkoittaa vuorovaikutuksella ihmisten välistä kommunikaatiota. Näin ollen organisaation kaikilla tasoilla on osaamista, jota voidaan hyödyntää eri osa-alueilla. Hansen (1991) havaitsee, että strategisen ajattelun vetovoimaisuutta on hankala tavoitella yksin unelmoimalla. Unelmien kutominen työyhteisön sisällä on keskeisintä. Strateginen ajattelu siis edellyttää yhteisiä johtopäätöksiä organisaation tulevaisuudesta sekä kykyä nähdä ympäröivä toimintakulttuuri erilaisena kuin se vallitsevana hetkenä on. 2.2 Visiot ja tavoitteet Organisaation päämäärä, toiminnan johtavat käsitteet sekä visio kuvaavat johtavien ideoiden kokonaisuutta. Niitä tarkastellaan usein itsenäisinä kokonaisuuksina. Arvosen mukaan näin ei pitäisi toimia, sillä visio sisältyy johtaviin ideoihin. (Arvonen 1991.) Toimintaa ohjaavat periaatteet tulisi nähdä joko filosofiana, johtavina arvoina tai ideoina, jotka määritellään organisaation visiossa. Tämä havainto kyseenalaistaa arkikäytössä

9 9 olleen ajattelumallin visiosta, arvoista ja strategista itsenäisinä, vaiheittaisina prosessin osina. (Arvonen 1991, 69.) Visiotutkijat eivät niin ikään vaiheista strategisen johtamisen kokonaisuutta. He havaitsevat, että visioinnissa muodostuva tulevaisuudenkuva on kokonaisuus joka sopii yhteen organisaation ydintehtävän kanssa. Tällöin tahtotilaan liitetään myös työskentelykulttuuri ja hyväksyttävien työskentelytapojen määrittely arvoina. (Arvonen 1991, 69; Hansen 1991, ; Kotilehto & Kuosmanen ; Näsi 1991, 15.) Visio kuvaa lähitulevaisuuden lisäksi etäisempiä aikoja. Visiolla on siis aikaulottuvuus. Se ulottuu nykyhetkestä ensin lähitulevaisuuteen ja tämän jälkeen pitempiaikaisiin suunnitelmiin. Visiot voidaan luokitella keskipitkän ja pitkän aikavälin suunnitelmiin tai unelmiin. Keskipitkän aikavälin visiot toteutuvat usein. Pitkän aikavälin visiot toteutuvat harvemmin sellaisinaan, sillä muutokset ovat nopeita ja edellyttävät vision päivittämistä ennen pitkän aikavälin vision toteutumista. (Broms & Gahmberg 1987, 122.) Organisaation visiointikykyyn vaikuttavat kaikki organisaation toiminnassa mukana olevat tahot. Järjestöorganisaatiota käsiteltäessä on otettava huomioon myös päätöksenteon poliittinen organisaatioporras. Thom & Ritz (ks. Kirveskari 2003, 37 38) ovat tarkastelleet organisaatiota poliittisen toiminnan kohteena. Heidän luomansa ajattelumallin mukaan riippuvuussuhteiden kiinteys, toimintakulttuuriin sisältyvä ajallinen laajuus ja paikallisen päätöksentekijän tarve/halu puuttua organisaation tuotantoprosessiin määrittävät organisaation työskentelykulttuurin.

10 10 korkea kontrolli Poliittinen sitoutuminen on kiinteä, tavoitteita on paljon, tuloksia mitataan tehokkuudella, poliittinen päiväperho Poliittinen kiinnostus toimintojen johtamiseen niukkaa, tulevaisuuspotentiaali Asiallisesti ja poliittisesti legitimoitu ydintehtävä, laillistettu perustehtävä Tärkeä rooli, mutta normiohjaus vähäistä, jääpolte matala aika KUVIO 1 Normisäätelyn ja ajanhallinnan suhde (Kirveskari 2003, 38, Thom & Ritzin 2000 mukaan). Kuvio 1 osoittaa, että organisaatio, jonka riippuvuussuhde poliittiseen päätöksentekijään on korkea ja aikaulottuvuus lyhyt, ajautuu poliittiseksi päiväperhoksi. Riskialtein on sellainen organisaatio, jonka aikaulottuvuus on pitkä ja normiohjaus vähäistä. Tällaiset organisaatiot eivät kiinnosta poliittisia päätöksentekijöitä. Taloudellisten suhdanteiden ja yhteiskunnallisten odotusten muuttuessa kyseiset organisaatiot ovat vaarassa menettää esimerkiksi toiminnalle välttämättömän julkisen rahoituksen. Useimmilla organisaatioilla on jokin taho, joka rahoittaa toimintaa. Tällöin visiossa tai siitä johdetussa strategiassa ei voida unohtaa omistajien ja rahoittajien odotuksia. Pitkällä aikavälillä rahoittajan ja organisaation suhteen laatu vaikuttaa ratkaisevasti visioiden aikaperspektiiviin. Organisaation selviytymisen kannalta sosiaalisen ympäristön täsmällinen tunnistaminen on merkityksellistä. (Kirveskari 2003, 103.) Visiointi koostuu koko työyhteisön ja asiakkaiden tai johtajan toimenpiteistä. Visio pysyy työyhteisön mielessä merkityksellisenä, mikäli organisaation arvot ovat kirkkaat. Visio kuvaa organisaation suhdetta sosiaaliseen ympäristöön. Ympäristö odottaa, että organisaation tuotanto tai palveluiden laatu vastaavat yhteisön tarpeita. Visiossa otetaan kantaa, miten sosiaalisen ympäristön odotuksiin vastataan. Tällöin yhteiskunnallinen asema voidaan ilmaista vastuu- ja vaikutussuhteina. Vaikutussuhde on kaksisuuntaista

