Julkaisija: Rinnekoti-Säätiö, Rinnetuki r.y. 3/2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Julkaisija: Rinnekoti-Säätiö, Rinnetuki r.y. 3/2013"

Transkriptio

1 Julkaisija: Rinnekoti-Säätiö, Rinnetuki r.y. 3/2013

2 Pääkirjoitus OIKEUS TYÖHÖN Aikainen lintu madon nappaa, mutta vasta toinen hiiri saa juuston. [Kannattaa toimia nopeasti, mutta ahneus kostautuu. Suomalainen sananlasku.] Hyvinvoinnin eräänä perustana on työ. Työ tuo elämään ryhtiä ja tavoitteita, ihmissuhteita ja mielekkyyttä. On hienoa olla tarpeellinen. On hienoa nähdä kättensä jälki. Työn yhteiskunnallista merkitystä ei voida laskea ainoastaan verotuloina eikä sen merkitys yksilölle ole ainoastaan palkkatulo. Työ tuo elämään mielekkyyttä ja se on yhteisöllisyyden kivijalka. Mitä on työ? Työssä toimitaan tietty ajanjakso ja täytetään tehtävän vaatimat laadulliset ja määrälliset vaatimukset. Työssä on tavoite, joka pyritään saavuttamaan. Rinnekoti-Säätiön työtoiminta on tavoitteellista: ylläpidetään toimintakykyä, edistetään yhteiskunnallista sopeutumista tai edetään työtehtävissä. Työtoiminnan sisältö rakentuu asiakkaan toiveiden, kykyjen ja tavoitteiden pohjalta. Työvuosien aikana voidaan kokeilla eri työtehtäviä, jotta se mieluisin löytyisi. Espoossa Rinnekoti tarjoaa työtoimintaa mm. puutarhalta, metsätyöryhmästä, autoryhmästä, kutomosta, nettipajalta ja verstaalta (s ). Helsingissä työtoimintaa on tarjolla Kornetin ja Kipparin toimintakeskuksissa Pitäjänmäellä ja Itä-Helsingissä Meripihkan toimintakeskuksessa (s. 20). Parhaimmillaan työtoiminta johtaa työhönvalmennukseen ja työkokeiluun, jolloin harjoitellaan asiakkaan työelämäntaitoja ja työtä arvioidaan työpaikoilla Yhteisesti ja kansainvälisesti linjattu tavoite on vammaisten oikeus työhön eli toimintamalli, jossa korostetaan osallisuutta, täysivaltaisuutta sekä niiden toteutumiseksi tarvittavaa tukea. On kysymys kyvykkyyden tukemisesta. Työtön akateemisesti koulutettu on turha asettaa vastaan avustavia tehtäviä etsivän kehitysvammaisen kanssa. Työn yhteiskunnallinen merkitys on etsittävä ja löydettävä uudelleen suuren sektorin kentässä. Rinnekoti-Säätiön työtoiminnan ja työhönvalmennuksen palveluja esitellään tässä Rinneviestin numerossa laajasti. Työtoiminnan metsätyöryhmä työskentelee Rinnekoti-Säätiön metsissä metsätalousinsinööri Pekka Lavonsalon ohjauksessa (s. 14). Special Olympics -mitalisti Mika Miettinen on aloittanut työt Valintatalossa (s. 4). Mika on edennyt Rinnekodin työvalmennuksen tukemana palkkatöihin. Riitta-Liisa Laine kulkee Kiikkaistentien asumisyksiköstä työpaikalleen Masajo:n toimistoon, hän käy töissä kerran viikossa Rinnekodin työhönvalmennuksen tukemana (s. 6). Rinnekoti tulee vahvasti myös työnantajia vastaan uuden Lakiston Palvelut Oy:n toiminnan kautta (s. 11). Työnantajayhteistyö on avainasemassa kehitysvammaisten työllistymisessä. Rinnekodin työhönvalmentajat tukevat sekä työnantajaa että työntekijää. Intensiivivaiheessa työhönvalmentaja on tarvittaessa läsnä työpaikalla koko ajan, työtehtävien tutuksi tullessa aina vähenevässä määrin kunnes avun tarvetta ei enää ole. Työn tulee olla taitoja vastaavaa: ei liian helppoa eikä liian vaikeaa! Mm. työtaitojen arviointimenetelmiä kehitetään Rinnekodissa paraikaa Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittamassa Taidoista työpoluiksi -kehittämishankkeessa (s. 10). Paras työnteon avittaja on ihmisten henkilökohtainen into. Motivaatio ja mielekkyys tuovat työnteolle siivet selkään ja nostavat elämän laatua ja hyvinvointia. Ilman töitä ei voi myöskään päästä lomalle, kuten Peppi Pitkätossu totesi kouluun halutessaan. Elina Airikkala 2 Rinneviesti 3/2013

3 Sisältö 3/2013 Pääkirjoitus...2 Taidoista 10 Kansikuvataiteilija työpoluiksi Antti Savolaisen esittely Mika on töissä Valintatalossa Riitta-Liisa sai Masajosta töitä... 6 Missä ollaan, minne mennään?... 8 Kehitysvammalääketiede: Aivot, epilepsia & mieli symposiumi... 9 Lakiston Palvelut Oy ja Rinnepulla Työtoiminta ja työhönvalmennus Työ- ja päivätoiminnan palvelut Metsäryhmä esittäytyy Kie-Ku ja Verstas esittäytyvät Kutomo ja Autoryhmä esittäytyvät Nettipaja esittäytyvät Puutarha esittäytyy Kornetti, Meripihka ja Kippari esittäytyvät Jannen kolumni Kirjavinkki: Voimauttava vuorovaikutus Papin posti Kansikuvataiteilija Syksy-maalauksessani käytin lämpimiä värejä sekä kylmiä sävyjä, hain kontrastia taustan ja puiden lehvästön välille ja sommitelmaan. Sain idean teokseeni luonnosta, luonto inspiroi minua työskentelyssäni. Antti Antti Savolainen Syksy, 2012, akryyli, 81x100cm Antti Savolainen on valmistunut Kaarisillan Taide- ja Toimintakeskuksesta vuonna 2013 kuva-artesaaniksi. Antti jatkaa taiteellista työskentelyään Kaarisillassa. Antti itse kertoo nauttivansa luonnostelusta ja erityisesti maalaamisesta, sarjakuva kiinnostaa häntä myös. Päätoimittaja Elina Airikkala, , Ulkoasu ja taitto Lisa Saloranta, Kansikuvan akryylimaalaus Antti Savolainen Rinneviesti toimitusneuvosto Markus Kaski pj., Elina Airikkala, Nina Bjelogrlic-Laakso, Sirpa Granö, Marjo Kinnunen-Kakko, Leila Paavola, Heidi Talja ja Leena Toivanen Rinneviestin tilaus / osoitteenmuutokset Rinnetuki r.y.:n jäsenten osoitteenmuutokset Sinikka Niemi, Julkaisija Rinnekoti-Säätiö ja Rinnetuki r.y. Painopaikka Aldus Painos kpl 53. vuosikerta Rinneviesti 3/2013 3

4 Ihmiset Mika on töissä Valintatalossa Teksti ja kuvat Elina Airikkala M Mika hyllyttää Valintatalossa tuotteita ahkerasti ja täsmällisesti. Hän saa myös koko ajan uusia kaupan tehtäviä. Mikan vastuualue kasvaa myymäläpäällikkö Jari Vilmusen valvoessa töiden edistymistä. Asiakaspalvelijana Mika on esimerkillinen, hän ottaa heti katsekontaktin ja hänen käytöksensä on lämmintä ja ystävällistä. Luottamus on A ja O kuvaa Mika uutta työsuhdettaan. Mikan työhönvalmentajana toimii Rinnekodin Henna-Marita Kallio. Kalajärven Valintatalossa hänen työpaikkaohjaajansa on myymäläpäällikkö Jari Vilmunen. Kalajärven Valintatalossa Mika työskentelee kerran viikossa, Askiston Valintatalossa kolmesti viikossa. Mikan yhteistyötaitoja, tarkkuutta ja luotettavuutta kiitellään. Kaupan alalla Mika on työskennellyt jo noin kolme vuotta, pohjakoulutuksena hänellä on autoalan peruskoulutus sekä koti- ja laitoshuollon perustutkinto. Asiakaspalvelu tuntuu kuitenkin olevan Mikalle kaikkein luontaisin ala. Ihmisen kohtaamisessa Mika on aivan omaa luokkaansa. Myyntipäällikkö Jori Lehtoranta haluaa luoda ihmisläheisen ja ihmistä kunnioittavan ilmapiiriin johtamiinsa lähikauppoihin. Ihmiset ovat samanarvoisia. Kaikkia ihmisiä tulee kunnioittaa. Lähimmäisenrakkaus saa tilaa ja ennakkoluulot kyytiä kun erilaiset ihmiset kohtaavat toisensa ja oppivat toisiltaan., kuvailee Jori Lehtoranta arvojaan. Jo pitkään kaupan alalla työskennelleenä hän huomaa ihmisten asenteiden suhteessa erilaisuuteen kehittyneen. On ehkä pikku hiljaa huomattu, että huonosti suomea puhuva työntekijä saattaa olla äärettömän ahkera ja nopea. Tai osatyökykyinen työntekijä voi omalla räätälöidyllä vastuualueellaan olla erittäin tarkka ja tunnollinen. Myyntipäällikkö Jori Lehtoranta korostaa myös Rinnekodin työhönvalmentajan merkitystä. Ilman Lähimmäisenrakkaus saa tilaa ja ennakkoluulot kyytiä kun erilaiset ihmiset kohtaavat toisensa ja oppivat toisiltaan. Henna-Marita Kalliota olisi Mikan työhönvalmennus kokonaan myymälänjohtajan harteilla ja hänen työajastaan pois. Kiireisinä työpäivinä asia voisi nousta kynnyskysymykseksi, ylimääräistä aikaa Mikan työhönvalmennukseen ei kaupassa välttämättä ole, vaikka tahtoa vielä löytyisikin. Henna-Marita on yhdyshenkilö, joka opastaa Mikaa uusiin tehtäviin perehdyttäessä. Työhönvalmentaja hoitaa myös kolmikantakeskustelut työpaikalla: työnantaja, työntekijä ja työhönvalmentaja keskustelevat yhdessä kaikkien työasioiden selvittämiseksi. Henna-Marita haluaa painottaa matalan kynnyksen uutisrajaa. Kaikki pienimmätkin mahdolliset ongelmakohdat pyritään selvittämään ennen kuin niistä ehtii kasvaa mitään suurempaa. Työhönvalmentaja auttaa Mikaa myös eläkkeen ja palkan yhteensovittamisessa, hän laskee saavutetut ja menetetyt etuudet siten, että Mikalle tilanne hahmottuu selkeästi. Työhönvalmentaja hakee myös työnantajalle palkkatukea. Koska Mika on Special Olympics mitalisti, on myymäläpäälliköiden kanssa Kalajärvellä ja Askistossa jo ennakkoon sovittu mahdollisuus osallistua arvokisoihin. Mika tulee töihin bussilla ja hän noudattaa tarkasti aikatauluja. Poissaoloja ei ole muuten kuin lääkärintodistusta vastaan, painottaa Mika omaa panostaan. Asiakaspalautettakin on Mikasta annettu. Askiston Valintatalossa kävi eräänä ruuhkaisena joulun ajan iltapäivänä niin, että jonot vain kasvoivat. Kun sitten maksupäätteissäkin oli joitain häiriöitä, alkoi tunnelma kaupassa kiristyä. Mika aisti raskaan ilmapiirin ja tuli apuun. Hyväntuulinen ja ystävällinen Mika alkoi jutella jonossa seisovien ärtyneiden ihmisten kanssa niin, että tilanne suli. Iltapäivän jälkeen asiakaspalaute oli ylistävää. Työkavereista puhumattakaan. 4 Rinneviesti 3/2013

