terveystapaamiset ja työttömien terveydentilan ja työllistymisedellytysten vahvistaminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "terveystapaamiset ja työttömien terveydentilan ja työllistymisedellytysten vahvistaminen"

Transkriptio

1

2 2 Sisällys 1 Hanketiedot Hankkeen aikataulu Hankkeen toimintaympäristö Tilastotietoa Kuusamosta Työllisyys ja työpaikat Sosiaali- ja terveyspalvelut Kuusamossa Väestön terveys Asiakaspalvelu Askel Askeleen esittely Asiakaskriteerit Kuntoutus- ja työllistymispolku Aktivointisuunnitelma Toipilasvaihe Kuntouttava työtoiminta Työelämä, koulutus, kuntoutus, eläke Aktivointisuunnitelma ja terveystarkastus Toimintamallin kuvaus Asiakaspalvelu Askeleen asiakkaiden terveyden ja työkyvyn edistäminen Terveystarkastuksen sisältö Asiakastiedot Terveystapaamiset Terveystapaamisten yhteydessä esiin tulleet ongelmat Jatkohoitoon ohjautuminen Kuntoutusryhmät Moniammatillinen työryhmä Toiminnan jatkuvuus Tulokset ja johtopäätökset Liitteet Liite 1. Asiakaspalvelu Askeleen esite Liite 2. Suostumuskaavake Liite 3. Haastattelukaavakkeet... 26

3 3 1 Hanketiedot Terveenä töihin -hanke on Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen THL:n Pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon kehittämiskumppanuushankkeeseen (PTT-hanke) liittyvä paikallinen osahanke. Hankekokonaisuuden tavoitteena oli juurruttaa ja levittää kehitettyjä työttömien terveydenhuollon toimintamalleja. Osahankkeessa juurrutettava toiminta tapahtui hallintorajat ylittävässä yhteistyössä. Toiminnan tuli edistää työttömien terveystarkastusten ja niihin liittyvien palvelujen käyttöä kunnassa ja tukea näin työttömien terveyttä, toiminta- ja työkykyä, hyvinvointia sekä työllistymisedellytyksiä. Kohderyhmänä olivat erityisesti pitkään työttömänä olleet kuntalaiset. Hankkeen tavoitteena oli terveystapaamiset ja työttömien terveydentilan ja työllistymisedellytysten vahvistaminen terveydenhuollon, sosiaalitoimen ja työ- ja elinkeinohallinnon yhteistyön tiivistäminen asiakasohjauskäytäntöjen tehostaminen ja asiakkaiden tietoisuuden ja osallisuuden lisääminen työkykynäkökulman vahvistaminen henkilöstön osaamisen vahvistaminen. THL vastasi Pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon kehittämishankekokonaisuuden hallinnosta, koordinoinnista ja hankemäärärahan kohdentamisesta paikallisille osahankkeille ja kokosi hankkeen väliraportit ja loppuselvityksen osahankkeiden raporttien pohjalta. Hankkeen vastuuhenkilöt olivat Kuusamon kaupunki/perusturva/hoikun tulosaluejohtaja Annikki Paloniemi p ja Asiakaspalvelu Askeleen sairaanhoitaja Kaisa Oikarinen p Hanke alkoi ja loppui Hankkeen kokonaisbudjetti oli euroa. Hankkeen rahoittajana oli Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos THL. Kuusamon kaupungin rahoitusosuus hankkeesta oli 0,5 sairaanhoitajan resurssi eli n euroa. Hankkeen yhteistyötahoja olivat Kuusamon terveyskeskus, lääkäri Antti Piiroinen Asiakaspalvelu Askel, sosiaalityöntekijä Kirsi Kankaanpää Aikuissosiaalityö, sosiaalityöntekijä Irja Lohilahti Koillismaan TE-toimisto, työvoimaneuvoja Ari Petrelius

4 4 1.1 Hankkeen aikataulu 2010 Tehtävä Muuta huomioitavaa Helmikuu Maaliskuu Hankerahoituksen hakeminen mennessä Terveyden ja hyvinvoinninlaitokselta Ptt-kehittämis-kumppanuushankkeen valtakunnallinen johtoryhmä päätti Työttömien terveystapaamisten ja -palvelujen juurruttamisrahoituksen myöntämisestä Kuusamon kaupungille. THL:n ja Kuusamon kaupungin yhteistyösopimus juurruttamisrahoituksesta. Alueseminaari Oulussa Kuusamon kaupungin avustusmäärä Tutustuminen Oulun ptt-hankkeeseen. Hankesuunnitelman laatiminen. Sairaanhoitajan resurssin varaaminen hanketyöhön. Sairaanhoitaja Kaisa Oikarisen siirtyminen kokoaikaiseksi Askeleen työryhmään. Huhtikuu Asiakkaiden terveystarkastusten toteuttaminen. Terveystapaamisten toteuttaminen Asiakaspalvelu Askeleessa. Tapaamisia toteutetaan koko hankkeen ajan. Kipinä-toiminnan aloittaminen Kuntouttavan työtoiminnan asiakkaille. Yhteistyössä Roppa-hankkeen kanssa. Toukokuu Asiakasprosessin mallintamisen aloitus. Työttömien terveydenhuollon vertaisoppimispäivä Oulussa Terveystapaamisen yhteydessä käytettävän haastattelukaavakkeen suunnittelu ja kokeilu asiakastyössä. Laadinnassa hyödynnetään THL:n SharePoint -sivustoa, https://ekstranet.stakes.fi/ptt. Kesäkuu Hankkeen arviointi ja työryhmän kokous. Asiakaspalvelu Askeleen työryhmän palaute ja kehittämispäivä. Askeleen asiakkaiden Terveystapaamisten toteutuminen Hankkeen väliraportti Ptt-hankkeiden tapaaminen Helsingissä. Arviointi ja analysointi. Heinäkuu Elokuu Kesälomakuukausi Mallin valmistuminen. Haastattelukaavakkeen arviointi. Nuorten terveystapaamisten arviointi. Nuorten syrjäytymisen haasteet. Asiantuntijana psykologi Tarja Luolamo ja toimintaterapeutti Hanna Kallunki. Yhdessä Roppa-hankkeen kanssa. Kipinä-toiminnan jatkaminen. SyysKipinä-ryhmä 1 kk ajan. Syyskuu Lokakuu Työryhmän kokous. Lääkäri hoitaja-työparityöskentelyn kehittäminen. Koulutus: Työttömyys yhteiskunnan ja yksilön näkökulmasta alkaa Juurruttamismatrikkelin palautus. Hankkeeseen liittyvän opinnäytetyön valmistuminen. Kuntoutuksen asiakastyöryhmä palautekeskustelu. Hankkeen loppuraportointi. Omalääkärin kanssa, moniammatillisen työryhmän kanssa Turun seminaari Työterveysneuvonta-hankeseminaari Kuopiossa Ptt-hankkeiden tapaaminen Rovaniemellä Loppuseminaari ja hankkeen päättäjäiset Helsingissä. Marraskuu Työryhmän kokoontuminen. Hanke päättyy

5 5 2 Hankkeen toimintaympäristö 2.1 Tilastotietoa Kuusamosta Kuusamon kaupungin Visio 2013: Kuusamo - täältä päen kahtoen maaliman napa. Täällä asiat tehdään - ei paremmin eikä huonommin - vaan vähän eri tavalla. Kuusamo on rajoja ylittävä, luonnostaan luova, omatoimisten ja yrittävien ihmisten vieraanvarainen alueensa keskus. Menestyminen perustuu kansainväliseen, ympärivuotiseen matkailuun, luonnon ja sen raaka-aineiden kestävään käyttöön ja uusien mahdollisuuksien luovaan soveltamiseen. Kuusamon väkiluku oli vuoden 2009 alussa henkeä. Väkiluku on laskenut 10,3 % vuodesta 1996, jolloin se oli henkeä. Väkiluvun vähenemiseen on vaikuttanut negatiivisen muuttoliikkeen lisäksi voimakkaasti vähentynyt syntyvyys, joka alitti kuolleisuuden ensi kerran vuonna Kun 1990-luvun alussa kuusamolaisia syntyi keskimäärin 280 vuodessa, syntyneiden määrä 2000-luvulla on ollut keskimäärin 170 vuodessa. 2.2 Työllisyys ja työpaikat Kuusamon työvoima työttömiä työnhakijoita työttömyysaste ,5 % ,0 % ,2 % ,7 % ,9 % Taulukko: Työllisyys ja työpaikat. Lähde: Tilastotietoa Kuusamosta (www.kuusamo.fi). Kuvio 1. Työttömien, nuorisotyöttömien ja pitkäaikaistyöttömien suhteellisen osuuden kehittyminen Kuusamossa 2000-luvulla. Työttömien, nuorisotyöttömien ja pitkäaikaistyöttömien suhteellisen osuuden kehittyminen Kuusamossa 2000-luvulla Työttömät, % työvoimasta (181) yhteensä % Nuorisotyöttömät, % vuotiaasta työvoimasta (189) yhteensä Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä (326) yhteensä Työttömät, % työvoimasta (181) yhteensä Nuorisotyöttömät, % vuotiaasta työvoimasta (189) yhteensä Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä (326) 18,7 18,6 17,3 16,8 14,5 13, ,2 29,1 29,2 26,1 26,2 20,3 20,4 22,1 18,4 12, ,5 10,3 9,7 9 9,9 10,7 Lähde: SOTKAnet

