Oppiminen järjestöorganisaatiossa Nyyti ry oppivana organisaationa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Oppiminen järjestöorganisaatiossa Nyyti ry oppivana organisaationa"

Transkriptio

1 Oppiminen järjestöorganisaatiossa Nyyti ry oppivana organisaationa Ville Väärälä Pro gradu -tutkielma Kasvatustiede Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Toukokuu 2007

2 1 Johdanto Käsitteitä Organisaatiotutkimus ja organisaation käsite Visiot ja tavoitteet Arvot toiminnan perustana Oppiminen organisaatiossa ja työelämässä Oppimisteoriat Organisaation oppiminen Oppivan organisaation kritiikkiä Tutkimuskohde Nyytin organisaatio Nyyti ry:n toimintakenttä Tutkimustavoite ja tutkimusongelmat Laadullinen tapaus- ja toimintatutkimus Teemahaastattelu tutkimusmenetelmänä Tutkimuksen kulku ja aineiston käsittely Nyyti oppivana organisaationa Visiot ja tavoitteet Selkeä perustehtävä Toiminnan suunnitelmallisuus Johtajuus Jaettu johtajuus Tiimityöskentely ja demokraattinen päätöksenteko Organisaatiokulttuuri Yhteisöllinen toimintatapa Innovatiivinen toimintakulttuuri Avoin ilmapiiri Organisaation rakenne Rakenteelliset ja sisällölliset muutokset Työtehtävät ja vastuualueet Verkostomainen yhteistyö Tiedon hallinta Sisäinen tiedottaminen Ulkoinen tiedottaminen...60

3 6.5.3 Dokumentoinnin ja hiljaisen tiedon suhde Osaaminen Ydinosaaminen Oppimaan oppiminen Tulos ja arviointi Oman toiminnan arviointi Palaute ja asiakaslähtöisyys Johtopäätökset Luotettavuus Pohdintaa...74 Lähteet...76 Liitteet...81 Liite 1: Teemahaastattelukysymykset...81 Liite 2: Aineiston luokittelu...82

4 1 Johdanto Järjestöjen määrä Suomessa on kasvanut tasaisesti lukujen vaihteessa tapahtuneen poliittisen murroksen ja taantumisen jälkeen. Suomen sanotaan olevan paitsi tuhansien järvien maa, myös tuhansien yhdistysten maa. Muuttuvien toimintaympäristöjen myötä myös järjestöissä on virinnyt tarve mukauttaa itseään siten, että toiminta vastaisi järjestön tarkoitusta. Etenkin opiskelijajärjestöjen toimintaa ja kehittymistä on tutkittu varsin vähän, vaikkakin on selvä että yhteiskunnallisessa kontekstissa opiskelijajärjestöjen rooli on merkittävä. Oppivan organisaation teorian hyödyntäminen on tehnyt tuloaan järjestötoimintaan jo jonkin aikaa. Oppivan organisaation teorioiden mahdollisuuksia järjestöorganisaation kannalta on alettu tutkia vasta viime aikoina. Periaatteessa järjestöt tietävät, että oppivan organisaation mahdollisuudet ovat valtavat, mutta todellisuudessa kokevat niiden olevan heidän ulottumattomissaan. Tämä opinnäytetyö pyrkii löytämään kosketuspintaa oppivan organisaation periaatteiden mukaan toimivaan järjestöön ja sen muutosprosesseihin. Nyyti ry on järjestönä varsin nuori, mutta on viime aikoina laajentunut voimakkaasti. Toiminnan laajentuminen ja kehittyminen on osa Nyytin tällä hetkellä läpikäymää haastavaa muutosprosessia. Kiinnostukseni aiheeseen heräsi vuonna 2003 työskenneltyäni vuoden ajan suunnittelijana Nyyti ry:ssä Opetusministeriön rahoittamassa Yhdessä yhteisöksi -jatkoprojektissa. Koska olen itse toiminut eri tehtävissä monissa eri järjestöissä, oli luontevaa löytää mielenkiintoinen tutkimustehtävä järjestömaailmasta. Kokemukseni Nyytistä työnantajana vahvisti tätä mielenkiintoa entisestään. Tämä opinnäytetyö on osa Opetusministeriön rahoittamaa tutkimusta, jonka keskeisenä tavoitteena on löytää Nyyti ry:lle sellainen toimintamalli, jota voitaisiin hyödyntää laajemmin myös ammattikorkeakouluissa, ammatillisissa oppilaitoksissa ja lukioissa. Opetusministeriön tutkimukseen sisältyy myös FM. Antti Ilolakson pro gradu -tutkielma. Ilolakson pro gradu -tutkielma tarkastelee Nyytin organisaation ja toiminnan kehittymistä ja järjestön roolin muuttumista suhteessa korkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollossa tapahtuneisiin muutoksiin viimeisen 20 vuoden aikana. Näistä kahdesta tutkimuksesta tehtävässä yhteenvedossa arvioidaan oppivan organisaation periaatteille pohjautuvan

5 5 toimintamallin yleistettävyyttä ja kehittämismahdollisuuksia myös muiden kuin korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa tehtävässä mielen hyvinvointityössä. Tässä opinnäytetyössä on lähdetty selvittämään: 1. Miten Nyyti ry toteuttaa oppivan organisaation periaatteita toiminnassaan? 2. Millaisia vaikutuksia oppivan organisaation periaatteiden toteuttamisella on ollut? Näihin kysymyksiin olen pyrkinyt löytämään vastauksen seuraavien Nyytiä koskevien apukysymysten avulla: Mikä merkitys arvoilla on toiminnan ohjaamisessa? Miten yhteinen visio ja tavoitteet muodostuvat? Kuinka hyvin toiminta vastaa oppivan organisaation periaatteita? Miten toimintaa toteutetaan? Miten toiminta vastaa ympäristön muutokseen? Onko organisaatio oppinut omasta toiminnastaan? Työssä tarkastellaan, miten järjestö arvioi omaa toimintaansa ja miten siinä toteutuvat ne kriteerit, jotka on teoriaosassa esitetty vastaamaan tämänhetkisiä käsityksiä oppivan organisaation toimintaperiaatteista. Vaikka tässä opinnäytetyössä on määritelty oppivan organisaation perusperiaatteet, on lähestymisessä huomioitava erilaisetkin näkemykset oppivan organisaation määritelmistä. Lisäksi on huomioitava se, onko oppivan organisaation tilan saavuttaminen ylipäänsä mahdollista. Tämä kysymys on pyritty säilyttämään läpi tutkielman. Tutkimukseni jakaantuu yhdeksään päälukuun. Luvussa kaksi käsittelen tutkimukseni käsitteistöä sekä teoreettista taustaa eli organisaation tutkimusta yleisellä tasolla. Kolmannessa pääluvussa esittelen oppivan organisaation teoriaa ja määrittelen oppimisen ja työssä oppimisen käsitteitä. Tutkimuskohteestani Nyytistä ja valituista tutkimusmenetelmistä kerron tarkemmin luvuissa neljä ja viisi. Kuudennessa luvussa esittelen analyysin perusteella sadut tutkimuksen tulokset. Seitsemännessä luvussa käsittelen tutkimukseni johtopäätöksiä. Luvuissa 8 ja 9 selvitän tutkimukseni luotettavuutta sekä käsittelen jatkotutkimusaiheita.

