TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS VUODESTA 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS VUODESTA 2014"

Transkriptio

1 TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS VUODESTA 2014 Yhtymähallitus Yhtymäkokous LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU KOULUTUSKESKUS SALPAUS TUOTERENGAS

2 Sisällysluettelo SISÄLLYSLUETTELO 1.1 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Toimitusjohtajan katsaus Hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yleinen ja konsernin alueen taloudellinen kehitys Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa vuonna Tilinpäätöksen vaikutus vuoden 2015 talousarvioon ja arvio tulevasta kehityksestä Henkilöstö Ympäristötekijät HALLITUKSEN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA VUODELTA KOKONAISTALOUDEN TARKASTELU Tilikauden tuloksen muodostuminen Tuloslaskelma Tuloslaskelman tunnusluvut Toiminnan rahoitus Rahoituslaskelma Rahoituslaskelman tunnusluvut Rahoitusasema ja sen muutokset Tase Taseen tunnusluvut Kokonaistulot ja -menot KUNTAYHTYMÄN KONSERNITILINPÄÄTÖS Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöstä Konsernin tilinpäätös ja sen tunnusluvut Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Konsernitase ja sen tunnusluvut KESKEISET LIITETIEDOT Investointivarausten käyttö Opiskelijakohtaiset yksikköhintakorvaukset Opiskelijoiden kotikuntajakauma Laskelma peruspääoman jakautumisesta jäsenkunnittain TULOKSEN KÄSITTELY JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTOIMENPITEET Tilikauden tuloksen käsittely Talouden tasapainottamistoimenpiteet TALOUSARVION TOTEUTUMINEN PÄIJÄT-HÄMEEN KOULUTUSKONSERNI TULOSALUEIDEN YHTEISET TOIMINTAOHJELMAT Henkilöstöohjelma vuodelle 2014 ( ) Kiinteistö- ja toimitilaohjelma vuodelle 2014 ( ) Tieto- ja viestintätekniikan ohjelma vuodelle 2014 ( ) Viestintä- ja markkinointiohjelma vuodelle 2014 ( ) Myyntiohjelma vuodelle 2014 ( ) TULOSKORTTI TULOSANALYYSI VUODEN 2014 TOIMINNASTA KÄYTTÖTALOUDEN TOTEUTUMINEN TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMINEN INVESTOINTIOSAN TOTEUTUMINEN RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN... 77

3 Sisällysluettelo 2.8 YHTEENVETO YHTYMÄKOKOUKSEN HYVÄKSYMIEN MÄÄRÄRAHOJEN TOTEUTTAMISESTA KOULUTUSKESKUS SALPAUS REHTORIN KATSAUS Taitaja2014 -kilpailut HALLINTO JA SIINÄ TAPAHTUNEET MUUTOKSET ORGANISAATIO JA TOIMINTAMALLIT OLENNAISET MUUTOKSET TOIMINNASSA JA TALOUDESSA TILINPÄÄTÖKSEN VAIKUTUS VUODEN 2015 TALOUSARVIOON JA ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN Tuloslaskelma TOIMINNAN RAHOITUS Rahoituslaskelma RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET Tase TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Tuloskortti Toimintakertomus ja tulosanalyysi vuoden 2014 toiminnasta KÄYTTÖTALOUDEN TOTEUTUMINEN TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMINEN INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU (LAMK) REHTORIN KATSAUS ARVOT, VISIO, TOIMINTA-AJATUS JA STRATEGISET PAINOPISTEET ORGANISAATIO JA TOIMINTAMALLIT OLENNAISET MUUTOKSET TOIMINNASSA JA TALOUDESSA TILINPÄÄTÖKSEN VAIKUTUS VUODEN 2014 TALOUSARVIOON JA ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN Tuloslaskelma TOIMINNAN RAHOITUS Rahoituslaskelma RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET Tase TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Opetus- ja kulttuuriministeriön, Päijät-Hämeen koulutuskonsernin ja Lahden ammattikorkeakoulun välinen sopimus kaudelle Tuloskortti Tulosanalyysit vuoden 2014 toiminnasta KÄYTTÖTALOUDEN TOTEUTUMINEN TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMINEN INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN TUOTERENGAS JOHTAJAN KATSAUS MISSIO, ARVOT, VISIO JA STRATEGISET PAINOPISTEET

4 Sisällysluettelo 2.37 ORGANISAATIO JA TOIMINTAMALLIT OLENNAISET MUUTOKSET TOIMINNASSA JA TALOUDESSA TILINPÄÄTÖKSEN VAIKUTUS VUODEN 2015 TALOUSARVIOON JA ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN Tuloslaskelma TOIMINNAN RAHOITUS Rahoituslaskelma RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET Tase ennen toiminnan luovutusta osakeyhtiölle Tase toiminnan luovutuksen jälkeen osakeyhtiölle TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Tuloskortti Tulosanalyysi vuoden 2014 toiminnasta Toiminnalliset tavoitteet KÄYTTÖTALOUDEN TOTEUTUMINEN TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMINEN INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN YHTEISET PALVELUT (YPA) YHTEISTEN PALVELUJEN TEHTÄVÄ OLENNAISET MUUTOKSET TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Tilinpäätöksen vaikutus vuoden 2015 talousarvioon ja arvio tulevasta kehityksestä TULOSLASKELMA RAHOITUSLASKELMA TASE TALOUSARVION TOTEUTUMINEN YHTEISTEN PALVELUJEN PALVELUSUUNNITELMIEN TOTEUTUMINEN Hallintopalvelujen palvelusuunnitelman toteutuminen Kiinteistöpalvelujen palvelusuunnitelman toteutuminen Ravintolapalvelujen palvelusuunnitelman toteutuminen Tietohallinnon palvelusuunnitelman toteutuminen Tieto- ja kirjastopalvelujen palvelusuunnitelman toteutuminen Viestintä- ja markkinointipalvelujen palvelusuunnitelman toteutuminen Yhteisten palvelujen yhteiset henkilöstö- ja talousmittarit KÄYTTÖTALOUDEN TOTEUTUMINEN TULOSLASKELMANOSAN TOTEUTUMINEN INVESTOINTIOSAN TOTEUTUMINEN RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT TULOSLASKELMA RAHOITUSLASKELMA TASE ENNEN TUOTERENKAAN TOIMINNAN LUOVUTTAMISTA OSAKEYHTIÖLLE TASE TUOTERENKAAN TOIMINNAN LUOVUTTAMISEN JÄLKEEN OSAKEYHTIÖLLE KONSERNITULOSLASKELMA KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA KONSERNITASE TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT

5 Sisällysluettelo Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä menetelmät (Liitetieto 1) Edellisten tilikausien vertailukelpoisuus (Liitetieto 4) Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT Toimintatuotot (Liitetieto 8) Satunnaiset erät (Liitetieto 11) Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet (Liitetieto 12) Liitetieto suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta (Liitetieto 13) Olennaiset pysyvien vastaavien myyntivoitot ja -tappiot (Liitetieto 15) TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT Taseen vastaavia koskevat liitetiedot (Liitetiedot 19 27) Taseen vastattavia koskevat liitetiedot (Liitetiedot 28 37) VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT Leasingvastuiden yhteismäärä (Liitetieto 44) Muut vastuusitoumukset (Liitetiedot 45 46) Muut taseen ulkopuoliset järjestelyt (Liitetieto 47) HENKILÖSTÖÄ JA TILINTARKASTAJAN PALKKIOTA KOSKEVAT LIITETIEDOT Henkilöstön lukumäärä (Liitetieto 48) Henkilöstökulut (Liitetieto 49) Tilintarkastajan palkkiot (liitetieto 50) LUETTELO TILIKAUDELLA KÄYTETYISTÄ TILIKIRJOISTA Käytetyt tilikirjat Käytetyt tositelajit TULOSKORTTIEN MITTAREIDEN SELITYKSET JA LASKENTAKAAVAT Päijät-Hämeen koulutuskonsernin yhteinen tuloskortti Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas Yhteiset palvelut UUDEN KUNTAYHTYMÄRAKENTEEN MUKAISET LASKELMAT Uuden kuntayhtymärakenteen mukainen tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Uuden kuntayhtymärakenteen mukainen rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Uuden kuntayhtymärakenteen mukainen tase ja sen tunnusluvut TILINPÄÄTÖKSEN 2014 ALLEKIRJOITUKSET

6 Toimintakertomus TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Toimitusjohtajan katsaus Vuoden 2014 toimintaan vaikutti voimakkaasti kuntayhtymän rakennemuutoksen valmistelu ja toimeenpano Lahden ammattikorkeakoulun ja Tuoterenkaan yhtiöityessä vuoden 2015 alusta. Samassa yhteydessä Koulutuskeskus Salpaus ja Yhteiset palvelut organisoitiin yhdeksi toiminnalliseksi kokonaisuudeksi, uudeksi Koulutuskeskus Salpaukseksi, josta jatkossa muodostuu koko kuntayhtymän toiminta. Rakennemuutos ja sen valmistelu on vaatinut merkittäviä panostuksia syksystä 2012 alkaen, jolloin ammattikorkeakoulun yhtiöittämisen aiesopimuksen valmistelu aloitettiin. Kuntayhtymä eli Koulutuskeskus Salpaus on jatkossakin Päijät-Hämeen suurimpia työnantajia ja suurimpia ammatillisen koulutuksen järjestäjiä Suomessa. Vuosittain Salpauksessa opiskelee yli nuorta ja aikuista opiskelijaa - ammatillisen perustutkinnon opiskelijapaikkoja oppisopimuskoulutuksessa perustutkintoja oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuspaikkoja aikuiskoulutuksessa eri henkilöitä lukiokoulutuksessa opiskelijoita 160 Koulutuskeskus Salpauksen toiminnan laajuus toimintatuotoilla mitattuna talousarviossa 2015 on 79 milj. miljoonaa euroa. Henkilöstöä Salpauksessa on vuonna 2015 henkilötyövuosina noin 868, josta opettajia ja opiskelijapalveluhenkilöstöä on henkilötyövuosina yli 620 ja noin 240 htv muuta henkilöstöä. Varautuminen rakennemuutokseen ja rahoituksen vähentymiseen aloitettiin joulukuussa 2012, jolloin koulutuksen rahoituksen vähentyminen alkoi hahmottua. Vuosina 2013 ja 2014 pidettyjen YT-neuvottelujen tavoitteena on ollut perustehtävän turvaaminen pysyvillä rakenteellisilla ratkaisuilla. Talousjohtajan (syksy 2012) ja kiinteistöjohtajan (syksy 2015) virat lakkautetaan. Tehtävät siirtyvät osaksi toimitusjohtajan tehtäviä. Toimitusjohtaja vastaa kuntayhtymässä ja Koulutuskeskus Salpauksessa kuntayhtymän kokonaisuuden, hallinnon, talouden, kiinteistöjen ja tukipalveluiden johtamisesta. Rehtorin vastuualue on koulutuksen järjestäminen ja oppilaitostoiminnan johtaminen. Molemmat ylimmän johdon virkamiehet toimivat jatkossa yhtymähallituksen esittelijöinä. Koulutuskeskus Salpauksen johtokunnan toiminta lakkautettiin Johdon ja esimiesten määrää vähennetty voimakkaasti ja kerroksisuutta on purettu. Salpauksen vararehtoreiden määrää on vähennetty neljästä kahteen. Opetusalajohtajia on vähennetty kahdeksasta henkilöstä neljään. Samanaikaisesti opetuksen resursointia ja opettajien lähiesimiesten (opetusalapäälliköt) määrää ei ole juurikaan vähennetty. Esimiehiä uudessa Salpauksessa tulee olemaan 60 eli 6,7 prosenttia henkilöstöstä. Henkilöstön ja ylimmän johdon välissä on maksimissaan kolme esimiestasoa. Hallinnon ja oppilaitospalveluiden henkilöstömäärää arvioitaessa on otettava huomioon, että ravintolapalveluiden, tietohallinnon, taloushallinnon ja palkanlaskennan palvelut tuotetaan edelleen myös LAMK Oy:lle. Rehtorintoimiston ja hallinnon henkilöstömäärä ilman ammattikorkeakoululle laskennallisesti tehtävää työtä talous- ja palkkahallinnossa on 29, mikä on noin 3,5 prosenttia koko henkilöstömäärästä vuonna Taloushallinnon ja palkanlaskennan palveluiden toteutuksesta järjestelmineen järjestettiin kustannus- ja laatuvertailu suhteessa seudullisen palvelukeskuksen palveluihin (PHKK hall ). Kuntayhtymän tuottamat palvelut mahdollistivat ammattikorkeakoululle ja Koulutuskeskus Salpaukselle eheän korkealaatuisen palvelukokonaisuuden edullisempaan hintaan. Ulkoistaminen kustannusten säästökeinona ei näiden palveluiden osalta ollut ratkaisu. Seudullista yhteistyötä tullaan tarkastelemaan uudelleen myöhemmin. 1

