NUORTEN SYRJÄYTYMINEN AIKUISSOSIAALITYÖN TEKSTEISSÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NUORTEN SYRJÄYTYMINEN AIKUISSOSIAALITYÖN TEKSTEISSÄ"

Transkriptio

1 NUORTEN SYRJÄYTYMINEN AIKUISSOSIAALITYÖN TEKSTEISSÄ ANNE RIIHIMÄKI LIISA RONKAINEN Tampereen yliopisto Sosiaalityön tutkimuksen laitos Sosiaalityön pro gradu tutkielma Tammikuu 2010

2 TAMPEREEN YLIOPISTO Sosiaalityön tutkimuksen laitos RIIHIMÄKI ANNE JA RONKAINEN LIISA: Nuorten syrjäytyminen aikuissosiaalityön teksteissä Pro gradu tutkielma, 95 s. Sosiaalityö Ohjaaja: Kyösti Raunio Tammikuu 2010 Tutkielmamme tavoitteena on selvittää, millä tavoin nuorten syrjäytyminen on nähtävissä aikuissosiaalityön teksteissä sekä miten ja millä työvälineillä aikuissosiaalityö on pyrkinyt vastaamaan syrjäytymishaasteeseen tekstien mukaan. Tutkielmamme teoreettinen ajatuspohja rakentuu syrjäytymisen määritelmistä sekä kahdeksasta tunnusmerkistä, jotka tutkimuskirjallisuudesta on poimittavissa. Nämä ovat työttömyys, koulutuksen puute, asumisen ongelmat, fyysinen ja psyykkinen sairaus, sosiaalisten suhteiden ongelmat, päihteet ja rikollisuus. Olennaista tutkielmallemme on sosiaalityöntekijän ammattitaito, jota pohdimme tiedonmuodostuksen, työntekijänä kehittymisen sekä arvojen ja asenteiden pohjalta. Edelliseen liittyy sosiaalityön toimintapa, joka sisältää byrokratiaa ja kontrollia, palvelua ja tukea sekä psykososiaalista työtä. Dokumentoinnin tutkimus antaa meille välineitä tutkia omaa aineistoamme. Aineistona on 106 nuoren toimeentulotukipäätöksiä ja asiakaskertomuksia. Analyysimenetelmänä käytämme teorialähtöistä sisällönanalyysiä hyödyntäen myös aineistolähtöisen sisällönanalyysin aineksia. Analyysimenetelmän avulla luokittelemme ensin aineistossamme olevat nuoret viiteen ryhmään. Ryhmät nimeämme juoksutermein pikajuoksijoiksi, mailereiksi, estejuoksijoiksi, kestävyysjuoksijoiksi ja maratoonareiksi. Nimet kuvaavat aikuissosiaalityön asiakkuuden pituutta ja syrjäytymisen syvyyttä. Sosiaalityöntekijä on valmentajan roolissa johtamassa asiakasprosessia. Jatkamme sisällönanalyysia vastatessamme toiseen tutkimuskysymykseemme. Valitsemme kustakin ryhmästä kaksi nuorta, joiden tekstejä seuraamme neljän vuoden ajalta. Aineistosta nousee esille aikuissosiaalityön ratkaisut työvälineiden erilaisena käyttönä ja toimintatapoina. Sosiaalityöntekijät käyttävät eri ryhmissä eri keinoja, suunnitelmallinen työote näkyy maratoonareilla, kun taas aktivointi korostui mailereiden ryhmässä. Narratiivisen analyysin keinoja käytämme luodessamme kustakin juoksuryhmästä yhden nuoren fiktiivisen tarinan. Asiasanat: nuorten syrjäytyminen, aikuissosiaalityö, dokumentointi, toimeentulotuki II

3 UNIVERSITY OF TAMPERE Department of Social Work Research RIIHIMÄKI ANNE AND RONKAINEN LIISA: How Social Work s Documents Represent Social Exclusion Among the Young People Master s Thesis, 95 p. Social Work Supervisor: Kyösti Raunio January 2010 In our thesis we concentrate on seeing how the social exclusion among young people shows on social works documents. Secondly we want to know how social workers try to prevent social exclusion. We have documents on 106 young people. The documents are texts and decisions, which are written by social workers and benefit assistants. Our theoretical background lies on social exclusion and its definitions. From the literature we find eight risk categories, which are unemployment, lack of education, problems in housing, challenges in health and mental health, problems in social relations, drug and alcohol abuse and criminal activity. We think greatly of social workers professionalism, we look into it via knowledge, values and attitudes. We find social works dimensions bureaucratic, controlling, serving, supporting and psychosocial. Documentation gives us tools to go through our own data. Our method is content analysis. We categorise our data into five groups and name them after running terms as sprinters, mailers, steeplechasers, distance-runners and marathoners. The distance equals the depth of social exclusion. The social worker is as a coach and a leader of the process. We continue to use content analysis on our second research question. We choose two youngsters from each group and follow their texts for four years. Our data shows solutions on how social workers try to prevent youngsters from getting excluded. Social workers use different methods in different groups. With marathoners planning and with mailers activation towards work shows clearly. We use narrative analysis when we make a fictive story about a young person of each group. Key words: social exclusion among young people, social work on adults, documentation, income support III

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO Tutkielman lähtökohdat Tutkielman tekemisen prosessi SYRJÄYTYMINEN Syrjäytymisen määritelmiä Syrjäytymisriskin tunnusmerkit Työttömyys Koulutuksen puute Asumisen ongelmat Fyysinen ja psyykkinen sairaus Sosiaalisten suhteiden ongelmat Päihteiden käyttö Rikollisuus Syrjäytymisen riskit ja sosiaalityö SOSIAALITYÖNTEKIJÄN TOIMINNAN PERUSTAT Tieto ja taito Arvot ja asenteet SOSIAALITYÖN TOIMINTATAVAT Byrokratiatyö Palvelutyö Psykososiaalinen työ AIKUISSOSIAALITYÖN TYÖVÄLINEET Aikuissosiaalityön osa-alueet Toimeentulotuki SOSIAALITYÖN DOKUMENTOINTI TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Tutkimusaineisto Tutkielman eettiset kysymykset Aineiston analyysi Sisällönanalyysi Narratiivinen analyysi NUORTEN SYRJÄYTYMISEN RYHMÄT Pikajuoksijat IV

5 8.2 Mailerit Estejuoksijat Kestävyysjuoksijat Maratoonarit AIKUISSOSIAALITYÖN RATKAISUT NUORTEN SYRJÄYTYMISHAASTEESEEN Pikajuoksijat Mailerit Estejuoksijat Kestävyysjuoksijat Maratoonarit JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET V

6 1 JOHDANTO 1.1 Tutkielman lähtökohdat Sosiaalityöntekijöinä meille on tärkeää pyrkiä vaikuttamaan nuorten elämään ja ennaltaehkäistä syrjäytymistä. Etenkin nuorten koulutuksen puute ja työttömyys ovat riskitekijöitä, jotka vaikeuttavat sopeutumista yhteiskuntaan. Näiden vaikeuksien ympärille kasaantuu helposti myös muita ongelmia. Syrjäytyminen on saattanut alkaa jo lapsuudessa. Syrjäytymisen yksi määritelmä on yksilön ja yhteiskunnan välisten siteiden heikkous (Sipilä 1985, 74). Sosiaalityöllä on merkittävä rooli, sillä sen yhtenä päätavoitteena on palauttaa syrjäytyneet tai syrjäytymisvaarassa olevat henkilöt takaisin yhteiskuntaan (Raunio 2000, 14). Syrjäytyminen on sidoksissa yhteiskunnan aina muuttuvaan tilanteeseen ja sitä on tutkittu paljon. Nuorten syrjäytymistä ovat tutkineet muun muassa Anneli Pohjola (1994a), joka on kirjoittanut nuorten elämästä toimeentulotukiasiakkuudessa sekä Anna-Liisa Lämsä (2009), joka on tutkinut nuorten syrjäytymistä asiakirjojen valossa. Lähtökohtamme on ollut tarkastella sitä, millä tavoin aikuissosiaalityössä kirjoitetaan nuorten syrjäytymisestä. Olemme tutkineet tätä yli sadan alle 25-vuotiaan nuoren toimeentulotukipäätöksistä ja asiakaskertomuksista. Joidenkin nuorten tekstejä olemme seuranneet neljän vuoden ajalta, jolloin myös aikuissosiaalityön keinot syrjäytymisen ehkäisijänä nousevat esiin. Nuorisolaki määrittää nuoreksi alle 29-vuotiaan henkilön (72/2006). Toimeentulotukilaki (1412/1997) ja laki kuntouttavasta työtoiminnasta (2001/189) säätävät, että alle 25-vuotiaille, pitkään työttömänä olleille nuorille tulee laatia aktivointisuunnitelma. Laki antaa siis aikuissosiaalityölle toimintavalmiudet ja velvoitteet aktivoida nuoria työelämään ja siten ehkäistä syrjäytymistä. Tutkielmassamme haemme vastauksia kahteen kysymykseen: 1) Millä tavoin nuorten syrjäytyminen on nähtävissä aikuissosiaalityön teksteissä? 2) Miten ja millä työvälineillä aikuissosiaalityö on pyrkinyt vastaamaan syrjäytymishaasteeseen tekstien mukaan? Aikuissosiaalityön kehitys on alkanut 1990-luvun alun lamasta. Ketä tahansa saattoi kohdata työttömyys ja sosiaalipalveluiden kysyntä kasvoi. Laman aikaan aineistomme nuoret olivat lapsia ja hyvinvointivaltion palveluiden karsiminen aikaansai syrjäytymisen siemenille hyvän maaperän. Syrjäytymisen tutkimisessa kuten myös sosiaalityön tekemisessä ja dokumentoinnissa tiedon 1