5 Ihmiset Rinneviesti 3/2013 5

6 Ihmiset Riitta-Liisa sai MASAJOsta töitä Teksti ja kuvat Elina Airikkala R Riitta-Liisa on aloittanut työkokeilun Klaukkalassa Masajon toimistossa. Masajo maahantuo Boliviasta Intiaanisokeri -täysruokosokeria, Ruususuola -kristallisuolaa ja soijapohjaista Jaksamisleipä -ohutleipää. Maahantuojana yritys pussittaa ja pakkaa tuotteitaan jälleenmyyntiin. Riitta-Liisa on nyt Masajon Klaukkalan toimipisteessä apuna kerran viikossa. Toimitusjohtaja Samuel Kuosmasen perhe muutti Boliviaan vuonna Samuel oli tuolloin 11-vuotias. Takaisin Suomeen perhe palasi Samuelin täysi-ikäistyessä. Luontaisten ja korkealaatuisten elintarvikkeiden tuotanto oli ollut perheen tähtäimessä jo pitkään. Suomeen palattua perheen äiti ja Samuelin sisko olivat jonkin aikaa töissä myös Rinnekodissa. Kun suolanäytteitten pussitukseen tarvittiin apua, Samuel Kuosmanen kääntyikin luontevasti Rinnekodin työhönvalmennuksen puoleen tarjoten yhteistyötä. Rinnekodilta löytyi ensin yksi henkilö työkokeiluun, joka kuitenkin piti parempana toista työpaikkaa. Riitta-Liisa pitää itseään onnekkaana. Ei kaikki tällaista mahdollisuutta saa toteaa Riitta-Liisa. Riitta-Liisan työkokeilu on vielä niin alussa, että Rinnekodin työhönvalmentaja Henna-Marita Kallio on toistaiseksi hänen kanssaan koko työpäivän klo joka perjantai. Työhön kuuluu eri työvaiheita eri työpisteillä ja helpottaakseen päivän hahmottumista Henna-Marita on laatinut työpaikan seinälle päiväkalenterin, jossa on kuva kulloisestakin suunnitellusta ja räätälöidystä työvaiheesta. Päiväkalenteriin on valokuvattu eri työvaiheita ja työpaikan työpaikkaohjaaja voi kalenterin avulla räätälöidä Riitta-Liisan työpäivän aina tarpeen mukaan. Kuvat auttavat myös kielimuurissa: työpaikkaohjaaja Juan Carlos puhuu ainoastaan espanjaa tai englantia. Työnantaja etsi luonnollisestikin hyvää ja ahkeraa työntekijää. Riitta-Liisa yrittää parhaansa vastata haasteeseen. Työkokeilun aikana sekä työntekijä että työnantaja tutustuvat toisiinsa ja molemmilla on mahdollisuus vapaasti muodostaa mielipiteensä tulevaisuuden suhteen. Tavoitteena on löytää molempia osapuolia tyydyttävä sopimus. Työtehtävät räätälöidään avotyön kautta pyrkimyksenä löytää tavallinen palkkatyö. Riitta-Liisan elämässä nämä räätälöidyt työtehtävät näkyvät jo monessa asiassa hänen arjessaan. Riitta-Liisa on nyt halunnut hankkia uusia, kauniin värisiä vaatteita ja hän on käynyt kampaajalla. Riitta-Liisa on päättänyt myös polkea pyörällä töihin. Ennen hän ei ajanut koskaan pyörää. Ennen hänestä ei myöskään koskaan saanut ottaa valokuvia. Työtehtävät räätälöidään avotyön kautta pyrkimyksenä löytää tavallinen palkkatyö. 6 Rinneviesti 3/2013

7 Ihmiset Juan Carlos on Riitta-Liisan työpaikkaohjaaja. Työntekijä, työhonvalmentaja ja työnantaja. Rinneviesti 3/2013 7

8 Tiede MISSÄ OLLAAN, MINNE MENNÄÄN? Aika ajoin on uskallettava kysyä rehellisen avoimesti Missä mennään, minne mennään?. Tätä kysymystä saapuu nyt syksyllä kanssamme pohtimaan kolme kansainvälistä, kehitysvammatutkimuksessa akateemisesti ansioitunutta erikoislääkäriä. Monia muuttoja ja muutoksia Kehitysvammaiset siirtyvät laitoksista uusiin asuntoloihin, työntekijät liikkuvat heidän mukanaan ja Rinnekotia pitkään menestyksekkäästi luotsannut johtaja-ylilääkäri Markus Kaski on jäämässä eläkkeelle uuden johtajan, sosiaalineuvos Markku Niemelän siirtyessä jatkamaan hänen työtään. Tämä kaikki vaikuttaa mitä suurimmassa määrin myös asiantuntijoiden työhön; kehitysvammaisten lähimmäistemme hyvä elämä kun on pystyttävä turvaamaan niin näinä muutoksen aikoina kuin niiden jälkeenkin. Vastauksia otsikon kysymykseen pohditaan marraskuussa Helsingissä pidettävässä Aivot, Epilepsia ja Mieli symposiumissa, jonka Rinnekodin asiantuntijapalvelut järjestävät yhdessä Suomen kehitysvammalääkäreiden yhdistyksen kanssa. Puhujiksi tilaisuuteen lupautuneet ulkomaiset vieraamme alustavat aihetta kertomalla haasteellisesta diagnostiikasta, kliinisiin tutkimuksiin liittyvistä sudenkuopista, nopeasti kehittyvän geenitutkimuksen tarjoamista hoitomahdollisuuksista ja moniammatillisen yhteistyön merkityksestä (ks. suomenkielinen ohjelma ohessa). Kolme huippuluennoitsijaa Pääluennoitsija, neurologian professori Amos Korczyn tulee Israelista, Tel Avivin yliopistosta, jossa hänen henkilökohtaiset tutkimusintressinsä kohdistuvat mm. Parkinsonin tautiin ja dementiaan. Lisäksi hän järjestää neurologian ja neuropsykiatrian alaan liittyviä kansainvälisiä konferensseja, joiden tiimoilta hän on ystävystynyt lukuisten eri puolilta maailmaa olevien tutkijoiden ja myös meidän tavallisten kliinikoiden kanssa. Allekirjoittaneeseen professori Amos Korczyn otti henkilökohtaisesti yhteyttä annettuani kriittistä palautetta järjestäjille vuonna 2007 Berliinissä pidetyn Controversies in Neurology (suom. Ristiriidat Neurologiassa) -konferenssin yhdestä sessiosta. Yhteistyömme alkoi tuolloin dementian diagnostiikkaan liittyvästä aihepiiristä ja on nyt allekirjoittaneen siirryttyä entiseltä Lääkelaitokselta Rinnekoti-Säätiön palvelukseen johtanut mm. tähän marraskuussa Suomen kehitysvammalääkäreille tarkoitetun koulutustilaisuuden järjestämiseen. Psykiatri Roger Banks työskentelee konsulttina Pohjois-Walesissa oppimisvaikeuksiin erikoistuneessa, Betsi Cadwaladr -yliopistoon kuuluvassa keskuksessa. Hän on puhunut jo vuosien ajan siitä, kuinka yhteistyötä eri ammattiryhmien välillä tulisi tiivistää kehitysvammaisten potilaiden monimuotoisia ongelmia hoidettaessa mm. kirjoittamalla alan lääketieteellisiin lehtiin (Advances in Psychiatric Treatment, 2008). Vuodesta 2012 alkaen hän on toiminut Euroopan kehitysvammalääkäreiden yhdistyksen puheenjohtajana. Neurologi Thomas Dorn on toiminut vuodesta 2001 alkaen vaikeahoitoista epilepsiaa sairastavien aikuispotilaiden osaston ylilääkärinä sveitsiläisessä epilepsiakeskuksessa Zürichissä. Hänen erityiskiinnostuksensa kohteita ovat kehitysvammaisten epilepsia, neurogenetiikka ja lääkehoito. Thomas Dorn on lisäksi Euroopan kehitysvammalääkäreiden yhdistyksen hallituksen jäsen. Tulevaisuuden tarpeet Tieteellisen ohjelman ohella on tarkoitus pohtia vapaamuotoisesti näiden kansainvälisillä foorumeilla vaikuttavien kehitysvamma-alan kollegojen kanssa tulevaisuuden koulutustarpeita sekä sitä, miten saisimme vahvistettua kehitysvammalääketieteen asemaa muiden lääketieteen erikoisalojen rinnalla ja alan kiinnostavuutta kollegoiden keskuudessa. Uskomme, että ainoastaan panostamalla kehitysvammaisten terveydenhuollon laatuun saavutamme todellista kustannustehokkuutta tässä työssä. Rinneviestin seuraavassa numerossa 4/2013 pyrimme vastaamaan otsikon kysymykseen Missä mennään, minne mennään? kertomalla koulutustilaisuuden ja sen yhteydessä käytyjen keskustelujen annista. Nina Bjelogrlic-Laakso LT, FM (biokemia) Neurologian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys Aikuispalvelujen ylilääkäri 8 Rinneviesti 3/2013

