terveystapaamiset ja työttömien terveydentilan ja työllistymisedellytysten vahvistaminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "terveystapaamiset ja työttömien terveydentilan ja työllistymisedellytysten vahvistaminen"

Transkriptio

1

2 2 Sisällys 1 Hanketiedot Hankkeen aikataulu Hankkeen toimintaympäristö Tilastotietoa Kuusamosta Työllisyys ja työpaikat Sosiaali- ja terveyspalvelut Kuusamossa Väestön terveys Asiakaspalvelu Askel Askeleen esittely Asiakaskriteerit Kuntoutus- ja työllistymispolku Aktivointisuunnitelma Toipilasvaihe Kuntouttava työtoiminta Työelämä, koulutus, kuntoutus, eläke Aktivointisuunnitelma ja terveystarkastus Toimintamallin kuvaus Asiakaspalvelu Askeleen asiakkaiden terveyden ja työkyvyn edistäminen Terveystarkastuksen sisältö Asiakastiedot Terveystapaamiset Terveystapaamisten yhteydessä esiin tulleet ongelmat Jatkohoitoon ohjautuminen Kuntoutusryhmät Moniammatillinen työryhmä Toiminnan jatkuvuus Tulokset ja johtopäätökset Liitteet Liite 1. Asiakaspalvelu Askeleen esite Liite 2. Suostumuskaavake Liite 3. Haastattelukaavakkeet... 26

3 3 1 Hanketiedot Terveenä töihin -hanke on Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen THL:n Pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon kehittämiskumppanuushankkeeseen (PTT-hanke) liittyvä paikallinen osahanke. Hankekokonaisuuden tavoitteena oli juurruttaa ja levittää kehitettyjä työttömien terveydenhuollon toimintamalleja. Osahankkeessa juurrutettava toiminta tapahtui hallintorajat ylittävässä yhteistyössä. Toiminnan tuli edistää työttömien terveystarkastusten ja niihin liittyvien palvelujen käyttöä kunnassa ja tukea näin työttömien terveyttä, toiminta- ja työkykyä, hyvinvointia sekä työllistymisedellytyksiä. Kohderyhmänä olivat erityisesti pitkään työttömänä olleet kuntalaiset. Hankkeen tavoitteena oli terveystapaamiset ja työttömien terveydentilan ja työllistymisedellytysten vahvistaminen terveydenhuollon, sosiaalitoimen ja työ- ja elinkeinohallinnon yhteistyön tiivistäminen asiakasohjauskäytäntöjen tehostaminen ja asiakkaiden tietoisuuden ja osallisuuden lisääminen työkykynäkökulman vahvistaminen henkilöstön osaamisen vahvistaminen. THL vastasi Pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon kehittämishankekokonaisuuden hallinnosta, koordinoinnista ja hankemäärärahan kohdentamisesta paikallisille osahankkeille ja kokosi hankkeen väliraportit ja loppuselvityksen osahankkeiden raporttien pohjalta. Hankkeen vastuuhenkilöt olivat Kuusamon kaupunki/perusturva/hoikun tulosaluejohtaja Annikki Paloniemi p ja Asiakaspalvelu Askeleen sairaanhoitaja Kaisa Oikarinen p Hanke alkoi ja loppui Hankkeen kokonaisbudjetti oli euroa. Hankkeen rahoittajana oli Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos THL. Kuusamon kaupungin rahoitusosuus hankkeesta oli 0,5 sairaanhoitajan resurssi eli n euroa. Hankkeen yhteistyötahoja olivat Kuusamon terveyskeskus, lääkäri Antti Piiroinen Asiakaspalvelu Askel, sosiaalityöntekijä Kirsi Kankaanpää Aikuissosiaalityö, sosiaalityöntekijä Irja Lohilahti Koillismaan TE-toimisto, työvoimaneuvoja Ari Petrelius

4 4 1.1 Hankkeen aikataulu 2010 Tehtävä Muuta huomioitavaa Helmikuu Maaliskuu Hankerahoituksen hakeminen mennessä Terveyden ja hyvinvoinninlaitokselta Ptt-kehittämis-kumppanuushankkeen valtakunnallinen johtoryhmä päätti Työttömien terveystapaamisten ja -palvelujen juurruttamisrahoituksen myöntämisestä Kuusamon kaupungille. THL:n ja Kuusamon kaupungin yhteistyösopimus juurruttamisrahoituksesta. Alueseminaari Oulussa Kuusamon kaupungin avustusmäärä Tutustuminen Oulun ptt-hankkeeseen. Hankesuunnitelman laatiminen. Sairaanhoitajan resurssin varaaminen hanketyöhön. Sairaanhoitaja Kaisa Oikarisen siirtyminen kokoaikaiseksi Askeleen työryhmään. Huhtikuu Asiakkaiden terveystarkastusten toteuttaminen. Terveystapaamisten toteuttaminen Asiakaspalvelu Askeleessa. Tapaamisia toteutetaan koko hankkeen ajan. Kipinä-toiminnan aloittaminen Kuntouttavan työtoiminnan asiakkaille. Yhteistyössä Roppa-hankkeen kanssa. Toukokuu Asiakasprosessin mallintamisen aloitus. Työttömien terveydenhuollon vertaisoppimispäivä Oulussa Terveystapaamisen yhteydessä käytettävän haastattelukaavakkeen suunnittelu ja kokeilu asiakastyössä. Laadinnassa hyödynnetään THL:n SharePoint -sivustoa, https://ekstranet.stakes.fi/ptt. Kesäkuu Hankkeen arviointi ja työryhmän kokous. Asiakaspalvelu Askeleen työryhmän palaute ja kehittämispäivä. Askeleen asiakkaiden Terveystapaamisten toteutuminen Hankkeen väliraportti Ptt-hankkeiden tapaaminen Helsingissä. Arviointi ja analysointi. Heinäkuu Elokuu Kesälomakuukausi Mallin valmistuminen. Haastattelukaavakkeen arviointi. Nuorten terveystapaamisten arviointi. Nuorten syrjäytymisen haasteet. Asiantuntijana psykologi Tarja Luolamo ja toimintaterapeutti Hanna Kallunki. Yhdessä Roppa-hankkeen kanssa. Kipinä-toiminnan jatkaminen. SyysKipinä-ryhmä 1 kk ajan. Syyskuu Lokakuu Työryhmän kokous. Lääkäri hoitaja-työparityöskentelyn kehittäminen. Koulutus: Työttömyys yhteiskunnan ja yksilön näkökulmasta alkaa Juurruttamismatrikkelin palautus. Hankkeeseen liittyvän opinnäytetyön valmistuminen. Kuntoutuksen asiakastyöryhmä palautekeskustelu. Hankkeen loppuraportointi. Omalääkärin kanssa, moniammatillisen työryhmän kanssa Turun seminaari Työterveysneuvonta-hankeseminaari Kuopiossa Ptt-hankkeiden tapaaminen Rovaniemellä Loppuseminaari ja hankkeen päättäjäiset Helsingissä. Marraskuu Työryhmän kokoontuminen. Hanke päättyy

5 5 2 Hankkeen toimintaympäristö 2.1 Tilastotietoa Kuusamosta Kuusamon kaupungin Visio 2013: Kuusamo - täältä päen kahtoen maaliman napa. Täällä asiat tehdään - ei paremmin eikä huonommin - vaan vähän eri tavalla. Kuusamo on rajoja ylittävä, luonnostaan luova, omatoimisten ja yrittävien ihmisten vieraanvarainen alueensa keskus. Menestyminen perustuu kansainväliseen, ympärivuotiseen matkailuun, luonnon ja sen raaka-aineiden kestävään käyttöön ja uusien mahdollisuuksien luovaan soveltamiseen. Kuusamon väkiluku oli vuoden 2009 alussa henkeä. Väkiluku on laskenut 10,3 % vuodesta 1996, jolloin se oli henkeä. Väkiluvun vähenemiseen on vaikuttanut negatiivisen muuttoliikkeen lisäksi voimakkaasti vähentynyt syntyvyys, joka alitti kuolleisuuden ensi kerran vuonna Kun 1990-luvun alussa kuusamolaisia syntyi keskimäärin 280 vuodessa, syntyneiden määrä 2000-luvulla on ollut keskimäärin 170 vuodessa. 2.2 Työllisyys ja työpaikat Kuusamon työvoima työttömiä työnhakijoita työttömyysaste ,5 % ,0 % ,2 % ,7 % ,9 % Taulukko: Työllisyys ja työpaikat. Lähde: Tilastotietoa Kuusamosta (www.kuusamo.fi). Kuvio 1. Työttömien, nuorisotyöttömien ja pitkäaikaistyöttömien suhteellisen osuuden kehittyminen Kuusamossa 2000-luvulla. Työttömien, nuorisotyöttömien ja pitkäaikaistyöttömien suhteellisen osuuden kehittyminen Kuusamossa 2000-luvulla Työttömät, % työvoimasta (181) yhteensä % Nuorisotyöttömät, % vuotiaasta työvoimasta (189) yhteensä Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä (326) yhteensä Työttömät, % työvoimasta (181) yhteensä Nuorisotyöttömät, % vuotiaasta työvoimasta (189) yhteensä Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä (326) 18,7 18,6 17,3 16,8 14,5 13, ,2 29,1 29,2 26,1 26,2 20,3 20,4 22,1 18,4 12, ,5 10,3 9,7 9 9,9 10,7 Lähde: SOTKAnet