7 Toimintakertomus Sisäisten palveluiden hintavertailua suhteessa markkinahintaan tehdään eri toiminnoissa. Esimerkiksi kiinteistöpalveluiden siivous/kiinteistönhoidosta noin 50 % ostetaan ulkoa, näin pystytään vertailemaan myös kustannustasoa oman ja ostetun palvelun välillä. Niemen alueen opiskelijaruokailun toteuttamisesta Lahden ammattikorkeakoulu järjesti kilpailutuksen, jossa kuntayhtymän palvelu tuli valituksi opiskelija- ja henkilöstöravintolan palveluntuottajaksi. Koulutuskeskus Salpauksen henkilöstökulut talousarviossa 2015 ovat euroa, mikä on -14,5 prosenttia vähemmän kuin vertailukelpoinen tilinpäätöksen 2013 toteutunut henkilöstökulu ja -16,9 prosenttia vähemmän kuin tilinpäätöksen 2012 toteutunut henkilöstökulu. Vastaavasti Salpauksen henkilöstökuluvaraus talousarviossa 2015 on -8,8 prosenttia pienempi kuin tilinpäätöksen 2014 toteuma. Koulutuskeskus Salpauksen ja Yhteisten palveluiden rakennemuutos ja organisointi yhdeksi toiminnalliseksi kokonaisuudeksi on tehty vähentämällä johtoa, hallintoa ja tukipalveluita ilman, että opetuksen määrärahoja olisi opiskelijamäärien vähentymisen vaikutuksen lisäksi pienennetty. Valmistelussa olevan Koulutuskeskus Salpauksen uuden strategian painopiste tulee olla siirtyminen rakennemuutoksesta perustehtävän toteutuksen muutokseen. Näin vastataan perustehtävän toteuttamiseen oleellisesti vaikuttaviin toisen asteen koulutukseen kohdistuvien rahoitusleikkauksiin, voimaan tulevaan tutkintojen uudistukseen ja vuonna 2017 voimaan astuvan rahoituslain muutokseen. Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry toteutti syksyllä 2014 Ammattiosaamisen barometri -kyselyn jäsenorganisaatioidensa johtajille. 6. helmikuuta 2015 julkaistu barometri kuvaa koulutuksen järjestäjien näkemyksiä käynnissä olevista uudistuksista ja ammatillisen koulutuksen tulevaisuudesta. Ammatillisen koulutuksen johtajat haluavat barometrin mukaan laadun, opiskelijat ja työelämän kehittämisen keskiöön hallinnollisten rakenteiden sijaan. Kaikki ammatillisen koulutuksen järjestäjät hakevat uutta toimilupaa alkaen. Opetusja kulttuuriministeriö lähetti ennakkotiedon uusien järjestämislupien hakemisesta (OKM/2/591/2015). Ennakkotieto sisälsi arvion rahoituksen tasosta eri koulutusmuodoissa vuonna Arvio tarkentuu huhtikuussa. Ministeriön arvio rahoituksen laskusta vuoteen 2017 Salpauksen näkökulmasta merkitsee noin -20 prosentin rahoituksen laskua sisältäen vuonna 2013 päätetyn -380 opiskelijapaikan vähentymisen. Koko toiminnan tehostamistarve on paikkamääräresurssilaskun lisäksi vähintään -15 prosenttia aikavälillä Sopeuttaminen on jo aloitettu kahden viime vuoden aikana, mutta opetuksen toteutuksen osalta sopeutuminen tulee toteuttaa tulevien lukuvuosien ja tilikausien aikana. Toiminta- ja taloussuunnitelman sekä järjestämislupahakemuksen taloudellisten selvitysten tulee osaltaan kertoa ratkaisut näihin haasteisiin. 2

8 Toimintakertomus Hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yhtymäkokousedustajat vuonna 2014 Jäsenkunta Edustaja Varaedustaja Asikkala Eija Bouras Marja Koivisto Antti Kinnunen Antti Broman Aaro Moilanen Aulis Lehto Hartola Matti Tanskanen Markku Karnaattu Vesa Järvinen Jarkko Fågel Heinola Arto Oikarinen Niina Forsman Seija Kasurinen Kirsi Lehtimäki Seppo Hokkanen Mika Kaasalainen Kirsi Timonen Sari Laakkonen (31.3. ja 12.5.) Marja-Leena Ropponen (27.10.) Hollola Juha Saarikko Olli Reijonen Aki Koivuniemi Juha Pihanen Petra Posa Liisa Tiilikka Mira Tiirikainen Antero Nieminen Hämeenkoski Miia Rajala Tiina Kiljunen Kaarina Mäkinen Leena Parikka Kuhmoinen Marja Lahtinen Risto Ojala Mariella Rauhala Ulla Salmi Kärkölä Reijo Päivärinta Jari Rantala Marko Hietala Matti Mäntylä Lahti Jarkko Nissinen Kimmo Nikula Sirkku Hildén Susanna Iivonen-Pekesen Ulla Vaara Sanna Mäkinen Vuokko Kautto Pia Peltomaa Hannu Himanen Einari Pohjolainen Jari Salonen Simo Räihä Milla Bruneau Arja Nikkanen Nastola Sinikka Ruuska Marja-Liisa Immonen Sirpa Purmonen Sirpa Hassinen Marko Helin Panu Heinonen Orimattila Markku Vaara Timo Väisänen Kirsti Laatunen Jani Markkanen Mikko Koivisto Marko Suuronen Padasjoki Sanna-Maria Laine Silja Savola Antti Härkönen Atte Härkälä Pertunmaa Jarmo Parkkinen Jarkko Lunkka Sysmä Veli-Pekka Koskinen Arja Hiltunen Eevakaisa Lehtosalo-Lönnberg Sirpa Eskola-Levänen 3

9 Toimintakertomus Konsernihallitus ajalla Puheenjohtaja Kari Salmi, Lahti Varapuheenjohtaja Merja Vahter, Lahti Jäsenet Juhani Hilkemaa, Lahti Harry Nordström, Asikkala Helena Maattola, Hollola Irmeli Perkiö, Heinola Seppo Virtanen, Nastola Kalle Aaltonen, Lahti Aino Alonen, Orimattila Paula Ijäs, Heinola Jukka Tonteri, Lahti Tarkastuslautakunta ajalla Puheenjohtaja Rauno Hännikäinen, Padasjoki Varapuheenjohtaja Kirsti Laatunen, Orimattila Jäsenet Mervi Lilja, Nastola Matti Tanskanen, Hartola Heikki Raitanen, Lahti Tuulia Salo, Hollola Varajäsenet Seppo Koskinen, Lahti Sari Niinistö, Lahti Simo Räihä, Lahti Arto Juva, Asikkala Kristiina Hämäläinen, Hollola Sanni Honkanen, Sysmä Veini Holopainen, Orimattila Juhani Sirkiä, Hollola Nina Laihanen, Lahti Kati Pölönen, Hollola Pekka Niemelä, Lahti Markku Vaara, Orimattila Maija-Liisa Siren, Hämeenkoski Annika Kiander, Heinola Markku Karnaattu, Hartola Antero Nieminen, Hollola Pirjo Ikävalko, Hollola Koulutuskeskus Salpauksen johtokunta ajalla Puheenjohtaja Varajäsenet Pasi Jalonen, puheenjohtaja Tatu Söyrilä Varapuheenjohtaja Olli Saarinen, Lahti Harri Rummukainen, Lahti Jäsenet Heli Heikkilä, Orimattila Mira Nieminen, Asikkala Kari Hyytiä, Hollola Reijo Päivärinta, Kärkölä Raili Koskinen, Sysmä Marita Kemppi, Heinola Lasse Pakkanen, Nastola Tapio Nieminen, Hartola Antero Parikka, Lahti Martti Mäkelä, Lahti Niina Pautola-Mol, Lahti Teresa Rautapää, Lahti Leena Ritala, Orimattila Marja-Liisa Neuvonen-Rauhala, Orimattila Henkilöstön edustaja: Jorma Lehtinen, lehtori Mirja Aho, toimistosihteeri Opiskelijoiden edustaja Kirsi Haapanen, opiskelijoiden edustaja Juudit Pulkkinen (lukuvuodeksi ) Lahden ammattikorkeakoulun sisäinen hallitus ajalla Puheenjohtaja Varajäsenet LAMKin johdon edustajat (2): Karento Helena Kivistö Jari Starckjohann Päivi Oresto Jukka Opettajien edustajat (2): Kivilahti Rami Mustonen Jukka asti, Pilpola Olli 1.8. alkaen Haapola Leena Pilpola Olli asti 4

10 Toimintakertomus Muun henkilöstön edustaja (1): Vierumäki Riikka Opiskelijoiden edustajat (2): Leinonen Eero Mäkitalo Miika Elinkeino- ja muun työelämän edustajat (3): Anttonen Jukka Mustonen Seija Strengell Petri Similä Neea Kiuru Jenna Piipponen Minna Nikula Susa Jussi Eerikäinen Essi Alaluukas Tuoterenkaan johtokunta ajalla Puheenjohtaja Varajäsenet Hannu Kokko, Lahti Matti Rautio, Lahti Varapuheenjohtaja Tuomo Jussila, Orimattila Marianne Hyväkkä, Orimattila Jäsenet Pirjo Ahola, Asikkala Ritva Ahonen, Padasjoki Sari Hahl, Nastola Petri Honkanen, Nastola Manja Piela, Hollola Sini Louko, Hollola Anita Saarinen, Padasjoki Toni Kaskela, Lahti Raimo Suni, Kärkölä Juha-Matti Laiho, Kärkölä KONSERNIN HALLINTO, Tulosalueiden johtoryhmät Päijät-Hämeen koulutuskonsernin johtoryhmä Martti Tokola, toimitusjohtaja Päivi Saarelainen, rehtori, Koulutuskeskus Salpaus Outi Kallioinen, rehtori, Lahden ammattikorkeakoulu Pekka Kotiaho, johtaja Tuoterengas Lena Siikaniemi, henkilöstöjohtaja Tuula Kilpinen, viestintä- ja markkinointijohtaja Reija Launiemi, hallintosihteeri, sihteeri Koulutuskeskus Salpauksen johtoryhmä Päivi Saarelainen, rehtori, puheenjohtaja Hannu Heinonen, vararehtori Keijo Makkonen, vararehtori Iiris Pakkanen, opetusalajohtaja Risto Salmela, opetusalajohtaja Merja Tirkkonen, opetusalajohtaja Raili Yrjölä, opetusalajohtaja Riitta Murtorinne, opiskelijapalvelujohtaja Jyrki Pyykkönen, myyntijohtaja Tuula Kilpinen, viestintä- ja markkinointijohtaja, Viestintä- ja markkinointipalvelut Lena Siikaniemi, henkilöstöjohtaja, Hallintopalvelut Martti Tokola, toimitusjohtaja, Hallintopalvelut Merja Helminen, projektipäällikkö, Talouspalvelut Arja Mikkonen, rehtorin sihteeri, sihteeri Koulutuskeskus Salpauksen johtoryhmä Päivi Saarelainen, rehtori, puheenjohtaja Hannu Heinonen, vararehtori Seija Katajisto, vararehtori Lena Siikaniemi, henkilöstöjohtaja, Hallintopalvelut Martti Tokola, toimitusjohtaja, Hallintopalvelut Reija Launiemi, hallintosihteeri Arja Mikkonen, rehtorin sihteeri, sihteeri 5