6 6 2 Käsitteitä 2.1 Organisaatiotutkimus ja organisaation käsite Lähestyn Nyyti ry:tä sekä yksilöiden että organisaation tasolta. Käyn seuraavassa lyhyesti läpi organisaatiotutkimuksen historiaa ja avaan hieman organisaation monitasoista käsitettä. Tarkoituksenani on selventää, millainen organisaatio tutkimuskohteeni on ja mitä organisaatiolla tässä yhteydessä tarkoitan. Organisaatioita on tutkittu jo pitkään esimerkiksi taloustieteissä ja yhteiskuntatieteissä. Perinteisen organisaatioteorian puolelta 1900-luvun alussa aiheesta kirjoittaneet Frederick Winslow Taylor ja Max Weber ovat tutkijoista tunnetuimpia. Edellä mainitut käsittelivät tutkimuksissaan yrityksiä tehokkuuden ja johdon näkökulmasta. Heidän jälkeensä aihetta ovat lähestyneet muun muassa Abraham H. Maslow (1943) ja Douglas Murray McGregor (1957) työntekijöiden ja työvoiman perspektiivistä. Strukturalistisen organisaatioteorian klassikoista on mainittava ainakin Henry Mintzbergin (1979) The Five Basic Parts of the Organization. Yhtä tunnettu on myös Daniel Katzin ja Robert L. Kahnin (1966) kirjoitus Organizations and the System Concept. Lähemmäksi tätä päivää tultaessa on organisaatiotutkimuksen painopiste siirtynyt yhä enemmän organisaatiokulttuurin, organisatorisen oppimisen, tiedonkulun ja viestinnän tutkimiseen. Edgar H. Schein (1992) määritteli jo 1990-luvun alussa organisaatiokulttuurin käsitettä kirjassaan Organizational Culture and Leadership. Janet Fulk ja Geraldine DeSanctis (1999) paneutuivat tutkimuksissaan puolestaan organisaatioissa tapahtuvaan kommunikointiin ja tiedon välitykseen. Organisaatiotutkimuksen alalajeja ovat muun muassa organisaatiotasoiset muutosteoriat, jotka keskittyvät organisaation tai sen osien tarkasteluun muutosprosessissa. Toimintatutkimus, oppivan organisaation ja organisaatiokulttuurin teoriat tutkivat näitä muutoksia organisatorisesta näkökulmasta. (Lämsä & Sajasalo 2001, 5.) Yhdistän tutkimuksessani edellä mainituista oppivan organisaation teoriaa, sovellan joitakin toimintatutkimuksen periaatteita ja keskityn organisatorisen oppimisen kannalta oleellisiin muutosprosesseihin Nyyti ry:ssä.

7 7 Organisaationa voidaan pitää yritystä, tiimiä, yksikköä, julkista organisaatiota, virastoa, järjestöä, laitosta, koulua, kuntaa, kaupunkia ja kansakuntaa. Leenamaija Otala (2005) mainitsee, että organisaatio on yleensä niin sanottu elimellinen kokonaisuus tai sellaisen hallinnollinen tai toiminnallinen osa, joka sisältää erilaisia käskysuhteita ihmisten välillä. Raili Moilanen (2001a) jakaa puolestaan organisaatiokäsitteen kahteen: toisaalta hän tarkoittaa organisaatiolla laajaa organisatorista kokonaisuutta, toisaalta organisaation voi käsittää siinä työskentelevien yksilöiden joukoksi. (Moilanen 2001a, 42.) Tuomo Takala (1999) toteaa, että organisaatioita luodaan aina ihmisten yhteistoiminnan järjestämiseksi. Hänen mukaansa organisaatio on tavoitteellisen toiminnan ympärille luotu ihmisten yhteenliittymä, jonka toiminnan keskeinen osa on johtajuus, leadership, ihmisten johtaminen kohti yhteistä päämäärää. Tässä määritelmässä johtajuus tekee organisaatiosta organisaation. Takala tarkentaa, että organisaatiot tarvitsevat johtajuutta, jotta suorittavan työn tekeminen mahdollistuu. Työtekijöitä on johdettava joko jonkun henkilön tai henkilöryhmän toimesta. Takala painottaa myös organisaation yhteistä päämäärää. Ilman jaettua tavoitetta ei hänen mukaansa voida puhua organisaatiosta. (Takala 1999, ) Organisaatio ei Catherine Caseyn (2002) mielestä välttämättä ole aina vakaa ja toiminnallinen, vaan se voi yhtä hyvin olla monimutkainen, jatkuvassa muutoksessa ja epävarmuudessa elävä yritys tai yhteisö. Casey määrittelee organisaation nykyisin olevan tuotantoon liittyvä ihmissuhdeverkosto, jonka suurin haaste on erilaiset inhimilliset tekijät. Hän puhuu siis organisaation muutoksesta ja sen hallintakeinoista sekä korostaa ihmisten muodostamaa kokonaisuutta. Casey on kiteytyksessään lähellä oppivan organisaation määritelmää. Muutos ja sen hallitseminen on oppivan organisaation yksi keskeisimmistä asioista. Käsittelen oppivaa organisaatiota lähemmin luvussa kolme. (Casey 2002, 15.) Koska ihmissuhteet organisaation sisällä ja verkostoituminen ulkopuolisten toimijoiden kanssa ovat muodostuneet entistä tärkeämmiksi, organisaatioiden rajat hämärtyvät. On entistä vaikeampaa sanoa, missä organisaation raja kulkee ja miten organisaatio ylipäätään määritellään. (Lämsä & Sajasalo 2001, 4.) Strategia on käsitteenä alun perin liittynyt sodankäyntiin. Sana strategia tulee kreikankielisestä sanasta strategos, joka tarkoittaa sodan johtamisen taitoa. Kyse on yleisistä

