ASPERGER-KUNTOUTUKSEN MALLINTAMINEN Oulun Diakonissalaitoksen Säätiön KASI -projektissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ASPERGER-KUNTOUTUKSEN MALLINTAMINEN Oulun Diakonissalaitoksen Säätiön KASI -projektissa"

Transkriptio

1 ASPERGER-KUNTOUTUKSEN MALLINTAMINEN Oulun Diakonissalaitoksen Säätiön KASI -projektissa Kynkäänniemi Outi Opinnäytetyö, kevät 2009 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pohjoinen Sosiaalialan koulutusohjelma Diakonisen sosiaalityön suuntautumisvaihtoehto Sosionomi (AMK) + diakonin virkakelpoisuus

2 TIIVISTELMÄ Outi Kynkäänniemi. Asperger-kuntoutuksen mallintaminen Oulun Diakonissalaitoksen Säätiön KASI -projektissa. Oulu, kevät 2009, 52 sivua, 3 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Pohjoinen, sosiaalialan koulutusohjelma, diakonisen sosiaalityön suuntautumisvaihtoehto, sosionomi (AMK) + diakonin virkakelpoisuus. Opinnäytetyössä mallinnettiin KASI -projektin tuetun asumisen kuntoutusprosessi sekö diakonian ilmeneminen projektissa. KASI -projekti oli kehittämishanke ja diakoninen projekti, jonka tavoitteena oli luoda pysyvä toimintamalli kohderyhmän kuntoutukselle. Opinnäytetyö on kehittämishanke, jonka aineisto kerättiin haastatteluilla. Tiedonkeruuprosessi oli kolmivaiheinen, ensin suoritettiin prosessin mallinnus yksilö- ja ryhmähaastatteluiden avulla, sitten kerättiin henkilöstön kokemukset ryhmähaastattelussa. Haastatteluiden pohjalta on luotu tuetun asumisen kuntoutusta kuvaava kaavio. Viimeiseksi on kartoitettu diakonian osuutta projektissa. Diakonisen aiheen aineisto on kerätty haastattelemalla Diakonissalaitoksen diakoniajohtajaa sekä Oulun Diakonissalaitoksen Säätiön kirjallisen materiaalin perusteella. Tuloksena oli tuetun asumisen kuntoutusmallin kuvaus (liite 1), josta ilmenee sen vaiheet, toimenpiteet ja vastuunjako. Tuloksista nousi esille myös se, että Aspergerin oireyhtymä asettaa kuntoutuksella erityisvaatimuksia. Oireyhtymän tyypillisten piirteiden vuoksi arjen ohjaaminen vaatii paljon henkilökohtaista ohjausta ja tämä vaikuttaa suoraan projektin resursointiin. KASI -projekti diakoninen projekti ja sen diakoninen ulottuvuus näkyy ennen kaikkea kristillisen ihmiskäsityksen ja ihmisarvon kautta kuntoutusta ohjaavissa arvoissa. Oireyhtymä ilmenee yksilöllisesti ja Asperger-kuntoutuksessa tulisi huomioida kuntoutujan vahvuusalueet ja mielenkiinnon kohteet. Oireyhtymän kuntoutuksessa tulisi toimia systemaattisesti, jotta kuntoutujille saataisiin muodostettua sisäänrakennettu toimintamalli, jonka kuntoutuja voi siirtää luontevasti muihin toimintaympäristöihinsä. Tältä pohjalta kuntoutusta ohjaavat arvot korostuvat Asperger-kuntoutuksessa. Avainsanat: Aspergerin oireyhtymä, kuntoutus ja diakonia.

3 ABSTRACT Outi Kynkäänniemi. Modeling the Asperger- rehabilitation process on Oulu Deaconess Institute KASI-project. Oulu Spring Language: Finnish. 52 pages, 3 appendices. Diaconia University of Applied Sciences North, Degree Programme in Diaconal Social Welfare, Health Care and Education. Bachelor of Social Services and Deacon. The aim of this thesis was to model supported housing process and describe how diaconia appears in KASI-project. KASI- project was developmental project and diaconicall project, which aim was to create the permanent pattern to target s group rehabilitation. This thesis is development project, and the data were gathered with interviews. The data was collected in three stages. The process modelling was done by the interviews and then was personnel s experiences gathered with the group interview. From the results of the interviews was the supported housing process made. Finally the diaconicall aspect was gathered by interviewing the diaconiamanager of Deaconess Institute and by the diaconicall literary material. The result was the rehabilitation model of the supported housing, where appears rehabilitation project s phases, actions and responsibilities. The results also show that Asperger syndrome sets special demands to the rehabilitation. Because of the typical features of syndrome daily skills instruction demand a lot of personal guidance. This affects to resourcing of the project. KASI- project is diaconicall project and its diaconicall aspects appears most of all in values from Christian conception of man and Christian human dignity. Disorder appears individually and in Asperger-rehabilitation should pay attention to rehabilitator s strengths and point of interest. In disorders rehabilitation should work systematically, in that way it is possible to create the pattern to rehabilitator to work independently in new operational environments. From this point of view the rehabilitation s values accentuated in Asperger-rehabilitation. Keywords: Asperger syndrome, rehabilitation and diaconia.

4 SISÄLTÖ 1 KASI-PROJEKTI Projektin toimintamenetelmät ja henkilöresurssit Projektin sidosryhmät ja yhteistyötahot KUNTOUTUS JA ASPERGERIN OIREYHTYMÄ Kuntoutuksen tavoitteet Asperger -kuntoutus Yksilöllisyys Itsenäisyys ja aktiivisuus Voimavaralähtöisyys ja verkostonäkökulma Systemaattisuus ja toimintakyky Kuntoutus prosessina Diakoninen auttaminen osana kuntoutusta Kokonaisvaltaisuus ja oikeudenmukaisuus diakoniassa Diakonian perusteet Diakonian yhteiskunnassa... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty Diakonia Diakonissalaitoksissa KUNTOUTUSPROSESSIN MALLINTAMINEN 27 4 ARVIOINTI KASI -projektin kuntoutusprosessit Kuntoutukseen hakeminen Kuntoutustarpeen määrittäminen Asumisen arviointi Tuettu asuminen Oireyhtymän asettamat haasteet prosessille ja kuntoutukselle Diakonian ilmeneminen projektissa POHDINTA.41 LÄHTEET LIITTEET

5 JOHDANTO Opinnäytetyö on kehittämishanke, jonka aiheena oli mallintaa kuntoutusprosessi KASI -projektissa. KASI -projekti oli Raha-automaattiyhdistyksen tukema neuropsykiatrinen kuntoutusprojekti vuosille KASI -projekti (Kuntoutuksella ja Asumisen tukemisella Sosiaaliseen Itsenäistymiseen) oli Oulun Diakonissalaitoksen Säätiön Kuntoutuksen erityispalveluiden, diakonian ja sosiaalityön yksikössä Hyvän Elämän Keskuksessa toteutuva diakoninen projekti. Projektin kohderyhmänä ovat yli 16-vuotiaat henkilöt, joilla on Aspergerin oireyhtymädiagnoosi tai siihen rinnastettavia neuropsykiatrisia diagnooseja (AD/HD). (Oulun Diakonissalaitos). Opinnäytetyön on kehittämishanke, jonka aineisto on kerätty haastatteluiden avulla. Aineiston pohjalta on kuvattu kuntoutusprosessi sekä haasteet, jotka kohderyhmä kuntoutukselle asettaa. Lisäksi opinnäytetyössä on kuvattu kuntoutuksen diakoninen ulottuvuus, aineisto siihen on kerätty haastattelun avulla. KASI -projekti oli kehittämishanke, jonka tavoitteena oli luoda pysyvä toimintamalli kohderyhmän kuntoutukselle. Projektissa käytetyn kuntoutusmallin kuvaaminen oli tarpeellista eikä sitä ole aiemmin tehty. Aspergerin oireyhtymän diagnoosi on uusi Skandinaviassa Aspergerin oireyhtymä on tullut yleisesti tunnetuksi lasten psykiatriassa 1990-luvun alussa ja vasta myöhemmin aikuispsykiatriassa (Gillberg 2001, 9,11). Vaikka oireyhtymä alkaa olla tunnettu suomalaisessa palvelujärjestelmässä, sen asettamat vaatimukset ei ole yhtä tunnettuja. Suomessa ei ole vielä vakiintunutta Asperger-henkilöiden kuntoutustoimintaa, tämän vuoksi on ajankohtaista ja tarpeellista kuvata projektin kuntoutusprosessi. Opinnäytetyössä on kuvattu prosessin lisäksi siihen osallistujat sekä heidän vastuunjakonsa, diagnoosilähtöinen kuntoutus sekä diakonian ilmeneminen projektissa. Kuntoutusmallin kuvauksella saadaan kuvattua selkeästi kuntoutuksen osaalueet, kuntoutuksen vaiheet ja niiden eteneminen sekä niiden vastuuhenkilöt. Näin pystytään kehittämään eri tahojen osuutta sekä selkiyttämään työn ja vastuunjakoa kuntoutuksen eri vaiheissa. Koska KASI -projektin kuntoutusmalli täl-

6 lä hetkellä kattaa myös viranomais- ja lähiverkostot on tärkeää kuvata niiden roolit ja osuudet, jotta yhteistyö saataisiin toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla.