11 Toimintakertomus LAMK johtoryhmä Outi Kallioinen, rehtori, puheenjohtaja Helena Karento, vararehtori Jari Kivistö, osaamisaluejohtaja Jukka Oresto, kehitysjohtaja Päivi Starckjohann, osaamisaluejohtaja Marjo-Riitta Järvinen, laatu- ja suunnittelujohtaja Tuula Kilpinen, viestintä- ja markkinointijohtaja, YPA/Viestintä- ja markkinointipalvelut Janita Markwort, talouspäällikkö, YPA/Hallintopalvelut Lena Siikaniemi, henkilöstöjohtaja, YPA/Hallintopalvelut Sari Jokinen, rehtorin sihteeri, sihteeri LAMK johtoryhmä Outi Kallioinen, rehtori, puheenjohtaja Marjo-Riitta Järvinen, laatu- ja suunnittelujohtaja Helena Karento, vararehtori Jari Kivistö, osaamisaluejohtaja Janita Markwort, hallintojohtaja Jukka Oresto, kehitysjohtaja Mari Rosberg, asiakkuuspäällikkö Päivi Starckjohann, osaamisaluejohtaja Ilkka Väänänen, tutkimusjohtaja Laura Montonen, rehtorin sihteeri, sihteeri Tuoterenkaan johtoryhmä Pekka Kotiaho, johtaja, puheenjohtaja Riitta Leino, talouspäällikkö Katja Aalto, kehittämispäällikkö Raija Huusko, henkilöstösuunnittelija Ensio Sipilä, kehittämispäällikkö Yhteisten palvelujen johtoryhmä, YPA-tiimi Martti Tokola, toimitusjohtaja, puheenjohtaja Sirkku Blinnikka, tietopalvelujohtaja Tommi Kangasaho, tietohallintojohtaja Tuula Kilpinen, viestintä- ja markkinointijohtaja Janita Markwort, talouspäällikkö (30.4. asti) Merja Helminen, talouspäällikkö (1.5. alkaen) Lena Siikaniemi, henkilöstöjohtaja Kari Tuutti, kiinteistöjohtaja Marko Viljamaa, ravintolapalvelujohtaja Reija Launiemi, hallintosihteeri, sihteeri KONSERNIN HALLINTO, Tehtäväalueen johtavat viranhaltijat Sitovuustasoja tarkentavina vastuualueina määritellään seuraavat alueet ja vastuuhenkilöt: Yhteiset palvelut toimitusjohtaja Hallintopalvelut toimitusjohtaja ja henkilöstöjohtaja kukin oman vastuualueensa mukaisesti Kiinteistöpalvelut kiinteistöjohtaja Ravintolapalvelut ravintolapalvelujohtaja Tietohallintopalvelut tietohallintojohtaja Viestintä- ja markkinointipalvelut viestintä- ja markkinointijohtaja Tieto- ja kirjastopalvelut Lahden ammattikorkeakoulun rehtori, jolle tietopalvelujohtaja raportoi 6

12 Toimintakertomus Yleinen ja konsernin alueen taloudellinen kehitys Suomen heikko taloustilanne jatkuu edelleen. Kotimaisen kysynnän ennakoidaan kasvavan aikaisintaan 2016 ja ensi vuoden kasvumahdollisuudet lepäävät vientiodotusten varassa. Maailmantalouden osalta tilanne kohenee öljyn hintaromahduksen myötä, euroalueen vientiyritysten näkymiä piristää lisäksi heikkenevä euro. Maailmantalouden voimistuva kasvu nostaa Suomen vientiä 2015, vaikka Venäjän talouden heikkous rasittaa edelleen sekä vientiä että matkailusta riippuvaisia toimialoja. Valitettavasti viennin nousu vaikuttaa kotimaiseen kysyntään viiveellä ja vaimeasti. Viive johtuu siitä, että työllisyys kääntyy nousuun vasta nousun jatkuttua hetken aikaa, ja yritysten investointihankkeiden toteutus alkaa hitaasti. Vaimeiden kysyntäodotusten takaa löytyvät kotitalouksia rasittava reaalipalkkojen heikko kehitys sekä tiukka finanssipolitiikka. Polttonesteiden halventuminen tukee sekä kotimaista kysyntää että kasvattaa kauppataseen ylijäämää. Suomi olisi päässyt vientivetoiseen kasvuun kiinni jo 2014 aikana ilman Venäjälle suuntautuvan viennin laskua ja Ukrainan tilanteen vaikutuksia. Vienti Venäjän ulkopuolelle kääntyi kasvuun ja teollisuuden uusien tilauksien virta voimistui vuoden aikana. Dollaria ja puntaa vastaan heikentynyt euro helpottaa suomalaisten yritysten vientiponnisteluja Kotitalouksien ostovoima heikkenee ja hitaasti kasvava työttömyys pitää kuluttajat varovaisina. Asuntomarkkinoilla hinnat luisuvat edelleen, mutta eivät romahda. Investointien heikkous jatkuu, kunnes viennin veto näkyy yritysten toiminnassa. Rakentaminen heikkenee edelleen. Myös julkisen sektorin tiukka finanssipolitiikka heikentää kotimaista kysyntää. Kotimaisen kysynnän odotetaan kääntyvän loivaan nousuun vasta 2016, kun vientiteollisuuden työllisyys kohentuu ja finanssipolitiikan kiristystahti lieventyy. Suomalaisten kannattaa silti totutella ajatukseen, että meiltä menee yli vuosikymmen kriisiä edeltäneen bruttokansantuotteen ylittämiseen. Taantuma on historiallisen pitkä, mutta seuraavan hallituksen pitäisi katsoa tulevaisuuteen. Matalat inflaationäkymät naulaavat EKP:n ohjauskorot nykylukemiin ainakin vuoteen 2017 asti. Samalla EKP:n uudet tukitoimet lisäävät likviditeettiä euroalueella painaen jo ennestään matalia EURIBOR korkoja alaspäin. Matalat lainanhoitokustannukset helpottavat suomalaisten asuntovelallisten ja yritysten tilannetta muuten haastavassa taloustilanteessa, arvioi Danske Bank suhdannekatsauksessaan joulukuussa. 1 Päijät-Hämeen virallinen väkiluku oli henkilöä, joista miehiä oli ja naisia Vuodesta 2012 väkiluku laski maakunnassa 124 henkilöllä (-0,1 %). Väestönkasvu johtui muuttovoitosta, sillä kuolleita oli enemmän kuin syntyneitä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Päijät-Hämeen väestönlisäys on ollut yli henkilöä. Vuoden 2014 syyskuun lopussa Päijät-Hämeen väkiluku oli ennakkotiedon mukaan eli 239 henkilöä vähentynyt. Väheneminen johtui syntyneiden negatiivisuudesta, jota muuttovoitto ei voinut kattaa. 1 Danske Bankin suhdannekatsaus joulukuu

13 Toimintakertomus Vuonna 2013 koko maassa koulutustaso oli 347 eli perusasteen jälkeen suomalaiset opiskelevat keskimäärin noin 3,5 vuotta. Etelä-Savossa, Kymenlaaksossa ja Päijät-Hämeessä koulutustasot ovat tarkasteltavista maakunnista alhaisimmat. Koulutustaso on selvästi korkeampi niissä maakunnissa, joissa sijaitsee yliopisto. Perusjoukkona on 20 vuotta täyttänyt väestö, sillä tätä nuoremmilla on usein koulutus vielä kesken. Kuva 1 Koulutustaso 2013 (20 v. täyttäneet) Tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä on vertailtavista maakunnista korkein Pirkanmaalla (71,7 %) ja alhaisin Etelä-Savossa (66,2 %). Päijät-Hämeessä se oli 66,6 %. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on myös korkein Pirkanmaalla (30,2 %), missä se on myös hieman korkeampi kuin koko maassa (29,3 %). Kanta-Hämeessä ja Keski-Suomessa heidän osuutensa 15 vuotta täyttäneistä on yli 25 prosenttia, Päijät-Hämeessä 25,1 prosenttia ja Kymenlaaksossa osuus on 24,1 prosenttia. Etelä-Savossa korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on 23,6 prosenttia. 8

14 Toimintakertomus Kuva 2. Tutkinnon suorittaneet 2013 (15 v. täyttäneet) Maassamuutto koulutusasteen mukaan oli Päijät-Hämeessä negatiivista vuonna Päijät- Hämeeseen muutti vähintään peruskoulutuksen omaavia henkilöitä ja maakunnasta pois henkilöä, jolloin nettomuutto oli -329 henkilöä. Päijät-Hämeestä muutti perusasteen suorittaneita 46 ja keskiasteen suorittaneita 363 enemmän pois kuin tänne muutti. Korkeaasteen suorittaneita taas muutti 80 enemmän Päijät-Hämeeseen kuin täältä pois. Kunnittain tarkasteltuna koulutettujen muutto oli Lahtea lukuun ottamatta negatiivista Päijät-Hämeen kunnissa. Silmiin pistävää kuitenkin on, että korkeakoulutettuja muutti tänne enemmän kuin täältä pois lukuun ottamatta Hartolaa, Padasjokea ja Sysmää. Tilasto perustuu 15 vuotta täyttäneiden muuttaneiden lukumäärään koulutusasteen mukaan. Kuva 3. Massamuutto koulutusasteen mukaan Päijät-Hämeessä 2013 Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan laskelmien mukaan teollisuudessa työskentelevien määrä Päijät-Hämeessä on vähentynyt 1990-luvun alusta. Ennusteen mukaan koneteollisuus säilyttää asemansa suurimpana teollisuuden työllistäjinä Päijät-Hämeessä. Myös puutavarateollisuus, metallijalostus- ja metallituoteteollisuus ovat työllistäviä toimialoja. Elektroniikkateollisuus lisää työllisten määrää eniten, +21,3 prosenttia. Muilla teollisuuden aloilla työllisten määrän odotetaan kuitenkin vähenevän vuodesta 2010 vuoteen Eniten vähenisivät työlliset 9

