Julkaisija: Rinnekoti-Säätiö, Rinnetuki r.y. 3/2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Julkaisija: Rinnekoti-Säätiö, Rinnetuki r.y. 3/2013"

Transkriptio

1 Julkaisija: Rinnekoti-Säätiö, Rinnetuki r.y. 3/2013

2 Pääkirjoitus OIKEUS TYÖHÖN Aikainen lintu madon nappaa, mutta vasta toinen hiiri saa juuston. [Kannattaa toimia nopeasti, mutta ahneus kostautuu. Suomalainen sananlasku.] Hyvinvoinnin eräänä perustana on työ. Työ tuo elämään ryhtiä ja tavoitteita, ihmissuhteita ja mielekkyyttä. On hienoa olla tarpeellinen. On hienoa nähdä kättensä jälki. Työn yhteiskunnallista merkitystä ei voida laskea ainoastaan verotuloina eikä sen merkitys yksilölle ole ainoastaan palkkatulo. Työ tuo elämään mielekkyyttä ja se on yhteisöllisyyden kivijalka. Mitä on työ? Työssä toimitaan tietty ajanjakso ja täytetään tehtävän vaatimat laadulliset ja määrälliset vaatimukset. Työssä on tavoite, joka pyritään saavuttamaan. Rinnekoti-Säätiön työtoiminta on tavoitteellista: ylläpidetään toimintakykyä, edistetään yhteiskunnallista sopeutumista tai edetään työtehtävissä. Työtoiminnan sisältö rakentuu asiakkaan toiveiden, kykyjen ja tavoitteiden pohjalta. Työvuosien aikana voidaan kokeilla eri työtehtäviä, jotta se mieluisin löytyisi. Espoossa Rinnekoti tarjoaa työtoimintaa mm. puutarhalta, metsätyöryhmästä, autoryhmästä, kutomosta, nettipajalta ja verstaalta (s ). Helsingissä työtoimintaa on tarjolla Kornetin ja Kipparin toimintakeskuksissa Pitäjänmäellä ja Itä-Helsingissä Meripihkan toimintakeskuksessa (s. 20). Parhaimmillaan työtoiminta johtaa työhönvalmennukseen ja työkokeiluun, jolloin harjoitellaan asiakkaan työelämäntaitoja ja työtä arvioidaan työpaikoilla Yhteisesti ja kansainvälisesti linjattu tavoite on vammaisten oikeus työhön eli toimintamalli, jossa korostetaan osallisuutta, täysivaltaisuutta sekä niiden toteutumiseksi tarvittavaa tukea. On kysymys kyvykkyyden tukemisesta. Työtön akateemisesti koulutettu on turha asettaa vastaan avustavia tehtäviä etsivän kehitysvammaisen kanssa. Työn yhteiskunnallinen merkitys on etsittävä ja löydettävä uudelleen suuren sektorin kentässä. Rinnekoti-Säätiön työtoiminnan ja työhönvalmennuksen palveluja esitellään tässä Rinneviestin numerossa laajasti. Työtoiminnan metsätyöryhmä työskentelee Rinnekoti-Säätiön metsissä metsätalousinsinööri Pekka Lavonsalon ohjauksessa (s. 14). Special Olympics -mitalisti Mika Miettinen on aloittanut työt Valintatalossa (s. 4). Mika on edennyt Rinnekodin työvalmennuksen tukemana palkkatöihin. Riitta-Liisa Laine kulkee Kiikkaistentien asumisyksiköstä työpaikalleen Masajo:n toimistoon, hän käy töissä kerran viikossa Rinnekodin työhönvalmennuksen tukemana (s. 6). Rinnekoti tulee vahvasti myös työnantajia vastaan uuden Lakiston Palvelut Oy:n toiminnan kautta (s. 11). Työnantajayhteistyö on avainasemassa kehitysvammaisten työllistymisessä. Rinnekodin työhönvalmentajat tukevat sekä työnantajaa että työntekijää. Intensiivivaiheessa työhönvalmentaja on tarvittaessa läsnä työpaikalla koko ajan, työtehtävien tutuksi tullessa aina vähenevässä määrin kunnes avun tarvetta ei enää ole. Työn tulee olla taitoja vastaavaa: ei liian helppoa eikä liian vaikeaa! Mm. työtaitojen arviointimenetelmiä kehitetään Rinnekodissa paraikaa Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittamassa Taidoista työpoluiksi -kehittämishankkeessa (s. 10). Paras työnteon avittaja on ihmisten henkilökohtainen into. Motivaatio ja mielekkyys tuovat työnteolle siivet selkään ja nostavat elämän laatua ja hyvinvointia. Ilman töitä ei voi myöskään päästä lomalle, kuten Peppi Pitkätossu totesi kouluun halutessaan. Elina Airikkala 2 Rinneviesti 3/2013

3 Sisältö 3/2013 Pääkirjoitus...2 Taidoista 10 Kansikuvataiteilija työpoluiksi Antti Savolaisen esittely Mika on töissä Valintatalossa Riitta-Liisa sai Masajosta töitä... 6 Missä ollaan, minne mennään?... 8 Kehitysvammalääketiede: Aivot, epilepsia & mieli symposiumi... 9 Lakiston Palvelut Oy ja Rinnepulla Työtoiminta ja työhönvalmennus Työ- ja päivätoiminnan palvelut Metsäryhmä esittäytyy Kie-Ku ja Verstas esittäytyvät Kutomo ja Autoryhmä esittäytyvät Nettipaja esittäytyvät Puutarha esittäytyy Kornetti, Meripihka ja Kippari esittäytyvät Jannen kolumni Kirjavinkki: Voimauttava vuorovaikutus Papin posti Kansikuvataiteilija Syksy-maalauksessani käytin lämpimiä värejä sekä kylmiä sävyjä, hain kontrastia taustan ja puiden lehvästön välille ja sommitelmaan. Sain idean teokseeni luonnosta, luonto inspiroi minua työskentelyssäni. Antti Antti Savolainen Syksy, 2012, akryyli, 81x100cm Antti Savolainen on valmistunut Kaarisillan Taide- ja Toimintakeskuksesta vuonna 2013 kuva-artesaaniksi. Antti jatkaa taiteellista työskentelyään Kaarisillassa. Antti itse kertoo nauttivansa luonnostelusta ja erityisesti maalaamisesta, sarjakuva kiinnostaa häntä myös. Päätoimittaja Elina Airikkala, , Ulkoasu ja taitto Lisa Saloranta, Kansikuvan akryylimaalaus Antti Savolainen Rinneviesti toimitusneuvosto Markus Kaski pj., Elina Airikkala, Nina Bjelogrlic-Laakso, Sirpa Granö, Marjo Kinnunen-Kakko, Leila Paavola, Heidi Talja ja Leena Toivanen Rinneviestin tilaus / osoitteenmuutokset Rinnetuki r.y.:n jäsenten osoitteenmuutokset Sinikka Niemi, Julkaisija Rinnekoti-Säätiö ja Rinnetuki r.y. Painopaikka Aldus Painos kpl 53. vuosikerta Rinneviesti 3/2013 3

4 Ihmiset Mika on töissä Valintatalossa Teksti ja kuvat Elina Airikkala M Mika hyllyttää Valintatalossa tuotteita ahkerasti ja täsmällisesti. Hän saa myös koko ajan uusia kaupan tehtäviä. Mikan vastuualue kasvaa myymäläpäällikkö Jari Vilmusen valvoessa töiden edistymistä. Asiakaspalvelijana Mika on esimerkillinen, hän ottaa heti katsekontaktin ja hänen käytöksensä on lämmintä ja ystävällistä. Luottamus on A ja O kuvaa Mika uutta työsuhdettaan. Mikan työhönvalmentajana toimii Rinnekodin Henna-Marita Kallio. Kalajärven Valintatalossa hänen työpaikkaohjaajansa on myymäläpäällikkö Jari Vilmunen. Kalajärven Valintatalossa Mika työskentelee kerran viikossa, Askiston Valintatalossa kolmesti viikossa. Mikan yhteistyötaitoja, tarkkuutta ja luotettavuutta kiitellään. Kaupan alalla Mika on työskennellyt jo noin kolme vuotta, pohjakoulutuksena hänellä on autoalan peruskoulutus sekä koti- ja laitoshuollon perustutkinto. Asiakaspalvelu tuntuu kuitenkin olevan Mikalle kaikkein luontaisin ala. Ihmisen kohtaamisessa Mika on aivan omaa luokkaansa. Myyntipäällikkö Jori Lehtoranta haluaa luoda ihmisläheisen ja ihmistä kunnioittavan ilmapiiriin johtamiinsa lähikauppoihin. Ihmiset ovat samanarvoisia. Kaikkia ihmisiä tulee kunnioittaa. Lähimmäisenrakkaus saa tilaa ja ennakkoluulot kyytiä kun erilaiset ihmiset kohtaavat toisensa ja oppivat toisiltaan., kuvailee Jori Lehtoranta arvojaan. Jo pitkään kaupan alalla työskennelleenä hän huomaa ihmisten asenteiden suhteessa erilaisuuteen kehittyneen. On ehkä pikku hiljaa huomattu, että huonosti suomea puhuva työntekijä saattaa olla äärettömän ahkera ja nopea. Tai osatyökykyinen työntekijä voi omalla räätälöidyllä vastuualueellaan olla erittäin tarkka ja tunnollinen. Myyntipäällikkö Jori Lehtoranta korostaa myös Rinnekodin työhönvalmentajan merkitystä. Ilman Lähimmäisenrakkaus saa tilaa ja ennakkoluulot kyytiä kun erilaiset ihmiset kohtaavat toisensa ja oppivat toisiltaan. Henna-Marita Kalliota olisi Mikan työhönvalmennus kokonaan myymälänjohtajan harteilla ja hänen työajastaan pois. Kiireisinä työpäivinä asia voisi nousta kynnyskysymykseksi, ylimääräistä aikaa Mikan työhönvalmennukseen ei kaupassa välttämättä ole, vaikka tahtoa vielä löytyisikin. Henna-Marita on yhdyshenkilö, joka opastaa Mikaa uusiin tehtäviin perehdyttäessä. Työhönvalmentaja hoitaa myös kolmikantakeskustelut työpaikalla: työnantaja, työntekijä ja työhönvalmentaja keskustelevat yhdessä kaikkien työasioiden selvittämiseksi. Henna-Marita haluaa painottaa matalan kynnyksen uutisrajaa. Kaikki pienimmätkin mahdolliset ongelmakohdat pyritään selvittämään ennen kuin niistä ehtii kasvaa mitään suurempaa. Työhönvalmentaja auttaa Mikaa myös eläkkeen ja palkan yhteensovittamisessa, hän laskee saavutetut ja menetetyt etuudet siten, että Mikalle tilanne hahmottuu selkeästi. Työhönvalmentaja hakee myös työnantajalle palkkatukea. Koska Mika on Special Olympics mitalisti, on myymäläpäälliköiden kanssa Kalajärvellä ja Askistossa jo ennakkoon sovittu mahdollisuus osallistua arvokisoihin. Mika tulee töihin bussilla ja hän noudattaa tarkasti aikatauluja. Poissaoloja ei ole muuten kuin lääkärintodistusta vastaan, painottaa Mika omaa panostaan. Asiakaspalautettakin on Mikasta annettu. Askiston Valintatalossa kävi eräänä ruuhkaisena joulun ajan iltapäivänä niin, että jonot vain kasvoivat. Kun sitten maksupäätteissäkin oli joitain häiriöitä, alkoi tunnelma kaupassa kiristyä. Mika aisti raskaan ilmapiirin ja tuli apuun. Hyväntuulinen ja ystävällinen Mika alkoi jutella jonossa seisovien ärtyneiden ihmisten kanssa niin, että tilanne suli. Iltapäivän jälkeen asiakaspalaute oli ylistävää. Työkavereista puhumattakaan. 4 Rinneviesti 3/2013