7 7 1 KASI-PROJEKTI KASI -projekti (Kuntoutuksella ja Asumisen tukemisella Sosiaaliseen Itsenäistymiseen) oli Raha-automaatti Yhdistyksen tukema neuropsykiatrinen kuntoutusprojekti vuosille Projekti oli kehittämishanke, jonka tavoitteena oli kehittää tuetusta asumisesta ja sosiaalisesta tulkkitoiminnasta kohderyhmän kuntoutusta ja itsenäistä elämistä edistävä toimintamalli, jossa huomioidaan viranomais- ja lähiverkostot (Toimintakertomus, 2007). Projektin kohderyhmänä olivat yli 16-vuotiaat henkilöt, joilla on Aspergerin oireyhtymädiagnoosi tai siihen rinnastettavia neuropsykiatrisia diagnooseja, esimerkiksi AD/HD, ADD tai MBD. Kuntoutujien kriteereinä on koulutuksellisen ja sosiaalisen syrjäytymisen uhka, puutteellinen elämänhallinta, heikot sosiaaliset vuorovaikutustaidot, opintojen keskeytymisen uhka, ei hoitamattomassa vaiheessa olevaa psykiatrista taustaa, tarve ammatillisen kuntoutuksen erityistoimenpiteisiin sekä motivaatio kuntoutukseen ja opiskeluun. (Oulun Diakonissalaitos). Tuetun asumisen kuntoutuksessa ohjataan asiakas samalla ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteisiin, jolloin tavoitteena on opintojen loppuun saattaminen ja/tai ammatin hankkiminen. Neuropsykiatrisella valmennuksella ohjataan ja tuetaan kuntoutujaa oman elämänhallinnassa, sosiaalisten tilanteiden hahmottamisessa, arkielämän ja ammatilliseen kuntoutukseen liittyvissä vuorovaikutustilanteissa sekä asumisessa. (Oulun Diakonissalaitos). Projektin kuntoutuksen erona perusterveydenhuollon järjestämään kuntoutukseen on toimintakykyä edistävä kuntoutus, jolla on projektin kuntoutuksesta keskeinen osa (Henkilökohtainen tiedonanto ).

8 8 1.1 Projektin toimintamenetelmät ja henkilöresurssit Projektin henkilöstöön kuuluivat projektipäällikkö, erikoislääkäri, projektisihteeri ja neljä kuntoutusohjaajaa sekä kaksi ohjaajaa. Projektipäällikön toimenkuvaan kuului projektinhallinta sekä luotsauksen toteuttaminen kuntoutujille. Projektisihteerille kuuluivat toimisto-, laskutus- sekä ajanvaraustehtävät. Kuntoutusohjaajia projektissa työskenteli tutkimuksen suorittamisen hetkellä kolme, jokaisella heistä oli nimetyt omat kuntoutujat, joiden kuntoutusprosessin koordinoinnista he olivat päävastuussa. Ohjaajat työskentelivät pääsääntöisesti tuetun asumisen yksikössä ja heidän työnkuvansa muotoutui kuntoutujan kuntoutusprosessin vaiheesta ja yksilöllisistä tarpeista. Yleensä toimenkuvaan kuului ohjaus elämänhallintataidoissa sekä arkiaskareissa, ohjaus työharjoitteluluun/kokeiluun ja opintoihin liittyen, ohjaus ympäristön hahmottamisessa, retket ja yhdessä olo, struktuurien luonti, kuntoutujien motivointi, moniammatillinen ryhmätyöskentely, raportointi ja toiminnan suunnittelu ja kehittäminen. (Oulun Diakonissalaitos, Toimintasuunnitelma 2006, Henkilökohtainen tiedoksianto ) Projektilla oli kaksi toimintamuotoa, tuetun asumisen yksikkö sekä avokotikuntoutus. Tuetun asumisen yksikkönä toimi tavallinen omakotitalo, jossa jokaisella kuntoutujalla oli oma huoneensa. Ohjaaja oli tukiasunnolla paikalla maanantaista sunnuntaihin kello 7.00 ja välillä. Yksikössä oli neljä asiakaspaikkaa. Tuetun asumisen yksikössä toimi päätoimisesti kuntoutusohjaaja sekä kolme ohjaajaa. Avokotikuntoutuksessa kuntoutujalla on oma asunto, joko kaupungin, Oulun Diakonissalaitoksen tai vapaiden markkinoiden kautta, tällöin ohjaaja ja kuntoutuja tapaavat joko kuntoutujan asunnolla tai projektin toimistolla sovitun aikataulun mukaisesti. Avokotikuntoutuksessa toimi pääsääntöisesti kaksi neuropsykiatrista valmentajaa sekä kuntoutusohjaaja. (Oulun Diakonissalaitos, Henkilökohtainen tiedoksianto ) Avokotikuntoutuksessa oli keskimäärin 20 henkilöä (Toimintakertomus 2007). Tuettu asumismuoto kesti noin 6-18 kuukautta yksilöllisestä tarpeesta riippuen. Keskeisinä toimintamenetelminä käytettiin neuropsykiatrisen valmennuksen, yksilö- ja ryhmätyöskentelyn, verkostotyön sekä ammatillisen ja sosiaalisen kuntoutuksen menetelmiä. Kuntoutujalle laadittiin tai päivitettiin hänen kuntou-

9 9 tus- ja palvelusuunnitelma yhdessä kotikunnan sosiaalitoimen kanssa. Psyykkiseen, sosiaaliseen, ammatilliseen ja arkielämässä selviytymiseen liittyvät kuntoutustavoitteet laadittiin yksilöllisesti ja riittävän yksityiskohtaisesti, näin kuntoutuja sai kokoajan yksilöllisesti räätälöidyn tuen. Kuntoutujalla oli nimetty oma vastuuhenkilö, jonka kanssa hän kävi läpi elämänkaareen, koulutukseen ja ammattisuuntautumiseen sekä arkielämän taitoihin ja toimintoihin liittyviä asioita. Ohjaajan tehtävänä oli tukea kuntoutujaa todenmukaiseen käsitykseen itsestään, omista resursseistaan ja kehittämisalueistaan. Tuetun asumisen aikana järjestettiin perhetapaamisia ja osallistuttiin kuntoutuspalavereihin, joihin osallistuivat nuoren kuntoutuksen kannalta keskeiset toimijat. (Oulun Diakonissalaitos, Toimintakertomus 2006.) 1.2 Projektin sidosryhmät ja yhteistyötahot Projektin sidosryhmän muodostivat kunnat kuntoutusarvion ja siihen liittyvän asumiskokeilun sekä itsenäisen asumisen valmennuksen tilaajina, Kansaneläkelaitos ja Työvoimatoimistot työkokeilun ja työhön valmennuksen tai muun ammatillisen kuntoutuspalvelun tilaajina, Oulun Diakonissalaitoksen ammatillista kuntoutusta tuottavat palveluyksiköt kuntoutuspalveluiden tuottajina sekä Oulun Yliopistollisen sairaalan ja Lapin keskussairaalan neurologian ja psykiatrian klinikat diagnostiikasta, kohderyhmän hoidosta ja ohjauksesta vastaavina tahoina ja asiantuntijoina. Sidosryhmään kuuluivat myös Autismi- ja Aspergerliitto ry. toiminnanohjaajana, asiantuntijana ja arvioijana sekä AD/HD-liitto ry asiantuntijana ja arvioijana sekä Neuropsykiatriset valmentajat ry, Ammattiopisto Luovi ja Verve asiantuntijoina sekä Oulun ja Lapin yliopistot asiantuntijoina ja opinnäytetöiden ohjaajina. (Oulun Diakonissalaitos, Toimintakertomus 2007.) Projektilla oli moniammatillinen ohjausryhmä, jonka kanssa käytiin läpi toimintaan liittyviä ja sitä ohjaavia tekijöitä. Siihen kuuluivat Kansan Eläkelaitoksen, Oulun Diakonissalaitoksen Terveyden, Oulun seudun työvoimatoimiston, Oulun Yliopistollisen sairaalan psykiatrisen klinikan, Oulun Diakonissalaitoksen Kuntoutuksen Erityispalveluiden, Oulun yliopiston, Autismi- ja Aspergerliiton, AD/HD-liiton sekä Oulun kaupungin Mielenterveys ja vammaispalveluiden edustajia. Projektin yhteistyötahot olivat monipuoliset. Koska osa kuntoutujista oli

10 10 Oulun kaupungin ulkopuolelta, yhteistyötä tehtiin asiakkaan kotikunnan edustajien kanssa. Projektin yhteistyötahoihin kuuluivatkin siis monen eri kunnan tahot. Lisäksi yhteistyötä pidettiin yllä kuntoutujan koulutus- tai työkokeilu/harjoittelutahojen kanssa. (Toimintakertomus, 2006.)

11 11 2 KUNTOUTUS JA ASPERGERIN OIREYHTYMÄ Kuntoutusselonteossa (2002, 3) määritellään, että kuntoutus on muutosprosessi, joka on suunnitelmallista, monialaista sekä pitkäjänteistä työtä, jonka tavoitteena on edistää yksilön toimintakykyä, itsenäistä selviytymistä sekä hyvinvointia. Tarkasteltaessa kuntoutusta prosessina on huomioitava eri osat, joista muodostuu loogisesti etenevä tapahtumaketju. Näiden eri osien tulisi olla tarkoituksen mukaisia ja kuntoutujalle mielekkäitä. (Järvikoski & Härkäpää 2004, 19.) Kuntoutuksen perusteena on kokonaisnäkemys asiakkaan tilanteesta (Kettunen ym. 2002, 30). 2.1 Kuntoutuksen tavoitteet Kuntoutuksen lähtökohtana on asiakkaan toimintaedellytysten muuttaminen niin, että asiakas selviytyy arjestaan mahdollisimman itsenäisesti. Tätä tuetaan asiakkaan omien voimavarojen ja mahdollisuuksien pohjalta, sekä hänen olemassa olevaa toimintakykyään vahvistamalla. Kuntoutuksen päätavoitteena on edesauttaa asiakkaan omatoimisuutta sekä päätösvaltaa. Toimintaedellytysten parantamisen lisäksi kuntoutuksen tulisi näkyä asiakkaan tietoisuudessa omasta tilanteestaan sekä voimavaroistaan. (Kettunen ym. 2002, 30, ) Kokonaisvaltaisuus kuntoutuksessa tarkoittaa, että asiakas huomioidaan suhteessa itseensä, toisiin ihmisiin sekä yhteiskuntaan eli hänen kontekstinsa huomioidaan laajalti (Holma 1998, 42). Kuntoutuksen kokonaisvaltaisuus korostuu myöskin sen toteuttamisympäristössä, siihen osallistuvat niin moniammatillinen työryhmä kuin kuntoutujan läheiset. (Kettunen ym. 2002, 30 31, 39.) Toimintamahdollisuuksin lisääminen ja niiden luominen ovat aina kuntoutuksen lähtökohtana (Kettunen ym. 2002, 19). Kuntoutuksen yhtenä sisällön määritelmänä kuvataan normaaliutta, tavoitetta saattaa asiakas integroitumaan osaksi yhteiskuntaa. Kuntoutuksen tavoitteena on sopeuttaa asiakas vallitseviin olosuhteisiin, asiakkaan kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. (Suikkanen ym. 1995, 15, 29.) Kerola, Kujanpää sekä Timonen (2000, 165) puhuvat Aspergerin oireyhtymästä elämän pituisena varjona, joka vaikeuttaa asiakkaan toimintaa.