8 8 psykologisista ja käyttäytymiseen liittyvistä taidoista, joilla vastustus voitetaan ja luodaan yhtenäinen järjestys johtamiseen. Strategia määritellään malliksi tai suunnitelmaksi, joka yhdistää organisaation tärkeimmät tavoitteet, toimintaperiaatteet ja taktiikat yhdeksi eheäksi kokonaisuudeksi. (Toikka 2002, ) Strategiat voivat olla konsernitasoisia, eri organisaatioita yhdistäviä tai yksittäisen organisaation toimintojen suunnittelua. Strategia lisää luottamusta menestymiseen tai valittuun toimintamalliin keskittämällä energian ja tarkkaavaisuuden ydintehtävän toteuttamiseen, pois epäolennaisuuksista. (Kotilehto & Kuosmanen 2001, 74; Quinn 1991, 5-7.) Hansen (1991) tarkastelee strategiaa, strategista ajattelua ja strategista johtamista sekä abstraktina että konkreettisena toimintana. Hansenin mukaan strateginen ajattelu abstraktissa muodossa on visiointia; sen avulla etsitään mahdollisuuksien maailmaa. Visio on luonteeltaan koko työyhteisöä inspiroiva (Hansen 1991, 123). Hansenin näkemyksen mukaan strateginen ajattelu täsmentyy vuorovaikutuksessa. Hän ei käsittele itsereflektiota, vaan tarkoittaa vuorovaikutuksella ihmisten välistä kommunikaatiota. Näin ollen organisaation kaikilla tasoilla on osaamista, jota voidaan hyödyntää eri osa-alueilla. Hansen (1991) havaitsee, että strategisen ajattelun vetovoimaisuutta on hankala tavoitella yksin unelmoimalla. Unelmien kutominen työyhteisön sisällä on keskeisintä. Strateginen ajattelu siis edellyttää yhteisiä johtopäätöksiä organisaation tulevaisuudesta sekä kykyä nähdä ympäröivä toimintakulttuuri erilaisena kuin se vallitsevana hetkenä on. 2.2 Visiot ja tavoitteet Organisaation päämäärä, toiminnan johtavat käsitteet sekä visio kuvaavat johtavien ideoiden kokonaisuutta. Niitä tarkastellaan usein itsenäisinä kokonaisuuksina. Arvosen mukaan näin ei pitäisi toimia, sillä visio sisältyy johtaviin ideoihin. (Arvonen 1991.) Toimintaa ohjaavat periaatteet tulisi nähdä joko filosofiana, johtavina arvoina tai ideoina, jotka määritellään organisaation visiossa. Tämä havainto kyseenalaistaa arkikäytössä

9 9 olleen ajattelumallin visiosta, arvoista ja strategista itsenäisinä, vaiheittaisina prosessin osina. (Arvonen 1991, 69.) Visiotutkijat eivät niin ikään vaiheista strategisen johtamisen kokonaisuutta. He havaitsevat, että visioinnissa muodostuva tulevaisuudenkuva on kokonaisuus joka sopii yhteen organisaation ydintehtävän kanssa. Tällöin tahtotilaan liitetään myös työskentelykulttuuri ja hyväksyttävien työskentelytapojen määrittely arvoina. (Arvonen 1991, 69; Hansen 1991, ; Kotilehto & Kuosmanen ; Näsi 1991, 15.) Visio kuvaa lähitulevaisuuden lisäksi etäisempiä aikoja. Visiolla on siis aikaulottuvuus. Se ulottuu nykyhetkestä ensin lähitulevaisuuteen ja tämän jälkeen pitempiaikaisiin suunnitelmiin. Visiot voidaan luokitella keskipitkän ja pitkän aikavälin suunnitelmiin tai unelmiin. Keskipitkän aikavälin visiot toteutuvat usein. Pitkän aikavälin visiot toteutuvat harvemmin sellaisinaan, sillä muutokset ovat nopeita ja edellyttävät vision päivittämistä ennen pitkän aikavälin vision toteutumista. (Broms & Gahmberg 1987, 122.) Organisaation visiointikykyyn vaikuttavat kaikki organisaation toiminnassa mukana olevat tahot. Järjestöorganisaatiota käsiteltäessä on otettava huomioon myös päätöksenteon poliittinen organisaatioporras. Thom & Ritz (ks. Kirveskari 2003, 37 38) ovat tarkastelleet organisaatiota poliittisen toiminnan kohteena. Heidän luomansa ajattelumallin mukaan riippuvuussuhteiden kiinteys, toimintakulttuuriin sisältyvä ajallinen laajuus ja paikallisen päätöksentekijän tarve/halu puuttua organisaation tuotantoprosessiin määrittävät organisaation työskentelykulttuurin.

10 10 korkea kontrolli Poliittinen sitoutuminen on kiinteä, tavoitteita on paljon, tuloksia mitataan tehokkuudella, poliittinen päiväperho Poliittinen kiinnostus toimintojen johtamiseen niukkaa, tulevaisuuspotentiaali Asiallisesti ja poliittisesti legitimoitu ydintehtävä, laillistettu perustehtävä Tärkeä rooli, mutta normiohjaus vähäistä, jääpolte matala aika KUVIO 1 Normisäätelyn ja ajanhallinnan suhde (Kirveskari 2003, 38, Thom & Ritzin 2000 mukaan). Kuvio 1 osoittaa, että organisaatio, jonka riippuvuussuhde poliittiseen päätöksentekijään on korkea ja aikaulottuvuus lyhyt, ajautuu poliittiseksi päiväperhoksi. Riskialtein on sellainen organisaatio, jonka aikaulottuvuus on pitkä ja normiohjaus vähäistä. Tällaiset organisaatiot eivät kiinnosta poliittisia päätöksentekijöitä. Taloudellisten suhdanteiden ja yhteiskunnallisten odotusten muuttuessa kyseiset organisaatiot ovat vaarassa menettää esimerkiksi toiminnalle välttämättömän julkisen rahoituksen. Useimmilla organisaatioilla on jokin taho, joka rahoittaa toimintaa. Tällöin visiossa tai siitä johdetussa strategiassa ei voida unohtaa omistajien ja rahoittajien odotuksia. Pitkällä aikavälillä rahoittajan ja organisaation suhteen laatu vaikuttaa ratkaisevasti visioiden aikaperspektiiviin. Organisaation selviytymisen kannalta sosiaalisen ympäristön täsmällinen tunnistaminen on merkityksellistä. (Kirveskari 2003, 103.) Visiointi koostuu koko työyhteisön ja asiakkaiden tai johtajan toimenpiteistä. Visio pysyy työyhteisön mielessä merkityksellisenä, mikäli organisaation arvot ovat kirkkaat. Visio kuvaa organisaation suhdetta sosiaaliseen ympäristöön. Ympäristö odottaa, että organisaation tuotanto tai palveluiden laatu vastaavat yhteisön tarpeita. Visiossa otetaan kantaa, miten sosiaalisen ympäristön odotuksiin vastataan. Tällöin yhteiskunnallinen asema voidaan ilmaista vastuu- ja vaikutussuhteina. Vaikutussuhde on kaksisuuntaista