11 11 riippuvuutta. Kirveskarin (2003) mukaan organisaation perustehtävä tai oikeutus lunastetaan sen tuottamien palveluiden kysynnällä ja asiakkaiden tyytyväisyydellä. (Kirveskari 2003, 101.) Organisaation toimintatapa muotoutuu osittain sen mukaan mitä ympäristö ja asiakkaat odottavat. Organisaatiolla on mahdollisuus toimia myös aktiivisesti tarjoten omia näkemyksiä tulevaisuuden kohtaamisen tavoista. Tulevan tahtotilan määrittelyssä organisaation aktiivinen tai passiivinen työskentelytapa sekä sosiaalisen ympäristön tapa käyttää valtaa ovat monimutkaisessa vuorovaikutussuhteessa keskenään. Pitkällä aikavälillä organisaation tapa vastata tulevaisuuden odotuksiin vaikuttaa joko vahvistavasti tai heikentävästi organisaation toiminnan selkeyteen. (Kirveskari 2003, 102) Sosiaalisen ympäristön vaikutus on joko myönteinen tai kielteinen. Ympäristö voi pakottaa organisaation lyhytjänteiseen työskentelyyn (kuvio 1), jolloin tulevaisuus koetaan epäselvänä tai se menettää merkityksensä. Vastaavasti sosiaalinen ympäristö, jossa kannustetaan vapausasteiden käyttöön ja vastuunottoon, edistää kokonaisvaltaista visiointia ja unelmointia pitkälle tulevaisuuteen. Kaksisuuntaisesta vuorovaikutussuhteesta seuraa, että sosiaalinen ympäristö voi olla tärkeä organisaation tulevaisuutta ohjaava tekijä. (Kirveskari 2003, 102.) Tulevaisuus, jonka määrittelemisessä joko organisaatio tai yksilöt ovat itse mukana, koetaan selkeämpänä kuin ulkopuolisten määrittelemä tulevaisuus. Organisaation toimintatapa ja tulevaisuuden selkeys voivat näin ollen vaikuttaa visiointiin. Kuviossa 2 kuvataan toimintaympäristön mahdollista vaikutusta organisaation työskentelytapaan ja vision selkeyteen.

12 12 Selkeä VISIO Epäselvä TOIMINTATAPA Passiivinen Aktiivinen Aktiivinen suhde pitkän aikavälin tulevaisuuteen Vastustaminen Myönteinen suhde lyhyen aikavälin tulevaisuuteen Välttäminen KUVIO 2 Toimintatavan suhde vision selkeyteen ja aikajänteeseen (Kirveskari 2003, 103). Visio on oppivan organisaation toiminnan perusta. Se on Otalan (2000, 192) määrittelyn mukaan selkeä ja konkreettinen tavoite; se on kirjallisesti muotoiltu ajatus, millainen kyseinen yhteisö haluaa olla esimerkiksi viiden vuoden päästä. Moilanen (2001b, 46) kuvaa visiota yhteisesti sovituksi tulevaisuudenkuvaksi. Strategia ja visio antavat oppimiselle suunnan ja voiman (Moilanen 1996, 119). Moilanen (2001b, 46) korostaa jaetun vision tärkeyttä. Hänen mukaansa yhteisö voi tietyn ajan toimia itseohjautuvasti, mutta parempiin tuloksiin päästään, jos työntekijät suuntaavat oppimisresurssinsa koko organisaation kannalta mielekkäästi. Jos organisaatiolla on selkeä visio, mihin tulevaisuudessa ollaan menossa, työntekijät voivat sitoutua paremmin tavoitteiden saavuttamiseen. Visio tarkoittaa konkreettisimmillaan yhteisön strategisia tavoitteita (Otala 2000, 192). Moilaselle (2001b, 15) oppimiseen sitoutuminen jo strategisella tasolla on yksi oppivan organisaation keskeisimmistä periaatteista. Moilanen (2001b, 16) pitää ihanteellisena tilannetta, jossa organisaation oppimisen sisältö voidaan johtaa organisaation tulevaisuuden näkymistä eli strategiasta ja visiosta. Otala (2000, 220) yhtyykin Moilasen sanoihin toteamalla, että oppivan organisaation vision tulisi olla erittäin tärkeä strateginen valinta, jolla olisi oltava pitkäaikainen vaikutus niin organisaation johtamiseen, arvoihin kuin kulttuuriin.

13 13 Moilanen (2001b, 38-39) painottaa, että jos kysymys on yrityksestä tai yhteisöstä, ei riitä, että tehdään yksilökohtaisia kehittämissuunnitelmia. Kun tarkastellaan yksilöiden summaa eli organisaatiota, visio on myös laadittava sen kehittämistarpeille. Strateginen ajattelu vahvistaa Moilasen (2001b, 73) mukaan organisaatiossa kokonaisvaltaisen ajattelun tarvetta. Otala (2000, 258) lisää, että ideaalitapauksessa oppimisstrategia yhdistetään organisaation laatustrategiaan, koska nämä kaksi kulkevat aina käsi kädessä. Otalan (2000, 192) mielestä tavoitteet ovat parhaimmillaan realistisia ja mitattavia. Otala antaa esimerkkeinä hyvin muotoilluista tavoitteista Nokian Renkaiden alan paras kannattavuus ja pohjoismaiden paras asiakastyytyväisyys -lauseet. Kannattavuutta voidaan mitata vertailemalla tulostietoja ja asiakastyytyväisyyttä erilaisien palautekyselyjen vastauksia analysoimalla. 2.3 Arvot toiminnan perustana Tutkimuksessa tarkastelen arvoja yhteisön toimintaa ohjaavan merkityksen kautta, en arvoja filosofisena käsitteenä. Arvot ohjaavat henkilökohtaisia tai sosiaalisesti suosittuja valintoja perususkomuksina tai toivotun käyttäytymisen määritteinä. Moraaliset arvot ja ihanteet voivat kehittyä jopa luonteenpiirteiksi. Tällöin ne saavat yllykkeen merkityksen. Yllykkeet puolestaan saavat halun tietynlaiseen toimintaan. Moraalisia vaatimuksia sisältävät yllykkeet työntävät syrjään itsekkäät vaatimukset. (Turunen 1997, ) Yllykkeet näkyvät myönteisesti ja kielteisesti organisaatioiden toimintatavoissa. Tulevaisuuden kohtaaminen on eettisten ja moraalisten yllykkeiden myönteistä hyödyntämistä organisaatiossa. Arvoilla on merkitystä yksilön ja organisaation käyttäytymisen suuntaamisessa. Arvot helpottavat visioon sisältyvän tavoitetilan ymmärtämistä, ne ohjaavat yksilöitä itseohjautuvuuteen ja henkilökohtaisen merkityksen löytämiseen työssä tai tehostavat organisaation tuotantoprosessia. (Kirveskari 2003, 107.) Organisaation toimintaa voidaan siis kehittää kehittämällä organisaatiossa vallitsevia arvoja.