12 12 Tämä tulisikin huomioida kuntoutuksessa, sillä kuntoutus AS-henkilöillä ei paranna oireyhtymää, vaan helpottaa itsenäistä toimimista (Gillberg 2001, 112). Kuntoutukselle on asetettu tavoitteeksi muun muassa: toimintakyvyn, itsenäisen selviytymisen, hyvinvoinnin ja työllisyyden edistäminen sekä elämäntilanteiden hallinta. Yhteistä kaikille kuntoutuksen tavoitteille on, että ne liittyvät aina yksilöön, parantaen yksilön mahdollisuuksia. (Metteri & Haukka Wacklin 2004, 76.) Kuntoutuksen nykykäsityksen mukaan sen lähtökohtana on vamman tai vammaisuuden hyväksyminen, eikä niin sanottuun vammattomuuteen pyrkiminen. Kuntoutus käsitteenä tarkoittaa prosessia, jossa tavoitteena on sellainen fyysinen, aistimuksellinen, älyllinen, mielenterveydellinen ja sosiaalisen toiminnan taso, jossa kuntoutuja voi toimia mahdollisimman itsenäisesti. (Wiman 2004, 85.) Kuntoutus voidaan nähdä myös palvelu- ja tukitoimintana, jonka tavoitteena on antaa kuntoutujalle mahdollisuudet selvitä elämänsä vaatimuksista. Kuntoutuksen tulisi olla kuntoutujalla toimintaa, jossa hänellä on mahdollisuudet elää ja osallistua sellaisena kuin hän on, omien edellytystensä pohjalta, tuettuna hänen tarpeidensa mukaan. (Leino, 2004, 93.) Kuntoutukselle ominaista on asiakkaan kokemus vaikuttamisesta omaan toimintaansa. Sen osana on elämäneheydentunne, eli luottamus siihen, että elämä on riittävän jäsentynyttä, hallittavaa ja ymmärrettävää sekä mielekästä. Lisäksi asiakkaalla on oltava riittävästi voimavaroja vaatimuksista suoriutumiseen ja näiden vaatimusten on oltava mielekkäitä asiakkaalle. (Kettunen ym. 2002, 56.) 2.2 Asperger -kuntoutus AS-henkilöiden kuntoutuksessa on tärkeää harjaannuttaa arkipäivän taitoja. Mitä varhaisemmin perusarkirutiineihin luodaan struktuureja ja rutiineja, sitä parempi mahdollisuus on saada nämä taidot riittävän harjaantuneiksi, jotta asiakas selviää mahdollisimman itsenäisesti. (Gillberg 2001, ) Itsenäistymisvaiheessa AS-nuoren kohdalla on huomioitava, että AS-nuori tarvitsee keskimääräistä enemmän tukea itsenäistymiseen erityistarpeiden ja niiden osoittami-

13 13 sen suhteen. Itsenäistyvä AS-nuori tarvitsee apua moneen eri asiaan, asumiseen, taloudellisten asioiden hoitamiseen, urasuunnitteluun jatko-opintoihin, psyykkisen ja fyysisen terveyden ylläpitämiseen, asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen ja motivointiin sekä sosiaalisten suhteiden syntymiseen ja ylläpitoon. (Stoddart 2006, ) AS-henkilöiden kohdalla terapia ja tukimuodot on harkittava yksilökohtaisesti (Kerola, Kujanpää & Timonen 2000, 164). Kuntoutustoimenpiteitä joista Ashenkilöt voivat hyötyä ovat esimerkiksi psykoterapia, yksilölliset tukikeskustelut, ryhmätoiminta ja ennen kaikkea vertaisryhmätoiminta, lääkehoito, fysioterapia, toimintaterapia sekä puheterapia (Gillberg 2002, , Kielinen 2005, 29). Lisäksi AS-henkilöiden on todettu hyötyvän neuropsykologisesta kuntoutuksesta, jossa tavoitteena on hyödyntää asiakkaan vahvuusalueita, tukea häntä toiminnan vaikeuksissa ja harjoittaa sosiaalisia taitoja. Tämä edellyttää kuntoutustyöntekijältä tuntemusta oireyhtymästä. (Kerola, Kujanpää & Timonen 200, 164). Oireyhtymän kuntoutusta vaikeuttaa niin sanottu näkymätön vammaisuus, joka vaikuttaa AS-henkilön omakuvaan, mutta se heijastuu myöskin heidän saamiinsa palveluihin ja hoitoihin (Stoddart 2006, 10). Tämän vuoksi on tärkeää, että palveluntuottaja on tietoinen oireyhtymästä, sillä ilman tietoisuutta oireyhtymä on ulospäin näkymätön. Oireyhtymän piirteiden tarkempi kuvaus liitteessä 2. Kuntoutuksen tavoitteisiin pyritään kuntoutuksellisen työotteen avulla, jolle on ominaista auttaa kuntoutujaa tunnistamaan, lisäämään sekä hyödyntämään hänen omia ja ympäristön voimavaroja. Työntekijän ihmiskäsitys vaikuttaa siihen, miten hän kuntoutumiseen ja kuntoutujaan suhtautuu, sekä siihen mitä asioita työntekijä pitää tärkeänä ja mihin hän kiinnittää huomiota. Kuntoutuksessa holistinen ihmiskäsitys huomioi ihmisen fyysisenä, psyykkisenä sekä sosiaalisena kokonaisuutena. Kuntoutusta ohjaa kuntoutujakeskeisyys, johon yleisesti kuuluvia arvoja ovat yksilöllisyys, itsenäisyys, aktiivisuus, voimavaralähtöisyys, verkostonäkökulma sekä kuntoutuksen systemaattisuus. (Kettunen ym. 2002, 39)

14 Yksilöllisyys Kuntoutujakeskeinen toimintamalli korostaa ihmisen ainutlaatuisuutta (Kettunen 2002, 40). Kuntoutusprosessi ainutlaatuisuuden vuoksi sitä ei voida toistaa toisen asiakkaan kohdalla samanlaisena, sillä kuntoutukseen osallistuvat inhimilliset tekijät ovat jatkuvan muutoksen alla (Holma 1998, 42). Ihminen itse luo mielekkään elämänsä perusteet vuorovaikutuksessa kulttuurisen, sosiaalisen sekä fyysisen ympäristönsä kanssa. Asiakas itse määrittää hänen vammansa merkittävyyden ja sen vaikuttavuuden hänen toimintakykyynsä. Asiakkaan itsetuntemus on kuntoutuksen perusteena, sillä sitä kautta saadaan realistinen pohja kuntoutukselle. (Kettunen ym. 2002, 40, 83.) Asiakkaalle muodostuu realistinen kuva itsestään ja voimavaroistaan toiminnan ja toiminnasta saadun palautteen kautta. Työntekijöiden kokemukset vammasta ja sen merkittävyydestä ovat ainoastaan ulkoapäin ohjaavia tulkintoja, joiden pohjalta ei pystytä määrittämään tilanteen vaikutusta asiakkaalle. Asiakkaan ja työntekijän väliselle kuntoutussuhteelle ominaista tulisi olla, että toimintaa ohjaavat lähtökohdat olisivat asiakkaan tulkinnat ja kokemukset tilanteesta, eivätkä työntekijän. (Kettunen ym. 2002, 56, 95.) Työntekijän on kuitenkin arvioitava kriittisesti asiakkaan käsityksiä ja arvomaailmaa (Musikka-Siirtola 1997, 26). Kuntoutuksen perustana on kuntoutujan ja kuntouttajan välinen suhde, joka luo edellytyksen toiminnalle, kuntoutus onkin ihmisten välinen vuorovaikutuskäytäntö (Karjalainen 2004, 11). AS-henkilöille yksilölliset tukitoimet antavat hyvät edellytykset selvitä arkielämän toimista, mutta siinä he tarvitsevat kärsivällistä harjaannuttamista (Ehlers & Gillberg, 1998, 32). Heidän kohdallaan kuntouttaminen onkin systemaattista opettamista, toistuvia harjoituksia ja käyttäytymisen harjaannuttamista keskustelua sekä perusteluja hyödyntäen. AS-henkilöiden kuntoutukseen ei ole selkeää mallia ja yksilöllisten erojen vuoksi sitä on vaikea luodakaan. (Kerola ym. 2000, ). Tukitoimet jotka sovelletaan yksilökohtaisesti AS-henkilölle, mahdollistavat hänen selviämisensä monista toimista. Mikäli hänen ympäristönsäkin saadaan mukautettua hänen rajallisiin kykyihinsä, on hänellä hyvät mahdollisuudet selviytyä mahdollisimman itsenäisesti. (Ehlers & Gillberg 1998, 32.)