15 Toimintakertomus puutavara-, kemian, tekstiili-, vaatetus- ja nahkateollisuuden (tevanake-teollisuus) sekä paperiteollisuuden piirissä. Pienintä muutos ennusteen mukaan on metallinjalostus- ja metallituoteteollisuudessa, elintarvike- sekä rakennusaineteollisuudessa. Palvelualoilla liike-elämää palveleva toiminta tulee Etlan ennusteen mukaan lisäämään työllisten määrää noin 26 prosenttia vuodesta 2010 vuoteen Seuraavaksi eniten työllisten määrän odotetaan kasvavan kiinteistötoiminnassa ja muissa yksityisissä palveluissa. Ennusteen mukaan kauppa ja muu yhteiskunnallinen toiminta säilyttävät asemansa, mutta muut palvelualat supistuvat. Työllisten määrän odotetaan supistuvan eniten rahoitus- ja vakuutustoiminnassa sekä julkisissa palveluissa. Kaikissa vertailtavissa maakunnissa työpaikkaomavaraisuus oli vuonna 2011 alle 100 prosenttia. Päijät-Hämeessä (95,6 %), Kanta-Hämeessä (90,6 %), Pirkanmaalla (98,4 %) ja Kymenlaaksossa (97,2 %) työpaikkaomavaraisuus laski edellisvuodesta. Näin ollen pendelöinti eli työmatkaliikenne maakunnan ulkopuolelle lisääntyi edellisvuodesta. Korkein työpaikkaomavaraisuus oli Pirkanmaalla ja alhaisin Kanta-Hämeessä. Avoimien työpaikkojen määrä ilmoitetaan kuukauden lopun tilanteen mukaan. Joulukuun lopussa avoimia työpaikkoja oli Päijät-Hämeessä tarjolla eli 75 vähemmän kuin edelliskuussa. Työpaikkoja oli tarjolla enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kuva 4. Avoimet työpaikat Päijät-Hämeessä Joulukuussa työttömyysaste oli tarkasteltavista maakunnista korkein Keski-Suomessa (18,7 %) ja alhaisin Kanta-Hämeessä (12,3 %). Päijät-Hämeessä työttömyysaste oli 17,2 ja koko maassa 13,9 %. Edelliskuuhun nähden työttömyys nousi kaikissa vertailumaakunnissa. Suurinta muutos oli Kymenlaaksossa ja Etelä-Savossa, +2,0 prosenttiyksikköä. Päijät-Hämeessä muutos oli +1,7 prosenttiyksikköä. Koko maassa työttömyysaste nousi 1,4 prosenttiyksikköä edelliskuusta. Edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna työttömyysaste nousi kaikissa vertailumaakunnissa. Päijät-Hämeessä nousua oli +2,1 prosenttiyksikköä, mikä oli samalla suurin nousu vertailumaakunnissa. Koko maassa nousua oli +1,3 prosenttiyksikköä. 10

16 Toimintakertomus Kuva 5. Työttömyysaste eri maakunnissa viimeisen vuoden aikana Joulukuussa alle 25-vuotiaiden osuus työttömistä oli tarkasteltavista maakunnista korkein Kymenlaaksossa (15,5 %) ja Keski-Suomessa (15,6 %). Alhaisimmat osuudet olivat Päijät-Hämeessä ja Etelä-Savossa (13,6 %). Edelliskuussa nuorisotyöttömyys nousi kaikissa vertailumaakunnissa. Eniten nousua oli Kanta-Hämeessä, +2,4 prosenttiyksikköä. Koko maassa nuorisotyöttömyys oli 13,9 % nousten edelliskuusta +1,2 prosenttiyksikköä. Edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna nuorten osuus työttömistä pysyi Kanta-Hämeessä ja Pirkanmaalla ennallaan. Muissa maakunnissa nuorisotyöttömyys nousi. Suurinta muutos oli Kymenlaaksossa, +1,3 prosenttiyksikköä. Päijät-Hämeessä nousua oli +0,6 prosenttiyksikköä. Koko maassa nuorisotyöttömyys nousi 0,5 prosenttiyksikköä edellisvuodesta. 11

17 Toimintakertomus Kuva 6 Alle 25-vuotiaiden osuus työttömistä eri maakunnissa viimeisen vuoden aikana Joulukuussa pitkäaikaistyöttömien eli yli vuoden työttömänä olleiden osuus työttömistä oli tarkasteltavista maakunnista korkein Päijät-Hämeessä, 31,3 %. Edelliskuusta pitkäaikaistyöttömien osuus laski kaikissa tarkasteltavissa maakunnissa. Päijät-Hämeessä muutos oli -2,3 prosenttiyksikköä. Koko maassa pitkäaikaistyöttömien osuus oli 27,1 prosenttia (-1,8 prosenttiyksikköä). Edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan nähden pitkäaikaistyöttömien osuus laski Pirkanmaalla (-4,9 prosenttiyksikköä), mutta nousi muissa maakunnissa. Eniten kasvua oli Keski- Suomessa (+4,6 prosenttiyksikköä). Päijät-Hämeessä nousua oli +2,0 prosenttiyksikköä. Koko maassa pitkäaikaistyöttömien osuus nousi +2,0 prosenttiyksikköä. 12

18 Toimintakertomus Kuva 7. Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä maakunnittain viimeisen vuoden aikana Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa vuonna 2014 Päijät-Hämeen koulutuskonsernin tulosalueiden, eri tulosyksiköiden, yhteisten toimintojen ja projektien osalta tilikauden oleellisia muutoksia on selvitetty lisäksi toimintakertomuksen yksikkökohtaisissa osuuksissa. Yhtymäkokous kokoontui toimintavuonna kolme kertaa. Maaliskuussa yhtymäkokous hyväksyi - Lahden ammattikorkeakoulun yhtiöittämisen, - edelliseen liittyen Päijät-Hämeen koulutuskonsernin kiinteistöjen luovutuksen Lahden kaupungille, - Koulutuskeskus Salpauksen Hollolan Kukonkoivun toimipisteen toiminnan lakkauttamisen, - Päijät-Hämeen koulutuskonsernin rakennusinvestointien talousarviomuutoksen 2014 sekä - Päijät-Hämeen koulutuskonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet. Toukokuussa yhtymäkokous hyväksyi - konsernin tilinpäätöksen vuodelta 2013 ja - Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymän ammattikorkeakoulutuksen toimiluvan lakkaamisen. Lokakuun kokouksessa yhtymäkokous hyväksyi - Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2015 ( ) ja talousarvio vuodelle 2015, - Päijät-Hämeen koulutuskonsernin rakennusinvestointien talousarviomuutoksen Koulutuskeskus Salpauksen talousarviomuutos Tuoterenkaan toiminnan yhtiöittäminen - Päijät-Hämeen koulutuskonsernin talousarviomuutos 2014, lainojen nosto - Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymän tarkastussäännön päivittäminen 13

19 Toimintakertomus - Lahden ammattikorkeakoulun sisäisen hallituksen lakkaaminen ammattikorkeakoululain muuttuessa - Koulutuskeskus Salpauksen johtokunnan lakkauttaminen osana kuntayhtymän rakennemuutosta Konsernihallitus kokoontui toimintavuonna 24 kertaa. Merkittävimmän yksittäisen asiakokonaisuuden muodosti yhtymäkokoukseen menevien asioiden valmistelutyö. Muita päätöksiä ja käsittelyssä olleita asioita olivat mm.: - AduSal Oy:n toiminnan lopettaminen - Koulutuskeskus Salpauksen Hollolan Kukonkoivun toimipisteen toiminnan lakkauttaminen - Kuvataiteen perusopetuspalvelujen ostamista koskevan sopimuksen irtisanominen ja liikkeenluovutus, henkilöstönsiirtosopimus (Taide- ja muotoilukoulu Taika) - Lahden ammattikorkeakoulun lisäaloituspaikkaesitykset opetus- ja kulttuuriministeriölle - Kuntayhtymän rakennemuutos, palveluiden tuottaminen Lahden ammattikorkeakoulu Oy:lle alkaen - Kuntayhtymän rakennemuutos, tieto- ja kirjastopalveluiden hankinta Lahden ammattikorkeakoulu Oy:ltä alkaen - Hanketoiminta ja TKI-toiminnan katsaus Lahden ammattikorkeakoulussa - Hanketoiminta Koulutuskeskus Salpauksessa - Koulutuksen ennakointi - Koulutuskeskus Salpauksen oppisopimuskoulutus - Opettajien työelämäjaksot ja työelämäosaamisen kehittäminen - Opiskelijayrittäjyys Koulutuskeskus Salpauksessa - Opiskelijayrittäjyys Lahden ammattikorkeakoulussa - Ravintolapalveluiden toiminnan nykytila ja kehittäminen - Työssäoppimisjaksojen suunnittelu yhdessä työelämän kanssa - Koulutuskeskus Salpauksen Taitaja 2014-kisojen kisajärjestelyjen raportointi - Koulutuksen järjestäjän ja oppilaitoksen toiminnan järjestäminen Päijät-Hämeen koulutuskonsernin rakennemuutoksessa - Koulutuskeskus Salpauksen strategia vuosille , prosessin käynnistäminen - Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymän/koulutuskeskus Salpauksen uuden strategian valmistelu, keskustelut jäsenkuntien kanssa - Päijät-Hämeen koulutuskonsernin sääntöpäivitys uuden toimintamallin mukaiseksi alkaen - Päijät-Hämeen koulutuskonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohje - Päijät-Hämeen koulutuskonsernin hankintaohjeen päivittäminen - Kuntayhtymän hallintosäännön päivittäminen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan osalta sekä eräiden henkilöstön palvelussuhteisiin liittyvien päätösten päätöksentekijöiden osalta - Lahden ammattikorkeakoulun yhtiöittäminen - Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymän ammattikorkeakoulutuksen toimiluvan lakkaaminen - Lahden ammattikorkeakoulun Niemen tiloissa sijaitsevan toiminnan esittely - Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy:n toimintaan tutustuminen - Päijät-Hämeen koulutuskonsernin kiinteistöjen luovutus Lahden kaupungille, Lahden ammattikorkeakoulun yhtiöittäminen - Lausunnon antaminen Itä-Suomen hallinto-oikeudelle, asia Päijät-Hämeen koulutuskonsernin kiinteistöjen luovutus Lahden kaupungille, Lahden ammattikorkeakoulun yhtiöittäminen, yhtymäkokouksen päätös Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymän pankkitilien käyttöoikeudet - Päijät-Hämeen koulutuskonsernin vuoden 2013 tilinpäätöksen valmistelu - Tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodesta 2013, selvitys tarkastuslautakunnan havaintoihin - Tilintarkastuskertomus vuodesta Tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodesta

20 Toimintakertomus - Tilinpäätös vuodelta 2013, luottotappiot - Hallituksen arviointi- ja vahvistuslausuma tilinpäätökseen vuodelta Hallituksen esitys tilikauden 2013 tuloksen käsittelystä ja talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä - Vuoden 2014 talousarvion täytäntöönpano-ohje - Päijät-Hämeen koulutuskonsernin edustus yhteisöissä ja osakeyhtiöissä, edustajien nimeäminen vuodelle Opetusneuvos Arpo Heinosen stipendirahaston stipendit vuodelle Päijät-Hämeen koulutuskonsernin 1. tilinpäätösennuste vuodelle Päijät-Hämeen koulutuskonsernin välitilinpäätös ja 2. tilinpäätösennuste vuodesta Päijät-Hämeen koulutuskonsernin välitilinpäätös Päijät-Hämeen koulutuskonsernin rakennusinvestointien talousarviomuutos Päijät-Hämeen koulutuskonsernin talousarviomuutos 2014, lainojen nosto - Koulutuskeskus Salpauksen talousarviomuutos Toiminta- ja taloussuunnitelma ja talousarvio 2015 laadintaohje - Jäsenkuntien lausunnot koulutuskonsernin vuosien toiminta- ja taloussuunnitelmasta ja vuoden 2015 talousarviosta 'Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä' - Toiminta- ja taloussuunnitelman vuosille 2015 ( ) ja talousarvion vuodelle Vuoden 2015 talousarvion täytäntöönpano-ohje - Allekirjoitusoikeudet Päijät-Hämeen koulutuskonsernissa vuodelle Hankintavaltuudet ja tositteiden hyväksyjät Päijät-Hämeen koulutuskonsernissa vuodelle Viranhaltijapäätösten tekijät Päijät-Hämeen koulutuskonsernissa vuodelle Sisäisen tarkastuksen ja arvioinnin suunnitelma vuodelle Tuoterenkaan yhtiöittäminen - Työvoimapalvelu Soiva Oy:n nimen muuttaminen osana Tuoterenkaan toiminnan yhtiöittämistä - Työvoimapalvelut Soiva Oy:n yhtiökokouksen koolle kutsuminen sekä Päijät-Hämeen koulutuskonsernin edustajan nimeäminen yhtiökokoukseen Henkilöstöasiat - Päijät-Hämeen koulutuskonsernin rakennemuutoksen suunnittelun ja yhteistoimintaneuvottelujen käynnistäminen - Lahden ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksen jäsenet - Koulutuskeskus Salpauksen Soveltumattomuuden ratkaisutoimikunnan (SORAtoimikunta) jäsenten nimeäminen toimikaudelle Lahden ammattikorkeakoulun sisäisen hallituksen lakkaaminen ammattikorkeakoululain muuttuessa - Koulutuskeskus Salpauksen johtokunnan lakkauttaminen osana kuntayhtymän rakennemuutosta - Johtamis- ja työhyvinvointikyselyn toteuttaminen ja tulokset vuonna Yhteisten palvelujen asiakaspalautekyselyn tulokset - Oikaisuvaatimusten käsittelyjä ja lausuntoja hallinto-oikeuteen: Lahden ammattikorkeakoulu 8 ja Koulutuskeskus Salpaus 1 Hankinta-asiat ja omaisuuden myynti - Koulutuskeskus Salpauksen auto-, kuljetus- ja logistiikka-alan ajoneuvokaluston leasinghankinta - Liittyminen KL-Kuntahankinnat Oy:n kilpailuttamaan kalustehankintojen puitesopimukseen, sopimuskausi asti - Lisenssisopimus Tactic Games Oy:n ja Tuoterenkaan välillä - Oppimiskeskus Fellmannia, Kirkkokatu 27, Lahti, siivouspalvelujen hankinta - Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymän / Koulutuskeskus Salpauksen liittyminen AMKE ry:n Microsoft EES -sopimukseen ajalle Konsernin elintarvike- ja päivittäistavaroiden hankinta sopimuskaudelle , optiovuoden käyttöön otto ajalle

21 Toimintakertomus - Päijät-Hämeen koulutuskonsernin leasingrahoitus, tuotannolliset koneet ja laitteet, sopimus Nordea Rahoitus Suomi Oy:n kanssa - Päijät-Hämeen koulutuskonsernin PC- ja MAC-tietokoneiden sekä IT-pientarvikkeiden hankintasopimukset ajalle Päijät-Hämeen koulutuskonsernin/koulutuskeskus Salpauksen liittyminen KLkuntahankintojen puitesopimukseen leasingrahoituksesta, sopimus vuosille Suurkeittiölaitehankintojen puitejärjestely Päijät-Hämeen koulutuskonsernissa - Maanvuokrasopimuksen jatkon hyväksyminen Koulutuskeskus Salpauksen Asikkalan toimipisteen luonnonvara-alan koulutuksen käyttöön tarkoitetusta alueesta - As Oy Suojalinnan asunto-osakkeiden myynti - Tanhuan entisen kesäsiirtolan myynti - Lisämaan myynti naapurille koulutuskonsernin omistamasta Kivisaaressa sijaitsevasta Lepola-tilasta Vesijärvellä Investointihankkeista hallituksen käsittelyssä ja päätännässä olivat vuonna Koulutuskeskus Salpauksen hevosalan koulutuksen siirtyminen Jokimaalle, maneesirakennuksen toteutus - Koulutuskeskus Salpauksen sirkusalan koulutuksen tilojen (Svinhufvudinkatu 13) muutostöiden suunnitelmien hyväksyntä ja urakoitsijoiden valinta Tilinpäätöksen vaikutus vuoden 2015 talousarvioon ja arvio tulevasta kehityksestä Vuoden 2014 taloudellinen tulos oli hyvä ja pitää ollakin, koska toisena vuotena peräkkäin tehdyillä sopeuttamistoimilla on varauduttu julkisen talouden rahoituksen laskuun sekä kuntayhtymän rakennemuutokseen. Vuonna 2014 Koulutuskeskus Salpauksen koulutuspaikat vähenevät -50 paikkaa ja yksikköhinnat laskevat -1,5 prosenttia opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) päätösten mukaisesti. Vuonna 2015 vauhti kiihtyy ja opiskelijapaikat vähentyvät 160 paikalla ja yksikköhinnat -2,6 prosenttia. Yhteensä opiskelijapaikat vähenevät vuoteen 2016 mennessä 380 paikkaa. Samalla aikuiskoulutuksen tuloksellisuus ja kilpailutilanne ovat haastavia. Taloudellinen tilanne on haastava koko toisen asteen koulutuskentässä. OKM:n koulutuksen rahoituksen perusteet muuttuvat vuoden 2017 alusta tulosperusteisiksi nykyisen opiskelijamääräperusteisuuden sijaan. Vaikka rahoituslaki muuttuu vasta kahden vuoden päästä, vaikuttaa tulevaan rahoitukseemme se, mitä teemme tällä hetkellä, Rahoituspäätöksessä otetaan huomioon aiempien eli nyt meneillään olevien vuosien tulokset. Toinen merkittävä muutos on tutkinnon uudistus alusta. Opetusministeri korosti joulukuun alussa pidetyssä tiedotustilaisuudessa rahoituslakiuudistuksesta, että ylläpitäjäverkon karsimisen lisäksi on kaksi keskeistä tavoitetta, joiden avulla tavoitteeksi asetetut julkisen talouden säästöt saavutetaan. Ne ovat perinteisen suoran opetuksen määrän vähentäminen ja luopuminen saman osaamisen kouluttamisesta useampaan kertaa. Nämä tavoitteet saavutetaan opintojen henkilökohtaistamisella, osaamisen tunnistamisella sekä dokumenttien että tarvittaessa näyttöjen kautta toteutettavilla hyväksi luvuilla sekä koulutusajan rajoittamisella kahteen vuoteen niillä opiskelijoilla, joilla on jo aiempi toisen asteen tutkinto suoritettuna. Tulosperusteisen rahoituksen edellyttämän toimintamallin sekä tutkintouudistuksen käyttöönotto ovat tulevan toimintavuoden keskeisiä kehittämishaasteita. Muutos tulee vaikuttamaan kuntayhtymän ja Koulutuskeskus Salpauksen perustehtävän toteuttamiseen. Viimeksi kulunut kaksi ja puoli vuotta on keskitytty kuntayhtymän rakennemuutoksen valmistelussa. Uuden Koulutuskeskus Salpauksen toiminnan käynnistyttyä vuoden 2015 alusta, siirrytään rakennemuutoksesta perustehtävän toteutuksen muutokseen. Tämän tulee näkyä myös uuden strategian valmistelussa, joka jatkuu keväällä

22 Toimintakertomus Henkilöstö Kaikki toisen asteen koulutuksen järjestäjät hakevat vuoden 2017 alusta voimaan tulevaa uutta koulutuksen järjestämislupaan. Valtakunnallisen järjestäjäverkon kehittämisen tavoitteena on vastata resurssien tason merkittävään alenemiseen, järjestäjärakenteiden kokoaminen vahvemmiksi kokonaisuuksiksi ja toimintatapojen ja prosessien uudistaminen rahoitus- ja tutkintouudistusta vastaavaksi. Järjestäjäverkko muodostuu monialaisista, koko ammatillisen koulutuksen palveluvalikoiman kattavista koulutuksen järjestäjistä ja erikoistuneista koulutuksen järjestäjistä (esimerkiksi aikuiskoulutus tai toimiala). Koulutuksen järjestäjä voi lupiensa puitteissa kohdentaa koulutusta joustavasti koulutustarpeen mukaisesti. Järjestämisluvan edellytysten arviointi toteutuu koulutustarpeen sekä ammatillisten, taloudellisten sekä toiminnallisten edellytysten arviointina. Taloudelliset edellytykset arvioidaan järjestäjän kaikkien koulutusmuotojen osalta. Hakemukseen tulee liittää hakijan tilinpäätöstiedot, tuloslaskelma, tase, toimintakertomus ja vielä tarkentumattomalla tavalla toteutettava stressitesti. Hakijan on liitettävä hakemukseen selvitys siitä, missä laajuudessa ja millä edellytyksillä hakijan toiminta on taloudellisesti kantokykyistä vuosina resurssien pienetessä kehyksessä päätetyllä tavalla, esim. järjestäjäkohtaiset laskelmat tai % -osuus nykyisistä resursseista. Selvitys taloudellista asemaa selittävistä tekijöistä sekä näkemys tulevista menopaineista (esim. investoinnit) ja käyttötalouden ulkopuoliset rahoitusvastuut on liitettävä hakemukseen. Taloudellisten sekä toiminnallisten edellytysten arviointi tehdään osana Koulutuskeskus Salpauksen talousarvion 2016 valmistelua syyskuuhun 2015 mennessä. Järjestämisluvan hakeminen on yksi keskeisistä tavoitteista alkaneella toimintavuodella. Taloudellisten toimintaedellytysten arviointi nousee OKM:n edustajien mukaan hyvin keskeiseen asemaan lupien myöntämisessä. Koulutuskonsernissa tehtyjen sopeuttamistoimien oikea-aikaisuus ja toteuttaminen ennakoivasti jo vuosien 2013 ja 2014 nousee nyt erityisen merkittäviksi. Sopeuttaminen on koskenut tähän asti hallintoa, tukipalveluja ja johtamista. Rahoituslainsäädännön muutos ja tutkintouudistus edellyttää jatkossa muutosta opetuksen toteutuksessa ja toimintatavoissa sekä resurssien käytössä. Olemme valmistelemassa uutta toimitilastrategiaa, jonka pohjalta valmistelemme Toiminta- ja taloussuunnitelmaa Kuntayhtymän tavoitteena on toimitilojen määrän vähentäminen osana toiminnan sopeuttamista niukkenevaan rahoitukseen. Samalla oppimisympäristöjä tulisi kehittää vastaamaan uudistuvan opetuksen tarpeita. Kiinteistöjen tekniset tarpeet edellyttävät myös peruskorjauksia. Salpauksella on merkittäviä toimitilojen peruskorjaustarpeita Lahdessa Ståhlberginkadun ja Vipusenkadun kampuksilla sekä Heinolassa Opintiellä. Kokonaisuuteen liittyy toimipisteiden määrän vähentäminen Lahdessa kuudesta kahteen sekä muut vähentämislistalla olevat kiinteistöt toteutetaan apporttiomaisuuden siirto sovitusti Lahden ammattikorkeakoulu Oy:lle. Kannaksenkadun ja Hoitajankadun siirtoa Lahden kaupungille ei toteuteta ennen kuin hallintooikeus on käsitellyt siirrosta tehdyn valituksen. Kuntayhtymä omistaa Lahden ammattikorkeakoulu Oy:tä kahdeksan kunnan puolesta yhteensä 8,93 prosentin omistuksella yhtiöstä. Tuoterenkaan toiminta siirrettiin Työhönvalmennus Valma Oy:lle. Kuntayhtymän taseessa oleva ,36 euron osakeomistuksesta toteutetaan päätösten mukainen osakekauppa Lahden kaupungin kanssa. Kunnille on tehty päätösesitys suojatyötoiminnan poistamiseksi kuntayhtymän tehtävistä perussopimuksessa. Omistajien hyväksyttyä perussopimusmuutoksen ja eläkemaksujen käsittelyn Tuoterenkaan toiminnasta jäävien vastuiden osalta, tullaan toukokuun yhtymäkokouksen jälkeen tekemään lopputilitys ja palauttamaan peruspääoma ja ylijäämät Tuoterenkaan omistajakunnille. Henkilöstötyön ja henkilöstöjohtamisen kehittämisen painopisteet ja toimenpiteet vuodelle 2014 on johdettu yhteisestä strategiasta ja Henkilöstöohjelmasta. Henkilöstöohjelman neljä painopistettä ovat: - Vahvistaa yhdessä oppimista ja varmistaa osaaminen keskeisillä osaamisalueilla - Edistää yksilön ja työyhteisön vastuun ottamista - Uudistaa johtamis- ja työskentelytapojamme - Kohdentaa laadulliset ja määrälliset henkilöstöresurssit suunnitelmallisesti 17