7 merkitys on suuri. Tieto pitäisi saada myös julki, jotta rakenteita voitaisiin muuttaa. Nuorten kanssa tehtävä työ ei voi olla pelkästään byrokraattista työtä vaan syrjäytymisen kitkemiseksi tarvitaan syvempiä toimintatapoja. Toisessa luvussa määrittelemme mitä syrjäytymisellä tarkoitetaan. Olemme poimineet tutkimuskirjallisuudesta kahdeksan syrjäytymisriskin tunnusmerkkiä, jotka ovat työttömyys, koulutuksen puute, asumisen ongelmat, fyysinen ja psyykkinen sairaus, sosiaalisten suhteiden ongelmat sekä päihteiden käyttö ja rikollisuus. Olemme käyttänet näitä syrjäytymisuhan tunnusmerkkejä lähtökohtana aineistomme analyysille. Tutkielmamme kolmannessa luvussa käsittelemme sosiaalityön ajattelun perustaa. Sosiaalityöntekijällä on työssään oltava tiedollinen pohja ja ammatillisia taitoja. Toimiakseen eettisesti oikein, tarvitsee sosiaalityöntekijä kunnioittavan ja humaanin ihmistä arvostavan asenteen. Neljännessä luvussa olemme jakaneet sosiaalityön kolmeen eri toimintatapaan Sipilän (1989) mukaan. Sosiaalityö on byrokratiaa, palvelua ja psykososiaalista työtä, joissa yhdistyvät tuki ja kontrolli. Viidenteen lukuun olemme valinneet aikuissosiaalityön työvälineiksi toimeentulotuen, suunnitelmat ja palveluohjauksen. Mielestämme toimeentulotukea vähätellään jopa sosiaalityöntekijöiden parissa. Toimeentulotuki on vuorovaikutussuhteen aloittamisessa hyvä kimmoke. Toimeentulotuki saa asiakkaan liikkeelle ja jatko riippuu työntekijän taidoista. Varsinainen aikuissosiaalityö näkyy suunnitelmina ja palveluohjauksena. Kuitenkin asiakkuuden pohjimmainen syy asiakkaan näkökulmasta useimmiten on taloudellisen tuen tarve. Kuudennessa luvussa käymme läpi sosiaalityön dokumentointia aikaisempien tutkimusten perusteella. Seitsemännessä luvussa kerromme tutkielmamme toteuttamisesta. Esittelemme luvussa aineistomme ja pohdimme tutkielmamme eettisiä kysymyksiä. Analyysimenetelminä olemme käyttäneet sisällönanalyysiä ja narratiivista analyysia. Tutkielmamme tulokset esittelemme kahdessa eri luvussa siten, että vastaamme ensimmäiseen tutkimuskysymykseen luvussa kahdeksan ja toiseen luvussa yhdeksän. 1.2 Tutkielman tekemisen prosessi Pro gradu -tutkielmamme alkoi hahmottua tässä muodossaan tammikuussa Istuimme ruokatunnilla työpaikkamme sosiaalitilassa ja aloimme keskustella opintojemme vaiheista. Toisella meistä gradu oli jäänyt vuosia sitten kesken ja työt olivat vieneet mennessään. Toinen taas oli 2

8 opiskellut viime vuodet tiiviisti. Molemmat halusimme valmistua. Pohdimme gradujemme aiheita: sosiaalityön dokumentointi työntekijän näkökulmasta ja nuorten syrjäytyminen sosiaalityöntekijän kirjoittamissa asiakasteksteissä. Innostuimme samansuuntaisista aiheista ja aloimme tosissamme miettiä yhteistä työskentelyä. Aloimme heti myös hahmotella työn sisältöä. Toteutimme tutkielmamme siten, että jaoimme teoreettisen osuuden aluksi kahteen osaan. Sovimme, että toinen perehtyy syrjäytymisaiheeseen ja toinen aikuissosiaalityöhön. Kirjoitimme molemmat näistä aiheista ja sen jälkeen pohdimme yhdessä, millä tavoin tutkielmaamme jatkamme ja mitä asioita teoriaosuudessa pitäisi vielä huomioida. Tutkielmaa tehdessämme nälkä kasvoi syödessä ja mielenkiintoisia aiheita ja tutkimuksia löytyi koko ajan lisää. Työtä piti koko prosessin aikana rajata usein. Alkuperäinen jakomme alkoi rönsyillä ja molemmat halusimme perehtyä aina uusiin aiheisiin. Päädyimme loppujen lopuksi kirjoittamaan tutkielmaa etupäässä yhdessä, jotta saimme teoreettisesta pohjasta järkevän kokonaisuuden. Aineistoa käsittelimme koko tutkielman teon aikana pelkästään yhdessä aina lukemisesta analyysin kautta tutkimustulosten kirjoittamiseen asti. Aineiston keräys toteutui kahdessa erässä. Toinen meistä työsti tutkielmaansa jo aikaisemmin ja keräsi aineistoa syksyllä Keväällä 2009 keräsimme lisää aineistoa yhdessä, jolloin nuoret vielä olivat alle 30-vuotiaita Syrjäytymistutkimukseen perehtyminen oli helppoa, sillä sitä oli paljon. Käsitteen määrittely toi haastetta. Mielestämme onnistuimme luomaan tutkielmamme kannalta mielekkään kokonaisuuden syrjäytymistutkimuksesta. Aikaisemman tutkimuksen ja omien tutkimustulosten vertailua voisi jatkaa loputtomiin. Sosiaalityön tietoperustan tutkiminen on ollut mielenkiintoista, siitä on ollut hyötyä niin tutkielman tekemiselle kuin omassa työssäkin. Dokumentoidun aineiston tutkiminen ja dokumentoinnin tutkimukseen perehtyminen ovat avartaneet kirjaamisen tärkeyttä ja haastavuutta. Sosiaalityön päätösten tulee pohjata kirjattavaan faktatietoon. Intuitiota voi hyödyntää reflektiossa, joka kirjaamalla muuttuu todeksi. Aikuissosiaalityön määritteleminen ja työkalujen etsiminen oli vaikeaa. Olennaisten asioiden valitseminen ja niiden rajaaminen tuotti hankaluuksia. Päädyimme yleisesti sosiaalityön toimintatapaan byrokratiaan, palveluun ja psykososiaaliseen työhön, joiden kautta lähestyimme aikuissosiaalityön juoksuratoja. Aikuissosiaalityö on tällä hetkellä menossa voimakkaasti eteenpäin, josta esimerkkinä muun muassa Tampereen seutukunnan juuri päättynyt Akseli-hanke. Sosiaaliturvan uudistamiskomitea (Sata) taas miettii toimeentulotuen perusosan siirtämistä Kelaan. Mielestämme toimeentulotuki on kuitenkin tärkeä väline kontaktin luomisessa. Sata-komitea on 3

9 pyrkinyt ehdotuksillaan selkiyttämään perusturvaa, edistämään työllisyyttä ja vähentämään byrokratialoukkuja. Sisällönanalyysi sopi hyvin dokumenttiaineistollemme. Analyysimenetelmä antoi meille mahdollisuuden hyödyntää vahvaa teoriapohjaa. Muodostuneet ryhmät olivat mielestämme onnistuneita syrjäytymisen asteen kuvaajina. Narratiivisuudella pyrimme saamaan lisäväriä suuren aineiston esille tuomisessa. Toiseen tutkimuskysymykseen olisi jälkikäteen ajatellen voinut valita eri tutkimusmenetelmän esimerkiksi hyödyntää juuri narratiivisuutta. Tutkielman tekeminen yhdessä on ollut mielenkiintoinen ja mukava prosessi. Tosin aikataulujen yhteensovittaminen työssämme sosiaalihuollon sijaishuollossa ja gradun välillä on ollut haastavaa. Ajoittain tuntui, että tekstiä ei tule yhtään lisää, vaikka istuimme tutkielman äärellä. Sellaisina päivinä keskustelu virtasi enemmän kuin kirjoitus paperilla. Ainakin tutkimusaiheesta ja aineistosta syntyi hyviä keskusteluja ja oma ajattelu kehittyi. Tutkielman tekeminen on ollut hyödyllinen vuorovaikutuksellinen oppimisprosessi, ja siinä opittuja asioita voi hyödyntää niin omassa työssä kuin henkilökohtaisessa elämässäkin. 4

10 2 SYRJÄYTYMINEN Syrjäytymisen määritelmä ei ole yksiselitteinen ja sillä saattaa olla hyvin leimaava merkitys sille ryhmälle, johon se kohdistuu. Syrjäytymisen käsite on ongelmallinen myös sosiaalityön ja sosiaalipolitiikan tutkimuksessa ja sille on olemassa erilaisia määritelmiä. Tutkimuksissa puhutaan esimerkiksi syrjäytymisestä, huono-osaisuudesta, marginalisoitumisesta ja toiseudesta. Köyhyys liittyy olennaisesti syrjäytymiseen. Nuorten kohdalla syrjäytyminen tai köyhyys on usein tilapäistä eivätkä ne heijastu kaikkiin elämän alueisiin. Syrjäytymisen ja huono-osaisuuden kasautumista ei myöskään saa liioitella, sillä syrjäytymisilmiöiden päällekkäisyys on harvinaista. Kaikkein huonoimmassa kunnossa olevat henkilöt jäävät usein oman onnensa nojaan eikä heidän ongelmiensa laajuus edes tule tietoon. (Helne & Karisto 1992, ) Toisaalta nuoret aikuiset eivät välttämättä miellä itseään köyhiksi tai syrjäytyneiksi. Jos nuori ei ole palkkatyössä, hänen oletetaan olevan syrjässä myös muussa elämässään (Suutari 2002, 65). Pohjola (1994b) puhuu mieluummin elämänvaiheköyhyydestä, jolloin positiivisen muutoksen mahdollisuus tuodaan näkyväksi (mt., 196). 2.1 Syrjäytymisen määritelmiä Suomalaiseen sosiaalipoliittiseen keskusteluun syrjäytymisen käsite omaksuttiin ruotsalaisesta työmarkkinatutkimuksesta 1970-luvulla. Ruotsinkielinen termi utslagning suomennettiin aluksi uloslyönniksi, tarkoittaen putoamista työmarkkinoilta. (Helne & Karisto 1992, 517.) Syrjäytyminen voidaan määrittää tarkoittavan yhteiskunnan ja yksilön välisten siteiden heikkoutta, mikäli käsite halutaan säilyttää suhteellisen joustavana (Sipilä 1985, 73). Raunio (2006) epäilee, että syrjäytymisen määrittäminen joustavasti saattaa aiheuttaa syrjäytymisen ymmärtämistä yksipuolisesti. Syrjäytymisestä yksilön ja yhteiskunnan siteiden heikkoutena puhutaan etupäässä yhteiskunnan kannalta. Näin ollen on tärkeä huomioida mistä syrjäydytään ja mihin tulee olla osallinen. Suomessa ei yleensä käytetä syrjäytymisen edessä sanaa sosiaalinen kuten englanninkielisessä termissä social exclusion. Kuitenkin määreen sosiaalinen ymmärtäminen on merkityksellistä, koska kyseessä on yksilön ja yhteiskunnan välinen vuorovaikutus. Samalla tulee huomioida myös syrjäytymisen vastakohdat eli sosiaalinen osallisuus ja sosiaalinen integraatio. (Mt., 2006, ) Syrjäytymisen tarkastelussa on tärkeä huomioida, mikä suhde syrjäytyneillä on muuhun yhteiskuntaan ja yhtä tärkeää on kohdistaa huomio siihen, mikä suhde yhteiskunnalla on 5

