TASEKIRJA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

2 SISÄLTÖ TOIMINTAKERTOMUS... 1 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS... 2 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA... 4 Kaupungin organisaatio... 4 Toimielimet... 5 Yleinen taloudellinen kehitys Järvenpään yleinen kehitys Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä SELONTEKO KAUPUNGIN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTUMINEN TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET KOKONAISTULOT JA -MENOT KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Konsernitilinpäätökseen sisältyvät yhteisöt Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY TALOUSARVION TOTEUTUMINEN KÄYTTÖTALOUSOSA Käyttötalousosa yhteensä Konsernipalvelut Lasten ja nuorten palvelualue Terveyspalvelut ja aikuissosiaalityön palvelualue Ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten palvelualue Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualue Toimintaympäristöpalvelut Kaupunkikehitys Järvenpään Vesi TULOSLASKELMAOSA Verotulojen erittely INVESTOINTIOSA Kalusto ja aineettomat hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Kiinteät rakenteet ja laitteet Osakkeet ja osuudet RAHOITUSOSA YHTEENVETO MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMISESTA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT

3 TULOSLASKELMA RAHOITUSLASKELMA TASE KONSERNILASKELMAT Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI, TILINPÄÄTÖS KONSERNITILINPÄÄTÖS ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET JÄRVENPÄÄN VESI LIIKELAITOKSEN VAIKUTUS JÄRVENPÄÄN TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMISEEN LIITTEET ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT LUETTELOT JA SELVITYKSET JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI Tositelajit Selvitys kirjanpidon säilyttämisestä JÄRVENPÄÄN VESI Tositelajit Selvitys kirjanpidon säilyttämisestä

4 TOIMINTAKERTOMUS Toimintakertomuksessa annetaan tiedot kunnan toiminnan kehittymistä koskevista tärkeistä seikoista. Toimintakertomus-osan laskelmissa on yhdistelty kunta ja Järvenpään Vesi - liikelaitos muodostaen näin Järvenpään kaupungin laskelmat. 1

5 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Viime vuosi oli Järvenpäässä edelleen voimakasta kasvun aikaa. Viime vuotta leimasi valitettavasti myös yleisestä taloustilanteesta johtuva kaupungin talouden heikentyminen. Ensin mainittu näkyi huomattavana rakentamisen määränä. Asuntoja valmistui yhteensä 493. Kerrostaloja valmistui suuri määrä 15 kappaletta. Omakotitaloja rakennettiin 83 kappaletta. Rakentamisen suuret luvut vaikuttivat osaltaan myös väestönkasvuun, väkiluku kasvoi 686 hengellä (1.8 %). Kasvu johtui erityisesti muuttoliikkeestä. Kuntien välinen nettomuutto oli 369 henkeä, mikä oli suurin luku KUUMA -kunnissa. Kaupungin taloustilanne heikkeni viime vuonna. Siihen on monia syitä. Heikko talouden kasvu vaikutti verotulokertymään ja valtionosuuksien leikkaukset tuntuivat myös, vaikka indeksitarkistukset korjasivatkin hiukan tilannetta. Erityisen hankala tilanne on menokasvun kohdalla. Käyttömenojen nousuprosentti oli 7,8. On selvää, että tällainen menokasvu on kestämättömän korkealla tasolla. Tänä vuonna menokasvua pitää selvästi taittaa. Budjetin mukaan se on 2,3 %. Edellä sanotusta johtuen vuosikate eli investointien omarahoitus laski selvästi eikä kaikkia investointeja kyetty kattamaan omalla rahalla. Yhteensä otettiin lisää lainaa 6,5 miljoonaa euroa verrattuna vuoteen Kokonaislainakanta oli 40,6 miljoonaa euroa. Vuoden lopussa velkamäärä asukasta kohden oli euroa, kun se koko maassa keskimäärin oli euroa. Vuonna 2008 lähdettiin valtuuston päätöksen mukaisesti tavoittelemaan toimintatapa - ja johtamisjärjestelmän muutosta. Tavoitteeksi asetettiin, että uusi järjestelmä on käytössä vuoden 2013 alusta. Nyt voidaan todeta, että hankkeen aikataulullinen tavoite on saavutettu varsin hyvin. Suurelta osin valmiudet uuden toimintatavan käyttöönottoon tämän vuoden aikana ovat olemassa. Edellytykset on nyt luotu ja kysymys on tästä eteenpäin jatkuvasta kehittämisestä. Runsas vuosi sitten allekirjoitettu Perhelän korttelia koskeva puitesopimus ei näytä johtavan hankkeen käynnistymiseen. Johtopäätökset jatkotoimista tehtäneen vielä tämän kevään aikana. Viime vuoden takaiskuihin kuuluu myös se, että markkinaoikeus hylkäsi kaikki tarjoukset koskien Terveystaloa. Hankkeen uusi valmistelu käynnistettiin viime syksynä. Terveystalo valmistuu, mikäli yllättäviä viivästyksiä ei tule, vuoden 2016 loppuun mennessä. Kuntarajat ovat parhaillaan tarkastelun kohteena koko valtakunnassa. Täällä Helsingin seudulla kuntauudistus etenee valtakunnan kärjessä. Onkin hyvä kysymys, mikä tulee olemaan Järvenpään tulevaisuus kuntarakenteen mahdollisesti muuttuessa eli kuntien yhdistyessä? Toisaalta, mitä tuo tullessaan uusi metropolihallinto, joka todennäköisesti toteutuu? Muutokset metropolihallinnon toteutuessa voivat olla merkittäviäkin. Suurimmillaan kysymys voisi olla siitä, että maankäyttöön, asumiseen, liikenteeseen ja ympäristöön liittyvät kysymykset ratkaistaisiinkin tulevaisuudessa metropolissa. Tästä konkreettisena esimerkkinä vaikkapa se, että kunnan kaavoitusvalta rajoittuisi oleellisesti, koska asemakaavoitusta ohjattaisiin suoraan metropolikaavan kautta. 2

6 Sosiaali- ja terveydenhuollon asiat tullaan tulevaisuudessa päättämään suuremmissa puitteissa, jolloin merkittävä osa niistä tehtävistä siirtyisi muualle päätettäväksi, jos kunnan koko on liian pieni. Kuntauudistuksessa pitää turvata se, että järvenpääläiset saavat asua kunnassa, jossa tuleva metropoli ei ole kahmaissut leijonan osaa MAL -asioista. Järvenpääläisen asukkaan etu on myös se, että sosiaali- ja terveydenhuollon asiat voidaan hoitaa peruskunnassa eikä "hallintohimmelissä". Elämme poikkeuksellisen hankalia aikoja; kuntatalouden tila heikkenee, kuntarakenne on murroksessa, sosiaali- ja terveysasiat hakevat uutta muotoa. Nyt tarvitaan yhteistä näkemystä ja lujaa tahtoa, jotta voimme turvata tulevissa olosuhteissa parhaat mahdolliset ratkaisut. Erkki Kukkonen kaupunginjohtaja 3

7 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Kaupungin organisaatio KAUPUNGINVALTUUSTO puheenjohtaja Tapio Bergholm Tarkastuslautakunta Tulevaisuusvaliokunta Keskusvaalilautakunta KAUPUNGINHALLITUS puheenjohtaja Kaarina Wilskman Prosessijaosto Henkilöstöasiainjaosto Nuorisoparlamentti kaupunginjohtaja Erkki Kukkonen Konsernipalvelut hallintojohtaja Ilmari Mäkinen Johdon asiantuntijapalvelut: Talouden johtotiimi Hallinnon johtotiimi HR-johtotiimi Tukipalvelukeskus Terveyspalvelut ja aikuissosiaalityön palvelualue palvelualuejohtaja Tiina Salminen Sosiaali- ja terveyslautakunta Yksilöasiainjaosto Eläkeläisneuvosto Vammaisneuvosto Hallinto ja kehittäminen Avosairaanhoito Terveyskeskussairaala Aikuissosiaalityö Suun terveydenhoito Erikoissairaanhoito Lasten ja nuorten palvelualue palvelualuejohtaja Marju Taurula Hallinto ja kehittäminen Varhaiskasvatuspalvelut Kasvun ja oppimisen tuen palvelut Perhesosiaalityö Ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten palvelualue palvelualuejohtaja Tiina Salminen Johto Kotihoito Pitkäaikainen hoito Vammaispalvelut Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualue palvelualuejohtaja Marju Taurula Kehittäminen ja hallinto Opetus- ja kasvatuslautakunta Sivistyslautakunta Liikuntalautakunta Musiikkiopiston johtokunta Perusopetus Lukiokoulutus Nuorisopalvelut Kirjastopalvelut Kulttuuripalvelut Järvenpään Opisto Liikuntapalvelut Musiikkiopisto Tekninen lautakunta Toimintaympäristöpalvelut tekninen johtaja Jyrki Meronen Kaupunkitekniikka Tilakeskus Toimitilapalvelut Yhteiset palvelut Järvenpään Veden johtokunta Järvenpään Vesi Rakennuslautakunta Kaupunkikehitys kehitysjohtaja Minna Karhunen Rakennusvalvonta 4

8 Toimielimet Kaupunginvaltuusto puheenjohtaja Bergholm, Tapio SDP FT, historiantutkija I varapuheenjohtaja Perttu, Helinä KOK rehtori II varapuheenjohtaja Liimatainen, Tiina VIHR rehtori, fil.kand. valtuutettu Aalto, Päivi KD erityisopettaja valtuutettu Aitta, Reijo SDP (sit.) ylilääkäri valtuutettu Alakas, Mehmet KOK yrittäjä valtuutettu Berg, Henry Järvenpää 2000 Plus tuotepäällikkö valtuutettu Edry, Tarja Järvenpää 2000 Plus rehtori valtuutettu Gilan, Mika Järvenpää 2000 Plus toimitusjohtaja valtuutettu Graeffe, Petri KOK toimitusjohtaja valtuutettu Heikkinen, Pekka KOK alkaen apulaispoliisipäällikkö valtuutettu Helenius, Sami KOK jääkiekkoilija valtuutettu Hyttinen, Karoliina SDP kätilö valtuutettu Hyttinen, Leena SDP yrittäjä, kiinteistönvälittäjä valtuutettu Kakko, Katri VIHR sairaanhoitaja valtuutettu Kaminen, Ossi VAS luokanopettaja valtuutettu Kareinen, Seija VIHR varatuomari, asianvalvoja valtuutettu Karhu, Ulla-Mari SDP suunnittelupäällikkö valtuutettu Koivuluoma, Marja SDP intensiiviperhetyöntekijä valtuutettu Koskela, Marko KOK projektijohtaja valtuutettu Lehtinen, Eino Järvenpää 2000 Plus yrittäjä alkaen valtuutettu Leppänen, Mika KESK opistoupseeri, yliluutnantti valtuutettu Lindström, Hannele VIHR kuvataideopettaja 5

9 valtuutettu Majanen, Liisa SDP pääluottamusmies, lastenhoitaja valtuutettu Markkanen, Lassi VIHR FM, sosiaalialan opettaja valtuutettu Nöjd, Ismo KOK yrittäjä, OTK valtuutettu Partonen-Rekola, Marketta KESK katsastaja, kuljettajatutkinnon vastaanottaja valtuutettu Passi, Tomi KESK insinööri valtuutettu Pehrsson, Kaj Järvenpää 2000 Plus opettaja valtuutettu Peltosaari, Leena KOK johtaja, sidosryhmäyhteistyö valtuutettu Pursiainen, Terho VIHR pastori valtuutettu Pyykkönen, Maija-Liisa KESK ent. opettajankoulutusjohtaja valtuutettu Rantanen, Tero KOK lakimies, VT valtuutettu saakka Reina, Timo KESK valtiosihteeri valtuutettu alkaen Lappalainen, Esko KESK toiminnanjohtaja valtuutettu Riihimäki, Tomi KOK toimitusjohtaja valtuutettu Saarikorpi, Kaisa VIHR pianonsoitonopettaja valtuutettu Setälä, Toivo SDP maanmittausteknikko, eläkeläinen valtuutettu Siukola, Jaana PS suunnittelija valtuutettu Smed, Viljo SDP eläkeläinen valtuutettu Suomilammi, Emmi KOK FM, kansanedustajan avustaja valtuutettu Tala, Heikki PS dosentti valtuutettu saakka Taurovaara, Reino SDP aluepäällikkö valtuutettu alkaen Kauranen, Anu SDP tekstiilityön lehtori valtuutettu Tiusanen, Taru VIHR sihteeri alkaen valtuutettu Tuuri, Kaija SDP lehtori valtuutettu Tuuri, Pekka SDP opiskelija valtuutettu Uusikumpu, Maarit VAS tiedotussihteeri 6

10 valtuutettu Valve, Keijo KOK yrittäjä, maanviljelijä valtuutettu Virkki, Jukka KOK isännöitsijä, eläkeläinen valtuutettu Virtanen, Pentti SDP eteisvahtimestari, eläkeläinen valtuutettu Volanen Risto KESK valtiosihteeri valtuutettu Wilskman Kaarina KOK projektipäällikkö pöytäkirjanpitäjä Ilmari Mäkinen hallintojohtaja Valtuuston kokoukset ja käsitellyt asiat vuosina Vuosi Kokoukset Asiat Asioita / Kokous , , , , , , , , , ,9 Vuoden aikana pidettiin kaksi valtuustoseminaaria. Valtuustoseminaarit pidettiin Tuusulassa ja Mäntsälässä. Valtuustoseminaareissa käsiteltiin toimintaympäristöanalyysejä ja talousarviota Kaupunginhallitus puheenjohtaja Wilskman, Kaarina KOK I varapuheenjohtaja Virtanen, Pentti SDP II varapuheenjohtaja Saarikorpi, Kaisa VIHR jäsen Gilan, Mika Järvenpää 2000 Plus jäsen Koivuluoma, Marja SDP jäsen Malkki, Kyllikki KD jäsen Nöjd, Ismo KOK jäsen Passi, Tomi KESK jäsen Rantanen, Tero KOK jäsen Salovaara, Risto VIHR jäsen Tuuri, Kaija SDP 7

11 valtuuston Bergholm, Tapio SDP puheenjohtajat Perttu, Helinä KOK Liimatainen, Tiina VIHR esittelijä Erkki Kukkonen kaupunginjohtaja pöytäkirjanpitäjä Ilmari Mäkinen hallintojohtaja Hallituksen kokoukset ja käsitellyt asiat vuosina Vuosi Kokoukset Asiat Asioita / Kokous , , , , , , , , , ,2 Kaupunginhallituksen talousarvion 2013 kehysseminaari pidettiin Hämeenlinnassa. Kaupunginjohtajan talousarvioesitysluonnosta vuodelle 2013 käsiteltiin puolestaan Järvenpäässä pidetyssä seminaarissa. Kuntien yhteistoiminta Jäsenmaksut vuosittain, eur Suomen Kuntaliitto Uudenmaan liitto Uudenmaan virkistysalueyhdistys Keskusvaalilautakunta puheenjohtaja Mäkinen, Anne-Maria KOK varapuheenjohtaja asti Kolehmainen, Ari SDP 8

12 Tarkastuslautakunta alkaen Tuominen, Valtteri SDP jäsen Paavola, Virpi KESK (sit.) jäsen asti Sitolahti, Jyrki VIHR jäsen alkaen Kuusikallio, Visa VIHR jäsen Tyrväinen, Anja Järvenpää 2000 Plus puheenjohtaja Setälä, Toivo SDP varapuheenjohtaja Kareinen, Seija VIHR jäsen Hietala, Kari J. KOK jäsen Kolehmainen, Ari SDP jäsen Hyttinen, Leena SDP jäsen Karajas-Kaukonen, Annukka KD jäsen Launonen, Pekka Järvenpää 2000 Plus jäsen saakka Meklin, Jaana KOK jäsen alkaen Mäkinen, Anna-Maria KOK jäsen Ojanen, Osmo KOK jäsen Karulinna, Martti VIHR jäsen Vuorela, Birgitta KESK pöytäkirjanpitäjä Ari Virolainen tilintarkastaja Tarkastuslautakunnan on valmisteltava valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Valtuusto asettaa tarkastuslautakunnan hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten. Tarkastuslautakunta valmistelee valtuustolle tilintarkastusta koskevat asiat. Lautakunta arvioi miten valtuuston tilikaudelle asettamat tavoitteet ovat toteutuneet. Lautakunnan tehtävänä on kiinnittää huomiota toiminnan, toimintatapojen sekä palvelujen järjestämisen tarkoituksenmukaisuuteen. Tarkastuslautakunta kokoontui 13 kertaa vuonna Tulevaisuusvaliokunta (Yhdyskuntasuunnitteluvaliokunta saakka) puheenjohtaja Peltosaari, Leena KOK varapuheenjohtaja Tuuri, Pekka SDP jäsen Heikkinen, Pekka Järvenpää 2000 Plus jäsen Koskela, Marko KOK jäsen Lindström, Hannele VIHR jäsen Majanen, Liisa SDP jäsen Saarikorpi, Kaisa VIHR jäsen Setälä, Toivo SDP 9

13 jäsen Siukola, Jaana PS jäsen Virkki, Jukka KOK jäsen Volanen, Risto KESK Valiokunnan kokoukset ja käsitellyt asiat vuosina ( saakka Yhdyskuntasuunnitteluvaliokunta) Vuosi Kokoukset Asiat Asioita / Kokous , , , , , , , , , tulevaisuussuunnitelma Vuonna 2012 tulevaisuusvaliokunta kokoontui 7 kertaa. Tulevaisuusvaliokunnan tehtävänä oli hahmottaa tulevaisuutta vuoden päähän, yli kaupunkistrategian suunnittelukauden. Valiokunta on toimikaudellaan hakenut yhteisiä linjoja ja yhteistä tahtotilaa Järvenpään tulevalle kehitykselle Uudenmaan ja metropolialueen kokonaisuudessa. Valiokunta valmisteli Järvenpään tulevaisuuskuvaa Uusi Kunta hankkeen sekä skenaariotyöskentelyn pohjalta valiokunta järjesti Järvenpää-talolla tulevaisuusillan, jossa mietittiin Järvenpään tulevaisuuskuvaa mm. ryhmätöiden muodossa. Osanottajia illassa oli n. 60 henkeä. Loppuraportti luovutettiin ennen valtuuston kokousta ja sen nimeksi tuli "Järvenpäässä tulevaisuus tehdään yhdessä". Sosiaali- ja terveyslautakunta puheenjohtaja Karhu, Ulla-Mari SDP varapuheenjohtaja Hänninen, Salla VIHR jäsen saakka Hägg, Tina KOK jäsen alkaen Suomilammi, Emmi KOK jäsen Laaninen, Mauno SDP jäsen Lehtonen, Tero-Pekka KOK jäsen Lahnalampi, Anssi KESK jäsen Pehrsson, Kaj Järvenpää 2000 Plus jäsen Riihimäki, Tomi KOK jäsen Tiusanen (Rinta-Pollari), Taru KD ( alkaen VIHR) jäsen Smed, Viljo SDP jäsen Uusikumpu, Maarit VAS 10

14 KH:n edustaja Perttu, Helinä KOK esittelijä asti Tuula Salokangas va. palvelujohtaja, johtava ylilääkäri esittelijä alkaen Tiina Salminen palvelualuejohtaja esittelijä Marju Taurula palvelualuejohtaja pöytäkirjanpitäjä Pekka Hippi hallintopäällikkö Lautakunnan kokoukset ja käsitellyt asiat vuosina Vuosi Kokoukset Asiat Asioita / Kokous , , , , , , , , , ,4 Yksilöasiainjaosto puheenjohtaja Hänninen, Salla VIHR jäsen Karhu, Ulla-Mari SDP jäsen saakka Hägg, Tina KOK jäsen alkaen Suomilammi, Emmi KOK esittelijä Eeva Laine kotihoidon johtaja sihteeri Virva Juurikkala aikuissosiaalityön johtaja Opetus- ja kasvatuslautakunta puheenjohtaja Huikko, Jukka KOK varapuheenjohtaja Veirto, Katja SDP jäsen Kuusikallio, Visa VIHR jäsen Luukkanen, Tarja-Liisa VIHR jäsen Partonen-Rekola, Marketta KESK Järvenpää 2000 Plus, saakka jäsen Rantanen, Tea KOK 11

15 jäsen Repo, Katja Järvenpää 2000 Plus jäsen Tala, Heikki PS jäsen Tuuri, Pekka SDP jäsen saakka Pääkkönen Suvi-Maija KESK jäsen alkaen Vuorela, Miia KESK jäsen Virtanen, Juhani SDP KH:n edustaja Koivuluoma, Marja SDP esittelijä Marju Taurula palvelualuejohtaja pöytäkirjanpitäjä Pekka Hippi hallintopäällikkö Lautakunnan kokoukset ja käsitellyt asiat vuosina (vuosina Sivistyslautakunta) Vuosi Kokoukset Asiat Asioita / Kokous , , , , , , , , , ,9 Sivistyslautakunta puheenjohtaja Tuominen, Satu Järvenpää 2000 Plus varapuheenjohtaja Valonen, Pia KD jäsen Asp, Risto KOK jäsen Eriksson, Arja SDP jäsen Kauranen, Anu SDP jäsen Lindström, Hannele VIHR jäsen Markkanen, Lassi VIHR jäsen Siltasari-Peltonen, Tuula KOK jäsen Toivola, Towo KOK jäsen saakka Tuomimaa, Petteri KESK jäsen alkaen Lindberg, Henry KESK jäsen Tuominen, Valtteri SDP KH:n edustaja Passi, Tomi KESK esittelijä Marju Taurula palvelualuejohtaja pöytäkirjanpitäjä Pekka Hippi hallintopäällikkö 12

16 Lautakunnan kokoukset ja käsitellyt asiat vuosina (vuosina Kulttuurilautakunta) Vuosi Kokoukset Asiat Asioita / Kokous , , , , , , , , , Musiikkiopiston johtokunta puheenjohtaja Kaukolampi, Tiia KOK (Tuusula) varapuheenjohtaja Uhlenius, Jani SDP (Järvenpää) jäsen Hentilä, Marjukka KOK (Järvenpää) jäsen saakka Hintikka, Kaisa VIHR (Järvenpää) jäsen alkaen Kakko, Katri VIHR jäsen Turtola, Martti TUPU (Tuusula) jäsen Udd, Heli SDP (Tuusula) KH:n edustaja saakka Suomilammi, Emmi KOK alkaen Malkki, Kyllikki KD esittelijä Tammy Young musiikkiopiston rehtori pöytäkirjanpitäjä Kaisa Karsikas talous- ja hallintosihteeri Johtokunnan kokoukset ja käsitellyt asiat vuosina Vuosi Kokoukset Asiat Asioita / Kokous , , , , , , ,6 13

17 , , ,2 Tekninen lautakunta puheenjohtaja Pyy, Markku VIHR varapuheenjohtaja Alakas, Mehmet KOK jäsen Hyytiäinen, Elisa Järvenpää 2000 Plus jäsen Kareinen, Seija VIHR jäsen Leppänen, Mika KESK (sit.) jäsen Nurmi, Laura KOK jäsen Kauppinen, Riitta SDP jäsen Wallenius, Jarkko PS jäsen Rantala, Laura KOK jäsen Tuovila, Arto SDP jäsen Tuovinen, Pentti SDP KH:n edustaja Nöjd, Ismo KOK esittelijä Jyrki Meronen toimialajohtaja esittelijä Ilmari Mäkinen esittelijä Jyrki Meronen vs. tekninen johtaja toimialajohtaja pöytäkirjanpitäjä Pekka Hippi hallintopäällikkö Lautakunnan kokoukset ja käsitellyt asiat vuosina Vuosi Kokoukset Asiat Asioita / Kokous , , , , , , , , , ,3 14

18 Rakennuslautakunta (Rakennus- ja ympäristölautakunta saakka) puheenjohtaja Lappalainen, Esko KESK varapuheenjohtaja Valve, Keijo KOK jäsen saakka Hietanoro, Jaana KOK jäsen alkaen Peltosaari, Leena KOK jäsen Häkkinen, Maj SDP jäsen Lauramaa, Sirpa Järvenpää 2000 Plus jäsen Lehtonen, Tero-Pekka KOK jäsen Lintunen, Aki VAS jäsen Mikkanen, Heimo PS jäsen Pyykkö, Tiia VIHR jäsen Viemerö, Jaana SDP jäsen Salminen, Jukka SDP KH:n edustaja Virtanen, Pentti SDP esittelijä Jouni Vastamäki johtava rakennustarkastaja pöytäkirjanpitäjä Pekka Hippi hallintopäällikkö Lautakunnan kokoukset ja käsitellyt asiat vuosina ( saakka Rakennus- ja ympäristölautakunta) Vuosi Kokoukset Asiat Asioita / Kokous , , , , , , , , , ,7 15

19 Liikuntalautakunta puheenjohtaja Uljas, Lauri SDP varapuheenjohtaja Leino, Eeva-Liisa KOK jäsen Hallikainen, Pasi PS jäsen Helenius, Sami KOK jäsen Hyrske, Oula VAS jäsen Kukkonen, Esa KOK jäsen Peltonen, Tuula VIHR jäsen Mäkäräinen, Tünde Järvenpää 2000 Plus jäsen Peltokoski, Brita Järvenpää 2000 Plus jäsen Hyttinen, Karoliina SDP jäsen Toivanen, Helena KOK KH:n edustaja Salovaara, Risto VIHR esittelijä Marju Taurula palvelualuejohtaja pöytäkirjanpitäjä Pekka Hippi hallintopäällikkö Lautakunnan kokoukset ja käsitellyt asiat vuosina Vuosi Kokoukset Asiat Asioita / Kokous , , , , , , , , , ,2 16

20 Järvenpään Veden johtokunta puheenjohtaja Graeffe, Petri KOK varapuheenjohtaja Uusiperhe, Virpi Järvenpää 2000 plus jäsen Tallgren, Jouni SDP jäsen Kareinen, Seija VIHR jäsen Pyykkönen, Maija-Liisa KESK jäsen Torkkeli, Pasi SDP jäsen Virkki, Jukka KOK jäsen Tuovila, Arto SDP KH:n edustaja Gilan, Mika Järvenpää 2000 plus esittelijä Ari Kaunisto toimitusjohtaja pöytäkirjanpitäjä Pekka Hippi hallintopäällikkö Johtokunnan kokoukset ja käsitellyt asiat vuosina Vuosi Kokoukset Asiat Asioita / Kokous , , , , , ,5 17

21 Yleinen taloudellinen kehitys Yleisen talouden tilan osalta eletään edelleen voimakasta epävarmuuden aikaa, vaikka yksittäisiä positiivisia merkkejä paremmasta kehityksestä on saatu. Pääasiallista ongelmaa, eli julkisen talouden voimakasta velkaantumista ei kuitenkaan ole saatu taittumaan Suomessa kuin muuallakaan Euroopassa. Suomessa vuoden 2012 bruttokansantuotteen kehitys painui alustavien tietojen mukaan negatiiviseksi n. -0,1 %. Ennusteet heikkenivät lähes kautta linjan vuoden loppua lähestyttäessä. Inflaatio nousi noin 2,8 % tasoon ja komissiota myöten onkin kiinnitetty huomiota Suomen viime vuosien nopeaan inflaatiokehitykseen. Työttömyysaste vuoden lopulla oli alustavien arvioiden mukaan n. 7,7 % myötäillen pitkälle aikaisempia ennusteita. Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on noin 53, 2 % ylittäen hallitusohjelmassa linjatun tavoitetason. Tämä merkinnee sitä, että hallitusohjelmaan kirjattujen tavoitteiden saavuttamiseksi, hallitus joutuu edelleen tasapainottamaan julkista taloutta. Tämä ei voi olla kohdistumatta kuntatalouteen. Yleinen talouden kehitys, valtion toimen julkisen talouden tasapainottamiseksi sekä toimintaympäristön muutos mm. väestön ikääntymisen myötä näkyy myös kuntakentän alustavissa tilinpäätöstiedoissa. Kuntien vuoden 2012 tilikausien tulos oli alustavien tietojen valossa n. -0,35 mrd euroa negatiivinen. Tulos heikkeni vuodesta 2011 noin 0,79 Me. Tämä on lähellä noin Me valtionosuusleikkauksien tasoa. Kuntien lainakanta kasvoi noin 1,61 mrd. euroa ja toimintakatteen kasvu oli n. 6,5 %. Toimintakatteen kasvu näyttää olleen huomattavasti suurempi, mitä mm. peruspalveluohjelmassa on arvioitu. Nähtävissä siis on, että kuntien tulee sopeuttaa toimintansa niukkoihin resursseihin. Tämä on tosiasia myös Järvenpäässä, jossa lähtökohdat tälle työlle ovat moneen muuhun kuntaan verraten kuitenkin varsin hyvät. Järvenpään yleinen kehitys Väestö Järvenpään väkiluku oli vuoden 2012 lopussa Väkiluku kasvoi edellisestä vuodesta 680 asukkaalla eli 1,7 %. Vuonna 2012 syntyneiden enemmyys oli ennakkotiedon mukaan 215 (231 vuonna 2011). Muuttoliike oli vilkkaampaa kuin edellisenä vuonna. Kotimaisia muuttoja Järvenpäähän kirjattiin yhteensä (2.489) ja Järvenpäästä muihin kuntiin (2.551) henkilöä. Kuntien välinen muuttoliike oli 369 henkilöä voitollinen (-62 henkilöä tappiollinen vuonna 2011). Ulkomailta tuleva nettomuutto oli +102 henkilöä (+117 vuonna 2011). 18

22 Työllisyys Koko vuoden 2012 keskimääräinen työttömyysaste Järvenpäässä oli 6,8 % (6,9 % vuonna 2011). Tammikuussa 2012 työttömyysaste oli 7,1 ja joulukuussa 7,3. Tammikuussa 2013 työttömyysaste oli 7,4 % eli 0,3 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta aiemmin. Tammikuussa 2012 työttömiä työnhakijoita oli (1.495 vuonna 2011), joista alle 25- vuotiaita 197 (201 vuonna 2011). Joulukuussa 2012 työttömiä työnhakijoita oli (1.496 vuonna 2011), joista alle 25-vuotiaita 201 (196 vuonna 2011). Yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita oli 374 joulukuussa 2011 ja 380 joulukuussa Asuminen Asuntorakentaminen Järvenpäässä vuonna 2012 oli vilkasta. Uusia asuntoja valmistui yhteensä 493 asuntoa. Tuotantotavoite oli 430 asuntoa, joten tavoite ylitettiin. Talotyyppitavoite oli pientalomaisia asuntoja % ja kerrostaloasuntoja %, joka ei toteutunut. Valmistuneista asunnoista 33 % oli pientalomaista asuntorakentamista (83 omakotitaloasuntoa ja 78 rivitaloasuntoa) ja 67 % kerrostaloasuntoja (332 kpl). Suuri kerrostaloasuntojen määrä johtuu Keskustan, Pajalan ja Lepolan toteutuneista kerrostalohankkeista. Vuoden aikana kaupunki myi 42 tonttia omakotirakentajille, yhden kerrostaloasuntotontin sekä kolme rivitaloasuntotonttia. Kaupunki allekirjoitti valtion ja Helsingin seudun kuntien välisen maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen kesäkuussa. Järvenpää sitoutui mm. lisäämään tonttitarjontaa siten, että vuosina valmistuisi vuosittain 430 asuntoa, joista 20 % valtion tuella rakennettuja asuntoja. Tavoitteeseen päästiin, koska vuokra-asuntoja valmistui yhteensä 47 ja asumisoikeusasuntoja 54 kpl eli yhteensä 101 asuntoa, joka on yhteensä 20,5 % kokonaistuotantotavoitteesta. Kaupungin omalle yhtiölle, Järvenpään Mestariasunnot Oy:lle, on asetettu tavoitteeksi, että se tuottaa keskimäärin 50 % ara-rahoitteisista vuokra-asunnoista aiesopimusaikana. Lisäksi päätettiin, että hankkeet sovitaan vuosittain laadittavassa asuntotuotanto-ohjelmassa. Järvenpäähän valmistuneet ara-vuokra-asunnot yhteensä 47 kpl valmistuivat Mestariasunnoille, joten yhtiö saavutti tavoitteen. Kaiken kaikkiaan on kuitenkin todettava, että vuokra-asuntotuotanto Järvenpäässä on liian vähäistä kysyntään nähden. Valtion tuella toteutettava tuotanto on tukiehtojen johdosta yleishyödyllisten rakennuttajien silmissä menettänyt kiinnostavuutensa. Markkinoille on tullut vapaarahoitteista vuokra-asuntotuotantoa kokonaisten kerrostalojen muodossa korvaamaan vuokra-asuntovajetta. Bjarnenkujalle Myllyn alueelle valmistui 75 vapaarahoitteista vuokra-asuntoa tammikuussa 2012 ja yksi kohde on rakenteilla Lepolaan. Liitteessä 1 on esitetty asuntopoliittisen ohjelman toteutuminen. 19

23 Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Vuoteen 2012 lähdettiin varsin haastavassa tilanteessa. Maailmanlaajuisen taantuman ilmiöt ja sen jälkeensä jättämä epävarmuuden tila oli edelleen vahvasti läsnä. Kaupungin alkuperäisen talousarvion mukaan vuonna 2012 ei pitänyt ottaa uutta nettolainaa. Talousarviota tarkistettiin vuoden 2012 aikana niin käyttötalouden, investointien kuin valtionosuuksienkin osalta siten, että tavoitteeksi lainamäärän lisäämisen osalta muodostui noin 5,9 Meuroa. Merkittävimmät talousarvion muutostarpeet vuodelle 2012 tulivat puolimatkan kaatopaikan sulkemisen pakollisesta varauksesta (n. 2,7 Me), erikoissairaanhoidosta (2,865 Me) sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista (yhteensä (Terveyspalvelut ja aikuissosiaalityön palvelualue ilman esh 1,443 Me sekä Ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten palvelualue yht. 1,402 Me, josta vammaispalvelut 1,385 Me). Loppuvuoden ikävät yllätykset maanmyyntikauppojen siirtymisen sekä erikoissairaanhoidon ennakoitua suuremman laskutuksen osalta johtivat siihen, että lainamäärää jouduttiin lisäämään n. 6,5 Me. Myös taannoisen taulukkomuutosten vaikutus lomapalkkavelkojen jaksotukseen oli edelleen yllättävänkin suuri (lomapalkkajaksotukset kasvu n 1,3 Me). Kaupungin (sis. Järvenpään Vesi) käyttötalouden toimintamenot kasvoivat yhteensä 7,8 % ja tulot 5,1 %, jonka seurauksena toimintakatteen kasvuksi vuodesta 2011 muodostui 8,4 %. Taso on lähellä kuntien valtakunnallista noin 6,5 % tasoa kun huomioidaan vuodelle 2012 tehty n. 2,7 Me kaatopaikan sulkemisvaraus. Ilman sitä kaupungin toimintakatteen kasvu on 6,7 %. Kuntien peruspalvelujen hintaindeksin vuosimuutos (ennuste) oli 3,2 % ja yleinen inflaatiotaso noin 2,8 % joten toimintakatteen reaalikasvu asettui 5,2-5,6 % tuntumaan. Kaupungin verotulot kasvoivat 2,3 % edellisestä vuodesta. Verotuloja kertyi 155,5 Meuroa ja ne alittivat talousarvion n. 1,020 Meuroa. Verotulojen toteumaan vaikutti erityisesti vuoden 2012 jälkipuoliskolla toteutettu ansio- ja pääomaverotulojen tilitysten oikaisu veronsaajaryhmien kesken sekä merkittävän valtakunnallisen yhteisöveronsaajan yhteisöveron palautukset (n. 350 Me). Järvenpään verotulojen kasvu oli hieman alle Manner- Suomen keskiarvon, joka oli 2,5 %. Verrattuna asukkaan kuntien keskiarvoon verotulojen kasvu oli keskiarvoa (1,8 %) nopeampaa. Korkotaso on pysynyt historiallisesti tarkasteltuna suhteellisen matalalla tasolla. Korkomenot alittivat talousarvion n. 0,436 Meuroa ja rahoitustulot ylittivät sen 0,101 Meuroa. Kaupungin lainakanta suojattiin vuoden 2010 aikana. Tuolloin 20 Me kuntatodistuksista suojattiin viideksi vuodeksi 1,694 % tasoon. Investoinnit toteutuivat nettona 0,6 Meuroa talousarviota suurempina ollen 21,2 Meuroa. Investointimenot kasvoivat vuoden takaisesta 2,2 %. Kasvu oli huomattavasti maltillisempi kuin kuntien keskiarvo (8,5%). Vuoden 2012 tilinpäätöksen vuosikate oli 7,7 Meuroa ja alijäämä noin 3,5 Meuroa. Kaupungin lainamäärä kasvoi noin 6,5 Meurolla. 20

24 Kaupunkikonsernitasolla velka kasvoi 19,7 Me. Kaupunkikonsernin lainat vuoden lopussa olivat 158,4 Meuroa ja Mestariasunnot Oy:n osuus konsernilainoista oli 97,2 Meuroa (61,3 %). Järvenpään kaupungin takausvastuu konserniyhteisöjen velasta vuoden 2012 lopulla oli tehtyinä takauspäätöksinä 137,7 Meuroa, josta 51,0 Meuroa koskee Kiinteistö Oy Järvenpään Terveystalon nostamatonta lainaa. Konsernitilinpäätöstä on käsitelty tarkemmin konsernitilinpäätösosiossa sivulta 64 alkaen. Henkilöstö Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmista henkilöstöohjelman keskeinen päämäärä on; henkilöstöresurssi on oikein kohdennettu palvelutarjonnan varmistamiseksi ja johtaminen on linjakasta kaikilla organisaation tasoilla työhyvinvoinnin tukemiseksi. Henkilöstöohjelman strategisia tavoitteita ovat: strateginen henkilöstösuunnittelu, tuloksellisesta työnteosta palkitseminen, linjakas johtaminen ja esimiestyö, työhyvinvointi, sekä kaupunkistrategian toteuttamiseen vaadittava osaaminen. Näihin tavoitteisiin liittyviä toimenpiteitä kuvataan alla. Strateginen henkilöstösuunnittelu: Vuoden 2012 henkilötyövuosien määrä hyväksyttiin kaupunginhallituksessa Päätöksessään kaupunginhallitus päätti myös, että henkilötyövuosien tavoite on sitovia vuoden 2012 osalta sekä, että mikäli kuukausiseuranta osoittaa htv-toteutuman ylittävän tavoitetason, on ryhdyttävä sopeuttamistoimenpiteisiin. Vuoden 2012 henkilötyövuosien tavoitteeksi asetettiin 1892 henkilötyövuotta. Henkilötyövuosien seurannan haasteena palvelualueittain on ollut tehdyt organisaatiomuutokset. Vaikka henkilötyövuodet on asetettu palvelualueittain sekä Konsernipalveluille, Kaupunkikehitykselle ja Toimintaympäristöpalveluille, on seurantaa ja raportointia voitu tehdä luotettavasti vain koko kaupungin tasolla. Henkilötyövuosien toteuma, työpanos, kertoo tehollisen työajan, josta on vähennetty poissaolot vuosilomia, koulutuksia ja saldovapaita lukuun ottamatta. Henkilötyövuosien tavoitteet ja toteuma vuosi 2010: 1820 työpanos (toteuma) 1762,7 vuosi 2011: 1828 työpanos (toteuma) 1775,8 vuosi 2012: 1892 työpanos (toteuma) 1830,5 Työpanoksen kasvu vuoden 2011 toteumasta vuoden 2012 toteumaan on 54,7 henkilötyövuotta. Kaupungin henkilöstömäärä: 21

25 henkilöä (Resinan osuus 33, työllistettyjä 32 henkilöä), josta vakinaisia henkilöä (Resinan osuus 44, työllistettyjä 18 henkilöä ), josta vakinaisia henkilöä (Resinan osuus 47, työllistettyjä 27), josta vakinaisia 1776 Kaupungin kokonaishenkilöstömäärä on kasvanut vuoden aikana 47 henkilöllä kun vähennetään luvusta pois Resinan keikkalaiset sekä työllistetyt. Vakinaisen henkilöstön määrä on kasvanut 70 henkilöä. Henkilöstömäärän kasvua on tapahtunut erityisesti erityisasumisen palveluissa johtuen Mehiläinen Oy:n järjestämien tuetun asumisen palvelujen yksikön siirtymisestä kaupungin omaksi toiminnaksi. Rekrytointilupakäytäntöä on jatkettu edelleen siten, että lupaa tulee hakea 6 kuukauden mittaisiin palvelussuhteisiin. Täyttöluvat myöntää palvelualuejohtajat, kehitysjohtaja, tekninen johtaja ja hallintojohtaja Konsernipalveluiden osalta. Rekrytointilupia myönnettiin vuoden aikana yhteensä 387 kpl. Vuoden aikana työllistettiin yhteensä 55 henkilöä keskimäärin 7,5 kuukauden työllisyysjaksoihin. Lisäksi kesällä työllistyi kaupungin eri työyksiköihin vuotiaita nuoria 120. Henkilöstömenot ja tuloksellisesta työnteosta palkitseminen: Henkilöstömenot vuonna 2012 oli edellisvuodesta 6,5 %. 97,9 Meuroa. Henkilöstökustannukset nousivat Henkilöstöä palkittiin Sukkela - pikapalkkioiden sekä laatukannusteen ja innovaatiopalkkion kautta. Sukkelan on saanut vuoden aikana 123 työntekijää esimiesten hakemuksesta, kertaluontoisen palkkion arvo on ollut euroa. Esimiesten on ollut myös mahdollista myöntää oman talousarvionsa puitteissa Sukkela, joka voi olla mm. vapaapäivä, kakkukahvit, esinelahja arvoltaan 50 euroa, vapaalippu konserttiin tai elokuviin. Esimiesten myöntämiä Sukkeloita on saanut noin 300 työntekijää. Laatukannustehakemuksia tuli vuonna 2012 määräaikaan mennessä kaksi ja innovaatiohakemuksia ei yhtään. Laaturyhmä arvioi hakemukset sovittujen arviointiperusteiden mukaisesti ja kaupunginjohtaja myönsi 1500 euron suuruisen laatukannusteen Laatutyölle " ACT - Yhteistyötä yli rajojen psykiatrisessa, tehostetussa avohoidossa". Hakemus osoittaa, että Järvenpään kaupungin ja HUS:in psykoosivastuualueen yhteistyön muodostama ACT- tiimi on pilotti, joka vastaa valtakunnallisestikin todettuun haasteeseen koskien nykyisen kaltaisen palvelujärjestelmän tulevaisuutta sosiaali- ja terveyspalveluissa. Palkintoraha tuli käyttää henkilöstön kehittämiseen tai työkykyä ylläpitävään toimintaan vuoden 2012 aikana. Palveluprosessien kehittämistä on jatkettu koko organisaatiossa. Työnkehittäjähanke jatkui yhden kehittäjän toimintana. Kehittäjätoiminta on ollut osa koko kaupungin johtamisjärjestelmän kehittämishanketta "Asiakkaan asialla". Hankkeen osa-alueet ovat 22

26 olleet johtamisjärjestelmän kehittäminen, palvelukokonaisuuksien ja voimavarojen muodostaminen sekä asiakaslähtöinen toiminta. Työhyvinvointi: Sairauspoissaolojen kasvun hillitsemisessä on vuoden aikana onnistuttu, sairaupoissaolojen määrä työntekijää kohden on laskenut 15 päivästä 14, 5 päivään. Esimiehet käyvät kaupungin ohjeiden mukaisesti keskusteluja niiden työntekijöiden kanssa, joilla on toistuvia lyhyitä sairauspoissaoloja sekä ovat yhteydessä pitkällä sairauslomalla olevaan työntekijään työhön paluun helpottamiseksi. Esimiesten aktiivinen ja varhainen puuttuminen sairauspoissaoloihin on tärkeä osa työhyvinvoinnin johtamisessa. Sairauspoissaolopäivien määrää työntekijää kohden on seurattu useamman vuoden ajan. Sairauspoissaolot työntekijää kohden ovat kehittyneet lähivuosina seuraavasti (jakajana on käytetty vuoden viimeisen päivän kokonaishenkilöstömäärää): Vuosi Sairauspoissaolopäivät / työntekijä Sairauspoissaolopäivien osuus kaikista poissaolopäivistä ,7 pv ,0 pv 21,7 % ,0 pv 14,5 pv 21,2 % 20,6 % Vuonna 2012 sairauspoissaolopäiviä oli kalenteripäivää. Sairauspoissaolojen kokonaismäärä väheni edellisvuoteen verrattuna 0,7 %. Vuonna 2011 sairauspoissaolopäiviä oli kalenteripäivää. Vaikka sairauspoissaolojen kokonaismäärä työntekijää kohden on laskenut, on palvelualueiden väliset erot poissaolojen määrässä huolestuttavan suuret. Palvelualueittain sairauspoissaolot : pv/työntekijä Konsernipalvelut 11,0 - Terveyspalvelut ja aikuissosiaalityö 12,4 - Lapset ja nuoret 13,0 - Sivistys- ja vapaa-aika 7,7 - Ikääntyneet ja toimintarajoitteiset 23,5 - Toimintaympäristöpalvelut 23,5 - Kaupunkikehitys 14,1 - Järvenpään Vesi 13,8 Vuonna 2012 Pohjola korvasi työmatkatapaturmia yhteensä 39 kpl, joista sairauspäiviä kertyi 503 päivää. Työtapaturmia sattui vuonna 2012 yhteensä 153, joista sairauspäivä kertyi 1085 päivää. 23

27 Koska sairauspoissaolojen seurantaan tulee edelleen panostaa ja seurantamenetelmiä kehittää on vuodelle 2013 asetettu tavoitteeksi Aktiivisen tuen - mallin kehittäminen yhteistyössä Kevan asiantuntijoiden ja esimiesten kanssa. Mallin avulla luodaan keinoja ja selkiytetään eri toimijoiden rooleja sairauspoissaolojen seurannassa ja pitkältä sairauslomalta työhön paluussa. Työhyvinvointikysely suoritettiin kolmantena vuotena peräkkäin marraskuussa. Työyhteisöt ovat laatineet kyselyn tulosten perusteella omat työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelmansa, joiden tarkoituksena on yhteisten työhyvinvointia parantavien käytänteiden kehittäminen. Vuonna 2012 AinoActive -kuntokatsastukseen osallistui 342 henkilöä, joista vuoden kestävään seurantaan lähti 118 henkilöä. Tehostettuun valmennukseen eli avokuntoutukseen osallistui 15 henkilöä. Henkilöstö on voinut ostaa käyttöönsä liikuntaseteleitä ja kulttuuriseteleitä. Lisäksi henkilöstöllä on ollut mahdollisuus lunastaa kaksi kymmenen kerran uimaranneketta Järvenpään uimahalliin puoleen hintaan. Linjakas johtaminen ja esimiestyö: Osaaminen: Esimiehille järjestettiin säännöllisiä kuukausittaisia tapaamisia esimiesaamukahvien merkeissä sekä yksi puolen päivän ja yksi koko päivän seminaari. Kaupunginhallituksen vuonna 2011 hyväksymät hyvän johtamisen ja esimiestyön osaamisalueet ovat olleet esimiestyön 360 -asteen arvioinnin suunnittelun perustana. Mittaus toteutettiin maaliskuussa Tulosten pohjalta jokainen esimies laati omalle toiminnalleen henkilökohtaiset tavoitteet. Kehittämissuunnitelma on ohjeistettu käytäväksi läpi sekä oman esimiehen että työyhteisön kanssa. Vuonna 2012 HR:n keskitetysti koko organisaatiolle järjestämään yleiseen henkilöstökoulutukseen käytettiin euroa, edellisvuonna euroa. Koulutustilaisuuksia järjestettiin 75, edellisenä vuonna 23. Lokakuussa pidettiin kaupungin perinteinen henkilöstöjuhla Vihellellen kulkuri -teemalla. Juhlaan osallistui yli 600 kaupungin työntekijää. Järvenpään isännöimä seudullinen henkilöstöpalvelukeskus Resina välittää lyhytaikaisia sijaisia. Välitysten määrä kokonaisuudessaan nousi vuoden aikana välityksellä välitystä välitystä välitystä välitystä Täyttöaste oli 83 %. Välitettävää henkilöstöä on ollut kuukausipalkkaisia 11 ja lyhyitä sijaisuuksia hoitavia rekisterissä on noin työntekijää. Resinan tietojärjestelmän ja palkanlaskennan ohjelmien sähköisen integraation kehittäminen on ollut meneillään koko vuoden ajan. 24

28 Kesäkuussa Kuuma -hallitus teki komission ehdotuksesta päätöksen Resinan toiminnan muutoksesta vuoden 2014 alusta. Kuuma-kunnista Resinan palveluita on käyttänyt periaatteessa vain Kerava 55 ja Pornainen 33 välitystä koko vuoden aikana. Etevan välitysten osuus kokonaismäärästä on ollut n. 21 %. Kuuma -hallituksen päätöksen mukaisesti Resina keskittyy vuoden 2014 alusta tuottamaan Järvenpään kaupungille rekrytointipalveluja. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄN SEURANTA VUONNA 2012 Henkilöstö yhteensä Siitä: Työpanos vakinaiset KOKO KAUPUNKI ,5 KONSERNIPALVELUT ,2 Johto 4 2 3,1 Tukipalvelukeskus ,1 Johdon asiantuntijapalvelut ,3 Resina ,8 TERVEYSPALVELUT- JA AIKUISSOSIAALITYÖ ,6 Esikunta ,2 Perusterveydenhuolto ,4 IKÄÄNTYNEIDEN JA TOIMINTARAJOIT. PALVELUALUE ,5 Kotona asumisen tukeminen ,0 Erityisasuminen ,1 Vammaispalvelut ,4 LASTEN JA NUORTEN PALVELUALUE ,7 Esikunta 8 8 7,6 Varhaiskasvatuspalvelut ,9 Perusopetuspalvelut ,5 Kasvun ja vanhem. tuen palvelut ,1 Perhesosiaalityön palvelut ,6 SIVISTYS- JA VAPAA-AJAN PALVELUALUE ,8 Koulutus- ja ohjauspalvelut ,4 Vapaa-aika- ja harrastuspalvelut ,1 Kulttuuri- ja tapahtumapalvelut ,3 TOIMINTAYMPÄRISTÖPALVELUT ,8 Yhteiset palvelut ,2 Tilakeskus ,7 Kaupunkitekniikka ,9 Toimitilapalvelut ,0 KAUPUNKIKEHITYS ,5 Elinkeino- ja työllisyyspalvelut ,7 Esikunta 5 4 2,9 Asuntopalvelut 2 2 1,9 Yleissuunnittelu 4 3 3,9 Asemakaavoitus 6 6 5,7 Maankäyttö- ja karttapalvelut ,4 Lupapalvelut 7 6 6,0 JÄRVENPÄÄN VESI ,2 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Järvenpään kaupungin toiminnalliset riskit liittyvät mm. henkilöstön osaamiseen ja saatavuuteen erityisesti nopeisiin sijaistuksiin liittyvissä kysymyksissä. Kaupunkikonsernin riskienhallinta ei myöskään kokonaisuudessaan ole vielä riittävällä tasolla, joten riskien ennaltaehkäisy ja niihin varautuminen kaupunkikonsernitasolla ei ole täysin kunnossa. Merkittävänä riskinä voidaan pitää myös kaupungin kykyä vastata mm. väestöennusteen mukaiseen palvelutarpeen kysynnän kasvuun talouden tasapaino säilyttäen. Seuraavana olevassa selonteossa on kuvattu tarkemmin kaupungin sisäisen valvonnan järjestämistä. Siinä on nostettu mm. esiin nykyisiä toimintaan liittyviä riskejä. 25

29 SELONTEKO KAUPUNGIN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Taustaa Sisäinen valvonta muodostaa laajan kokonaisuuden, joka on ollut Järvenpäässä kaupunkitasolla konkreettisen kehittämisen kohteena. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan sisäisen valvonnan ohjeen, jossa määritetään sisäisen valvonnan keskeiset periaatteet ja vastuut. Järvenpään kaupungin ja Keravan kaupungin yhteinen sisäinen tarkastaja aloitti tehtävässään ja yhteistyötä on siitä lähtien jatkettu. Kaupungilla ei ole vielä käytössään konkreettista ja ajantasaista riskienhallinnan ohjetta. Riskienhallinnan yleisohje on valmisteilla ja se tuodaan päätöksentekoon vuoden 2013 aikana. Ohjeesta on olemassa luonnos ja mm. Keski-Uudenmaan pelastuslaitos on suositellut sen hyödyntämistä laajemminkin alueen kunnissa. Luonnosta on käsitelty mm. kaupungin talousryhmässä ja palvelualueiden ym. johtoryhmille järjestettiin riskienhallintaan ja tulevaan yleisohjeeseen liittyvää koulutusta syksyn 2012 aikana. Koulutuksen kautta saadun palautteen pohjalta yleisohjetta on edelleen parannettu. Yleisohjeessa tullaan määrittämään riskienhallinnan organisoituminen ja pelisäännöt Järvenpään kaupungissa. Tämä tehdään siten, että siitä saadaan luonnollinen osa organisaation toimintakulttuuria. Seuraavassa on yhteenveto sisäisen valvonnan kokonaisuuden tilasta osa-alueittain tarkasteltuna. Selonteon taustalla on palvelualueiden ja muiden toimintakokonaisuuksien suorittama arvio nykytilanteesta. Johtamisen ja hallinnon järjestäminen Johtamisen ja hallinnon järjestäminen toimii kaupungissa kohtuullisen hyvin. Taustalla on vuonna 2009 hyväksytty kaupunkistrategia (sis. arvot) ja sen toteuttamisohjelmat, joista on johdettu toimintaa ja taloutta ohjaavat tavoitteet talousarvioihin ja käyttösuunnitelmiin. Vuoden 2012 aikana havaittiin, että kaupunkistrategiaa on syytä uudistaa, jotta se saadaan entistä paremmin vastaamaan kaupungin uudistunutta organisaatiota ja prosessimaista toimintatapaa. Tämä valmistelutyö aloitettiin vuonna 2012 ja kaupunkistrategia uudistetaan vuoden 2013 aikana. Johtamisen ja hallinnon näkökulmasta Terveyspalvelut ja aikuissosiaalityön sekä Ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten palvelualueilla nostettiin esille hyvän hallintomenettelyn toteutumisen vaateet ja lainsäädännön osaamisen päivittämistarve. Tietoisuus riskienhallinnasta ja sisäisestä valvonnasta ei ole riittävällä tasolla. Tämä johtuu osittain siitä, että sisäisen valvonnan yleisohje on edelleen suhteellisen uusi ja riskienhallinnan yleisohje ei ole vielä valmis. Tietoisuutta on tosin parantanut se, että esim. sisäisen valvonnan ohjetta on käsitelty vuoden aikana palvelualueiden johtoryhmissä ja riskienhallinnan yleisohjeeseen liittyvää koulutusta järjestettiin vuoden 2012 aikana. 26

30 Riskienhallinnan yleisohje valmistuu vuoden 2013 aikana. Kyse on enää ohjeiden viimeistelystä, koulutuksen järjestämisestä ja ohjeiden mukaisen toiminnan aloittamisesta. Tavoitteiden asettaminen ja toteutumisen seuranta Vuonna 2011 hyväksytyn kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat päivitettiin valtuustossa Toteuttamisohjelmista johdettiin kaupungin talousarvio- ja käyttösuunnitelmatavoitteet. Talouden ja toiminnan suunnittelu on aikataulutettu kaupunkitasolla. Esimerkiksi vuoden 2014 suunnitteluprosessi alkaa huhtikuussa toteutettavalla toimintaympäristöanalyysillä. Kaupunginhallitukselle ja valtuustolle raportoidaan sitovien tavoitteiden toteumasta kolme kertaa vuodessa ja kaupunginhallitukselle mm. talouden osalta on raportoitu kuukausittain tammi- ja kesäkuuta lukuun ottamatta. Kuukausiseuranta toteutetaan Jesse-järjestelmään kehitetyllä raportointityökalulla. Vuoden 2012 aikana on järjestetty koulutusta järjestelmän käyttöön liittyen. Kokonaisuudessaan tavoitteiden asettamisen ja toteutumisen seurannan arvioidaan toimivan kohtuullisesti. Vuonna 2012 käytössä ollut tuloskorttirakenne on koettu Terveyspalvelut ja aikuissosiaalityön sekä Ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten palvelualueilla hieman joustamattomaksi vuosittaisten tavoitteiden päivittämisen osalta. tähän ongelmaan on nyt tartuttu ja kaupunkistrategian uudistaminen on aloitettu. Kaupungissa toimi vuonna 2012 aikaisempienkin vuosien tapaan luottamushenkilöistä koostuva talousryhmä, jossa seurataan taloutta ja kaupunginhallituksen tehostamisohjeiden toteutumista. Riskienhallinta Riskienhallinta on ollut Järvenpäässä voimakkaan kehittämisen kohteena viime vuosina. Varsinaiset laajat riskikartoitukset on tehty viimeksi vuonna 2008 ja niiden tekemisen tuleva taso määritetään valmisteilla olevan yleisohjeen yhteydessä. Riskienhallinnan yleisohje on valmisteilla ja siitä on olemassa luonnos, Riskienhallinnan yleisohjeesta on luonnos, jota on käsitelty mm. kaupungin talousryhmässä. Luonnoksen pohjalta palvelualueiden ym. johtoryhmille järjestettiin vuoden 2012 lopulla riskienhallintaan liittyvää koulutusta. Yleisohjeen valmistelussa tehtiin yhteistyötä aluepelastuslaitoksen kanssa ja pelastuslaitos suositteleekin mallimme kaltaisen yleisohjeen ja toimintamallin käyttöönottoa laajemmin myös muissa alueen kunnissa. Riskienhallinnan yleisohjeessa tullaan määrittämään riskienhallinnan organisoituminen ja pelisäännöt Järvenpään kaupungissa. Tämä tehdään siten, että siitä saadaan luonnollinen osa organisaation toimintakulttuuria. Yleisohjeen avulla riskienhallinnan vastuut ja roolit selkiytetään. Yleisohjeen puutteen vuoksi palvelualueiden ym. käytännöt riskienhallinnan suhteen vaihtelevat ja kokonaisuudessaan sen suhteen ei olla riittävällä tasolla. Riskienhallinnan fokusoiminen lähemmäs operatiivista toimintaa koetaan tarpeelliseksi erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Esille nousee mm. ostopalveluiden hallinta ja yleisemminkin sopimus- ja valvontaosaamisen puutteet. Sopimustenhallinnan kehittämistarve on kaupunkikonsernissa tiedostettu ja siihen on panostettu vuoden 2012 aikana. 27

31 Tieto ja tiedonvälitys Tieto ja tiedonvälitys ovat kaupungissa kohtuullisella tasolla vaikkakin paikoin koetaan että erityisesti sisäisessä tiedottamisessa on edelleen parantamisen tarvetta. Kaupungilla on käytettävissään sisäiset tiedotuskanavat (sähköposti, ilmoitustaulut, Intranet "Janet") ja niiden tehokkaampaa hyödyntämistä ollaan kehittämässä. Toimialoittain ja palvelukokonaisuuksittain sisäiset tiedotuskäytännöt vaihtelevat ja myös niitä ollaan kehittämässä. Vuoden 2012 valmisteltiin mm. kaupungin www-sivujen ja kaupungin markkinointi-ilmeen uudistus. Uudistuksen yhtenä tavoitteena on uudistaa ja parantaa tiedon saatavuutta ja sen välitystä. 28

32 Vetovoimatekijöitä hyödynnetään kaupunkikehityksessä. Asiakas Järvenpään asukkaat ja ympäristö voivat hyvin ja Järvenpäässä yrityksillä on hyvät toimintaedellytykset. Vetovoimatekijöitä hyödynnetään kaupunkikehityksessä. KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTUMINEN Järvenpään kaupunki Näkökulma Päämäärä Kriittinen menestystekijä Tavoite Toimenpide Tavoite 2012 Mittarit Toteuma TA/KS Houkuttelevien ja kilpailukykyisten asuntoalueiden syntyminen. Tavoitteena 1,5-2 % vuosittainen väestökasvu. 500 asunnon vuosituotanto, josta 100 asuntoa Aran tukemaa vuokraasuntotuotantoa. Toteuttamisohjelmat KAUPUNKIKEHITYSOHJELMA ks. Asuntopoliittinen ohjelma Järvenpään väkiluku kasvaa. Väestönkasvu vuonna 2012 noin 1,5 % Kasvutavoite ylittyi hieman. Vuoden loppuun mennessä väestönkasvu oli 1,76 %. ks. Asuntotuotanto-ohjelma Palvelualueen/Toimintakokonaisuuden tavoitteet: Talousarvion sitovat tavoitteet 2012 (KV), Käyttösuunnitelmatavoitteet 2012 (VA,TY) Helsingin seudun aiesopimuksen mukainen asuntotuotantotavoite saavutetaan sopimusaikana. Uuden aiesopimuksen pohjana todelliset tontinluovutusohjelmaan perustuvat luvut. KAUPUNKIKEHITYS Vuonna 2012 asuntojen vuosituotanto on 300 asuntoa, joista 20 % valtion tukemaa kohtuuhintaista asuntotuotantoa. Uuden aiesopimuksen vuosituotantotavoite on 400 asuntoa. Vuoden loppuun mennessä valmistui 493 kpl uusia asuntoja, joista 47 kpl oli korkotukivuokra-asuntoja ja 54 kpl asumisoikeusasuntoja. Näin ollen valmistuneesta asuntotuotannosta 101 kpl eli 20,5 % oli valtion tukemaa tuotantoa. TA TA Parantaa yritysten sijoittumis- ja toimintaedellytyksiä Järvenpäässä. Kaavoitetut alueet luovutetaan joustavasti rakentamiselle. ks. Elinkeino-ohjelma ks. Tontinluovutusohjelma Uusien yritysten ja työpaikkojen syntyminen Järvenpäähän. Tontinluovutusohjelman ja asuntotuotantoohjelman yhteensovittaminen. Työpaikkojen määrä kasvaa 2 prosenttia. Yritysten määrä lisääntyy. Tontinluovutusohjelma valmistuu päätöksentekoon samanaikaisesti asuntotuotanto-ohjelman kanssa. Tavoite ei ole toteutunut. Työpaikkojen määrä ei ole kasvanut vuoden aikana. Työpaikkaomavaraisuusaste on 62,5 %; eli se on pysynyt ennallaan. Uusia yrityksiä on vuoden aikana tullut 217 kpl ja lopettanut 117 kpl. Tavoite on toteutunut TA TA Toteuttaa aiempaa kattavampaa pitkän tähtäyksen työllisyysstrategiaa, joka on osa laajempaa seudullista työllisyysstrategiaa. Varmistaa osaavan työvoiman saatavuus. ks. Työllisyydenhoidon aiesopimus Kehitetään työvoimatarpeen ennakointia. Luodaan malli pitkäaikaistyöttömyyden ennaltaehkäisemiseksi. Työvoimatarpeen ennakointimalli on valmis. Pitkäaikaistyöttömyys ei lisäänny. Pitkäaikaistyöttömyys ei ole kasvanut vuoden aikana. Palvelualueiden välistä yhteistyötä on parannettu ja vastuita asiakasohjauksessa sekä palveluiden tuottamisessa on selkiytetty. TA Maapolitiikan keinoja ks. Maapoliittinen ohjelma, hyödynnetään linjakkaasti ja maanhankintaohjelma, yleiskaava tehokkaasti. Kaupungilla on riittävä maareservi. Hankitaan riittävä raakamaareservi yleiskaavan toteuttamiseksi. Hankitaan kaikkia maapolitiikan keinoja hyödyntäen raakamaata asuntorakentamiseen ha/v ja työpaikkarakentamiseen ha/vuosi keskimäärin. Vuoden aikana tehty raakamaaostoja ja vaihtoja yht n. 12 ha. Poikkitien eteläpuolen lunastusta on edesautettu siten, että se saatetaan loppuun keväällä 2013, minkä lisäksi pantiin vireille Ristinummen eteläosan lunastus. Tavoite toteutuu osittain. TA Asunto- ja elinkeinoalueiden kaavoittamiselle luodaan edellytykset. ks. Yleiskaava ja kaavoitusohjelma sekä tontinluovuotusohjelma Laaditaan riittävä kaavareservi tontinluovutusohjelman toteuttamiseksi. Kaavoitetaan asuntorakentamiseen k-m2/v ja työpaikkarakentamiseen k-m2/v keskimäärin. Tavoite on toteutunut asuntorakentamisen kaavoittamisen osalta. Vuonna 2012 on hyväksytty kuusi asemakaavaa (Lepola II, Torpantie 33, Sauvakatu 6-8, Tataarien alue, Pajalan teollisuusalue sekä Auertien päiväkoti ja tontti 765-1). Näihin sisältyy yhteensä k-m2 asuinrakentamisen kerrosalaa, josta k-m2 on uutta asuinkerrosalaa. Työpaikkarakentamista osoitetaan kaavoissa kaikkiaan 8593 k-m2. Työpaikkakerrosalan kokonaisvaranto on vähentynyt, koska julkisten rakennusten korttelialuetta Lepolassa ja teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta Pajalassa on muutettu asuinrakentamiseen. Uusia yritystontteja on suunnitteilla Metsonmäen alueelle. TA KAUPUNKIKEHITYSOHJELMA TOIMINTAYMPÄRISTÖPALVELUT Infrahankkeiden toteutus kohdennetaan oikea-aikaisesti, kokonaistaloudellisesti ja tehokkaasti, jolloin varmistetaan kaavoitusohjelman toteutuminen suunnitellusti. ks. Kunnallistekniikan investointiohjelma Kunnallistekniikan investointiohjelma sovitetaan yhteen kaavoitusohjelman ja 29 tontinluovutusohjelman kanssa. Kaupunkikehityksen kannalta keskeiset kunnallistekniikan investointihankkeet priorisoidaan talousarvion investointiohjelmassa. Kaupunkikehityksen kannalta keskeiset kunnallistekniikan investointihankkeet toteutuvat tontinluovutusohjelman aikataulussa. Kunnallistekniikan investoinnit toteutuvat siten. että kaupungin tontinluovutus toteutuu sovitusti. TA

