NUORTEN SYRJÄYTYMINEN AIKUISSOSIAALITYÖN TEKSTEISSÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NUORTEN SYRJÄYTYMINEN AIKUISSOSIAALITYÖN TEKSTEISSÄ"

Transkriptio

1 NUORTEN SYRJÄYTYMINEN AIKUISSOSIAALITYÖN TEKSTEISSÄ ANNE RIIHIMÄKI LIISA RONKAINEN Tampereen yliopisto Sosiaalityön tutkimuksen laitos Sosiaalityön pro gradu tutkielma Tammikuu 2010

2 TAMPEREEN YLIOPISTO Sosiaalityön tutkimuksen laitos RIIHIMÄKI ANNE JA RONKAINEN LIISA: Nuorten syrjäytyminen aikuissosiaalityön teksteissä Pro gradu tutkielma, 95 s. Sosiaalityö Ohjaaja: Kyösti Raunio Tammikuu 2010 Tutkielmamme tavoitteena on selvittää, millä tavoin nuorten syrjäytyminen on nähtävissä aikuissosiaalityön teksteissä sekä miten ja millä työvälineillä aikuissosiaalityö on pyrkinyt vastaamaan syrjäytymishaasteeseen tekstien mukaan. Tutkielmamme teoreettinen ajatuspohja rakentuu syrjäytymisen määritelmistä sekä kahdeksasta tunnusmerkistä, jotka tutkimuskirjallisuudesta on poimittavissa. Nämä ovat työttömyys, koulutuksen puute, asumisen ongelmat, fyysinen ja psyykkinen sairaus, sosiaalisten suhteiden ongelmat, päihteet ja rikollisuus. Olennaista tutkielmallemme on sosiaalityöntekijän ammattitaito, jota pohdimme tiedonmuodostuksen, työntekijänä kehittymisen sekä arvojen ja asenteiden pohjalta. Edelliseen liittyy sosiaalityön toimintapa, joka sisältää byrokratiaa ja kontrollia, palvelua ja tukea sekä psykososiaalista työtä. Dokumentoinnin tutkimus antaa meille välineitä tutkia omaa aineistoamme. Aineistona on 106 nuoren toimeentulotukipäätöksiä ja asiakaskertomuksia. Analyysimenetelmänä käytämme teorialähtöistä sisällönanalyysiä hyödyntäen myös aineistolähtöisen sisällönanalyysin aineksia. Analyysimenetelmän avulla luokittelemme ensin aineistossamme olevat nuoret viiteen ryhmään. Ryhmät nimeämme juoksutermein pikajuoksijoiksi, mailereiksi, estejuoksijoiksi, kestävyysjuoksijoiksi ja maratoonareiksi. Nimet kuvaavat aikuissosiaalityön asiakkuuden pituutta ja syrjäytymisen syvyyttä. Sosiaalityöntekijä on valmentajan roolissa johtamassa asiakasprosessia. Jatkamme sisällönanalyysia vastatessamme toiseen tutkimuskysymykseemme. Valitsemme kustakin ryhmästä kaksi nuorta, joiden tekstejä seuraamme neljän vuoden ajalta. Aineistosta nousee esille aikuissosiaalityön ratkaisut työvälineiden erilaisena käyttönä ja toimintatapoina. Sosiaalityöntekijät käyttävät eri ryhmissä eri keinoja, suunnitelmallinen työote näkyy maratoonareilla, kun taas aktivointi korostui mailereiden ryhmässä. Narratiivisen analyysin keinoja käytämme luodessamme kustakin juoksuryhmästä yhden nuoren fiktiivisen tarinan. Asiasanat: nuorten syrjäytyminen, aikuissosiaalityö, dokumentointi, toimeentulotuki II

3 UNIVERSITY OF TAMPERE Department of Social Work Research RIIHIMÄKI ANNE AND RONKAINEN LIISA: How Social Work s Documents Represent Social Exclusion Among the Young People Master s Thesis, 95 p. Social Work Supervisor: Kyösti Raunio January 2010 In our thesis we concentrate on seeing how the social exclusion among young people shows on social works documents. Secondly we want to know how social workers try to prevent social exclusion. We have documents on 106 young people. The documents are texts and decisions, which are written by social workers and benefit assistants. Our theoretical background lies on social exclusion and its definitions. From the literature we find eight risk categories, which are unemployment, lack of education, problems in housing, challenges in health and mental health, problems in social relations, drug and alcohol abuse and criminal activity. We think greatly of social workers professionalism, we look into it via knowledge, values and attitudes. We find social works dimensions bureaucratic, controlling, serving, supporting and psychosocial. Documentation gives us tools to go through our own data. Our method is content analysis. We categorise our data into five groups and name them after running terms as sprinters, mailers, steeplechasers, distance-runners and marathoners. The distance equals the depth of social exclusion. The social worker is as a coach and a leader of the process. We continue to use content analysis on our second research question. We choose two youngsters from each group and follow their texts for four years. Our data shows solutions on how social workers try to prevent youngsters from getting excluded. Social workers use different methods in different groups. With marathoners planning and with mailers activation towards work shows clearly. We use narrative analysis when we make a fictive story about a young person of each group. Key words: social exclusion among young people, social work on adults, documentation, income support III

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO Tutkielman lähtökohdat Tutkielman tekemisen prosessi SYRJÄYTYMINEN Syrjäytymisen määritelmiä Syrjäytymisriskin tunnusmerkit Työttömyys Koulutuksen puute Asumisen ongelmat Fyysinen ja psyykkinen sairaus Sosiaalisten suhteiden ongelmat Päihteiden käyttö Rikollisuus Syrjäytymisen riskit ja sosiaalityö SOSIAALITYÖNTEKIJÄN TOIMINNAN PERUSTAT Tieto ja taito Arvot ja asenteet SOSIAALITYÖN TOIMINTATAVAT Byrokratiatyö Palvelutyö Psykososiaalinen työ AIKUISSOSIAALITYÖN TYÖVÄLINEET Aikuissosiaalityön osa-alueet Toimeentulotuki SOSIAALITYÖN DOKUMENTOINTI TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Tutkimusaineisto Tutkielman eettiset kysymykset Aineiston analyysi Sisällönanalyysi Narratiivinen analyysi NUORTEN SYRJÄYTYMISEN RYHMÄT Pikajuoksijat IV

5 8.2 Mailerit Estejuoksijat Kestävyysjuoksijat Maratoonarit AIKUISSOSIAALITYÖN RATKAISUT NUORTEN SYRJÄYTYMISHAASTEESEEN Pikajuoksijat Mailerit Estejuoksijat Kestävyysjuoksijat Maratoonarit JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET V

6 1 JOHDANTO 1.1 Tutkielman lähtökohdat Sosiaalityöntekijöinä meille on tärkeää pyrkiä vaikuttamaan nuorten elämään ja ennaltaehkäistä syrjäytymistä. Etenkin nuorten koulutuksen puute ja työttömyys ovat riskitekijöitä, jotka vaikeuttavat sopeutumista yhteiskuntaan. Näiden vaikeuksien ympärille kasaantuu helposti myös muita ongelmia. Syrjäytyminen on saattanut alkaa jo lapsuudessa. Syrjäytymisen yksi määritelmä on yksilön ja yhteiskunnan välisten siteiden heikkous (Sipilä 1985, 74). Sosiaalityöllä on merkittävä rooli, sillä sen yhtenä päätavoitteena on palauttaa syrjäytyneet tai syrjäytymisvaarassa olevat henkilöt takaisin yhteiskuntaan (Raunio 2000, 14). Syrjäytyminen on sidoksissa yhteiskunnan aina muuttuvaan tilanteeseen ja sitä on tutkittu paljon. Nuorten syrjäytymistä ovat tutkineet muun muassa Anneli Pohjola (1994a), joka on kirjoittanut nuorten elämästä toimeentulotukiasiakkuudessa sekä Anna-Liisa Lämsä (2009), joka on tutkinut nuorten syrjäytymistä asiakirjojen valossa. Lähtökohtamme on ollut tarkastella sitä, millä tavoin aikuissosiaalityössä kirjoitetaan nuorten syrjäytymisestä. Olemme tutkineet tätä yli sadan alle 25-vuotiaan nuoren toimeentulotukipäätöksistä ja asiakaskertomuksista. Joidenkin nuorten tekstejä olemme seuranneet neljän vuoden ajalta, jolloin myös aikuissosiaalityön keinot syrjäytymisen ehkäisijänä nousevat esiin. Nuorisolaki määrittää nuoreksi alle 29-vuotiaan henkilön (72/2006). Toimeentulotukilaki (1412/1997) ja laki kuntouttavasta työtoiminnasta (2001/189) säätävät, että alle 25-vuotiaille, pitkään työttömänä olleille nuorille tulee laatia aktivointisuunnitelma. Laki antaa siis aikuissosiaalityölle toimintavalmiudet ja velvoitteet aktivoida nuoria työelämään ja siten ehkäistä syrjäytymistä. Tutkielmassamme haemme vastauksia kahteen kysymykseen: 1) Millä tavoin nuorten syrjäytyminen on nähtävissä aikuissosiaalityön teksteissä? 2) Miten ja millä työvälineillä aikuissosiaalityö on pyrkinyt vastaamaan syrjäytymishaasteeseen tekstien mukaan? Aikuissosiaalityön kehitys on alkanut 1990-luvun alun lamasta. Ketä tahansa saattoi kohdata työttömyys ja sosiaalipalveluiden kysyntä kasvoi. Laman aikaan aineistomme nuoret olivat lapsia ja hyvinvointivaltion palveluiden karsiminen aikaansai syrjäytymisen siemenille hyvän maaperän. Syrjäytymisen tutkimisessa kuten myös sosiaalityön tekemisessä ja dokumentoinnissa tiedon 1