14 14 Organisaatiot joiden olemassa olon oikeutus perustuu yhteiskunnalliseen palvelutehtävään tai pyrkimykseen tuottaa taloudellista hyötyä, edustavat aina jonkin asteista rationaalisuutta arvovalinnoissaan. Tällöin organisaation yhteiset arvot ovat jossain määrin hyötyä tavoittelevia. (Kirveskari 2003, 105.) Rationaalisissa arvoissa sovitaan organisaation sosiaalisista konstruktioista, toisin sanoen luodaan perusta organisaation toimintakulttuurille. Se syntyy yhteisöllisen neuvottelun kautta ohjaamaan ihmisten yhteisöllistä toimintaa, suhdetta muihin ja omaan itseen. Rationaaliset arvotkin voidaan omaksua itsestään selvinä organisaation ominaisuuksina (Åkerberg 1998, 74). Arvoilla on merkitystä yksilön ja organisaation käyttäytymisen suuntaamisessa. Arvot helpottavat visioon sisällytettyjen tavoitteiden ymmärtämistä. Lisäksi ne ohjaavat yksilöitä henkilökohtaisen merkityksen löytämiseen työssä ja parhaimmillaan tehostavat koko organisaation toimintaa. 3 Oppiminen organisaatiossa ja työelämässä Selvennän aluksi organisaatioon liittyviä oppimisen käsitteitä sekä selostan eri oppimisteorioiden rakennetta yleisesti. Työssä oppimisesta ja organisatorisesta oppimisesta löytyy nykyään paljon tutkimuksia ja kirjallisuutta, mutta järjestöorganisaatiot ja niiden oppiminen on jäänyt tässä tieteellisessä keskustelussa vähemmälle huomiolle. Monet kyseisistä teorioista on tehty vastaamaan isojen ja kansainvälisten yritysten oppimista, joten halusin verrata, onko teorioilla yhtymäkohtia pienemmän järjestöorganisaation oppimiseen. Koska jokaisella on oma käsitys oppimisesta, käyn seuraavassa lyhyesti läpi, mitä käsite oppiminen ja työssä oppiminen nykyisen kasvatustieteellisen näkemyksen mukaan tarkoittaa. Oppivan organisaation termi määrittyy myös aina kirjoittajan mukaan, joten esittelen joitakin näkökulmia aiheeseen. Kyseinen käsite on saanut osakseen kritiikkiä ja

15 15 sen mitä erilaisimpia käyttöyhteyksiä on kyseenalaistettu. Tuon näitä näkemyksiä esiin luvussa 3.3 Oppivan organisaation kritiikkiä. 3.1 Oppimisteoriat Oppiminen yhdistetään yleensä kouluun ja koulutukseen. Urpo Saralan ja Anita Saralan (1996, 55) mielestä oppiminen on esimerkiksi johdonmukaista reagointia ulkoisiin ärsykkeisiin. Kyseinen vanhempi oppimisen määritelmä perustuu behavioristiseen ja empiristiseen oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppiminen on yhtä kuin oikea vastaus kysymykseen tai oikea reaktio ärsykkeeseen (Rauste-von Wright & von Wright 1998, 113). Toisin sanoen, behavioristinen oppija ei ole aktiivinen, vaan reaktiivinen. Voidaankin kyseenalaistaa, onko kyseessä oppiminen ollenkaan, jos pelkästään reagoidaan refleksinomaisesti johonkin. Nykyiset, uudet oppimiskäsitykset korostavat oppijan aktiivisuutta. Konstruktivistisen näkemyksen mukaan oppija on (pro)aktiivinen osa oppimisprosessia. Oppiminen on itseohjautuvaa mielikuvien ja muistijälkien muokkaamista, täydentämistä ja uudelleenrakentamista (Rauste-von Wright 1997, 17). Oppiminen käsitetään uudemman tutkimuksen valossa yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004, 15). Konstruktivistisen suuntauksen mukaan oppiminen perustuu ennen kaikkea aktiiviseen vuorovaikutukseen oppijan ja ympäristön välillä. Toimijat rakentavat maailmasta ja sen ilmiöistä vähitellen sisäisiä malleja ja näkemyksiä, eräänlaisia karttoja, jotka ohjaavat heidän ajatteluaan ja toimintaansa. Näistä malleista käytetään nimityksiä ajattelumalli, kognitio tai skeema. Ne muodostavat eräänlaiset linssit, joiden varassa toimija hyväksyy tai hylkää, ymmärtää ja omaksuu uusia asioita ja tapahtumia. (Rauste-von Wright & von Wright 1994.) Tällaista ajattelumallia, arkipäivän kognitiivista karttaa, ei aina välttämättä voi lausua ääneen, vaikka se on toimijalle itsestään selvä. Suuri osa ihmisen toimintaa ohjaavasta tiedosta on tässä mielessä hiljaista tietoa.