33 Asiakas Järvenpään asukkaat ja ympäristö voivat hyvin ja Järvenpäässä yrityksillä on hyvät toimintaedellytykset. Resursseihin suhteutetut peruspalvelut ovat vaikuttavia ja edistävät asukkaiden hyvinvointia. Asiakas Järvenpään asukkaat ja ympäristö voivat hyvin ja Järvenpäässä yrityksillä on hyvät Vetovoimatekijöitä hyödynnetään kaupunkikehityksessä. Näkökulma Päämäärä Kriittinen menestystekijä Toteuttamisohjelmat Järvenpään kaupunki Tavoite Toimenpide Tavoite 2012 Mittarit Toteuma TA/KS KAUPUNKIKEHITYSOHJELMA Palvelualueen/Toimintakokonaisuuden tavoitteet: Talousarvion sitovat tavoitteet 2012 (KV), Käyttösuunnitelmatavoitteet 2012 (VA,TY) TOIMINTAYMPÄRISTÖPALVELUT Infrahankkeiden toteutus kohdennetaan oikea-aikaisesti, kokonaistaloudellisesti ja tehokkaasti, jolloin varmistetaan kaavoitusohjelman toteutuminen suunnitellusti. ks. Kunnallistekniikan investointiohjelma PALVELUOHJELMAT P1, P2, P3 Kunnallistekniikan investointiohjelma sovitetaan yhteen kaavoitusohjelman ja tontinluovutusohjelman kanssa. Kaupunkikehityksen kannalta keskeiset kunnallistekniikan investointihankkeet priorisoidaan talousarvion investointiohjelmassa. Kaupunkikehityksen kannalta keskeiset kunnallistekniikan investointihankkeet toteutuvat tontinluovutusohjelman aikataulussa. LASTEN JA NUORTEN PALVELUT Kunnallistekniikan investoinnit toteutuvat siten. että kaupungin tontinluovutus toteutuu sovitusti. TA Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi edistyy. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointisuunnitelma hyväksytty kaupunginvaltuustossa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointisuunnitelman seuranta ja tarkistaminen TA-valmistelun yhteydessä. Seuranta toteutetaan hyvinvointisuunnitelman keskeisillä mittareilla ja talousarviotavoitteiden toteutumisella. Hyvinvointisuunnitelman tavoitteita on viety käytäntöön TA- ja KS -tavoitteiden kautta. Tavoitteiden toteutumisen mittaamisessa käytetty TA- ja KS -tavoitteiden mittareita. TA Avoimen varhaiskasvatustoiminnan laajentaminen. Avointa perhekeskustoimintaa laajennetaan. Avoimen varhaiskasvatuksen kerhojen määrä ja kerhotoimintaan osallistuneiden määrä. Erilaiset avoimen perhekeskustoiminnan muodot. Varhaiskasvatuskerhot Maahisessa 3 kertaa, Haarajoella 3 kertaa viikossa ja Kyrölässä syyskuusta 2012 alkaen 5 kertaa viikossa. Yhteensä kuukaudessa n. 40 kerhokertaa. Käyntejä kerhoissa yht. vuodessa Kerhoissa lapsia yhteensä 98 lasta. Avoin toiminnanohjaajan yksilöohjaus vanhemmille, perheliikunnan edistäminen osana lähiliikuntapaikkojen kehittämisohjelmaa, vauvaperhetoiminnan rinnalle taaperoryhmät, lasten musiikkileikkitoimintaa ja lastenkulttuuritoimintaa, ryhmä- ja leikkipuistotoimintoja aloitettu Kyrölässä syyskuussa Vanhemmuutta tukevia ammatillisesti ohjattuja ryhmiä useita, esim. vahvuutta vanhemmuuteen, yksinhuoltajaryhmät. KS Lasten terveen kehityksen ja perheiden Lasten ja nuorten palveluiden yhteisiä hyvinvoinnin seuranta tehdään palveluprosessikuvauksia on tehty. varhaiskasvatuksen ja neuvolan yhteistyönä. Varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, pienten lasten tuen palveluiden ja lastensuojelun yhteisiä palveluprosesseja on valmiina. Eskari OHR:n prosessikuvaus on tehty ja Kuntoutuksen polkujen prosessien kuvaaminen on aloitettu. KS Kouluikäisten iltapäivän turvallisuuden lisääminen jatkamalla kerhotoimintaa ja ehkäisemällä koulukiusaamista. Lasten turvallisuuden lisääminen ja kiusaamisen ja syrjäytymisen ehkäiseminen. Jatketaan kaikilla kouluilla kiusaamisen vastaista KivaKoulu -toimintaohjelmaa. Koulujen turvallisuussuunnitelmat on päivitetty ja ovat käytössä. Kouluilla toimitaan ja toimintaa kehitetään KivaKoulu -toimintamallin mukaisesti. Koulujen uhka- ja vaaratilanteet vähenevät. Koulujen turvallisuussuunnitelmat päivitetty. Turvallisuuskävelyt on tehty Juholan koulua lukuunottamatta. Työsuojelun, opetuksen järjestäjän ja koulujen tiivistä yhteistyötä jatketaan. Turvallisuus on teemana myös lv , näkökulmana kouluyhteisön hyvinvointi turvallisuuden edistäjänä. Kaikki koulut osallistuvat KivaKoulu -ohjelmaan. Uhka- ja vaaratilanneilmoituksia oli 475 kpl v.2011 ja 370 kpl v.2012, joista Juholan koulussa 341 kpl v.2011 ja 269 kpl v KS Koululaisten iltapäivätoimintaa (1.-2.) on järjestetty alueellisesti kattavasti. Jatketaan koulujen kerhotoimintaa kaikilla kouluilla. Iltapäivätoimintaan osallistuu 450 lasta. Koulun kerhotoimintaa (3.-9. lk) järjestetään kaikilla kouluilla yhteensä 30 kerhoa, joihin osallistuu 500 lasta. Tilastointipäivänä toimintaan osallistui 463 lasta, joista kolmen alueellisen erityisen tuen pienryhmien osuus oli 21 lasta. Vuoden 2012 aikana toimintaan otettiin yhteensä 504 lasta. KS Peruskoulun luokkalaisille järjestetään ohjattua toimintaa kuudessa ryhmässä. Osallistujia 120/viikko. Toimintaan osallistuvien nuorten määrä. Asiakkaita keskimäärin (11-12 vuotiaat) 97 viikossa (tavoite 120). KS Kuntalaiset valitsevat terveyttä edistäviä elintapoja. PALVELUOHJELMAT P1, P2, P3 Edistetään ehkäisevää päihdetyötä (alkoholi, tupakka) kouluissa, vastaanotolla, työterveyshuollossa ja ikäihmisten palveluissa. Riskiryhmiin kohdennettujen liikuntamahdollisuuksien ja ravitsemusohjauksen parantaminen. 30 TERVEYSPALVELUT JA AIKUISSOSIAALITYÖN PALVELUT Alkoholin käytön itsearvioinnin (audit) mahdollisuuksien lisääminen palvelupisteissä ja sähköisessä ympäristössä. Painonhallintaryhmien toimintaa jatketaan ja laajennetaan. Sähköinen audit -lomake on käytössä ja lomakkeen käyttömäärää seurataan. Ryhmät toimivat säännöllisesti. Sähköinen audit-lomake on käytössä. Painonhallintaryhmät ja diabeteksen hallintaan tähtäävät keskusteluryhmät toimivat säännöllisesti. KS KS

34 via ja edistävät Asiakas Järvenpään asukkaat ja ympäristö voivat hyvin ja Järvenpäässä yrityksillä on hyvät toimintaedellytykset. Resursseihin suhteutetut peruspalvelut ovat vaikuttavia ja edistävät asukkaiden hyvinvointia. Asiakas Näkökulma Päämäärä Kriittinen menestystekijä Järvenpään kaupunki Tavoite Toimenpide Tavoite 2012 Mittarit Toteuma TA/KS Kuntalaiset valitsevat terveyttä edistäviä elintapoja. Kotona asutaan mahdollisimman hyvin voiden. Toteuttamisohjelmat PALVELUOHJELMAT P1, P2, P3 Edistetään ehkäisevää päihdetyötä (alkoholi, tupakka) kouluissa, vastaanotolla, työterveyshuollossa ja ikäihmisten palveluissa. Riskiryhmiin kohdennettujen liikuntamahdollisuuksien ja ravitsemusohjauksen parantaminen. PALVELUOHJELMAT P1, P2, P3 Toimintakyvyn muutoksiin vastataan varhaisen puuttumisen avulla. Omaishoidon tukipalveluita lisätään. Asiakkaan kotona-asumista vahvistetaan toimivien prosessien avulla. Palvelualueen/Toimintakokonaisuuden tavoitteet: Talousarvion sitovat tavoitteet 2012 (KV), Käyttösuunnitelmatavoitteet 2012 (VA,TY) TERVEYSPALVELUT JA AIKUISSOSIAALITYÖN PALVELUT Alkoholin käytön itsearvioinnin (audit) mahdollisuuksien lisääminen palvelupisteissä ja sähköisessä ympäristössä. Painonhallintaryhmien toimintaa jatketaan ja laajennetaan. Yhteistä työtä paljon palveluita tarvitsevien kohdalla lisätään, esim. yhteisten hoito- ja palvelusuunnitelmien avulla. Palveluohjauksen saatavuutta lisätään. Sähköinen audit -lomake on käytössä ja lomakkeen käyttömäärää seurataan. Ryhmät toimivat säännöllisesti. IKÄÄNTYNEIDEN JA TOIMINTARAJOITTEISTEN PALVELUT Hoito- ja palvelusuunnitelmien päivitysten määrä. Sähköinen audit-lomake on käytössä. Painonhallintaryhmät ja diabeteksen hallintaan tähtäävät keskusteluryhmät toimivat säännöllisesti. Tavoitteen saavuttamiseksi yhteistyötä hoitoja palvelusuunnitelmien osalta on tehty kotihoidon ja vammaispalvelujen kesken. Hoito- ja palvelusuunnitelmat (niitä, joilla on tehty palveluasumispäätös kotiin, on yhteensä 16) on tarkistettu asiakaskohtaisesti. Palveluohjauksen osalta on tehty työtä yhteisen ymmärryksen saavuttamiseksi siitä, mitä palveluohjaus on. Toimet palveluohjauksen saatavuuden lisäämiseksi ovat painottuneet lähinnä asiakastyötä tekevien työntekijöiden työhuonejärjestelyihin, jolla on parannettu työntekijöiden saavutettavuutta. KS KS TA Vammaisen apu tarjotaan joustavasti. Kaikki keskeiset palveluprosessit kuvataan ja niihin tehdään kehittämissuunnitelmia. Henkilökohtaisen avun palveluprosessiin tuodaan vaihtoehtoisia tapoja palvelun tuottamiselle. Prosessikuvaukset ja kehittämissuunnitelmat Palveluprosessien selkiyttäminen on aloitettu. valmiina. Avustajapalvelusssa on käytössä uusia Vaikeavammaisten henkilökohtaisen avun tapoja palvelun saamiseksi. järjestämisen prosessi on ollut keskeisenä kehittämiskohteena tähän prosessiin sisältyvien suurten toiminnallisten ja taloudellisten haasteiden vuoksi. Kehittämisessä on hyödynnetty kehittäjäasiakkaiden kokemuksia; merkittävänä lisäresurssina on ollut aiheesta opinnäytetyön tekevä opiskelija. KS Ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten hyvinvoinnin edistäminen. Rakennetaan yhteistyöverkostoa kolmannen sektorin ja yrittäjien kanssa ikäihmisten ja toimintarajoitteisten yhteisöllisyyttä, osallisuutta sekä toimintakykyä tukevien palveluiden tuottamiseksi. Olohuoneverkoston toiminta. Olohuoneiden määrä ja toiminnan sisältö. Olohuonetoimintaa järjestetään Rinkulassa, Jampassa ja Sahan koululla. Nimetään henkilö yhteistyöverkoston toteuttamiseksi kolmannen sektorin ja yrittäjien kanssa. Yhteistyöverkosto on toiminnassa. Yksityisille sosiaalipalvelujen tuottajille on järjestetty ohjaus- ja neuvontatilaisuus liittyen omavalvontasuunnitelmien laadintaan sekä kunnan valvontatehtävään. Rakenteiden luominen kolmannen sektorin kanssa tehtävälle yhteistyölle on aloitettu. KS KS Vammaispoliittisen ohjelman päivitys. Vammaispoliittisen ohjelman päivitys käynnistetään yhteistyössä vammaisneuvoston kanssa. Vammaispoliittisen ohjelman päivitys valmistuu. Vammaispoliittisen ohjelman päivittämiseksi on järjestetty sosiaali- ja terveyslautakunnan iltakoulu keväällä ja kaikille avoimet työpajat syksyllä. Työpajatyöskentelyssä on eri tahojen osallistujia ollut mukana runsaasti. Vaiheittaisen ryhmätyön tuloksena syntyi esitys ohjelmasta, jossa vuosille on kullekin oma teemansa. Ohjelman viimeistely ja lautakuntakäsittely siirtyivät vuoden 2013 alkuun. TA Ikääntymispoliittisen ohjelman päivitys vanhuspalveluohjelman valmistuttua. Asiakkaiden ja omaisten osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia parannetaan. Ikääntymispoliittisen ohjelman valmistelu käynnistetään. 31 Järjestetään asiakasraati -tilaisuuksia, joissa palvelun käyttäjillä on mahdollisuus vaikuttaa kehittämiseen. Ikääntymispoliittinen ohjelma valmistuu. Asiakasraati -tilaisuuksien määrä. Sosiaali- ja terveyslautakunnan päätöksellä ikääntymispoliittisen ohjelman päivitystä jatketaan, kun uuden kaupunkistrategian mukaiset tavoitteet ja voimaan tulevan vanhuspalvelulain velvoitteet ovat tiedossa. Asukkaille ja omaisille on järjestetty jokaisessa yksikössä keskustelu- ja tiedotustilaisuuksia. Pitkäaikaishoidossa on järjestetty yhteensä seitsemän omaisten iltaa tai tiedotustilaisuutta vuoden 2012 aikana. Asukas- ja omaistyöryhmän työskentely on TA KS

35 toimintaedellytykset. inen paranee. Heikoimmassa asemassa olevia tuetaan ja asukkaiden omatoiminen selviytyminen paranee. Asiakas Järvenpään asukkaat ja ympäristö voivat hyvin ja Järvenpäässä yrityksillä on hyvät toimintaedellytykset. Resursseihin suhteutetut peruspalvelut ovat vaikuttavia ja edistävät asukkaiden hyvinvointia. Asiakas Näkökulma Päämäärä Kriittinen menestystekijä Järvenpään kaupunki Tavoite Toimenpide Tavoite 2012 Mittarit Toteuma TA/KS Ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten hyvinvoinnin edistäminen. Toteuttamisohjelmat Ikääntymispoliittisen ohjelman päivitys vanhuspalveluohjelman valmistuttua. Palvelualueen/Toimintakokonaisuuden tavoitteet: Talousarvion sitovat tavoitteet 2012 (KV), Käyttösuunnitelmatavoitteet 2012 (VA,TY) Ikääntymispoliittisen ohjelman valmistelu käynnistetään. Ikääntymispoliittinen ohjelma valmistuu. Sosiaali- ja terveyslautakunnan päätöksellä ikääntymispoliittisen ohjelman päivitystä jatketaan, kun uuden kaupunkistrategian mukaiset tavoitteet ja voimaan tulevan vanhuspalvelulain velvoitteet ovat tiedossa. TA Asiakkaiden ja omaisten osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia parannetaan. Järjestetään asiakasraati -tilaisuuksia, joissa palvelun käyttäjillä on mahdollisuus vaikuttaa kehittämiseen. Asiakasraati -tilaisuuksien määrä. Asukkaille ja omaisille on järjestetty jokaisessa yksikössä keskustelu- ja tiedotustilaisuuksia. Pitkäaikaishoidossa on järjestetty yhteensä seitsemän omaisten iltaa tai tiedotustilaisuutta vuoden 2012 aikana. Asukas- ja omaistyöryhmän työskentely on käynnistynyt ja jatkuu edelleen. KS Ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten hyvinvoinnin edistäminen. PALVELUOHJELMAT P1, P2, P3 Rakennetaan yhteistyöverkostoa kolmannen sektorin ja yrittäjien kanssa ikäihmisten ja toimintarajoitteisten yhteisöllisyyttä, osallisuutta sekä toimintakykyä tukevien palveluiden tuottamiseksi. Kirjasto on mukana ikääntyneiden syrjäytymistä ehkäisevässä Toimintakykyä olohuoneista - projektissa. SIVISTYS- JA VAPAA-AJAN PALVELUT Kirjasto tuottaa ikääntyneille suunnattuja kirjallisuuteen liittyviä elämyksiä. Kirjasto tuotti erityispalveluja ikääntyneille Myllytien työ- ja toimintakeskuksessa. Jampankiven palvelutalossa sekä kotipalveluna. Palvelutoiminnan yhteydessä esiteltiin asiakkaille kirjallisuutta tehostetusti. KS Kuntalaiset valitsevat terveyttä edistäviä elintapoja. Riskiryhmiin kohdennettujen liikuntamahdollisuuksien ja ravitsemusohjauksen parantaminen. Liikuntaryhmien järjestäminen kuntalaisille painopisteenä ikääntyneet, erityisryhmät sekä riskiryhmät esim. diabetes- ja prediabetesryhmät sekä ylipainoisille suunnatut ryhmät. Ohjaustuntien määrä on 4160 h/v, joista painopisteryhmille kohdennettuja 1850 h/v. Ohjaustuntien määrä 3994 h/v, joista painopisteryhmille kohdennettuja 1695 h/v. Mielenterveysvenyttely ja musiikijumppa eivät toteutuneet vähäisen kiinnostuksen vuoksi. Käynnistettiin maksuton liikuntaneuvonta syyskuussa KS Laaditaan liikuntapoliittinen ohjelma. Liikuntapoliittinen ohjelma ohjaa liikunnan päätöksentekoa ja liikuntapalveluiden toimintaa ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Toteutetaan kehittämistavoitteita talousarvion määrärahojen puitteissa ja raportoidaan toteutumasta kerran vuodessa liikuntalautakunnalle. Ohjelman toimenpiteitä toteutettu ja raportoitu liikuntalautakunnalle KS Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointi paranee ja terveys edistyy. Rakennetaan yhteistyöverkostoa kolmannen sektorin ja yrittäjien kanssa ikäihmisten ja toimintarajoitteisten yhteisöllisyyttä, osallisuutta sekä toimintakykyä tukevien palveluiden tuottamiseksi. Osallistutaan aktiivisesti yhteistyöverkoston rakentamiseen ja koulutetaan liikunnan vertaisohjaajia. Osallistuminen yhteistyökokouksiin ja vertaisohjaajien koulutustilaisuuden toteuttaminen vähintään kerran vuodessa tarpeen mukaisesti. Vertaisohjaajien koulutustilaisuus toteutettu marraskuussa KS PALVELUOHJELMAT P1, P2, P3 LASTEN JA NUORTEN PALVELUT Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi edistyy. Vanhemmat saavat tukea perheeksi kasvamisessa ja parisuhteeseen. Moniammatillista perhevalmennusohjelmaa edelleen kehitetään. Perhevalmennusohjelma on toteutettu suunnitelman mukaisesti. Ryhmiin osallistuneiden perheiden määrä. Suunnitelman mukaisia perhevalmennuskertoja vuoden aikana 59, joka oli lähes suunnitelman mukainen, 2 kertaa oli jouduttu peruuttamaan äkillisen sairaustapauksen vuoksi. Lisäys v verrattuna lähes 50%. Ryhmiin osallistunut yhteensä 821 henkilöä. Ryhmät pienempiä kuin v. 2011, mutta osallistuneiden määrä lisääntyi 20%. KS Lapsen ja perheen hyvinvoinnin uhkiin tartutaan varhain ja perheiden omaa toimintakykyä tuetaan. Kouluikäisten lasten asiakasohjaus ja palvelut toteutetaan kuntoutumisen prosessin mukaisesti yhteistyössä kasvun ja vanhemmuuden tuen, perhesosiaalityön ja perusopetuksen kanssa. Kuntouttavan luokan eli Superompputoiminnan käynnistyminen Auerkulmassa Superomppu -erityisluokan toiminta on aloitettu suunnitellusti lukuvuoden alusta alkaen. Henkilökunta: opettaja, koulunkäyntiavustaja ja kaksi psykiatrista sairaanhoitajaa. Luokassa v lopussa 3 oppilasta. Toimintaa kehitetty syyslukukauden ajan. TA Varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa Uuden esi- ja perusopetuksen järjestetään varhaisen oppimisen tuki uusien opetussuunnitelman mukaisen yleisen, säädösten mukaisesti, laki perusopetuslain tehostetun ja erityisen tuen tukimuotojen muuttamisesta (642/2010). toteutuminen. 32 Eri tukimuotojen toteutuminen ja käytänteiden toteutumisen seuranta. Esiopetukseen on palkattu yksi osa-aikainen varhaiskasvatuksen erityisopettaja erityistä tukea saavien lasten opetukseen. Tuen muotojen toteutumis- ja seurantakäytännöt on kirjattu Järvenpään esiopetuksen opetussuunnitemaan. Yksittäisten lasten osalta seuranta tapahtuu lapselle laaditun yksilöllisen esiopetusta koskevan TA

36 Asiakas Järvenpään asukkaat ja ympäristö voivat hyvin ja Järvenpäässä yrityksillä on hyvät toimintaedellytykset. Heikoimmassa asemassa olevia tuetaan ja asukkaiden omatoiminen selviytyminen paranee. Näkökulma Päämäärä Kriittinen menestystekijä Järvenpään kaupunki Tavoite Toimenpide Tavoite 2012 Mittarit Toteuma TA/KS Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi edistyy. Toteuttamisohjelmat Varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa Uuden esi- ja perusopetuksen järjestetään varhaisen oppimisen tuki uusien opetussuunnitelman mukaisen yleisen, säädösten mukaisesti, laki perusopetuslain tehostetun ja erityisen tuen tukimuotojen muuttamisesta (642/2010). toteutuminen. Palvelualueen/Toimintakokonaisuuden tavoitteet: Talousarvion sitovat tavoitteet 2012 (KV), Käyttösuunnitelmatavoitteet 2012 (VA,TY) Eri tukimuotojen toteutuminen ja käytänteiden toteutumisen seuranta. Esiopetukseen on palkattu yksi osa-aikainen varhaiskasvatuksen erityisopettaja erityistä tukea saavien lasten opetukseen. Tuen muotojen toteutumis- ja seurantakäytännöt on kirjattu Järvenpään esiopetuksen opetussuunnitemaan. Yksittäisten lasten osalta seuranta tapahtuu lapselle laaditun yksilöllisen esiopetusta koskevan oppimissuunnitelman kautta. Jokaisessa koulussa on käytössä uuden opetussuunnitelman mukaisen kolmiportaisen tuen muodot. Erityisopettajia on koulutettu kolmiportaisen tuen asiantuntijoiksi kouluillaan. Tuen toteutumista seurataan siten, että kaikille 1-2 luokkalaisille ja tehostettua tukea saaville oppilaille tehdään oppimissuunnitelma. Erityistä tukea saavien oppilaiden tuen toteutumista seurataan henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelman kautta. TA Tehostettua ja erityistä tukea saavien lasten määrä varhaiskasvatuksessa. Tehostettua ja erityistä tukea saavien oppilaiden määrä perusopetuksessa. Varhaiskasvatuksessa oli tehostettua ja erityistä tukea saavia lapsia yhteensä 143, joka on 7,1 % kaikista päivähoidossa olevista lapsista. Tehostettua tukea saa 89 lasta ( 4,4%) ja erityistä tukea 54 lasta (2,7%) oli erityisen tuen oppilaita 466, joista 206 oli integroituna yleisopetuksen ryhmiin. Tehostetun tuen oppilaita oli erityisen tuen oppilaita oli 456, joista 189 on integroituneena yleisopetuksen ryhmiin. Tehostetun tuen oppilaita oli 188. TA TA 33

37 Asiakas Järvenpään asukkaat ja ympäristö voivat hyvin ja Järvenpäässä yrityksillä on hyvät toimintaedellytykset. Heikoimmassa asemassa olevia tuetaan ja asukkaiden omatoiminen selviytyminen paranee. Näkökulma Päämäärä Kriittinen menestystekijä Terveyserot kaventuvat ja syrjäytyminen vähenee. Toteuttamisohjelmat Järvenpään kaupunki Tavoite Toimenpide Tavoite 2012 Mittarit Toteuma TA/KS Aikuisten, ikääntyneiden, lapsiperheiden ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluita kehitetään. Palvelualueen/Toimintakokonaisuuden tavoitteet: Talousarvion sitovat tavoitteet 2012 (KV), Käyttösuunnitelmatavoitteet 2012 (VA,TY) Lasten turvallisuuden lisääminen ja kiusaamisen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen. Päiväkotien turvallisuussuunnitelmat on päivitetty ja ovat käytössä. Lasten tapaturmat ja vaara- ja uhkatilanteet ovat vähentyneet. Neljävuotiaiden lasten hyvinvointikyselyn toteuttaminen. Päiväkotien turvallisuussuunnitelmia on päivitetty. Lasten tapaturmia oli yhteensä 46, mikä on edellisen vuoden tasolla. Tapaturmat ovat olleet luonteeltaan lieviä ja korkeintaan lääkärintarkastusta vaativia. Sosiaalitaito toteutti hyvinvointikyselyn helmikuussa. Kyselyyn osallistuttiin aktiivisesti. Kyselyssä kartoitettiin lasten kokemuksia omasta elämästä kotona ja ja päivähoidossa ja vanhempi toimi lapsen haastattelijana. Aineistosta välityy kuva hyvinvoivista ja tyytyväisistä lapsista ja heidän perheistään. Lapset haluavat viettää aikansa vanhempien ja sisarusten kanssa. Päivähoidossa tärkeää on leikkimisen mahdollistuminen ja myös päivähoidon aikuiset ovat tärkeitä. KS Nuorille suunnattuja päihde- ja mielenterveyspalveluja kehitetään ja asiakasprosessi kuvataan monialaisesti ja yhdessä uuden palveluntuottajan kanssa. Asiakasprosessi kuvattu ja toimijoiden roolit selkiytyneet. Ostopalveluasiakkuuksien määrä. Asiakasprosessin osaprosessi on kuvattu OKKO-projektissa ja kokonaisuuden kuvaaminen ei ole toteutunut. Ostopalveluasiakkuuksia vuoden 2012 aikana 148 nuorta. KS Kaikki suorittavat perusopetuksen ja siirtyvät jatkokoulutukseen. Koulupudokkaiden tunnistaminen ja ohjauksen vahvistaminen perusopetuksessa ja koulupajatoiminnan jatkaminen. Koulupudokkaiden tunnistaminen ja ohjauksen vahvistaminen perusopetuksessa. 100 % oppilaista saa jatko-opintopaikan. Päättötodistuksen saaneiden määrä. Jatko-opintopaikan saaneiden määrä. Lukuvuonna päättötodistuksen sai 458 oppilasta. Ilman päättötodistusta jäi 10 oppilasta. joista 9 jatkaa opintoja koulupajassa tai Kalliomaan koululla. Lukuvuoden päättötodistuksen saaneista kaikki saivat jatkopaikan. KS Oppilaiden tarpeiden mukaiset ja oikeaaikaiset oppilashuollon palvelut. Kouluikäisten lasten asiakasohjaus ja palvelut toteutetaan kuntoutumisen prosessin mukaisesti yhteistyössä kasvun ja vanhemmuuden tuen palveluiden kanssa. Asiakasohjeistuksen rakenne on osana oppilashuollon käsikirjaa. Toimenpiteisiin johtaneiden oppilasasioiden tilastointi järjestetään yhdessä kasvun tuen palveluiden kanssa. Henkilökunnalle tarkoitettu Oppilashuollon käsikirja on päivitetty intranettiin. Lisäksi kaupungin kotisivuille on perusopetuksen huoltajia varten päivitetty tiedot oppilaan hyvinvointipalveluista. Tilastoinnin käytännön suunnittelu on vielä käynnissä. Helmi -oppilastietojäjestelmän ongelmat hidastavat tilastoinnin toimeenpanoa. KS 34

38 Asiakas Järvenpään asukkaat ja ympäristö voivat hyvin ja Järvenpäässä yrityksillä on hyvät toimintaedellytykset. Heikoimmassa asemassa olevia tuetaan ja asukkaiden omatoiminen selviytyminen paranee. Järvenpään kaupunki Näkökulma Päämäärä Kriittinen menestystekijä Tavoite Toimenpide Tavoite 2012 Mittarit Toteuma TA/KS Opintojen suorittaminen ja siirtyminen jatkokoulutukseen tai työelämään. Syrjäytyminen vähenee. Toteuttamisohjelmat II-asteen opiskelijoiden tarvitseman opiskeluhuollon saatavuuden varmistaminen laatimalla opiskeluhuollon suunnitelma ja sen toteuttamisohjelma alueellisesti. Palvelualueen/Toimintakokonaisuuden tavoitteet: Talousarvion sitovat tavoitteet 2012 (KV), Käyttösuunnitelmatavoitteet 2012 (VA,TY) Opiskelijahuollossa toimitaan säännösten edellyttämällä tavalla yhteistyössä Lapsi- ja perhetyön palvelualueen kanssa. Terveys- ja lääkärintarkastukset toteutuneet säännösten edellyttämällä tavalla. Terveys- ja lääkärintarkistukset ovat toteutuneet säännösten edellyttämällä tavalla. KS Nuorille turvataan tukitoimet koulutuksen ja työelämään siirtymisen nivelvaiheissa. Nuorisokeskuksen/Nuorten työpajatoiminnan kehittäminen nivelvaiheen ohjaamoksi. Toisen asteen opinnot suoritetaan loppuun. Opiskelijat hakeutuvat aktiivisesti jatkoopintoihin. Lukio-opinnot suoritetaan loppuun säädetyssä ajassa. Lukio-opintonsa keskeyttäneet ohjataan tutkintotavoitteiseen koulutukseen tai ohjattuun toimintaan.jatko-opintoihin sijoittuminen ylittää valtakunnallisen keskitason valmistumista seuraavan kalenterivuoden loppuun mennessä. 90% suorittaa tutkinnon enintään 3,5 vuodessa ja 10% enintään 4 vuodessa. Ohjaustoiminta toteutunut suunnitellusti. Lukuv aloittaneissa ei keskeyttäneitä. Lukuv aloittaneista on keskeyttänyt 41 ja heistä on 35 on ohjattu tutkintotavoitteelliseen koulutukseen so.19 aikuislukioon ja 16 ammatillisiin opintoihin. Kuntaliiton viimeisimmän vertailutietokannan mukaan v yo-tutkinnon suorittaneista v oli 82% sijoittunut jatko-opintoihin. Osuus on vertailutietokannassa Uudenmaan kuntien parhaimmistoa. Tutkinnon suorittaneista 90% suorittaa tutkinnon enintään 3.5 vuodessa ja 10% neljässä vuodessa. KS Nuorisokeskuksen ohjaamon ja etsivän työn kehittäminen. Nuorten työpajojen asiakkuudet/käyttöaste välisenä aikana ohjaamon Tavoite 80/vuosi. asiakkuudessa 99 nuorta. etsivänuorisotyössä Ohjaamon/etsivän työn kautta 124 nuorta ja työpajoilla 55 nuorta. Nuorten tavoitetut/toimenpiteisiin ohjatut asiakkaat/vuosi. työpajat ovat olleet pääosin täynnä, osin Tavoite 220/vuosi. työharjoittelu-, osin kuntoutustoiminassa. Nuorisokeskus tavoitti yhteensä 316 järvenpääläistä vuotiasta nuorta, joista ohjaamon asiakkuudessa oli 137 ja etsivän nuorisotyön asiakkuudessa 179 nuorta. Opiskelemaan siirtyi näistä 50 nuorta, 23 nuorta jatkoi opintojaan, 5 sai oppisopimuskoulutuspaikan, 29 työelämään. Muut nuoret jatkavat edelleen asiakkuudessa, ovat siirtyneet eläkeselvitysten pariin, menehtyneet, muuttaneet pois paikkakunnalta, aloittaneet armeijan palveluksen, kieltäytyneet yhteistyöstä tai kadonneet pois palveluista. KS Alle 25 -vuotiaiden nuorten työttömyyden vähentäminen ja yhteiskuntatakuun toimenpiteiden valmistelu Järvenpäässä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Alle 25 -vuotiaiden työttömyyden vähentäminen. Tavoite ei toteutunut. Järvenpäässä alle 25- vuotiaiden työttömien määrä lisääntyi vuonna 2012 n.2,5%:, kun Uudenmaan Ely-keskuksen alueella lisäys oli 9,4%. Alle 25 -vuotiaita järvenpääläisiä nuoria oli työttömänä vuoden aikana keskimäärin 190 nuorta / kuukausi heitä oli 196 ja oli 201 nuorta. Nuorisotakuun toimenpiteitä on valmisteltu aktiivisesti useissa poikkihallinnollisissa ja alueellisissa työryhmissä. KS Maahanmuuttajien kotouttamisen edistäminen uuden lain mukaisesti. Laaditaan uuden lain mukainen kotouttamisohjelma ja tarkistetaan kaupungin kotouttamisprosessi sen mukaisesti. Kotouttamisohjelma on valmis keväällä 2012 ja sen mukaisten toimenpiteiden käynnistäminen aloitettu. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kotouttamisohjelman KS 35

39 Asiakas Järvenpään asukkaat ja ympäristö voivat hyvin ja Järvenpäässä yrityksillä on hyvät toimintaedellytykset. Heikoimmassa asemassa olevia tuetaan ja asukkaiden omatoiminen selviytyminen paranee. Järvenpään kaupunki Näkökulma Päämäärä Kriittinen menestystekijä Terveyserot kaventuvat ja syrjäytyminen vähenee. Toteuttamisohjelmat Tavoite Toimenpide Tavoite 2012 Mittarit Toteuma TA/KS PALVELUOHJELMAT P1, P2, P3 Aikuisten, ikääntyneiden, lapsiperheiden ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluita kehitetään. Palvelualueen/Toimintakokonaisuuden tavoitteet: Talousarvion sitovat tavoitteet 2012 (KV), Käyttösuunnitelmatavoitteet 2012 (VA,TY) TERVEYSPALVELUT JA AIKUISSOSIAALITYÖN PALVELUT Sosiaalisen kuntoutuksen vaihtoehtoja ja saatavuutta parannetaan palveluprosesseja ja asiakasohjautuvuutta selkeyttämällä ja palveluvaihtoehtoja lisäämällä. Palveluvaihtoehdot on kuvattu ja asiakasohjaus koordinoitu eri toimijoiden kesken. Palveluhin osallistuvien asiakasmääriin on luotu seurantajärjestelmä. Sosiaalisen kuntoutuksen ryhmätoimintoja on lisätty mielenterveys- ja päihdeyksikön tuottamana mm. viikoittain kokoontuvat ryhmät uimahallilla ja Wärttinän päivätoimintakeskuksessa. Samoin kuukausittain kokoontuva omaisten ryhmä on osa sosiaalista kuntoutusta. Sosiaalisen kuntoutuksen kokonaisvaltainen kehittäminen ja johtaminen on suunniteltu osaksi vuoden 2013 uutta organisaatiota ja palveluprosesseja. TA Sosiaalityön ja perusterveydenhuollon yhteistyötä kehitetään yhteisten asiakkaiden osalta. Sosiaalisen lähetteen käyttö vastuualueiden välillä on tapa toimia. Yhteisiä sosiaali- ja terveyshuollon hoito- ja palvelusuunnitelmia aletaan tehdä. Sosiaalisten lähetteiden, eläkeselvitysten (ELSE) ja yhteisten hoito- ja palvelusuunnitelmien lukumäärä. Yhteisten koulutusten määrä. Eläkeselvityksessä olevien asiakkaiden valmiita eläkeratkaisuja vuonna 2012 saatiin yhteensä 29 kappaletta (näistä 20 oli myönteistä ja 9 kielteistä). Vireille vuoden aikana laitettiin 36 eläkehakemusta. Yhteiset hoito- ja palvelusuunnitelmat oli tavoite tehdä kaikille Wärttinä-tukiasuntoon muuttaneille. Asiakasmäärän kasvun ja työntekijän sairauslomien yhteisvaikutuksen vuoksi tavoite ei vuoden 2012 aikana toteutunut kaikkien osalta. Sosiaalisten lähetteet on toimintoprosessina yhdistetty terveystarkastusten palveluketjuun. TA Arvioidaan pitkäaikaistyöttömien sosiaalinen ja terveydellinen tilanne. Työttömien terveystarkastusten juurruttaminen käytäntöön. 40 terveystarkastusta / vuosi. Terveystarkastustyön prosessikuvaus on tehty. Sosiaalisten lähetteiden teko yhdistettiin terveystarkastusten palveluketjuun ja lähetteiden koordinointityö keskitettiin terveydenhuoltoon. Suun terveydenhoito on lisätty terveystarkastusprosessiin. Terveystarkastuksiin on kutsuttu 51 henkilöä ja 44 terveystarkastusta on toteutunut. KS 36

40 Asiakas Järvenpään asukkaat ja ympäristö voivat hyvin ja Järvenpäässä yrityksillä on hyvät toimintaedellytykset. Heikoimmassa asemassa olevia tuetaan ja asukkaiden omatoiminen selviytyminen paranee. Näkökulma Päämäärä Kriittinen menestystekijä Terveyserot kaventuvat ja syrjäytyminen vähenee. Toteuttamisohjelmat Järvenpään kaupunki Tavoite Toimenpide Tavoite 2012 Mittarit Toteuma TA/KS PALVELUOHJELMAT P1, P2, P3 Ennaltaehkäistään pitkäaikaistyöttömyyden syntymistä ja edistetään pitkäaikaistyöttömien työmarkkinavalmiuksia yhdessä Keski- Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimiston kanssa. Palvelualueen/Toimintakokonaisuuden tavoitteet: Talousarvion sitovat tavoitteet 2012 (KV), Käyttösuunnitelmatavoitteet 2012 (VA,TY) Ryhdytään vuoden 2011 aikana työllisyydenhoidon laaja-alaisessa kehittämistyössä sovittuihin toimenpiteisiin. Toimenpiteet täsmentyvät marraskuun loppuun mennessä 2011 ja ne kirjataan käyttösuunnitelmatasolla. KAUPUNKIKEHITYS Mittarit täsmentyvät marraskuun loppuun mennessä Mittarit kirjataan käyttösuunnitelmatasolla. Mittareina käytetään kokonais-, nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden lukuja. Lukuja verrataan kuukausittain verrokkikuntien lukuihin. Pitkäaikaistyöttömien yhtenä mittarina on Kansaneläkelaitoksen työmarkkinatuen kuntaosuus. Työllisyydenhoito pidetään koko kaupungin läpäisevänä pilottiprosessina. Työllisyydenhoito on todettu keskeiseksi strategiseksi alueeksi ja prosessimaista työskentelyä on viety eri palvelualueille. Järvenpään työttömyysaste vuonna 2011 oli 7,3 % ja vuonna ,1 %. Pitkäaikaistyöttömyys oli vuonna henkilöä ja henkilöä. Alle 25- vuotiaiden nuorisotyöttömyys oli henkilöä ja henkilöä. Työmarkkinatuen kuntaosuus nousi johtuen perusturvaan liittyvästä lakimuutoksesta joka nosti kunnan osuus kustannuksista, tammikuussa 2011 listoilla oli 233 henkilöä ja summa oli euroa ja tammikuussa 2012 listoilla oli 266 henkilöä ja summa oli euroa. KS 37

41 enpään palvelut ovat lähtöisiä ja tehokkaita ja palveluverkko on oituksenmukainen. lukokonaisuudet ovat ähtöisiä ja prosessit ovat aita. Palveluverkko on oituksenmukainen. Prosessit ja rakenteet Järvenpään palvelut ovat asiakaslähtöisiä ja tehokkaita ja palveluverkko on tarkoituksenmukainen. Palvelukokonaisuudet ovat asiakaslähtöisiä ja prosessit ovat tehokkaita. Palveluverkko on tarkoituksenmukainen. Näkökulma Päämäärä Kriittinen menestystekijä Järvenpään kaupunki Tavoite Toimenpide Tavoite 2012 Mittarit Toteuma TA/KS Palvelujen turvaaminen kuntalaisille. Tasapainoisen kehityksen varmistaminen hallitulla muutoksella ja palvelutuotannon uudistamisella. Toteuttamisohjelmat MUUTOSOHJELMA Strategian toimeenpanoa tukevat kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat päivitetään ja arvioidaan vuosittain. Palveluverkkosuunnitelma päivitetään vuoden 2012 aikana. Kuntayhteistyön tiivistäminen. Palvelualueen/Toimintakokonaisuuden tavoitteet: Talousarvion sitovat tavoitteet 2012 (KV), Käyttösuunnitelmatavoitteet 2012 (VA,TY) KONSERNIPALVELUT: Päivitetään toimintaympäristöanalyysit, toteuttamisohjelmat ja palveluverkkosuunnitelma. Kuntayhteistyö toteutetaan Kuuma-yhteistyön puitteissa. PALVELUALUEET / MUUT YKSIKÖT Strategian toteuttamisohjelmat päivitetty Toimintaympäristöanalyysit laadittiin ja niitä kesäkuussa käsiteltiin mm. valtuuston seminaarissa 10.- Palveluverkkosuunnitelma päivitetty syksyllä Toteuttamisohjelmat tarkistettiin 2012 ja hyödynnetty toiminnan ja talouden kaupunginvaltuuston kokouksessa suunnittelussa. Kuuma-yhteistyön osalta seuranta Kuuma-toimintakertomusta hyödyntäen. TA Asiakaslähtöiseen palvelukulttuuriin perustuvat tehokkaat toimintatavat ja palveluprosessit. KONSERNIPALVELUT: Ydinprosessit, avainprosessit ja palveluprosessit määritetty. Palveluverkkosuunnitelma päivitetty. Ydinprosessit, avainprosessit ja palveluprosessit määritetty ja toiminta järjestetty sen mukaiseksi. Tukiprosessien ja niiden alaprosessien määritystyössä on edistytty ja toimintaa on ohjattu sen mukaiseksi. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan kaupungin ydin- ja avainprosessit sekä ydinprosesseja tukevat prosessit ja niiden alaprosessit. Palveluverkkosuunnitelman muutospäivitys vuodelle 2013 hyväksyttiin kaupunginhallituksessa TA KAUPUNKIKEHITYS: Ydinprosessit, avainprosessit ja palveluprosessit määritetty. Palveluverkkosuunnitelma päivitetty. Ydinprosessit, avainprosessit ja palveluprosessit määritetty ja toiminta järjestetty sen mukaiseksi. Tavoite on toteutunut TA LASTEN JA NUORTEN PALVELUT: Ydinprosessit, avainprosessit ja palveluprosessit määritetty ja pilottiprosesseja käytössä. Palveluverkkosuunnitelma päivitetty. Pilottiprosessit toteutettu. Ydinprosessit, avainprosessit ja palveluprosessit määritetty ja toiminta järjestetty sen mukaiseksi. Avainprosessit hyväksytty kaupunginhallituksessa Palveluprosessit pääosin määritetty ja niiden sekä toimintaprosessien kuvaus jatkuvat suunnitellusti. Tuotteistaminen on sidottu prosessityöskentelyyn. Palveluverkkosuunnitelman muutospäivitys on tehty ja hyväksytty kaupunginhallituksessa TA TERVEYSPALVELUT JA AIKUISSOSIAALITYÖN PALVELUT: Ydinprosessit, avainprosessit ja palveluprosessit määritetty ja pilottiprosesseja käytössä. Palveluverkkosuunnitelma päivitetty. IKÄÄNTYNEIDEN JA TOIMINTARAJOITTEISTEN PALVELUT: Ydinprosessit, avainprosessit ja palveluprosessit määritetty ja pilottiprosesseja käytössä. Palveluverkkosuunnitelma päivitetty. SIVISTYS- JA VAPAA-AJAN PALVELUT: Ydinprosessit, avainprosessit ja palveluprosessit määritetty ja pilottiprosesseja käytössä. Palveluverkkosuunnitelma päivitetty. Pilottiprosessit toteutettu.ydinprosessit, avainprosessit ja palveluprosessit määritetty ja toiminta järjestetty sen mukaiseksi. Pilottiprosessit toteutettu.ydinprosessit, avainprosessit ja palveluprosessit määritetty ja toiminta järjestetty sen mukaiseksi. Pilottiprosessit toteutettu.ydinprosessit, avainprosessit ja palveluprosessit määritetty ja toiminta järjestetty sen mukaiseksi. Ydinprosessit ja avainprosessit on vahvistettu, palveluprosessien laatiminen on käynnistynyt. Palveluverkkosuunnitelma on päivitetty. Ydinprosessit ja avainprosessit on vahvistettu, palveluprosessien laatiminen on käynnistynyt. Palveluverkkosuunnitelma on päivitetty. Avainprosessit hyväksytty kaupunginhallituksessa Palveluprosessit pääsin määritetty ja niidne sekä toimintaprosessien kuvaukset jatkuvat suunnitellusti. Tuotteistaminen on sidottu prosessityöskentelyyn. Palveluverkkosuunnitelman muutospäivitys on tehty ja hyväksytty kaupunginhallituksessa TA TA TA 38 Järvenpään Opiston, liikuntapalvelujen ja kirjaston yhteisen palvelukeskuksen toiminnan aloittaminen Opiston tiloissa. Palvelupisteen peruskorjaus valmistui tammikuussa ja toiminta aloitettiin suunnitellusti. Toimintatapoja on kehitetty ja asiakkalle tiedotettu vuoden aikana. TA TOIMINTAYMPÄRISTÖPALVELUT: Ydinprosessit, avainprosessit ja palveluprosessit määritetty ja pilottiprosesseja käytössä. Palveluverkkosuunnitelma päivitetty. Pilottiprosessit toteutettu. Ydinprosessit, avainprosessit ja palveluprosessit määritetty ja toiminta järjestetty sen mukaiseksi. Kaupunkitason ydin- ja avainprosessitasot hyväksyttiin loppuvuonna 2012 ja kaupungin uusi organisaatio aloitti toiminnan Toimintaympäristöpalvelut lopetti toimintansa nykymuodossaan TA

42 Prosessit ja rakenteet Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti. Organisaatio ja johtamisjärjestelmä edistävät palvelukokonaisuuksien toimintaa. Prosessit ja rakenteet Järvenpään palvelut ovat asiakaslähtöisiä ja tehokkaita ja palveluverkko on tarkoituksenmukainen. Palvelukokonaisuudet ovat asiakaslähtöisiä ja prosessit ovat tehokkaita. Palveluverkko on tarkoituksenmukainen. Järvenpään kaupunki Näkökulma Päämäärä Kriittinen menestystekijä Tavoite Toimenpide Tavoite 2012 Mittarit Toteuma TA/KS Palvelujen turvaaminen kuntalaisille. Tasapainoisen kehityksen varmistaminen hallitulla muutoksella ja palvelutuotannon uudistamisella. Toteuttamisohjelmat Asiakaslähtöiseen palvelukulttuuriin perustuvat tehokkaat toimintatavat ja palveluprosessit. SIVISTYS- JA VAPAA-AJAN PALVELUT: Ydinprosessit, avainprosessit ja palveluprosessit määritetty ja pilottiprosesseja käytössä. Palveluverkkosuunnitelma päivitetty. TOIMINTAYMPÄRISTÖPALVELUT: Ydinprosessit, avainprosessit ja palveluprosessit määritetty ja pilottiprosesseja käytössä. Palveluverkkosuunnitelma päivitetty. Palvelualueen/Toimintakokonaisuuden tavoitteet: Talousarvion sitovat tavoitteet 2012 (KV), Käyttösuunnitelmatavoitteet 2012 (VA,TY) Järvenpään Opiston, liikuntapalvelujen ja kirjaston yhteisen palvelukeskuksen toiminnan aloittaminen Opiston tiloissa. Pilottiprosessit toteutettu. Ydinprosessit, avainprosessit ja palveluprosessit määritetty ja toiminta järjestetty sen mukaiseksi. Palvelupisteen peruskorjaus valmistui tammikuussa ja toiminta aloitettiin suunnitellusti. Toimintatapoja on kehitetty ja asiakkalle tiedotettu vuoden aikana. Kaupunkitason ydin- ja avainprosessitasot hyväksyttiin loppuvuonna 2012 ja kaupungin uusi organisaatio aloitti toiminnan Toimintaympäristöpalvelut lopetti toimintansa nykymuodossaan Päivitetty palveluverkkosuunnitelma hyväksyttiin kh:ssa 11/2012. TA TA MUUTOSOHJELMA KONSERNIPALVELUT Kaupungin elinvoimaisuuden vahvistaminen. Asiakaslähtöiseen prosessimaiseen toimintatapaan siirtyminen. Muutoksen valmistelu aikataulun mukaisesti. Hankkeessa edetty aikataulun mukaisesti. Hankkeessa edettiin aikataulun mukaisesti.kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan kaupungin ydin- ja avainprosessit sekä ydinprosesseja tukevat prosessit ja niiden alaprosessit. Samassa kokouksessa 80 kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden luottamushenkilö- ja viranhaltijorganisaation mukaisen hallintosäännön. TA Työyhteisöjen houkuttelevuuden Strategisen henkilöstösuunnittelun lisääminen. tehostaminen. Työn tekemisen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden paraneminen. Työn tekemisen mielekkyyden ja osaamisen vahvistaminen. Työpaikkojen turvaaminen tehtävien muuttuessa. Strategisen henkilöstösuunnittelun tehostaminen henkilöstöresurssin käytön suuntaamiseksi. Henkilöstöresurssin käytön tehostamisen Määrällinen henkilöstösuunnittelu on sidottu periaatteet on laadittu. talousarviovalmistelun yhteyteen. Liikkuvuuden edistämistä kaupunkitasoisesti Henkilöstöresurssin käytön tehostaminen tuetaan sisäisten työmarkkinoiden kautta. liittyy vahvasti tuloksellisuustavoitteiden määrittelyyn. Keskustelu ja henkilöstösopimuksen valmistelutyö henkilöstöjärjestöjen kanssa aloitettu. Henkilöstösopimus tuloksellisuuden ja työhyvinvoinnin edistämisestä sidotaan osaksi koko kaupungin talouden tasapainottamisen suunnitelmaa, joka tulee päätöksentekoon vuoden 2013 aikana. TA Strategisen ja operatiivisen johtamisen vahvistaminen. Asiakastarpeiden analyysiin perustuvat ehyet palvelukokonaisuudet ja niiden toimeenpanoa tukeva organisaatiorakenne ja johtamisjärjestelmä. Uuden organisaatiomallin valmistelussa edetään suunnitelman mukaisesti. Tehdään vaadittavat muutokset kaupungin sääntöihin. Vaadittavat sääntömuutokset valmisteltu ja organisaatiouudistuksessa edetty suunnitelman mukaisesti. Kaupungin strategisen tason prosessikartta käytössä. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan kaupungin ydin- ja avainprosessit sekä ydinprosesseja tukevat prosessit ja niiden alaprosessit. Samassa kokouksessa 80 kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden luottamushenkilö- ja viranhaltijorganisaation mukaisen hallintosäännön. TA Taloudellisen kriisin välttäminen. Tuotteistettuun yksikköhintapohjaiseen budjetointijärjestelmään siirtyminen. Tuotteistuksen pilotointi vuoden 2013 talousarviossa keskeisten tuotteiden osalta. Järjestelmä testattu ja pilotoitavat palvelut tuotteistettu. Järjestelmän testaus on edelleen kesken. Tuotteistuksessa on edetty erityisesti Lasten ja nuorten palvelualueella sekä Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueella. Järjestelmän kehityksessä on edistytty ja sitä testataan konkreettisesti tuotehintojen laskennassa vuoden 2013 aikana. TA Muutoksen sujuva toteuttaminen. Luottamushenkilöiden sekä henkilöstön muutosvalmiuksien vahvistaminen. Muutoskoulutuksen järjestäminen ja muutosviestinnän tehostaminen. 39 Esimiesten muutoskoulutus toteutuu PostJetkoulutuksena sekä esimiesseminaareissa. Muutosviestintää toteutetaan säännöllisesti kuukausittain lähtevällä yleisellä tiedotteella. PostJet-koulutukset järjestetty Toimintaympäristöpalveluiden ja Kaupunkikehityksen johtoryhmille. Muutosviestintä tapahtuu henkilöstötiedote Nuottien kautta.nuotit ilmestyy joka toinen viikko. KS

43 Talous Järvenpään talous on vakaa ja turvaa toiminnan jatkuvuuden. Talous on tasapainossa ja sopeutettu muuttuvaan toimintaympäristöön. Prosessit ja rakenteet Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti. Organisaatio ja johtamisjärjestelm ä edistävät palvelukokonaisuu ksien toimintaa. Järvenpään kaupunki Näkökulma Päämäärä Kriittinen menestystekijä Tavoite Toimenpide Tavoite 2012 Mittarit Toteuma TA/KS Muutoksen sujuva toteuttaminen. Toteuttamisohjelmat Luottamushenkilöiden sekä henkilöstön muutosvalmiuksien vahvistaminen. Muutoskoulutuksen järjestäminen ja muutosviestinnän tehostaminen. Palvelualueen/Toimintakokonaisuuden tavoitteet: Talousarvion sitovat tavoitteet 2012 (KV), Käyttösuunnitelmatavoitteet 2012 (VA,TY) Esimiesten muutoskoulutus toteutuu PostJetkoulutuksena sekä esimiesseminaareissa. Muutosviestintää toteutetaan säännöllisesti kuukausittain lähtevällä yleisellä tiedotteella. PostJet-koulutukset järjestetty Toimintaympäristöpalveluiden ja Kaupunkikehityksen johtoryhmille. Muutosviestintä tapahtuu henkilöstötiedote Nuottien kautta.nuotit ilmestyy joka toinen viikko. KS Toiminnan ja talouden seuranta saatetaan toimivaksi organisaation kaikilla tasoilla. Seurantavastuu lähtee budjettivastuullisesta esimiehestä. Seurannalla varmistetaan riittävä ennakointi ja reagointi muuttuvaan toimintaympäristöön. Taloutta ja toimintaa raportoidaan rinnakkain, ei toisistaan erillisinä kokonaisuuksina. TALOUSOHJELMA Toiminnan ja talouden seuranta toteutetaan toimialoilla / palvelukokonaisuuksilla yhteisen ohjeistuksen ja mallin mukaisesti. PALVELUALUEET / MUUT YKSIKÖT KONSERNIPALVELUT: Toiminnan ja talouden seurantatapaa kehitetään ja koordinoidaan siten, että seuranta toteutetaan toimialoilla ja palvelualueilla annettujen ohjeiden mukaisesti. Sovellus toiminnassa, koulutus esimiehille järjestetty ja kuukausiseurannan suorittaa 100 % budjettivastuullisista esimiehistä. Sovellus toiminnassa ja käytössä talouden seurannassa. Henkilöstölle on järjstetty säännöllistä eri tasoista yhteistä koulutusta ohjelman käyttöön liittyen. Ohjelman käyttöä tukemaan on laadittu lisäksi greefiset käyttöohjeet sekä video-oppileet erityistilanteita varten. KS Hyödynnetään tehokkaasti naapurikuntien ja koko kuntakentän hyvät käytännöt (Best Practice). Toimialat / palvelukokonaisuudet kartoittavat ja arvioivat aktiivisesti naapurikuntien ja kuntakentän hyviä käytäntöjä ja hyödyntävät niitä omassa palvelutuotannossaan kaupungin ohjeet ja säännökset huomioiden. KONSERNIPALVELUT: Hyvien käytäntöjen arviointia varten luodaan menettelytapa, jota noudattamalla varmistetaan hyvien käytäntöjen säännöllinen arviointi palvelualueilla ja kaupunkitasolla. Esimerkkinä Hyvä Kiertoon -käytänne. Ohjeistus hyvien käytäntöjen arviointia varten valmis ja menettelytapa käytössä. Erillistä ohjeistusta ei laadita. Hyviä käytänteitä arvioidaan osana normaalia työtä. TA KAUPUNKIKEHITYS: Hyviä käytäntöjä hyödynnetään seutuyhteistyössä painottuen Kuuma-kuntien väliseen verkostojen vertailuun. Hyödynnetään erilaisten verkostojen ja hankkeiden kautta uusia käytäntöjä. Kuuman toimialakohtaisissa ryhmissä käsitellään hyviä käytäntöjä ja niiden soveltuvuus arvioidaan kuntakohtaisesti. Lisäksi seurataan aktiivisesti valtakunnallisten verkostojen toimintaa. KUUMA-asuntoryhmä järjesti kuntien korjaus- ja energia-avustuksia käsittelevälle henkilöstölle sekä asumisoikeusasioita käsittelevälle henkilöstölle kummallekin erilliset verkostotapaamiset seminaarin merkeissä. KUUMA-asuntoryhmä valmisteli ja vei eteenpäin MAL-aiesopimukseen liittyvää selvitystä "Vuokraasuntotuotannon turvaaminen KUUMAseudulla". KUUMA yhteistyön kautta on valmisteltu ja otettu kantaa erilaisiin seudun asuntotuotantoon ja asuntorakentamiseen liittyviin suunnitelmiin sekä aiesopimuksen. KS KUUMA kaavoittajaryhmä on jatkanut Yhdyskuntarakennetta tiivistävän ekotehokkaan ja laadukkaan pientaloasumisen projektin viimeistelyä. Keväällä käynnistynyt KUUMA kehityskuvatyö valmistuu myös syksyllä. KUUMA yhteistyön kautta on osallistuttu aktiivisesti maakuntakaavoituksen ja Helsingin seudun MAL- yhteistyön valmistelutehtäviin. KUUMA tietohuoltoryhmä on luovuttanut seudullisen paikkatietietopalvelun eli paikkatietopurkin valmistelun Uudenmaan liitolle. LASTEN JA NUORTEN PALVELUT: Hyviä käytäntöjä hyödynnetään 40 seutuyhteistyössä painottuen Kuuma-kuntien väliseen verkostojen vertailuun. Hyödynnetään erilaisten verkostojen ja hankkeiden kautta uusia käytäntöjä. Keskisuurten kuntien hintavertailu, päivähoidon kustannusvertailu (Vertikal Oy), lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin kehittäminen Länsi- ja Keski-Uudellamaalla (Ulappa-hanke), Kuuma-työryhmien kokoukset. Keskisuurten kuntien hintavertailujen tietojen keruu tehty.osallistuttu Ulappa-hankkeeseen liittyviin kyselyihin ja tulokset saatu.osallistuttu Kuuma-työryhmien työskentelyynja valtakunnalliseen Kouluikkuna vertailutietohankkeeseen.päivähoidon kustannusvertailu on myöhemmin ajankohtainen. KS

44 Talous Järvenpään talous on vakaa ja turvaa toiminnan jatkuvuuden. Talous on tasapainossa ja sopeutettu muuttuvaan toimintaympäristöön. Talous Järvenpään talous on vakaa ja turvaa toiminnan jatkuvuuden. Talous on tasapainossa ja sopeutettu muuttuvaan toimintaympäristöön. Järvenpään kaupunki Näkökulma Päämäärä Kriittinen menestystekijä Tavoite Toimenpide Tavoite 2012 Mittarit Toteuma TA/KS Hyödynnetään tehokkaasti naapurikuntien ja koko kuntakentän hyvät käytännöt (Best Practice). Toteuttamisohjelmat Toimialat / palvelukokonaisuudet kartoittavat LASTEN JA NUORTEN PALVELUT: Hyviä ja arvioivat aktiivisesti naapurikuntien ja käytäntöjä hyödynnetään seutuyhteistyössä kuntakentän hyviä käytäntöjä ja hyödyntävät painottuen Kuuma-kuntien väliseen verkostojen niitä omassa palvelutuotannossaan vertailuun. Hyödynnetään erilaisten verkostojen kaupungin ohjeet ja säännökset ja hankkeiden kautta uusia käytäntöjä. huomioiden. Palvelualueen/Toimintakokonaisuuden tavoitteet: Talousarvion sitovat tavoitteet 2012 (KV), Käyttösuunnitelmatavoitteet 2012 (VA,TY) Keskisuurten kuntien hintavertailu, päivähoidon kustannusvertailu (Vertikal Oy), lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin kehittäminen Länsi- ja Keski-Uudellamaalla (Ulappa-hanke), Kuuma-työryhmien kokoukset. Keskisuurten kuntien hintavertailujen tietojen keruu tehty.osallistuttu Ulappa-hankkeeseen liittyviin kyselyihin ja tulokset saatu.osallistuttu Kuuma-työryhmien työskentelyynja valtakunnalliseen Kouluikkuna vertailutietohankkeeseen.päivähoidon kustannusvertailu on myöhemmin ajankohtainen. KS TERVEYSPALVELUT JA AIKUISSOSIAALITYÖN PALVELUT: Hyviä käytäntöjä hyödynnetään seutuyhteistyössä painottuen Kuuma-kuntien väliseen verkostojen vertailuun. Hyödynnetään erilaisten verkostojen ja hankkeiden kautta uusia käytäntöjä. Keskisuurten kuntien hintavertailu, valtakunnallinen terveyskeskusten Conmediclaatumittaus, Kuuma-työryhmien kokoukset. Keskisuurten kuntien hintavertailuun on osallistuttu ja tulokset on julkistettu Kuumayhteistyöhön on osallistuttu. Suun terveydenhuollossa on kehitetty seudullista yhteistyötä ja koulutusta yliopiston kanssa. Yhteistyössä aktiivisten ympäristökuntien kanssa kehitämme benchmarkkausta tarkoituksena parantaa ja tehostaa asiakaslähtöistä toimintaa. KS Hyödynnetään tehokkaasti naapurikuntien ja koko kuntakentän hyvät käytännöt (Best Practice). Toimialat / palvelukokonaisuudet kartoittavat IKÄÄNTYNEIDEN JA ja arvioivat aktiivisesti naapurikuntien ja TOIMINTARAJOITTEISTEN PALVELUT: Hyviä kuntakentän hyviä käytäntöjä ja hyödyntävät käytäntöjä hyödynnetään seutuyhteistyössä niitä omassa palvelutuotannossaan painottuen Kuuma-kuntien väliseen verkostojen kaupungin ohjeet ja säännökset vertailuun. Hyödynnetään erilaisten verkostojen huomioiden. ja hankkeiden kautta uusia käytäntöjä. Keskisuurten kuntien hintavertailu, Kuumatyöryhmien kokoukset. Keskisuurten kuntien hintavertailuun osallistuttiin ja tulokset julkistettiin Kuumatyöryhmien työskentelyyn on osallistuttu. Vuoden 2012 RAI-vertailu on tehty. Vammaispalvelut on ollut mukana THL:n ja Kuntaliiton yhteisesti koordinoimassa verkostossa, jossa on ollut laaja edustus eri kokoisista kunnista. Verkostotyön tavoitteena on mm. hyvien käytäntöjen levittäminen. KS SIVISTYS- JA VAPAA-AJAN PALVELUT: Hyviä Kuuma-kuntien ja hankeverkostojen hyviä käytäntöjä hyödynnetään seutuyhteistyössä käytäntöjä sovelletaan. painottuen Kuuma-kuntien väliseen verkostojen vertailuun. Hyödynnetään erilaisten verkostojen ja hankkeiden kautta uusia käytäntöjä. On osallistuttu Kuuma-työryhmien kokouksiin ja valtakunnalliseen Kouluikkuna vertailutietohankkeeseen. KS TOIMINTAYMPÄRISTÖPALVELUT: Hyviä käytäntöjä hyödynnetään seutuyhteistyössä painottuen Kuuma-kuntien väliseen verkostojen vertailuun. Hyödynnetään erilaisten verkostojen ja hankkeiden kautta uusia käytäntöjä. Kuuma-tekniikan kokouksissa käsitellään osanottajakuntien hyviä käytäntöjä ja arvioidaan niiden niiden sovellettavuus kuntakohtaisesti. Tekniikkatyöryhmä kokoontui vuoden 2012 aikana viisi kertaa, joissa käsiteltiin mm. tuotteistamista, prosessien ja organisaation kehittämistä, kiinteistöstrategian malleja Suomessa, ajankohtaisia lainmuutoksia. KS Suurimpien investointien osalta tehostettu hankesuunnittelua ja seurantaa. Suurimmista investoinneista tehdään hankesuunnitelma aikatauluineen ja vastuineen. Suunnitelmasta on käytävä ilmi hankkeen arvioidut käyttötalous- ja investointikustannukset. Investoinnin toteutumista seurataan säännöllisesti asianomaisessa toimielimessä. TOIMINTAYMPÄRISTÖPALVELUT: Tilahankkeiden investointiohjelma laaditaan palveluverkkosuunnitelman pohjalta. Hankesuunnitelmien toteutumista seurataan osavuosiraporteissa. Investointiohjelman ja hankkeiden toteutuminen on raportoitu vuoden 2012 osavuosiraporteissa. KS 41