7 merkitys on suuri. Tieto pitäisi saada myös julki, jotta rakenteita voitaisiin muuttaa. Nuorten kanssa tehtävä työ ei voi olla pelkästään byrokraattista työtä vaan syrjäytymisen kitkemiseksi tarvitaan syvempiä toimintatapoja. Toisessa luvussa määrittelemme mitä syrjäytymisellä tarkoitetaan. Olemme poimineet tutkimuskirjallisuudesta kahdeksan syrjäytymisriskin tunnusmerkkiä, jotka ovat työttömyys, koulutuksen puute, asumisen ongelmat, fyysinen ja psyykkinen sairaus, sosiaalisten suhteiden ongelmat sekä päihteiden käyttö ja rikollisuus. Olemme käyttänet näitä syrjäytymisuhan tunnusmerkkejä lähtökohtana aineistomme analyysille. Tutkielmamme kolmannessa luvussa käsittelemme sosiaalityön ajattelun perustaa. Sosiaalityöntekijällä on työssään oltava tiedollinen pohja ja ammatillisia taitoja. Toimiakseen eettisesti oikein, tarvitsee sosiaalityöntekijä kunnioittavan ja humaanin ihmistä arvostavan asenteen. Neljännessä luvussa olemme jakaneet sosiaalityön kolmeen eri toimintatapaan Sipilän (1989) mukaan. Sosiaalityö on byrokratiaa, palvelua ja psykososiaalista työtä, joissa yhdistyvät tuki ja kontrolli. Viidenteen lukuun olemme valinneet aikuissosiaalityön työvälineiksi toimeentulotuen, suunnitelmat ja palveluohjauksen. Mielestämme toimeentulotukea vähätellään jopa sosiaalityöntekijöiden parissa. Toimeentulotuki on vuorovaikutussuhteen aloittamisessa hyvä kimmoke. Toimeentulotuki saa asiakkaan liikkeelle ja jatko riippuu työntekijän taidoista. Varsinainen aikuissosiaalityö näkyy suunnitelmina ja palveluohjauksena. Kuitenkin asiakkuuden pohjimmainen syy asiakkaan näkökulmasta useimmiten on taloudellisen tuen tarve. Kuudennessa luvussa käymme läpi sosiaalityön dokumentointia aikaisempien tutkimusten perusteella. Seitsemännessä luvussa kerromme tutkielmamme toteuttamisesta. Esittelemme luvussa aineistomme ja pohdimme tutkielmamme eettisiä kysymyksiä. Analyysimenetelminä olemme käyttäneet sisällönanalyysiä ja narratiivista analyysia. Tutkielmamme tulokset esittelemme kahdessa eri luvussa siten, että vastaamme ensimmäiseen tutkimuskysymykseen luvussa kahdeksan ja toiseen luvussa yhdeksän. 1.2 Tutkielman tekemisen prosessi Pro gradu -tutkielmamme alkoi hahmottua tässä muodossaan tammikuussa Istuimme ruokatunnilla työpaikkamme sosiaalitilassa ja aloimme keskustella opintojemme vaiheista. Toisella meistä gradu oli jäänyt vuosia sitten kesken ja työt olivat vieneet mennessään. Toinen taas oli 2

8 opiskellut viime vuodet tiiviisti. Molemmat halusimme valmistua. Pohdimme gradujemme aiheita: sosiaalityön dokumentointi työntekijän näkökulmasta ja nuorten syrjäytyminen sosiaalityöntekijän kirjoittamissa asiakasteksteissä. Innostuimme samansuuntaisista aiheista ja aloimme tosissamme miettiä yhteistä työskentelyä. Aloimme heti myös hahmotella työn sisältöä. Toteutimme tutkielmamme siten, että jaoimme teoreettisen osuuden aluksi kahteen osaan. Sovimme, että toinen perehtyy syrjäytymisaiheeseen ja toinen aikuissosiaalityöhön. Kirjoitimme molemmat näistä aiheista ja sen jälkeen pohdimme yhdessä, millä tavoin tutkielmaamme jatkamme ja mitä asioita teoriaosuudessa pitäisi vielä huomioida. Tutkielmaa tehdessämme nälkä kasvoi syödessä ja mielenkiintoisia aiheita ja tutkimuksia löytyi koko ajan lisää. Työtä piti koko prosessin aikana rajata usein. Alkuperäinen jakomme alkoi rönsyillä ja molemmat halusimme perehtyä aina uusiin aiheisiin. Päädyimme loppujen lopuksi kirjoittamaan tutkielmaa etupäässä yhdessä, jotta saimme teoreettisesta pohjasta järkevän kokonaisuuden. Aineistoa käsittelimme koko tutkielman teon aikana pelkästään yhdessä aina lukemisesta analyysin kautta tutkimustulosten kirjoittamiseen asti. Aineiston keräys toteutui kahdessa erässä. Toinen meistä työsti tutkielmaansa jo aikaisemmin ja keräsi aineistoa syksyllä Keväällä 2009 keräsimme lisää aineistoa yhdessä, jolloin nuoret vielä olivat alle 30-vuotiaita Syrjäytymistutkimukseen perehtyminen oli helppoa, sillä sitä oli paljon. Käsitteen määrittely toi haastetta. Mielestämme onnistuimme luomaan tutkielmamme kannalta mielekkään kokonaisuuden syrjäytymistutkimuksesta. Aikaisemman tutkimuksen ja omien tutkimustulosten vertailua voisi jatkaa loputtomiin. Sosiaalityön tietoperustan tutkiminen on ollut mielenkiintoista, siitä on ollut hyötyä niin tutkielman tekemiselle kuin omassa työssäkin. Dokumentoidun aineiston tutkiminen ja dokumentoinnin tutkimukseen perehtyminen ovat avartaneet kirjaamisen tärkeyttä ja haastavuutta. Sosiaalityön päätösten tulee pohjata kirjattavaan faktatietoon. Intuitiota voi hyödyntää reflektiossa, joka kirjaamalla muuttuu todeksi. Aikuissosiaalityön määritteleminen ja työkalujen etsiminen oli vaikeaa. Olennaisten asioiden valitseminen ja niiden rajaaminen tuotti hankaluuksia. Päädyimme yleisesti sosiaalityön toimintatapaan byrokratiaan, palveluun ja psykososiaaliseen työhön, joiden kautta lähestyimme aikuissosiaalityön juoksuratoja. Aikuissosiaalityö on tällä hetkellä menossa voimakkaasti eteenpäin, josta esimerkkinä muun muassa Tampereen seutukunnan juuri päättynyt Akseli-hanke. Sosiaaliturvan uudistamiskomitea (Sata) taas miettii toimeentulotuen perusosan siirtämistä Kelaan. Mielestämme toimeentulotuki on kuitenkin tärkeä väline kontaktin luomisessa. Sata-komitea on 3

9 pyrkinyt ehdotuksillaan selkiyttämään perusturvaa, edistämään työllisyyttä ja vähentämään byrokratialoukkuja. Sisällönanalyysi sopi hyvin dokumenttiaineistollemme. Analyysimenetelmä antoi meille mahdollisuuden hyödyntää vahvaa teoriapohjaa. Muodostuneet ryhmät olivat mielestämme onnistuneita syrjäytymisen asteen kuvaajina. Narratiivisuudella pyrimme saamaan lisäväriä suuren aineiston esille tuomisessa. Toiseen tutkimuskysymykseen olisi jälkikäteen ajatellen voinut valita eri tutkimusmenetelmän esimerkiksi hyödyntää juuri narratiivisuutta. Tutkielman tekeminen yhdessä on ollut mielenkiintoinen ja mukava prosessi. Tosin aikataulujen yhteensovittaminen työssämme sosiaalihuollon sijaishuollossa ja gradun välillä on ollut haastavaa. Ajoittain tuntui, että tekstiä ei tule yhtään lisää, vaikka istuimme tutkielman äärellä. Sellaisina päivinä keskustelu virtasi enemmän kuin kirjoitus paperilla. Ainakin tutkimusaiheesta ja aineistosta syntyi hyviä keskusteluja ja oma ajattelu kehittyi. Tutkielman tekeminen on ollut hyödyllinen vuorovaikutuksellinen oppimisprosessi, ja siinä opittuja asioita voi hyödyntää niin omassa työssä kuin henkilökohtaisessa elämässäkin. 4

10 2 SYRJÄYTYMINEN Syrjäytymisen määritelmä ei ole yksiselitteinen ja sillä saattaa olla hyvin leimaava merkitys sille ryhmälle, johon se kohdistuu. Syrjäytymisen käsite on ongelmallinen myös sosiaalityön ja sosiaalipolitiikan tutkimuksessa ja sille on olemassa erilaisia määritelmiä. Tutkimuksissa puhutaan esimerkiksi syrjäytymisestä, huono-osaisuudesta, marginalisoitumisesta ja toiseudesta. Köyhyys liittyy olennaisesti syrjäytymiseen. Nuorten kohdalla syrjäytyminen tai köyhyys on usein tilapäistä eivätkä ne heijastu kaikkiin elämän alueisiin. Syrjäytymisen ja huono-osaisuuden kasautumista ei myöskään saa liioitella, sillä syrjäytymisilmiöiden päällekkäisyys on harvinaista. Kaikkein huonoimmassa kunnossa olevat henkilöt jäävät usein oman onnensa nojaan eikä heidän ongelmiensa laajuus edes tule tietoon. (Helne & Karisto 1992, ) Toisaalta nuoret aikuiset eivät välttämättä miellä itseään köyhiksi tai syrjäytyneiksi. Jos nuori ei ole palkkatyössä, hänen oletetaan olevan syrjässä myös muussa elämässään (Suutari 2002, 65). Pohjola (1994b) puhuu mieluummin elämänvaiheköyhyydestä, jolloin positiivisen muutoksen mahdollisuus tuodaan näkyväksi (mt., 196). 2.1 Syrjäytymisen määritelmiä Suomalaiseen sosiaalipoliittiseen keskusteluun syrjäytymisen käsite omaksuttiin ruotsalaisesta työmarkkinatutkimuksesta 1970-luvulla. Ruotsinkielinen termi utslagning suomennettiin aluksi uloslyönniksi, tarkoittaen putoamista työmarkkinoilta. (Helne & Karisto 1992, 517.) Syrjäytyminen voidaan määrittää tarkoittavan yhteiskunnan ja yksilön välisten siteiden heikkoutta, mikäli käsite halutaan säilyttää suhteellisen joustavana (Sipilä 1985, 73). Raunio (2006) epäilee, että syrjäytymisen määrittäminen joustavasti saattaa aiheuttaa syrjäytymisen ymmärtämistä yksipuolisesti. Syrjäytymisestä yksilön ja yhteiskunnan siteiden heikkoutena puhutaan etupäässä yhteiskunnan kannalta. Näin ollen on tärkeä huomioida mistä syrjäydytään ja mihin tulee olla osallinen. Suomessa ei yleensä käytetä syrjäytymisen edessä sanaa sosiaalinen kuten englanninkielisessä termissä social exclusion. Kuitenkin määreen sosiaalinen ymmärtäminen on merkityksellistä, koska kyseessä on yksilön ja yhteiskunnan välinen vuorovaikutus. Samalla tulee huomioida myös syrjäytymisen vastakohdat eli sosiaalinen osallisuus ja sosiaalinen integraatio. (Mt., 2006, ) Syrjäytymisen tarkastelussa on tärkeä huomioida, mikä suhde syrjäytyneillä on muuhun yhteiskuntaan ja yhtä tärkeää on kohdistaa huomio siihen, mikä suhde yhteiskunnalla on 5