6 6 Väestörakenteen muutos ja sairastuneiden määrän lisääntyminen uhkaavat hyvinvointiamme. Lisäksi sitä uhkaavat työttömyys ja erityisesti nuorisotyöttömyys. Kuusamon työttömyysaste (11,2 %) ei ole koko Pohjois-Suomen tilanteeseen verrattuna kovin korkea. Ongelmana on työttömyyden rakenne. 800 työttömästä lähes neljännes on alle 30-vuotiaita. Lähes puolella kaikista työttömistä työttömyys on jatkunut eripituisina jaksoina vuosia. Kuusamon kaupungin tavoitteena on nuorisotyöttömyyden alentaminen ja pidemmällä aikavälillä sen poistaminen terveyttä ja hyvinvointia edistävänä toimenpidekokonaisuutena. 2.3 Sosiaali- ja terveyspalvelut Kuusamossa Kuusamossa sosiaali- ja terveyshuolto muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden, ja palvelut tuotetaan omalla alueella mahdollisimman pitkälle. Monitoimijaisuuden ja yhteistoiminnallisuuden pohjalle rakennettu palvelutuotanto on organisoitu ns. elämänkaariajattelun mukaisesti siten, että lasten ja perheiden palvelut ovat yksi palvelukokonaisuus, vanhusten ja eri vammaisryhmien palvelut toinen. Kolmannen toiminnallisen kokonaisuuden muodostavat sairaanhoidon palvelut. Sosiaalityön perustehtävänä on turvata sosiaalista ja aineellista hyvinvointia ja toimintakykyä yksilöille, perheille ja yhteisöille. Asiakkaita tulee tukea arkielämän tilanteissa tuottamalla ja tarjoamalla oikein kohdennettuja, oikea-aikaisia palveluita yhteistyöverkostoa hyödyntäen. Kuusamossa terveyspalvelut kattavat sekä perusterveydenhuollon että suuren osan erikoissairaanhoitoa. Kaupunki tuottaa lääkäripalvelut vanhusten ja vammaisten, lasten ja perhehoidon tulosalueille sekä useille yksityisille pitkäaikaishoitolaitoksille. Sairaanhoidon tavoitteena on ohjata väestöä ennaltaehkäisyyn ja omahoitoon sekä järjestää paikallisesti tarpeelliset, edulliset ja korkealaatuiset palvelut perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa niin omalle väestölle kuin matkailijoillekin. Palveluissa ensisijaisena ovat ennakoivat toimenpiteet, kotiin annettavat palvelut ja avohuollon toimenpiteet. Ongelmiin pyritään vastaamaan ensin muilla kuin terveydenhuollon palveluilla. Terveydenhuoltoa kehitetään laajemman kumppanuudella ja alueellisella yhteistyöllä. Avovastaanottotoiminnan lääkäripainotteisuutta muutetaan enemmän koko henkilöstön osaamista hyödyntäväksi ja kuntalaisten omahoitoa tukevaksi. Lääkärinvastaanotto ohjaa potilasasiakkaita ennaltaehkäisyyn ja omahoitoon sekä tarjoaa laadukkaita ja tarkoituksenmukaisia sairaanhoidon palveluja aluelääkärien ja erikoislääkärien vastaanotolla. Lääkärin vastaanotot sisältävät kahdeksan terveyskeskuslääkärin vastaanottoa, erikoislääkärien vastaanotot ja sairaanhoitajien vastaanotot. Sairaanhoitajien vastaanotoilla työskentevät vastaanottava sairaanhoitaja, päivystävä sairaanhoitaja, keuhkohoitaja, diabeteshoitaja, psykiatrinen sairaanhoitaja ja reumahoitaja. Kuusamon sairaalassa on neljä osastoa: leikkausosasto, synnytysosasto, kirurginen osasto, sisätautiosasto ja psykiatrinen osasto. Terveyskeskuksessa on hammashuolto, laboratorio, neuvolapalvelut, röntgen, fysioterapia, mielenterveyspalvelut, puheterapia ja kuulontutkimus. Kotihoito (kotipalvelu ja kotisairaanhoito) tuottavat palveluja asiakkaan kotona pärjäämisen tueksi. Kuusamossa perusterveydenhuollon palvelut järjestetään pääosin omalla paikkakunnalla. Työterveyshuollon palvelut yksityistettiin vuonna Viikonloppujen lääkäripäivystyksen hoitaa yksityinen palveluntuottaja. Koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon palveluja saavat kaikki niitä tarvitsevat. Perusturva järjestää omana toimintana perustason erikoissairaanhoitoa. Sen ansiosta

7 7 monet kuusamolaiset saavat erikoissairaanhoidon palvelut kohtalaiset nopeasti ja joustavasti. Radiologiset tutkimukset (magneetti ja ultraääni), vaativatkin sydäntutkimukset, elintapojen ohjaus, kirurgia, psykiatriset tutkimukset ja hoito, hengitystoiminnan tutkimukset, gynekologinen hoito, korva-, nenä- ja kurkkutautien hoito, tehokas laboratoriotoiminta mahdollistavat hoidon toteutumisen omalla paikkakunnalla. Vaativa erikoissairaanhoito hankitaan Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriltä ja hoidot toteutetaan pääasiassa Oulun yliopistollisessa sairaalassa. 2.4 Väestön terveys Terveysindikaattoreiden mukaan kuusamolaisten sairastuvuus on koko maan tasoon verrattuna korkea, ja se on ollut kasvussa 1990-luvulta lähtien. Keskeisten kansansairauksien esiintyvyys on Kuusamossa 1,5-kertainen verrattuna koko maan tasoon. Seitsemän keskeisintä kansansairautta ovat sepelvaltimotauti, verenpainetauti, astma, nivelreuma, sydämen vajaatoiminta, psykoosit ja diabetes. Elintapoihin vaikuttamalla voidaan sairastuvuutta vähentää. Liikunnan lisäämisellä, tupakonnin ja alkoholin haitallisen käytön vähentämisellä parannetaan ihmisten terveydentilaa ja hyvinvointia sekä lisätään aktiivisuutta kaikissa ikäryhmissä. Erityisenä haasteena on tavoittaa syrjäytyneet tai syrjäytymisvaarassa olevat ihmiset ja pyrkiä vaikuttamaan heidän terveyskäyttäytymiseen. Kuvio 2. Sairastuvuusindeksi ja kansantautien summaindeksi Kuusamossa Sairastavuusindeksi ja kansantautien summaindeksi Kuusamossa (koko maa = 100) 180,0 160,0 140,0 120,0 100,0 80,0 60,0 40,0 20,0 Sairastavuusindeksi, vakioitu 116,8 118,0 120,3 122,8 120,8 117,7 118,7 120,1 119,0 121,6 122,3 Kansantautien summaindeksi, vakioitu ,0 151,7 152,1 154,9 154,3 153,2 154,8 153,8 155,4 155,0 155,3 Lähde: KELA, Terveyspuntari

8 8 3 Asiakaspalvelu Askel 3.1 Askeleen esittely Asiakaspalvelu Askel on Kuusamon kaupungin, Koillismaan työ- ja elinkeinotoimiston ja Kansaeläkelaitoksen työvoiman palvelukeskustyyppistä toimintaa, jonka tavoitteena on etsiä yhdessä kuusamolaisen työnhakijan kanssa uusia mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja hänen elämäntilanteeseensa. Asiakaspalvelu Askeleen asiakkaaksi ohjautuu työnhakijoita, joiden työllistymisen tueksi arvioidaan tarvittavan työhallinnon, kunnan ja Kelan palveluita sekä niitä täydentävistä palveluista muodostettuja palvelukokonaisuuksia. Asiakkaaksi pääsee varaamalla ajan. Asiakkaita on tällä hetkellä noin 240. Arvion mukaan Askeleen palvelua tarvitsee noin 300 aktivointitiedon piirissä olevaa työtöntä. Askeleen esite on liitteenä 1. Asiakaspalvelu Askeleen henkilökuntaan kuuluvat: - työvoimaneuvoja, Koillismaan TE-toimisto - sosiaalityöntekijä, Kuusamon kaupunki - vakuutussihteeri, Kansaneläkelaitos, tavattavissa perjantaisin 9:00-12:00 - työsuunnittelija, Kuusamon kaupunki - sairaanhoitaja, Kuusamon kaupunki - yksilövalmentaja/palveluohjaaja, Kuusamon kaupunki, TUKEVA-hanke - liikuntaneuvoja, Kuusamon kaupunki, ROPPA-hanke - työsuunnittelija, Kuusamon kaupunki, palkkatuki, 85 % - toimistotyöntekijä/vahtimestari, Kuusamon kaupunki, palkkatuki, 85 % - kaksi kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja, Kuusamon kaupunki, palkkatukityö, 85 %. 3.2 Asiakaskriteerit Askeleen asiakkaaksi ohjataan seuraavanlaisia henkilöitä: 1. Henkilö, joka on ollut pitkään työttömänä, työmarkkina- ja toimeentulotuen saajana: - Aktivointiehtoisuus: Yli 25-vuotias, jolle on maksettu 500 päivää työttömyysturvaa työttömyyden vuoksi (työmarkkinatuki, ansiosidonnainen päiväraha tai Kelan peruspäiväraha) tai maksettu toimeentulotukea 12 kuukautta. Alle 25-vuotias, jolle on maksettu 180 päivää työttömyysturvaa työttömyyden vuoksi (työmarkkinatuki, ansiosidonnainen päiväraha tai Kelan peruspäiväraha) tai toimeentulotukea 4 kuukautta - Työttömyys uhkaa pitkittyä, ja sen osalta peruspalvelujen arvioidaan olevan riittämättömiä. 2. Henkilö, jolla on riittävät sosiaaliset ja terveydelliset valmiudet: - Asiakkuudesta hyötyminen - Asiakas ei hyödy Askeleen palvelusta, jos hänellä on vakava päihde- ja/tai mielenterveysongelma ja hän kärsii joskus asunnottomuudesta. - Moniammatillisen tuen tarve: asiakkaalla voi olla sosiaalisten taitojen puutteita, terveydellisiä rajoitteita, puutteellinen tai vanhentunut koulutus tai hänellä ei ole ammatillista

9 9 koulutusta. Nuori voi tarvita moniammatillista tukea koulun keskeyttämisen, oppimisvaikeuden tai heikon koulumenestyksen vuoksi. 3. Asiakkuuteen haluava ja motivoitunut henkilö, jonka tavoitteena on työmarkkinoille sijoittuminen: - Asiakkuuteen ei kannata rekrytoida henkilöä, jolla ei ole halukkuutta Askeleen asiakkuuteen saati sijoittumiseen työmarkkinoille. Asiakkaaksi ohjaaminen ei saa perustua yksinomaan asiakkaiden segmentointiin. Asiakkaaksi ei tule esimerkiksi ohjata kaikkia pitkään työttömänä olleita, vajaakuntoisia, maahanmuuttajia tai nuoria. Askeleen toiminnan tavoitteena on parantaa asiakkaan työllistymisedellytyksiä. Siksi Typ:een ei tule ohjata sellaista asiakasta, jonka ensisijaisena tavoitteena on eläkeselvityksen tekeminen. Askel hoitaa eläkeselvittelyt sen asiakkaan osalta, jonka kohdalla eläkevaihtoehto nousee esille Askeleen palveluprosessin aikana. Askeleen asiakaskriteerit luodaan ja kehitetään yhdessä emotoimistojen (Kela, sosiaali- ja työ- ja elinkeinotoimisto) kanssa. Yhteistyön tavoitteena on järkiperäistää työ niin, että asiakas on oikeassa palvelussa oikeaan aikaan. 3.3 Kuntoutus- ja työllistymispolku Kuvio 3. Asiakaspalvelu Askeleen asiakkaiden kuntoutus- ja työllistymispolku

