VisualAge for Java-sovelluskehitin
|
|
- Hilkka Ahonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 VisualAge for Java-sovelluskehitin Ohjelmistotuotantovälineet seminaari Tero Katajanheimo Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsinki
2 VisualAge for Java VisualAge for Java-sovelluskehitin tarjoaa apua ohjelmistojen kehitykseen visuaalisilla työvälineillä, tyylikkäällä integroidulla ohjelmankehitysympäristöllä ja tukemalla tiimityöskentelyä oliosuuntautuneessa ohjelmoinnissa. Tässä seminaariesityksessä luodaan yleiskatsaus IBM:n VisualAge for Javan Enterprise versioon 3.02 sekä käsitellään joitakin version 3.5 ominaisuuksia.
3 Sisällys 1 Johdanto Oliopohjainen teknologia ja iteratiivinen kehitys Integroitu ohjelmankehitysympäristö Työpöytä (workbench) Työalue ja tietovarasto Palakirja (Scrapbook) Ohjelmointivirheiden poistaminen (Debugging) Viedä ohjelmasta ja tuoda ohjelmaan (Export and Import) Visual Composition Editor Komponentin rajapinta Komponenttien väliset yhteydet Data Access Bean Koodin generointi Palvelinsuuntautunut ohjelmointi JSP/Servlet kehitysympäristö Servlet smartguide Enterprise javabeans-kehitysympäristö Liittymät muihin työkaluihin Yhteenveto...9 Viitteet...10
4 1 Johdanto VisualAge for Javan työvälineet muodostavat toimivan kehitysympäristön. Käyttäjä ei huomaa rajaa välineiden välillä vaan ne toimivat sulavasti yhteen ja auttavat käyttäjää kehittämään oliosuuntautunutta Java-koodia. Sovelluskehittimessä käytetään moniikkunointimallia. Tämä antaa ohjelmoijalle maksimivapauden luoda omanlaisensa työalueen, vaikka se voi myös nopeasti johtaa visuaaliseen sekasotkuun. VisualAge sisältää työvälineinä myös velhot (smartguides) auttamaan työskentelyä sekä virheiden poistajan, joka antaa käyttäjän asettaa keskeytyskohdat, sisältäen myös ehdolliset keskeytyskohdat, ja sallii käyttäjän tarkastella ja muutella dataa ohjelman ollessa ohjelmankorjauksessa. VisualAge:n integroitu ohjelmankehitysympäristö (integrated development environment) on suhteellisen samanlainen kuin kilpailijoidenkin esim. Borland:n jbuilder ja Symantec:n Visual Café. 1.1 Oliopohjainen teknologia ja iteratiivinen kehitys Iteratiivinen ohjelmistokehitys vähentää riskejä kehitysprosessissa. Tämä lähestymistapa ei ole suinkaan uusi, mutta sopii hyvin yhteen VisualAge:n oliopohjaisuuden kanssa. Tuotteiden toimittaminen aikataulun mukaisesti on tärkeää ohjelmistoyrityksille. Vielä tärkeämpää on, että myydyt ohjelmistot myös toimisivat oikein. Ohjelmistokehitysprosessin on pystyttävä vastaamaan muutoksiin, eli sen on oltava joustava. Perinteinen vesiputous-malli jäädyttää vaatimukset kehityskulun alkuvaiheissa johtaen usein tuotteisiin, jotka eivät vastaa loppukäyttäjän tarpeita. VisualAge tukee iteratiivista mallia. Siinä sovelluskehityksessä edetään vaiheittain ottaen huomioon muuttuvien vaatimusten aiheuttamat toimenpiteet. Näin voidaan varmentaa sovelluksen käytettävyys ja toiminnallisuus mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Kehitysprosessin tavoitteena on tietenkin loppukäyttäjien vaatimukset täyttävä ohjelmisto. VisualAge:ssa ohjelmoijan ei tarvitse enää puuttua tiedostojen hallintaan ja varmuuskopiointiin. Kun ohjelmaelementit luodaan, ne tallentuvat automaattisesti tietovarastoon (repository) ja ovat siis myös saatavilla työtilassa. Kun työtila sisältää vain ohjelmaelementin yhden edition, niin tietovarasto sisältää kaikki editiot. 2 Integroitu ohjelmankehitysympäristö VisualAge on integroitu visuaalinen ympäristö, joka tukee täydellisesti Java-ohjelman kehitysprosessia. Ohjelmoija voi käyttää VisualAge:n visuaalisia ohjelmointipiirteitä 1
5 kehittääkseen nopeasti Java-appletteja, jotka ajetaan web-selaimissa tai erillisinä javasovelluksena. Kehittäjä voi myös mm. - ajaa Java-ohjelmia - ajaa Java-koodin osia ennen niiden sisällyttämistä luokkaan - korjata ohjelmia virheettömäksi - rakentaa, muuttaa ja käyttää papuja (beans) - viedä ja tuoda Javan lähde- ja binäärikoodia tiedostojärjestelmien välillä. 2.1 Työpöytä (workbench) Työpöytä on pohjimmiltaan muistikirja, jossa on monia välilehtiä, jotka sisältävät eri toiminnallisuuksia. Käyttäjän työ pidetään työtilassa aina kun käyttäjä sulkee sovelluskehittimen. Työtila muistaa jokaisen ikkunan, jotka käyttäjä oli avannut sekä myös kaikkien projektien sisällön. Kuva 1: Työpöytä. 2.2 Työalue ja tietovarasto Työskenneltäessä integroidussa kehitysympäristössä käyttäjä lukee ja tallentaa työnsä omaan työalueeseensa. Työalueen informaatio on tallessa tietovarastossa. Tietovarasto sisältää lisäksi myös valmiita paketteja, jotka voidaan ladata työtilaan, mutta parempi suorituskyky saadaan poistamalla aina luokat, joita ei tarvita työtilassa, koska ne löytyvät kuitenkin tietovarastosta. Kaikki toiminta VisualAge:ssa tapahtuu yksittäisessä työalueessa. Se sisältää Javaohjelmien lähdekoodit, jotka ovat kehittäjällä tällä hetkellä työn alla. Työalue sisältää myös kaikki paketit, luokat ja rajapinnat (interface), jotka löytyvät standardeista Javaluokka kirjastoista sekä muista kirjastoista, joita kehittäjän luokat tarvitsevat. 2
6 Kehittäjän on mahdollisuus luoda versioita luokista, paketeista ja projekteista. Tyypillisesti ohjelmoija työstää avointa editiota kunnes on tyytyväinen tiettyihin koodin osiin, jolloin hän tekee siitä version muidenkin kehittäjien saataville. Ohjelmoija voi myös vaivatta palata edelliseen versioon, jos hän huomaa uudet korjaukset tarpeettomiksi. Integroitu kehitysympäristö tarjoaa myös vertaustyökalun, jolla voi verrata esim. miten jokin metodi on muuttunut edellisistä versioista. Kuva 2: Tietovaraston sisältöä. 2.3 Palakirja (Scrapbook) Palakirja käsittää yhden tai useampia sivuja, jotka jokainen voi sisältää koodia. Sivut voi tallentaa tekstitiedostoina ja näin ollen ladata uudelleen. Tämä sallii ohjelmoijan kehittää käytännöllisiä kappalekirjastoja, joita voidaan jakaa muiden kesken ja käyttää uudelleen. Ohjelman kehityksessä ohjelmoija voi yksinkertaisesti ajaa palveluluokan instansseja palakirjan eri välilehdillä. Testiskenaariona voitaisiin vaikka ajatella, että jokaista sivua ajetaan rinnakkaisesti eri säikeessä (thread). Käyttämällä ohjelmointivirheiden poistoohjelmaa ohjelmoija voi seurata suorituksen läpimenoa ja selvittää näin mahdollisia vuorovaikutuksen tuomia ongelmia. Ilman sovelluskehittimen tätä kykyä ohjelmoijan täytyisi käynnistää monia fyysisiä virtuaalikoneita ja poistaa ohjelman virheet ajettaessa niitä yhteenkuuluvasti, joka olisi huomattavasti vaikeampi tehtävä [CLR]. 2.4 Ohjelmointivirheiden poistaminen (Debugging) Virheiden poiston tuki on kriittinen toiminto missä tahansa kehitysympäristössä. Hyvä virheiden poistaja ei vaan auta kehittäjää poistamaan virheitä ohjelmasta, vaan se voi myös auttaa ymmärtämään ohjelman käyttäytymistä. VisualAge:ssa ohjelmointivirheiden poistajaa voidaan käyttää seuraavilla tavoilla 3
7 - kehittäjä voi lisätä keskeytyskohdan (breakpoint) koodissa, joka aiheuttaa virheiden poistajan aktivoitumisen ajoaikana kun koodissa saavutaan keskeytyskohtaan - virheiden poistaja saadaan aktivoitumaan kun kutsutaan sopimatonta metodia tai kun kiinniottamaton poikkeus tapahtuu - virheiden poistajaa voidaan kutsua ohjelmallisesti - kehittäjä voi interaktiivisesti avata virheiden poistoikkunan ja lisätä siihen säikeen Yksittäisiä säikeitä voidaan valita tutkittavaksi, jolloin nähdään lista säikeen sisältävistä metodeista ja paikallisista muuttujista. Tutkittaessa metodin lähdekielistä koodia kehittäjä voi muokata ja tallentaa koodin, joka aiheuttaa automaattisesti metodin käännöksen linkityksen ajettavaan ohjelmaan. Jokin paikallinen muuttuja tai jonkin arvon palauttava kokonaisuus voidaan myös valita tutkittavaksi erilliseen tarkasteluikkunaan (inspector window). Kehittäjä voi edetä koodissa askel kerrallaan, jatkaa koodin suorittamista tai tuhota koko säikeen. Kuva 3: Ohjelmankorjausohjelma. 2.5 Viedä ohjelmasta ja tuoda ohjelmaan (Export and Import) Käyttäjä voi tallentaa Java-koodia työtilasta.java,.class ja.jar tiedostoina sekä tuoda myös näitä tiedostoja työtilaan, jotka on luotu jollakin toisella välineellä. Käyttäjällä on siten mahdollisuus siirrellä paketteja, luokkia, rajapintoja ja Java-papuja jar-tiedostoissa. VisualAge mahdollistaa myös pakettien ja projektien tuonnin ja viennin tietovarasto- 4
8 formaatissa. Tietovarastoformaatti on tietovaraston alijoukko, jota voidaan käyttää vaihtamaan projekteja ja paketteja toisten kehittäjien kanssa. 3 Visual Composition Editor VisualAge:n visuaalisen sommittelu editorin komponenttityyppejä ovat mm. - Visuaalinen osa (Visual part) muodostaa sovelluksen käyttäjälle näkyvän osan. Näkyviin osiin kuuluvat mm. ikkunat, painikkeet ja tekstikentät - Piilo-osat (Nonvisual parts) eivät näy käyttäjälle ajon aikana. Tyypillinen piilo-osa on jokin toiminto, tieto tai yhteys toiseen osaan tai Java-koodiin kuvaava viiva. VisualAge ei vain tarjoa käyttäjä rajapinnan visuaalisia elementtejä vaan myös antaa kyvyn käyttäjälle ohjelmoida visuaalisesti Java-appletin tai sovelluksen käyttäytymisen. Käytettävinä on näkyvät yhteydet sekä visuaalisten että piiloelementtien välillä. Yhteyksiin on myös mahdollisuus sisällyttää logiikkaa. Käyttäjä voi myös lisätä eivisuaalisia Javabeans-komponentteja työalustalle, joilla on myös visuaalinen esitys ja niitä voi käyttää hyväkseen kuten visuaalisiakin komponentteja. Kuva 4: Visual Composition editor 5
9 3.1 Komponentin rajapinta Komponentin rajapinta määrittelee millä tavoin se voi olla vuorovaikutuksessa muiden osien kanssa. Rajapinnalla on seuraavat ominaisuudet - Ominaisuudet (Properties) ovat tietoja, jotka näkyvät myös muille osille. Ne voivat esittää mitä tahansa osan loogista toimintoa, kuten esim. tilin saldoa tai painikkeen tekstiä. - Tapahtumat (Events) toimivat signaaleina, jotka ilmaisevat jotain tapahtuneen. Tapahtuma voi olla esimerkiksi ikkunan avaaminen tai attribuutin arvon muuttuminen. - Toiminnot (Actions) käsitetään operaatioiksi, joita osa voi suorittaa. Toiminnot voi käynnistää muista osista muodostamalla yhteyksiä osien välille. 3.2 Komponenttien väliset yhteydet Visual Composition- editori käyttää pohjanaan Javabeans-komponenttimallia. Editori näyttää jokaisen komponentin ominaisuudet, mitkä kehittäjä lisää alustalle. Visuaalinen ohjelmointi toteuttaa yhteyksien kautta tehdyt komponenteille määritellyn käyttäytymisen. Kaikki yhteydet tehdään seuraavien papujen piirteiden kesken properties, events ja methods. Yhteyksien erilaiset tyypit tarjoavat erilaisia käyttäytymisiä. Esim. event-to-action - yhteyttä saatetaan käyttää kutsuttaessa toisen pavun metodia kun painiketta painetaan käyttöliittymästä. Property-to-property -yhteys sallii tiedon kulun helposti visuaalisen ja piilo-osan välillä. Yhteysmallin etu on myös kyky muuttaa ja käsitellä taitavasti yhteyksiä. Samasta lähdekomponentista on mahdollista olla useita yhteyksiä. Yhteyksiä on helppo muuttaa tai poistaa sekä yhteyksiä voidaan myös käyttää siirtämään parametrejä ja poikkeuksia toisille yhteyksille tai palauttamaan tulos. 3.3 Data Access Bean Data Access- rakentaja tarjoaa integroidut välineet käsittelemään sekä yksinkertaisen että monimutkaisen pääsyn relaatiotietokantoihin. Generoitu data access bean sisältää koodin sekä sopivan jdbc-yhteyden. Velho avustaa kehittäjää tekemään yhteyden tietokantaan sekä muodostamaan kyselyt tietokannan tauluihin. 6
10 Kuva 5: SQL Assist Smartguide. 3.4 Koodin generointi VisualAge sisältää useita velhoja (smartguides), jotka tarjoavat opastusta ja auttavat käyttäjää suorittamaan osatehtäviä. Ne korvaavat tavanomaiset dialogit, jotka tarjoavat vähän selityksiä ja rajoituksia kuinka tehtävä pitäisi tehdä. Velhot on suunniteltu johtamaan käyttäjä jokaisen tuetun tehtävän loppuun asti. Velho siis auttaa käyttäjiä automaattisesti luomaan tai generoimaan objekteja, joiden koodi täyttää tietyt vaatimukset ja käyttäjän on edelleen helppoa muuttaa koodi haluamakseen. Kun Java-appletti suunnitellaan visuaalisesti, niin velho luo automaattisesti tietyn appletin ja avaa sen luokkaikkunaan, jossa käyttäjä voi aloittaa välittömästi sekä lisäämään visuaalisia elementtejä applettiin että luodaan yhteyksiä visuaalisten ja ei-visuaalisten komponenttien välille. 4 Palvelinsuuntautunut ohjelmointi Palvelinsuuntautunut ohjelmointi on tuloksena ohjelmistoteollisuuden muutoksesta siirtyä ohjelmistokomponenttikehitykseen. Enterprise Javabeans (EJB) on malli uudelleen käytettäville Java-palvelinkomponenteille. Komponentit ovat esitoteutettuja ohjelman osia, joita yhdistelemällä ja konfiguroimalla voidaan rakentaa erilaisia sovelluksia. EJBarkkitehtuurissa kehittäjän ei välttämättä tarvitse tietää muiden komponenttien tarkkaa, matalan tason toimintaa, koska niihin päästään käsiksi suoraan rajapintojen kautta. Useiden eri tuotekehittäjien on myös mahdollista valmistaa työkaluja, jotka kommunikoivat keskenään ajonaikaisesti EJB-arkkitehtuurissa määrättyjen sopimusten mukaan. EJB-komponentteja on siis mahdollista käyttää useilla erilaisilla alustoilla ilman 7
11 koodin muokkausta tai uudelleen kääntämistä [MAH]. Tässä luvussa esitellään VisualAge:n (versio 3.5) tarjoamia työvälineitä tähän tarkoitukseen. 4.1 JSP/Servlet kehitysympäristö Kehitysympäristö sallii ohjelmoijan kehittämään, ajamaan ja testaamaan JSP-sivuja ja servletteja. VisualAge sisältää seuraavat välineet auttamaan käyttäjää JSP-kehityksessä - JSP Execution Monitor - Persistent Name Server - WebSphere Test Environment Servlet Engine - DataSource objects Kaikki nämä välineet ovat WebSphere Test Environment Control Center:n osia, jotka antavat mahdollisuuden käyttäjälle käynnistää, pysäyttää ja konfiguroida WebSphere Test Environment:n palveluja. 4.2 Servlet smartguide Servlet-velho tarjoaa mahdollisuuden servletin ja siihen liittyvän Internet lähdetiedoston (HTML ja JSP-sivut) muodostamiseen. Käyttäjä voi myös käyttää velhoa tuomaan Javapavun ja sen jälkeen generoimaan HTML, JSP ja servlet-konfigurointitiedostot pavusta. 4.3 Enterprise javabeans-kehitysympäristö EJB-kehitysympäristö käsittää monia työvälineitä, jotka voi voidaan luokitella seuraaviin ryhmiin - työvälineet papujen luontiin ja liittämiseen muihin komponentteihin - työvälineen generoimaan tyngät (stub) EJB-palvelimelle - Enterprise-papujen testausvälineet ennen kuin ne siirretään palvelimelle Kaikki EJB-kehitysympäristön työvälineet ovat käytettävissä työpöydän EJBvälilehdellä. Täällä sijaitsevat ohjelmoijan EJB-ryhmät ja yksilölliset Enterprise-papujen ja se on siis paikka, missä ohjelmoija tekee melkein kaiken EJB-kehityksen [DOC]. 8
12 Kuva 6: EJB-välilehti. 5 Liittymät muihin työkaluihin Palvelinpuolen Java-sovellukset voidaan nopeasti julkistaa WebSphere Studioon, missä web-kehittäjä voi edelleen muokata web-sivuja. VisualAge sisältää myös sillan Rational Rose:n välillä. VisualAge:ssa (versio 3.5) erityinen hallintojärjestelmä sallii kehittäjän tallentamaan toisten välineiden kehitystuotokset VisualAge:n lähdehallintajärjestelmän sisään. VisualAge tarjoaa myös liittymän ulkoisiin järjestelmiin kuten Rational ClearCase, IBM Team Connection ja Mercant PVCS kanssa. 6 Yhteenveto Tässä paperissa on pyritty tuomaan esille VisualAge for Java (version 3.02)- sovelluskehittimestä löytyviä toiminnallisuuksia sekä avartamaan vähän joitakin versiossa 3.5 olevia uusia palvelinsuuntautunutta ohjelmointia tukevia asioita. Lisätietoja VisuAge:sta löytyy internetistä IBM:n sivuilta esimerkiksi josta voi myös ladata kokeiluversion sekä monia aiheeseen liittyviä dokumentteja omalle koneelleen. 9
13 Viitteet [CLR] L. A. Chamberland, S. F. Lymer and A. G. Ryman, IBM VisualAge for Java, IBM Systems Journal vol. 37, No 3 - Java Technology [DOC] [ ] [MAH] Vlada Matena & Mark Hapner March , Sun Microsystems Enterprise Javabeans specification Version
Visual Basic -sovelluskehitin Juha Vitikka
Visual Basic -sovelluskehitin Helsinki 30.10.2000 Seminaari HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Visual Basic sovelluskehitin Seminaari: Ohjelmistotuotantovälineet Tietojenkäsittelytieteen
LisätiedotOhjelmistotekniikan menetelmät, Ohjelmistotuotannon työkaluista
582101 - Ohjelmistotekniikan menetelmät, Ohjelmistotuotannon työkaluista 1 Ohjelmistotuotannon työkaluuista Projektinhallintatyökalut (ei käsitellä tällä kurssilla) CASE- ja mallinnustyökalut (esim. Poseidon)
LisätiedotKäyttäjien tunnistaminen ja käyttöoikeuksien hallinta hajautetussa ympäristössä
www.niksula.cs.hut.fi/~jjkankaa// Demosovelluksen tekninen määrittely v. 0.6 Päivitetty 11.12.2000 klo 20:26 Mickey Shroff 2 (12) Dokumentin versiohistoria Versio Päivämäärä Tekijä / muutoksen tekijä Selite
LisätiedotAction Request System
Action Request System Manu Karjalainen Ohjelmistotuotantovälineet seminaari HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos 25.10.2000 Action Request System (ARS) Manu Karjalainen Ohjelmistotuotantovälineet
LisätiedotHOJ J2EE & EJB & SOAP &...
HOJ J2EE & EJB & SOAP &... Ville Leppänen HOJ, c Ville Leppänen, IT, Turun yliopisto, 2012 p.1/18 Missä mennään... 1. Johdanto (1h) 2. Säikeet (2h) 3. Samanaikaisuudesta (2h) 4. Hajautetuista sovelluksista
LisätiedotHSMT J2EE & EJB & SOAP &...
HSMT J2EE & EJB & SOAP &... Ville Leppänen HSMT, c Ville Leppänen, IT, Turun yliopisto, 2011 p.1/15 Missä mennään... 1. Johdanto (1h) 2. Säikeet (2h) 3. Samanaikaisuudesta (2h) 4. Hajautetuista sovelluksista
LisätiedotCase TUHTI. Projektin tunnuslukuja. ! Suuri perusjärjestelmäuudistus! Työt alkoivat kesällä 1999. ! Java luokkia n. 5000
Case TUHTI 17.12.2002 1 TietoEnator 2002 Projektin tunnuslukuja! Suuri perusjärjestelmäuudistus! Työt alkoivat kesällä 1999! Otettu tuotantokäyttöön syksyllä 2001! Proof of Concept (5 henkilöä 4 kk) ->
LisätiedotConcurrency - Rinnakkaisuus. Group: 9 Joni Laine Juho Vähätalo
Concurrency - Rinnakkaisuus Group: 9 Joni Laine Juho Vähätalo Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. C++ thread... 4 3. Python multiprocessing... 6 4. Java ExecutorService... 8 5. Yhteenveto... 9 6. Lähteet...
LisätiedotMicrosoft Visual J++ ohjelmointiympäristö
Microsoft Visual J++ ohjelmointiympäristö Ohjelmistotuotantovälineet seminaarin alustus Raine Lehto Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos 08.11.2000 Helsinki Sisällys 1 Johdanto...2 2 Sovelluskehys
LisätiedotDigi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset
Vaatimusmäärittely Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 12.10.01 Pekka Koskinen Ensimmäinen luonnos 0.2 17.10.01 Pekka Koskinen Lisätty vaatimuksia
LisätiedotKieliversiointityökalu Java-ohjelmistoon. Ohje
Kieliversiointityökalu Java-ohjelmistoon Ohje 2/6 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ OHJELMASTA... 3 2 PÄÄ-IKKUNA...4 3 YLÄVALIKKO... 4 3.1 TIEDOSTO... 4 3.2 TOIMINTO... 4 3.3 ASETUKSET... 5 3.4 OHJE... 5 4 VÄLILEHDET...5
LisätiedotVisual Case 2. Miika Kasnio (C9767) 23.4.2008
Visual Case 2 Miika Kasnio (C9767) 23.4.2008 Työn tarkasti: Jouni Huotari 24.4.2008 1 SISÄLTÖ 1. TYÖN LÄHTÖKOHDAT... 2 2. PERUSTIEDOT... 2 3. ASENTAMINEN... 2 4. OMINAISUUDET... 3 4.1. UML-kaaviot... 4
LisätiedotXPages käyttö ja edut Jarkko Pietikäinen toimitusjohtaja, Netwell Oy
IBM Collaboration Forum ٨.٣.٢٠١١ XPages käyttö ja edut Jarkko Pietikäinen toimitusjohtaja, Netwell Oy ٢٠١١ IBM Corporation Domino-sovelluskehitys Nopea kehitysympäristö (Rapid application development,
LisätiedotMaiju Mykkänen (D6297@jamk.fi) Susanna Sällinen (E0941@jamk.fi)
Maiju Mykkänen (D6297@jamk.fi) Susanna Sällinen (E0941@jamk.fi) Tietokannan hallinta-opintojakson selvitysraportti Huhtikuu 2010 Mediatekniikka ICT/Teknologia Tämän teosteoksen käyttöoikeutta koskee Creative
LisätiedotEclipse 3.2 pikku opas versio 1.0. Esittely Uuden projektin perustaminen Sovelluksen luominen Koodin siistiminen Vinkkejä
Anne Benson/Tanja Bergius Opintojakson ict1td002 käyttöön Sivu 1 / 13 Eclipse 3.2 pikku opas versio 1.0 Ohjeen sisältö: Esittely Uuden projektin perustaminen Sovelluksen luominen Koodin siistiminen Vinkkejä
Lisätiedot.NET ajoympäristö. Juha Järvensivu 2007
.NET ajoympäristö Juha Järvensivu juha.jarvensivu@tut.fi 2007 Käännösprosessi C# lähdekoodi C# kääntäjä CILtavukoodi JITkäännös Ajettava natiivikoodi Kehitysympäristössä ohjelmoijan toimesta Ajonaikana.NET
LisätiedotWWW-sivut HTML-kielellä esitettyä hypertekstiaineistoa
WWW ja tietokannat WWW-sivut HTML-kielellä esitettyä hypertekstiaineistoa tekstiä, kuvia, hyperlinkkejä Staattiset sivut kirjoitettu kerran, muuttaminen käsin ongelmana pysyminen ajantasalla Ylläpito hankalaa,
LisätiedotHaaga-Helia/IltaTiko ict2tcd005: Ohjelmiston suunnittelutaito 1/7 Anne Benson. Tällä opintojaksolla käytämme VS:n kolmen kokonaisuuden luomiseen:
Haaga-Helia/IltaTiko ict2tcd005: Ohjelmiston suunnittelutaito 1/7 Microsoft SQL käyttö Yleistä VisualStudiosta Tällä opintojaksolla käytämme VS:n kolmen kokonaisuuden luomiseen: - sovellushallintaan -
LisätiedotMatematiikan oppifoorumi Projektisuunnitelma
Matematiikan oppifoorumi Projektisuunnitelma Carl Johansson Jukka Kariola Outi Marttila Helena Venäläinen Sampsa Virtanen Ohjaaja Jukka Eskola Asiakas Mikko Mäkelä Ohjelmistotuotantoprojekti 29.10.1999
LisätiedotOhjelmistoteknologioiden koulutus: Web-sovelluskehitys, Java Server. Infotilaisuus 3.12.2014 klo 10:00
Ohjelmistoteknologioiden koulutus: Web-sovelluskehitys, Java Server Infotilaisuus 3.12.2014 klo 10:00 Yleistä Ohjelmistoteknologioiden koulutukset 2014-2015 3: Internet sovellusten ohjelmointi Java Server
LisätiedotJärjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Järjestelmäarkkitehtuuri. Järjestelmäarkkitehtuuri
Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) ja Järjestelmäarkkitehtuuri Sovellukset ovat olemassa Järjestelmien uudistaminen vie yleensä arvioitua enemmän resursseja ja kestää arvioitua kauemmin Migration (Migraatio
LisätiedotEclipse 3.1 Pikaopas versio 1.0
Anne Benson/Tanja Bergius Opintojaksojen atk84d ja ict02d käyttöön 1/17 Eclipse 3.1 Pikaopas versio 1.0 Pikaohjeen sisältö 1. Esittely 2. Asennus ja poistaminen 3. Sovelluskehitys 4. Sovelluksen toteutus
LisätiedotSEPA diary. Dokumentti: SEPA_diary_PK_HS.doc Päiväys: Projekti: AgileElephant Versio: V0.3
AgilElephant SEPA Diary Petri Kalsi 55347A Heikki Salminen 51137K Tekijä: Petri Kalsi Omistaja: ElectricSeven Aihe: PK&HS Sivu 1 / 7 Dokumenttihistoria Revisiohistoria Revision päiväys: 29.11.2004 Seuraavan
LisätiedotJärjestelmäarkkitehtuuri (TK081702)
Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) yleistyvät verkkopalveluissa Youtube Google... Avaavat pääsyn verkkopalvelun sisältöön. Rajapintojen tarjoamia tietolähteitä yhdistelemällä luodaan uusia palveluja,
LisätiedotWindows Server 2012 asentaminen ja käyttöönotto, Serverin pyörittämisen takia tarvitaan
Aram Abdulla Hassan Windows Server 2012 asentaminen ja käyttö 1 Windows Server 2012 asentaminen ja käyttöönotto, Serverin pyörittämisen takia tarvitaan Hyper-V ohjelma. Riipu minkälaista Serveria yritämme
LisätiedotTestausdokumentti. Kivireki. Helsinki Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos
Testausdokumentti Kivireki Helsinki 17.12.2007 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Kurssi 581260 Ohjelmistotuotantoprojekti (6 ov) Projektiryhmä Anu Kontio Ilmari
LisätiedotELM GROUP 04. Teemu Laakso Henrik Talarmo
ELM GROUP 04 Teemu Laakso Henrik Talarmo 23. marraskuuta 2017 Sisältö 1 Johdanto 1 2 Ominaisuuksia 2 2.1 Muuttujat ja tietorakenteet...................... 2 2.2 Funktiot................................
LisätiedotYksikkötestaus. import org.junit.test; public class LaskinTest public void testlaskimenluonti() { Laskin laskin = new Laskin(); } }
Yksikkötestauksella tarkoitetaan lähdekoodiin kuuluvien yksittäisten osien testaamista. Termi yksikkö viittaa ohjelman pienimpiin mahdollisiin testattaviin toiminnallisuuksiin, kuten olion tarjoamiin metodeihin.
Lisätiedot18 LIITTYMÄT MUIHIN JÄRJESTELMIIN
18 MUIHIN JÄRJESTELMIIN Prospekti DAFOon rakennettu liittymiä muiden ohjelmiston toimittajien järjestelmiin. Tässä yhteydessä ei tarkoiteta siirtotiedoston muodostamista, kuten reskontraan siirto tai lappujen
LisätiedotTeknillinen korkeakoulu T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö. Testitapaukset - Koordinaattieditori
Testitapaukset - Koordinaattieditori Sisällysluettelo 1. Johdanto...3 2. Testattava järjestelmä...4 3. Toiminnallisuuden testitapaukset...5 3.1 Uuden projektin avaaminen...5 3.2 vaa olemassaoleva projekti...6
Lisätiedot1 www-sivujen teko opetuksessa
RäsSe, Tekniikka/Kuopio Sivu 1 1 www-sivujen teko opetuksessa 1.1 Yleistä Mitä materiaalia verkkoon? Tyypillisesti verkossa oleva materiaali on html-tiedostoja. Näitä tiedostoja tehdään jollakin editorilla
LisätiedotÄlä vielä sulje vanhoja
OneNote-muistioiden käyttöönotto TUNI OneDrivesta Sinun vanhan Office365-tilin OneDrive-kansioon tallennetut tiedostot menevät lukutilaan, kun tiedostojen kopiointi uuteen TUNI OneDrive -kansioon on tehty.
LisätiedotTuottavuutta sovelluskehitykseen Oraclen työkaluilla: JDeveloper 10g ja HTML DB OUGF Syysseminaari
Tuottavuutta sovelluskehitykseen Oraclen työkaluilla: JDeveloper 10g ja HTML DB OUGF Syysseminaari 4.11.2004 Jari Kuokka Tuoteasiantuntija Oracle Finland Oracle Developer Suite 10 g JDeveloper Reports
LisätiedotTest-Driven Development
Test-Driven Development Ohjelmistotuotanto syksy 2006 Jyväskylän yliopisto Test-Driven Development Testilähtöinen ohjelmistojen kehitystapa. Tehdään ensin testi, sitten vasta koodi. Tarkoituksena ei ole
Lisätiedot5. HelloWorld-ohjelma 5.1
5. HelloWorld-ohjelma 5.1 Sisällys Lähdekoodi. Lähdekoodin (osittainen) analyysi. Lähdekoodi tekstitiedostoon. Lähdekoodin kääntäminen tavukoodiksi. Tavukoodin suorittaminen. Virheiden korjaaminen 5.2
LisätiedotAndroid ohjelmointi. Mobiiliohjelmointi 2-3T5245
Android ohjelmointi Mobiiliohjelmointi 2-3T5245 Mikä on Android? Linux kernelin päälle rakennettu, Googlen kehittämä sovelluspino mobiilisovelluksiin Erillinen versio puhelimelle ja taulutietokoneille
LisätiedotTarjolla tänää: Ohjelmiston toteutuksesta. Kuinka tulla hyväksi ohjelmoijaksi? CRC-kortit. Testilähtöinen kehittäminen JOT2007. Uudelleenrakentaminen
Tarjolla tänää: Ohjelmiston toteutuksesta JOT2007 CRC-kortit Testilähtöinen kehittäminen Uudelleenrakentaminen Voisiko ohjelmointi olla sittenkin suunnittelua? Kuinka tulla hyväksi ohjelmoijaksi? CRC-kortit
LisätiedotC-ohjelmoinnin peruskurssi. Pasi Sarolahti
C! C-ohjelmoinnin peruskurssi Pasi Sarolahti Mitä haluan oppia C-kurssilla? ja miksi? Tutustu lähimpään naapuriin Keskustelkaa miksi halusitte / jouduitte tulemaan kurssille 3 minuuttia è kootaan vastauksia
LisätiedotVisualStudio Pikaopas, osa 1: WEB sivujen suunnittelu
HAAGA HELIA/IltaTiko ICT2TD005: Ohjelmisto suunnittelutaito 1 VisualStudio Pikaopas, osa 1: WEB sivujen suunnittelu Tämä pikaopas opastaa käyttämään VisualStudion web sivujen suunnittelu ja toteutusominaisuuksia.
Lisätiedot5. HelloWorld-ohjelma 5.1
5. HelloWorld-ohjelma 5.1 Sisällys Lähdekoodi. Lähdekoodin (osittainen) analyysi. Lähdekoodi tekstitiedostoon. Lähdekoodin kääntäminen tavukoodiksi. Tavukoodin suorittaminen. Virheiden korjaaminen 5.2
LisätiedotOhjelmointi 1 / syksy /20: IDE
Ohjelmointi 1 / syksy 2007 10/20: IDE Paavo Nieminen nieminen@jyu.fi Tietotekniikan laitos Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto Ohjelmointi 1 / syksy 2007 p.1/8 Tämän luennon rakenne
LisätiedotDigi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset
Tekninen määrittely: Editori Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset Sisällysluettelo 1. Johdanto...4 1.1. Tarkoitus ja kattavuus...4 1.2. Tuote ja ympäristö...4 1.3. Määritelmät,
LisätiedotSuvi Junes Tietohallinto / Opetusteknologiapalvelut 2012
Tiedostot Uudet ominaisuudet: - Ei Tiedostot-kohtaa alueen sisällä, vaan tiedostonvalitsin, jolla tiedostot tuodaan alueelle siihen kohtaan missä ne näytetään - Firefox-selaimella voi työpöydältä raahata
LisätiedotYlläpito-ohje. Matematiikan oppifoorumi. Carl Johansson Jukka Kariola Outi Marttila Helena Venäläinen Sampsa Virtanen. Ohjaaja.
Matematiikan oppifoorumi Ylläpito-ohje Carl Johansson Jukka Kariola Outi Marttila Helena Venäläinen Sampsa Virtanen Ohjaaja Jukka Eskola Ohjelmistotuotantoprojekti 17.12.1999 HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen
LisätiedotL models. Käyttöohje. Ryhmä Rajoitteiset
Teknillinen korkeakoulu T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Lineaaristen rajoitteiden tyydyttämistehtävän ratkaisija L models Käyttöohje Ryhmä Rajoitteiset Versio Päivämäärä Tekijä Muutokset 0.1
LisätiedotAlkuraportti. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS Ti Kandidaatintyö ja seminaari
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS Ti5004000 - Kandidaatintyö ja seminaari Alkuraportti Avoimen lähdekoodin käyttö WWW-sovelluspalvelujen toteutuksessa Lappeenranta, 4.6.2007,
Lisätiedot582203 Tietokantasovellus (4 op) - Web-sovellukset ja niiden toteutus
582203 Tietokantasovellus (4 op) - Web-sovellukset ja niiden toteutus Sisältö Mikä on web-sovellus? Selaimen rooli web-sovelluksessa Palvelimen rooli web-sovelluksessa Aineistopyynnöt Tiedon välittäminen
LisätiedotMiten voin selvittää säästömahdollisuuteni ja pääsen hyötymään niistä?
Se edullisempi tietokanta Miten voin selvittää säästömahdollisuuteni ja pääsen hyötymään niistä? Rasmus Johansson rasmus.johansson@microsoft.com Ratkaisumyyntipäällikkö (Sovellusalusta) Microsoft Oy Miten
LisätiedotLohtu-projekti. Testaussuunnitelma
Lohtu-projekti Testaussuunnitelma Versiohistoria: 1.0 19.2.2003 1. versio Mari 1.1 20.2.2003 Muutoksia Mari 1.2 25.2.2003 Katselmoinnissa esiin tulleet Mari muutokset 1.3 17.3.2003 2. syklissä tehtävät
LisätiedotKorkeakoulujen prosessipalvelin: mallintajan palvelinohje Versio 0.2
Korkeakoulujen prosessipalvelin: mallintajan palvelinohje Versio 0.2 Sisällysluettelo Muutoshistoria...3 1 Johdanto...4 2 Palvelimen käyttöön tarvittavat ohjelmat...4 3 Palvelimelle kirjautuminen...4 4
LisätiedotTest-Driven Development
Test-Driven Development Syksy 2006 Jyväskylän yliopisto Test-Driven Development Testilähtöinen ohjelmistojen kehitystapa. Tehdään ensin testi, sitten vasta koodi. Tarkoituksena ei ole keksiä kaikkia mahdollisia
LisätiedotMcAfee epolicy Orchestrator Pre-Installation Auditor 2.0.0
Julkaisutiedot McAfee epolicy Orchestrator Pre-Installation Auditor 2.0.0 McAfee epolicy Orchestrator -ohjelmiston kanssa käytettäväksi Sisällys Tietoja tästä julkaisusta Uudet toiminnot Parannukset Ratkaistut
LisätiedotSQL Buddy JAMK Labranet Wiki
Page 1 of 9 SQL Buddy JAMK Labranet Wiki Sisällysluettelo Yleistä SQL Buddy:sta kotisivu :http://sqlbuddy.com/ SQL Buddy on kevyt hallintatyökalu MySQL-tietokannalle. Järjestelmävaatimukset Serverin vaatimukset
LisätiedotOptimePortal ja OptimeEvent versioiden yhteenveto joulukuu
OptimePortal 1.12.2 ja OptimeEvent 1.16.1 versioiden yhteenveto joulukuu 2016 www.helsinki.fi/yliopisto 1 Tilavaraus Tilavarauspyyntöä luotaessa laskutusyksikkö (ns. H-koodi) voidaan nyt valita viimeisessä
LisätiedotProjektinhallintaa paikkatiedon avulla
Projektinhallintaa paikkatiedon avulla Tampereen Teknillinen Yliopisto / Porin laitos Teemu Kumpumäki teemu.kumpumaki@tut.fi 25.6.2015 1 Paikkatieto ja projektinhallinta Paikkatiedon käyttäminen projektinhallinnassa
LisätiedotTestidatan generointi
Testidatan generointi Anu Ahonen Kevät 2008 Tämä työ on tehty Creative Commons -lisenssin alla Työn tarkasti 9.4.2008 Jouni Huotari (JAMK/IT) 1 SISÄLTÖ 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT JA TOTEUTUS...2 2 TESTIDATAN GENEROINTI
LisätiedotPedacode Pikaopas. Java-kehitysympäristön pystyttäminen
Pedacode Pikaopas Java-kehitysympäristön pystyttäminen Pikaoppaan sisältö Pikaoppaassa kuvataan, miten Windowstyöasemalle asennetaan Java-ohjelmoinnissa tarvittavat työkalut, minkälaisia konfigurointeja
Lisätiedot4. Luokan testaus ja käyttö olion kautta 4.1
4. Luokan testaus ja käyttö olion kautta 4.1 Olion luominen luokasta Java-kielessä olio määritellään joko luokan edustajaksi tai taulukoksi. Olio on joukko keskusmuistissa olevia tietoja. Oliota käsitellään
LisätiedotUutisjärjestelmä. Vaatimusmäärittely. Web-palvelujen kehittäminen. Versio 1.3
Uutisjärjestelmä Vaatimusmäärittely Versio 1.3 Sisällys 1 Muutoshistoria... 4 2 Viitteet... 4 3 Sanasto... 4 3.1 Lyhenteet... 4 3.2 Määritelmät... 4 4 Johdanto...5 4.1 Järjestelmän yleiskuvaus... 5 4.2
LisätiedotKurssimateriaali. GeoGebra
Kurssimateriaali GeoGebra Sisällys: A. Esittely B. GeoGebra aloittaminen C. Ohjelmaan tutustuminen painoindeksi tuotoksen avulla D. Tiedoston muunnokset E. Viitteet A. Esittely GeoGebra on avoimen lähdekoodin
LisätiedotJärjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Avoimet web-rajapinnat
Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) SOA yleistyvät verkkopalveluissa Youtube Google... Avaavat pääsyn verkkopalvelun sisältöön. Rajapintojen tarjoamia tietolähteitä yhdistelemällä luodaan uusia palveluja,
LisätiedotUudelleenkäytön jako kahteen
Uudelleenkäyttö Yleistä On pyritty pääsemään vakiokomponenttien käyttöön Kuitenkin vakiokomponentit yleistyneet vain rajallisilla osa-alueilla (esim. windows-käyttöliittymä) On arvioitu, että 60-80% ohjelmistosta
LisätiedotAlkuraportti. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS CT10A4000 - Kandidaatintyö ja seminaari
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS CT10A4000 - Kandidaatintyö ja seminaari Alkuraportti Avoimen lähdekoodin käyttö WWW-sovelluspalvelujen toteutuksessa Lappeenranta, 30.3.2008,
LisätiedotUutta Remote Support Platform 3.0 -versiossa
Uutta Remote Support Platform for SAP Business One Asiakirjaversio: 1.0 2012-10-08 Kaikki maat Typografiset merkintätavat Kirjasintyyli Esimerkki Näytöstä lainatut sanat tai merkit. Näitä ovat kenttien
LisätiedotArkkitehtuurikuvaus. Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy. Ryhmä 14
Arkkitehtuurikuvaus Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy Ryhmä 14 Muutoshistoria Versio Pvm Päivittäjä Muutos 1.0 19.10.2007 Suanto 0.3 18.10.2007 Matti Eerola 0.2 17.10.2007
LisätiedotTietokanta.java Luokka tarjoaa välineet tietokannan lukemiseen. Haetuista tiedoista muodostetaan kurssi- ja opetus-olioita.
Arkkitehtuurikuvaus Käytössä olevat java-luokat: Kansio: /WEB_INF/classes/ - käännetyt luokat Kansio: /WEB_INF/src/ - lähdekoodi custom_pojos: Kurssi.java Java-luokka, jonka sisältö vastaa tietokannassa
LisätiedotT-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen. Sisältö. Tavoitteet. Mitä on www-ohjelmointi? Arkkitehtuuri (yleisesti) Interaktiivisuuden keinot
T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen -Ohjelmointi Peruskäsitys www-ohjelmoinnin kentästä Tekniikat interaktiivisuuden toteuttamiseen tekniikat tekniikat Tietokannat Juha Laitinen TKK/TML juha.laitinen@hut.fi
LisätiedotJava- RekryKoulutus. Module Descriptions
Java- RekryKoulutus Module Descriptions Mikä on RekryKoulutus? Harvassa ovat ne työnantajat, jotka löytävät juuri heidän alansa hallitsevat ammatti-ihmiset valmiina. Fiksuinta on tunnustaa tosiasiat ja
LisätiedotPikaopas. Ohjeiden etsiminen Hae ohjesisältöä napsauttamalla kysymysmerkkiä.
Pikaopas Microsoft Access 2013 näyttää erilaiselta kuin aiemmat versiot. Tämän oppaan avulla pääset alkuun nopeasti ja saat yleiskuvan uusista ominaisuuksista. Näyttökoon muuttaminen tai tietokannan sulkeminen
LisätiedotAlustavia käyttökokemuksia SAS Studiosta. Timo Hurme Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT (v. 2015 alusta Luonnonvarakeskus / Luke)
Alustavia käyttökokemuksia SAS Studiosta Timo Hurme Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT (v. 2015 alusta Luonnonvarakeskus / Luke) 19.9.2014 Lyhyesti SAS-koodareille suunnattu uusi käyttöliittymä
LisätiedotKehitysohje. ETL-työkalu. ExtraTerrestriaLs / Aureolis Oy
Kehitysohje ETL-työkalu Versio Pvm Tekijä Kuvaus 0.1 15.1.2005 Timo Sallinen Ensimmäinen versio 0.2 26.1.2005 Timo Sallinen Täydenetty pohjaa 0.3 06.02.2005 Mika Suvanto Pieniä täydennyksiä ja oikolukua
LisätiedotOsallistavan suunnittelun kyselytyökalu
Osallistavan suunnittelun kyselytyökalu Käyttöohje ARFM- hankkeessa jatkokehitetylle SoftGIS-työkalulle Dokumentti sisältää ohjeistuksen osallistavan suunnittelun työkalun käyttöön. Työkalu on käytettävissä
LisätiedotSolidity älysopimus ohjelmointi. Sopimus suuntautunut ohjelmointi
Solidity älysopimus ohjelmointi Sopimus suuntautunut ohjelmointi Merkle puu Kertausta eiliseltä Solidity on korkean tason älysopimus ohjelmointikieli Muistuttaa olio-ohjelmointia Javalla Sopimuskoodi on
LisätiedotJ2EE vs..net Olli Sakari
TEEMA-ARTIKKELI J2EE vs..net Olli Sakari J2EE ja.net ovat tietojärjestelmäteknologioita, joiden varaan suuri osa tulevaisuuden tietojärjestelmistä tulee rakentumaan. Molemmat teknologioista tarjoavat välineitä
LisätiedotConvergence of messaging
Convergence of messaging Testaussuunnitelma The Converge Group: Mikko Hiipakka Anssi Johansson Joni Karppinen Olli Pettay Timo Ranta-Ojala Tea Silander Helsinki 20. joulukuuta 2002 HELSINGIN YLIOPISTO
LisätiedotPedacode Pikaopas. Web Service asiakasohjelman luominen
Pedacode Pikaopas Web Service asiakasohjelman luominen Pikaoppaan sisältö Pikaoppaassa kuvataan, Netbeans-työkalulla luodaan valmista olemassa olevaa Web Service palvelua käyttävä asiakasohjelma. Opas
LisätiedotJavaBeans Components
JavaBeans Components OULUN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteiden laitos Software Architectures 6. helmikuuta 2004 Mikael Kujanpää mahead@ee.oulu.fi LuTK / TOL -03 Tiivistelmä Ohjelmistokomponentit ovat
LisätiedotPerusarkkitehtuurin ja vuorovaikutuksen mallintamisen perusteita.
Perusarkkitehtuurin ja vuorovaikutuksen mallintamisen perusteita. Arkkitehtuuriin vaikuttavat ympäristötekijät Jo kehittämisen alkuvaiheessa on tarpeellista hahmotella arkkitehtuurin perusratkaisu. Lähtökohdat
LisätiedotTyökalut ohjelmistokehityksen tukena
1 Työkalut ohjelmistokehityksen tukena Johdanto 2 Työkaluja eli ohjelmistotyötä tukevia ohjelmistoja käytetään ohjelmistoalan yrityksissä nykypäivänä paljon. Työkalut auttavat ohjelmistoalan ihmisiä suunnittelemaan
LisätiedotSubversion-ohje. Linux Traffic Control-käyttöliittymä Ryhmä paketti2
Subversion-ohje Linux Traffic Control-käyttöliittymä Ryhmä paketti2 Helsinki 1.11.2004 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Kurssi 581260 Ohjelmistotuotantoprojekti
LisätiedotBlueJ ohjelman pitäisi löytyä Development valikon alta mikroluokkien koneista. Muissa koneissa BlueJ voi löytyä esim. omana ikonina työpöydältä
Pekka Ryhänen & Erkki Pesonen 2002 BlueJ:n käyttö Nämä ohjeet on tarkoitettu tkt-laitoksen mikroluokan koneilla tapahtuvaa käyttöä varten. Samat asiat pätevät myös muissa luokissa ja kotikäytössä, joskin
LisätiedotSähköposti ja uutisryhmät 4.5.2005
Outlook Express Käyttöliittymä Outlook Express on windows käyttöön tarkoitettu sähköpostin ja uutisryhmien luku- ja kirjoitussovellus. Se käynnistyy joko omasta kuvakkeestaan työpöydältä tai Internet Explorer
LisätiedotOHJE Jos Kelaimeen kirjautuminen ei onnistu Mac-koneella Sisällys
Sisällys 1 Varmista, että DigiSign-kortinlukijaohjelmisto on käynnissä 2 1.1 DigiSign-kuvake 2 1.2 Sovelluksen käynnistäminen 2 1.3 Kortin toiminnan varmistaminen 4 2 Jos käytät selaimena Mozilla, Firefox
LisätiedotObject Framework - One. OF-1 is a high-productive Multi-UI OpenEdge data driven development framework. Veli-Matti Korhonen
Object Framework - One OF-1 is a high-productive Multi-UI OpenEdge data driven development framework Veli-Matti Korhonen Aiheet OF-1 esittely Mitä ominaisuuksia saa ilman ohjelmointia Miten ohjelmoidaan
LisätiedotMäärittelydokumentti NJC2. Helsinki 11.2.2004 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos
Määrittelydokumentti NJC2 Helsinki 11.2.2004 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Kurssi 581260 Ohjelmistotuotantoprojekti ( ov) Projektiryhmä Eero Anttila Olli
Lisätiedoterasmartcardkortinlukijaohjelmiston
erasmartcardkortinlukijaohjelmiston asennusohje Sisällysluettelo 1. erasmartcard... 2 2. erasmartcard-ohjelmiston normaali asennus... 3 2.1. Ennen asennusta... 3 2.2. Asennus... 3 3. Muut asennustavat...
LisätiedotBaseMidlet. KÄYTTÖOHJE v. 1.00
KÄYTTÖOHJE v. 1.00 KUVAUS BaseMidlet on matkapuhelimessa toimiva sovellus jolla voi etäkäyttää Tiimi 7000 sarjan säätimiä. Copyright Team-Control Oy, oikeudet muutoksiin pidätetään. TiiMi on Team-Control
LisätiedotKIURU Tietotekniikan sovellusprojekti
KIURU Tietotekniikan sovellusprojekti Toni Hilpinen Marko Koivuniemi Jussi Mäkinen Miika Nurminen DOKUMENTIN NIMI dd.mm.yyyy Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos Kiuru-projektin tietoja Tekijät:
LisätiedotVerkkopalvelut ja portaalitryhmän
Verkkopalvelut ja portaalitryhmän kokous Jukka Vänttinen Yleistä Lähtökohtana Teklan asiakkaiden keräämien tietojen julkaisu rajapintojen avulla Kaikilla kunta-asiakkailla on lisenssit ja toiminnallisuus
LisätiedotOliosuunnitteluesimerkki: Yrityksen palkanlaskentajärjestelmä
Oliosuunnitteluesimerkki: Yrityksen palkanlaskentajärjestelmä Matti Luukkainen 10.12.2009 Tässä esitetty esimerkki on mukaelma ja lyhennelmä Robert Martinin kirjasta Agile and Iterative Development löytyvästä
LisätiedotMuutamia peruskäsitteitä
Muutamia peruskäsitteitä Huom. 1: nämä peruskäsitteet eivät muodosta hyvin määriteltyä keskenään yhteensopivien käsitteiden joukkoa, vaan käsitteet ovat osittain päällekkäisiä ja eri yhteyksissä niillä
LisätiedotT Testiraportti - järjestelmätestaus
T-76.115 Testiraportti - järjestelmätestaus 18. huhtikuuta 2002 Confuse 1 Tila Versio: 1.0 Tila: Päivitetty Jakelu: Julkinen Luotu: 18.04.2002 Jani Myyry Muutettu viimeksi: 18.04.2002 Jani Myyry Versiohistoria
LisätiedotVirtualisointiympäristössä on kolme pääosaa: isäntä (host), virtualisointikerros ja vieras (guest).
1 Virtualisoinnin avulla voidaan purkaa suora linkki suoritettavan sovelluksen (tai käyttöjärjestelmän tms.) ja sitä suorittavan laitteiston välillä. Näin saavutetaan joustavuutta laitteiston käytössä.
LisätiedotHAME PostGIS-tietokanta
HAME PostGIS-tietokanta Harmonisoidut maakuntakaavat e-palveluiksi (HAME) VSL 10.12.2019 HAME-hankkeelle maakuntakaavoja varten rakennettu PostGIS-serveri sijaitsee Lounaistiedon AWS (Amazon Web Service)
LisätiedotTermBase NET versio 1.0.1. (Beta)
TermBase NET versio 1.0.1. (Beta) Sulautettu sanasto- ja termikanta OHJEET TÄRKEÄÄ: Copyright M. Tuittu, 2005 Kaikki oikeudet pidätetään. TermBase NET on toteutettu java -tekniikalla. Java and all Java-based
Lisätiedotohjeita kirjautumiseen ja käyttöön
ohjeita kirjautumiseen ja käyttöön Kirjautumisesta Opiskelijat: kirjaudu aina tietokoneelle wilmatunnuksella etunimi.sukunimi@edu.ekami.fi + wilman salasana Opettajat: kirjaudu luokan opekoneelle @edu.ekami.fi
LisätiedotOhjelmistotuotteen hallinnasta
Ohjelmistotuotteen hallinnasta Luennon tavoitteista Luennon sisällöstä Motivointia Lähteinä: Haikala ja Märijärvi, Ohjelmistotuotanto Royce, Software Project Management, A Unified Framework 1 Tavoitteista
LisätiedotJoustava tapa integroida järjestelmiä node-red:llä visuaalisesti - Internet of Things & Industrial Internet
Joustava tapa integroida järjestelmiä node-red:llä visuaalisesti - Internet of Things & Industrial Internet Mika Karaila Metso Automation, Technology & Application Research PL 237, 33101 TAMPERE Tel. (040)
LisätiedotOhjelmistojen mallintaminen. Luento 11, 7.12.
Ohjelmistojen mallintaminen Luento 11, 7.12. Viime viikolla... Oliosuunnittelun yleiset periaatteet Single responsibility eli luokilla vain yksi vastuu Program to an interface, not to concrete implementation,
Lisätiedot