9 Tiede Kehitysvammalääketiede: Aivot, Epilepsia & Mieli --symposiumi Aleksi Pietikäinen, Emergency, 2013 Ilmoittautumismaksu 150 eur / yksi päivä (to tai pe) tai 250 eur / kaksi päivää per osallistuja sisältäen kahvin, välipalat ja lounaan Ilmoittautuminen Järjestäjä Suomen Kehitysvammalääkärit ry Keskiviikko, 13. marraskuuta 2013 klo Yleisöluento Pikkuparlamentissa Professori Amos Korczyn, TelAvivin Yliopisto, Israel: Kuinka dementian aiheuttamaa epidemiaa voidaan estää? (Englanninkielinen luento käännetään suomenkielelle.) Torstai marraskuuta 2013 Kehitysvammalääkäreiden koulutustilaisuus (Symposiumin virallinen kieli on englanti, ei tulkkausta.) Hotel Scandic Continental Mannerheimintie 46, Helsinki, Finland Työpaja Tulevaisuuden suuntaviivat kehitysvammalääketieteessä Puheenjohtaja: Nina Bjelogrlic-Laakso Väittely Tarvitsemmeko näyttöön perustuvaa lääketiedettä? Kyllä - Ilona Autti-Rämö, Helsinki, Suomi Ei - Amos Korczyn, Tel-Aviv, Israeli Kommentaattori: Maria Arvio, Lahti, Suomi 15:30 Kahvi 16:00 Roger Banks, UK: Moniammatillinen lähestymistapa neuropsykiatristen häiriöiden arvioimiseen ja hoitoon 17:30 Iltapala ja keskustelua Perjantai 15. marraskuuta 2013 Haasteet ja mahdollisuudet kehitysvammalääketieteessä Hotel Scandic Continental 08:00 Ilmoittautuminen ja aamupala 09:15 Markus Kaski, Rinnekoti-Säätiö: Symposiumin avaus Sessio I Diagnostiikka Puheenjohtaja: Jarmo Körkkö 09:30 Amos Korczyn, Israeli: Voidaanko aivojen kuvantamismenetelmiä hyödyntää ratkaistaessa mielen ja kehon häiriötiloja? 10:30 Thomas Dorn, Sveitsi: Geneettisen etiologian selvittäminen osana vaikeahoitoisen epilepsian tuloksekasta hoitoa :30 Lounas Sessio II Terapiat Puheenjohtaja: Pia Höglund 12:30 Thomas Dorn, Sveitsi: Täsmähoitoja esim. Tuberous Sclerosis -oireyhtymään on tulossa 13:15 Maija Castren, HUS: Terapiamahdollisuudet Fragile-X -oireyhtymässä. 14:00 Kahvi Eisai AB: Satellitti Symposiumi 14:30 Jukka Peltola, TAYS: Uudella mekanismilla vaikuttavat epilepsialääkkeet 15:30 Yhteenveto ja tilaisuuden päätös Rinneviesti 3/2013 9

10 Ajankohtaista Taidoista työpoluiksi tukea työllistymisessä Teksti Johanna Haaga kuvitus Helle Radmer-Jensen Rinnekoti-Säätiöllä käynnistyi huhtikuun alussa RAY-avusteinen projekti Taidoista työpoluiksi. Projektin tavoitteena on nostaa esiin kehitysvammaisten ihmisten työllistymistä estäviä ja edistäviä tekijöitä sekä luoda toimintamalleja näiden esteiden voittamiseksi. - Haluamme edistää kehitysvammaisten työpolkuja kohti palkkatyötä, mutta avoimille työmarkkinoille pääsy ei ole ainoa näyttö projektin onnistumisesta. Se voi olla myös vaikka edistyminen työtoiminnoissa tai työhönvalmennuksessa tai esimerkiksi opintoihin ohjautuminen, toteaa projektipäällikkö Ville Villberg. Viisivuotisen projektin tavoitteena on kehitysvammaisten työkyvyn arviointimenetelmien soveltuvuuden testaaminen. Tavoitteena on luoda toimintamalleja, jotka voisivat jatkossa palvella paremmin kehitysvammaisten työllistämisessä. Suunnitelmissa on esimerkiksi uuden arviointimenetelmän laatiminen, joka olisi laajasti ja johdonmukaisesti käytössä kehitysvammaisten työkyvyn arvioinnissa. Ihanteellinen tilanne on, kun kehitysvammainen löytää itselleen mieleisen työkokeilupaikan, mikä vastaa hänen taitojaan. Siksi projektin aikana on tarkoitus arvioida eri työtehtävien vaativuutta, mikä hyödyttää paitsi työnhakijaa itseään, myös työnantajaa ja työyhteisöä. Joskus työtehtävien soveltuvuus saattaa olla kiinni pienistä asioista kuten mallin näyttämisestä tai oikean apuvälineen löytämisestä. Onnistumisia Tällä hetkellä Suomessa on reilu 300 avoimilla työmarkkinoilla työskentelevää kehitysvammaista, mutta potentiaalia olisi enempäänkin. Arvioiden mukaan noin työikäistä ja kykyistä kehitysvammaista osallistuu päivittäin työ- ja päivätoimintakeskuksissa järjestettävään työtoimintaan. Yksi viime aikojen menestystarinoista kehitysvammaisten työllistämisessä on K-kauppiasliiton ja Kehitysvammaliiton yhteishanke Monenlaisia tuloksentekijöitä. Sen avulla useat kehitysvammaiset saivat työpaikan välisenä aikana. Maailmalla vastaavanlaiset onnistumiset ovat olleet yleisempiä jo pidemmän aikaa. Näitä kertomuksia saatiin kuulla 11. EUSEkonferenssissa Irlannissa (European Union of Supported Employment), jossa vertailtiin erilaisia tuetun työllistymisen käytäntöjä. Etenkin tuetun työllistymisen syntysijoilla, Pohjois-Amerikassa, katseet on jo suunnattu myös haastavampien ryhmien kuten autistien, Down-ihmisten ja selkäydinvammapotilaiden työllistymiseen avoimille työmarkkinoille. Professori Paul Wehmanin julkaisemissa tutkimuksissa toiminta on osoitettu taloudellisesti kannattavaksi. Lisäksi tuettu työllistyminen kohentaa huimasti sekä työllistyjien elämänlaatua että toimintakykyä. Tietoisuuteen Kehitysvammaisen työnhakijan tie työhönvalmennuksesta työsuhteiseksi työksi saattaa olla pitkä ja monimutkainen. Hidasteita voi olla monia. Kehitysvammaiset ovat ehkä tyytyväisiä ja tottuneita nykyiseen rytmiinsä, joten he eivät halua muutosta tai ehkä työyhteisössä ei tiedetä, miten suhtautua kehitysvammaiseen työntekijään. Työhönvalmentajia myös saattaa olla liian vähän tai heidän palvelujaan ei tunneta. Taidoista työpoluiksi projektin tarkoituksena on lisätä tietoisuutta kehitysvammaisten työllistymismahdollisuuksista sekä muuttaa asenteita kehitysvammaisten palkkaamisessa. Työkokeilujen aikana projektissa kootaan materiaalipankit niin työntekijälle, tämän omaisille kuin työyhteisöllekin. Materiaaleista saa käytännön tietoa kehitysvammaisen työllistymisestä ja ne tulevat löytymään muun muassa projektin nettivisuilta. Rinnekoti-Säätiön lisäksi projektissa ovat mukana Espoon kaupunki, Savon vammaisasuntosäätiön Työelämän päämies hanke sekä Kehitysvammaisten tukiliiton Uudenmaan Tukipiiri. Ville Villberg projektipäällikkö Johanna Haaga projektisihteeri Mirva Gullman projektisuunnittelija Sähköpostit muotoa myös 10 Rinneviesti 3/2013

11 Albumi Lakiston Palvelut Oy ja Rinnepulla Lakiston Palvelut Oy on uusi Rinnekoti-Säätiön perustama yritys, jonka kautta työnantaja voi vuokrata kehitysvammaisen tai osatyökykyisen työntekijän esimerkiksi tuntityöhön. Lakiston Palvelut Oy vastaanottaa myös osatyökykyisten työhakemuksia, järjestää työkokeilupaikkoja ja pyörittää Lakistossa myös laadukasta leipomoa ja Rinnepulla -kahvilaa. YRITYS, KUNTA tai YKSITYINEN TYÖNANTAJA jos olet kiinnostunut palkkatyöllistämään, vaikka osaaikaisestikin, ota yhteyttä: YRITYS tai KUNTA jos olet kiinnostunut yhteistyöstä Rinnekodin työhönvalmennuksen ja työtoiminnan kanssa, ota yhteyttä: Pirjo Kekkonen Palvelupäällikkö Lakiston Palvelut Oy Rinnekodintie 9, Espoo Janne Jalonen Työhönvalmennuksen ja työtoiminnan palvelupäällikkö Työ- ja päivätoiminnat Rinnekodintie 10, Espoo Sirpa Granö Rinnekoti-Säätiön työ- ja päivätoimintojen johtaja Toimitusjohtaja Lakiston Palvelut Oy Rinnekodintie 19, Espoo Rinneviesti 3/

12 Ajankohtaista TYÖTOIMINTA JA TYÖHÖNVALMENNUS --Rinnekodin sadat mahdollisuudet Työtoiminta Rinnekoti-Säätiössä tuetaan asiakkaiden yksilöllisiä urapolkuja monin keinoin. Työtoiminnan tavoitteena on ylläpitää toimintaja työkykyä, antaa onnistumisen kokemuksia, oppia uusia työelämäntaitoja ja tukea sitä kautta kansalaisuutta ja yhteiskunnallista sopeutumista. Työtoimintakokonaisuus voi muodostua hänen oman valintansa mukaan usean työtoimintayksikön tarjoamista mahdollisuuksista. Työtoiminnan yksiköissä järjestetään myös päivätoimintaa, joka pohjautuu sisältötoiveisiin ja on kuntoutusta tukevaa sekä virikkeellisempää toimintaa. Työtoiminnan yksiköt tarjoavat myös TYHY- toimintaa, jota järjestetään liikuntatapahtumina, musiikki- ja taideryhminä, retkinä ja yhteisinä juhlina. Työhönvalmennus Työhönvalmennuksella tuetaan kehitysvammaisen tai osatyökykyisen henkilön siirtymistä mm. työtoiminnasta tuettuun palkkatyöhön, joko avoimille markkinoille yrityksiin, kuntiin tai Rinnekodin sisäisiin työpaikkoihin. Työhönvalmennuksen asiakkaille laaditaan yksilölliset urasuunnitelmat, joihin kirjataan mahdolliset työ- ja toimintakyvyn arvioinnit, työelämään valmentavat kurssit sekä omat mielenkiinnot ja toiveet työstä. Työhönvalmentajat kartoittavat yhdessä osallistujan kanssa työn tekemiseen liittyvän osaamisen ja voimavarat, valmentavat työnhakemiseen ja -tekemiseen sekä tukevat molempia osapuolia työpaikalla työvalmennusprosessin aikana. Työhönvalmentajan keskeisenä tehtävänä on löytää asiakkaalle hänen taitojaan vastaava työ. Työkokeilu on yleensä osa työhönvalmennusta. Työkokeilun aikana asiakas harjoittelee työelämäntaitoja ja työtä työpaikoilla normaalissa työyhteisössä. Mikäli eteneminen palkkatyöhön ei työhönvalmennuksen aikana osoittaudukaan parhaaksi tai realistiseksi tavoitteeksi, aina on mahdollisuus muuttaa suuntaa ja hakea mielekästä sisältöä päiviin esimerkiksi työtoiminnan puolelta. Tarjoamme työhönvalmennuksessa: valmennuksen työelämässä kohdattaviin haasteisiin suunnitelmallisen etenemisen työuralle henkilökohtaisen tuen työn aloittamiseen ja jatkamiseen tai opiskelupaikan löytämiseen Odotamme työhönvalmennukseen osallistuvalta: innokkuutta oppia uusia asioita pitkäjänteisyyttä avointa asennoitumista uusiin tilanteisiin ja ihmisiin 12 Rinneviesti 3/2013