11 syrjäytyneisiin (Helne 2002, 8 9). Syrjäytymistä voidaan tutkia yhteiskunta- ryhmä- ja yksilötasolla. Tutkimuksessa voidaan erottaa syrjäyttämisen prosessi ja syrjäytyneisyyden tila.(helne 1994, 47.) Tutkimuksessa on vaarana, että syrjäytyneet tai toisin sanoen huono-osaiset leimaantuvat tai heidän elämänhallintaansa väheksytään (Vähätalo 1994, 17). Syrjäytymisen käsitteeseen liittyy olennaisesti huono-osaisuuden käsite. Huono-osaisuutta voidaan kuvata moniongelmaisuudella eli ongelmien kasautumisella yhdelle henkilölle (Kortteinen & Tuomikoski 1998, 171). Suomessa huono-osaisuuden tutkimus syntyi 1980-luvulla. Yksi tähän vaikuttanut tekijä oli se, että Suomi alkoi lähentyä muuta Eurooppaa ja sai vaikutteita esimerkiksi Englannissa käydystä keskustelusta. (Helne 1994, ) Suomessa hyvinvointivaltio kukoisti 1980-luvulla. Silloin ajateltiin, että huono-osaisuus onnistutaan poistamaan hyvinvointivaltion myötä. (Vähätalo 1994, 8.) Niin ei kuitenkaan käynyt ja syrjäytyminen on ilmennyt erilaisissa muodoissaan hyvinvointivaltion hiipumisen jälkeen. Suomi ajautui lamaan 1990-luvulla ja sen seuraukset ovat näkyneet pitkään. Parikka (1994) toteaa kuitenkin, että huono-osaistuminen on pitkäaikainen prosessi ja sille on ominaista vahva periytyvyys sukupolvelta toiselle (mt., 86). Lamalla ja sen seurauksilla ei voi pelkästään selittää yksilöiden ongelmien ja syrjäytymisen kasvua. Helne (2002) määrittää syrjäytymisen kahdella tavalla. Hänen mielestään on merkityksellistä huomata, onko henkilö syrjäytynyt (marginalisaatio) vai onko hän ulossuljettu (ekskluusio). Marginalisoituneet ovat vielä yhteiskunnassa kiinni, mutta ekskluusion piiriin joutuneet on suljettu ulkopuolelle. (Mt., ) Vähätalo (1998) huomioi, että syrjäytymisessä on erilaisia asteita ja syrjäytyminen yhteiskunnasta saattaa olla vain väliaikaista. Toisaalta syrjäytyminen on kiertävä prosessi, jossa saatetaan välillä palata valtaväestön piiriin tai vaihtaa uudelle kentälle syrjäytymisen alueella. Yhteiskunnan ulkopuolelle jääneitä henkilöitä Vähätalo kuvaa uloslyödyiksi. Tähän ryhmään luokiteltavien yksilöiden huono-osaisuus on pysyvää. (Mt., 40.) Syrjäytyminen toiseutena voidaan ymmärtää monella tavalla. Se on itsen ja oman identiteetin ulkopuolella olemista. Toisten olemassaolo on identiteetin välttämätön edellytys ja psykoanalyyttisen ajattelun mukaan identiteetti syntyy yhteydessä toisiin. Näin identiteetti on kaksijakoinen, mutta ihminen ei hyväksy olevansa samalla yksi ja toinen eli muiden läsnäolo minuudessa pyritään torjumaan. Muiden ulkoistaminen minuudesta saa ihmisen helposti ajattelemaan muut ihmiset ja ryhmät samaksi. Toiseus on symbolista ja se voi olla viitteellistä tai julkilausuttua. Syrjäytyminen toiseutena sisältää kaksinkertaisesti torjuvaa symboliikkaa. Toiseus 6

12 on ilmaus, joka määrittää kohteen koko olemusta. Syrjäytyminen ja toiseus on määritelty myös samalla tavoin tai syrjäytymistä on pidetty toiseuden alalajina. (Helne 2002, ) Syrjäytyminen on annettu nimeksi joukolle ihmisiä, jotka eivät välttämättä millään tavoin kuulu yhteen. Työttömiä, asunnottomia, rikollisia, päihdeongelmaisia, toimeentulotuen saajia, alhaisen koulutuksen saaneita, mielenterveysongelmaisia, kroonikkopotilaita, maahanmuuttajia tai velkaloukkuun jääneitä saatetaan kaikkia kutsua syrjäytyneiksi. Helnen mukaan syrjäytyminen onkin suhteellista eikä välttämättä viittaa niihin ihmisiin, joihin ilmauksen ajatellaan kohdistuvan. Syrjäytymistä tulkittaessa on huomioitava myös se, että syrjäytymisdiskurssi kuvaa sitä aikaa mitä elämme. (Mt., ) Raunion (2000) mukaan sosiaalityön lähtökohtana on palauttaa syrjäytyneet ja syrjäytymisvaarassa olevat takaisin yhteiskuntaan (mt., 14). Onkin tärkeä miettiä, mitä on se yhteisyys, mihin syrjäytyneet tulisi palauttaa? Onko sellaista yhteisyyttä edes olemassa? Helnen (2002) mukaan yhtenäisyys on vain ideaalityyppinen konstruktio eikä sellaista yhteisyyttä ole, mihin ulkopuolelle jääneet voitaisiin palauttaa. Paradoksaalisesti syrjäytymistutkimuksen pääkysymykseen, mikä meitä yhdistää, voitaisiin vastata, että syrjäytyneet. (Mt., 122, 127.) Perinteisesti yhteiskuntaan integroiva tekijä on ollut oman toimeentulon hankkiminen työllä. Pelkkä työnteko yhdistää yksilön yhteiskuntaan vain taloudellisesti. Sosiaalityön näkökulmasta on tärkeä huomioida, että yhteiskuntaan integroituminen edellyttää kiinnittymistä myös perheeseen ja yhteisöön. Sosiaalitutkimuksessa on puhuttu myös kansalaisintegraatiosta, mikä edellyttää, että yksilö pyrkii osallistumaan yhteiskuntaan myös poliittisella vaikuttamisella. (Raunio 2006, ) 2.2 Syrjäytymisriskin tunnusmerkit Syrjäytymistutkimuksista nousee selvästi esiin kahdeksan nuorten syrjäytymisriskin tunnusmerkkiä: työttömyys, koulutuksen puute, asumisen ongelmat, fyysinen ja psyykkinen sairaus, sosiaalisten suhteiden ongelmat, päihteiden käyttö ja rikollisuus. Syrjäytymisen riskit ovat yhteydessä toisiinsa ja kasautuvat syrjäytymisen syvetessä. 7

13 2.2.1 Työttömyys Työelämästä syrjäytyminen on suurimpia syitä palkkatyöttömyyttä korostavien maiden syrjäytymisprosessille. Palkkatyö on usein määritelty jopa ihmisen päätehtäväksi. Suomessa työetiikalla on niin suuri arvo, että se on keskeisin väylä integroitua yhteiskuntaan. Muita integroitumisen välineitä on vähän. (Julkunen 2001, 170.) Palkkatyön kunnioitus on niin suuri, että sitä ei heikennä edes lisääntyvä työuupumus tai lasten pahoinvointi vanhempien keskittyessä työuraansa luvun alun laman seurauksena pitkäaikaistyöttömyys jäi korkealle tasolle ja työmarkkinoilla pärjäämisen vaatimukset koventuivat. Nykyisillä työmarkkinoilla pärjää nuori, terve ja muuttovalmis henkilö. Työmarkkinoiden paineessa terveydellisesti työrajoitteisten pitkäaikaistyöttömien asema ei ole helppo. Lisäksi työmarkkinoiden kovuus vaikuttaa yksilön terveydelliseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. (Saari & Viinamäki & Pohjola 1999, ) Työttömyyden lisäksi laman seurauksena lisääntyneet määräaikaiset ja osa-aikaiset työsuhteet ovat tulleet uudeksi haasteeksi nuorille työnhakijoille ja -tekijöille. Pätkätyö merkitsee usein osittaista työttömyyttä, jolloin ansionmenetykset korvataan työttömyysturvajärjestelmästä. Etenkin nuorilla kouluttamattomilla henkilöillä työttömyysturva on pieni ja silloin joudutaan turvautumaan myös sosiaalietuuksiin, viime kädessä toimeentulotukeen. Palkkatulojen ja etuuksien yhteensovittaminen ei ole helppoa ja asiakas saattaa joutua byrokratialoukkuun hakiessaan ja selvitellessään hänelle kuuluvia etuuksia. Pätkätöiden lisääntymisen myötä toimeentulotuesta on tullut monelle osa pysyvää toimeentuloa. (Santamäki-Vuori 2008, ) Nuorten syrjäytyminen työelämästä on ongelmallista lähivuosina suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle. Mikäli nuoria on syrjäytynyt paljon työelämästä, se aiheuttaa ongelmia palvelurakenteen ylläpitämiselle. Nuorten ammattitaitoa ja työmotivaatiota tulisi kehittää. Yhteiskunnan rakenteiden tulisi olla toimivia, jotta nuoria voidaan integroida työelämään siitä syrjäytymisen sijaan. Syrjäytymistä ehkäisevä toiminta ja tuki tulisi kohdentaa oikein tuen tarpeessa oleviin. Siten voidaan hillitä yhteiskunnan menoja ja vähentää syrjäytymisen aiheuttamaa kärsimystä. (Ek ym. 2004, 11 12, 16.) Nuoriin tulisikin luoda positiivista asennetta kohti tulevaisuutta. Positiivisella asenteella on tärkeä merkitys tulevaisuuden toimintakyvyn kannalta (Ek 1999, 98). Nuorten yhteiskuntaan kiinnittymistä tukevat yhteiskuntapoliittiset toimet tähtäävät ensisijaisesti työmarkkinoille integroitumiseen, vaikka jatkuvaa kokoaikaista työtä ei ole enää helposti saatavilla. 8