10 Aktivointisuunnitelma Aktivointisuunnitelman laatimisen tavoitteena on löytää pitkään työttömänä olleelle polku työelämään. Aktivointisuunnitelmaan voidaan sisällyttää työ- ja elinkeinotoimiston työllistymistä edistäviä palveluja sekä erilaisia sosiaali-, terveys-, koulutus- ja kuntoutuspalveluja sekä kuntouttavaa työtoimintaa. Työ- ja elinkeinotoimisto ja kunnan sosiaalitoimi laativat aktivointisuunnitelman yhteistyössä asiakkaan kanssa Toipilasvaihe Asiakkaan kuntoutus- ja työllistymispolku on hyvin yksilöllinen. Pitkäaikaistyöttömät, vajaakuntoiset, päihde- ja tai mielenterveyskuntoutujat, kehitysvammaiset sekä moniongelmaiset, joiden toimintakykyä rajoittavat somaattiset, psyykkiset ja sosiaaliset tekijät, tarvitsevat yksilöllistä ja tiivistä tukea. Asiakkaan tavoitteena voi olla työllistyminen vapaille markkinoille, kouluttautuminen, sosiaalisten kontaktien luominen, itsenäistyminen tai arjen sujuvuuden varmistaminen. Työn tekeminen itsessään kuntouttaa ja luo onnistumisia, mutta välillä voidaan tarvita toipumisvaihetta. Toipilasvaiheessa asiakas tarvitsee ympärilleen tarpeenmukaisen moniammatillisen tukiverkoston Kuntouttava työtoiminta Kuntouttavasta työtoiminnasta annettu laki (189/2001) velvoittaa kunnan sosiaalitoimen ja työja elinkeinotoimiston tekemään aktivointisuunnitelman yhteistyössä pitkään työttömänä olleen, työmarkkinatukea tai toimeentulotukea saaneen henkilön kanssa. Kuntouttavan työtoiminnan avulla voidaan parantaa asiakkaan työ- ja toimintakykyä. Osana asiakkaan palveluprosessia kunta voi järjestää kuntouttavaa työtoimintaa. Se räätälöidään yksilöllisesti, ja sen järjestämisessä otetaan huomioon asiakkaan toiveet, koulutus- ja työhistoria sekä työ- ja toimintakyky. Kuntouttavan työtoiminnan tavoitteena on edistää asiakkaan työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Kuntouttava työtoiminta on räätälöityä työtä, ja sen järjestämisessä otetaan huomioon henkilön koulutus- ja työhistoria sekä toimintakyky. Kuntouttavan työtoiminnan tavoite on edistää koulutus- ja työllistymismahdollisuuksia. Toiminnan lähtökohtana on luoda arkinen jokapäiväiseen elämään soveltuva työllistämismalli, jossa yhdistyvät henkilön oma elämänhallinta ja kiinnostus sekä työelämän osa-alueet toimivaksi kokonaisuudeksi. Kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä päättää kunta. Kuntouttavaa työtoimintaa järjestetään kerrallaan 3-24 kuukaudeksi, enintään 230 päivää kalenterivuoden aikana. Sovitun jakson aikana kuntouttavaa työtoimintaa on vähintään yhtenä ja enintään viitenä päivänä kalenteriviikossa. Työtoimintapäivän pituus vaihtelee vähintään neljästä tunnista enintään kahdeksaan tuntiin päivässä. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuva ei ole työ- eikä virkasuhteessa työtoiminnan järjestäjään. Kuntouttavaan työtoimintaan sovelletaan työturvallisuuslakia, ja työtoiminnassa kulkevat henkilöt on vakuutettu. Kuusamon kaupunki ostaa ON Kuusamo -työtönvalmennuskeskukselta 33 kuntouttavan työtoiminnan paikkaa vuosittain. ON Kuusamon lisäksi kaupungin eri työyksiköt ovat käytettävissä kuntouttavan työtoiminnan paikkoina. Kuntouttava työtoiminta sisältää ohjattua työntekoa, työkyvyn arviointeja sekä päivittäiset lounaat ja kahvit. Jos henkilö on ON Kuusamon ohjauksessa, edellisten lisäksi työtoimintaan sisältyy liikuntaa, ryhmäpalveluja sekä virkistystoimintaa.

11 11 Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuminen on velvoittavaa, ja kieltäytyminen tai keskeyttäminen saattaa johtaa työttömyysetuuden määräaikaiseen katkaisuun tai toimeentulotuen alentamiseen. Kuntouttavan työtoiminnan ajalta maksetaan työttömyysetuutta ja/tai toimeentulotukea. Lisäksi maksetaan 9 euron suuruinen ylläpitokorvaus tai toimintaraha toteutuneilta työtoimintapäivältä. Kunta korvaa matkakustannukset toimeentulotukena. Kuntouttavan työtoiminnan aikana asiakas voi tarvita mm. työkunnon tutkimuksia sekä terveyden- ja sairaanhoitoa. Asiakkaat ohjataan ensisijaisesti Askeleen sairaanhoitajan vastaanotolle tai perusterveydenhuollon palveluihin. Päihdekuntoutusta tarvitsevat asiakkaat ohjataan Kuusamon päihdeyksikköön. Päihdekuntoutus on tarkoitettu asiakkaille, joiden päihteidenkäytöstä on tullut ongelma sekä heille itselleen että läheisilleen. Asiakkaan huumeiden, alkoholin ja/tai lääkkeiden käytöstä on tullut haitta fyysiselle ja psyykkiselle terveydelle sekä sosiaaliselle elämälle. Muutoksen lähtökohtana on asiakkaan oma motivaatio Työelämä, koulutus, kuntoutus, eläke Tuettu työ on usein yksi osa kuntoutus- ja työllistymispolkua. Tuetulla työllä tarkoitetaan työjaksoa, jota tuetaan jollain työvoimapoliittisella rahallisella tuella. Tuettu työ voi nimitykseltään olla työharjoittelua, työkokeilua, työelämävalmennusta tai palkkatuettua työtä. Tuetun työn prosessi vaihtelee tukimuodon mukaan. Pääsääntöisesti tuettu työ muodostuu hakuprosessista, työsopimuksen solmimisesta, työn suorittamisesta ja työn arvioinnista. Tuetussa työssä henkilöllä on nimetty työn ohjaaja (työnjohtaja, työvalmentaja tms.), jonka tehtävänä on perehdyttää ja ohjata työntekijää. Tuetussa työssä työntekijän tulisi saada palautetta työsuorituksestaan ja osaamisestaan. Parhaassa tapauksessa tuettuun työhön liittyy mahdollisuus opiskeluun tai muuhun valmennukseen osana jaksoa tai jakson jälkeen yhteisesti laadittu jatkosuunnitelma esim. koulutukseen tai työhön. Kuntoutustutkimuksessa selvitellään eri alojen asiantuntijoiden yhteistyönä asiakkaan kokonaistilannetta, työ- ja toimintakykyä ja sen ennustetta sekä kuntoutustarvetta ja -mahdollisuuksia. Tutkimus on moniammatillinen, jossa lääkäri, psykologi ja sosiaalityöntekijä arvioivat asiakkaan tilannetta yhdessä. Kuntoutustutkimuksia voidaan järjestää esim. kuntoutustutkimuslaitoksissa ja muissa kuntoutuslaitoksissa, keskussairaaloiden kuntoutustutkimusyksiköissä, monipalvelusäätiöissä ja työklinikoissa. Ammatillisella kuntoutuksella pyritään säilyttämään tai parantamaan vajaakuntoisen henkilön työ- ja ansiokykyä. Tavoitteena on edistää hakijan selviytymistä työelämässä tai tukea työelämään pääsyä tai sinne paluuta. Vajaakuntoisella tarkoitetaan henkilöä, jonka mahdollisuudet saada sopivaa työtä, säilyttää työ tai edetä työssä ovat huomattavasti vähentyneet vamman, sairauden tai muun toimintakyvyn heikkenemisen takia. Mikäli henkilö sairastuu niin, ettei kuntoutuksen tai tuen avulla pysty jatkamaan työn tekemistä, henkilö voi saada työkyvyttömyyseläkkeen. Ikääntyneelle työntekijälle tai yrittäjälle voidaan myöntää yksilöllinen varhaiseläke. Työttömyyseläke turvaa ikääntyneen pitkäaikaistyöttömän toimeentulon työttömyyspäivärahan päätyttyä. Työttömyyseläkkeen voi saada ennen vuotta 1950 syntynyt ja 60 vuotta täyttänyt työntekijä tai yrittäjä. Vuonna 1950 tai sen jälkeen syntyneet eivät voi saada työttömyyseläkettä. Muut työttömyyseläkkeen ehdot ovat: yhteensä viisi työvuotta viimeisimmän 15 vuoden aikana, työttömyyspäivärahaa maksettu 500 päivän enimmäisajalta ja työ- ja elinkeinotoimiston todistus työttömyyden jatkumisesta.

12 Aktivointisuunnitelma ja terveystarkastus Koillismaalla on kiinnitetty erityisesti huomiota passiivituella olevien työttömien työllistämiseen ja toimenpiteisiin ohjaamiseen. Tämän vuoksi aktivointiastetta on pyritty pitämään korkeana. Kuusamossa tehdään aktivointisuunnitelmaa kuukaudessa. Terveystarkastus toteutetaan kaikille aktivointiehdon täyttäville asiakkaille. Terveystarkastus on osa aktivointisuunnitelmaa ja kirjataan asiakkaan aktivointisuunnitelmaan. Terveystarkastukseen tulee henkilöitä, joiden - terveystarkastuksesta on kulunut pitkä aika - työnhakuprosessissa on tullut esiin terveydelliset oireet tai rajoitteet. Terveystarkastus on aktivointitoimenpide. Asiakaspalvelu Askeleen sosiaalityöntekijä varaa ajat terveystarkastukseen ja työkunnon selvittelyyn sekä ilmoittaa ajan asiakkaalle. Aikaa varataan noin 1 2 tuntia/arvio. Asiakkaita on kuukaudessa Tietojen luovuttamiseen pyydetään asiakkaan kirjallinen suostumus. Suostumus on liitteenä 1. Terveystarkastuksesta laaditaan kirjallinen yhteenveto ja palaute, jota hyödynnetään mm. aktivointisuunnitelman päivityksessä. Askeleen asiakkaiden terveystarkastukset aloitettiin kaupungin omana toimintana Sairaanhoitaja on osallistunut tarkastuksiin osa-aikaisesti. Terveystarkastuksia toteutettiin välisenä aikana 100 asiakkaalle. Lisäksi toteutettiin ryhmäkuntoutuksena Kipinä-toimintaa kahdelle ryhmälle (2 x 10 henkilöä). Terveystarkastuksiin liittyviä yksilöohjauskäyntejä toteutettiin tarpeen mukaan alkaen sairaanhoitaja siirtyi Asiakaspalvelu Askeleen työryhmään, ja terveystarkastukset on toteutettu Asiakaspalvelu Askeleessa sairaanhoitajan vastaanotolla. Hankkeen aikana sairaanhoitajan työpanos terveystarkastuksiin on ollut kokoaikainen. Terveystarkastuksen tarkoituksena on kartoittaa sairauksiin ja hyvinvointiin vaikuttavia riskitekijöitä, työ- ja toimintakykyä sekä voimavaroja huomioiden fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen näkökulma, asiakkaan omat käsitykset jne. Terveystarkastuksessa ei ole kysymys työkyvyn arvioinnista, vaan terveystarkastus voi olla lähtökohta moniammatilliseen työkyvyn arviointiin. Arvioinnissa huomioidaan myös lähettävän tahon sekä asiakkaan yksilölliset terveystarkastusta koskevat odotukset. Terveystarkastus on asiakkaalle maksuton. Lääkäriajasta peritään normaali terveyskeskusmaksu.