45 Palvelut ovat tuloksellisia ja tuotteistettuja. Talous Järvenpään talous on vakaa ja turvaa toiminnan jatkuvuuden. Talous on tasapainossa ja sopeutettu muuttuvaan toimintaympäristöön. Järvenpään kaupunki Näkökulma Päämäärä Kriittinen menestystekijä Tavoite Toimenpide Tavoite 2012 Mittarit Toteuma TA/KS Palvelujen priorisointi ja tarvittaessa hallittu palvelutason/palvelutarjonnan lasku toimintaympäristön muutokset huomioiden. Toteuttamisohjelmat Toimialat priorisoivat palvelunsa ja kohdistavat resurssinsa sen mukaisesti. Priorisoinnin tulee olla säännöllistä ja perustua toimintaympäristön muutosten analysointiin. Toimialojen palvelupriorisointi toimii kaupunkitason priorisoinnin tukena. Palvelualueen/Toimintakokonaisuuden tavoitteet: Talousarvion sitovat tavoitteet 2012 (KV), Käyttösuunnitelmatavoitteet 2012 (VA,TY) KONSERNIPALVELUT: Talousarvion laadinnan yhteydessä palveluiden määrä ja laatu mitoitetaan käytettävissä oleviin resursseihin. Talousarvio Palveluiden määrä ja laatu on sopeutettu käytettävissä oleviin resursseihin. Palvelutarve ja kysyntä on kasvanut toimintaympäristön muutosten seurauksena. Konkreettisina esimerkkeinä palvelutarpeen kasvusta hankintaosaamisen ja ict tarpeiden kysyntä sekä riskien hallinnan ja konserniohjauksen vaatimukset. KS Kaupungin tulokehityksestä huolehtiminen. Asiakasmaksut Kuntaliiton suositusten mukaan bruttoperusteisiksi, jolloin asiakasmaksut perii kunta. Tämä vaikuttaa mm. kuntien valtionosuuksiin kustannustenjaon tarkistuksen yhteydessä. Asiakasmaksujen nostaminen lain ja asetusten sallimaan enimmäismäärään huomioiden seutukunnallinen taso. Täyskustannuskorvaukset tarkistetaan vastaamaan kustannustason kehitystä. Kartoitetaan ne asiakasmaksut, joita ei nykykäytännössä peritä bruttoperusteisesti. Selvitetään toimenpiteet joilla laskutus muutetaan bruttoperusteiseksi. Muutetaan laskutus jos mahdollista. KONSERNIPALVELUT: Asiakasmaksut tarkistetaan vuosittain. KAUPUNKIKEHITYS: Asiakasmaksut tarkistetaan vuosittain. LASTEN JA NUORTEN PALVELUT: Asiakasmaksut tarkistetaan vuosittain. TERVEYSPALVELUT JA AIKUISSOSIAALITYÖN PALVELUT: Asiakasmaksut tarkistetaan vuosittain. Asiakasmaksut tarkistettu talousarvion laadinnan yhteydessä. Mahdolliset perustemuutokset suoritettu tai käynnistetty. Asiakasmaksut tarkistettu talousarvion laadinnan yhteydessä. Mahdolliset perustemuutokset suoritettu tai käynnistetty. Asiakasmaksut tarkistettu talousarvion laadinnan yhteydessä. Mahdolliset perustemuutokset suoritettu tai käynnistetty. Asiakasmaksut tarkistettu talousarvion laadinnan yhteydessä. Mahdolliset perustemuutokset suoritettu tai käynnistetty. Asiakasmaksut arvioitu ja hallinnon maksujen määrittelyssä tehty yhteistyötä kaupunkitasolla. Asiakasmaksut tarkistettiin helmikuussa. Asiakasmaksut on tarkistettu. Asiakasmaksut on tarkistettu ja mahdolliset peruste- tai suoritemuutokset on hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnassa KS KS KS KS Oman toiminnan kustannustietoisuutta kehitetään ja päätöksenteon valmistelua parannetaan kaupungin organisaation kaikilla tasoilla. Laskentaohjetta noudatetaan. Tuotteistusta pilotoidaan vuoden 2013 talousarviossa keskeisten tuotteiden osalta. IKÄÄNTYNEIDEN JA TOIMINTARAJOITTEISTEN PALVELUT: Asiakasmaksut tarkistetaan vuosittain. SIVISTYS- JA VAPAA-AJAN PALVELUT: Asiakasmaksut tarkistetaan vuosittain. TOIMINTAYMPÄRISTÖPALVELUT: Asiakasmaksut tarkistetaan vuosittain. Asiakasmaksut tarkistettu talousarvion laadinnan yhteydessä. Mahdolliset perustemuutokset suoritettu tai käynnistetty. Asiakasmaksut tarkistettu talousarvion laadinnan yhteydessä. Mahdolliset perustemuutokset suoritettu tai käynnistetty. Asiakasmaksut tarkistettu talousarvion laadinnan yhteydessä. Mahdolliset perustemuutokset suoritettu tai käynnistetty. KONSERNIPALVELUT: Laskentaohje Järjestelmä määritetty ja testattu. Pilotoitavat käytössä ja sitä hyödynnetään kaupungin tuotteet tuotteistettu ja hinta laskettu. päätöksenteossa. Tuotteistuksessa käytettävä järjestelmä määritetään ja testataan. Pilotoitavat tuotteet tuotteistettu. Asiakasmaksut on tarkistettu ja mahdolliset peruste- tai suoritemuutokset on hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnassa Vuoden 2012 uudet maksut otettiin käyttöön ja vuoden 2013 maksut valmisteltiin talousarvion laadinnan yhteydessä. Asiakasmaksut tarkistettiin talousarvion 2012 valmistelun yhteydessä. Asiakasmaksujen perusteista päätetty kv:ssa vuonna Tuotteistuksessa käytettävän järjestelmän suunnittelu on menossa ja sen rakentamisessa on edistytty. Pilotoitavien tuotteiden tuotelaskennassa järjestelmää kokeillaan konkreettisesti vuoden 2013 aikana erityisesti teknisessä palvelukeskuksessa. KS KS KS TA Toimintamenojen kasvua hillitään toiminnan tuottavuutta parantamalla (parantamistavoite vuositasolla 2 %). Kaupungin tuottavuutta parannetaan kaupungin muutoshankkeen ja prosessien kehittämisen kautta. KONSERNIPALVELUT: Laaditaan ohje tuottavuuden mittaamiseksi ja tuottavuushankkeiden määrittämiseksi. Ohje laadittu. Tuottavuusasiakirjasta laadittu luonnos jota käsitelty mm. kaupungin talousryhmässä vuoden 2012 alussa. Päätöksentekoon asiakirja tuodaan keväällä 2013 kun palvelualueet ovat sen käsitelleet. Asiakirjan tuottavuusmittareita päästiin alustavasti jo hyödyntämään vuoden 2013 talousarviossa. KS 42

46 jatkuvuuden. on onnistunutta. Talous Järvenpään talous on vakaa ja turvaa toiminnan jatkuvuuden. Verkostojen hallinta on taitavaa ja omistajapolitiikka on onnistunutta. Järvenpään kaupunki Näkökulma Päämäärä Kriittinen menestystekijä Tavoite Toimenpide Tavoite 2012 Mittarit Toteuma TA/KS Verkostojen hallintaa ja verkostojohtamista kehitetään kaikilla toimialoilla. Toteuttamisohjelmat Toimialat kartoittavat keskeisimmät sidosryhmänsä (ulkoiset ja sisäiset) ja nimeävät niille vastuuhenkilöt, jotka vaikuttavat verkostoissa aktiivisesti ja edistävät kaupungin strategian mukaista toimintaa. Palvelualueen/Toimintakokonaisuuden tavoitteet: Talousarvion sitovat tavoitteet 2012 (KV), Käyttösuunnitelmatavoitteet 2012 (VA,TY) KONSERNIPALVELUT: Arvioidaan kaupungin keskeisimmät sidosryhmät ja nimetään niille vastuuhenkilöt. Vastuuhenkilöt nimetty 06/2012 mennessä. Sidosryhmien vastuuhenkilöiden nimeäminen kesken. Lista sidosryhmistä on valmisteilla. Konsernipalvelut ovat laatineet ohjeen tukemaan sidosryhmien määrittelyä. Erityistä huomiota on kiinnitetty järjestöjen ja kaupungin väliseen yhteistyöhön aloittamalla yhteisen toimintamallin hahmottelu. KS KAUPUNKIKEHITYS: Arvioidaan kaupungin keskeisimmät sidosryhmät ja nimetään niille vastuuhenkilöt. Vastuuhenkilöt nimetty 06/2012 mennessä. Tavoitteen toteutuminen on kesken KS LASTEN JA NUORTEN PALVELUT: Arvioidaan kaupungin keskeisimmät sidosryhmät ja nimetään niille vastuuhenkilöt. Vastuuhenkilöt nimetty 06/2012 mennessä. Asian valmistelu kesken. Palvelualuetta koskevat kaupungin konserniyhteisöjen yhdyshenkilöt on nimetty. KS TERVEYSPALVELUT JA Vastuuhenkilöt nimetty 06/2012 mennessä. AIKUISSOSIAALITYÖN PALVELUT: Arvioidaan kaupungin keskeisimmät sidosryhmät ja nimetään niille vastuuhenkilöt. Konserniyhteisöjen omistajaohjauksen vuoden 2012 tavoitteet on määritelty ja vastuuhenkilöt on nimetty. KS IKÄÄNTYNEIDEN JA TOIMINTARAJOITTEISTEN PALVELUT: Arvioidaan kaupungin keskeisimmät sidosryhmät ja nimetään niille vastuuhenkilöt. Vastuuhenkilöt nimetty 06/2012 mennessä. Konserniyhteisöjen omistajaohjauksen vuoden 2012 tavoitteet on määritelty ja vastuuhenkilöt on nimetty. KS SIVISTYS- JA VAPAA-AJAN PALVELUT: Arvioidaan kaupungin keskeisimmät sidosryhmät ja nimetään niille vastuuhenkilöt. Vastuuhenkilöt nimetty 06/2012 mennessä. Asian valmistelu kesken. Palvelualuetta koskevat kaupungin konserniyhteisöjen yhdyshenkilöt on nimetty. KS TOIMINTAYMPÄRISTÖPALVELUT: Arvioidaan kaupungin keskeisimmät sidosryhmät ja nimetään niille vastuuhenkilöt. Vastuuhenkilöt nimetty 06/2012 mennessä. Asian valmistelu kesken. Kaupungin konserniyhteisöjen yhdyshenkilöt on nimetty. KS Kaupunkikonsernin tavoitteiden saavuttamista ja kokonaisuuden hallintaa parannetaan noudattamalla laadittua omistajaohjeistusta. Omistajapolitiikkaa noudatetaan ja uusi toimintamalli vakiinnutetaan. Sijoitus- ja rahoitustoiminnan periaatteita noudatetaan kaupungin päätöksenteossa. Konserniohjeita noudatetaan ja uusi toimintamalli vakiinnutetaan. KONSERNIPALVELUT: Konserniyhteisöistä raportoidaan kaupunginhallitukselle ohjeistuksen mukaisesti kaksi kertaa vuodessa. Toteutunut raportti Konserniyhteisöjen tilanteesta on raportoitu kaupunginhallitukselle omistajaohjeiden mukaisesti. Yhteisökohtaiset vuoden 2012 tavoitteet hyväksyttiin kaupunginhallituksessa TA Suojaudutaan toiminnallisia ja taloudellisia riskejä vastaan saattamalla ostopalvelut sopimusten piiriin. Toimialat / palvelukokonaisuudet kartoittavat palvelutuottajat, jotka eivät ole sopimusten piirissä. Kilpailutukset suoritetaan kaupungin hankintaohjeet huomioiden määrärahojen puitteissa. Ennen kilpailutusta tulee arvioida hankinnan tarpeellisuus ja kustannus omaan palvelutuotantoon KONSERNIPALVELUT: Sopimusten hallinnan prosessi pidetään ajantasalla. 43 KAUPUNKIKEHITYS: Sopimusten hallinnassa noudatetaan määritettyjä periaatteita ja toimintatapoja. Sopimusten hallinnan prosessi ajantasalla. Asianmukaiset sopimukset Sopimusten hallinnan prosessin kuvaaminen aloitettu. Sopimukset on kartoitettu osittain kaupungin sisäisen tarkastajan kanssa. LASTEN JA NUORTEN PALVELUT: Asianmukaiset sopimukset Keskeiset sopimukset ajan tasalla. KS KS KS

47 Henkilöstö Järvenpää on haluttu työnantaja, jonka palveluksessa on osaava henkilöstö. Henkilöstö on osaava ja oikein mitoitettu. Talous Järvenpään talous on vakaa ja turvaa toiminnan jatkuvuuden. Verkostojen hallinta on taitavaa ja omistajapolitiikka on onnistunutta. Järvenpään kaupunki Näkökulma Päämäärä Kriittinen menestystekijä Tavoite Toimenpide Tavoite 2012 Mittarit Toteuma TA/KS Suojaudutaan toiminnallisia ja taloudellisia riskejä vastaan saattamalla ostopalvelut sopimusten piiriin. Toteuttamisohjelmat Toimialat / palvelukokonaisuudet kartoittavat palvelutuottajat, jotka eivät ole sopimusten piirissä. Kilpailutukset suoritetaan kaupungin hankintaohjeet huomioiden määrärahojen puitteissa. Ennen kilpailutusta tulee arvioida hankinnan tarpeellisuus ja kustannus omaan palvelutuotantoon verrattuna. Kilpailutuksessa huomioidaan Kuuma-yhteistyön mahdollisuudet. KONSERNIPALVELUT: Sopimusten hallinnan prosessi pidetään ajantasalla. KAUPUNKIKEHITYS: Sopimusten hallinnassa noudatetaan määritettyjä periaatteita ja toimintatapoja. LASTEN JA NUORTEN PALVELUT: Sopimusten hallinnassa noudatetaan määritettyjä periaatteita ja toimintatapoja. Palvelualueen/Toimintakokonaisuuden tavoitteet: Talousarvion sitovat tavoitteet 2012 (KV), Käyttösuunnitelmatavoitteet 2012 (VA,TY) Sopimusten hallinnan prosessi ajantasalla. Asianmukaiset sopimukset Sopimusten hallinnan prosessin kuvaaminen aloitettu. Sopimukset on kartoitettu osittain kaupungin sisäisen tarkastajan kanssa. Asianmukaiset sopimukset Keskeiset sopimukset ajan tasalla. KS KS KS TERVEYSPALVELUT JA AIKUISSOSIAALITYÖN PALVELUT: Sopimusten hallinnassa noudatetaan määritettyjä periaatteita ja toimintatapoja. Asianmukaiset sopimukset Sopimusten hallinnan periaatteista ja toimintatavoista on laadittu ohjeita. Sopimusten seurannan helpottamiseksi on aloitettu seurantataulukon teko. KS IKÄÄNTYNEIDEN JA TOIMINTARAJOITTEISTEN PALVELUT: Sopimusten hallinnassa noudatetaan määritettyjä periaatteita ja toimintatapoja. Asianmukaiset sopimukset Sopimusten hallinnan periaatteista ja toimintatavoista on laadittu ohjeita. Sopimusten seurannan helpottamiseksi on aloitettu seurantataulukon teko. KS HENKILÖSTÖOHJELMA Strateginen henkilöstösuunnittelu. Henkilöstösuunnitelmien laatiminen. Sisäisten työmarkkinoiden toiminnan tehostaminen. Työnantajakuvan kehittäminen ja markkinointi työvoiman saatavuuden takaamiseksi. SIVISTYS- JA VAPAA-AJAN PALVELUT: Sopimusten hallinnassa noudatetaan määritettyjä periaatteita ja toimintatapoja. TOIMINTAYMPÄRISTÖPALVELUT: Sopimusten Asianmukaiset sopimukset hallinnassa noudatetaan määritettyjä periaatteita ja toimintatapoja. KONSERNIPALVELUT: Henkilöstösuunnitelmien laadinnan ohjeistus annettu. Sisäisten työmarkkinoiden ja rekrytointiluvan sähköisen integroinnin kehittäminen. Oppilaitosyhteistyön tehostaminen ja työpaikkojen markkinointi. Resinan toiminnan kehittäminen rekrytointiprosessia tukevaksi. PALVELUALUEET / MUUT YKSIKÖT Asianmukaiset sopimukset Keskeiset sopimukset ajan tasalla. KS Henkilöstösuunnitelmat päivitetty. Myönnetyt rekrytointiluvat perustuvat henkilöstösuunnitelmaan. Työpaikkahakijoiden määrä avoinna olleisiin virkoihin ja toimiin. Tehtävät, joissa rekrytointiongelmia, kartoitettu ja korjaavat toimenpiteet aloitettu 06/2012 mennessä. Resinan käyttöaste 85%. Sopimusten kartoitus käynnitetty. Keskeisiä sopimuksia uusittu vuoden 2012 aikana. Henkilöstösuunnitelmat kuluvalle vuodelle päätettiin toukokuussa.henkilötyövuosien määrä on sitova. Mikäli kaupungintasolla syntyy ylitysuhkaa, on ryhdyttävä sopeuttamistoimenpiteisiin. Tilanne vuoden lopussa on tavoitteen mukainen. Tehtävät, joissa rekrytointiongelmia tunnistettu ja toimenpiteet rekrytoinnin tehostamiseksi aloitettu. mm. tehsotamalla oppilaitosyhteistyötä, esim. varhaiskasvatuksen ja Helsin yliopiston yhteistyö käynnistynyt. Resinan käyttöaste koko vuodelta 83 % KS TA 44

48 Henkilöstö Järvenpää on haluttu työnantaja, jonka palveluksessa on osaava henkilöstö. Henkilöstö on osaava ja oikein mitoitettu. Järvenpään kaupunki Näkökulma Päämäärä Kriittinen menestystekijä Strategian toteuttamiseen vaadittava osaaminen. Toteuttamisohjelmat Tavoite Toimenpide Tavoite 2012 Mittarit Toteuma TA/KS Keskeisten osaamistarpeiden määrittely aloitettu toimialoilla. Osaamisen hallinnan tietojärjestelmän käyttöönotto. KONSERNIPALVELUT: Keskeisten osaamistarpeiden määrittelyn ohjeistus, laatiminen ja pilotoinnin ohjaus toimialoilla/palvelualueilla. Osaamisen hallinnan tietojärjestelmä kilpailutettu Palvelualueen/Toimintakokonaisuuden tavoitteet: Talousarvion sitovat tavoitteet 2012 (KV), Käyttösuunnitelmatavoitteet 2012 (VA,TY) Osaamiskartoituksen sisältö tuotettu ja Yleisten osaamiskartoitusten sisällön määrittely ohjeistettu 06/2012 ja pilotoinnin ohjaus aloitettu. Kartoitettu erilaisia vaihtoehtoja 12/2012. Osaamisen hallinnan tietojärjestelmän osaamiskartoituksesta. Osaamisen hallinnan kilpailutus ja päätös kumppanista tehty. tietojärjestelmän kehittämistyö aloitettu etaikan kanssa. Päätös hankinnasta (hankinta jää alle kilpailutusrajan) tehdään vuoden 2013 puolella. Päätös hankinnasta perustuu varmuuteen tietojärjestelmän toimivuudesta ja kehitystyön onnistumisesta. KS KAUPUNKIKEHITYS: Osaamiskartoitusten toteuttaminen valittuun pilotointiyksikköön annettujen ohjeiden mukaisesti Osaamiskartoitusten pilotointi ohjatusti valitussa työyksikössä suoritettu 12/2012 Tavoitteen toteutuminen on kesken koko kaupungissa. KS LASTEN JA NUORTEN PALVELUT: Osaamiskartoitusten toteuttaminen valittuun pilotointiyksikköön annettujen ohjeiden mukaisesti Osaamiskartoitusten pilotointi ohjatusti valitussa työyksikössä suoritettu 12/2012 Ei aloitettu. Kartoitus siirtynyt koko kaupungissa seuraavalle vuodelle. KS TERVEYSPALVELUT JA AIKUISSOSIAALITYÖN PALVELUT: Osaamiskartoitusten toteuttaminen valittuun pilotointiyksikköön annettujen ohjeiden mukaisesti IKÄÄNTYNEIDEN JA TOIMINTARAJOITTEISTEN PALVELUT: Osaamiskartoitusten toteuttaminen valittuun pilotointiyksikköön annettujen ohjeiden mukaisesti SIVISTYS- JA VAPAA-AJAN PALVELUT: Osaamiskartoitusten toteuttaminen valittuun pilotointiyksikköön annettujen ohjeiden mukaisesti TOIMINTAYMPÄRISTÖPALVELUT: Osaamiskartoitusten toteuttaminen valittuun pilotointiyksikköön annettujen ohjeiden mukaisesti Osaamiskartoitusten pilotointi ohjatusti valitussa työyksikössä suoritettu 12/2012 Osaamiskartoitusten pilotointi ohjatusti valitussa työyksikössä suoritettu 12/2012 Osaamiskartoitusten pilotointi ohjatusti valitussa työyksikössä suoritettu 12/2012 Osaamiskartoitusten pilotointi ohjatusti valitussa työyksikössä suoritettu 12/2012 Työyksiköitä ei ole valittu eikä pilotointi ole käynnistynyt. Pilotointi ei ole käynnistynyt. Kartoitus siirtynyt koko kaupungissa seuraavalle vuodelle. Kartoitus siirtynyt koko kaupungissa seuraavalle vuodelle. KS KS KS KS 45

49 Henkilöstö Järvenpää on haluttu työnantaja, jonka palveluksessa on osaava henkilöstö. Johtaminen on linjakasta ja työnteko on tuloksellista. Järvenpään kaupunki Näkökulma Päämäärä Kriittinen menestystekijä Toteuttamisohjelmat Tavoite Toimenpide Tavoite 2012 Mittarit Toteuma TA/KS Linjakas johtaminen ja esimiestyö. Hyvän johtamisen ja esimiestyön osaamisen vahvistaminen. PostJet -valmennus sekä Teknisen toimialan että Osaamisen, harrastamisen ja kulttuurin palvelualueen sekä Keskushallinnon johtoryhmille. Palvelualueen/Toimintakokonaisuuden tavoitteet: Talousarvion sitovat tavoitteet 2012 (KV), Käyttösuunnitelmatavoitteet 2012 (VA,TY) KONSERNIPALVELUT: Hyvän johtamisen ja esimiestyön osaamisen osa-alueiden sisällöt määrittely. Esimiesten koulutuksen ja valmennuksen suuntaaminen johtamisarviointien perusteella. Johtamisarvioinnit suoritettu 03/2012 ja tarvittavat kehittämistoimenpiteet aloitettu. Arviointitulokset 3,5/5 Johtamisarvioinnit koko johdolle ja esimieskunnalle on suoritettu maaliskuussa ja henkilökohtaiset kehittämissuunnitelmat laadittu. Arviointasteikko 1-6. eri osien kesiarvot n. 4. Johtamisosaamisen vahvistamisen suunnittelu johtamisen tasoittain aloitettu. TA KAUPUNKIKEHITYS: Esimiestoiminta hyvän johtamisen ja esimiestyön kriteeristön mukaista. Kaikki esimiehet osallistuvat johtamisarviointiin sekä esimiesten info- ja koulutustilaisuuksiin. Tavoite on toteutunut KS LASTEN JA NUORTEN PALVELUT: Esimiestoiminta hyvän johtamisen ja esimiestyön kriteeristön mukaista Kaikki esimiehet osallistuvat johtamisarviointiin sekä esimiesten info- ja koulutustilaisuuksiin. Kaikki esimiehet ovat osallistuneet johtamisarviointiin (360) sekä info- ja koulutustilaisuuksiin. KS TERVEYSPALVELUT JA AIKUISSOSIAALITYÖN PALVELUT: Esimiestoiminta hyvän johtamisen ja esimiestyön kriteeristön mukaista Kaikki esimiehet osallistuvat johtamisarviointiin sekä esimiesrakenteisiin Kaikki esimiehet ovat osallistuneet esimiesarviointiin. 360 arviointi tehty kaikille esimiehille vuoden 2012 aikana. KS IKÄÄNTYNEIDEN JA TOIMINTARAJOITTEISTEN PALVELUT: Esimiestoiminta hyvän johtamisen ja esimiestyön kriteeristön mukaista Kaikki esimiehet osallistuvat johtamisarviointiin sekä esimiesrakenteisiin. Johtamisarviointi ja arvioinnin pohjalta laadittavat kehittymissuunnitelmat on tehty. KS SIVISTYS- JA VAPAA-AJAN PALVELUT: Esimiestoiminta hyvän johtamisen ja esimiestyön kriteeristön mukaista Kaikki esimiehet osallistuvat johtamisarviointiin sekä esimiesrakenteisiin Kaikki esimiehet ovat osallistuneet johtamisarviointiin (360) sekä info- ja koulutustilaisuuksiin. KS TOIMINTAYMPÄRISTÖPALVELUT: Esimiestoiminta hyvän johtamisen ja esimiestyön kriteeristön mukaista Kaikki esimiehet osallistuvat johtamisarviointiin sekä esimiesrakenteisiin Kaikki esimiehet ovat osallistuneet johtamisarviointiin (360) sekä info- ja koulutustilaisuuksiin. KS Tuloksellinen työnteko ja palkitseminen. Tulokselliseen ja tavoitteiden mukaiseen toimintaan kannustaminen ja palkitsemisjärjestelmä. KONSERNIPALVELUT: Tulokselliseen ja tavoitteiden mukaiseen toimintaan kannustaminen ja palkitsemisjärjestelmän kehittäminen Palkitsemisjärjestelmä arvioitu ja kehittäminen aloitettu. Tulospalkkauksen pilotointiselvitys tehty. Palkitsemisjärjestelmän arviointi ja päivitetys on aloitettu, mutta valmistuminen siirtyy vuoden 2013 puolelle. Vuoden 2013 talousarviossa hyväksyttiin ns. tuloksellisuuserä, joka perustuu asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Tavoitteet asetetaan alkuvuodesta 2013 ja palkkaerä on maksussa aikaisintaan joulukuussa Tuloksellisuuserä korvaa tulospalkkauksen. TA 46

50 Henkilöstö Järvenpää on haluttu työnantaja, jonka palveluksessa on osaava henkilöstö. Järvenpään kaupunki on hyvä työpaikka. Näkökulma Päämäärä Kriittinen menestystekijä Työhyvinvointi. Toteuttamisohjelmat Järvenpään kaupunki Tavoite Toimenpide Tavoite 2012 Mittarit Toteuma TA/KS Työhyvinvoinnin johtamisen tukena on monipuolinen työhyvinvoinnin toimenpide- / "työkaluvalikko". Sairauspoissaolojen seurantaa kehitetään varhaista puuttumista tukevaksi. Palvelualueen/Toimintakokonaisuuden tavoitteet: Talousarvion sitovat tavoitteet 2012 (KV), Käyttösuunnitelmatavoitteet 2012 (VA,TY) KONSERNIPALVELUT: "Työkaluvalikon laatiminen" työhyvinvoinnin johtamisen tueksi. Sairauspoissaolo-ohjeiden päivittäminen ja 1-5 pv:n sairauspoissaolojen seurannan mahdollistaminen. Työyhteisötaitokoulutusta järjestetään koko henkilöstölle. Työhyvinvointikyselyn tulos kaikissa osioissa 3,5/5. Lyhyiden (1-5 pv) sairauspoissaolojen seurantaraportit toimivat. Sairauspoissaolo-ohjeistuksen päivitys on aloitettu. Työhyvinvointikysely toteutettiin marraskuussa, kyselyn tulokset liikkuva 3,68/5-4,09/5 välillä. Työhyvinvoinnin "työkaluvalikon" laadinta aloitettu, sis. mm. työhyvinvointikorttikoulutukset. Työyhteisötaitokoulutukset henkilöstölle ovat käynnissä. Työhyvinvoinnin mittareiden kehittämien aloitettu, Lyhyet sairauspoissalojen seurantaraportti saadaan koko kaupungin tasolla, ei vielä työyksikkötasolla. Kehittämistä jatketaan. KS KAUPUNKIKEHITYS: Työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelmat laaditaan työhyvinvointikyselyn tulosten perusteella. Työyhteisötaitokoulutuksiin osallistutaan Kehittämissuunnitelmat laadittu. Henkilöstö osallistuu työyhteisötaitokoulutuksiin. Kehittämissuunnitelmat on laadittu ja suurin osa henkilöstöstä on osallistunut työyhteisötaitokoulutuksiin. KS LASTEN JA NUORTEN PALVELUT: Työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelmat laaditaan työhyvinvointikyselyn tulosten perusteella. Työyhteisötaitokoulutuksiin osallistutaan Kehittämissuunnitelmat laadittu. Henkilöstö osallistuu työyhteisötaitokoulutuksiin. Työhyvinvointiselvityksen 2011 kehittämissuunnitelmat on laadittu. Vuoden 2012 tulokset olivat koko palvelualueella kaikilla osa-alueilla yli 3,5/5. KS TERVEYSPALVELUT JA AIKUISSOSIAALITYÖN PALVELUT: Työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelmat laaditaan työhyvinvointikyselyn tulosten perusteella. Työyhteisötaitokoulutuksiin osallistutaan Kehittämissuunnitelmat laadittu. Henkilöstö osallistuu työyhteisötaitokoulutuksiin. Työhyvinvointisuunnitelmat on laadittu. Terveyskeskussairaalassa työyhteisötaitokoulutukseen on osallistunut 39 henkilöä ja avosairaanhoidossa 9 henkilöä. Suun terveydenhuollon henkilöstö osallistui työyhteisötaitokoulutukseen KS IKÄÄNTYNEIDEN JA TOIMINTARAJOITTEISTEN PALVELUT: Työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelmat laaditaan työhyvinvointikyselyn tulosten perusteella. Työyhteisötaitokoulutuksiin osallistutaa Kehittämissuunnitelmat laadittu. Henkilöstö osallistuu työyhteisötaitokoulutuksiin. Kehittämissuunnitelmat ovat valmistuneet. Työyhteisötaitokoulutuksiin on osallistuttu vuoden 2012 aikana. KS SIVISTYS- JA VAPAA-AJAN PALVELUT: Työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelmat laaditaan työhyvinvointikyselyn tulosten perusteella. Työyhteisötaitokoulutuksiin osallistutaan Kehittämissuunnitelmat laadittu. Henkilöstö osallistuu työyhteisötaitokoulutuksiin. Työhyvinvointiselvityksen 2011 kehittämissuunnitelmat on laadittu. Vuoden 2012 tulokset olivat koko palvelualueella yli 3,5/5 paitsi yhdellä osa-alueella 3,41. KS TOIMINTAYMPÄRISTÖPALVELUT: Työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelmat laaditaan työhyvinvointikyselyn tulosten perusteella. Työyhteisötaitokoulutuksiin osallistutaan Kehittämissuunnitelmat laadittu. Henkilöstö osallistuu työyhteisötaitokoulutuksiin. Kehittämissuunnitelmat ovat valmistuneet. Työyhteisötaitokoulutuksiin on osallistunut henkilöstöä vuoden 2012 aikana. KS 47

51 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS Tilikauden tuloksen muodostumista kuvataan tuloslaskelmassa ja toiminnan rahoitusta rahoituslaskelmassa. Molempien laskelmien ja niistä laskettavien tunnuslukujen tehtävänä on osoittaa kaupungin rahoituksen riittävyyttä käyttötalouteen sekä investointien rahoitukseen. Rahoituslaskelmassa osoitetaan edelleen, miten investoinnit, sijoitukset ja lainanlyhennykset tulorahoituksen lisäksi rahoitetaan. Tilikauden tuloksen muodostuminen Alla oleva tuloslaskelma on ns. ulkoinen tuloslaskelma, josta on poistettu sisäiset kulut ja tuotot. Näitä ovat esimerkiksi toimitilakustannukset sekä ravitsemuspalveluiden ja puhtaanapidon kustannukset, jotka ao. keskitetyn palvelun yksikkö laskuttaa käyttäjäyksiköiltä. Sisäisten erien yhteismäärä oli vuonna 2012 noin 36,2 Meuroa. Talousarviossa on mukana sisäisen laskennan erät ja sen toteutumisesta on raportoitu talousarvion toteutumisvertailun ao. kohdissa. Sisäiset erät ovat mukana myös tuloslaskelman toteutumisvertailussa. Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut eur eur Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät 0 Tilikauden tulos Poistoeron lisäys (-), vähennys(+) Varausten lisäys(-), vähennys(+) Tilikauden ylijäämä Toimintatuotot/Toimintakulut, % 19,4 19,8 Vuosikate/Poistot, % 70,3 177,2 Vuosikate, e/asukas 193,6 454,8 Asukasmäärä Kaupungin ulkoiset toimintatuotot olivat tilinpäätösvuonna noin 41,9 Meuroa. Niiden kasvu edelliseen vuoteen oli 5,1 %, kun kasvu vuotta aiemmin oli 6,5 %. Tuloslaskelman tilillä 48

52 Valmistus omaan käyttöön esitetään käyttötalousosasta investointiosaan siirretty käyttöomaisuuden valmistuskustannus. 18,0 16,0 ULKOISTEN TOIMINTATUOTTOJEN KASVU % JA ULK. TOIM.TUOTTOJEN KASVU ILMAN MAANMYYNTIVOITTOJA % 16,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 10,8 11,1 10,3 8,3 8,1 7,3 7,1 6,1 6,5 5,5 5,1 4,6 4,3 3,9 2,1 2,9 2,5 1,8 1,9 0, ULK. TOIMINTATUOTTOJEN KASVU-% ULK. TOIMINTATUOTTOJEN KASVU-% ILMAN MAANMYYNTIVOITTOJA Ulkoiset tuotot (kaupunki+vesi) ,6 % 69,3 % 0,4 % 6,5 % 5,1 % 2,1 % 2,6 % 2,3 % Myyntituotot 14,6 Me Maksutuotot 11,4 Me Tuet ja avustukset 4,8 Me Maanmyyntituotot 5,9 Me Muut toimintatuotot 5,1 Me Verotulot 155,5 Me Valtionosuudet 26,1 Me Rahoitustuotot 0,9 Me Toimintakulut olivat 218,2 Meuroa ja niiden kasvu edelliseen vuoteen oli lähes 16 Meuroa eli 7,8 %. Toimintakulujen kasvu vuotta aiemmin oli 7,4 %. Henkilöstömenot kasvoivat 6,5 %; palkkojen ja palkkioiden kasvu oli 8,4 % ja henkilösivukulujen kasvu 7 %. Asiakaspalvelujen ostoihin käytettiin 5,8 % enemmän kuin edellisenä vuonna. 49

53 ULKOISTEN TOIMINTAKULUJEN KASVU , % 9,0 % 8,0 % 7,0 % 6,0 % 6,2 % 5,7 % 6,3 % 5,7 % 5,7 % 7,0 % 7,4 % 7,8 % 5,0 % 4,8 % 4,0 % 3,0 % 2,8 % 2,7 % 2,0 % 1,0 % 0,0 % Ulkoiset kulut ja poistot (kaupunki+vesi) 2012 Valmistus omaan käyttöön 2,0 Me ei sisälly lukuihin 2,1 % 0,2 % 4,8 % 4,9 % 6,9 % 38,5 % 42,6 % Henkilöstökulut 97,9 Me Palvelujen ostot 88,4 Me Aineet, tarvikk., tavar. 11,2 Me Avustukset 16,0 Me Muut toimintakulut 4,7 Me Rahoituskulut 0,5 Me Poistot 10,9 Me Maksurahoituksen osuutta toimintamenoista kuvataan tunnusluvulla toimintatuotot prosenttia toimintakuluista, joka lasketaan kaavasta: = 100 * toimintatuotot / (toimintakulut - valmistus omaan käyttöön). Vuonna 2012 toimintatuottojen ja toimintakulujen suhdeluvun arvo nousi 0,5 prosenttiyksikköä 19,3 %:iin. Toimintakate on toimintatuottojen ja -kulujen erotus, joka osoittaa verorahoituksella rahoitettavan osuuden toiminnan kuluista. Vuoden 2012 toimintakatteen alijäämä oli 174,3 Meuroa eli nettokäyttömenot olivat 13,5 Meuroa (8,4 %) suuremmat kuin edellisenä vuonna. 50

54 1000 EUROA PROSENTTIA Järvenpään kaupunki TOIMINTAKATE JA VERORAHOITUS , , , ,0 7, ,0 3, , , ,0 VEROTULOT TOIMINTAKATTEEN ALIJÄÄMÄ TOIMINTAKATTEEN ALIJÄÄMÄN MUUTOS % VALT.OS. TOIMINTAKATTEEN ALIJÄÄMÄ ILMAN MAANMYYNTIVOITTOJA Verotuloja kertyi vuonna 2012 yhteensä 155,5 Meuroa. Verotulot kasvoivat edellisestä vuodesta 2,3 %. Valtionosuuksia kertyi yhteensä 26,1 Meuroa eli 0,4 % edellistä vuotta vähemmän. Rahoitustuottojen ja -kulujen netto vuonna 2012 oli euroa eli euroa suurempi kuin vuonna Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainojen lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletus on, että mikäli kunnan vuosikate on siitä vähennettävien käyttöomaisuuden poistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä. Kaupungin vuosikate oli vuonna ,7 Meuroa. Vuoden 2012 talousarviota päätettäessä vuosikatteeksi budjetoitiin 19,4 Meuroa, joten vuosikate muodostui odotettua pienemmäksi. 51

55 VUOSIKATE JA NETTOINVESTOINNIT , 1000 euroa VUOSIKATE NETTOINVESTOINNIT Vuosikatteen ja poistojen vertailussa on vakiintunut käyttöön tunnusluku Vuosikate/poistot, %. Tunnusluvun arvo on viime vuosina vaihdellut huomattavasti verotulojen erisuuntaisen kehityksen sekä poistosuunnitelman muutoksen vuoksi. Vuoden 2012 alkuperäisessä talousarviossa tunnusluvun arvo on 187 % ja tilinpäätöksen mukaan se on 70,3 %. Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus, joka lisää tai vähentää kaupungin omaa pääomaa. Alijäämäisestä tuloksesta ei voida tehdä siirtoja varauksiin tai rahastoihin. Vuoden 2012 tulos on 3,5 Meuroa alijäämäinen. Toiminnan rahoitus Toiminnan rahoitusta tilikauden aikana tarkastellaan rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoituslaskelmassa esitetään erikseen tulorahoituksen ja investointien nettomäärä ja rahoitustoiminnan eli anto- ja ottolainauksen, oman pääoman ja maksuvalmiuden muutosten nettomäärä. Näiden kahden nettomäärän summa osoittaa kaupungin kassavarojen muutoksen tilikaudella. 52

56 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut eur eur Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät, netto Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten vähennykset 11 0 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 36,22 88,6 Pääomamenojen tulorahoitus, % 33,03 79,4 Lainanhoitokate 3,73 6,2 Kassan riittävyys, pv 8,07 2,0 Asukasmäärä Investointien tulorahoitus, % = 100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno Tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman investointimenoja, joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli käyttöomaisuuden myynnillä, lainalla tai kassavarojen määrää vähentämällä. Vuonna 2012 tunnusluvun arvo oli 36,22 %, kun vastaava luku edellisenä vuonna oli 88,6 %. 53

57 Koko maan investointien tulorahoitusprosentti oli kuntien talous- ja toimintatilaston mukaan 61,7 % vuonna VUOSIKATE-% JA INVESTOINTIEN TULORAHOITUS-% VUOSIKATE % POISTOSTA INVEST. TULORAHOITUS-% Pääomamenojen tulorahoitus, % = 100 * vuosikate / (investointien omahankintameno + antolainojen nettolisäys + lainanlyhennykset) Tunnusluku osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä. Pääomamenojen tulorahoitus-% vuonna 2012 oli 33,03 %, kun se vuonna 2011 oli 79,4 %. Lainanhoitokate = (vuosikate + korkokulut) / (korkokulut + lainanlyhennykset) Lainanhoitokate kertoo tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan omaisuutta tai vähentämään kassavaroja. Luotettavan kuvan lainanhoitokyvystä saa tarkastelemalla tunnuslukua useamman vuoden jaksolla. Lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä kun tunnusluku on 1-2 ja heikko, kun tunnusluvun arvo jää alle yhden. Järvenpään lainanhoitokate vuonna 2012 oli 3,7 ja edellisenä vuonna 6,2. Kassan riittävyys (pv) = 365 pv * rahavarat / kassasta maksut tilikaudella 54

58 Kassasta maksut kootaan seuraavista tilikauden tuloslaskelman ja rahoituslaskelman eristä: toimintakulut - valmistus omaan käyttöön (tuloslaskelma) korkokulut (tuloslaskelma) muut rahoituskulut (tuloslaskelma) investointimenot (rahoituslaskelma) antolainojen lisäys (rahoituslaskelma) pitkäaikaisten lainojen vähennys (rahoituslaskelma) Maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee, monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kassavaroilla. Kassavaroihin lasketaan rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset. Kassan riittävyys vastasi viime vuoden lopussa 8,07 päivän maksuvalmiutta. Kassaa on viime vuosina hoidettu ns. nollakassan periaatteella, koska kaupunki voi ottaa tarvitsemansa rahoituksen edullisimmin rahamarkkinoilta päivittäin. Sekä rahoituksen hankinta että sijoittaminen kilpailutetaan säännönmukaisesti. 55

59 RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET Rahoituksen rakennetta kuvataan taseen ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoitusasemassa tilikaudella tapahtuneet muutokset, kuten sijoitukset, pääoman lisäykset ja palautukset käyvät ilmi rahoituslaskelmasta. 56

60 Tase ja sen tunnusluvut VASTAAVAA eur eur PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen erityiskatteet VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lainasaamiset Muut saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Rahat ja pankkisaamiset

61 VASTATTAVAA eur eur OMA PÄÄOMA Peruspääoma Arvonkorotusrahasto Edellisten tilikausien ylijäämä Tilikauden ylijäämä POISTOERO JA VAPAAEHT VARAUKSET Poistoero Investointivaraukset PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä 0 Muut velat Lyhytaikainen Joukkovelkakirjalainat Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä 0 8 Lainat muilta luotonantajilta Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat Omavaraisuusaste, % 68,3 72,4 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 32,9 28,8 Kertynyt ylijäämä Kertynyt ylijäämä, eur / asukas Lainakanta , eur Lainat, eur/asukas Lainasaamiset , eur Asukasmäärä

62 Taseesta laskettavat tunnusluvut kuvaavat kaupungin omavaraisuutta, rahoitusvarallisuutta ja velkaisuutta. Omavaraisuusaste, % = 100 * (oma pääoma + poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (koko pääoma - saadut ennakot) Tunnusluku mittaa vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä jänteellä. Jos omavaraisuusaste on 50 % tai sen alle, se merkitsee merkittävän suurta velkarasitetta. Kaupungin omavaraisuusaste vuonna 2012 oli 68,3 % eli 4,1 %-yksikköä edellistä vuotta heikompi. Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (vieras pääoma - saadut ennakot) / käyttötulot Käyttötulot muodostuvat tilikauden toimintatuotoista, verotuloista ja käyttötalouden valtionosuuksista. Tunnusluku kertoo kuinka paljon käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Suhteellinen velkaantuneisuus on omavaraisuusastetta käyttökelpoisempi tunnusluku kuntien välisessä vertailussa, koska käyttöomaisuuden ikä, käyttöomaisuuden arvostus tai poistomenetelmä ei vaikuta tunnusluvun arvoon. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Suhteellinen velkaantuneisuus oli vuonna 2011 kunnissa keskimäärin 45,4 %, kun se Järvenpäässä oli 28,8 %. Vuonna 2012 suhteellinen velkaantuneisuus Järvenpäässä oli 32,9 %. 59

63 Kertynyt ylijäämä = edellisten tilikausien ylijäämä + tilikauden ylijäämä Luku osoittaa, paljonko kunnalla on kertynyttä ylijäämää tulevien vuosien liikkumavarana. Vuonna 2012 tunnusluvun arvo oli 55,2 Meuroa. Kertynyt ylijäämä, eur / asukas = (edellisten tilikausien ylijäämä + tilikauden ylijäämä) / asukasmäärä Luku osoittaa asukaskohtaisen kertyneen ylijäämän. Järvenpäässä kertynyttä ylijäämää on euroa asukasta kohden. Lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Lainakantaan lasketaan tällöin koko vieras pääoma vähennettynä saaduilla ennakoilla sekä osto-, siirto- ja muilla veloilla. Lainakanta oli 40,6 Meuroa. Asukaskohtainen lainamäärä lasketaan jakamalla edellä mainittu lainakanta tilinpäätösvuoden päättymispäivän mukaisella asukasmäärällä. Järvenpään lainakanta/asukas vuonna 2012 oli euroa, kun se vuotta aikaisemmin oli 876 euroa. Kaikkien kuntien lainakanta vuoden 2012 lopussa oli noin eur/asukas. Lainasaamisilla tarkoitetaan pysyviin vastaaviin merkittyjä antolainoja kaupungin omistamien ja muiden yhteisöjen investointien rahoittamiseen. Lainasaamisten määrä oli noin 5 Meuroa vuonna Kaupungin tekemien leasingsopimusten vastuut olivat tilivuoden päättyessä 2,441 Meuroa, kun ne edellisen vuoden lopussa olivat 2,2 Meuroa. 60

64 LAINAT JA NETTOINVESTOINNIT EUROA/AS LAINAT/ASUKAS NETTOINVESTOINNIT/AS 61

65 KOKONAISTULOT JA -MENOT Kokonaistulojen ja -menojen laskelma laaditaan tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta, jotka sisältävät vain ulkoiset tulot, menot ja rahoitustapahtumat ja jossa liikelaitos on yhdistelty rivi riviltä. Kokonaistulo ja -meno kattavat laskelmassa varsinaisen toiminnan ja investointien tulot ja menot sekä rahoitustoiminnan rahan lähteet ja käytön. TULOT eur MENOT eur Toiminta Toiminta Toimintatuotot Toimintakulut Valmistus omaan käyttöön Verotulot Valtionosuudet Korkotuotot 320 Korkokulut 529 Muut rahoitustuotot 599 Muut rahoituskulut 4 Satunnaiset tuotot 0 Satunnaiset kulut 0 Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät Pakollisten varausten muutos Pakollisten varausten lis. (-), väh. (+) Pysyvien vastaavien hyödykkeiden Pysyvien vastaavien hyödykkeiden 0 luovutusvoitot luovutustappiot Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin 862 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investoinnit Investointimenot Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 12 Antolainasaamisten lisäykset 0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen lisäys Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0 Oman pääoman lisäykset 0 Oman pääoman vähennykset 0 Kokonaistulot yhteensä Kokonaismenot yhteensä Täsmäytys: Kokonaistulot - kokonaismenot ,90 Muut maksuvalmiuden muutokset - rahavarojen muutos 4 665,90 Erotus 0,00 62

66 KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Konsernitilinpäätökseen sisältyvät yhteisöt JÄRVENPÄÄN KONSERNIIN LIITTYVÄT KONSERNI- JA MUUT YHTEISÖT 2012 Omistusosuus prosentteina nimen yhteydessä KUNTAYHTYMÄT JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI TYTÄRYHTEISÖT omistus yli 50 % Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, 2,7 % Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä, 23,9 % Keski-Uudenmaan vesiensuojelu, 24,1 % Tuusulan Seudun vesilaitos, 25,5 % ETEVA, 3,5 % Uudenmaan liitto, 3,2 % Uudenmaan päihdehuolto, 4,6 % ASUNTO- OSAKEYHTIÖT KIINTEISTÖ- SÄÄTIÖT OSAKEYHTIÖT OSAKEYHTIÖT Järvenpään Tanhuaspi, 100 % Lepolan Helmi Oy, Kiint Oy Järven- Palvelusäätiö, 100 % pään Terveys- (68 %) talo, 100 % Järvenpään Mestariasunnot Oy, 100 % TYTÄRYHTEISÖT Mestaritoiminta Oy -omistus 100 % OSAKKUUSYHTEISÖT (omistus yli 20 %, alle 50 %) Kiinteistö Oy Järvenpään Tilat -omistus 65,3 % OSAKEYHTIÖT ASUNTO- KIINTEISTÖOSAKE- Kiinteistö Oy OSAKEYHTIÖT YHTIÖT Mannilantien Saunakallion ostoskeskus, Liiketalo 28,6 % Asuinhuoneistot: Myllytie 3, -omistus 100 % Myllyn-Salpa nuorisotila 43,6 % Pajalan Parkki Oy 43,7 % 22,3 % - emon osuus 0,4 % Muut: Järvenpään asemamäen - Mestarias osuus 43,3 % Kirjastokatu 4, paikoitustalo 40,5 % päiväkoti 43,5 % Keski-Uudenmaan Hanke Oy, 27,6 % Järvenpään harjoitushalli Oy, 35 % 63

67 Konsernin toiminnan ohjaus Kaupunkikonsernin tavoitteiden saavuttamiseksi ja kokonaisuuden hallinnan parantamiseksi laadittiin vuoden 2010 aikana omistajaohjeet, jossa on määritetty omistajapolitiikka, sijoitusja rahoitustoiminnan periaatteet sekä konserniohjeet. Omistajaohjeet on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Omistajaohjeistus on jalkautettu käytäntöön. Yhteisökohtaiset vastuuhenkilöt, tavoitteet sekä omistamisen tarkoitus on määritetty. Yhteisökohtaisten tavoitteiden toteumasta on raportoitu hallitukselle ohjeistuksen mukaisesti. Lisäksi alustavat yhteisökohtaiset tavoitteet vuodelle 2013 on hyväksytty. Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Vuoden 2012 aikana merkittävimpiä Järvenpään kaupunkikonsernia koskevia asioita olivat seuraavat: Perhelä-kortteli Perhelän liike- ja asuinkorttelin valmistelua jatkettiin yhteistyössä kiinteistön omistajien kanssa. Korttelin luonnosvaiheen suunnitelmat olivat nähtävillä helmi-maaliskuussa. Paloasemainvestointi Uuden paloaseman hankesuunnitelma valmistui ja hyväksyttiin sekä aiesopimus allekirjoitettiin Toteutusmalliksi päätettiin kaupungin oma investointi ja varsinaiset rakennustyöt on tarkoitus aloittaa loppuvuodesta Lepolan Helmi Kaavoituksen tavoitteet sovittiin yhteistyössä Järvenpään kaupungin kanssa.olemassa olevien suojeltujen rakennusten rakennushistoriaselvitykset valmistuivat tilikauden aikana. Olemassa olevien rakennusten myyntiä lykättiin kaavoituksen ja kunnallistekniikan rakentamisen aikataulusta johtuen. Kiinteistö Oy Järvenpään Terveystalo Markkinaoikeuden päätös hankinnasta tehtyihin valituksiin saatiin alkukesästä. Sen mukaan kaikki tarjoukset hylättiin tarjouspyynnön vastaisina. Markkinaoikeuden päätöksestä valitti Korkeimpaan hallinto-oikeuteen yksi tarjouksen tehnyt yhteenliittymä. Syksyllä yhtiön hallitus päätti keskeyttää hankinnan ja ryhtyä valmistelemaan uudenmuotoista kilpailutusta, jossa suunnittelu ja rakentaminen kilpailutetaan erikseen. Kilpailutuksen onnistumiseksi ja valitusriskien minimoimiseksi laadittiin yhteistyökumppaneiden kanssa kehitysprojekti Virma, johon haettiin Tekesin avustusta. Tekesin myönteinen päätös siirtyi vuodelle

68 Mestariasunnot-konserni Mestariasunnot on jatkanut edelleen energiatehokkaiden asuinrakennusten rakentamista ja asukastyytyväisyys on hyvällä tasolla. Siihen on vaikuttanut Mestaritoiminnan kanssa tehty yhteistoiminta. Lisäksi kaupungin kanssa on kehitetty yhteistyössä vanhusten ja erityisryhmien asumista. Mestariasunnot Oy:n Tytäryhtiö Mestaritoiminta Oy on kaupungin pyynnöstä rakentanut neljä päiväkotia ja vuokrannut ne kaupungille. Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Toimivallan ja vastuun jako Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt omistajaohjeet kokouksessaan Omistajaohjeet sisältävät konserniohjeosion. Ohjeissa on määritetty mm. toimivalta ja vastuukysymykset sekä menettelytavat kokonaisuuden hallitsemiseksi. Ohjeiden anto kunnan edustajille tytäryhteisöissä Ohjeiden antamisessa on menetelty omistajaohjeistuksen mukaisesti. Tarpeen vaatiessa on konsernijohdosta annettu toimintaohjeita kaupungin edustajille ja ajankohtaisia isoja asioita on käsitelty yhteisökohtaisissa tapaamisissa vuoden 2012 aikana. Konsernitavoitteiden asettamista ja toteutumista koskeva arvio Kaupungin konserniyhteisöille on asetettu yhteisökohtaiset tavoitteet ja niiden omistamisen tarkoitus on määritetty. Vuoden 2012 tavoitteiden toteumista on raportoitu kaupunginhallitukselle. Myös alustavat tavoitteet vuodelle 2013 on kaupunginhallitus hyväksynyt. Yhteisökohtaisessa raportoinnissa on vielä kehitettävää. Suoritetun raportoinnin perusteella voidaan kuitenkin todeta, että konserniyhteisöjen osalta yleinen tietoisuus tavoitteiden toteutumisen tasosta on parantunut Merkittävimpinä yksittäisinä asioina konserniyhteisöjen (laajempi konsernikäsite) tilanteesta voisi todeta seuraavaa: Kivipuiston palvelukotisäätiö (Ei kirjanpitolain mukainen tytäryhteisö): Säätiö on lähettänyt kaupungille yli 0,8 Meuron laskun, josta on reklamoitu. Vuoden 2013 puolella säätiöltä on saatu toinen noin euron, josta kaupunki on myös reklamoinut. Säätiön kanssa on aloitettu neuvottelut tilanteen selvittämiseksi. Kiljavan Sairaala (Ei kirjanpitolain mukainen tytäryhteisö): Yhtiön jakautumisen valmistelu on keskeytetty, koska se on osoittautunut ongelmalliseksi. Järvenpään kaupunki käytti Kiljavan paikkoja vuonna 2012 seuraavasti: Kuntoutus 8,4 potilasta (omistusosuuden mukainen osuus 7,9), Pitkäaikaishoito 8,6 potilasta (omistusosuuden mukainen osuus 6,1). Kiljavan palveluiden käyttö ei kuitenkaan ole ollut kaikkien kuntien osalta riittävää, jonka vuoksi yhtiö on ajautumassa maksuvalmiuden osalta vaikeuksiin. Tilannetta heikensi myös 65

69 siirtoviivepotilaiden määrän nopea väheneminen. Yhtiön tilannetta on käsitelty omistajakunnissa helmikuun 2013 aikana. Mikäli omistajakunnat eivät lisää Kiljavan palveluiden käyttöä, joudutaan sairaalan toiminta käytännössä lopettamaan. Tytäryhteisöjen toiminnan tuloksellisuuden ja taloudellisen aseman seuranta, analysointi ja raportointi Tytäryhteisöjen toiminnan raportointi ja taloudellisen aseman seuranta hoidetaan omistajaohjeistuksen mukaisesti Orase-järjestelmän kautta kaupunginhallitukselle. Keskitettyjen konsernitoimintojen käyttö Konserniyhteisöjä on ohjeistettu keskitettyjen konsernitoimintojen käytöstä. Käytössä on mm. kaupungin konsernitili. Mestariasunnot Oy:n kautta on hoidettu muidenkin kaupungin tytäryhtiöiden kirjanpito. Tytäryhteisöjen toiminnan tuloksellisuuden ja taloudellisen aseman seuranta, analysointi ja raportointi Tytäryhteisöjen toiminnan tuloksellisuuden raportointi ja seuranta hoidetaan omistajaohjeistuksen mukaisesti asetettujen tavoitteiden osalta Orase-järjestelmän kautta kaupunginhallitukselle. 66

70 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut eur eur Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) 4 34 Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden yli- ja alipariarvot Arvonalentumiset -60 Satunnaiset erät Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Vähemmistöosuudet 0 0 Tilikauden ylijäämä Toimintatuotot/Toimintakulut, % 38,1 38,3 Vuosikate/Poistot, % 78,9 143,1 Vuosikate, e/asukas 375,1 636,6 Asukasmäärä

71 Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut eur eur Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 34,9 56,6 Pääomamenojen tulorahoitus, % 25,4 51,1 Lainanhoitokate 0,9 3,5 Kassan riittävyys, pv 7,3 8,1 Asukasmäärä

72 Konsernitase ja sen tunnusluvut VASTAAVAA eur eur PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskener. hankinnat Sijoitukset Osakkuusyhteisöosuudet Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Muut saamiset TOIMEKSIANTOJEN VARAT VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ

73 VASTATTAVAA eur eur OMA PÄÄOMA Peruspääoma Arvonkorotusrahasto Muut omat rahastot Edellisten tilikausien ylijäämä Tilikauden ylijäämä VÄHEMMISTÖOSUUDET POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset Muut pakolliset varaukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma Pitkäaikainen koroton vieras pääoma Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma Lyhytaikainen koroton vieras pääoma Omavaraisuusaste, % 44,1 48,0 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 68,4 62,8 Kertynyt ylijäämä Kertynyt ylijäämä, eur/asukas Konsernin lainakanta , eur Konsernin lainat, eur/asukas Konsernin lainasaamiset , eur Asukasmäärä

74 Yhteenveto konsernitilinpäätöksestä Tilikauden tulos ja lainamäärän kehitys Järvenpään kirjanpitolain mukaisen kaupunkikonsernin vuosikate oli 14,872 Meuroa ja tilikauden alijäämä 4,8 Meuroa (v ylijäämä 7 Meuroa). Vuosikate heikkeni edellisestä vuodesta 9,9 Meuroa (40,0 %). Kaupunkikonsernin lainamäärä kasvoi 19,7 Meuroa ollen vuoden lopulla yhteensä 158,4 Meuroa (3.994 euroa/asukas). Terveystalohanke tulee toteutuessaan kasvattamaan konsernin lainamäärää yhteensä noin 50 Meuroa (1.261 euroa/asukas). Lainamäärän kasvu selittyy pitkälti Mestariasunnot-konsernilla, jonka lainamäärä kasvoi edellisestä vuodesta yhteensä noin 7,1 Meuroa. Kaupungin (emon) lainan kasvu oli 6,5 Me. 71

75 900,0 800,0 700,0 600,0 500,0 400,0 300,0 200,0 100,0 0,0 Vuosikate, euroa/asukas 814,6 619,2 636,6 332,0 375, Vuosikate, euroa/asukas 250,0 Vuosikate-% ja investointien tulorahoitus-% 200,0 202,3 150,0 164,4 143,1 100,0 96,6 77,4 87,0 78,9 50,0 43,3 56,6 34,9 0, Investointien tulorahoitusaste, % Vuosikate/Poistot, % 70,0 68,0 66,0 64,0 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 62,8 68,4 62,0 60,0 58,0 56,0 59,9 59,2 59,4 54, Suhteellinen velkaantuneisuus, % 72

76 ,2 % KONSERNIN LAINAMÄÄRÄ (1000 eur) JA SEN MUUTOS, % KONSERNIN LAINAMÄÄRÄ EUR/ASUKAS 4,2 % ,5 % ,6 % ,1 % ,0 % 9,2 % ,2 % KONSERNIN LAINAMÄÄRÄ KONSERNIN LAINAMÄÄRÄ EUR/ASUKAS KONSERNIN LAINAMÄÄRÄN MUUTOS, % 0 Mestariasunnot-konserni osana kaupunkikonsernia Mestariasunnot Oy on Järvenpään kaupungin merkittävä tytäryhteisö. Mestariasunnotkonsernin muodostaa Mestariasunnot Oy ja sen tytäryhteisöt Mestaritoiminta Oy, Kiinteistö Oy Järvenpään Tilat ja Kiinteistö Oy Mannilantien Liiketalo. Mestariasunnot-konsernin osuus koko kaupunkikonsernin lainakannasta on 108,8 Meuroa (68,7 %). Emo-kaupungin osuus lainakannasta on 40,6 Meuroa (25,6 %), joten muiden yhteisöjen osuudeksi jää vain 9 Meuroa (5,7 %) lainakannasta. Mestariasunnot-konsernin lainakanta ja kaupungin takausvastuut jakaantuivat seuraavasti: 73

77 Mestariasunnot konsernin lainajakauma Vanhaan asuntokantaan Uudisasuinrakennukset 2009 alkaen Vanhusten asuin- ja palvelutalot (uudet ja vanhat) Päiväkodit ja toimitilat Mestariasunnot konsernin lainajakauma % Vanhaan asuntokantaan 53,1 % 24,2 % Uudisasuinrakennukset 2009 alkaen 10,4 % 12,3 % Vanhusten asuin- ja palvelutalot (uudet ja vanhat) Mestariasunnot konsernin lainat /m Vanhaan asuntokantaan Vanhusten asuin- ja palvelutalot (uudet ja vanhat) Lainat yhteensä Kaupungin takausvastuut Mestariasunnot-konsernin lainoista jakautuivat seuraavasti: 74

78 Kaupungin takausvastuut Kaupungin takausvastuu ilman valtion täytetakausta / Kaupungin takausvastuu valtion täytetakauksella / Kaupungin takausvastuu yhteensä / ,0 % 60,0 % 40,0 % 20,0 % 0,0 % Kaupungin takausvastuuosuus koko lainakannasta % 30,3 % Kaupungin takausvastuu ilman valtion täytetakausta / ,2 % Kaupungin takausvastuu valtion täytetakauksella / ,7 % Kaupungin takausvastuu yhteensä / Kaupungille maksettavat korot ja provisiot /vuosi Kaupungille maksettavat takausprovisiot vuodessa Kaupungille maksettavat vuosikorot (6%) tertiäärilainasta Kaupungille maksettavat korot ja provisiot yhteensä Järvenpään kaupungin takausvastuut koko konserniyhteisöjen velasta vuoden 2012 lopulla oli tehtyinä takauspäätöksinä alkupääomaltaan 137,7 Meuroa, josta 51 Meuroa koskee Kiinteistö Oy Järvenpään Terveystalon nostamatonta lainaa. Vastuiden vuoden lopun mukaisen tilanteen lainapääoma tilinpäätöksessä oli 67,4 Meuroa. Kuten yllä olevasta näkyy niin Mestariasunnot-konsernin osuus jäljellä olevasta lainapääomasta oli vuoden lopulla 63,7 Me. 75

79 Mestariasunnot-konsernin ja Järvenpään kaupungin (emo) välillä on vilkas keskinäinen rahaliikenne, joka on havainnollistettu seuraavassa kuvassa: Konsernitilinpäätöksessä valtaosa esitetyn kaltaisista sisäisistä menoista ja tuloista on eliminoitu. 76

80 TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY Kaupunginhallituksen on tehtävä toimintakertomuksessa esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Lisäksi kaupunginhallituksen on kuntalain 69 :n mukaan tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi, mikäli kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää. Järvenpään kaupungin taseessa on edellisten tilikausien ylijäämää ,04 euroa. Tilikauden tulos on ,23 euroa. Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle vuoden 2012 tuloksen käsittelystä seuraavaa: Järvenpään Vesi tekee yhteensä euron investointivarauksen, joka kohdistuu Järvenpään Veden 100 %:n investointihankkeille siten, että euroa käytetään Annankulman ja Koivutien vesihuollon rakentamiseen ja euroa Usva-, Päivä- ja Ruskopolun vesihuollon rakentamiseen. Valmistuneiden hankkeiden poistoeron lisäystä kirjataan euroa ja poistoeron vähennystä ,67 euroa. vuoden 2012 alijäämä ,56 euroa siirretään omaan pääomaan Esitykset sisältyvät laadittuun tilinpäätökseen. 77

81 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Toteutumisvertailussa seurattavia asioita ovat toiminnallisten tavoitteiden, määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen. Toteutumisvertailusta on lisäksi käytävä ilmi onko menot, tulojen lisäksi, muutoin rahoitettu talousarviossa määrätyllä tavalla. Talousarviossa ja sen toteutumisvertailussa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa, investointiosa sekä rahoitusosa. Toteutumisvertailu laaditaan sillä tarkkuudella, jolla valtuusto on hyväksynyt tavoitteen, määrärahan tai tuloarvion. Talousarvion toteutumisvertailuissa on esitetty kunnan talousarvion toteutuminen ilman Järvenpään Vesi -liikelaitosta. Talousarvion toteutumisvertailussa on annettava selvitys valtuuston liikelaitoksille asettamien tavoitteiden toteutumisesta. Liikelaitoksen johtokunnan asettamien tavoitteiden toteutumisvertailut esitetään jäljempänä osassa Eriytetyt tilinpäätökset. 78

82 KÄYTTÖTALOUSOSA Sivujen lukuohje Kaikki esitetyt toiminnalliset tavoitteet ovat sitovia kaupunginvaltuustoon nähden. Rahatauluissa valtuustoon nähden sitovat erät on esitetty kursivoituina. Rahatauluissa käytetty rahayksikkö on euroa. Sarakeotsikot ovat: TP 2011 Tilinpäätös 2011 TA 2012 Alkuperäinen talousarvio 2012 TA-muutokset Kaupunginvaltuuston hyväksymät talousarviomuutokset KTA 2012 Korjattu talousarvio eli talousarvio tehtyjen TA-muutosten jälkeen TP 2012 Talousarvion toteutuma 2012 Poikkeama Toteutuman ja korjatun talousarvion välinen ero % 2011/2012 Muutos TP 2011 ja TP 2012 välillä prosentteina Tuloslaskelmissa käytetty rahayksikkö on euro. Sarakeotsikot ovat: KTA 2012 Korjattu talousarvio eli talousarvio tehtyjen TA-muutosten jälkeen TP 2012 Talousarvion toteutuma 2011 Ero Toteutuman ja korjatun talousarvion välinen ero TOT-% Toteutuman suhde korjattuun talousarvioon prosentteina TP 2011 Talousarvion toteutuma edelliseltä vuodelta Kunkin tuloslaskelman jälkeen on esitetty ympyrädiagrammit vuoden 2012 toimintatuottojen ja -kulujen tiliryhmätasoisesta jakautumasta. Käyttötalousosa yhteensä KÄYTTÖTALOUSOSA, ilman Järvenpään Vesi-liikelaitosta TP 2011 TA 2012 TAmuutokset KTA 2012 TP 2012 TOT-% Poikkeama % 2011 /2012 TOIMINTATUOTOT , ,4 VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN , ,8 TOIMINTAKULUT , ,4 TOIMINTAKATE , ,2 Suunnitelmapoistot ,6-33 9,1 Netto , ,2 79