6 6 Väestörakenteen muutos ja sairastuneiden määrän lisääntyminen uhkaavat hyvinvointiamme. Lisäksi sitä uhkaavat työttömyys ja erityisesti nuorisotyöttömyys. Kuusamon työttömyysaste (11,2 %) ei ole koko Pohjois-Suomen tilanteeseen verrattuna kovin korkea. Ongelmana on työttömyyden rakenne. 800 työttömästä lähes neljännes on alle 30-vuotiaita. Lähes puolella kaikista työttömistä työttömyys on jatkunut eripituisina jaksoina vuosia. Kuusamon kaupungin tavoitteena on nuorisotyöttömyyden alentaminen ja pidemmällä aikavälillä sen poistaminen terveyttä ja hyvinvointia edistävänä toimenpidekokonaisuutena. 2.3 Sosiaali- ja terveyspalvelut Kuusamossa Kuusamossa sosiaali- ja terveyshuolto muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden, ja palvelut tuotetaan omalla alueella mahdollisimman pitkälle. Monitoimijaisuuden ja yhteistoiminnallisuuden pohjalle rakennettu palvelutuotanto on organisoitu ns. elämänkaariajattelun mukaisesti siten, että lasten ja perheiden palvelut ovat yksi palvelukokonaisuus, vanhusten ja eri vammaisryhmien palvelut toinen. Kolmannen toiminnallisen kokonaisuuden muodostavat sairaanhoidon palvelut. Sosiaalityön perustehtävänä on turvata sosiaalista ja aineellista hyvinvointia ja toimintakykyä yksilöille, perheille ja yhteisöille. Asiakkaita tulee tukea arkielämän tilanteissa tuottamalla ja tarjoamalla oikein kohdennettuja, oikea-aikaisia palveluita yhteistyöverkostoa hyödyntäen. Kuusamossa terveyspalvelut kattavat sekä perusterveydenhuollon että suuren osan erikoissairaanhoitoa. Kaupunki tuottaa lääkäripalvelut vanhusten ja vammaisten, lasten ja perhehoidon tulosalueille sekä useille yksityisille pitkäaikaishoitolaitoksille. Sairaanhoidon tavoitteena on ohjata väestöä ennaltaehkäisyyn ja omahoitoon sekä järjestää paikallisesti tarpeelliset, edulliset ja korkealaatuiset palvelut perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa niin omalle väestölle kuin matkailijoillekin. Palveluissa ensisijaisena ovat ennakoivat toimenpiteet, kotiin annettavat palvelut ja avohuollon toimenpiteet. Ongelmiin pyritään vastaamaan ensin muilla kuin terveydenhuollon palveluilla. Terveydenhuoltoa kehitetään laajemman kumppanuudella ja alueellisella yhteistyöllä. Avovastaanottotoiminnan lääkäripainotteisuutta muutetaan enemmän koko henkilöstön osaamista hyödyntäväksi ja kuntalaisten omahoitoa tukevaksi. Lääkärinvastaanotto ohjaa potilasasiakkaita ennaltaehkäisyyn ja omahoitoon sekä tarjoaa laadukkaita ja tarkoituksenmukaisia sairaanhoidon palveluja aluelääkärien ja erikoislääkärien vastaanotolla. Lääkärin vastaanotot sisältävät kahdeksan terveyskeskuslääkärin vastaanottoa, erikoislääkärien vastaanotot ja sairaanhoitajien vastaanotot. Sairaanhoitajien vastaanotoilla työskentevät vastaanottava sairaanhoitaja, päivystävä sairaanhoitaja, keuhkohoitaja, diabeteshoitaja, psykiatrinen sairaanhoitaja ja reumahoitaja. Kuusamon sairaalassa on neljä osastoa: leikkausosasto, synnytysosasto, kirurginen osasto, sisätautiosasto ja psykiatrinen osasto. Terveyskeskuksessa on hammashuolto, laboratorio, neuvolapalvelut, röntgen, fysioterapia, mielenterveyspalvelut, puheterapia ja kuulontutkimus. Kotihoito (kotipalvelu ja kotisairaanhoito) tuottavat palveluja asiakkaan kotona pärjäämisen tueksi. Kuusamossa perusterveydenhuollon palvelut järjestetään pääosin omalla paikkakunnalla. Työterveyshuollon palvelut yksityistettiin vuonna Viikonloppujen lääkäripäivystyksen hoitaa yksityinen palveluntuottaja. Koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon palveluja saavat kaikki niitä tarvitsevat. Perusturva järjestää omana toimintana perustason erikoissairaanhoitoa. Sen ansiosta

7 7 monet kuusamolaiset saavat erikoissairaanhoidon palvelut kohtalaiset nopeasti ja joustavasti. Radiologiset tutkimukset (magneetti ja ultraääni), vaativatkin sydäntutkimukset, elintapojen ohjaus, kirurgia, psykiatriset tutkimukset ja hoito, hengitystoiminnan tutkimukset, gynekologinen hoito, korva-, nenä- ja kurkkutautien hoito, tehokas laboratoriotoiminta mahdollistavat hoidon toteutumisen omalla paikkakunnalla. Vaativa erikoissairaanhoito hankitaan Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriltä ja hoidot toteutetaan pääasiassa Oulun yliopistollisessa sairaalassa. 2.4 Väestön terveys Terveysindikaattoreiden mukaan kuusamolaisten sairastuvuus on koko maan tasoon verrattuna korkea, ja se on ollut kasvussa 1990-luvulta lähtien. Keskeisten kansansairauksien esiintyvyys on Kuusamossa 1,5-kertainen verrattuna koko maan tasoon. Seitsemän keskeisintä kansansairautta ovat sepelvaltimotauti, verenpainetauti, astma, nivelreuma, sydämen vajaatoiminta, psykoosit ja diabetes. Elintapoihin vaikuttamalla voidaan sairastuvuutta vähentää. Liikunnan lisäämisellä, tupakonnin ja alkoholin haitallisen käytön vähentämisellä parannetaan ihmisten terveydentilaa ja hyvinvointia sekä lisätään aktiivisuutta kaikissa ikäryhmissä. Erityisenä haasteena on tavoittaa syrjäytyneet tai syrjäytymisvaarassa olevat ihmiset ja pyrkiä vaikuttamaan heidän terveyskäyttäytymiseen. Kuvio 2. Sairastuvuusindeksi ja kansantautien summaindeksi Kuusamossa Sairastavuusindeksi ja kansantautien summaindeksi Kuusamossa (koko maa = 100) 180,0 160,0 140,0 120,0 100,0 80,0 60,0 40,0 20,0 Sairastavuusindeksi, vakioitu 116,8 118,0 120,3 122,8 120,8 117,7 118,7 120,1 119,0 121,6 122,3 Kansantautien summaindeksi, vakioitu ,0 151,7 152,1 154,9 154,3 153,2 154,8 153,8 155,4 155,0 155,3 Lähde: KELA, Terveyspuntari

8 8 3 Asiakaspalvelu Askel 3.1 Askeleen esittely Asiakaspalvelu Askel on Kuusamon kaupungin, Koillismaan työ- ja elinkeinotoimiston ja Kansaeläkelaitoksen työvoiman palvelukeskustyyppistä toimintaa, jonka tavoitteena on etsiä yhdessä kuusamolaisen työnhakijan kanssa uusia mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja hänen elämäntilanteeseensa. Asiakaspalvelu Askeleen asiakkaaksi ohjautuu työnhakijoita, joiden työllistymisen tueksi arvioidaan tarvittavan työhallinnon, kunnan ja Kelan palveluita sekä niitä täydentävistä palveluista muodostettuja palvelukokonaisuuksia. Asiakkaaksi pääsee varaamalla ajan. Asiakkaita on tällä hetkellä noin 240. Arvion mukaan Askeleen palvelua tarvitsee noin 300 aktivointitiedon piirissä olevaa työtöntä. Askeleen esite on liitteenä 1. Asiakaspalvelu Askeleen henkilökuntaan kuuluvat: - työvoimaneuvoja, Koillismaan TE-toimisto - sosiaalityöntekijä, Kuusamon kaupunki - vakuutussihteeri, Kansaneläkelaitos, tavattavissa perjantaisin 9:00-12:00 - työsuunnittelija, Kuusamon kaupunki - sairaanhoitaja, Kuusamon kaupunki - yksilövalmentaja/palveluohjaaja, Kuusamon kaupunki, TUKEVA-hanke - liikuntaneuvoja, Kuusamon kaupunki, ROPPA-hanke - työsuunnittelija, Kuusamon kaupunki, palkkatuki, 85 % - toimistotyöntekijä/vahtimestari, Kuusamon kaupunki, palkkatuki, 85 % - kaksi kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja, Kuusamon kaupunki, palkkatukityö, 85 %. 3.2 Asiakaskriteerit Askeleen asiakkaaksi ohjataan seuraavanlaisia henkilöitä: 1. Henkilö, joka on ollut pitkään työttömänä, työmarkkina- ja toimeentulotuen saajana: - Aktivointiehtoisuus: Yli 25-vuotias, jolle on maksettu 500 päivää työttömyysturvaa työttömyyden vuoksi (työmarkkinatuki, ansiosidonnainen päiväraha tai Kelan peruspäiväraha) tai maksettu toimeentulotukea 12 kuukautta. Alle 25-vuotias, jolle on maksettu 180 päivää työttömyysturvaa työttömyyden vuoksi (työmarkkinatuki, ansiosidonnainen päiväraha tai Kelan peruspäiväraha) tai toimeentulotukea 4 kuukautta - Työttömyys uhkaa pitkittyä, ja sen osalta peruspalvelujen arvioidaan olevan riittämättömiä. 2. Henkilö, jolla on riittävät sosiaaliset ja terveydelliset valmiudet: - Asiakkuudesta hyötyminen - Asiakas ei hyödy Askeleen palvelusta, jos hänellä on vakava päihde- ja/tai mielenterveysongelma ja hän kärsii joskus asunnottomuudesta. - Moniammatillisen tuen tarve: asiakkaalla voi olla sosiaalisten taitojen puutteita, terveydellisiä rajoitteita, puutteellinen tai vanhentunut koulutus tai hänellä ei ole ammatillista

9 9 koulutusta. Nuori voi tarvita moniammatillista tukea koulun keskeyttämisen, oppimisvaikeuden tai heikon koulumenestyksen vuoksi. 3. Asiakkuuteen haluava ja motivoitunut henkilö, jonka tavoitteena on työmarkkinoille sijoittuminen: - Asiakkuuteen ei kannata rekrytoida henkilöä, jolla ei ole halukkuutta Askeleen asiakkuuteen saati sijoittumiseen työmarkkinoille. Asiakkaaksi ohjaaminen ei saa perustua yksinomaan asiakkaiden segmentointiin. Asiakkaaksi ei tule esimerkiksi ohjata kaikkia pitkään työttömänä olleita, vajaakuntoisia, maahanmuuttajia tai nuoria. Askeleen toiminnan tavoitteena on parantaa asiakkaan työllistymisedellytyksiä. Siksi Typ:een ei tule ohjata sellaista asiakasta, jonka ensisijaisena tavoitteena on eläkeselvityksen tekeminen. Askel hoitaa eläkeselvittelyt sen asiakkaan osalta, jonka kohdalla eläkevaihtoehto nousee esille Askeleen palveluprosessin aikana. Askeleen asiakaskriteerit luodaan ja kehitetään yhdessä emotoimistojen (Kela, sosiaali- ja työ- ja elinkeinotoimisto) kanssa. Yhteistyön tavoitteena on järkiperäistää työ niin, että asiakas on oikeassa palvelussa oikeaan aikaan. 3.3 Kuntoutus- ja työllistymispolku Kuvio 3. Asiakaspalvelu Askeleen asiakkaiden kuntoutus- ja työllistymispolku

