ASPERGER-KUNTOUTUKSEN MALLINTAMINEN Oulun Diakonissalaitoksen Säätiön KASI -projektissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ASPERGER-KUNTOUTUKSEN MALLINTAMINEN Oulun Diakonissalaitoksen Säätiön KASI -projektissa"

Transkriptio

1 ASPERGER-KUNTOUTUKSEN MALLINTAMINEN Oulun Diakonissalaitoksen Säätiön KASI -projektissa Kynkäänniemi Outi Opinnäytetyö, kevät 2009 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pohjoinen Sosiaalialan koulutusohjelma Diakonisen sosiaalityön suuntautumisvaihtoehto Sosionomi (AMK) + diakonin virkakelpoisuus

2 TIIVISTELMÄ Outi Kynkäänniemi. Asperger-kuntoutuksen mallintaminen Oulun Diakonissalaitoksen Säätiön KASI -projektissa. Oulu, kevät 2009, 52 sivua, 3 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Pohjoinen, sosiaalialan koulutusohjelma, diakonisen sosiaalityön suuntautumisvaihtoehto, sosionomi (AMK) + diakonin virkakelpoisuus. Opinnäytetyössä mallinnettiin KASI -projektin tuetun asumisen kuntoutusprosessi sekö diakonian ilmeneminen projektissa. KASI -projekti oli kehittämishanke ja diakoninen projekti, jonka tavoitteena oli luoda pysyvä toimintamalli kohderyhmän kuntoutukselle. Opinnäytetyö on kehittämishanke, jonka aineisto kerättiin haastatteluilla. Tiedonkeruuprosessi oli kolmivaiheinen, ensin suoritettiin prosessin mallinnus yksilö- ja ryhmähaastatteluiden avulla, sitten kerättiin henkilöstön kokemukset ryhmähaastattelussa. Haastatteluiden pohjalta on luotu tuetun asumisen kuntoutusta kuvaava kaavio. Viimeiseksi on kartoitettu diakonian osuutta projektissa. Diakonisen aiheen aineisto on kerätty haastattelemalla Diakonissalaitoksen diakoniajohtajaa sekä Oulun Diakonissalaitoksen Säätiön kirjallisen materiaalin perusteella. Tuloksena oli tuetun asumisen kuntoutusmallin kuvaus (liite 1), josta ilmenee sen vaiheet, toimenpiteet ja vastuunjako. Tuloksista nousi esille myös se, että Aspergerin oireyhtymä asettaa kuntoutuksella erityisvaatimuksia. Oireyhtymän tyypillisten piirteiden vuoksi arjen ohjaaminen vaatii paljon henkilökohtaista ohjausta ja tämä vaikuttaa suoraan projektin resursointiin. KASI -projekti diakoninen projekti ja sen diakoninen ulottuvuus näkyy ennen kaikkea kristillisen ihmiskäsityksen ja ihmisarvon kautta kuntoutusta ohjaavissa arvoissa. Oireyhtymä ilmenee yksilöllisesti ja Asperger-kuntoutuksessa tulisi huomioida kuntoutujan vahvuusalueet ja mielenkiinnon kohteet. Oireyhtymän kuntoutuksessa tulisi toimia systemaattisesti, jotta kuntoutujille saataisiin muodostettua sisäänrakennettu toimintamalli, jonka kuntoutuja voi siirtää luontevasti muihin toimintaympäristöihinsä. Tältä pohjalta kuntoutusta ohjaavat arvot korostuvat Asperger-kuntoutuksessa. Avainsanat: Aspergerin oireyhtymä, kuntoutus ja diakonia.

3 ABSTRACT Outi Kynkäänniemi. Modeling the Asperger- rehabilitation process on Oulu Deaconess Institute KASI-project. Oulu Spring Language: Finnish. 52 pages, 3 appendices. Diaconia University of Applied Sciences North, Degree Programme in Diaconal Social Welfare, Health Care and Education. Bachelor of Social Services and Deacon. The aim of this thesis was to model supported housing process and describe how diaconia appears in KASI-project. KASI- project was developmental project and diaconicall project, which aim was to create the permanent pattern to target s group rehabilitation. This thesis is development project, and the data were gathered with interviews. The data was collected in three stages. The process modelling was done by the interviews and then was personnel s experiences gathered with the group interview. From the results of the interviews was the supported housing process made. Finally the diaconicall aspect was gathered by interviewing the diaconiamanager of Deaconess Institute and by the diaconicall literary material. The result was the rehabilitation model of the supported housing, where appears rehabilitation project s phases, actions and responsibilities. The results also show that Asperger syndrome sets special demands to the rehabilitation. Because of the typical features of syndrome daily skills instruction demand a lot of personal guidance. This affects to resourcing of the project. KASI- project is diaconicall project and its diaconicall aspects appears most of all in values from Christian conception of man and Christian human dignity. Disorder appears individually and in Asperger-rehabilitation should pay attention to rehabilitator s strengths and point of interest. In disorders rehabilitation should work systematically, in that way it is possible to create the pattern to rehabilitator to work independently in new operational environments. From this point of view the rehabilitation s values accentuated in Asperger-rehabilitation. Keywords: Asperger syndrome, rehabilitation and diaconia.

4 SISÄLTÖ 1 KASI-PROJEKTI Projektin toimintamenetelmät ja henkilöresurssit Projektin sidosryhmät ja yhteistyötahot KUNTOUTUS JA ASPERGERIN OIREYHTYMÄ Kuntoutuksen tavoitteet Asperger -kuntoutus Yksilöllisyys Itsenäisyys ja aktiivisuus Voimavaralähtöisyys ja verkostonäkökulma Systemaattisuus ja toimintakyky Kuntoutus prosessina Diakoninen auttaminen osana kuntoutusta Kokonaisvaltaisuus ja oikeudenmukaisuus diakoniassa Diakonian perusteet Diakonian yhteiskunnassa... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty Diakonia Diakonissalaitoksissa KUNTOUTUSPROSESSIN MALLINTAMINEN 27 4 ARVIOINTI KASI -projektin kuntoutusprosessit Kuntoutukseen hakeminen Kuntoutustarpeen määrittäminen Asumisen arviointi Tuettu asuminen Oireyhtymän asettamat haasteet prosessille ja kuntoutukselle Diakonian ilmeneminen projektissa POHDINTA.41 LÄHTEET LIITTEET

5 JOHDANTO Opinnäytetyö on kehittämishanke, jonka aiheena oli mallintaa kuntoutusprosessi KASI -projektissa. KASI -projekti oli Raha-automaattiyhdistyksen tukema neuropsykiatrinen kuntoutusprojekti vuosille KASI -projekti (Kuntoutuksella ja Asumisen tukemisella Sosiaaliseen Itsenäistymiseen) oli Oulun Diakonissalaitoksen Säätiön Kuntoutuksen erityispalveluiden, diakonian ja sosiaalityön yksikössä Hyvän Elämän Keskuksessa toteutuva diakoninen projekti. Projektin kohderyhmänä ovat yli 16-vuotiaat henkilöt, joilla on Aspergerin oireyhtymädiagnoosi tai siihen rinnastettavia neuropsykiatrisia diagnooseja (AD/HD). (Oulun Diakonissalaitos). Opinnäytetyön on kehittämishanke, jonka aineisto on kerätty haastatteluiden avulla. Aineiston pohjalta on kuvattu kuntoutusprosessi sekä haasteet, jotka kohderyhmä kuntoutukselle asettaa. Lisäksi opinnäytetyössä on kuvattu kuntoutuksen diakoninen ulottuvuus, aineisto siihen on kerätty haastattelun avulla. KASI -projekti oli kehittämishanke, jonka tavoitteena oli luoda pysyvä toimintamalli kohderyhmän kuntoutukselle. Projektissa käytetyn kuntoutusmallin kuvaaminen oli tarpeellista eikä sitä ole aiemmin tehty. Aspergerin oireyhtymän diagnoosi on uusi Skandinaviassa Aspergerin oireyhtymä on tullut yleisesti tunnetuksi lasten psykiatriassa 1990-luvun alussa ja vasta myöhemmin aikuispsykiatriassa (Gillberg 2001, 9,11). Vaikka oireyhtymä alkaa olla tunnettu suomalaisessa palvelujärjestelmässä, sen asettamat vaatimukset ei ole yhtä tunnettuja. Suomessa ei ole vielä vakiintunutta Asperger-henkilöiden kuntoutustoimintaa, tämän vuoksi on ajankohtaista ja tarpeellista kuvata projektin kuntoutusprosessi. Opinnäytetyössä on kuvattu prosessin lisäksi siihen osallistujat sekä heidän vastuunjakonsa, diagnoosilähtöinen kuntoutus sekä diakonian ilmeneminen projektissa. Kuntoutusmallin kuvauksella saadaan kuvattua selkeästi kuntoutuksen osaalueet, kuntoutuksen vaiheet ja niiden eteneminen sekä niiden vastuuhenkilöt. Näin pystytään kehittämään eri tahojen osuutta sekä selkiyttämään työn ja vastuunjakoa kuntoutuksen eri vaiheissa. Koska KASI -projektin kuntoutusmalli täl-

6 lä hetkellä kattaa myös viranomais- ja lähiverkostot on tärkeää kuvata niiden roolit ja osuudet, jotta yhteistyö saataisiin toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla.

7 7 1 KASI-PROJEKTI KASI -projekti (Kuntoutuksella ja Asumisen tukemisella Sosiaaliseen Itsenäistymiseen) oli Raha-automaatti Yhdistyksen tukema neuropsykiatrinen kuntoutusprojekti vuosille Projekti oli kehittämishanke, jonka tavoitteena oli kehittää tuetusta asumisesta ja sosiaalisesta tulkkitoiminnasta kohderyhmän kuntoutusta ja itsenäistä elämistä edistävä toimintamalli, jossa huomioidaan viranomais- ja lähiverkostot (Toimintakertomus, 2007). Projektin kohderyhmänä olivat yli 16-vuotiaat henkilöt, joilla on Aspergerin oireyhtymädiagnoosi tai siihen rinnastettavia neuropsykiatrisia diagnooseja, esimerkiksi AD/HD, ADD tai MBD. Kuntoutujien kriteereinä on koulutuksellisen ja sosiaalisen syrjäytymisen uhka, puutteellinen elämänhallinta, heikot sosiaaliset vuorovaikutustaidot, opintojen keskeytymisen uhka, ei hoitamattomassa vaiheessa olevaa psykiatrista taustaa, tarve ammatillisen kuntoutuksen erityistoimenpiteisiin sekä motivaatio kuntoutukseen ja opiskeluun. (Oulun Diakonissalaitos). Tuetun asumisen kuntoutuksessa ohjataan asiakas samalla ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteisiin, jolloin tavoitteena on opintojen loppuun saattaminen ja/tai ammatin hankkiminen. Neuropsykiatrisella valmennuksella ohjataan ja tuetaan kuntoutujaa oman elämänhallinnassa, sosiaalisten tilanteiden hahmottamisessa, arkielämän ja ammatilliseen kuntoutukseen liittyvissä vuorovaikutustilanteissa sekä asumisessa. (Oulun Diakonissalaitos). Projektin kuntoutuksen erona perusterveydenhuollon järjestämään kuntoutukseen on toimintakykyä edistävä kuntoutus, jolla on projektin kuntoutuksesta keskeinen osa (Henkilökohtainen tiedonanto ).