11 syrjäytyneisiin (Helne 2002, 8 9). Syrjäytymistä voidaan tutkia yhteiskunta- ryhmä- ja yksilötasolla. Tutkimuksessa voidaan erottaa syrjäyttämisen prosessi ja syrjäytyneisyyden tila.(helne 1994, 47.) Tutkimuksessa on vaarana, että syrjäytyneet tai toisin sanoen huono-osaiset leimaantuvat tai heidän elämänhallintaansa väheksytään (Vähätalo 1994, 17). Syrjäytymisen käsitteeseen liittyy olennaisesti huono-osaisuuden käsite. Huono-osaisuutta voidaan kuvata moniongelmaisuudella eli ongelmien kasautumisella yhdelle henkilölle (Kortteinen & Tuomikoski 1998, 171). Suomessa huono-osaisuuden tutkimus syntyi 1980-luvulla. Yksi tähän vaikuttanut tekijä oli se, että Suomi alkoi lähentyä muuta Eurooppaa ja sai vaikutteita esimerkiksi Englannissa käydystä keskustelusta. (Helne 1994, ) Suomessa hyvinvointivaltio kukoisti 1980-luvulla. Silloin ajateltiin, että huono-osaisuus onnistutaan poistamaan hyvinvointivaltion myötä. (Vähätalo 1994, 8.) Niin ei kuitenkaan käynyt ja syrjäytyminen on ilmennyt erilaisissa muodoissaan hyvinvointivaltion hiipumisen jälkeen. Suomi ajautui lamaan 1990-luvulla ja sen seuraukset ovat näkyneet pitkään. Parikka (1994) toteaa kuitenkin, että huono-osaistuminen on pitkäaikainen prosessi ja sille on ominaista vahva periytyvyys sukupolvelta toiselle (mt., 86). Lamalla ja sen seurauksilla ei voi pelkästään selittää yksilöiden ongelmien ja syrjäytymisen kasvua. Helne (2002) määrittää syrjäytymisen kahdella tavalla. Hänen mielestään on merkityksellistä huomata, onko henkilö syrjäytynyt (marginalisaatio) vai onko hän ulossuljettu (ekskluusio). Marginalisoituneet ovat vielä yhteiskunnassa kiinni, mutta ekskluusion piiriin joutuneet on suljettu ulkopuolelle. (Mt., ) Vähätalo (1998) huomioi, että syrjäytymisessä on erilaisia asteita ja syrjäytyminen yhteiskunnasta saattaa olla vain väliaikaista. Toisaalta syrjäytyminen on kiertävä prosessi, jossa saatetaan välillä palata valtaväestön piiriin tai vaihtaa uudelle kentälle syrjäytymisen alueella. Yhteiskunnan ulkopuolelle jääneitä henkilöitä Vähätalo kuvaa uloslyödyiksi. Tähän ryhmään luokiteltavien yksilöiden huono-osaisuus on pysyvää. (Mt., 40.) Syrjäytyminen toiseutena voidaan ymmärtää monella tavalla. Se on itsen ja oman identiteetin ulkopuolella olemista. Toisten olemassaolo on identiteetin välttämätön edellytys ja psykoanalyyttisen ajattelun mukaan identiteetti syntyy yhteydessä toisiin. Näin identiteetti on kaksijakoinen, mutta ihminen ei hyväksy olevansa samalla yksi ja toinen eli muiden läsnäolo minuudessa pyritään torjumaan. Muiden ulkoistaminen minuudesta saa ihmisen helposti ajattelemaan muut ihmiset ja ryhmät samaksi. Toiseus on symbolista ja se voi olla viitteellistä tai julkilausuttua. Syrjäytyminen toiseutena sisältää kaksinkertaisesti torjuvaa symboliikkaa. Toiseus 6

12 on ilmaus, joka määrittää kohteen koko olemusta. Syrjäytyminen ja toiseus on määritelty myös samalla tavoin tai syrjäytymistä on pidetty toiseuden alalajina. (Helne 2002, ) Syrjäytyminen on annettu nimeksi joukolle ihmisiä, jotka eivät välttämättä millään tavoin kuulu yhteen. Työttömiä, asunnottomia, rikollisia, päihdeongelmaisia, toimeentulotuen saajia, alhaisen koulutuksen saaneita, mielenterveysongelmaisia, kroonikkopotilaita, maahanmuuttajia tai velkaloukkuun jääneitä saatetaan kaikkia kutsua syrjäytyneiksi. Helnen mukaan syrjäytyminen onkin suhteellista eikä välttämättä viittaa niihin ihmisiin, joihin ilmauksen ajatellaan kohdistuvan. Syrjäytymistä tulkittaessa on huomioitava myös se, että syrjäytymisdiskurssi kuvaa sitä aikaa mitä elämme. (Mt., ) Raunion (2000) mukaan sosiaalityön lähtökohtana on palauttaa syrjäytyneet ja syrjäytymisvaarassa olevat takaisin yhteiskuntaan (mt., 14). Onkin tärkeä miettiä, mitä on se yhteisyys, mihin syrjäytyneet tulisi palauttaa? Onko sellaista yhteisyyttä edes olemassa? Helnen (2002) mukaan yhtenäisyys on vain ideaalityyppinen konstruktio eikä sellaista yhteisyyttä ole, mihin ulkopuolelle jääneet voitaisiin palauttaa. Paradoksaalisesti syrjäytymistutkimuksen pääkysymykseen, mikä meitä yhdistää, voitaisiin vastata, että syrjäytyneet. (Mt., 122, 127.) Perinteisesti yhteiskuntaan integroiva tekijä on ollut oman toimeentulon hankkiminen työllä. Pelkkä työnteko yhdistää yksilön yhteiskuntaan vain taloudellisesti. Sosiaalityön näkökulmasta on tärkeä huomioida, että yhteiskuntaan integroituminen edellyttää kiinnittymistä myös perheeseen ja yhteisöön. Sosiaalitutkimuksessa on puhuttu myös kansalaisintegraatiosta, mikä edellyttää, että yksilö pyrkii osallistumaan yhteiskuntaan myös poliittisella vaikuttamisella. (Raunio 2006, ) 2.2 Syrjäytymisriskin tunnusmerkit Syrjäytymistutkimuksista nousee selvästi esiin kahdeksan nuorten syrjäytymisriskin tunnusmerkkiä: työttömyys, koulutuksen puute, asumisen ongelmat, fyysinen ja psyykkinen sairaus, sosiaalisten suhteiden ongelmat, päihteiden käyttö ja rikollisuus. Syrjäytymisen riskit ovat yhteydessä toisiinsa ja kasautuvat syrjäytymisen syvetessä. 7

13 2.2.1 Työttömyys Työelämästä syrjäytyminen on suurimpia syitä palkkatyöttömyyttä korostavien maiden syrjäytymisprosessille. Palkkatyö on usein määritelty jopa ihmisen päätehtäväksi. Suomessa työetiikalla on niin suuri arvo, että se on keskeisin väylä integroitua yhteiskuntaan. Muita integroitumisen välineitä on vähän. (Julkunen 2001, 170.) Palkkatyön kunnioitus on niin suuri, että sitä ei heikennä edes lisääntyvä työuupumus tai lasten pahoinvointi vanhempien keskittyessä työuraansa luvun alun laman seurauksena pitkäaikaistyöttömyys jäi korkealle tasolle ja työmarkkinoilla pärjäämisen vaatimukset koventuivat. Nykyisillä työmarkkinoilla pärjää nuori, terve ja muuttovalmis henkilö. Työmarkkinoiden paineessa terveydellisesti työrajoitteisten pitkäaikaistyöttömien asema ei ole helppo. Lisäksi työmarkkinoiden kovuus vaikuttaa yksilön terveydelliseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. (Saari & Viinamäki & Pohjola 1999, ) Työttömyyden lisäksi laman seurauksena lisääntyneet määräaikaiset ja osa-aikaiset työsuhteet ovat tulleet uudeksi haasteeksi nuorille työnhakijoille ja -tekijöille. Pätkätyö merkitsee usein osittaista työttömyyttä, jolloin ansionmenetykset korvataan työttömyysturvajärjestelmästä. Etenkin nuorilla kouluttamattomilla henkilöillä työttömyysturva on pieni ja silloin joudutaan turvautumaan myös sosiaalietuuksiin, viime kädessä toimeentulotukeen. Palkkatulojen ja etuuksien yhteensovittaminen ei ole helppoa ja asiakas saattaa joutua byrokratialoukkuun hakiessaan ja selvitellessään hänelle kuuluvia etuuksia. Pätkätöiden lisääntymisen myötä toimeentulotuesta on tullut monelle osa pysyvää toimeentuloa. (Santamäki-Vuori 2008, ) Nuorten syrjäytyminen työelämästä on ongelmallista lähivuosina suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle. Mikäli nuoria on syrjäytynyt paljon työelämästä, se aiheuttaa ongelmia palvelurakenteen ylläpitämiselle. Nuorten ammattitaitoa ja työmotivaatiota tulisi kehittää. Yhteiskunnan rakenteiden tulisi olla toimivia, jotta nuoria voidaan integroida työelämään siitä syrjäytymisen sijaan. Syrjäytymistä ehkäisevä toiminta ja tuki tulisi kohdentaa oikein tuen tarpeessa oleviin. Siten voidaan hillitä yhteiskunnan menoja ja vähentää syrjäytymisen aiheuttamaa kärsimystä. (Ek ym. 2004, 11 12, 16.) Nuoriin tulisikin luoda positiivista asennetta kohti tulevaisuutta. Positiivisella asenteella on tärkeä merkitys tulevaisuuden toimintakyvyn kannalta (Ek 1999, 98). Nuorten yhteiskuntaan kiinnittymistä tukevat yhteiskuntapoliittiset toimet tähtäävät ensisijaisesti työmarkkinoille integroitumiseen, vaikka jatkuvaa kokoaikaista työtä ei ole enää helposti saatavilla. 8