10 Aktivointisuunnitelma Aktivointisuunnitelman laatimisen tavoitteena on löytää pitkään työttömänä olleelle polku työelämään. Aktivointisuunnitelmaan voidaan sisällyttää työ- ja elinkeinotoimiston työllistymistä edistäviä palveluja sekä erilaisia sosiaali-, terveys-, koulutus- ja kuntoutuspalveluja sekä kuntouttavaa työtoimintaa. Työ- ja elinkeinotoimisto ja kunnan sosiaalitoimi laativat aktivointisuunnitelman yhteistyössä asiakkaan kanssa Toipilasvaihe Asiakkaan kuntoutus- ja työllistymispolku on hyvin yksilöllinen. Pitkäaikaistyöttömät, vajaakuntoiset, päihde- ja tai mielenterveyskuntoutujat, kehitysvammaiset sekä moniongelmaiset, joiden toimintakykyä rajoittavat somaattiset, psyykkiset ja sosiaaliset tekijät, tarvitsevat yksilöllistä ja tiivistä tukea. Asiakkaan tavoitteena voi olla työllistyminen vapaille markkinoille, kouluttautuminen, sosiaalisten kontaktien luominen, itsenäistyminen tai arjen sujuvuuden varmistaminen. Työn tekeminen itsessään kuntouttaa ja luo onnistumisia, mutta välillä voidaan tarvita toipumisvaihetta. Toipilasvaiheessa asiakas tarvitsee ympärilleen tarpeenmukaisen moniammatillisen tukiverkoston Kuntouttava työtoiminta Kuntouttavasta työtoiminnasta annettu laki (189/2001) velvoittaa kunnan sosiaalitoimen ja työja elinkeinotoimiston tekemään aktivointisuunnitelman yhteistyössä pitkään työttömänä olleen, työmarkkinatukea tai toimeentulotukea saaneen henkilön kanssa. Kuntouttavan työtoiminnan avulla voidaan parantaa asiakkaan työ- ja toimintakykyä. Osana asiakkaan palveluprosessia kunta voi järjestää kuntouttavaa työtoimintaa. Se räätälöidään yksilöllisesti, ja sen järjestämisessä otetaan huomioon asiakkaan toiveet, koulutus- ja työhistoria sekä työ- ja toimintakyky. Kuntouttavan työtoiminnan tavoitteena on edistää asiakkaan työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Kuntouttava työtoiminta on räätälöityä työtä, ja sen järjestämisessä otetaan huomioon henkilön koulutus- ja työhistoria sekä toimintakyky. Kuntouttavan työtoiminnan tavoite on edistää koulutus- ja työllistymismahdollisuuksia. Toiminnan lähtökohtana on luoda arkinen jokapäiväiseen elämään soveltuva työllistämismalli, jossa yhdistyvät henkilön oma elämänhallinta ja kiinnostus sekä työelämän osa-alueet toimivaksi kokonaisuudeksi. Kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä päättää kunta. Kuntouttavaa työtoimintaa järjestetään kerrallaan 3-24 kuukaudeksi, enintään 230 päivää kalenterivuoden aikana. Sovitun jakson aikana kuntouttavaa työtoimintaa on vähintään yhtenä ja enintään viitenä päivänä kalenteriviikossa. Työtoimintapäivän pituus vaihtelee vähintään neljästä tunnista enintään kahdeksaan tuntiin päivässä. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuva ei ole työ- eikä virkasuhteessa työtoiminnan järjestäjään. Kuntouttavaan työtoimintaan sovelletaan työturvallisuuslakia, ja työtoiminnassa kulkevat henkilöt on vakuutettu. Kuusamon kaupunki ostaa ON Kuusamo -työtönvalmennuskeskukselta 33 kuntouttavan työtoiminnan paikkaa vuosittain. ON Kuusamon lisäksi kaupungin eri työyksiköt ovat käytettävissä kuntouttavan työtoiminnan paikkoina. Kuntouttava työtoiminta sisältää ohjattua työntekoa, työkyvyn arviointeja sekä päivittäiset lounaat ja kahvit. Jos henkilö on ON Kuusamon ohjauksessa, edellisten lisäksi työtoimintaan sisältyy liikuntaa, ryhmäpalveluja sekä virkistystoimintaa.

11 11 Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuminen on velvoittavaa, ja kieltäytyminen tai keskeyttäminen saattaa johtaa työttömyysetuuden määräaikaiseen katkaisuun tai toimeentulotuen alentamiseen. Kuntouttavan työtoiminnan ajalta maksetaan työttömyysetuutta ja/tai toimeentulotukea. Lisäksi maksetaan 9 euron suuruinen ylläpitokorvaus tai toimintaraha toteutuneilta työtoimintapäivältä. Kunta korvaa matkakustannukset toimeentulotukena. Kuntouttavan työtoiminnan aikana asiakas voi tarvita mm. työkunnon tutkimuksia sekä terveyden- ja sairaanhoitoa. Asiakkaat ohjataan ensisijaisesti Askeleen sairaanhoitajan vastaanotolle tai perusterveydenhuollon palveluihin. Päihdekuntoutusta tarvitsevat asiakkaat ohjataan Kuusamon päihdeyksikköön. Päihdekuntoutus on tarkoitettu asiakkaille, joiden päihteidenkäytöstä on tullut ongelma sekä heille itselleen että läheisilleen. Asiakkaan huumeiden, alkoholin ja/tai lääkkeiden käytöstä on tullut haitta fyysiselle ja psyykkiselle terveydelle sekä sosiaaliselle elämälle. Muutoksen lähtökohtana on asiakkaan oma motivaatio Työelämä, koulutus, kuntoutus, eläke Tuettu työ on usein yksi osa kuntoutus- ja työllistymispolkua. Tuetulla työllä tarkoitetaan työjaksoa, jota tuetaan jollain työvoimapoliittisella rahallisella tuella. Tuettu työ voi nimitykseltään olla työharjoittelua, työkokeilua, työelämävalmennusta tai palkkatuettua työtä. Tuetun työn prosessi vaihtelee tukimuodon mukaan. Pääsääntöisesti tuettu työ muodostuu hakuprosessista, työsopimuksen solmimisesta, työn suorittamisesta ja työn arvioinnista. Tuetussa työssä henkilöllä on nimetty työn ohjaaja (työnjohtaja, työvalmentaja tms.), jonka tehtävänä on perehdyttää ja ohjata työntekijää. Tuetussa työssä työntekijän tulisi saada palautetta työsuorituksestaan ja osaamisestaan. Parhaassa tapauksessa tuettuun työhön liittyy mahdollisuus opiskeluun tai muuhun valmennukseen osana jaksoa tai jakson jälkeen yhteisesti laadittu jatkosuunnitelma esim. koulutukseen tai työhön. Kuntoutustutkimuksessa selvitellään eri alojen asiantuntijoiden yhteistyönä asiakkaan kokonaistilannetta, työ- ja toimintakykyä ja sen ennustetta sekä kuntoutustarvetta ja -mahdollisuuksia. Tutkimus on moniammatillinen, jossa lääkäri, psykologi ja sosiaalityöntekijä arvioivat asiakkaan tilannetta yhdessä. Kuntoutustutkimuksia voidaan järjestää esim. kuntoutustutkimuslaitoksissa ja muissa kuntoutuslaitoksissa, keskussairaaloiden kuntoutustutkimusyksiköissä, monipalvelusäätiöissä ja työklinikoissa. Ammatillisella kuntoutuksella pyritään säilyttämään tai parantamaan vajaakuntoisen henkilön työ- ja ansiokykyä. Tavoitteena on edistää hakijan selviytymistä työelämässä tai tukea työelämään pääsyä tai sinne paluuta. Vajaakuntoisella tarkoitetaan henkilöä, jonka mahdollisuudet saada sopivaa työtä, säilyttää työ tai edetä työssä ovat huomattavasti vähentyneet vamman, sairauden tai muun toimintakyvyn heikkenemisen takia. Mikäli henkilö sairastuu niin, ettei kuntoutuksen tai tuen avulla pysty jatkamaan työn tekemistä, henkilö voi saada työkyvyttömyyseläkkeen. Ikääntyneelle työntekijälle tai yrittäjälle voidaan myöntää yksilöllinen varhaiseläke. Työttömyyseläke turvaa ikääntyneen pitkäaikaistyöttömän toimeentulon työttömyyspäivärahan päätyttyä. Työttömyyseläkkeen voi saada ennen vuotta 1950 syntynyt ja 60 vuotta täyttänyt työntekijä tai yrittäjä. Vuonna 1950 tai sen jälkeen syntyneet eivät voi saada työttömyyseläkettä. Muut työttömyyseläkkeen ehdot ovat: yhteensä viisi työvuotta viimeisimmän 15 vuoden aikana, työttömyyspäivärahaa maksettu 500 päivän enimmäisajalta ja työ- ja elinkeinotoimiston todistus työttömyyden jatkumisesta.

12 Aktivointisuunnitelma ja terveystarkastus Koillismaalla on kiinnitetty erityisesti huomiota passiivituella olevien työttömien työllistämiseen ja toimenpiteisiin ohjaamiseen. Tämän vuoksi aktivointiastetta on pyritty pitämään korkeana. Kuusamossa tehdään aktivointisuunnitelmaa kuukaudessa. Terveystarkastus toteutetaan kaikille aktivointiehdon täyttäville asiakkaille. Terveystarkastus on osa aktivointisuunnitelmaa ja kirjataan asiakkaan aktivointisuunnitelmaan. Terveystarkastukseen tulee henkilöitä, joiden - terveystarkastuksesta on kulunut pitkä aika - työnhakuprosessissa on tullut esiin terveydelliset oireet tai rajoitteet. Terveystarkastus on aktivointitoimenpide. Asiakaspalvelu Askeleen sosiaalityöntekijä varaa ajat terveystarkastukseen ja työkunnon selvittelyyn sekä ilmoittaa ajan asiakkaalle. Aikaa varataan noin 1 2 tuntia/arvio. Asiakkaita on kuukaudessa Tietojen luovuttamiseen pyydetään asiakkaan kirjallinen suostumus. Suostumus on liitteenä 1. Terveystarkastuksesta laaditaan kirjallinen yhteenveto ja palaute, jota hyödynnetään mm. aktivointisuunnitelman päivityksessä. Askeleen asiakkaiden terveystarkastukset aloitettiin kaupungin omana toimintana Sairaanhoitaja on osallistunut tarkastuksiin osa-aikaisesti. Terveystarkastuksia toteutettiin välisenä aikana 100 asiakkaalle. Lisäksi toteutettiin ryhmäkuntoutuksena Kipinä-toimintaa kahdelle ryhmälle (2 x 10 henkilöä). Terveystarkastuksiin liittyviä yksilöohjauskäyntejä toteutettiin tarpeen mukaan alkaen sairaanhoitaja siirtyi Asiakaspalvelu Askeleen työryhmään, ja terveystarkastukset on toteutettu Asiakaspalvelu Askeleessa sairaanhoitajan vastaanotolla. Hankkeen aikana sairaanhoitajan työpanos terveystarkastuksiin on ollut kokoaikainen. Terveystarkastuksen tarkoituksena on kartoittaa sairauksiin ja hyvinvointiin vaikuttavia riskitekijöitä, työ- ja toimintakykyä sekä voimavaroja huomioiden fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen näkökulma, asiakkaan omat käsitykset jne. Terveystarkastuksessa ei ole kysymys työkyvyn arvioinnista, vaan terveystarkastus voi olla lähtökohta moniammatilliseen työkyvyn arviointiin. Arvioinnissa huomioidaan myös lähettävän tahon sekä asiakkaan yksilölliset terveystarkastusta koskevat odotukset. Terveystarkastus on asiakkaalle maksuton. Lääkäriajasta peritään normaali terveyskeskusmaksu.