11 11 riippuvuutta. Kirveskarin (2003) mukaan organisaation perustehtävä tai oikeutus lunastetaan sen tuottamien palveluiden kysynnällä ja asiakkaiden tyytyväisyydellä. (Kirveskari 2003, 101.) Organisaation toimintatapa muotoutuu osittain sen mukaan mitä ympäristö ja asiakkaat odottavat. Organisaatiolla on mahdollisuus toimia myös aktiivisesti tarjoten omia näkemyksiä tulevaisuuden kohtaamisen tavoista. Tulevan tahtotilan määrittelyssä organisaation aktiivinen tai passiivinen työskentelytapa sekä sosiaalisen ympäristön tapa käyttää valtaa ovat monimutkaisessa vuorovaikutussuhteessa keskenään. Pitkällä aikavälillä organisaation tapa vastata tulevaisuuden odotuksiin vaikuttaa joko vahvistavasti tai heikentävästi organisaation toiminnan selkeyteen. (Kirveskari 2003, 102) Sosiaalisen ympäristön vaikutus on joko myönteinen tai kielteinen. Ympäristö voi pakottaa organisaation lyhytjänteiseen työskentelyyn (kuvio 1), jolloin tulevaisuus koetaan epäselvänä tai se menettää merkityksensä. Vastaavasti sosiaalinen ympäristö, jossa kannustetaan vapausasteiden käyttöön ja vastuunottoon, edistää kokonaisvaltaista visiointia ja unelmointia pitkälle tulevaisuuteen. Kaksisuuntaisesta vuorovaikutussuhteesta seuraa, että sosiaalinen ympäristö voi olla tärkeä organisaation tulevaisuutta ohjaava tekijä. (Kirveskari 2003, 102.) Tulevaisuus, jonka määrittelemisessä joko organisaatio tai yksilöt ovat itse mukana, koetaan selkeämpänä kuin ulkopuolisten määrittelemä tulevaisuus. Organisaation toimintatapa ja tulevaisuuden selkeys voivat näin ollen vaikuttaa visiointiin. Kuviossa 2 kuvataan toimintaympäristön mahdollista vaikutusta organisaation työskentelytapaan ja vision selkeyteen.

12 12 Selkeä VISIO Epäselvä TOIMINTATAPA Passiivinen Aktiivinen Aktiivinen suhde pitkän aikavälin tulevaisuuteen Vastustaminen Myönteinen suhde lyhyen aikavälin tulevaisuuteen Välttäminen KUVIO 2 Toimintatavan suhde vision selkeyteen ja aikajänteeseen (Kirveskari 2003, 103). Visio on oppivan organisaation toiminnan perusta. Se on Otalan (2000, 192) määrittelyn mukaan selkeä ja konkreettinen tavoite; se on kirjallisesti muotoiltu ajatus, millainen kyseinen yhteisö haluaa olla esimerkiksi viiden vuoden päästä. Moilanen (2001b, 46) kuvaa visiota yhteisesti sovituksi tulevaisuudenkuvaksi. Strategia ja visio antavat oppimiselle suunnan ja voiman (Moilanen 1996, 119). Moilanen (2001b, 46) korostaa jaetun vision tärkeyttä. Hänen mukaansa yhteisö voi tietyn ajan toimia itseohjautuvasti, mutta parempiin tuloksiin päästään, jos työntekijät suuntaavat oppimisresurssinsa koko organisaation kannalta mielekkäästi. Jos organisaatiolla on selkeä visio, mihin tulevaisuudessa ollaan menossa, työntekijät voivat sitoutua paremmin tavoitteiden saavuttamiseen. Visio tarkoittaa konkreettisimmillaan yhteisön strategisia tavoitteita (Otala 2000, 192). Moilaselle (2001b, 15) oppimiseen sitoutuminen jo strategisella tasolla on yksi oppivan organisaation keskeisimmistä periaatteista. Moilanen (2001b, 16) pitää ihanteellisena tilannetta, jossa organisaation oppimisen sisältö voidaan johtaa organisaation tulevaisuuden näkymistä eli strategiasta ja visiosta. Otala (2000, 220) yhtyykin Moilasen sanoihin toteamalla, että oppivan organisaation vision tulisi olla erittäin tärkeä strateginen valinta, jolla olisi oltava pitkäaikainen vaikutus niin organisaation johtamiseen, arvoihin kuin kulttuuriin.

13 13 Moilanen (2001b, 38-39) painottaa, että jos kysymys on yrityksestä tai yhteisöstä, ei riitä, että tehdään yksilökohtaisia kehittämissuunnitelmia. Kun tarkastellaan yksilöiden summaa eli organisaatiota, visio on myös laadittava sen kehittämistarpeille. Strateginen ajattelu vahvistaa Moilasen (2001b, 73) mukaan organisaatiossa kokonaisvaltaisen ajattelun tarvetta. Otala (2000, 258) lisää, että ideaalitapauksessa oppimisstrategia yhdistetään organisaation laatustrategiaan, koska nämä kaksi kulkevat aina käsi kädessä. Otalan (2000, 192) mielestä tavoitteet ovat parhaimmillaan realistisia ja mitattavia. Otala antaa esimerkkeinä hyvin muotoilluista tavoitteista Nokian Renkaiden alan paras kannattavuus ja pohjoismaiden paras asiakastyytyväisyys -lauseet. Kannattavuutta voidaan mitata vertailemalla tulostietoja ja asiakastyytyväisyyttä erilaisien palautekyselyjen vastauksia analysoimalla. 2.3 Arvot toiminnan perustana Tutkimuksessa tarkastelen arvoja yhteisön toimintaa ohjaavan merkityksen kautta, en arvoja filosofisena käsitteenä. Arvot ohjaavat henkilökohtaisia tai sosiaalisesti suosittuja valintoja perususkomuksina tai toivotun käyttäytymisen määritteinä. Moraaliset arvot ja ihanteet voivat kehittyä jopa luonteenpiirteiksi. Tällöin ne saavat yllykkeen merkityksen. Yllykkeet puolestaan saavat halun tietynlaiseen toimintaan. Moraalisia vaatimuksia sisältävät yllykkeet työntävät syrjään itsekkäät vaatimukset. (Turunen 1997, ) Yllykkeet näkyvät myönteisesti ja kielteisesti organisaatioiden toimintatavoissa. Tulevaisuuden kohtaaminen on eettisten ja moraalisten yllykkeiden myönteistä hyödyntämistä organisaatiossa. Arvoilla on merkitystä yksilön ja organisaation käyttäytymisen suuntaamisessa. Arvot helpottavat visioon sisältyvän tavoitetilan ymmärtämistä, ne ohjaavat yksilöitä itseohjautuvuuteen ja henkilökohtaisen merkityksen löytämiseen työssä tai tehostavat organisaation tuotantoprosessia. (Kirveskari 2003, 107.) Organisaation toimintaa voidaan siis kehittää kehittämällä organisaatiossa vallitsevia arvoja.