23 Toimintakertomus Koulutuskonsernin koko henkilöstön määrä oli yhteensä 1445 henkilöä. Vähennystä edelliseen vuoteen oli 70 henkilöä. Tarkempi henkilöstömääräselvitys sekä henkilöstökulut on esitetty kohdassa Päijät-Hämeen koulutuskonsernissa laaditaan vuodelta 2014 erillinen Henkilöstökertomus, joka valmistuu ainoastaan sähköisenä julkaisuna helmikuussa 2015 ja julkaistaan konsernin www-sivuilla. Henkilöstökertomuksessa on kattavasti tietoa henkilöstötunnusluvuista ja henkilöstöohjelman toteuttamisesta Ympäristötekijät Toimintavuoden 2014 aikana jätehuollon lajittelun kehittämistä on jatkettu yhteistyössä koulutuskeskus Salpauksen eri toimipisteiden kanssa. Samalla jätteiden seurantaa on täsmennetty palveluntuottajan Sita Finland Oy:n tietojärjestelmässä. Kiinteistöpalvelut on jatkanut yhteistyössä palveluntuottajan kanssa sopimukseen sisältyviä jätelajittelukoulutusten järjestämistä konsernin henkilöstölle. Nykyinen sopimus Sita Finland Oy:n kanssa jatkuu elokuuhun 2015 asti, jonka jälkeen sopimusta on mahdollisuus jatkaa yhteensä kahdella optiovuodella. Kesällä 2014 valmistuneessa koulutuskeskus Salpauksen Businesstalon saneerauksessa on kiinnitetty erityistä huomiota kiinteistön elinkaariajatteluun tilojen käytön muunneltavuuden ja energiatehokkuuden kautta, samoin kuin jätteiden sujuvaan ja ympäristöystävälliseen käsittelyyn mm. Molok-jätesäiliöiden sisäpihalle asennuksen myötä. Toimintaympäristön muutoksien ja henkilöstöresurssien muutosten johdosta on kiinteistöjen puhtaanapidossa luokkatilojen siivouksen taajuutta täsmennetty toimintavuoden aikana. Samalla on aloitettu yhdistelmäkoneiden uusiminen vastaamaan entistä paremmin nykyaikaisia siivousmenetelmiä. Laitoshuoltajien osalta aloitettiin vuokravaatekokeilu, jossa työvaatteiden pesu ja ylläpito on ulkoistettu. Siivouksessa on myös edelleen jatkettu ympäristöystävällisten siivousaineiden ja -koneiden käyttöä ympäristöstrategian aikaisempien tavoitteiden mukaisesti Kiinteistöjen saneerauksissa sekä korjausrakentamisessa rakennusliikkeet on sitoutettu tarkkaan rakennusjätteiden lajitteluun, mikä on otettu huomioon jo tarjouspyyntöjen laadintavaiheessa. Rakennushankkeissa pintamateriaalien valinnoissa on kiinnitetty erityistä huomiota ympäristöystävällisyyteen ja materiaalien puhtaanapitoon. Koulutoimintaan liittyvien käytettyjen irtokalusteiden varastointia ja niiden lajittelua on kehitetty toimintavuoden aikana. Kalusteiden varastointia varten vuokratusta hallitilasta luovuttiin syksyllä 2014, jolloin kalustevaraston toiminta keskitettiin kuntayhtymän omiin tiloihin kahteen varastotilaan keskustan kampusalueella. 1.2 Hallituksen arviointi- ja vahvistuslausuma vuodelta 2014 Johdanto Päijät-Hämeen koulutuskonserni - kuntayhtymän hallituksen arviointi- ja vahvistuslausuma sisältää selonteon konsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä. Lausuma on vuoden 2014 rakenteiden ja toiminnan mukainen. Tämä näkyy erityisesti arviointikohtien perusta kuvauksissa. Lausumassa otetaan kantaa omistajaohjauksen, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toteutumiseen kuntayhtymän johtamis-, suunnittelu- ja ohjauskäytännöissä. Lausunnossa kuvataan pysyvät toimintatavat sekä kyseisenä vuonna tehty kehittämistoiminta. Lisäksi todetaan toimintatapoihin liittyvät kehittämistarpeet ja suositukset. Lausuma perustuu hallinnollisiin dokumentteihin ja selvityksiin. Nämä asiakirjat on kerätty Kori-intraan https://kori.phkk.fi/salpaus/toimintajarjestelma/toiminnan-seuranta-ja-arviointi/sisaisen-valvonnan-arviointi/sivut/aloitussivu.aspx. Arvioinnissa on hyödynnetty sisäisen ja ulkoisen tarkastuksen tuottamia tietoja. Tilikauden aikana havaittuihin puutteisiin liittyen kuntayhtymän johto on esittänyt yhtymähallitukselle selonteot tehdyistä korjauksista sekä suunnitelmat puutteiden korjaamiseksi. 18

24 Toimintakertomus Yhtymähallitus antoi selvityksen tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessaan esittämiin havaintoihin (Tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodesta 2013) kuntayhtymän, tulosalueiden ja Yhteisten palvelujen antamien selontekojen pohjalta. Selvitys toimitettiin tarkastuslautakunnalle ja yhtymäkokoukselle Kuntayhtymän johtoryhmä käsitteli selvitykseen liittyviä asioita kokouksissaan ja Yhtymähallitus hyväksyi selvityksen kokouksessaan Selvityksessä esitetään, miten toimintaa ja prosesseja muutetaan ja kehitetään, jotta päästään tarkastuslautakunnan suosittamalle tasolle. Toimenpiteiden seurantaa, onnistumista ja tuloksia raportoidaan mm. osavuosikatsauksissa ja tasekirjassa. Johtamis- ja hallintokulttuuri Perusta: Yhtymähallituksen lausuma johtamis- ja hallintojärjestelmästä sisältää arvion säännösten, määräysten ja päätösten noudattamisesta. Kuntayhtymän toiminnanohjauksen vuotta 2014 koskevassa kuvauksessa (Kori-intra) esitetty johtamisjärjestelmä konkretisoituu organisaatioksi, säännöiksi ja toimivallaksi. Toiminnanohjauksen kuvaus sisältää sääntöjen päivityksen, tulosaluejaon vahvistamisen, ydinprosessien johtamis- ja kehittämisvastuut, laskentamallin vahvistamisen, vuosittaiset delegointipäätökset, arvioinnit järjestelmän toimivuudesta sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisen. Lisäksi toiminnanohjauksen kuvaus sisältää linkit tietojärjestelmiin, asiakirjoihin ja dokumentteihin kuten sääntöihin, päätöksiin ja ohjeisiin. Kuvauksessa on myös linkit prosesseihin sekä organisointi ja vastuut. Päätöksenteko koskien on kuvattu kokonaisuudessaan toiminnanohjauksen kuvauksessa Kori-intrassa. Toimivallan delegointi jakautuu allekirjoitusoikeuksiin, päätöksiin viranhaltijapäätösten tekijöistä, päätöksiin hankintavaltuuksista ja tositteiden hyväksyjistä, hankinta- ja tilausoikeuksiin, tilaus- ja hyväksymisoikeuksiin sisäisissä ravintolapalveluissa sekä muihin delegointeihin kuten toimitusjohtajan ja rehtoreiden varahenkilöistä tehtäviin päätöksiin. Yhtymähallitus antaa vuosittain talousarvion täytäntöönpano-ohjeen ja tekee delegointipäätökset (viranhaltijapäätösten tekijät, hankintavaltuudet ja tositteiden hyväksyjät sekä allekirjoitusoikeudet). Kuntayhtymän luottamushenkilö- ja viranhaltijaorganisaatiot määräytyvät perussopimuksen ja hallintosäännön mukaisesti. Hallintoelimiä vuoden 2014 osalta ovat olleet yhtymäkokous, yhtymähallitus, Lahden ammattikorkeakoulun hallitus, Koulutuskeskus Salpauksen ja Tuoterenkaan johtokunnat sekä Ammattiosaamisen toimikunta ja Lahden ammattikorkeakoulun tutkintolautakunta. Kuntayhtymän omistajapoliittisten tavoitteiden toteutumisen seuranta on yhtymähallituksen tehtävä. Yhtymähallitus käyttää kuntayhtymän valmistelu-, päätäntä- ja toimeenpanovaltaa sekä vastaa omistajaohjauksesta, seuraa omistajapoliittisten tavoitteiden toteutumista sekä taloudellista kehitystä ja tunnuslukuja systemaattisesti. Yhtymäkokous valitsee yhtymähallituksen. Yhtymähallituksen vastuulla on huolehtia siitä, että kuntayhtymällä on sellainen riskienhallinta-, valvonta- sekä johtamis- ja hallintojärjestelmä, että hallitus voi olla kohtuullisen varma tavoitteiden saavuttamisesta. Kuntayhtymää johtavat yhtymähallitus ja toimitusjohtaja. Kuntayhtymän, sen tulosalueiden ja Yhteisten palvelujen ylimmällä johdolla on ensisijainen vastuu riskienhallinnasta, sisäisen valvonnan järjestämisestä ja johtamisesta, samoin kuin kuntayhtymän tavoitteiden saavuttamisesta ja niihin liittyvän toiminnan järjestämisestä. Sisäisellä tarkastuksella tuetaan johtoa valvontavelvollisuuden arvioinnissa ja kehittämisessä. Sääntöjen päivittämisen ja ajan tasalla pitämisen avulla kehitetään edelleen eri hallintoelimille tehtävää valmisteluprosessia sekä varmennetaan toiminnan laatu- ja hallintoprosessien sujuvuutta ja tarkoituksenmukaisuutta. Kori-intrassa pidetään ajantasaisesti yllä sivua Toimivallan 19