5 Ihmiset Rinneviesti 3/2013 5

6 Ihmiset Riitta-Liisa sai MASAJOsta töitä Teksti ja kuvat Elina Airikkala R Riitta-Liisa on aloittanut työkokeilun Klaukkalassa Masajon toimistossa. Masajo maahantuo Boliviasta Intiaanisokeri -täysruokosokeria, Ruususuola -kristallisuolaa ja soijapohjaista Jaksamisleipä -ohutleipää. Maahantuojana yritys pussittaa ja pakkaa tuotteitaan jälleenmyyntiin. Riitta-Liisa on nyt Masajon Klaukkalan toimipisteessä apuna kerran viikossa. Toimitusjohtaja Samuel Kuosmasen perhe muutti Boliviaan vuonna Samuel oli tuolloin 11-vuotias. Takaisin Suomeen perhe palasi Samuelin täysi-ikäistyessä. Luontaisten ja korkealaatuisten elintarvikkeiden tuotanto oli ollut perheen tähtäimessä jo pitkään. Suomeen palattua perheen äiti ja Samuelin sisko olivat jonkin aikaa töissä myös Rinnekodissa. Kun suolanäytteitten pussitukseen tarvittiin apua, Samuel Kuosmanen kääntyikin luontevasti Rinnekodin työhönvalmennuksen puoleen tarjoten yhteistyötä. Rinnekodilta löytyi ensin yksi henkilö työkokeiluun, joka kuitenkin piti parempana toista työpaikkaa. Riitta-Liisa pitää itseään onnekkaana. Ei kaikki tällaista mahdollisuutta saa toteaa Riitta-Liisa. Riitta-Liisan työkokeilu on vielä niin alussa, että Rinnekodin työhönvalmentaja Henna-Marita Kallio on toistaiseksi hänen kanssaan koko työpäivän klo joka perjantai. Työhön kuuluu eri työvaiheita eri työpisteillä ja helpottaakseen päivän hahmottumista Henna-Marita on laatinut työpaikan seinälle päiväkalenterin, jossa on kuva kulloisestakin suunnitellusta ja räätälöidystä työvaiheesta. Päiväkalenteriin on valokuvattu eri työvaiheita ja työpaikan työpaikkaohjaaja voi kalenterin avulla räätälöidä Riitta-Liisan työpäivän aina tarpeen mukaan. Kuvat auttavat myös kielimuurissa: työpaikkaohjaaja Juan Carlos puhuu ainoastaan espanjaa tai englantia. Työnantaja etsi luonnollisestikin hyvää ja ahkeraa työntekijää. Riitta-Liisa yrittää parhaansa vastata haasteeseen. Työkokeilun aikana sekä työntekijä että työnantaja tutustuvat toisiinsa ja molemmilla on mahdollisuus vapaasti muodostaa mielipiteensä tulevaisuuden suhteen. Tavoitteena on löytää molempia osapuolia tyydyttävä sopimus. Työtehtävät räätälöidään avotyön kautta pyrkimyksenä löytää tavallinen palkkatyö. Riitta-Liisan elämässä nämä räätälöidyt työtehtävät näkyvät jo monessa asiassa hänen arjessaan. Riitta-Liisa on nyt halunnut hankkia uusia, kauniin värisiä vaatteita ja hän on käynyt kampaajalla. Riitta-Liisa on päättänyt myös polkea pyörällä töihin. Ennen hän ei ajanut koskaan pyörää. Ennen hänestä ei myöskään koskaan saanut ottaa valokuvia. Työtehtävät räätälöidään avotyön kautta pyrkimyksenä löytää tavallinen palkkatyö. 6 Rinneviesti 3/2013

7 Ihmiset Juan Carlos on Riitta-Liisan työpaikkaohjaaja. Työntekijä, työhonvalmentaja ja työnantaja. Rinneviesti 3/2013 7

8 Tiede MISSÄ OLLAAN, MINNE MENNÄÄN? Aika ajoin on uskallettava kysyä rehellisen avoimesti Missä mennään, minne mennään?. Tätä kysymystä saapuu nyt syksyllä kanssamme pohtimaan kolme kansainvälistä, kehitysvammatutkimuksessa akateemisesti ansioitunutta erikoislääkäriä. Monia muuttoja ja muutoksia Kehitysvammaiset siirtyvät laitoksista uusiin asuntoloihin, työntekijät liikkuvat heidän mukanaan ja Rinnekotia pitkään menestyksekkäästi luotsannut johtaja-ylilääkäri Markus Kaski on jäämässä eläkkeelle uuden johtajan, sosiaalineuvos Markku Niemelän siirtyessä jatkamaan hänen työtään. Tämä kaikki vaikuttaa mitä suurimmassa määrin myös asiantuntijoiden työhön; kehitysvammaisten lähimmäistemme hyvä elämä kun on pystyttävä turvaamaan niin näinä muutoksen aikoina kuin niiden jälkeenkin. Vastauksia otsikon kysymykseen pohditaan marraskuussa Helsingissä pidettävässä Aivot, Epilepsia ja Mieli symposiumissa, jonka Rinnekodin asiantuntijapalvelut järjestävät yhdessä Suomen kehitysvammalääkäreiden yhdistyksen kanssa. Puhujiksi tilaisuuteen lupautuneet ulkomaiset vieraamme alustavat aihetta kertomalla haasteellisesta diagnostiikasta, kliinisiin tutkimuksiin liittyvistä sudenkuopista, nopeasti kehittyvän geenitutkimuksen tarjoamista hoitomahdollisuuksista ja moniammatillisen yhteistyön merkityksestä (ks. suomenkielinen ohjelma ohessa). Kolme huippuluennoitsijaa Pääluennoitsija, neurologian professori Amos Korczyn tulee Israelista, Tel Avivin yliopistosta, jossa hänen henkilökohtaiset tutkimusintressinsä kohdistuvat mm. Parkinsonin tautiin ja dementiaan. Lisäksi hän järjestää neurologian ja neuropsykiatrian alaan liittyviä kansainvälisiä konferensseja, joiden tiimoilta hän on ystävystynyt lukuisten eri puolilta maailmaa olevien tutkijoiden ja myös meidän tavallisten kliinikoiden kanssa. Allekirjoittaneeseen professori Amos Korczyn otti henkilökohtaisesti yhteyttä annettuani kriittistä palautetta järjestäjille vuonna 2007 Berliinissä pidetyn Controversies in Neurology (suom. Ristiriidat Neurologiassa) -konferenssin yhdestä sessiosta. Yhteistyömme alkoi tuolloin dementian diagnostiikkaan liittyvästä aihepiiristä ja on nyt allekirjoittaneen siirryttyä entiseltä Lääkelaitokselta Rinnekoti-Säätiön palvelukseen johtanut mm. tähän marraskuussa Suomen kehitysvammalääkäreille tarkoitetun koulutustilaisuuden järjestämiseen. Psykiatri Roger Banks työskentelee konsulttina Pohjois-Walesissa oppimisvaikeuksiin erikoistuneessa, Betsi Cadwaladr -yliopistoon kuuluvassa keskuksessa. Hän on puhunut jo vuosien ajan siitä, kuinka yhteistyötä eri ammattiryhmien välillä tulisi tiivistää kehitysvammaisten potilaiden monimuotoisia ongelmia hoidettaessa mm. kirjoittamalla alan lääketieteellisiin lehtiin (Advances in Psychiatric Treatment, 2008). Vuodesta 2012 alkaen hän on toiminut Euroopan kehitysvammalääkäreiden yhdistyksen puheenjohtajana. Neurologi Thomas Dorn on toiminut vuodesta 2001 alkaen vaikeahoitoista epilepsiaa sairastavien aikuispotilaiden osaston ylilääkärinä sveitsiläisessä epilepsiakeskuksessa Zürichissä. Hänen erityiskiinnostuksensa kohteita ovat kehitysvammaisten epilepsia, neurogenetiikka ja lääkehoito. Thomas Dorn on lisäksi Euroopan kehitysvammalääkäreiden yhdistyksen hallituksen jäsen. Tulevaisuuden tarpeet Tieteellisen ohjelman ohella on tarkoitus pohtia vapaamuotoisesti näiden kansainvälisillä foorumeilla vaikuttavien kehitysvamma-alan kollegojen kanssa tulevaisuuden koulutustarpeita sekä sitä, miten saisimme vahvistettua kehitysvammalääketieteen asemaa muiden lääketieteen erikoisalojen rinnalla ja alan kiinnostavuutta kollegoiden keskuudessa. Uskomme, että ainoastaan panostamalla kehitysvammaisten terveydenhuollon laatuun saavutamme todellista kustannustehokkuutta tässä työssä. Rinneviestin seuraavassa numerossa 4/2013 pyrimme vastaamaan otsikon kysymykseen Missä mennään, minne mennään? kertomalla koulutustilaisuuden ja sen yhteydessä käytyjen keskustelujen annista. Nina Bjelogrlic-Laakso LT, FM (biokemia) Neurologian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys Aikuispalvelujen ylilääkäri 8 Rinneviesti 3/2013