8 8 1.1 Projektin toimintamenetelmät ja henkilöresurssit Projektin henkilöstöön kuuluivat projektipäällikkö, erikoislääkäri, projektisihteeri ja neljä kuntoutusohjaajaa sekä kaksi ohjaajaa. Projektipäällikön toimenkuvaan kuului projektinhallinta sekä luotsauksen toteuttaminen kuntoutujille. Projektisihteerille kuuluivat toimisto-, laskutus- sekä ajanvaraustehtävät. Kuntoutusohjaajia projektissa työskenteli tutkimuksen suorittamisen hetkellä kolme, jokaisella heistä oli nimetyt omat kuntoutujat, joiden kuntoutusprosessin koordinoinnista he olivat päävastuussa. Ohjaajat työskentelivät pääsääntöisesti tuetun asumisen yksikössä ja heidän työnkuvansa muotoutui kuntoutujan kuntoutusprosessin vaiheesta ja yksilöllisistä tarpeista. Yleensä toimenkuvaan kuului ohjaus elämänhallintataidoissa sekä arkiaskareissa, ohjaus työharjoitteluluun/kokeiluun ja opintoihin liittyen, ohjaus ympäristön hahmottamisessa, retket ja yhdessä olo, struktuurien luonti, kuntoutujien motivointi, moniammatillinen ryhmätyöskentely, raportointi ja toiminnan suunnittelu ja kehittäminen. (Oulun Diakonissalaitos, Toimintasuunnitelma 2006, Henkilökohtainen tiedoksianto ) Projektilla oli kaksi toimintamuotoa, tuetun asumisen yksikkö sekä avokotikuntoutus. Tuetun asumisen yksikkönä toimi tavallinen omakotitalo, jossa jokaisella kuntoutujalla oli oma huoneensa. Ohjaaja oli tukiasunnolla paikalla maanantaista sunnuntaihin kello 7.00 ja välillä. Yksikössä oli neljä asiakaspaikkaa. Tuetun asumisen yksikössä toimi päätoimisesti kuntoutusohjaaja sekä kolme ohjaajaa. Avokotikuntoutuksessa kuntoutujalla on oma asunto, joko kaupungin, Oulun Diakonissalaitoksen tai vapaiden markkinoiden kautta, tällöin ohjaaja ja kuntoutuja tapaavat joko kuntoutujan asunnolla tai projektin toimistolla sovitun aikataulun mukaisesti. Avokotikuntoutuksessa toimi pääsääntöisesti kaksi neuropsykiatrista valmentajaa sekä kuntoutusohjaaja. (Oulun Diakonissalaitos, Henkilökohtainen tiedoksianto ) Avokotikuntoutuksessa oli keskimäärin 20 henkilöä (Toimintakertomus 2007). Tuettu asumismuoto kesti noin 6-18 kuukautta yksilöllisestä tarpeesta riippuen. Keskeisinä toimintamenetelminä käytettiin neuropsykiatrisen valmennuksen, yksilö- ja ryhmätyöskentelyn, verkostotyön sekä ammatillisen ja sosiaalisen kuntoutuksen menetelmiä. Kuntoutujalle laadittiin tai päivitettiin hänen kuntou-

9 9 tus- ja palvelusuunnitelma yhdessä kotikunnan sosiaalitoimen kanssa. Psyykkiseen, sosiaaliseen, ammatilliseen ja arkielämässä selviytymiseen liittyvät kuntoutustavoitteet laadittiin yksilöllisesti ja riittävän yksityiskohtaisesti, näin kuntoutuja sai kokoajan yksilöllisesti räätälöidyn tuen. Kuntoutujalla oli nimetty oma vastuuhenkilö, jonka kanssa hän kävi läpi elämänkaareen, koulutukseen ja ammattisuuntautumiseen sekä arkielämän taitoihin ja toimintoihin liittyviä asioita. Ohjaajan tehtävänä oli tukea kuntoutujaa todenmukaiseen käsitykseen itsestään, omista resursseistaan ja kehittämisalueistaan. Tuetun asumisen aikana järjestettiin perhetapaamisia ja osallistuttiin kuntoutuspalavereihin, joihin osallistuivat nuoren kuntoutuksen kannalta keskeiset toimijat. (Oulun Diakonissalaitos, Toimintakertomus 2006.) 1.2 Projektin sidosryhmät ja yhteistyötahot Projektin sidosryhmän muodostivat kunnat kuntoutusarvion ja siihen liittyvän asumiskokeilun sekä itsenäisen asumisen valmennuksen tilaajina, Kansaneläkelaitos ja Työvoimatoimistot työkokeilun ja työhön valmennuksen tai muun ammatillisen kuntoutuspalvelun tilaajina, Oulun Diakonissalaitoksen ammatillista kuntoutusta tuottavat palveluyksiköt kuntoutuspalveluiden tuottajina sekä Oulun Yliopistollisen sairaalan ja Lapin keskussairaalan neurologian ja psykiatrian klinikat diagnostiikasta, kohderyhmän hoidosta ja ohjauksesta vastaavina tahoina ja asiantuntijoina. Sidosryhmään kuuluivat myös Autismi- ja Aspergerliitto ry. toiminnanohjaajana, asiantuntijana ja arvioijana sekä AD/HD-liitto ry asiantuntijana ja arvioijana sekä Neuropsykiatriset valmentajat ry, Ammattiopisto Luovi ja Verve asiantuntijoina sekä Oulun ja Lapin yliopistot asiantuntijoina ja opinnäytetöiden ohjaajina. (Oulun Diakonissalaitos, Toimintakertomus 2007.) Projektilla oli moniammatillinen ohjausryhmä, jonka kanssa käytiin läpi toimintaan liittyviä ja sitä ohjaavia tekijöitä. Siihen kuuluivat Kansan Eläkelaitoksen, Oulun Diakonissalaitoksen Terveyden, Oulun seudun työvoimatoimiston, Oulun Yliopistollisen sairaalan psykiatrisen klinikan, Oulun Diakonissalaitoksen Kuntoutuksen Erityispalveluiden, Oulun yliopiston, Autismi- ja Aspergerliiton, AD/HD-liiton sekä Oulun kaupungin Mielenterveys ja vammaispalveluiden edustajia. Projektin yhteistyötahot olivat monipuoliset. Koska osa kuntoutujista oli

10 10 Oulun kaupungin ulkopuolelta, yhteistyötä tehtiin asiakkaan kotikunnan edustajien kanssa. Projektin yhteistyötahoihin kuuluivatkin siis monen eri kunnan tahot. Lisäksi yhteistyötä pidettiin yllä kuntoutujan koulutus- tai työkokeilu/harjoittelutahojen kanssa. (Toimintakertomus, 2006.)

11 11 2 KUNTOUTUS JA ASPERGERIN OIREYHTYMÄ Kuntoutusselonteossa (2002, 3) määritellään, että kuntoutus on muutosprosessi, joka on suunnitelmallista, monialaista sekä pitkäjänteistä työtä, jonka tavoitteena on edistää yksilön toimintakykyä, itsenäistä selviytymistä sekä hyvinvointia. Tarkasteltaessa kuntoutusta prosessina on huomioitava eri osat, joista muodostuu loogisesti etenevä tapahtumaketju. Näiden eri osien tulisi olla tarkoituksen mukaisia ja kuntoutujalle mielekkäitä. (Järvikoski & Härkäpää 2004, 19.) Kuntoutuksen perusteena on kokonaisnäkemys asiakkaan tilanteesta (Kettunen ym. 2002, 30). 2.1 Kuntoutuksen tavoitteet Kuntoutuksen lähtökohtana on asiakkaan toimintaedellytysten muuttaminen niin, että asiakas selviytyy arjestaan mahdollisimman itsenäisesti. Tätä tuetaan asiakkaan omien voimavarojen ja mahdollisuuksien pohjalta, sekä hänen olemassa olevaa toimintakykyään vahvistamalla. Kuntoutuksen päätavoitteena on edesauttaa asiakkaan omatoimisuutta sekä päätösvaltaa. Toimintaedellytysten parantamisen lisäksi kuntoutuksen tulisi näkyä asiakkaan tietoisuudessa omasta tilanteestaan sekä voimavaroistaan. (Kettunen ym. 2002, 30, ) Kokonaisvaltaisuus kuntoutuksessa tarkoittaa, että asiakas huomioidaan suhteessa itseensä, toisiin ihmisiin sekä yhteiskuntaan eli hänen kontekstinsa huomioidaan laajalti (Holma 1998, 42). Kuntoutuksen kokonaisvaltaisuus korostuu myöskin sen toteuttamisympäristössä, siihen osallistuvat niin moniammatillinen työryhmä kuin kuntoutujan läheiset. (Kettunen ym. 2002, 30 31, 39.) Toimintamahdollisuuksin lisääminen ja niiden luominen ovat aina kuntoutuksen lähtökohtana (Kettunen ym. 2002, 19). Kuntoutuksen yhtenä sisällön määritelmänä kuvataan normaaliutta, tavoitetta saattaa asiakas integroitumaan osaksi yhteiskuntaa. Kuntoutuksen tavoitteena on sopeuttaa asiakas vallitseviin olosuhteisiin, asiakkaan kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. (Suikkanen ym. 1995, 15, 29.) Kerola, Kujanpää sekä Timonen (2000, 165) puhuvat Aspergerin oireyhtymästä elämän pituisena varjona, joka vaikeuttaa asiakkaan toimintaa.