14 Etenkin kouluttamattomat nuoret joutuvat tekemään pätkätöitä tai projektiluontoisia tehtäviä. Nuorten työttömyyttä koskevissa tutkimuksissa rakenteellisten asioiden lisäksi on huomioitu nuorten oma osuus työttömyyteen. Nuoria työttömiä on osaltaan pidetty jopa laiskoina eikä heidän ole siten katsottu olevan kelvollisia saamaan sosiaalietuuksiakaan. Nuorten työttömyyteen on pyritty vastaamaan yksilöllisesti ja nuoria on alettu aktivoida työmarkkinoille. olettaen, että he vastaanottavat kaiken mahdollisen heille tarjotun työn. (Suutari 2002, ) Vaikka nuoria aktivoidaan työelämään ja yhteiskunta tarjoaisi heille kaiken tuen, on kuitenkin selvää, että koko elämän aikaiset kokemukset vaikuttavat nuoren henkilökohtaisiin resursseihin ja työllistymisen mahdollisuuksiin. Nuorten työttömyyteen puuttumisessa olisikin hyvä huomioida aikaisempi elämänhistoria, jotta työllistymisen ongelmia voitaisiin ymmärtää. (Vanttaja 2005, ) Työelämästä syrjäytymisen prosessi saattaa alkaa jo lapsena tai nuorena kotona opitun mallin mukaisesti Koulutuksen puute Koulutuksen puute vaikeuttaa nuorten työllistymistä, koska työmarkkinoiden vaatimukset ovat nykyisin kovat eikä ilman koulutusta voi työllistyä. Kielteiset koulukokemukset, kuten kiusatuksi tuleminen, kiusaaminen ja heikko kouluviihtyvyys lisäävät syrjäytymisriskiä. Varhaislapsuudessa alkanut syrjäytymisprosessi johtaa koulussa alisuoriutumiseen sekä myöhemmin ammatillisen koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jäämiseen. Heikoimmin menestyvät oppilaat suhtautuvat koulunkäyntiin muita kielteisemmin ja heillä on paljon poissaoloja ja he pohtivat koulunkäynnin keskeyttämistä. Oppilaiden koulussa viihtyvyydellä on yhteys sosiaaliseen taustaan. Vanhempien korkea koulutustaso lisää lasten koulunkäynnin tukemisen mahdollisuuksia. Lapsen hyvä menestys peruskoulussa lisää todennäköisyyttä ammatillisen tutkinnon suorittamiseen. Mitä korkeampi ammatillinen tutkinto on sitä paremmat sosiaaliset ja elämänhallinnalliset kyvyt nuorella on työelämässä menestymiseen. Oppilaanohjauksella voidaan vähentää opintojen keskeyttämistä. Varsinkin koulutuksen loppuvaiheessa jatko-opintoihin ja työelämään siirtymistä tukeva ohjausjärjestelmä voi ehkäistä nuoren syrjäytymiskehitystä. Yhteiskunnan, työelämän ja koulutuspolitiikan muutokset lisäävät oppilaanohjauksen tarvetta. Henkilökohtaisen ja pienryhmissä tapahtuvan opiskelujen ohjaaminen tulee edelleen todennäköisesti kasvamaan. (Esim. Aaltonen ym. 2007, ) 9

15 Keltikangas-Järvisen (2007) mukaan temperamentti ja itsetunto vaikuttavat koulumenestykseen, jotka puolestaan vaikuttavat yksilön sosioekonomiseen asemaan ja sosiaaliseen pääomaan, jopa somaattiseen terveyteen. Sosiaalisen pääoman muodostumiseen vaikuttavat koulutuksen lisäksi monet psyykkiset tekijät, joista rakentuu yksilön tulevaisuus. Keltikangas-Järvinen mainitsee temperamenttipiirteinä sinnikkyyden, häirittävyyden, impulsiivisuuden, estyneisyyden, mielialan ja negatiivisen emotionaalisuuden eli herkän provosoitumisen ja taipumuksen osoittaa mieltään turhautuessa. Negatiivisella emotionaalisuudella on yhteys koulumenestykseen, kun koulumenestys on huono. Kyseisestä temperamenttipiirteestä kärsivät huonot oppilaat ja tutkimuksen mukaan hyville oppilaille siitä ei ole haittaa. Keltikangas-Järvisen tutkimuksessa erityisopetus ja huono itsetunto ovat rinnastettavissa. Se mitä oppimisessa voitetaan, saatetaan hävitä sosiaalisessa pääomassa. (Mt., 23 33, 40.) Koululla on suuri vastuu, siitä että nuorista kasvaa vastuullisia ja yhteiskuntakelpoisia ihmisiä. Koulussa nuorten elämänhallintaan liittyviä ongelmia yritetään havaita ennakolta ja niihin pyritään puuttumaan, täten koululla on tärkeä syrjäytymistä estävä rooli yhteiskunnassa. (Karppinen & Savioja, 2007, 117.) Karppinen puhuu siirtymäongelmista tarkoittaen niillä yhteishaussa hakematta jättämistä, ilman opiskelupaikkaa jäämistä, yhteishaussa saadun opiskelupaikan peruuttamista, koulutuksen varhaista keskeyttämistä ja luokalle jäämistä. Siirtymäongelmissa sukupuolella ei juuri ole eroa, sen sijaan yksilöllistettyjen oppimäärien suorittajat ja maahanmuuttajat kärsivät siirtymäongelmista. Alueellisesti toisen asteen koulutukseen siirtymisessä on eniten vaikeuksia Etelä-Suomessa ja vähiten Lapissa. Suurten kaupunkien ympärille muodostuneissa seutukunnissa erottuvat koulutuksen ulkopuolelle jääneet. (Mt., ) Työelämästä syrjäytymisen riskitekijät on nähtävissä eri elämänvaiheissa. Lapsuudessa näitä ovat perheen sosiaalinen huono-osaisuus ja heikko koulumenestys tai koulun keskeyttäminen. Perheitä tulisi tukea neuvolassa ja koulujärjestelmän tulisi olla kannustava. Nuoruudessa mielenterveysongelmat, realismin puute tulevaisuuden suunnittelun suhteen ja pitkäaikaiset asiakkuudet eri viranomaistahojen kanssa lisäävät riskiä syrjäytyä. Näin ollen mielenterveyttä tulisi edistää ja kouluissa lisätä ammatinvalinnan ohjausta. Nuorilla aikuisilla sosiaalisen tuen puute erityisesti naimattomilla miehillä ja perheellisyys naisilla lisäävät mielenterveysongelmia. Lisäksi työelämän tehokkuusvaatimukset ovat kovat ja lisäävät osaltaan riskiä jäädä työelämän ulkopuolelle ja syrjäytyä. Yhteistyö viranomaisten välillä on tärkeä keino ehkäistä syrjäytymistä. (Ek, ym ) 10

16 2.2.3 Asumisen ongelmat Asuminen liittyy syrjäytymiseen niin asunnottomuutena kuin asumisen ongelmina. Nuorten asumisen vaikeuksiin liittyy usein päihde- ja mielenterveysongelmat sekä huonot valmiudet hoitaa taloudellisia asioita. Asunnoton sanana, kuten syrjäytynyt, kuvaa joukkoa ihmisiä, joilla ei välttämättä ole mitään yhteisiä tekijöitä määrittelyn takana. Asunnon saaminen ei ole helppoa moniongelmaisille henkilöille. Asuminen ei kuulu ihmisten subjektiivisiin oikeuksiin eikä kuntia ole velvoitettu antamaan takuuta asunnottomien asioiden käsittelyajoista (Juurinen & Virtanen- Olejniczak 2008, 141). Suomen perustuslaissa (731/1999) todetaan asumisesta näin: julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä. Sosiaalitoimen viranomaistehtävät eivät kuitenkaan kerro varsinaisesti siitä työstä, miten asunnottomuuteen pyritään puuttumaan. Hassi-Nuorluoto (2000) toteaa, että sosiaalitoimi yksin ei pysty auttamaan asiakkaitaan saamaan asuntoa, koska asuntojen välittäminen on sosiaalityön ulkopuolella erillisillä vuokranantajilla. Tämä on ongelmallista sosiaalityön kannalta, koska asuttaminen on osa sosiaalipalveluja. Vaikka asunnoton ei sosiaalityössä viittaa mihinkään selkeästi määriteltävään yhteiseen ominaisuuteen, täytyy sosiaalitoimen asumispalveluilla olla kohderyhmä, joille palvelua tuotetaan. Asumispalveluissa ääripäinä ovat valvottu ja itsenäinen asuminen. Näiden ääripäiden välissä ovat hoidolliset ja tukea tarjoavat palvelut. Asumispalvelut ovat parantuneet viime vuosina, mikä on lisännyt asiakasmääriä ja samalla tuonut syrjäytymistä enemmän näkyviin. (Mt., 2000, ) Käsitys asunnottomuudesta on vaihdellut eri aikoina. Välillä yksilön piirteet tai päihteiden käyttö painottuvat, kun taas välillä huomio kohdistuu epäsosiaaliseen elämään tai terveydentilaan. Näiden lisäksi yhteiskunnan rakenteisiin tulee kiinnittää huomiota. Suomessa ja 1980-luvulla asumisen ongelmien syyt olivat henkilökohtaisissa piirteissä, mutta myöhemmin yhteiskunnan rakenteita on tarkkailtu enemmän asunnottomuuden ongelmien syntynä. Osa asunnottomista kärsii mielenterveys- ja päihdeongelmista, jolloin asunnon saaminen on entistä vaikeampaa, koska ongelmat ovat niin suuria, että asunnon lisäksi ympärivuorokautinen hoito on tarpeen. Päihteitä käyttävä mielenterveysongelmainen jää helposti palvelujärjestelmän ulkopuolelle. (Kärkkäinen 2005, ) 11