9 Tiede Kehitysvammalääketiede: Aivot, Epilepsia & Mieli --symposiumi Aleksi Pietikäinen, Emergency, 2013 Ilmoittautumismaksu 150 eur / yksi päivä (to tai pe) tai 250 eur / kaksi päivää per osallistuja sisältäen kahvin, välipalat ja lounaan Ilmoittautuminen Järjestäjä Suomen Kehitysvammalääkärit ry Keskiviikko, 13. marraskuuta 2013 klo Yleisöluento Pikkuparlamentissa Professori Amos Korczyn, TelAvivin Yliopisto, Israel: Kuinka dementian aiheuttamaa epidemiaa voidaan estää? (Englanninkielinen luento käännetään suomenkielelle.) Torstai marraskuuta 2013 Kehitysvammalääkäreiden koulutustilaisuus (Symposiumin virallinen kieli on englanti, ei tulkkausta.) Hotel Scandic Continental Mannerheimintie 46, Helsinki, Finland Työpaja Tulevaisuuden suuntaviivat kehitysvammalääketieteessä Puheenjohtaja: Nina Bjelogrlic-Laakso Väittely Tarvitsemmeko näyttöön perustuvaa lääketiedettä? Kyllä - Ilona Autti-Rämö, Helsinki, Suomi Ei - Amos Korczyn, Tel-Aviv, Israeli Kommentaattori: Maria Arvio, Lahti, Suomi 15:30 Kahvi 16:00 Roger Banks, UK: Moniammatillinen lähestymistapa neuropsykiatristen häiriöiden arvioimiseen ja hoitoon 17:30 Iltapala ja keskustelua Perjantai 15. marraskuuta 2013 Haasteet ja mahdollisuudet kehitysvammalääketieteessä Hotel Scandic Continental 08:00 Ilmoittautuminen ja aamupala 09:15 Markus Kaski, Rinnekoti-Säätiö: Symposiumin avaus Sessio I Diagnostiikka Puheenjohtaja: Jarmo Körkkö 09:30 Amos Korczyn, Israeli: Voidaanko aivojen kuvantamismenetelmiä hyödyntää ratkaistaessa mielen ja kehon häiriötiloja? 10:30 Thomas Dorn, Sveitsi: Geneettisen etiologian selvittäminen osana vaikeahoitoisen epilepsian tuloksekasta hoitoa :30 Lounas Sessio II Terapiat Puheenjohtaja: Pia Höglund 12:30 Thomas Dorn, Sveitsi: Täsmähoitoja esim. Tuberous Sclerosis -oireyhtymään on tulossa 13:15 Maija Castren, HUS: Terapiamahdollisuudet Fragile-X -oireyhtymässä. 14:00 Kahvi Eisai AB: Satellitti Symposiumi 14:30 Jukka Peltola, TAYS: Uudella mekanismilla vaikuttavat epilepsialääkkeet 15:30 Yhteenveto ja tilaisuuden päätös Rinneviesti 3/2013 9

10 Ajankohtaista Taidoista työpoluiksi tukea työllistymisessä Teksti Johanna Haaga kuvitus Helle Radmer-Jensen Rinnekoti-Säätiöllä käynnistyi huhtikuun alussa RAY-avusteinen projekti Taidoista työpoluiksi. Projektin tavoitteena on nostaa esiin kehitysvammaisten ihmisten työllistymistä estäviä ja edistäviä tekijöitä sekä luoda toimintamalleja näiden esteiden voittamiseksi. - Haluamme edistää kehitysvammaisten työpolkuja kohti palkkatyötä, mutta avoimille työmarkkinoille pääsy ei ole ainoa näyttö projektin onnistumisesta. Se voi olla myös vaikka edistyminen työtoiminnoissa tai työhönvalmennuksessa tai esimerkiksi opintoihin ohjautuminen, toteaa projektipäällikkö Ville Villberg. Viisivuotisen projektin tavoitteena on kehitysvammaisten työkyvyn arviointimenetelmien soveltuvuuden testaaminen. Tavoitteena on luoda toimintamalleja, jotka voisivat jatkossa palvella paremmin kehitysvammaisten työllistämisessä. Suunnitelmissa on esimerkiksi uuden arviointimenetelmän laatiminen, joka olisi laajasti ja johdonmukaisesti käytössä kehitysvammaisten työkyvyn arvioinnissa. Ihanteellinen tilanne on, kun kehitysvammainen löytää itselleen mieleisen työkokeilupaikan, mikä vastaa hänen taitojaan. Siksi projektin aikana on tarkoitus arvioida eri työtehtävien vaativuutta, mikä hyödyttää paitsi työnhakijaa itseään, myös työnantajaa ja työyhteisöä. Joskus työtehtävien soveltuvuus saattaa olla kiinni pienistä asioista kuten mallin näyttämisestä tai oikean apuvälineen löytämisestä. Onnistumisia Tällä hetkellä Suomessa on reilu 300 avoimilla työmarkkinoilla työskentelevää kehitysvammaista, mutta potentiaalia olisi enempäänkin. Arvioiden mukaan noin työikäistä ja kykyistä kehitysvammaista osallistuu päivittäin työ- ja päivätoimintakeskuksissa järjestettävään työtoimintaan. Yksi viime aikojen menestystarinoista kehitysvammaisten työllistämisessä on K-kauppiasliiton ja Kehitysvammaliiton yhteishanke Monenlaisia tuloksentekijöitä. Sen avulla useat kehitysvammaiset saivat työpaikan välisenä aikana. Maailmalla vastaavanlaiset onnistumiset ovat olleet yleisempiä jo pidemmän aikaa. Näitä kertomuksia saatiin kuulla 11. EUSEkonferenssissa Irlannissa (European Union of Supported Employment), jossa vertailtiin erilaisia tuetun työllistymisen käytäntöjä. Etenkin tuetun työllistymisen syntysijoilla, Pohjois-Amerikassa, katseet on jo suunnattu myös haastavampien ryhmien kuten autistien, Down-ihmisten ja selkäydinvammapotilaiden työllistymiseen avoimille työmarkkinoille. Professori Paul Wehmanin julkaisemissa tutkimuksissa toiminta on osoitettu taloudellisesti kannattavaksi. Lisäksi tuettu työllistyminen kohentaa huimasti sekä työllistyjien elämänlaatua että toimintakykyä. Tietoisuuteen Kehitysvammaisen työnhakijan tie työhönvalmennuksesta työsuhteiseksi työksi saattaa olla pitkä ja monimutkainen. Hidasteita voi olla monia. Kehitysvammaiset ovat ehkä tyytyväisiä ja tottuneita nykyiseen rytmiinsä, joten he eivät halua muutosta tai ehkä työyhteisössä ei tiedetä, miten suhtautua kehitysvammaiseen työntekijään. Työhönvalmentajia myös saattaa olla liian vähän tai heidän palvelujaan ei tunneta. Taidoista työpoluiksi projektin tarkoituksena on lisätä tietoisuutta kehitysvammaisten työllistymismahdollisuuksista sekä muuttaa asenteita kehitysvammaisten palkkaamisessa. Työkokeilujen aikana projektissa kootaan materiaalipankit niin työntekijälle, tämän omaisille kuin työyhteisöllekin. Materiaaleista saa käytännön tietoa kehitysvammaisen työllistymisestä ja ne tulevat löytymään muun muassa projektin nettivisuilta. Rinnekoti-Säätiön lisäksi projektissa ovat mukana Espoon kaupunki, Savon vammaisasuntosäätiön Työelämän päämies hanke sekä Kehitysvammaisten tukiliiton Uudenmaan Tukipiiri. Ville Villberg projektipäällikkö Johanna Haaga projektisihteeri Mirva Gullman projektisuunnittelija Sähköpostit muotoa myös 10 Rinneviesti 3/2013

11 Albumi Lakiston Palvelut Oy ja Rinnepulla Lakiston Palvelut Oy on uusi Rinnekoti-Säätiön perustama yritys, jonka kautta työnantaja voi vuokrata kehitysvammaisen tai osatyökykyisen työntekijän esimerkiksi tuntityöhön. Lakiston Palvelut Oy vastaanottaa myös osatyökykyisten työhakemuksia, järjestää työkokeilupaikkoja ja pyörittää Lakistossa myös laadukasta leipomoa ja Rinnepulla -kahvilaa. YRITYS, KUNTA tai YKSITYINEN TYÖNANTAJA jos olet kiinnostunut palkkatyöllistämään, vaikka osaaikaisestikin, ota yhteyttä: YRITYS tai KUNTA jos olet kiinnostunut yhteistyöstä Rinnekodin työhönvalmennuksen ja työtoiminnan kanssa, ota yhteyttä: Pirjo Kekkonen Palvelupäällikkö Lakiston Palvelut Oy Rinnekodintie 9, Espoo Janne Jalonen Työhönvalmennuksen ja työtoiminnan palvelupäällikkö Työ- ja päivätoiminnat Rinnekodintie 10, Espoo Sirpa Granö Rinnekoti-Säätiön työ- ja päivätoimintojen johtaja Toimitusjohtaja Lakiston Palvelut Oy Rinnekodintie 19, Espoo Rinneviesti 3/

12 Ajankohtaista TYÖTOIMINTA JA TYÖHÖNVALMENNUS --Rinnekodin sadat mahdollisuudet Työtoiminta Rinnekoti-Säätiössä tuetaan asiakkaiden yksilöllisiä urapolkuja monin keinoin. Työtoiminnan tavoitteena on ylläpitää toimintaja työkykyä, antaa onnistumisen kokemuksia, oppia uusia työelämäntaitoja ja tukea sitä kautta kansalaisuutta ja yhteiskunnallista sopeutumista. Työtoimintakokonaisuus voi muodostua hänen oman valintansa mukaan usean työtoimintayksikön tarjoamista mahdollisuuksista. Työtoiminnan yksiköissä järjestetään myös päivätoimintaa, joka pohjautuu sisältötoiveisiin ja on kuntoutusta tukevaa sekä virikkeellisempää toimintaa. Työtoiminnan yksiköt tarjoavat myös TYHY- toimintaa, jota järjestetään liikuntatapahtumina, musiikki- ja taideryhminä, retkinä ja yhteisinä juhlina. Työhönvalmennus Työhönvalmennuksella tuetaan kehitysvammaisen tai osatyökykyisen henkilön siirtymistä mm. työtoiminnasta tuettuun palkkatyöhön, joko avoimille markkinoille yrityksiin, kuntiin tai Rinnekodin sisäisiin työpaikkoihin. Työhönvalmennuksen asiakkaille laaditaan yksilölliset urasuunnitelmat, joihin kirjataan mahdolliset työ- ja toimintakyvyn arvioinnit, työelämään valmentavat kurssit sekä omat mielenkiinnot ja toiveet työstä. Työhönvalmentajat kartoittavat yhdessä osallistujan kanssa työn tekemiseen liittyvän osaamisen ja voimavarat, valmentavat työnhakemiseen ja -tekemiseen sekä tukevat molempia osapuolia työpaikalla työvalmennusprosessin aikana. Työhönvalmentajan keskeisenä tehtävänä on löytää asiakkaalle hänen taitojaan vastaava työ. Työkokeilu on yleensä osa työhönvalmennusta. Työkokeilun aikana asiakas harjoittelee työelämäntaitoja ja työtä työpaikoilla normaalissa työyhteisössä. Mikäli eteneminen palkkatyöhön ei työhönvalmennuksen aikana osoittaudukaan parhaaksi tai realistiseksi tavoitteeksi, aina on mahdollisuus muuttaa suuntaa ja hakea mielekästä sisältöä päiviin esimerkiksi työtoiminnan puolelta. Tarjoamme työhönvalmennuksessa: valmennuksen työelämässä kohdattaviin haasteisiin suunnitelmallisen etenemisen työuralle henkilökohtaisen tuen työn aloittamiseen ja jatkamiseen tai opiskelupaikan löytämiseen Odotamme työhönvalmennukseen osallistuvalta: innokkuutta oppia uusia asioita pitkäjänteisyyttä avointa asennoitumista uusiin tilanteisiin ja ihmisiin 12 Rinneviesti 3/2013