14 14 Organisaatiot joiden olemassa olon oikeutus perustuu yhteiskunnalliseen palvelutehtävään tai pyrkimykseen tuottaa taloudellista hyötyä, edustavat aina jonkin asteista rationaalisuutta arvovalinnoissaan. Tällöin organisaation yhteiset arvot ovat jossain määrin hyötyä tavoittelevia. (Kirveskari 2003, 105.) Rationaalisissa arvoissa sovitaan organisaation sosiaalisista konstruktioista, toisin sanoen luodaan perusta organisaation toimintakulttuurille. Se syntyy yhteisöllisen neuvottelun kautta ohjaamaan ihmisten yhteisöllistä toimintaa, suhdetta muihin ja omaan itseen. Rationaaliset arvotkin voidaan omaksua itsestään selvinä organisaation ominaisuuksina (Åkerberg 1998, 74). Arvoilla on merkitystä yksilön ja organisaation käyttäytymisen suuntaamisessa. Arvot helpottavat visioon sisällytettyjen tavoitteiden ymmärtämistä. Lisäksi ne ohjaavat yksilöitä henkilökohtaisen merkityksen löytämiseen työssä ja parhaimmillaan tehostavat koko organisaation toimintaa. 3 Oppiminen organisaatiossa ja työelämässä Selvennän aluksi organisaatioon liittyviä oppimisen käsitteitä sekä selostan eri oppimisteorioiden rakennetta yleisesti. Työssä oppimisesta ja organisatorisesta oppimisesta löytyy nykyään paljon tutkimuksia ja kirjallisuutta, mutta järjestöorganisaatiot ja niiden oppiminen on jäänyt tässä tieteellisessä keskustelussa vähemmälle huomiolle. Monet kyseisistä teorioista on tehty vastaamaan isojen ja kansainvälisten yritysten oppimista, joten halusin verrata, onko teorioilla yhtymäkohtia pienemmän järjestöorganisaation oppimiseen. Koska jokaisella on oma käsitys oppimisesta, käyn seuraavassa lyhyesti läpi, mitä käsite oppiminen ja työssä oppiminen nykyisen kasvatustieteellisen näkemyksen mukaan tarkoittaa. Oppivan organisaation termi määrittyy myös aina kirjoittajan mukaan, joten esittelen joitakin näkökulmia aiheeseen. Kyseinen käsite on saanut osakseen kritiikkiä ja

15 15 sen mitä erilaisimpia käyttöyhteyksiä on kyseenalaistettu. Tuon näitä näkemyksiä esiin luvussa 3.3 Oppivan organisaation kritiikkiä. 3.1 Oppimisteoriat Oppiminen yhdistetään yleensä kouluun ja koulutukseen. Urpo Saralan ja Anita Saralan (1996, 55) mielestä oppiminen on esimerkiksi johdonmukaista reagointia ulkoisiin ärsykkeisiin. Kyseinen vanhempi oppimisen määritelmä perustuu behavioristiseen ja empiristiseen oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppiminen on yhtä kuin oikea vastaus kysymykseen tai oikea reaktio ärsykkeeseen (Rauste-von Wright & von Wright 1998, 113). Toisin sanoen, behavioristinen oppija ei ole aktiivinen, vaan reaktiivinen. Voidaankin kyseenalaistaa, onko kyseessä oppiminen ollenkaan, jos pelkästään reagoidaan refleksinomaisesti johonkin. Nykyiset, uudet oppimiskäsitykset korostavat oppijan aktiivisuutta. Konstruktivistisen näkemyksen mukaan oppija on (pro)aktiivinen osa oppimisprosessia. Oppiminen on itseohjautuvaa mielikuvien ja muistijälkien muokkaamista, täydentämistä ja uudelleenrakentamista (Rauste-von Wright 1997, 17). Oppiminen käsitetään uudemman tutkimuksen valossa yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004, 15). Konstruktivistisen suuntauksen mukaan oppiminen perustuu ennen kaikkea aktiiviseen vuorovaikutukseen oppijan ja ympäristön välillä. Toimijat rakentavat maailmasta ja sen ilmiöistä vähitellen sisäisiä malleja ja näkemyksiä, eräänlaisia karttoja, jotka ohjaavat heidän ajatteluaan ja toimintaansa. Näistä malleista käytetään nimityksiä ajattelumalli, kognitio tai skeema. Ne muodostavat eräänlaiset linssit, joiden varassa toimija hyväksyy tai hylkää, ymmärtää ja omaksuu uusia asioita ja tapahtumia. (Rauste-von Wright & von Wright 1994.) Tällaista ajattelumallia, arkipäivän kognitiivista karttaa, ei aina välttämättä voi lausua ääneen, vaikka se on toimijalle itsestään selvä. Suuri osa ihmisen toimintaa ohjaavasta tiedosta on tässä mielessä hiljaista tietoa.

16 16 Oppiminen tapahtuu arvioinnin kautta: oppija peilaa reflektoi ajatuksiaan ja toimintaansa ympäristöön ja toimintansa tuloksiin (Mezirow 1990). Itsearvioinnin myötä hän uudistaa itse omia ajatusmallejaan ja kyvykkyysvarastoaan. Arviointi voi johtaa omien tietojen puutteellisuuden tiedostamiseen ja uuden tiedon hankintaan. Tällä tavalla oppija konstruoi jatkuvasti omaa osaamistaan. Eri oppimisteoriat pyrkivät selittämään oppimista inhimillisen toiminnan tietystä näkökulmasta tiettyyn rajaan ja tasoon asti. Käyttäytymistieteisiin pohjautuva behaviorismi selittää ihmisten ja eläinten oppimista, mutta ei kykene selittämään kulttuuriin, kieleen ja ymmärrykseen liittyviä ilmiöitä. Kognitivismi, joka mallintaa inhimillisen tiedon muodostuksen prosessia, perustelee erinomaisesti yksilöllisen tiedon rakentamisen. Kognitivismi kuitenkin selittää huonosti opitun tiedon ja totutun toiminnan välistä ristiriitaa. Toisin sanoen kognitivismi ei esimerkiksi kykene selventämään sitä, miksi ihmiset eivät aina muuta toimintaansa vakuuttavankaan tiedon perusteella. Eksperiantialismi pyrkii viemään oppimisen käytännön tasolle asti, jolloin oppiminen ymmärretään lähinnä toimintana. Eksperiatialismi korostaakin kokemuksen merkitystä. Yksilöllisyyttä ja sosiaalisuutta korostava humanismi alleviivaa oppijan ja opettajan välistä dialogia, kriittistä asennetta ja yhteistoiminnallisuutta, joskus jopa oppimistulosten kustannuksella. Sen sijaan, että oppimisteorioita tarkasteltaisiin toisilleen vaihtoehtoisina malleina, tulee niitä tarkastella henkilökohtaisen oppimiskäsityksen rakennusaineina. Näiden rakennusaineiden pohjalta niin oppijat kuin opettajatkin pyrkivät ymmärtämään oppimisen eri ilmiöitä. Poikela & Poikela (1997) ovat erotelleet oppimisteoreettiset suuntaukset niiden fokuksen (ytimen) ja metaorientaation (tiedon tehtävän) sekä arvioinnin ja ongelmaratkaisun tapojen perustella (Järvinen & Koivisto & Poikela 2000, 80 82).