14 Etenkin kouluttamattomat nuoret joutuvat tekemään pätkätöitä tai projektiluontoisia tehtäviä. Nuorten työttömyyttä koskevissa tutkimuksissa rakenteellisten asioiden lisäksi on huomioitu nuorten oma osuus työttömyyteen. Nuoria työttömiä on osaltaan pidetty jopa laiskoina eikä heidän ole siten katsottu olevan kelvollisia saamaan sosiaalietuuksiakaan. Nuorten työttömyyteen on pyritty vastaamaan yksilöllisesti ja nuoria on alettu aktivoida työmarkkinoille. olettaen, että he vastaanottavat kaiken mahdollisen heille tarjotun työn. (Suutari 2002, ) Vaikka nuoria aktivoidaan työelämään ja yhteiskunta tarjoaisi heille kaiken tuen, on kuitenkin selvää, että koko elämän aikaiset kokemukset vaikuttavat nuoren henkilökohtaisiin resursseihin ja työllistymisen mahdollisuuksiin. Nuorten työttömyyteen puuttumisessa olisikin hyvä huomioida aikaisempi elämänhistoria, jotta työllistymisen ongelmia voitaisiin ymmärtää. (Vanttaja 2005, ) Työelämästä syrjäytymisen prosessi saattaa alkaa jo lapsena tai nuorena kotona opitun mallin mukaisesti Koulutuksen puute Koulutuksen puute vaikeuttaa nuorten työllistymistä, koska työmarkkinoiden vaatimukset ovat nykyisin kovat eikä ilman koulutusta voi työllistyä. Kielteiset koulukokemukset, kuten kiusatuksi tuleminen, kiusaaminen ja heikko kouluviihtyvyys lisäävät syrjäytymisriskiä. Varhaislapsuudessa alkanut syrjäytymisprosessi johtaa koulussa alisuoriutumiseen sekä myöhemmin ammatillisen koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jäämiseen. Heikoimmin menestyvät oppilaat suhtautuvat koulunkäyntiin muita kielteisemmin ja heillä on paljon poissaoloja ja he pohtivat koulunkäynnin keskeyttämistä. Oppilaiden koulussa viihtyvyydellä on yhteys sosiaaliseen taustaan. Vanhempien korkea koulutustaso lisää lasten koulunkäynnin tukemisen mahdollisuuksia. Lapsen hyvä menestys peruskoulussa lisää todennäköisyyttä ammatillisen tutkinnon suorittamiseen. Mitä korkeampi ammatillinen tutkinto on sitä paremmat sosiaaliset ja elämänhallinnalliset kyvyt nuorella on työelämässä menestymiseen. Oppilaanohjauksella voidaan vähentää opintojen keskeyttämistä. Varsinkin koulutuksen loppuvaiheessa jatko-opintoihin ja työelämään siirtymistä tukeva ohjausjärjestelmä voi ehkäistä nuoren syrjäytymiskehitystä. Yhteiskunnan, työelämän ja koulutuspolitiikan muutokset lisäävät oppilaanohjauksen tarvetta. Henkilökohtaisen ja pienryhmissä tapahtuvan opiskelujen ohjaaminen tulee edelleen todennäköisesti kasvamaan. (Esim. Aaltonen ym. 2007, ) 9

15 Keltikangas-Järvisen (2007) mukaan temperamentti ja itsetunto vaikuttavat koulumenestykseen, jotka puolestaan vaikuttavat yksilön sosioekonomiseen asemaan ja sosiaaliseen pääomaan, jopa somaattiseen terveyteen. Sosiaalisen pääoman muodostumiseen vaikuttavat koulutuksen lisäksi monet psyykkiset tekijät, joista rakentuu yksilön tulevaisuus. Keltikangas-Järvinen mainitsee temperamenttipiirteinä sinnikkyyden, häirittävyyden, impulsiivisuuden, estyneisyyden, mielialan ja negatiivisen emotionaalisuuden eli herkän provosoitumisen ja taipumuksen osoittaa mieltään turhautuessa. Negatiivisella emotionaalisuudella on yhteys koulumenestykseen, kun koulumenestys on huono. Kyseisestä temperamenttipiirteestä kärsivät huonot oppilaat ja tutkimuksen mukaan hyville oppilaille siitä ei ole haittaa. Keltikangas-Järvisen tutkimuksessa erityisopetus ja huono itsetunto ovat rinnastettavissa. Se mitä oppimisessa voitetaan, saatetaan hävitä sosiaalisessa pääomassa. (Mt., 23 33, 40.) Koululla on suuri vastuu, siitä että nuorista kasvaa vastuullisia ja yhteiskuntakelpoisia ihmisiä. Koulussa nuorten elämänhallintaan liittyviä ongelmia yritetään havaita ennakolta ja niihin pyritään puuttumaan, täten koululla on tärkeä syrjäytymistä estävä rooli yhteiskunnassa. (Karppinen & Savioja, 2007, 117.) Karppinen puhuu siirtymäongelmista tarkoittaen niillä yhteishaussa hakematta jättämistä, ilman opiskelupaikkaa jäämistä, yhteishaussa saadun opiskelupaikan peruuttamista, koulutuksen varhaista keskeyttämistä ja luokalle jäämistä. Siirtymäongelmissa sukupuolella ei juuri ole eroa, sen sijaan yksilöllistettyjen oppimäärien suorittajat ja maahanmuuttajat kärsivät siirtymäongelmista. Alueellisesti toisen asteen koulutukseen siirtymisessä on eniten vaikeuksia Etelä-Suomessa ja vähiten Lapissa. Suurten kaupunkien ympärille muodostuneissa seutukunnissa erottuvat koulutuksen ulkopuolelle jääneet. (Mt., ) Työelämästä syrjäytymisen riskitekijät on nähtävissä eri elämänvaiheissa. Lapsuudessa näitä ovat perheen sosiaalinen huono-osaisuus ja heikko koulumenestys tai koulun keskeyttäminen. Perheitä tulisi tukea neuvolassa ja koulujärjestelmän tulisi olla kannustava. Nuoruudessa mielenterveysongelmat, realismin puute tulevaisuuden suunnittelun suhteen ja pitkäaikaiset asiakkuudet eri viranomaistahojen kanssa lisäävät riskiä syrjäytyä. Näin ollen mielenterveyttä tulisi edistää ja kouluissa lisätä ammatinvalinnan ohjausta. Nuorilla aikuisilla sosiaalisen tuen puute erityisesti naimattomilla miehillä ja perheellisyys naisilla lisäävät mielenterveysongelmia. Lisäksi työelämän tehokkuusvaatimukset ovat kovat ja lisäävät osaltaan riskiä jäädä työelämän ulkopuolelle ja syrjäytyä. Yhteistyö viranomaisten välillä on tärkeä keino ehkäistä syrjäytymistä. (Ek, ym ) 10

16 2.2.3 Asumisen ongelmat Asuminen liittyy syrjäytymiseen niin asunnottomuutena kuin asumisen ongelmina. Nuorten asumisen vaikeuksiin liittyy usein päihde- ja mielenterveysongelmat sekä huonot valmiudet hoitaa taloudellisia asioita. Asunnoton sanana, kuten syrjäytynyt, kuvaa joukkoa ihmisiä, joilla ei välttämättä ole mitään yhteisiä tekijöitä määrittelyn takana. Asunnon saaminen ei ole helppoa moniongelmaisille henkilöille. Asuminen ei kuulu ihmisten subjektiivisiin oikeuksiin eikä kuntia ole velvoitettu antamaan takuuta asunnottomien asioiden käsittelyajoista (Juurinen & Virtanen- Olejniczak 2008, 141). Suomen perustuslaissa (731/1999) todetaan asumisesta näin: julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä. Sosiaalitoimen viranomaistehtävät eivät kuitenkaan kerro varsinaisesti siitä työstä, miten asunnottomuuteen pyritään puuttumaan. Hassi-Nuorluoto (2000) toteaa, että sosiaalitoimi yksin ei pysty auttamaan asiakkaitaan saamaan asuntoa, koska asuntojen välittäminen on sosiaalityön ulkopuolella erillisillä vuokranantajilla. Tämä on ongelmallista sosiaalityön kannalta, koska asuttaminen on osa sosiaalipalveluja. Vaikka asunnoton ei sosiaalityössä viittaa mihinkään selkeästi määriteltävään yhteiseen ominaisuuteen, täytyy sosiaalitoimen asumispalveluilla olla kohderyhmä, joille palvelua tuotetaan. Asumispalveluissa ääripäinä ovat valvottu ja itsenäinen asuminen. Näiden ääripäiden välissä ovat hoidolliset ja tukea tarjoavat palvelut. Asumispalvelut ovat parantuneet viime vuosina, mikä on lisännyt asiakasmääriä ja samalla tuonut syrjäytymistä enemmän näkyviin. (Mt., 2000, ) Käsitys asunnottomuudesta on vaihdellut eri aikoina. Välillä yksilön piirteet tai päihteiden käyttö painottuvat, kun taas välillä huomio kohdistuu epäsosiaaliseen elämään tai terveydentilaan. Näiden lisäksi yhteiskunnan rakenteisiin tulee kiinnittää huomiota. Suomessa ja 1980-luvulla asumisen ongelmien syyt olivat henkilökohtaisissa piirteissä, mutta myöhemmin yhteiskunnan rakenteita on tarkkailtu enemmän asunnottomuuden ongelmien syntynä. Osa asunnottomista kärsii mielenterveys- ja päihdeongelmista, jolloin asunnon saaminen on entistä vaikeampaa, koska ongelmat ovat niin suuria, että asunnon lisäksi ympärivuorokautinen hoito on tarpeen. Päihteitä käyttävä mielenterveysongelmainen jää helposti palvelujärjestelmän ulkopuolelle. (Kärkkäinen 2005, ) 11