17 Nuorten kohdalla työttömyys vaikeuttaa asunnon saamista ja lisää nuorten asunnottomuutta. Työssä käyville ja opiskeleville nuorille asuntoja on saatavilla, mutta etenkin vapailta markkinoilta asunnon saaminen on vaikeaa, jos ei käy töissä tai opiskele. Asuntojen vuokrat ovat nykyään korkealla ja toimeentulotuessa ja yleisessä asumistuessa määritellään tarkoin minkä kokoiseen ja hintaiseen asuntoon voi saada taloudellista tukea. Maksamattomat vuokrat tai häädöt edellisistä asunnoista vaikeuttavat asunnon saamista. Nuorten asunnottomuuteen vaikuttavat koko elämän aikaiset kokemukset. Eläminen lastensuojelulaitoksessa, päihteiden käyttö tai mielenterveyden ongelmat lisäävät osaltaan vaikeuksia asumisessa ja asunnon saamisessa. Jälkihuollon keinoin voidaan avustaa alle 21-vuotiaita saamaan asunto, mutta asunnon hankkimista suuremmat ongelmat ovat asumiskyvyssä. Tähän ongelmaan kunnat ovat palkanneet tukihenkilöitä. (Lehtonen & Salonen 2008, ) Juurinen ja Virtanen-Olejniczak (2008) ovat tutkineet asunnottomien tilannetta Tampereella. Asunnottomuuden hallinta on vaikeaa ja asuminen on monimutkainen ongelma. Tämän päivän talouspolitiikka ja asuntopolitiikan koventuneet otteet ovat osaltaan lisänneet asunnottomien huonoa tilannetta. Juurinen ja Virtanen-Olejniczak kutsuvat asunnottomien kovaksi ytimeksi niitä henkilöitä, jotka elävät etupäässä kaduilla tai viettävät yönsä ensisuojissa. Tampereella näitä henkilöitä on noin ja he ovat etupäässä miehiä, iältään noin vuotiaita. Joukossa on myös muutama nuori ja naisia. Tämä joukko on pieni, mutta ongelma on suuri. Nuorilla ongelmana ovat usein huumeet ja sekakäyttö. Asunnottomien kovan ytimen taloudellinen tilanne on heikko. Heistä suurimmalla osalla on tulona työmarkkinatuki, työkyvyttömyyseläke, sairaspäiväraha tai toimeentulotuki. Osa on täysin tulottomia esimerkiksi muiden kaupunkien asukkaita, jolloin toimeentulotuen hakeminen Tampereella on mahdotonta. Kovan ytimen ongelmat ovat niin monimuotoisia, ettei asunnon saaminen riitä ratkaisuksi. Tampereella tätä kovaa ydintä auttavia tahoja ovat ensisuoja, seurakuntien ylläpitämä päiväkeskus Musta Lammas sekä poliisi. Ensisuoja on päihteetön ja siellä asiakas saa vaatteet, ruokaa ja yöpaikan. Mustassa Lampaassa on tarjolla ruoka, vaatteita, pesumahdollisuus ja terveydenhuoltoa. Joskus asunnoton viettää yönsä poliisin putkassa. (Juurinen & Virtanen-Olejniczak 2008, ) Asunnottomien kohdalla tukimuotojen tarpeen arviointi on hankalaa, koska ongelmia hoitaa monet eri palveluntuottajat. Hallinto tietää ja tunnistaa asunnottomuusongelman, mutta päävastuullista toimijaa on vaikea osoittaa. Asunnottomat jäävät helposti muiden asiakasryhmien varjoon. Etenkin Tampereen asunnottomien kova ydin ei omaa tarvittavia resursseja, jotta pystyisi vaatimaan palveluja. Tampereella tulisi panostaa palvelunohjaukseen, jolloin asunnottomille tarjottaisiin 12

18 selkeästi heidän tarvitsemiaan palveluita. Tampereella on olemassa asiakasohjausyksikkö Loisto, missä suunnitellaan yhdessä asiakkaan hoitoa arvioivan tahon kanssa asiakkaan tarvitsemia päihdetai mielenterveyspalveluja. Samanlaista ohjausta tarvittaisiin päihteitä käyttäville asunnottomille. (Mt., ) Fyysinen ja psyykkinen sairaus Huono terveys on yhteydessä syrjäytymiseen suurelta osin työn tekemisen kautta. Ei ole helppo määritellä, onko huono asema työmarkkinoilla seurausta terveydellisistä ongelmista vai toisinpäin. Tutkimusta tästä aiheesta on tehty melko vähän. (Ek ym. 2004, 18.) Terveyden ongelmat ovat yleisiä päihdeongelmaisilla eli syrjäytymisen eri tekijät ovat yhteydessä toisiinsa. Fyysisen terveyden lisäksi myös mielenterveyden ongelmat lisäävät nuorten riskiä syrjäytyä. Mielenterveysongelmaisilla köyhyys ja sitä seuraavat sosiaaliset ongelmat korostuvat. Monet suomalaiset ja kansainväliset tutkimukset osoittavat, että työttömillä tai työttömyyttä kokeneilla on huonompi terveys ja suurempi kuolleisuus kuin työssä käyvillä. Työttömyys tai työttömyyden uhka vaikuttavat haitallisesti terveyteen ja lisäävät kuolleisuuden ja sairastavuuden vaaraa. Työttömyyden ja sairastavuuden kausaalinen vaikutus voi näkyä psyykkisenä rasittuneisuutena, epäterveellisten elämäntapojen ja tulojen pienenemisen kautta. Toisaalta taas psyykkiset ja sosioekonomiset yksilön ominaisuudet lisäävät samalla sekä työttömyyden että terveysongelmien ja kuoleman vaaraa. Näin ollen työttömyyden ei voida väittää aiheuttavan huonoa terveyttä. (Mannila & Martikainen 2005, 63.) Mielenterveysongelmat ovat yleinen kansanterveysongelma ja ne kuormittavat palvelujärjestelmää nyt ja tulevaisuudessa luvulla mielenterveysongelmat ovat olleet yleisimpiä syitä työkyvyttömyydelle. Mielenterveysongelmaisten kohtaaminen edellyttää peruspalveluiden jatkuvaa kehittämistä. Peruspalveluilta vaaditaan ennen kaikkea ehkäisevää ja mielenterveyttä edistävää otetta. (Lehtinen & Taipale 2005, 365.) Psykiatrisen erikoissairaanhoidon on toivottu voivan tukea peruspalveluita konsultaatioilla, työnohjauksella ja koulutuksella. (Harjajärvi & Pirkola & Wahlbeck, 2006, 22). Mielenterveysongelmaisilla on riski pudota työelämästä ja keskeisestä sosiaalisesta toiminnasta. Monet tarvitsevat tukea tavanomaisesta arkielämästä selviytymiseen ja pahimmillaan pärjäämättömyys tulee näkyviin työkyvyn menetyksinä, enneaikaisena 13

19 eläköitymisenä, sairastavuutena, kuolleisuutena sekä lisääntyneenä psykiatrisen laitos- ja lääkehoidon tarpeena. Nuorilla psyykkiset terveysoireet ovat yleisiä ja usein ne ovat väliaikaisia. Psyykkiset oireet ovat reaktio epävarmuudesta ja pelosta. Myös masennuksena ilmenevä mielialan lasku on yleistä. Lisäksi unettomuus aiheutuu usein psykososiaalisista asioista. Mikäli oireet jatkuvat ja ne ovat vaikeita, saatetaan henkilöllä diagnosoida jokin mielenterveyden häiriö. Länsimaissa mielenterveyden häiriöiden lasketaan aiheuttavan yli viidesosan kaikista terveyteen liittyvistä haitoista. Depressio on selvästi yleisin nuorten ihmisten mielenterveyden häiriö, kymmenesosalla vuotiaista on esiintynyt sitä. Lisäksi skitsofrenia ja päihderiippuvuus sekä ahdistuneisuushäiriöt ja persoonallisuuden häiriöt ovat nuorten mielenterveyden haasteita. (Lönnqvist 2005, ) Sosiaalisten suhteiden ongelmat Sosiaalisten suhteiden ongelmat ovat usein liitoksissa muihin syrjäytymisen uhkiin. Suutari (2002) on tutkinut palkkatyön marginaalissa olevien nuorten sosiaalisia verkostoja. Hänen mukaansa nuorten sosiaalisista verkostoista tärkeimpiä ovat lapsuuden perhe, sukulaiset sekä kaveri- ja ystäväpiirit. Näihin verkostoihin nuorilla on kaikista eniten sosiaalisia sidoksia. Perhe- tai kaverikeskeiset verkostot ovat kaikkein merkityksellisimpiä arjen tukijoita nuorille. Myös hyvinvointivaltion instituutiot ovat osa nuorten verkostoa, mutta viranomaiskontaktien määrä on tutkimuksen mukaan pieni. Marginaaliasemassa olevilla on säännöllisiä kontakteja sosiaaliviranomaisiin ja työvoimaviranomaisiin, jotka jäsentävät nuorten arkea. Nuorten mukaan naapurit ovat osa sosiaalista verkostoa mutta tämän verkoston osa-alue ei saa suurta merkitystä. Perinteisesti on ajateltu nuorten osallisuuden rakentuvan palkkatyökansalaisuuden perustalle mutta tämän päivän yhteiskunnassa palkkatyön puute ei ole este nuorten osallisuudelle sosiaalisissa verkostoissa. Elämä palkkatyön marginaalissa ei merkitse irrallisuutta vaan se on tila, jossa on mahdollisuus ylläpitää suhteita omaan lähipiiriin. Verkostot eivät yksin jaksa kiinnittää nuorta yhteiskuntaan vaan yhteiskunnan tulisi tulla vastaan tilanteissa, joissa palkkatyötä ei ole saatavissa. Tällä hetkellä tulisi kiinnittää huomioita esimerkiksi palkkatyön ja vapaaehtoistyön yhdistämiseen. (Mt., 68 67, 85.) 14

20 Yksinäisyys ongelmana korostuu ja sillä on yhteys mielenterveysongelmiin. Lisäksi köyhyys vaikeuttaa sosiaalisten kontaktien luomista, koska esimerkiksi harrastuksiin ei ole varaa. Joskus yksinäisyys voi johtua asenteesta, ettei haluta kohdata varauksellisesti suhtautuvia ihmisiä. Eristäytyminen voi liittyä sairauteenkin. (Särkelä 1997, ) Nuoruus on aikaa, jolloin oma identiteetti kehittyy, irtaudutaan vanhemmista ja pohditaan oman käyttäytymisen rajoja. Hyvän itsetunnon omaava nuori hallitsee omaa elämäänsä ja kykenee tekemään päätöksiä ja ratkaisuja itsenäisesti. Terve itsetunto tasapainottaa myös sosiaalisia suhteita. Työssämme törmäämme jälkihuoltonuorten tulevaisuuden pohdintoihin ja joskus epärealistisiinkin haaveisiin. Sijoitetuilla nuorilla on usein heikko itsetunto ja sosiaalityöntekijä ainoa, jonka kanssa pohdintoja voi harrastaa Päihteiden käyttö Päihteiden liikakäyttö on sosiaalinen ongelma. Se on yhteydessä myös koulutuksen puutteeseen. Päihteiden käyttäjillä peruskoulu on usein kesken tai ammattikoulutus on hankkimatta. Päihdeongelmaisilla nuorilla on vakava riski syrjäytyä yhteiskunnasta juuri koulutuksen puutteen takia, koska koulutus on nykypäivänä edellytyksenä useimpien työpaikkojen saamiseen. Päihderiippuvaiset ajautuvat usein rikollisille teille, mikä lisää syrjäytymisen ongelmia. Päihderiippuvuuden lisäksi myös muut riippuvuudet, kuten peliriippuvuus, ovat yleistyneet nuorten keskuudessa. Päihdeongelmaa määriteltäessä sosiaalityön näkökulmasta, arvioidaan myös työ- ja asumiskykyä sekä kykyä luoda ja ylläpitää sosiaalisia suhteita. Myös taloudelliset vaikeudet ulottuvat päihdeongelmien kentälle. Historian kuluessa päihdeongelmaisista on käytetty erilaisia nimityksiä kuten esimerkiksi juoppo tai puliukko. Pyrkimyksenä on kuitenkin ollut vähentää leimaavien nimitysten käyttöä ja on alettu keskittyä enemmän ongelman määrälliseen määrittämiseen. Nykyään puhutaan esimerkiksi humalahakuisesta juomisesta tai suurkuluttajista. Alkoholinkäyttöön liittyvillä sanoilla on leimaamisen lisäksi myös hyväksyntään viittaavia merkityksiä. Alkoholin käyttö onkin laillista verrattaessa esimerkiksi huumeisiin. (Esim. Karjalainen & Saunamäki 1997, ) Päihteiden käyttö on muuttunut viimeisen parinkymmenen vuoden aikana merkittävästi sosiaalipalveluiden kannalta. Aikaisemmin päihdehuollon asiakas oli juoppo, mutta nykyisin asiakas on yleensä vähintään sekakäyttäjä eli käyttää alkoholin lisäksi lääkkeitä huumaavassa tarkoituksessa tai kannabista. Nämä muutokset ovat vaatineet A-klinikoita muuttamaan 15