13 Ihmiset Rinnekodin työ- ja päivätoiminnan palvelut 2013 Työhönvalmennus, työkokeilu Työelämätaitojen harjoittelua ja arviointia työpaikoilla ESPOOSTA käsin toimivaa asiakkaiden työpaikoilla Työtoiminta Tavoitteena konkreettista tuotosta omasta toiminnasta sekä itsenäisesti että ryhmässä ESPOOSSA: Puutarha (s. 18), Metsäryhmä (s. 14), Kierrätys- ja kuljetusryhmä (s. 15), Autoryhmä (s. 16), Kutomo (s. 16), Nettipaja (s. 17), Verstas (s. 15) HELSINGISSÄ: Kornetti (s. 20), Nyyttipuisto Päivätoiminta Kuntouttavaa ja virikkeellistä toimintaa; musiikkia, liikuntaa, arjen askareita ESPOOSSA: Ainontupa, Päivälä, Toiminta- ja kommunikaatioryhmä, Nettipaja, Verstas, Kutomo HELSINGISSÄ: Malminkartano, Nyyttipuisto, Kornetti Erityispäivätoiminta Kuntouttavaa ja virikkeellistä toimintaa yksilöllisiä tarpeita vastaavasti, keho- ja aistiharjoituksia ESPOOSSA: Ainontupa, Päivälä, Toiminta- ja kommunikaatioryhmä, Laituri ja Joonatan HELSINGISSÄ: Nyyttipuisto, Malminkartano, Kornetti, Kippari Autismipäivätoiminta Erityispäivätoimintaa, päivätoimintaa ja työtoimintaa autismin kirjon henkilöille ESPOOSSA: Ankkuri, Joonatan, Laituri HELSINGISSÄ: Kippari (s.20), Kornetti (s. 20), Meripihka (s.20) Vapaa-ajantoiminta ja virkistys ESPOOSSA: eläkeläisten päivätoiminta, kävelyryhmä, näytelmä- ja kokkikerhot, virikeohjaus, leiritoiminta VANTAALLA: eläkeläisten päivätoiminta HELSINGISSÄ: eläkeläisten päivätoiminta ja vapaa-ajan kerhot Nyyttipuistossa Rinneviesti 3/

14 Työtoiminta METSÄRYHMÄ Töissä on tärkeää mukavat työkaverit ja ohjaajat ja monipuolinen palkka. -Ari- Metsäryhmän toiminta-ajatuksena on tarjota asiakkaille fyysistä työtä luonnon läheisyydessä. Työtoiminnan sisältöön kuuluu mm. polttopuiden teko, pinoaminen ja toimittaminen eri kohteisiin, luontopolkujen kunnossapito, pienimuotoiset hakkuut, ojien raivaukset ja joulukuusien hoito sekä toimitus. Työtehtävät yleisesti ovat paljolti kausiluontoisia ja talvella työhön kuuluu lumitöitä, katu- ja piha-alueiden hiekoitusta ja muita vastaavia kiinteistönhuoltotöitä. Tarjoamme metsäryhmäläiselle ulkona tapahtuvaa fyysistä työtä luonnossa työskentelyä työn vaativat työvaatteet Odotamme metsäryhmäläiseltä hyvää fyysistä kuntoa tai halua kunnon nostamiseen kiinnostusta ryhmätyöskentelyyn avointa asennoitumista uusiin tilanteisiin Metsätalousinsinööri Pekka Lavonsalo ohjaa ryhmäänsä kesäisessä joulukuusimetsässä. Ryhmän tehtävänä on talloa tulevien joulukuusien ympäriltä rikkakasvit ja pitkät heinät maahan. Värillinen nauha kertoo, onko kyseessä sisäkuusi vai ulkokuusi. Joulukuuset kaadetaan Rinnekodin toimipisteisiin jouluksi. Metsäryhmä tekee myös polttopuita klapikoneella: 0,50cm klapia leipomoon, 0,30cm klapia saunoihin ja grilleihin. Metsäryhmässä on tällä hetkellä 11 miestä, tulevaisuudessa ryhmään saadaan myös ehkä yksi nainenkin! Töitä tehdään joka päivä klo Pekka Lavonsalon työhön kuuluu Metsäryhmän ohjaamisen lisäksi myös Rinnekodin metsien hakkuusuunnitelmien laatiminen, metsää on noin 320 hehtaaria. 14 Rinneviesti 3/2013

15 Perhekolumni KIE-KU = Kierrätys- ja kuljetusryhmä Kierrätys- ja kuljetusryhmä tarjoaa fyysistä ja liikkuvaa, ryhmässä tapahtuvaa työtoimintaa jäsenilleen. Työtoiminnan sisältöön kuuluu mm. pyykkien, laatikoiden ja keskusvarastolta tilattujen tavaroiden kuljettaminen maitokärryjen avulla Rinnekodin eri yksiköihin sekä huolehtiminen omalta osaltaan Rinnekodin pahvin- ja lehtienkeräyspisteiden tyhjennyksestä. Toiminnan sisältöön kuuluvat lisäksi vuodenaikoihin liittyviä ulkotöitä kuten lumitöitä, hiekoitusta, haravointia sekä kukkien istutusta ja hoitoa Puutarhan apuna. Ryhmä osallistuu myös Rinnekodin erilaisiin kulttuuritapahtumiin ja ryhmän viikoittaiseen ohjelmaan kuuluu lisäksi sisäpelejä ja uintia. Kie-Ku tarjoaa asiakkailleen monipuolista ja liikkuvaa työtä Tarjoamme Kie-Kun jäsenelle liikkuvaa ulkoilmatyötä ympäri vuoden vuodenaikojen mukana vaihtuvia työtehtäviä ryhmän mukana tehtävää työtä Odotamme Kie-Kun jäseneltä kiinnostusta liikkuvaan työhön innokasta tarttumista erilaisiin työtehtäviin ryhmätyötaitoja VERSTAS Onhan töissä ihan mukavaakin.. -Antti- Ei tehdä umpimähkään töitä, vaan sopivasti. -Ari- Verstaan työtoiminnan sisältöön kuuluu pääasiassa yrityksille alihankintatyönä tehtävät ruuvien, muttereiden ja muiden kiinnitystarvikkeiden lajitteleminen, kokoaminen, pussittaminen ja pakkaaminen. Pussitettavien ja pakattavien tarvikkeiden laskemisessa apuna käytetään mm. reikälautaa, johon mahtuu esimerkiksi 100 kappaletta ruuveja. Laskemisen muina apuvälineinä voidaan myös käyttää punnitusvaaka. Muita työtehtäviä ovat erilaiset postituksiin liittyvät tehtävät sekä jätepapereiden silppuaminen. Tarjoamme Verstaan jäsenelle järjestelmällisiä työtehtäviä hienomotoristen taitojen kehittämistä monipuolista työtä Odotamme Verstaan jäseneltä keskittymiskykyä taitoa käsitellä pieniä osia innostusta ryhmätyöskentelyyn Yksi verstaalainen piirsi yhdessä ideoidun suunnitelman pohjalta työtä kuvaavan logon Verstaalle. Luonnos kuvasi Verstaan kärryjä. Toinen verstaalainen puolestaan jatkotyösti piirustuksen pohjalta huovutustyön. Tuloksena syntyi Verstaan toimintaa kuvaava logo. Rinneviesti 3/

16 Työtoiminta AUTORYHMÄ Autoryhmä tarjoaa liikkuvaa ja tiiviisti ryhmähenkistä työtoimintaa jäsenilleen. Autoryhmän kuljetuspalveluihin kuuluvat pienet muutot, kierrätysmateriaalien siirrot sekä materiaalien toimitukset Rinnekodin eri yksiköiden välillä. Lisäksi Autoryhmän jäsenet osallistuvat työ- ja päivätoimintojen TYHY ja virkistystoiminnan järjestelyihin mm. näytelmäkerholla ja yhteislaulutuokioilla. Kausiluontoisina tehtävinä ovat pensas- ja ruohonleikkuu, haravointi sekä lumityöt. Tarjoamme Autoryhmän jäsenelle vaihtuvan työympäristön tiivishenkisen ryhmän fyysistä työtä Odotamme Autoryhmän jäseneltä sosiaalisia taitoja ja hyviä käyttäytymistapoja: autossa on tilaa rajoitetusti joten kaikkien kanssa pitää tulla toimeen asiakaspalveluhenkisyyttä: kuljetukset ovat pääasiassa palvelua muille fyysistä jaksamista: laatikot eivät liiku ajatuksen voimalla avointa asennoitumista uusiin tilanteisiin ja omaa innokkuutta oppia monenlaisia työtehtäviä KUTOMO Kutomo tarjoaa mahdollisuuden oppia uusia ja/tai ylläpitää jo opittuja taitoja perinteisten tekstiilituotteiden valmistuksella. Työtoiminnan sisältöön kuuluu mm. liinakankaiden, mattojen ja poppanoiden kutomista, huovutusta, kankaanpainantaa ja ompelua kuten myös silitys ja mankelointi. Tuotteiden valmistus perustuu laatuun, ei kiireeseen. Lisäksi Kutomossa valmistetaan ja askarrellaan koristeita sekä muuta rekvisiittaa Martintalolla pidettäviin juhliin ja tapahtumiin. Tarjoamme Kutomon jäsenelle mahdollisuuden oppia tekstiilitöitä ryhmässä ja itsenäisesti tuotesuunnittelussa mukana oloa ja värien käytön oppimista mahdollisuuden kehittää kädentaitojaan Odotamme Kutomon jäseneltä kiinnostusta tekstiili- ja käsitöihin pitkäjänteisyyttä tuotteen valmistukseen iloista mieltä työntekoon Elisa: Osaan tehdä märkähuovutettua huopaa ja neulahuovuttaa siihen kuvioita. Valmiiseen työhön teen vielä käsin kirjontaa ja sen jälkeen siitä tulee sohvatyyny. Niina: Teen kutomossa erilaisia tekstiilitöitä. Kudon kangaspuilla paperinaruryijyä. Leikkaan paperinarua pahvin avulla pätkiksi, asettelen niitä loimeen ja väliin kudon poppanakudetta. Käsitöiden lisäksi työskentelen työvalmennuksessa toimistossa avaamassa ja aakkostamassa kirjekuoria n. 2 krt kuukaudessa. Työvalmennuksessa olen myös harjoitellut erilaisia hoitoavustajan töitä päivä- ja työvalmentajan ryhmissä. Mikael: Painan kangaskasseja myyntiin meidän kauppaan Rinnepullaan. Muita töitä minulla on kankaankudonta ja vohvelinpujotustyöt sekä roskapussien saumaus ja pakkaus. Tein veljeni vauvalle kellintäpeiton. Pasi: Täällä on kiva olla töissä. Kudon mielelläni kangasta. Kangas näyttää hienolta ja reunatkin on siistit. 16 Rinneviesti 3/2013