13 13 4 Toimintamallin kuvaus 4.1 Asiakaspalvelu Askeleen asiakkaiden terveyden ja työkyvyn edistäminen Kuvio 4. Asiakaspalvelu Askeleen asiakkaiden terveyden ja työkyvyn edistäminen.

14 14 Terveystarkastus on osa Asiakaspalvelu Askeleen kuntoutus- ja työllistymispolkua. Terveystarkastus toteutetaan kaikille aktivointiehdon täyttäville asiakkaille. Terveystarkastukseen tulevat henkilöt, joiden terveystarkastuksesta on kulunut pitkä aika tai työnhakuprosessissa on tullut esiin terveydellisiä oireita tai rajoitteita. Asiakaspalvelu Askeleessa sosiaalityöntekijä varaa asiakkaalle ajan terveystarkastukseen ja ilmoittaa siitä asiakkaalle. Käytössä ei ole lähetettä, vaan sosiaalityöntekijä varaa ajan tai tulee yhdessä sairaanhoitajan luokse asiakkaan kanssa varaamaan ajan. Lähetettä ei ole koettu tarpeelliseksi, kun työskennellään samassa yksikössä. Terveystarkastus on osa aktivointisuunnitelmaa ja kirjataan asiakkaan aktivointisuunnitelmaan. 4.2 Terveystarkastuksen sisältö Aluksi keskustellaan terveystarkastuksen tarpeellisuudesta, asiakkaan toiveista hänen tullessaan terveystarkastukseen sekä käydään myös läpi terveystarkastukseen kuuluvat asiat. Suostumuslomake - Allekirjoituksella asiakas antaa suostumuksen terveystietojen vaihtamiseen ja käyttöön Asiakaspalvelu Askeleessa. Suostumuskaavake on liitteenä 2. Työkykyindeksi - Selvitellään työttömän toiminnallista ja terveydellistä työkykyä suhteessa työhön ja sen vaatimuksiin. Arvioinnissa käytetään Työterveyslaitoksen työkykyindeksin kyselylomakkeesta koottuja kysymyksiä. Esitiedot - Perhetaustaa, elämäntapaa, elämänkulkua, koulutus, sairaudet, suvun sairaudet, riskitekijät Riskikartoitukset - Diabetes: arviointilomakkeena Suomen Diabetesliiton aikuisiän diabeteksen riski - Deps-seula: Tarvittaessa Mielialan kartoitus, masennustesti BDI, Psyykkinen kunto - Audit-testi: Päihteiden käytön arvio, hoitoon ohjaus - Tarvittaessa Mini-Mental-muistitesti Ravitsemuskysely - Ruokailutavat, monipuolisuus, säännöllisyys - Tarvittaessa apuna käytetään Suomen Sydänliiton suola- ja rasvakyselyjä Liikunta - Fyysinen kunto - Terveysliikunta Harrastukset Sosiaalinen verkosto (verkostokartta) - Perhe, ystävät, suku, yhteisöt Mittaukset - Paino, pituus, BMI, RR, vyötärönympärys, FEV1 tupakoitsijalle Laboratoriotutkimukset (käytäntö sovittu lääkärin kanssa) - Pieni verenkuva PVK, verensokeri fb-gluk, kokonaiskolesteroli kol, LDL, HDL, Triglyt, maksa-arvot, GT, U-tutkimus Rokotukset - Tarv. ohjaus aikuisneuvolaan Suun terveys - Tarv. ohjaus hammashoitolaan Kuulo - Tarv. ohjaus kuulontutkimukseen

15 15 Näkö - Tarv. ohjaus optikon tai silmälääkärin tekemään näöntarkastukseen Hoitoon tai arvioon lähettäminen/ohjaaminen - Kiireellisyys - Lääkäri, diabeteshoitaja, fysioterapia, keuhkohoitaja, psykiatrian yksikkö, liikuntaneuvonta Käytössä TerveysEffica-hoitotietojärjestelmä - Hoitotietojärjestelmän hyödyntäminen - TerveysEffica-hoitotietojärjestelmään päivitetään tarvittavat tiedot Aikaisempien tutkimustietojen ja arviointien hyödyntäminen - Verve, ODL, psykologiset tutkimukset Taloudellisen tilanteen arviointi - Tarv. yhteys sosiaalityöntekijään Ohjauksen tarve ja toteutus - Haastattelussa ja tutkimuksissa esiin tuleva ohjauksen tarve - Laboratoriotutkimusten perusteella - Asiakkaan toiveiden mukaan - Motivoidaan asiakasta oman terveyden ja työkyvyn ylläpitämiseen - Uuden tapaamisen sopiminen - Ohjaus asiantuntijan vastaanotolle - Moniammatillisen yhteistyöverkoston hyödyntäminen Lausunto - Terveys- ja työkykyarviosta kirjoitetaan lausunto, joka on asiakkaan luvalla Asiakaspalvelu Askeleen käytössä. Seuranta-ajan sopiminen - Reilun kuukauden päähän arvioinnista varataan seuranta-aika, jolloin arvioidaan, ovatko sovitut toimenpiteet toteutuneet, onko asiakas saanut tarvitsemaansa ohjausta tai hoitoa ja tarvitaanko vielä jotain lisää. 5 Asiakastiedot 5.1 Terveystapaamiset Terveystarkastukset toteutettiin Asiakaspalvelu Askeleen sairaanhoitajan vastaanotolla. Terveystarkastukseen varattiin aikaa 1 2 tuntia. Terveystarkastus pitää sisällään terveyshaastattelun, jonka tukena on kohderyhmälle suunnitellut haastattelukaavakkeet (liite 3). Kaavakkeet ovat toimineet hyvänä keskustelun, arvioinnin ja kirjaamisen työvälineenä. Keskusteluna aikana kartoitettiin muun muassa asiakkaan elämäntilannetta, koulutusta, työhistoriaa, asiakkaan omaa arviota hänen omasta työkyvystään sekä terveystilastaan. Keskustelun aikana asioita ja havaintoja oli helppo kirjata haastattelukaavakkeelle. Lopuksi laadittavan yhteenvedon tekemisessä kaavake on ollut hyvänä apuna. Terveystiedot ja yhteenveto on kirjattu asiakkaan hoitotietojärjestelmään, Efficaan. Terveystarkastuksen lopuksi asiakas sai suullisen ja/tai kirjallisen palautteen terveyshaastattelun ja mittausten tuloksista ja tarvittavan jatko-ohjauksen. Seuranta-aikoja sairaanhoitajan vastaanotolle sovittiin yksilöllisen tarpeen mukaan. Asiakkaan työkyvyn arvioinnin prosessi saattoi kestää kuukausia ja tarvita erilaisia jatkoselvityksiä. Monen asiakkaan kanssa tavattiin useamman kuin yhden kerran. Tavoitteena oli, että sairaanhoitaja on koko prosessin ajan mukana.

16 Kuvio 5. Prosessikaavio terveystapaamisesta. 16

17 17 Askeleen asiakkaiden terveystarkastukset aloitettiin kaupungin omana toimintana Sairaanhoitajan työpanos terveystarkastuksiin on ollut osa-aikainen. Sairaanhoitaja toimi puolet työajastaan päihdesairaanhoitajana. Terveystarkastuksia toteutettiin välisenä aikana 100 asiakkaalle. Hankkeen aikana sairaanhoitajan resurssi on ollut kokoaikainen, ja vastaanottotoiminta on siirtynyt Asiakaspalvelu Askeleen tiloihin. Seuraaviin taulukoihin on koottu terveystarkastuksessa käyneiden asiakkaiden tilastoja. Kuvio 6. Terveystarkastuksessa käyneet asiakkaat ikäryhmittäin. Asiakkaat ikäryhmittäin (yht 100) alle yli 60 Sarja1 Alle 20-vuotiaita asiakkaita oli 4. Suurimman ryhmän muodostivat vuotiaat, heitä oli 30. Seuraavasta eli vuotiaiden ryhmästä tarkastuksessa kävi 18 henkilöä ja melko saman verran oli vuotiaita. Toisen suuren ryhmän muodostivat vuotiaat, heitä kävi 26, ja yli 60-vuotiaita kävi kolme asiakasta. Sadasta tarkastuksessa käyneistä oli miehiä 70 ja naisia 30. Kuvio 7. Terveystarkastuksessa käyneet asiakkaat. Sukupuoli (yht 100) mies 30 nainen Sarja1

18 Terveystapaamisten yhteydessä esiin tulleet ongelmat Kuvio 8. Ongelmat. Ongelmat Päihdeongelma Mielenterveysongelma Tules-oireita Kohonnut kolesteroli Kohonnut verenpaine Kohonnut verensokeri 12 Ihottumat 5 8 Muu sairaus Sarja1 Päihdeongelmia tuli esille 43 asiakkaalla. Päihdeongelmia selviteltiin Audit-kyselyllä ja asiakkaiden aikaisemmista hoitoonohjauksista päihteiden käytön vuoksi. Mielenterveysongelmia esiintyi 25 asiakkaalla. Kaikki asiakkaat, joilla esiintyi mielenterveysongelmia, olivat tuoneet ne esille aikaisemmissa terveysarvioissa tai lääkärikäynneillä. Tules-oireita esiintyi 26 asiakkaalla. Kohonnut kolesteroli oli 17 asiakkaalla ja kohonnut verensokeri 12:lla. Ihottumia löytyi viidellä asiakkaalla ja muita sairauksia kahdeksalla. Samalla asiakkaalla saattoi olla useita ongelmia. Mielenterveys- ja päihdeongelmia esiintyi usein samalla asiakkaalla. 5.3 Jatkohoitoon ohjautuminen Kuvio 9. Jatkohoitoon ohjautuminen. Jatkohoitoon ohjautuminen Sarja1 Terveyskeskus lääkäri Terveyskeskus hoitaja Terveyskeskus muu (hammashoito) Mielenterveyspalv elut Päihdepalvelut Liikuntaneuvoja Optikko