83 TULOSLASKELMA TOIMINTAKATTEESEEN ASTI TILIRYHMITTÄIN, ILMAN JÄRVENPÄÄN VESI -LIIKELAITOSTA KTA 2012 TP 2012 ERO TOT-% TP 2011 MYYNTITUOTOT , MAKSUTUOTOT , TUET JA AVUSTUKSET , MUUT TOIMINTATUOTOT , Sisäisten toimintatuottojen osuus, Jp Vesi mukana , TOIMINTATUOTOT , VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN , HENKILÖSTÖKULUT , PALVELUJEN OSTOT , AINEET, TARVIKKEET, TAVARAT , AVUSTUKSET , MUUT TOIMINTAKULUT , Sisäisten toimintakulujen osuus, Jp Vesi mukana , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , KAUPUNKI ILMAN JP VETTÄ, TOIMINTATUOTOT MUUT TOIMINTA- TUOTOT e 45 % MYYNTITUOTOT e 32 % MAKSUTUOTOT e 16 % TUET JA AVUSTUKSET e 7 % 80

84 KAUPUNKI ILMAN JP VETTÄ, TOIMINTAKULUT MUUT TOIMINTAKULUT e 10 % AVUSTUKSET e 6 % AINEET, TARVIKKEET, TAVARAT e 4 % HENKILÖSTÖKULUT e 39 % PALVELUJEN OSTOT e 41 % 81

85 Konsernipalvelut Vastuuhenkilö Toiminta-ajatus / tehtävät hallintojohtaja Ilmari Mäkinen Konsernipalveluiden tarkoituksena on turvata kunnallisen demokratian toimivuus, taata kaupungin keskeisten tukiprosessien toiminta ja huolehtia konserninäkökulman välittymisestä kaikkeen päätöksentekoon. Konsernipalveluiden keskeisenä tehtävänä on sisäisten tukipalveluiden tuloksellinen järjestäminen kaupunkikonsernin yksiköille perustehtävän tueksi. Sitovat tavoitteet ja niiden toteutuma Sitova tavoite Mittari Toteuma Päivitetään toimintaympäristöanalyysit. toteuttamisohjelmat ja palveluverkkosuunnitelma. Kuntayhteistyö toteutetaan Kuuma-yhteistyön puitteissa. Strategian toteuttamisohjelmat päivitetty kesäkuussa Palveluverkkosuunnitelma päivitetty syksyllä 2012 ja hyödynnetty toiminnan ja talouden suunnittelussa. Kuuma-yhteistyön osalta seuranta Kuuma-toimintakertomusta hyödynnetään. Toimintaympäristöanalyysit laadittiin ja niitä käsiteltiin mm. valtuuston seminaarissa Toteuttamisohjelmat tarkistettiin kaupunginvaltuuston kokouksessa Sitova tavoite Mittari Toteuma Ydinprosessit. avainprosessit ja palveluprosessit määritetty. Palveluverkkosuunnitelma päivitetty. Ydinprosessit. avainprosessit ja palveluprosessit määritetty ja toiminta järjestetty sen mukaiseksi. Tukiprosessien ja niiden alaprosessien määritystyössä on edistytty ja toimintaa on ohjattu sen mukaiseksi. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan kaupungin ydin- ja avainprosessit sekä ydinprosesseja tukevat prosessit ja niiden alaprosessit. Palveluverkkosuunnitelman muutospäivitys vuodelle 2013 hyväksyttiin kaupunginhallituksessa Sitova tavoite Mittari Toteuma Sitova tavoite Mittari Toteuma Mittari Toteuma Sitova tavoite Mittari Toteuma Kuntarakenneuudistusta seurataan aktiivisesti ja ajetaan kaupungin kokonaisetua metropolialuetta koskevissa ratkaisuissa. Järvenpään näkemysten huomioiminen lakiesityksessä syksyllä Järvenpään kaupungilla on edustaja mm. valtakunnantason työryhmässä. Kaupunki antoi vastineensa aikataulun mukaisesti Valtiovarainministeriön ensimmäiseen lausuntopyyntöön. Kaupunginvaltuusto käsitteli lausunnon kokouksessaan huhtikuussa. Kuntarakenneuudistustyöryhmä on kokoontunut säännöllisesti ja aikatauluttanut syksyn valmistelun kuntarakenneuudistuksen osalta.kaupunginvaltuusto antoi kokouksessaan lausunnon kuntarakennelakiluonnokseen. Metropolihallinnon esiselvittäjiin on oltu kaupunkitasolta yhteydessä ja esiselvityksen tilannetta on heidän toimesta esitelty kaupunginhallitukselle sekä valtuustolle. Kuntavaaleihin valmistautuminen ja kuntalaisten aktivointi äänestämään. Kunnallisvaalien äänestysprosentti nousee. Kuntavaalit pidettiin ja äänestysaktiivisuus jäi Järvenpäässä, kuten myös muuallakin Suomessa alhaiselle tasolle. Kunnallisvaaliehdokkaiden määrä. Kunnallisvaaliehdokkaiden määrä yhteensä 292 henkilöä. Muutoksen valmistelu aikataulun mukaisesti. Hankkeessa edetty aikataulun mukaisesti. Hankkeessa edettiin aikataulun mukaisesti.kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan kaupungin ydin- ja avainprosessit sekä ydinprosesseja tukevat prosessit ja niiden alaprosessit. Samassa kokouksessa 80 kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden luottamushenkilö- ja viranhaltijorganisaation mukaisen hallintosäännön. 82

86 Sitova tavoite Mittari Toteuma Strategisen henkilöstösuunnittelun tehostaminen henkilöstöresurssin käytön suuntaamiseksi. Henkilöstöresurssin käytön tehostamisen periaatteet on laadittu. Liikkuvuuden edistämistä kaupunkitasoisesti tuetaan sisäisten työmarkkinoiden kautta. Määrällinen henkilöstösuunnittelu on sidottu talousarviovalmistelun yhteyteen. Henkilöstöresurssin käytön tehostaminen liittyy vahvasti tuloksellisuustavoitteiden määrittelyyn. Keskustelu ja henkilöstösopimuksen valmistelutyö henkilöstöjärjestöjen kanssa aloitettu. Henkilöstösopimus tuloksellisuuden ja työhyvinvoinnin edistämisestä sidotaan osaksi koko kaupungin talouden tasapainottamisen suunnitelmaa, joka tulee päätöksentekoon vuoden 2013 aikana. Sitova tavoite Mittari Toteuma Uuden organisaatiomallin valmistelussa edetään suunnitelman mukaisesti. Tehdään vaadittavat muutokset kaupungin sääntöihin. Vaadittavat sääntömuutokset valmisteltu ja organisaatiouudistuksessa edetty suunnitelman mukaisesti. Kaupungin strategisen tason prosessikartta käytössä. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan kaupungin ydin- ja avainprosessit sekä ydinprosesseja tukevat prosessit ja niiden alaprosessit. Samassa kokouksessa 80 kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden luottamushenkilö- ja viranhaltijorganisaation mukaisen hallintosäännön. Sitova tavoite Mittari Toteuma Tuotteistuksen pilotointi vuoden 2013 talousarviossa keskeisten tuotteiden osalta. Järjestelmä testattu ja pilotoitavat palvelut tuotteistettu. Järjestelmän testaus on edelleen kesken. Tuotteistuksessa on edetty erityisesti Lasten ja nuorten palvelualueella sekä Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueella. Järjestelmän kehityksessä on edistytty ja sitä testataan konkreettisesti tuotehintojen laskennassa vuoden 2013 aikana. Sitova tavoite Mittari Toteuma Hyvien käytäntöjen arviointia varten luodaan menettelytapa. jota noudattamalla varmistetaan hyvien käytäntöjen säännöllinen arviointi palvelualueilla ja kaupunkitasolla. Esimerkkinä Hyvä Kiertoon -käytänne. Ohjeistus hyvien käytäntöjen arviointia varten valmis ja menettelytapa käytössä. Erillistä ohjeistusta ei laadita. Hyviä käytänteitä arvioidaan osana normaalia työtä. Sitova tavoite Mittari Toteuma Laskentaohje käytössä ja sitä hyödynnetään kaupungin päätöksenteossa. Tuotteistuksessa käytettävä järjestelmä määritetään ja testataan. Pilotoitavat tuotteet tuotteistettu. Järjestelmä määritetty ja testattu. Pilotoitavat tuotteet tuotteistettu ja hinta laskettu. Tuotteistuksessa käytettävän järjestelmän suunnittelu on menossa ja sen rakentamisessa on edistytty. Pilotoitavien tuotteiden tuotelaskennassa järjestelmää kokeillaan konkreettisesti vuoden 2013 aikana erityisesti teknisessä palvelukeskuksessa. Sitova tavoite Mittari Toteuma Konserniyhteisöistä raportoidaan kaupunginhallitukselle ohjeistuksen mukaisesti kaksi kertaa vuodessa. Toteutunut raportti. Konserniyhteisöjen tilanteesta on raportoitu kaupunginhallitukselle omistajaohjeiden mukaisesti. Yhteisökohtaiset vuoden 2012 tavoitteet hyväksyttiin kaupunginhallituksessa

87 Sitova tavoite Mittari Toteuma Henkilöstösuunnitelmien laadinnan ohjeistus annettu. Sisäisten työmarkkinoiden ja rekrytointiluvan sähköisen integroinnin kehittäminen. Oppilaitosyhteistyön tehostaminen ja työpaikkojen markkinointi. Resinan toiminnan kehittäminen rekrytointiprosessia tukevaksi. Henkilöstösuunnitelmat päivitetty. Myönnetyt rekrytointiluvat perustuvat henkilöstösuunnitelmaan. Työpaikkahakijoiden määrä avoinna olleisiin virkoihin ja toimiin. Tehtävät. joissa rekrytointiongelmia, kartoitettu ja korjaavat toimenpiteet aloitettu 06/2012 mennessä. Resinan käyttöaste 85 %. Henkilöstösuunnitelmat kuluvalle vuodelle päätettiin toukokuussa.henkilötyövuosien määrä on sitova. Mikäli kaupungintasolla syntyy ylitysuhkaa, on ryhdyttävä sopeuttamistoimenpiteisiin. Tilanne vuoden lopussa on tavoitteen mukainen. Tehtävät, joissa rekrytointiongelmia tunnistettu ja toimenpiteet rekrytoinnin tehostamiseksi aloitettu. mm. tehsotamalla oppilaitosyhteistyötä, esim. varhaiskasvatuksen ja Helsin yliopiston yhteistyö käynnistynyt. Resinan käyttöaste koko vuodelta 83 % Sitova tavoite Mittari Toteuma Hyvän johtamisen ja esimiestyön osaamisen osa-alueiden sisällöt määritetty. Esimiesten koulutuksen ja valmennuksen suuntaaminen johtamisarviointien perusteella. Johtamisarvioinnit suoritettu 03/2012 ja tarvittavat kehittämistoimenpiteet aloitettu. Arviontitulokset 3.5/5. Johtamisarvioinnit koko johdolle ja esimieskunnalle on suoritettu maaliskuussa ja henkilökohtaiset kehittämissuunnitelmat laadittu. Arviointasteikko 1-6. eri osien kesiarvot n. 4. Johtamisosaamisen vahvistamisen suunnittelu johtamisen tasoittain aloitettu. Sitova tavoite Mittari Toteuma Tulokselliseen ja tavoitteiden mukaiseen toimintaan kannustaminen ja palkitsemisjärjestelmän kehittäminen. Palkitsemisjärjestelmä arvioitu ja kehittäminen aloitettu. Tulospalkkauksen pilotointiselvitys tehty. Palkitsemisjärjestelmän arviointi ja päivitetys on aloitettu, mutta valmistuminen siirtyy vuoden 2013 puolelle. Vuoden 2013 talousarviossa hyväksyttiin ns. tuloksellisuuserä, joka perustuu asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Tavoitteet asetetaan alkuvuodesta 2013 ja palkkaerä on maksussa aikaisintaan joulukuussa Tuloksellisuuserä korvaa tulospalkkauksen. KONSERNIPALVELUT TP 2011 TA 2012 TAmuutokset KTA 2012 TP 2012 TOT-% Poikkeama % 2011 /2012 TOIMINTATUOTOT , ,5 TOIMINTAKULUT , ,8 TOIMINTAKATE , ,9 Suunnitelmapoistot ,8 Netto , ,0 84

88 KONSERIPALVELUT, TULOSLASKELMA TOIMINTAKATTEESEEN ASTI, TILIRYHMITTÄIN KTA 2012 TP 2012 ERO TOT-% TP 2011 MYYNTITUOTOT , MAKSUTUOTOT , TUET JA AVUSTUKSET , MUUT TOIMINTATUOTOT , Sisäisten toimintatuottojen osuus, Jp Vesi mukana , TOIMINTATUOTOT , HENKILÖSTÖKULUT , PALVELUJEN OSTOT , AINEET, TARVIKKEET, TAVARAT , AVUSTUKSET , MUUT TOIMINTAKULUT , Sisäisten toimintakulujen osuus, Jp Vesi mukana , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , MUUT TOIMINTATUOTOT e 2 % TUET JA AVUSTUKSET e 7 % MAKSUTUOTOT e 1 % KONSERNIPALVELUT, TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT e 90 % 85

89 KONSERNIPALVELUT, TOIMINTAKULUT AVUSTUKSET e 1 % HENKILÖSTÖKULUT; e 46 % AINEET, TARVIKKEET, TAVARAT e 1 % PALVELUJEN OSTOT; e 52 % Perustelut poikkeamalle Toimintatuottojen ylitys johtuu pääosin Resinan tuottojen ylityksestä sekä tuista ja avustuksista. Henkilöstökulut ylittyivät palkoista ja palkkioista johtuen. Henkilöstökulut myös alittuivat mm. ennakoitua suuremmista sairausvakuutus- ym. korvauksista sekä ennakoitua pienemmästä varhe-maksusta johtuen. Palvelujen ostoissa säästöä tuli mm. asiantuntijapalveluissa, atk-palveluissa, posti- ja telepalveluissa, painatus- ja ilmoituskuluissa, kuljetuspalveluissa sekä henkilökunnan koulutuksessa. Vuokrakulujen säästöt tulivat ulkopuolisten tilojen vuokrissa sekä leasingvuokrissa. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa tilikauden aikana Konsernipalveluiden vuoden 2012 toimintaa leimasi toiminnan vakiinnuttaminen mm. tukipalvelukeskuksen osalta sekä perustoiminnan kehittäminen osana kaupungin muutoshanketta. Kaupungin muutoshankkeen koordinoinnin onnistunut valmistelu kulminoitui marraskuun valtuuston kokoukseen, jossa hyväksyttiin mm. kaupungin ydinprosessit avainprosesseineen sekä ydinprosesseja tukevat tukiprosessit 86

90 alaprosesseineen. Samassa kokouksessa hyväksyttiin myös kaupungin uuden luottamushenkilö- ja viranhaltijaorganisaation mukainen hallintosääntö. Vuoden 2012 toimintaa leimasi myös syksyllä 2012 käydyt kuntavaalit sekä valtakunnalliseen kuntarakenneuudistukseen liittyvät valmistelutyöt. Kaupungin vakuutusturvan ja vakuutuksiin liittyvän osaamisen vahvistamiseksi aloitettiin yhteistyö vuoden alusta Kuntahankinnat Oy:n kilpailuttaman Novum Oy:n kanssa. Vuoden aikana mm. kilpailutettiin ja uusittiin kaupungin vakuutusturva. Vuoden 2012 loppupuolella panostettiin voimakkaasti myös tila-asioihin, jonka seurauksena hallitus päättikin kokouksessaan esittää valtuustolle vuoden 2013 talousarvion muuttamista. Muutosesitys, jonka valtuusto kokouksessaan tammikuussa 2013 hyväksyi, merkitsi tilaomistuksen siirtymistä konsernipalveluihin ja teknisen palvelutuotannon kokoamista omaksi yksikökseen (tekninen palvelukeskus). Lisäksi se merkitsi sitä, että kaupunkitekniikan suunnitteluyksikkö ja ympäristönsuojeluun liittyvät kustannukset (esim. Keski-Uudenmaan ympäristökeskus ja Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymä) liitetään osaksi kaupunkikehitystä. Entinen toimintaympäristöpalvelut -yksikkö lakkasi olemasta. Nykyisen kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat päivitettiin marraskuussa 2012 viimeistä kertaa vuodelle Lisäksi syksyllä käynnistettiin kaupunkistrategian laajempi uudistus, jolla tavoitellaan mm. tavoiteasetannan parantamista, päällekkäisten ohjelmakokonaisuuksien karsimista sekä strategiakokonaisuutta, joka palvelee entistä paremmin uutta organisaatiota ja prosessimaista toimintatapaa. Selvitys ostetuista konsulttipalveluista Konsulttipalvelujen tuottaja Palvelun kuvaus Kustannukset Alexander Pay Management Peruspalkkausjärjestelmän eur Oy rakentamiseen liittyvää konsultointia ja Kuumakuntien palkkakartoitus Dazzle Oy Coaching-prosessi eur Hay Group Palkka-analyysin päivitys ja eur esittely kaupunginhallitukselle, asiakkuusjohtajatehtävien täyttämiseen liittyvä konsultointi ja henkilöarviointi (yrityspalveluiden johtajan tehtävä) MPS Finland Consulting Oy esimiesten arviointi ja mittaus, HR -ryhmäcoaching eur eur Media Clever Työhyvinvointikysely - toteutus eur ja hallinnointi ja raportoinnit Hengitysliitto Heli Järvenpään kaupungin ja eur työterveyshuollon työlähtöinen yhteistoimintahanke Oy Audiapro Ab Riskienhallinnan konsultointi eur 87

91 Arvio tulevasta kehityksestä Vallitseva toimintaympäristön muutos johtaa konsernipalveluiden osalta palveluiden kysynnän kasvuun. Tämä on nähtävissä mm. hankintaosaamisen, riskienhallinnan ja konserniohjauksen kysynnän lisääntymisenä, johon mm. valmisteilla oleva uusi kuntalakikin johtaa. Tuleva kehitys asettaa nykyresurssein haasteita työn tuottavuuden parantamiselle. Jotta tulevan kehityksen vaatimuksissa pysyttäisiin mukana, on huolehdittava tukipalveluiden toimivuudesta ja tehokkaiden sekä tarkoituksenmukaisten ict-palveluiden saatavuudesta. Epävarmuutta tulevaan kehitykseen tuo mm. heikko julkisen talouden tila ja kuntatalouden synkkenevät näkymät väestön ikääntymisen ja yleisen talouden taantuman myötä. Järvenpäässä tämä merkitsee mm. tarvetta talouden tasapainottamisohjelman laadinnalle, joka tehdään vuoden 2013 aikana. Myös valtakunnallinen kuntarakenneuudistus johtaa myös Järvenpään osalta vuoden 2013 aikana tehtäviin kuntaliitosselvityksiin sekä nykyisten kuntien tehtävien muutoksiin mm. asumisen ja maankäytön sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden osalta hieman pidemmällä aikavälillä. Konsernipalveluissa muutokset tulee huomioida kun koko kaupungin johtamisjärjestelmää kehitetään. KUUMA -hallitus teki kokouksessaan päätöksen Rekrytointi- ja sijaisvälitysyksikkö Resina toiminnan muutoksesta. Päätöksen mukaan KUUMA -kunnat luopuvat yhteisestä henkilöstöpalvelukeskuksesta ja näin ollen Resinan toiminta seudullisena toimijana päättyy vuoden 2013 lopussa. Myös Kuntayhtymä Etevan palvelusopimus päättyy samaan aikaan. Resina keskittyy tulevaisuudessa kehittämään Järvenpään rekrytointiprosessia sijaisvälityksen ohella, tavoitteena esimiesten kumppanina toimiminen. Lisäksi kehitetään ns. ennakoivaa rekrytointia kriittisillä aloilla (mm. opiskelijaharjoittelijoiden koordinointi, oppilaitosyhteistyö). Resinan talouden organisoitumisen suunnittelu vuodesta 2014 eteenpäin aloitetaan kevään 2013 aikana. 88

92 Lasten ja nuorten palvelualue Vastuuhenkilö palvelualuejohtaja Marju Taurula Toiminta-ajatus / Tehtävät Lasten ja nuorten palvelualueen tehtävänä on järjestää lain edellyttämät varhaiskasvatus- ja perusopetuspalvelut sekä kasvua ja vanhemmuutta tukevat palvelut. Näiden lisäksi järjestetään nuorisotyön palveluja sekä lasten. nuorten ja perheiden toimintakykyä edistäviä, tukevia ja korjaavia palveluja. Palvelut järjestetään tarkoituksenmukaisesti ja asiakaslähtöisesti korostaen asukkaiden hyvinvoinnin edistämistä ja osallisuuden vahvistamista. Sitova tavoite Mittari Toteuma Lasten. nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointisuunnitelman seuranta ja tarkistaminen TA-valmistelun yhteydessä. Seuranta toteutetaan hyvinvointisuunnitelman keskeisillä mittareilla ja talousarviotavoitteiden toteutumisella. Hyvinvointisuunnitelman tavoitteita on viety käytäntöön TA- ja KS -tavoitteiden kautta. Tavoitteiden toteutumisen mittaamisessa käytetty TA- ja KS -tavoitteiden mittareita. Sitova tavoite Mittari Toteuma Uuden esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman mukaisen yleisen. tehostetun ja erityisen tuen tukimuotojen toteutuminen. Eri tukimuotojen toteutuminen ja käytänteiden toteutumisen seuranta. Esiopetukseen on palkattu yksi osa-aikainen varhaiskasvatuksen erityisopettaja erityistä tukea saavien lasten opetukseen. Tuen muotojen toteutumis- ja seurantakäytännöt on kirjattu Järvenpään esiopetuksen opetussuunnitemaan. Yksittäisten lasten osalta seuranta tapahtuu lapselle laaditun yksilöllisen esiopetusta koskevan oppimissuunnitelman kautta. Jokaisessa koulussa on käytössä uuden opetussuunnitelman mukaisen kolmiportaisen tuen muodot. Erityisopettajia on koulutettu kolmiportaisen tuen asiantuntijoiksi kouluillaan. Tuen toteutumista seurataan siten, että kaikille 1-2 luokkalaisille ja tehostettua tukea saaville oppilaille tehdään oppimissuunnitelma. Erityistä tukea saavien oppilaiden tuen toteutumista seurataan henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelman kautta. Mittari Toteuma Tehostettua ja erityistä tukea saavien lasten määrä varhaiskasvatuksessa. Varhaiskasvatuksessa oli tehostettua ja erityistä tukea saavia lapsia yhteensä 143, joka on 7,1 % kaikista päivähoidossa olevista lapsista. Tehostettua tukea saa 89 lasta ( 4,4%) ja erityistä tukea 54 lasta (2,7%). Mittari Toteuma Sitova tavoite Mittari Toteuma Tehostettua ja erityistä tukea saavien oppilaiden määrä perusopetuksessa oli erityisen tuen oppilaita 466, joista 206 oli integroituna yleisopetuksen ryhmiin. Tehostetun tuen oppilaita oli erityisen tuen oppilaita oli 456, joista 189 on integroituneena yleisopetuksen ryhmiin. Tehostetun tuen oppilaita oli 188. Kouluikäisten lasten asiakasohjaus ja palvelut toteutetaan kuntoutumisen prosessin mukaisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Kuntouttavan luokan eli Superomppu-toiminnan käynnistyminen Auerkulmassa Superomppu -erityisluokan toiminta on aloitettu suunnitellusti lukuvuoden alusta alkaen. Henkilökunta: opettaja, koulunkäyntiavustaja ja kaksi psykiatrista sairaanhoitajaa. Luokassa v lopussa 3 oppilasta. Toimintaa kehitetty syyslukukauden ajan. 89

93 Sitova tavoite Mittari Toteuma Ydinprosessit. avainprosessit ja palveluprosessit määritetty ja pilottiprosesseja käytössä. Palveluverkkosuunnitelma päivitetty. Pilottiprosessit toteutettu.ydinprosessit. avainprosessit ja palveluprosessit määritetty ja toiminta järjestetty sen mukaiseksi. Avainprosessit hyväksytty kaupunginhallituksessa Palveluprosessit pääosin määritetty ja niiden sekä toimintaprosessien kuvaus jatkuvat suunnitellusti. Tuotteistaminen on sidottu prosessityöskentelyyn. Palveluverkkosuunnitelman muutospäivitys on tehty ja hyväksytty kaupunginhallituksessa Lasten Vastuualue ja nuorten palvelut Lasten ja nuorten palvelut TP 2011 TA 2012 TAmuutokset KTA 2012 TP 2012 TOT-% Poikkeama % 2011 /2012 TOIMINTATUOTOT ,3 101, ,1 7,0 TOIMINTAKULUT ,5 100, ,6 6,0 TOIMINTAKATE ,3 100, ,7-5,9 Suunnitelmapoistot ,1 1,6 Netto ,8 100, ,6-5,9 LASTEN JA NUORTEN PALVELUT, TULOSLASKELMA TOIMINTAKATTEESEEN ASTI, TILIRYHMITTÄIN KTA 2012 TP 2012 ERO TOT-% TP 2011 MYYNTITUOTOT , MAKSUTUOTOT , TUET JA AVUSTUKSET , MUUT TOIMINTATUOTOT , Sisäisten toimintatuottojen osuus, Jp Vesi mukana TOIMINTATUOTOT , HENKILÖSTÖKULUT , PALVELUJEN OSTOT , AINEET, TARVIKKEET, TAVARAT , AVUSTUKSET , MUUT TOIMINTAKULUT , Sisäisten toimintakulujen osuus, Jp Vesi mukana , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE ,

94 MYYNTITUOTOT e 18 % LASTEN JA NUORTEN PALVELUT, TOIMINTATUOTOT MUUT TOIMINTATUOTOT e 9 % TUET JA AVUSTUKSET e 8 % MAKSUTUOTOT e 65 % MUUT TOIMINTAKULUT e 16 % LASTEN JA NUORTEN PALVELUT, TOIMINTAKULUT AVUSTUKSET e AINEET, 6 % TARVIKKEET, TAVARAT e 2 % HENKILÖSTÖKULUT e 55 % PALVELUJEN OSTOT e 21 % 91

95 Perustelu poikkeamalle Lasten ja nuorten palvelualueen talousarviota muutettiin (Kv ) siten, että toimintatuotot kasvoivat yhteensä euroa ja toimintakulut kasvoivat euroa. Vaikutus palvelualueen toimintakatteeseen oli euroa. Talousarvion muutoksen perusteluina olivat perusopetuksessa kotikuntakorvausten muutokset ja Opetushallituksen ryhmäkokoavustus sekä perhesosiaalityössä vaativien sijoitusten lisääntyminen. Muutoksen jälkeen Lasten ja nuorten palvelualueen toimintatuotot olivat euroa, toimintakulut euroa ja toimintakate euroa. Lisäksi palvelualueen sisällä tehtiin käyttösuunnitelmiin muita määrärahasiirtoja ja kohdennettiin avainalueille esikuntaan sijoitettuja varhemaksuja euroa. Esikunnan toimintakulut ja kate pienenivät ( ) euroa. Varhaiskasvatuksessa toimintakulut ja kate suurenivat (kate ) euroa, Kasvun tuen palveluissa euroa (kate ) sekä Perhesosiaalityössä euroa (kate ). Perusopetuksessa suurenivat toimintatuotot ( ) euroa, toimintakulut ( ) euroa ja toimintakate ( ) euroa. Palvelualueen korjatun talousarvion kate toteutui lähes suunnitellusti 100,3 %, ylitys oli euroa. Toimintatuottoja kertyi euroa (103,3 %) arvioitua enemmän ja pienet ylitykset jakautuivat tasaisesti avainalueittain. Useilla avainalueilla kertyi hankerahoituksia, joista osa on siirretty vuodelle Toimintakuluja kertyi euroa (100,5 %) arvioitua enemmän. Kate toteutui lähes suunnitellusti esikunnassa euroa ja Perusopetuksessa euroa sekä Kasvun tuen palveluissa euroa. Varhaiskasvatuksessa kate alittui euroa ja Perhesosiaalityössä ylittyi euroa. Kasvun tuen palveluissa merkittävin poikkeama oli palvelujen ostojen ylittyminen euroa nuorten päihde- ja mielenterveyspalvelujen ostojen ylittyessä kasvaneen kysynnän vuoksi. Perusopetuksessa merkittävimmät poikkeamat olivat henkilöstökuluissa, jotka alittuivat euroa pääosin siksi, että henkilöstösivukulut olivat euroa arvioitua pienemmät. Sisäiset toimintakulut ylittyivät euroa ja niissä merkittävimmät ylitykset olivat ravitsemispalveluissa ja Resina- palveluissa, mihin oli vain osittain varauduttu. Varhaiskasvatuspalveluissa toimintakulut toteutuivat euroa pienempänä ja niistä henkilöstömenot euroa pienempänä. Henkilöstömenoissa eläkekulut alittuivat euroa ja palkkakustannukset euroa osittain määräaikaisten lastentarhaopettajien rekrytointiongelmien vuoksi. Palvelujen ostot toteutuivat euroa pienempänä, pääosin ostopalveluperhepäivähoidon ja sisäisten ravitsemuspalvelujen alittumisen vuoksi. Avustukset yksityisille ylittyivät euroa, joista lasten kotihoidon tuki ylittyi ja Järvenpää-lisä alittui. Merkittävin poikkeama oli Perhesosiaalityössä, jossa toimintakulut toteutuivat euroa arvioitua suurempana, mihin vaikutti palvelujen ostojen ylittyminen euroa. Muilta palveluntuottajilta ostetut asiakaspalvelut ylittyivät euroa, mihin vaikuttivat 92

96 lastensuojelun sijaishuollon kustannusten ylittyminen lisääntyneiden vaativien sijoitusten vuoksi sekä hallinto-oikeuden päätöksellä toiselle kunnalle maksetut sijaishuollon v kustannukset, euroa, johon oli vain osittainen katevaraus. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa tilikauden aikana Kuluneen vuoden merkittävin tapahtuma toiminnassa on ollut uuden palvelualueen ja organisaation käynnistäminen, siihen liittyvät henkilöstö- ja tilajärjestelyt sekä palvelualueen yhteinen talousarvio. Uusi palvelualue koostuu Varhaiskasvatuksen, Perusopetuksen ja Perhesosiaalityön sekä Kasvun ja vanhemmuuden tuen palvelujen avainalueista. Hallintopalveluista huolehtii Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueen kanssa yhteinen esikunta. Asukkaiden kannalta näkyvin muutos on ollut Kasvun ja vanhemmuuden tuen palvelujen vakiintuminen ikäkausien mukaisiksi yksiköiksi. Entisestä nuorisopalveluista nuorisotyön yksikkö liittyi osaksi Kasvun tuen palveluja. Toinen merkittävä muutos oli perhesosiaalityön perhetyön pilotin vakiintuminen omaksi yksiköksi, Tilkuksi, joka sai vuoden alusta omat tilat Postikadulle. Lautakuntarakenteet ovat olleet entiset ja palvelualueen asioita on käsitelty hyvässä yhteishengessä sekä opetus- ja kasvatuslautakunnassa että sosiaali- ja terveyslautakunnassa. Prosessikuvauksia on jatkettu ja lautakunnat hyväksyivät palvelualueen avainprosessit elokuussa, jotka kaupunginhallitus vahvisti lokakuussa. Kaupunkitason alustavat ydinprosessit vahvistettiin valtuustossa marraskuussa. Myös palveluverkko on päivitetty uuden palvelualueen mukaisesti. Joulukuussa lautakunnat hyväksyivät uuden organisaation toimintasäännön. Useimmat palvelualueen sitovista tavoitteista ja määrällisistä tavoitteista savutettiin. Merkittävimmät poikkeamat olivat perhesosiaalityössä. Palvelualueella on luotu uusia yhteisiä käytänteitä erityisesti prosessien liittymäpintoihin mm. perusopetuksen uusia erityisen tuen muotoja yhdessä eri yksiköiden kanssa. Auerkulman perhetukikeskuksessa aloitettu alakoululaisten koulunkäynnin tukijakso laajeni elokuussa myös yläkouluikäisiin ja samalla aloitettiin myös paljon tukea tarvitseville, psyykkisesti oireileville lapsille tarkoitettu Superomppu-erityisluokka. Elokuussa aloitettiin lisäopetus muutamalle perusopetuksen päättäneelle nuorelle yhdessä numeronkorotusoppilaiden kanssa Nuorisokeskukseen sijoitetussa jatkoluokassa. Moniammatillisesti toteutettu Perhekoulu-ohjelma laajeni alakouluille ja oppilaskohtaisia hoito- ja kuntoutusprosesseja kehitettiin yhdessä eri hoitotahojen kanssa. Perhekeskus Maahisen toiminta on saanut kiitosta monipuolisuudesta ja toimintaa on aloitettu syksyllä myös Kyrölässä. Toiminnassa on mukana paljon perheitä ja kävijämäärätavoitteet ovat ylittyneet. Asiakkaat ovat löytäneet hyvin myös perhetyön yksikön, Tilkun, jonka asiakasmäärä on kasvanut. Lastensuojelun sosiaalityön asiakkaiden määrä on vähentynyt jopa tavoitetta enemmän. Sijaishuoltoa tarvitsevien lasten määrä on säilynyt lähes ennallaan, eikä perhehoidon osuutta sijoituksissa ole onnistuttu lisäämään. 93

97 Toisaalta lastensuojelun asiakkaat ovat myös entistä moniongelmaisempia ja tuen tarve on muuttunut vaativammaksi, mikä on lisännyt erikoispalvelujen tarvetta sekä vaativia ja kalliita sijoituksia. Kesällä havaittu nuorten lisääntynyt päihteiden- ja huumeiden käyttö on lisännyt myös Kasvun ja vanhemmuuden tuen ostamien päihde- ja mielenterveyspalvelujen (Nuovo) käyttöä. Päivähoidossa oli vuoden lopussa yhteensä 2013 lasta, mikä on 81 lasta enemmän kuin edellisenä vuonna, mutta 95 lasta vähemmän kuin tavoitteena. Alle 3-vuotiden osuus kasvoi. Kaikille hoitopaikkaa tarvitseville lapsille pystyttiin hoitopaikka osoittamaan, mutta perhepäivähoitopaikkojen tavoite ei toteutunut heikon rekrytointitilanteen vuoksi. Päiväkotien mobiilikirjausta alettiin kokeilla marras-joulukuussa. Lasten kotihoidontukea saavien lasten (891) ja kotihoidon tuen kuntalisää saavien lasten (215) määrät ovat vakiintuneet edellisen vuoden tasolle ja jäivät arvioidusta tavoitteesta. Päiväkotien kiinteistöissä tapahtui useita muutoksia: Vuoden alussa Satusaunan päiväkodille tehtiin uudet tilat yhdelle ryhmälle ja päiväkoti Pikku-Vanha siirrettiin Kinnarin Oritkujalle, jossa toiminta aloitettiin elokuussa. Yksityisen hoidon tuelle toimiva Folkhälsanin ylläpitämä Träskända Daghemmetin uudisrakennus valmistui joulukuussa ja myös Louhelan päiväkodin tiloja uudistettiin. Mestaritoiminnan palvelualueelle rakentama Päiväkoti Pajalanpiha valmistui joulukuussa ja toiminta alkaa tammikuun 2013 alussa. Perusopetuksen oppilasmäärä, 3953 oppilasta, oli tavoitteen mukainen. Kokonaisoppilasmäärä on vähän edellistä vuotta pienempi, vaikka alakoululaisten määrä on jo kääntynyt kasvuun. Maahanmuuttajataustainen väestö on lisääntynyt ja elokuussa Kartanon koululla aloitti uusi, esiopetuksen kanssa yhteinen, valmistavan opetuksen luokka. Sekä esi- että perusopetuksessa on toteutettu uutta oppilaan kolmiportaista tukea. Ensimmäisen kerran on seurattu sekä tehostetun että erityisen tuen oppilaiden määrää ja tavoitteena on, että erityistä tukea saavien oppilaiden määrä vähenee. Kaikille koululaisten iltapäivätoimintaan hakeneille (463) on pystytty myöntämään kerhopaikka ja heitä on hieman arvioitua enemmän. Haarajoen koulun laajennusosa otettiin käyttöön elokuussa. Keväällä 2012 perusopetuksen päättötodistuksen saaneista 458 oppilaasta kaikki halukkaat saivat jälkiohjauksella jatko-opiskelupaikan. Yhteisvalinnassa lukiokoulutuksen suosio kasvoi ja ammatillisen koulutuksen väheni edelliseen vuoteen verrattuna. Palvelualue on ollut mukana Kuuma-kuntien laajassa TVT- hankkeessa, jonka tavoitteena on koulujen sähköisten oppimisympäristöjen kehittäminen ja osaamisen varmistaminen. Koulujen ja päiväkotien laitekantaa on parannettu. Vuoden alusta tapahtui nimikemuutoksia, kun asiakkuusjohtajat ja palvelupäälliköt aloittivat. Perusopetusjohtaja aloitti 1.6 ja siihen saakka tehtäviä hoiti palvelualuejohtaja oman toimensa ohella. Myös perhesosiaalityönjohtajan virka hoidettiin määräaikaisin sisäisin järjestelyin, kunnes uusi perhesosiaalityönjohtaja aloitti Suuresta muutoksesta huolimatta työhyvinvointikyselyn tulokset olivat hyvät. Palvelualueen henkilötyövuodet 856,7 htv toteutuivat 50 henkilötyövuotta tavoitetta pienempänä. Kaikilla avainalueilla toteuma oli pienempi kuin tavoite, mutta merkittävimmät poikkeamat olivat isojen henkilöstömäärien perusopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa. Poikkeamiin on vaikuttanut 94

98 rekrytointi ongelmat ja määräaikaisen henkilöstön palvelussuhteiden vähentäminen kesäkaudella. Arvio tulevasta kehityksestä Prosessien kuvausta jatketaan ja prosessimaista toimintatapaa sekä erityisesti yhteisiä palveluja prosessien liittymäpinnoissa kehitetään työyksiköissä. Tuotteistamista jatketaan ja sidotaan prosessityöhön. Caf -laatujärjestelmän käyttöönottoa pilotoidaan muutamassa yksikössä. Lastensuojelun ja muiden perheen erityispalvelujen tarve on ollut kasvussa. Koko palvelualueen yhteisenä tavoitteena on hillitä sijaishuollon tarpeen kasvua kehittämällä varhaista tunnistusta ja lisäämällä yhteistyöllä ennakoivia tukimuotoja sekä kehittämällä perhehoitoa. Esimerkiksi perusopetuksen saamasta Koulutuksellisen tasa-arvon edistämisen hankeavustuksesta osa käytetään yhteisen Yhdessä eteenpäin -pilotin laajentamiseen. Myös perheiden kanssa työskentelevien työpanosta kohdistetaan uudella tavalla. Kolmen kunnan yhteinen perheoikeudellinen yksikkö aloittaa toimintansa Pihlaviston tiloissa Järvenpään asukasmäärän kasvaessa myös päivähoitopalvelujen sekä perusopetuksen kysyntä lisääntyy. Varhaiskasvatuksessa pyritään vastaamaan lähivuosien tarpeeseen Päiväkoti Pajalanpihan paikoilla ja päiväkotien lisäryhmillä sekä perhepäivähoidon lisäyksellä. Lepolaan esitetään rakennetavaksi uusi päiväkoti vuoden 2015 alussa, jonka yhteyteen esitetään tiloja myös perhekeskustoiminnalle. Peruskoulujen verkon kokonaiskapasiteetti riittää lähivuosina kasvavalle oppilasmäärälle, mutta koulutilat sijaitsevat epätasaisesti väestökehitykseen nähden ja koulutulokkaiden sijoittamista tasaisesti joudutaan pohtimaan. Jatketaan Kuuma-tvt hankkeessa ja osallistutaan uuden sähköisen oppimisympäristön testaamiseen, uusitaan esitys- ja tietotekniikkaa sekä koulutetaan henkilöstöä. Palvelualueen toimintaa ohjaavaa lainsäädäntöä ja normistoa uudistetaan laajasti: Uuden oppilas- ja opiskelijahuoltolain on tarkoitus tulla voimaan 2014 alusta. Esitystä uudeksi varhaiskasvatuslaiksi valmistellaan kevääseen 2014 mennessä ja myös sosiaalihuoltolaista on tehty uudistusesitys. Perusopetuksen opetussuunnitelman uudistustyö etenee Opetushallituksen johdolla. 95

99 Suoritteet TA-Suoritteet TP 2011 TA 2012 TOT VARHAISKASVATUS Päiväkodit, lapsia kunnalliset ostopalvelupäiväkodit yksityisen hoidon tuki ja kuntalisäpäiväkodit päiväkodit lapsia yhteensä lapsista esiopetuksessa olevat Perhepäivähoito, lapsia kunnalliset ostopalvelu ja kuntalisäperhepäivähoito perhepäivähoito lapsia yhteensä kaikki lapset päivähoidossa yht Lasten kotihoidontuki, lapsia Järvenpää-lisä, lapsia PERUSOPETUS Oppilasmäärä Toimintakate eur/oppilas ilman sisäisiä vuokria Aamu- ja iltapäivätoiminta, paikkoja KASVUN JA VANHEMMUUDEN TUKI Kasvun ja vanhemmuuden tuen ostopalvelut Ostopalvelukäynnit yhteensä Pienten lasten palvelut Neuvolakäynnit Puhe- ja toimintaterapeuttien käynnit Perheneuvola-käynnit yhteensä (pienet + kouluikäiset) Perhekeskus Maahinen, käynnit yhteensä Kouluikäisten palvelut, terveydenhoitokäynnit Psykososiaaliset käynnit; koulukuraattorit ja koulupsykologit Nuorisopalvelut, Nuorisotyö Kerhotoimintaan/nuorisotalotoimintaan osallistuvien määrä, nuorta/vko Toimintakate eur/alle 29-v. asukas 68,86 52,74 52,74 PERHESOSIAALITYÖ Lastensuojelun sosiaalityö, asiakkaita yhteensä Perhetyö yksikkö, asiakkaita yhteensä Sijaishuolto asiakkaita yhteensä Sosiaalipäivystys suoritteita yhteensä (7 kunnan yhteinen) * ei vertailukelpoinen luku Kursiivilla painetut luvut TP 2011 on laskettu takautuvasti vertailuluvuiksi 96

100 Terveyspalvelut ja aikuissosiaalityön palvelualue Vastuuhenkilö Palvelualuejohtaja Tiina Salminen Toiminta-ajatus / Tehtävät Terveyspalvelut ja aikuissosiaalityön palvelualueen perustehtävänä on tarjota kuntalaisille palveluita, joiden avulla elämänhallinta, terveyden ylläpitäminen, sairauksien ehkäiseminen ja hyvä hoito mahdollistetaan asiakaslähtöisesti ja kustannustehokkaasti. Sitovat tavoitteet ja niiden toteutuma Sitova tavoite Mittari Toteuma Mielenterveys-. päihde- ja aikuissosiaalityö yhdistyvät. Pyritään kokonaisvaltaisempaan asiakkaan sosiaali- ja terveysongelmien ratkaisuun ja elämänhallintaan. Asiakassegmentointi valmis ja keskeiset palveluketjut valmiina. Mielenterveys- ja päihdetyön (MPY) ja aikuissosiaalityön palveluprosesseja ja työnjakoa on tarkistettu ensin huollollisessa hoitosuhteessa olevien päihdeongelmaisten ja tukiasunnoissa olevien osalta. Terveyskeskuksessa on nimetty sosiaalitoimiston yhteyshenkilö yhteisten asiakkuuksien hoidon tehostamiseksi. Sitova tavoite Mittari Toteuma Kuvattu keskeiset prosessit ja toteutettu pilottiprosesseja. Palveluverkkosuunnitelma päivitetty palvelukokonaisuudessa. Pilottiprosessit toteutettu palvelukokonaisuudella. Asiakaslähtöisten palvelukokonaisuuksien periaatepäätös valtuustossa 06/2011 mennessä. Palvelualue on määritellyt avainprosessit ja jatkaa palveluprosessien määrittelyä. Palveluverkkosuunnitelma päivitetty. Sitova tavoite Mittari Toteuma Tuotteistus keskeisiltä osin valmis vuoden loppuun mennessä. Tärkeimmät tuoteryhmät ja tuotteet määritetty ja niiden hinnat laskettu. Tuotteistustyö on käynnissä. Sitova tavoite Asetettu htv tavoite toteutuu. Lyhytaikaisiin sijaisuuksiin käytetään Resinaa Mittari Henkilöstösuunnitelma päivitetty ja toimeenpantu. Poikkeamat laskelmineen tehty. Toteuma Toteuma tarkistettu tammikuussa TERVEYSPALVELUT JA AIKUISSOSIAALITYÖN PALVELUALUE (sis. erikoissairaanhoito) TP 2011 TA 2012 TA-muutokset KTA 2012 TP 2012 TOT-% Poikkeama % 2011 /2012 TOIMINTATUOTOT ,2 12 5,7 TOIMINTAKULUT ,0 25 7,9 TOIMINTAKATE , ,6 Suunnitelmapoistot ,7 Netto , ,2 97

101 Terveyspalv ja aikuissostyön pal ilman esh TP 2011 TA 2012 TAmuutokset KTA 2012 TP 2012 TOT-% Poikkeama % 2011 /2012 TOIMINTATUOTOT ,3 23 6,3 TOIMINTAKULUT , ,4 TOIMINTAKATE , ,4 Suunnitelmapoistot ,2 Netto , ,5 Erikoissairaanhoito TP 2011 TA 2012 TAmuutokset KTA 2012 TP 2012 TOT-% Poikkeama % 2011 /2012 TOIMINTATUOTOT , ,2 TOIMINTAKULUT , ,7 TOIMINTAKATE , ,8 Netto , ,8 TERVEYSPALVELUT JA AIKUISSOSIAALITYÖ, TULOSLASKELMA TOIMINTAKATTEESEEN ASTI TILIRYHMITTÄIN KTA 2012 TP 2012 ERO TOT-% TP 2011 MYYNTITUOTOT , MAKSUTUOTOT , TUET JA AVUSTUKSET , MUUT TOIMINTATUOTOT , Sisäisten toimintatuottojen osuus, Jp Vesi mukana , TOIMINTATUOTOT , HENKILÖSTÖKULUT , PALVELUJEN OSTOT , AINEET, TARVIKKEET, TAVARAT , AVUSTUKSET , MUUT TOIMINTAKULUT , Sisäisten toimintakulujen osuus, Jp Vesi mukana , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE ,

102 TERVEYSPALVELUT JA AIKUISSOSIAALITYÖ, TOIMINTATUOTOT TUET JA AVUSTUKSET e 40 % MUUT TOIMINTATUOTOT e 7 % MYYNTITUOTOT e 16 % MAKSUTUOTOT e 37 % TERVEYSPALVELUT JA AIKUISSOSIAALITYÖ, TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT e 21 % MUUT TOIMINTAKULUT e 2 % AVUSTUKSET e 10 % AINEET, TARVIKKEET, TAVARAT e 2 % PALVELUJEN OSTOT e 65 % 99

103 TERVEYSPALVELUT JA AIKUISSOSIAALITYÖ ILMAN ERIKOISSAIRAANHOITOA, TULOSLASKELMA TOIMINTAKATTEESEEN ASTI TILIRYHMITTÄIN KTA 2012 TP 2012 ERO TOT-% TP 2011 MYYNTITUOTOT , MAKSUTUOTOT , TUET JA AVUSTUKSET , MUUT TOIMINTATUOTOT , Sisäisten toimintatuottojen osuus, Jp Vesi mukana , TOIMINTATUOTOT , HENKILÖSTÖKULUT , PALVELUJEN OSTOT , AINEET, TARVIKKEET, TAVARAT , AVUSTUKSET , MUUT TOIMINTAKULUT , Sisäisten toimintakulujen osuus, Jp Vesi mukana , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , TERVEYSPALVELUT JA AIKUISSOSIAALITYÖ ILMAN ERIKOISSAIRAANHOITOA, TOIMINTATUOTOT TUET JA AVUSTUKSET e 40 % MUUT TOIMINTATUOTOT e 7 % MAKSUTUOTOT e 37 % MYYNTITUOTOT e 16 % 100

104 TERVEYSPALVELUT JA AIKUISSOSIAALITYÖ ILMAN ERIKOISSAIRAANHOITOA, TOIMINTAKULUT MUUT TOIMINTAKULUT e 5 % AVUSTUKSET e 22 % HENKILÖSTÖKULUT e 41 % AINEET, TARVIKKEET, TAVARAT e 5 % PALVELUJEN OSTOT e 27 % 101

105 ERIKOISSAIRAANHOITO, TULOSLASKELMA TOIMINTAKATTEESEEN ASTI TILIRYHMITTÄIN KTA 2012 TP 2012 ERO TOT-% TP 2011 MAKSUTUOTOT , TOIMINTATUOTOT , HENKILÖSTÖKULUT , PALVELUJEN OSTOT , Sisäisten toimintakulujen osuus, Jp Vesi mukana TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , ERIKOISSAIRAANHOITO, TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT e 4 % PALVELUJEN OSTOT e 96 % 102

106 Perustelu poikkeamalle Terveyspalvelut ja aikuissosiaalityön palvelualueen osalta talousarviota muutettiin vuoden aikana kolme kertaa (KV , KV ja KV ). Maaliskuun muutoksessa tarkistettiin vastuuyksiköiden tuloja ja menoja, ja sekä palvelualueen sisäisillä että palvelualueiden välisillä siirroilla katettiin terveyskeskuksen päivystyksen kolmen sairaanhoitajan vakanssin ja henkilötyövuoden lisäys. Lisäksi tehtiin toiminnallisten muutosten aiheuttamia määrärahasiirtoja eri palvelualueiden välillä. Näitä toiminnallisia muutoksia olivat mm. kuntoutuspalvelujen ja hoitovälinejakelun keskittäminen avosairaanhoitoon sekä kuvantamispalvelujen järjestämistavan muutos omasta toiminnasta HUS-Kuvantamispalvelujen järjestämäksi. Muutosten vaikutuksesta palvelualueen toimintatuotot kasvoivat euroa, toimintakulut kasvoivat euroa ja toimintakate kasvoi euroa. Erikoissairaanhoidon osuus tästä lisäyksestä oli seuraava: toimintakatteesta vähennettiin euroa siten, että toimintakuluja pienennettiin euroa. Kesäkuussa kuvantamispalvelujen järjestämistavan muutokseen liittyen huomioitiin tilamuutokset ja tämän muutoksen vaikutuksesta palvelualueen toimintakulut ja toimintakate pienenivät euroa. Marraskuun talousarviomuutoksessa Terveyspalvelut ja aikuissosiaalityön palvelualueen toimintakatteeseen lisättiin euroa siten, että toimintatuottoja lisättiin euroa ja toimintakuluja lisättiin euroa. Muutokset kohdistuivat kaikkiin muihin vastuualueisiin paitsi ICT:hen. Erikoissairaanhoidon osuus tästä lisäyksestä oli seuraava: toimintakatteeseen lisättiin euroa siten, että toimintatuottoja vähennettiin euroa ja toimintakuluja lisättiin euroa. Terveyspalvelut ja aikuissosiaalityön palvelualueen toimintakate kokonaisuudessaan oli euroa, joka on suurempi kuin korjatun talousarvion toimintakate. Toimintatuottoja kertyi euroa, joka on euroa talousarviossa arvioitua enemmän. Toimintakulut olivat euroa eli enemmän kuin korjatun talousarvion toimintakulut. Ilman erikoissairaanhoitoa Terveyspalvelut ja aikuissosiaalityön palvelualueen toimintakate oli euroa, joka on pienempi kuin korjatun talousarvion toimintakate. Toimintatuottoja kertyi euroa, joka on euroa talousarviossa arvioitua enemmän. Toimintakulut olivat euroa eli vähemmän kuin korjatun talousarvion toimintakulut. Erikoissairaanhoidon vastuualueella kertyi toimintatuottoja euroa korjattua talousarviota vähemmän. Toimintakulut ylittyivät euroa. Erikoissairaanhoidon toimintakate ylitti korjatun talousarvion euroa. Vuoden 2011 loppupuolella kiihtynyt HUS:n palveluostojen kustannuskehitys jatkui edelleen loppuvuoteen 2012 asti. Yhteensä vuoden 2012 tammi-joulukuussa HUS:sta ostettujen palveluiden ostot ovat ylittäneet palvelusuunnitelman 10.3 %:lla. Verrattuna vuoden 2011 lukumääriin NordDRG-tuotteiden lukumäärä on noussut 10.8 %, psykiatristen hoitopäivien lukumäärä 6.7 % ja poliklinikkakäyntien lukumäärä 2.1 %. Elektiivisten lähetteiden lukumäärä on noussut 6.0 % vuodesta Vuonna 2012 kalliinhoidon potilaita oli 48 potilasta, aikaisempina vuosina potilasta/vuosi. Yöpäivystyskäyntejä Hyvinkään sairaalassa on ollut yhteensä 829 eli

107 käyntiä/yö. HUS:in asiakaspalveluostot ylittyivät euroa. Tilivuoden tulokseen perustuvaa palautusta/lisäkantoa ei vuonna 2012 toimitettu. Muista erikoissairaanhoidon vastuualueelle varatuista rahoista onnistuttiin säästämään euroa, joten koko erikoissairaanhoidon vastuualueen ylitys jäi euroon. Avosairaanhoidossa kertyi toimintatuottoja euroa korjattua talousarviota vähemmän, koska mm. kotikuntakorvaukset ja lääkärikäyntimaksut jäivät arvioitua vähäisemmiksi. Toimintakulut alittuivat euroa. Avosairaanhoidon toimintakate ylitti korjatun talousarvion euroa. Tavoitteet toteutuivat avosairaanhoidossa suunnitellusti. Työterveyshuolto on nettobudjetoitu yksikkö. Toimintatuottoja kertyi euroa korjattua talousarviota enemmän ja toimintakuluja euroa enemmän. Työterveyshuollon toimintakate alitti korjatun talousarvion euroa. Terveyskeskussairaalassa kertyi toimintatuottoja euroa korjattua talousarviota enemmän ja toimintakuluja euroa enemmän. Terveyskeskussairaalan toimintakate alitti korjatun talousarvion euroa. Aikuissosiaalityön tulosyksikössä kertyi toimintatuottoja euroa korjattua talousarviota vähemmän ja toimintakuluja euroa vähemmän. Toimintakate alitti korjatun talousarvion euroa. Aikuissosiaalityön tulosyksikössä vuoden 2012 merkittävimmät muutokset liittyivät toimeentulotukiasiakkaiden määrän kasvuun ja toimeentulotuen menokehityksen jyrkkään nousuun. Toimeentulotukea saavien kotitalouksien määrä nousi vuodessa 6,4 %. Kokonaan uudet asiakkaat muodostivat lähes kolmasosan (29 %) toimeentulotukea saaneista talouksista. Uusissa asiakkaissa korostui nuorten merkittävän suuri osuus. Toimeentulotukimenot kasvoivat vuoden 2011 tasosta lähes 19,3 %, mikä tarkoittaa noin miljoonan euron menolisäystä (brutto). Kasvaneen asiakasmäärän lisäksi menokehitykseen vaikuttivat vuoden 2012 alussa ennätyksellisesti korotetut toimeentulotuen lakisääteiset perusosien määrät sekä muut kasvaneet perusmenot (lääke- ja asumismenot). Toimeentulotuen ennakoitua alemmas jääneitä perintätuloja selittää sekä tulottomien nuorten osuus tuen saajista, mutta myös perintätoiminnossa loppuvuonna esiin tullut toimintokatko, joka on sittemmin korjattu. Loppuvuoden lisätalousarvion avulla lakisääteiset peruspalvelut pystyttiin hoitamaan kohtuullisesti. Loppuvuotta kohden erityisesti käsittelyaikojen toteuttaminen lain säätämissä määrissä tuotti vaikeuksia lisähenkilöstön palkkaamisesta huolimatta. Asiakaspaine näkyi myös henkilöstön sairaslomien lisääntymisenä. Sairaslomien vuoksi kaikkia käyttösuunnitelmatavoitteita, kuten Wärttinän tukiasumisen palvelusuunnitelmien päivityksiä, ei pystytty loppuvuoden aikana toteuttamaan. Toimeentulotuen menokehityksen pohjalta saatu lisätalousarvio mahdollisti asiakkaiden viimesijaisen taloudellisen turvan toteuttamisen. Kesän tilanteen pohjalta tehty menoennuste ei kuitenkaan aivan toteutunut, vaan toimintakuluja säästyi euroa korjattuun talousarvioon verrattuna. 104

108 Mielenterveys- ja päihdetyön yksikössä kertyi toimintatuottoja euroa korjattua talousarviota enemmän ja toimintakuluja euroa enemmän. Mielenterveys- ja päihdetyön yksikön toimintakate ylitti korjatun talousarvion euroa. Mielenterveys- ja päihdetyön yksikössä asiakasmäärä pysyi pääsääntöisesti ennallaan, vaikkakin tiettyihin palveluihin, kuten korvaushoitoon muodostui ajoittain hoitojonoa. Korvaushoitopotilaiden määrä kasvoi vuoden aikana kolmella. Suuri asiakaspaine oli myös mielenterveyskuntoutujien sosiaaliseen kuntoutukseen (Klubitalo). Kuntaosuusmaksujen määrä ylitti talousarvion lähes eurolla. Asiakasmäärän kasvun ohella kuntaosuuksien ylittymiseen vaikutti muiden osakaskuntien käytön vähentyminen, mikä osaltaan kasvatti Järvenpään rahoitusosuutta. Muussa toiminnassa näkyi paine myös mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalveluun, vaikka asumisessa pyrittiin mahdollisuuksien mukaan käyttämään hyväksi laajentunutta Wärttinän tuetun asumisen yksikköä. Asiakaspalvelujen ostot ylittyivät talousarvioon nähden noin euroa. Kasvaneita kustannuksia pystyttiin osin sopeuttamaan mm. pitkittämällä sijaisten palkkaamista. Suun terveydenhuollossa kertyi toimintatuottoja ja toimintakuluja euroa korjattua talousarviota enemmän. Suun terveydenhuollon toimintakate toteutui korjatun talousarvion mukaisesti. Toiminta on ollut suun terveydenhuollossa käyttösuunnitelmatavoitteiden mukaista ja tavoitteet toteutuivat suunnitellusti. ICT:ssä toimintakulut alittivat korjatun talousarvion euroa, koska suunnitelmissa olleet tietojärjestelmien päivitykset ja uudet osiot eivät valmistuneet järjestelmätoimittajien alkuperäisten aikataulujen puitteissa. Palvelualueen esikunnan toimintakate ylitti korjatun talousarvion euroa, mikä johtui jaksotetuista henkilöstökuluista. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa tilikauden aikana HUS:n käyttö on lisääntynyt merkittävästi vuoden 2011 syksystä lähtien. Tähän on vaikuttanut HUS:n pyrkimys lyhentää hoitojonoja hoitotakuun vaatimalle tasolle, minkä vuoksi sekä poliklinikkakäyntejä että leikkauksia on suorittu aiempaa enemmän. Väestön vanhentuessa ja lääketieteen kehittyessä yksittäisten hoitojen sekä vaativuus että kustannukset lisääntyvät. Hoitoketju erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuollon akuuttiosastoille on toiminut hyvin. Erikoissairaanhoidon maksullisia siirtoviivepäiviä on ollut vain kaksi. Loppuvuodesta Järvenpään terveyskeskuksen tiloissa järjestetylle Hyvinkään sairaalan ortopedivastaanotolle pääsy hidastui merkittävästi henkilökuntapulan vuosi ja erikoissairaanhoidon hoitotakuu ylittyi ortopedian osalta. Kiljavan sairaalan käyttöä jatkokuntoutuspaikkana on tehostettu ja lähetteitä on tullut sekä sairaalasta että avosairaanhoidosta. Järvenpää on käyttänyt keskimäärin 8.4 kuntoutuspaikkaa ja 8.6 pitkäaikaishoitopaikkaa vuoden 2012 aikana. Vuoden alusta Järvenpää siirtyi ostamaan röntgenpalvelut HUS-kuvantamisen liikelaitokselta. 105

109 KUUMA-kuntien sairaankuljetus ja ensihoito siirtyivät vuoden 2012 alusta Hyvinkään sairaanhoitoalueen järjestettäväksi. Toiminnallisesti ambulanssien määrä ja toiminta on pysynyt ennallaan. Avosairaanhoidossa lääkäreiden rekrytoinnissa onnistuttiin siinä määrin, että vakinaisten lääkäreiden osuus kasvoi. E-reseptin käyttö on lisääntynyt merkittävästi suunnitelman mukaisesti. Paikallisen TE-toimiston kanssa käynnistettiin yhteistyö kohdennettujen terveystarkastusten toteuttamiseksi työttömille ja tarkastukset aloitettiin syksyllä. Hoitovälinejakelu ja fysioterapiatoiminta keskitettiin avosairaanhoitoon. Avosairaanhoidossa lääkäritilanne korjaantui vuoden loppuun mennessä siten, että kaikki vakanssit saatiin täytettyä. Vakinaisten lääkäreiden osuus oli loppuvuodesta 70 %. Sairaanhoitajissa oli alkuvuodesta vaihtuvuutta, mutta rekrytoinnit toteutuivat hyvin koko vuoden osalta. Vanhankylänniemen päivystyksessä on vakiintumassa päivystävän sairaanhoitajan toiminta. Puhelinpalvelun takaisinsoittojärjestelmä on otettu käyttöön. Valtakunnallisen Kaste II ohjelman Mikrosysteemi I -hanke jatkuu edelleen ja päättyy talvella Mikrosysteemi hankkeen tavoitteena on yhtenäistää päivystyspotilaan hoitoprosessia ja hoidon tarpeen arviointia. Uuden sosiaali- ja terveyskeskuksen rakentamisen viivästyminen aiheuttaa lisä-, muutos- ja korjaustarpeita avosairaanhoitoon. Suunniteltu somaattisen, mielenterveys- ja päihdetyön päivystyksen ja kiireellisen sosiaalityön toiminnan kokoaminen samaan tilaan vaatii tilojen muuntamista. Vanhankylänniemen terveysaseman muutos- ja korjausremonttitarpeet täsmentyvät kevään 2013 aikana. Lisäksi tarvittaisiin uusia terveydenedistämisen ryhmätiloja ja arkistointitilaa. Turvallisuutta lisääviä toimenpiteitä tulee edelleen tehdä molemmilla terveysasemilla. Työterveyshuollosta puuttui työterveyshuollon erikoislääkäri ja tehtävä hoidettiin sekä sijaisjärjestelyin että tilapäisesti osa-aikaisella ostopalvelulääkärillä. Toinen työterveyshoitajan toimi ja työfysioterapeutin toimi on vuoden alusta muutettu kokopäiväiseksi. Työterveyshuollon henkilöstö osallistui HR:n ja työsuojelun kanssa Verve Consultingin vetämään hankkeeseen, jonka tavoitteena on ollut kehittää työpaikkaselvityksiä työlähtöisiksi ja samalla parantaa yhteistyön laatua ja tasoa niin työpaikkojen kuin työsuojelun ja luottamushenkilöiden kanssa voimaan tullut työterveyshuolto- ja sairausvakuutuslainmuutos on parantanut sairauspoissaolojen seurantaa ja samalla lisännyt jonkin verran työterveyshuollon työtä. Terveyskeskussairaalassa potilaita hoidettiin edelleen ajoittain ylipaikoilla. Kuormitus kuitenkin vaihteli paljon vuoden aikana. Kesä-elokuu oli poikkeuksellisen hiljainen verrattuna aikaisempiin vuosiin. Akuuttiosastolla oli myös alkuvuoden aikana kolme määräaikaiseen potilassulkuun johtanutta epidemiaa. Keskimääräinen kuormitus akuuttiosastolla oli 96 %. Hoitopäiviä on ennakoitua vähemmän, mistä johtuen potilasmaksutuotot jäivät ennustetta alhaisemmiksi. Keskimääräinen hoitoaika on ollut 14 vuorokautta. Akuuttiosastolla jouduttiin hoitamaan lisäksi potilaita, jotka eivät enää tarvitse akuuttihoitoa, mutta eivät ole ympärivuorokautisen hoivan tarpeen vuoksi kotiutettavissa. Hoivapaikan tarpeessa olevien potilaiden käytössä on ollut keskimäärin 6,5 sairaansijaa. SAS (suunnittele-arvioi-sijoita) - toimintaa on kehitetty yhdessä pitkäaikaishoidon kanssa ottamalla käyttöön Pegasoksen 106