15 15 Yksilöllisyyden tärkeimmistä ulottuvuuksista kuntoutukselle on asiakkaan ja työntekijän tasa-arvoisuus eli tasaveroinen yhteistyösuhde. Kuntoutussuhteessa vuorovaikutuksen tulisikin olla tasa-arvoista ja kunnioittavaa. Yksilöllisyyden kunnioittaminen ja vuorovaikutus kuntoutussuhteessa mahdollistavat asiakkaan ainutlaatuisen tilanteen huomioonottamisen ja toiminnan asiakkaan mahdollisuuksien, tavoitteiden ja resurssien puitteissa. Koska realistiset kuntoutustavoitteet ovat toiminnan edellytykset, vaatii niiden asettaminen työntekijältä aikaa, tutustuakseen asiakkaaseen ja hänen kontekstiinsa. (Kettunen 2002, 40, ) Vaikka kuntoutujalähtöisessä mallissa korostetaan kuntoutujan omaa aktiivisuutta, ei työntekijän rooli ole passiivinen, vaan hän on yhteistyökumppani, jonka roolissa korostuu tiedon jakaminen sekä vaihtoehtoisten toimintatapojen ilmentäminen (Järvikoski & Härkäpää 2004, 160). 2.4 Itsenäisyys ja aktiivisuus Kuntoutuksen tavoitteena on auttaa asiakasta selviytymään mahdollisimman itsenäisesti. Kuntoutujakeskeisen mallin mukaan kuntoutuja on subjekti, joka nähdään aktiivisena toimijana, osallistujana sekä päätöksen tekijänä. Valinnanvapaus ja vastuu ovat oleellisia kysymyksiä elämässä, siksi kuntoutuksessakin on huomioitava nämä seikat ja tuettava asiakasta osallistumaan ja ottamaan vastuuta kuntoutuksestaan. (Kettunen ym. 2002, ) Bäckman (2008, 212) havaitsi tutkimuksessaan, että yksilön kyky argumentoida omaa toimintakykyään vaikuttaa hänen mahdollisuuteensa vaikuttaa omaan elämäänsä. Yksilöillä tulisikin olla tasavertainen mahdollisuus vaikuttaa omaan elämäänsä eriarvoisuuden estämiseksi. Itsemääräämisoikeuden tulisi korostua kuntoutuksen aikana hyvinkin pienissä seikoissa, kuten mitä asiakas pukee tai mitä hän syö. Ilman kuntoutujan aktiivista osallistumista kuntoutukseensa, ei voida saada todellista käsitystä hänen psyykkisistä, fyysisistä sekä sosiaalisista voimavaroistaan ja toimintaedellytyksistään. On tärkeää antaa asiakkaan itse ottaa vastuuta toiminnasta omien kykyjensä mukaan, jotta vastuun kantamisen kautta saadaan häntä aktivoitua. Toiminnan osana ovat epäonnistumiset, työntekijän onkin tärkeää antaa asiak-

16 16 kaan epäonnistua, sillä sitä kautta pystytään mittaamaan asiakkaan kykyjä ja taitoja. (Kettunen ym. 2002, 89, 100) AS-henkilön kohdalla on tärkeää huomioida sekä kunnioittaa hänen kantaansa ja valintoja kuntoutuksessa, jotta hänet saadaan motivoitua kuntoutukseen parhaalla mahdollisella tavalla (Gillberg 2001, 113). 2.5 Voimavaralähtöisyys ja verkostonäkökulma Kuntoutujakeskeisessä toimintamallissa keskeistä ovat asiakkaan voimavarat ja niiden hyödyntäminen. Voimavaralähtöisyyden perustana on, että asiakkaalla on mahdollisuus kehittyä omien kiinnostustensa, tavoitteidensa sekä vahvuuksiensa pohjalta. Näin ollen kuntoutuksessa tulisi keskittyä asiakkaan rajoitusten sijaan hänen mahdollisuuksiinsa, jolloin kyetään tukemaan hänen toimintakykyään yksilöllisten voimavarojen kautta. (Kettunen ym. 2002, 42 43). AS-henkilön kuntoutuksessakin tärkeää on hänen yksilökohtainen huomioimisensa, kuntoutusta tulisi lähestyä asiakkaan mielenkiinnon kohteiden ja vahvuusalueiden kautta. (Gillberg 2002, 120.) Tärkeää kuntoutustoiminnassa on, että kuntoutuja itse asettaa tavoitteensa, jotta kuntoutus olisi sisältäpäin ohjautuvaa. Liian ulkoapäin ohjautuvan kuntoutuksen vaarana on, että kuntoutuja kokee olevansa ulkopuolinen elämänsä ohjauksessa ja oppii vain suorittamaan asetettuja tavoitteita, ymmärtämättä miksi näin toimitaan. Kuntoutuksessa ja toiminnan muutosten toteuttamisessa on huomioitava, ettei aiheuteta kuntoutujalle tilannetta, jossa hänen on vaikeaa hyväksyä omaa itseään ja toimintaansa. Muutokset tulisi toteuttaa kuntoutujalle luonnollisessa järjestyksessä, ilman että kuntoutujalle aiheutuu liiallista stressiä tai ahdistusta. Muutosten ohjaaminen on tehtävä kuntoutujan tunnereaktiota ja motivaatiota kuunnellen. (Vallikari 2005, 9-11.) Kuntoutuksessa lisääntyy tilanteet, joissa yhdistyy lääketieteen, sosiaalipsykologian, sosiaalityön sekä kasvatus- ja työtieteiden asiantuntemus. Kuntoutukseen osallistuvien ammattilaisten on päästävä aitoon dialogiin sekä asiakkaan että toistensa kanssa. (Karjalainen 2004, 23.) Kuntoutusprosessin tulisikin olla selkeästi määritelty ja hallittu kokonaisuus, jossa työ- ja vastuunjako ovat selke-

17 17 ät. Moniammatillisen työryhmän lisäksi kuntoutusprosessissa on otettava huomioon kuntoutujan ja hänen läheistensä oikeus vaikuttaa kuntoutukseen liittyviin päätöksiin. (Kettunen ym. 2002, 31, 35.) Tärkeää AS-henkilöiden kuntoutuksessa on myös lisätä heidän ja heidän verkostonsa tietämystä oireyhtymästä. (Kerola, Kujanpää & Timonen 2000, 164.) Asiakkaalla on aina sosiaalinen verkostonsa, jossa hän toimii. Sen merkitys on huomioitava kuntoutuksessa, sillä mitä suurempi on sen tarjoama tuki, sen paremmat mahdollisuudet asiakkaalla on saavuttaa tavoitteensa. (Kettunen ym. 2002, ) Ihminen toimii aina vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa, hänen on havaittava ja tulkittava ympäristöään selviytyäkseen siinä. (Kettunen ym. 2002, 14). 2.6 Systemaattisuus ja toimintakyky Jotta kuntoutus eri tahojen kesken sujuisi mahdollisimman tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti, on sen edettävä systemaattisesti, eli tavoitteiden mukaisesti ja järjestelmällisesti. Tämän edellytyksenä on että, kuntoutuksella on yhteiset tavoitteet, jotka ohjaavat toimintaa. (Kettunen ym. 2002, 45.)Holma (1998, 33) listaa laadukkaan kuntoutuksen edellytyksiksi toiminnan kokonaisvaltaisen koordinoinnin eli toiminnan järjestelmällisyyden sekä kuntoutustyön näkyväksi tekemisen, sitoutumisen asiakkaan parhaaksi, työn dokumentoinnin, työprosessien hallinnan, kriittisen itsearvioinnin sekä todellisen asiakaslähtöisyyden. Kuntoutuksen systemaattisuus korostuu AS-kuntoutuksessa myös käytännöntasolla. As-henkilöille on hyötyä strukturoinnista arjenhallinnan lisäksi myös siitä, että se lisää turvallisuuden tunnetta (Kielinen 1998, 235). As-henkilöillä on taipumus noudattaa rutiineja, jotta heidän elämänsä olisi ennustettavaa. Struktuureiden rakentaminen vähentää heidän arjestaan sekasortoa ja epävarmuutta, joita AS-henkilöt sietävät huonosti. Vakiintuneet toimintatavat luovat tilanteen, joka hallitsee kaaosta. (Attwood 2005, ) Yksilön toimintakyvyn perustan luo hänen ominaisuuksien ja ympäristönsä suhde, mitä paremmin ne vastaavat toisiaan, sitä paremmat toimintaedellytykset

18 18 hänellä on. (Kettunen ym.2002, 18). Ihmisen toimintakyky jaetaan neljään kategoriaan: fyysiseen, psyykkiseen, sosiaaliseen sekä ammatilliseen. Fyysinen toimintakyky muodostuu anatomisista rakenteista ja elimistön fysiologisista toiminnoista, jotka ovat tahdonalaisia tai autonomisia. Psyykkinen toimintakyky muodostuu asenteista ja käyttäytymismalleista, jotka rakentuvat merkityssuhteiden kokemuksista. Kokemuksellisuus rakentuu subjektiivisesta tunne-elämästä. Ammatillisen toimintakyvyn tärkein ulottuvuus on kognitiivinen toimintakyky, eli se miten asiakas suoriutuu tehtävän ratkaisusta, soveltamalla käytössä olevaa tietoaan. Sosiaalinen toimintakyky muodostuu taidoista selviytyä erilaisista sosiaalisista rooleista (Ojala 2003, 25). Sosiaalisen kuntoutuksen tavoitteena on parantaa asiakkaan sosiaalista toimintakykyä, mahdollisuuksia selviytyä vuorovaikutussuhteita, arkipäivän toiminnoista sekä toimintaympäristön rooleista. (Järvikoski & Härkäpää 2004, ) Sosiaalinen kuntoutus on AS-henkilöiden kohdalla erittäin tärkeää, mutta siinä on kiinnitettävä huomiota siihen, ettei se tapahdu liian rasittavassa ympäristössä. (Gillberg 2001, 113.) 2.7 Kuntoutus prosessina Prosessi muodostuu toisiinsa liittyvistä toiminnoista sekä resursseista, jotka tarvitaan niiden toteuttamiseen (Laamanen 2001, 19). Prosessin kuvaamisella pystytään toiminta jakamaan pienemmiksi osatekijöiksi ja nämä pystytään kuvauksen avulla määrittelemään ja mittaamaan (Lecklin 2002, 145). Kuntoutukselle oleellista on toiminnan suunnitelmallisuus sekä prosessinomaisuus. Prosessi etenee eri vaiheiden, toimenpiteiden sekä palveluiden kautta kohti tavoiteltua tilaa (Järvikoski & Härkäpää 2004, 165). Kuntoutus on prosessi, joka etenee kehämäisesti tavoitteiden laatimisesta, niiden toteuttamiseen ja käytännön toimintaan ja sen tulosten arviointiin ja tavoitteiden tarkistamiseen ja taas uusien tavoitteiden asettamiseen (Hyvä kuntoutusohjaus 1998, 14). Kettunen (2002, 30) korostaa kuntoutusprosessissa kuntoutustarpeiden sekä voimavarojen kartoittamista ja kuntoutussuunnitelman laadintaa, jonka pohjalta kuntoutusta toteutetaan ja arvioidaan. Prosessin eri vaiheet eivät välttämättä seuraa toisiaan, vaan ne voivat ilmentyä samanaikaisesti. (Kettunen ym. 2002, 31.) Prosessin kuvauksen avulla pystytään määrittämään prosessin oleelliset tekijät (Laamanen & Tinnilä 2002, 63). Sen onnistuessa saadaan ilmaistua asioiden väliset