17 17 Teoriasuuntaus Moderni muoto esim. Fokus Meta orientaatio Arvionti Ongelmanratkaisu Behaviorismi mallioppiminen refleksio transmissio ulkoinen kontrolli suorituskeskeisyys Kognitivismi konstruktiivinen oppiminen kognitio transmissio/ transaktio tiedon hallinta ratkaisukeskeisyys Eksperientialismi kontekstuaalinen oppiminen reflektio transaktio/ transformaatio osaamisen arviointi prosessikeskeisyys Humanismi yhteis-toiminnallinen oppiminen interaktio transmissio/ transaktio/ transformaatio interaktion laatu kommunikaatiokeskeisyys KUVIO 3 Oppimisteoreettiset suuntaukset (muokattu Poikela E pohjalta). Eniten oppimiskäsityksiä erottelee suhtautuminen oppijan rooliin oppimisen ja opetuksen arviointiprosessissa. Kun oppijan subjekti on rajattu kokonaan prosessin ulkopuolelle, paljastuu behavioristinen ajattelutapa. Opetus organisoidaan oppijan ehdollisen käyttäytymisen perusteella ja kontrolloidaan päätekäyttäytymistavoitteiden mukaan. Metaorientaationa on transmissio (tiedonsiirto), jolloin oppiminen on enemmän tehtävien suorittamista kuin ongelmanratkaisua. Mikäli tiedon siirtämiseen liittyy arviointia, kyse on ulkopuolisen kontrolloijan vaatimasta palaute- tai mittaustehtävästä. (Järvinen & Koivisto & Poikela 2000.) Behavioristisen suuntauksen ytimenä on refleksio eli se fokusoituu ehdollistamiseen perustuvaan oppimiseen. Kognitiivinen suuntaus kohdentuu kognitioon eli oppijan mielessä tapahtuvaan tiedon muodostamiseen. Eksperientialistisen eli kokemuksellisen oppimisen ydin on reflektio, jolla on tärkeä merkitys niin oppimisessa kuin arvioinnissakin. Humanistisen suuntauksen ytimenä on interaktio, joka korostaa vuorovaikutuksen ja kommunikaation merkitystä oppimisessa. 3.2 Organisaation oppiminen Oppiva organisaatio on kehittämissuuntaus, joka yhdistää kognitiivisen oppimisajattelun monimutkaiseen ja systeemiseen käsitykseen muuttuvasta todellisuudesta. Oppiva

18 18 organisaatio tarkastelee organisaatiotoimintaa dynaamisena järjestelmänä. Organisaatio muuttuu jatkuvasti pyrkiessään vastaamaan toimintaympäristön uusiin haasteisiin. Toisaalta organisaatio osallistuu itse vuorovaikutuksessa toimintaympäristönsä muokkaamiseen. Aiemmin hyviksi todetut menettelytavat eivät enää päde, vaan organisaation on opeteltava uusia tapoja toimia. Organisaatioissa tapahtuvaa oppimista on tutkimuskirjallisuudessa lähestytty erilaisista näkökulmista. kuten työn ohessa oppiminen, työyhteisössä oppiminen ja oppiva organisaatio tai ekspansiivinen oppiminen. Työyhteisöjen ja organisaatioiden kehittymistä ja oppimista vuorovaikutussuhteissa on käsitteellistetty eri tavoin. Wenger (1999) erottaa kolme yhteisöön liittyvää tekijää, jotka ovat oppimisen kannalta keskeisiä. Ensinnäkin yhteisöllä on yhteisesti jaettu tehtävä tai projekti, josta yhteisö ottaa vastuun. Yhteisön jäsenet sitoutuvat projektin toteutukseen. Toiseksi yhteisö sitoutuu vastavuoroisen toiminnan kautta tekemään yhdessä asioita. Yhteisöä sitoo toisiinsa yhteiset käytänteet ja tarve pitää yhteisö koossa. Kolmanneksi yhteisöllä on yhteisesti jaettu välineistö, joka sisältää tarinoita, diskursseja, tyylejä, toimintoja, artefakteja ja käsitteitä. Henkilökohtaisella tasolla oppimisessa on usein kyse muutokseen liittyvästä identiteettityöstä. (Wenger 1999.) Yhdeksänkymmentäluvun jälkipuoliskolla oppimisen tutkimuksessa korostui työelämässä tapahtuva yksilön, yhteisön ja ryhmien oppimisen tutkimus (Eteläpelto & Tynjälä 1999, 9). Tapio Vahervan (1999, 95) mukaan työpaikka pystyy parhaimmillaan olemaan työntekijän näkökulmasta luovuuteen kannustava oppimisympäristö. Työpaikka voi olla paikka, jossa on mahdollisuus itsensä kehittämiseen ja uudenlaisten asioiden kokemiseen. Vaherva (1999) korostaa, että yhä enemmän työssä oppimisesta puhutaan kokonaisvaltaisena tapahtuma. Hänen mukaansa henkilöstökoulutus on vain osa työssä oppimista, koska se on työnantajan kustantamaa koulutusta, jolla on selkeät organisaation tavoitteet. Vahervan mielestä nykyisin ei niinkään mietitä, miten ja millaisin koulutuksin voidaan tukea teoriapainotteista opetusta, vaan pohditaan, miten ulkopuolisten antamat koulutukset voivat tukea työssä eri tavoin tapahtuvaa oppimista. (Vaherva 1999, ) Henkilöstökoulutuksia on kritisoitu niiden epäluonnollisista, luokkamaisista opetusympäristöistä. Nykyisin parempana vaihtoehtona pidetäänkin tavallisissa työ- ja arkitilanteissa sekä ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista. Kun oppijalla on välitön