13 13 4 Toimintamallin kuvaus 4.1 Asiakaspalvelu Askeleen asiakkaiden terveyden ja työkyvyn edistäminen Kuvio 4. Asiakaspalvelu Askeleen asiakkaiden terveyden ja työkyvyn edistäminen.

14 14 Terveystarkastus on osa Asiakaspalvelu Askeleen kuntoutus- ja työllistymispolkua. Terveystarkastus toteutetaan kaikille aktivointiehdon täyttäville asiakkaille. Terveystarkastukseen tulevat henkilöt, joiden terveystarkastuksesta on kulunut pitkä aika tai työnhakuprosessissa on tullut esiin terveydellisiä oireita tai rajoitteita. Asiakaspalvelu Askeleessa sosiaalityöntekijä varaa asiakkaalle ajan terveystarkastukseen ja ilmoittaa siitä asiakkaalle. Käytössä ei ole lähetettä, vaan sosiaalityöntekijä varaa ajan tai tulee yhdessä sairaanhoitajan luokse asiakkaan kanssa varaamaan ajan. Lähetettä ei ole koettu tarpeelliseksi, kun työskennellään samassa yksikössä. Terveystarkastus on osa aktivointisuunnitelmaa ja kirjataan asiakkaan aktivointisuunnitelmaan. 4.2 Terveystarkastuksen sisältö Aluksi keskustellaan terveystarkastuksen tarpeellisuudesta, asiakkaan toiveista hänen tullessaan terveystarkastukseen sekä käydään myös läpi terveystarkastukseen kuuluvat asiat. Suostumuslomake - Allekirjoituksella asiakas antaa suostumuksen terveystietojen vaihtamiseen ja käyttöön Asiakaspalvelu Askeleessa. Suostumuskaavake on liitteenä 2. Työkykyindeksi - Selvitellään työttömän toiminnallista ja terveydellistä työkykyä suhteessa työhön ja sen vaatimuksiin. Arvioinnissa käytetään Työterveyslaitoksen työkykyindeksin kyselylomakkeesta koottuja kysymyksiä. Esitiedot - Perhetaustaa, elämäntapaa, elämänkulkua, koulutus, sairaudet, suvun sairaudet, riskitekijät Riskikartoitukset - Diabetes: arviointilomakkeena Suomen Diabetesliiton aikuisiän diabeteksen riski - Deps-seula: Tarvittaessa Mielialan kartoitus, masennustesti BDI, Psyykkinen kunto - Audit-testi: Päihteiden käytön arvio, hoitoon ohjaus - Tarvittaessa Mini-Mental-muistitesti Ravitsemuskysely - Ruokailutavat, monipuolisuus, säännöllisyys - Tarvittaessa apuna käytetään Suomen Sydänliiton suola- ja rasvakyselyjä Liikunta - Fyysinen kunto - Terveysliikunta Harrastukset Sosiaalinen verkosto (verkostokartta) - Perhe, ystävät, suku, yhteisöt Mittaukset - Paino, pituus, BMI, RR, vyötärönympärys, FEV1 tupakoitsijalle Laboratoriotutkimukset (käytäntö sovittu lääkärin kanssa) - Pieni verenkuva PVK, verensokeri fb-gluk, kokonaiskolesteroli kol, LDL, HDL, Triglyt, maksa-arvot, GT, U-tutkimus Rokotukset - Tarv. ohjaus aikuisneuvolaan Suun terveys - Tarv. ohjaus hammashoitolaan Kuulo - Tarv. ohjaus kuulontutkimukseen

15 15 Näkö - Tarv. ohjaus optikon tai silmälääkärin tekemään näöntarkastukseen Hoitoon tai arvioon lähettäminen/ohjaaminen - Kiireellisyys - Lääkäri, diabeteshoitaja, fysioterapia, keuhkohoitaja, psykiatrian yksikkö, liikuntaneuvonta Käytössä TerveysEffica-hoitotietojärjestelmä - Hoitotietojärjestelmän hyödyntäminen - TerveysEffica-hoitotietojärjestelmään päivitetään tarvittavat tiedot Aikaisempien tutkimustietojen ja arviointien hyödyntäminen - Verve, ODL, psykologiset tutkimukset Taloudellisen tilanteen arviointi - Tarv. yhteys sosiaalityöntekijään Ohjauksen tarve ja toteutus - Haastattelussa ja tutkimuksissa esiin tuleva ohjauksen tarve - Laboratoriotutkimusten perusteella - Asiakkaan toiveiden mukaan - Motivoidaan asiakasta oman terveyden ja työkyvyn ylläpitämiseen - Uuden tapaamisen sopiminen - Ohjaus asiantuntijan vastaanotolle - Moniammatillisen yhteistyöverkoston hyödyntäminen Lausunto - Terveys- ja työkykyarviosta kirjoitetaan lausunto, joka on asiakkaan luvalla Asiakaspalvelu Askeleen käytössä. Seuranta-ajan sopiminen - Reilun kuukauden päähän arvioinnista varataan seuranta-aika, jolloin arvioidaan, ovatko sovitut toimenpiteet toteutuneet, onko asiakas saanut tarvitsemaansa ohjausta tai hoitoa ja tarvitaanko vielä jotain lisää. 5 Asiakastiedot 5.1 Terveystapaamiset Terveystarkastukset toteutettiin Asiakaspalvelu Askeleen sairaanhoitajan vastaanotolla. Terveystarkastukseen varattiin aikaa 1 2 tuntia. Terveystarkastus pitää sisällään terveyshaastattelun, jonka tukena on kohderyhmälle suunnitellut haastattelukaavakkeet (liite 3). Kaavakkeet ovat toimineet hyvänä keskustelun, arvioinnin ja kirjaamisen työvälineenä. Keskusteluna aikana kartoitettiin muun muassa asiakkaan elämäntilannetta, koulutusta, työhistoriaa, asiakkaan omaa arviota hänen omasta työkyvystään sekä terveystilastaan. Keskustelun aikana asioita ja havaintoja oli helppo kirjata haastattelukaavakkeelle. Lopuksi laadittavan yhteenvedon tekemisessä kaavake on ollut hyvänä apuna. Terveystiedot ja yhteenveto on kirjattu asiakkaan hoitotietojärjestelmään, Efficaan. Terveystarkastuksen lopuksi asiakas sai suullisen ja/tai kirjallisen palautteen terveyshaastattelun ja mittausten tuloksista ja tarvittavan jatko-ohjauksen. Seuranta-aikoja sairaanhoitajan vastaanotolle sovittiin yksilöllisen tarpeen mukaan. Asiakkaan työkyvyn arvioinnin prosessi saattoi kestää kuukausia ja tarvita erilaisia jatkoselvityksiä. Monen asiakkaan kanssa tavattiin useamman kuin yhden kerran. Tavoitteena oli, että sairaanhoitaja on koko prosessin ajan mukana.

16 Kuvio 5. Prosessikaavio terveystapaamisesta. 16

17 17 Askeleen asiakkaiden terveystarkastukset aloitettiin kaupungin omana toimintana Sairaanhoitajan työpanos terveystarkastuksiin on ollut osa-aikainen. Sairaanhoitaja toimi puolet työajastaan päihdesairaanhoitajana. Terveystarkastuksia toteutettiin välisenä aikana 100 asiakkaalle. Hankkeen aikana sairaanhoitajan resurssi on ollut kokoaikainen, ja vastaanottotoiminta on siirtynyt Asiakaspalvelu Askeleen tiloihin. Seuraaviin taulukoihin on koottu terveystarkastuksessa käyneiden asiakkaiden tilastoja. Kuvio 6. Terveystarkastuksessa käyneet asiakkaat ikäryhmittäin. Asiakkaat ikäryhmittäin (yht 100) alle yli 60 Sarja1 Alle 20-vuotiaita asiakkaita oli 4. Suurimman ryhmän muodostivat vuotiaat, heitä oli 30. Seuraavasta eli vuotiaiden ryhmästä tarkastuksessa kävi 18 henkilöä ja melko saman verran oli vuotiaita. Toisen suuren ryhmän muodostivat vuotiaat, heitä kävi 26, ja yli 60-vuotiaita kävi kolme asiakasta. Sadasta tarkastuksessa käyneistä oli miehiä 70 ja naisia 30. Kuvio 7. Terveystarkastuksessa käyneet asiakkaat. Sukupuoli (yht 100) mies 30 nainen Sarja1

18 Terveystapaamisten yhteydessä esiin tulleet ongelmat Kuvio 8. Ongelmat. Ongelmat Päihdeongelma Mielenterveysongelma Tules-oireita Kohonnut kolesteroli Kohonnut verenpaine Kohonnut verensokeri 12 Ihottumat 5 8 Muu sairaus Sarja1 Päihdeongelmia tuli esille 43 asiakkaalla. Päihdeongelmia selviteltiin Audit-kyselyllä ja asiakkaiden aikaisemmista hoitoonohjauksista päihteiden käytön vuoksi. Mielenterveysongelmia esiintyi 25 asiakkaalla. Kaikki asiakkaat, joilla esiintyi mielenterveysongelmia, olivat tuoneet ne esille aikaisemmissa terveysarvioissa tai lääkärikäynneillä. Tules-oireita esiintyi 26 asiakkaalla. Kohonnut kolesteroli oli 17 asiakkaalla ja kohonnut verensokeri 12:lla. Ihottumia löytyi viidellä asiakkaalla ja muita sairauksia kahdeksalla. Samalla asiakkaalla saattoi olla useita ongelmia. Mielenterveys- ja päihdeongelmia esiintyi usein samalla asiakkaalla. 5.3 Jatkohoitoon ohjautuminen Kuvio 9. Jatkohoitoon ohjautuminen. Jatkohoitoon ohjautuminen Sarja1 Terveyskeskus lääkäri Terveyskeskus hoitaja Terveyskeskus muu (hammashoito) Mielenterveyspalv elut Päihdepalvelut Liikuntaneuvoja Optikko