17 Ajankohtaista NETTIPAJA Työt ovat monipuolisia ja uusien ohjelmien oppiminen tuo onnistumisen elämyksiä. Nettipajalaiset toimittavat pääasiassa Rinnekoti-Säätiön Marttisnettilehteä. Työtoiminnan sisältöön kuuluu artikkeleiden, uutisten ja tarinoiden kirjoittamista ja kuvittamista sekä kuvankäsittelyä tietokoneella. Päivän uutisten seuraaminen ja niiden käsitteleminen ryhmässä tukevat lehden suunnittelua ja parantavat toimittajilta vaadittavaa yleistietoutta kuten myös säännölliset tietokilpailutkin. Nettipaja tuottaa tilauksesta esitteitä ja mainoksia. Tilaustuotteiden toimitus perustuu laatuun, ei kiireeseen. Rinnekodin toimintaa dokumentoidaan valokuvin ja videokuvauksella, jotka jälkikäsitellään myös omin voimin. Tarjoamme Nettipajan jäsenelle ajankohtaisen katsauksen maailmalta tuleviin uutisiin mielikuvitukselle tilaa tarinoiden kirjoittamisen ja kuvien tuottamisen muodossa mahdollisuuden oppia kuvankäsittelyä sekä videoiden editointia tietokoneella Odotamme Nettipajan jäseneltä tietokoneen ja tekstinkäsittelyohjelman perusosaamista mielikuvitusta ja kirjoitus- ja/tai piirtämistaitoa innokkuutta uusien asioiden oppimiseen Nettipajalla tietokoneet ovat työn tekemistä varten. Koneilla tehtävät työt ovat monipuolisia ja uusien ohjelmien oppiminen tuo onnistumisen elämyksiä. Toivomme sytyttävämme kipinän kehittävään tietokoneen käyttöön. Pajalla Marttiksen juttujen kirjoittaminen vie suuren osan työajasta. Nettipajalle mahtuu monenlaisia kirjoittajia. Toiset tykkäävät kirjoittaa hyvinkin asiapitoisia juttuja, etsivät ja tarkistavat tietoja netistä ja varmistavat mahdolliset kuvausluvat. Joku toinen pajalainen taas uppoutuu mielellään fantasian syövereihin, keksii tarinoita rakkaudesta, merirosvoista tai jääkiekon maailmasta ja kirjoittaa niitä lukijoidemme iloksi. Toimitukseen kuuluu myös vannoutuneita musiikin ystäviä, jotka haastattelevat idoliaan ja tekevät jutun hänestä. Käsin piirretyt ja maalatut tuotokset saavat uudenlaista puhtia graafisten tietokoneohjelmien avulla. Samalla kun piirroksia ja kuvia käsitellään asiakkaat oppivat ohjelmien käyttöä yksilöohjauksessa. Aamupalaverissa puhumme paljon myös uutisista, jotka koskettavat nettipajalaisia tai herättävät kysymyksiä toimittajissamme. Joskus uutiset jäävät keskustelunkin jälkeen hiukan epäselviksi. Silloin etsimme netistä lisää tietoa kyseistä uutista selventämään. Maanantaisin harrastamme taukojumppaa ja kerran kuussa järjestämme levyraadin, johon jokainen nettipajalainen valitsee oman ehdokkaansa. Valitut kappaleet katsotaan yhdessä tv-huoneen suurelta näytöltä ja äänestämme niistä parhaan. Levyraadin julkaisemme Marttis -lehdessä, jonne toivomme kommentteja kuukauden hittivalikoimastamme. Toimittajan työn tueksi teemme erilaisia tehtäviä. Nettipajalaisten suosituimmaksi tehtäväksi on muodostunut uutisen etsintä aiheen mukaan. Keväällä etsimme kevääseen liittyviä uutisia. Silloin uutiskattauksemme täytti muuttolintujen saapuminen, jäiden lähtö sekä tulvat eripuolilla Suomea. Uutisia etsimällä opettelemme internetin käyttöä, täsmällisen tiedon etsimistä, tallentamista ja tulostamista. Marttis-lehden tekemiseen voi osallistua myös etätoimittajana, lähettämällä kirjoitetut jutut sähköpostitse Nettipajalle. Jatkossa jutut pystytään julkaisemaan heti niiden valmistuttua. Tutustu Nettipajalta on mahdollisuus saada valmiuksia tulevaisuuteen, kehittyä ja oppia uusia asioita. Opitut taidot auttavat tulevaisuuden suunnittelussa ja ovat hyödyksi esimerkiksi jatko-opinnoissa. Nettipaja voi olla myös pidempiaikainen työtoimintapaikka, sillä työ antaa haastavuutta ja vaihtelevuutta vuodesta toiseen. Rinneviesti 3/

18 Työtoiminta Kiva työpaikka tää on kyllä, täällä on hyviä työkavereita PUUTARHA Puutarhalla työskentelevät saavat nauttia ainutlaatuisista tuoksuja näköelämyksistä, joita antavat amppeli- ja ruukkukukat sekä erilaiset viherkasvit. Työtoiminnan sisältöön kuuluu kausiluontoisesti myytävien kukkien kasvatus; sipulin, pistokkaan tai siemenen istuttamista multaan, niiden kastelu, lannoitus, leikkaus ja myynti. Tärkeimmät kasvatuskaudet ovat kevät ja kesä sekä joulunalusaika. Suurin osa kukista menee myyntiin, mutta kasvatettuja kesäkukkia istutetaan myös isoihin ulkoruukkuihin, jotka sijoitetaan eri puolille Rinnekodin aluetta. Lisäksi työtoimintaan kuuluu alueen kukkien hoito ja koristemateriaalien keräys metsästä sekä koristeiden valmistus. Tarjoamme puutarhatoimintaan osallistuvalle: mahdollisuuden viherpeukalon kasvattamiseen aistinautintoja eri kukkalajikkeiden tunnistamisen ja hoidon oppimisen Odotamme puutarhatoiminnan asiakkaalta: ryhmätyöskentelytaitoja lämmönsietokykyä sorminäppäryyttä Puutarhalla hoidetaan myös Anttilan myymälöihin pakkauspaperit. Ensin auotaan sanomalehtiarkit, sitten ne pinotaan siisteiksi sileiksi pinoiksi ja lopulta kääritään kolmen kilon rullille. Rullat tarkistetaan että ne ovat tilattujen kriteereiden mukaiset ja viedään kottikärryillä varastoon, josta Anttilan rekka hakee ne koko Suomen Anttiloihin pakkaustarvikkeiksi. Suuri osa ajasta menee keräyspaperin hankintaan, niitä etsitään koko Lakiston alueen paperinkeräysastioista. Rinnekodin kuljetusauto hakee myös lähialueen kirjastoilta kuukauden sanomalehdet ja tuo ne puutarhalle jatkokäsittelyyn. - Taimia ollaan istutettu ja sipuleita ja siemeniä kastellaan. Tarkistetaan, että kukat on hyvässä voinnissa. Aistipuutarha koristellaan ja laitetaan järjestykseen kaikki. Sinne saa mennä katsomaan koristeluita tai pitämään taukoa. Saa tiskata astioita, pöydät ja lattiat siistinä. Täällä hoidetaan juoksevia asioita, rahaasioiden toimittamista. Välillä teemme sanomalehtiä. Puutarha on työtoimintatyötä. Yksilölliset työajat. Pyrimme opastamaan muita työkavereita. Kivaa, kun saa kahvin kanssa keksiä. Kiva emännöidä ohjaajan kanssa. Lehteä laitan ja vien roskat jos käsketään. Kiva käydä joskus orkesterissa. Kiva laittaa kukkia. Kivaa, kun saa kantaa kukkia tukku-autosta. Ihmiset on mukavia. 18 Rinneviesti 3/2013