17 Nuorten kohdalla työttömyys vaikeuttaa asunnon saamista ja lisää nuorten asunnottomuutta. Työssä käyville ja opiskeleville nuorille asuntoja on saatavilla, mutta etenkin vapailta markkinoilta asunnon saaminen on vaikeaa, jos ei käy töissä tai opiskele. Asuntojen vuokrat ovat nykyään korkealla ja toimeentulotuessa ja yleisessä asumistuessa määritellään tarkoin minkä kokoiseen ja hintaiseen asuntoon voi saada taloudellista tukea. Maksamattomat vuokrat tai häädöt edellisistä asunnoista vaikeuttavat asunnon saamista. Nuorten asunnottomuuteen vaikuttavat koko elämän aikaiset kokemukset. Eläminen lastensuojelulaitoksessa, päihteiden käyttö tai mielenterveyden ongelmat lisäävät osaltaan vaikeuksia asumisessa ja asunnon saamisessa. Jälkihuollon keinoin voidaan avustaa alle 21-vuotiaita saamaan asunto, mutta asunnon hankkimista suuremmat ongelmat ovat asumiskyvyssä. Tähän ongelmaan kunnat ovat palkanneet tukihenkilöitä. (Lehtonen & Salonen 2008, ) Juurinen ja Virtanen-Olejniczak (2008) ovat tutkineet asunnottomien tilannetta Tampereella. Asunnottomuuden hallinta on vaikeaa ja asuminen on monimutkainen ongelma. Tämän päivän talouspolitiikka ja asuntopolitiikan koventuneet otteet ovat osaltaan lisänneet asunnottomien huonoa tilannetta. Juurinen ja Virtanen-Olejniczak kutsuvat asunnottomien kovaksi ytimeksi niitä henkilöitä, jotka elävät etupäässä kaduilla tai viettävät yönsä ensisuojissa. Tampereella näitä henkilöitä on noin ja he ovat etupäässä miehiä, iältään noin vuotiaita. Joukossa on myös muutama nuori ja naisia. Tämä joukko on pieni, mutta ongelma on suuri. Nuorilla ongelmana ovat usein huumeet ja sekakäyttö. Asunnottomien kovan ytimen taloudellinen tilanne on heikko. Heistä suurimmalla osalla on tulona työmarkkinatuki, työkyvyttömyyseläke, sairaspäiväraha tai toimeentulotuki. Osa on täysin tulottomia esimerkiksi muiden kaupunkien asukkaita, jolloin toimeentulotuen hakeminen Tampereella on mahdotonta. Kovan ytimen ongelmat ovat niin monimuotoisia, ettei asunnon saaminen riitä ratkaisuksi. Tampereella tätä kovaa ydintä auttavia tahoja ovat ensisuoja, seurakuntien ylläpitämä päiväkeskus Musta Lammas sekä poliisi. Ensisuoja on päihteetön ja siellä asiakas saa vaatteet, ruokaa ja yöpaikan. Mustassa Lampaassa on tarjolla ruoka, vaatteita, pesumahdollisuus ja terveydenhuoltoa. Joskus asunnoton viettää yönsä poliisin putkassa. (Juurinen & Virtanen-Olejniczak 2008, ) Asunnottomien kohdalla tukimuotojen tarpeen arviointi on hankalaa, koska ongelmia hoitaa monet eri palveluntuottajat. Hallinto tietää ja tunnistaa asunnottomuusongelman, mutta päävastuullista toimijaa on vaikea osoittaa. Asunnottomat jäävät helposti muiden asiakasryhmien varjoon. Etenkin Tampereen asunnottomien kova ydin ei omaa tarvittavia resursseja, jotta pystyisi vaatimaan palveluja. Tampereella tulisi panostaa palvelunohjaukseen, jolloin asunnottomille tarjottaisiin 12

18 selkeästi heidän tarvitsemiaan palveluita. Tampereella on olemassa asiakasohjausyksikkö Loisto, missä suunnitellaan yhdessä asiakkaan hoitoa arvioivan tahon kanssa asiakkaan tarvitsemia päihdetai mielenterveyspalveluja. Samanlaista ohjausta tarvittaisiin päihteitä käyttäville asunnottomille. (Mt., ) Fyysinen ja psyykkinen sairaus Huono terveys on yhteydessä syrjäytymiseen suurelta osin työn tekemisen kautta. Ei ole helppo määritellä, onko huono asema työmarkkinoilla seurausta terveydellisistä ongelmista vai toisinpäin. Tutkimusta tästä aiheesta on tehty melko vähän. (Ek ym. 2004, 18.) Terveyden ongelmat ovat yleisiä päihdeongelmaisilla eli syrjäytymisen eri tekijät ovat yhteydessä toisiinsa. Fyysisen terveyden lisäksi myös mielenterveyden ongelmat lisäävät nuorten riskiä syrjäytyä. Mielenterveysongelmaisilla köyhyys ja sitä seuraavat sosiaaliset ongelmat korostuvat. Monet suomalaiset ja kansainväliset tutkimukset osoittavat, että työttömillä tai työttömyyttä kokeneilla on huonompi terveys ja suurempi kuolleisuus kuin työssä käyvillä. Työttömyys tai työttömyyden uhka vaikuttavat haitallisesti terveyteen ja lisäävät kuolleisuuden ja sairastavuuden vaaraa. Työttömyyden ja sairastavuuden kausaalinen vaikutus voi näkyä psyykkisenä rasittuneisuutena, epäterveellisten elämäntapojen ja tulojen pienenemisen kautta. Toisaalta taas psyykkiset ja sosioekonomiset yksilön ominaisuudet lisäävät samalla sekä työttömyyden että terveysongelmien ja kuoleman vaaraa. Näin ollen työttömyyden ei voida väittää aiheuttavan huonoa terveyttä. (Mannila & Martikainen 2005, 63.) Mielenterveysongelmat ovat yleinen kansanterveysongelma ja ne kuormittavat palvelujärjestelmää nyt ja tulevaisuudessa luvulla mielenterveysongelmat ovat olleet yleisimpiä syitä työkyvyttömyydelle. Mielenterveysongelmaisten kohtaaminen edellyttää peruspalveluiden jatkuvaa kehittämistä. Peruspalveluilta vaaditaan ennen kaikkea ehkäisevää ja mielenterveyttä edistävää otetta. (Lehtinen & Taipale 2005, 365.) Psykiatrisen erikoissairaanhoidon on toivottu voivan tukea peruspalveluita konsultaatioilla, työnohjauksella ja koulutuksella. (Harjajärvi & Pirkola & Wahlbeck, 2006, 22). Mielenterveysongelmaisilla on riski pudota työelämästä ja keskeisestä sosiaalisesta toiminnasta. Monet tarvitsevat tukea tavanomaisesta arkielämästä selviytymiseen ja pahimmillaan pärjäämättömyys tulee näkyviin työkyvyn menetyksinä, enneaikaisena 13

19 eläköitymisenä, sairastavuutena, kuolleisuutena sekä lisääntyneenä psykiatrisen laitos- ja lääkehoidon tarpeena. Nuorilla psyykkiset terveysoireet ovat yleisiä ja usein ne ovat väliaikaisia. Psyykkiset oireet ovat reaktio epävarmuudesta ja pelosta. Myös masennuksena ilmenevä mielialan lasku on yleistä. Lisäksi unettomuus aiheutuu usein psykososiaalisista asioista. Mikäli oireet jatkuvat ja ne ovat vaikeita, saatetaan henkilöllä diagnosoida jokin mielenterveyden häiriö. Länsimaissa mielenterveyden häiriöiden lasketaan aiheuttavan yli viidesosan kaikista terveyteen liittyvistä haitoista. Depressio on selvästi yleisin nuorten ihmisten mielenterveyden häiriö, kymmenesosalla vuotiaista on esiintynyt sitä. Lisäksi skitsofrenia ja päihderiippuvuus sekä ahdistuneisuushäiriöt ja persoonallisuuden häiriöt ovat nuorten mielenterveyden haasteita. (Lönnqvist 2005, ) Sosiaalisten suhteiden ongelmat Sosiaalisten suhteiden ongelmat ovat usein liitoksissa muihin syrjäytymisen uhkiin. Suutari (2002) on tutkinut palkkatyön marginaalissa olevien nuorten sosiaalisia verkostoja. Hänen mukaansa nuorten sosiaalisista verkostoista tärkeimpiä ovat lapsuuden perhe, sukulaiset sekä kaveri- ja ystäväpiirit. Näihin verkostoihin nuorilla on kaikista eniten sosiaalisia sidoksia. Perhe- tai kaverikeskeiset verkostot ovat kaikkein merkityksellisimpiä arjen tukijoita nuorille. Myös hyvinvointivaltion instituutiot ovat osa nuorten verkostoa, mutta viranomaiskontaktien määrä on tutkimuksen mukaan pieni. Marginaaliasemassa olevilla on säännöllisiä kontakteja sosiaaliviranomaisiin ja työvoimaviranomaisiin, jotka jäsentävät nuorten arkea. Nuorten mukaan naapurit ovat osa sosiaalista verkostoa mutta tämän verkoston osa-alue ei saa suurta merkitystä. Perinteisesti on ajateltu nuorten osallisuuden rakentuvan palkkatyökansalaisuuden perustalle mutta tämän päivän yhteiskunnassa palkkatyön puute ei ole este nuorten osallisuudelle sosiaalisissa verkostoissa. Elämä palkkatyön marginaalissa ei merkitse irrallisuutta vaan se on tila, jossa on mahdollisuus ylläpitää suhteita omaan lähipiiriin. Verkostot eivät yksin jaksa kiinnittää nuorta yhteiskuntaan vaan yhteiskunnan tulisi tulla vastaan tilanteissa, joissa palkkatyötä ei ole saatavissa. Tällä hetkellä tulisi kiinnittää huomioita esimerkiksi palkkatyön ja vapaaehtoistyön yhdistämiseen. (Mt., 68 67, 85.) 14