19 19 riippuvuudet, toiminnan kokonaisuus sekä henkilöiden roolit toiminnassa (Laamanen 2001, 76). Kuntoutuksen oleellisena sisältönä on ohjata ja auttaa asiakasta selviytymään arkitoimista. (Kettunen 2002, 30). Tarkasteltaessa kuntoutusta prosessina on huomioitava eri osat, joista muodostuu loogisesti etenevä tapahtumaketju. Näiden eri osien tulisi olla tarkoituksen mukaisia ja kuntoutujalle mielekkäitä. Yksilötasolla kuntoutusprosessissa korostuu asiakkaan henkilökohtainen oppimis- ja kasvuprosessi, jossa hän etsii uudenlaisia toimintatapoja ja sopeutumiskeinoja tilanteeseensa omista resursseistaan sekä ympäristöstään käsin. (Järvikoski & Härkäpää 2004, 19, 165.) Kuntoutusprosessi on aina yksilöllinen, mutta yleisesti sen etenemistä voidaan kuvata seuraavasti. Kuntoutusprosessi käynnistyy suunnitteluvaiheella, jossa kuntoutujan tarpeiden pohjalta luodaan toiminta- ja toimenpidesuunnitelma, eli kuntoutussuunnitelma, yhdessä asiakkaan kanssa. Suunnittelun jälkeen asiakkaalle järjestetään tarvittavat palvelut. Mikäli tarvittavia palveluita ei ole saatavilla, on työntekijän tehtävänä ajaa asiakkaan asioita aktiivisesti eteenpäin, jotta tarpeelliset palvelut saataisiin asiakkaalle. Työntekijälle tehtävänä on prosessin aikana seurata jatkuvasti tilannetta, varmistaen asioiden etenemisen. (Järvikoski & Härkäpää 2004, ) Kuntoutusprosessi etenee tavoitteiden ja voimavarojen kartoittamisella, niiden avulla luodaan pohja koko kuntoutukselle. Kuntoutussuunnitelmaa laadittaessa on huomioitava kuntoutujan tarpeet, edellytykset sekä voimavarat ja elämäntilanne, jotta siitä saadaan yksilöllinen sekä realistinen. Suunnitelmaa luotaessa on otettava huomioon kuntoutujan psykososiaalinen toimintakyky kokonaisuutena. Onkin tärkeää, että kuntoutuja on aktiivinen osallistuja jo suunnitteluvaiheessa ja hänen omaa oikeuttaan vaikuttaa kuntoutumiseen on kunnioitettava. Kuntoutussuunnitelmaan kirjataan tavoitteet, menetelmät ja aikataulut sekä lisäksi eri tahot, jotka osallistuvat kuntoutukseen. Koska kuntoutuksessa on mahdollisesti mukana muitakin toimijoita, on tärkeää että siitä luodaan koordinoitu kokonaisuus. Tätä varten tulisi nimetä vastuuhenkilö, joka vastaa toimintojen yhteensovittamisesta. Varmistettaessa kuntoutuksen eteneminen on sen

20 20 seurantajärjestelmästä sovittava jo suunnitteluvaiheessa, tämä edesauttaa kuntoutuksen kehittämistä arviointien pohjalta. (Kettunen ym. 2002, 31, ) Kuntoutustavoitteet tulisi määritellä laaja-alaisesti, yksilöiden asiakkaan tarpeet ja samalla asettaen ne tärkeysjärjestykseen (Musikka-Siirtola 1997, 25). Kuntoutuksessa on huomioita myös, ettei asiakas aina kykene tai ole motivoitunut toimintaan, työntekijän on hyväksyttävä myös kuntoutujan harkitsematon toiminta (Kettunen ym. 2002, 91). Asiakkaan näkemys omasta tilanteestaan, hänen toiveensa ja tavoitteensa kuntoutuksen suhteen menevät kuntoutukseen osallistuvien tahojen ammatillisten intressien edelle (Holma 1998, 35). Kuntoutustoiminnan jatkuva arviointi on tärkeää, koska sitä kautta voidaan seurata asiakkaan tilanteen kehittymistä, tavoitteiden saavuttamista sekä toimenpiteiden toimivuutta. Koska kuntoutukseen osallistuu yleensä useampia tahoja, on toiminnan koordinoinnilla merkittävä osa, jotta kuntoutus olisi tarkoituksenmukaista ja tuloksellista. Arvioinnin ja seurannan kautta on mahdollisuus kehittää toimintaa. (Kettunen ym. 2002, 45.) 2.8 Diakoninen auttaminen osana kuntoutusta Diakoninen auttaminen lähtee avuntarvitsijan lähtökohdista, siitä mitä ja millaista apua sekä tukea hän kokee tarvitsevansa. Auttamisen on täytettävä autettavan ehdot, mahdollisuudet ja rajoitukset. Sillä mikäli apu annetaan autettavan tarpeiden ulkopuolelta, on vaarana, että sorrutaan ulkopuoliseen vallankäyttöön. Auttamisen onkin vastattava avun tarvetta ja sen on tuettava yksilöä tai yhteisöä tulemaan toimeen rajoitetun avun varassa. Auttamisen lähtökohtana on vuorovaikutus ja auttamissuhteen tarkoituksena on voimaannuttaa yksilöä säilyttäen hänen itsemääräämisoikeutensa ja vapautensa. (Suomen Evankelisluterilainen kirkko.) Auttamisessa tärkeintä on apua kaipaavan ihmisen hätään reagoiminen. Diakonisella auttamisella ei ole yhtä tyhjentävää käsitettä, vaan sen sisältö on riippuvainen Jumalan jatkuvasta sekä yllätyksellisestä läsnäolosta ihmisten vuorovaikutuksessa. (Latvus & Elenius 2007, 282.)

21 21 Diakonian perustehtävänä on toteuttaa lähimmäisen rakkauden ja keskinäisen huolenpidon toteutumista ja auttaa ja tukea erityisesti niitä, joiden hätä on suurin ja joita ei muuten auteta. Tärkeänä sisältönä on myös edistää ihmisarvon ja oikeudenmukaisuuden toteutumista. (Suomen evankelisluterilainen kirkko). Lisäksi diakonian tulisi olla syvintä hätää etsivää ja kohtaavaa työtä (Yeung 2007, 6). ). Diakoniatyö määrittelee itsensä tänä päivänä sekä hengelliseksi työksi että sosiaaliseksi avuksi ja tueksi, jossa kokonaisvaltaisuus korostuu (Yeung 2007, 17). Oikeudenmukaisuus on voimakas tekijä diakoniassa ja sen vaikutus näkyy niin yksilö kuin yhteisötasolla (Latvus 2004, 32). Diakonisessa auttamisessa korostuu voimakkaasti yhteisöllisyyden ja osallisuuden merkitys. Niiden merkitystä näkyy kasvokkain kohtaamisessa ja ihmisen rinnalle pysähtymisessä, jotka antavat ihmiselle mahdollisuuden osallisuudesta. Toisen ihmisen kuunteleminen ja sosiaalisen tuen keskinäinen jakaminen ovatkin diakoniatyön tärkeää olemusta (Thitz , 102.) Diakoninen auttaminen tapahtuu yhteisössä, jossa jokainen vuorollaan on auttaja ja autettava, autettava tai apua tarvitseva ei siis ole vain objekti, vaan myös subjekti, jonka on autettava itse itseäänkin. (Karhumaa 2007, 40.) Thitz (2006, 107) on tutkinut diakonian yhteisöllisyyden rakentuvan seuraavista tekijöistä: henkilökohtaisten kohtaamisten kautta rakentuva läheisyys, vuorovaikutuksen ja yhteistoiminnan aspekti, yhteisössä jaettu elämän merkityksellisyyden kokemus sekä halu kantaa vastuuta. Yhteisöllisyydessä korostuu kultainen sääntö (Matt. 7:12), tee muille kuin haluaisit itsellesi tehtävän Kokonaisvaltaisuus ja oikeudenmukaisuus diakoniassa Diakonia huomioi asiakkaan kokonaisuutena, eikä diakonian piirissä ihminen ei ole jaettavissa pirstaleiksi (Siivonen 2003, 79). Ryökäs (2006, 193) näkeekin, että diakonian mahdollisuudet perustuvat ihmiskäsitykseen, jossa ihminen on kokonainen silloin kun hän on tasapainossa itsensä kanssa. Tämä tila edellyttää niin ruumiin, sielun kuin hengen tasapainotilaa.