19 Helsingissä Lottoa teen myös, vaikka tulee voitto, niin töitä en lopeta. Rinneviesti 3/

20 Työtoiminta Rinnekodin KORNETTI, MERIPIHKA ja KIPPARI tarjoavat autismin kirjon henkilöille työ- ja päivätoimintapaikkoja Helsingissä. Kuvissa esiintyy sinisessä paidassa Toni ja valkeassa paidassa Henri. KORNETIN TOIMINTAKESKUS Rinnekoti tarjoaa työtoimintaa myös Helsingissä. Kornetintie 8:ssa sijaitseva toimintakeskus tarjoaa asiakkailleen monipuolisen kattauksen erilaisia työtoiminnan työtehtäviä. Toiminnan sisältöön kuuluu mm. pienimuotoista tekstiili- ja käsityötä, ruuvien, muttereiden sekä muiden kiinnitystarvikkeiden lajittelua, pussitusta ja pakkausta. Lisäksi tiloissa toimii myös Lakiston Palvelut Oy:n myymälä, josta saa ostaa Rinnekodin työtoiminnassa valmistettuja tuotteita. Uutena työtoimintamuotona aloittaa Nettipajatoiminta syksyn 2013 aikana. Kornetin toimintakeskus toimii myös mahdollisena Rinnekodin työhönvalmennuskeskuksena Helsingissä. Tarjoamme Kornetin jäsenelle monipuolisia työtehtäviä tiivishenkisen ryhmän hienomotoristen taitojen kehittämisen Odotamme Kornetin jäseneltä iloista mieltä kiinnostusta erilaisiin työtehtäviin ryhmätyöskentelytaitoja Jukka: Taksilla on kiva tulla töihin, se kuski ei yhtään vastaa puhelimeen. Töissä teen vaan ruuveja, ne on musta kivoja, kun niitä autolla tuodaan. Niin käyn töissä, että saa rahaa. Palkka mulla menee säästöön, että pääsen äitin luo kylään ja raveihin. Lottoa teen myös, vaikka tulee voitto, niin töitä en lopeta. MERIPIHKA Toimintakeskus Meripihka avasi ovensa , keskus täytti siis juuri yhden vuoden! Meripihkan toiminnan tarkoitus on tarjota työtä asiakkailleen. Työ Meripihkassa on jokaiselle asiakkaalle heidän taitojensa mukaan suunniteltu siten, että se luo mielekkyyttä ja onnistumisen kokemuksia. Tarkoituksena on osoittaa, että asiakkaamme voivat olla aktiivisia toimijoita omassa elämässään ja heidän valinnoillaan on vaikutusta heille itselleen ja muille heidän ympärillään. Meripihkassa opetetaan myös elämäntaitoja ja taitoja, joita he tarvitsevat omassa työssään ja urallaan. Työt vaihtelevat asiakkaiden tarpeiden, toiveiden ja toimintakyvyn mukaan. Erilaisia työtehtäviä voivat olla mm. kodinhoidolliset tehtävät, akateemisten taitojen harjoittelu, liikunta, koritehtävät, erilaiset sosiaalisia taitoja ja kommunikaatiota tukevat ryhmät. Mahdollisuuksien mukaan tehdään alihankintatöitä ja töitä toimintakeskuksen ulkopuolella. Toimintakeskuksessa tuetaan asiakkaan itsenäistä toimintaa, kuntoutumista ja osallisuutta yhteiskuntaan. Toimintakeskus tarjoaa asiakkaille mahdollisuuden edetä urapolulla eteenpäin omaan tahtiinsa, oman kiinnostuksensa ja taitojensa mukaisesti. KIPPARI Kippari -yksikkö on toiminut Pitäjänmäellä 5 vuotta. Kipparissa jokaiselle asiakkaalle tarjotaan mielekästä ja kehittävää tekemistä. Jokaisen yksilön tavoitteet ovat lähtökohtana viikko-ohjelmia suunniteltaessa. Jokainen asiakas pääsee kokeilemaan kaikkia toimintoja. Näistä kootaan mieluinen ja tavoitteita huomioon ottava kokonaisuus asiakkaalle. Pyrimme siihen, että asiakas voisi myös päivän aikana tehdä valintoja, mitä haluaa tehdä. Kipparissa teemme alihankintatöinä ruuvi- ja mutteritöitä ja kirjekuorien aukaisemista ja kuoren sisällön lajittelemista. Lisäksi meiltä käydään talon ulkopuolella läheisessä kaupassa pullotöissä ja lähikampaamosta haemme pyyhkeitä pestäväksi. Kaupungin kanssa teemme yhteistyötä siten, että pidämme huolta ympäristön siisteydestä keräämällä roskia lähitienoolta. Urapolkuajattelu toteutuu Kipparissa siten, että toimintakeskuksen sisällä asiakas voi edetä kohti haasteellisempaa ja itsenäisempää tekemistä. Henri: Tykkään tehdä pullotöitä. Tykkään käydä myös kaupassa (ostoksilla). Postinjakotyö on kivointa. Pullotyöt pitkä matka kävellä tulee hiki. Toni: Tykkään pullotöistä. Sopiva matka pullotöihin. Pullotyöt on mukavampia kuin ruuvityöt. 20 Rinneviesti 3/2013

21 Kolumni Jee jee kou kou Jee jee kou kou, kyllä ihmisillä pitää olla muutakin kuin työt. Se on positiivista se. Mutta sitten siirrytään suoraan puhtaasti työasiaan. Että miten meni töissä tänään minulla. No elän ilmankin turhia paineita, niin meni töissä tänään. Minun työkuvioihin kuuluu semmoista että ensin oli työpäivän avaus ja sieltä tuli työnpaiskintaa ja tehtävien jakoa. Ja kävin tänään Leenankodilla töissä. Esiliina päälle, käsienpesua, tyhjennä tiskikone ja laita likaiset astiat tiskikoneeseen, laita lautaset kärryyn, laita lasit pöytiin, laita ruokailuvälineet pöytiin. Työkaverit Leenankodilla ovat kilttejä ja auttavaisia ja työsuhteessa sinne. Että laita leivät pöytiin, laita juomat pöytiin, laita margariinit pöytiin, kahvin keittäminen, laita margariini ja juomat jääkaappiin, huuhtele lasit ja laita tiskikoneeseen, huuhtele ruokailuvälineet ja lautaset tiskikoneeseen, pöydän pyyhkiminen, laita kahvikupit ja lautaset pöytiin, laita lusikat pöytiin, laita tarjottavat pöytiin, lattioiden lakaisu, biojätteet roskikseen, riisu essu. Iltapäivällä oli työ siinä että tehtävienjakoa ja Radio Helsinki taajuudelle, oli kahvi ja mehu. Taukoaiheina työ, asiallisia ja järkeviä. Sellaisia, että työ on käytävä joka kelillä vaikka olisikin kuinka kauhea lumimyrsky tulossa. Ja se taas tarkoittaa sitä, että sitten oli työpäiväkirjan kirjoittelua siitä, että ajat vaikeita. Ihminen hallitsee. Tämä taivas tämä maa sukupolvelta toiselle jää isältä pojalle omassa suvussa. Janne Matilainen Rinneviesti 3/

22 Kirjavinkki Voimauttava vuorovaikutus - opas toimintatavan käyttöön Melanie Nind & David Hewett T Tämä opas sopii kaikille, jotka haluavat kehittää vuorovaikutustaitojaan vaikeasti kehitysvammaisten ja autististen ihmisten kanssa. Oppaaseen kirjatut esimerkit ovat luontevia, rohkaisevia ja havainnollisia. Kirjan mukana seuraa DVD, jossa on esimerkkejä voimauttavan vuorovaikutuksen käytöstä. Opas kannattaa ehdottomasti lukea ennen DVD:n katsomista, jotta kuvattujen vuorovaikutustilanteiden muutoin ehkä havaitsematta jäävät hienoudet on mahdollista ymmärtää. Löydän tästä käytännönläheisestä oppaasta paljon yhtymäkohtia NLP:iin ja siinä tunnetuksi tehtyyn samauttamisen ideaan, minkä mahdollisuuksia kehitysvammatyöhön kuuluvassa vuorovaikutuksessa ei vielä juurikaan ole hyödynnetty. Itse olen lähestymistavasta käyttänyt nimitystä Mahdollistava Lähimmäisyys tai Kohtaava Kumppanuus pyrkies- säni soveltamaan erilaisia näkemyksiä puhumattomien vaikeasti kehitysvammaisten, haastavasti käyttäytyvien sekä autististen ihmisten kanssa. On arvokasta, että kehitysvamma-alalle on nyt suomennettu oma opas, josta tietoa ja tukea on helposti saatavilla. Asiakaslähtöisyyden ajatus on saanut lihaa luiden ympärille. Menetelmäkeskeisyydestä kumppanuusajatteluun Mielestäni on edistyksellistä, että oppaassa puhutaan toimintatavasta eikä menetelmästä. Toimintatavassa lähdetään ihmisistä, kumppaneista, joiden kanssa tietotaitoa sovelletaan ja heiltä myös tietoisesti opitaan. Puheena olevassa voimauttavassa vuorovaikutuksessa lähtökohtana ovat kehitysvammaisen kumppanin taidot, tarpeet, toiveet, vahvuudet ja elämänlaatuun vaikuttaminen. Oppaassa kuvattu toimintatapa on toteutettavissa erillisten hetkien lisäksi myös aivan arkisissa kohtaamisissa, leppoisasti tavallisten ihmisten luontaisilla vuorovaikutustaidoilla ilman kalliita välineitä ja kursseja. Taitavamman osapuolen tehtävänä on mukauttaa oma toimintansa kumppanin tarpeisiin, olla saatavilla, vastata aloitteisiin ja luoda tilaisuuksia vuorovaikutukseen sekä otollisissa tilanteissa rikastaa vuorovaikutusta ja oppia yhdessä kumppanin kanssa. Oppaassa neuvotaan, miten menetellen tämä mahdollistuu. Kyse on asenteesta Toimintatapa ei edellytä omasta ammatillisuudesta tai tietotaidosta luopumista. Tosin se edellyttää, ettei asiakkaita kohdata rooli edellä, vaan tasa-arvoisina kumppaneina, joiden kanssa vuorovaikutusta rakennetaan yhdessä. Alkuun voi tuntua oudolta luopua kontrolloivasta, ohjaavasta roolista ja asettua niin kuvaannollisesti kuin konkreettisestikin asiakkaan rinnalle; asettua sinne, missä asiakas tuntee olonsa mukavaksi ja työskennellä asiakasjohtoisesti hänen ehdoillaan tapahtuipa se sitten vaikka lattialla istuen tai maaten. Vaikeasti kehitysvammaisilla ihmisillä ei ole taitoja täysin mukautua valtaväestön vuorovaikutuskulttuuriin. Tällöin taitavamman ja osaavamman osapuolen ammattitaitoa on tarjota kumppanilleen mahdollisuuksia vuorovaikutukseen hänen omalla vuorovaikutuskielellään ja hänen omien senhetkisten mahdollisuuksiensa puitteissa. Vuorovaikutukseen panostaminen ei kokemukseni mukaan vie enempää aikaa ja todennäköisesti helpottaa kohtaamisia sekä erilaisten hoidollisten välttämättömyyksienkin sujumista. Enemmän kuin ajasta, on kysymys asenteesta. Kommunikoinnin kehittyminen edellyttää hyväksyvää vuorovaikutuksellista yhteyttä, joka syntyy, usein yllättäen molemmat, taitavamman osapuolen onnistuessa tulkitsemaan kumppaniaan oikein. Joskus se syntyy luomalla asiakkaan toiminnoille yhteisiä merkityksiä. Vaihtoehtoisen kommunikoinnin keinot ja puhe puolestaan edellyttänevät jotakin erityistä toivetta, tarvetta, tekemistä, mistä kommunikoida. Ennen kaikkea ne edellyttävät kokemusta, että kannattaa kommunikoida. Tämä oivalluttava opas osoittaa, 22 Rinneviesti 3/2013