20 Yksinäisyys ongelmana korostuu ja sillä on yhteys mielenterveysongelmiin. Lisäksi köyhyys vaikeuttaa sosiaalisten kontaktien luomista, koska esimerkiksi harrastuksiin ei ole varaa. Joskus yksinäisyys voi johtua asenteesta, ettei haluta kohdata varauksellisesti suhtautuvia ihmisiä. Eristäytyminen voi liittyä sairauteenkin. (Särkelä 1997, ) Nuoruus on aikaa, jolloin oma identiteetti kehittyy, irtaudutaan vanhemmista ja pohditaan oman käyttäytymisen rajoja. Hyvän itsetunnon omaava nuori hallitsee omaa elämäänsä ja kykenee tekemään päätöksiä ja ratkaisuja itsenäisesti. Terve itsetunto tasapainottaa myös sosiaalisia suhteita. Työssämme törmäämme jälkihuoltonuorten tulevaisuuden pohdintoihin ja joskus epärealistisiinkin haaveisiin. Sijoitetuilla nuorilla on usein heikko itsetunto ja sosiaalityöntekijä ainoa, jonka kanssa pohdintoja voi harrastaa Päihteiden käyttö Päihteiden liikakäyttö on sosiaalinen ongelma. Se on yhteydessä myös koulutuksen puutteeseen. Päihteiden käyttäjillä peruskoulu on usein kesken tai ammattikoulutus on hankkimatta. Päihdeongelmaisilla nuorilla on vakava riski syrjäytyä yhteiskunnasta juuri koulutuksen puutteen takia, koska koulutus on nykypäivänä edellytyksenä useimpien työpaikkojen saamiseen. Päihderiippuvaiset ajautuvat usein rikollisille teille, mikä lisää syrjäytymisen ongelmia. Päihderiippuvuuden lisäksi myös muut riippuvuudet, kuten peliriippuvuus, ovat yleistyneet nuorten keskuudessa. Päihdeongelmaa määriteltäessä sosiaalityön näkökulmasta, arvioidaan myös työ- ja asumiskykyä sekä kykyä luoda ja ylläpitää sosiaalisia suhteita. Myös taloudelliset vaikeudet ulottuvat päihdeongelmien kentälle. Historian kuluessa päihdeongelmaisista on käytetty erilaisia nimityksiä kuten esimerkiksi juoppo tai puliukko. Pyrkimyksenä on kuitenkin ollut vähentää leimaavien nimitysten käyttöä ja on alettu keskittyä enemmän ongelman määrälliseen määrittämiseen. Nykyään puhutaan esimerkiksi humalahakuisesta juomisesta tai suurkuluttajista. Alkoholinkäyttöön liittyvillä sanoilla on leimaamisen lisäksi myös hyväksyntään viittaavia merkityksiä. Alkoholin käyttö onkin laillista verrattaessa esimerkiksi huumeisiin. (Esim. Karjalainen & Saunamäki 1997, ) Päihteiden käyttö on muuttunut viimeisen parinkymmenen vuoden aikana merkittävästi sosiaalipalveluiden kannalta. Aikaisemmin päihdehuollon asiakas oli juoppo, mutta nykyisin asiakas on yleensä vähintään sekakäyttäjä eli käyttää alkoholin lisäksi lääkkeitä huumaavassa tarkoituksessa tai kannabista. Nämä muutokset ovat vaatineet A-klinikoita muuttamaan 15

21 toimintaansa sosiaalihuollosta erityissairaanhoidon suuntaan. Myös terveyskeskusten henkilökuntaa on koulutettu auttamaan päihdeongelmaisia potilaita. (Mäntysaari 2006, 122.) Huumeidenkäyttäjien suhteen nimitysten muuttaminen ei ole helppoa. Narkkari ja nisti ovat yleisiä nimityksiä tavallisen huumeidenkäyttäjä -sanan lisäksi. Narkkari tai huumenuori luovat mielikuvaa jostakin tuntemattomasta ja vaarallisesta. Huumeongelmalla on suuri tila yhteiskunnallisessa keskustelussa ja huumeiden käyttäjät herättävät jopa vihamielisyyttä. Huumeongelmiin tottumaton työntekijä saattaa kohdata epävarmuutta ja pelkoa huumeita käyttävien asiakkaiden kohtaamisesta. Huumeiden käytöstä on tehty julkisuudessa vakava ongelma, ja sitä se onkin. Lainsäädäntö on tiukka ja yhteiskunnallinen ilmapiiri on herkkä kohtaamaan huumeongelmaisia. Kokenut (päihde)työntekijä tunnistaa yleensä eron satunnaisen käytön ja vakavan ongelman välillä. (Karjalainen & Saunamäki 1997, ) Huumeongelma kasvoi Suomessa 1990-luvulla. Markkinoille tuli paljon uusia huumeita ja myös huumeiden suonensisäinen käyttö yleistyi. Samalla sairaudet kuten HIV ja hepatiitit alkoivat levitä. (Kaukonen 2002, 156.) Huumeiden käyttöä ei nähty enää vain poikkeavana käyttäytymisenä vaan ongelma alkoi vaatia yhteiskunnan toimia kansanterveyteen, järjestykseen ja turvallisuuteen liittyvänä kysymyksenä. Huumeongelmasta tuli vakava sosiaalinen ongelma, johon myös kuolema liittyy olennaisesti. Kuolema on jatkuvasti läsnä huumeiden käyttäjien keskuudessa. Käyttäjiä kuolee tai he saattavat olla osallisena jonkun toisen kuolemaan joko väkivaltaisesti tai esimerkiksi käyttäjän lapsi nauttii vanhemmalle kuuluvaa vaarallista ainetta. Käsitteellisesti huumekuolemaa ei ole helppo rajata, koska aina ei saada selville, oliko käyttäjän kuolema vahinko vai ottiko hän tarkoituksella yliannostuksen tai oliko huumeiden käytöllä ollenkaan todellista vaikutusta kuolemaan johtaneisiin syihin. (Hakkarainen 2002, ) Päihderiippuvaisilla nuorilla on usein muitakin sairauksia, kuten mielenterveysongelmia, maksasairauksia, diabetesta tai vaikeita tulehduksia. Usein nämä sairaudet ovat hoitamattomia ja hoidon viivästyminen aiheuttaa kyseiselle henkilölle jopa hengenvaaran. Lisäksi hoitokustannukset ovat korkeat, kun hoitoon hakeudutaan myöhään. Perustuslain (731/1999) mukaan julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä Päihdehuoltolaissa (41/1986) säädetään, että kunnan on järjestettävä päihdepalvelut ja niiden sisältö ja laajuus kunnassa esiintyvän tarpeen mukaisesti. Niiden piiriin tulee pystyä hakeutumaan omaaloitteisesti ja palvelut tulee järjestää päihdeongelmaisen ihmisen, hänen läheistensä ja lastensa avun ja tuen tarpeen mukaan. Lainsäädännön velvoitteista huolimatta päihdeongelmaisten ei ole 16

22 helppo päästä hoitoon ja moni syrjäytyy peruspalveluista. Syynä päättäjien tekemiin kielteisiin hoitopäätöksiin on useimmiten raha. Kielteisissä päätöksissä vedotaan usein aikaisempiin hoitojaksoihin ja retkahduksiin. Päihdeongelmaisella on usein mennyt usko yhteiskunnan auttamishaluun ja niinpä he turvautuvat usein itselääkintään ja jäävät järjestelmän ulkopuolelle. Ilman tarvittavaa tukea jääneet päihdeongelmaiset saattavat jäädä kaiken normaalin ulkopuolelle ja he ovat menettäneet tai ovat vaarassa menettää kodin, läheiset, terveyden ja kyvyn huolehtia itsestään. Palveluja suunniteltaessa tulisi huomioida päihdeongelmaisten oma asiantuntijuus ja asiakkaita tulisi kuulla heidän hoitoonsa liittyvissä asioissa. Kunnissa tulisi turvata päihdeongelmaisten lailliset oikeudet hoitoon. (Toiviainen 2008, ) Rikollisuus Rikoksiin kiinnittyneeseen elämäntapaan liittyy olennaisesti myös muut syrjäytymisriskiä lisäävät tekijät. Rikoksiin syyllistyvillä henkilöillä on usein ongelmia asumisessa, päihteiden käytössä ja työn saamisessa. Myös taloudelliset vaikeudet ovat ilmeisiä. Lisäksi rikollisilla on epäedullisia sosiaalisia suhteita ja ongelmia elämänhallinnassa. Näiden syiden takia rikolliset ovat usein sosiaalityön toimien tarpeessa. Rikollisuus voidaan yksinkertaisesti määritellä siten, että rikos on sellainen teko, mikä on laissa määritelty rikokseksi. Kriminologiassa ollaan perinteisesti oltu kiinnostuneista nuorisorikollisuudesta, koska rikollinen ura alkaa useimmiten nuorena. Harvoin ensimmäistä rikosta on tehty aikuisiällä. Suomen kielessä on vain termi nuorisorikollisuus eikä aikuisrikollisuus tai vanhusrikollisuus. Näin saattaa olla sen takia, että huomio kohdistetaan niihin henkilöihin, keitä on muiden mielestä syytä kontrolloida, eli nuoria. Nuoret syyllistyvät eniten omaisuusrikoksista varkauksiin ja juuri aikuisiän saavuttaneet pahoinpitelyihin. Miehet syyllistyvät naisia useammin väkivaltarikoksiin ja nuorilla väkivalta on useimmiten miesten välistä. Myös naiset syyllistyvät väkivaltarikoksiin useammin nuorella iällä. (Kivivuori 2008, 21, 28 29, ) Kriminologisesta tutkimuksesta käy ilmi, että rikosten tekemisellä ja uhriksi joutumisella on voimakas yhteys. Rikoksen uhriksi joutumista voidaan pitää yhtenä rikollisuuden riskitekijänä. (Kivivuori 2009, 6.) Viime vuosina Suomessa ja muuallakin on ollut havaittavissa, että nuorten rikollisuus on polarisoitunut. Täysin kielteisesti kaikkeen rikollisuuteen suhtautuvien nuorten joukko on kasvanut. Polarisoitumisilmiötä on selitetty sillä, että yhteiskunta on muuttunut kilpailuhenkiseksi. Osa 17