21 toimintaansa sosiaalihuollosta erityissairaanhoidon suuntaan. Myös terveyskeskusten henkilökuntaa on koulutettu auttamaan päihdeongelmaisia potilaita. (Mäntysaari 2006, 122.) Huumeidenkäyttäjien suhteen nimitysten muuttaminen ei ole helppoa. Narkkari ja nisti ovat yleisiä nimityksiä tavallisen huumeidenkäyttäjä -sanan lisäksi. Narkkari tai huumenuori luovat mielikuvaa jostakin tuntemattomasta ja vaarallisesta. Huumeongelmalla on suuri tila yhteiskunnallisessa keskustelussa ja huumeiden käyttäjät herättävät jopa vihamielisyyttä. Huumeongelmiin tottumaton työntekijä saattaa kohdata epävarmuutta ja pelkoa huumeita käyttävien asiakkaiden kohtaamisesta. Huumeiden käytöstä on tehty julkisuudessa vakava ongelma, ja sitä se onkin. Lainsäädäntö on tiukka ja yhteiskunnallinen ilmapiiri on herkkä kohtaamaan huumeongelmaisia. Kokenut (päihde)työntekijä tunnistaa yleensä eron satunnaisen käytön ja vakavan ongelman välillä. (Karjalainen & Saunamäki 1997, ) Huumeongelma kasvoi Suomessa 1990-luvulla. Markkinoille tuli paljon uusia huumeita ja myös huumeiden suonensisäinen käyttö yleistyi. Samalla sairaudet kuten HIV ja hepatiitit alkoivat levitä. (Kaukonen 2002, 156.) Huumeiden käyttöä ei nähty enää vain poikkeavana käyttäytymisenä vaan ongelma alkoi vaatia yhteiskunnan toimia kansanterveyteen, järjestykseen ja turvallisuuteen liittyvänä kysymyksenä. Huumeongelmasta tuli vakava sosiaalinen ongelma, johon myös kuolema liittyy olennaisesti. Kuolema on jatkuvasti läsnä huumeiden käyttäjien keskuudessa. Käyttäjiä kuolee tai he saattavat olla osallisena jonkun toisen kuolemaan joko väkivaltaisesti tai esimerkiksi käyttäjän lapsi nauttii vanhemmalle kuuluvaa vaarallista ainetta. Käsitteellisesti huumekuolemaa ei ole helppo rajata, koska aina ei saada selville, oliko käyttäjän kuolema vahinko vai ottiko hän tarkoituksella yliannostuksen tai oliko huumeiden käytöllä ollenkaan todellista vaikutusta kuolemaan johtaneisiin syihin. (Hakkarainen 2002, ) Päihderiippuvaisilla nuorilla on usein muitakin sairauksia, kuten mielenterveysongelmia, maksasairauksia, diabetesta tai vaikeita tulehduksia. Usein nämä sairaudet ovat hoitamattomia ja hoidon viivästyminen aiheuttaa kyseiselle henkilölle jopa hengenvaaran. Lisäksi hoitokustannukset ovat korkeat, kun hoitoon hakeudutaan myöhään. Perustuslain (731/1999) mukaan julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä Päihdehuoltolaissa (41/1986) säädetään, että kunnan on järjestettävä päihdepalvelut ja niiden sisältö ja laajuus kunnassa esiintyvän tarpeen mukaisesti. Niiden piiriin tulee pystyä hakeutumaan omaaloitteisesti ja palvelut tulee järjestää päihdeongelmaisen ihmisen, hänen läheistensä ja lastensa avun ja tuen tarpeen mukaan. Lainsäädännön velvoitteista huolimatta päihdeongelmaisten ei ole 16

22 helppo päästä hoitoon ja moni syrjäytyy peruspalveluista. Syynä päättäjien tekemiin kielteisiin hoitopäätöksiin on useimmiten raha. Kielteisissä päätöksissä vedotaan usein aikaisempiin hoitojaksoihin ja retkahduksiin. Päihdeongelmaisella on usein mennyt usko yhteiskunnan auttamishaluun ja niinpä he turvautuvat usein itselääkintään ja jäävät järjestelmän ulkopuolelle. Ilman tarvittavaa tukea jääneet päihdeongelmaiset saattavat jäädä kaiken normaalin ulkopuolelle ja he ovat menettäneet tai ovat vaarassa menettää kodin, läheiset, terveyden ja kyvyn huolehtia itsestään. Palveluja suunniteltaessa tulisi huomioida päihdeongelmaisten oma asiantuntijuus ja asiakkaita tulisi kuulla heidän hoitoonsa liittyvissä asioissa. Kunnissa tulisi turvata päihdeongelmaisten lailliset oikeudet hoitoon. (Toiviainen 2008, ) Rikollisuus Rikoksiin kiinnittyneeseen elämäntapaan liittyy olennaisesti myös muut syrjäytymisriskiä lisäävät tekijät. Rikoksiin syyllistyvillä henkilöillä on usein ongelmia asumisessa, päihteiden käytössä ja työn saamisessa. Myös taloudelliset vaikeudet ovat ilmeisiä. Lisäksi rikollisilla on epäedullisia sosiaalisia suhteita ja ongelmia elämänhallinnassa. Näiden syiden takia rikolliset ovat usein sosiaalityön toimien tarpeessa. Rikollisuus voidaan yksinkertaisesti määritellä siten, että rikos on sellainen teko, mikä on laissa määritelty rikokseksi. Kriminologiassa ollaan perinteisesti oltu kiinnostuneista nuorisorikollisuudesta, koska rikollinen ura alkaa useimmiten nuorena. Harvoin ensimmäistä rikosta on tehty aikuisiällä. Suomen kielessä on vain termi nuorisorikollisuus eikä aikuisrikollisuus tai vanhusrikollisuus. Näin saattaa olla sen takia, että huomio kohdistetaan niihin henkilöihin, keitä on muiden mielestä syytä kontrolloida, eli nuoria. Nuoret syyllistyvät eniten omaisuusrikoksista varkauksiin ja juuri aikuisiän saavuttaneet pahoinpitelyihin. Miehet syyllistyvät naisia useammin väkivaltarikoksiin ja nuorilla väkivalta on useimmiten miesten välistä. Myös naiset syyllistyvät väkivaltarikoksiin useammin nuorella iällä. (Kivivuori 2008, 21, 28 29, ) Kriminologisesta tutkimuksesta käy ilmi, että rikosten tekemisellä ja uhriksi joutumisella on voimakas yhteys. Rikoksen uhriksi joutumista voidaan pitää yhtenä rikollisuuden riskitekijänä. (Kivivuori 2009, 6.) Viime vuosina Suomessa ja muuallakin on ollut havaittavissa, että nuorten rikollisuus on polarisoitunut. Täysin kielteisesti kaikkeen rikollisuuteen suhtautuvien nuorten joukko on kasvanut. Polarisoitumisilmiötä on selitetty sillä, että yhteiskunta on muuttunut kilpailuhenkiseksi. Osa 17

23 nuorista haluavaa saavuttaa hyvän aseman elämässään ja he pidättäytyvät siksi kaikista rikkeistä. (Mt., ) Helppo raha houkuttelee nuoria rikollisiin tekoihin kuten huumerikollisuuteen. Polarisaatioteorian mukaan nuoret lainrikkojat voidaan jakaa kolmeen tekijätyyppiin. Ensimmäiseksi perinteiset moniongelmaiset nuoret, jotka tekevät rikoksia purkaakseen pahaa oloa. Toiseksi sellaiset nuoret, jotka haluavat menestyä elämässään, saattavat tehdä rikoksia ajatellen, että myös rikollista elämää voi hallita. Kolmas ryhmä jää näiden edellä mainittujen väliin. Siihen kuuluu niitä nuoria, jotka syyllistyvät yhteen rikolliseen tekoon osana nuoruutta. (Kuure 2002, 182.) Taloudellis-sosiaalisten tekijöiden lisäksi rikollisuuteen vaikuttavat yksilön persoonallisuuden piirteet kuten aggressiivisuus, itsekontrollin taso ja alttius päihderiippuvuuteen, mutta myös kognitiivisten ominaisuuksien vaihtelu ja kulttuuriset tekijät. (Kivivuori 2008; vrt. Keltikangas- Järvinen 2007). Kriminologinen tutkimus ei enää erityisesti korosta köyhyyttä ja taloudellista huono-osaisuutta, tärkeämmäksi on noussut edellä mainittujen tekijöiden yhteisvaikutus. Nuorten rikosalttiutta lisää myös se, että nuori tavoittelee alempaa sosiaaliluokkaa kuin vanhempansa. (Kivivuori 2009, 13.) 2.3 Syrjäytymisen riskit ja sosiaalityö Syrjäytymistä ei voi täysin poistaa, vaikka kuinka haluaisimmekin. Joskus sosiaalityössä voidaan olla tilanteessa, että oikeita, siihen hetkeen sopivia toimintatapoja ei löydy tai niitä ei ole, koska syrjäytyminen on jo syvällä. Näemme tärkeänä sosiaalityössä syrjäytymisen tunnistamisen, vähentämisen ja lieventämisen. Oikeiden toimintatapojen löytäminen syrjäytymisvaarassa olevalle nuorelle vaatii sosiaalityöntekijältä ammatillista tietoa ja taitoa sekä yhteiskunnan rakenteiden tuntemista. Kokemuksensa pohjalta sosiaalityöntekijä osaa kohdistaa tietyt toimenpiteet oikein. On eri asia puhua syrjäytymisestä kouluttamattoman nuoren kuin paljon päihteitä käyttävän rikolliseen toimintaan taipuvaisen nuoren kohdalla. Toisille toimenpiteeksi riittää pelkkä byrokraattinen toimeentulotukityö. Toisten kanssa tarvitaan enemmän suunnitelmallisuutta esimerkiksi hoitoon ohjauksessa. Tällöin sosiaalityö vaatii muutenkin kokonaisvaltaisempaa työotetta. Asiakkaan oma motivaatio on syrjäytymisen estämisessä avainasemassa ja tähän työntekijän tulee yrittää asiakasta houkutella. 18

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Alkoholin kulutus (100 % alkoholilitroina) henkeä kohti (THL) Toteutetun alkoholipolitiikan merkitys Vuoden -68 alkoholilain lähtökohta perustui virheelliseen näkemykseen

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta?