16 16 Oppiminen tapahtuu arvioinnin kautta: oppija peilaa reflektoi ajatuksiaan ja toimintaansa ympäristöön ja toimintansa tuloksiin (Mezirow 1990). Itsearvioinnin myötä hän uudistaa itse omia ajatusmallejaan ja kyvykkyysvarastoaan. Arviointi voi johtaa omien tietojen puutteellisuuden tiedostamiseen ja uuden tiedon hankintaan. Tällä tavalla oppija konstruoi jatkuvasti omaa osaamistaan. Eri oppimisteoriat pyrkivät selittämään oppimista inhimillisen toiminnan tietystä näkökulmasta tiettyyn rajaan ja tasoon asti. Käyttäytymistieteisiin pohjautuva behaviorismi selittää ihmisten ja eläinten oppimista, mutta ei kykene selittämään kulttuuriin, kieleen ja ymmärrykseen liittyviä ilmiöitä. Kognitivismi, joka mallintaa inhimillisen tiedon muodostuksen prosessia, perustelee erinomaisesti yksilöllisen tiedon rakentamisen. Kognitivismi kuitenkin selittää huonosti opitun tiedon ja totutun toiminnan välistä ristiriitaa. Toisin sanoen kognitivismi ei esimerkiksi kykene selventämään sitä, miksi ihmiset eivät aina muuta toimintaansa vakuuttavankaan tiedon perusteella. Eksperiantialismi pyrkii viemään oppimisen käytännön tasolle asti, jolloin oppiminen ymmärretään lähinnä toimintana. Eksperiatialismi korostaakin kokemuksen merkitystä. Yksilöllisyyttä ja sosiaalisuutta korostava humanismi alleviivaa oppijan ja opettajan välistä dialogia, kriittistä asennetta ja yhteistoiminnallisuutta, joskus jopa oppimistulosten kustannuksella. Sen sijaan, että oppimisteorioita tarkasteltaisiin toisilleen vaihtoehtoisina malleina, tulee niitä tarkastella henkilökohtaisen oppimiskäsityksen rakennusaineina. Näiden rakennusaineiden pohjalta niin oppijat kuin opettajatkin pyrkivät ymmärtämään oppimisen eri ilmiöitä. Poikela & Poikela (1997) ovat erotelleet oppimisteoreettiset suuntaukset niiden fokuksen (ytimen) ja metaorientaation (tiedon tehtävän) sekä arvioinnin ja ongelmaratkaisun tapojen perustella (Järvinen & Koivisto & Poikela 2000, 80 82).

17 17 Teoriasuuntaus Moderni muoto esim. Fokus Meta orientaatio Arvionti Ongelmanratkaisu Behaviorismi mallioppiminen refleksio transmissio ulkoinen kontrolli suorituskeskeisyys Kognitivismi konstruktiivinen oppiminen kognitio transmissio/ transaktio tiedon hallinta ratkaisukeskeisyys Eksperientialismi kontekstuaalinen oppiminen reflektio transaktio/ transformaatio osaamisen arviointi prosessikeskeisyys Humanismi yhteis-toiminnallinen oppiminen interaktio transmissio/ transaktio/ transformaatio interaktion laatu kommunikaatiokeskeisyys KUVIO 3 Oppimisteoreettiset suuntaukset (muokattu Poikela E pohjalta). Eniten oppimiskäsityksiä erottelee suhtautuminen oppijan rooliin oppimisen ja opetuksen arviointiprosessissa. Kun oppijan subjekti on rajattu kokonaan prosessin ulkopuolelle, paljastuu behavioristinen ajattelutapa. Opetus organisoidaan oppijan ehdollisen käyttäytymisen perusteella ja kontrolloidaan päätekäyttäytymistavoitteiden mukaan. Metaorientaationa on transmissio (tiedonsiirto), jolloin oppiminen on enemmän tehtävien suorittamista kuin ongelmanratkaisua. Mikäli tiedon siirtämiseen liittyy arviointia, kyse on ulkopuolisen kontrolloijan vaatimasta palaute- tai mittaustehtävästä. (Järvinen & Koivisto & Poikela 2000.) Behavioristisen suuntauksen ytimenä on refleksio eli se fokusoituu ehdollistamiseen perustuvaan oppimiseen. Kognitiivinen suuntaus kohdentuu kognitioon eli oppijan mielessä tapahtuvaan tiedon muodostamiseen. Eksperientialistisen eli kokemuksellisen oppimisen ydin on reflektio, jolla on tärkeä merkitys niin oppimisessa kuin arvioinnissakin. Humanistisen suuntauksen ytimenä on interaktio, joka korostaa vuorovaikutuksen ja kommunikaation merkitystä oppimisessa. 3.2 Organisaation oppiminen Oppiva organisaatio on kehittämissuuntaus, joka yhdistää kognitiivisen oppimisajattelun monimutkaiseen ja systeemiseen käsitykseen muuttuvasta todellisuudesta. Oppiva