19 19 Ohjaus ja neuvonta tukevat asiakkaan elämänhallintaan. Sen tarve tuli esille haastattelussa ja tutkimuksissa tai laboratoriotutkimusten perusteella. Myös asiakkaiden toiveiden mukaan annettiin ohjausta sekä neuvontaa. Tavoitteena oli motivoida asiakasta oman terveyden ja työkyvyn ylläpitämiseen. Uuden asian omaksuminen vie aikaa, ja yhdellä vastaanotolla tuleva informaation määrä on suuri. Siksi oli tärkeää varata vielä uusi tapaaminen. Ohjaus voi olla myös asiakkaan ohjaamista asiantuntijan vastaanotolle. Muun muassa päihdesairaanhoitaja, päihdetyöntekijä, diabeteshoitaja, keuhkohoitaja ja psykiatrinen hoitaja oman alan asiantuntijana voi antaa asiakkaalle ohjausta. Kaikessa ohjaustyössä moniammatillisen yhteistyöverkoston hyödyntäminen on ammattitaitoa parhaimmillaan. Asiakkaan jatkohoidon ohjauksesta sovittiin hankkeen aikana eri käytäntöjä. Terveyskeskuksen oma lääkäri ja sairaanhoitaja suunnittelivat yhdessä sairaanhoitajan tekemän terveystarkastuksen sisältöä. Siinä sovittiin muun muassa, mitä laboratoriotutkimuksia sisältyy terveystarkastukseen. Lisäksi sovittiin, mihin eri tutkimuksiin sairaanhoitaja voi lähettää asiakkaat ennen lääkärinvastaanottoa. Niitä olivat esim. laboratoriotutkimukset, keuhkohoitajan tutkimukset, fysioterapeutin tekemät tutkimukset ja sydänfilmi. Sairaanhoitajan lähetteellä asiakas kävi myös diabeteshoitajan vastaanotolla. Sairaanhoitaja kävi sopimassa jatkohoitopaikoissa käytäntöjen toteuttamisesta. Terveystarkastuksia tehnyt sairaanhoitaja toimi myös päihdesairaanhoitaja ja päihdehoito voitiin aloittaa samalla vastaanotolla. Katkaisuhoidot ja pitempikestoinen päihdekuntoutus tapahtui sairaalassa tai kuntoutusyksiköissä. Terveyskeskuslääkäri ja sairaanhoitaja sopivat myös konsultaatiokäytännöistä. Omalääkäriin saattoi ottaa yhteyttä puhelimitse tai hoitotietojärjestelmän viestipiikin kautta. Aluksi varattiin myös konsultointiaikaa 2 tuntia kuukaudessa. Lääkärin vaihtuessa ja lääkäritilanteen vuoksi konsultaatiokäytäntö vaihteli, mutta aina siihen oli mahdollisuus. Lääkäri ja sairaanhoitaja sopivat myös sairaanhoitajan tekemän lausunnon sisällöstä. Hankkeen aikana sairaanhoitaja ohjasi asiakkaan eri jatkohoitopaikkoihin, ja asiakas sai suulliset tai kirjalliset ohjeet. Alussa sairaanhoitaja ei varannut asiakkaalle jatkohoitoaikoja. Jatkossa siirryttiin yhä useamman asiakkaan kohdalla siihen, että sairaanhoitaja varasi asiakkaalle jatkohoitoajat ja ohjasi enemmän asiakkaita käymään niissä. Syynä tähän oli se, että asiakas ei ollut käynyt tutkimuksissa ennen uusintatarkastukseen tai lääkärin vastaanotolle tuloa. Käytännöksi otettiin myös, että sairaanhoitaja seuraa asiakkaan hoitopolkua tarvittavan ajan. Vuoden 2010 alusta aloitti Asiakaspalvelu Askeleessa ROPPA-hanke, jonka päämääränä on terveyserojen kaventaminen työttömän aikuisväestön parissa. ROPPA on THL:n rahoittama kolmivuotinen hanke, jolla edistetään työttömien toimintakykyä. Näin työttömän töihin pääseminen olisi mahdollista ja hänen terveyttä voitaisiin edistää kokonaisvaltaisesti. Eiliikkuvat ja vähän liikkuvat, syrjäytyneet ja syrjäytymisvaarassa olevat pystytään tavoittamaan ja ottamaan huomioon heidän omat lähtökohdat ja tarpeet, vaikuttamaan varhaiseen työkyvyttömyyden riskiin ja tehostamaan työssä jaksamista. Kohderyhmänä ovat Asiakaspalvelu Askeleen ja pitkäaikaistoimentulotuen asiakkaat. Toiminta on yksilö- ja ryhmäohjausta, ja siinä otetaan huomioon asiakkaan omat tarpeet ja lähtökohdat, jotka koskevat niin liikuntaa, ravintoa sekä terveellisiä elämänarvoja. Sairaanhoitaja toimii tiiviissä yhteistyössä liikuntaneuvojan kanssa ja ohjaa asiakkaat hänen luokseen.

20 Kuntoutusryhmät ROPPA-hankkeen ja Terveenä töihin -hankkeen yhteistyönä on järjestetty Kipinä-toimintaa. Toiminnan tavoitteena on järjestää terveyteen liittyvää ryhmätoimintaa kuntouttavan työtoiminnan asiakkaille. Ryhmässä olleet asiakkaat ovat kuntoutujia, joilla ei ole vielä valmiuksia tai edellytyksiä siirtyä normaaleille työmarkkinoille. Kipinä-toiminnassa lähtökohtana oli asiakkaan motivoiminen mukaan toimintaan ja osallistumaan erilaisiin ryhmätilanteisiin. Jo sinänsä ryhmään lähteminen monille luo negatiivisen mielikuvan. Siksi jätimme sanan ryhmä kokonaan pois ja puhuimme toiminnasta. Kipinä-toiminta pitää sisällään kolme kokonaisuutta: terveystiedon lisääminen, voimaantuminen ja liikunnan, joiden tavoitteena on asiakkaan jaksamisen lisääminen. Kipinä-ryhmä kokoontui kuukauden ajan kolme kertaa viikossa. Ryhmiä on pidetty kaksi kertaa, ja jatkossa tavoitteena on toteuttaa se kaksi kertaa vuoden aikana. Asiakkaiden antama palaute ryhmästä on ollut myönteistä, ja toiminnan on toivottu jatkuvan. 5.5 Moniammatillinen työryhmä Asiakaspalvelu Askeleessa kokoontuu Kuntoutuksen asiakastyöryhmä eli jaosto kerran kuukaudessa. Työryhmässä ovat mukana: terveyskeskus, lääkäri Asiakaspalvelu Askel, sosiaalityöntekijä TE-toimisto, erikoistyövoimaneuvoja Kansaneläkelaitos, kuntoutusvastaava terveyskeskus, psykiatrian yksikkö (osastonhoitaja, toimintaterapeutti, psykologi) terveyskeskus, fysioterapeutti kuntouttava työtoiminta, kuntoutusohjaajat Jaoston sihteerinä ja esittelijä toimii sosiaalityöntekijä, joka toimii myös linkkinä jaoston ja kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmän välillä. Jaostossa käsitellään yksittäisen kuntoutujan asioita, ja on tärkeää, että jaoston kokoukseen osallistuu henkilöitä, jotka ovat perillä kuntoutujan asioista. Kuntoutujalla on oikeus saada asiansa jaoston käsiteltäväksi. Myös kuntoutujan asioita hoitavalla viranomaisella on oikeus tuoda asiaa jaostoon. Asioiden käsittelemiseen tarvitaan kuntoutujan kirjallinen suostumus. Jaoston tehtävänä on varmistaa, että kuntoutujalle on yhteistyössä hänen kanssa nimetty kuntoutukseen perehtynyt yhteyshenkilö. Kuntoutujalla on oikeus tulla kuulluksi asiassaan, ja hän voi osallistua sen käsittelyyn jaostossa. 6 Toiminnan jatkuvuus Tutkimukset ovat selkeästi osoittaneet, että pitkäaikaistyöttömillä on paljon terveydellisiä ja sosiaalisia ongelmia, joiden hoitaminen vaatii tavanomaisia palveluja vahvempaa panostusta ja eri toimijoiden yhteistyön kehittämistä. Pitkäaikaistyöttömyys ei ole sairaus, mutta voi tuoda tarvetta eri palveluihin. On myös todettu, että pitkäaikaistyöttömät ovat kohderyhmä, jonka tavoittaminen on tärkeää jo ennen kuin heidän ongelmansa kasaantuvat ja moninaistuvat. Usein

21 21 ongelmat eivät ole ratkaistavissa terveydenhoidolla, vaan tarvitaan laaja-alaista moniammatillista palvelua. Osa pitkäaikaistyöttömistä on tällä hetkellä työ- tai toimintakyvyltään rajoittuneita ja tarvitsevat ennen kaikkea sosiaali- tai terveydenhuollon palveluita. Erityisesti ikääntyneet pitkäaikaistyöttömät, joiden ei enää arvioida kykenevän työllistymään, tulisi ohjata eläkeselvittelyyn. Asiakkaan eläkeselvittely on usein pitkä prosessi ja tarvitsee tuekseen moniammatillisen työryhmän. Samaan aikaan myös asiakas tarvitsee terveyspalveluita, ohjausta ja neuvontaa, jotka voidaan toteuttaa pitkäaikaistyöttömille kohdennetuilla palveluilla. Työvoimaviranomaisten mukaan terveydelliset syyt tulevat hyvin usein esiin työllistymisen esteinä. Työttömyyden pitkittyessä sekä työttömän että hänen perheensä terveystila on uhattuna. Työttömät työnhakijat tarvitsevat ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä, joita perusterveydenhuolto ei pysty kattavasti tarjoamaan. Pitkäaikaistyöttömille kohdennetut palvelut on tärkeää turvata heidän työllistymisedellytysten säilyttämiseksi. Kuusamossa pitkäaikaistyöttömien terveystarkastukset säilyvät jatkossakin. Lisäksi eri kuntoutusmuotoja kehitetään. 7 Tulokset ja johtopäätökset Pitkäaikaistyöttömien kehittämiskumppanuushankkeen (PTT-hanke) osahankkeissa on kehitetty toimintamalleja, joita on voitu käyttää paikalliset tarpeet huomioiden. Hyvät käytännöt ja toimintamallit ovat auttaneet ja nopeuttaneet täällä paikallisella tasolla tapahtuvaa kehittämistyötä. Terveenä töihin -hanke on Kuusamon paikallinen osahanke. Tavoitteena oli - terveystapaamiset ja työttömien terveydentilan ja työllistymisedellytysten vahvistaminen - terveydenhuollon, sosiaalitoimen ja työ- ja elinkeinohallinnon yhteistyön tiivistäminen - asiakasohjauskäytäntöjen tehostaminen ja asiakkaiden tietoisuuden ja osallisuuden lisääminen - työkykynäkökulman vahvistaminen - henkilöstön osaamisen vahvistaminen. Tuloksia ja johtopäätöksiä on arvioitu suhteessa hankekokonaisuuden tavoitteisiin, joita olivat kehitettyjen työttömien terveydenhuollon toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen. Tavoitteena oli myös edistää työttömien terveystarkastusten ja niihin liittyvien palvelujen käyttöä kunnassa ja tukea näin työttömien terveyttä, toiminta- ja työkykyä, hyvinvointia ja työllistymisedellytyksiä. Kohderyhmänä olivat erityisesti pitkään työttömänä olleet kuntalaiset. Kuusamossa pitkäaikaistyöttömien terveystarkastukset aloitettiin omana toimintana kesällä Työttömien terveyspalveluille nähtiin tarvetta, ja sairaanhoitajan resurssi varattiin tarkastuksiin aluksi osa-aikaisena. Työttömien terveystarkastuksia hoitanut sairaanhoitaja toimi myös päihdesairaanhoitajana. Hankkeen aikana sairaanhoitajan resurssi on ollut kokoaikainen ja sairaanhoitajan vastaanottotoiminta on siirtynyt osaksi Asiakaspalvelu Askeleen toimintaa, jonka asiakkaat ovat olleet kohderyhmänä. Sairaanhoitajan työskenteleminen Asiakaspalvelu Askeleen yhteydessä on lisännyt yhteistyötä työ- ja elinkeinotoimiston ja sosiaalityön kanssa. Askeleen henkilökunta muodosti moniammatillisen työryhmän, ja saman katon alla tehty asiakastyö oli tiivistä ja joustavaa. Samalla myös ammatillinen tuki varmistettiin. Hankkeen aikana sekä Aske-