22 22 Diakoniatyön periaatetta määrittää hyvin Mannermaan (1995, 11 12) näkemys Jumalan rakkaudesta. Jumalan rakkaus eroaa ihmisen rakkaudesta siinä, että se luo rakastettavansa, eikä rakkaus määräydy kohteen ominaisuuksien pohjalta, jolloin se ei ole riippuvainen henkilöstä ja siitä millainen hän on. Eivätkä Jumalan rakkauteen vaikuta ihmisen mielipiteet, joiden mukaan rakkauden kohteen on oltava jotain. Jumalan rakkaus kohdistuu kaikkiin ja huomioi kaikki samalla tavalla. Koska ihminen on luotu Jumalan kuvaksi, jokaisella on ehdoton ihmisarvo. Ihmisarvo ei perustu suoritukseen, vaan jokaisen ihminen on tasavertainen keskenään vammaisuudesta tai muusta huolimatta. (Karhumaa 2007, 86.) Kristillinen ajattelu hyväksyy ihmisen erilaisuuden, sillä jokainen on luotu Jumalan kuvaksi, eikä erilaisuus tai vammaisuus himmennä sitä kuvaa. Tasavertaiseen ihmisarvoon vaikuttaa myös se, että jokainen ihminen on olemassa Jumalan tahdosta. Elämä itsessään on arvokas, eikä siihen vaikuta yksilön toimintakyky. (Kirkko kaikille.) Nykyään ihmiset punnitaan helposti heidän suoritustensa perusteella, mutta armon maailmassa annetaan kaikki lahjaksi. Kun ihmistä ei punnita suoritustensa perusteella, saadaan syntymään luottamusta, rohkeutta toimia ja toivo paremmasta ja oikeudenmukaisesta maailmasta. Diakoninen auttamisen lähtökohtana onkin edistää ihmisarvon ja oikeudenmukaisuuden toteutumista. (Suomen evankelisluterilainen kirkko). Kokonaisvaltainen diakoninen kohtaaminen sisältää sekä hädän tunnistamisen, että avunantamisen (Malkavaara 2007, 45). Kirkon kokonaisvaltaiseen vaikeuksissa olevan ihmisen auttamiseen kuuluu hengellinen, henkinen, aineellinen ja sosiaalinen tukeminen sekä ihmisen vastuullisuuden ja omaehtoisen toimintakyvyn tukeminen. Kirkon yhtenä yleisistä tavoitteista on osallisuuden vahvistaminen, jonka mukaan kirkon tulee olla mukana ehkäisemässä syrjäytymistä vahvistaen lähiyhteisöjä ja niiden luonnollista huolenpitoaan jäsenistään sekä tukemalla inhimilliseen vastuuseen ja kehittämällä omaehtoisuuteen perustuvia huolenpitojärjestelmiä. (Vastuun ja osallisuuden yhteisö 2003, 28, 43.) Ihminen on luotu Jumalan kuvaksi, siksi onkin tärkeää kunnioittaa ihmisen kokonaisuutta, ei pelkästään sen hengellistä aspektia, vaan ruumiillisuuden teolo-

23 23 gia korostaa, että me olemme ruumis. Ruumiimme on luotu Jumalan kuvaksi ja sen vuoksi myös sen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin on kiinnitettävä huomiota. (Vuola 2008.) Diakoninen hoitotyö ottaa ihmisen huomioon jakamattomana kokonaisuutena, jonka muodostaa sielu, henki ja ruumis. Diakonista hoitotyötä ohjaa kristillinen ihmiskäsitys ja sen tavoitteena on lähimmäisen kokonaisvaltainen auttaminen. (Kotisalo 2005, 8.) Auttamisessa on kuitenkin huomioitava vammasta tai vammattomuudesta riippumaton itsemääräämisoikeus, mikäli yksilö ei halua tulla autetuksi, häntä ei voida pakkoauttaa. (Karhumaa 2007, 86.) Diakonian perusteet Vanhassa Testamentissa diakonian tärkein perusta on luomisuskossa. Jumalan luoma maailma kuuluu kaikille, sen takia onkin tasapuolisesti vaalittava Jumalan luomistyötä niin ihmisessä kuin maailmassa. (Latvus & Elenius 2007, 32.) Auttamisen teologian näkökulmasta luomistyön perusteella jokaiselle ihmiselle kuuluu tasapuolinen ravinnon ja perustoimentulon takaaminen. Luominen nähdäänkin peruslahjaksi, armoksi, jonka jokainen saa ilman suoritukseen perustuvaa ansiota. (Latvus & Elenius 2007, 56.) Vanhan Testamentin sisällössä on voimakas sosiaalisen huolenpidon painotus (Räisänen 2007, 39). Tästä painotuksesta heijastuu karitatiivisen sekä sosiaalisen vastuun merkitys, joilla nähdään olevan keskeinen rooli Jumalan luomassa maailmassa sekä kristillisissä yhteisöissä. Näiden teemojen merkitys on selkeästi havaittavissa tapauksissa, joissa hyvinvointi ei yllä tietyn ihmisryhmän ulottuville tai he ovat sen ulkopuolella tai heidän hyvinvointinsa on uhattuna. ( Latvus 2007, ) Vaikka Latvuksen (2007, 55) mukaan diakonia-termillä ei Vanhassa Testamentissa tarkoiteta varsinaisesti lähimmäisen rakkautta tai keskinäistä huolenpitoa, kuten perinteisesti on ajateltu, silti auttamisen teologian painotus on selkeää. Esimerkiksi Vanhassa Testamentissa mainitaan yhteiskunnan vääristyneisiin rakenteisiin kohdistuvaa kritiikkiä. Tästä näkyy se, että auttamisen teologia ei ollut pelkästään välittömän avun antamista ja kriisiapua, vaan pyrittiin vaikutta-

24 24 maan ongelmien taustoihin sekä ongelmien varsinaisiin syihin ja aiheuttajiin. (Latvus 2007, 55.) Uudesta Testamentista löytyvät diakonian taustat perinteisesti yhdistetään rakkauden kaksoiskäskyyn (Matt. 22:37 40). Lisäksi se ilmenee laupiaan Samarialaisen kertomuksessa (Lk. 10:25 37). Diakonia, palvelu, on tärkeä osa Jeesuksen toimintaa, mainitaanhan Raamatussa, ettei Jumalan Poika tullut palveltavaksi vaan palvelemaan (Matt. 20:28). Jeesuksen julistuksessa ja toiminnassa korostui Vanhan Testamentin perintö, jossa toivon viestiä viedään köyhille, sorretuille, vangituille sekä sairaille. Vanhan Testamentin profeetat olivat yhteiskunnallisesti valveutuneita ja olivat huolissaan köyhien, leskien, orpojen, vanhuksien sekä muukalaisten asemasta ja oikeuksista. (Vastuun ja osallisuuden yhteisö 2003, 6.) Henttosen (1997, 105) mukaan yhteiskunnallinen muutos voi alkaa yhteiskunnassa alhaalta, erilaisista perusyhteisöistä. Diakonian tulisi asettaa entinen toimintatapa kyseenalaiseksi ja antaa uudella toimintamallille yhteisöllinen vaihtoehto. Diakonian tulisi olla etsijä ja kokeilija, jonka toiminnan kohteita ovat he, jotka valtio on syrjäyttänyt. Tätä kautta diakonia uudistaa yhteiskuntaa. Diakonia onkin yhteiskunnan osa huolto- ja hyvinvointijärjestelmää, joka takaa osuuden yksilölle, joka ei kykene yksin selviytymään (Schmidt 2004, 59). Kirkon diakoniatyöllä on nähty olevan yhä merkittävämpi rooli julkisen sosiaaliturva järjestelmän täydentäjänä (Malkavaara 2007, 45) Diakonia Diakonissalaitoksissa Diakoniatyötä tehdään myös kirkon ja seurakunnan ulkopuolella. Diakonissalaitosten toimintahistoria on pitkä ja diakonian juuret nousevat siitä. Diakonissalaitosten toiminta kumpuaa juuri niiden auttamiseksi, joita muu apu ei löydä. Esimerkiksi Helsingin Diakonissalaitos tarjoaa palveluitaan yhteiskunnan palveluiden täydentämiseksi ja toimet kohdistuvat ennen kaikkea syrjäytyneiden tukemiseen sekä ihmisarvoisten elämänedellytysten takaamiseen. (Helsingin Diakonissalaitos.) Helsingin Diakonissalaitos on erikoistunut toiminnassaan palve-

25 25 luiden tuottamiseen huono-osaisimmille, josta on tullut laajamittainen toimintamuoto (Malkavaara 2007, 38,41). Oulun Diakonissalaitoksen alaisuudessa toimii kuntoutuksen ja diakoniatyön yksikkö, jonka alaisuudessa toteutuu diakonisia projekteja. Yksikön tavoitteena on edistää ihmisten ja yhteisöjen hyvinvointia diakoniatyön avulla. Toiminnan perustana on kristillinen arvopohja, joka konkretisoituu toiminnassa lähimmäisen rakkautena ja oikeudenmukaisuutena. Diakonisten projektien tavoitteena on tavoittaa ne, joita muu apu ei ulota. Lisäksi ne ovat määräaikaisia ja nopeasti hätään reagoivia toimia. (Oulun Diakonissalaitos). Seurakuntadiakonian pohjautuu kirkkojärjestykseen, joka määrittelee kristilliseen rakkauteen kuuluvaksi niiden ihmisten auttamisen, joiden hätä on suurin ja joita muu apu ei tavoita. Tämän pohjalta seurakuntadiakonia voidaankin nähdä etsivänä ja kohtaavana työtä. (Yeung 2007, 6.) Diakonissalaitoksissa tapahtuvan diakonian määritelmää ei ole yleisesti määritelty, mutta se pohjaa hyvin voimakkaasti kristillisiin arvoihin ja kristilliseen ihmiskäsitykseen. Esimerkiksi Oulun Diakonissalaitoksella on olemassa omat kriteerit diakoniselle toiminnalle. Sen mukaan diakoninen toiminta kohdistuu yksilön hätään, joka uhkaa hänen kokonaisvaltaista hyvinvointiaan, eikä tähän hätään muut tahot reagoi. Diakonisen toiminnan tarkoituksena on luoda uusia käytäntöjä ja malleja, käyttäen lähinnä diakonian, sosiaalityön ja kuntoutuksen menetelmiä. Diakoniaprojektien tarkoituksena on pyrkiä laajoihin kokonaisuuksiin, mutta tarvittaessa ne voidaan kohdentaa myös pieniin marginaaliryhmiin, joiden terveys tai hyvinvointi on uhattuna. (Oulun Diakonissalaitos.) Diakoniatyöntekijöille tehdyssä kyselyssä ilmeni, että asenteet Diakonissalaitosten toimintaa kohtaan olivat osittain negatiivisia. Toiminnan nähtiin olevan elitististä sekä ihmisten hädällä rahastamista. Tutkimuksessa ilmeni myös, että laitosdiakonian rooli osana hyvinvointipalveluita nähtiin hengellisenä ja hoitavana. Tämä kertoo sen, että Diakonissalaitosten tekemä laitosdiakonia yhdistetään voimakkaasti terveydenhoitopalveluihin ja sairaalamaailmaan. Tutkimuksen mukaan seurakuntadiakonia nähtiin toimivan voimakkaammin syrjäytyneiden tukemisessa, muiden palveluiden paikkaajana ja osana taloudellista palvelua.