12 12 Tämä tulisikin huomioida kuntoutuksessa, sillä kuntoutus AS-henkilöillä ei paranna oireyhtymää, vaan helpottaa itsenäistä toimimista (Gillberg 2001, 112). Kuntoutukselle on asetettu tavoitteeksi muun muassa: toimintakyvyn, itsenäisen selviytymisen, hyvinvoinnin ja työllisyyden edistäminen sekä elämäntilanteiden hallinta. Yhteistä kaikille kuntoutuksen tavoitteille on, että ne liittyvät aina yksilöön, parantaen yksilön mahdollisuuksia. (Metteri & Haukka Wacklin 2004, 76.) Kuntoutuksen nykykäsityksen mukaan sen lähtökohtana on vamman tai vammaisuuden hyväksyminen, eikä niin sanottuun vammattomuuteen pyrkiminen. Kuntoutus käsitteenä tarkoittaa prosessia, jossa tavoitteena on sellainen fyysinen, aistimuksellinen, älyllinen, mielenterveydellinen ja sosiaalisen toiminnan taso, jossa kuntoutuja voi toimia mahdollisimman itsenäisesti. (Wiman 2004, 85.) Kuntoutus voidaan nähdä myös palvelu- ja tukitoimintana, jonka tavoitteena on antaa kuntoutujalle mahdollisuudet selvitä elämänsä vaatimuksista. Kuntoutuksen tulisi olla kuntoutujalla toimintaa, jossa hänellä on mahdollisuudet elää ja osallistua sellaisena kuin hän on, omien edellytystensä pohjalta, tuettuna hänen tarpeidensa mukaan. (Leino, 2004, 93.) Kuntoutukselle ominaista on asiakkaan kokemus vaikuttamisesta omaan toimintaansa. Sen osana on elämäneheydentunne, eli luottamus siihen, että elämä on riittävän jäsentynyttä, hallittavaa ja ymmärrettävää sekä mielekästä. Lisäksi asiakkaalla on oltava riittävästi voimavaroja vaatimuksista suoriutumiseen ja näiden vaatimusten on oltava mielekkäitä asiakkaalle. (Kettunen ym. 2002, 56.) 2.2 Asperger -kuntoutus AS-henkilöiden kuntoutuksessa on tärkeää harjaannuttaa arkipäivän taitoja. Mitä varhaisemmin perusarkirutiineihin luodaan struktuureja ja rutiineja, sitä parempi mahdollisuus on saada nämä taidot riittävän harjaantuneiksi, jotta asiakas selviää mahdollisimman itsenäisesti. (Gillberg 2001, ) Itsenäistymisvaiheessa AS-nuoren kohdalla on huomioitava, että AS-nuori tarvitsee keskimääräistä enemmän tukea itsenäistymiseen erityistarpeiden ja niiden osoittami-

13 13 sen suhteen. Itsenäistyvä AS-nuori tarvitsee apua moneen eri asiaan, asumiseen, taloudellisten asioiden hoitamiseen, urasuunnitteluun jatko-opintoihin, psyykkisen ja fyysisen terveyden ylläpitämiseen, asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen ja motivointiin sekä sosiaalisten suhteiden syntymiseen ja ylläpitoon. (Stoddart 2006, ) AS-henkilöiden kohdalla terapia ja tukimuodot on harkittava yksilökohtaisesti (Kerola, Kujanpää & Timonen 2000, 164). Kuntoutustoimenpiteitä joista Ashenkilöt voivat hyötyä ovat esimerkiksi psykoterapia, yksilölliset tukikeskustelut, ryhmätoiminta ja ennen kaikkea vertaisryhmätoiminta, lääkehoito, fysioterapia, toimintaterapia sekä puheterapia (Gillberg 2002, , Kielinen 2005, 29). Lisäksi AS-henkilöiden on todettu hyötyvän neuropsykologisesta kuntoutuksesta, jossa tavoitteena on hyödyntää asiakkaan vahvuusalueita, tukea häntä toiminnan vaikeuksissa ja harjoittaa sosiaalisia taitoja. Tämä edellyttää kuntoutustyöntekijältä tuntemusta oireyhtymästä. (Kerola, Kujanpää & Timonen 200, 164). Oireyhtymän kuntoutusta vaikeuttaa niin sanottu näkymätön vammaisuus, joka vaikuttaa AS-henkilön omakuvaan, mutta se heijastuu myöskin heidän saamiinsa palveluihin ja hoitoihin (Stoddart 2006, 10). Tämän vuoksi on tärkeää, että palveluntuottaja on tietoinen oireyhtymästä, sillä ilman tietoisuutta oireyhtymä on ulospäin näkymätön. Oireyhtymän piirteiden tarkempi kuvaus liitteessä 2. Kuntoutuksen tavoitteisiin pyritään kuntoutuksellisen työotteen avulla, jolle on ominaista auttaa kuntoutujaa tunnistamaan, lisäämään sekä hyödyntämään hänen omia ja ympäristön voimavaroja. Työntekijän ihmiskäsitys vaikuttaa siihen, miten hän kuntoutumiseen ja kuntoutujaan suhtautuu, sekä siihen mitä asioita työntekijä pitää tärkeänä ja mihin hän kiinnittää huomiota. Kuntoutuksessa holistinen ihmiskäsitys huomioi ihmisen fyysisenä, psyykkisenä sekä sosiaalisena kokonaisuutena. Kuntoutusta ohjaa kuntoutujakeskeisyys, johon yleisesti kuuluvia arvoja ovat yksilöllisyys, itsenäisyys, aktiivisuus, voimavaralähtöisyys, verkostonäkökulma sekä kuntoutuksen systemaattisuus. (Kettunen ym. 2002, 39)

14 Yksilöllisyys Kuntoutujakeskeinen toimintamalli korostaa ihmisen ainutlaatuisuutta (Kettunen 2002, 40). Kuntoutusprosessi ainutlaatuisuuden vuoksi sitä ei voida toistaa toisen asiakkaan kohdalla samanlaisena, sillä kuntoutukseen osallistuvat inhimilliset tekijät ovat jatkuvan muutoksen alla (Holma 1998, 42). Ihminen itse luo mielekkään elämänsä perusteet vuorovaikutuksessa kulttuurisen, sosiaalisen sekä fyysisen ympäristönsä kanssa. Asiakas itse määrittää hänen vammansa merkittävyyden ja sen vaikuttavuuden hänen toimintakykyynsä. Asiakkaan itsetuntemus on kuntoutuksen perusteena, sillä sitä kautta saadaan realistinen pohja kuntoutukselle. (Kettunen ym. 2002, 40, 83.) Asiakkaalle muodostuu realistinen kuva itsestään ja voimavaroistaan toiminnan ja toiminnasta saadun palautteen kautta. Työntekijöiden kokemukset vammasta ja sen merkittävyydestä ovat ainoastaan ulkoapäin ohjaavia tulkintoja, joiden pohjalta ei pystytä määrittämään tilanteen vaikutusta asiakkaalle. Asiakkaan ja työntekijän väliselle kuntoutussuhteelle ominaista tulisi olla, että toimintaa ohjaavat lähtökohdat olisivat asiakkaan tulkinnat ja kokemukset tilanteesta, eivätkä työntekijän. (Kettunen ym. 2002, 56, 95.) Työntekijän on kuitenkin arvioitava kriittisesti asiakkaan käsityksiä ja arvomaailmaa (Musikka-Siirtola 1997, 26). Kuntoutuksen perustana on kuntoutujan ja kuntouttajan välinen suhde, joka luo edellytyksen toiminnalle, kuntoutus onkin ihmisten välinen vuorovaikutuskäytäntö (Karjalainen 2004, 11). AS-henkilöille yksilölliset tukitoimet antavat hyvät edellytykset selvitä arkielämän toimista, mutta siinä he tarvitsevat kärsivällistä harjaannuttamista (Ehlers & Gillberg, 1998, 32). Heidän kohdallaan kuntouttaminen onkin systemaattista opettamista, toistuvia harjoituksia ja käyttäytymisen harjaannuttamista keskustelua sekä perusteluja hyödyntäen. AS-henkilöiden kuntoutukseen ei ole selkeää mallia ja yksilöllisten erojen vuoksi sitä on vaikea luodakaan. (Kerola ym. 2000, ). Tukitoimet jotka sovelletaan yksilökohtaisesti AS-henkilölle, mahdollistavat hänen selviämisensä monista toimista. Mikäli hänen ympäristönsäkin saadaan mukautettua hänen rajallisiin kykyihinsä, on hänellä hyvät mahdollisuudet selviytyä mahdollisimman itsenäisesti. (Ehlers & Gillberg 1998, 32.)

15 15 Yksilöllisyyden tärkeimmistä ulottuvuuksista kuntoutukselle on asiakkaan ja työntekijän tasa-arvoisuus eli tasaveroinen yhteistyösuhde. Kuntoutussuhteessa vuorovaikutuksen tulisikin olla tasa-arvoista ja kunnioittavaa. Yksilöllisyyden kunnioittaminen ja vuorovaikutus kuntoutussuhteessa mahdollistavat asiakkaan ainutlaatuisen tilanteen huomioonottamisen ja toiminnan asiakkaan mahdollisuuksien, tavoitteiden ja resurssien puitteissa. Koska realistiset kuntoutustavoitteet ovat toiminnan edellytykset, vaatii niiden asettaminen työntekijältä aikaa, tutustuakseen asiakkaaseen ja hänen kontekstiinsa. (Kettunen 2002, 40, ) Vaikka kuntoutujalähtöisessä mallissa korostetaan kuntoutujan omaa aktiivisuutta, ei työntekijän rooli ole passiivinen, vaan hän on yhteistyökumppani, jonka roolissa korostuu tiedon jakaminen sekä vaihtoehtoisten toimintatapojen ilmentäminen (Järvikoski & Härkäpää 2004, 160). 2.4 Itsenäisyys ja aktiivisuus Kuntoutuksen tavoitteena on auttaa asiakasta selviytymään mahdollisimman itsenäisesti. Kuntoutujakeskeisen mallin mukaan kuntoutuja on subjekti, joka nähdään aktiivisena toimijana, osallistujana sekä päätöksen tekijänä. Valinnanvapaus ja vastuu ovat oleellisia kysymyksiä elämässä, siksi kuntoutuksessakin on huomioitava nämä seikat ja tuettava asiakasta osallistumaan ja ottamaan vastuuta kuntoutuksestaan. (Kettunen ym. 2002, ) Bäckman (2008, 212) havaitsi tutkimuksessaan, että yksilön kyky argumentoida omaa toimintakykyään vaikuttaa hänen mahdollisuuteensa vaikuttaa omaan elämäänsä. Yksilöillä tulisikin olla tasavertainen mahdollisuus vaikuttaa omaan elämäänsä eriarvoisuuden estämiseksi. Itsemääräämisoikeuden tulisi korostua kuntoutuksen aikana hyvinkin pienissä seikoissa, kuten mitä asiakas pukee tai mitä hän syö. Ilman kuntoutujan aktiivista osallistumista kuntoutukseensa, ei voida saada todellista käsitystä hänen psyykkisistä, fyysisistä sekä sosiaalisista voimavaroistaan ja toimintaedellytyksistään. On tärkeää antaa asiakkaan itse ottaa vastuuta toiminnasta omien kykyjensä mukaan, jotta vastuun kantamisen kautta saadaan häntä aktivoitua. Toiminnan osana ovat epäonnistumiset, työntekijän onkin tärkeää antaa asiak-