19 19 ja omakohtainen halu toimia tarkoituksenmukaisesti, yleensä hän myös samalla oppii. Kuitenkin Eteläpelto ja Rasku-Puttonen (1999) painottavat, ettei työssä tai arjessa oppimista voida pitää yksimielisesti parempana oppimisena kuin koulussa tai koulutuksissa oppimista. Oppiminen ja sen laatu riippuu aina ihmisestä ja hänen taipumuksistaan. (Eteläpelto & Rasku-Puttonen 1999, ) Mitä sitten on organisaation tasolla tapahtuva oppiminen? Onko se vain yksilöiden oppimista naamioituna organisaation käsitteeseen? Otalan (2000) mukaan oppivaa organisaatiota koskevaa keskustelua on käyty jo 1970-luvulta lähtien. Eri organisaatiotutkijat ovat koettaneet määritellä, miten organisaatio voi hyödyntää työntekijöidensä oppimista. Lisäksi tutkijoita on kiinnostanut, millainen organisaation oppimisprosessi on ylipäätään ja miten organisaatio käsittelee tietoa. (Otalan 2000, 163) Oppivan organisaation uranuurtajista esimerkiksi Chris Argyriksen, Peter M. Sengen ja kolmikko Mike Pedlerin, Tom Boydellin ja John Burgoynen ajatuksia on siteerattu alan julkaisuissa laajasti. Argyris teki oman tuotantonsa lisäksi paljon tutkimustyötä Donald A. Schönin kanssa ja heidän yksi tunnetuimpia teoksiaan on vuonna 1978 julkaistu Organizational Learning: A Theory of Action Perspective. Argyriksen lähtökohta oppivaan organisaatioon on yksilöiden ja ryhmien näkökulma. Hänen lähestymistapansa muuttui tutkimusten edetessä kuitenkin lähemmäksi kokonaisvaltaista organisaation tutkimusta. Pedler, Boydell ja Burgoyne ovat puolestaan tutkineet oppivan organisaation rakenteita muun muassa johdon ja ryhmien näkemysten pohjalta. Hekin ovat Moilasen (2001b, 60) mukaan liikkuneet vuosien varrella kohti kokonaisvaltaisempaa oppivan organisaation käsitystä. Senge ei ole suoranaisesti määritellyt teksteistään, mitä on oppiva organisaatio, mutta hänen kehittämänsä viisi oppivan organisaation periaatetta lähestyvät aihetta eri näkökulmista. Senge (1990) puhuu yksilön pätevyydestä (personal mastery), ajattelumalleista (mental models), yhteisen vision rakentamisesta (building shared vision) ja tiimioppimisesta (team learning). Raili Moilasen (2001b, 63) mukaan Sengen käsitys oppivasta organisaatiosta on Argyriksen tapaan vuosien varrella monipuolistunut ja syventynyt. Senge on lisännyt viiteen periaatteeseensa myöhemmin organisaation arkkitehtuurin, laajemmat toimintaa ohjaavat periaatteet ja oppimisen tulokset. Senge

20 20 (1996, 7) toteaa, että hänen oppejaan soveltavan täytyy olla elinikäinen oppija, joka ymmärtää, ettei koskaan voi lakata kehittymästä ja kehittämästä itseään. Alasoinin (1999) mukaan oppivalle organisaatiolle ei ole olemassa yleisesti hyväksyttyä määritelmää tai konseptia, vaan määritelmien ja konseptien pohjalta voidaan erottaa lähinnä periaatteita, joista eri asiantuntijoiden kesken vallitsee yhteisymmärrys. - henkilöstön monitaitoisuus ja monipuoliset tehtäväkuvat - ammatillista ja henkilökohtaista kehittymistä tukeva työkierto - tiimimäiset, verkostomaiset ym. yhteistoiminnalliset työskentelytavat - valtuuttava johtamistapa - henkilöstön laaja osallistuminen kehitystoimintaan - organisaation kiinteä tuotanto ja kehittämisyhteistyö muiden organisaatioiden, asiakkaiden sekä tutkimus- ja koulutusinstituutioiden ym. tukiorganisaatioiden kanssa - osaamiseen, tuloksellisuuteen ja laatuun sidotut kannustusjärjestelmät LUETTELO 1 Oppivan organisaation periaatteita Alasoinin (1999, 2) mukaan. Oppivan organisaation mallin mukaan organisaatiolla on kokemusperäistä, kasaantunutta kyvykkyyttä sopeutua vähittäin tai muuttaa radikaalista toiminnan lähtökohtia, tai jopa keksiä täysin uusia, ennen kokemattomia tarkoituksia, perusteita ja toimintatapoja. Argyriksen & Schönin (1978) mukaan ensimmäisen asteen oppiminen auttaa organisaatiota hyödyntämään aikaisempia kokemuksiaan, keksimään syy- ja seuraussuhteita sekä korjaamaan toimintaansa. Toisen asteen oppimista tarvitaan, kun perusarvoja, normeja ja toimintapolitiikkaa täytyy muuttaa ongelman ratkaisemiseksi. Tämä johtaa myös johdon toimintamallien uusimiseen. Kun ero toimintaympäristön ja toimintamallien välillä on riittävän suuri, toimintamalli ei enää tarjoa riittäviä puitteita oppimiselle. Tarvitaan toimintamallin radikaalia uudistamista ja olemassa olevien oppimisprosessien takana olevien perusolettamusten muuttamista. Tätä kutsutaan deutero-oppimiseksi (Argyris & Schön 1978).

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt Pepe Vilpas Digitalisaatiolla tarkoitetaan laajasti toimintatapojen uudistamista ja prosessien ja palveluiden sähköistämistä

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola

Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät 6.6.2013 Merja Narvo-Akkola Suomi OPH, Hallitus Kunta Sivistys- ja opetustoimi Koulu Rehtori ja opettajat Opetussuunnitelma-uudistus Johtamisen laatukriteerit

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Aika 27.11.11.2013 klo 9.45 10.30 Kouluttaja: Koulutus- ja kehitysjohtaja Miten hankkeen toimintaa voidaan motivoida, keinoja viedä hanketta

Lisätiedot

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus For learning and competence Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma Rovaniemi 30.9.2013 Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus 21. vuosituhannen taidot haastavat

Lisätiedot

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius JOHTAMINEN Johtaminen Johtajuus yrityksen eri kehitysvaiheissa Aiemmin on kenties tarkasteltu pk-yrityksen kehitystä elinkaarimallin mukaisesti. Myös johtajuus muuttaa muotoaan yrityksen eri kehitysvaiheissa.

Lisätiedot

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Arvot ja eettinen johtaminen

Arvot ja eettinen johtaminen Arvot ja eettinen johtaminen Erika Heiskanen +358 40 7466798 erika.heiskanen@juuriharja.fi Juuriharja Consulting Group Oy Eettinen strategia Eettinen johtaminen Eettinen kulttuuri Valmennamme kestävään

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Suomalaista sotea rakentamassa Lapin sairaanhoitopiiri Rovaniemi KTT, dos. Mikko Luoma 19.5.2016 Kuka? Mikko

Lisätiedot

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 4.10.2013 Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Anneli Rautiainen

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Mitä turvallisuus on?

Mitä turvallisuus on? Mitä turvallisuus on? Väljästi määriteltynä, Turvallisuudella tarkoitetaan vaarojen ja uhkien poissaoloa, sekä psykologista kokemusta niiden poissaolosta. Turvallisuus on suhteellinen määre, sillä vaarojen,

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

Katri Vataja HTT.