26 26 (Yeung 2007, ) Taloudellisen tukemisen osalta käsitys on varmasti oikea, mutta tietämättömyys Diakonissalaitosten toiminnasta luo osaltaan sen kuvan, etteivät Diakonissalaitokset toimi syrjäytyneiden hyväksi.

27 27 3 KUNTOUTUSPROSESSIN MALLINTAMINEN Opinnäytetyön tavoitteena oli mallintaa kuntoutusprosessi KASI -projektin tuetun asumisen yksikössä. Tavoitteena oli myöskin hahmottaa, kuinka diakoninen ulottuvuus ilmenee projektin toiminnassa. Kuntoutusprosessia kuvattaessa on kiinnitetty huomio siihen, mitä vaatimuksia oireyhtymä asettaa kuntoutukselle. KASI -projektissa oli myöskin avokuntoutustoimintaa, mutta se opinnäytetyössä on päädytty rajaamaan aiheen ulkopuolelle, koska muuten aiheen käsittely laajenee liiaksi. Avokotikuntoutus oli suunnattu samalle kohderyhmälle, mutta sen asiakkaat asuvat itsenäisesti ja kuntoutus tapahtuu kuntoutusohjaajan vastaanotoilla tai asukkaan kodissa. Avokotikuntoutuksen tavoitteet ja menetelmät olivat pääsääntöisesti samat kuin tuetun asumisen yksikössä. Tarkastelemalla asetettuja tavoitteita saadaan selkeämpi kuva siitä, mitä oireyhtymä vaatii kuntoutuksen suunnittelulta ja toteutukselta. Prosessin kuvauksella saadaan aikaan malli siitä, kuinka kuntoutus yleisesti etenee projektissa ja mitä vaiheita sekä tahoja siihen kuuluu. Opinnäytetyön tavoitteet pitkällä aikavälillä ovat tärkeät kun suunnitellaan pysyvää toimintaa oireyhtymän kuntoutuksen osalta, ja näin saadaan ilmennettyä ne vaatimukset, joita oireyhtymä asettaa toiminnan suunnittelulle ja toteutukselle. Kuntoutusprosessin kuvaus on ajankohtaista myös sen vuoksi, että oireyhtymän diagnosoinnin kehittyessä myös kohderyhmän kuntoutustarpeet tulevat lisääntymään. Diakonian osuutta tarkastelemalla saadaan ilmennettyä se, mikä on diakoninen ulottuvuus ja sen merkitys diakonisessa projektissa ja kuinka diakonia ilmenee siinä. Useat sosionomi-diakonit tulevat työskentelemään kirkon ulkopuolella valmistumisen jälkeen, ja lisäksi useat kolmannen sektorin tahot toimivat kristillisten arvojen pohjalta. Siksi onkin tärkeää hahmotella sitä, kuinka diakonia ilmenee kirkon ja seurakuntadiakonian ulkopuolella. Tässä työssä ei ole tarkoitus määritellä sen ilmenemistä yleisesti, vaan ainoastaan KASI -projektin sekä Oulun Diakonialaitoksen Säätiön diakonisten projektien kohdalta.

28 28 KASI -projektia koskien on tehty yksi ammattikorkeakoulutasoinen opinnäytetyö, jossa on käsitelty arjen hallintataitoja Aspergerin oireyhtymän asettamien vaatimusten pohjalta. Lisäksi projektiin on tehty kasvatustieteiden pro gradu, aiheena neuropsykiatristen potilaiden kokemuksia yliopisto-opinnoissa ja heidän kokemuksiaan tukitoimista. Aspergerin oireyhtymää on kuvattu molemmissa projektiin tehdyissä tutkimuksissa, mutta niitä ei ole lähestytty kuntoutuksen ja siihen asetettujen vaatimusten kautta. Tutkimuksissa ei ole myöskään kuvattu oireyhtymän asettamia vaatimuksia projektin toiminnalle. Aiemmissa tutkimuksissa on oireyhtymää lähestytty kapea-alaisemmin. Prosessin kuvausta koskevia tutkimuksia on tehty paljonkin, mutta niissä ei ole kuvattu moniammatillista kuntoutusta diagnoosilähtöisesti. Koska opinnäytetyössä käsitellään diakoniaa, on siinä huomioitu myöskin kirkollisen alan julkaisut. Opinnäytetyössä tuetun asumisen kuntoutusprosessi on kuvattu kaavion (liite 1) avulla, lisäksi se on auki kirjoittaen kuvattu vaiheineen ja prosessiin osallistuvine tahoineen. Tuetun asumisen kuntoutusprosessi on luotu henkilöstön haastatteluiden pohjalta. Lisäksi projektihenkilöstöltä on kerätty kokemuksia sekä kehittämisehdotuksia kuntoutusprosessiin. KASI projektin diakonista ulottuvuutta on kuvattu diakoniajohtajan haastattelun sekä Oulun Diakonissalaitoksen kirjallisen materiaalin pohjalta. Kyseiset menetelmät on valittu siksi, että niiden avulla saatiin laaja yleiskuva kuntoutuksesta ja oireyhtymästä sekä diakonian ilmenemistä projektissa. Opinnäytetyön aineisto on kerätty haastattelemalla henkilöstöä sekä havainnoimalla heidän työskentelyään työanalyysikoulutuksessa, tämän tiedon pohjalta on muodostettu kuntoutusprosessin kuvaus sekä koottu henkilöstön näkökulmat kuntoutuksesta. Valmis prosessimallinnos ja eri vaiheiden kuvaukset ovat käyty henkilöstön kanssa läpi, jotta ne vastaavat realistista tilannetta. Koska opinnäytetyön tieto on kerätty havainnoimalla ja haastattelemalla eettisyyden merkitys korostuu. Tutkimisetiikan perusedellytys on, että kerätty tieto on totuudenmukaista, eikä sitä ole luotu tyhjästä (Mäkinen 2006, 13). Opinnäytetyön luotettavuuteen vaikuttavat aineiston keruu ja käsittely (Kuula 2006, 24). Tämän

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-vammaisten aikuisten kuntoutusprosessi ja toimintakäytäntö Heidi Huttunen 22.9.2010 Invalidiliitto ry " Suomen CP-liitto ry 1 KUNTOUTUKSEN

Lisätiedot

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Tule mukaan kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Diakonissa, sairaanhoitaja (AMK) Johanna Saapunki Työpaikka: Kuusamon seurakunta Työtehtävät: perusdiakonia, kehitysvammatyö Mikä on parasta työssä?

Lisätiedot

Voiko TK1 ja TK2- hankkeiden pohjalta tehdä johtopäätöksiä ASLAK:n ja TYK:n kehittämissuunnista?

Voiko TK1 ja TK2- hankkeiden pohjalta tehdä johtopäätöksiä ASLAK:n ja TYK:n kehittämissuunnista? Voiko TK1 ja TK2- hankkeiden pohjalta tehdä johtopäätöksiä ASLAK:n ja TYK:n kehittämissuunnista? Kela, terveysosasto, kuntoutusryhmä Leena Penttinen, KM, TtM, suunnittelija Ammatillisen kuntoutuksen päivät

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN ETELÄ-KYMENLAAKSON AMMATTIOPISTO Palvelualojen toimipiste Takojantie 1, 48220 KOTKA Puh. 010 395 9000 Fax. 010 395 9010 S-posti:etunimi.sukunimi@ekami.fi www.ekami.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO,

Lisätiedot

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN AMMATTITAITOVAATIMUS: Päivi Pesonen syksy 2010 SUUNNITELMALLINEN TYÖSKENTELY: - Toimintakyvyn vahvuuksien ja tuen tarpeen tunnistaminen ja erilaisten tiedonkeruumenetelmien käyttö - Kuntoutujalähtöisen

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta

Lisätiedot

ICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen

ICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen ICF / VAT toimintakyvyn arviointi ICF International Classification of Functioning, Disability and Health ICF on WHO:n tekemä toimintakykyluokitus jota WHO suosittaa toimintakyvyn kuvaamiseen Luokitus sisältää

Lisätiedot

Avokuntoutusfoorumi 27.11.2014 Laitoskuntoutuksesta avokuntoutukseen

Avokuntoutusfoorumi 27.11.2014 Laitoskuntoutuksesta avokuntoutukseen Avokuntoutusfoorumi 27.11.2014 Laitoskuntoutuksesta avokuntoutukseen Tiina Huusko LT Sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri Kuntoutuspäällikkö Kela, terveysosasto Kelan kuntoutustoiminta Lain mukaan

Lisätiedot

ICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen

ICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen ICF / VAT toimintakyvyn arviointi ICF ICF on WHO:n tekemä toimintakykyluokitus Se ei ole mittari Se tarjoaa hyvän rakenteen toimintakyvyn kuvaamiseksi Se tarvitsee tuekseen välineen jolla toimintakyvyn

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World!