16 16 kaan epäonnistua, sillä sitä kautta pystytään mittaamaan asiakkaan kykyjä ja taitoja. (Kettunen ym. 2002, 89, 100) AS-henkilön kohdalla on tärkeää huomioida sekä kunnioittaa hänen kantaansa ja valintoja kuntoutuksessa, jotta hänet saadaan motivoitua kuntoutukseen parhaalla mahdollisella tavalla (Gillberg 2001, 113). 2.5 Voimavaralähtöisyys ja verkostonäkökulma Kuntoutujakeskeisessä toimintamallissa keskeistä ovat asiakkaan voimavarat ja niiden hyödyntäminen. Voimavaralähtöisyyden perustana on, että asiakkaalla on mahdollisuus kehittyä omien kiinnostustensa, tavoitteidensa sekä vahvuuksiensa pohjalta. Näin ollen kuntoutuksessa tulisi keskittyä asiakkaan rajoitusten sijaan hänen mahdollisuuksiinsa, jolloin kyetään tukemaan hänen toimintakykyään yksilöllisten voimavarojen kautta. (Kettunen ym. 2002, 42 43). AS-henkilön kuntoutuksessakin tärkeää on hänen yksilökohtainen huomioimisensa, kuntoutusta tulisi lähestyä asiakkaan mielenkiinnon kohteiden ja vahvuusalueiden kautta. (Gillberg 2002, 120.) Tärkeää kuntoutustoiminnassa on, että kuntoutuja itse asettaa tavoitteensa, jotta kuntoutus olisi sisältäpäin ohjautuvaa. Liian ulkoapäin ohjautuvan kuntoutuksen vaarana on, että kuntoutuja kokee olevansa ulkopuolinen elämänsä ohjauksessa ja oppii vain suorittamaan asetettuja tavoitteita, ymmärtämättä miksi näin toimitaan. Kuntoutuksessa ja toiminnan muutosten toteuttamisessa on huomioitava, ettei aiheuteta kuntoutujalle tilannetta, jossa hänen on vaikeaa hyväksyä omaa itseään ja toimintaansa. Muutokset tulisi toteuttaa kuntoutujalle luonnollisessa järjestyksessä, ilman että kuntoutujalle aiheutuu liiallista stressiä tai ahdistusta. Muutosten ohjaaminen on tehtävä kuntoutujan tunnereaktiota ja motivaatiota kuunnellen. (Vallikari 2005, 9-11.) Kuntoutuksessa lisääntyy tilanteet, joissa yhdistyy lääketieteen, sosiaalipsykologian, sosiaalityön sekä kasvatus- ja työtieteiden asiantuntemus. Kuntoutukseen osallistuvien ammattilaisten on päästävä aitoon dialogiin sekä asiakkaan että toistensa kanssa. (Karjalainen 2004, 23.) Kuntoutusprosessin tulisikin olla selkeästi määritelty ja hallittu kokonaisuus, jossa työ- ja vastuunjako ovat selke-

17 17 ät. Moniammatillisen työryhmän lisäksi kuntoutusprosessissa on otettava huomioon kuntoutujan ja hänen läheistensä oikeus vaikuttaa kuntoutukseen liittyviin päätöksiin. (Kettunen ym. 2002, 31, 35.) Tärkeää AS-henkilöiden kuntoutuksessa on myös lisätä heidän ja heidän verkostonsa tietämystä oireyhtymästä. (Kerola, Kujanpää & Timonen 2000, 164.) Asiakkaalla on aina sosiaalinen verkostonsa, jossa hän toimii. Sen merkitys on huomioitava kuntoutuksessa, sillä mitä suurempi on sen tarjoama tuki, sen paremmat mahdollisuudet asiakkaalla on saavuttaa tavoitteensa. (Kettunen ym. 2002, ) Ihminen toimii aina vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa, hänen on havaittava ja tulkittava ympäristöään selviytyäkseen siinä. (Kettunen ym. 2002, 14). 2.6 Systemaattisuus ja toimintakyky Jotta kuntoutus eri tahojen kesken sujuisi mahdollisimman tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti, on sen edettävä systemaattisesti, eli tavoitteiden mukaisesti ja järjestelmällisesti. Tämän edellytyksenä on että, kuntoutuksella on yhteiset tavoitteet, jotka ohjaavat toimintaa. (Kettunen ym. 2002, 45.)Holma (1998, 33) listaa laadukkaan kuntoutuksen edellytyksiksi toiminnan kokonaisvaltaisen koordinoinnin eli toiminnan järjestelmällisyyden sekä kuntoutustyön näkyväksi tekemisen, sitoutumisen asiakkaan parhaaksi, työn dokumentoinnin, työprosessien hallinnan, kriittisen itsearvioinnin sekä todellisen asiakaslähtöisyyden. Kuntoutuksen systemaattisuus korostuu AS-kuntoutuksessa myös käytännöntasolla. As-henkilöille on hyötyä strukturoinnista arjenhallinnan lisäksi myös siitä, että se lisää turvallisuuden tunnetta (Kielinen 1998, 235). As-henkilöillä on taipumus noudattaa rutiineja, jotta heidän elämänsä olisi ennustettavaa. Struktuureiden rakentaminen vähentää heidän arjestaan sekasortoa ja epävarmuutta, joita AS-henkilöt sietävät huonosti. Vakiintuneet toimintatavat luovat tilanteen, joka hallitsee kaaosta. (Attwood 2005, ) Yksilön toimintakyvyn perustan luo hänen ominaisuuksien ja ympäristönsä suhde, mitä paremmin ne vastaavat toisiaan, sitä paremmat toimintaedellytykset

18 18 hänellä on. (Kettunen ym.2002, 18). Ihmisen toimintakyky jaetaan neljään kategoriaan: fyysiseen, psyykkiseen, sosiaaliseen sekä ammatilliseen. Fyysinen toimintakyky muodostuu anatomisista rakenteista ja elimistön fysiologisista toiminnoista, jotka ovat tahdonalaisia tai autonomisia. Psyykkinen toimintakyky muodostuu asenteista ja käyttäytymismalleista, jotka rakentuvat merkityssuhteiden kokemuksista. Kokemuksellisuus rakentuu subjektiivisesta tunne-elämästä. Ammatillisen toimintakyvyn tärkein ulottuvuus on kognitiivinen toimintakyky, eli se miten asiakas suoriutuu tehtävän ratkaisusta, soveltamalla käytössä olevaa tietoaan. Sosiaalinen toimintakyky muodostuu taidoista selviytyä erilaisista sosiaalisista rooleista (Ojala 2003, 25). Sosiaalisen kuntoutuksen tavoitteena on parantaa asiakkaan sosiaalista toimintakykyä, mahdollisuuksia selviytyä vuorovaikutussuhteita, arkipäivän toiminnoista sekä toimintaympäristön rooleista. (Järvikoski & Härkäpää 2004, ) Sosiaalinen kuntoutus on AS-henkilöiden kohdalla erittäin tärkeää, mutta siinä on kiinnitettävä huomiota siihen, ettei se tapahdu liian rasittavassa ympäristössä. (Gillberg 2001, 113.) 2.7 Kuntoutus prosessina Prosessi muodostuu toisiinsa liittyvistä toiminnoista sekä resursseista, jotka tarvitaan niiden toteuttamiseen (Laamanen 2001, 19). Prosessin kuvaamisella pystytään toiminta jakamaan pienemmiksi osatekijöiksi ja nämä pystytään kuvauksen avulla määrittelemään ja mittaamaan (Lecklin 2002, 145). Kuntoutukselle oleellista on toiminnan suunnitelmallisuus sekä prosessinomaisuus. Prosessi etenee eri vaiheiden, toimenpiteiden sekä palveluiden kautta kohti tavoiteltua tilaa (Järvikoski & Härkäpää 2004, 165). Kuntoutus on prosessi, joka etenee kehämäisesti tavoitteiden laatimisesta, niiden toteuttamiseen ja käytännön toimintaan ja sen tulosten arviointiin ja tavoitteiden tarkistamiseen ja taas uusien tavoitteiden asettamiseen (Hyvä kuntoutusohjaus 1998, 14). Kettunen (2002, 30) korostaa kuntoutusprosessissa kuntoutustarpeiden sekä voimavarojen kartoittamista ja kuntoutussuunnitelman laadintaa, jonka pohjalta kuntoutusta toteutetaan ja arvioidaan. Prosessin eri vaiheet eivät välttämättä seuraa toisiaan, vaan ne voivat ilmentyä samanaikaisesti. (Kettunen ym. 2002, 31.) Prosessin kuvauksen avulla pystytään määrittämään prosessin oleelliset tekijät (Laamanen & Tinnilä 2002, 63). Sen onnistuessa saadaan ilmaistua asioiden väliset