22 22 leen henkilökunnalle että yhteistyötahoille selkeytyi terveystarkastusten ja -palvelujen tärkeä rooli pitkäaikaistyöttömien palveluissa. Terveenä töihin -hanke kesti yhdeksän kuukautta. Ajankohtana se ei ollut kovin pitkä ja toi siten kehittämistyölle haasteita. Tavoitteena oli kuitenkin paremminkin ottaa käyttöön jo toimivia käytäntöjä kuin kehittää täysin uusia malleja. PPT-hankkeen aikana eri puolilla Suomea kehitettiin toimivia käytäntöjä, joita voitiin toteuttaa Kuusamossa. Työttömien työnhakijoiden terveyspalveluita koskevat suositukset toimivat hyvänä tukena, kun olemme arvioineet, miten palvelut on järjestetty Kuusamossa. Suositukset löytyvät sivulta Samoin työttömien työnhakijoiden terveyspalvelujen kehittäjälle tarkoitettu tarkistuslista toimi hyvänä tukena kehittämistyössä. Pitkäaikaistyöttömien terveystarkastuksiin liittyvä kehittämistyö aloitettiin samaan aikaan terveystarkastusten kanssa eli kesällä Sairaanhoitajan vastaanotto ja terveystarkastukset liitettiin osaksi Asiakaspalvelu Askeleen toimintaa. Askeleen asiakkaiden kuntoutus- ja työllistymispolulla asiakkaat tarvitsivat usein terveyspalveluita. Sairaanhoitajan vastaanottotoiminnan liittäminen osaksi Asiakaspalvelu Askeleen toimintaa on tarjonnut asiakkaille moniammatillisen tuen. Pitkäaikaistyöttömät ovat hyvin haasteellinen asiakasryhmä, jolla on tarvetta eri sosiaali- ja terveyspalveluille. Pitkittyneestä työttömyydestä työelämään vievä polku on mahdollinen, kun otetaan huomioon asiakkaan kokonaistilanne, hänen sosiaalinen tilanne ja toimeentulo sekä terveys ja työ- ja toimintakyky sekä näihin liittyvät palvelutarpeet. Asiakaspalvelu Askeleessa toimiva sairaanhoitajan vastaanotto on myös tavoittanut asiakasryhmää, jolla on paljon palvelutarvetta, mutta eivät itse hakeudu aktiivisesti terveyspalveluihin. Hankkeen tavoitteena oli luoda palveluprosessi. Toimintamalli on kuvattu ja sitä arvioitiin kuntoutuksen asiakastyöryhmässä. Moniammatillinen yhteistyö on tärkeää pitkäaikaistyöttömien aktivoinnin ja työllistämisen onnistumisessa. Yhteistyön onnistumisen kannalta oli tärkeää, että eri toimijat, kuten kaupunki, työvoimaviranomaiset, Kela, kolmas sektori ja yritykset, sitoutuivat pitkäaikaistyöttömien työllistymiseen ja aktivointiin. Moniammatillinen työryhmä auttaa asiakasta toteuttamaan aktivointisuunnitelmassa asetettuja tavoitteita. Yhteistyötä eri toimijoiden välillä kehitetään edelleen. Yhteiset tapaamiset ja kehittämispäivät on koettu tärkeiksi yhteistyöfoorumeiksi. Kaikille aktivointiehdon täyttäville asiakkaille tehtiin terveystarkastus. Vuoden aikana tarkastus tehtiin sadalle asiakkaalle. Tapaamisista tehtiin yhteenveto ja tilastointi. Asiakkaiden tietoisuuden lisäämiseksi tutkimustuloksia ja yhteenvetoja käytiin myös asiakasryhmissä läpi. Terveystapaamisista saatu asiakaspalaute kerättiin myöhemmin. Esillä oli myös asiakkaiden ottaminen mukaan kehittämistyöhön. Kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden terveyden edistämiseen panostettiin hankkeen aikana. Kuntouttavan työtoiminnan kohderyhmänä olivat vaikeasti työllistyvät asiakkaat. Kuntouttavan työtoiminnan tavoitteena oli tarjota palveluita ja tukitoimintaa ja näin edistää asiakasta kuntoutumispolullaan kohti työelämää. Kuntouttavan työtoiminnan aikana oli hyvä selvittää asiakkaan työ- ja toimintakyky sekä ohjata hänet tarvitsemiinsa terveyspalveluihin. On Kuusamo - työhönvalmennuskeskuksen kanssa yhteistyössä sovittiin asiakkaiden terveystapaamiskäytännöt. Asiakkaat ottivat hyvin vastaan sairaanhoitajan vastaanoton ja käyttivät sitä. Askeleen sairaanhoitajan vastaanotolla käynnit he kokivat hyvin tarpeellisiksi ja asiakkaiden terveyspalveluiden tarpeeseen pystyttiin vastaamaan. Sairaanhoitajan vastaanoton sijaitseminen Askeleessa helpotti myös asiakasta ottamaan yhteyttä terveysviranomaiseen. Kynnys lähteä selvittämään terveysasioita madaltui. Välillä sairaanhoitaja kävi tapaamassa asiakkaita heidän työympäristössään ONtuotteella. Asiakkaiden saamat terveyspalvelut edistivät kuntouttavaa työtoimintaa.

23 23 Terveystapaamisten yhteenvedossa nousi esille alle 30-vuotiaat nuoret ja heidän terveyspalvelujen tarve. Nuoria oli yhteensä 34. Terveystarkastuksessa tehdyn Audit-kyselyn perusteella yli puolella näistä nuorista oli alkoholin käytön riskit kasvaneet. Heillä oli myös paniikkihäiriöitä tai vaikeuksia sosiaalisissa tilanteissa sekä ahdistuneisuutta. Terveystarkastuksen yhteydessä 8 nuorella 34:stä tuli esille tarkkaamattomuutta, ylivilkkautta tai impulsiivisuutta. Useimmilla näillä asiakkailla oli myös alkoholin käytön riski kasvanut. Paniikkihäiriöoireita tai sosiaalisten tilanteiden vaikeuksia tuli kyselyjen perusteella esille 4 nuorella. Heidän alkoholin käytön riskit olivat vähäiset. Nuorten asiakkaiden tarpeiden pohjalta aloitetaan nuorten neuropsykiatrisen arvioinnin/hoidon ja kuntoutustoiminnan järjestämistä osaksi työllistymispolkua. Vuonna 2011 on tavoitteena järjestää kaksi Nuorten kuntoutusryhmää. Kuntoutusryhmät pyritään toteuttamaan yhteistyössä psykologin, toimintaterapeutti, psykiatrisen sairaanhoitajan ja liikuntaneuvojan kanssa. Ryhmän suunnittelu on aloitettu elokuussa Osa pitkäaikaistyöttömistä on moniongelmaisia ja vaikeasti työllistettäviä. Suurin osa ongelmista on seurausta runsaasta päihteitten käytöstä ja päihteitten käytöstä johtuvista sairauksista ja sosiaalisista ongelmista. Osalla pitkäaikaistyöttömistä on myös mielenterveysongelmia. Moniongelmaisuus johtaa usein siihen, että henkilöllä on heikko motivaatio lähteä koulutukseen tai työhön. Päihteidenkäyttö otetaan puheeksi terveystarkastuksen yhteydessä. Tarvittaessa varataan aikaa päihdeyksikköön tai tapaamisia sovitaan Askeleen sairaanhoitajan vastaanotolle. Päihteettömyyttä on myös tuettu kuntouttavan työtoiminnan asiakkaille suunnatuissa terveysryhmissä. Askeleen sairaanhoitaja osallistuu säännöllisesti päihdetiimiin. Päihdetiimi kokoontuu kaksi kertaa kuukaudessa, ja siihen kuuluvat päihdesairaanhoitaja, päihdetyöntekijä, sosiaalityöntekijä, sosiaaliohjaaja, asumisen ohjaaja ja päihdekuntoutujien päivätoiminnan ohjaaja. Hankkeen aikana tuli esille nuorten tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriötä. Asiakastyössä tämä ryhmä on erittäin haasteellinen ja tarvitsee erityistä tukea omalla työllistymis- ja koulutuspolulla. Eri tahoilla ilmeni kiinnostusta Neuropsykiatrinen valmentaja -koulutukseen, ja sen vuoksi aiotaan selvittää, voitaisiinko koulutusta järjestää omalla paikkakunnalla. Hankkeen sairaanhoitaja osallistuu Työttömyys yhteiskunnan ja yksilön näkökulmasta -koulutukseen syyskuussa. Opetus tapahtuu virtuaalisesti Suomen virtuaali-amk:n verkoston koordinoimana. Koulutus on ilmainen. Arvioiden mukaan pelkkä terveystarkastus ei kuitenkaan edistä asiakkaiden tilannetta merkittävästi, vaan perusterveydenhuollossa tulisi kehittää koko palvelu- ja kuntoutumispolku. Vaikeasti työllistyvien kohdalla olisi erityisen tärkeää jatko-ohjaukset ja niihin liittyvä yhteistyö. Hankkeen aikana yhteistyö perusterveydenhuollon kanssa toimi hyvin ja asiakkaiden jatkohoidot toteutuivat sujuvasti. Yhteistyön vahvistamista tarvitaan edelleenkin. Asiakaskaspalvelu Askeleen sairaanhoitajan vastaanottotoiminta otettiin hyvin vastaan perusterveydenhuollon puolella ja yhteisistä käytännöistä sopiminen jatkuu edelleen. Hankkeen aikana sovittiin muun muassa terveystietojen kirjaamisesta hoitotietojärjestelmään, lääkärin ajanvarauksista sekä konsultoinnista ja jatkohoidon ohjauksesta. Moniammatillinen yhteistyö on tärkeää pitkäaikaistyöttömien aktivoinnin ja työllistämisen onnistumisessa. Yhteistyön onnistumisen kannalta on tärkeää, että eri toimijat, kuten kaupunki, työvoimaviranomaiset, Kela, kolmas sektori ja yritykset, ovat sitoutuneita pitkäaikaistyöttömien työllistymiseen ja aktivointiin. Moniammatillinen auttaa toteuttamaan aktivointisuunnitelmassa asetettuja tavoitteita. Asiakaspalvelu Askeleessa kokoontuu kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmä kerran kuukaudessa.