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! SENIORIPYSÄKKI Senioripysäkki -toiminta on tarkoitettu eläkeikäisille (60+), jotka ovat kokeneet elämässään muutoksia ja luopumisia

Lisätiedot

PIISPAINKOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN 13. 14.9.2005 JA 5.12.2011 MUKAISET KIRKON VIRKAAN VAADITTAVAT OPINNOT

PIISPAINKOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN 13. 14.9.2005 JA 5.12.2011 MUKAISET KIRKON VIRKAAN VAADITTAVAT OPINNOT 1 PIISPAINKOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN 13. 14.9.2005 JA 5.12.2011 MUKAISET KIRKON VIRKAAN VAADITTAVAT OPINNOT Diakonian / kirkon nuorisotyönohjaajaan / kirkon varhaiskasvatuksen ohjaajan virkoihin kelpoisuuden

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Kokkola ja nuorisopalvelut

Kokkola ja nuorisopalvelut Kokkola ja nuorisopalvelut Asukkaita Kokkolassa 47 283 Ruotsinkielisiä 13% Nuorisopalvelut TA 2016: Toimintakulut 1,95me. Toimintatuotot 0,25me Henkilöstöä 27 htv (mukaan lukien etsivät 5htv ja Ohjaamo

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Association & Foundation SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Katariina Ruuth, projektijohtaja Tampere 18.10.2011 Association & Foundation Ry/Oy Tarjoaa mielenterveyskuntoutus- ja dementiahoitokotipalveluita

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

Toimintakyvyn arviointi asiakkaan parhaaksi. Työhönkuntoutuksen yhteydessä

Toimintakyvyn arviointi asiakkaan parhaaksi. Työhönkuntoutuksen yhteydessä asiakkaan parhaaksi Työhönkuntoutuksen yhteydessä Kumppaniksi ry Kumppaniksi ry on Kajaanin seutukunnan kuntien ylläpitämä yhdistys, joka tarjoaa valmennus- ja kuntoutuspalveluja työttömille työnhakijoille.

Lisätiedot

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti Terveydenhuoltoalan l siirtoergonomian i asiantuntija ij ja työseminaari 10.6.2010 Kannattavaa kumppanuuttakuntouttavallakuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväkikoti Kartanonväki kodit kdit

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDESTA TOIPUMISEN VAIHEET 1. ESIHARKINTA -> ONGELMAN KIELTÄMINEN,

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

Kela osana monialaisessa verkostossa

Kela osana monialaisessa verkostossa Kela osana monialaisessa verkostossa 2 Lähde: TEM/Päivi Kerminen Kelan strateginen painopiste kumppanuusyhteistyössä Parannamme suorituskykyämme uudistamalla toimintojamme sekä vahvistamalla yhteistyötä

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

ymmärtää nuoruuden arvon ja ainutkertaisuuden edistää omalla toiminnallaan nuoren itsenäistymistä tukee nuoren itsetuntoa ja minäkuvan kehittymistä

ymmärtää nuoruuden arvon ja ainutkertaisuuden edistää omalla toiminnallaan nuoren itsenäistymistä tukee nuoren itsetuntoa ja minäkuvan kehittymistä 1 Lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinto VALINNAISET TUTKINNON OSAT ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN NUORTEN JA HEIDÄN PERHEIDENSÄ OHJAUS JA TUKEMINEN Näytön antaja: Näytön arvioija: Paikka ja aika:

Lisätiedot

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa liikunta- ja vaikeavammaisten lasten kuntoutuksen suunnittelussa lastenneurologisella osastolla vuodesta 2010 vanhemmat ja lapsi

Lisätiedot

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET Tehtävän nimi (Raportti, Essee ) 31.5.2005 Oulun seudun ammattiopisto Kontinkankaan yksikkö Lähihoitajakoulutus STAP 39 T Tiina Opiskelija (opiskelijan nimi) Opettaja Onerva

Lisätiedot

Itsearviointi osana ammatillista kasvua - välineitä ja käytäntöjä

Itsearviointi osana ammatillista kasvua - välineitä ja käytäntöjä Itsearviointi osana ammatillista kasvua - välineitä ja käytäntöjä Mari Korhonen Turun kristillinen opisto Mistä lähdettiin liikkeelle Valmis hanke Keskeyttäneiden kartoitus ja syiden läpi käyminen Luodaan

Lisätiedot

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Raija Kerätär 2.11.2015 www.oorninki.fi Kuntoutus Järvikoski 2013 Korjaavaa tai varhaiskuntoutuksellista toimintaa, joka käynnistyy Työ- ja toimintakykyisyyden

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ

8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ 1. YLEISKUVAUS NEUROPSYKIATRISESTA KUNTOUTUKSESTA Neuropsykiatrisissa oireyhtymissä haasteet ovat luonteeltaan pitkäkestoisia,

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007 Näkökulmia kuntoutumiseen Jari Koskisuu 2007 Mielenterveyskuntoutuksen tehtävistä Kehittää kuntoutumisvalmiutta Tukea kuntoutumistavoitteiden saavuttamisessa Tukea yksilöllisen kuntoutumisen prosessin

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Katja Munter Kehittäjä, lehtori HUMAK / Preventiimi Sivu 1 1. Opiskelijan terveys & voimavarat 2. Opiskelutaidot OPISKELUKYKY 4. Opiskeluympäristö

Lisätiedot

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 1 Tutkimuksen näkökulma Työikäisten kuntoutuksella

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

Valmis tutkinto työelämävalttina - VALTTI. Toimenpiteet ja toiveet Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Diakonia ammattikorkeakoulun Oulun yksikkö

Valmis tutkinto työelämävalttina - VALTTI. Toimenpiteet ja toiveet Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Diakonia ammattikorkeakoulun Oulun yksikkö Valmis tutkinto työelämävalttina - VALTTI Toimenpiteet ja toiveet Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Diakonia ammattikorkeakoulun Oulun yksikkö PROJEKTISTA TIEDOTTAMINEN Kuusi yksikköä (15.4 Raahen tekniikan

Lisätiedot

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI 4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI Sosiaalinen kuntoutus pähkinänkuoressa Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu: 1) sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen; 2)

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

CP-vammaisen aikuisen kokonaisvaltaisen kuntoutusprosessin tukeminen

CP-vammaisen aikuisen kokonaisvaltaisen kuntoutusprosessin tukeminen CP-vammaisen aikuisen kokonaisvaltaisen kuntoutusprosessin tukeminen Kuntoutussymposium 2009 Tampereen Messu- ja Urheilukeskus 5.11.2009 Tiina Airaksinen, YTM, projektipäällikkö, ry / CP-ikä/kunto-projekti

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

EDURO-SÄÄTIÖN NUORTEN PALVELUT JA NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS. 6.10.2015 Tanja Raappana

EDURO-SÄÄTIÖN NUORTEN PALVELUT JA NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS. 6.10.2015 Tanja Raappana EDURO-SÄÄTIÖN NUORTEN PALVELUT JA NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS 6.10.2015 Tanja Raappana Eduro-säätiö Toiminnan ohjaus Työ- ja toimintakyvynarvionninp alvelut Kuntoutuksen palvelut Osaamisen vahvistamisen

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.

Lisätiedot

Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut. Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014

Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut. Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014 Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014 SOSIAALITYÖ neuvonta ;lanteen arvioin; palvelutarpeen kartoitus palvelusuunnitelman tekeminen sopivien

Lisätiedot

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija

Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija Aiheeseen liittyviä käsitteitä Toimintakyky, toimijuus, kuntoutuminen, toimintavajeet, toimintaedellytykset

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykiatrian polklinikka maahanmuuttajille

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Työuupumus -kuntoutuskurssit

Työuupumus -kuntoutuskurssit Terveysosasto Kuntoutusryhmä Työuupumus -kuntoutuskurssit Tiedotustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? Kelan Käpylän toimitalo 29.8.2012 Kurssikokonaisuus vuoden 2013 alusta Työuupumus

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TYÖKYVYN VARHAINEN TUKI Työterveyshuoltolain (1383/2001) perusteella työterveyshuollon

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1. Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.2015 Niina Helminen Anri Tanninen Yleistä Tupalasta Kiinteistöt omistaa

Lisätiedot

Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet?

Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet? Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet? Pohjautuu artikkeliin: Tavoitteenasettelu perhekuntoutuksessa (Saarinen, Röntynen, Lyytinen) Mari Saarinen, PsL, neuropsykologian erikoispsykologi (VET) MLL:n

Lisätiedot

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Selvittää lasten perheiden ja terapeuttien välistä yhteistyötä ja arjen voimavaroja Tuleeko perhe kuulluksi ja huomioidaanko vanhempien mielipiteitä

Lisätiedot

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Vanajaveden Rotaryklubi Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Organisaatio, systeemi, verkostot Yksilöiden ja tiimin kasvumahdollisuudet, oppiminen Tiimin tehtäväalue, toiminnan

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

Sopimusvuoren kotikuntoutus

Sopimusvuoren kotikuntoutus Association & Foundation Sopimusvuoren kotikuntoutus Tietokoneavusteinen kotikuntoutus on ry:n ja Tampereen kaupungin yhteinen kehittämishanke 15.8.2010-31.12.2011. Osa hankkeen rahoituksesta tulee välittäjä

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI Turun Aikuiskoulutuskeskus Kärsämäentie 11, 20360 Turku 0207 129 200 www.turunakk.fi TUTKINNON OSA: KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN TUTKINNON

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS Psykologi Nina Näyhä Osastonhoitaja Marja Nordling Psykiatrinen kuntoutumisosasto T9 Seinäjoen keskussairaala EPSHP 3.10.2007 Kuntoutusfoorumi OSASTO T9 18 kuntoutuspaikkaa selkeästi

Lisätiedot

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 Eva-Maria Emet Johtava hoitaja Folkhälsan Botnia / Östanlid Voimavarojen tunnistaminen kuntouttavan hoitotyön suunnittelussa Kartoittaminen Riskit

Lisätiedot