19 19 Ohjaus ja neuvonta tukevat asiakkaan elämänhallintaan. Sen tarve tuli esille haastattelussa ja tutkimuksissa tai laboratoriotutkimusten perusteella. Myös asiakkaiden toiveiden mukaan annettiin ohjausta sekä neuvontaa. Tavoitteena oli motivoida asiakasta oman terveyden ja työkyvyn ylläpitämiseen. Uuden asian omaksuminen vie aikaa, ja yhdellä vastaanotolla tuleva informaation määrä on suuri. Siksi oli tärkeää varata vielä uusi tapaaminen. Ohjaus voi olla myös asiakkaan ohjaamista asiantuntijan vastaanotolle. Muun muassa päihdesairaanhoitaja, päihdetyöntekijä, diabeteshoitaja, keuhkohoitaja ja psykiatrinen hoitaja oman alan asiantuntijana voi antaa asiakkaalle ohjausta. Kaikessa ohjaustyössä moniammatillisen yhteistyöverkoston hyödyntäminen on ammattitaitoa parhaimmillaan. Asiakkaan jatkohoidon ohjauksesta sovittiin hankkeen aikana eri käytäntöjä. Terveyskeskuksen oma lääkäri ja sairaanhoitaja suunnittelivat yhdessä sairaanhoitajan tekemän terveystarkastuksen sisältöä. Siinä sovittiin muun muassa, mitä laboratoriotutkimuksia sisältyy terveystarkastukseen. Lisäksi sovittiin, mihin eri tutkimuksiin sairaanhoitaja voi lähettää asiakkaat ennen lääkärinvastaanottoa. Niitä olivat esim. laboratoriotutkimukset, keuhkohoitajan tutkimukset, fysioterapeutin tekemät tutkimukset ja sydänfilmi. Sairaanhoitajan lähetteellä asiakas kävi myös diabeteshoitajan vastaanotolla. Sairaanhoitaja kävi sopimassa jatkohoitopaikoissa käytäntöjen toteuttamisesta. Terveystarkastuksia tehnyt sairaanhoitaja toimi myös päihdesairaanhoitaja ja päihdehoito voitiin aloittaa samalla vastaanotolla. Katkaisuhoidot ja pitempikestoinen päihdekuntoutus tapahtui sairaalassa tai kuntoutusyksiköissä. Terveyskeskuslääkäri ja sairaanhoitaja sopivat myös konsultaatiokäytännöistä. Omalääkäriin saattoi ottaa yhteyttä puhelimitse tai hoitotietojärjestelmän viestipiikin kautta. Aluksi varattiin myös konsultointiaikaa 2 tuntia kuukaudessa. Lääkärin vaihtuessa ja lääkäritilanteen vuoksi konsultaatiokäytäntö vaihteli, mutta aina siihen oli mahdollisuus. Lääkäri ja sairaanhoitaja sopivat myös sairaanhoitajan tekemän lausunnon sisällöstä. Hankkeen aikana sairaanhoitaja ohjasi asiakkaan eri jatkohoitopaikkoihin, ja asiakas sai suulliset tai kirjalliset ohjeet. Alussa sairaanhoitaja ei varannut asiakkaalle jatkohoitoaikoja. Jatkossa siirryttiin yhä useamman asiakkaan kohdalla siihen, että sairaanhoitaja varasi asiakkaalle jatkohoitoajat ja ohjasi enemmän asiakkaita käymään niissä. Syynä tähän oli se, että asiakas ei ollut käynyt tutkimuksissa ennen uusintatarkastukseen tai lääkärin vastaanotolle tuloa. Käytännöksi otettiin myös, että sairaanhoitaja seuraa asiakkaan hoitopolkua tarvittavan ajan. Vuoden 2010 alusta aloitti Asiakaspalvelu Askeleessa ROPPA-hanke, jonka päämääränä on terveyserojen kaventaminen työttömän aikuisväestön parissa. ROPPA on THL:n rahoittama kolmivuotinen hanke, jolla edistetään työttömien toimintakykyä. Näin työttömän töihin pääseminen olisi mahdollista ja hänen terveyttä voitaisiin edistää kokonaisvaltaisesti. Eiliikkuvat ja vähän liikkuvat, syrjäytyneet ja syrjäytymisvaarassa olevat pystytään tavoittamaan ja ottamaan huomioon heidän omat lähtökohdat ja tarpeet, vaikuttamaan varhaiseen työkyvyttömyyden riskiin ja tehostamaan työssä jaksamista. Kohderyhmänä ovat Asiakaspalvelu Askeleen ja pitkäaikaistoimentulotuen asiakkaat. Toiminta on yksilö- ja ryhmäohjausta, ja siinä otetaan huomioon asiakkaan omat tarpeet ja lähtökohdat, jotka koskevat niin liikuntaa, ravintoa sekä terveellisiä elämänarvoja. Sairaanhoitaja toimii tiiviissä yhteistyössä liikuntaneuvojan kanssa ja ohjaa asiakkaat hänen luokseen.

20 Kuntoutusryhmät ROPPA-hankkeen ja Terveenä töihin -hankkeen yhteistyönä on järjestetty Kipinä-toimintaa. Toiminnan tavoitteena on järjestää terveyteen liittyvää ryhmätoimintaa kuntouttavan työtoiminnan asiakkaille. Ryhmässä olleet asiakkaat ovat kuntoutujia, joilla ei ole vielä valmiuksia tai edellytyksiä siirtyä normaaleille työmarkkinoille. Kipinä-toiminnassa lähtökohtana oli asiakkaan motivoiminen mukaan toimintaan ja osallistumaan erilaisiin ryhmätilanteisiin. Jo sinänsä ryhmään lähteminen monille luo negatiivisen mielikuvan. Siksi jätimme sanan ryhmä kokonaan pois ja puhuimme toiminnasta. Kipinä-toiminta pitää sisällään kolme kokonaisuutta: terveystiedon lisääminen, voimaantuminen ja liikunnan, joiden tavoitteena on asiakkaan jaksamisen lisääminen. Kipinä-ryhmä kokoontui kuukauden ajan kolme kertaa viikossa. Ryhmiä on pidetty kaksi kertaa, ja jatkossa tavoitteena on toteuttaa se kaksi kertaa vuoden aikana. Asiakkaiden antama palaute ryhmästä on ollut myönteistä, ja toiminnan on toivottu jatkuvan. 5.5 Moniammatillinen työryhmä Asiakaspalvelu Askeleessa kokoontuu Kuntoutuksen asiakastyöryhmä eli jaosto kerran kuukaudessa. Työryhmässä ovat mukana: terveyskeskus, lääkäri Asiakaspalvelu Askel, sosiaalityöntekijä TE-toimisto, erikoistyövoimaneuvoja Kansaneläkelaitos, kuntoutusvastaava terveyskeskus, psykiatrian yksikkö (osastonhoitaja, toimintaterapeutti, psykologi) terveyskeskus, fysioterapeutti kuntouttava työtoiminta, kuntoutusohjaajat Jaoston sihteerinä ja esittelijä toimii sosiaalityöntekijä, joka toimii myös linkkinä jaoston ja kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmän välillä. Jaostossa käsitellään yksittäisen kuntoutujan asioita, ja on tärkeää, että jaoston kokoukseen osallistuu henkilöitä, jotka ovat perillä kuntoutujan asioista. Kuntoutujalla on oikeus saada asiansa jaoston käsiteltäväksi. Myös kuntoutujan asioita hoitavalla viranomaisella on oikeus tuoda asiaa jaostoon. Asioiden käsittelemiseen tarvitaan kuntoutujan kirjallinen suostumus. Jaoston tehtävänä on varmistaa, että kuntoutujalle on yhteistyössä hänen kanssa nimetty kuntoutukseen perehtynyt yhteyshenkilö. Kuntoutujalla on oikeus tulla kuulluksi asiassaan, ja hän voi osallistua sen käsittelyyn jaostossa. 6 Toiminnan jatkuvuus Tutkimukset ovat selkeästi osoittaneet, että pitkäaikaistyöttömillä on paljon terveydellisiä ja sosiaalisia ongelmia, joiden hoitaminen vaatii tavanomaisia palveluja vahvempaa panostusta ja eri toimijoiden yhteistyön kehittämistä. Pitkäaikaistyöttömyys ei ole sairaus, mutta voi tuoda tarvetta eri palveluihin. On myös todettu, että pitkäaikaistyöttömät ovat kohderyhmä, jonka tavoittaminen on tärkeää jo ennen kuin heidän ongelmansa kasaantuvat ja moninaistuvat. Usein

21 21 ongelmat eivät ole ratkaistavissa terveydenhoidolla, vaan tarvitaan laaja-alaista moniammatillista palvelua. Osa pitkäaikaistyöttömistä on tällä hetkellä työ- tai toimintakyvyltään rajoittuneita ja tarvitsevat ennen kaikkea sosiaali- tai terveydenhuollon palveluita. Erityisesti ikääntyneet pitkäaikaistyöttömät, joiden ei enää arvioida kykenevän työllistymään, tulisi ohjata eläkeselvittelyyn. Asiakkaan eläkeselvittely on usein pitkä prosessi ja tarvitsee tuekseen moniammatillisen työryhmän. Samaan aikaan myös asiakas tarvitsee terveyspalveluita, ohjausta ja neuvontaa, jotka voidaan toteuttaa pitkäaikaistyöttömille kohdennetuilla palveluilla. Työvoimaviranomaisten mukaan terveydelliset syyt tulevat hyvin usein esiin työllistymisen esteinä. Työttömyyden pitkittyessä sekä työttömän että hänen perheensä terveystila on uhattuna. Työttömät työnhakijat tarvitsevat ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä, joita perusterveydenhuolto ei pysty kattavasti tarjoamaan. Pitkäaikaistyöttömille kohdennetut palvelut on tärkeää turvata heidän työllistymisedellytysten säilyttämiseksi. Kuusamossa pitkäaikaistyöttömien terveystarkastukset säilyvät jatkossakin. Lisäksi eri kuntoutusmuotoja kehitetään. 7 Tulokset ja johtopäätökset Pitkäaikaistyöttömien kehittämiskumppanuushankkeen (PTT-hanke) osahankkeissa on kehitetty toimintamalleja, joita on voitu käyttää paikalliset tarpeet huomioiden. Hyvät käytännöt ja toimintamallit ovat auttaneet ja nopeuttaneet täällä paikallisella tasolla tapahtuvaa kehittämistyötä. Terveenä töihin -hanke on Kuusamon paikallinen osahanke. Tavoitteena oli - terveystapaamiset ja työttömien terveydentilan ja työllistymisedellytysten vahvistaminen - terveydenhuollon, sosiaalitoimen ja työ- ja elinkeinohallinnon yhteistyön tiivistäminen - asiakasohjauskäytäntöjen tehostaminen ja asiakkaiden tietoisuuden ja osallisuuden lisääminen - työkykynäkökulman vahvistaminen - henkilöstön osaamisen vahvistaminen. Tuloksia ja johtopäätöksiä on arvioitu suhteessa hankekokonaisuuden tavoitteisiin, joita olivat kehitettyjen työttömien terveydenhuollon toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen. Tavoitteena oli myös edistää työttömien terveystarkastusten ja niihin liittyvien palvelujen käyttöä kunnassa ja tukea näin työttömien terveyttä, toiminta- ja työkykyä, hyvinvointia ja työllistymisedellytyksiä. Kohderyhmänä olivat erityisesti pitkään työttömänä olleet kuntalaiset. Kuusamossa pitkäaikaistyöttömien terveystarkastukset aloitettiin omana toimintana kesällä Työttömien terveyspalveluille nähtiin tarvetta, ja sairaanhoitajan resurssi varattiin tarkastuksiin aluksi osa-aikaisena. Työttömien terveystarkastuksia hoitanut sairaanhoitaja toimi myös päihdesairaanhoitajana. Hankkeen aikana sairaanhoitajan resurssi on ollut kokoaikainen ja sairaanhoitajan vastaanottotoiminta on siirtynyt osaksi Asiakaspalvelu Askeleen toimintaa, jonka asiakkaat ovat olleet kohderyhmänä. Sairaanhoitajan työskenteleminen Asiakaspalvelu Askeleen yhteydessä on lisännyt yhteistyötä työ- ja elinkeinotoimiston ja sosiaalityön kanssa. Askeleen henkilökunta muodosti moniammatillisen työryhmän, ja saman katon alla tehty asiakastyö oli tiivistä ja joustavaa. Samalla myös ammatillinen tuki varmistettiin. Hankkeen aikana sekä Aske-