18 18 organisaatio tarkastelee organisaatiotoimintaa dynaamisena järjestelmänä. Organisaatio muuttuu jatkuvasti pyrkiessään vastaamaan toimintaympäristön uusiin haasteisiin. Toisaalta organisaatio osallistuu itse vuorovaikutuksessa toimintaympäristönsä muokkaamiseen. Aiemmin hyviksi todetut menettelytavat eivät enää päde, vaan organisaation on opeteltava uusia tapoja toimia. Organisaatioissa tapahtuvaa oppimista on tutkimuskirjallisuudessa lähestytty erilaisista näkökulmista. kuten työn ohessa oppiminen, työyhteisössä oppiminen ja oppiva organisaatio tai ekspansiivinen oppiminen. Työyhteisöjen ja organisaatioiden kehittymistä ja oppimista vuorovaikutussuhteissa on käsitteellistetty eri tavoin. Wenger (1999) erottaa kolme yhteisöön liittyvää tekijää, jotka ovat oppimisen kannalta keskeisiä. Ensinnäkin yhteisöllä on yhteisesti jaettu tehtävä tai projekti, josta yhteisö ottaa vastuun. Yhteisön jäsenet sitoutuvat projektin toteutukseen. Toiseksi yhteisö sitoutuu vastavuoroisen toiminnan kautta tekemään yhdessä asioita. Yhteisöä sitoo toisiinsa yhteiset käytänteet ja tarve pitää yhteisö koossa. Kolmanneksi yhteisöllä on yhteisesti jaettu välineistö, joka sisältää tarinoita, diskursseja, tyylejä, toimintoja, artefakteja ja käsitteitä. Henkilökohtaisella tasolla oppimisessa on usein kyse muutokseen liittyvästä identiteettityöstä. (Wenger 1999.) Yhdeksänkymmentäluvun jälkipuoliskolla oppimisen tutkimuksessa korostui työelämässä tapahtuva yksilön, yhteisön ja ryhmien oppimisen tutkimus (Eteläpelto & Tynjälä 1999, 9). Tapio Vahervan (1999, 95) mukaan työpaikka pystyy parhaimmillaan olemaan työntekijän näkökulmasta luovuuteen kannustava oppimisympäristö. Työpaikka voi olla paikka, jossa on mahdollisuus itsensä kehittämiseen ja uudenlaisten asioiden kokemiseen. Vaherva (1999) korostaa, että yhä enemmän työssä oppimisesta puhutaan kokonaisvaltaisena tapahtuma. Hänen mukaansa henkilöstökoulutus on vain osa työssä oppimista, koska se on työnantajan kustantamaa koulutusta, jolla on selkeät organisaation tavoitteet. Vahervan mielestä nykyisin ei niinkään mietitä, miten ja millaisin koulutuksin voidaan tukea teoriapainotteista opetusta, vaan pohditaan, miten ulkopuolisten antamat koulutukset voivat tukea työssä eri tavoin tapahtuvaa oppimista. (Vaherva 1999, ) Henkilöstökoulutuksia on kritisoitu niiden epäluonnollisista, luokkamaisista opetusympäristöistä. Nykyisin parempana vaihtoehtona pidetäänkin tavallisissa työ- ja arkitilanteissa sekä ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista. Kun oppijalla on välitön

19 19 ja omakohtainen halu toimia tarkoituksenmukaisesti, yleensä hän myös samalla oppii. Kuitenkin Eteläpelto ja Rasku-Puttonen (1999) painottavat, ettei työssä tai arjessa oppimista voida pitää yksimielisesti parempana oppimisena kuin koulussa tai koulutuksissa oppimista. Oppiminen ja sen laatu riippuu aina ihmisestä ja hänen taipumuksistaan. (Eteläpelto & Rasku-Puttonen 1999, ) Mitä sitten on organisaation tasolla tapahtuva oppiminen? Onko se vain yksilöiden oppimista naamioituna organisaation käsitteeseen? Otalan (2000) mukaan oppivaa organisaatiota koskevaa keskustelua on käyty jo 1970-luvulta lähtien. Eri organisaatiotutkijat ovat koettaneet määritellä, miten organisaatio voi hyödyntää työntekijöidensä oppimista. Lisäksi tutkijoita on kiinnostanut, millainen organisaation oppimisprosessi on ylipäätään ja miten organisaatio käsittelee tietoa. (Otalan 2000, 163) Oppivan organisaation uranuurtajista esimerkiksi Chris Argyriksen, Peter M. Sengen ja kolmikko Mike Pedlerin, Tom Boydellin ja John Burgoynen ajatuksia on siteerattu alan julkaisuissa laajasti. Argyris teki oman tuotantonsa lisäksi paljon tutkimustyötä Donald A. Schönin kanssa ja heidän yksi tunnetuimpia teoksiaan on vuonna 1978 julkaistu Organizational Learning: A Theory of Action Perspective. Argyriksen lähtökohta oppivaan organisaatioon on yksilöiden ja ryhmien näkökulma. Hänen lähestymistapansa muuttui tutkimusten edetessä kuitenkin lähemmäksi kokonaisvaltaista organisaation tutkimusta. Pedler, Boydell ja Burgoyne ovat puolestaan tutkineet oppivan organisaation rakenteita muun muassa johdon ja ryhmien näkemysten pohjalta. Hekin ovat Moilasen (2001b, 60) mukaan liikkuneet vuosien varrella kohti kokonaisvaltaisempaa oppivan organisaation käsitystä. Senge ei ole suoranaisesti määritellyt teksteistään, mitä on oppiva organisaatio, mutta hänen kehittämänsä viisi oppivan organisaation periaatetta lähestyvät aihetta eri näkökulmista. Senge (1990) puhuu yksilön pätevyydestä (personal mastery), ajattelumalleista (mental models), yhteisen vision rakentamisesta (building shared vision) ja tiimioppimisesta (team learning). Raili Moilasen (2001b, 63) mukaan Sengen käsitys oppivasta organisaatiosta on Argyriksen tapaan vuosien varrella monipuolistunut ja syventynyt. Senge on lisännyt viiteen periaatteeseensa myöhemmin organisaation arkkitehtuurin, laajemmat toimintaa ohjaavat periaatteet ja oppimisen tulokset. Senge