19 19 riippuvuudet, toiminnan kokonaisuus sekä henkilöiden roolit toiminnassa (Laamanen 2001, 76). Kuntoutuksen oleellisena sisältönä on ohjata ja auttaa asiakasta selviytymään arkitoimista. (Kettunen 2002, 30). Tarkasteltaessa kuntoutusta prosessina on huomioitava eri osat, joista muodostuu loogisesti etenevä tapahtumaketju. Näiden eri osien tulisi olla tarkoituksen mukaisia ja kuntoutujalle mielekkäitä. Yksilötasolla kuntoutusprosessissa korostuu asiakkaan henkilökohtainen oppimis- ja kasvuprosessi, jossa hän etsii uudenlaisia toimintatapoja ja sopeutumiskeinoja tilanteeseensa omista resursseistaan sekä ympäristöstään käsin. (Järvikoski & Härkäpää 2004, 19, 165.) Kuntoutusprosessi on aina yksilöllinen, mutta yleisesti sen etenemistä voidaan kuvata seuraavasti. Kuntoutusprosessi käynnistyy suunnitteluvaiheella, jossa kuntoutujan tarpeiden pohjalta luodaan toiminta- ja toimenpidesuunnitelma, eli kuntoutussuunnitelma, yhdessä asiakkaan kanssa. Suunnittelun jälkeen asiakkaalle järjestetään tarvittavat palvelut. Mikäli tarvittavia palveluita ei ole saatavilla, on työntekijän tehtävänä ajaa asiakkaan asioita aktiivisesti eteenpäin, jotta tarpeelliset palvelut saataisiin asiakkaalle. Työntekijälle tehtävänä on prosessin aikana seurata jatkuvasti tilannetta, varmistaen asioiden etenemisen. (Järvikoski & Härkäpää 2004, ) Kuntoutusprosessi etenee tavoitteiden ja voimavarojen kartoittamisella, niiden avulla luodaan pohja koko kuntoutukselle. Kuntoutussuunnitelmaa laadittaessa on huomioitava kuntoutujan tarpeet, edellytykset sekä voimavarat ja elämäntilanne, jotta siitä saadaan yksilöllinen sekä realistinen. Suunnitelmaa luotaessa on otettava huomioon kuntoutujan psykososiaalinen toimintakyky kokonaisuutena. Onkin tärkeää, että kuntoutuja on aktiivinen osallistuja jo suunnitteluvaiheessa ja hänen omaa oikeuttaan vaikuttaa kuntoutumiseen on kunnioitettava. Kuntoutussuunnitelmaan kirjataan tavoitteet, menetelmät ja aikataulut sekä lisäksi eri tahot, jotka osallistuvat kuntoutukseen. Koska kuntoutuksessa on mahdollisesti mukana muitakin toimijoita, on tärkeää että siitä luodaan koordinoitu kokonaisuus. Tätä varten tulisi nimetä vastuuhenkilö, joka vastaa toimintojen yhteensovittamisesta. Varmistettaessa kuntoutuksen eteneminen on sen

20 20 seurantajärjestelmästä sovittava jo suunnitteluvaiheessa, tämä edesauttaa kuntoutuksen kehittämistä arviointien pohjalta. (Kettunen ym. 2002, 31, ) Kuntoutustavoitteet tulisi määritellä laaja-alaisesti, yksilöiden asiakkaan tarpeet ja samalla asettaen ne tärkeysjärjestykseen (Musikka-Siirtola 1997, 25). Kuntoutuksessa on huomioita myös, ettei asiakas aina kykene tai ole motivoitunut toimintaan, työntekijän on hyväksyttävä myös kuntoutujan harkitsematon toiminta (Kettunen ym. 2002, 91). Asiakkaan näkemys omasta tilanteestaan, hänen toiveensa ja tavoitteensa kuntoutuksen suhteen menevät kuntoutukseen osallistuvien tahojen ammatillisten intressien edelle (Holma 1998, 35). Kuntoutustoiminnan jatkuva arviointi on tärkeää, koska sitä kautta voidaan seurata asiakkaan tilanteen kehittymistä, tavoitteiden saavuttamista sekä toimenpiteiden toimivuutta. Koska kuntoutukseen osallistuu yleensä useampia tahoja, on toiminnan koordinoinnilla merkittävä osa, jotta kuntoutus olisi tarkoituksenmukaista ja tuloksellista. Arvioinnin ja seurannan kautta on mahdollisuus kehittää toimintaa. (Kettunen ym. 2002, 45.) 2.8 Diakoninen auttaminen osana kuntoutusta Diakoninen auttaminen lähtee avuntarvitsijan lähtökohdista, siitä mitä ja millaista apua sekä tukea hän kokee tarvitsevansa. Auttamisen on täytettävä autettavan ehdot, mahdollisuudet ja rajoitukset. Sillä mikäli apu annetaan autettavan tarpeiden ulkopuolelta, on vaarana, että sorrutaan ulkopuoliseen vallankäyttöön. Auttamisen onkin vastattava avun tarvetta ja sen on tuettava yksilöä tai yhteisöä tulemaan toimeen rajoitetun avun varassa. Auttamisen lähtökohtana on vuorovaikutus ja auttamissuhteen tarkoituksena on voimaannuttaa yksilöä säilyttäen hänen itsemääräämisoikeutensa ja vapautensa. (Suomen Evankelisluterilainen kirkko.) Auttamisessa tärkeintä on apua kaipaavan ihmisen hätään reagoiminen. Diakonisella auttamisella ei ole yhtä tyhjentävää käsitettä, vaan sen sisältö on riippuvainen Jumalan jatkuvasta sekä yllätyksellisestä läsnäolosta ihmisten vuorovaikutuksessa. (Latvus & Elenius 2007, 282.)

21 21 Diakonian perustehtävänä on toteuttaa lähimmäisen rakkauden ja keskinäisen huolenpidon toteutumista ja auttaa ja tukea erityisesti niitä, joiden hätä on suurin ja joita ei muuten auteta. Tärkeänä sisältönä on myös edistää ihmisarvon ja oikeudenmukaisuuden toteutumista. (Suomen evankelisluterilainen kirkko). Lisäksi diakonian tulisi olla syvintä hätää etsivää ja kohtaavaa työtä (Yeung 2007, 6). ). Diakoniatyö määrittelee itsensä tänä päivänä sekä hengelliseksi työksi että sosiaaliseksi avuksi ja tueksi, jossa kokonaisvaltaisuus korostuu (Yeung 2007, 17). Oikeudenmukaisuus on voimakas tekijä diakoniassa ja sen vaikutus näkyy niin yksilö kuin yhteisötasolla (Latvus 2004, 32). Diakonisessa auttamisessa korostuu voimakkaasti yhteisöllisyyden ja osallisuuden merkitys. Niiden merkitystä näkyy kasvokkain kohtaamisessa ja ihmisen rinnalle pysähtymisessä, jotka antavat ihmiselle mahdollisuuden osallisuudesta. Toisen ihmisen kuunteleminen ja sosiaalisen tuen keskinäinen jakaminen ovatkin diakoniatyön tärkeää olemusta (Thitz , 102.) Diakoninen auttaminen tapahtuu yhteisössä, jossa jokainen vuorollaan on auttaja ja autettava, autettava tai apua tarvitseva ei siis ole vain objekti, vaan myös subjekti, jonka on autettava itse itseäänkin. (Karhumaa 2007, 40.) Thitz (2006, 107) on tutkinut diakonian yhteisöllisyyden rakentuvan seuraavista tekijöistä: henkilökohtaisten kohtaamisten kautta rakentuva läheisyys, vuorovaikutuksen ja yhteistoiminnan aspekti, yhteisössä jaettu elämän merkityksellisyyden kokemus sekä halu kantaa vastuuta. Yhteisöllisyydessä korostuu kultainen sääntö (Matt. 7:12), tee muille kuin haluaisit itsellesi tehtävän Kokonaisvaltaisuus ja oikeudenmukaisuus diakoniassa Diakonia huomioi asiakkaan kokonaisuutena, eikä diakonian piirissä ihminen ei ole jaettavissa pirstaleiksi (Siivonen 2003, 79). Ryökäs (2006, 193) näkeekin, että diakonian mahdollisuudet perustuvat ihmiskäsitykseen, jossa ihminen on kokonainen silloin kun hän on tasapainossa itsensä kanssa. Tämä tila edellyttää niin ruumiin, sielun kuin hengen tasapainotilaa.

22 22 Diakoniatyön periaatetta määrittää hyvin Mannermaan (1995, 11 12) näkemys Jumalan rakkaudesta. Jumalan rakkaus eroaa ihmisen rakkaudesta siinä, että se luo rakastettavansa, eikä rakkaus määräydy kohteen ominaisuuksien pohjalta, jolloin se ei ole riippuvainen henkilöstä ja siitä millainen hän on. Eivätkä Jumalan rakkauteen vaikuta ihmisen mielipiteet, joiden mukaan rakkauden kohteen on oltava jotain. Jumalan rakkaus kohdistuu kaikkiin ja huomioi kaikki samalla tavalla. Koska ihminen on luotu Jumalan kuvaksi, jokaisella on ehdoton ihmisarvo. Ihmisarvo ei perustu suoritukseen, vaan jokaisen ihminen on tasavertainen keskenään vammaisuudesta tai muusta huolimatta. (Karhumaa 2007, 86.) Kristillinen ajattelu hyväksyy ihmisen erilaisuuden, sillä jokainen on luotu Jumalan kuvaksi, eikä erilaisuus tai vammaisuus himmennä sitä kuvaa. Tasavertaiseen ihmisarvoon vaikuttaa myös se, että jokainen ihminen on olemassa Jumalan tahdosta. Elämä itsessään on arvokas, eikä siihen vaikuta yksilön toimintakyky. (Kirkko kaikille.) Nykyään ihmiset punnitaan helposti heidän suoritustensa perusteella, mutta armon maailmassa annetaan kaikki lahjaksi. Kun ihmistä ei punnita suoritustensa perusteella, saadaan syntymään luottamusta, rohkeutta toimia ja toivo paremmasta ja oikeudenmukaisesta maailmasta. Diakoninen auttamisen lähtökohtana onkin edistää ihmisarvon ja oikeudenmukaisuuden toteutumista. (Suomen evankelisluterilainen kirkko). Kokonaisvaltainen diakoninen kohtaaminen sisältää sekä hädän tunnistamisen, että avunantamisen (Malkavaara 2007, 45). Kirkon kokonaisvaltaiseen vaikeuksissa olevan ihmisen auttamiseen kuuluu hengellinen, henkinen, aineellinen ja sosiaalinen tukeminen sekä ihmisen vastuullisuuden ja omaehtoisen toimintakyvyn tukeminen. Kirkon yhtenä yleisistä tavoitteista on osallisuuden vahvistaminen, jonka mukaan kirkon tulee olla mukana ehkäisemässä syrjäytymistä vahvistaen lähiyhteisöjä ja niiden luonnollista huolenpitoaan jäsenistään sekä tukemalla inhimilliseen vastuuseen ja kehittämällä omaehtoisuuteen perustuvia huolenpitojärjestelmiä. (Vastuun ja osallisuuden yhteisö 2003, 28, 43.) Ihminen on luotu Jumalan kuvaksi, siksi onkin tärkeää kunnioittaa ihmisen kokonaisuutta, ei pelkästään sen hengellistä aspektia, vaan ruumiillisuuden teolo-