22 22 leen henkilökunnalle että yhteistyötahoille selkeytyi terveystarkastusten ja -palvelujen tärkeä rooli pitkäaikaistyöttömien palveluissa. Terveenä töihin -hanke kesti yhdeksän kuukautta. Ajankohtana se ei ollut kovin pitkä ja toi siten kehittämistyölle haasteita. Tavoitteena oli kuitenkin paremminkin ottaa käyttöön jo toimivia käytäntöjä kuin kehittää täysin uusia malleja. PPT-hankkeen aikana eri puolilla Suomea kehitettiin toimivia käytäntöjä, joita voitiin toteuttaa Kuusamossa. Työttömien työnhakijoiden terveyspalveluita koskevat suositukset toimivat hyvänä tukena, kun olemme arvioineet, miten palvelut on järjestetty Kuusamossa. Suositukset löytyvät sivulta Samoin työttömien työnhakijoiden terveyspalvelujen kehittäjälle tarkoitettu tarkistuslista toimi hyvänä tukena kehittämistyössä. Pitkäaikaistyöttömien terveystarkastuksiin liittyvä kehittämistyö aloitettiin samaan aikaan terveystarkastusten kanssa eli kesällä Sairaanhoitajan vastaanotto ja terveystarkastukset liitettiin osaksi Asiakaspalvelu Askeleen toimintaa. Askeleen asiakkaiden kuntoutus- ja työllistymispolulla asiakkaat tarvitsivat usein terveyspalveluita. Sairaanhoitajan vastaanottotoiminnan liittäminen osaksi Asiakaspalvelu Askeleen toimintaa on tarjonnut asiakkaille moniammatillisen tuen. Pitkäaikaistyöttömät ovat hyvin haasteellinen asiakasryhmä, jolla on tarvetta eri sosiaali- ja terveyspalveluille. Pitkittyneestä työttömyydestä työelämään vievä polku on mahdollinen, kun otetaan huomioon asiakkaan kokonaistilanne, hänen sosiaalinen tilanne ja toimeentulo sekä terveys ja työ- ja toimintakyky sekä näihin liittyvät palvelutarpeet. Asiakaspalvelu Askeleessa toimiva sairaanhoitajan vastaanotto on myös tavoittanut asiakasryhmää, jolla on paljon palvelutarvetta, mutta eivät itse hakeudu aktiivisesti terveyspalveluihin. Hankkeen tavoitteena oli luoda palveluprosessi. Toimintamalli on kuvattu ja sitä arvioitiin kuntoutuksen asiakastyöryhmässä. Moniammatillinen yhteistyö on tärkeää pitkäaikaistyöttömien aktivoinnin ja työllistämisen onnistumisessa. Yhteistyön onnistumisen kannalta oli tärkeää, että eri toimijat, kuten kaupunki, työvoimaviranomaiset, Kela, kolmas sektori ja yritykset, sitoutuivat pitkäaikaistyöttömien työllistymiseen ja aktivointiin. Moniammatillinen työryhmä auttaa asiakasta toteuttamaan aktivointisuunnitelmassa asetettuja tavoitteita. Yhteistyötä eri toimijoiden välillä kehitetään edelleen. Yhteiset tapaamiset ja kehittämispäivät on koettu tärkeiksi yhteistyöfoorumeiksi. Kaikille aktivointiehdon täyttäville asiakkaille tehtiin terveystarkastus. Vuoden aikana tarkastus tehtiin sadalle asiakkaalle. Tapaamisista tehtiin yhteenveto ja tilastointi. Asiakkaiden tietoisuuden lisäämiseksi tutkimustuloksia ja yhteenvetoja käytiin myös asiakasryhmissä läpi. Terveystapaamisista saatu asiakaspalaute kerättiin myöhemmin. Esillä oli myös asiakkaiden ottaminen mukaan kehittämistyöhön. Kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden terveyden edistämiseen panostettiin hankkeen aikana. Kuntouttavan työtoiminnan kohderyhmänä olivat vaikeasti työllistyvät asiakkaat. Kuntouttavan työtoiminnan tavoitteena oli tarjota palveluita ja tukitoimintaa ja näin edistää asiakasta kuntoutumispolullaan kohti työelämää. Kuntouttavan työtoiminnan aikana oli hyvä selvittää asiakkaan työ- ja toimintakyky sekä ohjata hänet tarvitsemiinsa terveyspalveluihin. On Kuusamo - työhönvalmennuskeskuksen kanssa yhteistyössä sovittiin asiakkaiden terveystapaamiskäytännöt. Asiakkaat ottivat hyvin vastaan sairaanhoitajan vastaanoton ja käyttivät sitä. Askeleen sairaanhoitajan vastaanotolla käynnit he kokivat hyvin tarpeellisiksi ja asiakkaiden terveyspalveluiden tarpeeseen pystyttiin vastaamaan. Sairaanhoitajan vastaanoton sijaitseminen Askeleessa helpotti myös asiakasta ottamaan yhteyttä terveysviranomaiseen. Kynnys lähteä selvittämään terveysasioita madaltui. Välillä sairaanhoitaja kävi tapaamassa asiakkaita heidän työympäristössään ONtuotteella. Asiakkaiden saamat terveyspalvelut edistivät kuntouttavaa työtoimintaa.

23 23 Terveystapaamisten yhteenvedossa nousi esille alle 30-vuotiaat nuoret ja heidän terveyspalvelujen tarve. Nuoria oli yhteensä 34. Terveystarkastuksessa tehdyn Audit-kyselyn perusteella yli puolella näistä nuorista oli alkoholin käytön riskit kasvaneet. Heillä oli myös paniikkihäiriöitä tai vaikeuksia sosiaalisissa tilanteissa sekä ahdistuneisuutta. Terveystarkastuksen yhteydessä 8 nuorella 34:stä tuli esille tarkkaamattomuutta, ylivilkkautta tai impulsiivisuutta. Useimmilla näillä asiakkailla oli myös alkoholin käytön riski kasvanut. Paniikkihäiriöoireita tai sosiaalisten tilanteiden vaikeuksia tuli kyselyjen perusteella esille 4 nuorella. Heidän alkoholin käytön riskit olivat vähäiset. Nuorten asiakkaiden tarpeiden pohjalta aloitetaan nuorten neuropsykiatrisen arvioinnin/hoidon ja kuntoutustoiminnan järjestämistä osaksi työllistymispolkua. Vuonna 2011 on tavoitteena järjestää kaksi Nuorten kuntoutusryhmää. Kuntoutusryhmät pyritään toteuttamaan yhteistyössä psykologin, toimintaterapeutti, psykiatrisen sairaanhoitajan ja liikuntaneuvojan kanssa. Ryhmän suunnittelu on aloitettu elokuussa Osa pitkäaikaistyöttömistä on moniongelmaisia ja vaikeasti työllistettäviä. Suurin osa ongelmista on seurausta runsaasta päihteitten käytöstä ja päihteitten käytöstä johtuvista sairauksista ja sosiaalisista ongelmista. Osalla pitkäaikaistyöttömistä on myös mielenterveysongelmia. Moniongelmaisuus johtaa usein siihen, että henkilöllä on heikko motivaatio lähteä koulutukseen tai työhön. Päihteidenkäyttö otetaan puheeksi terveystarkastuksen yhteydessä. Tarvittaessa varataan aikaa päihdeyksikköön tai tapaamisia sovitaan Askeleen sairaanhoitajan vastaanotolle. Päihteettömyyttä on myös tuettu kuntouttavan työtoiminnan asiakkaille suunnatuissa terveysryhmissä. Askeleen sairaanhoitaja osallistuu säännöllisesti päihdetiimiin. Päihdetiimi kokoontuu kaksi kertaa kuukaudessa, ja siihen kuuluvat päihdesairaanhoitaja, päihdetyöntekijä, sosiaalityöntekijä, sosiaaliohjaaja, asumisen ohjaaja ja päihdekuntoutujien päivätoiminnan ohjaaja. Hankkeen aikana tuli esille nuorten tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriötä. Asiakastyössä tämä ryhmä on erittäin haasteellinen ja tarvitsee erityistä tukea omalla työllistymis- ja koulutuspolulla. Eri tahoilla ilmeni kiinnostusta Neuropsykiatrinen valmentaja -koulutukseen, ja sen vuoksi aiotaan selvittää, voitaisiinko koulutusta järjestää omalla paikkakunnalla. Hankkeen sairaanhoitaja osallistuu Työttömyys yhteiskunnan ja yksilön näkökulmasta -koulutukseen syyskuussa. Opetus tapahtuu virtuaalisesti Suomen virtuaali-amk:n verkoston koordinoimana. Koulutus on ilmainen. Arvioiden mukaan pelkkä terveystarkastus ei kuitenkaan edistä asiakkaiden tilannetta merkittävästi, vaan perusterveydenhuollossa tulisi kehittää koko palvelu- ja kuntoutumispolku. Vaikeasti työllistyvien kohdalla olisi erityisen tärkeää jatko-ohjaukset ja niihin liittyvä yhteistyö. Hankkeen aikana yhteistyö perusterveydenhuollon kanssa toimi hyvin ja asiakkaiden jatkohoidot toteutuivat sujuvasti. Yhteistyön vahvistamista tarvitaan edelleenkin. Asiakaskaspalvelu Askeleen sairaanhoitajan vastaanottotoiminta otettiin hyvin vastaan perusterveydenhuollon puolella ja yhteisistä käytännöistä sopiminen jatkuu edelleen. Hankkeen aikana sovittiin muun muassa terveystietojen kirjaamisesta hoitotietojärjestelmään, lääkärin ajanvarauksista sekä konsultoinnista ja jatkohoidon ohjauksesta. Moniammatillinen yhteistyö on tärkeää pitkäaikaistyöttömien aktivoinnin ja työllistämisen onnistumisessa. Yhteistyön onnistumisen kannalta on tärkeää, että eri toimijat, kuten kaupunki, työvoimaviranomaiset, Kela, kolmas sektori ja yritykset, ovat sitoutuneita pitkäaikaistyöttömien työllistymiseen ja aktivointiin. Moniammatillinen auttaa toteuttamaan aktivointisuunnitelmassa asetettuja tavoitteita. Asiakaspalvelu Askeleessa kokoontuu kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmä kerran kuukaudessa.