20 20 (1996, 7) toteaa, että hänen oppejaan soveltavan täytyy olla elinikäinen oppija, joka ymmärtää, ettei koskaan voi lakata kehittymästä ja kehittämästä itseään. Alasoinin (1999) mukaan oppivalle organisaatiolle ei ole olemassa yleisesti hyväksyttyä määritelmää tai konseptia, vaan määritelmien ja konseptien pohjalta voidaan erottaa lähinnä periaatteita, joista eri asiantuntijoiden kesken vallitsee yhteisymmärrys. - henkilöstön monitaitoisuus ja monipuoliset tehtäväkuvat - ammatillista ja henkilökohtaista kehittymistä tukeva työkierto - tiimimäiset, verkostomaiset ym. yhteistoiminnalliset työskentelytavat - valtuuttava johtamistapa - henkilöstön laaja osallistuminen kehitystoimintaan - organisaation kiinteä tuotanto ja kehittämisyhteistyö muiden organisaatioiden, asiakkaiden sekä tutkimus- ja koulutusinstituutioiden ym. tukiorganisaatioiden kanssa - osaamiseen, tuloksellisuuteen ja laatuun sidotut kannustusjärjestelmät LUETTELO 1 Oppivan organisaation periaatteita Alasoinin (1999, 2) mukaan. Oppivan organisaation mallin mukaan organisaatiolla on kokemusperäistä, kasaantunutta kyvykkyyttä sopeutua vähittäin tai muuttaa radikaalista toiminnan lähtökohtia, tai jopa keksiä täysin uusia, ennen kokemattomia tarkoituksia, perusteita ja toimintatapoja. Argyriksen & Schönin (1978) mukaan ensimmäisen asteen oppiminen auttaa organisaatiota hyödyntämään aikaisempia kokemuksiaan, keksimään syy- ja seuraussuhteita sekä korjaamaan toimintaansa. Toisen asteen oppimista tarvitaan, kun perusarvoja, normeja ja toimintapolitiikkaa täytyy muuttaa ongelman ratkaisemiseksi. Tämä johtaa myös johdon toimintamallien uusimiseen. Kun ero toimintaympäristön ja toimintamallien välillä on riittävän suuri, toimintamalli ei enää tarjoa riittäviä puitteita oppimiselle. Tarvitaan toimintamallin radikaalia uudistamista ja olemassa olevien oppimisprosessien takana olevien perusolettamusten muuttamista. Tätä kutsutaan deutero-oppimiseksi (Argyris & Schön 1978).

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Vanajaveden Rotaryklubi Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Organisaatio, systeemi, verkostot Yksilöiden ja tiimin kasvumahdollisuudet, oppiminen Tiimin tehtäväalue, toiminnan

Lisätiedot

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka

Lisätiedot

Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita. Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013

Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita. Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013 Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013 Kompleksisuus ja dynaamisuus Kuntien kuten muidenkin organisaatioiden nähdään toimivan

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Autenttisuutta arviointiin

Autenttisuutta arviointiin Autenttisuutta arviointiin Laadun arvioinnin toteutuminen YAMKkoulutusohjelmissa Päivi Huotari, Salla Sipari & Liisa Vanhanen-Nuutinen Raportointi: vahvuudet, kehittämisalueet ja hyvät käytänteet Arviointikriteeristön

Lisätiedot

ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN

ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN LEAD13 3.9. 2013 Helsinki ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN Prof. Aino Kianto Lappeenrannan teknillinen yliopisto aino.kianto@lut.fi Sisältö Organisaation uudistumiskyky Uudistumiskyvyn avaintekijät

Lisätiedot

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset.

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset. Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Pirkko Haikola 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - opettaja, aikuiskouluttaja/ryhmänohjaaja, kokemuskouluttaja 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna Pixabay Minna Rytkönen TtT, TH, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos minna.rytkonen@uef.fi

Lisätiedot

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.

Lisätiedot

Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kaksi näkökulmaa verkoston määrittelyyn 1. Abstrakti määritelmä: verkosto

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten

Lisätiedot

Opettaja pedagogisena johtajana

Opettaja pedagogisena johtajana Eeva Hujala Tampereen yliopisto Opettaja pedagogisena johtajana Potkua pedagogiikkaan Turussa 29.4.2014 Wanha wirsi Pohjanmaalta Asioiden paljous usein näköalat peittää anna silloin rohkeus syrjään kaikki

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

www.okry.fi KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus

www.okry.fi KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus JÄRJESTÖT VAIKUTTAJINA 1(2) Järjestöissä kaikki ovat

Lisätiedot

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI

Lisätiedot

Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus

Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus Bjarne Andersson Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuopio 19.11.2009 Miten suositus toimii? KT ja järjestöt

Lisätiedot

Täydellisen oppimisen malli

Täydellisen oppimisen malli Täydellisen oppimisen malli Yrjö Engeström: Perustietoa opetuksesta. Helsinki 1991 Johtaa korkealaatuiseen tietoon Opittavan aineksen itsenäiseen hallintaan Kykyyn soveltaa sitä uusissa tilanteissa Oppilas

Lisätiedot

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle - ratkaisu vai ongelma? Educa-messut 24.1.2014 Leena Jokinen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Vaihtoehtoisten henkilökohtaisten tulevaisuuksien hahmottamista

Lisätiedot

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Suomalaista sotea rakentamassa Lapin sairaanhoitopiiri Rovaniemi KTT, dos. Mikko Luoma 19.5.2016 Kuka? Mikko

Lisätiedot

Johtajuus on työyhteisön erilaisin ja yksinäisin rooli, mutta tärkein voimavara!

Johtajuus on työyhteisön erilaisin ja yksinäisin rooli, mutta tärkein voimavara! 1 Esimiesvalmennus entistä tietoisempaan johtajuuteen Johtajuus on työyhteisön erilaisin ja yksinäisin rooli, mutta tärkein voimavara! Hyvä johtaja ja esimies! Tarvitsetko ajan ja paikan, missä voit tutkia

Lisätiedot

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Juhlavuoden työpaja 2.9.2014. Liikettä koulutukseen yrittäjyyskasvatuksella tuottavaa oppimista

Juhlavuoden työpaja 2.9.2014. Liikettä koulutukseen yrittäjyyskasvatuksella tuottavaa oppimista Juhlavuoden työpaja 2.9.2014 Liikettä koulutukseen yrittäjyyskasvatuksella tuottavaa oppimista 9.00-9.15 Seminaarin avaus Esa Virkkula, Martti Pietilä 9.15 9.45 Jaana Seikkula Leino, dosentti, projektipäällikkö