13 Ihmiset Rinnekodin työ- ja päivätoiminnan palvelut 2013 Työhönvalmennus, työkokeilu Työelämätaitojen harjoittelua ja arviointia työpaikoilla ESPOOSTA käsin toimivaa asiakkaiden työpaikoilla Työtoiminta Tavoitteena konkreettista tuotosta omasta toiminnasta sekä itsenäisesti että ryhmässä ESPOOSSA: Puutarha (s. 18), Metsäryhmä (s. 14), Kierrätys- ja kuljetusryhmä (s. 15), Autoryhmä (s. 16), Kutomo (s. 16), Nettipaja (s. 17), Verstas (s. 15) HELSINGISSÄ: Kornetti (s. 20), Nyyttipuisto Päivätoiminta Kuntouttavaa ja virikkeellistä toimintaa; musiikkia, liikuntaa, arjen askareita ESPOOSSA: Ainontupa, Päivälä, Toiminta- ja kommunikaatioryhmä, Nettipaja, Verstas, Kutomo HELSINGISSÄ: Malminkartano, Nyyttipuisto, Kornetti Erityispäivätoiminta Kuntouttavaa ja virikkeellistä toimintaa yksilöllisiä tarpeita vastaavasti, keho- ja aistiharjoituksia ESPOOSSA: Ainontupa, Päivälä, Toiminta- ja kommunikaatioryhmä, Laituri ja Joonatan HELSINGISSÄ: Nyyttipuisto, Malminkartano, Kornetti, Kippari Autismipäivätoiminta Erityispäivätoimintaa, päivätoimintaa ja työtoimintaa autismin kirjon henkilöille ESPOOSSA: Ankkuri, Joonatan, Laituri HELSINGISSÄ: Kippari (s.20), Kornetti (s. 20), Meripihka (s.20) Vapaa-ajantoiminta ja virkistys ESPOOSSA: eläkeläisten päivätoiminta, kävelyryhmä, näytelmä- ja kokkikerhot, virikeohjaus, leiritoiminta VANTAALLA: eläkeläisten päivätoiminta HELSINGISSÄ: eläkeläisten päivätoiminta ja vapaa-ajan kerhot Nyyttipuistossa Rinneviesti 3/

14 Työtoiminta METSÄRYHMÄ Töissä on tärkeää mukavat työkaverit ja ohjaajat ja monipuolinen palkka. -Ari- Metsäryhmän toiminta-ajatuksena on tarjota asiakkaille fyysistä työtä luonnon läheisyydessä. Työtoiminnan sisältöön kuuluu mm. polttopuiden teko, pinoaminen ja toimittaminen eri kohteisiin, luontopolkujen kunnossapito, pienimuotoiset hakkuut, ojien raivaukset ja joulukuusien hoito sekä toimitus. Työtehtävät yleisesti ovat paljolti kausiluontoisia ja talvella työhön kuuluu lumitöitä, katu- ja piha-alueiden hiekoitusta ja muita vastaavia kiinteistönhuoltotöitä. Tarjoamme metsäryhmäläiselle ulkona tapahtuvaa fyysistä työtä luonnossa työskentelyä työn vaativat työvaatteet Odotamme metsäryhmäläiseltä hyvää fyysistä kuntoa tai halua kunnon nostamiseen kiinnostusta ryhmätyöskentelyyn avointa asennoitumista uusiin tilanteisiin Metsätalousinsinööri Pekka Lavonsalo ohjaa ryhmäänsä kesäisessä joulukuusimetsässä. Ryhmän tehtävänä on talloa tulevien joulukuusien ympäriltä rikkakasvit ja pitkät heinät maahan. Värillinen nauha kertoo, onko kyseessä sisäkuusi vai ulkokuusi. Joulukuuset kaadetaan Rinnekodin toimipisteisiin jouluksi. Metsäryhmä tekee myös polttopuita klapikoneella: 0,50cm klapia leipomoon, 0,30cm klapia saunoihin ja grilleihin. Metsäryhmässä on tällä hetkellä 11 miestä, tulevaisuudessa ryhmään saadaan myös ehkä yksi nainenkin! Töitä tehdään joka päivä klo Pekka Lavonsalon työhön kuuluu Metsäryhmän ohjaamisen lisäksi myös Rinnekodin metsien hakkuusuunnitelmien laatiminen, metsää on noin 320 hehtaaria. 14 Rinneviesti 3/2013

15 Perhekolumni KIE-KU = Kierrätys- ja kuljetusryhmä Kierrätys- ja kuljetusryhmä tarjoaa fyysistä ja liikkuvaa, ryhmässä tapahtuvaa työtoimintaa jäsenilleen. Työtoiminnan sisältöön kuuluu mm. pyykkien, laatikoiden ja keskusvarastolta tilattujen tavaroiden kuljettaminen maitokärryjen avulla Rinnekodin eri yksiköihin sekä huolehtiminen omalta osaltaan Rinnekodin pahvin- ja lehtienkeräyspisteiden tyhjennyksestä. Toiminnan sisältöön kuuluvat lisäksi vuodenaikoihin liittyviä ulkotöitä kuten lumitöitä, hiekoitusta, haravointia sekä kukkien istutusta ja hoitoa Puutarhan apuna. Ryhmä osallistuu myös Rinnekodin erilaisiin kulttuuritapahtumiin ja ryhmän viikoittaiseen ohjelmaan kuuluu lisäksi sisäpelejä ja uintia. Kie-Ku tarjoaa asiakkailleen monipuolista ja liikkuvaa työtä Tarjoamme Kie-Kun jäsenelle liikkuvaa ulkoilmatyötä ympäri vuoden vuodenaikojen mukana vaihtuvia työtehtäviä ryhmän mukana tehtävää työtä Odotamme Kie-Kun jäseneltä kiinnostusta liikkuvaan työhön innokasta tarttumista erilaisiin työtehtäviin ryhmätyötaitoja VERSTAS Onhan töissä ihan mukavaakin.. -Antti- Ei tehdä umpimähkään töitä, vaan sopivasti. -Ari- Verstaan työtoiminnan sisältöön kuuluu pääasiassa yrityksille alihankintatyönä tehtävät ruuvien, muttereiden ja muiden kiinnitystarvikkeiden lajitteleminen, kokoaminen, pussittaminen ja pakkaaminen. Pussitettavien ja pakattavien tarvikkeiden laskemisessa apuna käytetään mm. reikälautaa, johon mahtuu esimerkiksi 100 kappaletta ruuveja. Laskemisen muina apuvälineinä voidaan myös käyttää punnitusvaaka. Muita työtehtäviä ovat erilaiset postituksiin liittyvät tehtävät sekä jätepapereiden silppuaminen. Tarjoamme Verstaan jäsenelle järjestelmällisiä työtehtäviä hienomotoristen taitojen kehittämistä monipuolista työtä Odotamme Verstaan jäseneltä keskittymiskykyä taitoa käsitellä pieniä osia innostusta ryhmätyöskentelyyn Yksi verstaalainen piirsi yhdessä ideoidun suunnitelman pohjalta työtä kuvaavan logon Verstaalle. Luonnos kuvasi Verstaan kärryjä. Toinen verstaalainen puolestaan jatkotyösti piirustuksen pohjalta huovutustyön. Tuloksena syntyi Verstaan toimintaa kuvaava logo. Rinneviesti 3/

16 Työtoiminta AUTORYHMÄ Autoryhmä tarjoaa liikkuvaa ja tiiviisti ryhmähenkistä työtoimintaa jäsenilleen. Autoryhmän kuljetuspalveluihin kuuluvat pienet muutot, kierrätysmateriaalien siirrot sekä materiaalien toimitukset Rinnekodin eri yksiköiden välillä. Lisäksi Autoryhmän jäsenet osallistuvat työ- ja päivätoimintojen TYHY ja virkistystoiminnan järjestelyihin mm. näytelmäkerholla ja yhteislaulutuokioilla. Kausiluontoisina tehtävinä ovat pensas- ja ruohonleikkuu, haravointi sekä lumityöt. Tarjoamme Autoryhmän jäsenelle vaihtuvan työympäristön tiivishenkisen ryhmän fyysistä työtä Odotamme Autoryhmän jäseneltä sosiaalisia taitoja ja hyviä käyttäytymistapoja: autossa on tilaa rajoitetusti joten kaikkien kanssa pitää tulla toimeen asiakaspalveluhenkisyyttä: kuljetukset ovat pääasiassa palvelua muille fyysistä jaksamista: laatikot eivät liiku ajatuksen voimalla avointa asennoitumista uusiin tilanteisiin ja omaa innokkuutta oppia monenlaisia työtehtäviä KUTOMO Kutomo tarjoaa mahdollisuuden oppia uusia ja/tai ylläpitää jo opittuja taitoja perinteisten tekstiilituotteiden valmistuksella. Työtoiminnan sisältöön kuuluu mm. liinakankaiden, mattojen ja poppanoiden kutomista, huovutusta, kankaanpainantaa ja ompelua kuten myös silitys ja mankelointi. Tuotteiden valmistus perustuu laatuun, ei kiireeseen. Lisäksi Kutomossa valmistetaan ja askarrellaan koristeita sekä muuta rekvisiittaa Martintalolla pidettäviin juhliin ja tapahtumiin. Tarjoamme Kutomon jäsenelle mahdollisuuden oppia tekstiilitöitä ryhmässä ja itsenäisesti tuotesuunnittelussa mukana oloa ja värien käytön oppimista mahdollisuuden kehittää kädentaitojaan Odotamme Kutomon jäseneltä kiinnostusta tekstiili- ja käsitöihin pitkäjänteisyyttä tuotteen valmistukseen iloista mieltä työntekoon Elisa: Osaan tehdä märkähuovutettua huopaa ja neulahuovuttaa siihen kuvioita. Valmiiseen työhön teen vielä käsin kirjontaa ja sen jälkeen siitä tulee sohvatyyny. Niina: Teen kutomossa erilaisia tekstiilitöitä. Kudon kangaspuilla paperinaruryijyä. Leikkaan paperinarua pahvin avulla pätkiksi, asettelen niitä loimeen ja väliin kudon poppanakudetta. Käsitöiden lisäksi työskentelen työvalmennuksessa toimistossa avaamassa ja aakkostamassa kirjekuoria n. 2 krt kuukaudessa. Työvalmennuksessa olen myös harjoitellut erilaisia hoitoavustajan töitä päivä- ja työvalmentajan ryhmissä. Mikael: Painan kangaskasseja myyntiin meidän kauppaan Rinnepullaan. Muita töitä minulla on kankaankudonta ja vohvelinpujotustyöt sekä roskapussien saumaus ja pakkaus. Tein veljeni vauvalle kellintäpeiton. Pasi: Täällä on kiva olla töissä. Kudon mielelläni kangasta. Kangas näyttää hienolta ja reunatkin on siistit. 16 Rinneviesti 3/2013