23 23 gia korostaa, että me olemme ruumis. Ruumiimme on luotu Jumalan kuvaksi ja sen vuoksi myös sen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin on kiinnitettävä huomiota. (Vuola 2008.) Diakoninen hoitotyö ottaa ihmisen huomioon jakamattomana kokonaisuutena, jonka muodostaa sielu, henki ja ruumis. Diakonista hoitotyötä ohjaa kristillinen ihmiskäsitys ja sen tavoitteena on lähimmäisen kokonaisvaltainen auttaminen. (Kotisalo 2005, 8.) Auttamisessa on kuitenkin huomioitava vammasta tai vammattomuudesta riippumaton itsemääräämisoikeus, mikäli yksilö ei halua tulla autetuksi, häntä ei voida pakkoauttaa. (Karhumaa 2007, 86.) Diakonian perusteet Vanhassa Testamentissa diakonian tärkein perusta on luomisuskossa. Jumalan luoma maailma kuuluu kaikille, sen takia onkin tasapuolisesti vaalittava Jumalan luomistyötä niin ihmisessä kuin maailmassa. (Latvus & Elenius 2007, 32.) Auttamisen teologian näkökulmasta luomistyön perusteella jokaiselle ihmiselle kuuluu tasapuolinen ravinnon ja perustoimentulon takaaminen. Luominen nähdäänkin peruslahjaksi, armoksi, jonka jokainen saa ilman suoritukseen perustuvaa ansiota. (Latvus & Elenius 2007, 56.) Vanhan Testamentin sisällössä on voimakas sosiaalisen huolenpidon painotus (Räisänen 2007, 39). Tästä painotuksesta heijastuu karitatiivisen sekä sosiaalisen vastuun merkitys, joilla nähdään olevan keskeinen rooli Jumalan luomassa maailmassa sekä kristillisissä yhteisöissä. Näiden teemojen merkitys on selkeästi havaittavissa tapauksissa, joissa hyvinvointi ei yllä tietyn ihmisryhmän ulottuville tai he ovat sen ulkopuolella tai heidän hyvinvointinsa on uhattuna. ( Latvus 2007, ) Vaikka Latvuksen (2007, 55) mukaan diakonia-termillä ei Vanhassa Testamentissa tarkoiteta varsinaisesti lähimmäisen rakkautta tai keskinäistä huolenpitoa, kuten perinteisesti on ajateltu, silti auttamisen teologian painotus on selkeää. Esimerkiksi Vanhassa Testamentissa mainitaan yhteiskunnan vääristyneisiin rakenteisiin kohdistuvaa kritiikkiä. Tästä näkyy se, että auttamisen teologia ei ollut pelkästään välittömän avun antamista ja kriisiapua, vaan pyrittiin vaikutta-

24 24 maan ongelmien taustoihin sekä ongelmien varsinaisiin syihin ja aiheuttajiin. (Latvus 2007, 55.) Uudesta Testamentista löytyvät diakonian taustat perinteisesti yhdistetään rakkauden kaksoiskäskyyn (Matt. 22:37 40). Lisäksi se ilmenee laupiaan Samarialaisen kertomuksessa (Lk. 10:25 37). Diakonia, palvelu, on tärkeä osa Jeesuksen toimintaa, mainitaanhan Raamatussa, ettei Jumalan Poika tullut palveltavaksi vaan palvelemaan (Matt. 20:28). Jeesuksen julistuksessa ja toiminnassa korostui Vanhan Testamentin perintö, jossa toivon viestiä viedään köyhille, sorretuille, vangituille sekä sairaille. Vanhan Testamentin profeetat olivat yhteiskunnallisesti valveutuneita ja olivat huolissaan köyhien, leskien, orpojen, vanhuksien sekä muukalaisten asemasta ja oikeuksista. (Vastuun ja osallisuuden yhteisö 2003, 6.) Henttosen (1997, 105) mukaan yhteiskunnallinen muutos voi alkaa yhteiskunnassa alhaalta, erilaisista perusyhteisöistä. Diakonian tulisi asettaa entinen toimintatapa kyseenalaiseksi ja antaa uudella toimintamallille yhteisöllinen vaihtoehto. Diakonian tulisi olla etsijä ja kokeilija, jonka toiminnan kohteita ovat he, jotka valtio on syrjäyttänyt. Tätä kautta diakonia uudistaa yhteiskuntaa. Diakonia onkin yhteiskunnan osa huolto- ja hyvinvointijärjestelmää, joka takaa osuuden yksilölle, joka ei kykene yksin selviytymään (Schmidt 2004, 59). Kirkon diakoniatyöllä on nähty olevan yhä merkittävämpi rooli julkisen sosiaaliturva järjestelmän täydentäjänä (Malkavaara 2007, 45) Diakonia Diakonissalaitoksissa Diakoniatyötä tehdään myös kirkon ja seurakunnan ulkopuolella. Diakonissalaitosten toimintahistoria on pitkä ja diakonian juuret nousevat siitä. Diakonissalaitosten toiminta kumpuaa juuri niiden auttamiseksi, joita muu apu ei löydä. Esimerkiksi Helsingin Diakonissalaitos tarjoaa palveluitaan yhteiskunnan palveluiden täydentämiseksi ja toimet kohdistuvat ennen kaikkea syrjäytyneiden tukemiseen sekä ihmisarvoisten elämänedellytysten takaamiseen. (Helsingin Diakonissalaitos.) Helsingin Diakonissalaitos on erikoistunut toiminnassaan palve-

25 25 luiden tuottamiseen huono-osaisimmille, josta on tullut laajamittainen toimintamuoto (Malkavaara 2007, 38,41). Oulun Diakonissalaitoksen alaisuudessa toimii kuntoutuksen ja diakoniatyön yksikkö, jonka alaisuudessa toteutuu diakonisia projekteja. Yksikön tavoitteena on edistää ihmisten ja yhteisöjen hyvinvointia diakoniatyön avulla. Toiminnan perustana on kristillinen arvopohja, joka konkretisoituu toiminnassa lähimmäisen rakkautena ja oikeudenmukaisuutena. Diakonisten projektien tavoitteena on tavoittaa ne, joita muu apu ei ulota. Lisäksi ne ovat määräaikaisia ja nopeasti hätään reagoivia toimia. (Oulun Diakonissalaitos). Seurakuntadiakonian pohjautuu kirkkojärjestykseen, joka määrittelee kristilliseen rakkauteen kuuluvaksi niiden ihmisten auttamisen, joiden hätä on suurin ja joita muu apu ei tavoita. Tämän pohjalta seurakuntadiakonia voidaankin nähdä etsivänä ja kohtaavana työtä. (Yeung 2007, 6.) Diakonissalaitoksissa tapahtuvan diakonian määritelmää ei ole yleisesti määritelty, mutta se pohjaa hyvin voimakkaasti kristillisiin arvoihin ja kristilliseen ihmiskäsitykseen. Esimerkiksi Oulun Diakonissalaitoksella on olemassa omat kriteerit diakoniselle toiminnalle. Sen mukaan diakoninen toiminta kohdistuu yksilön hätään, joka uhkaa hänen kokonaisvaltaista hyvinvointiaan, eikä tähän hätään muut tahot reagoi. Diakonisen toiminnan tarkoituksena on luoda uusia käytäntöjä ja malleja, käyttäen lähinnä diakonian, sosiaalityön ja kuntoutuksen menetelmiä. Diakoniaprojektien tarkoituksena on pyrkiä laajoihin kokonaisuuksiin, mutta tarvittaessa ne voidaan kohdentaa myös pieniin marginaaliryhmiin, joiden terveys tai hyvinvointi on uhattuna. (Oulun Diakonissalaitos.) Diakoniatyöntekijöille tehdyssä kyselyssä ilmeni, että asenteet Diakonissalaitosten toimintaa kohtaan olivat osittain negatiivisia. Toiminnan nähtiin olevan elitististä sekä ihmisten hädällä rahastamista. Tutkimuksessa ilmeni myös, että laitosdiakonian rooli osana hyvinvointipalveluita nähtiin hengellisenä ja hoitavana. Tämä kertoo sen, että Diakonissalaitosten tekemä laitosdiakonia yhdistetään voimakkaasti terveydenhoitopalveluihin ja sairaalamaailmaan. Tutkimuksen mukaan seurakuntadiakonia nähtiin toimivan voimakkaammin syrjäytyneiden tukemisessa, muiden palveluiden paikkaajana ja osana taloudellista palvelua.

26 26 (Yeung 2007, ) Taloudellisen tukemisen osalta käsitys on varmasti oikea, mutta tietämättömyys Diakonissalaitosten toiminnasta luo osaltaan sen kuvan, etteivät Diakonissalaitokset toimi syrjäytyneiden hyväksi.