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Katja Björklund Johtava psykologi Psykososiaaliset palvelut 27.4.12

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 1 Lähtökohta Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden palvelut ja niiden kehittäminen Pitkäaikaistyöttömät Vammaiset

Lisätiedot

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011 KOTIA KOHTI Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla Hanna Sallinen 17.2.2011 Asumispalvelut Vantaalla -Asumispalveluiden toimintayksikkö on osa aikuissosiaalityötä -Asumispalvelujen toimintayksikkö

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

Syrjäytyneet pojat väylä auki rikoksen poluille?

Syrjäytyneet pojat väylä auki rikoksen poluille? Syrjäytyneet pojat väylä auki rikoksen poluille? Pojat ja miehet - unohdettu sukupuoli? Säätytalo 23.10.2012 Tutkija Mikko Aaltonen Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Mitä syrjäytymisellä tarkoitetaan? Työttömyyttä,

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Esteettömästi yhdestä ovesta?- Mielenterveys- ja päihdepalveluita kaikille 29.10.2009 Anneli Pienimäki Päihdetyön kehittämispäällikkö Sininauhaliitto Keitä asiakkaat

Lisätiedot

TUAS - Nuorten tuettu asuminen

TUAS - Nuorten tuettu asuminen TUAS - Nuorten tuettu asuminen Turun Kaupunkilähetys ry. Liisa Love Mitä TUAS toiminta on? Tukea 18 25 -vuotiaille aikuistuville nuorille itsenäisen elämän ja yksin asumisen alkutaipaleella Nuoria tuetaan

Lisätiedot

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Liian päihdeongelmainen mielenterveyspalveluihin tai liian sairas

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti. Ikäjohtaminen nyt

Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti. Ikäjohtaminen nyt Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti Ikäjohtaminen nyt Ikäjohtaminen Ikä kuvaa elämää Kun emme saa elämän monisärmäisestä virtaavuudesta kiinni puhumme iästä ja tämän objektivoinnin kautta

Lisätiedot

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Terveyden edistäminen Prosessi, joka antaa yksilölle ja yhteisölle paremmat

Lisätiedot

amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa

amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa 3,2 M vuosibudjetti amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa hdessä koulutustakuuseen seminaari 22.4.2015 65 työntekijää 5 yksikköä Nuoriso- ja koulutustakuu ovat hyviä asioita, mutta monen opiskelun ja

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykiatrian polklinikka maahanmuuttajille

Lisätiedot

Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa

Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa Aikuissosiaalityön päivät 2012 24.1.2012 Ls 21 25.1.2012 Ls 9 Mikko Keränen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä, Inari Anurag Lehtonen, sosiaalityön opiskelija, kuntouttavan

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Opioidikorvaushoito toipumisprosessin välivaiheena Hoidosta onnistuneesti irrottautuneiden kokemuksia kuntoutumisesta

Opioidikorvaushoito toipumisprosessin välivaiheena Hoidosta onnistuneesti irrottautuneiden kokemuksia kuntoutumisesta Opioidikorvaushoito toipumisprosessin välivaiheena Hoidosta onnistuneesti irrottautuneiden kokemuksia kuntoutumisesta Sini Kankaanpää Helsingin yliopisto, sosiaalityön pro gradu -tutkielma 2013 Päihde-

Lisätiedot

Mitä toimintakyky on ja miten sitä tutkitaan?

Mitä toimintakyky on ja miten sitä tutkitaan? Mitä toimintakyky on ja miten sitä tutkitaan? Raija Kerätär 06.10.2015 www.oorninki.fi Mikä ihmeen toimintakyky? Minulle ei ole tärkeää se, miten asiakkaalla diagnosoidaan joku sairaus, vaan se, millaiset"merkit"antavat

Lisätiedot

Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012

Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012 Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012 Hannikaisenkadun sosiaaliasema Asiakaskäynnit vuonna 2011 sosiaaliohjaajan ja sosiaalityöntekijän

Lisätiedot

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI TIKKURILAN SOSIAALIASEMA OMAT OVET VERKOSTOKOKOUS 16.5.2011 Marjatta Parviainen 17.05.2011 Avopalvelujen koordinaattori Marjatta Parviainen 1 A. KOTIKATKO

Lisätiedot

Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla?

Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla? Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla? Johanna Korkeamäki Tutkija, VTM 1.12.2014 1 Opintojen keskeyttäminen Opinnot keskeytti viiden vuoden seurannassa 15 % lukion aloittaneista ja joka neljäs

Lisätiedot

Laiskuus on katsojan silmissä

Laiskuus on katsojan silmissä Laiskuus on katsojan silmissä Nuorten hyvinvointia tukemassa Ilmiöitä syrjään jäämisen taustalla Vamoksen näkökulmia Ketä kiinnostaa!!! - Välineitä ja välittämistä nuoren elämään 21.11.2013 Keskiuudenmaan

Lisätiedot

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö

Lisätiedot

Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä.

Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä. Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä. Aikuissosiaalityön päivät Jyväskylä 8.1.2014 Anne Määttä, VTT Elsa Keskitalo,

Lisätiedot

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1

Lisätiedot

Asumissosiaalisen työn paikka ja merkitykset osana sosiaalialan työtä

Asumissosiaalisen työn paikka ja merkitykset osana sosiaalialan työtä Asumissosiaalisen työn paikka ja merkitykset osana sosiaalialan työtä AIKUISSOSIAALITYÖN PÄIVÄT 22.- 23.1.2015 Riitta Granfelt Pitkäaikaissasunnottomuus ja asunto ensin mallin soveltaminen Suomessa asunto

Lisätiedot

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007 Mielenterveyden ensiapu Päihteet ja päihderiippuvuudet Lasse Rantala 25.9.2007 Päihteet ja päihderiippuvuudet laiton huumekauppa n. 1 000 miljardia arvo suurempi kuin öljykaupan, mutta pienempi kuin asekaupan

Lisätiedot

Huumeiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet tekijät

Huumeiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet tekijät Huumeiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet tekijät Sanni Joutsenlahti 1 Päihdepäivät 13.5.2014 Huumeiden käytöstä on haittaa käyttäjälle itselleen mm. terveydellisten, taloudellisten ja sosiaalisten ongelmien

Lisätiedot

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa. Jouko Karjalainen Päivyt 28.11.2013

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa. Jouko Karjalainen Päivyt 28.11.2013 Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Jouko Karjalainen Päivyt 28.11.2013 Tulkintakehikot Yksilön vastuu Yhteisöjen vastuu Yhteiskunnan vastuu Sosiaalisten ongelmien määrittely 1. Ongelman tunnistaminen

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita?

Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita? Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita? Katsaus lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilaan Reija Paananen, FT, Erikoistutkija, THL 3.10.2014 1 Yksilö kasvaa osana yhteisöjä, syrjäytymisen tai pärjäämisen

Lisätiedot

ymmärtää nuoruuden arvon ja ainutkertaisuuden edistää omalla toiminnallaan nuoren itsenäistymistä tukee nuoren itsetuntoa ja minäkuvan kehittymistä

ymmärtää nuoruuden arvon ja ainutkertaisuuden edistää omalla toiminnallaan nuoren itsenäistymistä tukee nuoren itsetuntoa ja minäkuvan kehittymistä 1 Lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinto VALINNAISET TUTKINNON OSAT ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN NUORTEN JA HEIDÄN PERHEIDENSÄ OHJAUS JA TUKEMINEN Näytön antaja: Näytön arvioija: Paikka ja aika:

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Luonnos uudeksi sosiaalihuoltolaiksi: Parhaillaan lausuntokierroksella 6.6.2014 asti

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Masennus ei ole oma valinta, mutta hoitoon hakeutuminen on

Masennus ei ole oma valinta, mutta hoitoon hakeutuminen on Masennus ei ole oma valinta, mutta hoitoon hakeutuminen on Kansalliset Depressiohoitajien koulutuspäivät Seinäjoella 13.10.2009 Projektikoordinaattori Esa Aromaa Pohjanmaa hanke Masennus ja Stigma Masennus

Lisätiedot

Välähdyksiä lasten maailmasta (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat)

Välähdyksiä lasten maailmasta (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat) (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat) Länsi- ja Keski-Uusimaalaisten lasten hyvinvointia kartoitettiin syksyn 2011 aikana Kokemuksia pienten lasten kotoa ja päivähoidosta (376 4 -vuotiasta lasta, neljästä kunnasta

Lisätiedot

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 EPSHP/aikuispsykiatria TUKE 1242 Projektityöntekijänä Tiina Leppinen Psyk. sh., NLP-Master, Kuntoutuksen ohjaaja amk Hankkeen taustaa Nuorten aikuisten

Lisätiedot

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna Pixabay Minna Rytkönen TtT, TH, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos minna.rytkonen@uef.fi

Lisätiedot

Rekisteritutkimus viimeisijaisen sosiaaliturvan pitkäaikaisasiakkuudesta Topias Pyykkönen & Anne Surakka

Rekisteritutkimus viimeisijaisen sosiaaliturvan pitkäaikaisasiakkuudesta Topias Pyykkönen & Anne Surakka Kerran asiakas, aina asiakas? Rekisteritutkimus viimeisijaisen sosiaaliturvan pitkäaikaisasiakkuudesta Topias Pyykkönen & Anne Surakka 9.12.2015 Tutkimuksen lähtökohdat Puheissa ja mielikuvissa ollaan

Lisätiedot

Suomalaisten mielenterveys

Suomalaisten mielenterveys Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys

Lisätiedot

SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ. Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013. Aulikki Kananoja

SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ. Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013. Aulikki Kananoja SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013 Aulikki Kananoja SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KÄSITTEESTÄ (1) Kaksi lähestymistapaa: Toiminnallinen: se osa

Lisätiedot

Tietoja perheiden asumisen ongelmasta

Tietoja perheiden asumisen ongelmasta Yleistä Voimanpesähanke on tutkimus- ja kehittämishanke, jonka päätavoitteena on luoda peruspalveluiden rinnalle interventiomalli, jonka avulla ennalta ehkäistään perheiden asunnottomuutta. Tätä nelivuotista

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio TYÖPAJA A LEIKKI-IKÄISEEN LAPSEEN KOHDISTUVA VÄKIVALTA Tanja Koivula ja Tuomo Puruskainen AIHEET: Vammaisten lasten kohtaama väkivalta tutkimustiedon

Lisätiedot

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry.