17 Ajankohtaista NETTIPAJA Työt ovat monipuolisia ja uusien ohjelmien oppiminen tuo onnistumisen elämyksiä. Nettipajalaiset toimittavat pääasiassa Rinnekoti-Säätiön Marttisnettilehteä. Työtoiminnan sisältöön kuuluu artikkeleiden, uutisten ja tarinoiden kirjoittamista ja kuvittamista sekä kuvankäsittelyä tietokoneella. Päivän uutisten seuraaminen ja niiden käsitteleminen ryhmässä tukevat lehden suunnittelua ja parantavat toimittajilta vaadittavaa yleistietoutta kuten myös säännölliset tietokilpailutkin. Nettipaja tuottaa tilauksesta esitteitä ja mainoksia. Tilaustuotteiden toimitus perustuu laatuun, ei kiireeseen. Rinnekodin toimintaa dokumentoidaan valokuvin ja videokuvauksella, jotka jälkikäsitellään myös omin voimin. Tarjoamme Nettipajan jäsenelle ajankohtaisen katsauksen maailmalta tuleviin uutisiin mielikuvitukselle tilaa tarinoiden kirjoittamisen ja kuvien tuottamisen muodossa mahdollisuuden oppia kuvankäsittelyä sekä videoiden editointia tietokoneella Odotamme Nettipajan jäseneltä tietokoneen ja tekstinkäsittelyohjelman perusosaamista mielikuvitusta ja kirjoitus- ja/tai piirtämistaitoa innokkuutta uusien asioiden oppimiseen Nettipajalla tietokoneet ovat työn tekemistä varten. Koneilla tehtävät työt ovat monipuolisia ja uusien ohjelmien oppiminen tuo onnistumisen elämyksiä. Toivomme sytyttävämme kipinän kehittävään tietokoneen käyttöön. Pajalla Marttiksen juttujen kirjoittaminen vie suuren osan työajasta. Nettipajalle mahtuu monenlaisia kirjoittajia. Toiset tykkäävät kirjoittaa hyvinkin asiapitoisia juttuja, etsivät ja tarkistavat tietoja netistä ja varmistavat mahdolliset kuvausluvat. Joku toinen pajalainen taas uppoutuu mielellään fantasian syövereihin, keksii tarinoita rakkaudesta, merirosvoista tai jääkiekon maailmasta ja kirjoittaa niitä lukijoidemme iloksi. Toimitukseen kuuluu myös vannoutuneita musiikin ystäviä, jotka haastattelevat idoliaan ja tekevät jutun hänestä. Käsin piirretyt ja maalatut tuotokset saavat uudenlaista puhtia graafisten tietokoneohjelmien avulla. Samalla kun piirroksia ja kuvia käsitellään asiakkaat oppivat ohjelmien käyttöä yksilöohjauksessa. Aamupalaverissa puhumme paljon myös uutisista, jotka koskettavat nettipajalaisia tai herättävät kysymyksiä toimittajissamme. Joskus uutiset jäävät keskustelunkin jälkeen hiukan epäselviksi. Silloin etsimme netistä lisää tietoa kyseistä uutista selventämään. Maanantaisin harrastamme taukojumppaa ja kerran kuussa järjestämme levyraadin, johon jokainen nettipajalainen valitsee oman ehdokkaansa. Valitut kappaleet katsotaan yhdessä tv-huoneen suurelta näytöltä ja äänestämme niistä parhaan. Levyraadin julkaisemme Marttis -lehdessä, jonne toivomme kommentteja kuukauden hittivalikoimastamme. Toimittajan työn tueksi teemme erilaisia tehtäviä. Nettipajalaisten suosituimmaksi tehtäväksi on muodostunut uutisen etsintä aiheen mukaan. Keväällä etsimme kevääseen liittyviä uutisia. Silloin uutiskattauksemme täytti muuttolintujen saapuminen, jäiden lähtö sekä tulvat eripuolilla Suomea. Uutisia etsimällä opettelemme internetin käyttöä, täsmällisen tiedon etsimistä, tallentamista ja tulostamista. Marttis-lehden tekemiseen voi osallistua myös etätoimittajana, lähettämällä kirjoitetut jutut sähköpostitse Nettipajalle. Jatkossa jutut pystytään julkaisemaan heti niiden valmistuttua. Tutustu Nettipajalta on mahdollisuus saada valmiuksia tulevaisuuteen, kehittyä ja oppia uusia asioita. Opitut taidot auttavat tulevaisuuden suunnittelussa ja ovat hyödyksi esimerkiksi jatko-opinnoissa. Nettipaja voi olla myös pidempiaikainen työtoimintapaikka, sillä työ antaa haastavuutta ja vaihtelevuutta vuodesta toiseen. Rinneviesti 3/

18 Työtoiminta Kiva työpaikka tää on kyllä, täällä on hyviä työkavereita PUUTARHA Puutarhalla työskentelevät saavat nauttia ainutlaatuisista tuoksuja näköelämyksistä, joita antavat amppeli- ja ruukkukukat sekä erilaiset viherkasvit. Työtoiminnan sisältöön kuuluu kausiluontoisesti myytävien kukkien kasvatus; sipulin, pistokkaan tai siemenen istuttamista multaan, niiden kastelu, lannoitus, leikkaus ja myynti. Tärkeimmät kasvatuskaudet ovat kevät ja kesä sekä joulunalusaika. Suurin osa kukista menee myyntiin, mutta kasvatettuja kesäkukkia istutetaan myös isoihin ulkoruukkuihin, jotka sijoitetaan eri puolille Rinnekodin aluetta. Lisäksi työtoimintaan kuuluu alueen kukkien hoito ja koristemateriaalien keräys metsästä sekä koristeiden valmistus. Tarjoamme puutarhatoimintaan osallistuvalle: mahdollisuuden viherpeukalon kasvattamiseen aistinautintoja eri kukkalajikkeiden tunnistamisen ja hoidon oppimisen Odotamme puutarhatoiminnan asiakkaalta: ryhmätyöskentelytaitoja lämmönsietokykyä sorminäppäryyttä Puutarhalla hoidetaan myös Anttilan myymälöihin pakkauspaperit. Ensin auotaan sanomalehtiarkit, sitten ne pinotaan siisteiksi sileiksi pinoiksi ja lopulta kääritään kolmen kilon rullille. Rullat tarkistetaan että ne ovat tilattujen kriteereiden mukaiset ja viedään kottikärryillä varastoon, josta Anttilan rekka hakee ne koko Suomen Anttiloihin pakkaustarvikkeiksi. Suuri osa ajasta menee keräyspaperin hankintaan, niitä etsitään koko Lakiston alueen paperinkeräysastioista. Rinnekodin kuljetusauto hakee myös lähialueen kirjastoilta kuukauden sanomalehdet ja tuo ne puutarhalle jatkokäsittelyyn. - Taimia ollaan istutettu ja sipuleita ja siemeniä kastellaan. Tarkistetaan, että kukat on hyvässä voinnissa. Aistipuutarha koristellaan ja laitetaan järjestykseen kaikki. Sinne saa mennä katsomaan koristeluita tai pitämään taukoa. Saa tiskata astioita, pöydät ja lattiat siistinä. Täällä hoidetaan juoksevia asioita, rahaasioiden toimittamista. Välillä teemme sanomalehtiä. Puutarha on työtoimintatyötä. Yksilölliset työajat. Pyrimme opastamaan muita työkavereita. Kivaa, kun saa kahvin kanssa keksiä. Kiva emännöidä ohjaajan kanssa. Lehteä laitan ja vien roskat jos käsketään. Kiva käydä joskus orkesterissa. Kiva laittaa kukkia. Kivaa, kun saa kantaa kukkia tukku-autosta. Ihmiset on mukavia. 18 Rinneviesti 3/2013