110 sijoituspaikkatilanne-osio ja selkiyttämällä SAS-työryhmän toimintaa sekä sijoittamisen kriteereitä. Vuonna 2011 tehty linjaus tarjota lyhytaikaisen kotihoidon tarpeessa oleville asiakkaille enenevässä määrin palveluseteliä palvelun hankkimiseksi yksityiseltä palveluntuottajalta on vähentänyt kotisairaalaan käyntimääriä vielä vuonna Käyntimäärien väheneminen on mahdollistanut kotisairaalan toiminnan kehittymisen entistä enemmän palliatiivisen (oireenmukaisen) hoidon asiantuntijayksiköksi. Vastaavasti käynteihin käytetty aika on pidentynyt kotisairaalan potilaiden hoidontarpeen muututtua vaativampaan suuntaan. Kotisairaalan käynneistä vuonna 2012 oli 40 % palliatiivisen hoidon käyntejä. Hyvinkään sairaalassa aloittanut uusi päivystysosasto on nopeuttanut potilaiden siirtymistä erikoissairaanhoidosta terveyskeskukseen ja siirtyvät potilaat ovat hoidollisesti entistä vaativampia. Terveyskeskussairaalassa otettiin syksyllä käyttöön Rafaela -hoitoisuusluokitusjärjestelmä, joka tuottaa tiedon potilaan yksilöllisestä hoidon tarpeesta, hoitotyön työpanoksesta, hoitohenkilöstön kustannuksista ja hoitohenkilöstön työn tuottavuudesta. Potilaiden hoitoisuus ohjaa tulevaisuudessa hoitohenkilöstön resurssointia entistä vahvemmin. Akuuttiosastolle saatiin syksyllä rekrytoitua toinen vakinainen kokopäiväinen lääkäri vuokralääkärin tilalle. Lääkäreiden työpanoksen saattamiseksi kohtuulliselle tasolle ja hoitoketjun toimivuuden turvaamiseksi akuuttiosastolla aloittaa kolmas kokopäiväinen lääkäri vuoden 2013 alussa. Äkilliseen lyhytaikaiseen tarpeeseen palkattavan hoitohenkilöstön rekrytoinnissa oli koko vuoden vaikeuksia valtakunnallisen työvoimatilanteen takia. Tämän johdosta oma hoitohenkilöstö on joutunut paikkaamaan runsaasti äkillisistä poissaoloista aiheutunutta henkilöstön vajetta. Kaksi sairaanhoitajan tointa muutettiin lähihoitajan toimiksi huhtikuussa, koska sairaanhoitajan tehtäviin ei ole ollut riittävästi kelpoisuusvaatimukset täyttäviä hakijoita. Tämän lisäksi useita sairaanhoitajan vakansseja hoidettiin muiden ammattiryhmien henkilöstöllä erilaisin sijaisjärjestelyin. Aikuissosiaalityössä toiminnan painopisteet olivat nuorten kanssa tehtävässä työssä sekä aktivointityön kehittämisessä. Suunnitelmalliseen ja tavoitteelliseen sosiaalityöhön ja sosiaaliohjaukseen panostaminen näkyi voimakkaana kasvuna tilannekartoitusten, palvelusuunnitelmien ja aktivointisuunnitelmien suoriteluvuissa, jotka pystyttiin osin moninkertaistamaan edellisvuosiin nähden. Työn tuottavuuteen ja laatuun panostamalla pystyttiin tehostamaan asiakasohjausta ja lisäämään yhteistyötä asiakkaan hyväksi muiden palvelua tuottavien tahojen kanssa. Moniammatillista verkostotyötä tehtiin erityisesti nuorten palveluiden kehittämisen ympärillä (yhteiskuntatakuu) sekä maahanmuuttotyön kehittämisessä. Toimeentulotukityössä panostettiin erityisesti neuvontapisteen toiminnan kehittämiseen sekä sisäisin työjärjestelyin että neuvontapisteen ulkoista olemusta uudistamalla toimivammaksi ja viihtyisämmäksi. Palvelua parannettiin infotv:n avulla, vuoronumerojärjestelmällä, sähköisiä toimeentulotukipalveluita laajentamalla sekä erityisen "sosiaalineuvontalinjaston" rakentamisella. Myös varsinaista toimeentulotukityötä nopeutettiin uudistamalla päätöksentekomalleja yksikertaisemmiksi. Kasvaneista asiakasmääristä ja työpaineista huolimatta 107

111 asiakaspalaute oli pääosin positiivista. Tätä kuvaa myös päätöksistä tehtyjen oikaisuvaatimusten määrän merkittävä väheneminen vuoteen 2011 verrattuna. Mielenterveys- ja päihdetyössä (MPY) kilpailutettiin vuoden aikana sekä katkaisu- ja vieroitushoidot että kuntouttavat päihdehoidot. Kilpailutus tehtiin yhteistyössä Vantaan kaupungin kanssa. Myös seutukunnallisena yhteistyönä toteutettava mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden kilpailutuksen valmistelu on aloitettu. Avovastaanottotyön lisäksi yksikössä lisättiin hoidollisten ja kuntouttavien ryhmien tarjontaa. Depressiokoulu - ryhmien määrää kasvatettiin ja kokonaan uutena palveluna alkoi suljettu ryhmäpsykoterapiaryhmä. Mielenterveyspalveluja kehitettiin monella sektorilla tiiviissä yhteistyössä erikoissairaanhoidon (Kellokosken sairaalan) kanssa. Työryhmäpohjainen psykiatrinen avokuntoutustiimi ACT sai toimintansa kehittämisestä laatupalkinnon keväällä Moniammatillinen työmalli on palvellut erityisen hyvin syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tavoittamisessa ja heidän saamisessaan hoidon piiriin. Kellokosken sairaalan valmisteilla olevaan isoon toimintakulttuurin muutostyön suunnitteluun on osallistunut sekä MPY:n että sosiaalitoimiston ammattilaisia. Mielenterveys- ja päihdeyksikön ja sosiaalityön yhteisenä toiminnallisena haasteena oli Sininauhasäätiön kanssa hankkeena tuotettavan Wärttinän tuetun asumisen palveluiden kehittäminen. Rahoituksen painopisteen ja määrän muutoksen vuoksi kaupungin rooli hankkeen vetäjänä kasvoi vuoden 2012 aikana ennakoitua suuremmaksi. Yksiköiden esimiehet johtivat hanketyön kehittämistä omien perustehtäviensä ohella. Kaupungin tulosyksiköistä siirrettiin henkilöstöä vastaamaan hankkeen toteuttamisesta siirtymävaiheen yli. Hankkeen kautta saadut kokemukset olivat positiivisia sekä asiakas- että viranomaispalautteen perusteella. Palvelun tarve oli ilmeinen. Vuoden 2012 aikana tehtiinkin ratkaisu, että hankkeen loputtua Wärttinä jatkaa toimintaansa kaupungin omana toimintana. Suun terveydenhuollossa parannettiin vuoden aikana edelleen hoidonsaatavuutta ja asiakaslähtöisyyttä. Ennaltaehkäisevää toimintaa on kehitetty ja team-työtä ja työnjakoa henkilöstön välillä tehostettu. ICT puolella jatkettiin ATK-laitteiden hallittua uusintaa pääpainopisteenä takuunsa jo vuosia sitten menettäneiden kannettavien tietokoneiden uusiminen nykyaikaisten työasemien tasolle. Alkuvuonna päivähoidon ICT-asiat hoidettiin vielä Terveyspalvelut ja aikuissosiaalityön palvelualueelta. Päivähoidossa jatkettiin huonekaapelointien korjaamista ja langattomien verkkojen pystyttämistä, sekä päiväkotien tietokoneistusta ajanmukaiselle tasolle. ProConsona- asiakastietojärjestelmän päivähoito-osio siirtyi elokuussa Lasten ja nuorten palvelualueen vastuulle. Ohjelmistopuolella on jatkettu ejärvenpää -portaalin toiminnallisuuden kehittämistä. Käytössä olevien asiakas- ja potilastietojärjestelmien käytön tehostamiseen panostettiin koulutuksilla ja neuvonnalla. Helmikuun alussa Järvenpää aloitti sähköisen reseptin käytön ja ereseptin käyttöönotto sujui käyttöönottosuunnitelman mukaisesti. Kesäkuun alussa kotihoidossa otettiin käyttöön mobiili Pegasos Mukana -toiminnanohjausjärjestelmä, jonka avulla hoidetaan mm. kännykällä tapahtuva ovien avaus, hoitokirjaukset ja työaikaseuranta. Rafaela -hoitoisuusluokitusjärjestelmä otettiin käyttöön syyskuussa. 108

112 Tietojenkäsittelyn kehittämispäällikkö jäi vuoden kestävälle vuorotteluvapaalle elokuussa ja tointa hoitaa sijainen. ProConsona -sosiaalityön asiakastietojärjestelmän pääkäyttäjä siirtyi pois kaupungin palveluksesta elokuussa ja tilalle rekrytoitiin uusi tietojärjestelmäasiantuntija, joka aloitti työt lokakuussa. Terveyspalvelut ja aikuissosiaalityön palvelualueelle suunniteltu henkilötyövuositavoite oli 249,9 ja vuoden lopussa toteuma oli 238,6. Osan matalasta henkilötyövuosien kertymästä selittää ostopalveluna tehty lääkärityö. Uuden sosiaali- ja terveyskeskuksen SR-urakan hankintapäätöksestä valitettiin markkinaoikeuteen kesällä Markkinaoikeuden päätös kesäkuussa 2012 kumosi Kiinteistö Oy Järvenpään terveystalon hallituksen tekemät päätökset SR-rakennusurakan suorittajan valinnasta, kielsi tekemästä hankintasopimusta sakon uhalla ja ohjeisti, että hankintayksikön on tehtävä uusi hankintapäätös. Tästä markkinaoikeuden päätöksestä valitti yksi urakoitsija korkeimpaan hallinto-oikeuteen, mutta veti valituksensa myöhemmin pois. Tämän jälkeen kaupunki ja Kiinteistöyhtiö Järvenpään Terveystalo Oy:n hallitus käynnistivät uudelleen selvitykset uuden sosiaali- ja terveyskeskuksen rakentamiseksi. 109

113 Selvitys ostetuista konsulttipalveluista Konsulttipalvelujen tuottaja Palvelun kuvaus Kustannukset Tamora 2 ohjattua verkostotapaamista keväällä 2012 työllisyydenhoidon prosessin työstämisen yhteydessä 1 468,62 eur PD Search Oy Henkilöarvioinnit 1 968,00 eur MPS Finland Consulting Oy Johtoryhmän haastattelut ja analyysi 3 444,00 eur MPS Finland Consulting Oy Johtoryhmän työpajat 2 460,00 eur KUUMA -hankkeiden toteutuminen HANKE TAVOITE YHTEISTYÖTAHOT TOIMENPITEET JA TULOKSET 2012 Avomieli: Keski-Uudenmaan mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke (Mielen avain / Vantaan kaupunki). Parantaa mielenterveys- ja päihdeongelmaisten avunsaantia Hyvinkään, Keravan, Järvenpään, Nurmijärven ja Tuusulan alueella mm. lisäämällä mielenterveys- ja päihdetyön osaamista aikuissosiaalityössä. Hanke on Etelä-Suomen Mielen avain- hankkeen osahanke. Pääkaupunkiseudun toimijoiden ohella hanke työskenteli Kuuma-kuntien yhteistyöverkon kanssa. Alueellisen mielenterveys- ja päihdekoulutuksen ja yhteistyön lisääntyminen sekä vertaistoimijakoulutuksen ja käytäntöjen luominen / rakentaminen alueella on hankkeen keskeisimpiä tuloksia tai saavutuksia. Arvio tulevasta kehityksestä Terveydenhuoltolain 33 velvoittaa erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välisen yhteistyön lisäämiseen. Erikoislääkäripalveluiden nykytilaa ja tulevaisuuden tarvetta on kartoitettu sekä KUUMA-kuntien ja Hyvinkään sairaanhoitoalueen terveydenhuollon kehittämisryhmässä että koko HUS:n alueella. Järvenpään näkökulmasta tärkeämpää on osaamisen ja tiedon vahvistuminen perusterveydenhuollossa kuin vain erikoislääkärivastaanoton fyysinen siirtäminen sairaalan tiloista terveyskeskuksen tiloihin. Vuonna 2013 Järvenpään terveyskeskus tulee vahvistamaan omaa erikoislääkäritoimintaansa. 110

114 Järvenpäässä tullaan järjestämään erikoislääkärikonsultaatioita myös uudenlaisia toimintatapoja hyödyntäen, kuten ryhmäkonsultaatioita ja yhteisvastaanottoja. Kiljavan sairaalan käyttöä lisätään avohoidon potilaille, tavoitteena kotona asumisen mahdollistaminen niin pitkään, kuin se on tarkoituksenmukaista. Hoitosuunnitelmaan perustuva ulkokuntalaisille annettava hoito ei ole näkynyt juurikaan avosairaanhoidon toiminnassa. Vuoden 2013 aikana tulee valmistautua terveydenhuoltolain 48 mukaiseen laajennetun kiireettömän hoidon hoitopaikan valintaan, jonka mukaan potilas voi valita terveydenhuoltopalvelunsa haluamastaan kunnasta. Vuonna 2012 voimaan tullut työterveyshuolto- sairausvakuutuslain muutos vaikuttaa edelleen työtä lisäävästi työterveyshuollossa ja samalla kaupungin taholta tehostetaan muutoinkin mm. sairauspoissaolojen seurantaa tarkasteltaessa tuottamattoman työn kustannuksia. Myös aktiivisen tuen mallin kehittäminen tulee näkymään työterveyshuollon työssä. Vuonna 2012 toteutettu hanke työlähtöisestä työpaikkaselvitystoiminnasta siirtyy työterveyshuollon normaaliksi toiminnaksi ja toimintamallia kehitetään edelleen. Uuden sosiaali- ja terveyskeskuksen viivästymisen vuoksi terveyskeskussairaalassa akuuttiosaston toimitiloja joudutaan remontoimaan. Remontti tehdään vuoden 2013 alussa. Tilojen ahtaus ja vanhanaikaisuus ovat tehneet kiristyvässä työllisyystilanteessa rekrytoinnin entistä haasteellisemmaksi. Lisäksi Uudenmaan työsuojelupiiri on antanut huomautuksen vuonna 2008 henkilöstön työtilojen saattamisesta asianmukaiselle tasolle. Remontin myötä vähennetään huonekohtaisia potilaspaikkamääriä, lisätään saniteettitiloja ja väljennetään muita hoitotiloja sekä uusitaan pintamateriaaleja, mikä pienentää merkittävästi infektioriskiä. Aikuissosiaalityössä asiakasmäärien kasvu luo edelleen haasteita vuodelle 2013 erityisesti resurssien riittävyyden ja oikeanlaisen kohdentamisen osalta. Vuoden 2013 toimintaan vaikuttavat lainsäädännöllisesti eniten yhteiskuntatakuun toteuttamiseksi tehdyt muutokset työn tekemisen tavoissa. Mahdollisia muutoksia toimintaan tuo toteutuessaan myös keväällä valtuuston käsittelyyn etenevä ehdotus pakolaisten vastaanotosta. Suurimmat toiminnalliset muutokset liittyvät valmisteilla olevaan organisaatiouudistukseen ja sen mukanaan tuomat muutokset yksiköiden ja henkilöiden työtehtävissä. Suun terveydenhuollolle asetettaneen lainsäädännössä edelleen lisävaatimuksia erityisesti virka-ajan ulkopuoliseen päivystykseen ja tarjottavan hoidon laajuuteen. Vaatimusten toteuttaminen edellyttää myös lisäresursseja. Toiminnan järjestäminen vaatii tehostamista ja ennaltaehkäisevän työn selkeää korostamista. ICT:n vuoden 2013 suurimmat haasteet tulevat earkiston (KanTa) käyttöönottoon valmistautumisesta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on aikatauluttanut Järvenpään liittymisen earkistoon elokuulle Ennen earkistoon liittymistä tulee potilastietojärjestelmän versio- ja palvelinpäivitykset olla tehtynä. Palvelinpäivitys on aikataulutettu tapahtuvaksi ennen kesälomia 2013 ja potilastietojärjestelmän päivitys ajoittuu loppusyksyyn

115 Suoritteet TERVEYSPALVELUT JA AIKUISSOSIAALITYÖN PALVELUKOKONAISUUS suorite TP TP TA TP ALUEVASTAANOTOT käynnit yhteensä Lääkärivastaanotto* käynti Sairaanhoitajavastaanotto käynti *ei sis. kouluterv., opiskelu. ja neuvolalääkärikäyntejä Lääkärinvastaanotto 3. vapaa aika kiireettömälle vo:lle mediaani / vrk 7 36 Sairaanhoitajanvastaanotto 3. vapaa aika kiireettömälle vo:lle mediaani / vrk 7 16 Röntgen tutkimus joista ultraäänitutkimuksia tutkimus Fysioterapia* käynti *fysioterapia-toiminta keskitetty avosairaanhoitoon v TYÖTERVEYSHUOLTO käynti ERIKOISSAIRAANHOITO avokäynnit NordDRG-hoitojaksot SUUN TERVEYDENHUOLTO käynnit 0-17v käynnit 18 v käynnit yhteensä asiakkaat 0-17 v asiakkaat 18 v asiakkaat yhteensä *akuuttihoitokäynti TERVEYSKESKUSSAIRAALA Akuuttiosasto (54 ss) hoitopäivät Keskimääräinen hoitoaika vrk Kotisairaala* hoitokäynnit * *v lyhytaikaiset käynnit siirrettiin kotihoitoon AIKUISOSIAALITYÖN VASTUUALUE Toimeentulotuki kotitalouksia Mielenterveys- ja päihdeyksikkö käyntimäärä Katkaisuhoito hoitojakso Pitkäaikaisasuminen hoitojakso Aikuissosiaalityö 3. vapaa aika kiireettömälle vo:lle mediaani/vrk

116 Ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten palvelualue Vastuuhenkilö Palvelualuejohtaja Tiina Salminen Toiminta-ajatus / Tehtävät Ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten palvelualueen perustehtävänä on järjestää ikääntyneille ja toimintarajoitteisille kuntalaisille lakisääteisiä sosiaali- ja terveyspalveluita, joiden avulla edistetään ja ylläpidetään toimintakykyä ja elämänhallintaa. Palvelut järjestetään asiakastarpeista lähtevinä, taloudellisesti ja tehokkaasti. Sitovat tavoitteet Sitova tavoite Mittari Mittari Mittari Toteuma STM:n palvelurakennesuosituksen seurantaindikaattoreiden toteutuminen 75 vuotta täyttäneiden osalta % asuu kotona % kotihoidon palveluiden piirissä. 4 % omaishoidontuen piirissä. Alle 7 % tehostetussa asumispalvelussa. Alle 2 % laitoshoidossa. 92,8 % asuu kotona, 9,1 % on säännöllisen kotihoidon palveluiden piirissä. Kaikki sosiaali- ja terveyslautakunnan vahvistamien kriteerien mukaista kotihoitoa tarvitsevat asiakkaat ovat päässeet kotihoidon asiakkaiksi. Tilapäisen kotihoidon asiakkaita oli vuoden 2012 aikana yhteensä 157 ja heille myönnettiin yksilöllisen hoivan ja hoidon tarpeeseen pohjautuen tilapäisiä palveluseteleitä kolmeksi viikoksi. 4,5 % on omaishoidontuen piirissä, 5,97 % tehostetussa asumispalvelussa, 1,3 % laitoshoidossa. Sitova tavoite Mittari Toteuma Yhteistä työtä paljon palveluita tarvitsevien kohdalla lisätään esim. yhteisten hoito- ja palvelusuunnitelmien avulla. Palveluohjauksen saatavuutta lisätään. Hoito- ja palvelusuunnitelmien päivitysten määrä. Tavoitteen saavuttamiseksi yhteistyötä hoito- ja palvelusuunnitelmien osalta on tehty kotihoidon ja vammaispalvelujen kesken. Hoito- ja palvelusuunnitelmat (niitä, joilla on tehty palveluasumispäätös kotiin, on yhteensä 16) on tarkistettu asiakaskohtaisesti. Palveluohjauksen osalta on tehty työtä yhteisen ymmärryksen saavuttamiseksi siitä, mitä palveluohjaus on. Toimet palveluohjauksen saatavuuden lisäämiseksi ovat painottuneet lähinnä asiakastyötä tekevien työntekijöiden työhuonejärjestelyihin, jolla on parannettu työntekijöiden saavutettavuutta. Sitova tavoite Mittari Toteuma Vammaispoliittisen ohjelman päivitys käynnistetään yhteistyössä vammaisneuvoston kanssa. Vammaispoliittisen ohjelman päivitys valmistuu. Vammaispoliittisen ohjelman päivittämiseksi on järjestetty sosiaali- ja terveyslautakunnan iltakoulu keväällä ja kaikille avoimet työpajat syksyllä. Työpajatyöskentelyssä on eri tahojen osallistujia ollut mukana runsaasti. Vaiheittaisen ryhmätyön tuloksena syntyi esitys ohjelmasta, jossa vuosille on kullekin oma teemansa. Ohjelman viimeistely ja lautakuntakäsittely siirtyivät vuoden 2013 alkuun. Sitova tavoite Mittari Toteuma Ikääntymispoliittisen ohjelman valmistelu käynnistetään. Ikääntymispoliittinen ohjelma valmistuu. Sosiaali- ja terveyslautakunnan päätöksellä ikääntymispoliittisen ohjelman päivitystä jatketaan, kun uuden kaupunkistrategian mukaiset tavoitteet ja voimaan tulevan vanhuspalvelulain velvoitteet ovat tiedossa. Sitova tavoite Mittari Toteuma Ydinprosessit. avainprosessit ja palveluprosessit määritetty ja pilottiprosesseja käytössä. Palveluverkkosuunnitelma päivitetty. Pilottiprosessit toteutettu. Ydinprosessit. avainprosessit ja palveluprosessit määritetty ja toiminta järjestetty sen mukaiseksi. Ydinprosessit ja avainprosessit on vahvistettu, palveluprosessien laatiminen on käynnistynyt. Palveluverkkosuunnitelma on päivitetty. 113

117 Ikääntyneiden ja toimintarajoitt. palv. TP 2011 TA 2012 TAmuutokset KTA 2012 TP 2012 TOT-% Poikkeama % 2011 /2012 TOIMINTATUOTOT , ,0 TOIMINTAKULUT , ,3 TOIMINTAKATE , ,4 Suunnitelmapoistot ,8 Netto , ,4 IKÄÄNTYNEIDEN JA TOIMINTARAJOITTEISTEN PALVELUALUE, TULOSLASKELMA TOIMINTAKATTEESEEN ASTI TILIRYHMITTÄIN KTA 2012 TP 2012 ERO TOT-% TP 2011 MYYNTITUOTOT , MAKSUTUOTOT , TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT , Sisäisten toimintatuottojen osuus, Jp Vesi mukana TOIMINTATUOTOT , HENKILÖSTÖKULUT , PALVELUJEN OSTOT , AINEET, TARVIKKEET, TAVARAT , AVUSTUKSET , MUUT TOIMINTAKULUT , Sisäisten toimintakulujen osuus, Jp Vesi mukana , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE ,

118 MUUT TOIMINTATUOTOT e 15 % IKÄÄNTYNEIDEN JA TOIMINTARAJOITTEISTEN PALVELUALUE, TOIMINTATUOTOT TUET JA AVUSTUKSET e 1 % MYYNTITUOTOT e 4 % MAKSUTUOTOT e 80 % IKÄÄNTYNEIDEN JA TOIMINTARAJOITTEISTEN PALVELUALUE, TOIMINTAKULUT MUUT TOIMINTAKULUT e 5 % HENKILÖSTÖKULUT e 35 % AVUSTUKSET e 11 % AINEET, TARVIKKEET, TAVARAT e 1 % PALVELUJEN OSTOT e 48 % 115

119 Perustelu poikkeamalle Ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten palvelualueen osalta talousarviota muutettiin vuoden aikana kaksi kertaa (KV ja KV ). Maaliskuun muutoksessa tehtiin toiminnallisten muutosten aiheuttamia määrärahasiirtoja eri palvelualueiden välillä. Näitä toiminnallisia muutoksia olivat mm. kuntoutuspalvelujen ja hoitovälinejakelun keskittäminen avosairaanhoitoon. Muutosten vaikutuksesta palvelualueen toimintakulut ja toimintakate pienenivät euroa. Marraskuun talousarviomuutoksessa Ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten palvelualueen toimintakatteeseen lisättiin euroa siten, että toimintatuottoja vähennettiin euroa ja toimintakuluja lisättiin euroa. Muutokset kohdistuivat kaikkiin vastuualueisiin. Ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten palvelualueen toimintakate oli euroa, joka on suurempi kuin korjatun talousarvion toimintakate. Toimintatuottoja kertyi euroa, joka on euroa talousarviossa arvioitua enemmän. Toimintakulut olivat euroa eli enemmän kuin korjatun talousarvion toimintakulut. Kotihoidossa kertyi toimintatuottoja euroa korjattua talousarviota enemmän, koska Pegasos Mukana toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönoton myötä käyntitilastot täsmentyivät ja välitön asiakastyöaika lisääntyi. Toimintakulut ylittyivät euroa. Henkilöstökulut ylittyivät euroa, josta jaksotettujen henkilöstökulujen osuus oli euroa. Tämän lisäksi ostetut henkilöstökulut ylittyivät euroa. Omaishoidontuen käyttö alittui euroa. Kotihoidon toimintakate ylitti korjatun talousarvion euroa. Pitkäaikaishoidossa kertyi toimintatuottoja euroa korjattua talousarviota enemmän, koska laitoshoidon asiakasmaksuja sekä asuntojen vuokratuottoja kertyi ennakoitua enemmän. Toimintakulut ylittyivät euroa. Henkilöstökulut ylittyivät euroa, josta jaksotettujen henkilöstökulujen osuus oli euroa. Ylitys syntyy Mehiläinen Oy:ltä siirtyneen henkilöstön henkilöstökuluista sekä ravitsemus- ja siivouspalvelujen ostoista, joihin ei ollut osattu varautua vuoden 2012 budjettia tehdessä. Liikkeenluovutuksen kustannusvaikutus kaupungille oli laskettu yksityisen palveluntuottajan tappiollisen vuorokausihinnan mukaan, joten kustannusvaikutus oli arvioitua suurempi. Toimintakulujen ylittymiseen vaikuttivat lisäksi myös asiakkaiden ennalta arvaamattomat kuljetuskustannukset, joiden ylitys oli lähes euroa. Pitkäaikaishoidon toimintakate ylitti korjatun talousarvion euroa. Vammaispalvelujen käyttösuunnitelmatavoitteet eivät pääsääntöisesti ehtineet toteutua vielä vuoden 2012 aikana. Vammaispalveluissa kertyi toimintatuottoja euroa korjattua talousarviota enemmän. Toimintakulut ylittyivät euroa. Toimintakulut ylittyivät kehitysvammaisten ja vaikeavammaisten asumispalveluostojen, vammaispalvelulain mukaisten kuljetuspalvelujen, henkilökohtaisten avustajien sekä sisäisten vuokrien osalta. Osa toimintakulujen kasvusta johtuu asiakasmäärien noususta ja osa selittyy palvelujen järjestämistapoihin liittyvillä syillä. Asiakasprosessien selkiyttäminen on osaltaan lisännyt kustannuksia, koska asiakkaille aiemmin tehtyjä myönteisiä päätöksiä on toimeenpantu sitä mukaan kun niitä on tullut esille. Vammaispalvelujen toimintakate ylitti korjatun talousarvion euroa. 116

120 Palvelualueen esikunnan toimintakate alitti korjatun talousarvion euroa, mikä johtui jaksotetuista henkilöstökuluista ja avustuksista. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa tilikauden aikana Kotihoidossa asiakasmäärä kasvoi ensimmäisen kerran vuoden 2007 jälkeen. 65 %:lla asiakkaista käytiin kuukaudessa 60 kertaa tai enemmän. RAI -arvioinnissa 65 % asiakkaista oli Maple 4-5 luokissa, joka tarkoittaa suurta tai erittäin suurta palvelujen tarvetta. Pegasos Mukana -toiminnanohjausjärjestelmä otettiin käyttöön heinäkuussa Järjestelmän myötä hoitajalla on puhelimessaan mukana ajantasaiset tiedot asiakkaasta. Hoitotiedot kirjataan asiakkaan luona, mikä lisää käytettävissä olevaa välittömän hoitotyön kokonaisaikaa. Hoitotyön kirjaamisen lisäksi käynnit tilastoidaan puhelimella. Välitön työaika on lisääntynyt ja tämä näkyy lisääntyneenä aikana asiakkaan kotona. Joulukuussa välitön työaika ja siirtymiset yhteensä muodostivat 64 % työajasta. Asiakastyö voidaan jakaa toiminnanohjausjärjestelmällä suunnitellusti tasaisesti hoitajille ja samalla kaikki työ saadaan näkyväksi. Kotihoidon palveluohjaus tapahtui Myllytien työ- ja toimintakeskuksessa. Neuvontapisteestä asiakkaat ohjattiin kotihoidon palveluohjaajille ja muistikoordinaattorille, jotka toimivat asiakaslähtöisesti ns. yhden luukun periaatteella. Kotona asumisen tueksi oli toiminnassa kaksi ikääntyneille suunnattua kerhoa; Virike- ja Keskiviikkokerho, jotka kokoontuivat viikoittain Myllytien työ- ja toimintakeskuksen tiloissa. Toiminnan järjestivät yhteistyössä kotihoito, vapaaehtoistoimijat ja Yhdistysverkosto. Vanhusten päiväkodin toiminnassa ylläpidetään asiakkaiden sosiaalista, psyykkistä ja fyysistä toimintakykyä. Toiminta painottuu yksilölliset tarpeet huomioivaan asiakkaiden omatoimisuuden ja toimintakyvyn tukemiseen sekä arjen hyvinvoinnin lisäämiseen. Vanhusten päiväkodin asiakkuudet olivat kolmen kuukauden jaksoja, joiden aikana arvioitiin päivätoiminnan jatkuminen. Omaishoidon tuella pyritään tavoittamaan nykyistä suurempi osuus 75 vuotta täyttäneistä järvenpääläisistä. Omaishoidon tuen kriteerit ja toimeksiantosopimus vahvistettiin lautakunnassa Omaishoidon tuesta tiedotettiin laajasti molemmilla palvelualueilla. Nämä toimenpiteet ovat lisänneet omaishoidon tuen asiakasmäärää tasaisesti ja tuen piirissä oli 4,5 % 75 vuotta täyttäneistä (tavoite oli 4 % ). Kotihoidon lähihoitaja siirtyi omaishoidon vapaapäivien lomitukseen. Pitkäaikaishoidon tavoitteena vuodelle 2012 oli 178 ympärivuorokautista hoivapaikkaa. Tämä tavoite saavutettiin toukokuun 2012 aikana. Intervallihoitoon omaishoitajien tukemiseksi tavoiteltiin kahden paikan lisäystä, mutta vain yhden paikan lisääminen onnistui vähentämällä vastaavasti pitkäaikaisen laitoshoidon paikkoja yhdellä. 117

121 Mehiläinen Oy:ltä siirtyi liikkeenluovutuksena Järvenpään kaupungille kaksi yksikköä, joista toinen tarjoaa kotihoitoa ja toinen tehostettua asumispalvelua. Liikkeenluovutuksesta ja sen jälkeisestä toiminnasta aiheutuneita kustannuksia ei pystytty etukäteen arvioimaan. Asiakaslähtöisen hoitoideologian toteuttaminen jatkuu hoitotyön kulttuurinmuutoshankkeen avulla. Asiakkaan ja omaisten vaikutusmahdollisuuksia asukkaiden elämään on lisätty perustamalla omaistyöryhmä, joka aloitti toimintansa syyskuussa Asiakasohjaukseen ja sijoittamistoimintaan on kehitetty uusia toimintatapoja ja hoidon tarpeen arvioinnin apuna toimivia mittareita. Asiakasohjaus ja paikkojen hallinta tapahtuu sähköisen järjestelmän avulla. Yksityisten palveluntuottajien valvonnan tehostamiseksi ja valvontaosaamisen lisäämiseksi laadittiin valvontasuunnitelma ja valvontaa koskevat ohjeet, jotka hyväksyttiin sosiaali- ja terveyslautakunnassa marraskuussa Vammaispalveluissa toimintaan saatujen lisäresurssien avulla vammaispalvelukokonaisuuden rakennetta ja toimintaa on kehitetty. Perusrakenteena on kahden tiimin malli. Vammaispalvelutiimi toimii johtavan sosiaalityöntekijän alaisuudessa, työ- ja päivätoiminnan tiimi vuoden 2012 ajan vammaispalvelujohtajan suorassa alaisuudessa. Käytännön asiakastyötä ja päivittäistä toimintaa työ- ja päivätoiminnassa koordinoi määräaikainen tiimivastaava. Vammaispalvelujohtajan alaisuudessa toimii myös vaikeavammaisten lasten aamuja iltapäiväkerhotoiminta, joka on järjestetty kaupungin omana toimintana ja yhteistyössä Lasten ja nuorten palvelualueen kanssa alkaen. Kaikissa toiminnoissa on edelleen meneillään perusorganisoitumiseen liittyviä järjestelyjä. Talouden seurantatietojen kehittämistä ja toimenpiteitä toiminnan ja talouden tasapainottamiseksi jatketaan osana perustyötä. Väliaikaisena ratkaisuna vuoden 2012 ajan Myllytien työ- ja toimintakeskuksen johtaminen ja neuvonnan henkilöstön esimiehisyys on yhdistetty vammaispalvelujohtajan tehtävään. Ratkaisu syntyi Myllytien toimintaa ja tilojen käyttöä selvittäneen virkamiestyöryhmän esityksestä. Pysyvä keskuksen johtamista koskeva ratkaisu siirtyi vuoden 2013 puolella päätettäväksi osana palvelualueen organisoitumista. Työryhmän työskentely tuotti kokonaisvaltaisen suunnitelman koskien Myllytie 11:n kaikkien kerrosten toimintaa ja tilojen tarkoituksenmukaista käyttöä. Suunnitelmassa on otettu kantaa mm. palveluohjauksen kehittämiseen ja 3. sektorin toimijoiden roolin koordinoituun vahvistamiseen. Suunnitelmaa on osin jo voitu toteuttaa esim. huonejärjestelyin, jolloin tiloihin on saatu paremmin asiakkaita ja työntekijöiden yhteistyötä palvelevia ratkaisuja. Työ- ja päivätoiminnan tilakysymykseen työryhmä päätyi esittämään tilan hakemista muualta, jolloin Myllytie 11:n kolmannen kerroksen tilaa voisi käyttää laajemmin palvelualueen asiakkaita koskevan toiminnan järjestämiseen (mm. omaishoito, vanhusten päivätoiminta). Työ- ja päivätoiminnan tila-asia saatiin vuoden 2012 lopussa ratkaistua vuokraamalla alkaen väistötila Fox Centeristä Jampasta. Tila mahdollistaa toiminnan asiakaslähtöisen kehittämisen ja asiakasmäärien kasvattamisen. 118

122 Vammaispalvelut järjestetään pääosin ostopalveluina. Vuoden 2012 aikana on parannettu sopimusten hallintaa. Ympärivuorokautiset asumispalvelut kilpailutettiin ja hankintapäätöksen mukaiset puitesopimukset solmitaan v alussa. Kilpailutuksen tuloksena puitesopimuksia syntyy sekä aiemmin palveluita tuottaneiden että uusien palveluntuottajien kanssa. Koko palvelualueen osalta henkilötyövuodet toteutuivat suunnitellusti. Koko vuodelle suunniteltu henkilötyövuositavoite oli 179,9 ja toteuma 179,5. Selvitys ostetuista konsulttipalveluista Konsulttipalvelujen tuottaja Palvelun kuvaus Kustannukset PD Search Oy Henkilöarvioinnit 1 968,00 eur MPS Finland Consulting Oy Johtoryhmän haastattelut ja analyysi 3 444,00 eur MPS Finland Consulting Oy Johtoryhmän työpajat 2 460,00 eur Arvio tulevasta kehityksestä Kotihoidossa asiakkaiden määrä tulee kasvamaan ja hoidon tarve tulee olemaan 3-4 käyntiä vuorokaudessa. Vanhuspalvelulaki ja kotihoidon laatusuositukset tulevat voimaan Asiakasmaksut tarkistetaan tammikuussa Pitkäaikaishoidossa voimaan astuvan vanhuspalvelulain myötä vanhusten pitkäaikaisesta laitoshoidosta tulee viimesijainen vaihtoehto ja ympärivuorokautiset palvelut tulisi pystyä järjestämään asumispalveluissa aina kun se hoidollisesta näkökulmasta on mahdollista. Laitospaikkoja on tällä hetkellä käytössä 24 ja niistä noin % tullaan tarvitsemaan jatkossakin. Vanhuspalvelulain noudattamiseksi tarvitaan nykyisten lisäksi noin 20 vanhukselle ympärivuorokautisen asumispalvelun paikka palveluluokasta vaativa tehostettu asumispalvelu. Vanhuspalvelulaki edellyttää myös, että kiireellisissä tapauksissa palvelu on järjestettävä välittömästi ja kaikissa tapauksissa kolmen kuukauden sisällä palvelutarpeen arvioinnista. Vuoden 2012 lopussa odotusaika ympärivuorokautisen hoidon palvelujen piiriin oli keskimäärin kuusi kuukautta johtuen siitä, että paikkoja ei ole tarjolla riittävästi. Ikäihmisten hoitoa ja palvelua koskevan laatusuosituksen mukaan tehostettu asumispalvelu tulee järjestää noin 7 %:lle yli 75-vuotiaista. Järvenpäässä vastaava luku oli hieman alle 6 %. Jotta Järvenpäässä olisi päästy siihen, että tehostetun asumispalvelun piirissä olisi ollut 7 % 75 vuotta täyttäneistä henkilöistä vuoden 2012 lopussa, olisi tarvittu 20 asumispalvelun paikkaa lisää. Järvenpään väestösuunnitteen mukaan ympärivuorokautisen hoidon paikkojen lisäystarve ikääntyneiden määrän kasvun myötä on lisäksi 6-10 paikkaa vuodessa. 119

123 Vanhuspalvelulain voimaan astumisen myötä yksityisiä palveluntuottajia aiemmin koskenut laki omavalvonnan toteuttamisesta koskee alkaen myös kunnallisia toiminnanharjoittajia. Osasto 3:n tilat Vanhankylänniemen terveysaseman yhteydessä eivät ole asianmukaiset eivätkä riittävät intervalliasiakkaiden eikä nykyisten pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien asiakkaiden tarpeeseen. Turvallisuusnäkökulmasta ne eivät myöskään sovellu muistisairaiden asukkaiden hoitamiseen. Jampan palvelupihan osalta sosiaalitekniikan ja sairaalasänkyjen huolto- ja korjausmaksut siirtyvät pitkäaikaishoidon maksettaviksi. Niin ikään asukkailta aiemmin peritty kalustevuokra siirtyy pitkäaikaishoidon maksettavaksi. Kalustevuokran osalta kustannukset ovat noin euroa vuodessa, mutta sosiaalitekniikan ja huollon osalta kustannuksia ei pysty vielä arvioimaan. Vammaispalvelut: Sosiaalihuoltolain uudistuksen kanssa rinnan valmistellaan vammaispalvelulain ja kehitysvammalain yhdistämistä. Työ jatkuu aiempien selvitysten pohjalta. Tavoiteaikataulut eivät ole tässä vaiheessa selvillä. Henkilökohtaisen avun osalta asiakasmäärissä on ennakoitavissa edelleen kasvua (vuosittainen, valtakunnallinen kasvuprosentti on lakimuutoksesta 2010 lähtien ollut keskimäärin 20 %). Uudempana asiakasryhmänä jo nykyisin vammaispalveluiden piirissä olevista kehitysvammaisista yhä useammat tulevat henkilökohtaisen avun käyttäjiksi. Ennakoitavissa on myös mielenterveysongelmista johtuen vaikeavammaisuuden kriteerit täyttävien asiakkaiden hakeutuminen vammaispalveluiden piiriin. Nykyisin Järvenpäässä ainoana mallina käytössä oleva työnantajamalli vaatii rinnalleen myös muita henkilökohtaisen avun järjestämistapoja. Henkilökohtaisen avun lisääntyvä käyttö edellyttää asiakkaan palveluiden yhteensovittamista esim. asumispalveluun liitettynä. Kaikkiin näihin kysymyksiin liittyen on tarkasteltava asiakaskohtaisten palveluiden kokonaiskustannusten kehitystä. Vammaispalveluihin kohdistuu koko ajan kasvava paine ns. rajapinta-asiakkaiden lisääntyessä. Vastaava paine on tunnistettu myös esim. aikuissosiaalityössä. Näillä, mm. autismikirjon henkilöillä ei ole useinkaan selkeää vastuutahoa ja tilanteet saattavat kriisiytyä tukitoimien viivästyessä. Tältä osin ratkaisuja on haettava yhteistyössä. 120

124 Suoritteet IKÄÄNTYNEIDEN JA TOIMINTARAJOITTEISTEN PALVELUALUE Kotona asumisen tuki suorite TP TP TA TP Vanhusten päiväkoti käynnit Vanhusneuvola asiakaskäynnit Kotihoidon asiakkaat Oma yhtäaik. asiakkaat käynnit yli 75-vuotiaat asiakkaat Ostopalvelu yhtäaik. asiakkaat *)) käynnit *))) yli 75-vuotiaat asiakkaat Kotiateriat kk:n viimeinen pv aterioiden määrä Kuljetuspalvelut/sosiaalihuoltolaki matkat Omaishoito (2011 alkaen sis. myös vammaiset ja alle 65 v.) yhtäaikaiset asiakk Omaishoito (vain vammaiset) yhtäaikaiset asiakk. 60 * * siirretty kotihoidon puolelle vuonna 2011 Vanhusten palveluasuminen Oma asumispaikat yht. *) paikat ikäryhmittäin alle 65 v v lyhytaikaispaikat Ostopalvelu asumispaikat yht. *) paikat ikäryhmittäin alle 65 v v Vanhusten laitoshoito Oma laitospaikat yhteensä paikat ikäryhmittäin alle 65 v v Ostopalvelut laitospaikat paikat ikäryhmittäin alle 65 v v Vammaispalvelut Vaikeavammaisten kuljetuspalvelu käyttäjät Kehitysvammaisten asumis- ja laitospalvelut asiakkaat Vaikeavammaisten asumipalvelut paikat Henkilökohtainen apu avustettavat *) Mehiläiseltä siirtynyt Lehmustokoti (36 paikkaa) omaksi toiminnaksi alkaen *)) Jampankivi II:n toiminta siirtyi omaksi toiminnaksi (Tammistokoti) *))) Jampankivi II siirtyi kotihoidon ostopalvelusta osaksi pitkäaikaishoidon toimintaa 121

125 Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualue Vastuuhenkilö palvelualuejohtaja Marju Taurula Toiminta-ajatus/tehtävät Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualue edistää järvenpääläisten hyvinvointia. viihtyvyyttä ja henkistä kasvua tarjoamalla monipuolisia ja laadukkaita sivistysja vapaa-ajanpalveluja sekä luomalla edellytyksiä kaupunkilaisten elinikäiseen oppimiseen ja itsensä kehittämiseen. Palvelualueen tehtävänä on huolehtia oppivelvollisuuden jälkeisistä koulutus- ja ohjauspalveluista, vapaa-ajan- ja harrastuspalveluista sekä kulttuuri- ja tapahtumapalveluista. Sitovat tavoitteet Sivistys- ja vapaa-ajan palvelut TP 2011 TA 2012 TAmuutokset KTA 2012 TP 2012 TOT-% Poikkeama % 2011 /2012 TOIMINTATUOTOT , ,0 TOIMINTAKULUT ,0 6 0,8 TOIMINTAKATE , ,2 Suunnitelmapoistot ,6 Netto ,8 38-2,4 122

126 SIVISTYKSEN JA VAPAA-AJAN PALVELUALUE, TULOSLASKELMA TOIMINTAKATTEESEEN ASTI TILIRYHMITTÄIN KTA 2012 TP 2012 ERO TOT-% TP 2011 MYYNTITUOTOT , MAKSUTUOTOT , TUET JA AVUSTUKSET , MUUT TOIMINTATUOTOT , Sisäisten toimintatuottojen osuus, Jp Vesi mukana , TOIMINTATUOTOT , HENKILÖSTÖKULUT , PALVELUJEN OSTOT , AINEET, TARVIKKEET, TAVARAT , AVUSTUKSET , MUUT TOIMINTAKULUT , Sisäisten toimintakulujen osuus, Jp Vesi mukana , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , MUUT TOIMINTATUOTOT e 12 % SIVISTYKSEN JA VAPAA-AJAN PALVELUALUE, TOIMINTATUOTOT TUET JA AVUSTUKSET e 10 % MYYNTITUOTOT e 50 % MAKSUTUOTOT e 28 % 123

127 SIVISTYKSEN JA VAPAA-AJAN PALVELUALUE, TOIMINTAKULUT AVUSTUKSET e 2 % MUUT TOIMINTAKULUT e 32 % AINEET, TARVIKKEET, TAVARAT e 3 % PALVELUJEN OSTOT e 13 % HENKILÖSTÖKULUT e 50 % Perustelu poikkeamalle Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueen toimintakate toteutui euroa pienempänä ja on 98,5 % talousarviosta. Kaikkien avainalueiden katteet toteutuivat arvioitua pienempinä ja yhteisen esikunnan kate toteutui suunnitellusti. Palvelualueen toimintakulut olivat euroa (100,0 %) arvioitua pienemmät ja toimintatuotot euroa (108,6 %) arvioitua suuremmat. Suuri osa palvelualueen yksiköistä on nettobudjetoinnissa ja toimintakulut sekä -tuotot seuraavat toiminnan muutoksia ja poikkeavat siten arvioiduista. Koulutus- ja ohjauspalvelujen kate toteutui n euroa (96,8 %) ja kulut euroa (97,6 %) arvioitua pienempinä. Tulokseen vaikutti merkittävästi eläkekulujen toteutuminen euroa ja leasingmaksujen toteutuminen euroa pienempänä pääosin lukion tvt - hankintojen siirtymisen vuoksi. Lukion laitteiden uusimista siirrettiin, koska ylioppilaskirjoitusten uudet valtakunnalliset linjaukset puuttuivat. Lukio on mukana koulujen sähköisiä oppimisympäristöjä kehittävässä Kuuma-hankkeessa. Koulutus- ja ohjauspalvelujen tuotot toteutuivat euroa (115,7 %) suurempana, pääosin suurempien avustusten vuoksi. Harrastamisen ja vapaa-ajan palvelujen kate oli n euroa arvioitua pienempi ja toteuma 99,9 %. Toimintakulut ylittyivät euroa ja toimintatuottoja kertyi euroa (103,4 124

128 %) arvioitua enemmän lähinnä nettobudjetoitujen yksikköjen toiminnan toteuduttua arvioitua laajempana esim. Järvenpään Opistolla. Nettobudjetoidun kulttuuri- ja tapahtumapalvelujen toimintakate oli euroa arvioitua pienempi ja toteutuma 98,6 %. Kulttuuripalvelujen ja erityisesti Järvenpää-talon tulot lisääntyivät ja toteutuivat euroa eli 46 % arvioitua suurempana. Vastaavasti myös toimintakulut ylittyivät euroa (104,2 %). Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa tilikauden aikana Kuluneen vuoden merkittävin tapahtuma toiminnassa on ollut uuden palvelualueen ja organisaation käynnistäminen, siihen liittyvät henkilöstö- ja tilajärjestelyt sekä palvelualueen yhteinen talousarvio. Uusi palvelualue koostuu Koulutus- ja ohjaus-, Vapaa-aika ja harrastussekä Kulttuuri- ja tapahtumapalveluiden avainalueista. Hallintopalveluista huolehti Lasten ja nuorten palvelualueen kanssa yhteinen esikunta. Lautakuntarakenteet ovat olleet entiset ja palvelualueen asioita on käsitelty hyvässä yhteishengessä sivistyslautakunnassa, opetus- ja kasvatuslautakunnassa sekä liikuntalautakunnassa. Keskisen Uudenmaan Musiikkiopiston asioita on lisäksi käsitelty musiikkiopiston johtokunnassa. Prosessikuvauksia on jatkettu ja lautakunnat hyväksyivät palvelualueen avainprosessit elokuussa, jotka kaupunginhallitus vahvisti lokakuussa. Kaupunkitason alustavat ydinprosessit vahvistettiin valtuustossa marraskuussa. Vuoden lopussa lautakunnat hyväksyivät uuden organisaation toimintasäännön. Myös palveluverkko on päivitetty uuden palvelualueen mukaisesti. Palvelualueella on myös luotu uusia yhteisiä käytänteitä prosessien liittymäpintoihin. Palvelualueen lähes kaikki sitovat tavoitteet ja useimmat määrälliset tavoitteet ovat toteutuneet tai jopa hieman ylittyneet. Osalla myös keskeiset kustannustehokkuuden luvut toteutuivat hieman tavoitetta parempina. Keskeisiä tuotteita ei saatu tuotteistettua vaan työskentelyä jatketaan ensi vuonna. Järvenpään Kuvataidekoulun siirtyminen osaksi Järvenpään Opiston toimintaa ei toteutunut tavoitteen mukaisesti syksyllä, vaan siirtyi vuoden 2013 alkuun. Kuvataidekoulun toimitilat siirtyivät alkuperäisen suunnitelman mukaisesti elokuussa Aholan yläkertaan kunnostettuihin tiloihin. Uudella palvelualueella huomattavin palvelurakenteen muutos oli Vapaa-aika ja harrastuspalvelujen avainalueen muodostaminen ja liikuntapalvelujen siirtyminen tekniseltä toimialalta osaksi sitä. Kaupunkilaisten asiakaspalvelun kannalta näkyvin muutos oli Järvenpään Opiston, liikuntapalvelujen ja kirjaston yhteisen palvelukeskustoiminnan aloittaminen vuoden alusta Mannilantien uudistetuissa tiloissa. Uuden toimikauden suunnittelu tehtiin koko avainalueella yhdessä ja elokuun alussa jaettiin kotitalouksille uusi Vapaa-aika- ja harrastuspalveluiden yhteinen esite. Toinen merkittävä muutos oli Koulutus- ja ohjauspalvelujen avainalueen muodostaminen sekä lukiokoulutuksen ja Nuorisokeskuksen toiminnan liittyminen osaksi sitä. Avainalue 125

129 edistää koulutukseen ja työelämään siirtymistä sekä vastaa kaupunkilaisten koulutus- ja osaamistarpeisiin yhteistyössä eri koulutuksen järjestäjien kanssa. Sille kuuluu myös kaupunkitason kotouttamistyön koordinointi ja ohjaus. Keväällä valmistui Järvenpään kaupungin kotouttamisohjelma, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi toukokuussa. Koulutusja ohjauspalvelut on käynnistänyt sen pohjalta ripeästi yhteistyöverkoston ja aloittanut ohjelman toimenpiteitä. Järvenpään lukio on säilynyt alueen vetovoimaisimpana lukiona ja lukion aloituspaikkoja lisättiin syksyllä kymmenellä, jolloin opiskelun aloitti 346 opiskelijaa. Opintojen keskeyttäminen on ollut vähäistä ja ylioppilastutkintoja suoritettiin (310) hieman tavoitetta enemmän. Lukio ja opiskelijat ovat saaneet myös myönteistä julkisuutta aktiivisella osallistumisellaan. Nuorisokeskus on laajentanut toimintansa ja sen kautta tavoitettiin 316 järvenpääläistä vuotiasta nuorta. Koulutus - ja ohjauspalvelut on valmistautunut vuoden 2013 alusta voimaan tulevaan nuorisotakuuseen. Kulttuuri- ja tapahtumapalvelujen avainalueella merkittävin hanke oli Aholan tilojen korjaus sekä Juhani Ahon ja Venny Soldan-Brofeldtin näyttelyn uusiminen. Uudistettu näyttely avattiin kesäkuussa. Kulttuuritapahtumia on järjestetty vilkkaasti ja kulttuurikohteiden sekä tapahtumien kävijämäärät toteutuivat tavoitetta suurempina. Musiikkiopisto, Järvenpään Opisto ja kirjasto sekä Järvenpää-talo ovat järjestäneet tapahtumia ja avoimia ovia juhlavuosiensa kunniaksi. Musiikkiopisto laajensi avointa toimintaansa ja Järvenpään Opiston kurssilaisten määrä kasvoi edellisestä vuodesta. Kirjaston kävijämäärä säilyi ennallaan ja verkkokäynnit jopa kasvoivat, vaikka lainausten määrä laski. Tuusulan ilmoitti lopettavansa kirjastoautopalvelujen myynnin Jampan alueelle ja ne kirjastopalvelut joudutaan järjestämään uudella tavalla. Pääkirjastolle valmistui syksyllä nuorten oma tila, Stoori. Järvenpää-talon ulkoverhousta uusittiin. Liikuntahallin peruskorjaus valmistui kesäkuussa ja tilat avattiin yleisölle elokuussa. Harjoitushallin rakentaminen alkoi syyskuussa kiinteistöyhtiön toimesta. Lähiliikuntapaikkaselvitys laadittiin ja hyväksyttiin lautakunnassa joulukuussa. Liikuntapalvelujen ohjaustuntien määrä kasvoi hieman edellisestä vuodesta, mutta toteutui arvioitua pienempänä. Liikuntapaikkojen käyttö on vähentynyt erityisesti hiekka ja nurmikenttien osalta. Vuoden alusta tapahtui nimikemuutoksia, kun asiakkuusjohtajat ja palvelupäälliköt aloittivat. Koulutusjohtaja aloitti vasta ja siihen saakka tehtäviä hoiti palvelualuejohtaja oman toimensa ohella. Myös Järvenpään Opiston rehtorin tehtäviä hoidettiin sisäisin järjestelyin, kunnes uusi rehtori aloitti helmikuun lopulla. Suuresta muutoksesta huolimatta työhyvinvointikyselyn tulokset olivat hyvät. Palvelualueen henkilötyövuosia on kertynyt 183,8 htv., joka on 5,1 htv. suunnitelmaa enemmän. Ero selittyy sillä, että Järvenpään Opiston lähes 200 tuntiopettajaa sisältyvät toteumaan. 126

130 Arvio tulevasta toiminnasta Venny Soldan-Brofeldtin ja Eero Järnefeltin 150-vuotis juhlavuosi näkyy vuoden 2013 tapahtumissa ja tarjonnassa. Lisäksi osallistutaan aktiivisesti sekä paikallisella että valtakunnallisella tasolla vuonna 2015 olevan Sibeliuksen 150-juhlavuoden valmisteluun. Taiteen perusopetuksen eri toimijoiden yhteistyötä lisätään. Samoin kehitetään kansalaistoiminnan koordinointia kaupunkitasolla. Uusi harjoitushalli on käytössä syksyllä 2013, mutta liikuntatilojen tarve kasvaa edelleen. Tämä edellyttää aktiivista tilojen käyttöä ja mahdollisesti uusien tilojen etsimistä. Vuoden (2013) alusta voimaan tullut nuorisotakuu on iso yhteinen haaste ja sen toimeenpano voi merkitä muutostarpeita toiminnoissa. Kotouttamisohjelman toimeenpanoa jatketaan. Samoin jatketaan osallistumista Kuuma-tvt -hankkeessa ja aloitetaan lukion laiteympäristön uudistaminen huomioiden ylioppilaskirjoitusten valtakunnalliset muutokset. 127

131 Suoritteet TP 2011 TA 2012 TOT KOULUTUS JA OHJAUS Lukiokoulutus Aloituspaikat / aloittaneet Tutkinnot Toimintakate eur/opiskelija ilman sisäisiä vuokria Opiskelijamäärä keskim VAPAA-AIKA- JA HARRASTUSPALVELUT Kirjastopalvelut Käynnit, kpl Verkkokäynnit, kpl Lainat, kpl Kokonaiskulut eur/asukas 46,41 44,88 44,55 Kokonaiskulut eur/laina 2,41 2,47 Käynnit, kpl/asukas 7,24 7,70 Lainaukset, kpl/asukas 18,61 18,33 Liikuntapalvelut Ohjatun liikunnan ohjaustunnit Ohjatun liikunnan kohdennetut ohjaustunnit Liikuntapaikkojen käyttötunnit Järvenpään Opisto Kokonaistuntimäärä Kurssilaiset Nettomenot eur/tunti ,68 Musiikkiopisto Oppilasmäärä yht perusopetus Järvenpää avoin opetus Järvenpää Kokonaistuntimäärä yht KULTTUURI JA TAPAHTUMAT Kulttuuripalvelut Tuettujen ja järjestettyjen kulttuuritapahtumien määrä * Kulttuurikohteiden kävijämäärät yht.* Kulttuuritapahtumien kävijämäärät yht Toimintakate eur/asukas * ei vertailukelpoinen luku 128

132 Toimintaympäristöpalvelut Vastuuhenkilö tekninen johtaja Jyrki Meronen ( ja ) ja vs. tekninen johtaja Ilmari Mäkinen ( ) Toiminta-ajatus / tehtävät Toimintaympäristöpalvelut - yksikkö ylläpitää ja kehittää hyvää yhdyskuntarakennetta Järvenpäässä. Yksikkö järjestää kuntalaisille ja muille asiakkaille peruspalveluina toimivat ja turvalliset katu- ja muut yleiset alueet sekä vesi- ja jätehuollon palvelut. Yksikkö vastaa toimitilojen investoinneista ja ylläpidosta sekä puhtaanapito- ja ravitsemispalveluista mahdollistaen näin muiden hallintokuntien palvelutuotannon. Sitovat tavoitteet Sitova tavoite Mittari Toteuma Kunnallistekniikan investointiohjelma sovitetaan yhteen kaavoitusohjelman ja tontinluovutusohjelman kanssa. Kaupunkikehityksen kannalta keskeiset kunnallistekniikan investointihankkeet priorisoidaan talousarvion investointiohjelmassa. Kaupunkikehityksen kannalta keskeiset kunnallistekniikan investointihankkeet toteutuvat tontinluovutusohjelman aikataulussa. Kunnallistekniikan investoinnit toteutuvat siten. että kaupungin tontinluovutus toteutuu sovitusti. Sitova tavoite Mittari Toteuma Ydinprosessit. avainprosessit ja palveluprosessit määritetty ja pilottiprosesseja käytössä. Palveluverkkosuunnitelma päivitetty. Pilottiprosessit toteutettu. Ydinprosessit. avainprosessit ja palveluprosessit määritetty ja toiminta järjestetty sen mukaiseksi. Kaupunkitason ydin- ja avainprosessitasot hyväksyttiin loppuvuonna 2012 ja kaupungin uusi organisaatio aloitti toiminnan Toimintaympäristöpalvelut lopetti toimintansa nykymuodossaan Päivitetty palveluverkkosuunnitelma hyväksyttiin kh:ssa 11/

133 TOIMINTAYMPÄRISTÖPALVELUT TP 2011 TA 2012 TAmuutokset KTA 2012 TP 2012 TOT-% Poikkeama % 2011 /2012 TOIMINTATUOTOT ,1 29 1,5 VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN , ,4 TOIMINTAKULUT , ,8 TOIMINTAKATE , ,6 Suunnitelmapoistot ,5 Netto , ,0 TOIMINTAYMPÄRISTÖPALVELUT, TULOSLASKELMA TOIMINTAKATTEESEEN ASTI TILIRYHMITTÄIN KTA 2012 TP 2012 ERO TOT-% TP 2011 MYYNTITUOTOT , MAKSUTUOTOT , TUET JA AVUSTUKSET , MUUT TOIMINTATUOTOT , Sisäisten toimintatuottojen osuus, Jp Vesi mukana , TOIMINTATUOTOT , VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN , HENKILÖSTÖKULUT , PALVELUJEN OSTOT , AINEET, TARVIKKEET, TAVARAT , MUUT TOIMINTAKULUT , Sisäisten toimintakulujen osuus, Jp Vesi mukana , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE ,

134 TOIMINTAYMPÄRISTÖPALVELUT, TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT e 37 % MUUT TOIMINTATUOTOT e 63 % MAKSUTUOTOT TUET JA e AVUSTUKSET 0 % e 0 % TOIMINTAYMPÄRISTÖPALVELUT, TOIMINTAKULUT PALVELUJEN OSTOT e 42 % AINEET, TARVIKKEET, TAVARAT e 18 % MUUT TOIMINTAKULUT e 8 % HENKILÖSTÖKULUT e 32 % 131

135 Perustelu poikkeamalle Toimintaympäristöpalveluiden toimintakate jäi talousarviota heikommaksi. Tuotot ylittyivät , valmistus omaan käyttöön ylittyi ja kulut ylittyivät Yksityiskohtaisemmista perusteista poikkeamille on ensin esitetty tuotot ja valmistus omaan käyttöön ja sen jälkeen kulut. Valmistus omaan käyttöön ylittyi Saunaniityn kunnallistekniikan rakentamisen yhteydessä siirrettiin maankaatopaikalle ennakoitua enemmän maa-aineksia. Maankaatopaikan punnitusmaksut ylittyivät tästä johtuen n Lisäksi kunnallistekniikan suunnittelupalveluiden työpanos investointikohteiden suunnittelussa oli ennakoitua suurempi. Asiantuntijapalveluiden ostoon käytettiin ennakoitua enemmän ( ). Kuluylitys johtuu katu- ja liikennevalojen kilpailutuksesta (yhteistyössä ELY:n ja muiden kuntien kanssa), Puolmatkan alueen analyysitutkimuksista, Puolmatkan alueen louhintasuunnitelman laadinnasta sekä kiinteistömitoituksen hankinnasta pilottina kuuteen kiinteistöön. Katujen ja kiinteistöjen talvikunnossapidosta aiheutui suurin yksittäinen kuluylitys Katujen talvikunnossapidossa oli varauduttu 14 aurauskertaan, mutta aurauskertoja kertyi kertomusvuoden aikana 27 kpl. Lisäksi kiinteistöjen pihojen talvikunnossapitokulut lisääntyivät vastaavasti. Kasvaneesta talvikunnossapidosta johtuen myös poltto- ja voiteluainekulut ylittyivät , lämmityskulut (etenkin kävelykadun lämmityksen osalta) ylittyivät ja kaukolämpökulut ylittyivät Toisaalta taas sähkön siirto- ja ostokuluissa syntyi säästöä Energiakulujen ylitys oli siten Siivouspalveluita ostettiin kertomusvuonna ennakoitua vähemmän ( ). Säästö syntyi pääasiassa henkilöstön sijaistuskulujen vähentymisestä. Koneiden ja laitteiden rakentamispalvelut ylittyivät Kiinteistöjen kunnossapitoon hankittavien rakennusmateriaalikulusta säästettiin Säästö syntyi, koska töitä tehtiin ennakoitua enemmän investointikohteissa. Rakennusten ja huoneistojen vuokrakulut ylittyivät johtuen ennakoitua suuremmista vuokravastikkeiden korotuksista. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa tilikauden aikana Toimintaympäristöpalveluiden taloudellinen lopputulos on noin 0,2 M talousarviota heikompi. Muut tuottojen ja kulujen ylitykset ja alitukset saatiin ohjaavin toimenpitein kompensoimaan toisensa. Toimintaympäristöpalveluiden sitovien tavoitteiden toteutumat ovat pääosin suunnitellun mukaisia. Työpanos toteutui henkilöstösuunnitelmatavoitteiden mukaisesti. 132

136 Toimintaympäristöpalvelut osallistui kaupunkitason muutoshankkeeseen, jonka mukaisesti Järvenpään kaupunki siirtyy asiakaslähtöiseen prosessimaista toimintaa tukevaan organisaatioon vuoden 2013 alusta alkaen. Tämä on iso muutos myös toimintaympäristöpalveluissa, ja se koskee koko henkilöstöä. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan uuden hallintosäännön, joka tuli voimaan Organisaatiojärjestelyissä muutos merkitsi tilaomistuksen siirtymistä konsernipalveluihin ja teknisen palvelutuotannon kokoamista omaksi yksikökseen (tekninen palvelukeskus). Kaupunkitekniikan suunnitteluyksikkö ja palvelupiste sekä ympäristönsuojeluun ja - kunnostukseen liittyvät kustannukset siirtyivät osaksi kaupunkikehitystä. Nykyinen toimintaympäristöpalvelut -yksikkö lakkasi olemasta. Henkilöstölle tehdyn työhyvinvointikyselyn tulokset olivat toimintaympäristöpalveluissa erittäin hyvät. Toimintaympäristöpalveluiden vastausprosentti ja tulokset kaikilla osa-alueilla olivat korkeammat kuin koko kaupungissa keskimäärin. Toimintaympäristöpalvelut osallistui kehitysjohtajan johtamaan EMAL-työryhmän työskentelyyn (elinkeino-, maankäyttö-, asumis- ja liikenneasioiden valmistelut). Kuumayhteistyössä edettiin toimintasuunnitelman mukaisesti, ja Hyvinkää toimi puheenjohtajakuntana. Investointihankkeet etenivät vuoden aikana pääosin muutetun talousarvion mukaisesti. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kesäkuussa Puolmatkan kaatopaikan sulkemistöihin liittyvän pakollisen varauksen toimintakululisäyksenä 2,8 M. Koy Järvenpään terveystalon toimesta toteutettava sosiaali- ja terveyskeskushanke oli talourakan hankintapäätöksen osalta markkinaoikeuskäsittelyssä. Kesällä 2012 markkinaoikeus hylkäsi kaikki urakkatarjoukset tarjouspyynnön vastaisina. Terveystaloyhtiön hallitus valmistelee hankkeen uudelleenkilpailutusta niin, että rakennustöihin päästäisiin keväällä 2014 sekä hanke on valmis vuoden 2016 aikana. Syksyllä 2012 toteutettiin työnkierron kokeilu johtoryhmän jäsenten välillä, jossa teknisen johtaja ja hallintojohtaja vaihtoivat virkatehtäviään kolmeksi kuukaudeksi syyskuun alusta alkaen. 133

137 Selvitys ostetuista konsulttipalveluista Konsulttipalvelujen tuottaja Palvelun kuvaus Kustannukset 1000 Käyttötalous Asiantuntijapalvelut Koulutuspalvelut 21 Asiantuntijapalvelut Sähkösalkun seuranta ja suojaus sekä energiaseuranta 21 Asiantuntijapalvelut Hankkeiden suunnittelu 75 Asiantuntijapalvelut Tilojen vuokraus, hallinta ja tutkimukset 63 Asiantuntijapalvelut Kaupunkitekniikkaan liittyvät selvitykset 102 Asiantuntijapalvelut Toimitilapalvelujen asiantuntijakonsultointi 19 Investoinnit Suunnittelukonsultit Rakennusprojektien suunnittelu ja rakennuttaminen 626 Suunnittelukonsultit Tilojen sisäilmatutkimukset 23 Suunnittelukonsultit Katujen ja yleisten alueiden suunnittelu ja rakennuttaminen Yhteensä KUUMA-hankkeiden toteutuminen 2012 Hyvinkään kaupunki toimi vuoden 2012 ajan KUUMA-yhteistyön puheenjohtajakuntana. KUUMA työryhmien toiminta on selostettu yksityiskohtaisemmin KUUMAtoimintakertomuksessa 2012 ( Kuuma-kuntien tekniikkatyöryhmä kokoontui vuoden 2012 aikana viisi kertaa käsittelemään ajankohtaisia hankkeita ja asioita mm. tuotteistaminen Keravalla, prosessien ja organisaation kehittäminen Järvenpäässä, kiinteistöstrategian mallit Suomessa, ympäristö- ja vesihuoltolain muutokset. Arvio tulevasta kehityksestä Kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan uuden hallintosäännön, joka tuli voimaan Organisaatiojärjestelyissä toimintaympäristöpalvelut -yksikkö lopetti toimintansa alkaen, jossa yhteydessä tilakeskus siirtyi konsernipalveluihin, tekninen palvelutuotanto aloitti toiminnan omana yksikkönä (tekninen palvelukeskus) sekä kaupunkitekniikan suunnitteluyksikkö ja palvelupiste siirtyivät osaksi kaupunkikehitystä. Järvenpään Vesi toimii liikelaitoksena jatkossakin. 134