Katri Vataja HTT. Katri Vataja HTT katri.vataja@gmail.com Näkökulmani kehittävään arviointiin Projektit Hankkeet Johtamisen kehittäminen Strategiatyö Työyhteisökehittäminen Kehi%ävä arvioin- työyhteisössä MITÄ? Arviointiprosesseja

Lisätiedot

MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004

MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004 MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004 5.5.2004 Hannu Soini, Kasope, 2004 Luennon teemat Muuttuva oppimiskäsitys

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI L U O N N O S P E R U S O P E T U K S E N O P E T U S S U U N N I T E L M A N P E R U S T E I K S I 2 0 1 4 ( 1 4. 1 1. 2 0 1 2 ) KOULUN TOIMINTAKULTTUURI Historiallisesti

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista

Lisätiedot

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto Tutkimuksellisia lähestymistapoja 15.2.2016 Timo Laine 1. Miksi kasvatusta tutkitaan ja miksi me opiskelemme sen tutkimista eikä vain tuloksia? 2. Tutkimisen filosofiset

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

TIEDON HYÖDYNTÄMINEN OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLOSSA Näyttöön perustuva toiminta & johtaminen Tieto ja sen hyödyntäminen & esteet ja rajoitukset

TIEDON HYÖDYNTÄMINEN OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLOSSA Näyttöön perustuva toiminta & johtaminen Tieto ja sen hyödyntäminen & esteet ja rajoitukset TIEDON HYÖDYNTÄMINEN OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLOSSA Näyttöön perustuva toiminta & johtaminen Tieto ja sen hyödyntäminen & esteet ja rajoitukset Opetusneuvos 30.11.2011 NÄYTTÖÖN PERUSTUVA TOIMINTA 1. NÄYTTÖ

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kuntatutkijoiden seminaari 25.5.2011, Lapin yliopisto, Rovaniemi Pasi-Heikki Rannisto, HT Tampereen yliopisto Haasteita johtamiselle ja johtamisteorioille Miksi ennustaminen

Lisätiedot

Balanced Scorecard (BSC) = Tasapainoitettu mittaristo

Balanced Scorecard (BSC) = Tasapainoitettu mittaristo Balanced Scorecard (BSC) = Tasapainoitettu mittaristo Jaana Bom Merja Prepula Balanced Scorecard Yritysstrategian ja rakenteen yhdensuuntaistamisjärjestelmä Strateginen johtamisjärjestelmä Strategiset

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman Hyväksymismerkinnät 1 (5) Näytön kuvaus Matkailutapahtumien näyttö toteutetaan osallistumalla matkailutapahtuman toimintaan omalla työosuudellaan. Tutkinnon osan tavoitteisiin on osallistua 7 matkailutapahtuman

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi

Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi Treduka 2015 Tamperetalo 7.11.2015 Tunnin työpajatyöskentelyn aikana: Asiantuntija-alustus (30 min) Syventäviä näkökulmia

Lisätiedot

Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito

Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 TkT Olli Mertanen ja KTT Liisa Kairisto-Mertanen Innovaatiopedagogiikan avulla pyritään tuottamaan ammattitaitoa, joka

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Optek Opetusteknologia koulun arjessa Jari Lavonen, Professor of Physics and Chemistry Education, Head of the department Department of Teacher Education,

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Eija Kauppinen 13.4.2016 Perusopetuksen oppimiskäsitys Oppilas on aktiivinen toimija ja oppii asettamaan tavoitteita, ratkaisemaan ongelmia ja toimimaan muiden kanssa.

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

Vasu2017. Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti

Vasu2017. Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti Vasu2017 Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti Mervi Tuominen 29.11.2016 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Yhdenmukaisuus esiopetussuunnitelman ja perusopetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

OPETUKSEN JA OPPIMISEN PERUSTEET: Oppimisen käsitteitä P3, osa 2 Hannele Niemi syksy 2015

OPETUKSEN JA OPPIMISEN PERUSTEET: Oppimisen käsitteitä P3, osa 2 Hannele Niemi syksy 2015 OPETUKSEN JA OPPIMISEN PERUSTEET: Oppimisen käsitteitä P3, osa 2 Hannele Niemi syksy 2015 Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Hannele Niemi 28.10.2015 1 Oppimisen käsitteen laajeneminen Oppiminen on

Lisätiedot

OSAAMISEN JOHTAMINEN OPETUSPÄÄLLIKKÖ MARJO KYLLÖNEN JA OPETUSNEUVOS ANNELI RAUTIAINEN. Johtamisen Foorumi Ajatushautomo 2.8.

OSAAMISEN JOHTAMINEN OPETUSPÄÄLLIKKÖ MARJO KYLLÖNEN JA OPETUSNEUVOS ANNELI RAUTIAINEN. Johtamisen Foorumi Ajatushautomo 2.8. OSAAMISEN JOHTAMINEN OPETUSPÄÄLLIKKÖ MARJO KYLLÖNEN JA OPETUSNEUVOS ANNELI RAUTIAINEN 1 Johtamisen Foorumi 2012 14.6.2012 Ajatushautomo KESTÄVÄÄ JOHTAJUUTTA 2 Johtamisen Foorumi 2012 14.6.2012 Ajatushautomo

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Avoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela

Avoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela Avoimuus ja strateginen hankintatoimi BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa 27.9.2016 Sari Laari-Salmela Hankintamenettelyt strategisina käytäntöinä Millaisia hankintamenettelyjen/-

Lisätiedot

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin Viestintä strategian mahdollistajana Elisa Juholin 1.9.2016 Karu totuus Jopa yhdeksän kymmenestä strategian toimeenpanosta epäonnistuu Jopa yhdeksän ihmistä kymmenestä ei pysty konkreettisesti sanomaan,

Lisätiedot

Hallinnon tietotekniikkakeskuksen (Haltik) palkkausjärjestelmän

Hallinnon tietotekniikkakeskuksen (Haltik) palkkausjärjestelmän 1 Hallinnon tietotekniikkakeskuksen (Haltik) palkkausjärjestelmän käyttöönottoa koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirja, joka tehtiin 29 päivänä tammikuuta 2010 sisäasiainministeriön

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

Uudistuvat varhaiskasvatussuunnitelmat laadukkaan varhaiskasvatuksen tukena

Uudistuvat varhaiskasvatussuunnitelmat laadukkaan varhaiskasvatuksen tukena Uudistuvat varhaiskasvatussuunnitelmat laadukkaan varhaiskasvatuksen tukena Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Valmistelun lähtökohdat - varhaiskasvatuslaki - lasten muuttuva

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

OPPIMINEN JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2002

OPPIMINEN JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2002 OPPIMINEN JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2002 Luennon teemat Oppimista koskevien käsitysten muuttuminen Koulutuskulttuurin uudistaminen

Lisätiedot

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Lukemisen taitoja Tulisi kehittää kaikissa oppiaineissa Vastuu usein äidinkielen ja S2-opettajilla Usein ajatellaan, että

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Moniammatillista yhteistyötä kehittämässä. Neljän Tuulen Seminaari VTT, sosiaalipsykologi Kaarina Isoherranen

Moniammatillista yhteistyötä kehittämässä. Neljän Tuulen Seminaari VTT, sosiaalipsykologi Kaarina Isoherranen Moniammatillista yhteistyötä kehittämässä Neljän Tuulen Seminaari 19.3.2014 VTT, sosiaalipsykologi Kaarina Isoherranen Moniammatillisuus-käsitteen teoreettiset juuret Taustalla systeeminen ajattelu - kokonaisuus

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot