Liikuntaharrastuksia ja tapahtumia syyskaudelle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Liikuntaharrastuksia ja tapahtumia syyskaudelle"

Transkriptio

1 Lappeenrannan kaupungin asukaslehti English Highlights pages Liikuntaharrastuksia ja tapahtumia syyskaudelle s Julkinen tiedote, jaetaan kaikkiin talouksiin Kotiseudun teatteri koskettaa syvemmin ja lähempää Tarja Jaatiselle jokainen näytelmä on matka uuteen maailmaan s. 8 Opiskelijoiden Lappeenranta Opiskelijajärjestöjen tavoitteena aktiivinen ja säännöllinen yhteydenpito paikalliseen elinkeinoelämään s. 3

2 2 PääKiRJOiTUS Työelämä tarvitsee eri-ikäisiä osaajia Yliopiston ja ammattikorkeakoulun syyslukukauden alku piristää mukavasti Lappeenrannan katukuvaa. Nuoria, innokkaita asiantuntijanalkuja toivottavasti nähdään usein Skinnarilan lisäksi myös keskikaupungilla. Tilastot kertovat, että Etelä- Karjalassa ikärakenne kallistuu senioreiden suuntaan, kuten muuallakin Suomessa, syntyvyys alenee ja maakuntamme väestömäärä vähenee. Kuitenkin terve ikärakenne, aktiiviväestön riittävä määrä ja syntyvyyden pysyminen plussalla ovat edellytyksenä sille, että yhteisö säilyy elinvoimaisena ja pystyy asianmukaisesti huolehtimaan kaikista ikäryhmistään. Onneksemme, korkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen ansiosta, Lappeenrannassa on oman maakuntamme nuorille sekä myös muualta muuttaville monipuolisia opiskeluvaihtoehtoja tarjolla. Rajamaakuntaamme hyödyttää, mikäli opiskelijoita saapuu myös Venäjältä ja eri puolilta maailmaa. Työelämässä on kova kysyntä muun muassa niin sanotun kaksoistutkinnon suorittaneista, joilla on pätevyys työskennellä sekä Suomen että Venäjän työmarkkinoilla. Hyvin koulutetut sekä kielitaitoiset osaajat lisäävät maakuntamme vetovoimaisuutta. Ammattitaitoisen työvoiman saatavuus painaa vaakakupissa, kun yritykset etsivät sopivia sijoittautumispaikkakuntia. Lappeenrannan etuna on lisäksi logistisesti loistava sijainti. Nykyisin palvelusektorillamme on jo yli kaksi kolmasosaa kaikista kaupunkimme työpaikoista. Strategiamme mukaisesti uusien elinkeinojen kehittämisen rinnalla on tärkeää panostaa innovaatioiden ja tuotteiden kehittämiseen myös metsäteollisuudessa. Tulevaisuuden haasteenamme on lisäksi kiven jatkojalostuksen edistäminen. On tärkeää, että opiskelijat viihtyvät ja löytävät paikkansa yhteisössämme. Luonnonläheinen seutumme houkuttelee asettumaan aloilleen. Uskon, että moni haluaisikin jäädä Lappeenrantaan myös valmistumisensa jälkeen, mikäli mieleinen työpaikka löytyy. Varmasti eteläkarjalaiset yrittäjät arvostavat opiskelijoita ja rekrytoivat heitä mielellään. Tosiasiassa monissa yrityksissä olisi kyllä nykyistä enemmänkin tarvetta uusimman koulutuksen saaneille osaajille. Opiskelijoiden mukanaan tuoma uusin tieto ja tuoreet näkemykset voisivat piristää melkoisesti liiketoimintaa varsinkin pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Opiskelijat kaipaavat työtilaisuuksien ohella harjoitustöiden ja opinnäytteiden aiheita. Jos opiskelupaikkakunnan yrittäjät eivät niitä tarjoa, osaajat lähtevät ratkaisemaan esimerkiksi synnyinseutujensa yritysten pulmakohtia. Niin elinkeinoelämän kuin yhteiskunnankin kannalta on merkityksellistä, että työyhteisöihin kuuluu eri-ikäisiä työntekijöitä. Nuorten on tärkeää omaksua vanhemmilta ikäryhmiltä hiljaista tietoa, joka on vaarassa hävitä työpaikoilta suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle. Mielestäni hyvinvoiva ja innovatiivinen työyhteisö arvostaa sekä kokemusta että nuorta intoa. Kunnallispolitiikassa alkava syksy on mielenkiintoinen: kansalaiset valitsevat lokakuun kunnallisvaaleissa edustajansa valtuustoihin seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Opiskelijan antamalla äänellä on suurin Mikko Nikkinen merkitys, mikäli se annetaan täällä opiskelupaikkakunnalla, joten viimeistään elokuun aikana kannattaa muuttaa kotipaikakseen Lappeenranta. Kimmo Jarva Lappeenrannan kaupunginjohtaja Mennään Bussilla Lappeenrannan kaupunki toteuttaa yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa Mennään Bussilla aja ilmaiseksi paikallisliikenteessä -tapahtuman Tapahtumapäivien aikana kaikilla Lappeenrannan paikallisliikenteen linja-autoreiteillä voi ajaa ilmaiseksi. Paikallisliikennettä ajetaan kaupungin keskustaajaman kaupunginosissa. Tapahtumaa laajennetaan myös keskustaajaman ulkopuolelle ajettaville lähiliikenteen reiteille. Joutsenoon, Vainikkalaan ja Ylämaalle järjestetään kaksi edestakaista ilmaista ajovuoroa perjantain aikana. Tarkemmat aikataulut näille ilmaisille vuoroille löytyvät tapahtuman nettisivuilta. Kaupungin asukasyhteyshenkilö Pia Mantereen mukaan tarkoituksena on tehdä julkinen liikenne tutummaksi kaupunkilaisille ja innostaa asukkaita nykyistä enemmän käyttämään julkista liikennettä. Samalla kiinnitetään huomiota kasvavan liiken- aja ilmaiseksi paikallisliikenteessä teen aiheuttamiin ongelmiin ja joukkoliikenteen kehittämiseen. Kannattaa käyttää tapahtuma hyödykseen eli jätetään auto kotiin ja mennään bussilla, Mantere kannustaa. Kansainvälinen autoton päivä Kansainvälistä autotonta päivää vietetään 22. syyskuuta. Koko Euroopan kattavaa teemapäivää vietettiin ensimmäisen kerran 22. syyskuuta 2001, ja tapahtuma on levinnyt sen jälkeen myös Euroopan ulkopuolelle. Mennään Bussilla -tapahtuman pääyhteistyökumppanit ovat Lappeenrannan kaupungin lisäksi Autolinjat Oy sekä Etelä-Karjalan Osuuskauppa. Mukana ovat myös Kesko sekä Lappeenrannan teknillinen yliopisto Green Campus -ohjelman välityksellä, Lappeenrannan Yrittäjä- ja Liikemiesyhdistys ry ja Tilausliikenne Hänninen Oy. Lisätietoja > Palvelut > Asukas- ja aluetoiminta > Mennään Bussilla aja ilmaiseksi paikallisliikenteessä LPR kaupunki/kuva-arkisto Vuokko hämäläinen, Vuoden 2012 työmatkapyöräilijä Lappeenrannan Vuoden 2012 työmatkapyöräilijä on Vuokko Hämäläinen. Hän työskentelee Saimaan Talous ja Tieto Oy:ssa. Työtoverit ja läheiset kertoivat Vuokon kulkeneen jo useamman kymmenen vuoden ajan työmatkat pyörällä vuodenajasta riippumatta. Vuokko Hämäläinen kertoi, että hänelle pyöräilystä on tullut arkinen rutiini ja elämäntapa. Teen istumatyötä sisätiloissa. Koen tärkeäksi, että työmatkat taittuvat ulkona raittiissa ilmassa, säässä kuin säässä. Kolme kunniamainintaa Saimaan Ladun ja Lappeenrannan kaupungin edustajista kootulle valintaraadille tuli lähes kuusikymmentä ehdotusta Vuoden työmatkapyöräilijäksi. Kaikki ehdokkaat osoittautuivat sitoutuneiksi pyöräilyn harrastajiksi. Ehdokkaiden joukosta valittiin kolme kunniamaininnan saajaa: Matti Pesu on parisen vuotta sitten Lappeenrantaan muuttanut Liikenneviraston työntekijä. Työkaverit kertovat, että Matti tuntuu aina olevan menossa paikasta A paikkaan B pyörällä. Eräs ehdottaja kertoo, kuinka Matti omalla toiminnallaan luo positiivista kuvaa pyöräilystä ja esimerkillään osoittaa pyörän olevan mitä mainioin ja toimivin työmatkaväline. Leena Heinonen työskentelee Handelsbankenissa. Työkaverit toteavat Leenan innostavan esimerkillään työmatkapyöräilyyn. Leena kertoo saaneensa pyöräilystä terveen olon ja vastapainoa välillä stressaavaankin työhön. Juha Torvi työskentelee bussinkuljettajana Autolinjoilla. Bussikuskin työpäiviin ei mahdu paljoa liikuntaa, joten Juha on päättänyt pitää huolta kunnostaan pyöräilemällä työmatkat säällä kuin säällä. Sami Soljansaari Lappeenrannan Vuoden 2012 työpaikkapyöräilijäksi valittiin Vuokko Hämäläinen. Kunniamaininnan sai vierellä seisova Juha Torvi. Kuvasta puuttuvat kunniamaininnan saaneet Matti Pesu ja Leena Heinonen.

3 3 Yhteistyössä opiskelijoiden Lappeenrannan puolesta Mervi Palonen Saimaan ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan pääsihteeri Susanna Kauppinen ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston ylioppilaskunnan pääsihteeri Juhana Repo ovat tyytyväisiä Skinnarilan yhteiseen kampukseen. Läheisyyden ansiosta opiskelijajärjestöjen yhteistyö on tiivistynyt. Nyt lappeenrantalaisten korkeakouluopiskelijoiden etuja pystytään entistä paremmin ajamaan yhteisvoimin. Yliopiston ylioppilaskunnan ja ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan yhteinen ponnistus on muun muassa Opiskelijan Lappeenranta -yhdistys. Lappeenrannan Kaupunkikeskusta LAKES ry on yhdistyksen kolmas perustajäsen ja taustatukea antavat sekä kaupunki että korkeakoulut. Yhdistys on julkaissut Opiskelijan Lappeenranta -sivuston jossa korkeakouluopiskelijoiden palveluista kerrotaan keskitetysti. Lukuvuoden alkaessa asunnonvälitys palvelee jo tehokkaasti: yksityishenkilöt voivat jättää sinne ilmoituksia vuokrattavista asunnoistaan. Kunnianhimoisena tavoitteena on kehittää sivustolle työnvälityspalvelu, jossa yrittäjät tarjoavat harjoitustöiden ja opinnäytteiden aiheita sekä työtilaisuuksia eri alojen osaajille. Vähitellen tietoa kerätään myös kaupallisista alennuksista. Elokuussa työnsä aloittanut yhdistyksen toiminnanjohtaja Ville Vesterinen lähestyy syksyn aikana yrityksiä, jotta opiskelija-alennuksia tarjoavaan rinkiin saataisiin lisää kauppoja. Opiskelijajärjestöt ovat koonneet yhdessä myös kunnallispoliittisen tavoiteohjelman, jossa esitetään opiskelijoiden elämää hyödyttäviä parannuksia. Samalla halutaan edistää kaupungin elinvoimaisuutta. Ohjelmaa on tarkoitus tuoda näyttävästi esille lokakuun kunnallisvaalien yhteydessä. Skinnarilan kampuksella on valtavasti osaamista, jota ei vielä tarpeeksi osata käyttää hyväksi. Muutkin lappeenrantalaiset ja elinkeinoelämä hyötyvät, mikäli opiskelijat viihtyvät ja jäävät valmistuttuaan Lappeenrantaan, Juhana Repo ja Susanna Kauppinen tiivistävät. Skinnarilan kampuksella opiskelee noin 7500 nuorta ja aikuista, joista reilut 5000 yliopistossa ja noin 2400 ammattikorkeakoulussa. Rekrytointikynnys matalammaksi Vaikka yliopisto ja ammattikorkeakoulu sekä yksittäiset koulutusohjelmat ovatkin aika ajoin pyörittäneet erilaisia työnvälityshankkeita, keskitetty palvelu on puuttunut. Haluamme kehittää Opiskelijan Lappeenranta -sivustolle yhden luukun palvelun, jonka eri osapuolet löytävät helposti ja johon sekä opiskelijajärjestöt että korkeakoulut sitoutuvat pitkäjänteisesti. Tavoitteenamme on aktiivinen ja säännöllinen yhteydenpito paikalliseen elinkeinoelämään, Juhana Repo sanoo. Hän korostaa, että rekrytointikynnys madaltuu, kun yrittäjät esimerkiksi harjoitustöiden välityksellä ensin tutustuvat opiskelijoihin. Tuttu kaveri on helpompi palkata kesätöihin tai osa-aikatöihin ja lopulta myös vakituiseen työsuhteeseen, Repo arvioi ja huomauttaa, että Lappeenrannassa yrittäjät tarvitsevat tavallista enemmän osa-aikaista työvoimaa, koska venäläisten ostosmatkailu lisää jatkuvasti palvelujen kysyntää. Paikallisliikenteessä opiskelijaetuja Vaikka pääosan välttämättömistä ruokaostoksista voikin tehdä Skinnarilan kampuksen lähialueella, opiskelijoita toivotaan myös kaupungin keskustan palvelujen käyttäjiksi. Moni muualta tullut opiskelija käy edelleen omalla kotipaikkakunnallaan ostoksilla, vaikka Lappeenrannasta löytyy todella laadukasta ja monipuolista shoppailtavaa, Susanna Kauppinen arvioi. Paikallisliikenteen busseilla kulkiessaan Lappeenrannassa kirjoilla olevat opiskelijat saavat etuja. Tarjolla on 30 vuorokautta voimassa oleva opiskelijan kaupunkikortti, joka maksaa 43 euroa kuten nuorison ja lasten kaupunkikortitkin. Muille kaupunkikortti maksaa 54 euroa. Myös kolme kuukautta voimassa olevan 44 matkan sarjakortin saa opiskelijahintaan eli 51 eurolla, mikäli opiskelijan kotipaikka on Lappeenranta. Paikallisliikenteen eduista hyötyvät varsinkin keskustassa ja eri puolilla kaupunkia, esimerkiksi Lauritsalassa tai Kivisalmessa, asuvat opiskelijat. Syyslukukauden alkaessa bussit kyllä täyttyvät viimeistä penkkiä myöten, Kauppinen ennustaa. Bussilla keskustasta työpaikalleen ammattikorkeakoululle kulkeva Kauppinen pitää joukkoliikennettä pientä viilausta vaille sujuvana varsinkin ruuhka-aikoina. Tosin hän pelkää, että moni Skinnarilassa asuva opiskelija jättää keskikaupungin palvelut väliin, koska kertabussilipuista ja muutaman matkan alennuskorteista ei ainakaan vielä anneta alennuksia. Korostamme opiskelijajärjestöjen kunnallispoliittisessa tavoiteohjelmassa, että myös pienempien sarjakorttien sekä kertalippujen hintoihin pitäisi saada alennusta, koska täysi hinta on opiskelijoiden kukkarolle liikaa. Kauppinen muistuttaa, että Suomen pitkän matkan bussiliput ja junaliput voi ostaa opiskelijahinnalla kätevimmin opiskelijakorttia vilauttamalla. Opiskelijakortti myönnetään opiskelijajärjestöjen jäsenille. Opiskelijaterveydenhuollosta hyvää palautetta Saimaan ammattikorkeakoulun Lappeenrannan yksiköiden opiskelijat ovat mukana kokeilussa, jossa he voivat käyttää samoja Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) terveydenhoitopalveluja kuin yliopiston opiskelijatkin. Etu on poikkeuksellinen: vuoden 2011 alussa alkaneeseen pilottiin pääsivät mukaan vain Lappeenrannan ja Seinäjoen ammattikorkeakouluopiskelijat. Yhteinen kampuksemme yliopiston kanssa oli varmaankin yksi valintaperusteista, koska pystymme käyttämään sujuvasti samaa vastaanottoa, Susanna Kauppinen arvioi. Edellytyksenä palvelujen käytölle on, että ammattikorkeakoulun opiskelija maksaa vapaaehtoista terveydenhoitomaksua 22 euroa lukukaudelta. Saman maksun yliopisto-opiskelijat maksavat automaattisesti ylioppilaskunnan jäsenmaksun yhteydessä. Kevätlukukaudella vapaaehtoisen maksun maksoi 56 prosenttia ammattikorkeakoulun Skinnarilan kampuksen opiskelijoista. Palaute on ollut pelkästään myönteistä: YTHS:n toimipiste sijaitsee korkeakoulujen tuntumassa ja palvelu on ollut joustavaa. Kiireellistä hoitoa on saanut lähes viipymättä ja jonotusajat esimerkiksi hammaslääkärille ovat vain parista viikosta kuukauteen vuodenajasta riippuen. Palvelun käyttö on jatkuvasti lisääntynyt ja uskon, että varsinkin opintojaan aloittavat nuoret haluavat olla opiskelijaterveydenhuollon asiakkaita. Moni kansainvälinen opiskelija ei ehkä ole edes oivaltanut, että omat terveydenhoitopalvelut ovat käden ulottuvilla. Toivottavasti kokeilu muuttuu pysyväksi ja laajentuu muuallekin, Kauppinen toivoo. Mervi Palonen

4 4 Valtiolta ja kaupungilta avustusta hissien jälkiasennukseen Lappeenrannan kaupungin asun totoimenjohtaja Risto Kantola kannustaa hissittömien kerrostalojen asukkaita tekemään taloyhtiöilleen rohkeasti aloitteita hissien jälkiasennuksesta. Sekä valtio että Lappeenrannan kaupunki myöntävät jälkiasennuksiin avustusta, jota voi hakea ympärivuotisesti. Ehtona on, että talossa ei ole aiemmin ollut lainkaan hissiä. Hissien korjaamiseen avustuksia ei enää myönnetä. Valtion Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA myöntää avustusta enintään 50 prosenttia hyväksytyistä hissien rakentamiseen liittyvistä kokonaiskustannuksista. Lappeenrannan kaupunki myöntää sen lisäksi 5000 euron avustuksen hissiä kohti, mutta kuitenkin enintään 10 prosenttia kustannuksista, mikäli kaupungin kyseisen vuoden talousarvioon sisältyy hissiavustusmääräraha. Kyselyjä paljon, anomuksia vähän Risto Kantolan mukaan kyselyjä hissiavustuksista tulee paljon, mutta anomuksia lopulta vähän. Vuosittain hissejä on jälkiasennettu noin neljään, viiteen taloon Lappeenrannassa, mutta kohteet ovat pääasiassa olleet kaupungin omia vuokrakerrostaloja, Risto Kantola laskee. Viimeisimmän, ennen Joutsenon kuntaliitosta (2009) tehdyn selvityksen mukaan vanhassa Lappeenrannassa on suunnilleen 770 kolmikerroksista asuintaloa, joista hissittömiä 330. Joutsenossa vähintään kolmikerroksisia asuintaloja on viitisenkymmentä ja niistä hissittömiä noin 35. Hissi puuttuu likimäärin suomalaisen kerrostalon porraskäytävästä. Näissä kolmekerroksisissa hissittömissä taloissa asuu noin henkilöä, joista lähes yli 64-vuotiaita. Koko maassa hissittömiin kerrostaloihin asennettiin hissejä vuonna 2011 yhteensä 200. Keskimääräinen hinta jälkiasennushissille oli noin euroa. Valtionkin avustusta haetaan kunnan välityksellä Hissin jälkiasennusavustusta haetaan kiinteistön sijaintikunnan välityksellä. Lappeenrannassa anomus jätetään kaupungin asuntotoimistoon, kaupungintalolle. Asuntorahoitustarkastaja Paula Harju neuvoo, että ensivaiheessa hakemuksen liitteeksi tarvitaan alustava pohjapiirros hissin sijoituksesta. Myöhemmin varsinaista avustuspäätöstä varten toimitetaan muun muassa yhtiökokouksen päätös, kilpailutukseen perustuva kustannusarvio, selvitykset hankeen rahoitussuunnitelmasta, rakennuslupa ja hissirakenteiden suunnitelma. Lappeenrannan Raatimiehenkadun ja Raastuvankadun välissä sijaitseva talo ennen ja jälkeen hissin. Paula Harjun mukaan ARA:lta ei ole tullut yhtään hylkäävää päätöstä Lappeenrannasta lähteneisiin hakemuksiin. Kuvat Heikki Hietala Lisätietoja avustuksista: > Palvelut > Asuminen > Lainat ja avustukset hissistä hyötyvät asukkaat, osakkeenomistajat sekä yhteiskunta Kiinteistöliitto Kaakkois-Suomen toiminnanjohtaja Jouko Snell tietää, että hisseistä on hyötyä niin asukkaille, osakkeenomistajille kuin yhteiskunnallekin. Esimerkiksi urheiluvamma voi viedä yllättäen jalat alta. Kiipeäpäs sitten kyynärsauvojen varassa kolmanteen kerrokseen. Lisäksi lastenvaunuja ja rollaattoreita ei saa paloturvallisuusmääräysten mukaan säilyttää alakerran portaiden alla vaan ne olisi kuljetettava omaan asuntoon tai taloyhtiössä erikseen osoitettuun paikkaan, Snell huomauttaa. Asuntojen arvo nousee hissin myötä, joten osakkeenomistajille hyöty on pidemmän päälle myös taloudellinen. Jos talo on rakennettu vaikkapa 1980-luvulla, hissiremontti kannattaa hoitaa alta pois ennen kuin putkistoremontit tulevat ajankohtaisiksi. Myös yhteiskunnalle hissin rakentamisesta koituu merkittävää hyötyä. Valtiollehan hissiavustukset ovat pieni sijoitus verrattuna vanhusten laitoshoidon järjestämiseen. Hissittömässä talossa vanhus jää valitettavan usein asuntonsa vangiksi. Jos ulos pääsee vain paareilla, tie vie useimmiten pysyvästi laitok- seen, Snell kuvailee ja muistuttaa, että sosiaali- ja terveystoimen tavoitteena on ikäihmisten pärjääminen omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Taloyhtiön hissi-ilta avaa silmiä Jouko Snell suosittelee, että hissin rakentamisen valmistelu aloitettaisiin asukkaiden yhteisessä hissi-illassa ennen kuin hallitus esittää hanketta yhtiökokoukselle. Hissi-illat avaavat osakkaiden silmiä. Alustajaksi kannattaa pyytää puolueeton asiantuntija, joka tietää kustannuksista, avustuksista ja rakentamisvaihtoehdoista sekä pystyy valottamaan hanketta kokonaisvaltaisesti niin yksilön kuin yhteiskunnankin kannalta. Jouko Snell tulee pyydettäessä alustajaksi, mikäli asunto-osakeyhtiö kuuluu tai aikoo liittyä Kiinteistöliittoon. Lappeenrannassa 355 asunto-osakeyhtiötä on Etelä-Karjalan Kiinteistöyhdistyksen jäsenenä. Kustannukset ja rakentamisajan hankaluudet arveluttavat asukkaita Monesti pelko kustannuksista ja rakentamisajan hankaluuksista viivästyttää hankepäätöstä. Jos omaa osuuttaan ei pysty maksamaan kerralla, kannattaa vertailla, onko edullisempaa maksaa vähitellen pääomavastiketta vai ottaa pankista lainaa kertakorvauksen suorittamiseen, jolloin voi vähentää hissilainan korot omassa verotuksessaan. Useimmiten asunnoissa pystyy asumaan koko hissiremontin ajan. Muihin taloyhtiön remontteihin nähden poikkeuksellista on, että hissin jälkiasennuksen kustannukset jaetaan jyvitysperiaatteella eli ylimpien kerrosten osakkeenomistajat maksavat alempien kerrosten osakkeenomistajia enemmän. Asiantuntija veturiksi Jouko Snellin mielestä hissin rakentamista ei kannata lykätä siksi, että projektin vetäminen kuulostaa hankalalta. Valtion avustus kattaa nimittäin myös hissikonsultin palkkion. Mielestäni hisseihin erikoitunut konsultti kannattaa aina palkata veturiksi, jotta saataisiin vertailukelpoisia tarjouksia ja asiantuntijan näkemys toteutusvaihtoehtojen valintaan. Hissikonsultti pystyy myös valvomaan hissiurakan asianmukaisesti. Viisas hankkii hissin jo ennen kuin jää eläkkeelle Lappeenrannan vanhusneuvoston puheenjohtaja Jaakko Tuomi muistuttaa, että aina elämä ei ole niin tasaista kuin vielä nelikymppisenä kuvittelee. Viisas hankkii hissin jo ennen kuin jää eläkkeelle ja silloin, kun rakennusavustuksia on saatavilla. Jaakko Tuomi asuu vaimonsa kanssa vuonna 1982 rakennetussa yhden porraskäytävän kerrostalossa, joka sijaitsee Raatimiehenkadun ja Raastuvankadun välissä. Sisäpihan puolella kerroksia on kolme, mutta kadun puolella neljä. Alun perin talossa ei ollut hissiä. Vaikka Tuomet asuvatkin ensimmäisessä kerroksessa, heidän oli kiivettävä joko ulkokautta kadunpuoleiselta autopihalta sisäpihalle tai vaihtoehtoisesti sisäkautta kellarikerroksesta asuinkerrokseensa. Taloon rakennettiin jälkikäteen hissi. Remontti valmistui talvella Onneksi meillä oli hissi jo silloin, kun vaimoni loukkasi jalkansa eikä pystynyt vähään aikaan liikkumaan portaissa, Tuomi sanoo. Keskustelu hissistä virisi ohimennen Tuomien taloyhtiössä ajatus hissin rakentamisesta hautui pikku hiljaa muiden asioiden lomassa. Pienessä taloyhtiössä tunnemme toisemme. Ajatus nousi esille kuin ohimennen käytäväkeskusteluissa. Yksi talon osakkaista katsoi, että portaat riittävät, mutta kun asia vietiin yhtiökokoukseen, rakentamispäätös oli yksimielinen. Kaitahissikin olisi mahtunut porraskäytäväämme, mutta katsoimme kuitenkin viisaammaksi toteuttaa rakennuksen ulkopuolisen hissikuilun, vaikka se edellytti aukon kaivamista ensimmäisen asuinkerroksen ja kellarikerroksen välille, Tuomi kertoo. Yhtiökokouksen päätöksen jälkeen arkkitehtitoimisto laati kokonaisvaltaisen suunnitelman, joka käsitti myös pihalaatoituksen. Suunnitteluun ja hissiyhtiöiden kilpailuttamiseen kului vuoden verran aikaa ja rakentamiseen puoli vuotta. Luonnollisesti ylimmän kerroksen väelle uudistuksesta koitui suurin hyöty, mutta jopa muutama porras on liikuntaesteiselle ja usein myös lapsiperheille liikaa. Pidimme hanketta niin tarpeellisena, että päätimme jakaa kustannukset tasan osakkaiden kesken riippumatta siitä, missä kerroksessa kukin asui. Puolet kustannuksista saatiin avustuksena ARA:lta ja puolet maksettiin taloyhtiön lainalla. Osakkaat kuittasivat oman osuutensa lainasta joko kertamaksuilla tai vähitellen. Viisas hankkii hissin jo työssäoloaikanaan, jotta investointia ei tarvitse maksaa enää eläketuloista. Hyötyynsä nähden kustannukset jäävät joka tapauksessa Jaakko Tuomi summaa. MP kohtuullisiksi,

5 5 Maakuntakirjaston digipajassa saa unohtuneetkin tallenteet näkyviin ja kuuluville Jyrki Tikkinen avaa Lappeenrannan maakuntakirjaston digipajan oven kirjaston tietopalvelusta saamallaan avaimella. Avaimenperästä näkyy, että tänne tullaan leikkimään, hän naurahtaa heilauttaen avaimen päässä riippuvaa lasten leikkilapiota. Leikki leikkinä, mutta digipaja antaa aivan todelliset mahdollisuudet muuntaa vanhentuneet tallenteet nykyajan käyttöön ja sopivaan muotoon katsottavaksi tai kuunneltavaksi. Siirsin tämän kevään aikana pari tuhatta diaa digitaaliseen muotoon, Tikkinen kertoo. Digitointi oli sekä säilyvyyden että käytön kannalta erittäin järkevää. Diakuvien katsominen on muuten aika vaivalloista. Pidän diatkin toki tallessa. Jyrki Tikkinen jäi pari vuotta sitten eläkkeelle, joten aikaa harrastukseen on helpompi löytää. Diojen skannaus ei tosin ollutkaan mahdottoman pitkäaikainen urakka. Olin täällä koneella neljänä viitenä päivänä yleensä neljä tuntia kerrallaan. Se on aivan riittävä aika, sillä skannaus on vähän puuduttavaa työtä. Melko nopeasti se silti tuntui sujuvan. Kuvat muistitikulle ja katsottavaksi vaikka tv:stä Tikkisellä on kuvat muistitikulla, jonka hän osti kirjastosta. Hän kiittelee tikun kokoa: kaksituhatta diaa vie tikun tilasta vain noin neljäsosan. Lisäksi muistitikulta voi katsoa kuvia televisiosta, jossa on USB-portti. Seuraavaksi siirryn varmaan digitoimaan vanhoja perheen ja suvun valokuvia, kunhan saan tämän diaprojektin valmiiksi ja kuvat aikajärjestykseen. Sukukuvista voi vaikka koota kirjan nettifirmojen välityksellä. Myös tärkeitä papereita ja asiakirjoja on mahdollista skannata talteen, hän miettii. Diojen digitointi on tuonut Tikkiselle jo paljon iloa. Hän sai yhteyden ruotsalaiseen opiskelutoveriinsa, jonka kanssa aloitteli lääketieteen opintoja Länsi-Saksassa Lähetin tuon ajan diasta skannatun kuvan miehelle, joka on nykyisin professorina Uumajassa ja jota en ollut vuosikymmeniin nähnyt. Kuva toi hänenkin mieleensä mukavia muistoja, ja nyt on luontevaa pitää yhteyttä. Jyrki Tikkinen kannustaa kaikkia käyttämään digipajan mahdollisuuksia. Jokainen pajaan tulija saa alkuopastuksen, ja neuvontaa on saatavissa. Eikä digitointi maksa mitään. Tämä on hienon suomalaisen kirjaston uusi kädenojennus asiakkaille, hän kiittelee. Kuvat Jyrki Tikkinen Jyrki Tikkinen kannustaa kuvien ja muunkin materiaalin digitointiin. Se ei ole hankalaa, vaikka joitakin asioita onkin pidettävä mielessä. Naiset tekevät paljon hankalampia töitä esimerkiksi virkatessaan, ommellessaan ja nyplätessään, hän sanoo. Kaisu Lahikainen Ääntä, videota ja kuvaa digitaaliseen muotoon Digipajassa on viisi työpistettä, joita voi käyttää VHS-videoiden siirtämiseksi dvd:lle, c-kasettien ja LP-levyjen digitointiin sekä valokuvien, diojen ja negatiivien skannaukseen digikuviksi. Lisäksi yhdessä pisteessä on mahdollista editoida dvd:lle siirrettyä videota, kertoo kirjaston projektityöntekijä Leo Mäenpää. Videokuvaa voi tuoda editoitavaksi myös muista lähteistä: suoraan videokamerasta, valmiista videotiedostosta ja VHS-videolta. Leo Mäenpää korostaa, että jokainen laitteiden käyttäjä saa ennen digitointiin ryhtymistä opastuksen, jonka aika sovitaan kirjaston tietopalvelun kanssa. Opastus toteutetaan neljän hengen ryhmässä. Opastuksia on kolme erilaista: ääni, video ja kuva. Jos haluaa esimerkiksi digitoida sekä kasetteja, videoita että diakuvia, on käytävä kolmessa opastuksessa. Opastuksen jälkeen voi työskennellä omatoimisesti digipajassa, mutta neuvontaa on mahdollista saada lähes aina kirjaston aukioloaikoina. Leo Mäenpää on itse projektitehtävässään lokakuuhun saakka. Leo Mäenpää seuraa, kun Mirja Uski digitoi dioja, joita ei ole kolmeenkymmeneen vuoteen katsonut. Raija Kosonen siirtää LP-levyä digitaaliseen muotoon. Pajassa on kirjalliset ohjeet työskentelyä helpottamassa, hän kertoo. Digipaja avattiin maakuntakirjastossa huhtikuun puolivälissä, ja se herätti heti kiinnostusta. Kesäkuun lopulla asiakastapahtumia oli ollut jo noin 450. Suosituinta on ollut VHSvideoiden siirtäminen, seuraavaksi eniten on digitoitu dioja ja valokuvia. Videoiden editointi vaatii aika lailla innostusta ja aikaa, muut toiminnot ovat yksinkertaisempia. Meillä on myös varsin käyttäjäystävälliset laitteet, Mäenpää vakuuttaa. Digipaja on tarkoitus pitää toiminnassa niin kauan kuin asiakkaita riittää, ja Leo Mäenpää kertoo, että suunnitelmissa on siirtää joitakin Carelica-kokoelmankin aineistoja digitaaliseen muotoon kiinnostuneiden käytettäväksi. Kaisu Lahikainen LPR kaupunki/balettigaala Yllätyksellinen Balettigaala Tänäkin vuonna, 24. ja 25. elokuuta, Lappeenrannan Balettigaalan tulee yllättämään monimuotoisuudellaan. Henkeäsalpaavan taidokkaista esityksistä vastaavat Prahan Kansallisteatterin baletin ja Bratislavan Baletin ryhmien lisäksi huippupari Boston Balletista ja myös solistipari Pietarista. Tarjolla on Suomessa ennennäkemättömiä upeita koreografioita, koskettavaa draamaa, hersyvää huumoria ja klassisen baletin loistokkuutta ja Rollareiden tahtiin irrottelua. Lippuja kannattaa kysyä esityspäivänäkin Ensimmäisen yllätyksen Balettigaala tarjosi jo huhtikuussa, kun kaikkien kolmen esityksen liput varattiin loppuun. Mutta jos jäit ilman, ei kannata luopua toivosta. Kokemuksesta tiedetään, että lipputilanne elää tapahtumaviikolla, jopa esityspäivinäkin. Kaupunginteatterin lippukassa on avoinna ti alkaen klo ja esityspäivinä klo Näytökset ovat pe klo 19 sekä la klo 14 ja klo 19. Balettigaalan taiteilijat lähtevät joukolla lauantain iltanäytöksen jälkeen päättäjäisristeilylle klo 22. Risteilyllä esiintyy oopperalaulaja Heikki Siukola. Myös yleisö on tervetullut. Liput Karelia Linesilta. Kaakkois-Suomen valokuvakeskuksessa on elokuun ajan esillä Lappeenrannan Balettigaalan virallisen valokuvaajan Stanislav Beljajevskin balettikuvia. Näyttelyyn on vapaa pääsy.

6 6 Kouluissa vähennetään ruokajätteen määrää Lappeenrannan kouluissa kiinnitetään syksystä lähtien entistä tarkempaa huomiota ruokajätteen määrään. Ruokajätettä voi syntyä kahdesta syystä: ruokaa valmistetaan menekkiä enemmän ja toisaalta jotkut oppilaat ottavat enemmän ruokaa lautaselleen kuin lopulta syövät. Ruokien ja raaka-aineiden hinnat ovat nousseet ja taloustilanne on tiukka. Lappeenrannan perusopetusjohtaja Mari Routti kertookin, että muun muassa ruokajätteen vähentämisellä koulujen ruokalistat pyritään säilyttämään nykyisellä tasollaan. Toivomme, että tämä näkyisi ruuanvalmistuskustannuksissa eikä meidän tarvitsisi supistaa ruokalistaa, vaan voisimme säilyttää kouluruuan laadukkaana, maittavana ja monipuolisena. Lappeenrannan koulujen ruuista huolehtiva Saimaan Tukipalvelut Oy pyrkii suunnittelemaan ruuanvalmistusta entistä tarkemmin, mutta vain oppilaat itse pystyvät vaikutta- maan lautasjätteen eli lautaselta biojätteeseen päätyvän ruuan määrään. Näin koululaiset oppivat myös myöhempää elämäänsä varten mitoittamaan ruokailuaan. Samalla he voisivat toimia ympäristöagentteina kodeissaan ja valistaa vanhempiaan. Ruuan mitoitus on vastuullisen kansalaisen taito: ei ruokaa voi tuhlata niin kuin ei voi muitakaan luonnonvaroja, Routti muistuttaa. Saimaan Tukipalvelut Oy:n ruokapalvelujohtaja Elina Särmälän mukaan ruokajätteen vähentämisessä ei ole kyse siitä, että koululaisten pitäisi syödä vähemmän. Päinvastoin. Meille tärkein asia on, että ruoka maistuu ja sitä syödään. Silloinhan kouluruoka vasta täyttää tehtävänsä, kun se on syöty. Oleellista on miettiä, kuinka paljon jaksaa syödä ja ottaa vain sen verran lautaselle. Pienin askelin alkuun Lappeenrannan opetustoimi antoi kouluille tehtäväksi viime kevään aikana suunnitella, miten ne omalta osaltaan ryhtyvät vähentämään lautasjätteen määrää syyslukukaudesta alkaen. Emme lähettäneet tarkkoja, yhteisiä ohjeita, sillä koulut ovat yleensä itse hyviä ideoimaan. Jokainen koulu voi edetä haluamaansa tahtiin. Pääasia on, että asiaan kiinnitetään entistä enemmän huomiota, Routti sanoo. Ainakin Myllymäen ja Sammonlahden kouluissa on jo pitempään puututtu tavallista tarkemmin tähän asiaan. Sammonlahden koulun lehtori Raimo Alaraatikan mukaan ruokahävikin vähentäminen on tullut heillä ajankohtaiseksi kestävän kehityksen eli KEKE-luokan myötä. Koulullamme on Vihreä lippu -sertifikaatti, joka velvoittaa muun muassa vähentämään ruokajätettä. Päätimme tehdä asiasta jokapäiväisen rituaalin, jotta oppilaat joutuvat kiinnittämään asiaan huomiota kouluarjessa. Parhaimmillaan Sammonlahden oppilaiden lautasilta on päivän aikana kertynyt bioastiaan lautashävikkiä vain 600 gramman verran, joka on 400 oppilaan koululta hieno suoritus, Alaraatikka toteaa tyytyväisenä. Vaikka Lappeenrannan kouluissa aletaan vasta syksystä lähtien tarkemmin vähentää lautashävikin määrää, niin moni koulu on tehnyt sitä työtä tähänkin asti. Ja yksittäisiä edelläkävijöitä löytyy joka koulusta. Yksi sellainen on Alakylän kuudesluokkalainen Anni Vesterinen. Syön lautasen tyhjäksi aina, paitsi jos on hernekeittopäivä, Vesterinen naurahtaa. Jetro Staven Kouluruoka on terveellistä ja se valmistetaan ensiluokkaisista raaka-aineista Lappeenrannan koulujen ruokaloissa tarjottava ruoka on valtakunnallisesti hyvällä tasolla. Kouluruuan laadun takana ovat erilaiset laatu- ja ravitsemussuositukset, joiden mukaisesti ruokaa valmistetaan. Hyvällä suunnittelulla, toimivilla resepteillä ja ammattitaitoisella ruuan valmistamisella päästään toivottuun lopputulokseen. Saimaan Tukipalvelut Oy:n ruokapalvelujohtaja Elina Särmälän mukaan talouden yleinen kiristyminen on kuitenkin näkynyt myös kouluruokailussa ja esimerkiksi leipä- ja salaattivalikoimia on jouduttu yksinkertaistamaan. Meillä tarjotaan kuitenkin edelleen vaihtoehtoruoka kolmena päivänä viikossa. Vaihtoehtoruoka on laadukasta kasvisruokaa. Pidämme kiinni Anni Vesterisen suosikkiruoka koulussa on makaronilaatikko Sami Soljansaari myös siitä, että kouluruoka valmistetaan ensiluokkaisista raaka-aineista; käytämme muun muassa aina täysjyvätuotteita ja vähärasvaista jauhelihaa. Valmistamme lähes kaiken ruuan alusta alkaen itse. Jokainen ruokailija on meille tärkeä ja näemme paljon vaivaa, että ruoka on hyvää ja ravitsevaa. Särmälä kertoo, että tiukasta taloustilanteesta huolimatta Lappeenrannan koulujen ruokalista on erittäin hyvä ja monipuolinen. Ruokapalvelun henkilöstö kehittää reseptiikkaa ja hienosäätää makuja jatkuvasti. Tärkeää on myös, että ruokailuun on varattu aikaa ja ruokailuhetki on miellyttävän rauhallinen. Pyrimme tekemään ruuasta aina hyvännäköistä ja -makuista. Ne ovat tekijöitä, joiden parantamiseen ei tarvita hirveästi rahallisia resursseja. Seison täysin sen takana, että Lappeenrannan koulujen ruoka on aina laadukasta, terveellistä ja maukasta. Ikisuosikkien rinnalle on noussut uusia kouluruokasuosikkeja Yleensä ajatellaan, että hyvän kouluruuan pitää olla lämmin. Siihen kuuluu esimerkiksi jauhelihakastike tai lihapullat energialisäkkeen eli perunan, riisin tai pastan kera sekä salaatti. Keittoruuan kanssa voi olla esimerkiksi juurespala. Ateriaan kuuluu aina ruokajuoma, mieluiten maito tai piimä ja leipää, mieluiten ruisleipää, levitteen kera, Elina Särmälä luettelee. Vanhat kouluruokasuosikit pitävät vieläkin pintansa Lappeenrannan kouluissa. Lihapullien, hernekeiton, haudutetun puuron, makaronilaatikon ja pinaattilettujen rinnalle on kuitenkin noussut uusia suosikkeja, kuten kalakeitto, kebabkiusaus ja uuniperuna eri täytteillä. Kasvisruokailu on tuonut mukanaan erilaisia linssi- ja papuruokia. Loppukeväästä tuli hyvää palautetta esimerkiksi linssikeitosta, jota kummeksuttiin aluksi, mutta maistamisen jälkeen se todettiin yhtä hyväksi kuin hernekeitto, Särmälä naurahtaa. Alakylän koulun kuudesluokkalainen Anni Vesterinen mainitsee lempikouluruuakseen makaronilaatikon, jota hänen mielestään voisi tarjoilla useamminkin. Makaronilaatikon lisäksi toivoisin ruokalistalle myös uunimakkaraa, jota ei ole pitkiin aikoihin ollut tarjolla, Vesterinen sanoo. Uunimakkaraa perunasoseen kera on toivottu kovasti listoille takaisin ja nyt vaikuttaa siltä, että toive toteutuu, Särmälä vastaa. Sami Soljansaari

7 7 Ari Nakari Nousevat tähdet tuikkivat Lappeenrannan suosituissa laulukilpailuissa Laulu lämmittää talvista Lappeenrantaa Lappeenrannan valtakunnallisissa laulukilpailuissa voi ihastella tulevien laulajatähtien alkutaivalta. Perinteikäs, yli 40 vuoden ikäinen tapahtuma kokoaa laulajia ympäri Suomen esittämään parastaan Lappeenrannan kaupungin talon Lappeenranta-saliin tammikuuta Yleisön, kilpailijoiden ja orkesterin välinen vuorovaikutus sähköistää tunnelmaa, ja voi tapahtua ihmeitä, joita ei tallenteilta kuule. Milko Vesalainen Lappeenrannan kaupunginorkesterin intendentti Milko Vesalainen toimii Lappeenrannan laulukilpailujen toiminnanjohtajana. Laulukilpailut ovat nauttineet huimaa suosiota. Kilpailujen kohokohdan eli finaalin liput myydään yleensä hetkessä loppuun. Laulukilpailujen toiminnanjohtaja Milko Vesalaisen mukaan yleisö on löytänyt myös alku- ja välieriin, joissa tapahtuvat kilpailun kannalta ratkaisevimmat käänteet. Kannattaa ehdottomasti ostaa lippu ennakkoon ajoissa, sillä ne menevät nopeasti. Kun laulukilpailujen aikaan eletään pimeää ja kylmää talvea, niin laulu lämmittää kummasti mieltä. Ei muuta kuin kaikki mukaan ja salit täyteen. Ponnahduslauta uralle Kolmen vuoden välein järjestettävä, kansainväliset mitat täyttävä suurkilpailu on toiminut ponnahduslautana monille merkittävän uran luoneille laulajille. Vesalainen pitääkin Lappeenrannan laulukilpailuja Suomen monipuolisimpana musiikkikilpailuna, joka vaatii kilpailijoilta äänen ja laulutekniikan lisäksi kypsyyttä. Kilpailijan pitää huomioida koko ohjelmakokonaisuus esityksissään. Voittajista useat ovat luoneet kansainvälisen uran. Heistä yksi on esimerkiksi juryssa tällä kertaa istuva sopraano Karita Mattila, Vesalainen kertoo. Mattilan ohella laulukilpailujen juryyn kuuluvat muun muassa oopperalaulaja Raimo Sirkiä, Saksassa loisteliaan uran tehnyt baritoni Hannu Niemelä ja BBC:n ylikapellimestarina aloittava Sakari Oramo. Päähuomion laulukilpailussa vievät kuitenkin luonnollisesti itse kilpailijat, joiden kehityskaaria yleisö voi seurata jo lokakuun ennakkokilpailusta lähtien. On jännittävää seurata, kun nuoret laulajat tulevat tänne kilpasille. Lappeenrannan kilpailussa ei verisesti taistella palkinnoista, vaan jokainen kilvoittelee itsensä kanssa ja pääsee esittelemään osaamistaan. Yleisön ja kilpailijan välinen suhde saattaa viedä laulajaa hurjasti eteenpäin. Yleisön, kilpailijoiden ja orkesterin välinen vuorovaikutus sähköistää tunnelmaa, ja voi tapahtua ihmeitä, joita ei tallenteilta kuule, Vesalainen sanoo. Lokakuun ennakkokilpailusta varsinaiseen kilpailuun valitaan 30 kilpailijaa. Varsinainen kilpailu jakaantuu kolmeen eri vaiheeseen. Alkukilpailuun kuuluu pianosäestyksellinen ooppera ja vapaavalintainen osuus. Välierässä syvennytään hyvin vaativaan leadiin. Finaaliin selviytyneet kilpailijat pääsevät esittämään oopperaa kaupunginorkesterin säestämänä. Sami Soljansaari Muistomerkki kertoo sotaorpojen kohtalosta jälkipolville Lappeenrannan sankarihautausmaan Kauppakadun puoleisella sivustalla julkistettiin 12. elokuuta valtakunnallinen Sotaorpo-muistomerkki. Taiteilija Juhani Honkasen luoma muistomerkki kuvaa sotaorpohahmoa, joka on itkuisessa asennossa. Kaatuneitten Omaisten Liiton puheenjohtaja Mauri Niskakosken mukaan sijoituskaupungista käytiin kovaa vääntöä. Lappeenranta valikoitui siksi, että täällä on toiseksi suurin sankarihautausmaa ja ennen kaikkea siksi, että meidän isistämme, sankarivainajista, suurin osa kulki Lappeenrannan läpi rintamalle. Kaupunki on siis tällainen solmukohta, jonka kautta melkoinen joukko sotilaita kulki sotaan. Kaatuneitten Omaisten Liitto r.y. lahjoitti muistomerkin Lappeenrannan kaupungille. Niskakosken mielestä kaupunki on suhtautunut muistomerkkiin erinomaisen hienosti. Kun toimikunta päätyi Lappeenrantaan, menimme silloisen kaupunginjohtaja Seppo Miettisen luokse ja ehdotus meni heti läpi. Kaupunki suostui ensinnäkin kustantamaan perustamisen ja juhlallisuudet. Kun kaupunki lupautui vielä hoitamaan muistomerkkiä, asia oli sillä selvä, Niskakoski kertoo. Kaatuneitten Omaisten Liiton puheenjohtaja Mauri Niskakoski kuvailee muistomerkkiä puoliabstraktiksi, sillä sen lohkareet kuvaavat elämän rikkoutumista. Muistomerkki ei ole niinkään sotaorpoja varten, vaan muistutuksena sodan mielettömyydestä. Se on ennemminkin tarkoitettu tulevaisuuden nuorisolle ja ihmisille, jotka eivät tiedä sodasta paljoa. Muistomerkki muistuttaa noin sotaorvosta, jotka menettivät hyvin epäoikeudenmukaisesti isänsä, äitinsä tai molemmat, Niskakoski sanoo. Sami Soljansaari Sotaorpo-muistomerkin on luonut taiteilija Juhani Honkanen. Sami Soljansaari

8 8 Mervi Palonen Kotiseudun teatteri koskettaa syvemmin ja lähempää Tarja Jaatiselle jokainen näytelmä on matka uuteen maailmaan Tarja Jaatisen ikuisuusprojekti on oma puutarha: sen ei koskaan tarvitsekaan tulla valmiiksi. Puutarhamyymälässä teen heräteostoksia ja kotiin palatessani minulla on syli täynnä uusia taimia. Sitten ihmettelen, että minnekäs nämä nyt istuttaisikaan. Siirtelen kasveja paikasta paikkaan ja puutarha muuntuu kaiken aikaa. Taimille on asetettu kuitenkin yksi yhteinen vaatimus: niiden pitää kukkia valkoista. Tarja Jaatinen puhuu välillä varovasti, mutta kohta tarina ja nauru ryöppyävät villisti. Ostin joku vuosi siten kaksi valkoista pionia. Toinen kukki jo viime vuonna, mutta toinen avasi nuppunsa ensimmäistä kertaa vasta tänä kesänä. Kyllä säikähdin, kun kukat olivatkin pinkkejä. Ihan hirveää, pinkkejä kukkia valkoisessa puutarhassa, hän nauraa. Tarja Jaatinen on työskennellyt Lappeenrannan kaupunginteatterin skenografina vuodesta 1995 alkaen. Skenografi on vähän enemmän kuin lavastaja. Se tarkoittaa, että myös pukusuunnittelu ja osallistuminen valaistuksen ideointiin kuuluvat tarvittaessa tehtäviin. Jaatinen kuvailee työtään mielenkiintoiseksi matkaksi, joka ei onnistu yksin. Jokainen näytelmä vie maailmaan, jossa emme ole koskaan aiemmin käyneet. Kaikkien matkalaisten oivallukset ja toiveet sovitetaan reitin varrella yhteen. Jos vuodenajat tai vuosikymmenet vaihtuvat esityksessä tiuhaan, lavasteet ja ohjaus nivotaan tavallista tiiviimmin yhteen. Katsojalle ei saa jäädä tunnetta, että kas taas vaihdetaan kulisseja. Varovaisesta, mutta toisaalta intomielisestä luonteesta on hyötyä kaupunginteatterin työyhteisössä. Jos olen varma, että ideani on kerta kaikkiaan hyvä, puhun rohkeasti toiset puolelleni. Olen myös valmis luovimaan ja sovittelemaan, mikäli se on kokonaisuuden kannalta parasta. Teatterityössä tarvitaan ihmistuntemusta ja toisten työn ymmärtämistä. Kun näyttelijä tekee vaikeaa roolia, kenkä ei saa hiertää eikä helma estää liikettä. Lavastajan työ on viimeisen kymmenen vuoden aikana muuttunut uuden tekniikan myötä. Visuaalisuus on lisääntynyt ja osa kulisseista voi toimia kuvapintana. Katsojat odottavat usein musiikkivideoiden visuaalisesti rikasta ilmaisua teatteriesityksiltäkin. Yhä useammin kuljeskelen kamera kaulassa tai mietin visualisointeja mediaammattilaisten kanssa. Näyttämön pienoismalli oikeana kätenä Tarja Jaatisen työhuoneen sohvalla huopien alla, auringolta suojassa odottavat vastavärjätyt purjeet, jotka tuuli pullistaa tulevana syksynä kaupunginteatterin näyttämölle Myrskyluodon Maijan kotiluodon kupeeseen. Lokakuuksi ensi-iltaansa valmistuvassa näytelmässä käytetään vaihtuvia valokuvia sekä videoita ilmaisemaan vuoden kiertoa ja merta. Skenografin oikea käsi on näyttämön pienoismalli, jonka avulla puidaan kohtauksia ohjaajan, koreografin ja videosuunnittelijan kanssa. Pikkuriikkiset lavasteiden mallikappaleet Jaatinen valmistaa itse. Sitä ennen hän tutkii näytelmän ajankuvaa tapoja, puku-, esine- ja rakennushistoriaa sekä aiemmin tehtyjä tulkintoja. "Maijan tarinassa ihmisten omillaan pärjääminen ja toisaalta yhteisön tuki ovat tehneet minuun syvän vaikutuksen." Myrskyluodon Maijassa keskeinen lavastuselementti on pyörillä liikkuva luoto. Vaikka pihlaja pyhittää maiseman, keskiaikaisesta Köyhien kuvaraamatusta lainatut kauhukuvat koristavat kirkon seiniksi muuntuvia lavaste-elementtejä. Maijan tarinassa ihmisten omillaan pärjääminen ja toisaalta yhteisön tuki ovat tehneet minuun syvän vaikutuksen. Kun Maija sai kerran Janneltaan lahjaksi kahviastiaston, hän oli valtavan riemuissaan. Mitähän nykyihmisen pitäisi saada ollakseen yhtä tyytyväinen, Tarja Jaatinen pohtii. Elävä teatteri on enemmän Teatterin ammattilaisena mutta myös katsojana Tarja Jaatinen tietää, että oman kaupungin teatteriesitykset koskettavat syvemmin ja lähempää kuin maailmalta tulviva viihde- ja kulttuuritarjonta, vaikka tietysti ohjelmistovalinnoillakin on merkitystä. Kotisohvalle on turhan helppoa jäädä viettämään elokuvailtaa, koska esityksen voi napin painalluksella keskeyttää ja kipaista välillä jääkaapilla. Tosin elokuvakin on elämys, mutta se jää silti tv-ruudulle. Onhan elävä teatteri meidän omien näyttelijöiden esittämänä niin paljon enemmän ja kokemus yhteisöllinen, Jaatinen perustelee. Vietettyään viime talvena vuorotteluvapaataan Sydneyssä Jaatinen näki omin silmin, kuinka käy, jos teatteri joutuu kalastelemaan katsojia kaupallisella ohjelmistolla. Esitykset olivat varmoja nakkeja, esimerkiksi kopioita New Yorkin metropoleilta, ja lippujen hinnat pyörryttäviä. Viimeistään silloin tajusin, kuinka hienoa on, että Suomessa voimme vielä ottaa riskejä ja esittää vaikka Tsehovia ja melkein jokaisella on varaa mennä teatteriin. Harrastajateattereiden ansiosta Suomessa on muuhun maailmaan verrattuna paljon esityksiä tarjolla sekä myös teatterin rakastajia. Jos kaikki kulttuuri ajettaisiin alas sillä verukkeella, että rahaa ei ole, elämä muuttuisi todella ankeaksi. Kuinka sitten jaksaisimme, Jaatinen pohdiskelee. Lauritsalan tyttö unelmoi Pariisista ja baskerista Lauritsalasta kotoisin oleva Tarja Jaatinen unelmoi jo lukioaikanaan taiteilijan urasta. Lahjakkuus pisti esiin erityisesti piirustustunneilla. Mielikuvissani häilyi Pariisi ja baskeri. Harrastin piirustusta nuorten taidekoulussa, tanssia balettikoulussa ja teatteria koulun kerhossa. En oikein itsekään tiedä, kuinka tulin lopulta valinneeksi juuri lavastajan uran. Taideteollisesta korkeakoulusta valmistuttuaan Jaatisen tie vei länsirannikolle. Kajaanin kautta hän sitten palasi tekemään teatteria synnyinkaupunkiinsa. Työskentelyolosuhteet nykyisessä Lappeenrannan kaupunginteatterissa vaativat melkoista keplottelua varastotiloista on puutetta ja homepöly uhkaa terveyttä mutta Jaatinen uskoo teatterinsa visioihin ja odottaa työtoveriensa tavoin, että uudesta teatterista tulisi lopultakin totta. Kun tulee katsomaan esitystä ennakkoluulottomasti, saamisena on vähintäänkin omaan elämänpiiriin liittyvää ajattelemisen aihetta, usein myös hyvää mieltä. Perhesyistä Tarja Jaatisen valkoista kukkiva puutarha sijaitsee Jyväskylässä, mutta työpaikastaan Lappeenrannan kaupunginteatterissa hän ei ole raaskinut luopua. Tilapäisasunto on löytynyt äidin luota. Haluamme olla lappeenrantalaisten oma teatteri. Kun tulee katsomaan esitystä ennakkoluulottomasti, saamisena on vähintäänkin omaan elämänpiiriin liittyvää ajattelemisen aihetta, usein myös hyvää mieltä, joskus ahdistusta näytelmästä riippuen, mutta sekin pistää ajatukset liikkeelle ja lopulta valaisee mieltä, Tarja Jaatinen lupaa. Mervi Palonen

9 9 Neuvokkuutta ja luovuutta Mervi Palonen käsityökoulusta Lauri Pohjalainen, 14, ilmoittautui alkavaksikin lukuvuodeksi Taito-käsityökouluun, joka sijaitsee nykyisin Tasihinin talossa, Lappeenrannan Kauppakadulla. Ensimmäiset muistikuvani käsityökoulusta ovat Viljelytalolta: juostiin peräkanaa käytävillä ja odotin kovasti viisivuotissynttäreitäni, Lauri naurahtaa. Välivuosia hän ei ole pitänyt, ja nykyisessä työpajaryhmässä on edelleen kavereita, jotka aloittivat samanikäisenä. Käsityön tekeminen on Laurista kivaa, samalla luovuus ja ongelmanratkaisutaidot kehittyvät. Hän uskoo, että opituista taidosta on hyötyä myös normaaleissa arkiaskareissa. Minusta on mielenkiintoista ratkoa kaikenlaisia pulmia ja pohdiskella, kuinka omat ideat saa toteutettua käsityömenetelmillä. Tartun kotonakin mielelläni korjaushommiin. Tuskin minusta uusavutonta tulee. Lauri Pohjalainen on säästänyt tekemiään käsitöitä harrastuksensa alkuvuosilta lähtien ja antanut joitakin myös lahjaksi äidilleen, joka aikoinaan huo- Kuvat Taiteen perusopetuksen koulut masi käsityökoulun ilmoituksen lehdestä. Monet teoksista ovat löytäneet paikkansa Laurin oman huoneen hyllyltä. Viime lukuvuonna tein esimerkiksi pöytälampun rautalangasta. Siitä tuli muodoltaan A. Kun suunnittelin lamppua, mielessäni välkkyivät liikkeiden mainoskilvet. Ja voihan aakkosten ensimmäisen kirjaimen mieltää monenkin asian symboliksi. Isoveljeni tulkitsi, että siinähän on Aalto-yliopiston uusi logo, Lauri hymyilee esitellessään pikkutarkasti tehtyä teostaan. Hän toteuttaa ideoitaan mieluiten kovista materiaaleista, kuten puusta, rautalangasta tai kivestä, mutta tekstiilityötkin ovat mieleisiä. Teoria käytäntöön Lauri käy koulua Kesämäenrinteen kieliluokilla. Hän pärjää hyvin teoriaopinnoissa niin kielissä kuin matematiikassakin mutta on raivannut silti tilaa valinnaiselle käsityölle. Viime lukuvuonna koulun käsityöt ja käsityökoulu osuivat sopivasti samalle päivälle. Minulle ei riitä, että hankin tietoa kirjoista tai netistä, vaan haluan itse kokeilla erilaisia valmistusmenetelmiä, Lauri perustelee valintaansa. Peruskoulun jälkeen hän aikoo jatkaa lukioon, mutta ei vielä tiedä, mille ammattialalle suuntaa. Vaikka käsityökoulussa keskitytäänkin useimmiten omien tuotteiden valmistamiseen, ajoittain tehdään ryhmätöitä ja toteutetaan yhteishankkeita muiden taiteen perusopetuksen koulujen kanssa. Lauri oli esimeriksi mukana tekemässä julistetta toukokuussa nähdylle Taidekoulu Estradin ja Taito käsityökoulun yhteiselle Pikku Pietarin piha -esitykselle. Käsityökoulun lisäksi Lauri harrastaa partiota ja sulkapalloa. Kesäloma kului Suur- Saimaalla sukulaisten kanssa mökkeillessä. Mervi Palonen Raimo Suomela Taiteen perusopetuksesta onnistumisen kokemuksia ja eväitä hyvään elämään Lappeenrannassa järjestetään ensisijaisesti lapsille ja nuorille kouluopetuksen ulkopuolista taiteen perusopetusta. Opetusta tarjoavat eri taiteenalojen oppilaitokset, joita valtio ja kaupunki tukevat taloudellisesti. Opintovaihtoehtoina ovat musiikki, kuvataide, tanssi, sirkustaide, teatteritaide ja käsityöt. Opinnoissa edetään tavoitteellisesti tasolta toiselle. Kulttuuritoimenjohtaja Päivi-Linnea Parviaisen mukaan taiteen perusopetus tarjoaa mahdollisuuden perehtyä syvällisesti eri taiteen lajeihin oman kiinnostuksen mukaan ja antaa samalla oppilaalle valmiudet hakeutua asianomaisen taiteenalan ammatilliseen koulutukseen ja korkeakouluihin. Taideopetuksella on ratkaiseva merkitys luovuuden kehittymisessä. Se antaa myös mahdollisuuden löytää väylän luovaan ammattiin tulevaisuudessa, Parviainen sanoo. Taiteen perusopetus tarjoaa taidepolun ohella eväitä myös elämänpolulle. Parviaisen mielestä taide tukee lasten ja nuorten vahvuuksia, opettaa itseilmaisun keinoja ja taitoja sekä antaa myös valmiuksia toimia vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Luovista harrastuksista saa runsaasti onnistumisen kokemuksia ja eväitä hyvään elämään. Juuri taiteen perusopetuksella on suuri merkitys siihen, miten lapset ja nuoret kokevat omat mahdollisuutensa ja löytävät vahvuutensa. Kun tekee itse, tietää voivansa vaikuttaa ympäristöönsä, eikä tyydy vain passiivisen vastaanottajan rooliin, Parviainen kuvailee. Taiteen perusopetusta antaviin kouluihin pääsee mukaan koulusta riippuen joko ilman virallista valintakoetta ilmoittautumisjärjestyksessä tai valintakokeen kautta. Oppilaat maksavat opinnoistaan lukukausimaksun. Taiteen perusopetus pohjautuu valtakunnalliseen opetussuunnitelmaan. Sami Soljansaari Lappeenrannan musiikkiopisto Soitinopetusta kaikissa orkesterisoittimissa ja sähkösoittimissa, laulunopetusta, musiikkileikkikoulu. Opisto toimii yhteistyössä Alakylän musiikkiluokkien kanssa. Valintakoe huhti toukokuussa. Avoin osasto aikuisille. Lappeenrannan lasten ja nuorten kuvataidekoulu lprkuvataidekoulu Kuvataidekoulu antaa kuvataiteen perusopetusta 3 20-vuotiaille lapsille ja nuorille. Perusopinnoissa perehdytään kuvataiteen perustekniikoihin ja harjoitellaan ilmaisua. Yli 13-vuotiaille työpajoja, mm. maalausta, grafiikkaa, valokuvausta tai laaja-alaisia työpajoja, joissa työskennellään eri tekniikoilla. Aikaisempaa kokemusta kuvan tekemisestä ei tarvita, innostus riittää. Taidekoulu Estradi Esittävän taiteen koulu. Taidekoulu Estradi antaa taiteen perusopetusta lapsille ja nuorille rytmimusiikissa, sirkustaiteessa ja teatteritaiteessa. Kaikilla linjoilla on opetusta aikuisille sekä sirkus- ja musiikkilinjoilla myös alle kouluikäisille. Lappeenrannan Tanssiopisto Lappeenrannan Tanssiopisto antaa tanssin perusopetusta lapsille, nuorille ja aikuisille. Taito-käsityökoulu Taito-käsityökoulu antaa taiteen perusopetusta 4 16-vuotiaille lapsille ja nuorille. Aikuisille Taito-käsityöklubi ja Taito-seniorit. Taito-käsityökoulussa sukkuloidaan eri teemojen siivittämänä käsityön inspiroivassa maailmassa, tutustutaan eri käsityötekniikoihin ja materiaaleihin.

10 10 english Section Lappeenranta for Students The new joint campus at Skinnarila has been much Raimo Suomela to the satisfaction of Susanna Kauppinen and Juhana Repo, Secretaries General of the Student Unions of Saimaa University of Applied Sciences and Lappeenranta University of Technology (LUT), respectively. The close proximity has made their cooperation much easier and more intensive, to the benefit of Lappeenranta students. One of the student unions joint efforts is the association Opiskelijan Lappeenranta (Lappeenranta for Students). The association s website, offers quick access to a wide network of student services. In time for the start of the semester, its housing agency is already in operation and accepting rental offers from private flat owners. The next ambitious project is a job service, designed to encourage companies to offer internships, diploma opportunities and other types of student employment. We want to make Opiskelijan Lappeenranta a onestop service for employers and job seekers to find each other, backed by long-term commitment from student unions and the universities themselves", says Juhana Repo. "Our goal is active, regular communication with local trade." Another service currently under construction is a list of student discounts. The association s newly appointed executive manager Ville Vesterinen will approach more entrepreneurs in autumn to establish a ring of businesses that serve students at special prices. The current total of students at Skinnarila campus is approximately 7500, with LUT accounting for 5000 and Saimaa UAS for Students who are registered as residents of Lappeenranta are entitled to use public transport at special discount rates While students are able to do their daily grocery shopping in Skinnarila, the goal is to also introduce them to the services offered in the centre. Students who are registered as residents of Lappeenranta are entitled to use public transport at special discount rates. The student price for the 30- day city ticket ("Kaupunkikortti") is 43 euros, whereas the regular price for adults is 54 euros. Students who are registered as residents of Lappeenranta are also entitled to purchase a 44-trip serial ticket, which is valid for three months. Its price is 51 euros. Local public transport offers great advantages to students commuting to the campus from the centre or suburbs like Lauritsala or Kivisalmi. Susanna Kauppinen recommends membership in a student organisation, as members receive a student card which entitles them to buy long-distance bus and train tickets at reduced rates. Good feedback for student health care The services of the Finnish Student Health Service (FSHS), usually restricted to traditional and technical universities, are now also open to Lappeenranta-based students of Saimaa UAS. The only other university of applied sciences included in this pilot project, which started in early 2011, is Seinäjoki UAS in western Finland. "We were presumably chosen because of sharing a campus with LUT, making it practical to offer all student health care services from one place", says Susanna Kauppinen. The only difference is that payment for the service (22 euros per semester) is automatically included in TUL students' student union membership fee, whereas UAS students must pay it separately if they wish to be covered by FSHS. In the spring semester, 56 per cent of all Saimaa UAS students in Skinnarila paid the fee and benefited from the on-campus health services as required. The feedback so far has been entirely positive: the service is flexible and located in the immediate vicinity of both schools. In urgent cases, treatment is usually available on the spot, and waiting times for scheduled appointments, e.g., with a dentist, are rarely longer than a month. "The service is becoming more popular all the time. I believe that new students in particular are eager to be covered by the student health service", Kauppinen observes. "Students from abroad may not even be aware that there is a convenient health care scheme for students. We hope that the pilot project becomes permanent and other UAS will join as well." City Open Day and new Inhabitants' Day Tuesday, 25 September 2012 You are welcome to take part in Lappeenranta's Open Day! Visit City hall for an introduction to municipal services and learn about our city's history at the old town hall (raatihuone). new inhabitants in particular are invited to our info session on the services offered by various business sectors in Lappeenranta. Welcome! The program is in Finnish but English speaking participants will be accommodated. Creativity and Confidence through early education in the arts Lappenranta offers a wide choice of extracurricular creative activities for children and teenagers. A large number of city- and state-founded institutions teach music, fine arts, dance, acrobatics, drama and handicraft. Course levels advance systematically from beginner to expert. According to Päivi-Linnea Parviainen, Director of Culture Services, basic education in arts gives young people an opportunity to find their own ways of creative expression and, given a lasting interest, provides a solid foundation for further professional studies in the respective field. Education in the arts is a decisive factor for the development of creativity. it may also pave the way for a future career in a creative profession, she says. in addition, art education also teaches life skills. Parviainen points out that art can help children and teenagers to discover their own strengths and learn to express themselves, also offering channels for interaction with others. Some art schools require the completion of an entrance tests, whilst others accept students on a first-come, first-serve basis. The tuition fee is paid per term. Basic art education follows a nationwide curriculum. Lappeenrannan musiikkiopisto instrumental studies are offered with regard to all orchestral and electrical instruments as well as voice studies. Playgroups for preschoolers are also offered. The institute cooperates with the music classes offered by Alakylä School. The entrance examination is arranged in April-May. Open studies for adults are available. Lappeenrannan lasten ja nuorten kuvataidekoulu lprkuvataidekoulu School of the visual arts for children and youth aged Open to anyone with an interest in painting and drawing; no previous training required. Taidekoulu Estradi School of the performing arts. Basic education in popular music, circus and drama for children and young people. Studies for adults, too. Studies in circus and music also for little children (aged under seven years). Lappeenrannan Tanssiopisto School for dance instruction; basic classes in dancing for children, teenagers and adults. Taito The Finnish Crafts Organization (Taito ry) offers handicraft courses for children aged 4 16 as well as a crafts club for adults. introduction to handicrafts, materials, design and manufacturing.

11 11 The Temperance Association promotes a healthy and active Lifestyle if you spot a group of people dressed in outdoor clothing at the charter bus stop outside Peltola School at the corner of Vapaudenaukio Square some morning, they are most likely embarking on one of the Lappeenranta Temperance Association's nature hikes. Participation in these field trips is open to everyone. For immigrants, they offer a great way of exploring Finnish nature while casually acquainting themselves with the language and making new friends. Seppo Pelkonen Last year, the association celebrated its 90th anniversary. Its name Raittiustoimi in Finnish dates back to the early days. In modern times, its focus has widened to encompass many aspects of life management, says Director Leena Miettinen. "Our goal is to encourage people to practice a healthy and active lifestyle in the company of others. It's the best protection against isolation and loneliness, besides helping to maintain physical health", she summarises and adds that everybody is welcome to participate. According to Leena Miettinen, luring people away from their sofas and TV sets these days is a challenge indeed. Nevertheless, Raittiustoimi's hikes continue to attract busloads of participants, and interest in the association's cultural offerings has remained steady. Seasonal fluctuation has been considerable. During certain times of the year, for example, the events are popular with Russian immigrants. Know your community services Some of the nature hikes take place farther afield, but most activities are centered in and round Lappeenranta. "We visit local art exhibitions, theatres, cinemas, concerts and all kinds of events around the year", Miettinen lists. "Visiting places as a group makes it easy for us to order additional services such as guided tours. Last spring the local summer theatre invited us to a free preview, and we receive advance information about upcoming film premieres." Low prices are an added benefit. Participation fees for oneday nature hikes, for example, range from 20 to no more than 40 euros, depending on the distance of the destination. Raittiustoimi also offers support in everyday life. Practical skills are taught in the ongoing course "Hyvä arki", which offers slots for new participants this autumn. "The Hyvä arki course is about managing one's daily life and includes, for example, cooking classes, washing instructions and advice on how to keep your apartment clean." Info on Raittiustoimisto's field trips, cultural activities and other events is published on the homepage of the South Karelia Social and Health Care District (www.eksote.fi > Palvelut > Mielenterveys- ja päihdepalvelut; only in Finnish) and in local newspapers. The services are open to all residents of the District's municipalities. Mennään Bussilla Free public transport September 2012 Travel at no cost on Lappeenranta's local bus lines on September 21 and 22, 2012! The two-day event, called Mennään Bussilla Free Public Transport, has been organised by the City of Lappeenranta in cooperation with its local partners. Transport will be free-ofcharge in all central districts of Lappeenranta. new equipment for Sammonlahti Gym The gym at Sammonlahti Sports Hall will be refurbished by the end of August. With brand new training devices for every main muscle group, the gym will be transformed into one of the best municipal sports facilities in Lappeenranta. A new gym coach will start at Sammonlahti in autumn and visitors will be able to obtain advice on how to use the equipment. LPR kaupunki/liikuntatoimi Change to Swimming hall Opening hours The Lauritsala swimming hall will be renovated from autumn 2012 to autumn During its closure, the opening hours of the swimming hall in the city centre will change. The new timetables for swimming and gymnastics are valid from 27 August onwards. During weekdays, the central swimming hall will close earlier than before, but Saturday opening hours will be extended. On weekdays from 8 am to 4 pm, part of the pool will be reserved for schools during the term. For this reason, the best swimming times for the public will be from 4 to 7.30 pm.

12 12 Museokaupasta voit ostaa viipaleen näyttelykokemusta tai palan Lappeenrantaa Etelä-Karjalan museossa museokaupan pyykkinarulla riippuu kaksi puuvillaista pyyheliinaa: toiseen on painettu tsaari Aleksanterille Lappeenrannassa tarjoillun päivällisen ruokalista, toiseen lastenloru Kis, kis kippurahäntä, huomenna mennään Lappeenrantaan Mervi Palonen Ennen kuin hyväksyy tuotteen museokauppojen valikoimiin, museoassistentti Noora Niemi miettii tarkoin, löytyykö siitä kytkentää paikallishistoriaan, omiin kokoelmiin, näyttelyihin tai kansanperinteeseen. Osa myyntiartikkeleista ideoidaan ensin museoilla, ja vasta sen jälkeen etsitään sopivaa tekijää. Sarjat ovat pieniä eikä vastaavia tuotteita yleensä löydy muualta. Täältä saat viipaleen näyttelykokemusta matkaasi tai lahjapakettiisi palan Lappeenrantaa, Niemi havainnollistaa museokauppojen tarkoitusta. Kaupat ovat auki museoiden aukioloaikoina, mutta palvelevat myös verkossa Sulottaren nimellä yhdessä muiden Linnoituksen puotien kanssa: Viipurin muistoja Etelä-Karjalan museon kaupassa huokuvat Viipurinkin muistot. Esimerkiksi sodassa säästyneen vanhan tuomiokirkon kellotorni komeilee julisteessa, postikortissa sekä jääkaappimagneetissa. Viipurinrinkelistäkin on tehty jääkaappimagneetti, Noora Niemi naurahtaa. Hän kertoo, että parhaiten käy kaupaksi pieni ja edullinen tuote, josta kytkös Lappeenrantaan tai Karjalaan löytyy helposti. Museokaupan myyjä Anne Penttilä vahvistaa, että turistit ostavat mieluiten kevyesti mukana kulkevaa. Joku haluaa, että tuote liittyy vastanähtyyn näyttelyyn, mutta jotkut etsivät matkamuistoja Lappeenrannasta. Varsinkin paikkakuntalaisia käy lahjaostoksilla. Koruja myymme harvakseltaan, mutta ovathan niiden tuotesar- jatkin aika pie- niä, Penttilä kertoo. Kolme kauppaa ja valikoimaa Etelä-Karjalan museon, taidemuseon ja Wolkoffin museokaupoilla on kaikilla oma valikoimansa, vaikka jotkut tuotteista löytyvät kaikista kolmesta. Myös Ratsuväkimuseolla on pikkuinen oma myyntipiste. Noora Niemi Wolkoffin talon museokaupassa. Kun Etelä-Karjalan museokaupan tuotteissa näkyy kulttuurihistoria, taidemuseon kaupassa nousee esille visuaalisuus. Wolkoff puolestaan on sekatavarakauppa, kuten oli aikoinaankin, Noora Niemi kuvailee. Esimerkiksi Etelä-Karjalan taidemuseon kokoelmiin kuuluvasta Unto Pusan teoksesta Kolme Sulotarta on mukailtu rintaneula. Wolkoffilta voit ostaa vaikkapa puuleluja, paperinukkeja vaatteineen sekä joulu- ja pääsiäiskoristeita. Löytyypä valikoimista puutarhaharrastajillekin tuliaisia. MP Sami Soljansaari Vaimon syntymäpäivälahja löytyi museokaupasta Lappeenrantalainen Ilpo Heltimoinen käväisi Etelä-Karjalan museon museokaupassa koruostoksilla heinäkuun lopulla. Hän oli pari päivää aikaisemmin käynyt tutustumassa museon näyttelyihin ja huomannut, että kaupan valikoimista löytyy sopiva syntymäpäivälahja vaimolle. Annan vaimolleni lahjaksi Kosketus ajan taakse -riipuksen, jonka idea on saatu alkuperäisestä Kauskilan rististä. Se on suomalainen koru ja sillä on myös historiallista ja paikallista taustaa, Heltimoinen perustelee ostostaan. Heltimoinen kertoo suosivansa lahjaostoksissaan muutenkin paikallisia ja kotimaisia tuotteita, joita ei ole valmistettu massatuotannon liukuhihnoilla. Samalla tulee tuetuksi paikallisia taiteilijoita ja yrittäjiä. Kosketus ajan taakse -riipus on perinteitä kunnioittaen, nykyajan hengessä toteutettu moderni Kauskilan risti, jonka kruunaa granaatti-jalokivi. Riipuksen valmistaja on Saimaan ammattikorkeakoulun kiviesine- ja korumuotoilun opinnoista vuonna 2010 valmistunut artenomi Ivary Vimm. Sami Soljansaari Vaienneet on kellot Kauskilan Etelä-Karjalan museon kaupassa käsiini osuu kirjanen Matka menneisyyteen. Siinä neuvotaan reitit maakuntamme muinaisjäännöskohteille. Huomaan kuvan Kauskilan rististä, joka on löytynyt Kauskilan Kappelinmäen kalmiston arkeologisissa kaivauksissa. Kantajansa kaulaan risti oli aseteltu likimain 800 tai 700 vuotta sitten. Museokaupassa on myynnissä muinaisen mallin mukaan valmistettuja ristejä ja korvakoruja. Mieleeni välähtää, että voisin ostaa Kauskilan ristin siskolleni syntymäpäivälahjaksi ja koota lahjan oheen vihkosen kuvailemaan alkuperäisen ristin löytöpaikkaa. Mutta vaikka olenkin kuullut puhuttavan Kappelinmäestä, en muista, missä se tarkalleen sijaitsee. Selailen kirjaa ja löydän ajo-ohjeen. Työtoverillanikin on korulaatikossaan Kauskilan risti, jonka yhteistyökumppanit antoivat lahjaksi onnistuneen projektin päätyttyä. Hän on lukenut vuonna 2011 ilmestyneestä Lappeen historiasta, että viimeisimmissä kaivauksissa todistettiin perimätieto muinaisesta kappelista oikeaksi. Olisipa mukava lähteä katsomaan, missä Kauskilan kellot ovat joskus soineet. Kun tuuli pyyhkii pilvet, lähdemme matkaan. Joku varoittaa, että siellä on varmasti kauheasti hyttysiä. Opaskirjan neuvon mukaan ajamme Lappeenrannan keskustasta kohti Vaalimaata noin kuusi kilometriä ja Kauskilantietä kilometrin. hiljainen hetki ikikuusten katveessa Muinaisen kappelin paikalle ikikuusten katveeseen on pystytetty kivinen risti ja alttari. istahdamme penkeille, juuri siihen kohtaan, missä kirkkoväki kauan sitten kokoontui. Valo siivilöityy kuusenoksien välistä ja kirkastaa ympäröivän kasvuston. Kesätuuli soi kalmiston yllä. Opaskirja kertoo, että Kappelinmäelle on haudattu vainajia viidensadan vuoden ajan ( luvuilla). Perimätiedon mukaan kappelin kellot on upotettu läheiseen Löytösenlampeen. Korkeat puut peittävät maisemat, jotka arvatenkin ovat muinaisina aikoina siintäneet avoimina Kappelinmäen ympärillä. Havahdun hyttysen pistoon. Muutaman kivenheiton päässä kulkevalta Vaalimaantieltä kantautuva autojen jyrinä rikkoo hiljaisuuden. Mervi Palonen, Päivi Ahonen Mervi Palonen

13 13 Raittiustoimi kannustaa osallistumaan ja hankkimaan terveitä elämyksiä Jos joku aamu Peltolan koulun tilausajopysäkille, Lappeenrannan Vapaudenaukion kulmalle, on kokoontunut ulkoiluvaatteisiin pukeutunutta väkeä, he ovat todennäköisesti raittiustoimiston luontoretkeläisiä. Esimerkiksi maahanmuuttajille raittiustoimiston retket ovat oivallinen tapa tutustua suomalaiseen luontoon. Samalla kielitaito karttuu iloisessa seurassa kuin huomaamatta ja voi löytää uusia ystäviä. Viime vuonna Lappeenrannan raittiustoimi täytti 90 vuotta. Nimikin on perua perustamisajoilta. Raittiustoimenjohtaja Leena Miettisen mielestä nykyään olisi osuvampaa puhua elämänhallintatoimesta. Tavoitteenamme on saada ihmisiä osallistumaan ja hankkimaan terveitä elämyksiä muiden seurassa. Syrjäytymiseltä ja yksinäisyydeltä suojaavaa sekä terveyttä edistävää toimintaa parhaimmillaan, Miettinen summaa ja muistuttaa, että kuka tahansa voi ilmoittautua mukaan. Leena Miettinen pitää varsin haasteellisena saada nykyihmisiä irtautumaan kotinurkistaan, television ääreltä. Kerta toisensa jälkeen raittiustoimen linja-auto on kuitenkin täyttynyt ja kulttuuririentoihinkin on riittänyt osallistujia. Tässä pätee varmaan vanha viisaus hyvä kello kauas kuuluu eli kerran mukana olleet kannustavat myös kavereitaan matkaan. Tosin osallistujien keski-ikä on noussut eli nuoruudessaan ilman televisiota eläneet ja osallistumaan tottuneet ikäluokat ovat valmiimpia lähtemään liikkeelle. Tällä hetkellä suurin haasteemme on saada nykyistä enemmän miehiä mukaan toimintaamme, Miettinen kertoo. Pitkällä aikavälillä osallistujajoukko vaihtelee melkoisesti, esimerkiksi kausittain mukana on useita venäjänkielisiä maahanmuuttajia. Oman paikkakunnan palvelut tutuksi Vaikka esimerkiksi raittiustoimen luontoretket suuntautuvatkin joskus naapurimaakunnan puolelle, valtaosa menoista järjestetään oman kotiseudun kohteisiin. Käymme paikallisissa taidenäyttelyissä, teatterissa, elokuvissa, konserteissa ja osal- Venäläinen viikko tutustuttaa jälleen venäläiseen kulttuuriin Lappeenrannan Linnoituksessa pääsee jälleen tutustumaan venäläisen kulttuurin eri piirteisiin Venäläisen viikon aikana. Kesätapahtumien joukossa paikkansa vakiinnuttanutta tapahtumaa vietetään elokuuta. Lappeenrannassa on paljon venäläisiä juuria ja perinteitä. Tapahtumasta on kehittynyt kahden kulttuurin kohtauspaikka, matkailun johtaja Kirsti Rautio Wirma Lappeenranta Oy:stä arvioi. Venäläisen viikon sydän ja ehkä tunnetuin tapahtuma on elokuuta järjestettävät Pietarilaiset markkinat. Markkinoilla on paljon venäläisiä kauppiaita, tuotteita ja herkkuja sekä esiintyjiä. Tapahtuman aikana Linnoituksessa toimii myös kansankuppila Rupla, jossa voi maksaa ostoksiaan eurojen ohella ruplilla ja oravannahoilla. Venäläistä keittoa voi käydä maistamassa venäläisessä kenttäkeittiössä. listumme tapahtumiin ympäri vuoden. Kun olemme ryhmänä liikkeellä, saamme usein lisäpalveluja kuten näyttelyopastuksen. Keväällä meidät kutsuttiin kesäteatterin ilmaiseen ennakkonäytökseen. Saamme myös normaalia aiemmin tietää tulevasta elokuvatarjonnasta, Miettinen havainnollistaa. Lisäksi etuna on kohtuuhintaisuus. Retkeläinen maksaa esimerkiksi päivän kestävän luontoretken matkakustannuksista parista kympistä neljään kymppiin matkan pituudesta riippuen. Raittiustoimessa on myös meneillään Hyvä arki -kurssi, jonka osallistujajoukkoa täydennetään alkavalla syyskaudella. Kurssin ohjelma koostuu arkeen ja elämänhallintaan liittyvistä asioista. Ohjelmassa on muun muassa kokkausta ja valmennusta pyykinpesuun sekä neuvontaa, kuinka koti pidetään puhtaana. Raittiustoimiston retkistä, kulttuuririennoista ja tapahtumista kerrotaan Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) nettisivuilla > Palvelut > Mielenterveys- ja päihdepalvelut. Kannattaa seurata myös paikallislehdissä julkaistavia ilmoituksia. Palvelut on tarkoitettu kaikkien Eksoten jäsenkuntien asukkaille. MP Ulla Palonen-Tikkanen Ohjelmassa perjantaina Pietarilaiset markkinat, Vihreä Makasiini klo Elokuvamaraton: Vihreän makasiinin kahvio pe klo la klo 12.40, Venäläisiä elokuvia ympäri vuorokauden. Viipuri eilen ja tänään esittely Etelä-Karjalan museossa klo 15 ja klo 17. Hinta 6,50 Opastettu kävelykierros Linnoituksessa klo Lähtö Lappeenrannan taistelun muistomerkiltä. Ajurin leski Prudentia Sormunen esittelee Lappeenrannan Linnoituksen elämää venäläisellä kaudella. Gaalakonsertti meidän romanssi, Holiday Club Saimaa. lauantaina Elokuvamaraton jatkuu, Vihreän makasiinin kahvio klo Pietarilaiset markkinat Vihreä Makasiini klo Opastettu kävelykierros Linnoituksessa klo sunnuntaina Pietarilaiset markkinat, Vihreä Makasiini klo Draamakierros Linnoituksessa klo Lähtö Pusupuiston kioskilta. Hinta 5 / aik. Mervi Palonen Kaupungin avointen ovien päivä ja Uusien asukkaiden tilaisuus tiistaina Tervetuloa tutustumaan kaupungin palveluihin ja toimintaan kaupungintalolla ja historiaamme Raatihuoneella avointen ovien päivän aikana! Uusien asukkaiden tilaisuudessa kerromme tarkemmin toimialojemme palveluista sinun Lappeenrannassasi. Tervetuloa! Tarkemmat tiedot lähempänä tilaisuutta. Kasvatus- ja opetustoimen hallinto sekä Kaivokadun varhaiskasvatuksen työntekijät muuttivat Pohjolankadun toimitiloihin Kasvatus- ja opetustoimen hallinto (Brahenkatu 5 A 2. krs.) ja Kaivokadun varhaiskasvatuksen työntekijät (Kaivokatu 7 B 2. krs.) ovat muuttaneet Pohjolankadun toimitiloihin. Leena Miettinen kannustaa lähtemään kotinurkista muiden ihmisten seuraan. Uusi osoite on Pohjolankatu 23, Lappeenranta. Puhelinnumerot pysyivät ennallaan.

14 14 ahti Mannisesta Lappeenrannan Linnoituksen isäntä Sami Soljansaari MP Kuntalisän korotus vähentää yksityisen perhepäivähoidon maksuja Yksityisen päivähoidon tuen päälle maksettavaa kunta lisää korotettiin Lappeenrannassa 30 prosentilla alkaen. Lappeenrannan kaupungin varhaiskasvatusjohtaja Päivi Virkki kertoo, että korotuksen jälkeen perheelle jäävät yksityisen päivähoidon kustannukset ovat yleisesti samaa luokkaa kunnallisen päivähoito maksun kanssa. Korotus ilahduttaa erityisesti yksityisiä perhepäivähoitajia, joiden perimään hoitomaksuun tukea maksetaan. Lappeenrannan yksityisten perhepäivähoitajien yhdistyksen puheenjohtaja Eija Stenmark-Inkisen mukaan korotukselle oli tarvetta, sillä kuntalisä oli pitkään pysynyt samansuuruisena. Yksityinen perhepäivähoitaja Eija Stenmark-Inkinen ja tytär Sofia. Kesäkuussa Etelä-Karjalan Osuuskaupan toimitusjohtajan tehtävästä eläkkeelle siirtynyt kauppaneuvos Ahti Manninen nimettiin Lappeenrannan Linnoituksen uudeksi isännäksi Linnoituksen Yö -tapahtumassa 11. elokuuta Ahti Manninen on ollut vahvasti mukana luomassa edellytyksiä ostosmatkailun kehittymiselle Lappeenrannassa, edistänyt kaupallisten palvelujen monipuolistamista ja siten vaikuttanut koko Etelä-Karjalan maakunnan matkailuelinkeinon kehittymiseen ja palvelualan työpaikkojen lisääntymiseen. Mannisen sydämenasiana on, että asiat tehdään kunnolla ja laadukkaasti. Osoituksena tästä on muun muassa, että tasavallan presidentti myönsi Etelä-Karjalan Osuuskaupalle Suomen Laatupalkinnon vuonna Juvalla syntynyt, Etelä-Karjalaan vuonna 1989 ja Lappeenrantaan vuonna 2001 muuttanut Manninen tunnetaan myös hyvän työskentelyilmapiirin rakentajana. Korotus on erittäin positiivinen asia. Se tekee omasta työstämme taloudellisesti kannattavampaa ja yksityisen perhepäivähoidon maksut ovat sen myötä samaa tasoa kunnallisen kanssa. Onhan kuntalisä suuri, kun miettii, etteivät kaikki kunnat sitä edes maksa. Siltikin toiveissa on, että lisää korotettaisiin vielä esimerkiksi tarkistamalla kuntalisän suuruus vuosittain. Pitää kuitenkin muistaa, että päivähoitomme on kunnallekin edullista, koska kunnalle ei kerry kustannuksia tiloista, remonteista, materiaaleista tai esimerkiksi sairauspäivistä, Stenmark-Inkinen sanoo. Lisäksi yksityiset perhepäivähoitajat järjestävät lapsille retkiä ja muuta toimintaa, jotka hoitajat osittain lasten vanhempien tuella maksavat itse. Valinnanvapautta ja vaihtoehtoja vanhemmille Yksityinen perhepäivähoito tarjoaa vanhemmille vaihtoehtoja ja valinnanvapautta. Pontuksen alueella lapsia hoitava yksityinen perhepäivähoitaja Arja Horttanainen sanoo, että vanhemmat voivat valita Onnistumisia ja kaupungin hyviä puolia entistä enemmän esille Ahti Manninen pitää tärkeänä, että Lappeenrannassa nostetaan esille onnistumisia ja kaupungin hyviä puolia entistä enemmän ja että kehittäjät visioisivat tulevaisuutta vähintään 20 vuoden päähän. Uudistukset onnistuvat parhaiten positiivisessa ilmapiirissä ja pienilläkin positiivisilla asioilla on taipumus synnyttää lisää hyvää ympärilleen. On myös tärkeää kertoa asukkaille, mitä etuja tehdyistä toimenpiteistä seuraa, Manninen sanoo ja muistuttaa, että kehittämisen olisi perustuttava hyvään taloudenpitoon. Noin 20 vuotta sitten Etelä- Karjalassa otettiin ensimmäiset askeleet venäläisen ostosmatkailun kehittämiseksi. Olin tuolloin mukana järjestämässä ensimmäisiä viipurilaisten ostosmatkoja Etelä-Karjalaan ja virittelemässä ensimmäisiä suomalaisia tv-mainoksia Pietarin televisioon. Nyt jälkikäteen ajatellen tuntuu ihan uskomattomalta, että jotkut kauppiaat liimasivat tuohon aikaan oviinsa kylttejä, joissa sanottiin, että vain yksi venäläinen kerrallaan sisälle, Manninen naurahtaa. Niin suomalaisten kuin venäläistenkin asenteet ovat muuttuneet valtavasti viimeisten 20 vuoden aikana. Valtaosa eteläkarjalaisista on vähitellen oivaltanut, että matkailijoiden ansiosta työpaikat lisääntyvät ja maakunta vaurastuu. Toisaalta myös venäläiset ovat mukautuneet länsimaisiin tapoihin. omaan tilanteeseensa sopivan hoitopaikan. Vanhemmilla on mahdollisuus etsiä hoitopaikka oman kodin läheisyydestä tai työmatkan varrelta. Toinen yksityisen hoidon etu on tietysti pieni ryhmäkoko. Lapsi saa enemmän huomiota ja monet vanhemmatkin ovat sanoneet, että tauteja ja pöpöjä on vähemmän kuin isoissa päiväkodeissa. Vanhempien ja yksityisten perhepäivähoitajien välinen yhteistyö toimii joustavasti ja hoitajan ja perheen läheisyys on erilaista verrattaessa päiväkoteihin. Hoitajat eivät kuulu työaikalain piiriin, joten hoitotyötä tehdään vanhempien töiden mukaan. Yksityisiä perhepäivähoitopaikkoja lähes joka kaupunginosassa Lappeenrannassa toimii nelisenkymmentä yksityistä perhepäivähoitajaa. Hoitajaksi voi ryhtyä kuka vain, kunhan häneltä löytyy sopiva koulutus (esimerkiksi lähihoitajan tai perhepäivähoitajan koulutus) ja toimintaan sopiva koti. Tällä hetkellä yksityisiä perhepäivä- Ahti Manninen arvioi, että Lappeenrannasta on kehittymässä todella ensiluokkainen ostosmatkailukohde, joka pystyy tarjoamaan riittävästi myös laadukasta hotellimajoitusta. Manninen uskoo, että kauppakeskusten ja kansainvälisten liikeketjujen rinnalla erikoisliikkeet ja käsityöläispajatkin menestyisivät Lappeenrannassa, jos niitä keskittyisi suuri rypäs esimerkiksi saman kadun varrelle. Upea satama ja Hiekkalinna nostattamaan Linnoituksen eksotiikkaa Ahti Manninen pitää Linnoitusta, satamaa ja Hiekkalinnaa upeana kokonaisuutena, jonka kehittämistä ei saisi jättää kesken. Satamarannassa tuntee istuvansa kuin Venetsiassa. Uusia tapahtumia ja toimintaa kokonaisuus kuitenkin kaipaa. Hiekkalinnalla olisi edellytyksiä kehittyä jopa Euroopan hiekanveistokeskukseksi, jos sen ympärille luotaisiin rohkeasti esimerkiksi veistokilpailuja tai muuta aktiivista toimintaa. Linnoitukseen suunniteltu Sotahistoriakeskus Kannas on myös kannatettava hanke, mikäli rahoitus järjestyy. Mielestäni se kuitenkin pitäisi toteuttaa niin hyvin, että kävijävirrat ovat taattuja, Manninen sanoo. MP hoitopaikkoja löytyy lähes kaikista Lappeenrannan kaupunginosista ja hoitopaikkoja on hyvin saatavilla. Varhaiskasvatusjohtaja Päivi Virkin mukaan yksityisenä perhepäivähoitajana työllistyy hyvin Lappeenrannassa. Kaupunki valvoo hoitajien työskentelyä aika ajoin ja perhepäivähoidon ohjaaja tekee uusien hoitajien kotona asianmukaiset tarkistuskäynnit, selvittää esimerkiksi ovatko lumiesteet ja portit paikoillaan. Perhepäivähoidon ohjaaja Eija Stenmark-Inkisen ja Arja Horttanaisen mielestä työn haasteena on työskentely yksin. Etuja työssä riittää. Vanhempien tapaan myös hoitajilla on vapaus valita lapsia oman työtilanteensa mukaisesti, Horttanainen sanoo. Ja luonnollisesti parasta työssä ovat lapset ja mukavat perheet, joiden kanssa saa olla tekemissä, Stenmark-Inkinen tiivistää. Lisätietoa yksityisestä päivähoidosta: -> Palvelut -> Päivähoito -> Yksityinen päivähoito. Sami Soljansaari

15 Vain keskustan uimahalli palvelee, Lauritsalan uimahalli remontissa toukokuuhun 2013 asti 15 Lauritsalan uimahallissa aloitetaan syyskuussa peruskorjausremontti, joka kestää toukokuuhun 2013 asti. Lauritsalan hallin sisääntuloaulaa muutetaan, allastiloihin tulee uudet laatoitukset ja myös saunojen puuosat uusitaan. Remontin ajaksi Lappeenrannan uimahallitoiminta keskitetään kokonaan keskustan uimahalliin, jonka aukioloaikoihin, ratavuoroihin ja jumppiin tulee muutoksia alkaen. Lappeenrannan liikuntatoimen liikuntasihteeri Aija Rautio ennakoi, että syksyllä alkava uimahallikausi tulee olemaan haasteita täynnä. Kokonaisuudessaan edessä on hyvin erityinen vuosi, jonka aikana toivon jokaiselta uimahallin palveluja käyttävältä joustoa, sopuisuutta ja etenkin ymmärrystä. Vuoden päästä palataan kuitenkin taas entisenlaiseen päiväjärjestykseen ja silloin meillä on remontoitu, kuin uutuuttaan hohtava Lauritsalan uimahallikin jälleen käytössä. Radoilla ruuhkaa koulujen uintijaksojen aikana Keskustan uimahalli aukeaa tuttuun tapaan perjantaita ja viikonloppua lukuun ottamatta aamukuudelta. Lipunmyynti suljetaan arkipäivisin yleisöltä kello 19. Hallissa tehdään perjantaiaamuisin perusteellinen viikkosiivous, jonka vuoksi ovet avataan kello 12. Liikuntatoimen liikuntasihteeri Petri Ruotsalaisen mukaan perjantain aukioloaikaa ei voida aikaistaa. Arkisin halli menee kiinni aiempaa aikaisemmin, mutta lauantain aukioloaikaa on pidennetty. Silloin avaamme kello 11 ja lipunmyynti suljetaan klo 18. Sunnuntaisin lipunmyyntiaika on klo ja lauantaisin ja sunnuntaisin kaikki radat ja altaat on varattu pelkästään yleisöuinnille. Muutoksia on luvassa myös ratavuoroihin. Varsinkin koulujen uintiopetuksen alkaminen syyskuussa ruuhkauttaa hallin radat päiväsaikaan. Koululaisten ohella liikuntatoimen jumpat ja uimaseurat vievät tilaa. Seurojen kanssa on tosin sovittu, että he tulevat pääasiassa treenaamaan kello jälkeen. Pahin ruuhka-aika on kello 8 16, mutta silloinkin vähintään kaksi rataa on muiden asiakkaiden käytössä. Koulujen uimakausien aikana asiakkaiden kannattaa tulla polskimaan kello , silloin pitäisi tilaa riittää ruhtinaallisesti, Ruotsalainen sanoo. Myös koulujen uimakausien ulkopuolella allastilaa on runsaasti. Liikuntasihteerit neuvovat kouluja varaamaan ratoja ja asiakkaita tutkimaan ratojen varaustilannetta liikuntatoimen kotisivujen WebTimmivarauskalenterista. Uimahallin kassalle tai liikuntatoimeen voi myös soittaa ja kysyä, onko hallissa täyttä. Aamuvesijumpat alkavat Muutoksia on luvassa myös liikuntatoimen vesijumppa-aikatauluihin. Ohjattu syyskausi alkaa 3.9. ja silloin jumppa-aikataulut muuttuvat. Iltavesijumpat vähenevät ja myöhäisin vesijumppa on kello 16. Keskustan halliin on toivottu jo pitkään aikaista aamujumppaa ja nyt sitä onkin luvassa. Aamuvirkut voivat hypätä altaaseen jumppailemaan maanantaisin ja torstaisin kello 6.30, Rautio selvittää. Aija Rautio Vesijumpat alkavat tasatunnein ja niiden pituus on puoli tuntia. Jumpan jälkeen asiakkaat ovat aiemmin jääneet vesijumppaan varatulle radalle uimaan pitemmäksi aikaa. Raution mukaan tilanne kuitenkin muuttuu nyt niin, että asiakkailla on puoli tuntia aikaa polskia vapaasti jumpparadalla ennen seuraavan jumpan alkua. Sen jälkeen he voivat siirtyä vapaille radoille. Pyrimme rauhoittamaan hyppyaltaan, sinne tulee vain muutamia liikuntatoimen jumppia. Alkeisuimakoulujen järjestäminen siirtyy liikuntatoimelta seuroille. Keskustan lastenaltaasta puolet on iltaisin opetuksen ja puolet vapaassa käytössä, Rautio kertoo. Sarjakortteja suositellaan Liikuntasihteerit suosittelevat sarjakorttien käyttöä, jotka tulevat ennen pitkää kertalippuja edullisemmiksi. Sarjakortilla pääsee suoraan portista allasosastolle sekä myös uimahallin kuntosalille treenaamaan. Liikuntasihteerit muistuttavat, että järjestyssääntöjen noudattaminen sujuvoittaa kaikkien uimahallikäyntejä. Hygienian kannalta on tärkeää käydä ennen uimaan menoa pesulla ja kastella hiukset. Uimashortsien sijaan on käytettävä oikeita uimahousuja, koska shortseista irtoaa puuvillaa ja taskujen mahdollinen sisältö kuormittaa vedenkäsittelyjärjestelmää. Uimahallin asiakkaat ovat kiitettävästi jo ostaneetkin sarjakortteja. Myös järjestyssääntöjä on noudatettu erittäin hyvin, Rautio kehuu. Uimista valvovat alkavalla uintikaudella aamupäivisin kaksi valvojaa yhden sijaan. Tehostettu valvonta lisää turvallisuutta altaissa ja helpottaa myös vesijumppien ohjausta. Lappeenrannan uimahallin aukioloajat alkaen Lipunmyyntiajat: Halli suljetaan yleisöuinnilta Maanantai-torstai klo 6-19 klo Perjantai klo klo Lauantai klo klo 19 Sunnuntai klo klo 17 Koulujen uintikaudet: ja WebTimmi-varauskalenteri: -> Palvelut -> Liikunta ja ulkoilu -> Liikuntapaikkojen varaus -> Varauskalenteri Lappeenrannan uimahalli Pohjolankatu 29, puh Liikuntatoimi: puh Kahilanniemeen terveysliikuntasali, Sammonlahteen uudet kuntosalilaitteet Entisiin terveys- ja sosiaalialan opetustiloihin Kahilanniemeen rakennetaan terveysliikuntasali, joka on tarkoitettu pääasiassa senioreille ja työikäisille. 100 neliön kokoisen salin on tarkoitus avautua liikkujille lokakuun alussa. Avaamisen yhteydessä salilla järjestetään avoimien ovien päivä. Lappeenrannan liikuntatoimen liikuntasihteeri Aija Raution mukaan kaupungin kuntosalitoimintaa monipuolistavalle terveysliikuntasalille on selvästi tarvetta. Meiltä on puuttunut kaupungista senioreiden sali. He tarvitsevat muihin nähden erilaista liikuntaa. Tämän tyyppiselle salille on siis käyttöä, kunhan ihmiset vain löytävät sen. Esimerkiksi Lahdessa on jo tällainen terveysliikuntasali, jonka käyttöaste on 100 prosenttia eli sali on aamusta iltaan käytössä. Senioreiden ohella Kahilanniemen terveysliikuntasali soveltuu Raution mukaan työikäisille ja sitä voidaan vuokrata iltakäyttöön urheiluseuroille, eläkeläis- ja vammaisjärjestöille sekä yrityksille tyky-päiviä varten. Päiväsaikaan sali on kuitenkin liikuntatoimen ohjauspalveluiden käytössä. Ajatuksena on, että senioreiden ryhmät ovat salilla aamupäivisin ja työikäisten ryhmien vuoro on kello 15 jälkeen. Salilla tulee olemaan joka päivä ohjaaja paikalla ja häneltä voi kysyä henkilökohtaista opastusta. Ohjatun toiminnan ohella salilla saa toki harjoitella omatoimisestikin, Rautio selvittää. Terveysliikuntasalilla voi tehdä circuit-, ja kiertoharjoittelua, rentoutumisharjoituksia, kehonhallintaa ja esimerkiksi venyttelyä. Salille tulee circuit-laitteiden ohella muun muassa kuntopyöriä, kahvakuulia ja terapiapalloja. Kahilanniemen terveysliikuntasali ei sovellu niinkään voimaharjoitteluun ja perinteiseen kuntosaliharjoitteluun vaan enemmänkin kuntoliikkujille ja esimerkiksi elämänmuutosta hakeville, Rautio arvioi. Sammonlahden kuntosali päivitetään kaupungin parhaaksi Uutta on luvassa myös Sammonlahteen. Palloiluhallin kuntosalin laitteisto uudistetaan ja syksystä lähtien Sammonlahdessa treenaavat pääsevät harjoittelemaan täysin uusien laitteiden avulla. Lappeenrannan liikuntatoimen liikuntasihteeri Petri Ruotsalaisen mukaan tavoitteena on, että uudet laitteet saadaan asennettua elokuun lopulla. Sammonlahden kuntosalista tulee syksyisen päivityksen jälkeen paitsi paljon entistä monipuolisempi laitteistoltaan, myös samalla kaupungin ylläpitämistä saleista yksi parhaimmista. Tilat eivät muutu, mutta uusia laitteita on tarjolla jokaisen päälihasryhmän treenamiseen. Kuntosalille tulee uutuutena myös kuntosaliopastusta. Sali on päiväsaikaan koulujen käytössä ja kello on yleisövuoro. illalla sali on varattu urheiluseurojen käyttöön. Sami Soljansaari

16 16 Lappeenrannan kaupungin ohjatut liikuntaryhmät (viikolla 43 ei ole ohjattua toimintaa) Seniorit Liikuntaryhmiä järjestetään koko syksyn ajan eri liikuntapaikoissa. Vesijumppiin ja kunto saliryhmiin tulee ilmoittautua puhelimitse ke ja to klo 9 24, ks. ilmoittautumisohje. Vesiliikuntaryhmät Maanantai Kurssinro Allasjumppa Allasjumppa Allasjumppa Syväallasjumppa - Tiistai Allasjumppa Allasjumppa Allasjumppa 105 Keskiviikko Allasjumppa Allasjumppa Syväallasjumppa* - Torstai Syväallasjumppa Allasjumppa Allasjumppa Allasjumppa 110 Perjantai Vesijumppa Joutseno Vesijumppa Joutseno 112 (Joutsenon vesijumpparyhmien hinta on 50 /hlö/10 krt) Ohjattu kiertoharjoittelu kuntosalilla Maanantai Kurssinro Kevennetty kiertoharjoittelu, LPR uimahalli* , Sammonlahti 201 Tiistai , Sammonlahti , Joutsenohalli , Joutsenohalli 204 Keskiviikko , Joutsenohalli , Korvenkylä , Joutsenohalli , Korvenkylä , LPR uimahalli 209 Torstai , LPR uimahalli 210 * Merkittyihin ryhmiin ilmoittaudutaan laittamalla nimi uimahallin kassalla olevaan varauskansioon tai soittamalla uimahallin kassalle klo alkaen. Aamu vesijumppaan ei tarvita ilmoittautumista ollenkaan. Senioreiden ja erityisryhmien hinnat Kausimaksut: 1 ryhmä viikossa 23 2 ryhmää viikossa 35 * Vesiliikunta- ja kuntosaliryhmissä maksetaan lisäksi uimahalli- tai kuntosalimaksu. ** alkaen yhden viikottaisen ryhmän kausimaksu on 10. Ohjeet senioreiden vesijumppa ja kuntosaliryhmien ilmoittautumiseen Ilmoittautuminen alkaa keskiviikkona 22.8 klo 9 ja päättyy torstaina 23.8 klo Varaa itsellesi ennen ilmoittautumista paperia ja kynää sekä varmista että muistat oma puhelinnumerosi 2. Soita numeroon (puhelun hinta 1,95 /min + pvm) 3. Näppäile kysyttäessä Lappeenrannan kaupungin eli kurssin tarjoajan numero Näppäile kurssin numero johon haluat ilmoittautua (esim. 101) 5. Kerro äänimerkin jälkeen osallistujan nimi, puhelinnumero ja osoite 6. Saat reaaliaikaisen tiedon siitä oletko päässyt valitsemaasi ryhmään. 7. Halutessasi voit ilmoittautua myös toiseen tai kolmanteen liikuntaryhmään. Jatka ilmoittautumista tässä tapauksessa antamalla kurssin numero. Muistathan, että sama henkilö voi ilmoittautua vain yhteen allasjumpparyhmään viikossa. Ohje soittajalle: Erillistä tietoa ryhmän aloituksesta ei ilmoiteta. Vain jos ryhmä peruuntuu, otetaan yhteyttä. Mikäli et pääse haluamaasi ryhmään, voit kysyä vapaita paikkoja liikuntatoimen ohjaajilta alkaen. Tiistaina on Lappeenrannan uimahallissa vesiliikuntatapahtuma, silloin ohjaajat ovat henkilökohtaisesti tavattavissa. ilmoittautuessasi sitoudut maksamaan Lappeenrannan kaupungin määrittelemän liikuntaryhmän ohjausmaksun. Senioreiden liikuntakurssit Kuntosalikurssit, Lpr urheilutalo ti ja pe klo ti ja pe klo Hinta 40 / henkilö, sisältää: 10 ohjattua harjoituskertaa asiantuntevaa opastusta ja ohjausta antaa valmiudet itsenäiseen harjoitteluun 3 kirjallista harjoitusohjelmaa + lihashuolto-ohjelma Ilmoittautumiset ja lisätiedot ohjaaja Eveliina Pusa puh Voimaa ja tasapainoa, Lpr urheilutalo ti ja pe klo Kurssilla saa helppoja tasapainoon ja lihasvoimaan liittyviä vinkkejä kotona harjoitteluun. Välineenä mm. kuminauhat, keppi ja pieni pallo. Kurssi soveltuu kaikille aiheesta kiinnostuneille sekä vertaisohjaajille. Ohjaaja Eveliina Pusa. Hinta 20 /hlö. Ilmoittautumiset ja lisätiedot ohjaaja Eveliina Pusa puh tuolijumpat Ti Monari Ke Kauppakadun palvelukeskus Ke Juurakkokadun palvelutalo Ke Lauritsalatalo Pe Monari Kevytjumpat Ma Pontuksen nuorisotalo Ma Lauritsalan alakoulu Ti Lpr urheilutalo, voimistelusali Ti Mäntylän koulu Ti Kourulan palloiluhalli Ke Sammonlahti, liikuntahalli Ke Voisalmen koulu To Lpr urheilutalo, voimistelusali To Lauritsalatalo Pe Nuijamaan koulu Tuolijumppa- ja kevytjumppatunnit on suunnattu henkilöille, jotka kokevat tarvitsevansa kevyem pää ja hypytöntä liikuntaa. Jumpat tehdään musiikin tahdissa, välineitä apuna käyttäen. Tule suoraan jumppaamaan ja ilmoittaudu paikan päällä mukaan. Muut ryhmät Ma Lihashuolto, LPR judosali* Ma Tasapaino, Joutsenohalli Ma Sisäcurling, Rientola Ma Senioritanssi, Korvenkylä Ma Selkäryhmä, Aktiva Ti Tasapaino, LPR voimistelusali* Ke Selkäryhmä, LPR voimistelusali To Sisäcurling, Rientola To Lihashuolto, LPR judosali* To XL- ryhmä, LPR voimistelusali* * merkittyihin ryhmiin ilmoittautuminen Eveliina Pusa, puh Uutta toimintaa kuntosalilla! Vapaa kuntosaliharjoittelu/ kuntosaliopastus Vuorot ovat tarkoitettu senioreille, erityisryhmäläisille sekä vähän liikkuville työikäisille. Kuntosalivuorolla on mahdollisuus harjoitella itsenäisesti, mutta ohjaaja on paikalla antamassa tarvittaessa kuntosali- ja laiteopastusta. Ryhmään ei tarvita etukäteisilmoittautumista. Hinta: kuntosalimaksu Ma Joutsenohalli Ti Sammonlahti Ke LPR uimahalli (sis. uinti) To LPR uimahalli (sis. uinti) Pe Joutsenohalli Pe Sammonlahti työikäisten kuntosalikurssi KUntOSaLI kurssi Sammonlahden kuntosali ma klo Hinta 40 sis. opastuksen, ohjelman ja kehonkoostumusmittauksen. Lisätietoja ja ilmoittautuminen ohjaaja Eveliina Pusa puh tai

17 17 tee Se SuomiMiehenä liiku! Kahvakuulatreeni Liikuntaneuvonta ryhmät kokoontuvat kerran viikossa Lappeenrannassa: Ma Lauritsalan yläkoulu (futsal) Ti Urheilutalo (sähly) Ti Myllymäen koulu (lentopallo) Ke Urheilutalo (aamukoris) Ke Skinnarilan koulu (kuntopiiri) Ke Kesämäenrinteenkoulu (sähly) Pe Urheilutalo (lihashuoltoryhmä) Joutsenossa: Ti Joutsenohalli (palloiluryhmä) To Joutsenohalli (vaihtuva ohj.) Ilmoittautumiset mennessä Lappeenrannan ryhmiin: Markku Timonen puh Joutsenon ryhmiin: Kari Kinnunen puh työikäiset hevi vesijumppa, pe klo Ryhmä on suunnattu ylipainoisille miehille ja naisille ja pidetään Lappeenrannan uimahallissa hallin ollessa suljettuna. Lisätiedot ja ilmoittautuminen: Sirpa Ahokainen puh Etsitään yhdessä liikunnan iloa ja hyvää oloa! Kevennetty cirkuit / kiertoharjoittelu ma klo Lpr uimahallin kuntosalilla Kiertoharjoittelun jälkeen mahdollisuus osallistua klo alkavaan ohjattuun vesijumppaan. Hinta: uimahallimaksu Ilmoittautuminen: uimahallin kassalla olevaan kansioon, 2 varausta / hlö kerrallaan, klo alkaen työikäisille suunnatut ryhmät: - näihin ryhmiin voi osallistua myös 60+ ikäiset oman kunnon mukaan. Vesijumpat Ma Allasjumppa Ti Syväallasjumppa* Ti Syväallasjumppa* Ke Syväallasjumppa* To Syväallasjumppa* Katso keskiviikon liikuntailtojen ohjelma > ohjattu liikunta > työikäisten liikunta Muut ryhmät Ma Lihashuolto, LPR urheilutalo** Ma Kevennetty kiertoharjoittelu, LPR uimahalli* Ma Selkäryhmä, Aktiva Ke Selkärymä, LPR urheilutalo Ke Cirkuit / kuntopiiri, Sammonlahti** To Lihashuolto, LPR urheilutalo** To XL-ryhmä** * merkittyihin ryhmiin ilmoittaudutaan laittamalla nimi LPR uimahallin kassalla olevaan varauskansioon tai soittamalla uimahallin kassalle puh , klo alkaen ** ilmoittautuminen Eveliina Pusa puh tai Muihin ryhmiin voi tulla suoraan mukaan ja ilmoittautua ohjaajalle Kaikista liikuntatoimen järjestämistä ryhmistä sekä kursseista löytyy lisätietoja: Palvelut Liikunta ja ulkoilu Ohjattu liikunta sekä eri kohderyhmien esitteistä, joita on saatavana kaupungin uimahalleista, urheilutalolta sekä liikuntatoimistosta. naisille ja miehille Ti Kimpinen ( ) Ke Joutsenon kenttä ( ) Hinta 5 /kerta (oma kuula mukaan) Ohjaajina Lauri Kekäläinen ja Joonas Selenius erityisryhmien liikunta Liikuntaryhmät ovat vapaa-ajalla tapahtuvia harrastusryhmiä henkilöille, joilla on vamman, sairauden tai muun toimintakyvyn heikentymisen tai sosiaalisen tilanteen vuoksi vaikea osallistua yleisesti tarjolla oleviin liikuntaryhmiin. Liikuntaryhmiin tulo edellyttää itsenäistä liikkumista sisätiloissa ja avustusta tarvitsevilla henkilöillä tulee olla oma avustaja. Jokainen osallistuja osallistuu ryhmiin omalla vastuulla. Lappeenrannan urheilutalo uimahalli / Keilahalli Ma Kehitysvammaisten liikunta, voimistelusali Ma Sotaveteraanien kuntosali Ma ERLi kuntosali* Ma Mielenterveysryhmä, judosali Ma Soveltavan liikunnan ryhmä* Ti Kuntonyrkkeily, nyrkkeilysali* Ti Keilailu* Ke Selkäryhmä, voimistelusali To Erityisryhmien vesijumppa To Kehitysvammaisten vesijumppa To Vammaissulkapallo Lehmuskodin juhlasali Ma Sovellettu tanssi* Joutsenohalli Ma Kehitysvammaisten kuntosali Ma Kehitysvammaisten kuntosali aktiva Ma Selkäryhmä Veljeskodin uima allas To Lasten sovellettu uinti* To Lasten sovellettu uinti* Lappeenrannan seurakuntakeskus To Sovellettu pelikerho, koululaisille ja nuorille* Lpr harjoitusjäähalli Su Sovellettu jääkiekko, isät ja pojat* (7.10. alkaen) * Merkittyihin ryhmiin ilmoittautuminen Mirva Lappalainen puh erityisryhmien liikuntakurssit tanssin taikaa soveltaen la klo rientola, Joutseno la klo rientola, Joutseno Tanssituokiot sisältävät tanssiliikuntaa rennosti soveltaen mm. itämaisten ja latinalaisten rytmien tahdissa. Ohjaajana Sirpa Vesterinen Hinta 5 /päivä Tiedustelut ja ilmoittautuminen kurssia edeltävänä tiistaina Mirva Lappalainen puh tai Soveltavan liikunnan ryhmä Ma klo LPR urheilutalon voimistelusalissa Ryhmä on tarkoitettu työikäisille liikuntarajoitteisille henkilöille, jotka liikkuvat omatoimisesti. Kukin osallistuja osallistuu toimintaan oman toimintakykynsä mukaan. Hinta 30 / kausi Ohjelmassa mm. jumppaa, tasapainoharjoittelua ja muuta liikuntaa soveltaen osallistujien toiveiden ja mahdollisuuksien mukaan. Ilmoittautuminen ja tiedustelut Mirva Lappalainen puh tai Onko kuntosi päässyt repsahtamaan? Pitäisikö sinun terveytesi kannalta lisätä liikuntaa, mutta et tiedä miten? Onko ylipainoa kertynyt jo liikaa? Onko liikuntasi vähäistä tai yksipuolista? Mistä löytyisi sopiva liikuntaryhmä? Kenelle? Liikuntaneuvonta on tarkoitettu vuotiaille kuntalaisille, joilla on selvästi kohonnut terveysriski, esim. kohonnut verenpaine, verensokeri, kolesteroli tai ylipaino tai joiden liikunta on muuten vähäistä tai yksipuolista. Liikuntaneuvontaa ei ole tarkoitettu aktiiviliikkujille. Missä? Lappeenrannan urheilutalolla (toimistokäytävä keilahallia vastapäätä) osoitteessa Pohjolankatu 29. Miten? Liikuntaneuvojina toimivat liikuntatoimen liikunnanohjaajat. Henkilökohtaiseen maksuttomaan liikuntaneuvontaan pääsee varaamalla ajan puh / Sirpa Ahokainen Varaa aika maksuttomaan liikuntaneuvontaan, etsitään yhdessä juuri sinulle mielekäs tapa liikkua! Breakdance kerhot Armilan koululla perjantaisin alkaen klo (alkeis) ja klo (jatko) Kerhot on suunnattu kaikille breikkitanssista kiinnostuneille alakouluikäisille lapsille. Jatkokerhoon voi osallistua jo breakdancea harrastaneet tai aikaisempina kausina käyneet lapset. Kerhon hinta 10 /kausi Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Kati Koivukangas puh tai Lasten liikuntamaa Järjestetään vuorosunnuntaisin klo Kourulan palloiluhallissa ja Joutsenohallissa. Liikuntamaat tarjoavat perheille yhteistä, turvallista ja monipuolista liikuntaa. Toiminta soveltuu erittäin hyvin myös erityislapsille. Toiminnassa tulee aina olla oma aikuinen lapsella mukana. Hinta 1 /lapsi KOURULASSA toimii ohjattu erityistä tukea tarvitsevien esikoululaisten ja koululaisten liikuntaryhmä aina ennen liikuntamaata klo Ryhmän ohjaajana toimii Eija ihalainen. Hinta 3 /lapsi. Lisätietoja ohjatusta ryhmästä Eija Ihalaiselta puh Aikataulut löytyvät / liikunta ja ulkoilu -> ohjattu liikunta -> perheiden liikunta Kourulan palloiluhalli Joutsenohalli Su Su Su Su Su Su Su Su Su Su Su Su

18 18 Lappeenrannan kaupungin tapah tuma kalenteri syyskaudelle 2012 Seuraa tapahtumatarjontaa: Huom! Muutokset mahdollisia. Kulttuuritoimiston tapahtumia XI Ja Kitara Soi festivaali Lappeenrannan kaupunginorkesteri Muusikot / Musicians i viulu i violin Tero Latvala, i konserttimestari Esa Ahokainen, ii konserttimestari Anne Kareinen, äj Riitta Lind, väj ii viulu ii violin Jaana Kauppinen, äj Terhi Paldanius, vuor.äj Boguslaw Kobierski, väj Alttoviulu Viola Markus Sarantola, äj Taija Pelkonen, väj Sello Violoncello Eeva-Maria Pykäläinen, soolosellisti Esa Lehtola, väj Kontrabasso Contrabass Pentti Vesala, äj Huilu Flute Aino Vesala, äj Tiina Heinonen, väj Oboe Oboi Mika Suihko, äj Hannu Perttilä, väj Klarinetti Clarinet Jorma Lautanen, äj Fagotti Bassoon Matti Syrjälä, äj Käyrätorvi Horn Annu Salminen, äj Matti Leppälä, väj Lyömäsoittimet Percussion Jukka Piiparinen, äj äj äänenjohtaja, väj varaäänenjohtaja Lappeenrannan kaupunginorkesterin syksy 2012 SYYSKUU Chamber II ke 5.9. etelä Karjalan taidemuseo klo 19 Kaupunginorkesterin yhtyeitä Farrenc - Villa-Lobos Schubert Saimaa Sinfonietta arto noras 70 v. Yhteistyössä Mikkelin kaupunginorkesterin kanssa to Lappeenranta sali klo 19 Johtaa Tibor Bogányi Solisti Arto Noras, sello Vuori Sallinen Haydn Martin LOKAKUU Bachin konsertot to Lappeenranta sali klo 19 Johtaja-solisti Jaakko Kuusisto, viulu Bach Adams Sallinen Vuodenajat to Lappeen Marian kirkko klo 19 Leader Jukka Untamala, viulu Mukana Jarmo Julkunen, luuttu Haydn Vasks Piazzolla Saimaa Sinfonietta to Lappeenranta sali klo 19 Johtaa Anna-Maria Helsing Solisti Henri Sigfridsson, piano Purcell Pulkkis Poulenc MARRASKUU Chamber III toivotut klassikot to Lappeenranta sali klo 19 Kaupunginorkesterin yhtyeitä, mukana Vjatsheslav Novikov, piano Mozart - Schumann Variaatiot klarinetille ke Lappeenranta sali klo 19 Johtaa András Vass Solisti Olli Leppäniemi, klarinetti Csiky Gardonyi Rossini Haydn Kaamos katkolle ke Lappeenranta sali klo 19 Yhteistyössä Rakuunasoittokunnan kanssa Johtaa musiikkimajuri Jyrki Koskinen Solistit Emilia Vesalainen ja Jyrki Anttila On hetki ystävien ja laulu rakkauden, kun kaikki unelmaa on vaan! JOULUKUU ti JOULUiNEN iltasoitto klo 18, Pääkirjasto ke JOULUiNEN PäiVä- MATiNEA klo 16, Prisma Ennakkomyynti: KAUPUNGiNTEATTERiN LiPUNMYYNTi, Valtakatu 56, puh , ti-la klo Lippupisteen myyntipisteet kautta maan. Lippuja ovelta tunti ennen konserttia. Lisätietoja konserteista: intendentti Milko Vesalainen orkesterin toimisto , To Festivaalin avajaiskonsertti Laulun siivin Musiikkiopiston Helkiö-sali klo 19 Pia Freund, sopraano Jyrki Myllärinen, kitara Festivaalin avajaiskonsertin ohjelmistossa käydään lävitse tunteiden kirjoa ilosta ja rakkaudesta aina syvään suruun. Luvassa on kansanlauluja Espanjasta, Kataloniasta, Englannista ja Suomesta. Solistina vuoden 1992 Lappeenrannan laulukilpailun voittaja, sopraano Pia Freund. Pe Bachia barokkiluutulla Vanha Raatihuone klo 19 Xavier Díaz Latorre, barokkiluuttu Ohjelmassa Johann Sebastian Bachin luuttusarjoja. J.S. Bachin upeat luuttuteokset originaaliinstrumentillä soitettuina ovat nykykuulijalle harvinaista herkkua. Katalonialainen Xavier Díaz-Latorre kuuluu luutistien eliittiin. Hän on esiintynyt ympäri maailmaa sekä solistina että gambisti/kapellimestari Jordi Savallin yhtyeessä. La Mestari esittäytyy Musiikkiopiston Helkiö-sali klo 17 Galleria pihatto syksy Hanna Järvenpää, teepussiteoksia Tiina Torkkeli ja Jarmo Kukkonen, lehmäaiheita ja maalauksia Saara Pakarinen Heli Mäkelä-Arvela: Nau! Haa!/ Mo Views, maalauksia Tuhkaa ja timantteja, nykykorunäyttely Hanne Juga: Maalauksia meren ääreltä GaLLerIa pihatto VALTAKATU LAPPEENRANTA puh avoinna: Ti-PE 11-16, LA-SU vapaa pääsy nuorisotoimen tapahtumat lk tutustumisilta, Lauritsalatalo party, Monari Disco Pontuksen nuorisotalolla Nuorisotoimen syystyöleirit Asinsaaressa, Päiviössä ja Muukonsaaressa Monari LiVE Kehy-disco, Monari Ehkäisevän päihdetyön viikko, teematapahtumia nuorisotiloilla Kaamospuhallus, Lappeenrannan urheilutalo Kehy-disco, Monari Monari LiVE Muutokset mahdollisia! Lisätietoja: > palvelut > nuorisopalvelut > nuorisotoimen tapahtumakalenteri Nuorisotilat aukeavat syyskuun alussa. Katso aukioloajat netistä: > palvelut > nuorisopalvelut > nuorisotilat Nuorisotoimen Klubikortilla ilmaiseksi matsiin! Katso Klubikorttiottelut netistä: > palvelut > nuorisopalvelut > nuorisotilat > klubikortti avoimet vanhempainillat syksyllä 2012 tuemme VanheMMUUtta VaUVaSta KOhtI aikuisuutta Lappeenrannan kaupungintalon Lappeenranta-salissa kello Ti Teemana suvaitsevaisuus puhujana Pekka Haavisto, kansanedustaja Ti Teemana hyveet ja hyvekasvatus puhujana Laura Moilanen, erityisluokanopettaja, ratkaisukeskeinen neuropsykiatrian valmentaja Tilaisuudet ovat avoimia ja maksuttomia kaikille lasten ja nuorten kasvusta ja kehityksestä tietoa haluaville. Ne tarjoavat avaimia erilaisten arkipäivän pulmien ratkaisuun uusilla menetelmillä. Järjestäjät Lappeenrannan lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmä ja Etelä-Karjalan kesäyliopisto Vanhusten liikunnallinen kesäpäivä Lappeenrannan vanhusneuvosto järjestää Ikääntyvien liikunnallisen kesäpäivän Kimpisellä klo Ohjelma: tervetuloa toivotus: Jaakko Tuomi tanhu esitys Senioritanssi esitys Istumatanssia 65+ liikuntapiirakan esittely hajaantuminen kentälle: Kentällä erilaisia pelejä mm. kyykkää ja mölkkyä Sauvakävelyn tekniikan opastusta Tasapainon harjoitteita Yhdistysten toiminnan esittelyä Lappeenrannan urheilumiehet myyvät kahvia ja makkaraa. Jukka Tiensuu, sävellys, cembalo (omaa tuotantoa) Menestyneimpiin suomalaisiin säveltäjiin ja koko suomalaisen musiikkielämän merkittävimpiin vaikuttajiin kuuluva säveltäjä Jukka Tiensuu isännöi tätä konserttia, jonka ohjelmisto ja esiintyjät tulevat olemaan yllätyksiä Su Päätöskonsertti Le avventure d amore, Rakkautta ja draamaa 1800-luvun tyyliin Musiikkiopiston Helkiö-sali klo 16 Pasi Eerikäinen, viulu Markus Hohti, sello Niku Martikainen, kitara Jyrki Myllärinen, kitara Päätöskonsertissa kuullaan italialaista kamarimusiikkia 1800-luvulta. Luvassa on sekä säihkyvää virtuositeettia että wieniläisklassista saippuaoopperaa! Miltä mahtavat kuulostaa rakkauden horjuvat ensiaskeleet musiikin kielellä? Katso lisätietoja: > Palvelut > Kulttuuri > Tapahtumahelmet > Ja_Kitara_Soi

19 19 Löydä itsesi museossa Ilmaisen sisäänpääsyn museoperjantait 7.9., 5.10., ja Museot avoinna ti-su MetKat lastenkulttuuriviikot etelä Karjalan taidemuseo Kristiinankatu Linnoitus, Lappeenranta näyttelyt: Maisema rajan takana Näyttely vie matkalle Laatokan, Aunuksen ja Vienan maisemiin maalausten, valokuvien ja nykydokumentoinnin keinoin. Äänekäs hiljaisuus Kaisu Koivisto Retrospektiivinen näyttely taiteilija Kaisu Koiviston tuotannosta. Muisku! Koettava näyttely Värikäs näyttely, jonka taideteokset kutsuvat kaikenikäisiä osallistumaan. Galleria Laura Kauppakatu 25, Lappeenranta Avoinna ma-pe 10-17, la Kuva: Kaisu Koivisto, Bambience, tila ja tekstiili taidekutomon tuotantoa julkisissa tiloissa etelä Karjalan museo näyttelyt: ViELä EHTii! I.K. Inha Unelma maisemasta ja enteet ja ennustukset Koiramäen tapaan saakka. Kuva Reija Eeva, EKM Wolkoffin talomuseo Kauppakatu 26, Lappeenranta Avoinna la-su Wolkoffin joulu ja Syksyn tapahtumia museoissa mm. Kaupunginorkesterin konsertti Chamber II ke 5.9. klo 19 Etelä-Karjalan taidemuseo Kaupunginorkesterin yhtyeitä Farrenc - Villa-Lobos Schubert Vankila tien päässä -seminaari la klo Etelä-Karjalan museon pienoisteatteri, Linnoitus, Kristiinankatu 15. ilmoittautumiset ja lisätiedot Kristiinankatu 15, Linnoitus, Lappeenranta Vankila tien päässä Konnunsuon vankila Näyttely esittelee Konnunsuon vankilan tarinaa vuoden 1918 vankisiirtolasta vankilan lakkauttamiseen vuoden 2011 lopussa. Lisäksi perusnäyttely rajalla Kolme karjalaista kaupunkia. Näyttely kertoo Lappeenrannasta, Viipurista ja Käkisalmesta. Muisku! näyttelyn toiminnallinen avajaispäivä ti klo Tenavien (3-4 v.) maalaus- ja musiikkityöpaja ke klo Etelä-Karjalan taidemuseo Yhteistyössä Lappeenrannan musiikkiopiston kanssa. Lisätietoja Seuraa museoiden tapahtumatarjontaa osoitteessa ja Metkat-viikot laajenevat tänä vuonna kahden viikon tapahtumaksi. Lastenkulttuuritoimijoiden yhteistyö tuottaa vuosittain mittavan Metkat lastenkulttuurin teemaviikon. Lastenkulttuuriviikot järjestetään vuosittain YK:n Lapsen oikeuksien päivän aikaan. Metkat-viikot huipentuvat Lapsen oikeuksien päivän juhlatilaisuuteen. Juhlaa vietetään Lappeenrannan Kirkkopuistossa tiistaina klo 12. Lauletaan yhdessä ja luetaan lasten oikeuksista. Taito Etelä-Karjala pukee Kirkkopuiston Toivomuspuut neulegraffiteihin. Tilaisuus on kaikille avoin. Willikino- lasten ja nuorten elokuvafestarit tarjoavat koululaisryhmille ja kaupunkilaisille maksuttomia elokuvia. Tänä vuonna Willikino on ja vuoden teema on Tulevaisuus ja unelmat! Elokuviin liittyy Koulukinon tehtäviä, joita koululaiset voivat tehdä ennen ja jälkeen elokuvan katsomisen. Juhlaviikko tarjoaa lapsille ja nuorille myös paljon muita kulttuuri- ja taidehetkiä ja -elämyksiä eri puolilla Lappeenrantaa ja maakuntaa. Metkat lastenkulttuuriviikon tarkempi ohjelma ja Willikinon leffat löytyvät viikon 40 jälkeen -sivustoilta. Muista myös! Kaupungin kulttuurilaitosten, koulujen, taidejärjestöjen ja Metkun yhteistyössä tuottama kulttuurikasvatusohjelma Kulttuuripolku tarjoaa jokaiselle lappeenrantalaiselle peruskoululaiselle maksuttoman tutustumisen kaupungin kulttuurilaitoksiin ja taiteen harrastamisen mahdollisuuksiin. Lisätietoja / puh Lappeenrannan maakuntakirjastossa askartelua ja tuunausta klo opastetaan kirjojen muovittamista (pääkirjasto, Joutseno, Lauritsala, Sammonlahti). Syksyn mittaan tuunataan myös koruja, paperia, joulukortteja Martat antavat sienineuvontaa pe klo pääkirjasto Kävelyllä Viipurissa viidellä vuosisadalla, professori Kimmo Katajala ma 3.9. klo pääkirjasto Vanhoja valokuvia Lauritsalasta luvuilta, Markku Laurikaisen kokoelmat ke klo 17 Lauritsalan kirjasto Musiikkia pääkirjastossa to klo 17 Yhteislaulutilaisuudet alkavat, Antti Taipale laulattaa ti klo 18 Hetken tie on kevyt - runo ja musiikkiesitys / Minna Mänttäri ja Seppo äikäs ti klo 18 Levyraati, juontajana Antti Taipale avoimet ovet pääkirjastossa ti Tutustumiskierroksia suomeksi, englanniksi, viroksi, ja venäjäksi Kirjailijavieraita pääkirjastossa: ke klo 18 Zinaida Lindén (tilaisuus venäjänkielinen, tulkkaus suomeksi) ma klo 18 Virpi Hämeen-Anttila Kansallispukunäytös ma klo 18 Lukupiirit Kalevalaiset naiset nuorille, aikuisille ja venäjänkielisille aloittavat syyskuun alussa. Lapsille: Ujo lohikäärme pöytäteatteriesitykset (pääkirjasto, Joutseno, Lauritsala, Sammonlahti, Voisalmi) alkaen ti klo 9.30 elokuvaesityksiä kerran kuussa, alkaen ma 3.9. Vainikkalan kirjastossa (myös pääkirjasto, Joutseno, Lauritsala, Sammonlahti, Voisalmi, Ylämaa) nukketeatteriesitys peukaloliisa nukketeatteri Sytkyt ti klo 18 pääkirjasto ke klo 9.30 pääkirjasto taikurimestari Jorma Vertasen taikashow ke klo 18 Sammonlahti Tarkista tapahtumien tarkat ajat kirjastosta!

20 20 KAUPUNGINTEATTERIN SYKSYN OHJELMISTO Lipunmyynti ja varaukset: Valtakadun lippupiste on avoinna ti-la klo sekä aina 2 h ennen esitystä. Poikkeukselliset aukioloajat nähtävissä nettisivuiltamme. Nettivaraukset: tai Hampton - Klemola - Perä hersyvää iloa ja suuria tunteita VIERAILUESITYKSET: Lappeenrannan Balettigaala 2012 Pääesiintyjänä Prahan Kansallisteatterin baletti Pe klo 19 sekä La klo 14 ja klo 19 Jukola-sali Tiedustele mahdollisesti vapautuvia lippuja esitysviikolla! Lippupisteen myyntipisteet kautta maan. 6pack On Broadway R-kioskit tai Citymarket LPR Ohjaus ja käsikirjoitus: Työryhmä (palvelumaksu 2,50-3,50 /lippu) Sovitukset: pauliina Kiuru, Jukka nykänen ja antti Vauramo Koreografi: peter pihlström Näytelmäkirjailija, ohjaaja ja näyttelijä Leea Klemola on palkittu taiteellisista ansioistaan mm. Pro Finlandia-mitalilla. Nyt Klemola ohjaa Lappeenrannan kaupunginteatteriin näytelmää ruumiillisen rakkauden voimasta ja vallasta. Tarina valloittamisen halusta ja antautumisen pelosta on sovitettu suomalaiseen mielenmaisemaan. 6Pack on hillittömän hauska ja uudenlainen musiikkiteatteriryhmä, jossa yhdistyy laulu, tanssi, stand up-komikkaa ja katuteatteri. To klo 19 Jukola-sali Liput 25, kesto 2 h (sis. väliajan) ENSI-ILTA Jukola-sali SYYSKUU Ensi-ilta Jukola-salissa la klo 19 pe klo 19 la klo 19 pe klo 19 la klo 19 LOKAKUU pe klo 19 la klo 19 la klo 19 ke klo 13 MARRASKUU la klo 19 la klo 19 la klo 19 JOULUKUU la klo 19 la klo 19 la klo 19 Liput: 18/16/15/12 Seksi on valtakuntia kaatava voima Varoitus esitys sisältää voimasanoja! Loistava Mikko Roihan ohjaus Vincent river Näyttelijät: Markus riuttu, tiina Weckström Pe klo 20 Veeran kammari Liput 20, kesto 1 h 45 min (ei väliaikaa) Väkevää draamaa täydellistä näyttelijätyötä niko Kivelä all Stars Niko Kivelä jatkaa huippuhauskaa ja suosittua Stand up-klubiaan kutsumalla vieraikseen Suomen ehdottomasti hauskimmat lavakoomikot kaupunginteatterin lavalle! Esiintyjät ilmoitetaan myöhemmin. La klo 19 Jukola-sali Liput 16, kesto 1 h 30 min + väliaika Takuuvarmaa hullunhauskaa Nikoa Musiikki: Matti Puurtinen Tule avaamaan mielesi, aistisi ja tunteesi. Tunne meren lempeys ja ankaruus. Koe luonnon voimaannuttava vaikutus. Tule jakamaan nuoruuden uhma, rakastumisen riemu ja menetyksen suru, synnytyksen kivut ja syntymän onni. Kotituvan lämpö. Hetki rakkaan sylissä. LOKAKUU Ensi-ilta la klo 19 pe klo 19 la klo 13 to klo 13 ja 19 pe klo 19 la klo 13 Liput: 32/30/29/20 Musiikkilisä firmalipuille 5 MARRASKUU pe klo19 pe klo 19 la klo 13 ke klo 19 to klo 19 pe klo 19 la klo 13 to klo 19 pe klo 19 la klo 13 ke klo 19 to klo 19 pe klo 19 JOULUKUU la klo 13 ke klo 19 pe klo 19 la klo 13 to klo 19 pe klo 19 la klo 13 pe klo 13 la klo 19 Ohjaus: ilari Nummi ja Jari Juutinen Myrskyluodon tekijäjoukkoa on täydennetty luomalla kunnianhimoinen yhteistyö Lappeenrannan musiikkiopiston kanssa. Mukana on iso joukko nuoria laulajia, soittajia ja näyttelijöitä. Lappeenrannan teatterin tulevaisuuden tekijät saavat ensikosketuksensa teatterimaailmaan ammattilaisten rinnalla ja tukemana. Tutustu tarkemmin: ATTENTION 2011 keväällä toteutettu supersuosittu nuorten näytelmä palaa lavalle. on the stage Käsikirjoitus: ilona Pukkila Toteutus: Sanna Kemppainen, Seppo Kaisanlahti, ilona Pukkila ja Samuli Punkka Esitykset Veeran kammarissa Ke klo 19 To klo 10 To klo 13 Pe klo 10 La klo 10 Liput: 15/12/10 HäH on pakko kattoo! parasta ennen naisten Juttu 3 villiä menoa ikääntymisen ympärillä Ohjaus: ilmo Ranne Rooleissa: Jaana raski, hannele Laaksonen ja Sirkka Seittu Piano: päivi Federley Vaikka omaa ikääntymistä ei voi estää, siihen voi suhtautua huumorilla! Liput 20, kesto n. 2 h 15 min väliaikoineen ikärajasuositus K-15 Veeran kammari pe klo 13 ja 19 la klo 13 ke klo 19 la klo 19 Hulvatonta ironiaa ikääntymisestä riksteattern Dödsdansen & Vi har det bra Ohjaus: Dritëro Kasapi Teatterikiertue saapuu Lappeenrantaan. Kaksi pienoisnäytelmää ruotsin kielellä, jotka molemmat tekstitetty suomeksi. tontut Suutareina Ohjaus: Pekka Laasonen Veeran kammari to klo 10 pe klo 10 ti klo 10 ke klo 10 to klo 18 pe klo 18 Liput: aikuiset 12, lapset ja ryhmät 10 Uudenvuoden show Ma klo 19 Jukola-sali Liput: kaikki liput 15 paitsi alle 16-vuotiaat lapset 10 Hauskanpitoa teatterissa Uudenvuoden kunniaksi Ma klo 19 Jukola-sali Liput 15, kesto n. 2 h 30 min (sis. väliajan) Tule ja päivitä samalla ruotsinkielen taitosi Esitys sopii kaikille yli 3-vuotiaille. Grimmin kansansatu nyt näytelmänä kaikille lapsille ja lapsenmielisille Lappeenrannan kaupungin asukaslehti ilmestyy kolme kertaa vuodessa ja jaetaan kaikkiin talouksiin Lappeenrannassa. ilmestyy myös internetissä 4. vuosikerta issn-l issn Painos Päätoimittaja Viestintäjohtaja Alina Kujansivu Tuottaja Mervi Palonen (MP) puh Liikuntakalenteri Aija Rautio Tapahtumakalenteri Sirpa Tallqvist Ulkoasu ja taitto Mediakolmio Oy Kansikuva Raimo Suomela Seuraava lehti ilmestyy tammikuussa 2013.

MENNÄÄN BUSSILLA. Aja ilmaiseksi paikallisliikenteessä

MENNÄÄN BUSSILLA. Aja ilmaiseksi paikallisliikenteessä MENNÄÄN BUSSILLA Aja ilmaiseksi paikallisliikenteessä Tapahtuman logo Kansainvälinen autoton päivä Tapahtuma on ajoitettu kansainväliseen autottomaan päivään. Kansainvälistä autotonta päivää vietetään

Lisätiedot

VALITSE LUKIO-OPINNOT

VALITSE LUKIO-OPINNOT VALITSE LUKIO-OPINNOT OVI MAHDOLLISUUKSIEN MAAILMAAN. Lukio on tärkeä ponnahduslauta tulevaisuuteesi. Se tarjoaa Sinulle hyvät valmiudet ja suoran väylän eri alojen jatko-opintoihin sekä lisäaikaa tulevaisuutesi

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

a P ep t e er us TAITEEN PERUSOPETUS 2012-2013 Ähtärissä kuvataide musiikki käsityö tanssi

a P ep t e er us TAITEEN PERUSOPETUS 2012-2013 Ähtärissä kuvataide musiikki käsityö tanssi T a TI e P n o e er us u S ep t TAITEEN PERUSOPETUS 2012-2013 Ähtärissä kuvataide musiikki käsityö tanssi Hän ei tiennyt ettei sitä pysty kukaan tekemään. Niinpä hän meni ja teki sen. Hei koululaisen kotiväki!

Lisätiedot

Hissi omaan taloyhtiöön mitä mahdollisuuksia avustuksiin. 31.3.2015 Eeva-Liisa Anttila

Hissi omaan taloyhtiöön mitä mahdollisuuksia avustuksiin. 31.3.2015 Eeva-Liisa Anttila Hissi omaan taloyhtiöön mitä mahdollisuuksia avustuksiin 31.3.2015 Eeva-Liisa Anttila Asunto-osakeyhtiölaki 1.7.2010 Hissihankkeesta päätetään aina yhtiökokouksessa! Hissipäätökseen riittää enemmistöpäätös

Lisätiedot

Ohje hissin rakentamisavustuksen ja muun liikkumisesteen poistamista koskevan avustuksen hakemiseen, myöntämiseen ja maksamiseen 2012

Ohje hissin rakentamisavustuksen ja muun liikkumisesteen poistamista koskevan avustuksen hakemiseen, myöntämiseen ja maksamiseen 2012 Ohje hissin rakentamisavustuksen ja muun liikkumisesteen poistamista koskevan avustuksen hakemiseen, myöntämiseen ja maksamiseen 2012 6.2.2012 Sisällys 1 UUDEN HISSIN RAKENTAMINEN 3 1.1 Avustuksen kohde,

Lisätiedot

Esteettömyys ja hissiseminaari. Kotka 27.10.2015. Hankepäällikkö Tapio Kallioinen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

Esteettömyys ja hissiseminaari. Kotka 27.10.2015. Hankepäällikkö Tapio Kallioinen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Esteettömyys ja hissiseminaari Kotka 27.10.2015 Hankepäällikkö Tapio Kallioinen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 HISSI ESTEETÖN

Lisätiedot

D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E

D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E Draamatyöpajassa ryhmä ideoi ja tuottaa synopsiksen pohjalta musiikkiteatteriesityksen käsikirjoituksen. Käsikirjoitus

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU Toiminnallinen esiopetus on: Toiminnallinen esiopetus on tekemällä oppimista. Vahvistaa vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, sekä

Lisätiedot

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 1. Perustiedot a) Ikä 12 vuotta 67 % 6 13 vuotta 33 % 3 b) Kuinka monetta vuotta olet oppilaana kuvataidekoulussa? 1. vuotta 22 % 2 3. vuotta 11 % 1 4. vuotta

Lisätiedot

Näytesivut. 100 ja 1 kysymystä putkiremontista

Näytesivut. 100 ja 1 kysymystä putkiremontista 18 Asuminen on Suomessa kallista. Asunto-osakkeen ostaminen on monelle elämän suurin yksittäinen hankinta, ja oma koti on jokaiselle hyvin tärkeä. Lisäksi taloyhtiön korjaushankkeet ovat kalliita, erityisesti

Lisätiedot

Joukkoliikenteen viestintä- ja markkinointisuunnitelma

Joukkoliikenteen viestintä- ja markkinointisuunnitelma Joukkoliikenteen viestintä- ja markkinointisuunnitelma Taustaa Lappeenrannan paikallisliikenteen järjestämisvastuu siirtyy 1.5.2014 Lappeenrannan kaupungille, joka ostaa kilpailutetun sopimuksen perusteella

Lisätiedot

TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS

TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS Mitä taiteen perusopetus on? Koulutuksen järjestäminen Taiteen perusopetuksen lainsäädäntö

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

ASKOLAN KUVATAIDEKOULU

ASKOLAN KUVATAIDEKOULU Vanhemmille ASKOLAN KUVATAIDEKOULU Askolan kuvataidekoulu on perustettu vuonna 1992. Koulun ylläpitäjänä toimii Askolan kuvataidekoulun kannatusyhdistys ry. Koulu on antanut taiteen perusopetusta syksystä

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Hissi esteetön Suomi 2017 Jälkiasennushissien rakentamisen määrän kaksinkertaistaminen

Hissi esteetön Suomi 2017 Jälkiasennushissien rakentamisen määrän kaksinkertaistaminen Hissi esteetön Suomi 2017 Jälkiasennushissien rakentamisen määrän kaksinkertaistaminen Valtakunnallinen hissiseminaari 9.5.2012 Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Kehittämispäällikkö, arkkitehti Vesa Ijäs

Lisätiedot

Hissi vanhaan taloon 1.4.2014. www.hel.fi/hissiprojekti 1

Hissi vanhaan taloon 1.4.2014. www.hel.fi/hissiprojekti 1 Hissi vanhaan taloon 1.4.2014 www.hel.fi/hissiprojekti 1 Helsingin kaupunki Talous- ja suunnitteluosasto PL 20 (Aleksanterinkatu 24) 00099 Helsingin kaupunki Simo Merilä Hissiasiamies Puhelin: (09) 310

Lisätiedot

TEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä

TEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä 1 TEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä Teatteri-ilmaisun ohjaajat Riku Laakkonen & Arttu Haapalainen 2 SOPIMUSVUORI RY Sosiaalipsykiatrisia

Lisätiedot

TAITEEN PERUSOPETUS. Kuvataidekoulu. 110300 KUVATAITEEN PERUSTEET 1 (60 t)

TAITEEN PERUSOPETUS. Kuvataidekoulu. 110300 KUVATAITEEN PERUSTEET 1 (60 t) TAITEEN PERUSOPETUS 42 Taiteen perusopetus alkaa kansalaisopistossa viikolla 36. Katso ilmoittautumisohjeet oppaan takakannesta. Taiteen perusopetuksessa opiskelevilla sisaruksilla on oikeus sisaralennukseen.

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Hissi esteetön Suomi 2017 Jälkiasennushissien rakentamisen määrän kaksinkertaistaminen

Hissi esteetön Suomi 2017 Jälkiasennushissien rakentamisen määrän kaksinkertaistaminen Hissi esteetön Suomi 2017 Jälkiasennushissien rakentamisen määrän kaksinkertaistaminen Lahti 22.8.2012 Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Kehittämispäällikkö, arkkitehti Vesa Ijäs Osaamiskeskusohjelma 2007

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Ehdotus Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan: Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri

Ehdotus Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan: Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri Ehdotus Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan: Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri tuo esille lapset ja nuoret taiteen tekijöinä Ohjelmaidea, tarkoitus ja kohderyhmät

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Kuvallinen viikkotiedote. Mitä se tarkoittaa?

Kuvallinen viikkotiedote. Mitä se tarkoittaa? Kuvallinen viikkotiedote Mitä se tarkoittaa? Taustaa Työskentelen Ammattiopisto Luovin Liperin yksikössä. Olen tehnyt työtä erityisopettajana ja kotitalousopettajana kehitysvammaisten nuorten ja aikuisten

Lisätiedot

Kasvatustieteen tohtori Tuomo Laitila

Kasvatustieteen tohtori Tuomo Laitila Kasvatustieteen tohtori Tuomo Laitila Suomen koulutusjärjestelmä Yliopistot Ammattikorkeakoulu t ikä 14 16 ikä 7 13 6 Perusopetuksen (7 16 vuotiaat) opetussuunnitelmaa uudistetaan. Taito ja taideaineille

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn PÄÄTTÖTYÖOPAS SISÄLLYSLUETTELO Mikä on päättötyö... 1 Päättötyö ja päättötodistus... 2 Milloin päättötyön voi suorittaa... 3 Miten päättötyö suoritetaan... 4 Portfolio... 5 Näitä asioita voisit portfoliossasi

Lisätiedot

METSOKANKAAN KOULU PATAMÄESSÄ. Lukuvuosi 2015-16

METSOKANKAAN KOULU PATAMÄESSÄ. Lukuvuosi 2015-16 METSOKANKAAN KOULU PATAMÄESSÄ Lukuvuosi 2015-16 Luokat ja henkilökunta Ensi lukuvuoden 4A ja 4B 5ABCDE laaja-alainen erityisopettaja Päivi Juustila englannin ja saksan opettaja teknisen työn opettaja koulunkäynnin

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Tähän mikä tahansa kuva Kata, laitatko kaikki Etusivun kuvat valmiiksi!

Tähän mikä tahansa kuva Kata, laitatko kaikki Etusivun kuvat valmiiksi! Tähän mikä tahansa kuva Kata, laitatko kaikki Etusivun kuvat valmiiksi! KOULURUOKA-AGENTIT: OPPILAAT MUKAAN KEHITTÄMÄÄN KOULURUOKAILUA 3.11.2015 ATERIA 2015 MINTTU VIRKKI, RUOKATIETO YHDISTYS RY. MENUSSAMME

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Hissillä kotiin Valtakunnallinen hissiseminaari, 8.5.2014, Lahti Ohjelmapäällikkö, FT Sari Hosionaho, ympäristöministeriö Ikääntyminen koskettaa yhteiskuntaa

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Lasten luovuuden rohkaisu ja tarinallisuuden merkitys siinä kuvataideopettajan silmin

Lasten luovuuden rohkaisu ja tarinallisuuden merkitys siinä kuvataideopettajan silmin Lasten luovuuden rohkaisu ja tarinallisuuden merkitys siinä kuvataideopettajan silmin Vattumadon talo päiväkotiprojekti eskareille Valoveistos ja Varjoteatteri Merja Isomaa-James, Tuija Mettinen LÄHTÖTILANNE

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Hissi- ja esteettömyysavustusohje

Hissi- ja esteettömyysavustusohje Hissi- ja esteettömyysavustusohje 2015 30.1.2015 Hakuohje koskee avustuksia: - hissin jälkiasennukseen (hissiavustus) - liikkumisesteen poistamiseen (esteettömyysavustus) Sisällys 1 MÄÄRÄRAHAT SEKÄ SOVELLETTAVAT

Lisätiedot

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 1 Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 Taiteen perusopetus, lasten tanssi- ja balettiopetus Yleinen oppimäärä Limingan kunta Sivistyslautakunta Voimassa 1.8.2012 alkaen 2 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

KOKKOLAN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUN TYÖPAJAOPINNOT

KOKKOLAN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUN TYÖPAJAOPINNOT TYÖPAJAT 2016-2017 KOKKOLAN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUN TYÖPAJAOPINNOT Työpajaopinnot ovat opetussuunnitelman mukaisia syventäviä opintoja. Työpajaopinnot on tarkoitettu ensisijaisesti perusopinnot

Lisätiedot

Joustavaa perusopetusta Kouvolassa

Joustavaa perusopetusta Kouvolassa Joustavaa perusopetusta Kouvolassa Kuntamarkkinat 10.9.2009 Teija Toppila Rehtori / aluerehtori Esiintyjä 1 Opetuksen tulee edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden edellytyksiä

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu

Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu Pähkinätie 6 01710 Vantaa Puh. (09) 530 1100 muskari.musike@kolumbus.fi www.kolumbus.fi/muskari.musike Hämeenkylän musiikkileikkikoulun

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 Mun talous -hanke teetti toukokuussa 2014 kyselyn porilaisilla toisen asteen opiskelijoilla (vuonna -96 syntyneille). Kyselyyn vastasi sata

Lisätiedot

Kissaihmisten oma kahvila!

Kissaihmisten oma kahvila! Kissaihmisten oma kahvila! Teksti ja kuvat: Annika Pitkänen Jo ulkopuolelta voi huomata, ettei tamperelainen Purnauskis ole mikä tahansa kahvila. Ikkunalaudalla istuu kissa katselemassa uteliaana ohikulkevia

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Yrityskylä-opintokokonaisuus sisältää opettajien koulutuksen,

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Hissin rakentamis- ja esteettömyysavustusohje 2014

Hissin rakentamis- ja esteettömyysavustusohje 2014 Hissin rakentamis- ja esteettömyysavustusohje 2014 21.1.2014 Sisällys 1 MÄÄRÄRAHAT SEKÄ SOVELLETTAVAT SÄÄNNÖKSET JA OHJEET... 3 2 UUDEN HISSIN RAKENTAMINEN... 3 2.1 Avustuksen kohde, saaja ja myöntäjä...

Lisätiedot

Perustiedot - Kaikki -

Perustiedot - Kaikki - KMO 13+ RTF Report - luotu 27.05.2015 15:22 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet final 13+ 73 40 23 Yhteensä 73 40 23 Perustiedot 1. Ikäni on (39) Ikäni on 2. Olen ollut oppilaana (36) Olen ollut oppilaana

Lisätiedot

Perustiedot - Kaikki -

Perustiedot - Kaikki - KMO 9 12-vuotiaille RTF Report - luotu 01.04.2015 14:54 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet Käpylä 9 12-vuotiaat 87 44 31 Yhteensä 87 44 31 Perustiedot 1. Ikäni on (44) (EOS: 0) Ikäni on 2. Olen ollut

Lisätiedot

HISSIAVUSTUKSET - nyt ja jatkossa -

HISSIAVUSTUKSET - nyt ja jatkossa - HISSIAVUSTUKSET - nyt ja jatkossa - Hanna Koskela/ARA johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Valtuutettu Väyrysen ym. valtuutettujen aloite koskien koululaisten bussimatkoja

Valtuutettu Väyrysen ym. valtuutettujen aloite koskien koululaisten bussimatkoja Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 408/08.01.00/2015 47 Valtuutettu Väyrysen ym. valtuutettujen aloite koskien koululaisten bussimatkoja historia Kaupunginvaltuusto 20.10.2008 156 Valtuutettu Heikki

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

Fazer Food Services Kouluruokatutkimus 2015

Fazer Food Services Kouluruokatutkimus 2015 1 Fazer Food Services Kouluruokatutkimus 2015 Tutkimuksen tavoite ja toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, minkälaista kouluruokailua lapset eri puolella Suomea ja eri ikäryhmissä toivovat. Miten

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

HISSIAVUSTUKSET Hissillä mukavuutta ja arvoa asukkaille

HISSIAVUSTUKSET Hissillä mukavuutta ja arvoa asukkaille HISSIAVUSTUKSET Hissillä mukavuutta ja arvoa asukkaille Hanna Koskela/ARA johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Asumisen rahoitus-

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Nuoret palveluiden käyttäjinä Itä- Suomessa

Nuoret palveluiden käyttäjinä Itä- Suomessa Nuoret palveluiden käyttäjinä Itä- Suomessa Jussi Ronkainen Juvenia nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Mikkelin ammattikorkeakoulu Itä-Suomen nuorisopuntari Verkkokysely 15-25 vuotiaille nuorille

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 10.8.2010 4.6.2011

ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 10.8.2010 4.6.2011 ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 10.8.2010 4.6.2011 Sivistyslautakunta 15.6.2010 SISÄLTÖ ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUODELLE

Lisätiedot

Tapiolan lukio. Opi ihmisestä. Opi elämästä. Opi maailmasta. Keskustele ja kyseenalaista.

Tapiolan lukio. Opi ihmisestä. Opi elämästä. Opi maailmasta. Keskustele ja kyseenalaista. Opi ihmisestä. Opi elämästä. Opi maailmasta. Keskustele ja kyseenalaista. Tapiolan lukio tarjoaa laajan sivistyspohjan sekä pitkän kulttuuritradition, jossa tiede ja taide kukoistavat. Suuren lukion laaja

Lisätiedot

Uudistuva kylä kaupungissa

Uudistuva kylä kaupungissa Uudistuva kylä kaupungissa Uudistuva kylä kaupungissa hankkeessa etsitään uusia tapoja lasten ja nuorten palveluiden kehittämiseen käyttäjälähtöisesti ja perinteisiä sektorirajoja rohkeasti ylittäen. Pilottialueina

Lisätiedot

3/2014. Tietoa lukijoista

3/2014. Tietoa lukijoista 3/2014 Tietoa lukijoista Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden, Suomen 2. luetuimman päivälehden, kuukausiliite. Se on maaseudulla asuvalle ihmiselle tehty aikakauslehti. Lehti on onnistunut tehtävässään ja

Lisätiedot

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 KOULUTTAJAN MERKITYS Tiedän omaavani taidot, joita ohjaamiseen tarvitaan

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN MUSIIKKIOPISTO. Perusopetus

KIRKKONUMMEN MUSIIKKIOPISTO. Perusopetus 1 KIRKKONUMMEN MUSIIKKIOPISTO Kirkkonummen musiikkiopisto on kaksikielinen kunnallinen musiikkioppilaitos, joka antaa opetusta kirkkonummelaisille ja siuntiolaisille lapsille ja nuorille. Musiikkiopistossa

Lisätiedot

MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN

MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN OPISKELIJAELÄMÄÄ UUDENMAAN INSINÖÖRIOPISKELIJAT UIO RY Onnittelut opiskelupaikasta! Aloittavien opiskelijoiden infossa kannattaa käväistä Opiskelun ei

Lisätiedot

Miten liikkuminen näkyy Helsingin varhaiskasvatuksen strategisissa linjauksissa?

Miten liikkuminen näkyy Helsingin varhaiskasvatuksen strategisissa linjauksissa? Miten liikkuminen näkyy Helsingin varhaiskasvatuksen strategisissa linjauksissa? Strategia => viraston tuloskortti => alueen toimintasuunnitelma Sanoista tekoihin Onko tuloskortin kirjaus näkynyt toimintana

Lisätiedot

Otos 1. Otoksen sisältö:

Otos 1. Otoksen sisältö: Tekijät: Hanne Cojoc, Projektipäällikkö, Hyvinvointiteknologia Taneli Kaalikoski, Projektityöntekijä, Apuvälinetekniikka Laura Kosonen, Projektityöntekijä, Vanhustyö Eija Tapionlinna, Kontaktivastaava,

Lisätiedot

SURF IDEA BOOK 2013. www.surfaces.fi YOUR IDEA. OUR SURFACES.

SURF IDEA BOOK 2013. www.surfaces.fi YOUR IDEA. OUR SURFACES. SURF IDEA BOOK 2013 Arkkitehti: Ota yhteyttä saat 15 itunes App Store -lahjakortin käytettäväksi iphone ja ipad -applikaatioihin! Linkki sisällä 1 2 Vapaus keskittyä arkkitehtuurin suunnitteluun Puucomp

Lisätiedot

Vastuuta ja valikoimaa

Vastuuta ja valikoimaa interventio Vastuuta ja valikoimaa Keinoja nuorten ruokailuympäristön kehittämiseen ETM Sini Garam Leipätiedotus ry 2.12.2008 Lapsista terveitä aikuisia ravitsemusta parantamalla julkisen ja yksityisen

Lisätiedot

SUJUVAA ARKEA MYÖS HUOMENNA

SUJUVAA ARKEA MYÖS HUOMENNA SUJUVAA ARKEA MYÖS HUOMENNA Toimivuutta ja turvallisuutta asumiseen helposti poistettavat esteet seminaari Hyvä Ikä messut, Tampere 25.9.2014, ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho, FT IKÄÄNTYNYT HALUAA ASUA:

Lisätiedot

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA 28 Töissä Ollaan kuin kotona Sairaanhoitaja Anja Halonen irrottautui hallinnollisista töistä ja perusti kotiinsa ikäihmisten perhehoitopaikan. Vain yksi asia on kaduttanut: ettei aloittanut aikaisemmin.

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari

Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari Power Park 14.4.2010 Valtakunnallinen vapaan sivistystyön kehittämisohjelma 2008 2012 Vapaan sivistystyön tarkoituksena on järjestää elinikäisen oppimisen periaatteen

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

Jyväskylän ammattikorkeakoulun HARJOITUSMUSIIKKIOPISTO

Jyväskylän ammattikorkeakoulun HARJOITUSMUSIIKKIOPISTO Jyväskylän ammattikorkeakoulun HARJOITUSMUSIIKKIOPISTO Opas oppilaille, opetusharjoittelijoille ja ohjaaville opettajille 2014-2015 Sisällys YLEISTÄ TIETOA HARJOITUSMUSIIKKIOPISTOSTA HAKU VALINTAPERUSTEET

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan O Diakon linjaus opiskelijan yhteiskunnasta ja korkeakoulusta. Tässä ohjelmassa linjataan

Lisätiedot

Lapset Hittivideon tekijöinä - menetelmä musiikkivideoiden tekemiseen koululuokassa

Lapset Hittivideon tekijöinä - menetelmä musiikkivideoiden tekemiseen koululuokassa Lapset Hittivideon tekijöinä - menetelmä musiikkivideoiden tekemiseen koululuokassa Antti Haaranen, Valveen elokuvakoulu 18.11.2010 GRAFIIKKA: HENNA TOPPI Hittivideo lyhyesti - Elokuva- ja mediakasvatuksen

Lisätiedot

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Monet vastavalmistuneista hakeutuvat jatko-opintoihin Studentumin tutkimus nuorten hakeutumisesta koulutukseen keväällä

Lisätiedot

LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA

LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA Suomen Lasten Parlamentti Me olemme Suomen Lasten Parlamentin hallituksesta. 9-13 -vuotiaat lapset ympäri Suomea vaikuttavat joka viikko sellaisissa asioissa, jotka itse kokevat

Lisätiedot

BALLET KAUKAMETSÄ. Kainuun musiikkiopiston tanssiosaston opinto- opas 2015-2016

BALLET KAUKAMETSÄ. Kainuun musiikkiopiston tanssiosaston opinto- opas 2015-2016 BALLET KAUKAMETSÄ Kainuun musiikkiopiston tanssiosaston opinto- opas 2015-2016 Kuvat: Natalia Hoskio, Anni Kääriäinen, Valeria Andreeva KAINUUN MUSIIKKIOPISTON BALLET KAUKAMETSÄ Ballet Kaukametsä antaa

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus 24. 25.8.2010 Koska ruoka on tärkeä osa inhimillistä elämää, aloitettiin KEKE-tapahtuma perinteiseen tapaan ruokailemalla kunnolla. Ruokailun jälkeen olikin vuorossa tiukka työskentelyrupeama, joka kesti

Lisätiedot

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille 1. Vastaajan tiedot / Taustamuuttujaosio Vastaajaa koskeva tieto 1.1. sukupuoli mies nainen 1.2. ikä alle 20 vuotta 20 30 vuotta 31 40 vuotta yli 40 vuotta 1.3.

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Elinikäisten oppijoiden & osaajien sekä palveluntarjoajien tavoitteellinen kohtaamispaikka. Kuudes Kerros

Elinikäisten oppijoiden & osaajien sekä palveluntarjoajien tavoitteellinen kohtaamispaikka. Kuudes Kerros Elinikäisten oppijoiden & osaajien sekä palveluntarjoajien tavoitteellinen kohtaamispaikka. Ilmiö & ongelma Suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle parempikuntoisina kuin koskaan aiemmin. Myös muut aktiivisen

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella Sanomalehtiviikko KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. -luokkalaisille Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella MA Tänään katsomme ja kuuntelemme sanomalehteä. 1. Paljonko sanomalehti

Lisätiedot

Ruoan hinta vs. asiakasvaatimukset. Miten selviämme tulevaisuuden haasteista? 6.11.2012 Elina Särmälä, ruokapalvelujohtaja Saimaan Tukipalvelut Oy

Ruoan hinta vs. asiakasvaatimukset. Miten selviämme tulevaisuuden haasteista? 6.11.2012 Elina Särmälä, ruokapalvelujohtaja Saimaan Tukipalvelut Oy Ruoan hinta vs. asiakasvaatimukset. Miten selviämme tulevaisuuden haasteista? 6.11.2012 Elina Särmälä, ruokapalvelujohtaja Saimaan Tukipalvelut Oy Saimaan Tukipalvelut Oy Saimaan Tukipalvelut Oy aloitti

Lisätiedot

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32

Lisätiedot

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka MAOL 17.11.2012 Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013 2014 2015 2016 Esi-, 2017 perus- ja lisäopetuksen opsin perusteet

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Karakallion koulun pajassa

Karakallion koulun pajassa n pajassa kuvataideopettaja Hanna Saarinen 2009 Tavoitteet - Koulu on oppilaita varten - Vastuu - Luovuus ja itseluottamus Mitä sinä tekisit täällä? oppilaan arki Aulassa on tunnelmaa Hankkeemme osat

Lisätiedot