25 Toimintakertomus delegointi Päijät-Hämeen koulutuskonsernissa, jossa on linkit päätöksiin, sääntöihin ja ohjeisiin. Toiminta vuonna 2014: Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymän rakenne muuttui Lahden ammattikorkeakoulun ja Tuoterenkaan toiminnan siirtyessä kuntayhtymästä erillisiin osakeyhtiöihin. Vuoden 2014 osalta tämä edellytti kuntayhtymältä rakennemuutoksen suunnittelua ja osittaista täytäntöönpanoa. Koulutuskeskus Salpauksen uuden toimintamallin valmistelu aloitettiin keväällä. Rakennemuutoksen vaikutukset edellyttivät toiminnan uudelleenjärjestelyjä. Henkilöstöön kohdistuvista sopeuttamistoimenpiteistä sekä työvoiman vähentämisen tarpeista tuotannollisista ja taloudellisista syistä neuvoteltiin osana kevään 2014 yhteistoimintaneuvotteluja. Uudessa toimintamallissa kuntayhtymän ja Koulutuskeskus Salpauksen organisaatio muodostuu yhdeksi kokonaisuudeksi, jossa on neljä tulosyksikköä: oppimis- ja koulutuspalveluista, oppimisen kehittämispalveluista, oppilaitospalveluista sekä rehtorintoimisto ja hallintokokonaisuudesta. Lahden ammattikorkeakoulun yhtiöittämistä valmisteltiin vuoden 2014 aikana. Työ oli alkanut jo vuonna 2012 yhtiöittämisen aiesopimuksen valmistelulla. Valmistelu eteni suunnitellussa aikataulussa ja ammattikorkeakoulu osakeyhtiö aloitti toimintansa Vuoden 2014 aikana käytiin Tuoterenkaan omistajaohjauskeskusteluja omistajastrategian muodostamiseksi. Valmistelu liittyi kuntalain vaatimukseen yhtiöittää Tuoterenkaan työpajatoiminta ja samalla löytää ratkaisu Tuoterenkaan toimintaan sitoutumiseen ja sitä kautta taloudellisten haasteiden voittamiseksi. Yhtymäkokous päätti kokouksessaan Tuoterenkaan toiminnan yhtiöittämisestä. Tuoterenkaan toiminta siirretiin Työhönvalmennus Valma Oy:lle, jonka osakkeet on luovutettu Lahden kaupungille toteutetun osakekaupan kautta. Rakennemuutoksen yhteydessä päätettiin Lahden ammattikorkeakoulun hallituksen ja Koulutuskeskus Salpauksen johtokunnan toiminta vuoden 2014 lopussa. Kuntayhtymän hallintosääntö uudistettiin ja yhtymähallituksen esittelijöiksi tuli vuoden 2015 alusta toimitusjohtajan lisäksi Koulutuskeskus Salpauksen rehtori. Samalla hallitus antoi Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymän henkilöstöasioiden toimintasäännön, jolla määrätään hallintosäännön mukaisen toimi- ja päätösvallan siirtämisestä viranhaltijoille henkilöstöasioissa. Tasekirjan kohdassa Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa vuonna 2014 kerrotaan keskeiset yhtymäkokouksen ja hallituksen käsittelemät asiat. Hallinto-oikeudessa oli tilanteessa yksi keskeneräinen käsittely koskien Lahden ammattikorkeakoulua. Tilintarkastajien havainnot säännösten, päätösten ja määräysten noudattamisesta: Tilintarkastus antoi väliraporttinsa Väliraportissa kerrotaan hallinnon tarkastuksen, sisäinen valvonnan ja konsernivalvonnan, kirjanpidon, valtionosuuksien käytön ja perusteiden tarkastusten tulokset. Alla olevassa taulukossa on koottu tarkastuksien tavoitteet sekä kohteet. Tarkastusalue Tarkastuksen tavoite Tarkastuskohde Hallinnon laillisuus Varmistaa tarkastuskohteen hallinnon ensisijaisesti kuntalain ja muiden hallintolakien sekä valtuuston päätösten mukaisuus Tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen oikeellisuus ja annettujen tietojen riittävyys Tilinpäätös ja konsernitilinpäätös sisältävät lakien, ohjeiden ja suositusten mukaiset tiedot ja ne on oikein johdettu kirjanpidosta ja muista asiakirjoista - Toimielinten / viranhaltijoiden päätöksenteko ja täytäntöönpano - Tilinpäätöslaskelmien ja laatimisperiaatteiden oikeellisuus - Johtaminen kirjanpidosta - Oikeat ja riittävät tiedot 20

26 Toimintakertomus Valtionosuuksien perusteista ja käytöstä annettujen tietojen oikeellisuus Sisäisen valvonnan ja konsernivalvonnan toimivuus Todeta, että asiakas antaa valtionosuuksien perusteista ja käytöstä oikeat tiedot ja saa valtionosuudet oikean suuruisina Arvioida sisäistä valvontaa ja konsernivalvontaa painopistealueilla sekä kontrollien riittävyyttä tietojen oikeellisuuden, toiminnan ja talouden turvaamiseksi - Tietojen keräily- ja käsittelyjärjestelmän luotettavuus ja valtionosuuspäätösten käsittely - Ohjeiden ja valtionosuusehtojen noudattaminen - Dokumentointi - Suunnittelu-, seuranta- ja johtamisjärjestelmien toimivuus - Toimintariskien hallinta - Kontrollit Yhtymähallituksen lausuma: Kuntayhtymässä sisäinen valvonta ja riskienhallinta ovat hyväksyttävällä tasolla. Kuntayhtymän johtamis- ja hallintojärjestelmä varmistaa säännösten, määräysten ja päätösten noudattamista. Toiminnan ja talouden lainmukaisuudessa ja talousarvion noudattamisessa ei ole havaittu merkittäviä puutteita. Lahden ammattikorkeakoulun ja Tuoterenkaan yhtiöittäminen ja yhtiöiden toiminnan käynnistyminen aiheutti muutoksia Koulutuskeskus Salpaukseen ja Yhteisiin palveluihin. Ne organisoitiin toiminnalliseksi kokonaisuudeksi, uudeksi Koulutuskeskus Salpaukseksi, josta jatkossa muodostuu koko kuntayhtymän toiminta. Kuntayhtymän uusi toimintamalli ja uudelle toiminnalle päivitetyt säännöt tukevat kuntayhtymän toimintaa toisen asteen koulutuksen järjestäjänä. Vuonna 2014 koulutuspaikat vähenevät -50 paikkaa ja yksikköhinnat laskevat -1,5 prosenttia opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) päätösten mukaisesti. Vuonna 2015 vauhti kiihtyy ja opiskelijapaikat vähentyvät 160 paikalla ja yksikköhinnat -2,60 prosenttia. Yhteensä opiskelijapaikat vähenevät vuoteen 2016 mennessä 380 paikkaa. Samalla aikuiskoulutuksen tuloksellisuus ja kilpailutilanne ovat haastavia. Taloudellinen tilanne on haastava koko toisen asteen koulutuskentässä. OKM:n koulutuksen rahoituksen perusteet muuttuvat vuoden 2017 alusta tulosperusteisiksi nykyisen opiskelijamääräperusteisuuden sijaan. Vaikka rahoituslaki muuttuu vasta kahden vuoden päästä, vaikuttaa tulevaan rahoitukseemme se, mitä teemme tällä hetkellä, Rahoituspäätöksessä otetaan huomioon aiempien eli nyt meneillään olevien vuosien tulokset. Toinen merkittävä muutos on tutkinnon uudistus alusta. Opetusministeri korosti joulukuun alussa pidetyssä tiedotustilaisuudessa rahoituslakiuudistuksesta, että ylläpitäjäverkon karsimisen lisäksi on kaksi keskeistä tavoitetta, joiden avulla tavoitteeksi asetetut julkisen talouden säästöt saavutetaan. Ne ovat perinteisen suoran opetuksen määrän vähentäminen ja luopuminen saman osaamisen kouluttamisesta useampaan kertaa. Nämä tavoitteet saavutetaan opintojen henkilökohtaistamisella, osaamisen tunnistamisella sekä dokumenttien että tarvittaessa näyttöjen kautta toteutettavilla hyväksi luvuilla sekä koulutusajan rajoittamisella kahteen vuoteen niillä opiskelijoilla, joilla on jo aiempi toisen asteen tutkinto suoritettuna. Tulosperusteisen rahoituksen edellyttämän toimintamallin sekä tutkintouudistuksen käyttöönotto ovat tulevan toimintavuoden keskeisiä kehittämishaasteita. Muutos tulee vaikuttamaan kuntayhtymän ja Koulutuskeskus Salpauksen perustehtävän toteuttamiseen. Viimeksi kulunut kaksi ja puoli vuotta on keskitytty kuntayhtymän rakennemuutoksen valmistelussa. Uuden Koulutuskeskus Salpauksen toiminnan käynnistyttyä vuoden 2015 alusta, siirrytään rakennemuutoksesta perustehtävän muutokseen. Tämän tulee näkyä myös uuden strategian valmistelussa, joka jatkuu keväällä Kaikki toisen asteen koulutuksen järjestäjät hakevat vuoden 2017 alusta voimaan tulevaa uutta koulutuksen järjestämislupaan. Valtakunnallisen järjestäjäverkon kehittämisen tavoitteena on vastata resurssien tason merkittävään alenemiseen, järjestäjärakenteiden kokoaminen vahvemmiksi kokonaisuuksiksi ja toimintatapojen ja prosessien uudistaminen rahoitus- ja tutkintouudistusta vastaavaksi. Järjestäjäverkko muodostuu monialaisista, koko ammatillisen 21

27 Toimintakertomus koulutuksen palveluvalikoiman kattavista koulutuksen järjestäjistä ja erikoistuneista koulutuksen järjestäjistä (esimerkiksi aikuiskoulutus tai toimiala). Koulutuksen järjestäjä voi lupiensa puitteissa kohdentaa koulutusta joustavasti koulutustarpeen mukaisesti. Järjestämisluvan edellytysten arviointi toteutuu koulutustarpeen sekä ammatillisten, taloudellisten sekä toiminnallisten edellytysten arviointina. Taloudelliset edellytykset arvioidaan järjestäjän kaikkien koulutusmuotojen osalta. Hakijan on liitettävä hakemukseen selvitys siitä, missä laajuudessa ja millä edellytyksillä hakijan toiminta on taloudellisesti kantokykyistä vuosina resurssien pienetessä kehyksessä päätetyllä tavalla, esim. järjestäjäkohtaiset laskelmat tai % -osuus nykyisistä resursseista. Selvitys taloudellista asemaa selittävistä tekijöistä sekä näkemys tulevista menopaineista (esim. investoinnit) ja käyttötalouden ulkopuoliset rahoitusvastuut on liitettävä hakemukseen. Kehittämiskohteet: Kuntayhtymän rakenne on muuttunut ja toiminta muodostuu jatkossa Koulutuskeskus Salpauksen toiminnasta. Kuntayhtymän Yhteiset palvelut ja Koulutuskeskus Salpaus ovat sulautettu yhdeksi kokonaisuudeksi. Koulutuskeskus Salpausta tulee jatkossakin kehittää tehokkaaksi ja vaikuttavaksi ammatillisen koulutuksen ja sen tarvitsevien palveluiden tuottajaksi. Toteutettujen rakennemuutosten vaikutusta tulee seurata ja tarvittaessa suunnata uudelleen. Koulutuskeskus Salpauksen toiminnassa kehittämisen painoalueet tulee olla perustehtävässä. Ammatillisen koulutuksen tutkintouudistus sekä rahoituslain tulevat muutokset edellyttävät pedagogiikan uudistamista. Salpauksen tunnettavuutta ja näkyvyyttä Päijät-Hämeen alueella tulee kehittää ja aluekehitysroolia ja vaikuttavuutta vahvistaa. Seudullisessa yhteistyössä sekä kumppanuuksien rakentamisessa ja kehittämisessä on jatkettava omistajakuntien kanssa. Taloudellisten sekä toiminnallisten edellytysten arviointi tehdään osana Koulutuskeskus Salpauksen talousarvion 2016 valmistelua syyskuuhun 2015 mennessä. Järjestämisluvan hakeminen on yksi keskeisistä tavoitteista alkavalle toimintavuodella. Koulutuskonsernissa tehtyjen sopeuttamistoimien oikea-aikaisuus ja toteuttaminen ennakoivasti jo vuosien 2013 ja 2014 nousee nyt erityisen merkittäviksi. Sopeuttaminen on koskenut tähän asti hallintoa, tukipalveluja ja johtamista. Rahoituslainsäädännön muutos ja tutkintouudistus edellyttää jatkossa muutosta opetuksen toteutuksessa ja toimintatavoissa ja resurssien käytössä. Johtamis-, suunnittelu- ja seurantajärjestelmät Perusta: Yhtymähallituksen lausuma johtamis-, suunnittelu- ja seurantajärjestelmistä sekä strategiaprosessista sisältää arvion tavoitteiden toteuttamisesta, varojen käytön valvonnasta, tuloksellisuuden arvioinnista, pätevyydestä ja luotettavuudesta. Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamisen raportointia tukevat ennustekäytännöt ja neljännesvuosiraportointi. Määrällisen ja laadullisen henkilöstösuunnittelun tukena käytössä on henkilöstöraportointiosio palkkajärjestelmässä ja tietovarastoraportoinnissa. Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden seuranta on vaiheistettu ja laadittu aikataulu kuntayhtymän vuosikellon avulla. Raportointia tukevat ja DW-tietovaraston käyttö. Tulos- ja kehityskeskustelujen avulla konkretisoidaan ja seurataan toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamista eri organisaatiotasoilla ja yksiköissä. Toiminta vuonna 2014: Vuoden 2014 aikana toteutetulla rakennemuutoksella oli vaikutusta kuntayhtymän ja Koulutuskeskus Salpauksen toimielimiin, jonka johdosta aiemmin toiminut Koulutuskeskus Salpauksen johtokunta lakkautettiin. Kuntayhtymässä ylintä päätösvaltaa käyttää yhtymäkokous ja käytännön johtaminen ja päätöksenteko tapahtuu jatkossa yhtymähallituksessa. Esittelijöinä 22