24 24 8 Liitteet Liite 1. Asiakaspalvelu Askeleen esite

25 Liite 2. Suostumuskaavake 25

26 26 Liite 3. Haastattelukaavakkeet TERVEYSTARKASTUS JA TYÖKYKYARVIO Päivämäärä Haastattelija Nimi Henkilötunnus Osoite Puhelin Postinumero ja toimipaikka Siviilisääty Lähiomainen Osoite Lapset/Sisarukset

Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä. Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry

Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä. Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi 1. Jäljellä olevan työkyvyn selvittäminen 2. Nuorten työ-

Lisätiedot

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Kemin toimintamalli Annika Vaaramaa 13.4.2016 Työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Aloitettiin keväällä 2014 KunnonSyyni-toimintamallia soveltaen Asiakkaat

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Keski-Suomen TE-palvelut

Keski-Suomen TE-palvelut Keski-Suomen TE-palvelut Kirsi Elg Asiantuntija, Tuetun ja moniammatillisen tuen palvelut Toimialue: Keski-Suomi Toimipaikat: Jyväskylä, Äänekoski, Jämsä Yhteispalvelupisteet: Joutsa, Kannonkoski, Karstula,

Lisätiedot

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief MIEPÄ -kuntoutusmalli Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari 15.1.2014 Amira Bushnaief MIEPÄ RAY:n rahoittama kehityshanke vuosina 2003-2010 Oulun kaupungin

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Työkokous hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisesta 13.4.2016 Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA Päivi Ahola-Anttonen KAIRA-hanke (S10179) Kajaani 8.12.2010 KAIRA-HANKE Tavoite Keinot Kainuun rakennetyöttömyyden purkaminen 1) toimijat yhteistyöhön

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot II Ohjaamo-päivät 24.3.2015, Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllisyydenhoidon kokonaisuus ELINKEINO- POLITIIKKA TYÖPOLITIIKKA

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan työllistymisen edistämisen monialainen yhteispalvelu. TYP-verkostopäällikkö Anna-Liisa Lämsä

Pohjois-Pohjanmaan työllistymisen edistämisen monialainen yhteispalvelu. TYP-verkostopäällikkö Anna-Liisa Lämsä Pohjois-Pohjanmaan työllistymisen edistämisen monialainen yhteispalvelu TYP-verkostopäällikkö Anna-Liisa Lämsä Monialainen yhteispalvelu Monialaisella yhteispalvelulla tarkoitetaan toimintamallia, jossa

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

Kaarinan kaupunki työttömyystalkoissa

Kaarinan kaupunki työttömyystalkoissa Kaarinan kaupunki työttömyystalkoissa Antti Parpo Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarina kaupunki THL 18.1.2010 Faktoja Kaarina kuuluu Turun seutuun Kaarinassa asukkaita: 31 000, josta työvoimaan kuuluvia

Lisätiedot

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko Työllistämisvelvoite Eija Ahava 26.1.2017 1 Työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluminen JTYPL 11 luku 1 Kunnan työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluu vuonna 1950 tai sen jälkeen syntynyt henkilö, joka on

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Työllisyyden kuntakokeilu

Työllisyyden kuntakokeilu Työ- ja toimintakyvyn arvioinnit ja eläkeselvittelyt osana pitkäaikaistyöttömien palveluprosesseja Leena-Kaisa Härkönen Työllisyyden kuntakokeilu Jyväskylä, Jämsä, Muurame Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut

Lisätiedot

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa 23.9.2014 Irma Paso vakuutussihteeri, kuntoutuksen etuusvastaava Kela, Oulun vakuutuspiiri Ammatillinen kuntoutusjärjestelmä Suomessa 1/2 Kuntoutuksen

Lisätiedot

#Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa

#Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa #Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 25.-26.1.2017 Lahti Sibeliustalo Kaisa Hujanen Johtava sosiaalityöntekijä Lahden aikuissosiaalityö 23.1.2017 Kaisa Hujanen

Lisätiedot

SOTE- ja maakuntauudistus

SOTE- ja maakuntauudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne muuttuu miten kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus ja muu osallisuutta edistävä toiminta asemoituvat muutoksessa Eveliina Pöyhönen SOTE- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä

Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä Työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus Ismo Hiljanen KYKY -työkykyprosessin kehittämisohjelman tausta KYKY-hankkeen (työkykyprosessin kehittämisohjelma

Lisätiedot

Kun polku opiskelemaan ja työelämään on mutkainen. 09.02.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja

Kun polku opiskelemaan ja työelämään on mutkainen. 09.02.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja Kun polku opiskelemaan ja työelämään on mutkainen 09.02.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta kun alle 25-vuotias nuori on ollut

Lisätiedot

Palveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake

Palveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake Kuntoutusryhmä Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake Kuntoutustutkimus Tulostakaa lomake jokaista erillistä linjaa varten Vastatkaa yhdellä lomakkeella vain ja ainoastaan yhdestä

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Sosiaalinen selvitys työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa palveluesimies Sari Käsmä

Sosiaalinen selvitys työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa palveluesimies Sari Käsmä palveluesimies Sari Käsmä toimintakyvyn arvioinnissa Taustatiedot Koulutus ja työhistoria Toimeentulo Sosiaaliset ongelmat Sosiaalinen toimintakyky Aikaisemmat tutkimus-, hoito- ja kuntoutustoimet Asiakkaan

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Katsaus työkykyneuvojien arkeen yksilöllistä tukea työhön paluun onnistumiseksi

Katsaus työkykyneuvojien arkeen yksilöllistä tukea työhön paluun onnistumiseksi Katsaus työkykyneuvojien arkeen yksilöllistä tukea työhön paluun onnistumiseksi Työkykyryhmä 9/2013 1 21.10.2013 Terveysosasto Työkykyneuvonta 2 21.10.2013 Kela tarjoaa uutta työhön paluuta tukevaa asiakaspalvelua

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen

Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen Etelä-Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimisto MUUTOKSET PALKKATUKEEN Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen Välityömarkkinatoimijoille määräkiintiöt - yhdistyksille,

Lisätiedot

Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja Lappeenranta

Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja Lappeenranta Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja 11.9.2014 Lappeenranta Nuorisotakuun ajankohtaiset asiat Koulutustakuu: Peruskoulun päättäneitä oli 57 201 ja heistä 55 655 haki tutkintoon johtavaan

Lisätiedot

Kela osana monialaisessa verkostossa

Kela osana monialaisessa verkostossa Kela osana monialaisessa verkostossa 2 Lähde: TEM/Päivi Kerminen Kelan strateginen painopiste kumppanuusyhteistyössä Parannamme suorituskykyämme uudistamalla toimintojamme sekä vahvistamalla yhteistyötä

Lisätiedot

OHJAAMO: NUOREN MUKANA MUUTTUVASSA MAAILMASSA. Teija Felt Työmarkkinaneuvos

OHJAAMO: NUOREN MUKANA MUUTTUVASSA MAAILMASSA. Teija Felt Työmarkkinaneuvos OHJAAMO: NUOREN MUKANA MUUTTUVASSA MAAILMASSA Teija Felt Työmarkkinaneuvos 15.4.2016 Yhteiskunta muuttuu, Ohjaamo tukee Työelämä ja työurat pirstaloituvat, statukset vaihtelevat: työntekijä -> opiskelija

Lisätiedot

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä Metropolia Ammattikorkeakoulu Kuntoutuksen ylempi ammattikorkeakoulu tutkinto Kajsa Sten, optometristi Mikä on NÄKY? NÄKY on Ikääntyneen

Lisätiedot

STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse?

STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse? STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse? Alueelliset työpajapäivät 10.6.2015 Tampere Mea Hannila-Niemelä projektipäällikkö Startti parempaan elämään juurruttamishanke (2012-2016), TPY www.tpy.fi Sisältöä Hankkeesta

Lisätiedot

Työttömän palvelut ja kuntoutukseen ohjaaminen verkostoyhteistyönä

Työttömän palvelut ja kuntoutukseen ohjaaminen verkostoyhteistyönä Työttömän palvelut ja kuntoutukseen ohjaaminen verkostoyhteistyönä Raija Kerätär www.oorninki.fi Työkyvyn arviointi verkostossa? Erikoissairaan hoito Yksityinen terv.huolto 3. sektori Kela Terveyskeskus,

Lisätiedot

Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja

Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja Marja Perälä, toimistonjohtaja 1 Maahanmuuttajien palveluun sovellettavat lait ja ohjeet Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) - kotoutumislaki voimaan

Lisätiedot

Byströmin nuorten palvelut

Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut - Sinun suuntasi Byströmin nuorten palvelut on matalan kynnyksen palvelukeskus oululaisille alle 30-vuotiaille nuorille. Byströmin nuorten palveluista

Lisätiedot

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/ TEMPO Polkuja työelämään 2015-2018 Pirkko Mäkelä-Pusa/25.8.2016 Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä työuria. Osatyökykyisten

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen. Eveliina Pöyhönen

Vaikeasti työllistyvien tukeminen. Eveliina Pöyhönen Vaikeasti työllistyvien tukeminen Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä tai pitkäaikaissairaita

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

JUST Nyt: Aikuissosiaalityön palvelut ja perustoimeentulotuen Kela-siirto

JUST Nyt: Aikuissosiaalityön palvelut ja perustoimeentulotuen Kela-siirto JUST Nyt: Aikuissosiaalityön palvelut ja perustoimeentulotuen Kela-siirto 31.1.2017 10.1.2017 Toimeentulotuki Toimeentulotuki on tarkoitettu tilapäiseksi tueksi auttamaan yli pahimpien talousvaikeuksien.