23 nuorista haluavaa saavuttaa hyvän aseman elämässään ja he pidättäytyvät siksi kaikista rikkeistä. (Mt., ) Helppo raha houkuttelee nuoria rikollisiin tekoihin kuten huumerikollisuuteen. Polarisaatioteorian mukaan nuoret lainrikkojat voidaan jakaa kolmeen tekijätyyppiin. Ensimmäiseksi perinteiset moniongelmaiset nuoret, jotka tekevät rikoksia purkaakseen pahaa oloa. Toiseksi sellaiset nuoret, jotka haluavat menestyä elämässään, saattavat tehdä rikoksia ajatellen, että myös rikollista elämää voi hallita. Kolmas ryhmä jää näiden edellä mainittujen väliin. Siihen kuuluu niitä nuoria, jotka syyllistyvät yhteen rikolliseen tekoon osana nuoruutta. (Kuure 2002, 182.) Taloudellis-sosiaalisten tekijöiden lisäksi rikollisuuteen vaikuttavat yksilön persoonallisuuden piirteet kuten aggressiivisuus, itsekontrollin taso ja alttius päihderiippuvuuteen, mutta myös kognitiivisten ominaisuuksien vaihtelu ja kulttuuriset tekijät. (Kivivuori 2008; vrt. Keltikangas- Järvinen 2007). Kriminologinen tutkimus ei enää erityisesti korosta köyhyyttä ja taloudellista huono-osaisuutta, tärkeämmäksi on noussut edellä mainittujen tekijöiden yhteisvaikutus. Nuorten rikosalttiutta lisää myös se, että nuori tavoittelee alempaa sosiaaliluokkaa kuin vanhempansa. (Kivivuori 2009, 13.) 2.3 Syrjäytymisen riskit ja sosiaalityö Syrjäytymistä ei voi täysin poistaa, vaikka kuinka haluaisimmekin. Joskus sosiaalityössä voidaan olla tilanteessa, että oikeita, siihen hetkeen sopivia toimintatapoja ei löydy tai niitä ei ole, koska syrjäytyminen on jo syvällä. Näemme tärkeänä sosiaalityössä syrjäytymisen tunnistamisen, vähentämisen ja lieventämisen. Oikeiden toimintatapojen löytäminen syrjäytymisvaarassa olevalle nuorelle vaatii sosiaalityöntekijältä ammatillista tietoa ja taitoa sekä yhteiskunnan rakenteiden tuntemista. Kokemuksensa pohjalta sosiaalityöntekijä osaa kohdistaa tietyt toimenpiteet oikein. On eri asia puhua syrjäytymisestä kouluttamattoman nuoren kuin paljon päihteitä käyttävän rikolliseen toimintaan taipuvaisen nuoren kohdalla. Toisille toimenpiteeksi riittää pelkkä byrokraattinen toimeentulotukityö. Toisten kanssa tarvitaan enemmän suunnitelmallisuutta esimerkiksi hoitoon ohjauksessa. Tällöin sosiaalityö vaatii muutenkin kokonaisvaltaisempaa työotetta. Asiakkaan oma motivaatio on syrjäytymisen estämisessä avainasemassa ja tähän työntekijän tulee yrittää asiakasta houkutella. 18

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Riikka Kimpanpää Johtava sosiaalityöntekijä/projektipäällikkö Tampereen kaupunki 1 Toimeentulotuen tarkoitus ja oikeus sosiaaliturvaan Toimeentulotukilaki

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA Päivi Ahola-Anttonen KAIRA-hanke (S10179) Kajaani 8.12.2010 KAIRA-HANKE Tavoite Keinot Kainuun rakennetyöttömyyden purkaminen 1) toimijat yhteistyöhön

Lisätiedot

Toipumisorientaatio Anna Anttinen, Heini Laukkanen & Suvi Nousiainen

Toipumisorientaatio Anna Anttinen, Heini Laukkanen & Suvi Nousiainen Toipumisorientaatio www.muotiala.fi Määritelmä Toipumisorientaation tavoitteena on tukea ihmistä rakentamaan ja ylläpitämään merkityksellistä ja tyydyttävää elämää ja identiteettiä huolimatta siitä onko

Lisätiedot

Selvitys päihdehuollon ja toimeentulotuenkustannuksista Raisiossa 2015 Päihdehuollon hoitokoti- ja palveluasuminen

Selvitys päihdehuollon ja toimeentulotuenkustannuksista Raisiossa 2015 Päihdehuollon hoitokoti- ja palveluasuminen Selvitys päihdehuollon ja toimeentulotuenkustannuksista Raisiossa 2015 Päihdehuollon hoitokoti- ja palveluasuminen Päihdehuollon hoitokoti- ja palveluasumisen kustannuspaikalle on kirjattu paitsi päihdeongelmaisten

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107 13.11.2013 Sivu 1 / 1 4794/02.05.00/2013 107 13.11.2013 107 Kuninkaankallion asumispalveluyksikön asiakasmaksun tarkistaminen ja Väinöläkodin asumisyksikön asiakasmaksusta päättäminen Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

Turpakäräjät

Turpakäräjät Turpakäräjät 17.1.2017 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kuntien tehtävänä Näkökulmia ennaltaehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön kehittämiseen kunnissa Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnissa

Lisätiedot

Sosiaalinen selvitys työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa palveluesimies Sari Käsmä

Sosiaalinen selvitys työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa palveluesimies Sari Käsmä palveluesimies Sari Käsmä toimintakyvyn arvioinnissa Taustatiedot Koulutus ja työhistoria Toimeentulo Sosiaaliset ongelmat Sosiaalinen toimintakyky Aikaisemmat tutkimus-, hoito- ja kuntoutustoimet Asiakkaan

Lisätiedot

Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö

Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö 18.1.2017 / Timo Mutalahti 1 Kuvat: Pixabay.com Ilmoitus viranomaisille Missä asukkaan asumiseen tai elämiseen liittyvissä ongelmissa vuokranantajalla tai asumisen

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä

WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä Tiedosta hyvinvointia Vaasan alueyksikkö 1 WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä Mielenterveystyön yhteistyökokous Vaasa 19.4.2007 pvm/nn Tiedosta hyvinvointia Vaasan alueyksikkö 2 Taustaa

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Unohtuuko hiljainen asiakas?

Unohtuuko hiljainen asiakas? Unohtuuko hiljainen asiakas? - yhdenvertaisuuden pullonkaulat päihdepalveluissa Päihdetyön seminaari Kuopio 5.11.2015 Heidi Poikonen Sosiaalioikeuden yliopisto-opettaja Oikeustieteiden laitos Oikeudellinen

Lisätiedot

Kotoutuminen, maahanmuuttajat. Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Liisa Larja

Kotoutuminen, maahanmuuttajat. Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Liisa Larja Kotoutuminen, maahanmuuttajat Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Liisa Larja 9.3.2017 % Naisten heikko työllistyminen painaa ulkomaalaistaustaisten työllisyysastetta alas 80 70 60 Työllisyysaste

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA Pirjo Koivula ylitarkastaja OPETUSHALLITUS Osaamisen ja sivistyksen asialla Lasten hyvinvointi yhteiskunnassa Valtaosa suomalaislapsista voi

Lisätiedot

Rekisteritutkimus viimeisijaisen sosiaaliturvan pitkäaikaisasiakkuudesta Topias Pyykkönen & Anne Surakka

Rekisteritutkimus viimeisijaisen sosiaaliturvan pitkäaikaisasiakkuudesta Topias Pyykkönen & Anne Surakka Kerran asiakas, aina asiakas? Rekisteritutkimus viimeisijaisen sosiaaliturvan pitkäaikaisasiakkuudesta Topias Pyykkönen & Anne Surakka 9.12.2015 Tutkimuksen lähtökohdat Puheissa ja mielikuvissa ollaan

Lisätiedot

ymmärtää nuoruuden arvon ja ainutkertaisuuden edistää omalla toiminnallaan nuoren itsenäistymistä tukee nuoren itsetuntoa ja minäkuvan kehittymistä

ymmärtää nuoruuden arvon ja ainutkertaisuuden edistää omalla toiminnallaan nuoren itsenäistymistä tukee nuoren itsetuntoa ja minäkuvan kehittymistä 1 Lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinto VALINNAISET TUTKINNON OSAT ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN NUORTEN JA HEIDÄN PERHEIDENSÄ OHJAUS JA TUKEMINEN Näytön antaja: Näytön arvioija: Paikka ja aika:

Lisätiedot

VIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN

VIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN Sivu 1/6 KOKEMUKSIA- KOHTAAMISIA JA KONKRETIAA Virta PPSHP Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 22.2.2013 Eeva-Leena Laru projektikoordinaattori VIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN

Lisätiedot

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Maria Kaisa Aula Lapsuuden tutkijoiden ja päättäjien kohtaaminen eduskunnassa 17.10.2007 1 Lapsiasiavaltuutetun tehtävät 1) Lasten ja nuorten

Lisätiedot

SOTE-INTEGRAATIO JA UUDET TOIMINTAMALLIT

SOTE-INTEGRAATIO JA UUDET TOIMINTAMALLIT SOTE-INTEGRAATIO JA UUDET TOIMINTAMALLIT Nuori aikuisuus sosiaalisena riskinä Palvelut syrjäytymisen ehkäisijänä Turussa Turun yliopisto 10.3.2016 Aulikki Kananoja ylisosiaalineuvos ESITYKSEN JÄSENNYS

Lisätiedot

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Kriisit ja selviytymisen tukeminen Psykologi,

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Monialaiset verkostot - käytännön kokemuksia yhteistyöstä. Suvi Nuppola kuraattori TREDU Tampereen seudun ammattiopisto

Monialaiset verkostot - käytännön kokemuksia yhteistyöstä. Suvi Nuppola kuraattori TREDU Tampereen seudun ammattiopisto Monialaiset verkostot - käytännön kokemuksia yhteistyöstä Suvi Nuppola kuraattori TREDU Tampereen seudun ammattiopisto TREDU lukuina Yksi Suomen suurimpia ammatillisen koulutuksen järjestäjiä Opiskelijoita

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet

Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet Päivi Lipponen Kansanedustaja, Tulevaisuus - ja talousvaliokuntien jäsen Filosofian tohtori Suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuus Hyvinvoinnin kasvusta huolimatta, eriarvoisuus

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Koulutuspäivä Liikkuvat työryhmät mielenterveystyössä 27.3.2007 Vaasa, Jarkko Pirttiperä (Pohjanmaa hanke) KUNTOUTUKSEN KÄSITE Kuntoutus = jonkun selkeästi

Lisätiedot

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief MIEPÄ -kuntoutusmalli Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari 15.1.2014 Amira Bushnaief MIEPÄ RAY:n rahoittama kehityshanke vuosina 2003-2010 Oulun kaupungin

Lisätiedot

LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN

LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN Sosiaalinen kuntoutus tavoitteena osallisuus Kuntoutusakatemia 13.12.2012 Aulikki Kananoja ylisosiaalineuvos SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN POHDINTAA 1970-LUVULLA

Lisätiedot

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät Asiantuntijuus kuntoutuksessa Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät 30.11.2010 Onko asiantuntijuus TE-toimistossa rapautunut (ammatillisen kuntoutuksen osalta) Vajaakuntoisen

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut

Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut Ohjauksen koulutus Kasvatustieteiden ja psykologian osasto Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut Itä-Suomen ohjauksen koulutuspäivät Helena Puhakka Esitys perustuu artikkeliin: Puhakka, H. & Koivuluhta,

Lisätiedot

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää?