138 Suoritteet TP 2011 KTA 2012 TP 2012 TOT% Poikkeama % 2011 / 2012 Kehittäminen ja hallinto Asiakastapahtumat , ,1 Pysäköintivirhemaksut , ,4 Tilakeskus Hoidettavat tilat, kpl ,00 0-0,8 Hoidettavat tilat m , ,2 Kaupunkitekniikka Aurauskerrat , ,0 Kunnallistekn.suunnittelukohteet lkm , ,5 Toimitilapalvelut Ylläpitovuokra e/m2/kk 3,62 3,89 3,74-3,9-0,15 3,3 Puht.pitopalvelut e/m2/kk 2,05 2,00 2,06 3,0 0,06 0,5 Ravitsemispalvelut e/ateria 2,50 2,66 2,62-1,5-0,04 4,8 - kouluruokailu 2,14 1,80 2,30 27,8 0,50 7,5 - päiväkotiruokailu 2,66 3,05 2,62-14,1-0,43-1,5 - potilasruokailu 4,27 4,72 4,77 1,1 0,05 11,7 135

139 Kaupunkikehitys Vastuuhenkilö Toiminta-ajatus / Tehtävät Sitovat tavoitteet Sitova tavoite Mittari Toteuma kehitysjohtaja Minna Karhunen Kaupunkikehitys vastaa elinvoimaisen kaupunkikehityksen varmistamisen ydinprosessista. Kaupunkikehityksen tarkoituksena on edesauttaa monipuolisten asumismahdollisuuksien syntymistä sekä huolehtia yritysten toimintaedellytysten kehittymisestä ja työvoiman saatavuudesta. Kaupunkikehitykseen kuuluvat elinkeino- ja työllisyyspalvelut, asuntopalvelut, yleissuunnittelu, asemakaavoitus, maankäyttö- ja karttapalvelut sekä rakennusvalvonta. Yksikkö pyrkii noudattamaan kaikessa toiminnassaan asiakaslähtöistä ja vuorovaikutteista toimintamallia sekä edistämään poikkihallinnollista prosessimaista toimintatapaa. Järvenpään väkiluku kasvaa Väestönkasvu vuonna 2012 noin 1.5 % Kasvutavoite ylittyi hieman. Vuoden loppuun mennessä väestönkasvu oli 1,76 %. Sitova tavoite Mittari Toteuma Helsingin seudun aiesopimuksen mukainen asuntotuotantotavoite saavutetaan sopimusaikana. Uuden aiesopimuksen pohjana todelliset tontinluovutusohjelmaan perustuvat luvut. Vuonna 2012 asuntojen vuosituotanto on 500 asuntoa. joista 20 % valtion tukemaa kohtuuhintaista asuntotuotantoa. Uuden aiesopimuksen vuosituotantotavoite on 430 asuntoa. Vuoden loppuun mennessä valmistui 493 kpl uusia asuntoja, joista 47 kpl oli korkotukivuokra-asuntoja ja 54 kpl asumisoikeusasuntoja. Näin ollen valmistuneesta asuntotuotannosta 101 kpl eli 20,5 % oli valtion tukemaa tuotantoa. Sitova tavoite Mittari Toteuma Uusien yritysten ja työpaikkojen syntyminen Järvenpäähän Työpaikkojen määrä kasvaa 2 prosenttia. Yritysten määrä lisääntyy. Tavoite ei ole toteutunut. Työpaikkojen määrä ei ole kasvanut vuoden aikana. Työpaikkaomavaraisuusaste on 62,5 %; eli se on pysynyt ennallaan. Uusia yrityksiä on vuoden aikana tullut 217 kpl ja lopettanut 117 kpl. Sitova tavoite Mittari Toteuma Tontinluovutusohjelman ja asuntotuotanto-ohjelman yhteensovittaminen Tontinluovutusohjelma valmistuu päätöksentekoon samanaikaisesti asuntotuotanto-ohjelman kanssa Tavoite on toteutunut 136

140 Sitova tavoite Mittari Toteuma Kehitetään työvoimatarpeen ennakointia. Luodaan malli pitkäaikaistyöttömyyden ennaltaehkäisemiseksi. Työvoimatarpeen ennakointimalli on valmis. Pitkäaikaistyöttömyys ei lisäänny. Pitkäaikaistyöttömyys ei ole kasvanut vuoden aikana. Palvelualueiden välistä yhteistyötä on parannettu ja vastuita asiakasohjauksessa sekä palveluiden tuottamisessa on selkiytetty. Sitova tavoite Mittari Toteuma Hankitaan riittävä raakamaareservi yleiskaavan toteuttamiseksi. Hankitaan kaikkia maapolitiikan keinoja hyödyntäen raakamaata asuntorakentamiseen ha/v ja työpaikkarakentamiseen ha/vuosi keskimäärin. Vuoden aikana tehty raakamaaostoja ja vaihtoja yht n. 12 ha. Poikkitien eteläpuolen lunastusta on edesautettu siten, että se saatetaan loppuun keväällä 2013, minkä lisäksi pantiin vireille Ristinummen eteläosan lunastus. Tavoite toteutuu osittain. Sitova tavoite Mittari Toteuma Sitova tavoite Mittari Toteuma Laaditaan riittävä kaavareservi tointinluovutusohjelman toteuttamiseksi. Kaavoitetaan asuntorakentamiseen k-m2/v ja työpaikkarakentamiseen k-m2/v keskimäärin. Tavoite on toteutunut asuntorakentamisen kaavoittamisen osalta. Vuonna 2012 on hyväksytty kuusi asemakaavaa (Lepola II, Torpantie 33, Sauvakatu 6-8, Tataarien alue, Pajalan teollisuusalue sekä Auertien päiväkoti ja tontti 765-1). Näihin sisältyy yhteensä k-m2 asuinrakentamisen kerrosalaa, josta k-m2 on uutta asuinkerrosalaa. Työpaikkarakentamista osoitetaan kaavoissa kaikkiaan 8593 k-m2. Työpaikkakerrosalan kokonaisvaranto on vähentynyt, koska julkisten rakennusten korttelialuetta Lepolassa ja teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta Pajalassa on muutettu asuinrakentamiseen. Uusia yritystontteja on suunnitteilla Metsonmäen alueelle. Ydinprosessit, avainprosessit ja palveluprosessit määritetty ja pilottiprosesseja käytössä. Palveluverkkosuunnitelma päivitetty. Ydinprosessit. avainprosessit ja palveluprosessit määritetty ja toiminta järjestetty sen mukaiseksi. Tavoite on toteutunut KAUPUNKIKEHITYS TP 2011 TA 2012 TAmuutokset KTA 2012 TP 2012 TOT-% Poikkeama % 2011 /2012 TOIMINTATUOTOT , ,7 VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN ,5 3 84,6 TOIMINTAKULUT ,1 11 8,6 TOIMINTAKATE , ,9 Suunnitelmapoistot ,9 Netto , ,0 137

141 KAUPUNKIKEHITYS, TULOSLASKELMA TOIMINTAKATTEESEEN ASTI TILIRYHMITTÄIN KTA 2012 TP 2012 ERO TOT-% TP 2011 MYYNTITUOTOT , MAKSUTUOTOT , TUET JA AVUSTUKSET , MUUT TOIMINTATUOTOT , Sisäisten toimintatuottojen osuus, Jp Vesi mukana , TOIMINTATUOTOT , VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN , HENKILÖSTÖKULUT , PALVELUJEN OSTOT , AINEET, TARVIKKEET, TAVARAT , AVUSTUKSET , MUUT TOIMINTAKULUT , Sisäisten toimintakulujen osuus, Jp Vesi mukana , TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE ,

142 KAUPUNKIKEHITYS, TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT e 9 % MAKSUTUOTOT e 21 % MUUT TOIMINTATUOTOT e 55 % TUET JA AVUSTUKSET e 15 % KAUPUNKIKEHITYS, TOIMINTAKULUT MUUT TOIMINTAKULUT e 17 % AVUSTUKSET e 14 % HENKILÖSTÖKULUT e 46 % AINEET, TARVIKKEET, TAVARAT e 3 % PALVELUJEN OSTOT e 20 % 139

143 Perustelu poikkeamalle Kaupunkikehityksen toimintakate oli euroa, joka on euroa pienempi kuin korjatun talousarvion toimintakate. Toimintatuottoja kertyi euroa, joka on euroa talousarviossa arvioitua enemmän. Toimintakulut olivat euroa eli euroa enemmän kuin korjatun talousarvion toimintakulut. Toimintatuottojen ylitys johtui pääosin ylityksistä asuntopalveluiden asuntojen vuokrissa, maa- ja vesialueiden vuokrissa, työllistämistuissa ja sisäisten ravitsemuspalveluissa Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa tilikauden aikana Vuoden 2012 aikana kirjattiin investointeihin aikaisempia vuosia suuremmat menoerät koskien pilaantuneiden maa-alueiden (PiMa) kunnostamista Pajalan alueella noin 0,36 M ja Reservikomppania alueella noin 0,13 M. Jälkimmäinen kunnostustyö jatkuu vuoden 2013 puolelle. Investointeihin on kirjattu myös ns. Kenkätalon purku ja tontinkunnostustyöt 0,11 M. PiMa maiden käsittelyn laajuuteen ja työmäärään ei ole osattu varautua riittävästi samoin maa-alueiden kunnostamiseen ja ns. myyntikuntoon laittoon ja suunnitteluselvitysten tekoon on alkanut kirjautua kustannuksia aikaisempaa enemmän. Tämä tulee huomioida taloussuunnittelussa tulevina vuosina. Selvitys ostetuista konsulttipalveluista Konsulttipalvelujen tuottaja Palvelun kuvaus Kustannukset Asiantuntijapalvelut Asiantuntijapalvelut Asiantuntijapalvelut Hallinnon asiantuntijakonsultointi Kaavoitukseen liittyvät selvitykset ja työt Joukkoliikenteeseen liittyvät työt eur eur eur 140

144 KUUMA-hankkeiden toteutuminen 2012 KUUMA-asuntoryhmä Seudun asuntoasioista vastaavien ryhmä, joka valmistelee ja käsittelee seudun asuntotuotantoon ja asuntorakentamiseen liittyviä suunnitelmia ja kannanottoja. Yhteistyötahoina KUUMA-kuntien asuntoviranhaltijat, Kuntaliitto, Uudenmaanliitto. Asuntoryhmä valmisteli ja teki esityksiä seudun MAL-aiesopimukseen liittyen. Sopimus allekirjoitettiin kesäkuussa Allekirjoituspöytäkirjaan tehtiin lisäys, että KUUMAkunnissa enintään puolet ARA-tuotannosta voi olla asumisoikeusasuntoja edellyttäen, että ao. kunnat selvittävät sitovan yhteistyön käynnistämisen tai yhteisen toimijan perustamisen sosiaalisen vuokra-asuntotuotannon turvaamiseksi sekä sitoutuvat selvityksen pohjalta toimenpiteisiin. Asuntoryhmä valmisteli ko. selvitystyön käynnistämisen, toimii yhteistyössä selvityshenkilön kanssa ja valvoo selvityksen loppuunsaattamista. Ryhmä on ottanut kantaa ja esittänyt ajatuksia mm. hallituksen asuntopoliittiseen toimenpideohjelmaan, osallistunut Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen toteutusohjelma 2020:n (MAL2020) valmisteluun ja osallistunut MAL-aiesopimuksen seurannan suunnitteluun. Asuntoryhmä on lisäksi järjestänyt kaksi seminaaria. Ensimmäiseen seminaariin kutsuttiin KUUMA-kunnissa asumisoikeusasioita käsittelevä henkilökunta ja toiseen kutsuttiin korjausja energia-avustuksia käsittelevä henkilökunta. Seminaarien tarkoituksena on verkostoitua sekä etsiä yhteisiä menettely- ja toimintatapoja ko. asioissa. Asuntoryhmä on kuluneen vuoden aikana kokoontunut kahdeksan kertaa. Vuokraasuntotuotannon turvaamista koskevaa selvitystä varten perustettiin pienryhmä, jossa on kolme eri kunnan edustajaa, KUUMA-toimiston edustaja sekä selvityshenkilö. Asuntoryhmän puheenjohtajuus on ollut Järvenpään kaupungilla. Kaavoittajat-ryhmä Kaavoittajat- ryhmä kokoontui 12 kertaa. Kokouksissa käsiteltiin vaihtelevin painotuksin MAL-neuvottelukunnan toimeksiantoja, Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan valmistelua sekä kuntarakenneuudistusta ja metropolialuetta koskevaa esiselvitystä. Erillisinä projekteina valmisteltiin KUUMA-kehityskuvaa ja Laatuasumisprojektia. Lisäksi kokouksissa kuultiin asiantuntija-alustuksia muista vireillä olevista hankkeista, kuten Uudenmaan skenaariot 2040 (Uudenmaan liitto), Asumisen ja rakentamisen elinkaaren laadun sekä energia- ja ymäristösuorituskyvyn verkkoalusta (Bionova), PIHI-hanke (Kaupunkiasumisen pilottiverkosto ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, Culminatum Oy). Helsingin seudun MAL visio, strategia ja kehityskuva sekä liikennejärjestelmätyö (HLJ). Hankkeessa on seurattu MAL- ja HLJ- etenemistä ja muodostettu KUUMA- kuntien yhteisiä kantoja mm. kuntien ja valtion uutta aiesopimusta varten. Kuuma-kaavoittajat tekivät 141

145 yhteistyötä erityisesti aiesopimukseen kytkeytyvän maankäytön, asumisen ja liikenteen toteutusohjelma 2020:n valmistelussa. KUUMA-kuntien näkökulmaa painotettiin erityisesti kehittämisvyöhykkeiden muotoilussa. Aiesopimuksen tausta-aineistoa, kuten kaavavarantoja asuntotuotantotietoja koottiin Uudenmaan liiton kanssa tavoitteena mahdollisimman yhtenäinen ja vertailukelpoinen tietopohja. Elokuussa järjestettiin MAL- ekskursio Hollantiin. Maakuntakaavan uudistaminen. Kuuma-kaavoittajat valmistelivat KUUMA-kuntien yhteiset lausunnot Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavaehdotuksesta ja sen tarkistuksesta. Lausunnot hyväksyttiin KUUMA-hallituksessa ja ne toimivat kuntien omien lausuntojen pohjana. Lausunnoissa kiinnitettiin huomioita erityisesti vähittäiskauppojen suuryksikköjen mitoitukseen KUUMA-alueella sekä asemanseutuja koskeviin määräyksiin. KUUMA-kehityskuva. Kehityskuva hyväksyttiin KUUMA-hallituksen kokouksessa Valmistelun aikana työtä käsiteltiin KUUMA-hallituksen lisäksi KUUMA-komissiossa ja eri KUUMA-ryhmissä. Lisäksi järjestettiin ryhmien asiantuntijoille ja luottamushenkilöille tarkoitettu seminaari Kuntien toimielimet antoivat lausuntoja tai vapaamuotoisia kommentteja kehityskuvaehdotuksesta syksyn 2012 aikana. Kehityskuva syventää Helsingin seudun 14 kunnan tekemää Rajaton Metropoli kehityskuvaa. Siinä käsitellään kuntien muodostamaa aluetta osana Helsingin seutua elinvoimaisena, kilpailukykyisenä ja omaleimaisena toimintaympäristönä. Tavoitevuosi on 2035, mutta työssä visioidaan tulevaisuutta myös pidemmällä tähtäimellä vuoteen Kehityskuvassa on ensimmäistä kertaa sovitettu yhteen kymmenen KUUMA- kunnan kasvunäkymiä ja tavoitteita. Työ on siten merkittävällä tavalla parantanut käsitystä eri KUUMA-kuntien ja niiden keskusten asemasta ja kehittämismahdollisuuksista Helsingin seudulla. Se on myös vahvistanut edellytyksiä KUUMAn yhteisen näkemyksen viemiselle MAL-aiesopimuksessa mainittuun, koko seudun yhteiseen maankäytön suunnitelmaan. Yhdyskuntarakennetta eheyttävän laadukkaan pientaloasumisen kehittämisprojekti. KUUMA yhdyskuntarakennetta eheyttävän laadukkaan pientaloasumisen projektin tavoitteena oli nykyistä laadukkaamman pientalomaisen asutuksen kehittäminen kaikkien väestö- ja sosiaaliryhmien tarpeisiin. Kyseessä oli monivuotinen, KOKO-ohjelmasta rahoitettu hanke, joka valmisteltiin vuosina ja käynnistettiin Hankkeen päätösseminaari pidettiin ja projekti päättyi Vuonna 2012 keskityttiin hankkeen tulosten työstämiseen ja raportoinnin viimeistelyyn. Kuuma-alueiden esimerkkikohteiden (pientaloalueiden) arviointiin kehitettiin yksin kertainen arviointityökalu. Lisäksi tehtiin asumispreferenssejä luotaava kysely. Hankkeen tärkein tulos on sarja Laatukortteja, joissa kuvataan yhdyskuntarakennetta eheyttävän laadukkaan pientaloasumisen keskeisimmät tekijät. Kortteja voidaan käyttää suunnittelun apuvälineenä sekä suunni telmien tai alueiden arvioinnissa. Alueiden ekotehokkuus- ja laatuarvioinnin tulosten tiivistelmä esitellään korteissa runsaan kuvituksen ja tärkeimmiksi katsottujen kaavamerkintöjen kera. Kortit on julkaistu Järvenpään kaupungin ylläpitämillä hankesivuilla: 142

146 Tietohuoltoryhmä Tietohuoltoryhmä kokoontui 7 kertaa. Tietohuoltoryhmän teemaryhmät Tilastoryhmä ja Paikkatietoryhmä ovat kokoontuneet tarvittaessa. Yhteistyö muiden kuntien, Helsingin kaupungin tietokeskuksen (Tieke), Helsingin seudun ympäristö (HSY) -kuntayhtymän ja Uudenmaan liiton kanssa on kuluneenakin vuonna ollut keskeisessä asemassa. Paikkatietoyhteistyö. Paikkatietoyhteistyötä on kehitetty ja pilotoitu aiempina vuosina. Koekäytössä ollut KUUMA-paikkatietopurkki sisälsi mm. opaskartan, rakennukset, rakennusluvat, kiinteistörajat ja -tunnukset, omistajatiedot, osoitehaun, tilastoalueet, ortokuvia, asemakaava-alueiden ulkorajan, yleiskaavarajat sekä luonnonsuojelu- ja ympäristötietoa Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten ja Tuusulan osalta. Tietojen hyödyntämistä testattiin vv vaihteessa mm. WFSrajapintatekniikalla. Purkin tietoja hyödynnettiin erityisesti Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksessa, mutta purkin toiminnat suljettiin v ylläpitorahoituksen puutteen vuoksi. Lisäksi tavoitteena oli selvittää ja päättää yhteisen paikkatietopalvelun pysyvästä hallinnollisesta organisoinnista v lopussa valmistuneen KUUMA paikkatietopurkin liiketoimintasuunnitelman pohjalta. KUUMA komissio totesi , että jäsenkunnat eivät ole kovin kiinnostuneita paikkatietopurkin liiketoimintasuunnitelman toteuttamisesta sellaisenaan KUUMAn omana toimintana. Kuitenkin purkin hyödyntämiseen esim. MAL- aiesopimuksen seurantajärjestelmänä on suhtauduttu positiivisesti. Komissio pyysi Uudenmaan liitolta esitystä ja suunnitelmaa jatkotoimenpiteistä ja esitystä yhteistoiminnasta. Uudenmaan liitto esitti syyskuussa KUUMA komissiolle alustavan työsuunnitelman maakunnallisen tietovarannon rakentamiseksi Uudenmaan liiton vetämänä. Yhteistyötä tehdään seudullisten toimijoiden (kuten HSL, HSY) sekä Helsingin seudun kuntien (kuten KUUMA-tietohuoltoryhmä, Tieke) ja valtion toimijoiden kanssa. Huomioimalla myös muut Uudenmaan liiton kunnat varmistetaan palvelun laajentaminen koko Uudellemaalle. KUUMA varautuu talousarviossaan v kehittämistyöhön edellyttäen, että hanke saa maakunnan kehittämisrahaa. KUUMA komissio päätti hyväksyä yhteistoimintasopimuksen "maakunnan tietovarannot"- hankkeesta. Sopimuksen mukaan hankkeen tavoitteena on koota erityisesti strategisen maankäytön suunnittelun ml. valtion ja Helsingin seudun MAL- aiesopimuksen seurannan edellyttämää, seututasoista tietopohjaa yhteistyössä seudun tiedon- ja palveluntuottajien kanssa. Hankkeessa tutkitaan myös kuntien tarpeet paikkatietopohjaisten tietovarantojen hyödyntämisen osalta. Tavoitteena on löytää Uudenmaan kunnille ja ensi vaiheessa erityisesti KUUMA -seudun kunnille tarkoituksenmukainen tapa koota ja välittää valtakunnallisesti, maakunnassa, seudulla ja kunnissa tarvittavaa, suunnittelua palvelevaa paikkatietopohjaista tietoa. Tietopalveluyhteistyö. Hankkeen puitteissa osallistuttiin seuraaviin seudun tilastoyhteistyöryhmiin KUUMA- edustajien kautta: Seututietoryhmä, Uudenmaan liiton tietopalveluryhmä, HSY:n rekisteriyhteistyöryhmä. Yhteistyötahoja kutsuttiin esittelemään seudullisia hankkeita. Tietohuoltoryhmälle esiteltiin Ympäristöministeriön SADe / Rakennetun ympäristön ja asumisen palvelukokonaisuuden ajankohtaiskatsauksena Haravaja Liiteri-palvelujen esittely (Sipoon kunta, Pilvi Nummi-Sund). Tieto Oy esitteli VENNIväestöennustejärjestelmän ja selvitykset sen mahdollisesta hankinnasta kuntiin. Kuultiin myös Kuntien Tiera Oy:n esittely, näkökulmana kokonaisarkkitehtuuri ja paikkatieto (Kuntien 143

147 Tiera Oy, Ari Sainio). Helsingin seudun aluesarjat on Helsingin kaupungin Tietokeskuksen ylläpitämä tilastotietokanta. Aluesarjojen etuna on eri ilmiöiden aikasarjat. Keskeinen tavoite oli laajentaa aluesarjoja siten, että ne muodostaisivat sisällöllisesti ja rakenteellisesti yhtenäisen 14 Helsingin seudun kuntaa koskevan seututilastopohjan. Aluesarjoja laajennettiin suunnitellusti asunto- ja rakennustietoihin sekä asuntokuntien tulotietoihin. Liikenneryhmä Liikenneryhmä kokoontui 7 kertaa. Keskeistä työssä on ollut Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015 ja KUHA- hankkeet) laadintaan osallistuminen ja edunvalvonta. KUUMA -alueen tarpeet on suurelta osin otettu huomioon HLJ - suunnitelmissa. HLJ- projekteja on tuettu toimittamalla tarpeellisia lähtö- ja muita tietoja sekä osallistumalla työpajoihin sekä ohjauskokouksiin. KUUMAn edunvalvontaa on toteutettu kaikissa yhteyksissä. KUUMA- liikennehankkeiden edistäminen. Pienet kustannustehokkaat hankkeet - kokonaisuus (KUHA), Pääradan kehittäminen sekä Klaukkalan ja Hyrylän ohikulkutiet ovat HLJ2011 kärkihankelistalla, mutta uuden HLJ suunnitelman valmistelu alkoi v Järvenpään kannalta tärkeä Poikkitien parantaminen on mukana aiemmassa KUHAhankelistauksessa ja Vähänummentien jatke KUHA- suunnittelulistauksessa. KUUMA alueen kärkihankkeiden edistämistä toteutettiin HLJ- työn sekä MAL- aiesopimusvalmistelun kautta. Muita keskeisiä HSL/HLJ- suunnittelutöitä, joihin osallistuttiin, koskivat liityntäpysäköintistrategiaa, polkupyöräilyn pääverkkosuunnitelmaa, joukkoliikennestrategiaa, liikenneturvallisuusstrategiaa, liikenteenhallintaa, liikenteenohjausta, liikennemalleja, liikennelaskentamenetelmiä sekä yhteiskäyttöautoja. KUUMA -alueen pysäköintiselvitys ja -politiikka. Jatkettiin v aloitettua työtä. Esitys sisälsi 4 eri toimenpideryhmää. Sekä nykyiset kaupungit, joilla on kunnallinen pysäköintivalvonta (Hyvinkää, Järvenpää, Kerava) että osa kunnista (Mäntsälä, Pornainen, Tuusula ja Sipoo) ovat kiinnostuneet yhteistyön kehittämisestä. Kunnissa on myös tehty esityksiä rikemaksun korottamisesta. V puolella kartoitettiin pysäköintioloja, paikkamääriä sekä valvonnan tarvetta kunnissa. Kuntien henkilökuljetukset ja muut kuljetukset. Jatkettiin henkilökuljetusten kehittämiseen kohdentuneen Nurmijärveä koskevan pilottihankkeen seurantaa. Kuntien HSL:ään liittymisen vaikutuksien arviointi. Liikenneryhmän jäseniä on osallistunut erilaisten selvityksien laadinnan ohjaukseen. Liikenneryhmä on seurannut tilannetta ja tehnyt omia tarkentavia selvityksiään ja kartoittanut jatkoselvitystarpeita. Sipoon kunta liittyi HSL:een vuoden 2012 alusta. Järvenpää otti päätökseen jatkoajan. Muiden kehyskuntien osalta liittyminen voi tapahtua vasta myöhemmin tehtävien jatkotarkastelujen pohjalta. ELY:n joukkoliikenteen palvelutasoselvitys (PATA). ELY- keskus teki päätöksen seudullisten bussiyhteyksien palvelutasosta vuosille V on Keski- Uudenmaan joukkoliikennetyöryhmässä selvitetty linja-autoliikenteen järjestämistapoja ja aloitettu hiljaisen ajan liikenteen arviointityö. 144

148 KUUMA -ilmastostrategian jatkotoimenpiteet. Ilmasto-ohjelmaan on nimetty seurantaryhmä ja sen työskentelyyn on osallistuttu liikenneryhmän edustajan välityksellä. Liikenteen osalta kriteeristön ja ilmastostrategiaan liittyvien mittareiden kehittäminen KUUMA-kuntien osalta jatkuu osana tulevaa HLJ -suunnittelukierrosta. Ilmastoryhmä Ilmastoryhmä kokoontui 4 kertaa. Ilmastoryhmä on käsitellyt mm. hiilineutraaliuteen pyrkivien kuntien HINKU- hankkeen ja KUUMA- kuntien yhteistyötä, kuntakiinteistöjen jätehuoltoa, kuntien energiatehokkuussopimuksia ja julkisten kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamista, kaavoitukseen liittyviä ekotehokkuustyökaluja, ekotehokkaita alueellisia energiantuotantotapoja (kaukolämpö vs. maalämpö), kuntien asiantuntijoiden ekotehokkuuskoulutusta, uusiutuvan energian kuntakatselmusta sekä KUUMA- kuntien ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman laatimista. Ilmastoryhmä on valmistellut v yhden Keski-Uudenmaan ilmastokatsauksen. Arvio tulevasta kehityksestä Keskustan kehittäminen edellyttää keskustan osayleiskaavan nopeaa uusimista samalla kun pohditaan ja ratkaistaan maankäyttö- ja rakennuslain muutokseen liittyvä seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan kehitys koko kaupungin alueella. Muutoin viime vuosien maanhankintatoimien edistyminen johtaa yleissuunnittelun ja kaavoitustoiminnan painopisteen suuntautumiseen entistä vahvemmin uusien asuin- ja työpaikka-alueiden toteutukseen. Suunnitelmien laadun kannalta vaativimmat uudishankkeet koskevat kulttuuriympäristöinä arvostettuja Lepolan ja Länsi- Ristinummen alueita. Pietilä- Haarajoen osayleiskaava-alueen kehittäminen, mm. vesihuollon järjestäminen olevalle asutukselle, ja myöhempi asemakaavoitus edellyttää huolellista maapoliittista ohjelmointia yksityisen maanomistuksen vuoksi. Uutena suurena asemakaavallisena kärkihankekohteena työn alle v tullee mm. Poikkitien yritysalue. Tupalantien kulman, Pajalankulman sekä Alhotien varikkoalueen osalta valmistaudutaan tontinluovutuskilpailujen järjestämiseen kaavoituksen ja toteutuksen tueksi. Ristinummen tulevilla asuinvyöhykkeillä valmistaudutaan eri osaalueiden yleissuunnitteluun ja asemakaavoitukseen, mutta aikataulu tähtää ensi vuotta pidemmälle. Maanhankinnan painopiste tullee siirtymään tulevina vuosina kaupungin pohjoisosiin. Erityisesti yritystoiminnalle on löydettävä uusia potentiaalisia laajentumisalueita. Vanhojen omakotialueiden sekä raskaan kaupan alueiden asemakaavojen uudistaminen sekä kaavojen vanhentuneisuutta koskevat säännökset tulevat lisäämään kaupunkikehityksen kokonaisuuden työn kysyntää. Soveltuvien suunnittelupalvelujen ostamista käytössä olevien määrärahojen puitteissa pyritään lisäämään. 145

149 Elinkeinotoiminnan ja työllisyydenhoidon näkökulmasta vuosi 2013 näyttää valoisammalta kuin Tilinpäätöksen laatimisajankohtana on tiedossa Roclan toiminnan laajentuminen, Primulan herkkutehtaan uudelleen käynnistyminen sekä neuvottelujen alla merkittävä yritystonttikauppa, jotka kaikki parantavat Järvenpään työllisyystilannetta. 146

150 Suoritteet Kaupunkikehityksen suoritteet Yleissuunnittelu TP 2010 TP 2011 KS 2012 TP 2012 Liikent.ohjausaloitteet ja luvat, käs Asemakaavoitus TP 2010 TP 2011 KS 2012 TP 2012 Poikkeusluvat / käsitelty Asemakaavat/nimikkeitä 75 75* Asemakaavat / työn alla 17 20* Asemakaavat / hyväksytty Maankäyttö- ja karttapalvelut TP 2010 TP 2011 KS 2012 TP 2012 Erill. tonttijaot ja niiden muutokset 30 30* Kiinteistötoimitukset Tontteja merkitty kiinteistörekisteriin 82 50* Rakennuspaikan merkitsemiset * Rakennusten sijaintikatselmukset * Rakennusvalvonta TP 2010 TP 2011 KS 2012 TP 2012 Valmistuneet asunnot (kpl) - erilliset pientalot rivi- ja ketjutalot asuinkerrostalot muut asunnot yhteensä Myönnetyt luvat ja ilmoitukset (m 3 ) Myönnetyt luvat ja ilmoitukset (kpl) Valmistuneet rakennukset (m 3 ) Valmistuneet rakennukset (kpl) *talousarvio

151 Järvenpään Vesi Vastuuhenkilö Toiminta-ajatus / tehtävät toimitusjohtaja Ari Kaunisto Huolehdimme toiminta-alueemme laadukkaasta vesihuollosta yhdessä kumppaneidemme kanssa asiakaslähtöisesti, vastuullisesti, kustannustehokkaasti ja oikeudenmukaisesti kestävää kehitystä edistäen. Sitovat tavoitteet Ei valtuustoon nähden sitovia toiminnallisia tavoitteita. Järvenpään Vesi TP 2011 TA 2012 TAmuutokset KTA 2012 TP 2012 TOT-% Poikkeama % 2011 /2012 TOIMINTATUOTOT , ,3 VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN ,0 TOIMINTAKULUT , ,3 TOIMINTAKATE , ,1 Korvaus peruspääomasta ,0 0 0,0 Suunnitelmapoistot ,2 97 9,9 Netto , ,7 148

152 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa sisältää eriä, joita seurataan käyttötalousosassa ja eriä, joita seurataan tuloslaskelmaosassa. Talousarvion 2012 mukaan tuloslaskelma on bruttositova kaupunginvaltuustoon nähden seuraavien ryhmien osalta: maanmyyntivoitot, verotulot, valtionosuudet, korkotulot, muut rahoitustulot, korkomenot, muut rahoitusmenot sekä satunnaiset tulot ja menot (alla olevassa taulukossa esitetty värillisellä taustalla). TP 2011 TA 2012 TA-muutokset KTA 2012 TP 2012 TOT-% Poikkeama % 2012 /2011 TOIMINTATUOTOT , ,4 Myyntituotot , ,8 Maksutuotot ,1 8-2,6 Tuet ja avustukset , ,2 Muut toimintatuotot , ,6 Käyttöomaisuuden myyntivoitot , ,3 VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN , ,8 TOIMINTAKULUT , ,4 Henkilöstökulut , ,6 Palvelujen ostot , ,9 Aineet, tarvikkeet, tavarat ,2 24-2,2 Avustukset , ,4 Muut toimintakulut , ,7 TOIMINTAKATE , ,2 VEROTULOT , ,3 Kunnan tulovero , ,3 Kiinteistövero , ,8 Osuus yhteisöveron tuotosta , ,6 Koiravero ,3-7 -2,0 VALTIONOSUUDET ,1 35-0,3 Kunnan peruspalveluiden valtionosuus (ilman tasauksia) ,3 Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus ,3 Järjestelmämuutoksen tasaus ,0 Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet ,7 RAHOITUSTULOT JA -MENOT Korkotuotot , ,1 Muut rahoitustuotot , ,9 Korvaus peruspääomasta ,0 0 0,0 Korkokulut , ,4 Muut rahoituskulut , ,2 VUOSIKATE , ,1 POISTOT JA ARVONALENTUMISET Suunnitelmapoistot ,6-33 9,1 SATUNNAISET ERÄT Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut TILIKAUDEN TULOS , ,6 POISTOERON MUUTOS VARAUSTEN MUUTOS RAHASTOJEN MUUTOS TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ , ,6 149

153 Verotulojen erittely Tulovero Tuloveroprosentti Verotettava tulo Muutos milj. euroa % ,25 606,9 4, ,25 653,8 7, ,25 705,0 7, ,00 712,7 1, ,00 729,5 2, ,00 759,7 4, ,00 Kiinteistöveroprosentit Yleinen kiinteistövero 0,80 0,80 0,80 0,80 0,80 1,32 1,32 1,32 Vakituiset asuinrakennukset 0,25 0,25 0,25 0,25 0,25 0,41 0,41 0,41 Muut asuinrakennukset 0,75 0,75 0,75 0,75 0,75 0,91 0,91 0,91 Rakentamaton rakennuspaikka 3,00 3,00 3,00 3,00 3,00 3,00 3,00 Yleishyödylliset yhteisöt 0,00 1,00 0,50 0,50 150

154 INVESTOINTIOSA TA 2012 TAmuutokset KTA 2012 TP 2012 ERO TOT-% I INVESTOINTIOSA Sisäiset tulot (JV) ,4 Ulkoiset tulot ,6 Tulot yhteensä ,4 Menot ,5 Netto ,4 Kalusto ja aineettomat hyödykkeet TA 2012 TAmuutokset KTA 2012 TP 2012 ERO TOT-% KALUSTO JA AINEETTOMAT HYÖDYKKEET YHT Ulkoiset tulot Tulot yhteensä Menot ,7 Netto ,7 Perustelu poikkeamalle Kalustohankintoihin budjetoidut määrärahat alittuivat euroa. Maa- ja vesialueet TA 2012 TAmuutokset KTA 2012 TP 2012 ERO TOT-% MAA- JA VESIALUEET Ulkoiset tulot ,2 Tulot yhteensä ,2 Menot ,4 Netto ,0 Perustelu poikkeamalle Maanmyynnistä aiheutunut tasearvojen muutos euroa kirjattiin investointien tuloksi. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa tilikauden aikana Kaupunki osti maa-alueita yhteensä 1,5 milj. euroa. Merkittävin kauppa oli Suomen Kirkon Seurakuntaopiston Säätiön kanssa tekemä vaihtokauppa, jossa hankittiin Lepolasta tonttimaata sekä yl. alueita yhteensä noin 3,6 ha 1,0 milj.. Vanhasta kylästä ostettiin raakamaata 151

155 4,2 ha euroa sekä Pietilästä n. 0,9 ha eurolla. Yksi Ao-tontti ostettiin takaisin eurolla. Haltuunotolla ja ostolla hankittiin tontinosia, katu- ja puistoalueita n. 0,5 ha yhteensä eurolla. Suomen Valtion kanssa tehtiin vaihtokauppa, jossa kaupunki sai noin 1,8 m2 katu- ja puistoalueita euron arvosta sekä maksoi välirahaa euroa. Lunastuksella hankittiin n. 1,1 ha puistoa, josta maksettiin noin euroa. Vanhan Mäkisen kiinteistön, Sibeliuksenkatu 15 purkukustannuksia maksettiin yhteensä euroa. Muita lunastuksiin liittyviä kustannuksia tms. maksettiin noin euroa. Pilaantuneiden maiden kunnostukseen käytettiin yhteensä euroa. Merkittävin meno kohdistui Pajalan Pima maiden puhdistamiseen katujen osilta yhteensä eurolla, josta YIT :tä laskutetaan jälkikäteen euroa. Maaperä- ja rakennettavuus-tutkimuksiin ja puhdistusselvityksiin Reservikomppanian alueella euroa. Ånäsin, Intro4:n tont eille ostettiin ennakkoon Fortumilta I-erä kaukolämpöliittymää euron arvosta. Maanmyynnin bruttotulot vuodelta 2012 olivat 6,1 milj.. Kaupunki myi yhteensä 48 tonttia. Merkittävin oli vaihtokaupalla myydyt AP-tontit Seurakuntaopiston Säätiölle reilut 1,0 milj., jonka lisäksi asemakaavan hyödystä kaupunki sai 1,3 milj.. Avain asumisoikeudelle myytiin Peltolan alueella rivitalotontti PKT-kiinteistöt yhtiölle. Omakotitontteja Saunaniityn alueelta myytiin 11 kpl peruutustonttia ja yksi Haarajoelta sekä loppuvuonna 30 tonttia tarjouskilpailun perusteella. Mestariasunnoille myytiin Pajalan pihan päiväkotitontti. Muita kauppoja oli neljä teollisuustonttia sekä muita tontinosan kauppoja. Kun maanmyynnin bruttotuloista vähennetään hankintahinta (tasearvo) saadaan tuloslaskelmaan kirjatuksi maanmyynnin myyntivoitoksi 5,9 milj. vuodelle

156 Rakennukset ja rakennelmat TA 2012 TA-muutokset KTA 2012 TP 2012 ERO TOT-% RAKENNUKSET JA RAKENNELMAT 1 1 TUOTE, PALVELU#ARVO! Ulkoiset tulot ,8 Tulot yhteensä ,8 Menot ,6 Netto , Peruskorjaushankkeet 1 1 TUOTE, PALVELU#ARVO! Ulkoiset tulot ,8 Tulot yhteensä ,8 Menot ,3 Netto , Talotekniikan investoinnit 1 1 TUOTE, PALVELU#ARVO! Ulkoiset tulot Tulot yhteensä Menot ,3 Netto , Rakennusten toiminnalliset muutokset 1 1 TUOTE, PALVELU#ARVO! Menot ,4 Netto , Talonrakennusinvestoinnit 1 1 TUOTE, PALVELU#ARVO! Ulkoiset tulot Tulot yhteensä Menot ,4 Netto , Sisäilma- ja kosteusvauriokorjaukset 1 1 TUOTE, PALVELU#ARVO! Menot ,1 Netto ,1 Perustelu poikkeamalle Kokonaiskustannusten ylitykset aiheutti mm. Myllytie 2:n tutkimukset, päiväkotien asuntojen muutostyöt, sisäilmaongelmien korjaukset ja tutkimukset sekä vuonna 2011 valmistuneen päiväkoti Nummiruukun viimeisen maksuerän siirtyminen vuodelle Vuosille 2011 ja 2012 ajoittuneet Liikuntahallin peruskorjaus ja Haarajoen koulun laajennuksen määrärahojen jako ei mennyt täysin talousarviovarausten mukaisesti. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa tilikauden aikana Merkittävimpiä valmistuneita hankkeita 2012 olivat Haarajoen koulun laajennus, Liikuntahallin peruskorjaus, Järvenpää-talon kahden julkivun uusiminen ja Pikkuvanhan päiväkodin siirto Oritkujalle sekä Aholan näyttelyrakentaminen. Nummienkylän päiväkodin piha uusittiin, päiväkotien piha-aitoja uusittiin ja korjattiin sekä pihavalaistuksia parannettiin. Talotekniikan puolella rakennusten energiatehokkuutta parannettin. Talonrakennuksen työohjelman 2012 mukaiset hankkeet toteutettiin. 153

157 Kiinteät rakenteet ja laitteet TA 2012 TA-muutokset KTA 2012 TP 2012 ERO TOT-% KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET YHT 1 TUOTE, PALVELU#ARVO! Ulkoiset tulot ,8 Sisäiset tulot (JV) ,4 Tulot yhteensä ,7 Menot ,0 Netto , Kadut, uudisrakentaminen 1 TUOTE, PALVELU#ARVO! Ulkoiset tulot ,0 Sisäiset tulot (JV) ,7 Tulot yhteensä ,7 Menot ,9 Netto , Kadut, korjausrakentaminen 1 TUOTE, PALVELU#ARVO! Ulkoiset tulot ,4 Sisäiset tulot (JV) ,4 Tulot yhteensä ,0 Menot ,0 Netto , Puisto- ja liikuntapaikkarakentaminen 1 TUOTE, PALVELU#ARVO! Ulkoiset tulot Sisäiset tulot (JV) ,0 Tulot yhteensä ,4 Menot ,4 Netto , Katuvalaistus-, päällystys- ja liikenneturval 1 TUOTE, PALVELU#ARVO! Sisäiset tulot (JV) ,8 Tulot yhteensä ,8 Menot ,8 Netto , Muu rakentaminen 1 TUOTE, PALVELU#ARVO! Menot ,0 Netto ,0 Perustelut poikkeamalle Investointiryhmän Kiinteät rakenteet ja laitteet kustannukset alittuivat nettomenojen osalta noin euroa. Meno- ja tuloylitykset jakaantuivat eri hankeryhmien kesken. Suurin menojen alitus kohdistui Pajalan ja Lepola II asuinalueiden kadun- ja vesihuollon kustannuksiin; töiden osuus oli budjetoituja kuluja edullisempaa. Korjausrakentamisen meno- ja tuloylitykset syntyivät Järvenpään Veden Sipulitien ja Savikontien alueiden hankkeista sekä Saunaniityn asuinalueen budjetoitua suuremmista maanparannuskustannuksista. Järvenpään Veden hankkeet aiheuttivat kulujen ja sisäisten tuottojen ylitystä, mutta niillä ei ollut vaikutusta korjausrakentamisen hankeryhmän nettokuluihin. 154

158 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa tilikauden aikana Investointihankkeet toteutettiin sekä omana palvelutuotantona että kilpailutuksen kautta hankittuna ostopalveluna. Hankkeiden määrä ja laajuus säilyi edellisvuoden tasolla, jolloin lisääntymistä oli tapahtunut olennaisesti edellisiin vuosiin verrattuna. Töiden lisääntyminen näkyi edelleen kaupunkitekniikan ja Järvenpään Veden suunnittelun ja rakentamisen henkilöstön kuormittumisena. Ulkopuolisena toteutuksena tehtiin projekteja, jotka sisälsivät erikoistöitä mm. maanlujitustöitä, pilaantuneiden maiden käsittelyä, katuvalaistus-, kivi- ja päällystystöitä. Omana työnä toteutettavista hankkeista merkittävämpiä olivat Alankotien peruskorjaaminen sekä Saunaniityn kunnallistekniikan rakentaminen. Ulkopuolisena urakkana toteutettiin Pajalanpihan uuden asuinalueen kunnallistekniikan rakentamista ja maanlujitustöitä, Lepola II alueen maanlujitustyöt sekä Pajalan alueen kunnallistekniikan rakentaminen ja pilaantuneen maan puhdistus. Päällystystyöt painottuivat pääväylille, jotka olivat Puurtajankatu, Mannilantie, Vanhankyläntie, Välskärinkatu ja useita rakentamisen aikana päällystämättä jääneitä kohteita Haarajoella. Lisäksi päällystettiin useita asuntokatuja. Osakkeet ja osuudet TA 2012 TAmuutokset KTA 2012 TP 2012 ERO TOT-% OSAKKEET JA OSUUDET Tulot Menot ,5 Netto ,5 Perustelu poikkeamalle Ei merkittävää poikkeamaa. 155

159 RAHOITUSOSA eur TA 2012 TA-muutokset KTA 2012 TP 2012 Poikkeama Toiminta ja investoinnit Tulorahoitus Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin * Käyttöomaisuuden myyntitulot Varsinainen toiminta ja investoinnit yhteensä Rahoitustoiminta Antolainasaamisten muutokset Antolainasaamisten lisäykset muille Antolainasaamisten lisäykset liikelaitoksille Antolainasaamisten vähennykset muilta Antolainasaamisten vähennykset liikelaitoksilta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoitustoiminta yhteensä Kassavarojen muutos * Rahoitusosuudet investointimenoihin sisältää tuloja Järvenpään Vesi -liikelaitokselta. Vertailukelpoisuuden vuoksi tiedot on esitetty samoin periaattein kuin talousarviossa. 156

160 YHTEENVETO MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMISESTA Sitovuus Määrärahat Tuloarviot eur N / B TA 2012 TA-muutokset KTA 2012 Toteutuma Poikkeama TA 2012 TA-muutokset KTA 2012 Toteutuma Poikkeama KÄYTTÖTALOUSOSA Konsernipalvelut B Lasten ja nuorten palvelualue B Terveyspalvelut ja aikuissosiaalityön palvelualue, ilman esh B Erikoissairaanhoito B Ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten palvelualue B Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualue B Toimintaympäristöpalvelut B Kaupunkikehitys B Maanmyyntivoitot (ja muut toimintakatteeseen vaikuttavat erät) B TULOSLASKELMAOSA Verotulot B Valtionosuudet B Korkotulot B Muut rahoitustulot B Korkomenot B Muut rahoitusmenot B INVESTOINTIOSA Kalusto ja aineettomat hyödykkeet B Maa- ja vesialueet B Rakennukset ja rakennelmat B Kiinteät rakenteet ja laitteet B Osakkeet ja osuudet B RAHOITUSOSA Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset B Antolainasaamisten vähennykset B 12 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys B Pitkäaikaisten lainojen vähennys B Lyhytaikaisten lainojen muutos N Oman pääoman muutokset B Vaikutus maksuvalmiuteen YHTEENSÄ

161 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tilinpäätöslaskelmia ovat Järvenpään kaupungin tuloslaskelma, rahoituslaskelma, tase, konsernituloslaskelma ja -tase sekä konsernin rahoituslaskelma. 158

162 TULOSLASKELMA eur eur Toimintatuotot Myyntituotot , ,37 Maksutuotot , ,02 Tuet ja avustukset , ,69 Muut toimintatuotot , ,26 Toimintatuotot yhteensä , ,34 Valmistus omaan käyttöön , ,07 Toimintakulut Henkilöstökulut , ,98 Palkat ja palkkiot , ,23 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,09 Muut henkilösivukulut , ,66 Palvelujen ostot , ,58 Aineet, tarvikkeet, tavarat , ,67 Avustukset , ,73 Muut toimintakulut , ,96 Toimintakulut yhteensä , ,92 Toimintakate , ,51 Verotulot , ,58 Valtionosuudet , ,00 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot , ,99 Muut rahoitustuotot , ,61 Korkokulut , ,49 Muut rahoituskulut , ,50 Vuosikate , ,68 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,15 Satunnaiset erät Satunnaiset kulut - 0,00 Tilikauden tulos , ,53 Poistoeron lisäys(-), vähennys(+) , ,68 Varausten lisäys(-), vähennys(+) , ,00 Tilikauden ylijäämä , ,85 159

163 RAHOITUSLASKELMA eur eur Toiminnan rahavirta Vuosikate , ,68 Satunnaiset erät, netto Tulorahoituksen korjauserät , ,90 Investointien rahavirta Investointimenot , ,31 Rahoitusosuudet investointimenoihin , ,00 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , ,69 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,84 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten vähennykset ,11 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,63 Lyhytaikaisten lainojen muutos , ,13 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset , ,63 Vaihto-omaisuuden muutos 2 808, ,42 Saamisten muutos , ,85 Korottomien velkojen muutos , ,08 Rahoituksen rahavirta , ,06 Rahavarojen muutos , ,90 Rahavarojen muutos Rahavarat , ,32 Rahavarat , , , ,90 160

164 TASE VASTAAVAA eur eur PYSYVÄT VASTAAVAT , ,23 Aineettomat hyödykkeet , ,91 Aineettomat oikeudet , ,00 Muut pitkävaikutteiset menot , ,91 Aineelliset hyödykkeet , ,25 Maa- ja vesialueet , ,59 Rakennukset , ,55 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,06 Koneet ja kalusto , ,21 Muut aineelliset hyödykkeet , ,48 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , ,36 Sijoitukset , ,07 Osakkeet ja osuudet , ,25 Muut lainasaamiset , ,82 TOIMEKSIANTOJEN VARAT , ,37 Valtion toimeksiannot 9 977, ,03 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet , ,34 VAIHTUVAT VASTAAVAT , ,43 Vaihto-omaisuus , ,40 Aineet ja tarvikkeet , ,40 Saamiset , ,71 Pitkäaikaiset saamiset , ,46 Lainasaamiset , ,46 Muut saamiset , ,00 Lyhytaikaiset saamiset , ,25 Myyntisaamiset , ,25 Lainasaamiset , ,36 Muut saamiset , ,72 Siirtosaamiset , ,92 Rahat ja pankkisaamiset , , , ,03 161

165 VASTATTAVAA eur eur OMA PÄÄOMA , ,21 Peruspääoma , ,26 Arvonkorotusrahasto , ,91 Edellisten tilikausien ylijäämä , ,19 Tilikauden ylijäämä , ,85 POISTOERO JA VAPAAEHT VARAUKSET , ,62 Poistoero , ,62 Investointivaraukset , ,00 PAKOLLISET VARAUKSET , ,99 Muut pakolliset varaukset , ,99 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT , ,58 Valtion toimeksiannot , ,31 Lahjoitusrahastojen pääomat , ,27 VIERAS PÄÄOMA , ,63 Pitkäaikainen , ,50 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,12 Lainat julkisyhteisöiltä 0,00 Muut velat , ,38 Lyhytaikainen , ,13 Joukkovelkakirjalainat , ,00 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,84 Lainat julkisyhteisöiltä 8 409,33 Lainat muilta luotonantajilta , ,21 Saadut ennakot , ,55 Ostovelat , ,92 Muut velat , ,53 Siirtovelat , , , ,03 162

166 KONSERNILASKELMAT Tuloslaskelma eur eur Toimintatuotot , ,60 Toimintakulut , ,81 Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) 4 316, ,88 Toimintakate , ,33 Verotulot , ,80 Valtionosuudet , ,89 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot , ,70 Muut rahoitustuotot , ,70 Korkokulut , ,79 Muut rahoituskulut , ,02 Vuosikate , ,95 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,20 Tilikauden yli- ja alipariarvot -452,70 Arvonalentumiset ,92 Satunnaiset erät , ,41 Tilikauden tulos , ,16 Tilinpäätössiirrot , ,94 Vähemmistöosuudet 116,90 263,56 Tilikauden ylijäämä , ,78 163

167 Rahoituslaskelma eur eur Toiminnan rahavirta Vuosikate , ,95 Satunnaiset erät , ,41 Tulorahoituksen korjauserät , ,77 Investointien rahavirta Investointimenot , ,51 Rahoitusosuudet investointimenoihin , ,82 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , ,09 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,01 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset , ,32 Antolainasaamisten vähennykset , ,86 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys , ,17 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,72 Lyhytaikaisten lainojen muutos , ,71 Oman pääoman muutokset 2 852, ,06 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset , ,73 Vaihto-omaisuuden muutos , ,78 Saamisten muutos , ,06 Korottomien velkojen muutos , ,54 Rahoituksen rahavirta , ,35 Rahavarojen muutos , ,66 Rahavarojen muutos Rahavarat , ,61 Rahavarat , , , ,66 164

168 Tase VASTAAVAA eur eur PYSYVÄT VASTAAVAT , ,21 Aineettomat hyödykkeet , ,19 Aineettomat oikeudet , ,71 Muut pitkävaikutteiset menot , ,48 Aineelliset hyödykkeet , ,44 Maa- ja vesialueet , ,14 Rakennukset , ,37 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,88 Koneet ja kalusto , ,18 Muut aineelliset hyödykkeet , ,36 Ennakkomaksut ja keskener. hankinnat , ,51 Sijoitukset , ,58 Osakkuusyhtiöosuudet , ,07 Muut osakkeet ja osuudet , ,33 Muut lainasaamiset , ,79 Muut saamiset , ,39 TOIMEKSIANTOJEN VARAT , ,50 Valtion toimeksiannot , ,10 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet , ,92 Muut toimeksiantojen varat , ,48 VAIHTUVAT VASTAAVAT , ,30 Vaihto-omaisuus , ,08 Aineet ja tarvikkeet , ,91 Keskeneräiset tuotteet , ,17 Valmiit tuotteet - 0,00 Muu vaihto-omaisuus - 0,00 Saamiset , ,61 Pitkäaikaiset saamiset , ,19 Lainasaamiset , ,46 Muut saamiset , ,73 Siirtosaamiset Lyhytaikaiset saamiset , ,42 Myyntisaamiset , ,03 Lainasaamiset 5 512, ,81 Muut saamiset , ,56 Siirtosaamiset , ,02 Rahoitusarvopaperit , ,82 Rahat ja pankkisaamiset , , , ,01 165

169 VASTATTAVAA eur eur OMA PÄÄOMA , ,93 Peruspääoma , ,26 Arvonkorotusrahasto , ,91 Muut omat rahastot , ,79 Edellisten tilikausien ylijäämä , ,19 Tilikauden ylijäämä , ,78 VÄHEMMISTÖOSUUDET , ,78 POISTOERO JA VAPAAEHT VARAUKSET , ,76 Poistoero , ,71 Vapaaehtoiset varaukset , ,05 PAKOLLISET VARAUKSET , ,22 Eläkevaraukset , ,87 Muut pakolliset varaukset , ,35 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT , ,85 Valtion toimeksiannot , ,29 Lahjoitusrahastojen pääomat , ,74 Muut toimeksiantojen pääomat , ,82 VIERAS PÄÄOMA , ,47 Pitkäaikainen , ,55 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,09 Lainat julkisyhteisöiltä , ,57 Lainat muilta luotonantajilta , ,48 Saadut ennakot 65,14 65,14 Liittymismaksut ja muut velat , ,27 Siirtovelat Lyhytaikainen , ,92 Joukkovelkakirjalainat , ,00 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,70 Lainat julkisyhteisöiltä 437, ,08 Lainat muilta luotonantajilta , ,74 Saadut ennakot , ,24 Ostovelat , ,26 Liittymismaksut ja muut velat , ,07 Siirtovelat , , , ,01 166

170 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Tilinpäätöksen liitetiedoista on säädetty kuntalaissa sekä kirjanpitolaissa ja -asetuksessa. Kirjanpitolain mukaan tilinpäätöksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot kirjanpitovelvollisen toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Tätä varten tarpeelliset lisätiedot on ilmoitettava liitetiedoissa. Tilinpäätöksen liitetietojen tarkoituksena on täydentää laskelmien muodossa esitettyä tilinpäätösinformaatiota oikeiden ja riittävien tietojen antamiseksi toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Ne ovat pakollinen julkistettava osa tilinpäätöstä. Liitetiedot esitetään Järvenpään kaupungin osalta sekä konsernin osalta niiltä osin, kuin tieto on ollut saatavilla. 167

171 JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI, TILINPÄÄTÖS TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET, ARVOSTUS- JA JAKSOTUSPERIAATTEET JA -MENETELMÄT Käyttöomaisuuden arvostus Aineettomien hyödykkeiden, rakennusten, kiinteiden rakenteiden ja laitteiden ja koneiden ja kaluston hankinta- ja perusparannuskustannukset on aktivoitu taseeseen silloin kun ne ylittävät verottomana euroa. Hankintahinta kirjataan vaikutusaikanaan tilikausien kuluksi suunnitelman mukaisina poistoina ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti. Liitetietojen kohdassa 12 on esitetty suunnitelmapoistojen laskentaperusteet omaisuusryhmittäin. Poistosuunnitelma on muutettu kaupunginvaltuuston päätöksellä Maa- ja vesialueet, arvo- ja taide-esineet ja keskeneräiset hankinnat ovat taseessa hankintahintaisina. Sijoitusten arvostus Sijoituksiin merkityt osakkeet ovat taseessa hankintahintaisina. Kuntayhtymäosuudet Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän ja Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymän tasearvoja ei ole muutettu kuntayhtymän ilmoittaman osuuden arvon mukaisiksi. Arvot vaihtelevat vuosittain kuntayhtymien käytön suhteessa, joten ilmoitetut arvon muutokset eivät ole pysyviä. Vaihto-omaisuuden arvostus Vaihto-omaisuus on taseessa keskihintaan arvostettuna. Suoriteperusteen noudattaminen Olennaiset ja merkittävät maksuperusteiset kirjaukset on oikaistu suoriteperusteisiksi. Jaksotusperiaatteen noudattaminen Lomapalkkajaksotus on tehty palkanlaskentaohjelmalla. Siirtyvät korot on jaksotettu lainakohtaisesti taulukkolaskentaohjelmalla. 2 TULOSLASKELMAN TAI TASEEN ESITTÄMISTAVAN MUUTOKSET Ei ilmoitettavaa 3 OIKAISUT, JOTKA ON TEHTY EDELLISELTÄ TILIKAUDELTA ESITETTÄVIIN TIETOIHIN Ei ilmoitettavaa 168

172 4 SELVITYS, JOS EDELLISTÄ TILIKAUTTA KOSKEVAT TIEDOT EIVÄT OLE VERTAILUKELPOISIA PÄÄTTYNEEN TILIKAUDEN TIETOJEN KANSSA Lomapalkkavelan eläkemenoperusteinen eläkevakuutusmaksu jätetty pois velan laskennasta, vaikutus 0,6 miljoonaa euroa. Korjaus kirjattu tuloslaskelmaosaan tulosyksikölle AIKAISEMPIIN TILIKAUSIIN KOHDISTUVAT TUOTOT JA KULUT JA VIRHEIDEN KORJAUKSET, JOTKA EIVÄT OLE MERKITYKSELTÄÄN VÄHÄISIÄ Lomapalkkavelan eläkemenoperusteinen eläkevakuutusmaksu jätetty pois velan laskennasta, vaikutus 0,6 miljoonaa euroa. Korjaus kirjattu tuloslaskelmaosaan tulosyksikölle YKSITTÄISEEN TASE-ERÄÄN SISÄLTYVÄT OSAT, JOTKA KOSKEVAT USEAA TASE-ERÄÄ Ei ilmoitettavaa 7 PERUSTE MUULLE KUIN TILINPÄÄTÖSPÄIVÄN KURSSIN KÄYTÖLLE MUUTETTAESSA ULKOMAANRAHANMÄÄRÄISIÄ ERIÄ SUOMEN RAHAKSI Ei ilmoitettavaa KONSERNITILINPÄÄTÖS 2012 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT TIEDOT Konsernitilinpäätöksen laajuus Konsernitilinpäätökseen on yhdistetty kaikki tytäryhteisöt ja kuntayhtymät, joissa kaupunki on jäsenenä. Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet Sisäiset liiketapahtumat ja sisäiset katteet Konserniyhteisöjen keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty sekä konserniyhteisöjen ja kaupungin omistamien kuntayhtymien keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty vähäisiä liiketapahtumia lukuun ottamatta. Olennaiset pysyviin vastaaviin sisältyvät sisäiset katteet on eliminoitu. Keskinäisen omistuksen eliminointi Kaupungin ja sen tytäryhteisöjen keskinäisen omistuksen eliminointi on tehty pariarvomenetelmällä. Vähemmistöosuudet Vähemmistöosuudet on erotettu konsernin yli- ja alijäämästä konsernituloslaskelmassa sekä konsernin omasta pääomasta konsernitaseessa. Suunnitelmapoistojen oikaisu Kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiöiden rakennusten poistot on oikaistu suunnitelman mukaisiksi ja jäännösarvojen ero on kirjattu konsernituloslaskelmassa tytäryhteisöjen poistojen oikaisuksi tulosta vastaan. Poisto-oikaisut on tehty ennen mahdollisten vähemmistöosuuksien erottamista. Osakkuusyhteisöt Osakkuusyhteisöt on yhdistelty pääomaosuusmenetelmällä konsernitilinpäätökseen. 169

173 Vapaaehtoiset varaukset Konsernitaseessa vapaaehtoisia varauksia ei ole jaettu vapaaseen omaan pääomaan ja laskennalliseen verovelkaan. POIKKEAVAT ARVOSTUS- JA JAKSOTUSPERIAATTEET JA -MENETELMÄT Konsernitilinpäätöksen laatimisessa on noudatettu samoja arvostus- ja jaksotusperiaatteita kuin kaupungin tilinpäätöksessä. Poikkeavat tilikaudet Yhdistellyt yhteisöt noudattavat samaa tilikautta kuin emoyhteisö. OIKAISUT, JOTKA ON TEHTY EDELLISELTÄ TILIKAUDELTA ESITETTÄVIIN TIETOIHIN Ei ilmoitettavaa EDELLISEN TILIKAUDEN TIETOJEN VERTAILUKELPOISUUS Ei ilmoitettavaa 170

174 LIITETIEDOT SEKÄ KAUPUNGIN ETTÄ KONSERNIN OSALTA Järvenpään kaupunki Konserni Jollei muuta ole ilmoitettu, luvut ovat tuhansina euroina eur eur eur eur Konsernia koskevat tiedot kursiivilla ULKOISET TOIMINTATUOTOT TOIMINTA-ALUEITTAIN Konsernipalvelut/Keskushallinto Sosiaali- ja terveyspalvelut Terveyspalvelut ja aikuissosiaalityön palvelualue Ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten palvelualue Sivistystoimi Lasten ja nuorten palvelualue Sivistys- ja vapaa-ajan palvelualue Tekninen toimi * Toimintaympäristöpalvelut* Kaupunkikehitys Järvenpään Vesi Tuloslaskelmaosa/maan myyntivoitto Yhteensä * Teknisen toimen/toimintaympäristöpalvelujen luku sisältää jätehuollon tulot, jotka urakoitsija laskuttaa. Nämä tulot ja vastaavat menot on käsitelty kirjanpidossa ulkoisina erinä, vaikka ne ovat luonteeltaan sisäisiä. Tytäryhtiöt Kuntayhtymät Yhteensä kaupunki ja em. yhteisöt Keskinäiset ostot ja myynnit Konserni yhteensä 9 VEROTULOT Kunnan tulovero Osuus yhteisöveron tuotosta Kiinteistövero Muut verotulot Yhteensä VALTIONOSUUDET Kunnan peruspalveluiden valtionosuus Verotuloihin perustuvien valtionosuuksien tasaus Järjestelmämuutoksen tasaus 7 6 Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet Yhteensä SATUNNAISIIN ERIIN SISÄLTYVÄT ERÄT Satunnaiset tuotot Muut satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut 171

175 12 SUUNNITELMAN MUKAISTEN POISTOJEN PERUSTEET Kuluvan käyttöomaisuuden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa. Poistoperustana käytetään omaisuuden arvonlisäverotonta hankintamenoa ja laskenta tehdään poistotavan periaatteiden mukaisesti. Käyttömaisuuslaji Poistotapa Poistoaika vuotta tai -% Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet tasapoisto 5 Muut pitkävaikutteiset menot Perustamis- ja järjestelymenot tasapoisto 3 Tutkimus- ja kehittämismenot tasapoisto 3 Liikearvo tasapoisto 5 Atk-ohjelmistot tasapoisto 5 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet ei poistoa Rakennukset ja rakennelmat Arvorakennukset tasapoisto 60 Hallinto- ja laitosrakennukset tasapoisto 50 Liike- ja tuotantorakennukset tasapoisto 30 Asuinrakennukset, kivirakenteiset tasapoisto 50 Asuinrakennukset, puurakenteiset tasapoisto 50 Vapaa-ajan rakennukset tasapoisto 20 Muut rakennukset tasapoisto 15 Rakennusten peruskorjaus tasapoisto 5-30 Kiinteät rakenteet ja laitteet Kadut, tiet, puistot, kaatopaikka, katuvalaistus, urheilu- ja ulkoilualueet tasapoisto 20 Muut maa- ja vesirakenteet menojäännöspoisto20 Vedenjakeluverkosto menojäännöspoisto10 Viemäriverkosto menojäännöspoisto10 Viemäriverkko, pumput menojäännöspoisto25 Koneet ja kalusto Kuljetusvälineet menojäännöspoisto25 Raskaat työkoneet menojäännöspoisto20 Kevyet työkoneet tasapoisto 5 Sairaala-, terveydenhuolto- yms.laitteet tasapoisto 10 Atk-laitteet menojäännöspoisto30 AV-laitteet tasapoisto 5 Muut laitteet ja kalusteet tasapoisto 10 Muut aineelliset hyödykkeet Luonnonvarat käytön mukainen poisto Arvo- ja taide-esineet ei poistoa LIITETIEDOT SEKÄ KAUPUNGIN ETTÄ KONSERNIN OSALTA Järvenpään kaupunki Konserni Jollei muuta ole ilmoitettu, luvut ovat tuhansina euroina eur eur eur eur Konsernia koskevat tiedot kursiivilla SELVITYS SUUNNITELMAN MUKAISTEN POISTOJEN JA POISTONALAISTEN INVESTOINTIEN VASTAAVUUDESTA Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta. Keskimääräiset suunnitelman mukaiset poistot Keskimääräinen poistonalaisten investointien omahankintameno Ero (1 000 eur) Ero % Poistosuunnitelmaa tullaan muuttamaan vuoden 2013 aikana kirjanpitolautakunnan kuntajaosto uuden ohjeistuksen mukaiseksi. 172