23 Papin posti Tervehdys Rinnekodin pappilasta että vuorovaikutus ja yhteyden luominen vaikeasti kehitysvammaisten ja autististen ihmisten kanssa on paitsi mahdollista myös hauskaa ja antoisaa molemmille osapuolille. Olen myös varma, että oppaan luettuaan aika moni työntekijä tunnistaa jo toimineensa sen viitoittamalla tavalla ja saa lisää intoa ja rohkeutta jatkaa samaan malliin. Kirja sopii vaikka työnohjauksen rungoksi. Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa! Marjo Kinnunen-Kakko pienryhmäohjaaja Rinnekoti-Säätiö Syksy on sadonkorjuun aikaa; kesäauringon ja -sateen kasvattamat omenat, puolukat, sienet, perunat ja vilja kerätään talteen. Niistä voi valmistaa monenlaista ruokaa ja herkkua. Kun sienikori ja marjaämpäri täyttyvät, näkee, mitä on poiminut. Metsässä sienet ja marjat näyttävät kasvavan kuin itsestään, kun sataa ja paistaa sopivasti. Pelloilla ja pihoilla kasvit tarvitsevat samalla tavalla aurinkoa ja sadetta, mutta ihminen voi auttaa kasvussa kastelemalla ja kitkemällä rikkaruohot pois. Viljeleminen ja varjeleminen eli työn tekeminen on Jumalan ihmisille antama tehtävä. Ihmisten yhteinen tehtävä on huolehtia tästä maailmasta ja meistä kaikista, jotka täällä elämme. Kun Jumala katseli luomaansa maailmaa eli tekemään syötä, Hän näki, että se oli hyvä. Kuinka usein itse katselemme työtämme? Marjanpoimija voi katsoa ämpäreissä ja koreissa olevaa satoa. On monia töitä, joiden tekemisen näkee: esimerkiksi siivouksen jälkeen on siistiä. Mutta on töitä, joiden jälkeä ei ole helppo nähdä ainakaan ihan heti työn päätyttyä. Työtä voi myös kuunnella, haistella ja maistella: kanttorin lauluja ja soitto kuuluu, kokin työ tuoksuu ja maistuu. Opettaminen näkyy joskus heti, joskus monen kuukauden tai vuoden päästä, kun oppilaat oppivat erilaisia asioita. Kaikkea työtä voi tutkailla: miettiä ja arvioida: mitä ja miten tehdään. Entä, jos toimittaisiin toisin, miltä työ sitten näyttäisi tai tuntuisi? Työ ei tekemällä lopu, koska kerätyt marjat syödään ja sitten jo tarvitaan uusi retki metsään tai torikauppiaan luo. Tänään siivottu huone kaipaa uuden siivouksen usein muutaman päivän jälkeen. Opittavaa ja kerrattavaa riittää. Itse kukin olemme tavalla tai toisella tekemisissä työn kanssa: meitä palvellaan vaikka kaupassa tai kuljemme toisen kuljettamassa autossa. Moni meistä tekee jotain työtä. Työstä on hyvä saada palautetta: kannustavaa, rohkaisevaa, kehittävää, kiittävää. Työtä katsellessa voi huomata virheitä ja puutteita, mutta myös hyvää, ilahduttavaa ja kiitettävää. Toivottavasti osaamme nauttia työn tuloksista. Toivottavasti voimme iloita, kun asiat sujuvat. Toivottavasti saamme kiitosta työstä ja osaamme ottaa kiitoksen vastaan ja antaa itsekin kiitosta. Välillä työt ja tehtävät väsyttävät, siksi lepääminen on tärkeää. Moni lepää yöllä, yöllä töissä olevat lepäävät päivällä. Työviikkoihin kuuluvat myös vapaapäivät ja vuoden aikana on hyvä välillä lomailla. Jumala loi tämän maailman, myös meidät ihmiset, mutta hän loi myös lepopäivän. Jumala itse lepäsi luomistyöstään. Levänneenä jaksaa ihmetellä maailmaa, oppia uutta, olla ja tehdä erilaisia asioita. Jumalan siunausta ja voimaa työhön, opintoihin ja lepoon! Tarja-pappi Rinneviesti 3/

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Palkkaa mut! Mitä kunta voi tehdä edistääkseen kehitysvammaisten ihmisten työllistymistä palkkatöihin?

Palkkaa mut! Mitä kunta voi tehdä edistääkseen kehitysvammaisten ihmisten työllistymistä palkkatöihin? Palkkaa mut! Mitä kunta voi tehdä edistääkseen kehitysvammaisten ihmisten työllistymistä palkkatöihin? Kuntamarkkinat 14.9 Tea Kairi 1 9/7/2016 Kehitysvammaisten ihmisten työllisyystilanne 2013-2014 Suomessa

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Etsitkö työlle tekijää? Hyödynnä työhönvalmennusta.

Etsitkö työlle tekijää? Hyödynnä työhönvalmennusta. Etsitkö työlle tekijää? Hyödynnä työhönvalmennusta www.eksote.fi Onko yrityksessäsi työtehtäviä, jotka ovat vailla tekijää ja niiden tekemiseen menee vain muutama tunti päivässä? Olisivatko lisäkädet tarpeen

Lisätiedot

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Tiina Myllymäki Projektivastaava / Työhönvalmentaja 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti (2015 2017)

Lisätiedot

Perhejuhlapalvelut 20 osp

Perhejuhlapalvelut 20 osp Perhejuhlapalvelut 20 osp Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus Näytön tehtävät: Opiskelija toimii vierastarjoilun ja perhejuhlan kahvitilaisuuden suunnittelu-, valmistus- ja tarjoilutehtävissä. Tehtäviin

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Tuula Poikonen. Etappeja matkan varrelta

Tuula Poikonen. Etappeja matkan varrelta Tuula Poikonen 2.12.2016 Tuettu työllistyminen ja työllistymisen tukipalvelut Etappeja matkan varrelta 2 1994 suunnitelma ja sosiaalilautakunnan päätös tuetun työllistymisen (avotyö!) kehittämisestä tausta

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Näyttöympäristö: Esimerkiksi kodinomaiset laitokset (kuten Ruusakoti), päiväkodit tai asiakaskodit (yksityiskodit, palveluasunnot).

Näyttöympäristö: Esimerkiksi kodinomaiset laitokset (kuten Ruusakoti), päiväkodit tai asiakaskodit (yksityiskodit, palveluasunnot). Asiointipalvelut ja erityisryhmien avustaminen 20 osp Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus: Näytön tehtävät: suunnittelee työtään asiakaskohteen toiminnan, palvelusopimuksen ja asiakkaan toiveen

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA ON OSA PORIN PERUS- TURVAN PSYKOSOSIAALISIA AVOPALVELUJA. SEN PERUSTEHTÄVÄ ON EDISTÄÄ ASIAKKAAN KOKONAISVALTAISTA

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työtie-projektin ja kuntien yhteinen kokeilu. Mukana Juuka, Valtimo, Nurmes ja Lieksa. Kesto projektin rahoituspäätöksen mukaan. Käynnistynyt kuuden valitun työvalmentajan

Lisätiedot

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä?

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä? Tehtävät 1 ravintoon liittyvät tehtävät 1 4 Opiskelijaelämä ja ruokailu Pohdi, miten ruokailusi on muuttunut opintojen aloittamisen jälkeen. 2 Oma ruokarytmini Millainen on oma ruokarytmisi? Oletko huomannut

Lisätiedot

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus 30.10.2014 Petri Puroaho Kehittämispäivän tavoitteet YHTEISTYÖ: Vahvistaa välityömarkkinatoimijoiden ja TEhallinnon välistä yhteistyötä VAIKUTTAVUUS

Lisätiedot

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS SANATYYPIT LÄMMIN TAKKI LÄMPIMÄT TAKIT KAUNIS NAINEN KAUNIIT NAISET SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen?

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/ Päätös Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/ Päätös Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle. Helsingin kaupunki Esityslista 17/2014 1 (5) Päätöshistoria 22.04.2014 469 Päätös päätti panna asian pöydälle. Esittelijä kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Leena Mickwitz, kaupunginsihteeri, puhelin: 310

Lisätiedot

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu Elina Lappalainen & Pia Perälä Suunnittelemamme käsityön kokonaisuuden teemana on joulu. Projekti on suunniteltu kuudesluokkalaisille. Projektin esittelyvaiheessa

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula Iloa yhteistyöstä Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus Kati Kuula 8.10.2016 Koirilla on oikeus hyvään elämään Meillä kaikilla on oikeus hyvään elämään Mitä kaikkea hyvää koiraharrastustoimintaan osallistumisesta

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Sosiaalisen osallisuuden ja työllisyyden kehittäminen

Sosiaalisen osallisuuden ja työllisyyden kehittäminen KUJELMA Sosiaalisen osallisuuden ja työllisyyden kehittäminen Minna Saastamoinen 11.11.2016 Tavoite ja kohderyhmä Hankkeen tavoitteena on tukea asiakkaiden osallisuutta ympäröivässä yhteiskunnassa taiteen

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

Ajankohtaista. Työelämän sanasto

Ajankohtaista. Työelämän sanasto Ajankohtaista Työelämän sanasto www.tyoelamasanasto.fi (Työelämän verkko opisto, SAK) Yli 600 termiä selityksineen Nyt mukana myös osatyökykyisyyteen liittyvää sanastoa 2 1 Job Shadow Day 27.4. Lisää osatyökykyisten

Lisätiedot

Päiväkoti Saarenhelmi

Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi sijaitsee Saarenkylässä kauniilla paikalla Kemijoen rannalla. Läheiset puistot ja talvella jää tarjoavat mahdollisuuden

Lisätiedot

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 2.4.-1.6.2012 Päiväkoti Huvikumpu, Oulu

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 2.4.-1.6.2012 Päiväkoti Huvikumpu, Oulu RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 2.4.-1.6.2012 Päiväkoti Huvikumpu, Oulu Jokilaakojen koulutuskuntayhtymä Oulaisten ammattiopisto/ sosiaali- ja terveysala Jukka Tervola Sisällysluettelo 1. Yhteenveto.. 3 2. Taustatiedot

Lisätiedot

Puhtauspalvelussa toimiminen 15 osp. Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus

Puhtauspalvelussa toimiminen 15 osp. Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus Puhtauspalvelussa toimiminen 15 osp Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus Näytön tehtävät: suunnittelee työtään yhteistyössä työyhteisön kanssa asiakaskohteen toiminnan, palvelukuvauksen ja työohjeiden

Lisätiedot

Kahvilapalvelut 15 osp. Ammattitaitovaatimukset. Opiskelija

Kahvilapalvelut 15 osp. Ammattitaitovaatimukset. Opiskelija Kahvilapalvelut 15 osp Ammattitaitovaatimukset kunnostaa asiakas- ja työtiloja tuotteita ja huolehtii niiden laadusta käyttää ja puhdistaa kahvilan suosittelee, myy ja tarjoilee kahvilan ruoka- ja juomatuotteita

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata

Lisätiedot

Moninaisuus on rikkaus Lahti

Moninaisuus on rikkaus Lahti Moninaisuus on rikkaus Lahti 28.10.2014 Petri Puroaho Tilaisuuden tavoite Tehdä näkyväksi työpajatoiminnan moniulotteisuutta ja merkityksellisyyttä. Nostaa esiin kolmannen sektorin / välityömarkkinoiden

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

TYÖHAASTATTELU- OPAS

TYÖHAASTATTELU- OPAS TYÖHAASTATTELU- OPAS Työhaastattelu Työhaastattelu on työnhakijan ja rekrytoivan tahon vuorovaikutteinen kohtaaminen. Haastattelussa käydään yleensä läpi sekä työnhakijan persoonaan että ammattitaitoon

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Itsenäinen elämä Työ Ammatillinen koulutus VALMENTAVA I 20-40 (80) ov - ammatilliseen peruskoulutukseen tai työelämään valmentavat perusopinnot koulutusalakohta

Lisätiedot

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta 30-60 minuuttia valmentajan aikaa, ja Harjoituslomake ja kynä noin 1-2 viikkoa oman työn tarkkailuun. Tavoitteet Harjoite on kokonaisvaltainen

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Kiireettömyys, turvallisuus, lasten osallisuus ja kasvattajan aito läsnäolo arjessa ovat päiväkodissamme tärkeitä.