Lisätiedot

TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa

TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa Kuntoutumisvaihe Keskeistä on terveydentilaan ja elämänhallintaan liittyvät asiat Prosessivastuu kunnalla ja terveydenhuollolla,

Lisätiedot

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen Nuorisotakuu Te-hallinnossa Anna-Kaisa Räsänen 15.11.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömät terveyskeskuksen ja sosiaalitoimen yhteisenä asiakkaana

Pitkäaikaistyöttömät terveyskeskuksen ja sosiaalitoimen yhteisenä asiakkaana Pitkäaikaistyöttömät terveyskeskuksen ja sosiaalitoimen yhteisenä asiakkaana Outi Pohjola Ylilääkäri, avovastaanotto Terveyspalvelukeskus Eija Savelius-Koski vs palveluesimies Nuorten ja aikuisten palvelut

Lisätiedot

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman,

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Järvenpään kaupunki radanvarteen rakennettu asukkaita 41 000 kaksi terveysasemaa Asiakasvastaava täydennyskoulutus 30op

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus

Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus Peppi Saikku Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.-13.4.2011/ Helsinki Mitä tiedetään pitkäaikaistyöttömien kuntoutuksesta? Mitkä asiat selittävät nykyistä tilannetta? Millaisia

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Kuntouttava työtoiminta Espoossa 2013

Kuntouttava työtoiminta Espoossa 2013 Kuntouttava työtoiminta Espoossa 2013 Koppi Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita hanke Projektisuunnittelija Hilla-Maaria Sipilä KOPPI - Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita Yhteistyössä: Terveyden

Lisätiedot

Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015

Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015 Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015 Verkostoja hyödyntäen järjestöjen kautta aitoon työllistymiseen 15.10.2014 1 17.10.2014 Etelä-Savon TE-toimisto/ Rakennepoliittinen ohjelman

Lisätiedot

seminaari syrjään jätetyistä, sosiaalisesta vahvistamisesta ja osallisuuden lisäämisestä. Kajaani 19.9.2013

seminaari syrjään jätetyistä, sosiaalisesta vahvistamisesta ja osallisuuden lisäämisestä. Kajaani 19.9.2013 seminaari syrjään jätetyistä, sosiaalisesta vahvistamisesta ja osallisuuden lisäämisestä. Kajaani 19.9.2013 Työttömien huoltoa ja vuodesta 2011 VIRTAKuusamo PÄRNÄSEN KORJAAMO hankkeen tavoite on kehittää

Lisätiedot

Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta

Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta 18.11.2016 klo 12-14, Satakunnankatu 18 A 1 Hankinnan tausta Työllisyydenhoidon palveluyksikkö ja Hyvinvointipalvelut yhteistyössä

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

Lainsäädännön muutoksia koskien työllistämistä 2015. Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 15.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen

Lainsäädännön muutoksia koskien työllistämistä 2015. Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 15.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen Lainsäädännön muutoksia koskien työllistämistä 2015 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 15.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen Taustalla olevat hallituksen päätökset Hallitusohjelma ja hallituksen rakennepoliittinen

Lisätiedot

Kotona Suomessa-pilottihaku 2016

Kotona Suomessa-pilottihaku 2016 Kotona Suomessa-pilottihaku 2016 tavoite: kotoutumiskoulutuksen jälkeisen palvelun kehittäminen ja mallintaminen mallintamisessa hyödynnetään pilottihankkeita pilottihankkeiden hakuaika on 1.2.2016-31.3.2016

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutus (tosi)pitkäaikaistyöttömillä

Ammatillinen kuntoutus (tosi)pitkäaikaistyöttömillä Ammatillinen kuntoutus (tosi)pitkäaikaistyöttömillä Turun partyn kokemuksia ammatillisesta kuntoutuksesta yli 1000pv työttömillä (keskiarvo n. 5 10v) Tk lääkäri, Turun Party hanke Ylilääkäri, A klinikka,

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN HAASTEET HÄMEESSÄ VISIOT TULEVAAN, YHTEISEN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS

RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN HAASTEET HÄMEESSÄ VISIOT TULEVAAN, YHTEISEN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN HAASTEET HÄMEESSÄ VISIOT TULEVAAN, YHTEISEN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS Hämeen TE-toimiston seminaari 1.10.2013 Hallitusneuvos Päivi Kerminen, työ- ja elinkeinoministeriö RAHOITUS

Lisätiedot

Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke

Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke Tavoitteena on asiakkaan osallisuuden lisääminen, sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toiminnallisen integraation kehittäminen,

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12 Voimassa 1.1.2012 ASLAK-prosessi Aloite Yleensä työterveyshuollosta tai työpaikalta Suunnittelukokous Työterveyshuolto Työpaikka

Lisätiedot

Amma$llinen kuntoutus Jouni Puumalainen Tutkija Mielenterveyden Keskuslii7o/Kuntoutussää:ö

Amma$llinen kuntoutus Jouni Puumalainen Tutkija Mielenterveyden Keskuslii7o/Kuntoutussää:ö Amma$llinen kuntoutus Jouni Puumalainen Tutkija Mielenterveyden Keskuslii7o/Kuntoutussää:ö 18.11.2016 Mitä on amma$llinen kuntoutus? Amma:llisen kuntoutuksen tarkoitus on au7aa työllistymään, pysymään

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi & ajankohtaista Pohjois-Karjalassa 20.4.2011 Vaivion kurssi- ja leirikeskus Johtaja Jarmo

Lisätiedot

Osallistavan sosiaaliturvanpilotointi. Varkaudessa KIRSI RYYNÄNEN-MARKKANEN JOENSUU

Osallistavan sosiaaliturvanpilotointi. Varkaudessa KIRSI RYYNÄNEN-MARKKANEN JOENSUU Osallistavan sosiaaliturvanpilotointi Varkaudessa KIRSI RYYNÄNEN-MARKKANEN JOENSUU 15.4.2015 Toteutettiin kuntalähtöisenä toimintana yhdessä eri verkostotoimijoiden kanssa - ViaDia Pohjois-Savo Ry (mukana

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla

Lisätiedot

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työttömyys, terveys ja hyvinvointi Työttömät voivat keskimäärin huonommin ja ovat

Lisätiedot

Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi

Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 20.4.2011 Raisa Lappeteläinen Pohjois-Karjalan ELY-keskus EU -rakennerahastoyksikkö Pitkäaikaistyöttömyyden

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1. Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.2015 Niina Helminen Anri Tanninen Yleistä Tupalasta Kiinteistöt omistaa

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

LIIKUNNAN PALVELUKETJU OULUSSA

LIIKUNNAN PALVELUKETJU OULUSSA LIIKUNNAN PALVELUKETJU OULUSSA Tiina Pekkala, liikuntakoordinaattori 11.11.2015 Pohjois-Suomen AVI Muutosta liikkeellä! Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisu LINJAUS 3. Liikunnan nostaminen keskeiseksi

Lisätiedot

Työkyvyn arviointi osana työllisyyspalveluiden asiakasprosessia Jyväskylässä

Työkyvyn arviointi osana työllisyyspalveluiden asiakasprosessia Jyväskylässä Työkyvyn arviointi osana työllisyyspalveluiden asiakasprosessia Jyväskylässä Työkykykoordinaattori Suvi Kaipainen, Jyväskylän kaupungin työllisyyspalvelut 12.09.2016 Työkyvyn arvioinnin tiimi Työkykykoordinaattori

Lisätiedot

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työtie-projektin ja kuntien yhteinen kokeilu. Mukana Juuka, Valtimo, Nurmes ja Lieksa. Kesto projektin rahoituspäätöksen mukaan. Käynnistynyt kuuden valitun työvalmentajan

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

Kolmannesvuosiraportti huhtikuu 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Kolmannesvuosiraportti huhtikuu 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

TE-toimiston palvelulinjat osana palvelumallin muutosta

TE-toimiston palvelulinjat osana palvelumallin muutosta osana palvelumallin muutosta Vaivio 25.4.2012 8.5.2012 Palvelulinjoihin perustuvalla toiminnalla.. varmistetaan asiakkaiden palvelutarpeita vastaava palvelu varmistetaan eri palvelukanavien tehokas ja

Lisätiedot

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET Kuntalaisaloite asumispalveluiden järjestämiseksi tamperelaisille kehitysvammaisille - Tarja Viitapohja ym. (Dno TRE: 4108/05.01.05/2016)

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä) KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu

Lisätiedot

Taustaa. PURA - toiminnasta työkyky

Taustaa. PURA - toiminnasta työkyky PURA - toiminnasta työkyky 1.4.2014 31.5.2017 Yhteistyössä Sytyke-Centre/Hengitysliitto Kela Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Avominne päihdeklinikka Kuntoutussäätiö Toiminta - Työ - Tulevaisuus Taustaa

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

Onko aktivointi myös hyvinvointipolitiikkaa? Vappu Karjalainen Esityksen nimi / Tekijä 1

Onko aktivointi myös hyvinvointipolitiikkaa? Vappu Karjalainen Esityksen nimi / Tekijä 1 Onko aktivointi myös hyvinvointipolitiikkaa? Vappu Karjalainen 18.1.2011 2.2.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Vaikea työttömyys vajaakuntoisuus: kyse on mittavasta eri sektoreita yhdistävästä ilmiöstä Vaikeasti

Lisätiedot

Teematyöryhmätapaaminen 12.4.2010

Teematyöryhmätapaaminen 12.4.2010 Teematyöryhmätapaaminen 12.4.2010 Tarja Salonen Ammatinvalintapsykologi Jyväskylän työ- ja elinkeinotoimisto Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalvelut Koulujen ulkopuolella olevien asiakkaiden ammatinvalinnanohjaus,

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA Peppi Saikku Kuntouttava työtoiminta tie osallisuuteen vai pakkotyötä? 20.10.2016 SSOS Kuntien lakisääteisiä palveluita ja muita velvoitteita työllisyydenhoidossa

Lisätiedot

Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Aikuisten reumaa sairastavien kuntouttava hoito. Alueelliset yhteistyökokoukset

Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Aikuisten reumaa sairastavien kuntouttava hoito. Alueelliset yhteistyökokoukset Terveysosasto Kuntoutusryhmä Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Aikuisten reumaa sairastavien kuntouttava hoito Alueelliset yhteistyökokoukset 24.8.-7.9.2010 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu. Osela Tampereen kaupunkiseudun TYP:n johtaja Tommi Eskonen

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu. Osela Tampereen kaupunkiseudun TYP:n johtaja Tommi Eskonen Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Osela 9.6.2016 Tampereen kaupunkiseudun TYP:n johtaja Tommi Eskonen Työllistymistä edistävällä monialainen yhteispalvelu (TYP) Yhteistoimintamalli, jossa

Lisätiedot