176 LIITETIEDOT SEKÄ KAUPUNGIN ETTÄ KONSERNIN OSALTA Järvenpään kaupunki Konserni Jollei muuta ole ilmoitettu, luvut ovat tuhansina euroina eur eur eur eur Konsernia koskevat tiedot kursiivilla MUUT KUIN VÄHÄISET PAKOLLISTEN VARAUSTEN MUUTOKSET Eläkevastuu Lisäykset tilikaudella Vähennykset tilikaudella 0-14 Eläkevastuu Puolmatkan kaatopaikan jälkihoito Lisäykset tilikaudella Vähennykset tilikaudella Puolmatkan kaatopaikan jälkihoito Vuoden 2012 alussa päättyneen jälkihoitourakan kilpailutuksen perusteella jälkihoidon kokonaiskustannusten arvioidaan olevan 4,6 Me. Pilaantuneiden maiden puhdistusvaraus Lisäykset tilikaudella 0 2 Vähennykset tilikaudella -1 0 Pilaantuneiden maiden puhdistusvaraus Potilasvahinkovakuutusmaksu Lisäykset tilikaudella Vähennykset tilikaudella 0 0 Potilasvahinkovaskuutusmaksu Muut varaukset Lisäykset tilikaudella Vähennykset tilikaudella Muut varaukset Pakolliset varaukset yhteensä OLENNAISET MUIHIN TOIMINTATUOTTOIHIN TAI -KULUIHIN SISÄLTYVÄT KÄYTTÖOMAISUUDEN MYYNTIVOITOT TAI -TAPPIOT Muut toimintatuotot Maa- ja vesialueet Muut myyntivoitot MUIHIN RAHOITUSTUOTTOIHIN SISÄLTYVÄT OLENNAISET MUISTA YRITYKSISTÄ SAADUT OSUUDET Muut rahoitustuotot HUS/peruspääoman korko ERITTELY POISTOERON MUUTOKSISTA Ei verotussyistä tehtyä poistoeron muutosta 18 LAINAN LIIKKEELLELASKUSTA AIHEUTUNEET AKTIVOIDUT KULUT Ei ilmoitettavaa 19 ARVONKOROTUSTEN PERIAATTEET, ARVONKOROTUKSET Ei ilmoitettavaa 20 AKTIVOITUJEN KORKOMENOJEN MÄÄRÄ Ei ilmoitettavaa 173

177 Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet, euroa Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikuttei set menot Ennakkomaksut Yhteensä Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Ennakkomaksut ja kesk.er.h Yhteensä Poistamaton hankintameno , ,91 0, , , , , , , , ,73 Lisäykset tilikauden aikana ,12 0,00 0, , , , , ,35 0, , ,83 Rahoitusosuudet tilikaudella 0,00 0,00 0,00 0,00 0, , ,00 0,00 0,00 0, ,00 Vähennykset tilikauden aikana 0,00 0,00 0,00 0, ,35 0,00 0,00 0,00 0,00 0, ,35 Siirrot erien välillä 0,00 0,00 0,00 0,00 0, ,00 0, ,36 0, ,36 0,00 Tilikauden poisto , ,98 0, ,53 0, , , ,92 0,00 0, ,81 Arvonalennukset ja niiden palautukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Poistamaton hankintameno , ,93 0, , , , , , , , ,40 Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kunta-vesi yhdistelyn vaikutus 0,00 0,00 0,00 0, ,04 0,00 0,00 0,00 0,00 0, ,04 Kirjanpitoarvo , ,93 0, , , , , , , , ,36 Olennaiset lisäpoistot Erittely olennaisista lisäpoistoista Pysyvien vastaavien sijoitukset (1 000 eur) Osakkeet konserniyhteisöt Muut osakkeet Yhteensä Osakkeet Osakkeet omistusyhteysyhteisöt Jvk- muut laina- ja muut saamiset Jvk-lainasaamiset Saamiset kon- Saamiset kun- Saamiset serniyhteisöt tayhtymät muut yhteisöt Yhteensä Hankintameno Lisäykset tilikauden aikana Vähennykset tilikauden aikana Siirrot erien välillä Arvonalennukset Arvonkorotukset Kirjanpitoarvo Kuntayhtymäosuudet Yhteensä Kuntayhtymäosuuksien arvoissa ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia tilikauden aikana. 174

178 LIITETIEDOT SEKÄ KAUPUNGIN ETTÄ KONSERNIN OSALTA Jollei muuta ole ilmoitettu, luvut ovat tuhansina euroina. Konsernia koskevat tiedot kursiivilla KONSERNIYHTEISÖT Kuntakonsernin osuus, euroa: omasta pääomasta tilikauden tuloksesta vieraasta pääomasta Tytäryhteisöt, kotipaikka, (emon omistusosuus/konsernin omistusosuus) Asunto Oy Tanhuaspi, Järvenpää, (100/100) Järvenpään Mestariasunnot, Järvenpää, (100/100) Järvenpään Palvelusäätiö, Järvenpää, (68/68) Lepolan Helmi Oy, Järvenpää, (100/100) Kiinteistö Oy Järvenpään Terveystalo, Järvenpää, (100/100) Kuntayhtymät, kotipaikka, (emon omistusosuus/konsernin omistusosuus) Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, Helsinki, (2,70/2,70) Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä, Järvenpää, (23,87/23,87) Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymä, Kerava, (24,09/24,09) Tuusulan Seudun vesilaitos kuntayhtymä, Tuusula, (25,48/25,48) ETEVA kuntayhtymä, Mäntsälä, (3,48/3,48) Uudenmaan liitto, Helsinki, (3,21/3,21) Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä, Hyvinkää, (4,60/4,60) Osakkuusyhteisöt, kotipaikka, (emon omistusosuus/konsernin omistusosuus) Asunto Oy Myllynsalpa, Järvenpää, (22,30/22,30) Asunto Oy Kirjastokatu 4, Järvenpää, (43,50/43,50) Kiinteistö Oy Järvenpään Myllytie 3, Järvenpää, (43,60/43,60) Kiinteistö Oy Järvenpään asemamäen paikoitustalo, Järvenpää, (40,50/40,50) Pajalan Parkki Oy, Järvenpää, (0,40/43,70) Saunakallion ostoskeskus, Järvenpää, (28,60/28,60) Keski-Uudenmaan Hanke Oy, Kerava, (27,60/27,60) Järvenpään harjoitushalli Oy, Järvenpää, (35/35), perusteilla 25 PITKÄ- JA LYHYTAIKAISTEN SAAMISTEN ERITTELY OMISTUSYHTEYDEN MUKAISESTI (vaihtuvien vastaavien saamiset) Järvenpään kaupunki Konserni eur eur eur eur Pitkäaikaiset saamiset 0 0 Lyhytaikaiset saamiset Saamiset tytäryhteisöiltä Myyntisaamiset Lainasaamiset Siirtosaamiset Saamiset kuntayhtymiltä, joissa kunta on jäsenenä Myyntisaamiset Siirtosaamiset 0 24 Saamiset osakkuus- sekä muilta omistusyhteysyhteisöiltä Myyntisaamiset

179 LIITETIEDOT SEKÄ KAUPUNGIN ETTÄ KONSERNIN OSALTA Järvenpään kaupunki Konserni Jollei muuta ole ilmoitettu, luvut ovat tuhansina euroina eur eur eur eur Konsernia koskevat tiedot kursiivilla SIIRTOSAAMISIIN SISÄLTYVÄT OLENNAISET ERÄT Lyhytaikaiset siirtosaamiset Palkat KELA, työterveyshuolto KELA, päivärahat ja korvaukset ELY-keskus pakolaiskorvaukset ELY-keskus liikuntapaikka-avustuksia ELY-keskus, joukkoliikenne ARA, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus, avustuksia Kiinteistö Oy Järvenpään Terveystalo, 2012 erä myyntisaam 914 Kuuma-projekteista Keski-Uudenmaan Pelastuslaitos, palautus Keravan kaupunki, Tipake, palautus Muut siirtosaamiset Siirtosaamiset yhteensä RAHOITUSARVOPAPEREIDEN MARKKINA-ARVOJEN JA AKTIVOITUJEN HANKINTA- MENOJEN EROTUS Ei ilmoitettavaa 28 ERITTELY OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA Peruspääoma Arvonkorotusrahasto Arvonkorotusrahasto Muut omat rahastot Lisäykset tilikaudella Muu oma pääoma Edellisten tilikausien ylijäämä Tilikauden alijäämä Oma pääoma yhteensä ERITTELY POISTOEROSTA Ei verotussyistä tehtyä poistoeroa 30 VIIDEN VUODEN KULUTTUA ERÄÄNTYVÄT PITKÄAIKAISEEN VIERAASEEN PÄÄOMAAN SISÄLTYVÄT ERÄT Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Yhteensä ERITTELY LIIKKEESEEN LASKETUISTA JOUKKOVELKAKIRJALAINOISTA Ei ilmoitettavaa 176

180 LIITETIEDOT SEKÄ KAUPUNGIN ETTÄ KONSERNIN OSALTA Järvenpään kaupunki Konserni Jollei muuta ole ilmoitettu, luvut ovat tuhansina euroina eur eur eur eur Konsernia koskevat tiedot kursiivilla ERITTELY OLENNAISISTA PAKOLLISIIN VARAUKSIIN MERKITYISTÄ ERISTÄ Muut pakolliset varaukset Puolmatkan kaatopaikan sulkemisen jälkihoito Potilasvakuutus Muut pakolliset varaukset Muut pakolliset varaukset yhteensä PITKÄ- JA LYHYTAIKAISTEN VELKOJEN ERITTELY OMISTUSYHTEYDEN MUKAISESTI Pitkäaikainen vieras pääoma Velat tytäryhteisöille Muut velat Velat kuntayhtymille, joissa kunta on jäsenenä Muut velat Lyhytaikainen vieras pääoma Velat tytäryhteisöille Lainat muilta luotonantajilta Ostovelat 30 0 Velat kuntayhtymille, joissa kunta on jäsenenä Ostovelat Siirtovelat 34 MAKSUVALMIUDEN KANNALTA MERKITTÄVÄ SEKKILIMIITTI Sekkilimiitti rahoituslaitoksille Konsernitilin yhteydessä myönnetyt limiitit VUOKRAKOHTEEN LUNASTUSVELKA Ei ilmoitettavaa 36 MUUT VELAT -ERÄN JAKAUTUMINEN LIITTYMISMAKSUIHIN JA MUIHIN VELKOIHIN (Pitkäaikaiset) Liittymismaksut Muut velat Muut velat yhteensä SIIRTOVELKOIHIN SISÄLTYVÄT OLENNAISET ERÄT (Lyhytaikaiset) Tuloennakot Saadut ennakot Menojäämät Palkkojen ja henkilösivukulujen jaksotus Korkojaksotukset Potilasvakuutus Muut menojäämät Menojäämät yhteensä Tuloennakot ja menojäämät yhteensä

181 LIITETIEDOT SEKÄ KAUPUNGIN ETTÄ KONSERNIN OSALTA Järvenpään kaupunki Konserni Jollei muuta ole ilmoitettu, luvut ovat tuhansina euroina eur eur eur eur Konsernia koskevat tiedot kursiivilla HUOLLETTAVIEN VARAT Vanhainkodin asukkailta 0 1 Sosiaalilautakunnan välitystilillä olevat varat Yhteensä ELATUSTUEN TAKAUTUMISSAATAVIEN MÄÄRÄ Elatustukisaamiset Poistetut saamiset tilikaudella/vm tilittänyt Vanhentuneet saatavat 2009 Elatustukisaamiset Kirjattu elatustukituloihin 102 Kirjattu rahoitusomaisuuden muihin saamisiin Elatustukisaamiset VELAT, JOISTA KUNTA ANTANUT VAKUUDEN Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Vakuudeksi annetut kiinnitykset VAKUUDET MUISTA KUNNAN OMISTA SITOUMUKSISTA Helsingin kaupungille annettu vuokraoikeuden kiinnitys VAKUUDET, JOTKA KUNTA ON ANTANUT SAMAAN KONSERNIIN KUULUVIEN YHTEISÖJEN PUOLESTA Ei ilmoitettavaa 43 MUIDEN PUOLESTA ANNETUT VAKUUDET Ei ilmoitettavaa 44 MERKITTÄVÄ LEASINGVUOKRASOPIMUSTEN MUKAISTEN VUOKRIEN JÄLJELLÄ OLEVA MÄÄRÄ Leasingvastuut (arvonlisäveroton) Seuraavalla tilikaudella erääntyvät Myöhemmillä tilikausilla erääntyvät Yhteensä KUNNAN ANTAMAT VASTUUSITOUMUKSET SEN KANSSA SAMAAN KONSERNIIN KUULUVIEN YHTEISÖJEN PUOLESTA Tytäryhteisöjen puolesta annetut takaukset lainoihin Alkuperäinen pääoma Jäljellä oleva pääoma Mestariasunnot Oy:n 10 Meuron pääoman lainojen koronvaihtosopimuksen takaus Ei arvioitu Ei arvioitu Sosiaalitoimen tytäryhteisö Järvenpään Mestariasunnot Oy:lle antamat vuokravakuussitoumukset

182 LIITETIEDOT SEKÄ KAUPUNGIN ETTÄ KONSERNIN OSALTA Järvenpään kaupunki Konserni Jollei muuta ole ilmoitettu, luvut ovat tuhansina euroina eur eur eur eur Konsernia koskevat tiedot kursiivilla MUUT KUNNAN ANTAMAT VASTUUSITOUMUKSET Muiden kuin tytäryhteisöjen puolesta annetut takaukset lainoihin Alkuperäinen pääoma Jäljellä oleva pääoma Sosiaalitoimen tytäryhteisö Järvenpään Mestariasunnot Oy:lle antamat vuokravakuussitoumukset liitteessä 45 Sosiaalitoimen muille antamat vuokravastuusitoumukset Vastuu Kuntien takauskeskuksen takausvastuista Kunnan osuus takauskeskuksen takausvastuista Kunnan osuus takauskeskuksen kattamattomista takausvastuista Kunnan mahdollista vastuuta kattava osuus takauskeskuksen rahastosta MUUT KUNTAA KOSKEVAT MERKITTÄVÄT TALOUDELLISET VASTUUT, JOITA EI OLE MERKITTY TASEESEEN Pilaantuneen maaperän puhdistusvelvollisuus, Pajalan kaupunginosa, 11 kiinteistöä Sitoumus Puolmatkan kaatopaikalle asetetusta vakuudesta kaatopaikan käytöstä poistamisen ja jälkihoidon velvoitteiden täyttämiseksi, Kv , Uudenmaan ympäristökeskuksen päätös Koronvaihtosopimus, suojattu lainamäärä (kh ) Kivipuiston Monipalvelukeskus, reklamoitu lasku 900 ei arviota Kiinteistökauppojen yhteydessä siirtyneitä voimassa olevia panttikirjoja (omassa hallussa) Vahingonkorvausvaade Vuokravastuut Maankäyttösopimukset 0 85 Koronvaihtosopimukset, käypä arvo Koronvaihtosopimukset, kohde-etuuden arvo Sähköjohdannaiset, käypä arvo Arvonlisäveron palautusvastuu Valtionosuuksien palautusvastuu VAKINAISEN HENKILÖSTÖN LUKUMÄÄRÄ Henkilöstö tulosalueittain sivulla

183 LIITETIEDOT SEKÄ KAUPUNGIN ETTÄ KONSERNIN OSALTA Järvenpään kaupunki Konserni Jollei muuta ole ilmoitettu, luvut ovat tuhansina euroina eur eur eur eur Konsernia koskevat tiedot kursiivilla TILIKAUDEN PALKAT, PALKKIOT, ELÄKEKULUT JA MUUT HENKILÖSIVUKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Luontoisedut Henkilösivukulut Eläkekulut (mm. eläkevakuutusmaksut) Muut henkilösivukulut (mm. sosiaaliturvamaksu ymv.) Yhteensä henkilöstökulut

184 ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET Luvussa esitetään liikelaitosten, muiden taseyksiköiden ja laskennallisesti eriytettyjen yksiköiden tilinpäätöslaskelmat ja niiden liitetiedot, talousarvion toteutumisvertailut ja toimintakertomukset. 181

185 JÄRVENPÄÄN VESI 182

186 Tilinpäätös 2012 Järvenpään Vesi

187 Sisältö TOIMINTAKERTOMUS TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Arvio merkittävimmistä riskeistä Tilinpäätös ja sen tunnusluvut TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY TALOUSARVION TOTEUTUMINEN TALOUSARVIOTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN INVESTOINTIOSAN TOTEUTUMINEN RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT TULOSLASKELMA RAHOITUSLASKELMA TASE LIITETIEDOT ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT LUETTELOT JA SELVITYKSET TOSITELAJIT SELVITYS KIRJANPIDON SÄILYTTÄMISESTÄ

188 TOIMINTAKERTOMUS Toimintakertomuksessa annetaan tiedot Järvenpään kaupungin vesiliikelaitoksen toiminnan kehittymistä koskevista tärkeistä seikoista. 185

189 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Järvenpään kaupungin vesiliikelaitos on Järvenpään kaupunginhallituksen alaisena toimiva vesiliikelaitos, joka käyttää toiminnoissaan nimeä Järvenpään Vesi. Järvenpään Vesi huolehtii toiminta-alueellaan kaupunginvaltuuston hyväksymien tavoitteiden ja palvelusopimuksen mukaisesti Järvenpään kaupungin vesihuollosta. Järvenpään Vedellä vuosi 2012 oli seitsemäs toimintavuosi. Palvelusopimuksessa on Järvenpään Vedelle asetettu pääoman tuottovaatimus. Tuottovaatimus on 6 %:a laitoksen peruspääomasta. Järvenpään Vesi saavutti tämän tavoitteen tulouttaen kaupungille toimintavuonna 1,41 Meuroa. Toimintavuoden merkittävimpinä investointikohteina olivat Saunaniityn, Pajalan Pihan ja Pajalan alueen vesihuollon rakentaminen. Rakentaminen toteutettiin yhteistyössä kaupunkitekniikan rakentamispalveluiden kanssa. Toimintavuoden aikana vesihuollon toimintavarmuutta ja vesihuoltoverkostojen suunnitelmallista uusimista toteutettiin Alankotiellä, jonka vesihuolto uusittiin katusaneerauksen yhteydessä. Investointikohteet olivat pääsääntöisesti kaupungin "Kärki"-hankkeita. Vuosi 2012 oli erittäin sateinen. Sateiden vaikutus näkyi jätevesiverkoston vuotovesimäärien suurena kasvuna verrattuna viime vuosien seurantaan. Suuri vuotovesien määrä osoittaa sen, että vesihuollon verkostojen uusimista tulee suunnitelmallisesti jatkaa. Järvenpään Veden tiedottamista jatkettiin ja kehitettiin mm. investointikohteiden toteuttamisen yhteydessä ja vesihuoltoon liittyneille kiinteistöille syntyvien kustannuksien tiedottamisessa. Kuluneen vuoden aikana selvennettiin myös liittyjän ja vesihuoltolaitoksen välisiä velvoitteita ja vastuita. Helmikuussa ilmestyi toinen Järvenpään Vesi tiedotuslehti, jonka kaupungin asukkaat ottivat positiivisesti vastaan. Kokonaisuutena vesihuollon tavoitteiden saavuttamista heikensi hyvin sateinen vuosi ja vesijohtoverkostoissa esiintyneet vesijohtovuodot. Vesihuollon toimintavarmuudessa ei kuitenkaan suuria ongelmia ilmennyt esim. veden saastumisen taikka suurten tulva- tai ympäristövahinkojen suhteen. 186

190 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Järvenpään Vesi toimi vuoden 2012 ajan osana toimintaympäristöpalveluita (TOMPA). Toiminta toimintaympäristöpalveluissa päättyi vuoden 2012 lopussa, kun vuoden 2012 aikana kaupungissa valmisteltiin uusia organisaatiomalleja ja prosesseja. Loppuvuonna tehdyissä valmisteluissa Järvenpään Veden katsottiin olevan lähempänä kaupunkikehitysyksikköä (KAUKE), jonka kautta saavutetaan yhteisesti parhaimmat prosessien toimintatavat ja vaikuttaminen kaupungin muutoksissa ja kehittymisessä. Vuoden 2013 alusta alkaen Järvenpään Vesi toimii osana kaupunkikehitysyksikköä. Järvenpään Veden toimielimenä on kaupungin valtuuston valitsema johtokunta, jossa on seitsemän jäsentä. Johtokunnan tehtäviin kuuluu Järvenpään Veden johtosäännön mukaan mm. vesiliikelaitoksen tilinpäätöksen valmistelu. Vesiliikelaitoksen toimitusjohtaja johtaa, kehittää ja vastaa asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Järvenpään Veden johtokunta puheenjohtaja varapuheenjohtaja jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen KH:n edustaja Graeffe, Petri Uusiperhe, Virpi Jouni Tallgren Kareinen, Seija Pyykkönen, Maija-Liisa Torkkeli, Pasi Virkki, Jukka Henry Berg esittelijä Ari Kaunisto toimitusjohtaja pöytäkirjanpitäjä Pekka Hippi hallintopäällikkö Johtokunnan kokoukset ja käsitellyt asiat vuosina Vuosi Kokoukset Asiat Asioita / Kokous , , , ,5 187

191 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Järvenpään Veden toiminnassa muutosta oli lähinnä investointien toteuttamisessa, koska investoinnit kohdentuivat lähinnä kaupungin "Kärki"-hankkeisiin. Investointeihin käytetty määräraha lisääntyi ja sitä käytettiin lähes talousarviossa esitetty määrä. Merkittävää toiminnan ja talouden kannalta on se, että vesihuoltolain periaatteen mukaisesti laitos kattaa toimintansa menot tulorahoituksellaan. Lähivuosien suurien investointien toteuttamisen rahoitus edellyttää taksojen ja maksujen korottamista. Järvenpään Veden talousveden käyttömaksua tarkistettiin alkaen 3,5 %:lla ja jäteveden käyttömaksua 3,0 %:lla. Perusteena maksujen tarkistamiselle on mm. vuonna 2009 tehty taksatarkastelu ja siihen liittyvät taksapäätökset, joissa on huomioitu lähivuosien investointitarve ja näiden investointien rahoituksen turvaaminen ilman suurta lainanottoa. Vuoden 2012 ja tulevien vuosien investointitasoksi on määritetty 4, 0 M / vuosi ja korotuksilla pyritään vastaamaan näin kohonneeseen investointimäärärahan tarpeeseen. Veden myynnissä ja myyntituloissa ei päästy talousarvion mukaiseen arvioon. Veden myynti laski edellisistä vuosista mm. teollisuuden vedenkäytön vähentyessä. Lisäksi arvioitua uusien kiinteistöjen veden käytön lisäystä ei vielä tullut arvioidusti veden myyntiin uusien rakennettujen alueiden osalla. Tuotoissa jäätiin kokonaisuudessaan talousarviotavoitteesta n Toimintakulut ylittyivät n Kulujen toteutumaan vaikuttivat mm. vesijohtoverkoston vesivuodot ja jätevesiverkostoon vuotanut hulevesivesi, kun vuosi oli poikkeuksellisen sateinen. Kuluissa mittaamattoman veden ja jätevesiverkostoon vuotaneen huleveden vaikutus oli n suurempi talousarvioon verraten. Toimintakate jäi talousarviosta n , johtuen edellä mainituista myyntitulojen ja vuotovesien vaikutuksesta. Järvenpään Veden käyttösuunnitelman sitovana tavoitteena oli vuotovesien / mittaamattomien vesien alhainen määrä. Puhtaan veden osalta tavoite oli <6 %, mittaamattomien vesien määrän oltua 9,4 %. Syynä mittaamattomaan vesimäärään on mm. vesijohtovuodot. Vuotojen lisäksi saneeraustyön yhteydessä tehtävät huuhtelut, joita joudutaan tekemään uuden putken käyttöönoton yhteydessä vaikuttavat mittaamattomaan vesimäärään. Mittaamaton vesimäärä on kuitenkin kohtuullisen hyvä, kun se alittaa 12 %. Jätevesipuolella asetettua tavoitetta <35 % ei saavutettu, jätevesien vuotovesiprosentin ollessa poikkeuksellisen suuri 43,4 %. Syynä oli poikkeuksellisen sateinen vuosi. Vuotoja aiheuttaneita vesijohtorikkoja korjattiin kertomusvuonna 11 kappaletta. Vesijohtorikot olivat putkien pistesyöpymiä (8 kpl), valurautaputken katkeaminen, laippaliitoksen vuoto sekä vuotava käytöstä poistettu tonttihaara. Toimintavuonna yhteistyötä jatkettiin Järvenpään Veden, kaupunkitekniikan ja muiden kaupungin yhteistyökumppaneiden kanssa. Vesihuoltoon liittyvää yhteistyötä jatkettiin myös naapurikuntien laitoksien ja yhteistyökumppaneiden kanssa. 188

192 Henkilöstö Henkilöstömäärässä ei tapahtunut muutoksia. Henkilöstömäärä on henkilöstösuunnitelman mukainen. Henkilöstö osallistui erilaisiin alan ja kaupungin järjestämiin koulutustilaisuuksiin ja henkilöstön TYKY- toimintaan liittyen järjestettiin työkykyä edistävä toimintapäivä. Kertomusvuonna jatkettiin laitoksen johtoryhmätoimintaa sekä säännöllisiä asentajapalavereita ja muita eri osa-alueiden kehittämispalavereita. Henkilöstökulut olivat vuonna 2012 yhteensä euroa. Kulut ovat 5,16 %:a suuremmat kuin vuoden 2011 henkilöstökulut ( euroa). Vuoden 2012 henkilöstökulut olivat 1,3 %:a ( ) suuremmat talousarvioon nähden. Palkkakulujen nousu ja syntynyt ylitys muodostuvat mm. tehtäväkuvien muutoksien tuomista palkkatarkistuksista ja varallaolon kustannuksien noususta. HENKILÖSTÖ- MÄÄRÄN SEURANTA VUONNA 2012 JÄRVENPÄÄN VESI Henkilöstö yhteensä Henkilöstö yhteensä Vakinaiset Vakinaiset Muutos henkilöstö yht. Muutos vakinaiset Työpanos Työpanos ,7 14,2 Arvio merkittävimmistä riskeistä Järvenpään Veden merkittävimpinä riskeinä voidaan pitää toiminnallisia, taloudellisia ja ympäristöön kohdentuvia riskejä. Toiminnallisena riskinä on henkilökunnan vähyys, esimerkiksi maailmanlaajuisen sairausepidemian yhteydessä taikka talousveden saastumisen yhteydessä. Tällaisessa tapauksessa riskinä on myös vedenjakeluun tarvittavan kaluston, säiliöiden, astioiden ja riittävän talousvesimäärän toimittamiseen liittyvät asiat. Näihin toiminnallisiin riskeihin on varauduttu mm. naapurilaitoksien kanssa yhteisesti sovituilla käytännöillä, joita ovat avun ja laitteiden sekä kaluston lainaaminen erityistilanteissa. Näihin on saatavana apua myös puolustusvoimilta ja Punaiselta Ristiltä. Talousveden saastuminen on myös taloudellinen riski, siitä aiheutuvat taloudelliset korvaukset voivat olla merkittäviä. Taloudelliseen riskiin on vaikea varautua ja asia koskee silloin myös koko kaupunkia. Näissä tapauksissa on turvauduttava vakuutuksiin ja lainanottoon. 189

193 Riskeinä on myös rankkasateiden tai viemärien sortumisien aiheuttamat viemäritulvat, joista saattaa aiheutua ympäristöhaittoja ja korvausvaatimuksia. Näihin on varauduttu mm. tekemällä pumppaamoille varavirransyöttöpistokkeita ja uusimalla pumppaamoihin liittyvää automaatiota ja sähkölaitteita. Lisäksi on hankittu viemärien kuvauslaite, jolla saadaan ongelmatilanteissa nopeasti kuvattua viemärien tilaa ja tukoksien mahdollista aiheuttajaa. Vuoden 2012 aikana ei esiintynyt edellä oleviin riskeihin liittyviä tapahtumia, joista olisi aiheutunut ympäristöhaittoja tai korvausvaateita. Vesihuollon varautumisen ja erityistilanteisiin liittyvät valmiussuunnitelma ja riskianalyysi ovat vuonna 2010 valmistuneet. Edellä oleviin liittyen, Järvenpään Veden kriisiohje ja Järvenpään Veden viestintäohje sekä Varallaolijan käsikirja ovat päivitetty ajantasaisiksi. Vuoden alussa otettiin käyttöön siirrettävä varavoimakone, jota käytetään sähkökatkoksien aikana jätevesipumppaamoiden toiminnan ylläpidossa. Lisäksi varavoimakonetta voidaan käyttää tarvittaessa työmaasähkön tuottajana lyhytaikaisissa kohteissa esim. vesijohtovuototilanteissa monttupumppujen käytössä tai kohteissa missä ei ole sähköä jostain syystä käytettävissä. Myös verkostojen suunnitelmallista uusimista on edelleen parannettu, kun vesihuollon Alankotiellä uusittiin vesihuoltoverkostoa. Järvenpään Vedelle 2011 laaditun työturvallisuussuunnitelman ja toimintojen riskianalyysin mukaisia toimenpiteitä jatkettiin esille nousseiden asioiden korjaamisella ja toteuttamisella työyhteisössä yhteisesti sovitulla tavalla. Järvenpään Veden ja kaupungin sisäisen valvonnan raportointi ja riskienhallinnan järjestämisen arviointi on tehty ja liitetty kaupungin raportointiin. 190

194 Tilinpäätös ja sen tunnusluvut Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut TULOSLASKELMA euroa eur Liikevaihto Valmistus omaan käyttöön 2 3 Liiketoiminnan muut tuotot 11 4 Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut LIIKEYLIJÄÄMÄ Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 1 7 Muut rahoitustuotot 3 2 Korvaus peruspääomasta Muut rahoituskulut 0 0 YLIJÄÄMÄ ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ, VARAUKSIA JA RAHASTOJA YLIJÄÄMÄ ENNEN VARAUKSIA JA RAHASTOJA Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Vapaaehtoisten varausten lisäys (-) tai 97 vähennys (+) -49 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUVUT Sijoitetun pääoman tuotto, % 6,4 6,8 Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % 6,4 7,5 Voitto, % 5,1 9,2 191

195 Sijoitetun pääoman tuotto, % = 100 * (yli-/alijäämä ennen satunnaisia eriä + kunnalle/kuntayhtymälle maksetut korkokulut + muille maksetut korkokulut + korvaus peruspääomasta) / (oma pääoma + sijoitettu korollinen vieras pääoma + poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) Tunnusluvun tase-erät lasketaan tilikauden alun ja lopun keskiarvona. Tunnusluku kertoo liikelaitokseen sijoitetun pääoman tuoton eli mittaa liikelaitoksen suhteellista kannattavuutta. Tunnusluvun vertailtavuutta liikelaitosten kesken voi heikentää se, että pysyvien vastaavien hyödykkeiden kirjanpitoarvo saattaa poiketa olennaisesti käyvästä arvosta. Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % = 100 * (yli-/alijäämä ennen satunnaisia eriä + kunnalle maksetut korkokulut + korvaus peruspääomasta) / (oma pääoma + lainat kunnalta/kuntayhtymältä + poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) Tunnusluvun tase-erät lasketaan tilikauden alun ja lopun keskiarvona. Tunnusluku kertoo kunnan liikelaitokseen sijoittaman pääoman tuoton. Kunnan sijoittaman pääoman tuottoprosentti ei ole sama asia kuin korvaus peruspääomasta tai sisäinen lainakorko, koska sijoitetun pääoman tuottoprosentin laskennassa otetaan mainittujen erien lisäksi huomioon myös yli-/alijäämäerät sekä poistoero ja vapaaehtoiset varaukset. Voitto, % = 100 * (yli-/alijäämä ennen varauksia / liikevaihto) Tunnusluku kertoo, kuinka suuren prosentuaalisen osuuden liikelaitoksen yli-/alijäämä ennen varauksia ja veroja muodostaa liikevaihdosta. Jos prosenttiluku on negatiivinen, liikelaitoksen toiminta on tappiollista. 192

196 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Investointien rahavirta Investointimenot Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen vähennys -17 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Vaihto-omaisuuden muutos 3-13 Saamisten muutos kunnalta Saamisten muutos muilta Korottomien velkojen muutos kunnalta Korottomien velkojen muutos muilta Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 64,3 67,5 Pääomamenojen tulorahoitus, % 64,2 67,2 Lainanhoitokate, % 276,2 143,1 Kassan riittävyys (pv) 4,0 40 Quick ratio 0,3 0,6 Current ratio 0,4 0,7 193

197 Investointien tulorahoitus, % = 100 * (ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä + poistot ja arvonalentumiset - tuloverot) / investointien omahankintameno Investointien tulorahoitus % -tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu varsinaisella tulorahoituksella (ilman satunnaisia tuloja). Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli pysyvien vastaavien hyödykkeiden myynnillä, lainalla tai rahavarojen määrää vähentämällä. Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman investointimenoja, joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet. Pääomamenojen tulorahoitus, % = 100 * (ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä + poistot ja arvonalentumiset - tuloverot) / (investointien omahankintameno + antolainojen nettolisäys + lainanlyhennykset) Pääomamenojen tulorahoitus on tunnusluku, joka osoittaa liikelaitoksen tuloista investointeihin kulujen jälkeen jäävän nettomäärän prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä. Antolainojen nettolisäys voi kaavassa olla myös negatiivinen, jos lyhennykset ovat lainanantoa suuremmat. Lainanlyhennyksillä tarkoitetaan kaavassa rahoituslaskelman mukaisia pitkäaikaisten lainojen lyhennyksiä. Lainanhoitokate = (ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä + poistot ja arvonalentumiset + korkokulut - tuloverot) / (korkokulut + lainanlyhennykset) Lainanhoitokate kertoo liikelaitoksen tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Jos liikelaitoksen lainakannasta enemmän kuin 20 % on kertalyhenteisiä lainoja, otetaan lyhennyksen määräksi tunnuslukua laskettaessa laskennallinen vuosilyhennys, joka saadaan jakamalla edellä mainittu lainakanta kahdeksalla. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvon on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan konsernin omaisuutta tai vähentämään rahavaroja. Luotettavan kuvan liikelaitoksen lainanhoitokyvystä saa tarkastelemalla tunnuslukua useamman vuoden jaksolla. Liikelaitoksen lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvon on yli 2, tyydyttävä, kun tunnusluku on 1-2 ja heikko, kun tunnusluvun arvo jää alle yhden. 194

198 Kassan riittävyys (pv) = 365 pv * rahavarat / kassasta maksut tilikaudella Liikelaitoksen maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee, monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa liikelaitoksen rahavaroilla. Quick ratio = (rahat ja pankkisaamiset + rahoitusarvopaperit + lyhytaikaiset saamiset) / (lyhytaikainen vieras pääoma - saadut ennakot) Quick ratio eli maksuvalmiussuhde kertoo, miten hyvin lyhytaikaisesti sidotuilla varoilla pystytään kattamaan lyhytaikaiset velat. tunnuslukua voidaan vertailla vain saman toimialan liikelaitosten kesken. Tunnusluvun luokitusasteikko: hyvä: yli 2, tyydyttävä: 1-2, heikko: alle 1. Current ratio = (vaihto-omaisuus + lyhytaikaiset saamiset + rahoitusarvopaperit + rahat ja pankkisaamiset) / (lyhytaikainen vieras pääoma - saadut ennakot) Current ratio eli käyttöpääomasuhde kertoo nopeakiertoisen omaisuuden ja nopeakiertoisten velkojen suhteen. Tunnuslukua voidaan parhaiten vertailla saman toimialan liikelaitosten kesken, mutta se sopii quick ratio -tunnuslukua paremmin myös eri toimialojen yritysten vertailuihin. Tunnusluvun luokitusasteikko: hyvä: yli 1, tyydyttävä: 0,5-1, heikko: alle 0,5. 195

199 Tase ja sen tunnusluvut TASE VASTAAVAA eur eur PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 0 Muut pitkävaikutteiset menot 0 0 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Keskeneräiset hankinnat 927 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Muut saamiset Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ

200 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Arvonkorotusrahasto Edellisten tilikausien ylijäämä/alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat julkisyhteisöiltä 0 0 Muut velat Lyhytaikainen Lainat julkisyhteisöiltä 0 8 Saadut ennakot 1 3 Ostovelat Muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 82,0 83,6 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 87,7 80,2 Kertynyt ylijäämä, Lainakanta, Lainasaamiset,

201 Omavaraisuusaste, % = 100 * (oma pääoma + poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (koko pääoma - saadut ennakot) Kaavassa koko pääoma tarkoittaa taseen vastattavien loppusummaa. Omavaraisuusaste mittaa liikelaitoksen vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (vieras pääoma - saadut ennakot) / käyttötulot Tunnusluku kertoo kuinka paljon liikelaitoksen käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisin maksuun. Suhteellinen velkaantuneisuus on omavaraisuusastetta käyttökelpoisempi tunnusluku liikelaitosten välisessä vertailussa, koska pysyvien vastaavien hyödykkeiden ikä, niiden arvostus tai poistomenetelmä ei vaikuta tunnusluvun arvoon. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet liikelaitoksella on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Kertynyt ylijäämä (alijäämä) = edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + tilikauden ylijäämä (alijäämä) Luku osoittaa, paljonko liikelaitoksella on kertynyttä ylijäämää tulevien vuosien liikkumavarana, taikka paljonko on kertynyttä alijäämää, joka on katettava tulevina vuosina. Lainakanta = vieras pääoma - (saadut ennakot + ostovelat + siirtovelat + muut velat) Liikelaitoksen lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Lainasaamiset = sijoituksiin merkityt jvk -lainasaamiset ja muut lainasaamiset Lainasaamisilla tarkoitetaan pysyviin vastaaviin merkittyjä antolainoja kunnan omistamien ja muiden yhteisöjen investointien rahoittamiseen. 198

202 TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY Johtokunnan on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Tilikauden tuloksella tarkoitetaan tällöin tilikauden ylijäämää ennen varaussiirtoja. Investointivaraus saadaan tehdä taloussuunnitelmassa yksilöidyn tulevaisuudessa toteutuvan investointihankkeen menoja varten. Tilikauden ylijäämä ennen varaussiirtoja on ,27 euroa. Tilikauden ylijäämästä ennen varaussiirtoja esitetään käytettäväksi euroa investointivarauksena vuoden 2013 Järvenpään Veden 100 %:n investointihankkeille siten, että euroa käytetään Annankulman ja Koivutien vesihuollon rakentamiseen ja euroa Usva-, Päivä- ja Ruskopolun vesihuollon rakentamiseen. Valmistuneiden hankkeiden investointivarausta kirjataan poistoeron lisäykseksi euroa (Alankotien vesihuolto) ja poistoeron vähennykseksi ,67 euroa. Tilikauden ylijäämä ,94 euroa lisätään Järvenpään Veden omaan pääomaan. Esitykset sisältyvät laadittuun tilinpäätökseen. 199

203 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Liikelaitoksen tilinpäätöksessä tulee esittää talousarvion toteutumisvertailu johtokunnan liikelaitokselle hyväksymistä tavoitteista tuloslaskelma-, investointi- ja rahoitusosasta. 200

204 TALOUSARVIOTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Toiminnalliset tavoitteet Järvenpään Vesi -liikelaitoksella ei ole kaupunginvaltuustoon nähden sitovia toiminnallisia tavoitteita. Talousarviossa esitetyt toiminnalliset tavoitteet ovat sitovia Järvenpään Veden johtokuntaan. Sitova tavoite Mittari Toteuma Sitova tavoite Mittari Toteuma Sitova tavoite Mittari Toteuma Mittari Toteuma Sitova tavoite Mittari Toteuma Mittari Toteuma Sitova tavoite Mittari Toteuma Osallistumme teknisen toimen kanssa yhteistyössä muutoshankkeeseen, kun kaupunki siirtyy asiakaslähtöiseen prosessimaista toimintaa tukevaan organisaatioon vaiheittain vuoden 2013 alkuun mennessä Muutoshankeen toteutuman seuranta prosessien muodustumisen myötä. Järvenpään Vesi toimi osana Toimintaympäristöpalveuita (TOMPA). Tompan johtoryhmässä ja Järvenpään Vedessä valmisteltiin prosesseja avain- ja tukiprosessien osalle. Järvenpään Vesi siirtyy alkaen Kaupunkikehityksen (KAUKE) yhteyteen. Tuloutamme palvelusopimuksen mukaisen omistajakorvauksen (6 % peruspääomasta) kaupungille. 1.4 miljoonaa euroa vuonna Tuloutusta on tehty kaupungin kuukausittaisen laskutuksen mukaisesti 1,4 miljoonaa euroa vuonna 2012 Verkostojen ennakkohuolto on suunnitelmallisesti toteutettu. Vesihuoltoverkostojen huuhtelut ja kaivojen tyhjennykset ongelmapaikoissa Verkostojen huuhteluita tehtiin suunnitelmallisesti ohjelman mukaan. Hulevesikaivojen tyhjennykset tehtiin suunnitellusti. Pumppaamoiden vuosittaiset huollot suoritetaan ohjelman mukaisesti. Pumppaamoiden huollot on tehty osittain vuosiohjelman mukaisesti. Keväällä hulevesipumppaamot ja syksyllä jätevesipumppaamot. Pitkät sairauslomat aiheuttivat huoltojen viivästymistä. Toimintamme on asiakaslähtöistä. Asiakaspalautteet (veden laatu, tiedottaminen, laskutetut työt, muut palautteet) kerätään ja käsitellään systemaattisesti. / Oma seuranta. Veden laatupalautteet on käsitelty johtoryhmässä ja poikkeamiin on reakoitu välittömästi. Asiakaspalautteiden perusteella ryhdytään tilanteen mukaan tarvittaviin nopeisiin jatkotoimenpiteisiin. / Oma seuranta Tarvittavat verkostojen huuhtelut on tehty ja vesinäytteet otettu tarvittavilta osin ilmenneistä vedenjakelun laatuvalituksista. Tehostamme edelleen viestintää palveluistamme ja lisäämme asiakkaidemme tietoisuutta heidän vaikutusmahdollisuuksistaan kestävän kehityksen mukaisen ja toimivan vesihuollon edistämiseksi. Asiakasohjeiden ja tiedotteiden päivittäminen, laatiminen ja julkaisu. Järvenpään Vesi- tiedotuslehti jaettuna joka talouteen / Oma seuranta. Järvenpään Vesi-lehti on jaettu joka talouteen Oppaiden puhelinnumerot on päivitetty. Nettisivuja on päivitetty. 201

205 Mittari Toteuma Mittari Toteuma Sitova tavoite Mittari Toteuma Mittari Toteuma Mittari Toteuma Sitova tavoite Mittari Toteuma Mittari Toteuma Mittari Toteuma Sitova tavoite Mittari Toteuma Mittari Toteuma Laaditaan tiedotteita internettiin ja paikalliseen tiedotuslehteen. / Oma seuranta. Käyttömaksujen muutoksista alkaen on ilmoitettu lehdessä, netissä ja asiakkaille lähetetyillä tiedotteilla. Vesilaitoksen omia nettisivuja on päivitetty ja mm. investointikohteista on tiedotettu. Häiriötilanteista tiedotteita nettiin, paikalliseen tiedotuslehteen ja postilaatikkojakeluna tarvittavalle kohdealueelle. / Oma seuranta. Vakavia häiriötilanteita ei ole ollut. Vedenjakelun katkosista on laitettu tietoa nettiin. Talousveden vuotojen seuranta (=mittaamaton vesi) ja vuotojen vähentäminen. Suunnitelmallisen verkostosaneerauksen toteuttamisen jatkaminen. / Oma seuranta. Talousveden kulutustietoja on seurattu. Saneerausohjelman mukaisia vesijohtoverkoston saneeraustöitä on tehty Alankotiellä ja Pajalan alueella. Keskuskujan vesijohto saneerattu. Mittaamaton vesi enintään 6 % ostetusta vedestä. / Oma seuranta. Mittaamaton vesi on 9,4 %. Lukuisia vesivuotoja korjattu ja uudisrakennushankkeissa on tehty uusien vesijohtolinjojen huuhteluita. Laskutetun ja ostetun veden seuranta ja vertaaminen. / Oma seuranta Laskutettua vettä on m³ ja ostettua vettä on m³. Ero on m³. Jätevesiverkoston vuotojen seuranta ja vuotojen vähentäminen Suunnitelmallisen verkostosaneerauksen toteuttamisen jatkaminen. /. Oma seuranta Jätevesimääriä on seurattu kuukausittain. Saneerausohjelman mukaiset jätevesiverkoston saneeraustyöt tehtiin Alankotiellä ja Pajalan alueella. Kesällä tehtiin selvitys jätevesiverkoston kaivojen kunnosta, joka oli maakunnan kehittämisrahaston tukema projekti. Laskutetun ja puhdistettavaksi johdetun jäteveden seuranta ja vertaaminen. / Oma seuranta. Laskutettu jätevesimäärä on m³ ja puhdistettavaksi johdettua jätevettä on m³. Ero on m³. Vuotovedet enintään 35 % puhdistettavaksi johdetusta jätevedestä. / Oma seuranta. Vuotovesimäärä on n. 43,4 %. Vuosi oli erityisen sateinen, jonka seurauksena jätevesiverkostoon on vuotanut hulevesiä poikkeuksellisen runsaasti. Kaksi viemäriverkostoon vuotanutta vesivuotoa korjattiin kesän aikana.. Kehitämme keskeisiä toimintaprosessejamme. Vedenjakelun laatuhäiriöistä johtuvat ilmoitukset max. 12 kpl/vuosi. Oma seuranta. Vedenjakelun laatuhäiriöilmoituksissa pystyttiin max. tavoitteesssa. Häiriöt ovat olleet värimuutoksia vedessä. Syynä painemuutokset verkostossa ja tehdyt verkostojen korjaus- ja uudelleen rakentamistyöt. Viemäritulvat max.1 kpl/vuosi. / Oma seuranta. Vahingonkorvattavia viemäritulvia ei ollut. 202

206 Mittari Toteuma Sitova tavoite Mittari Toteuma Mittari Toteuma Mittari Toteuma Sitova tavoite Mittari Toteuma Mittari Toteuma Mittari Toteuma Investointihankkeiden suunnittelu ja toteuttaminen (omat ja kaupunkitekniikan kohteet) toimivana yhteistyönä kaupunkitekniikan kanssa.oma seuranta. Investointihankkeiden suunnittelua on tehty yhteistyössä kapunkitekniikan suunnittelupalveluiden kanssa mm.lepolan kaava-alueille, Keskustan alueille, Pajalan alueille, Alankotielle sekä muille kaupungin kärkihankekohteille.. Koko henkilökunta osallistuu toiminnan kehittämiseen Kehittämisen organisointi ja vastuutus ulottuu koko henkilöstöön. / Oma seuranta. Henkilökunta on osallistunut mm. työhyvinvointikyselyssä esille nousseiden seikkojen kehittämiseen yhteistyössä esimiesten kanssa. Esimiehille on tehty 360-arvio, johon alaiset ovat verkkokyselyssä osallistuneet. Esimieheille laadittu henkilökohtaiset kehittymissuunnitelmat 360-arvion mukaisesti. Kehityskeskustelut johdetaan ja käydään kaupungin strategian mukaisina. / Oma seuranta. Kehityskeskustelujen käynti aloitettu loppuvuoden aikana, jatkuen alkuvuonna Työnkierron jatkaminen asentajaryhmissä. / Oma seuranta. Työtehtäviä on jaettu viikkopalaverissa / aamuisin tehtävienjaossa. Parannamme työhyvinvointia. Järjestetään TYKY-toimintaa ja työhyvinvoinnin koulutusta. Oma seuranta. TYKY- päivä järjestettiin Työhyvinvointikyselyn mukaisiin kehittämistoimiin on henkilökunnan kanssa yhteisesti mietitty tavoitteita. Osallistutaan alan koulutustilaisuuksiin ja tapahtumiin. Oma seuranta. Henkilökunta on osallistunut koulutuksiin mm. verkostomestaripäiville, kaupungin sisäisiin koulutustapahtumiin ja toimitusjohtaja PostJet2- koulutukseen. Toimistohenkilöstö osallistunut Vesikannan koulutukseen Työskentely Fortumin maakaapeleiden läheisyydessä koulutukseen osallistuttiin Hankitaan työssä tarvittavia suojavarusteita sekä uusia työkaluja ja laitteita. Oma seuranta. Tarvittavia suojavarusteita on hankittu mm. uudet kevyemmät ja tukevammat kypärät. Asentajille on hankittu viiltosuojahanskoja. Kaivantoja varten hankittiin uusia kaivutukia. Lisäksi hankittiin putkisto- ja viemärikamera ja lavapakettiauto viemärihuoltoon ja pakettiauto vesihuoltoon. Vastuualue Järvenpään Vesi TP 2011 TA 2012 TAmuutokset KTA 2012 TP 2012 TOT-% Poikkeama % 2011 /2012 TOIMINTATUOTOT , ,3 VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN ,0 TOIMINTAKULUT , ,3 TOIMINTAKATE , ,1 Suunnitelmapoistot ,2 97 9,9 Netto , ,7 203

207 Perusteluja poikkeamille Järvenpään Veden kertomusvuoden toimintatuottojen toteutuma jäi 3 % eli euroa arvioidusta. Arvioitua veden myyntiä ei saavutettu. Veden myyntiin vaikutti mm. teollisuudelle myydyn veden arvioitua vähäisempi määrä. Lisäksi arvioitua uusien kiinteistöjen veden käytön lisäystä ei vielä tullut veden myyntiin uusien rakennettujen alueiden osalla. Toimintakulut ylittyivät talousarvion arvioidusta määrästä 1,9 % eli euroa. Vesijohtoverkoston vesivuodot ja sateisena vuotena jätevesiverkostoon vuotanut hulevesivesimäärä aiheuttivat n kulujen lisääntymisen. Säästöä puolestaan syntyi mm. rakennusmateriaali ja kalusto hankinnoissa. Toimintatuottojen ja toimintakulujen mukainen tilinpäätöksen toimintakate on 6,8 % eli euroa talousarviota huonompi. Taloudelliset tavoitteet KTA 2012 TOT 12 / 2012 ERO KTA-TOT TOT-% TP 2011 TOT 12 / 2011 TOT-% LIIKEVAIHTO , ,0 Valmistus omaan käyttöön ,0 Liiketoiminnan muut tuotot , ,0 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,0 Palvelujen ostot , ,0 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,0 Eläkekulut , ,0 Muut henkilösivukulut , ,0 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,0 Liiketoiminnan muut kulut , ,0 LIIKEYLIJÄÄMÄ (-ALIJÄÄMÄ) , ,0 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot ,0 Muut rahoitustuotot ,0 Kunnalle maksetut korkokulut ,0 Muille maksetut korkokulut ,0 Korvaus peruspääomasta , ,0 YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ , ,0 Satunnaiset tuotot ja kulut YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) ENNEN VARAUKSIA , ,0 Poistoeron lisäys(-) tai vähennys (+) ,0 Vapaaehtoisten varausten lisäys (-) tai vähennys (+) ,0 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) , ,0 204

208 Vesiliikelaitoksen saavutettu liikevaihto on 6,943 Meuroa. Talousarviossa vuodelle 2012 liikevaihto oli arvioitu olevan 7,161 Meuroa. Talousarvioon nähden liikevaihto on 3,1 % eli euroa arvioitua huonompi. Kasvua vuoden 2011 liikevaihtoon (6,726 Meuroa) on n euroa. Kasvua saavutettiin, vaikka tulokseen vaikuttanut veden myynti jäi arvioitua pienemmäksi. Kasvua lisäsi käyttö- ja perusmaksujen korotukset Toimintakulut ylittyivät n. 1,9 %:a niiden ollessa n. 3,230 Meuroa, talousarvioon menoja oli arvioitu n. 3,169 Meuroa. Kuluja on n euroa arvioitua enemmän. Vuoden 2011 ylijäämästä tehdystä investointivarauksesta ( euroa) on käytetty vuonna 2012 Alankotien vesihuollon rakentamiseen euroa ja Saunaniityn vesihuollon rakentamiseen euroa. Alankotien vesihuollon rakentamisen osalta hanke valmistui vuonna Saunaniityn vesihuollon rakentaminen jatkuu vuonna Suoritteet TAmuutokset KTA 2012 TP 2012 TOT-% Poikkeama % 2011 /2012 TP 2011 TA 2012 Toiminnan laajuus Veden myynti 1000 m , ,1 Laskutettu jätevesi 1000 m ,6-51 0,5 Ostettu vesi 1000 m ,2 49 1,7 Puhdistettava jätevesi 1000 m , ,5 Vesimittareita kpl ,1-57 0,8 Vesijohtoverkosto km ,3-4 0,7 Viemäriverkosto km ,8-4 0,5 Hulevesiverkosto km ,8 3 2,8 Toiminnan tehokkuus/taloudellisuus Toimintakulut /verkosto-m 5,43 5,75 0 5,75 5,92 103,0 0,2 9,1 Koko laitoksen toimintakulut /m3 1,40 1,49 0 1,49 1,55 103,8 0,1 10,6 Vesilaitoksen toimintakulut /m3 0,68 0,71 0 0,71 0,75 106,1 0,0 11,1 Viemärilaitoksen toimintakulut /m3 0,56 0,62 0 0,62 0,64 102,9 0,0 13,5 Vesitaksa /m3 (alv 0 %) 1,03 1,07 0 1,07 1,07 100,0 0,0 3,9 Jätevesitaksa /m3 (alv 0 %) 1,68 1,73 0 1,73 1,73 100,0 0,0 3,0 Muut toiminnan suoritteet Vesimittarien vaihto kpl , ,5 Ruonkovesijohtojen vuodot, kpl ,0 1 57,1 Jätevesipumppaamojen ylivuodot,kpl ,0 0 0,0 Kiinteistöille korvattavat viemäritulvat, kpl ,0-1 0,0 Saneeratut vesijohdot, km 3,4 1,1 0 1,1 0,1 5,5-1,0-98,2 Saneeratut jätevesijohdot, km 2,5 1,1 0 1,1 0,6 51,4-0,5-77,4 Erikseen saneeratut jätevesikaivot, kpl , ,1 Huolletut hulevesikaivot ,8 9 13,1 TOT % = korjatun käyttösuunnitelman toteutumis-% Poikkeama = tot. ja korjatun KS:n erotus % 2011/2012 = muutos ed. vuoteen % 205

209 Konsulttipalkkiot Järvenpään Vesi on käyttänyt asiantuntija- ja konsultointipalveluita investointihankkeiden suunnittelussa ja vesihuollon valmiussuunnitelman valmistelussa sekä vesihuollon verkostojen saneeraussuunnitteluohjelman suunnittelussa. Selvitys ostetuista konsulttipalkkioista vuonna 2012 Palvelun tuottaja Palvelun kuvaus Kustannus Yhteensä Investointikohteet Suunnittelukonsultit Perhelän kortteli Suunnittelukonsultit Lepoala II Suunnittelukonsultit Lepola III Suunnittelukonsultit Kävelykatu Janne ja torialueen kunnostus Käyttötalous Asiantuntijakonsultit Tiedotuslehti Asiantuntijakonsultit Asiakastyytyväisyyskysely Asiantuntijakonsultit Avain- ja palveluprosessien kuvaukset Asiantuntijakonsultit Lakipalvelut Suunnittelukonsultit Saneerausten puitejärjestely Asiantuntijakonsultit Toiminta-alueiden päivitys Suunnittelukonsultit Vantaanjoen jätevesipäästöt Suunnittelukonsultit Vesijohtoverkon mallin päivitys Asiantuntijakonsultit Vesihuoltolaitoksien puitehankinta Palkkiot yhteensä

210 INVESTOINTIOSAN TOTEUTUMINEN INVESTOINTIEN TOTEUTUMA 2012 JÄRVENPÄÄN VESI MENOT: KTA/KS 2012 MENOT: TOT 2012 TUOTOT: KTA/KS 2012 TUOTOT: TOT 2012 TOT. NETTO KTA NETTO UUDISRAKENTAMINEN Kunnallistekniikan suunnittelu Lepola I Pajala / YIT Jäppilänkatu jk-tie Tulot tonttijohtojen. uusiminen Terveystalon vesihuolto Terholantien alue Tulot tonttijohtojen. uusiminen Saunaniityn vesihuollon rakentaminen Tulot TSV runkoputken rak. Pajalanpiha Reservikomppania KORJAUSRAKENTAMINEN Tupalantie LPA-alue, Venny Soldanin raitti Levysepän varastoalue Alankotien vh Pengerkatu Tanhukuja, Joukonkatu Lepola II Leimukadun vesihuolto JV:n 100 % omat investoinnit Tulot tonttijohtojen. uusiminen Pienet kohteet (mm.keskuskuja, viimeistelyt) Tulot tonttijohtojen. uusiminen Sv- ja jv-pumppaamoiden sähkö- ja automaatio Vesijohdon uusiminen Auerpuisto - Usvapolku Tulot tonttijohtojen. uusiminen JV-viemärin sujutus Auerpuiston / Seutulantie Tulot tonttijohtojen. uusiminen Sipulitien vesihuollon suunnittelu ja saneera Tulot tonttijohtojen. uusiminen Savikonkujan/-tien vesihuollon suunnittelu ja Tulot tonttijohtojen. uusiminen Suunnittelukustannukset Hulevesiviem.saneeraus Auerpuisto / Seutula Tulot tonttijohtojen. uusiminen LIIKENNETURVALLISUUS Katuvalaistus-, päällystys- ja liikenneturvallisuus PUISTOT JA LIIKUNTAPAIKKARAKENTAMINEN Puisto- ja liikuntapaikkarakentaminen KONEET JA KALUSTO Koneet ja kalusto (viem.kamera)

211 Vuoden 2012 investointiohjelman tarkastelua Talousarviossa oli määrärahaa varattuna investointeihin euroa. Investointeihin käytetty kokonaissumma oli euroa. Investointeihin palautuneen tulon euroa, jälkeen investointimenojen netoksi jäi euroa. Investointeihin palautunutta tuloa saatiin Saunaniityn vesihuollon rakentamisen yhteydessä rakennetusta Tuusulan seudun vesilaitoskuntayhtymän vesijohtoputkesta euroa. Investointikohteisiin palautunutta tuloa saatiin myös vesihuollon uusimisen yhteydessä uusittujen tonttijohtojen rakentamisesta euroa. Investointikohteiden rakentamisessa kaupunkitekniikan rakentamispalveluiden katusaneerauskohteena olleen Alankotien toteuttamisen yhteydessä tehtiin myös vesihuollon uusimista käyttäen määrärahaa euroa. Järvenpään Veden 100 %:sesti omiin investointeihin käytettiin euroa, jotka käytettiin pääasiassa vuoden 2011 kohteina olleiden investointien viimeistelytöihin. Kaupungin "Kärki"- hankkeille rakennettiin vesihuoltoa mm. Saunaniityssä, Pajalan Pihan ja Pajan alueella. Vesihuollon suunnittelua tehtiin mm. Lepoa II, Lepola III, Pajalan alueen, sekä keskustan alueille. Näihin kohteisiin käytettiin määrärahaa euroa. Kaupunkitekniikan rakentamispalveluiden hankkeissa Järvenpään Vesi oli asiantuntijan ja valvojan roolissa työmaakokouksissa ja toteutumisen seurannassa. Jätevesiviemäriä rakennettiin yhteensä 2518 metriä, josta uusittua jätevesiviemäriä on 565 metriä ja uutta jätevesiviemäriä on 1953 metriä. Vesijohtoa rakennettiin yhteensä 2401 metriä, josta uusittua vesijohtoa on yhteensä 110 metriä ja uutta vesijohtoa on 2291metriä. Hulevesiviemäriä rakennettiin yhteensä 3281 metriä, josta uusittua hulevesiviemäriä on 280 metriä. Kaupungin "Kärki"-hankkeet olivat merkittävinä vuoden 2012 investoinneissa ja vesihuollon uusimiseen liittyvät kohteet olivat vähäisiä. Tulevina vuosina tulee kiinnittää huomiota vesihuollon uusimiseen, jotta ns. saneerausvelka ei pääse kasvamaan liian suureksi. 208

212 RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN Järvenpään Vesi eur TA2012 Talousarvio muutokset KTA 2012 Toteuma Poikkeama Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Investointien rahavirta Investointimenot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen vähennys muilta Lyhytaikaisten lainojen muutos kunnalta Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Vaihto-omaisuuden muutos 3 3 Saamisten muutos kunnalta Saamisten muutos muilta Korottomien velkojen muutos kunnalta Korottomien velkojen muutos muilta Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos

213 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tilinpäätöslaskelmia ovat Järvenpään Veden tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja tase. 210

214 TULOSLASKELMA Liikevaihto , ,31 Valmistus omaan käyttöön 1 681, ,99 Liiketoiminnan muut tuotot , , , ,74 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,12 Palvelujen ostot , , , ,03 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,97 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,95 Muut henkilösivukulut , , , ,58 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , , , ,68 Liiketoiminnan muut kulut Vuokrat , ,59 Muut 3 684, , , ,25 LIIKEYLIJÄÄMÄ , ,51 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 793, ,20 Muut rahoitustuotot 3 417, ,77 Kaupungille maksetut korkokulut Muille maksetut korkokulut Korvaus peruspääomasta , ,00 Muut rahoituskulut - 567, ,65-85, ,68 YLIJÄÄMÄ ENNEN SATUNNAISIA , ,83 ERIÄ, VARAUKSIA JA RAHASTOJA YLIJÄÄMÄ ENNEN ,83 VARAUKSIA JA RAHASTOJA Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) , ,68 Vapaaehtoisten varausten lisäys (-) tai vähennys (+) , , , ,68 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ , ,15 211

215 RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) , ,51 Poistot ja arvonalentumiset , ,68 Rahoitustuotot ja -kulut , , , ,51 Investointien rahavirta Investointimenot , , , ,68 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta , ,17 Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,80 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Vaihto-omaisuuden muutos 2 808, ,42 Saamisten muutos kunnalta , ,32 Saamisten muutos muilta , ,83 Korottomien velkojen muutos kunnalta , ,81 Korottomien velkojen muutos muilta , , , ,92 Rahoituksen rahavirta , ,12 Rahavarojen muutos , ,95 Rahavarojen muutos , ,95 Rahavarat , ,58 Rahavarat , ,63 212

216 TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT , ,21 Aineettomat hyödykkeet 0,00 0,00 Muut pitkävaikutteiset menot 0,00 0,00 Aineelliset hyödykkeet , ,59 Maa- ja vesialueet , ,33 Rakennukset ja rakennelmat , ,81 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,57 Koneet ja kalusto , ,88 Keskeneräiset hankinnat ,00 Sijoitukset , ,62 Osakkeet ja osuudet , ,62 VAIHTUVAT VASTAAVAT , ,81 Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet , ,40 Saamiset , ,83 Lyhytaikaiset saamiset , ,83 Myyntisaamiset , ,21 Muut saamiset , ,62 Rahat ja pankkisaamiset , ,58 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,02 213

217 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA , ,73 Peruspääoma , ,05 Arvonkorotusrahasto , ,28 Edellisten tilikausien ylijäämä/alijäämä , ,25 Tilikauden yli-/alijäämä , ,15 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET , ,62 Poistoero , ,62 Vapaahetoiset varaukset , ,00 VIERAS PÄÄOMA , ,67 Pitkäaikainen , ,76 Lainat julkisyhteisöiltä 0,00 0,00 Muut velat , ,76 Lyhytaikainen , ,91 Lainat julkisyhteisöiltä 0, ,33 Saadut ennakot 584, ,07 Ostovelat , ,69 Muut velat , ,37 Siirtovelat , ,45 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,02 214

218 LIITETIEDOT Tilinpäätöksen liitetiedoista on säädetty kuntalaissa sekä kirjanpitolaissa ja -asetuksessa. Kirjanpitolain mukaan tilinpäätöksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot kirjanpitovelvollisen toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Tätä varten tarpeelliset lisätiedot on ilmoitettava liitetiedoissa. Tilinpäätöksen liitetietojen tarkoituksena on täydentää laskelmien muodossa esitettyä tilinpäätösinformaatiota oikeiden ja riittävien tietojen antamiseksi toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Ne ovat pakollinen julkistettava osa tilinpäätöstä. 215

219 Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet, arvostusperiaatteet ja -menetelmät sekä jaksotusperiaatteet ja - menetelmät Pysyvien vastaavien arvostus Pysyvien vastaavien poistonalaisen käyttöomaisuuden hankinta on aktivoitu taseeseen silloin kun aiheutunut kustannus on verottomana yli euroa. Hankintahinta kirjataan vaikutusaikanaan kuluksi poistosuunnitelman mukaisesti. Kuntayhtymäosuudet Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän ja Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymän tasearvoja ei ole muutettu kuntayhtymän ilmoittaman osuuden arvon mukaisiksi. Arvot vaihtelevat vuosittain kuntayhtymien käytön suhteessa, joten ilmoitetut arvon muutokset eivät ole pysyviä. Vaihto-omaisuuden arvostus Vaihto-omaisuus on taseessa keskihintaan arvostettuna. Tuloslaskelman ja taseen esittämistavan muutokset Ei muutoksia. Oikaisut, jotka on tehty edelliseltä tilikaudelta esitettäviin tietoihin Ei ilmoitettavaa. Selvitys, jos edellistä tilikautta koskevat tiedot eivät ole vertailukelpoisia päättyneen tilikauden tietojen kanssa Ei ilmoitettavaa Aikaisempiin tilikausiin kohdistuvat tuotot ja kulut sekä virheiden korjaukset, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä Ei ilmoitettavaa 216