Toiminta-ajatus. Kiireettömyys, turvallisuus, lasten osallisuus ja kasvattajan aito läsnäolo arjessa ovat päiväkodissamme tärkeitä. Toivion päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta-ajatus Kiireettömyys, turvallisuus, lasten osallisuus ja kasvattajan aito läsnäolo arjessa ovat päiväkodissamme tärkeitä. Päiväkodissamme toteutamme

Lisätiedot

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ.

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. Wulff-Yhtiöt Oyj rekrytointi p. 09 5259 0050 info@wulff.fi Myynti on työtä, jossa tuloksellisuus ja ihanuus on kiinni ennenkaikkea tekijänsä asenteesta!

Lisätiedot

Voiko työtä tehden oikeasti oppia? Sirpa Rintala projektityöntekijä Tekemällä oppii projekti

Voiko työtä tehden oikeasti oppia? Sirpa Rintala projektityöntekijä Tekemällä oppii projekti Voiko työtä tehden oikeasti oppia? Sirpa Rintala projektityöntekijä Tekemällä oppii projekti Muistele kokemuksiasi ensimmäisistä työpaikoista. Oliko Sinulla aiempaa kokemusta tai koulutusta sen tekemiseen?

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Asiakkaiden avustaminen 15 osp. Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus: Näytön tehtävät: Opiskelija

Asiakkaiden avustaminen 15 osp. Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus: Näytön tehtävät: Opiskelija Asiakkaiden avustaminen 15 osp Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus: Näytön tehtävät: suunnittelee oman työnsä palvelusopimuksen ja asiakkaan toiveen ja tarpeen mukaan. toimii eri-ikäisten ja toimintakyvyltään

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen. Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen

Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen. Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen Rauman Seudun Työttömät ry Palvelut työttömille: Kirpputori Lounaskahvila

Lisätiedot

Arvot, yhteisöllisyys

Arvot, yhteisöllisyys Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain 2011, 20, 2009 Arvot, yhteisöllisyys yy Setlementti Ukonhattu ry Päätavoite 1. UKONHATUN TOIMINTA PERUSTUU YHDESSÄ SOVITTUIHIN ARVOIHIN JA VISIOON 2011 jakautuu

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Asiakaspalvelu 30 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa toimia käytännön asiakaspalvelutehtävissä ja osoittaa ammattitaitonsa palvelutilanteessa,

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Kielellinen selviytyminen

Kielellinen selviytyminen BILBAO Kulttuurit kohtaavat Bilbaossa ollessani havaitsin täysin erilaisen päivärytmin. Päivät ovat todella pitkiä, sillä ihmiset viihtyvät myöhään ulkona viettäen aikaa perheen ja ystäviensä kanssa. Myös

Lisätiedot

Tuetusti päätöksentekoon projektin tuotokset. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen

Tuetusti päätöksentekoon projektin tuotokset. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Tuetusti päätöksentekoon projektin tuotokset Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Päämiehisyyttä tukeva koulutusmateriaali Materiaali on suunnattu vammaisalan ammattilaisten käyttöön. Voidaan käyttää: Perehdyttämisessä,

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

VASUtyö Salossa Anna-Kaisa Törrönen ja Saana Kallioniemi.

VASUtyö Salossa Anna-Kaisa Törrönen ja Saana Kallioniemi. VASUtyö Salossa 2017 Anna-Kaisa Törrönen ja Saana Kallioniemi Mitä olemme jo tehneet Kentän näkökulma: vanhojen lomakkeiden läpikäynti, mitä hyvää, mitä kehitettävää? Selkeys, prosessinomaisuus, pedagogisuus

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016 HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020 ARVIOINTI 2016 Toteutus Toteutettiin Wilman kyselytoiminnolla huhtikuun 2016 aikana Vastauksia yht. 1118 kpl Perusopetuksen oppilaat (4.,6.,8.lk) oppilaat 610 kpl Lukion

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Hyvinvointiklinikka - hyvinvointialojen osallistava pedagogiikka ja työelämän uudet tarpeet

Hyvinvointiklinikka - hyvinvointialojen osallistava pedagogiikka ja työelämän uudet tarpeet Hyvinvointiklinikka - hyvinvointialojen osallistava pedagogiikka ja työelämän uudet tarpeet 1.1.2015-30.6.2017 Minna Vaittinen Hyria koulutus Oy 22.11.2016 Mikä hyvinvointiklinikka-hanke on? Hyria koulutuksen

Lisätiedot

KESÄTYÖ. Avoimet kesätyöpaikat

KESÄTYÖ. Avoimet kesätyöpaikat KESÄTYÖ 22.02.2016 Kesko on todettu kansainvälisessä Global 100 -listauksessa maailman vastuullisimmaksi kaupan alan yritykseksi. Pistä hakemus vetämään niin käsissäsi voi olla kesätyöpaikka, josta jää

Lisätiedot

KUMPPANUUSSOPIMUS. Sopimuksen osapuolet ja soveltaminen

KUMPPANUUSSOPIMUS. Sopimuksen osapuolet ja soveltaminen KUMPPANUUSSOPIMUS Rantasalmen kunnassa Rapiapajalla ja Remmituvassa tapahtuvaa työllistämistä ja kuntouttavaa työtoimintaa sekä nuoren työelämään valmentautumisjaksoa varten. Sopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Lisätiedot

Ajatuksia oppimisesta

Ajatuksia oppimisesta Ajatuksia oppimisesta Turun normaalikoulun kouluttajat Tampereen normaalikoulun 3. 6. sekä 7. 9. luokkalaiset Tampereen yliopiston 2.vsk luokanopettajaopiskelijat OPPIMINEN ON MUUTOS. Luonto ja opetus

Lisätiedot

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Hyvinvoivat työntekijät tekevät työnsä hyvin Kun yrityksesi työntekijät kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, he panostavat sen tekemiseen. Näet tuloksen osaamisena

Lisätiedot

Työelämälähtöisen koulutuksen toteu1aminen ja työhönvalmennus

Työelämälähtöisen koulutuksen toteu1aminen ja työhönvalmennus Työelämälähtöisen koulutuksen toteu1aminen ja työhönvalmennus Taitoja työhön ja elämään Miiko Taka Amma)llinen erityisope4aja, Bovallius- amma;opisto Pauliina Jääskeläinen Työhönvalmentaja, Bovallius-

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä elina.kataja@lempaala.fi Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?

Lisätiedot

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Kehitysvammaisena eläminen Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Yleistä kehitysvammaisuudesta Vaikeus oppia ja ymmärtää uusia asioita Kehitysvammaisuudessa on asteita ja ne vaihtelevat lievästä syvään Syitä

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 25.10.2011 Janne Rautiainen TH11K Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 2 / 7 5.9.2012 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Ensimmäinen ohjauskerta... 4 2.1 Ravintoanamneesi... 4 2.2

Lisätiedot

Espoo Catering -liikelaitos Kohokohtia arjesta juhlaan

Espoo Catering -liikelaitos Kohokohtia arjesta juhlaan Espoo Catering -liikelaitos Kohokohtia arjesta juhlaan Haluamme palvella asiakkaitamme Espoo Catering -liikelaitos järjestää Espoon kaupungin ateriapalvelut. Palveluhenkiset alan ammattilaiset tuottavat

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma

POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma Jakson päämääränä on kranssin suunnitteleminen ja valmistaminen pehmeitä ja kovia materiaaleja yhdistäen. Jakso on suunnattu

Lisätiedot

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI-II Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari Work shop 1: Kuntien ja valtion välisen työjaon kokeilun mahdollisuudet (hallitusohjelma)

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Herättelevät kysymykset ammattikuljettajalle Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa POHDI OMAA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISTÄSI VASTAAMALLA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: TYÖ Kuinka monta tuntia

Lisätiedot

Mitä asioita huomioida, kun valitsee hoitokotia

Mitä asioita huomioida, kun valitsee hoitokotia Pirkanmaa Mitä asioita huomioida, kun valitsee hoitokotia Pienet asiat merkitsevät paljon Aila Suoanttila 2015 2 1 JOHDANTO Tämän vertailulistan tarkoitus on auttaa vanhusta ja hänen omaisia valitsemaan

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Näytön ajoitus: Näyttö toteutuu toisena tai kolmantena opiskeluvuotena työssäoppimisjaksolla.

Näytön ajoitus: Näyttö toteutuu toisena tai kolmantena opiskeluvuotena työssäoppimisjaksolla. Vaatteiden ja huolto15 osp Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus Näytön tehtävät: suunnittelee vaatteiden ja huoltotehtävät ja noudattaa toimipaikan ohjeita. esikäsittelee ja lajittelee pyykin. pesee

Lisätiedot

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla KKI Päivät 2016 Oulu 16.-17.3.2016 Oili Ojala, työhyvinvointipäällikkö Tuottaa Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Näytön arviointi arviointikeskusteluun osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja tai työpaikkaohjaajat ja opettaja

Näytön arviointi arviointikeskusteluun osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja tai työpaikkaohjaajat ja opettaja Palvelu- ja jakelukeittiön toiminnot 15 osp Ammattitaitovaatimukset tekee tilauksia tuotantokeittiöön vastaanottaa ruoka-aineita, ruokia ja tarvikkeita kuumentaa tai valmistaa tarvittaessa ruokia tai lisäkkeitä

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Miksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016

Miksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016 Miksi tarvitaan eettistä keskustelua Markku Lehto 28.1.2016 Tausta» Eettisen ajattelun taustalla on» Biologinen pohjaviritys» Kulttuurin arvoväritys» Sosialisaatioprosessin mankelointi Miksi tarvitaan

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko

Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko Itsemääräämisoikeus Itsemääräämisoikeus tarkoittaa, että ihmisellä on oikeus määrätä omasta elämästään ja tehdä omia valintoja. Useimmat päämiehet tarvitsevat

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tutkimuksen tavoi.eet ja toteutus Tutkimuksen tavoite Tutkimuksessa selvitesin nuorten työnömien työnömyyden ja työssä olemisen kestoa, ajatuksia työllistymisen

Lisätiedot