19 Helsingissä Lottoa teen myös, vaikka tulee voitto, niin töitä en lopeta. Rinneviesti 3/

20 Työtoiminta Rinnekodin KORNETTI, MERIPIHKA ja KIPPARI tarjoavat autismin kirjon henkilöille työ- ja päivätoimintapaikkoja Helsingissä. Kuvissa esiintyy sinisessä paidassa Toni ja valkeassa paidassa Henri. KORNETIN TOIMINTAKESKUS Rinnekoti tarjoaa työtoimintaa myös Helsingissä. Kornetintie 8:ssa sijaitseva toimintakeskus tarjoaa asiakkailleen monipuolisen kattauksen erilaisia työtoiminnan työtehtäviä. Toiminnan sisältöön kuuluu mm. pienimuotoista tekstiili- ja käsityötä, ruuvien, muttereiden sekä muiden kiinnitystarvikkeiden lajittelua, pussitusta ja pakkausta. Lisäksi tiloissa toimii myös Lakiston Palvelut Oy:n myymälä, josta saa ostaa Rinnekodin työtoiminnassa valmistettuja tuotteita. Uutena työtoimintamuotona aloittaa Nettipajatoiminta syksyn 2013 aikana. Kornetin toimintakeskus toimii myös mahdollisena Rinnekodin työhönvalmennuskeskuksena Helsingissä. Tarjoamme Kornetin jäsenelle monipuolisia työtehtäviä tiivishenkisen ryhmän hienomotoristen taitojen kehittämisen Odotamme Kornetin jäseneltä iloista mieltä kiinnostusta erilaisiin työtehtäviin ryhmätyöskentelytaitoja Jukka: Taksilla on kiva tulla töihin, se kuski ei yhtään vastaa puhelimeen. Töissä teen vaan ruuveja, ne on musta kivoja, kun niitä autolla tuodaan. Niin käyn töissä, että saa rahaa. Palkka mulla menee säästöön, että pääsen äitin luo kylään ja raveihin. Lottoa teen myös, vaikka tulee voitto, niin töitä en lopeta. MERIPIHKA Toimintakeskus Meripihka avasi ovensa , keskus täytti siis juuri yhden vuoden! Meripihkan toiminnan tarkoitus on tarjota työtä asiakkailleen. Työ Meripihkassa on jokaiselle asiakkaalle heidän taitojensa mukaan suunniteltu siten, että se luo mielekkyyttä ja onnistumisen kokemuksia. Tarkoituksena on osoittaa, että asiakkaamme voivat olla aktiivisia toimijoita omassa elämässään ja heidän valinnoillaan on vaikutusta heille itselleen ja muille heidän ympärillään. Meripihkassa opetetaan myös elämäntaitoja ja taitoja, joita he tarvitsevat omassa työssään ja urallaan. Työt vaihtelevat asiakkaiden tarpeiden, toiveiden ja toimintakyvyn mukaan. Erilaisia työtehtäviä voivat olla mm. kodinhoidolliset tehtävät, akateemisten taitojen harjoittelu, liikunta, koritehtävät, erilaiset sosiaalisia taitoja ja kommunikaatiota tukevat ryhmät. Mahdollisuuksien mukaan tehdään alihankintatöitä ja töitä toimintakeskuksen ulkopuolella. Toimintakeskuksessa tuetaan asiakkaan itsenäistä toimintaa, kuntoutumista ja osallisuutta yhteiskuntaan. Toimintakeskus tarjoaa asiakkaille mahdollisuuden edetä urapolulla eteenpäin omaan tahtiinsa, oman kiinnostuksensa ja taitojensa mukaisesti. KIPPARI Kippari -yksikkö on toiminut Pitäjänmäellä 5 vuotta. Kipparissa jokaiselle asiakkaalle tarjotaan mielekästä ja kehittävää tekemistä. Jokaisen yksilön tavoitteet ovat lähtökohtana viikko-ohjelmia suunniteltaessa. Jokainen asiakas pääsee kokeilemaan kaikkia toimintoja. Näistä kootaan mieluinen ja tavoitteita huomioon ottava kokonaisuus asiakkaalle. Pyrimme siihen, että asiakas voisi myös päivän aikana tehdä valintoja, mitä haluaa tehdä. Kipparissa teemme alihankintatöinä ruuvi- ja mutteritöitä ja kirjekuorien aukaisemista ja kuoren sisällön lajittelemista. Lisäksi meiltä käydään talon ulkopuolella läheisessä kaupassa pullotöissä ja lähikampaamosta haemme pyyhkeitä pestäväksi. Kaupungin kanssa teemme yhteistyötä siten, että pidämme huolta ympäristön siisteydestä keräämällä roskia lähitienoolta. Urapolkuajattelu toteutuu Kipparissa siten, että toimintakeskuksen sisällä asiakas voi edetä kohti haasteellisempaa ja itsenäisempää tekemistä. Henri: Tykkään tehdä pullotöitä. Tykkään käydä myös kaupassa (ostoksilla). Postinjakotyö on kivointa. Pullotyöt pitkä matka kävellä tulee hiki. Toni: Tykkään pullotöistä. Sopiva matka pullotöihin. Pullotyöt on mukavampia kuin ruuvityöt. 20 Rinneviesti 3/2013

21 Kolumni Jee jee kou kou Jee jee kou kou, kyllä ihmisillä pitää olla muutakin kuin työt. Se on positiivista se. Mutta sitten siirrytään suoraan puhtaasti työasiaan. Että miten meni töissä tänään minulla. No elän ilmankin turhia paineita, niin meni töissä tänään. Minun työkuvioihin kuuluu semmoista että ensin oli työpäivän avaus ja sieltä tuli työnpaiskintaa ja tehtävien jakoa. Ja kävin tänään Leenankodilla töissä. Esiliina päälle, käsienpesua, tyhjennä tiskikone ja laita likaiset astiat tiskikoneeseen, laita lautaset kärryyn, laita lasit pöytiin, laita ruokailuvälineet pöytiin. Työkaverit Leenankodilla ovat kilttejä ja auttavaisia ja työsuhteessa sinne. Että laita leivät pöytiin, laita juomat pöytiin, laita margariinit pöytiin, kahvin keittäminen, laita margariini ja juomat jääkaappiin, huuhtele lasit ja laita tiskikoneeseen, huuhtele ruokailuvälineet ja lautaset tiskikoneeseen, pöydän pyyhkiminen, laita kahvikupit ja lautaset pöytiin, laita lusikat pöytiin, laita tarjottavat pöytiin, lattioiden lakaisu, biojätteet roskikseen, riisu essu. Iltapäivällä oli työ siinä että tehtävienjakoa ja Radio Helsinki taajuudelle, oli kahvi ja mehu. Taukoaiheina työ, asiallisia ja järkeviä. Sellaisia, että työ on käytävä joka kelillä vaikka olisikin kuinka kauhea lumimyrsky tulossa. Ja se taas tarkoittaa sitä, että sitten oli työpäiväkirjan kirjoittelua siitä, että ajat vaikeita. Ihminen hallitsee. Tämä taivas tämä maa sukupolvelta toiselle jää isältä pojalle omassa suvussa. Janne Matilainen Rinneviesti 3/

22 Kirjavinkki Voimauttava vuorovaikutus - opas toimintatavan käyttöön Melanie Nind & David Hewett T Tämä opas sopii kaikille, jotka haluavat kehittää vuorovaikutustaitojaan vaikeasti kehitysvammaisten ja autististen ihmisten kanssa. Oppaaseen kirjatut esimerkit ovat luontevia, rohkaisevia ja havainnollisia. Kirjan mukana seuraa DVD, jossa on esimerkkejä voimauttavan vuorovaikutuksen käytöstä. Opas kannattaa ehdottomasti lukea ennen DVD:n katsomista, jotta kuvattujen vuorovaikutustilanteiden muutoin ehkä havaitsematta jäävät hienoudet on mahdollista ymmärtää. Löydän tästä käytännönläheisestä oppaasta paljon yhtymäkohtia NLP:iin ja siinä tunnetuksi tehtyyn samauttamisen ideaan, minkä mahdollisuuksia kehitysvammatyöhön kuuluvassa vuorovaikutuksessa ei vielä juurikaan ole hyödynnetty. Itse olen lähestymistavasta käyttänyt nimitystä Mahdollistava Lähimmäisyys tai Kohtaava Kumppanuus pyrkies- säni soveltamaan erilaisia näkemyksiä puhumattomien vaikeasti kehitysvammaisten, haastavasti käyttäytyvien sekä autististen ihmisten kanssa. On arvokasta, että kehitysvamma-alalle on nyt suomennettu oma opas, josta tietoa ja tukea on helposti saatavilla. Asiakaslähtöisyyden ajatus on saanut lihaa luiden ympärille. Menetelmäkeskeisyydestä kumppanuusajatteluun Mielestäni on edistyksellistä, että oppaassa puhutaan toimintatavasta eikä menetelmästä. Toimintatavassa lähdetään ihmisistä, kumppaneista, joiden kanssa tietotaitoa sovelletaan ja heiltä myös tietoisesti opitaan. Puheena olevassa voimauttavassa vuorovaikutuksessa lähtökohtana ovat kehitysvammaisen kumppanin taidot, tarpeet, toiveet, vahvuudet ja elämänlaatuun vaikuttaminen. Oppaassa kuvattu toimintatapa on toteutettavissa erillisten hetkien lisäksi myös aivan arkisissa kohtaamisissa, leppoisasti tavallisten ihmisten luontaisilla vuorovaikutustaidoilla ilman kalliita välineitä ja kursseja. Taitavamman osapuolen tehtävänä on mukauttaa oma toimintansa kumppanin tarpeisiin, olla saatavilla, vastata aloitteisiin ja luoda tilaisuuksia vuorovaikutukseen sekä otollisissa tilanteissa rikastaa vuorovaikutusta ja oppia yhdessä kumppanin kanssa. Oppaassa neuvotaan, miten menetellen tämä mahdollistuu. Kyse on asenteesta Toimintatapa ei edellytä omasta ammatillisuudesta tai tietotaidosta luopumista. Tosin se edellyttää, ettei asiakkaita kohdata rooli edellä, vaan tasa-arvoisina kumppaneina, joiden kanssa vuorovaikutusta rakennetaan yhdessä. Alkuun voi tuntua oudolta luopua kontrolloivasta, ohjaavasta roolista ja asettua niin kuvaannollisesti kuin konkreettisestikin asiakkaan rinnalle; asettua sinne, missä asiakas tuntee olonsa mukavaksi ja työskennellä asiakasjohtoisesti hänen ehdoillaan tapahtuipa se sitten vaikka lattialla istuen tai maaten. Vaikeasti kehitysvammaisilla ihmisillä ei ole taitoja täysin mukautua valtaväestön vuorovaikutuskulttuuriin. Tällöin taitavamman ja osaavamman osapuolen ammattitaitoa on tarjota kumppanilleen mahdollisuuksia vuorovaikutukseen hänen omalla vuorovaikutuskielellään ja hänen omien senhetkisten mahdollisuuksiensa puitteissa. Vuorovaikutukseen panostaminen ei kokemukseni mukaan vie enempää aikaa ja todennäköisesti helpottaa kohtaamisia sekä erilaisten hoidollisten välttämättömyyksienkin sujumista. Enemmän kuin ajasta, on kysymys asenteesta. Kommunikoinnin kehittyminen edellyttää hyväksyvää vuorovaikutuksellista yhteyttä, joka syntyy, usein yllättäen molemmat, taitavamman osapuolen onnistuessa tulkitsemaan kumppaniaan oikein. Joskus se syntyy luomalla asiakkaan toiminnoille yhteisiä merkityksiä. Vaihtoehtoisen kommunikoinnin keinot ja puhe puolestaan edellyttänevät jotakin erityistä toivetta, tarvetta, tekemistä, mistä kommunikoida. Ennen kaikkea ne edellyttävät kokemusta, että kannattaa kommunikoida. Tämä oivalluttava opas osoittaa, 22 Rinneviesti 3/2013