24 24 8 Liitteet Liite 1. Asiakaspalvelu Askeleen esite

25 Liite 2. Suostumuskaavake 25

26 26 Liite 3. Haastattelukaavakkeet TERVEYSTARKASTUS JA TYÖKYKYARVIO Päivämäärä Haastattelija Nimi Henkilötunnus Osoite Puhelin Postinumero ja toimipaikka Siviilisääty Lähiomainen Osoite Lapset/Sisarukset

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta

Lisätiedot

T O I M I N T A S U U N N I T E L M A

T O I M I N T A S U U N N I T E L M A 1 T O I M I N T A S U U N N I T E L M A 2007 ROVANIEMEN TYÖVOIMAN PALVELUKESKUS 2 Tämä toimintasuunnitelma on hyväksytty johtoryhmän kokouksessa 30.3.2007. 1. TOIMINTA-AJATUS 2. VISIO Työvoiman palvelukeskus

Lisätiedot

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Yleistä kuntouttamiseen liittyen Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä

Lisätiedot

Vajaakuntoiset TE-toimistojen asiakkaina. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Kuntoutuspäivät Helsinki 12.4.2011

Vajaakuntoiset TE-toimistojen asiakkaina. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Kuntoutuspäivät Helsinki 12.4.2011 Vajaakuntoiset TE-toimistojen asiakkaina Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Kuntoutuspäivät Helsinki 12.4.2011 Mihin esitys perustuu? Kuntoutussäätiön tekemä tutkimus Vajaakuntoinen TE-toimiston asiakkaana

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)

Lisätiedot

Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden

Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden Työraide Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden kuntakokeiluhanke Kuntaliiton lehdistötilaisuus 4.11. Anne Matilainen, projektipäällikkö, Vantaan kaupunki Työraide työllisyyden kuntakokeiluhanke Kesto 1.9.2012-31.12.2015

Lisätiedot

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle 2 Milloin opiskelija voi tarvita tukea työllistymiseen? Miten oppilaitoksessa voidaan ohjata työllistymisessä? Ammatillisen koulutuksen tavoitteena

Lisätiedot

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 1 Lähtökohta Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden palvelut ja niiden kehittäminen Pitkäaikaistyöttömät Vammaiset

Lisätiedot

Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012

Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012 Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012 Hannikaisenkadun sosiaaliasema Asiakaskäynnit vuonna 2011 sosiaaliohjaajan ja sosiaalityöntekijän

Lisätiedot

Erityistyöllistämisen verkostoseminaari 10.4.2014 Hämeenlinna. Kunnan työllistämispalveluista Sosiaalityön johtaja Anna Roinevirta Janakkala

Erityistyöllistämisen verkostoseminaari 10.4.2014 Hämeenlinna. Kunnan työllistämispalveluista Sosiaalityön johtaja Anna Roinevirta Janakkala Erityistyöllistämisen verkostoseminaari 10.4.2014 Hämeenlinna Kunnan työllistämispalveluista Sosiaalityön johtaja Anna Roinevirta Janakkala Kuntakokemuksia hankkeesta Rakenteelliset muutokset - Tiimikäytännöt

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

Helsingin työvoiman palvelukeskus DUURI Servicecentralen för arbetskraft

Helsingin työvoiman palvelukeskus DUURI Servicecentralen för arbetskraft Helsingin työvoiman palvelukeskus DUURI Servicecentralen för arbetskraft Työvoiman palvelukeskukset on perustettu vähentämään rakenteellista työttömyyttä Työvoiman palvelukeskus on työttömiä työnhakijoita

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 19.9.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 19.9.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 19.9.2013 Pirjo Nevalainen Mitä Oulu Virta-hankkeessa tehtiin Hankkeen aikana kehitettiin moniportainen toimintamalli työttömien työ- ja toimintakyvyn

Lisätiedot

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka

Lisätiedot

IDEASTA WALTTI-TALOKSI

IDEASTA WALTTI-TALOKSI WALTTI-TALO IDEASTA WALTTI-TALOKSI Ideointi käytännön työn pohjalta: Asiakkaan mahdollisuuksien kartoittaminen -> asiakkaat toimenpiteissä, joihin kuuluvat ja joista hyötyvät Työntekijöillä parempi havainnointimahdollisuus

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Työllistymistä edistävällä monialaisella yhteispalvelulla

Lisätiedot

AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi

AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Paikka Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi Sykkö Matti Työ- ja elinkeinotoimisto Pihlaja Elina

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYTTÄ KOSKEVAT KEHITTÄMISLINJAUKSET 1. Ongelmalähtöisestä tarkastelusta vahvuuksien

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Luonnos uudeksi sosiaalihuoltolaiksi: Parhaillaan lausuntokierroksella 6.6.2014 asti

Lisätiedot

Työuupumus -kuntoutuskurssit

Työuupumus -kuntoutuskurssit Terveysosasto Kuntoutusryhmä Työuupumus -kuntoutuskurssit Tiedotustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? Kelan Käpylän toimitalo 29.8.2012 Kurssikokonaisuus vuoden 2013 alusta Työuupumus

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk

Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk Kohderyhmä: Kurssi on tarkoitettu Pohjois-Suomessa asuville 16-25 vuotiaille, joille sairaus tai vamma aiheuttaa työkyvyn olennaisen heikentymisen tai työkyvyttömyyden

Lisätiedot

Työllisyyden Kuntakokeilu

Työllisyyden Kuntakokeilu Työllisyyden Kuntakokeilu Kuntakokeilu pähkinänkuoressa Työ-ja elinkeinoministeriön ja Kuntaliiton käynnistämä Jyväskylän, Jämsän ja Muuramen yhteishanke (yhteensä 26 hanketta) Toiminta-aika 1.9.2012-31.12.2015

Lisätiedot

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ Helena Haimakainen; sairaanhoitaja 30.01.2013 PÄIHDETYÖ PERUSPALVELUISSA TAVOITEENA Ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä Sosiaalisten ja terveydellisten haittojen

Lisätiedot

KYKY. Kelan Kyky-hanke. Asiakkaan kanssa - ajoissa ja aktiivisesti

KYKY. Kelan Kyky-hanke. Asiakkaan kanssa - ajoissa ja aktiivisesti KYKY Kelan Kyky-hanke Asiakkaan kanssa - ajoissa ja aktiivisesti Hankkeen osat KYKY Kyky 1 Työkykyprosessi Työkykyneuvonta Sidosryhmätyö Kyky 2 Sairaan lapsen tai vammaisen prosessi Vammaisen henkilön

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen. Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto 14.5.2014

Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen. Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto 14.5.2014 Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto 14.5.2014 Petra-projektit Petra Nuoret työhön ja kouluun: 1.3.2010-31.10.2013 Petra Nuoret

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä.

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Ammatillisen kuntoutuksen päivät Verve, Oulu 18.9. 2014 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Työurien pidentäminen

Lisätiedot

Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut

Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut Kuvat: www.papunet.fi Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut Hajanaiset palvelut palvelupoluiksi Väliseminaari 29.10.2014 TEPA-projekti HALLINNOIJA: Savon Vammaisasuntosäätiö RAHOITTAJA:

Lisätiedot

Suunto projektin matka vuodesta 2013 tähän päivään.

Suunto projektin matka vuodesta 2013 tähän päivään. Suunto projektin matka vuodesta 2013 tähän päivään. Tulosten levittäminen ja juurruttaminen Tuotekehitystyön kautta rakentuu Suunto projektin tuetun työvoimakoulutuksen malli Vahva alku tuen ja ohjauksen

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

Turun Ohjaamo 2015-2018

Turun Ohjaamo 2015-2018 Turun Ohjaamo 2015-2018 Toiminta ja ajatus 17.3.2015 MIKSI OHJAAMO? Nuorten palvelut ovat olleet hajanaisesti sijoittuneita ja huonosti nuorten löydettävissä. Tavoite: Nuorten palvelut yhdessä paikassa

Lisätiedot

Mitä hyvä asiakasyhteistyö on käytännössä Tähän tarvittaessa otsikko. Kirkkonummen kunta, kunt.palv. johtaja Heli Kangas

Mitä hyvä asiakasyhteistyö on käytännössä Tähän tarvittaessa otsikko. Kirkkonummen kunta, kunt.palv. johtaja Heli Kangas Mitä hyvä asiakasyhteistyö on käytännössä Tähän tarvittaessa otsikko Kirkkonummen kunta, kunt.palv. johtaja Heli Kangas Kuva: Kaisa Viljanen Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä 497/2003 Yhteistyön tarkoitus

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 1 Kyh 17.5.2011 66 Kyh liite 1 Kyh 22.9.2011 105 Kyh liite 4 TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 2 Sisällysluettelo Asumispalvelut 3 Asumispalveluiden hakeminen 3 Palvelutarpeen

Lisätiedot

Green Care seminaari. Kokkolan työvoiman palvelukeskus. 10.4.2013 Toimisto Otsikko

Green Care seminaari. Kokkolan työvoiman palvelukeskus. 10.4.2013 Toimisto Otsikko Green Care seminaari Kokkolan työvoiman palvelukeskus 1 Kokkolan työvoiman palvelukeskus (TYP) Työvoiman palvelukeskus on TE-toimiston, kaupungin sekä KELAN yhteinen palveluyksikkö Tavoitteena on moniammatillisesti

Lisätiedot

Työllisyyden kuntakokeilu Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut

Työllisyyden kuntakokeilu Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut Työllisyyden kuntakokeilu Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut -prosessikuvauksia 18.2.2015 Anna-Leena Pusa Työllisyyden kuntakokeilu Työ- ja elinkeinoministeriön sekä Kuntaliiton käynnistämä hanke Toteutetaan

Lisätiedot

Yksin tullut aikuinen maahanmuuttaja

Yksin tullut aikuinen maahanmuuttaja Yksin tullut aikuinen maahanmuuttaja Tässä prosessissa kuvataan maahanmuuttoyksikön moniammatillista työskentelyä ja resurssien tarkoituksenmukaista käyttöä. Prosessi on kuvattu Helsingin kaupungin maahanmuuttoyksikössä

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Muutosturvainfo PIONR

Muutosturvainfo PIONR Muutosturvainfo PIONR 08.05.2012 Jaakko Routavaara Muutosturva-asiantuntija jaakko.routavaara@te-toimisto.fi puh. 050 396 1723 1 FINGERPORI Positiivinen ajattelu Muutosturvan piiriin kuuluvalla työnhakijalla

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys

Lisätiedot

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET Valiokuntaesittely Jouko Koskela 27.1.2015 TERVEYS JA TOIMINTAKYKY Palvelujen tehtävänä on kuntalaisten elämänhallinnan edistäminen, terveyden,

Lisätiedot

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179)

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAINUULAISET VÄLITÖMARKKINAT MURROKSESSA KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAIRA-HANKE Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen

Lisätiedot

Sosiaalipalveluohjaajat. Anna Kinnunen & Katja Pietikäinen. Sosiaalitoimisto, Lapinlahden kunta

Sosiaalipalveluohjaajat. Anna Kinnunen & Katja Pietikäinen. Sosiaalitoimisto, Lapinlahden kunta Sosiaalipalveluohjaajat Anna Kinnunen & Katja Pietikäinen Sosiaalitoimisto, Lapinlahden kunta www.lapinlahti.fi 10.067 asukasta Vireä kulttuuri- ja liikuntapitäjä Kuntaliitos Varpaisjärven kunnan kanssa