220 Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista Kuluvan käyttöomaisuuden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa. Poistoperustana käytetään omaisuuden arvonlisäverotonta hankintamenoa ja laskenta tehdään poistotavan periaatteiden mukaisesti. Käyttömaisuuslaji Poistotapa Poistoaika vuotta tai % Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet tasapoisto 5 v Muut pitkävaikutteiset menot Perustamis- ja järjestelymenot tasapoisto 3 v Tutkimus- ja kehittämismenot tasapoisto 3 v Liikearvo tasapoisto 5 v Atk-ohjelmistot tasapoisto 5 v Muut tasapoisto 5 v Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet ei poistoaikaa Rakennukset ja rakennelmat Arvorakennukset tasapoisto 60 v Hallinto- ja laitosrakennukset tasapoisto 50 v Liike- ja tuotantorakennukset tasapoisto 30 v Asuinrakennukset, kivirakenteiset tasapoisto 50 v Asuinrakennukset, puurakenteiset tasapoisto 50 v Vapaa-ajan rakennukset tasapoisto 20 v Muut rakennukset tasapoisto 15 v Rakennusten peruskorjaus tasapoisto 5-30 v Kiinteät rakenteet ja laitteet Muut maa- ja vesirakenteet menojäännöspoisto 20 % Vedenjakeluverkosto menojäännöspoisto 10 % Viemäriverkosto menojäännöspoisto 10 % Viemäriverkko, pumput menojäännöspoisto 25 % Koneet ja kalusto Kuljetusvälineet menojäännöspoisto 25 % Raskaat työkoneet menojäännöspoisto 20 % Kevyet työkoneet tasapoisto 5 v Atk-laitteet menojäännöspoisto 30 % AV-laitteet tasapoisto 5 v Muut laitteet ja kalusteet tasapoisto 10 v Muut aineelliset hyödykkeet Luonnonvarat Arvo- ja taide-esineet käytön mukainen poisto ei poistoa 217

221 Erittely poistoeron muutoksista Ei ilmoitettavaa (ei verotussyistä kirjattua poistoeroa) Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet,sijoitukset e Maa- ja Rakennuk vesialueet set Aineelliset hyödykkeet Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Keskeneräiset hankinnat Yhteensä Poistamaton hankintameno , , , ,88 0, ,59 Lisäykset tilikauden aikana 0,00 0, , , , ,16 Rahoitusosuudet tilikaudella Vähennykset tilikauden aikana Siirrot erien välillä Tilikauden poisto , , , ,25 Arvonalennukset ja niiden palautukset Poistamaton hankintameno , , , , , ,50 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet ,62 0, ,62 Arvonkorotukset Kirjanpitoarvo , , , , , , ,62 Olennaiset lisäpoistot Erittely olennaisista lisäpoistoista Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät Ei ilmoitettavaa Erittely oman pääoman muutoksista e e e Peruspääoma Arvonkorotusrahasto Arvonkorotusrahasto Edellisten tilikausien ylijäämä Edellisten tilikausien ylijäämä Tilikauden ylijäämä Oma pääoma yhteensä Oman pääoman erissä ei ole tapahtunut muita muutoksia kuin tilikauden tuloksen siirto edellisten tilikausien tulokseen. 218

222 Erittely poistoerosta Ei ilmoitettavaa (ei verotussyistä kirjattua poistoeroa) Muiden velkojen erittely Muut velat erä sisältää pelkästään liittymismaksuja. Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät Lomapalkkajaksotus ,73 Velka Järvenpään kaupungille ,49 219

223 ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT Liikelaitoksen tilipäätöksen allekirjoittavat johtokunnan jäsenet ja liikelaitoksen toimitusjohtaja. 220

224 Järvenpäässä JÄRVENPÄÄN VEDEN JOHTOKUNTA Pertti Tamm Markus Lummi Tea Hämäläinen Anne Kujasalo Hermanni Meronen Satu Taipale Kalevi Tihveräinen Ari Kaunisto toimitusjohtaja Olemme tarkastaneet tilinpäätöksen Järvenpäässä / 2013 BDO Audiator Oy JHTT-yhteisö Ilpo Malinen 221

225 LUETTELOT JA SELVITYKSET 222

226 TOSITELAJIT Järvenpään Vesilaitos SIVU 1 INTIME T O S I T E L A J I T HYVÄKSYTTÄVÄ TOSITELAJI NIMI TYYPPI KAUDESTA Pankkitositteet 2 Kassatositteet EI KÄYTÖSSÄ Palkat 4 KÄYTTÖOMAISUUS 10 Muistiotositteet 11 Mittarivarasto EI KÄYTÖSSÄ Vesivarasto 20 Ostoreskontramaksut 21 Ostoreskontralaskut 22 Suorakirjatut ostolaskut EI KÄYTÖSSÄ Myyntireskontrasuoritukset 31 MR palautukset 32 Yleislaskutus EI KÄYTÖSSÄ Vuokralaskutus EI KÄYTÖSSÄ Vesilaitos 45 Varastolaskutus EI KÄYTÖSSÄ Timmilaskutus EI KÄYTÖSSÄ Korkolaskut EI KÄYTÖSSÄ Luottotappiot EI KÄYTÖSSÄ Perintäkarhu 92 Laskennalliset SL EI KÄYTÖSSÄ Automaattikirjaukset SL EI KÄYTÖSSÄ Vyörytykset SL EI KÄYTÖSSÄ Kirjanpidon tulos 98 Sisäisen laskennan tulos SELVITYS KIRJANPIDON SÄILYTTÄMISESTÄ Sähköisesti säilytettävät: Pääkirja Päiväkirja Tuloslaskelma Tase Paperitulosteena säilytettävät: Tase-erittelyt 223

227 JÄRVENPÄÄN VESI TULOT eur MENOT eur Toiminta Investoinnit Rahoitustoiminta Toiminta Toimintatuotot Toimintakulut Verotulot 0 Valtionosuudet 0 - Valmistus omaan käyttöön -2 Korkotuotot 1 Korkokulut 1 Muut rahoitustuotot 3 Muut rahoituskulut Satunnaiset tuotot 0 Satunnaiset kulut 0 Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät Pakollisten varausten muutos - Pakollisten varausten lis. (-), väh. 0 (+) - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot 0 - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden 0 luovutustappiot Rahoitusosuudet investointimenoihin 0 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 0 Investoinnit Rahoitustoiminta Investointimenot Antolainasaamisten vähennykset 0 Antolainasaamisten lisäykset 0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 0 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 0 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0 Oman pääoman lisäykset 0 Oman pääoman vähennykset 0 Kokonaistulot yhteensä Kokonaismenot yhteensä

228 LIIKELAITOKSEN VAIKUTUS JÄRVENPÄÄN TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMISEEN 225

229 Sitovuustarkastelu Talousarvion toteutuminen Eliminoinnit Kokonaistarkastelu Tuloslaskelma Kunta Järvenpään Vesi Yhteensä Kunta Järvenpään Vesi kunnan tilinpäätöksessä Toimintatulot Myyntitulot, ulkoiset Myyntitulot, sisäiset Tuet ja avustukset kunnalta 0 0 Toimintatulot yhteensä Toimintamenot Valmistus omaan käyttöön Henkilöstömenot Palvelujen ostot, ulkoiset Palvelujen ostot, sisäiset Aineet, tarvikkeet, ulkoiset Aineet, tarvikkeet, sisäiset 0 0 Avustukset, ulkoiset Avustukset, sisäiset Avustukset liikelaitokselle Muut toimintakulut, ulkoiset Muut toimintakulut, sisäiset Ulkoiset toimintamenot yhteensä Toimintamenot yhteensä Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustulot ja -menot Korkotulot, ulkoiset Korkotulot, sisäiset Muut rahoitustulot, ulkoiset Muut rahoitustulot, sisäiset Korkomenot, ulkoiset Korkomenot, sisäiset Korvaus peruspääomasta Muut rahoitusmenot -4-4 Rahoitustulot ja -menot Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Satunnaiset erät 0 Poistoeron muutos Vapaaehtoiset varaukset Tilikauden tulos Sisäiset tulot Sisäiset menot Erotus

230 LIITTEET ASUNTOPOLIITTISEN OHJELMAN TOTEUTUMINEN LIITE 1 TYTÄRYHTEISÖN TOIMINTAKERTOMUS 2012 LIITE 2 227

231 LIITE 1 ASUNTOPOLIITTISEN OHJELMAN TOTEUTUMINEN Kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan asuntopoliittisen ohjelman Samalla päätettiin, että ohjelman toteutumisesta raportoidaan tilinpäätöksessä ja toimintakertomuksessa. Tässä raportissa selvitetään miten ohjelmassa eri päämäärille asetetut kehitettävät asiat ja niille määritellyt kehitystoimenpiteet ovat toteutuneet tai edenneet vuoden 2012 aikana. Asuntopoliittisen ohjelman lähtökohdat Kaupunginvaltuuston hyväksymän Järvenpään yleiskaavan 2020 pohjana on ollut 1,5 %:n väestönkasvu, joka on ollut tarkoitus saavuttaa vuotuisella uudisasuntotuotannolla. Helpottaakseen omalta osaltaan seudun asuntotilannetta Järvenpään kaupunki sitoutui valtion ja Helsingin seudun kuntien välisessä aiesopimuksessa asunto- ja tonttituotannon lisäämiseen. Aiesopimus uusittiin ja allekirjoitettiin kesäkuussa Asuntotuotantotavoitteeksi Järvenpäässä vuosina sovittiin keskimäärin 430 asuntoa vuosittain ja näistä 86 (20 %) valtion tuella rakennettuja vuokra-asuntoja. Viimeksi mainitusta luvusta puolet voi olla asumisoikeusasuntoja tietyin edellytyksin. Vuonna 2012 Järvenpäähän valmistui yhteensä 493 asuntoa, joista 101 eli 20,5 % oli valtion tuella rakennettuja asuntoja. 47 asuntoa oli korkotukivuokra-asuntoja (Lepola) ja 54 asuntoa asumisoikeusasuntoja (Lepola). Vuonna 2012 Järvenpään väestömäärä kasvoi 686 hengellä väestönkasvun ollessa 1,76 %. 1. Maanhankinta PÄÄMÄÄRÄ: Raakamaata on riittävä reservi kaavoituksen käynnissä pitämiseksi KEHITETTÄVÄ ASIA: Kaupungin pitkän aikavälin maapolitiikka: yleiskaavan, väestösuunnitteen ja aiesopimuksen toteutuminen ei ole mahdollista nykyisellä maanhankinnan volyymillä laskennallisesti raakamaan vuosittainen hankintatavoite on hehtaaria olemassa oleva kaavavaranto riittää noin viideksi vuodeksi eikä vastaa kysyntää KEHITYSTOIMENPIDE: kaupunki ryhtyy määrätietoisesti hankkimaan maata valtuuston hyväksymän maapoliittisen periaateohjelman mukaisesti kaupungin on pikaisesti hankittava yleiskaavan mukaiset alueet tarvittavin osin omistukseensa TOTEUMA : Merkittävä työpanos liittyi yleiskaavan laatimista ja toteuttamista tukeviin maanhankintatoimenpiteisiin. Vuoden 2010 aikana toteutettua mittavaa maanostotarjouskierrosta jatkettiin neuvotteluilla keskeisten yksityisten 228

232 maanomistajien kanssa koko vuoden. Vuoden 2010 lopussa ympäristöministeriö antoi luvan yksityisten maanomistajien omistamien yhteensä n. 32 ha maa-alueiden lunastukseen Poikkitien eteläpuolella. Päätöksen valitusta on käsitelty vuoden 2011 ja 2012 aikana samalla kun lunastustoimitus on saatettu vireille. Lunastustoimitus saatetaan loppuun vuoden 2013 kevään aikana. Vuoden 2012 lopussa haettiin ympäristöministeriöltä lupaa toisen hieman laajemman alueen n. 50 ha lunastamiseksi. Hakemus koskee Ristinummen eteläosan yleiskaavan mukaisia pientaloalueita. Kaupunki osti maa-alueita yhteensä 1,5 Meurolla. Merkittävin kauppa oli Suomen Kirkon Seurakuntaopiston Säätiön kanssa tekemä vaihtokauppa, jossa hankittiin Lepolasta tonttimaata sekä yleisiä alueita yhteensä noin 3,6 ha eurolla. Vanhasta kylästä ostettiin raakamaata 4,2 ha euroa sekä Pietilästä noin 0,9 ha eurolla. Yksi AO-tontti ostettiin takaisin eurolla. Haltuunotolla ja ostolla hankittiin tontinosia, katu- ja puistoalueita noin 0,5 ha yhteensä eurolla. Suomen Valtion kanssa tehtiin vaihtokauppa, jossa kaupunki sai noin 1,8 ha katu- ja puistoalueita euron arvosta sekä maksoi välirahaa euroa. Lunastuksella hankittiin noin 1,1 ha puistoa, josta maksettiin noin euroa. Vanhan Mäkisen kiinteistön, Sibeliuksenkatu 15 purkukustannuksia maksettiin yhteensä euroa. Muita lunastuksiin liittyviä kustannuksia tms. maksettiin noin euroa. Pilaantuneiden maiden kunnostukseen käytettiin yhteensä euroa. Merkittävin meno kohdistui Pajalan Pima maiden puhdistamiseen katujen osilta yhteensä eurolla, josta YIT :tä laskutetaan jälkikäteen euroa. Maaperä- ja rakennettavuus-tutkimuksiin ja puhdistusselvityksiin Reservikomppanian alueella euroa. Ånäsin, Intro4:n tonteille ostettiin ennakkoon Fortumilta I-erä kaukolämpöliittymää euron arvosta. Maanmyynnin bruttotulot vuodelta 2012 olivat 7,6 Meuroa. Kaupunki myi yhteensä 52 tonttia. Merkittävin oli vaihtokaupalla myydyt AP-tontit Seurakuntaopiston Säätiölle reilut 1,0 Meuroa, jonka lisäksi asemakaavan hyödystä kaupunki sai 1,3 Meuroa. Avain asumisoikeudelle myytiin Peltolan alueella kaksi rivitalotonttia sekä hieman pohjoisempana kolmas rivitalotontti PKT-kiinteistöt yhtiölle. Saunaniityn alueelta myytiin 11 kpl peruutustontteja ja yksi Haarajoelta sekä loppuvuonna 30 tonttia tarjouskilpailun perusteella. Mestariasunnoille myytiin yksi kerrostalotontti Kinnarista sekä Pajalan pihan päiväkotitontti. Muita kauppoja oli neljä teollisuustonttia, yksi pieni K-tontti sekä muita tontinosan kauppoja. Kun maanmyynnin bruttotuloista vähennetään hankintahinta (tasearvo) saadaan tuloslaskelmaan kirjatuksi maanmyynnin myyntivoitoksi 7,3 Meuroa vuodelle Kaavoitus 229

233 PÄÄMÄÄRÄ: Asuntotuotannon mahdollistavia ja kaupungin tarpeita vastaavia tontteja ja rakennusoikeutta on riittävästi KEHITETTÄVÄ ASIA: Puuttuva kaavoituksen kokonaisohjaus KEHITYSTOIMENPIDE: Korjataan kaavoitusprosessia siten, että syntyy ohjaava ryhmä, joka riittävän laajalla pohjalla asettaa tavoitteet uudelle asuinalueelle tai -tontille. Ohjaava ryhmä osallistuu kaavoitusprosessiin ja asettaa tavoitteet uudelle asuinalueelle tai -tontille. TOTEUMA : EMAL työryhmä on omaksunut asuntopoliittisessa ohjelmassa tarkoitetun kaavoitusta ohjaavan työryhmän roolin. EMAL- työryhmä on kokoontunut säännöllisesti vuonna 2012 ja käsitellyt mm. kaavoitusohjelmaa ja -katsausta, asuntotuotanto-ohjelmaa sekä tontinluovutusohjelmaa niiden laadintavaiheessa. Jokaisessa EMAL -työryhmän kokouksessa seurataan myös ns. kärkihankkeiden etenemistä. Uusien, kaavoitettaviksi tulevien alueiden käytön tavoitteiden tarkentamista on lähdetty kehittelemään ensimmäiseksi yritysalueiden osalta. Alueiden käytön tavoitteiden tarkentamisessa pyritään entistä paremmin ottamaan huomioon kaupungin, kaupunkilaisten ja yrittäjien tarpeet sekä kysyntä. KEHITETTÄVÄ ASIA: Kaavoituksen sujuvuus ja nopeus KEHITYSTOIMENPIDE: Ohjaava ryhmä harkitsee tapauskohtaisesti kunkin kaavoituksen ja mahdollisen osayleiskaavan tai arkkitehtikilpailun tarpeen Kaavamuutosten välttämiseksi kaavamääräykset laaditaan joustaviksi ottaen huomioon eri asiakkaiden tarpeet ja taloussuhdanteet TOTEUMA : EMAL- työryhmä käsittelee tapauskohtaisesti kaavoituksen aloitustavat ja tarvittavat yleissuunnittelumenetelmät sen lisäksi, että niihin otetaan kantaa vuosittaisessa kaavoitusohjelmassa. Kaavamuutokset on pyritty laatimaan kiinteässä vuorovaikutuksessa toteuttajan kanssa siten, että toteuttamisnäkökulmat on otettu huomioon ja vältetään kaavamuutostarpeet. KEHITETTÄVÄ ASIA: Raakamaasta asuntotuotantoon jalostuvan osuuden määrä KEHITYSTOIMENPIDE: Hankittu maa hyödynnetään nykyistä tehokkaammin ottaen huomioon alueen sijainti ja ympäristön viihtyisyys 230

234 Olemassa olevia asuntoalueita ja erityisesti keskusta-aluetta tiivistetään TOTEUMA : Yleiskaava 2020:n perusteella asemakaavoitettavissa kohteissa on saavutettu tai ylitetty yleiskaavan tehokkuus- ja kerrosalatavoitteet tinkimättä viihtyisyystekijöistä (mm. Lepola I ja Saunaniitty). Yleiskaavaan sisältyy useita keskustanläheisten asuntoalueiden tiivistyskohteita, kuten Pajalan teollisuusalueen muutos, jonka kaavoitus on Pajalankulman korttelia vaille valmis. Pajalanpihan pientaloalueen asemakaava on saanut lainvoiman. Useita muita kohteita sisältyy kaavoitusohjelmaan. Ydinkeskustan merkittävin tiivistyshanke on Perhelän kortteli, jonka toteutusedellytyksiä on selvitetty keskeytyksettä. 3. Tontinluovutus KEHITETTÄVÄ ASIA: Kaupungin omasta toiminnasta johtuva valmiiden kaavojen vähäisyys ja yksipuolisuus KEHITYSTOIMENPIDE: Kaavoitetaan asuntorakentamiseen tontteja etupainotteisesti siten, että valmiiksi kaavoitettua ja kysyntää / tarvetta paremmin vastaavaa maata on riittävästi reservissä TOTEUMA : Tavoitetila tullaan saavuttamaan muutamassa vuodessa, mikäli käynnissä oleva maanhankintakierros ja vireille pannut lunastukset tuottavat riittävästi raakamaata kaavoitukselle ja että käynnistetyt ja suunnitellut asemakaavahankkeet valmistuvat. Pääperiaatteena on että asuntorakentamiseen tarkoitetut tontit luovutetaan maapoliittisen periaateohjelman mukaisesti. PÄÄMÄÄRÄ: Asuntotuotanto-ohjelman mukainen asuntotuotanto KEHITETTÄVÄ ASIA: Tontinluovutus erilaisiin asuntotuotantotarpeisiin KEHITYSTOIMENPIDE: Ohjaava ryhmä johtaa tontinluovutusta asuntotuotantoon, osoittaa tontit kaupungin omaan asuntotuotantoon ja asettaa tarvittaessa tontinluovutukselle asuntopoliittisia ehtoja TOTEUMA Vuonna 2012 tontinluovutusohjelma ja asuntotuotanto-ohjelma olivat erillisinä. Seuraavaksi tontinluovutus- ja asuntotuotanto-ohjelmaa uusittaessa ne kytketään yhdeksi ohjelmaksi. Ohjelma on valmisteilla ja menossa päätöksentekoon vuoden 2013 alussa. Sitä ennen ohjelma käsitellään EMAL - 231

235 4. Asuinalueiden toteuttaminen työryhmässä. Tontinluovutusohjelmassa tullaan esittämään varaukset valtion tukemaan asuntotuotantoon. PÄÄMÄÄRÄ: Uudet asuinalueet toteutetaan ja saatetaan kaikilta osin valmiiksi suunnitellulla aikataululla. Asuinalueiden toteuttamisessa päämääränä pitää olla segregaation eli asumisen eriytymisen välttäminen. KEHITETTÄVÄ ASIA: Raakamaan jalostamisen kustannusten määrittely KEHITYSTOIMENPIDE: Maan jalostamiskustannukset lasketaan etukäteen niin, että alueen asuntotuotannon piiriin ottamisen kustannukset tiedetään Uusilla asuinalueilla kunnallistekniikka rakennetaan asuntorakentamisen aikatauluihin sovitettuna Kaupunki hakee valtion kunnallistekniikka-avustuksia uusien asuinalueiden rakentumisen käynnistämiseksi ja aikaistamiseksi Kaupunki varaa määrärahat talousarvioon oikea-aikaisesti TOTEUMA : Maan jalostamiskustannuksia asuntotuotannon piiriin ollaan pilottikohteena kartoittamassa Lepola I:n alueelta. Pilaantuneiden maa-alueiden kunnostukseen sekä erilaisten rakentamisselvitysten tekoon on jouduttu investoimaan selvästi aikaisempia vuosia enemmän kohdan 1. Maanhankinta mukaisesti. Vuonna 2012 valtiolla ei ollut haettavana uusia kunnallistekniikka-avustuksia. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (=ARA) myönsi toukokuussa 2010 ko. avustusta vuosille siten, että Lepola I:n kunnallistekniikan rakentamiseen saatiin euroa ja Saunaniittyyn euroa. Nyt aiesopimuksen piiriin kuuluvat kunnat voivat hakea ARA:lta vuoden 2013 alussa olevalla hakuajalla investointiavustusta uusien asuinalueiden infrakustannuksiin. Järvenpäässä hakemusta työstetään parhaillaan. Avustuksen saamiseen liittyy myös ARA-tuettujen vuokra-asuntojen tuottaminen alueelle. Kaupunginvaltuuston vuosille hyväksymät kunnallistekniikan kustannuksiin varatut määrärahat sovitetaan yhteen samoille vuosille vahvistettavan asuntotuotanto- ja tontinluovutusohjelman kanssa. 5. Kaupungin palvelut ja erityisryhmien asuminen PÄÄMÄÄRÄ: Oikein sijaitsevat ja oikein mitoitetut palvelut KEHITETTÄVÄ ASIA: Palveluiden riittävyys uusilla ja/tai tiivistettävillä asuinalueilla 232

236 KEHITYSTOIMENPIDE: Asuntotuotanto-ohjelma ja palveluverkkosuunnitelma sovitetaan toisiinsa PÄÄMÄÄRÄ: Tarpeita vastaava asuminen TOTEUMA : Kaupunkikehityksessä noudatetaan ns. vuosikelloa, jonka mukaan vuosittain työstetään ja päivitetään väestösuunnite, palveluverkkosuunnitelma, asuntotuotanto- ja tontinluovutusohjelma sekä kunnallistekniikan rakentamisen ohjelmointi. Johtavana ajatuksena on, että em. suunnitelmat ja ohjelmat tukeutuvat saumattomasti toinen toisiinsa. Työstäminen tapahtuu yhteistyössä eri palvelualueiden kanssa, jolloin eri näkökulmat ja tarpeet tulevat oikea-aikaisesti huomioonotetuiksi. KEHITETTÄVÄ ASIA: Erityisryhmien asumistarpeet KEHITYSTOIMENPIDE: ASA-työryhmä seuraa ja kartoittaa erityisryhmien asumista ja tekee tarvittavat esitykset hankkeista ohjaavalle ryhmälle TOTEUMA : ASA -työryhmä on kokoontunut säännöllisesti. Sosiaali- ja terveystoimen uusien palvelualueiden (Ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten palvelualue sekä Terveyspalvelut ja aikuissosiaalityön palvelualue) tehtävänä on kartoittaa tulevia erityisryhmien asumistarpeita. Päihteettömään asumiseen sitoutuville valmistui asumisyksikkö vuonna 2009 Wärtsilänkatu 14:ään eli ns. Wärttinä I. Siitä saadut kokemukset ovat olleet erittäin positiivisia toteutuksen ja valitun toimintamallin osalta. Koska tarve tämän tyyppiselle tuetulle asumiselle on suuri ja kasvava, on ASA -työryhmä aloittanut kartoittaa uutta asumisyksikköä eli ns. Wärttinä II:sta, jonka osalta jätettiin korkotuki- ja investointiavustushakemus ARAan lokakuussa Uutena kohderyhmänä jätettiin korkotukilaina- ja investointiavustushakemus ARA:lle 10-asuntoisen hankkeen toteuttamiseksi ns. jälkihuoltonuorille perhetukikeskuksen tontille osoitteessa Uudenmaantie 5. Pienten kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen krooniseen pulaan on kehitelty ns. Konttikotiasuntoa. Merikontista voidaan rakentaa tietyin muutoksin ympäri vuoden asuttava asunto. Hanke on koeasumisvaiheessa. 6. Olemassa olevan asuntokannan ja -alueiden kehittäminen PÄÄMÄÄRÄ: Asumisviihtyisyyden lisääntyminen parantamalla asuinrakennusten asuttavuutta, energiatehokkuutta, ulkoista ilmettä ja ympäristöä KEHITETTÄVÄ ASIA: 233

237 Vanhan asuntokannan kunnossapito KEHITYSTOIMENPIDE: Valtion korjaus- ja energia-avustusten aktiivinen markkinointi energiakulujen vähentämiseksi ja asuntokannan kunnon säilyttämiseksi Pidetään kunnossa kaupungin oma asuntokanta Asuinalueille kaavoitetaan harkitusti lisärakennusoikeutta korjausten rahoittamiseksi Keskusta-aluetta tiivistetään alueen viihtyisyys huomioon ottaen TOTEUMA : Valtion varoista vuonna 2012 on Järvenpäässä myönnetty asuntojen korjausja energia-avustuksia euroa seuraavasti: Avustusmuoto Kohteita kpl Asuntoja kpl Avustus, yht. euroa Kuntoarviot Kuntotutkimus Uusiutuvan energian käyttöönotto, yksityiset Uusiutuvan energian käyttöönotto, as.oy:t Energia-avustukset / ei uusiut., as.oy:t Pientalojen tarveharkintaiset kohteet Veteraanien ja vanhusten asunnot Yhteensä Korjaus- ja energia-avustuskohteet vaihtelevat jonkin verran vuosittain. Esimerkiksi aiemmin haettavissa ollutta korjaustoimenpiteiden suunnitteluavustuksia ei vuonna 2012 myönnetty lainkaan. Järvenpään Mestariasunnot Oy:llä on kiinteistöissään käytössä systemaattinen kunnossapitojärjestelmä. Kaupungin erilliset osakehuoneistot pidetään kunnossa samoin periaattein ja samantasoisina kuin Mestariasuntojen asunnot. Kaupungin erillisten pienkiinteistöjen kunnosta huolehtii tekninen toimi ja niiden kohdalla käytetään harkintaa korjausten tarkoituksenmukaisuudesta. Keskusta-aluetta on tiivistetty ja rakennustyöt ovat ns. Melodia-pihan alueella (Skanska) lähes loppuun saatetut. Perhelä- korttelin suunnittelu on edennyt nihkeästi, koska mahdollisuudet saada hankkeesta taloudellisesti kannattava askarruttaa osapuolia. Myllykorttelin siilot sekä valssimylly purettiin ja uusien asuintalojen rakentaminen niiden tilalle on käynnistymässä. Myllyalueen pohjoisosan suunnittelu on edennyt ja kaava on valmis. Pajalankulman korttelin suunnittelu asemakaavoitusta varten on työn alla. Meneillään oleva taantuma on hidastanut jonkin verran keskustan alueen kehittämistä. 7. Tavoitteet asuntojen uudistuotannolle Kokonaistuotantotavoite ja talotyyppitavoite Uusitun aiesopimuksen mukaisesti vuosittaisena asuntotuotantotavoitteena oli 430 uutta asuntoa. Asuntopoliittista ohjelmaa vahvistettaessa tavoitteet talotyypeille asetettiin seuraavasti: Pientalomaiseen asuntorakentamiseen % 234

238 ok-talot, yhtiömuotoiset ok-talot, kytketyt talot sekä rivitalot kaupunki luovuttaa vuosittain kpl omatoimiseen rakentamiseen tarkoitettua ok-tonttia ja kerrostaloasunnoiksi % tiivis ja tehokas kaupunkirakenne, täydennysrakentaminen keskustan tasokkaat kerrostalot Asuntojen hallintamuototavoite ja asuntojen kokotavoite TOTEUMA : Talotyyppi OK RT KT+muut Yht. Asuntoja % Kokonaismäärä 493 uutta asuntoa oli 114 % tavoitteesta. Tavoite ylitettiin johtuen runsaasta kerrostalorakentamisesta mm. keskustaan, Myllyn alueelle ja Lepolaan. Talotyyppitavoite toteutui päinvastoin kuin oli tavoitteeksi asetettu. Valmistuneista asunnoista vain 33 % oli pientalomaista asuntorakentamista ja 67 % kerrostaloasuntoja. Kaupungin tonttien/maanmyyntiä on selostettu tarkemmin edellä 1. Maanhankinta kohdassa. Uuden aiesopimuksen mukaisesti 493 asunnosta 20 % eli 99 tuli olla valtion tukemia vuokraasuntoja ja 80 % eli 394 vapaarahoitteisia asuntoja. TOTEUMA : Asunnoista 47 kpl eli 9,5 % oli valtion tuella rakennettuja vuokra-asuntoja, 54 asuntoa eli 11 % oli valtion tuella rakennettuja asumisoikeusasuntoja ja 392 kpl eli 79,5 % vapaarahoitteisia asuntoja, joten % -tavoitteen voidaan katsoa toteutuneen. Järvenpään Mestariasunnot Oy:lle asetettu tuotantotavoite Kaupungin omalle yhtiölle asetettiin tavoitteeksi, että se tuottaa keskimäärin 50 % ararahoitteisista vuokra-asunnoista aiesopimusaikana. Lisäksi päätettiin, että hankkeet sovitaan vuosittain laadittavassa asuntotuotanto-ohjelmassa suhdanteet huomioiden. TOTEUMA : Kaikki Järvenpäähän 2012 valmistuneet ara-rahoitteiset vuokra-asunnot valmistuivat Mestariasunnoille. Valmistuneet 47 aravuokra-asuntoa ovat 55 % 86 ara-asunnon kokonaistuotantotavoitteesta, joten yhtiö on ylittänyt tavoitteen. Seuraavat hankkeet on sovittu yhtiön kanssa: Lepola 79:stä asunnosta 47 kpl valmistui Saunaniitty 43 asuntoa, rakenteilla ja valmistuu 2013 Torpantie 33 noin 40 asuntoa 235

239 Tupalantie 15 noin 12 asuntoa Sauvakatu 8 noin 57 asuntoa Viimemainitussa kohteessa alta tultaneen purkamaan 28-asuntoinen vuokratalo ja rakennetaan korkeampi talo tilalle. Yleistavoitteet asuntojen uudistuotannolle Turvalliset ja viihtyisät asuinympäristöt - viheralueista ja puistoista huolehditaan Esteettömyyden huomioiminen jo varhaisessa vaiheessa - hissit, ikääntyneiden tarpeet, liikuntarajoitteiset mm. Monipuolinen ja eri elämänvaiheissa vaihtoehtoja tarjoava asuntokanta Hyvät ja turvalliset kevyen liikenteen yhteydet Tukeudutaan tehokkaasti joukkoliikennepalveluihin Pysäköintipaikkojen riittävästä määrästä huolehditaan TOTEUMA : Edellä asetetut tavoitteet on otettu huomioon kaikessa asuntotuotantoon tähtäävässä suunnittelussa. 236

240 LIITE 2 TYTÄRYHTEISÖN TOIMINTAKERTOMUS 2012 JÄRVENPÄÄN MESTARIASUNNOT OY YLEISTÄ Emoyhteisö Järvenpään Mestariasunnot Oy:n emoyhteisö on Järvenpään kaupunki, joka omistaa yhtiön koko osakekannan, yhteensä kpl osakkeita nimellisarvoltaan 186,63. Osakepääoma on ,02. Toimiala Yhtiön toimialana on omistus- tai vuokraoikeuden nojalla hallita Järvenpään kaupungissa vuokra-asuntotuotantoon osoitettuja kerros- ja pientalotontteja sekä niille rakennettuja tai rakennettavia vuokra-asuntotaloja ja ylläpitää niitä, harjoittaa rakennuttamistoimintaa sekä myös muiden kuin omistus- ja vuokraoikeuden nojalla hallitsemiensa kiinteistöjen ja asuntojen ylläpitoa ja vuokrausta. Visio 2015 Asumisen paras kumppani Arvot Yhteiskuntavastuu, Asukaslähtöisyys, Oikeudenmukaisuus, Energiatehokkuus, Iskukykyisyys. Toiminta-ajatus Toimivia koteja ja sujuvaa asumista Strategiat HENKILÖSTÖ JA JOHTAMINEN, ammattimaisuuden kautta menestykseen PALVELU JA MARKKINOINTI, sujuvaa asumista yhteistyöllä KASVU JA KEHITYS, toimivia ja energiatehokkaita koteja tavoitteiden mukaisesti TALOUS JA KIINTEISTÖT, ammattimaisesti ja energiatehokkaasti mestarikunnossa 237

241 Toimintaperiaate Hallinnoida, vuokrata, ylläpitää ja rakentaa asuntokantaa kaupungin omistajapolitiikan ja yhtiön hallituksen päätösten mukaisesti. Kiinteistöjen hoito- ja ylläpitopalvelut sekä rakennustoiminta tuotetaan ensisijaisesti tytäryhtiö Mestaritoiminta Oy:n toimesta ja toissijaisesti ulkopuolisilta toimijoilta. Sijoittuminen Järvenpään kaupunkikonserniin ja osakkuusyhtiöt Osakkuusyhtiöt Tytäryhtiöt Pajalan Parkki Oy on Pajalan alueella autopaikoitustoimintaa harjoittavan yhtiö. Mestariasunnot omistaa osakkeista 43,31 %. Kiinteistö Oy Järvenpään Tilat on Jampan teollisuusalueella sijaitseva hallikiinteistöyhtiö. Mestariasunnot omistaa osakkeista 65,3 %. Mestaritoiminta Oy:n toimitilat sijaitsevat tässä kiinteistössä. Mestaritoiminta Oy on 100 %:sti Mestariasuntojen omistama tytäryhtiö. Yhtiön tarkoituksena on tuottaa omistajalle ja kaupunkikonsernille lisäarvoa kiinteistöjen ylläpitopalveluiden tuottajana, rakentamalla kiinteistöjä ja vuokraamalla niitä edelleen omistajan ja kaupunkikonsernin tarpeisiin. Yhtiö rakensi omistukseensa kolmannen päiväkodin. Päiväkodit on vuokrattu Järvenpään kaupungille pitkäaikaisella vuokrasopimuksella. Kiinteistö Oy Mannilantien Liiketalo on 100 %:sti Mestariasuntojen tytäryhtiö Mestaritoiminta Oy:n omistama tytäryhtiö. Yhtiön toimialana on omistaa ja hallita Järvenpään kaupungin I kaupunginosassa korttelissa 138 sijaitsevaa tonttia nro 13 sekä sille rakennettua liikerakennusta. Mestariasuntojen ja Mestaritoiminta Oy:n toimistotilat sijaitsevat tässä liikerakennuksessa. 238

242 . Asuntokanta Asuntokanta muodostuu 51 kiinteistöstä, joista kaksi on ollut rakenteilla toimintavuoden aikana. Lepolan Soundin matalaenergiakortteli valmistui ja 79 asunnosta otettiin käyttöön 47 asuntoa. Saunaniityn 43 asunnon rivitalohankkeen rakentaminen aloitettiin ja runkotyöt olivat vesikatossa toimintavuoden lopulla. Kukin kiinteistö muodostaa oman vuokranmääritysyksikön. Valmiita vuokranmääritysyksiköitä oli vuoden 2012 lopulla 50, joiden asuntomäärä on yhteensä asuntoa, m² ja m³. Omien tonttien yhteispinta-ala on m², josta vuokratonttien pinta-ala on m². Viiden kiinteistön tontit on vuokrattu Järvenpään kaupungilta; Polvipolku 3, Mittarikatu 6, Välskärinkatu 25, Ruukkukatu 6 ja Wärtsilänkatu 14. Asukasmäärä ja vuokraustoiminta 239

243 Yhtiökokoukset Varsinainen yhtiökokous pidettiin Yhtiökokousedustajana on toiminut kaupunginjohtaja Erkki Kukkonen. Hallitus saakka Jäsen: Pentti Virtanen, puheenjohtaja Kaija Tuuri Terho Pursiainen Henkilökohtainen varajäsen: Leena Hyttinen Jaana Viemerö Risto Salovaara 240

244 Pekka Heikkilä Leena Peltosaari Sirpa Laakso-Varis Jaana Suopellonmäki Paul Lindholm alkaen Jäsen: Pentti Virtanen, puheenjohtaja Kaija Tuuri Terho Pursiainen Pekka Heikkilä Leena Peltosaari Sirpa Laakso-Varis Jaana Suopellonmäki Sven Erik Thodén Tero-Pekka Lehtonen Laura Rantala Leo Laurama Sven Erik Lehtonen Inga Aalto Henkilökohtainen varajäsen: Leena Hyttinen Jaana Viemerö Risto Salovaara Tero-Pekka Lehtonen Laura Rantala Leo Lauramaa Anja Virtanen Marja-Leena Valkonen Hallitus kokoontui tilikauden aikana yksitoista kertaa. Hallitus on myöntänyt läsnäolo- ja puheoikeuden hallituksen kokouksissa yhtiökokousedustaja Erkki Kukkoselle. Hallituksen kokouksiin on kutsuttu myös kaupungin asuntoasioista vastaava suunnittelupäällikkö Kirsti Ruislehto. Toimitusjohtaja Veikko Simunaniemi Rkm, AIT on toiminut toimitusjohtajana alkaen. Asukashallinto Laki yhteishallinnosta vuokrataloissa tuli voimaan ja sitä sovelletaan kaikissa käyttöja luovutusrajoitusten alaisissa aravavuokrataloissa. Yhteishallinto tarkoittaa sitä, että myös asukkaat pääsevät osallistumaan vuokratalon hallintoon. Mestariasukashallinto toimii lakivelvoitetta laajemman yhtiössä kehitetyn asukashallintomallin mukaisesti. Asukkaiden kokous ylimpänä päättävänä elimenä valitsee asukastoimikunnan. Käytännössä samaan pihapiiriin kuuluvia vuokranmääritysyksiköitä on yhdistetty siten, että useissa kiinteistöissä on pidetty yhteisiä asukkaiden kokouksia. Asukkaiden kokous on valinnut asukastoimikunnan ja asukastoimikunta on valinnut keskuudestaan asukashallituksen jäsenen ja hänelle henkilökohtaisen varajäsenen. Asukashallitukseen kuuluu 28 jäsentä. Puheenjohtajana on toiminut Jaana Suopellonmäki. Asukashallituksen pressiryhmän tuottamana toimitettiin toimintavuoden aikana kaksi Mestariasukas-lehteä. 241

245 Asukashallitus kokoontui tilikauden aikana kaksi kertaa, joista toinen elokuussa seminaarimatkana Tampereen asuntomessuille. Asukashallituksen kokouksissa on ollut läsnä Mestariasunnot Oy:n henkilökuntaa, toimitusjohtaja sekä hallituksen puheenjohtaja. Tilintarkastajat ja asukasdemokratialain mukaiset valvojat Tilintarkastajat ja asukasdemokratialain mukaiset valvojat Varsinainen tilintarkastaja Oy Audiarev Ab / Jukka Lampila KHT Tilintarkastusrengas Oy / Martti Haapakoski, HTM Varatilintarkastaja Oy Audiarev Ab Tilintarkastusrengas Oy Henkilöstö Mestariasuntojen palveluksessa oli toimintavuoden päättyessä yhdeksän henkilöä; asiakaspalvelusihteeri Hanna Lagerström asiakaspalvelusihteeri Tiia Saastamoinen asiakaspalvelusihteeri Carla Järventausta (osa-aikainen) asiakaspalvelusihteeri Riina Tuominen (äitiyslomalla) vuokravalvoja Leena Mäkinen 242

246 kiinteistösihteeri Minna Heinonen talouspäällikkö Ansa Strandberg palvelupäällikkö / isännöitsijä Kristiina Viertola isännöitsijä Jarkko Kankkunen toimitusjohtajana Veikko Simunaniemi Johtoryhmä; Mestariasunnot konserni talouspäällikkö Ansa Strandberg palvelupäällikkö / isännöitsijä Kristiina Viertola toimitusjohtajana Veikko Simunaniemi kiinteistöpäällikkö Antti Räty palvelupäällikkö Tero Passi TYKY- toiminta Toimintavuoden aikana toteutettiin psyykkisen ja sosiaalisen kuormituksen arviointi esimiehille ja toimistotyöntekijöille. Työkykyä on edistetty kannustamalla työntekijöitä mm. liikunnan ja hierontapalveluiden käyttöön. Henkilöstön tulospalkkausjärjestelmä Hallituksen päätöksen mukaisesti käytössä on henkilöstön tulospalkkausjärjestelmä. Järjestelmä on koettu henkilöstön ja yrityksen kannalta motivoivaksi, joka on osaltaan johtanut hyvään tulokseen. Tulospalkkiojärjestelmä perustuu tavoitteisiin, joita ovat: vuokraustoiminnan käyttöaste vuokrasaatavien määrä asukastyytyväisyys talouden tulos 243

247 KIINTEISTÖJEN YLLÄPITO ja YMPÄRISTÖASIAT Kiinteistöjen hoito Kiinteistönhoito ja siivous on ostettu tytäryhtiö Mestaritoiminta Oy:ltä. Energia Kiinteistöjen käyttämä sähkö on ostettu Kymenlaakson Sähkö Oy:ltä ja lämpöenergia Fortum Oy:ltä. Uudistuotantokohteissa on käytetty uusiutuvia energialähteitä maa- ja aurinkoenergiaa. Kulutusseuranta ja lämmöntarkkailu Kiinteistöjen kulutusseurannasta ja lämmöntarkkailusta on vastannut Mestaritoiminta Oy Tampuuri-ohjelmalla. Kulutustiedot ja ympäristöasiat Tilikauden aikana tehtiin vedenkulutuksen parantavia toimenpiteitä vesikalustesaneerauksilla. Vesijohtoja uusittiin useissa kiinteistöissä putkistovuotojen ehkäisemiseksi. Ennakoivia lämpökanaalin uusimistöitä tehtiin myös muutamissa kiinteistöissä. Ongelma ja lajittelujätteitä kerättiin Mestaritoiminta Oy:n toimesta. Mestariasunnot on Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI:n VAETS (vuokra-asuntojen energiasäästösopimus) energiasäästösopimukseen. Ensimmäinen ja tuloksellinen energiansäästökilpailu toteutettiin asukkaille toimintavuoden aikana. 244

248 Energia ja kulutustiedot Kunnossapito- ja korjaustoiminta Kunnossapito-ohjelma Kiinteistökohtainen kunnossapito-ohjelma on ohjaavana suunnitelmana kiinteistöjen ylläpitokorjaustoiminnassa. Perusparannukset Kiinteistöihin ja asuinhuoneistoihin on tehty aktiivisesti perusparannuksia, jotka ovat kohottaneet huoneistojen laatutasoa. Putkivuotojen aiheuttamista putkistokorjauksista on siirrytty enenevässä määrin vesijohtojen täydelliseen uusimiseen huoneistokohtaisesti. Tilikauden aikana suoritettiin perusparannuksia mm: Vaarinkatu 12 ulkovaipan perusparannus Kartanontie 5 vesikaton perusparannus Pöytäalhontie 97 käyttövesiputkien ja lämpökanaalin uusiminen Haltianpolku 21 ja 23 Lämpökanaalien uusiminen Seutulantie 9 ja 11 hissien uusiminen Kausikunnostus Toimenpiteiden tavoitteena on käydä kolmen vuoden välein jokaisessa asunnossa tekemässä asumisen kannalta olennaiset pienkorjaukset. Kunnostustöiden yhteydessä laaditaan huoneistokortti, josta käy ilmi tulevat kunnostustarpeet niin huoneistojen, yhteistilojen kuin rakennuksen vaipan osalta. 245

249 Vuosikorjaukset Kiinteistöissä suoritettiin tavanomaisia vuosikunnostustöitä ja muuttoremontteja. Huoneistokorjauksilla on osittain kohotettu tarjottavien asuntojen kuntoa asumisuskollisuuden saavuttamiseksi. Uudisrakentaminen Lepolan Soundin matalaenergiakortteli valmistui ja 79 asunnosta otettiin käyttöön 47 asuntoa. Saunaniityn 43 asunnon rivitalohankkeen rakentaminen aloitettiin ja runkotyöt olivat vesikatossa toimintavuoden lopulla. Viestintä Mestariasukas- lehti toimitettiin kaksi kertaa kaikkiin Järvenpään talouksiin. WWW-sivujen päivityksiä on tehty säännöllisesti. Mestariasunnoista on uutisoitu pääosin myönteisesti paikallisissa ja valtakunnallisissa medioissa. ASUKASKEHITYSTYÖ Asukastoimikuntien, asukashallituksen- ja sen ryhmien työskentely on ollut rakentavaa ja yhteistoiminta henkilökuntamme kanssa on vakiintunut. Uusia tuulia asukasyhteistyöhön haettiin ensimmäisellä energiasäästökilpailulla. TALOUS Vuokrat 2012 Vuokrat tarkistettiin alkaen. Korotukset olivat keskimäärin 0,49 /m²/kk. Keskimääräiseksi vuokraksi muodostui 11,00 /m²/kk Autopaikan vuokra oli 10 lämpöpaikka / kk, 6 kylmä paikka / kk ja saunamaksu oli 10 /kk. 246

250 Nro Alue Osoite vuokr. tark. Vuokra 2011 Vuokra 2012 Keskiarvo / yhteensä 0,49 10,51 11,00 1 Pajala Välskärinkatu 25 0,34 11,19 11,53 2 Kartanonseutu Mittarikatu 6 0,35 11,23 11,58 3 Pöytäalho Polvipolku 3 0,36 10,89 11,25 4 Pajala Auertie 9 (vesimaksu) 0,49 9,96 10,45 5 Jamppa Naavatie 4-6 (h.saunat) 0,44 10,20 10,64 6 Laurila Pellavapirkka 0,47 10,71 11,18 7 Pöytäalho Pöytäalhontie 72 0,50 11,02 11,52 8 Jamppa Haltianpolku 6 0,46 9,82 10,28 9 Jamppa Haltianpolku 14 0,20 10,17 10,37 10 Pajala Sauvakatu 8 0,41 9,82 10,23 11 Jamppa Jampankaari 4E (ALV 0%) Valm ,00 10,15 10,15 12 Jamppa Haltianpolku 12 0,20 10,17 10,37 13 Pajala Sauvakatu 6 0,42 10,11 10,53 14 Keskus Hallintokatu 7 0,65 11,08 11,73 15 Jamppa Jampankaari 11 0,42 9,72 10,14 16 Pöytäalho Pöytäalhontie 95 0,45 10,76 11,21 17 Pöytäalho Pöytäalhontie 97 0,57 10,56 11,13 18 Pajala Pajalantie 39 0,37 10,32 10,69 19 Kyrölä Puistotie 26 (h.saunat, omasähkölämm) 0,34 10,60 10,94 20 Jamppa Jampankatu 9 0,45 9,87 10,32 21 Jamppa Jampankatu 11 0,46 9,87 10,33 22 Pöytäalho Vaarinkatu 12 0,36 10,89 11,25 23 Pöytäalho Kartanontie 5 0,41 10,94 11,35 24 Loutti Järvipuistonkatu 7 0,44 11,22 11,66 25 Pajala Sauvakatu 7 0,35 10,32 10,67 26 Pajala Seutulantie 11 0,43 10,93 11,36 27 Nummenkylä Ruukkukatu 2 0,49 10,68 11,17 28 Jamppa Jampankaari 15 0,47 10,00 10,47 29 Jamppa Jampankaari 17 0,46 9,99 10,45 30 Nummenkylä Ruukkukatu 4 0,48 10,69 11,17 31 Pajala Lähteenkuja 1 0,61 11,01 11,62 32 Nummenkylä Ruukkukatu 6 0,48 10,69 11,17 33 Jamppa Haltianpolku 21 0,35 9,56 9,91 34 Jamppa Haltianpolku 23 0,41 9,67 10,08 35 Nummenkylä Maljakatu 17 0,54 10,85 11,39 36 Kinnari Suksitehtaankatu 3 0,47 11,02 11,49 37 Pajala Seutulantie 9 0,44 10,93 11,37 38 Kinnari Torpantie 31 0,60 11,13 11,73 39 Pellonkulma Pellonkulmantie 27 0,53 10,71 11,24 40 Sorto Wärtsilänkatu 18 0,61 10,75 11,36 41 Nummenkylä Nummikatu 16 0,40 10,36 10,76 42 Nummenkylä Nummikatu 18 0,41 10,36 10,77 43 Nummenkylä Maljakatu 22 (h.sauna) 0,55 11,04 11,59 44 Pellonkulma Pellonkulmantie 6 (h.sauna, vesimaksu) 0,50 11,07 11,57 45 Pellonkulma Vöyrinkatu 12 (h.sauna, ei ap.maksua) 0,52 11,10 11,62 46 Jamppa Jampankaari 4 A-B (ALV 0%) PP ,88 12,26 13,14 47 Jamppa Jampankaari 4 C-D (ALV 0%) PP ,99 12,30 13,29 48 Haarajoki Pesäkuusenkatu 1 uudis omakotitaloalue 0,59 11,64 12,23 49 Sorto Wärttinäasunnot (osa ALV 0%) Valm ,22 9,94 10,16 50 Lepola Lepolan Soundi Uudis ,20 12,20 Vuokrien määritys vuodelle 2013 Keskimääräinen vuokrantarkistus alkaen on 0,42 /m 2 /kk. Keskimääräiseksi neliövuokraksi (ei mukana uudishankkeita) muodostuu 11,42 /m 2 /kk (mukana uudis- ja palvelutalot). 247

251 snt / m2 / kk snt / m2 / kk snt / m2 / kk Järvenpään kaupunki Vuokrien perintä ja asuntojen käyttöaste Luottotappioita on kirjattu vuodesta 1996 lähtien yhteensä ,26. Vuosi , , , , , , , , , , , , , , , , ,12 Jälkiperintätuottoja on tuloutettu ,42 vuodesta 1996 lähtien. Jälkiperinnällä hoidetaan kaikki luottotappioksi kirjatut saamiset. Vuosi , , , , , , , , , , , , , , ,54 Saatavat luottotappiokirjausten jälkeen ovat kehittyneet seuraavasti: Vuosi , ,4 Saatavat , , , , , , , , , , , , , ,04 8,00 6,00 4,00 2,00 0,00 Luottotappiot 3,00 2,50 2,00 1,50 1,00 0,50 0,00 0,93 6,47 3,75 3,75 4,15 4,37 2,40 2,39 2,39 0,99 1,14 1, Jälkiperintätuotot 20,00 15,00 10,00 5,00 0,00 1,79 1,34 2,60 0,44 1,52 1,19 1,19 0,82 0,80 0,75 0,75 0,41 15,44 13,40 12,51 8,46 8,49 10,26 7,33 7,83 9,81 12,15 12,57 11,

252 Asuntojen käyttöaste on hyvä. Kaikki asunnot on vuokrattu ellei asuntoihin ole kohdistunut sellaisia korjaustoimia, joiden takia asunnossa ei ole voinut asua. Käyttöaste 100% 95% 90% 85% Lainat Pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin tilikaudella velkakirjaehtojen mukaisesti ,09, mikä sisältää aravalainakonversiota ,07. Varsinaisia lyhennyksiä oli siten yhteensä ,02, joka sisältää ylimääräisiä lyhennyksiä ,00 (edellinen vuosi ,08 ). Aravalainakonversiota varten nostettiin uusi laina ,07. Perusparannuslainoja nostettiin ,00 ja uudistuotantoon ,00, eli yhteensä ,07 (edellinen vuosi ,00 ). Seuraavan tilikauden velkakirjaehtojen mukaiset lainanlyhennykset ovat noin ,09. Yhtiön kokonaislainasaldo oli ,17. Lainojen jakautuminen 150,0 100,0 50,0 0,0 Lainamäärät M 80,2 90,1 97,2 59,9 59,3 57,6 10,5 11,9 13,3 9,7 18,8 26,3 Vanha-asuntokanta Senioriasunnot Uudisasunnot Yhteensä Lainamäärät /as.m Vanha-asuntokanta Senioriasunnot Uudisasunnot Yhteensä

253 Lyhennykset T Lainojen korot T /v Lainojen korot /m2/kk 3,00 2,50 2,00 1,50 1,00 0,50 0,00 Lainojen keskikorko % Ka 6,00 4,00 2,00 0,00 Talous Liikevaihto kasvoi tuhatta (17,2 %) edelliseen vuoteen. Liikevoitoksi muodostui T. Liikevaihto T Liikevoitto T Liikevaihdon kasvu % Liikevoitto % / LV 20,0 % 15,0 % 10,0 % 5,0 % 0,0 % 17,2 % 11,1 % 4,4 % 5,6 % 6,7 % 4,6 % ,0 % 30,0 % 20,0 % 10,0 % 0,0 %

254 Poistot, asuintalovaraus, aktivoinnit ja tulos Poistosuunnitelma vastaa EVL:n mukaisia enimmäispoistomääriä lukuun ottamatta rakennuksia, jotka poistetaan vaikutusaikanaan. Poistojen määrä oli T. Poistot T Poistot /m2/kk ,00 2,50 2,00 1,50 1,00 0,50 0,00 2,38 2,53 2,47 2,47 2,63 1,91 1,90 1,92 1,59 1,21 1, Tilikauden tulos Tilikauden tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja oli 130 T. Asuintalovarauksia kirjattiin 130 T. Tulokseksi muodostui siten + 18,12. Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että yhtiön voitonjakokelpoiset varat jätetään taseeseen. Voitto/tappio ennen tilip. siirtoja ja veroja T Asuintalovaraukset T (kumulatiivinen) Omavaraisuusaste ja sijoitetun pääoman tuotto 10,00% 5,00% Omavaraisuusaste % 100x(oma pääoma + tilinp.siirt.kertymä)/(taseen loppus. - saadut ennakot) 7,5 % 8,0 % 7,3 % 6,7 % 6,6 % 6,0 % 5,8 % 6,00% 4,00% 2,00% 3,6 % 3,9 % SIPO sijoitetun pääoman tuotto 100xliikevoitto/ taseen loppusumma 3,2 % 3,3 % 3,1 % 2,8 % 2,8 % 0,00% ,00% Aktivoituja hankintoja tehtiin T :n arvosta. Aktivoidut hankinnat T Aktivoidut hankinnat /m ,0 150,0 100,0 50,0 0,

255 Rahoituksellinen asema ja tase / Rahavarat olivat ja Aktivoidut hankinnat ,17 Tilikauden aikana nostetut lainat (uudis ja PP lainat) ,00 Saadut avustukset ,06 Taseen loppusumma oli ,64. VAKUUTUKSET Yhtiön omistuksessa olevat rakennukset on vakuutettu kiinteistön täysarvovakuutuksella vakuutusyhtiö Pohjolassa, joka sisältää myös hallituksen ja toimitusjohtajan vastuuvakuutuksen. TEL-vakuutus ja ryhmähenkivakuutus ovat Kuntien eläkevakuutuksessa ja lakisääteiset työttömyys- ja työtapaturmavakuutukset Vakuutusosakeyhtiö Pohjolassa. PALVELUT JÄRVENPÄÄN KAUPUNGILLE Järvenpään kaupungin omistuksessa ja välivuokrauksessa olevien asuin- ja liikehuoneistojen vuokraustoimi toteutetaan tytäryhtiö Mestaritoiminta Oy:n toimesta. Mestaritoiminta Oy hoitaa myös Järvenpään kaupungin omistaman Lepolan Helmi Oy:n hallinnon ja kiinteistöjen hoidon sekä Kiinteistö Oy Järvenpään Terveystalon rakennusaikaisen kirjanpidon. RAKENNUTTAMIS- JA RAKENTAMISTOIMINTA TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ Perusparannus- ja lisärakentamis- ja uudisrakennushankkeiden rakennuttaminen on tehty omana työnä ja tytäryhtiö Mestaritoiminta Oy:n toimesta. Uudisrakennushankkeiden urakoinnista on vastannut tytäryhtiö Mestaritoiminta Oy projektinjohtourakkamallilla. Mestariasunnot on rakentanut Järvenpään kaupungin asuntorakentamis-ohjelman mukaisesti noin 50 uutta vuokra-asuntoa vuodessa. Tavoitteena on tasapainottaa Järvenpään asuntotuotantoa. Vuodesta 2009 lähtien valmistuneita uudisasuntoja on yhteensä 181. Saunaniityn alueelle valmistuu vuoden 2013 aikana 43 asuntoa. Vuosille valmistunee 96 asuntoa. 252

256 Helsingin seudun aiesopimustavoitteet vuosille Järvenpään osalta on rakentaa uudistuotantoa 430 asuntoa vuodessa. Tästä määrästä 20 % tulee olla valtion tukemaa vuokra-asuntotuotantoa eli 86 asuntoa vuodessa, josta määrästä puolet voi olla ARA asuntoja ja puolet ASO asuntoja. Mestariasunnoissa tavoitellaan ARA asuntojenmäärää joka on keskimäärin 43 asuntoa vuodessa. Mestariasunnot aloitti kesällä 2012 Saunaniityn alueella uudiskorttelin, jonka 43 asuntoa valmistuu vaiheittain vuoden 2013 loppuun mennessä. Hanke toteutetaan matalaenergiahankkeena ja pääenergialähteenä on maalämpö. Seuraavana asuntohankkeena on Kinnarin alueelle rakennettava 45 asunnon energiatehokas kerrostalo. Rakennustyöt aloitetaan keväällä Mestariasunnoissa on laskettu kiinteistöjen elinkaarikustannuksia. Energiatehokkaat rakennukset ovat pitkällä aikavälillä edullisempia normitaloon verrattuna. Tämän takia ns. normitaloja ei ole taloudellista rakentaa. Valtio on linjannut myös, että vuoden 2020 lähtien uudisrakennukset tulee olla lähes nollaenergiatasoisia. Käyttöaste oli tilikauden lopussa 99,9 % ja tulevaisuus näyttää tältä osin valoisalta. Lainojen peruskorkotaso on pysynyt alhaisella tasolla, mutta samaan aikaan rahoituslaitokset ovat korottaneet lainojen marginaaleja. Talouden taantuma voi tuoda uusia haasteita myös vuokra-asumiseen mm. vuokranmaksukyvyn heikentymisellä. Asuntohakemusten määrä pysynee korkealla tasolla vaikka uusia asuntoja rakennetaan. Teknologiasta Tuotteiksi säätiö myönsi Mestariasunnoille vuoden 2008 palkinnon, Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI valitsi Mestariasunnot vuoden 2010 rakennuttajaksi, Asuntotietokeskus, Nordea Pankki ja Rakennuslehti valitsivat toimitusjohtaja Veikko Simunaniemen vuoden 2010 asuntovaikuttajaksi ja Järvenpään kaupungin rakennuslautakunta myönsi vuoden 2011 lopussa Mestariasunnoille kestävän kehityksen Järkevä palkinnon. Mestariasunnot voitti yksimielisellä päätöksellä HSY:n jakaman Helsingin seudun ilmastopalkinnon 2013, joka luovutettiin 13. helmikuuta Finlandia-talolla järjestetyssä Helsingin seudun ilmastoseminaarissa. Palkinto on jo viides Mestariasunnoille viime vuosina annettu julkinen tunnustus energiatehokkaasta ja ympäristöystävällisestä rakentamisesta. Suomessa ei ole toista Mestariasuntojen kaltaista asuntoyhtiötä, joka on saanut näin paljon valtakunnallista tunnustusta. Järvenpään kaupungin kanssa on yhteistyössä kehitetty Jampankiven palveluasuntopiha hoivapalveluiden tarpeessa olevien vanhusten käyttöön. Ensimmäisen vaiheen (Jampankaari 4 C-D) asunnot (33 asuntoa) otettiin käyttöön Toisen vaiheen (Jampankaari 4 A-B) asunnot (27 asuntoa) valmistuivat heinäkuussa Kolmannen vaiheen, Suomen ensimmäisen Nollaenergiatalon asunnot otettiin käyttöön syyskuun alussa Kaikki Jampankiven palvelupihan 104 asuntoa on vuokrattu Järvenpään kaupungille. Pihassa asuu noin 120 vanhusta. Palvelupihan pihalle rakennettiin 253

257 hyvinvointikeskus, jossa on perinnesauna. Palvelupihakokonaisuutta on mahdollista laajentaa kaupungin tarpeen mukaan neljännellä vaiheella ns. neulasbaarin tontille. Pajalan alueen kehittäminen tulee jatkumaan kaavamuutoksella, joka mahdollistaa Sauvakatu 8 purkamisen ja uuden kaksi kerrosta korkeamman energiatehokkaan rakennuksen rakentamisen. Hallintokatu 7 osalta kaavamuutos on vireillä kahden lisäkerroksen rakentamiseksi. Laajoja perusparannuksia pyritään välttämään jatkuvalla kunnossapidolla ja peruskorjauksilla. Suuremmat perusparannukset kustannetaan valtion tukemilla korkotukilainoilla. Korkotuen erityisavustusta tullaan myös käyttämään erityishankkeiden rahoittamisessa. Asukashallituksen ja sen ryhmien sekä asukastoimikuntien työskentely on jatkunut rakentavana ja yhteistoiminta henkilökuntamme kanssa on vakiintunut. Vuoden 2011 alussa julistettiin asukkaille energiansäästökilpailu, jonka tarkoituksena oli säästää lämpö, sähkö, vesi ja jätevesikustannuksissa. Neljän kuukauden aikana parhaiten menestyvien kiinteistöjen vuokratasoa laskettiin säästöjen vaikutuksen määrällä. Kilpailu jatkuu vuoden 2013 aikana. Kiinteistönhoidon ja siivouksen laatu- ja palvelutaso on asukastyytyväisyystutkimuksen mukaan parantunut tytäryhtiö Mestaritoiminta Oy:n siivittämänä. Palvelu laatu on tällä hetkellä 8 vanhoissa kouluarvosanoissa. Palvelun laatuun tullaan edelleen kiinnittämään huomiota. Kiinteistöjen kunnossapidon ja perusparannuksien ohjaavina tekijöinä ovat kuntoarviot, kuntotutkimukset ja suunnittelu. Hissien rakentamista hissittömiin taloihin tullaan myös jatkamaan. Kestävä kehitys ja elinkaariajattelu on kiinteistöjen arvon säilymisen ja talouden kannalta ohjaavana tekijänä. Tulevissa uudis- ja perusparannushakkeissa tullaan erityisesti kiinnittämään huomiota energiatehokkuuteen. Viestintää ja tiedottamista tullaan jatkamaan avoimesti. Yhteistyössä asukashallituksen pressiryhmän kanssa tuotetaan edelleen asukaslehti Mestariasukasta kaksi kertaa vuodessa. Henkilöstön koulutus ja TYKY-toiminta on osa Mestareitten toimintaa. Verkostoituminen muiden, kuten KUUMA -kuntien vuokrataloyhtiöiden kanssa tuo nyt ja tulevaisuudessa uusia kehitysnäkymiä toimintaan. Mestariasunnot Oy on myös Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry:n jäsen ja toimitusjohtaja Veikko Simunaniemi on järjestön neuvottelukunnan jäsen. Toimitusjohtaja on kutsuttu myös TEKES:n rakennettu ympäristö -ohjelman johtoryhmään, ARA:n Asumisneuvontafoorumiin jäseneksi sekä Ympäristöministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön sekä Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry:n välillä solmitun 254

258 kiinteistöalan energiatehokkuussopimuksen ohjausryhmään. Toimitusjohtaja kutsuttiin vuoden 2012 alusta Uudenmaan asumisen Osken ohjausryhmään. KONSERNI JÄRVENPÄÄN MESTARISUNNOT OY Emoyhteisö Järvenpään Mestariasunnot Oy:n konsernin emoyhteisö on Järvenpään kaupunki, joka omistaa yhtiön koko osakekannan, yhteensä kpl osakkeita nimellisarvoltaan 186,63. Osakepääoma on ,02. Mestariasunnot omistaa Kiinteistö Oy Järvenpään Tilat yhtiön osakkeista 65,3 %. Yhtiön rakennuksessa on vuokratut toimitilat Mestaritoiminta Oy:lle. Mestariasunnot omistaa Pajalan Parkki Oy:n osakkeista 43,31 %. Yhtiö omistaa yhteispaikoitusalueen Pajalan alueella. Mestaritoiminta Oy omistaa Mannilantien Liiketalo Oy:n 100 %. Mestariasuntojen ja Mestaritoiminta Oy:n toimistotilat sijaitsevat liiketalossa. Järvenpään Mestariasunnot Oy:n täysin omistama tytäryhtiö Mestaritoiminta Oy harjoittaa talonmies-, siivous-, remontti-, asiantuntijapalvelutoimintaa sekä rakennusurakointia projektinjohtourakoinnilla Järvenpään Mestariasunnot Oy:lle ja tarvittaessa kaupunkikonsernille kaupungin esityksestä. Yhtiö ei toimi Järvenpään kaupunkikonsernin ulkopuolella. 255