23 Papin posti Tervehdys Rinnekodin pappilasta että vuorovaikutus ja yhteyden luominen vaikeasti kehitysvammaisten ja autististen ihmisten kanssa on paitsi mahdollista myös hauskaa ja antoisaa molemmille osapuolille. Olen myös varma, että oppaan luettuaan aika moni työntekijä tunnistaa jo toimineensa sen viitoittamalla tavalla ja saa lisää intoa ja rohkeutta jatkaa samaan malliin. Kirja sopii vaikka työnohjauksen rungoksi. Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa! Marjo Kinnunen-Kakko pienryhmäohjaaja Rinnekoti-Säätiö Syksy on sadonkorjuun aikaa; kesäauringon ja -sateen kasvattamat omenat, puolukat, sienet, perunat ja vilja kerätään talteen. Niistä voi valmistaa monenlaista ruokaa ja herkkua. Kun sienikori ja marjaämpäri täyttyvät, näkee, mitä on poiminut. Metsässä sienet ja marjat näyttävät kasvavan kuin itsestään, kun sataa ja paistaa sopivasti. Pelloilla ja pihoilla kasvit tarvitsevat samalla tavalla aurinkoa ja sadetta, mutta ihminen voi auttaa kasvussa kastelemalla ja kitkemällä rikkaruohot pois. Viljeleminen ja varjeleminen eli työn tekeminen on Jumalan ihmisille antama tehtävä. Ihmisten yhteinen tehtävä on huolehtia tästä maailmasta ja meistä kaikista, jotka täällä elämme. Kun Jumala katseli luomaansa maailmaa eli tekemään syötä, Hän näki, että se oli hyvä. Kuinka usein itse katselemme työtämme? Marjanpoimija voi katsoa ämpäreissä ja koreissa olevaa satoa. On monia töitä, joiden tekemisen näkee: esimerkiksi siivouksen jälkeen on siistiä. Mutta on töitä, joiden jälkeä ei ole helppo nähdä ainakaan ihan heti työn päätyttyä. Työtä voi myös kuunnella, haistella ja maistella: kanttorin lauluja ja soitto kuuluu, kokin työ tuoksuu ja maistuu. Opettaminen näkyy joskus heti, joskus monen kuukauden tai vuoden päästä, kun oppilaat oppivat erilaisia asioita. Kaikkea työtä voi tutkailla: miettiä ja arvioida: mitä ja miten tehdään. Entä, jos toimittaisiin toisin, miltä työ sitten näyttäisi tai tuntuisi? Työ ei tekemällä lopu, koska kerätyt marjat syödään ja sitten jo tarvitaan uusi retki metsään tai torikauppiaan luo. Tänään siivottu huone kaipaa uuden siivouksen usein muutaman päivän jälkeen. Opittavaa ja kerrattavaa riittää. Itse kukin olemme tavalla tai toisella tekemisissä työn kanssa: meitä palvellaan vaikka kaupassa tai kuljemme toisen kuljettamassa autossa. Moni meistä tekee jotain työtä. Työstä on hyvä saada palautetta: kannustavaa, rohkaisevaa, kehittävää, kiittävää. Työtä katsellessa voi huomata virheitä ja puutteita, mutta myös hyvää, ilahduttavaa ja kiitettävää. Toivottavasti osaamme nauttia työn tuloksista. Toivottavasti voimme iloita, kun asiat sujuvat. Toivottavasti saamme kiitosta työstä ja osaamme ottaa kiitoksen vastaan ja antaa itsekin kiitosta. Välillä työt ja tehtävät väsyttävät, siksi lepääminen on tärkeää. Moni lepää yöllä, yöllä töissä olevat lepäävät päivällä. Työviikkoihin kuuluvat myös vapaapäivät ja vuoden aikana on hyvä välillä lomailla. Jumala loi tämän maailman, myös meidät ihmiset, mutta hän loi myös lepopäivän. Jumala itse lepäsi luomistyöstään. Levänneenä jaksaa ihmetellä maailmaa, oppia uutta, olla ja tehdä erilaisia asioita. Jumalan siunausta ja voimaa työhön, opintoihin ja lepoon! Tarja-pappi Rinneviesti 3/

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Työ kuuluu kaikille! 17.9.2015 Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto Sosiaalihuollon rooli vammaisten työllistymisen tukemisessa

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Myllärin Paja. Tavoitteena on asiakkaan toimintakyvyn sekä oman elämänhallinnan parantaminen.

Myllärin Paja. Tavoitteena on asiakkaan toimintakyvyn sekä oman elämänhallinnan parantaminen. MYLLÄRIN PAJA Myllärin Paja Myllärin paja tarjoaa laadukasta, monipuolista ja kuntoutuksellista ryhmämuotoista päivätoimintaa erityistä tukea tarvitseville kehitysvammaisille erityishuoltolain tai vammaispalvelulain

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 17.2.2014

Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 17.2.2014 Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 7.2.204 Epilepsiaa sairastavien työllisyysongelmien tunnistaminen oikea työllistämisinterventio. Ei ongelmia: kohtaukset ovat

Lisätiedot

TYÖPAJAN TOIMINTASUUNNITELMA 1.11.2013 alkaen Telakkatie 9, 57230 Savonlinna

TYÖPAJAN TOIMINTASUUNNITELMA 1.11.2013 alkaen Telakkatie 9, 57230 Savonlinna 1 TYÖPAJAN TOIMINTASUUNNITELMA 1.11.2013 alkaen Telakkatie 9, 57230 Savonlinna Työpajaa on suunniteltu Kuntakokeilun, aikuissosiaalityön sekä vammaispalvelujen yhteistyönä palvelemaan vammais- ja työllisyyspalvelujen

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10. Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA OPISKELIJAN OHJAAMINEN - Työssäoppijalle määritellään henkilökohtainen työpaikkaohjaaja, joka on vastuussa

Lisätiedot

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

Myynnin sertifikaatti Palveluprosessin visualisointi Jonna Rothberg-Mikkonen 20.2.2015

Myynnin sertifikaatti Palveluprosessin visualisointi Jonna Rothberg-Mikkonen 20.2.2015 Myynnin sertifikaatti Palveluprosessin visualisointi Jonna Rothberg-Mikkonen 20.2.2015 Case: Hyvän Olon viikonloppu kurssilaisen palvelupolku Vierumäellä VIERUMÄKI KOTISIVUT www.vierumaki.fi - Paljon informaatiota

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Vammaisten työvalmennus. Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 1

Vammaisten työvalmennus. Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 1 Vammaisten työvalmennus Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 1 ARVOSTUS asiakkaan työnarvostus rinnalla tekeminen asiakkaan mielipiteen kuuleminen ja kunnioittaminen nähdä asioita työnantajan näkökulmasta

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Fyysisen ja henkisen työkyvyn kehittäminen - mitä tehdä käytännössä. Mikko Koivu

Fyysisen ja henkisen työkyvyn kehittäminen - mitä tehdä käytännössä. Mikko Koivu Fyysisen ja henkisen työkyvyn kehittäminen - mitä tehdä käytännössä Mikko Koivu Työhyvinvoinnin johtaminen TYÖ: sisältö, menetelmät, välineet, ergonomia TYÖYHTEISÖ: yhteistyö, tiedonkulku, pelisäännöt

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Erityisopiskelijan työssäoppimisen ja työllistymisen tuki

Erityisopiskelijan työssäoppimisen ja työllistymisen tuki Erityisopiskelijan työssäoppimisen ja työllistymisen tuki 11.02.2010 Miika Keijonen 12.2.2010 1 Monimuotoisuus työpaikalla 12.2.2010 2 Monimuotoinen työyhteisö Monimuotoisuutta kunnioittavassa työyhteisössä

Lisätiedot

Työhönvalmennus asiakkaiden ja palveluntuottajien näkökulmasta

Työhönvalmennus asiakkaiden ja palveluntuottajien näkökulmasta Työhönvalmennus asiakkaiden ja palveluntuottajien näkökulmasta Kristiina Härkäpää Lapin yliopisto Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto 2011 1 Työvalmennuksen nykytila ja kehittämistarpeet (2009-12) rahoittajina

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Näin sen teimme! Sirpa Paukkeri-Reyes,3.12.2014

Näin sen teimme! Sirpa Paukkeri-Reyes,3.12.2014 Näin sen teimme! Sirpa Paukkeri-Reyes,3.12.2014 Lataa kirja ilmaiseksi! Oikeita töitä Vammaisten ja osatyökykyisten työllistymisen toimivia käytäntöjä Ruotsista, Tanskasta, Virosta ja Suomesta Face2Face

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

TUETUN TYÖLLISTYMISEN PALVELU

TUETUN TYÖLLISTYMISEN PALVELU TUETUN TYÖLLISTYMISEN PALVELU Työelämää työvalmentajan tuella 2.10.2014 Työ kuuluu kaikille seminaari Nina Sohlberg-Ahlgren ja Merja Honkanen TUETTU TYÖLLISTYMINEN HELSINGISSÄ EU:n Employment Horizon-projektissa

Lisätiedot

Autismisäätiö. - osallisuutta ja onnistumisia

Autismisäätiö. - osallisuutta ja onnistumisia Autismisäätiö - osallisuutta ja onnistumisia Räätälöiden töihin 20.5.2015 Kaikille sopiva työ- seminaari Autismisäätiö Autismisäätiö on voittoa tavoittelematon säätiö, joka tuottaa asiantuntevia palveluja

Lisätiedot

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Map-tiedote Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Mitä tämä vihko sisältää? 1. Map Minun asumisen polkuni -toimintamalli 5 2. Map-selkokuvat 7 3. Suunnittelen omaa elämääni 9 4. Asuntotoiveeni

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta

KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta Visiotyöryhmä Kehitysvammaisten ihmisten työ- ja päivätoiminnan kehittämisvisio (versio 20.11.2013) Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 1 Tuettu päätöksenteko

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen A) Hankkeen tavoitteena on, että Iisalmen seudun TE-toimiston alueella sijaitsevat työpajat ja tuotannolliset työkeskukset alkavat yhdessä tuotteistaa pajayksiköissä valmentautuville tai kouluttautuville

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa 1 Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma / Hensu Tutkinnon osan suorittaja kuvaa etukäteen,

Lisätiedot

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa Maanantai 22.6. Hei olen Joni ja aloitin kesätyöt tänään. Päivä alkoi aamupäivästä kahdentoista pintaan perehdytyksellä työtoimista, sekä ohjeista blogin pitämisen suhteen. Loppu päivä menikin hyllyttäessä

Lisätiedot

HOTELLI- RAVINTOLA- JA CATERINGALAN PERUSTUTKINTO, kokin osaamisala

HOTELLI- RAVINTOLA- JA CATERINGALAN PERUSTUTKINTO, kokin osaamisala HOTELLI- RAVINTOLA- JA CATERINGALAN PERUSTUTKINTO, kokin osaamisala OPISKELIJAN NIMI: Tämä arviointikaavake on tarkoitettu opiskelijan itsearvioimistaitojen vahvistamiseen ja työpaikkaohjaajan käyttöön:

Lisätiedot

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Lapsen kuuleminen Minun ihannepäiväkodissani lasten ajatuksia kuullaan seuraavalla tavalla: Lapsi saisi kertoa omat toiveet, ne otettaisiin huomioon.

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN

SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2009 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä!