Lisätiedot

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Terveyspalvelut ja kuntoutus Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Esityksen rakenne Terveystarkastukset ja seulontatutkimukset Avosairaanhoito ja lääkärikäynnit Tyytyväisyys terveyspalveluihin Hoidon

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Työllisyydenhoidon lakimuutokset. 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki

Työllisyydenhoidon lakimuutokset. 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki Työllisyydenhoidon lakimuutokset 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta

Lisätiedot

OULUNKAAREN MONIAMMATILLINEN PALVELUOHJAUSMALLI

OULUNKAAREN MONIAMMATILLINEN PALVELUOHJAUSMALLI OULUNKAAREN MONIAMMATILLINEN PALVELUOHJAUSMALLI työttömät ja/tai syrjäytymisvaarassa olevat nuoret VIRTA OULUNKAARI HANKE 1.4.2011 30.9.2013 OULUNKAAREN MONIAMMATILLINEN PALVELUOHJAUSMALLI työttömät ja/tai

Lisätiedot

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa ja näin edistää hänen työllistymistään avoimille työmarkkinoille TE-toimisto arvioi,

Lisätiedot

Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste. Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela

Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste. Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela Kelan rooli nuorisotakuun toimeenpanossa Sidosryhmien (ELY-keskukset, TE-toimistot, kunnat) ja Kelan vakuutuspiirien odotukset

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

TUETUN TYÖLLISTYMISEN PALVELU

TUETUN TYÖLLISTYMISEN PALVELU TUETUN TYÖLLISTYMISEN PALVELU Työelämää työvalmentajan tuella 2.10.2014 Työ kuuluu kaikille seminaari Nina Sohlberg-Ahlgren ja Merja Honkanen TUETTU TYÖLLISTYMINEN HELSINGISSÄ EU:n Employment Horizon-projektissa

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Työllisyyden kuntakokeilu

Työllisyyden kuntakokeilu Työ- ja toimintakyvyn arvioinnit ja eläkeselvittelyt osana pitkäaikaistyöttömien palveluprosesseja Leena-Kaisa Härkönen Työllisyyden kuntakokeilu Jyväskylä, Jämsä, Muurame Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut

Lisätiedot

Hartolan kunta Sosiaalitoimi, Kuninkaantie 16, Hartola / Hartolan toimintakeskus, Visantie 17 B, 19600 Hartola

Hartolan kunta Sosiaalitoimi, Kuninkaantie 16, Hartola / Hartolan toimintakeskus, Visantie 17 B, 19600 Hartola LIITE 1 PÄIJÄT-HÄMEEN TYPIN TOIMITILAT Yhteiset toimipisteet 9.11.2015 i fj9-11-2015 I I Y (verkostolla oltava Osoite Aukioloajat vähintään yksi yhteinen toimipiste) Lahti Saimaankatu 64, 3 krs., Ma-pe

Lisätiedot

Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmien toiminta 2013 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä PL /28.3.2014

Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmien toiminta 2013 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä PL /28.3.2014 Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmien toiminta 2013 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä PL /28.3.2014 Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmät 2012 9 ryhmä, yhdessä ryhmässä kaksi jaosta Vastauksia 8 ryhmältä

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro: TYÖLLISTÄMISVASTUU KUNNILLE 2015. Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Kommenttipuheenvuoro: TYÖLLISTÄMISVASTUU KUNNILLE 2015. Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Kommenttipuheenvuoro: TYÖLLISTÄMISVASTUU KUNNILLE 2015 Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Kunta työttömien aktivoijana Esityksen sisältö Pitkään

Lisätiedot

Näkökulmia ammatilliseen kuntoutukseen terveydenhuollossa

Näkökulmia ammatilliseen kuntoutukseen terveydenhuollossa Näkökulmia ammatilliseen kuntoutukseen terveydenhuollossa Kaarina Latostenmaa Projektipäällikkö Työmieli-hanke / SAMK www.tyomieli.fi Mitä tässä välillä tapahtuu ja kenen kanssa? 1 Terveydenhuollon rooli

Lisätiedot

Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa

Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa Aikuissosiaalityön päivät 2012 24.1.2012 Ls 21 25.1.2012 Ls 9 Mikko Keränen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä, Inari Anurag Lehtonen, sosiaalityön opiskelija, kuntouttavan

Lisätiedot

Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.

Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10. Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.2012 Yleistä kuntakokeilusta Kokeilun tavoitteena on lisätä pitkään työttömänä

Lisätiedot

YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPALVELUS- TA (MYP) KANTA-HÄMEESSÄ

YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPALVELUS- TA (MYP) KANTA-HÄMEESSÄ YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEISPALVELUS- TA (MYP) KANTA-HÄMEESSÄ 1 Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta (MYP)

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinotoimisto tänään

Työ- ja elinkeinotoimisto tänään Työ- ja elinkeinotoimisto tänään Kiuruvesi 11.4.2013 Helena Määttälä 1 18.4.2013 Pohjois-Savon työ- ja elinkeinotoimisto Otsikko TE-TOIMISTO UUDISTUS 2013 Palveluverkko Palvelumalli perustuu kolmeen palvelulinjaan

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta. Kokkola 30.1.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta. Kokkola 30.1.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Liikunnan palveluketju ja liikuntaneuvonta Kokkola 30.1.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Palveluketju liikkumaan ja kohta aktiivisempaa elämäntapaa Liikuntaneuvonta osaksi

Lisätiedot

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ

JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ 2012 2015 JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ Töihin!-palvelu: yritys- ja työnantajayhteistyö Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut: palveluohjaus, kuntouttava työtoiminta ja työkyvyn arviointi Seinätön TYP: verkostoyhteistyö

Lisätiedot

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen A) Hankkeen tavoitteena on, että Iisalmen seudun TE-toimiston alueella sijaitsevat työpajat ja tuotannolliset työkeskukset alkavat yhdessä tuotteistaa pajayksiköissä valmentautuville tai kouluttautuville

Lisätiedot

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa 23.9.2014 Irma Paso vakuutussihteeri, kuntoutuksen etuusvastaava Kela, Oulun vakuutuspiiri Ammatillinen kuntoutusjärjestelmä Suomessa 1/2 Kuntoutuksen

Lisätiedot

Kun polku opiskelemaan ja työelämään on mutkainen. 09.02.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja

Kun polku opiskelemaan ja työelämään on mutkainen. 09.02.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja Kun polku opiskelemaan ja työelämään on mutkainen 09.02.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta kun alle 25-vuotias nuori on ollut

Lisätiedot

Helena Määttälä 22.2.2011

Helena Määttälä 22.2.2011 Helena Määttälä 22.2.2011 Työmarkkinoille kuntoutuvat asiakkaat yhteisessä toimintaympäristössä Tavoite: Yhteinen toimintaympäristö, jossa mahdollistetaan yhteisille asiakkaille sellaiset palvelut ja palveluprosessit,

Lisätiedot

INFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen

INFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen INFO Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen Kehittämispäällikkö Juhani Rinne Lakimies Lyyti Harju Pääsuunnittelija Riikka Peltonen Asiantuntijalääkäri

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työkyky määräytyy suhteessa työhön Sopiva työ tukee kaikkien ihmisten hyvinvointia myös useimmista

Lisätiedot

Terveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk

Terveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk Terveyspalvelut Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk Sisältö 1. Suomen terveydenhuolto 2. Terveys 3. Terveyskeskus 4. Keskussairaala 5. Eksote (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri) 6. Hoitoon hakeutuminen

Lisätiedot

Työhönvalmennus asiakkaiden ja palveluntuottajien näkökulmasta

Työhönvalmennus asiakkaiden ja palveluntuottajien näkökulmasta Työhönvalmennus asiakkaiden ja palveluntuottajien näkökulmasta Kristiina Härkäpää Lapin yliopisto Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto 2011 1 Työvalmennuksen nykytila ja kehittämistarpeet (2009-12) rahoittajina

Lisätiedot

TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI

TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI Liite G 28 Pohjanmaa TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI Raporttiaika: 1.5.2007-31.12.2010 (Työttömille suunnatut hankkeet) 1. Taustatiedot 1.1 Hankkeen nimi ALMA (Alkava

Lisätiedot

Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Työ kuuluu kaikille! 17.9.2015 Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto Sosiaalihuollon rooli vammaisten työllistymisen tukemisessa

Lisätiedot

IKAALILAINEN PALVELUOHJAUS 21.4.2011. Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 13.4.2011 Scandic Marina Congress Center, Helsinki

IKAALILAINEN PALVELUOHJAUS 21.4.2011. Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 13.4.2011 Scandic Marina Congress Center, Helsinki IKAALILAINEN PALVELUOHJAUS Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 13.4.2011 Scandic Marina Congress Center, Helsinki IKAALILAINEN PALVELUOHJAUS Palveluohjauksen toimintamalli kehitettiin yhteistyössä Ikaalisten

Lisätiedot

Kela kuntouttaja 2009

Kela kuntouttaja 2009 Kela kuntouttaja 2009 1 Kelan kuntoutuspalvelut työ- ja toimintakyvyn Pohjois-Suomen vakuutusalue näkökulmasta Työ- ja toimintakyky Terveet työntekijät Työkykyongelmia ennakoivat merkit 100 % Kelan palvelut

Lisätiedot

HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014

HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014 HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014 Lainsäädännön tavoitteet Pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen Kuntien ja valtion työnjaon selkeyttäminen ja yhteistyön kehittäminen

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1

Lisätiedot

Työvoiman Palvelukeskus Intro on Pietarsaaren seutukunnan kuntien: Pietarsaaren, Pederören, Luodon,

Työvoiman Palvelukeskus Intro on Pietarsaaren seutukunnan kuntien: Pietarsaaren, Pederören, Luodon, Liite B 5 Kokkolan työvoiman palvelukeskus, Pietarsaaren toimipiste INTRO TOIMINTAKERTOMUS 2010 Toiminta Työvoiman Palvelukeskus Intro on Pietarsaaren seutukunnan kuntien: Pietarsaaren, Pederören, Luodon,

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena

Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena Työhön paluu tutkimuksen ja käytännön haasteena 18.3.2014 Marjukka Aaltonen, kuntoutusjohtaja, Kiipulan kuntoutuskeskus marjukka.aaltonen@kiipula.fi, puh. 050

Lisätiedot

Katsaus työkykyneuvojien arkeen yksilöllistä tukea työhön paluun onnistumiseksi

Katsaus työkykyneuvojien arkeen yksilöllistä tukea työhön paluun onnistumiseksi Katsaus työkykyneuvojien arkeen yksilöllistä tukea työhön paluun onnistumiseksi Työkykyryhmä 9/2013 1 21.10.2013 Terveysosasto Työkykyneuvonta 2 21.10.2013 Kela tarjoaa uutta työhön paluuta tukevaa asiakaspalvelua

Lisätiedot

Kohti liikunnan saumatonta palveluketjua

Kohti liikunnan saumatonta palveluketjua Kohti liikunnan saumatonta palveluketjua Oulu 26.1.2016 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma 1. Palveluketju liikkumaan ja kohti aktiivisempaa elämäntapaa 2. Liikuntaneuvontaprosessin

Lisätiedot