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Tiedosta hyvinvointia KansalaisenParas 17.4.2008 Anu Muuri 1 Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Anu Muuri Kehittämispäällikkö Stakes/Sosiaalipalvelut Tiedosta hyvinvointia KansalaisParas 17.4.2008

Lisätiedot

JUST Nyt: Aikuissosiaalityön palvelut ja perustoimeentulotuen Kela-siirto

JUST Nyt: Aikuissosiaalityön palvelut ja perustoimeentulotuen Kela-siirto JUST Nyt: Aikuissosiaalityön palvelut ja perustoimeentulotuen Kela-siirto 31.1.2017 10.1.2017 Toimeentulotuki Toimeentulotuki on tarkoitettu tilapäiseksi tueksi auttamaan yli pahimpien talousvaikeuksien.

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus mielenterveystyössä ja kommentteja edellisiin puheenvuoroihin

Sosiaalinen kuntoutus mielenterveystyössä ja kommentteja edellisiin puheenvuoroihin Sosiaalinen kuntoutus mielenterveystyössä ja kommentteja edellisiin puheenvuoroihin Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi Mielenterveys Sosio-ekonomiset tekijät vaikuttavat

Lisätiedot

Tukiopinto-ohjaus turvaamaan opiskelun jatkumista

Tukiopinto-ohjaus turvaamaan opiskelun jatkumista Tukiopinto-ohjaus turvaamaan opiskelun jatkumista Koulutus on vahvin ase syrjäytymisen ehkäisemiseen Opintojen keskeyttäminen on yksi merkittävimpiä syitä nuorten syrjäytymiseen, mutta ongelmat syntyvät

Lisätiedot

Anne-Mari Souto, YTT, KM, tutkijatohtori Aineksia nuorten aikuisten koulutukseen , Helsinki. Vähän koulutetut kohderyhmänä

Anne-Mari Souto, YTT, KM, tutkijatohtori Aineksia nuorten aikuisten koulutukseen , Helsinki. Vähän koulutetut kohderyhmänä Anne-Mari Souto, YTT, KM, tutkijatohtori Aineksia nuorten aikuisten koulutukseen 3.9.2013, Helsinki Vähän koulutetut kohderyhmänä Kommentteja edelliseen puheenvuoroon - Ohjauksen merkitystä ei voi olla

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Itsenäinen elämä Työ Ammatillinen koulutus VALMENTAVA I 20-40 (80) ov - ammatilliseen peruskoulutukseen tai työelämään valmentavat perusopinnot koulutusalakohta

Lisätiedot

Nuorten asenteet ja osallistuminen vapaaehtoistoimintaan

Nuorten asenteet ja osallistuminen vapaaehtoistoimintaan Nuorten asenteet ja osallistuminen vapaaehtoistoimintaan Vapaaehtoistoiminnan juhlaseminaari 3.12.2010 Henrietta Grönlund Henrietta Grönlund / henrietta.gronlund@helsinki.fi 9.12.2010 1 Mitä nuorille kuuluu?

Lisätiedot

Nuoret tarvitsevat sosiaalista vahvistamista

Nuoret tarvitsevat sosiaalista vahvistamista Nuoret tarvitsevat sosiaalista vahvistamista Keskustan Työelämä- ja tasa-arvoverkosto puheenjohtaja Aila Paloniemi Keskustan vaihtoehto Lasten ja nuorten hyvinvointi syntyy lähiyhteisöissä Valtaosalla

Lisätiedot

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Tekijät: Kristian Lehtiniittu, Linda Törnström, Julia Meritähti Esityspäivä: 5.2.2016 Psykologia kurssi 7 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 1.1

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Miten nykyinen palvelujärjestelmä kohtaa nuoret aikuiset? Nykyisen palvelujärjestelmän analyysi ja kritiikki

Miten nykyinen palvelujärjestelmä kohtaa nuoret aikuiset? Nykyisen palvelujärjestelmän analyysi ja kritiikki Miten nykyinen palvelujärjestelmä kohtaa nuoret aikuiset? Nykyisen palvelujärjestelmän analyysi ja kritiikki 10.3.2016 Minna Kivipelto, THL 1 Heikoimmassa asemassa olevat nuoret V. 2014 Suomessa noin 45

Lisätiedot

Lausunto hallituksen esitykseen 113/2016. YTM Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus

Lausunto hallituksen esitykseen 113/2016. YTM Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus Lausunto hallituksen esitykseen 113/2016 YTM Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus ville-veikko.pulkka@kela.fi Työnteon taloudellinen kannustavuus ansioturvalla tärkein mittari työllistymisveroaste (bruttotulot-verotveroluonteiset

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön. Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3.

Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön. Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3. Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3.2013 Valtakunnallinen työpajayhdistys ry (TPY) Työpaja-ammattilaisten

Lisätiedot

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä

Lisätiedot

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat

Lisätiedot

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli 2012-2016 -projekti Etsivä vanhustyö on Yhteisölähtöistä ja sosiaalista toimintaa, jolla tavoitetaan

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena

Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena Tutkija, VTM Johanna Korkeamäki Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 13.4.2011 Työryhmä 6 20.4.2011 1 Esityksen

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA Sosiaaliturvauudistus Hallitus on ryhtynyt suomalaisen sosiaaliturvan uudistamiseen. Sosiaaliturvauudistuksen (SATA) tavoitteena

Lisätiedot

NUORET REUNALLA OMAN ELÄMÄNSÄ KESKELLÄ. Maija Lanas MOODI16 - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät

NUORET REUNALLA OMAN ELÄMÄNSÄ KESKELLÄ. Maija Lanas MOODI16 - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät NUORET REUNALLA OMAN ELÄMÄNSÄ KESKELLÄ Maija Lanas MOODI16 - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät 6.10.2016 Tässä esityksessä: Mitä on syrjäytymispuhe? Syrjäyttävä arki Monien keskustojen tunnistaminen

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Yksilö, yhteiskunta siinäkö kaikki? Helsinki Tarja Mankkinen Sisäministeriö

Yksilö, yhteiskunta siinäkö kaikki? Helsinki Tarja Mankkinen Sisäministeriö Yksilö, yhteiskunta siinäkö kaikki? Helsinki 17.1.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö 18.1.2013 Turvallisuudesta ja turvallisuuspuheesta subjektiivisia havaintoja parilta vuosikymmeneltä 18.1.2013 2 Mitä

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja Lappeenranta

Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja Lappeenranta Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja 11.9.2014 Lappeenranta Nuorisotakuun ajankohtaiset asiat Koulutustakuu: Peruskoulun päättäneitä oli 57 201 ja heistä 55 655 haki tutkintoon johtavaan

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

KÖYHYYS JA LUOKKAEROT. Maunu T. Asikainen Alisa J. Salminen Ilona V. A. Anttila

KÖYHYYS JA LUOKKAEROT. Maunu T. Asikainen Alisa J. Salminen Ilona V. A. Anttila KÖYHYYS JA LUOKKAEROT Maunu T. Asikainen Alisa J. Salminen Ilona V. A. Anttila KÖYHYYDEN MÄÄRITELMIÄ Euroopassa köyhyysrajana käytetään yleisesti pienituloisuuteen perustuvaa määritelmää, mikä n 60% kotitalouksien

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

SOTE- ja maakuntauudistus

SOTE- ja maakuntauudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne muuttuu miten kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus ja muu osallisuutta edistävä toiminta asemoituvat muutoksessa Eveliina Pöyhönen SOTE- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi. Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto

Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi. Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto 20.4.2016 Tiina Ristikari 1 Taustaa Nuorten syrjäytyminen noussut voimakkaasti

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI 6.6.2014 LSHP VALMISTELUN VAIHEET Ohjausryhmän nimeäminen kunnan johtoryhmä Verrokkikuntien valinta kriteerit (mm. maaseutukunta, asukasluku, väestö- ja elinkeinorakenne,

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä. 11.3.2013 JJ Koski

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä. 11.3.2013 JJ Koski MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä 11.3.2013 JJ Koski KASTE: Keski-Suomen Arjen mielihankkeen tavoitteet Päihde- ja mielenterveystyön seudullisten työtapojen, osaamisen ja asiakaslähtöisyyden

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä?

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä? Koulu ja työ - ohje Koulunkäyntiin liittyen tärkeää on selvittää sekä motivaatio käydä koulua, mutta myös mahdolliset pulmat tai oppimisvaikeudet. Mikäli koulut on jo käyty, niin työelämään liittyen on

Lisätiedot

Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä

Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä 29.-30.10.2014 Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi, Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto 31.10.2014 2 lukumäärä 1 700 1 600 1

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista

Lisätiedot

Näkökulmia köyhyyteen

Näkökulmia köyhyyteen Näkökulmia köyhyyteen TERVE-SOS Lahti 19 05 2010 2010-05-22 Jouko Karjalainen 1 2010-05-22 Näkökulmia köyhyyteen Jouko Karjalainen TERVE-SOS Lahti 19 05 2010 Jouko Karjalainen 2 Suhteellinen köyhyyden

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

Ohjaus ja monialainen yhteistyö

Ohjaus ja monialainen yhteistyö Ohjaus ja monialainen yhteistyö Raija Kerätär Työterveyshuollon erik.lääk, kuntoutuslääkäri, työnohjaaja STOry www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti

Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti ritva.halila@helsinki.fi www.helsinki.fi/yliopisto Mitä terveys on? WHO: täydellisen

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA?

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? Palveluvalikoimaneuvoston näkökulma Reima Palonen 10.9.2015 Esityksen sisältö Mikä on terveydenhuollon palveluvalikoima? Mikä on terveydenhuollon

Lisätiedot

Ohjaamo Espoo. Uusi monialainen matalan kynnyksen palvelupiste työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville vuotiaille nuorille

Ohjaamo Espoo. Uusi monialainen matalan kynnyksen palvelupiste työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville vuotiaille nuorille Ohjaamo Espoo Uusi monialainen matalan kynnyksen palvelupiste työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville 17-29- vuotiaille nuorille Asiakasmäärät vuonna 2016 Ohjaamo Espoossa on yksilöasiakkaiden käyntikertoja

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutus (tosi)pitkäaikaistyöttömillä

Ammatillinen kuntoutus (tosi)pitkäaikaistyöttömillä Ammatillinen kuntoutus (tosi)pitkäaikaistyöttömillä Turun partyn kokemuksia ammatillisesta kuntoutuksesta yli 1000pv työttömillä (keskiarvo n. 5 10v) Tk lääkäri, Turun Party hanke Ylilääkäri, A klinikka,

Lisätiedot

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Systemaattinen kysyminen parisuhdeväkivallasta jos lapsi on vanhemman mukana pyritään kysymään ilman lasta; lapsen

Lisätiedot