27 27 3 KUNTOUTUSPROSESSIN MALLINTAMINEN Opinnäytetyön tavoitteena oli mallintaa kuntoutusprosessi KASI -projektin tuetun asumisen yksikössä. Tavoitteena oli myöskin hahmottaa, kuinka diakoninen ulottuvuus ilmenee projektin toiminnassa. Kuntoutusprosessia kuvattaessa on kiinnitetty huomio siihen, mitä vaatimuksia oireyhtymä asettaa kuntoutukselle. KASI -projektissa oli myöskin avokuntoutustoimintaa, mutta se opinnäytetyössä on päädytty rajaamaan aiheen ulkopuolelle, koska muuten aiheen käsittely laajenee liiaksi. Avokotikuntoutus oli suunnattu samalle kohderyhmälle, mutta sen asiakkaat asuvat itsenäisesti ja kuntoutus tapahtuu kuntoutusohjaajan vastaanotoilla tai asukkaan kodissa. Avokotikuntoutuksen tavoitteet ja menetelmät olivat pääsääntöisesti samat kuin tuetun asumisen yksikössä. Tarkastelemalla asetettuja tavoitteita saadaan selkeämpi kuva siitä, mitä oireyhtymä vaatii kuntoutuksen suunnittelulta ja toteutukselta. Prosessin kuvauksella saadaan aikaan malli siitä, kuinka kuntoutus yleisesti etenee projektissa ja mitä vaiheita sekä tahoja siihen kuuluu. Opinnäytetyön tavoitteet pitkällä aikavälillä ovat tärkeät kun suunnitellaan pysyvää toimintaa oireyhtymän kuntoutuksen osalta, ja näin saadaan ilmennettyä ne vaatimukset, joita oireyhtymä asettaa toiminnan suunnittelulle ja toteutukselle. Kuntoutusprosessin kuvaus on ajankohtaista myös sen vuoksi, että oireyhtymän diagnosoinnin kehittyessä myös kohderyhmän kuntoutustarpeet tulevat lisääntymään. Diakonian osuutta tarkastelemalla saadaan ilmennettyä se, mikä on diakoninen ulottuvuus ja sen merkitys diakonisessa projektissa ja kuinka diakonia ilmenee siinä. Useat sosionomi-diakonit tulevat työskentelemään kirkon ulkopuolella valmistumisen jälkeen, ja lisäksi useat kolmannen sektorin tahot toimivat kristillisten arvojen pohjalta. Siksi onkin tärkeää hahmotella sitä, kuinka diakonia ilmenee kirkon ja seurakuntadiakonian ulkopuolella. Tässä työssä ei ole tarkoitus määritellä sen ilmenemistä yleisesti, vaan ainoastaan KASI -projektin sekä Oulun Diakonialaitoksen Säätiön diakonisten projektien kohdalta.

28 28 KASI -projektia koskien on tehty yksi ammattikorkeakoulutasoinen opinnäytetyö, jossa on käsitelty arjen hallintataitoja Aspergerin oireyhtymän asettamien vaatimusten pohjalta. Lisäksi projektiin on tehty kasvatustieteiden pro gradu, aiheena neuropsykiatristen potilaiden kokemuksia yliopisto-opinnoissa ja heidän kokemuksiaan tukitoimista. Aspergerin oireyhtymää on kuvattu molemmissa projektiin tehdyissä tutkimuksissa, mutta niitä ei ole lähestytty kuntoutuksen ja siihen asetettujen vaatimusten kautta. Tutkimuksissa ei ole myöskään kuvattu oireyhtymän asettamia vaatimuksia projektin toiminnalle. Aiemmissa tutkimuksissa on oireyhtymää lähestytty kapea-alaisemmin. Prosessin kuvausta koskevia tutkimuksia on tehty paljonkin, mutta niissä ei ole kuvattu moniammatillista kuntoutusta diagnoosilähtöisesti. Koska opinnäytetyössä käsitellään diakoniaa, on siinä huomioitu myöskin kirkollisen alan julkaisut. Opinnäytetyössä tuetun asumisen kuntoutusprosessi on kuvattu kaavion (liite 1) avulla, lisäksi se on auki kirjoittaen kuvattu vaiheineen ja prosessiin osallistuvine tahoineen. Tuetun asumisen kuntoutusprosessi on luotu henkilöstön haastatteluiden pohjalta. Lisäksi projektihenkilöstöltä on kerätty kokemuksia sekä kehittämisehdotuksia kuntoutusprosessiin. KASI projektin diakonista ulottuvuutta on kuvattu diakoniajohtajan haastattelun sekä Oulun Diakonissalaitoksen kirjallisen materiaalin pohjalta. Kyseiset menetelmät on valittu siksi, että niiden avulla saatiin laaja yleiskuva kuntoutuksesta ja oireyhtymästä sekä diakonian ilmenemistä projektissa. Opinnäytetyön aineisto on kerätty haastattelemalla henkilöstöä sekä havainnoimalla heidän työskentelyään työanalyysikoulutuksessa, tämän tiedon pohjalta on muodostettu kuntoutusprosessin kuvaus sekä koottu henkilöstön näkökulmat kuntoutuksesta. Valmis prosessimallinnos ja eri vaiheiden kuvaukset ovat käyty henkilöstön kanssa läpi, jotta ne vastaavat realistista tilannetta. Koska opinnäytetyön tieto on kerätty havainnoimalla ja haastattelemalla eettisyyden merkitys korostuu. Tutkimisetiikan perusedellytys on, että kerätty tieto on totuudenmukaista, eikä sitä ole luotu tyhjästä (Mäkinen 2006, 13). Opinnäytetyön luotettavuuteen vaikuttavat aineiston keruu ja käsittely (Kuula 2006, 24). Tämän

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari Lapsen arki arvoon! Salla Sipari 13.3.2013 Tulokulmia dialogiin Lapsen oppiminen Kasvatusta ja kuntoutusta yhdessä Kuntouttava arki arki kuntouttavaksi Kehittäjäkumppanuus 13.3.2013 Salla Sipari 2 Miksi

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto

Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto Asiakkaan toimijuuden ja osallisuuden tukeminen Lapin yliopisto 20.-21.4.2015 Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Toimijuuden käsite Toimijuus: ihminen rakentaa elämänkulkuaan

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

Naturalistinen ihmiskäsitys

Naturalistinen ihmiskäsitys IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole

Lisätiedot

Kokkola ja nuorisopalvelut

Kokkola ja nuorisopalvelut Kokkola ja nuorisopalvelut Asukkaita Kokkolassa 47 283 Ruotsinkielisiä 13% Nuorisopalvelut TA 2016: Toimintakulut 1,95me. Toimintatuotot 0,25me Henkilöstöä 27 htv (mukaan lukien etsivät 5htv ja Ohjaamo

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut

Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut Lausuntopalaute Valmennuksen ja tuen suhdetta sosiaalihuoltolain mukaiseen sosiaaliohjaukseen ja

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

Kela osana monialaisessa verkostossa

Kela osana monialaisessa verkostossa Kela osana monialaisessa verkostossa 2 Lähde: TEM/Päivi Kerminen Kelan strateginen painopiste kumppanuusyhteistyössä Parannamme suorituskykyämme uudistamalla toimintojamme sekä vahvistamalla yhteistyötä

Lisätiedot

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

ymmärtää nuoruuden arvon ja ainutkertaisuuden edistää omalla toiminnallaan nuoren itsenäistymistä tukee nuoren itsetuntoa ja minäkuvan kehittymistä

ymmärtää nuoruuden arvon ja ainutkertaisuuden edistää omalla toiminnallaan nuoren itsenäistymistä tukee nuoren itsetuntoa ja minäkuvan kehittymistä 1 Lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinto VALINNAISET TUTKINNON OSAT ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN NUORTEN JA HEIDÄN PERHEIDENSÄ OHJAUS JA TUKEMINEN Näytön antaja: Näytön arvioija: Paikka ja aika:

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA Seurakunnan strategia TOIMINTA-AJATUS Liperin seurakunta kohtaa ihmisen, huolehtii jumalanpalveluselämästä, sakramenteista ja muista kirkollisista toimituksista,

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja Lappeenranta

Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja Lappeenranta Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja 11.9.2014 Lappeenranta Nuorisotakuun ajankohtaiset asiat Koulutustakuu: Peruskoulun päättäneitä oli 57 201 ja heistä 55 655 haki tutkintoon johtavaan

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1. Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.2015 Niina Helminen Anri Tanninen Yleistä Tupalasta Kiinteistöt omistaa

Lisätiedot

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus Sosiaalihuoltolain valmistelun tilanne 1.2.2012 Työryhmän tehtävä Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän tehtävänä: selvittää sosiaalihuoltoa koskevien

Lisätiedot

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa 1 Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa RAY rahoitus; Seniori Vamos 2013-2017, Helsingissä ja Espoossa RAY rahoitus; Löytävä vanhustyö 2014-2017,

Lisätiedot

#Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa

#Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa #Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 25.-26.1.2017 Lahti Sibeliustalo Kaisa Hujanen Johtava sosiaalityöntekijä Lahden aikuissosiaalityö 23.1.2017 Kaisa Hujanen

Lisätiedot

8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ

8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ 1. YLEISKUVAUS NEUROPSYKIATRISESTA KUNTOUTUKSESTA Neuropsykiatrisissa oireyhtymissä haasteet ovat luonteeltaan pitkäkestoisia,

Lisätiedot

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan

Lisätiedot

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Maarit Kairala marit.kairala@ulapland.fi Miten kunnat varautuvat kansalliseen tietojärjestelmään?

Lisätiedot

Kuntouttava työote vs. toimintakykyä edistävä työote

Kuntouttava työote vs. toimintakykyä edistävä työote Toimintakykyä edistävä työote Satakunnan keskussairaalassa missä mennään? Yhteisvoimin kotona ja Kuntouttava työote osaston arjessa -hankkeet 12.5.2016 Satakunnan keskussairaala Sanna Suominen, ft, TtM,

Lisätiedot

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief MIEPÄ -kuntoutusmalli Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari 15.1.2014 Amira Bushnaief MIEPÄ RAY:n rahoittama kehityshanke vuosina 2003-2010 Oulun kaupungin

Lisätiedot

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa VI Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä Rakennetaan lapsen hyvää arkea Oulu 6.5.2010 Anu Määttä, kehittämiskoordinaattori,

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN

LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN Sosiaalinen kuntoutus tavoitteena osallisuus Kuntoutusakatemia 13.12.2012 Aulikki Kananoja ylisosiaalineuvos SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN POHDINTAA 1970-LUVULLA

Lisätiedot

STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse?

STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse? STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse? Alueelliset työpajapäivät 10.6.2015 Tampere Mea Hannila-Niemelä projektipäällikkö Startti parempaan elämään juurruttamishanke (2012-2016), TPY www.tpy.fi Sisältöä Hankkeesta

Lisätiedot

Kuntouttavaa asumispalvelua

Kuntouttavaa asumispalvelua Kuntouttavaa asumispalvelua Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille, kehitysvammaisille

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Koulutuspäivä Liikkuvat työryhmät mielenterveystyössä 27.3.2007 Vaasa, Jarkko Pirttiperä (Pohjanmaa hanke) KUNTOUTUKSEN KÄSITE Kuntoutus = jonkun selkeästi

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko

Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko Itsemääräämisoikeus Itsemääräämisoikeus tarkoittaa, että ihmisellä on oikeus määrätä omasta elämästään ja tehdä omia valintoja. Useimmat päämiehet tarvitsevat

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa 1 Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa Seniori Vamos 2013-2017, Helsingissä ja Espoossa Löytävä vanhustyö 2014-2017, Turussa Palvelukatveet

Lisätiedot

Asiakasyhteistyö toimintakyvyn arvioinnissa

Asiakasyhteistyö toimintakyvyn arvioinnissa Asiakasyhteistyö toimintakyvyn arvioinnissa TOImii! Toimintaterapian hyvät arviointikäytännöt Suomessa Näkökulmia arviointiin Ammattikorkeakoulu Arcada 5.5.2010 Tiina Airaksinen, YTM, projektipäällikkö,

Lisätiedot

Koe elämäsi suhteiden löytöretki! Toimiva vuorovaikutus tuottaa hyvinvointia

Koe elämäsi suhteiden löytöretki! Toimiva vuorovaikutus tuottaa hyvinvointia Koe elämäsi suhteiden löytöretki! Toimiva vuorovaikutus tuottaa hyvinvointia TIE EHTYMÄTTÖMIIN IHMISSUHTEISIIN Reflekta pähkinänkuoressa Reflekta Oy on työhyvinvoinnin kehittämiseen ja kestävään kehitykseen

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet?

Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet? Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet? Pohjautuu artikkeliin: Tavoitteenasettelu perhekuntoutuksessa (Saarinen, Röntynen, Lyytinen) Mari Saarinen, PsL, neuropsykologian erikoispsykologi (VET) MLL:n

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin

Lisätiedot

HÄMEENKYRÖN SEURAKUNNAN DIAKONIATYÖN PERUSTOIMEN KUVAUS 2012

HÄMEENKYRÖN SEURAKUNNAN DIAKONIATYÖN PERUSTOIMEN KUVAUS 2012 HÄMEENKYRÖN SEURAKUNNAN DIAKONIATYÖN PERUSTOIMEN KUVAUS 2012 1. PERUSTEHTÄVÄ Diakoniatyön perustelut löytyvät sekä Raamatusta, että Kirkko järjestyksestä. Minun oli nälkä, ja te annoitte minulle ruokaa.

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

Mistä jatkossa apua? kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen

Mistä jatkossa apua? kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen Mistä jatkossa apua? kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen 20.9.2016 ilkka.jokinen@vaalijala.fi 1 Teemat 1. Kohderyhmä 2. Liikkuvat kuntoutuspalvelut 3. Kokonaiskuntoutus 4. Osaamis- ja tukikeskukset 5. Vaalijalan

Lisätiedot

SenioriKaste. Johtajat

SenioriKaste. Johtajat SenioriKaste Johtajat 2.11.2015 Hanketyöskentely Hanke tukee kuntien omaa kehittämistyötä Järjestämällä mm. kaikille yhteisiä työkokouksia (vertaistuki ja hyvien käytäntöjen jakaminen), seminaareja, koulutuksia

Lisätiedot

Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö

Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö Suomen evankelis-luterilaisen kirkon strategia vuoteen 2015 Kirkon strategia 2015 -työryhmän esitys kirkkohallitukselle KIRKON PERUSTEHTÄVÄ (MISSIO) Kirkon tehtävä on

Lisätiedot

LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS

LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAUS JA ARVIOINTI Opiskelija Opiskeluryhmä Työssäoppimisen ajankohta Työssäoppimispaikka Työpaikkaohjaaja

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS

ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS Kuullaan lapsen ääni Varhaiskasvatuksen kehittämissuunnitelma 2014 VAKE-työryhmä: Anne-Maria Ahlstedt Kirsi Marila Kirsi Risto Iiris Tornack Kuvat: kannessa ja sivuilla 3, 4,

Lisätiedot

Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke

Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke Tavoitteena on asiakkaan osallisuuden lisääminen, sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toiminnallisen integraation kehittäminen,

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Kuntoutuksen näkymät muuttuvassa yhteiskunnassa. Tiina Huusko Kuntoutuspäällikkö 21.1.2015 ja 22.1.2015

Kuntoutuksen näkymät muuttuvassa yhteiskunnassa. Tiina Huusko Kuntoutuspäällikkö 21.1.2015 ja 22.1.2015 Kuntoutuksen näkymät muuttuvassa yhteiskunnassa Tiina Huusko Kuntoutuspäällikkö 21.1.2015 ja 22.1.2015 Kelan kuntoutustoiminta Lain mukaan järjestettävä vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus vaikeavammaisten

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Palvelusuunnitelman merkitys korostuu! Palvelusuunnitelma Yhteistyössä ja yhteisymmärryksessä asiakkaan ja hänen läheistensä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107 13.11.2013 Sivu 1 / 1 4794/02.05.00/2013 107 13.11.2013 107 Kuninkaankallion asumispalveluyksikön asiakasmaksun tarkistaminen ja Väinöläkodin asumisyksikön asiakasmaksusta päättäminen Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Poluttamo oma digipolku oppimiseen

Poluttamo oma digipolku oppimiseen Poluttamo oma digipolku oppimiseen Sujuvat siirtymät -aloitusseminaari 16.2.2016 Piia Liikka, Suomen eoppimiskeskus ry Poluttamo-konsortio Suomen eoppimiskeskus ry (koordinaattori) Suomen avointen tietojärjestelmien

Lisätiedot

Viidakkokujan tuetun asumisen

Viidakkokujan tuetun asumisen Viidakkokujan tuetun asumisen yksikkö 20.5.2011 Viidakkokujan tuetun asumisen yksikkö Vantaalaisille mielenterveyskuntoutujille - Huhtikuussa 2010 avattu ensimmäinen Vantaan oma asumisyksikkö mielenterveyskuntoutujille

Lisätiedot

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuus

Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuus Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuus Työkaluna sosiaalisen vahvistumisen Sovari-mittari ESITE TYÖPAJOJEN JA ETSIVÄN NUORISOTYÖN TOIMIJOILLE JA SIDOSRYHMILLE 1 Millaisia vaikutuksia työpajatoiminnalla

Lisätiedot

LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ

LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ Lapsuus tässä ja nyt. Valtakunnalliset Lastensuojelupäivät 7.-8.10.08 Jyväskylässä Alaseminaari Lasten osallisuus ja toimijuus tutkimuksen näkökulmasta LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ Tiina

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Urheilija osallistuu kilpailuihin ja toteuttaa omaa tehostettua lajiharjoittelua esim. harjoitusleirien aikana. Lisäksi urheilija tekee

Lisätiedot

Opiskelija hankkii tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten mukaista osaamista osallistumalla aktiivisesti seuraaviin työtehtäväkokonaisuuksiiin:

Opiskelija hankkii tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten mukaista osaamista osallistumalla aktiivisesti seuraaviin työtehtäväkokonaisuuksiiin: Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä toimimalla alan yrityksen ohjelmapalveluissa lyhytkestoisen

Lisätiedot

VANHU(U)SKÄSITYK- SET medikaalisesta sosiokulttuuriseen. Teija Nuutinen PKKY/AIKO

VANHU(U)SKÄSITYK- SET medikaalisesta sosiokulttuuriseen. Teija Nuutinen PKKY/AIKO VANHU(U)SKÄSITYK- SET medikaalisesta sosiokulttuuriseen Teija Nuutinen PKKY/AIKO Video: Ikääntymistä kohti ylpeydellä (n. 10 min) Aamutv: Anna Pylkkänen www.proudage.fi Miksi vanheneminen on arvokasta?

Lisätiedot

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille, myös työelämän ulkopuolella

Lisätiedot

OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy. Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015

OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy. Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015 OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy Suunnittelija Irja Kiisseli 17.11.2015 Esitys sisältää Vähän taustaa - Hankevaiheesta pysyvään toimintaan Uusi palvelu käynnistyy yhteistyö alkaa Kenelle OPI

Lisätiedot

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus 12.4.2010 Henkilökohtaistamismääräys ( 43/011/2006) HAKEUTUMISVAIHE selvitetään haastatteluin ja testauksin henkilön mahdolliset luki- ja oppimisvaikeudet,

Lisätiedot

Ikääntyvän CP-vammaisen kokemuksia kuntoutuksen kannalta Ikääntyvä CP-vammainen seminaari

Ikääntyvän CP-vammaisen kokemuksia kuntoutuksen kannalta Ikääntyvä CP-vammainen seminaari Ikääntyvän CP-vammaisen kokemuksia kuntoutuksen kannalta Ikääntyvä CP-vammainen seminaari 26.3.2010 Invalidiliitto ry RAY rahoittaa www.invalidiliitto.fi/cp-projekti Tiina Airaksinen, projektipäällikkö

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

NUORISOPSYKIATRIAN OSASTO M O N I A M M A T I L L I S E N H O I T A M I S E N P Ä Ä P E R I A A T T E E T

NUORISOPSYKIATRIAN OSASTO M O N I A M M A T I L L I S E N H O I T A M I S E N P Ä Ä P E R I A A T T E E T NUORISOPSYKIATRIAN OSASTO M O N I A M M A T I L L I S E N H O I T A M I S E N P Ä Ä P E R I A A T T E E T HOITAMISEN PÄÄPERIAATTEET Hoitotyö Tiedot & taidot Dialogi Kohtaamiset Turvallisuus Arvot Eettisyys

Lisätiedot

Sivu 1/5 OMAISHOIDON HOITO- JA PALVELUSUUNNITELMA Päivämäärä Hoidettavan nimi Ulla Ahkera Hoidettavan henkilötunnus 111111-1111 Hoidettavan osoite Ahertajantie 6 912121 Kuusioja Hoidettavan puhelinnumero

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Kuntouttava asumispalvelu

Kuntouttava asumispalvelu Kuntouttava asumispalvelu Susanna Hietala, Jukka Hiissa Seinäjoki 30.9.2009 Kuntouttava asumismuoto Palveluasuminen/asumispalvelu vs. kuntouttava asumismuoto Yksikön sijainti Yksikön tilat Kodinomaisuus

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta

Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta TAMK, Sosionomikoulutus, 17ASO ENNAKKOTEHTÄVÄ 1 TAMMIKUU 2017 Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta Tämän ennakkotehtävän tavoitteena on tehdä näkyväksi

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Ammaattiosaamisen näyttö Arviointisuunnitelma Näytön kuvaus Opiskelija osoittaa osaamisensa

Lisätiedot

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti.

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti. 1 Lisäys Luostarivuoren koulun opetussuunnitelmaan lukuun 1.4 LIIKUNTA Painotettu opetus Painotetussa liikunnanopetuksessa tuetaan oppilaiden kehittymistä omassa lajissaan sekä kokonaisvaltaista kasvua

Lisätiedot