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Lähtökohdat Esitelmä perustuu tutkimukseen Ekholm E, Teittinen A. Vammaiset nuoret ja työntekijäkansalaisuus. Osallistumisen esteitä

Lisätiedot

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu NELJÄ TUULTA KESKUUDESSAMME Päihdeongelmat Noin 2800 ihmistä kuoli vuonna 2012 päihteiden

Lisätiedot

Turvallisuus osana hyvinvointia

Turvallisuus osana hyvinvointia Turvallisuus osana hyvinvointia Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 12.5.2009 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@helsinki.fi Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi =

Lisätiedot

THL:n mittariprojekti AVAIN-mittari sosiaalityön vaikuttavuuden arvioinnissa

THL:n mittariprojekti AVAIN-mittari sosiaalityön vaikuttavuuden arvioinnissa THL:n mittariprojekti AVAIN-mittari sosiaalityön vaikuttavuuden arvioinnissa Tausta Aikuissosiaalityön vaikuttavuushanke 2011-2012 Tapauskohtainen sosiaalityö: vaikuttavuus syntyy sosiaalityön tavoitteista,

Lisätiedot

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

Asumisen turvaaminen jälkihuollon näkökulmasta. Riitta Mansner, sosiaalityöntekijä, Espoon jälkihuolto

Asumisen turvaaminen jälkihuollon näkökulmasta. Riitta Mansner, sosiaalityöntekijä, Espoon jälkihuolto Asumisen turvaaminen jälkihuollon näkökulmasta Riitta Mansner, sosiaalityöntekijä, Espoon jälkihuolto Espoon jälkihuolto keväällä 2011 N. 270 nuorta tällä hetkellä 1 Johtava sosiaalityöntekijä 4 sosiaalityöntekijää

Lisätiedot

Asunto ensin -periaate

Asunto ensin -periaate Asunto ensin -periaate kotouttamisen ja integraation lähtökohtana? Marko Kettunen Maahanmuuttajat metropolissa seminaari 19.8.2010 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

Lisätiedot

Häätöjen ennaltaehkäisy ja

Häätöjen ennaltaehkäisy ja Häätöjen ennaltaehkäisy ja asumisen sosiaaliohjaus Vantaalla 25.9.2015 Dimitri Hedman, Sari Heiskanen, Sara Juntunen, Tanja Turunen Asumisen sosiaaliohjaus on aloitettu Vantaalla syyskuussa 2009 osana

Lisätiedot

Ikääntyneiden päihdeongelmat - todellisuuden monet kasvot

Ikääntyneiden päihdeongelmat - todellisuuden monet kasvot Ikääntyneiden päihdeongelmat - todellisuuden monet kasvot Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät 12. 10. 2011, Tampere Heikki Suhonen Turun yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Ikääntyminen ja päihdeongelma

Lisätiedot

Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko

Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Pohjois-Suomi Diakonia-ammattikorkeakoulu 11.11.2015 Jos jonkun säikäyttää liian monta kertaa, hän muuttuu näkymättömäksi.

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

Tarvitsemme jotain uutta. Kuvassa Hilla-Maaria Sipilä ja Hanna Elo 2

Tarvitsemme jotain uutta. Kuvassa Hilla-Maaria Sipilä ja Hanna Elo 2 Kaijus Varjonen, Espoon aikuisten sosiaalipallvelut, 2013 Tarvitsemme jotain uutta Kuvassa Hilla-Maaria Sipilä ja Hanna Elo 2 Espoon Kipinän toiminnan tavoitteet & tarkoitus 2013 Espoon Kipinän tavoitteena

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

YTHS:n Suunta-hanke 2008-09

YTHS:n Suunta-hanke 2008-09 YTHS:n Suunta-hanke 2008-09 Pauli Tossavainen 4.6.2014 OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ 60 VUOTTA Syrjäytymisvaarassa olevien ja paljon terveyspalveluita käyttävien opiskelijoiden tilanteen tehostettu selvittäminen:

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden arki -- tänään ja tulevina aikoina? Vappu Taipale professori 11.02.2010

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden arki -- tänään ja tulevina aikoina? Vappu Taipale professori 11.02.2010 Lasten, nuorten ja lapsiperheiden arki -- tänään ja tulevina aikoina? Vappu Taipale professori 11.02.2010 Arki on kaiken perusta Arki on uusiutuva luonnonvara se kuluttaa ja ruokkii Arki luo elämänpiirin

Lisätiedot

Kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikkaohjelma METROPOLIA-ALUE MUUTOKSESSA 14.3.2014 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak

Kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikkaohjelma METROPOLIA-ALUE MUUTOKSESSA 14.3.2014 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak Kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikkaohjelma METROPOLIA-ALUE MUUTOKSESSA 14.3.2014 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak Maahanmuuttajien asunnottomuus kasvanut pääkaupunkiseudulla (ARA:n tilastot; Kostiainen

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 MITÄ HYVINVOINTI ON? Perustarpeet: ravinto, asunto Terveys: toimintakyky, mahdollisuus hyvään hoitoon

Lisätiedot

Aikuissosiaalityön vaikuttavuusmittari tulevaisuuden työkaluna

Aikuissosiaalityön vaikuttavuusmittari tulevaisuuden työkaluna Aikuissosiaalityön vaikuttavuusmittari tulevaisuuden työkaluna Vaikuttavuuden arvioinnin tarve toimeentulotukityössä Asiakkaan oikeudet Saako asiakas tarvitsemansa avun ja tuen? Miten saatu tuki vaikuttaa?

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Missä JHL:n jäsen kohtaa vapaaehtoisen? Kotityöpalvelu Kiinteistönhoito

Lisätiedot

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op)

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) 410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) KT Veli-Matti Ulvinen - Osa IV - Kuka tarvitsee syrjintää, erotteluja? Syrjäyttämistä, syrjäytymistä? Mitä

Lisätiedot

Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Talouden epävarmuus ja kasvun hidastuminen varjostavat Suomea onko taantuma tulossa

Lisätiedot

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Koulutuksen ja työelämän yhteistyö 21.3.2013 Arto Saloranta 3/20/2013 Työllistyvyyden käsite Ohjaus ja työllistyvyys Työllistyvyys korkea asteella Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

Miten nykyinen palvelujärjestelmä kohtaa nuoret aikuiset? Nykyisen palvelujärjestelmän analyysi ja kritiikki

Miten nykyinen palvelujärjestelmä kohtaa nuoret aikuiset? Nykyisen palvelujärjestelmän analyysi ja kritiikki Miten nykyinen palvelujärjestelmä kohtaa nuoret aikuiset? Nykyisen palvelujärjestelmän analyysi ja kritiikki 10.3.2016 Minna Kivipelto, THL 1 Heikoimmassa asemassa olevat nuoret V. 2014 Suomessa noin 45

Lisätiedot

Kaupunkikehitys ja sosiaalinen tasa-arvo. Aulikki Kananoja 25.5.2007 Perjantaiyliopisto

Kaupunkikehitys ja sosiaalinen tasa-arvo. Aulikki Kananoja 25.5.2007 Perjantaiyliopisto Kaupunkikehitys ja sosiaalinen tasa-arvo Aulikki Kananoja 25.5.2007 Perjantaiyliopisto Fyysinen ja sosiaalinen ympäristö Rikotun katulampun vaikutus ( Ann Power) Helsingissä vertailtiin kahta eri tavoin

Lisätiedot

MITÄ HAASTEITA NUORISOLAIN MUUTOKSET JA NUORTEN YHTEISKUNTATAKUU ASETTAVAT OHJAUSALAN AMMATTILAISTEN KOULUTUKSELLE?

MITÄ HAASTEITA NUORISOLAIN MUUTOKSET JA NUORTEN YHTEISKUNTATAKUU ASETTAVAT OHJAUSALAN AMMATTILAISTEN KOULUTUKSELLE? MITÄ HAASTEITA NUORISOLAIN MUUTOKSET JA NUORTEN YHTEISKUNTATAKUU ASETTAVAT OHJAUSALAN AMMATTILAISTEN KOULUTUKSELLE? Katariina Soanjärvi Johtaja, nuorisotyö Humanistinen ammattikorkeakoulu Verkostoammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Yliopisto-opiskelija sosiaalitoimessa Terveyden edistämisen koulutuspäivä 4.6.2014 Voiko opiskelija syrjäytyä Entä sitten?

Yliopisto-opiskelija sosiaalitoimessa Terveyden edistämisen koulutuspäivä 4.6.2014 Voiko opiskelija syrjäytyä Entä sitten? Yliopisto-opiskelija sosiaalitoimessa Terveyden edistämisen koulutuspäivä 4.6.2014 Voiko opiskelija syrjäytyä Entä sitten? Johtava sosiaalityöntekijä Eija Huovila Nuorten palvelut, pohjoisen nuorten sosiaalityö,

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä 23.5.2013 JJ Koski Taustaa KASTE: Keski-Suomen Arjen mielihankkeen tavoitteet Päihde-ja mielenterveystyönseudullisten työtapojen, osaamisen ja asiakaslähtöisyyden

Lisätiedot

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Jyrki Tuulari 8.2.2012 psykologi Välittäjä 2013/Pohjanmaa-hanke Itsemurhayritys Itsemurhayritykseen päätyy jossakin elämänvaiheessa ainakin 3-5 % väestöstä Riski on

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

SISUKAS 2012-2016 - PROJEKTI

SISUKAS 2012-2016 - PROJEKTI Christine Välivaara SIJOITETTU LAPSI KOULUSSA SISUKAS 2012-2016 - PROJEKTI SISUKAS-projektin päämäärät, toimenpiteet ja tulokset Tavoitteena parantaa perheisiin sijoitettujen, 7-11-v. lasten koulumenestystä

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden

Lisätiedot