Lisätiedot

Kirjaesittely kirjasta Stenvall, Virtanen 2007: Muutosta johtamassa

Kirjaesittely kirjasta Stenvall, Virtanen 2007: Muutosta johtamassa Kirjaesittely kirjasta Stenvall, Virtanen 2007: Muutosta johtamassa Kirja on epätyypillinen muutosjohtamista käsittelevä teos Kokemuksen ja teoreettisen yhdistelmä 4.2.2011 Lahja Harju 1 Kirjan jokaisen

Lisätiedot

Kuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline

Kuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline Kuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline TIE EHTYMÄTTÖMIIN IHMISSUHTEISIIN Reflekta pähkinänkuoressa Reflekta Oy on työhyvinvoinnin kehittämiseen ja kestävään kehitykseen erikoistunut

Lisätiedot

Strateginen johtaminen tässä ajassa. Henry-foorumi KTT Mikko Luoma, JTO 9.11.2010

Strateginen johtaminen tässä ajassa. Henry-foorumi KTT Mikko Luoma, JTO 9.11.2010 Strateginen johtaminen tässä ajassa Henry-foorumi KTT Mikko Luoma, JTO 9.11.2010 Strateginen johtaminen organisaation ohjaavana voimana Vakiintuneen johtamisajattelun ja -tutkimuksen mukaan strategia muodostaa

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS)

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) S I S Ä L T Ö I Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon osat ja muodostuminen ---------------------------------------- 3 II Yritysjohtamisen

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU Perusopetuslaki 628/1998 Perusopetusasetus 852/1998 Valtioneuvoston asetus perusopetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi?

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Toimintaympäristön muutos Työ, oppiminen ja oppimisen tavat muuttuvat yhteiskunnan ja työelämän muutoksen

Lisätiedot

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

Opetuskulttuurin muutoksen läpivieminen

Opetuskulttuurin muutoksen läpivieminen Opetuskulttuurin muutoksen läpivieminen Valtakunnallisetvirtuaaliopetuspäivät 23-24.11.2009 VesaPakarinen Mitä on opetuskulttuuri? Arvot Tavat Uskomukset Oletetut toimintatavat Oppimisympäristöt Muutos

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään ALKUVAIHEEN MINEN MISALUEET Tasot ALAN TEORIOIDEN, KÄSITTEIDEN, ME- NETELMIEN JA PE- RIAATTEIDEN MINEN 5 - käyttää keskeisiä teorioita, käsitteitä ja menetelmiä johdonmukaisesti erilaisissa - kirjoittaa

Lisätiedot

Millaiset reunaehdot uusin johtamistutkimus antaa johtamiselle?

Millaiset reunaehdot uusin johtamistutkimus antaa johtamiselle? Kilpailuylivoimaa johtamisen avulla 1.6.2010 Mitkä ovat oikeita kysymyksiä? Millaiset reunaehdot uusin johtamistutkimus j antaa johtamiselle? Väitöstutkimuksen tarkoitus TUTKIMUSKYSYMYS: Onko löydettävissä

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014

Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014 Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014 Henrietta Grönlund Helsingin yliopisto / HelsinkiMissio ry Henrietta Grönlund / henrietta.gronlund@helsinki.fi www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ Sosiaalipedagoginen työote tarkastelussa 1 Johdanto 1.1 Tutkimuksen tarkoitus, kohteet ja tehtävät 1.2 Tutkimusongelmat

Lisätiedot

Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut

Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut TÄNÄÄN 2.10. Henna/Irma Yhteisestä prosessista Missä kehyksessä opetuutori ohjaa? Mikä merkitys HOPS/kehityskeskusteluilla

Lisätiedot

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

22.10.2014 M.Andersson

22.10.2014 M.Andersson 1 Kommenttipuheenvuoro: Reflektiivinen työote Mll:n seminaari Helsinki Maarit Andersson, kehittämispäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto 2 Aluksi Vallitseva yhteiskunnallinen tilanne, kuntien taloudellinen

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo

Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo Keijo Mäenpää Liikkeenjohdon konsultti Diplomi-insinööri Tavoitteena Sujuvasti toimiva kyvykäs organisaatio

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS Yhden päivän mittaiset (6h) koulutustilaisuudet: "Tulevaisuuden koulu - mitä suuntaviivoja ops2016 antaa koulun ja opetuksen kehittämiseen" - uuden opetussuunnitelmaluonnoksen

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

VAPAUS OPPIA JA SIVISTYSOSAAMISEN HYÖDYT. Esa Poikela KSL:n 50-vuotisjuhlaseminaari Kirjantalo 28.10.2014 Helsinki

VAPAUS OPPIA JA SIVISTYSOSAAMISEN HYÖDYT. Esa Poikela KSL:n 50-vuotisjuhlaseminaari Kirjantalo 28.10.2014 Helsinki VAPAUS OPPIA JA SIVISTYSOSAAMISEN HYÖDYT Esa Poikela KSL:n 50-vuotisjuhlaseminaari Kirjantalo 28.10.2014 Helsinki OMA OPPIMINEN JA KSL - palveluksessa 1981 1984 - koulutussuunnittelija, lyhytkursseista

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana People-centric problem solving Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana Gemic on strategiseen tutkimukseen, ihmislähtöisiin innovaatioihin ja liiketoiminnan kehittämiseen erikoistunut konsulttitoimisto.

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Tuotanto, konseptit, oppiminen yritystoiminnan kehittämisen uudet näkökulmat 25.5.2011 Aalto-yliopiston

Lisätiedot

- ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset..

- ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset.. 1 - ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset.. 2 - koulutus = - kasvatuksen osa-alue; - tapa järjestää opetus; - prosessi hankkia tutkinto; - se, jokin, johon hakeudutaan oppimaan ja opiskelemaan;

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI RAAHEN OPETUSTOIMI Opetustoimen Strategia 2015 Op.ltk. 14.09.2011 131 Sisällysluettelo 1. Opetustoimen keskeiset menestystekijät 3 2. Opetustoimen toimintaa ohjaavat periaatteet

Lisätiedot

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 TAVOITTEET 12.8.2009 TYÖSKENTELYLLE TEEMA Ammattimainen yhteistyö moniammatillisessa

Lisätiedot

Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina

Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina Lauri Korkeaoja Hallituksen puheenjohtaja Teemat 1) Järjestöt Suomessa 2) Sosiaali ja terveyssektorin erityispiirteitä suomalaisessa yhteiskunnassa 3) Sote järjestöt

Lisätiedot

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta Ahola, Anttonen ja Paavola Työelämän tulevaisuudesta 2 miljardia katoaa vuoteen 2030 mennessä (tehdastyö, kaivostyö, viljely, koulutus jne.) Suomessa oleva

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Professori Esa Saarinen & Prof. Raimo P. Hämäläinen Systeeminalyysin laboratorio

Professori Esa Saarinen & Prof. Raimo P. Hämäläinen Systeeminalyysin laboratorio Professori Esa Saarinen & Systeemiäly Prof. Raimo P. Hämäläinen Systeeminalyysin laboratorio Systeemitieteet Systeemi- ja operaatiotutkimus Paremmaksi tekemisen tiede Ongelmanratkaisua monimutkaisissa

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

UUSI OPETTAJUUS UUSI OPETTAJUUS MIKÄ ON KOULUTUKSEN TARKOITUS?

UUSI OPETTAJUUS UUSI OPETTAJUUS MIKÄ ON KOULUTUKSEN TARKOITUS? UUSI OPETTAJUUS OLLI LUUKKAINEN JOHTAJA HÄMEENLINNAN AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU olli.luukkainen@hamk.fi 1 UUSI OPETTAJUUS MEIDÄN ON OPITTAVA SUUNTAAMAAN KULKUMME TÄHTIEN, EIKÄ JOKAISEN OHI KULKEVAN

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

FARAX johtamisstrategian räätälöinti

FARAX johtamisstrategian räätälöinti FARAX johtamisstrategian räätälöinti Sisältö Taustaa Johtamisstrategian luominen ja instrumentin luominen Hyödyt ja referenssit Esimerkkejä matriiseista Prosessi Taustaa Esityksessä käydään läpi FaraxGroupin

Lisätiedot

Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle. Kati Lundgren

Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle. Kati Lundgren Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle Kati Lundgren 1 Oppimisympäristön määrittelyä Paikka, tila tai toimintakäytäntö, jonka tarkoitus on edistää oppimista (Manninen & Pesonen

Lisätiedot

Pedagoginen johtaminen. Pro gradu tutkielma Marko Rutanen

Pedagoginen johtaminen. Pro gradu tutkielma Marko Rutanen Pedagoginen johtaminen Pro gradu tutkielma Marko Rutanen Kipinöitä organisaatio muutos: pienestä ja matalasta, suureen ja hierarkkiseen globaali näkökulma: kilpailutekijänä osaaminen ja sen kehittäminen

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Strategia, toimintasuunnitelmat ja kehittäminen. Varpu Ylhäinen

Strategia, toimintasuunnitelmat ja kehittäminen. Varpu Ylhäinen Strategia, toimintasuunnitelmat ja kehittäminen Varpu Ylhäinen Kaiken viisauden alku on tosiasiain tunnustaminen J.K. Paasikiven lempilausahdus, joka on hänen patsaansa jalustassa Kampissa 7.3.2015 Copyright

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

Tehokas strategia ja toimeenpano

Tehokas strategia ja toimeenpano Opetusministeriö Korkeakoulujen ja tiedelaitosten sopimusneuvotteluihin valmistautuminen vuonna 2009 seminaari Helsinki Kari Neilimo vuorineuvos, taloustiet.tri Tehokas strategia ja toimeenpano Tehokas

Lisätiedot

Moniammatillista yhteistyötä kehittämässä. Neljän Tuulen Seminaari VTT, sosiaalipsykologi Kaarina Isoherranen

Moniammatillista yhteistyötä kehittämässä. Neljän Tuulen Seminaari VTT, sosiaalipsykologi Kaarina Isoherranen Moniammatillista yhteistyötä kehittämässä Neljän Tuulen Seminaari 19.3.2014 VTT, sosiaalipsykologi Kaarina Isoherranen Moniammatillisuus-käsitteen teoreettiset juuret Taustalla systeeminen ajattelu - kokonaisuus

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Vaaratapahtuma syyllistymis- vai oppimisprosessi? Vaaratapahtumista toiminnan kehittämiseen

SISÄLTÖ. Vaaratapahtuma syyllistymis- vai oppimisprosessi? Vaaratapahtumista toiminnan kehittämiseen Vaaratapahtuma syyllistymis- vai oppimisprosessi? 13.10.2011 Marina Kinnunen Laatupäällikkö KTT, Sh marina.kinnunen@vshp.fi SISÄLTÖ Vaaratapahtumista toiminnan kehittämiseen Inhimilliseen toimintaan liittyy

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

TAVOITE EDELLYTTÄÄ. Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto. Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers)

TAVOITE EDELLYTTÄÄ. Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto. Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers) MITÄ HYVÄ SMART TAVOITE EDELLYTTÄÄ ÄÄ? Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers) Tarpeet Fysiologiset Psykologiset Sosiaaliset

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE Maria Ruokonen 10.3.2013 Tunne itsesi ja tunnista unelmasi. Ymmärrä missä olet kaikkein vahvin. Miksi teet sitä mitä teet? Löydä oma intohimosi. Menestymme sellaisissa

Lisätiedot

Innovaatioilmaston muutostalkoot Inno-barometri 2011-14. 3.12.2014 Ruoholahti

Innovaatioilmaston muutostalkoot Inno-barometri 2011-14. 3.12.2014 Ruoholahti Innovaatioilmaston muutostalkoot Inno-barometri 2011-14 3.12.2014 Ruoholahti Organisaation innovaatiokyvykkyys = TIEDOT + TAIDOT = OSAAMINEN * ALUSTAT Innovaatioilmasto ja -kulttuuri Tahtotila ja tavoitteet

Lisätiedot