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli

Lisätiedot

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle

Lisätiedot

TUETTU TYÖLLISTYMINEN

TUETTU TYÖLLISTYMINEN TUETTU TYÖLLISTYMINEN Pori 8.2.2010 Suvi Pikkusaari Työhönvalmennuksen kehittämiskoordinaattori VATES-säätiö VATES-säätiö Asiantuntijaorganisaatio, joka toimii vammaisten ja osatyökykyisten ihmisten yhdenvertaiseksi

Lisätiedot

MOT JATKO- TYÖLLISTYMISSUUNNITELMA (TELMA)

MOT JATKO- TYÖLLISTYMISSUUNNITELMA (TELMA) MOT JATKO- TYÖLLISTYMISSUUNNITELMA (TELMA) VAIHE AJANKOHTA TAVOITE TOIMENPIDE VASTUUHENKILÖT MATERIAALI I HOJKS-palaveri Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma 5.0 mennessä Alkutilanteen

Lisätiedot

www.väliasema.fi Nokianvaltatie 25 C 37100 NOKIA Puh (03) 341 1301

www.väliasema.fi Nokianvaltatie 25 C 37100 NOKIA Puh (03) 341 1301 www.väliasema.fi Nokianvaltatie 25 C 37100 NOKIA Puh (03) 341 1301 Nokian Väliasema ry Hallitus: Jari Haapaniemi, Marita Leppämäki, Kati Mielonen Toiminnanjohtaja Anne Suomala Yksilöohjaaja / ohjaaja Irmeli

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut

Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut 1 Mitä työhönvalmennus on? 1990-luvun puolivälistä lähtien

Lisätiedot

Mari Luokkanen Projektipäällikkö, työhönvalmentaja mari.luokkanen@bovallius.fi 044 705 9287

Mari Luokkanen Projektipäällikkö, työhönvalmentaja mari.luokkanen@bovallius.fi 044 705 9287 Mari Luokkanen Projektipäällikkö, työhönvalmentaja mari.luokkanen@bovallius.fi 044 705 9287 Työllistämiskynnyksen madaltamistoimia Teot Tutuiksi (2013-2015) on jatkohanke Toive (2010-2011), Toiveesta totta

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Omien taitojen tunnistaminen 3. Omista taidoista kertominen 4. Työnhaun viidakko 5. Miten ylläpitää motivaatiota? 6. Työntekijöiden terveisiä

Lisätiedot

Vuorovaikutustaidot työnhaussa. Gailla Oy

Vuorovaikutustaidot työnhaussa. Gailla Oy Vuorovaikutustaidot työnhaussa Paritehtävä Esittele itsesi ja ammatillinen osaamisesi vasemmalla puolella istuvalle vierustoverillesi Aikaa 2 min Paritehtävä Esittele (uusi tuttavuus) äskeinen toverisi

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

PUUTARHA NUORISOTILANA

PUUTARHA NUORISOTILANA PUUTARHA NUORISOTILANA Esityksemme sisältää 1. Keskeiset käsitteet: nuorisotyö, puutarha ja puutarhanhoito 2. Kuvaukset Puutarhakesä 2010 toteutuksesta ja puutarhan käytöstä nuorten toimintatilana Nuorisotyöllä

Lisätiedot

Työllistämispalvelut NASTOLAN KUNNAN TYÖPAJAT 2013

Työllistämispalvelut NASTOLAN KUNNAN TYÖPAJAT 2013 NASTOLAN KUNNAN TYÖPAJAT 2013 Organisaatiokaavio Kunnan työllistämispalvelut Työllisyyden kuntakokeilu Nastolan Kakstahti Nastolan Kierrätyskeskus Ympäristötiimi Lounaskahvila Tekninen työpaja Kiinteistöyksikkö

Lisätiedot

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 1 Lähtökohta Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden palvelut ja niiden kehittäminen Pitkäaikaistyöttömät Vammaiset

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

TYÖLLISTÄMISJAKSOON LIITETTY TYÖHÖNVALMENNUS TAMPEREEN SARKA OY:SSÄ. http://www.tampereensarka.fi/images/muok attu_1.jpg

TYÖLLISTÄMISJAKSOON LIITETTY TYÖHÖNVALMENNUS TAMPEREEN SARKA OY:SSÄ. http://www.tampereensarka.fi/images/muok attu_1.jpg TYÖLLISTÄMISJAKSOON LIITETTY TYÖHÖNVALMENNUS TAMPEREEN SARKA OY:SSÄ http://www.tampereensarka.fi/images/muok attu_1.jpg TAMPEREEN SARKA OY Tampereen kaupungin omistama sosiaalinen yritys Sosiaalinen yritys

Lisätiedot

OPUS projektisuunnitelma

OPUS projektisuunnitelma OPUS projektisuunnitelma PROJEKTISUUNNITLEMA 1(5) Taustaa Sotek on ollut mukana vuosina 2012-2013 toteutettavassa, myös Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamassa Tiet työhön 2 hankkeessa. Tiet työhön

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

Valtti Työpaja, Kankaanpää 28.5.2014. Petri Puroaho, Vates-säätiö

Valtti Työpaja, Kankaanpää 28.5.2014. Petri Puroaho, Vates-säätiö Valtti Työpaja, Kankaanpää 28.5.2014 Petri Puroaho, Vates-säätiö Puheenvuoron sisältö Vates-säätiö ja sen toiminnan päämäärät Välityömarkkinat ja sen toimijat Vammaisten ja osatyökykyisten työllistyminen

Lisätiedot

Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero

Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet lukiapuvälineasiantuntija Datero Esityksen sisältö Johdanto 1. Lukiapuvälinepalvelut Suomessa 2. Oppiminen ei ole vain lukemista ja kirjoittamista 3.

Lisätiedot

Eskoon vammaispalvelujen palvelutuotteet

Eskoon vammaispalvelujen palvelutuotteet Eskoon vammaispalvelujen palvelutuotteet Härmän kuntokeskus, 27.05.2015 Marjut Mäki-Torkko, vammaispalvelujen johtaja Laitosasuminen Laitososastoja on kuusi: Kuntokaari, Kuusikoto, Kotopihlaja, Neliapila,

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan?

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Helsinki 17.4.2015 ja Jyväskylä 24.4.2015 Pirkko Mäkinen, Työturvallisuuskeskus Työpajan tavoite

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN TYÖSSÄOPPIMINEN 1. Neuvottele ensin opettajan kanssa Kerro opettajalle minne työpaikkaan aiot soittaa. Työpaikka: Puhelinnumero: Varaa itsellesi - rauhallinen

Lisätiedot

TUETUN TYÖLLISTYMISEN PALVELU. KVANK Työn ja päivätoiminnan valiokunta 1.10.2012 Nina Sohlberg-Ahlgren Johtava työvalmentaja

TUETUN TYÖLLISTYMISEN PALVELU. KVANK Työn ja päivätoiminnan valiokunta 1.10.2012 Nina Sohlberg-Ahlgren Johtava työvalmentaja TUETUN TYÖLLISTYMISEN PALVELU KVANK Työn ja päivätoiminnan valiokunta 1.10.2012 Nina Sohlberg-Ahlgren Johtava työvalmentaja Sosiaaliviraston vammaistyössä tuettua työtä järjestetään Tuetun työllistymisen

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistietoa varhaiskasvatussuunnitelmasta 2. Taustaa varhaiskasvatussuunnitelmalle 2.1 Varhaiskasvatuksen sisältöä ohjaavat

Lisätiedot

Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 11.2.2013

Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 11.2.2013 Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 11.2.2013 Epilepsiaa sairastavien työllisyysongelmien tunnistaminen oikea työllistämisinterventio 1. Ei ongelmia: kohtaukset

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Paikalliset arvokkuustakuut Norrköpingin kunnan vanhustenhuollossa

Paikalliset arvokkuustakuut Norrköpingin kunnan vanhustenhuollossa Paikalliset arvokkuustakuut Norrköpingin kunnan vanhustenhuollossa HOITO- JA HOIVATOIMISTO Paikalliset arvokkuustakuut Norrköpingissä Arvokas elämä ja hyvinvointi Kansallinen arvoperusta Erään sosiaalipalvelulakiin

Lisätiedot

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A 1 Otteita osallistujalle jaettavasta materiaalista Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A Nimi Päivämäärä TUTUSTUMINEN NAAPURIIN Naapurin kertomat tiedot itsestään TOTUUDEN HETKI o Totuuden

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Säätiö tukee pitkäaikaissairaita/vammaisia lapsia

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen ennakkojaksosta VALMAan

Oppisopimuskoulutuksen ennakkojaksosta VALMAan Oppisopimuskoulutuksen ennakkojaksosta VALMAan Susanna Kosonen Projektipäällikkö Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso-hanke Keuda Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso OPPISOPIMUS Ennakkojaksolta valmiuksia

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ

JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ 2013 2015 JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ : yritys- ja työnantajayhteistyö Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut: palveluohjaus, kuntouttava työtoiminta ja työkyvyn arviointi Seinätön TYP: verkostoyhteistyö Jämsässä

Lisätiedot

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle 2 Milloin opiskelija voi tarvita tukea työllistymiseen? Miten oppilaitoksessa voidaan ohjata työllistymisessä? Ammatillisen koulutuksen tavoitteena

Lisätiedot

Tiinan tarina. - polkuni työelämään

Tiinan tarina. - polkuni työelämään Tiinan tarina - polkuni työelämään Tiinan tarina on syntynyt Aspa-säätiön Silta työhön -projektissa (ESR, STM). Tarina kertoo projektin toimintamalleista sekä tositapahtumiin pohjautuvista kokemuksista.

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

TEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä

TEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä 1 TEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä Teatteri-ilmaisun ohjaajat Riku Laakkonen & Arttu Haapalainen 2 SOPIMUSVUORI RY Sosiaalipsykiatrisia

Lisätiedot

Päiväkoti Saarenhelmi

Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi sijaitsee Saarenkylässä kauniilla paikalla Kemijoen rannalla. Läheiset puistot ja talvella jää tarjoavat mahdollisuuden

Lisätiedot

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA Tutkinnon osa SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN Tutkinnon osan suorittaja Nimi

Lisätiedot

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen MAATILAN ARJEN HAASTEET Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen 2 MAATALOUSYRITTÄJÄ TYÖTERVEYSHUOLLON ASIAKKAANA Monenlaisessa elämänvaiheessa olevia maatalousyrittäjiä

Lisätiedot

Lisääkö työhönvalmennusmalli hyvinvointia ja millä hinnalla? Työelämän päämies projektin loppuseminaari

Lisääkö työhönvalmennusmalli hyvinvointia ja millä hinnalla? Työelämän päämies projektin loppuseminaari Lisääkö työhönvalmennusmalli hyvinvointia ja millä hinnalla? Työelämän päämies projektin loppuseminaari Aija Kettunen Pieksämäki 17.11.2015 18.11.2015 1 Sisältö Arviointikysymykset Taloudellisen arvioinnin

Lisätiedot