28 Toimintakertomus yhtymähallituksessa toimivat toimitusjohtaja sekä rehtori. Muita toimielimiä ovat tarkastuslautakunta, ammattiosaamisen toimikunta sekä soveltumattomuuden ratkaisutoimikunta. Myös Salpauksen johtamisjärjestelmä uudistui rakennemuutoksessa. Lahden ammattikorkeakoulun yhtiöittäminen aiheutti muutoksia Yhteisiin palveluihin ja Koulutuskeskus Salpaukseen. Ne organisoitiin toiminnalliseksi kokonaisuudeksi, uudeksi Koulutuskeskus Salpaukseksi, josta muodostuu koko kuntayhtymän toiminta. Kuntayhtymän ja Koulutuskeskus Salpauksen johtamisjärjestelmä rakennettiin yhteneväksi. Uudistettu johtamisjärjestelmä muodostuu johtoryhmästä, toiminnanohjausryhmästä, kriisiryhmästä, johtotiimistä sekä esimiesfoorumista. Johtamisjärjestelmä tuli voimaan Rakennemuutos edellytti kuntayhtymän sääntöjen uudistamista ja päivittämistä. Sääntöuudistuksen valmistelu käynnistettiin huhtikuussa Voimakkaimmin uudistusta tehtiin hallintosääntöön, johon yhdistettiin tarvittavat osat Koulutuskeskus Salpauksen lakkautetusta johtosäännöstä. Lisäksi hallintosäännöstä poistettiin henkilöstöasiat omaksi henkilöstöasioiden toimintasäännöksi. Seuraaviin sääntöihin tehtiin lisäksi uudesta toimintamallista ja organisoitumisesta johtuvia stilistisiä muutoksia: sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohje, Koulutuskeskus Salpauksen ammattiosaamisen toimikunnan toimintasääntö ja Koulutuskeskus Salpauksen SORA-toimikunnan toimintasääntö. Koulutuskeskus Salpauksen uuden strategian valmistelu aloitettiin kesällä Konsernihallitus määrittely strategian valmisteluun liittyvät käsitteet ja vahvisti valmisteluaikataulun. Vuoden 2014 merkittävin valmistelupanos kohdistettiin arvoprosessiin. Uuden strategian on tavoitteena valmistua kesäkuussa Yhtymähallituksen lausuma: Arvot muodostavat perustan koko Salpauksen toiminnalle, opiskelijoille, henkilöstölle, esimiestyölle ja johtamiselle. Uudet arvot otetaan käyttöön vuoden 2015 alusta lähtien. Uuden strategian valmistelu jatkuu tavoitteena päättää uudesta strategiasta kesäkuussa Salpauksen uusi toimintamalli luo hyvän pohjan kuntayhtymän toiminnalle vuoden 2015 alusta. Toiminnanohjausjärjestelmän kuvausta Kori-intrassa on päivitetty uuden toimintamallin mukaiseksi. Sen avulla on kuvattu ohjaus- ja johtamisjärjestelmä sekä yhteiset pelisäännöt, miten organisaatiossa toimitaan. Se sisältää erilaisia dokumentteja (ohjeita, sääntöjä, sopimuksia jne.), joiden avulla voidaan henkilöstö, mukaan lukien Salpauksen toimintaan perehtyvät uudet henkilöt, saavat selville, miten oppilaitoksessa toimitaan ja miten tulokset syntyvät. Tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus ovat hyväksyttävällä tasolla. Kehittämiskohteet: Uuden toimintamallin käynnistymisen varmistaminen ja toiminnan keskittyminen toisen asteen koulutuksen järjestäjäksi ovat kehittämisen keskiössä alkavana toimintavuonna. Kevään 2015 aina määritellään toimintakulttuuri ja sen kehittämisen painopisteet osana strategiatyötä. Toimintakulttuuri on olennainen osa johtamisen onnistumista. Salpaus tuottaa palveluja edelleen myös Lahden ammattikorkeakoululle. Tämä palvelutehtävä on tärkeä yhteisten laadukkaiden ja kustannustehokkaiden alueellisten palveluiden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Palveluiden kehittäminen Salpauksen ja Lahden ammattikorkeakoulun etujen mukaisesti tulee olla tavoitteena. Kuntayhtymä omistaa osan jäsenkuntiensa puolesta (Asikkala, Hartola, Hämeenkoski, Kuhmoinen, Kärkölä, Padasjoki, Pertunmaa ja Sysmä) Lahden ammattikorkeakoulu Oy:tä. Ammattikorkeakoulun kehittymisen tukeminen on osa kuntayhtymän alueellista palvelutehtävää. 23

29 Toimintakertomus Riskienhallinnan järjestäminen Perusta: Riskienhallinnalla tarkoitetaan kokonaisvaltaista prosessia, jota toteutetaan strategia- ja suunnitteluprosessissa koko organisaatiossa. Strategiaprosessissa määritellään tavoitteet, tulokset ja niihin liittyvät riskit. Toiminnanohjauksen kuvaus sisältää ohjeet ja prosessit toimintatapojen soveltamiseen, arvioimiseen ja seurantaan. Kuntayhtymän johto päättää osana strategiaprosessia, millaisia riskejä ja millä tasolla kuntayhtymä voi toiminnassaan ottaa. Kuntayhtymän johto arvioi ja kehittää strategiaprosessia systemaattisesti. Erityistä huomiota kiinnitetään strategisissa painopisteissä onnistumiseen liittyviin riskeihin. Sisäistä tarkastusta hyödynnetään riskien arvioinnin suunnittelun ja toteutuksen tukena. Kuntayhtymän tuloskortissa on määritelty keskeiset strategiset mittarit. Kuntayhtymän johto vahvistaa riskienhallintaa oleellisena osana toiminnan ja talouden suunnittelua, ydinprosessien toteuttamista, arviointia ja kehittämistä. Vastuu riskienhallinnan johtamisesta on kuntayhtymän johdolla, tulosalueiden ja Yhteisten palvelujen johdolla. Päivittäinen riskienhallinta on osa esimiestyötä. Tulosalueiden ydinprosesseihin liittyviä riskienhallintatapoja ja varmennusmenettelyjä on kuvattu tulosalueiden mallintamissa prosesseissa. Tietovarastoraportoinnin käyttöönotto toiminnan eri osa-alueilla on olennainen osa opetuksen toteutuksen riskienhallintaa ja sen kehittämistä. Opiskelijoihin liittyvät tiedot saadaan ajantasaisesti ja niiden käytettävyys päätöksenteon apuna on olennaisesti parantunut. Toiminta vuonna 2014: Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kokonaisuuden kehittämistä jatkettiin vuonna 2013 uudistetun ohjeen pohjalta. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilan arviointi suoritettiin koulutuskeskus Salpauksessa ja yhteisissä palveluissa vuoden 2014 lopulla. Arviointi toteutettiin esimiehille suunnatulla kyselyllä, jonka tavoitteena oli muodostaa kuva Salpauksen sisäisen valvonnan nykytilasta. Lahden ammattikorkeakoulu sekä Tuoterengas eivät osallistuneet arviointiin meneillään olleista osakeyhtiöitymisistä johtuen. Kyselyssä arviointiin menettely- ja toimintatapoja, joilla varmistetaan toiminnan laillisuus ja tuloksellisuus. Arvioinnin tulosten perusteella on todettavissa, että johto ja esimiehet tuntevat hyvin oman vastuualueensa ohjaavan lainsäädännön sekä kuntayhtymän säännöt ja ohjeet. Johto ja esimiehet pyrkivät huomioivat toiminnassaan hyvän hallintotavat ja toiminta nähdään perustehtävälähtöisenä. Eniten tunnistettua vaihtelua on kyselyn perusteella havaittavissa erillisprosessien (mm. sopimushallinta ja hankintamenettely) tuntemisessa. Arvioinnissa selvitettiin nykytilaa myös taloudellisten ja toiminnallisten sekä turvallisuusriskien arvioinnista. Tulosten perusteella voidaan todeta, että taloudellisten ja toiminnallisten sekä turvallisuusriskien arviointia ei ole tehty riittävällä tarkkuudella kaikilla vastuualueilla eikä tunnistettuja riskejä ole dokumentoitu tarkoituksenmukaisesti. Menettelytavoissa on vastuualueittain eroja. Taloudellisten riskien hallinta Riskienhallinta on osa toiminnan ja talouden suunnittelua. Johtamisnäkökulmittain riskejä tarkastellaan suhteessa strategisten tavoitteiden saavuttamiseen ja kriittisissä menestystekijöissä tavoitteena on tasapainoisen talouden turvaaminen ja menestystekijöinä tulorahoituksen laajentaminen ja siihen suhteutettu resurssien käyttö sekä rahoituksen turvaaminen koulutuksen käyttöön. 24

30 Toimintakertomus Konsernin rahoitus-, maksuliikenne- ja sijoitustoiminta hoidetaan riskejä halliten. Talousarvion ja konsernisuunnitelman hyväksymisen yhteydessä yhtymäkokous päättää antolainojen ja vieraan pääoman muutoksista. Lainan ottamisesta ja muusta sijoitustoiminnasta päättää yhtymähallitus. Päätökset lainojen ottamisesta tehdään eri rahoittajien kilpailuttamisen jälkeen. Konsernissa sijoitusriskit hallitaan käyttämällä vain pääomaa turvaavia sijoitusinstrumentteja. Toimitusjohtaja informoi yhtymähallitusta sijoituksiin liittyvästä riskienhallinnasta säännöllisesti konsernin vuosikellossa määritellyn aikataulun mukaisesti. Konsernin rahoitukseen liittyvien riskien hallintaa tukee reaaliaikainen taloushallinnon järjestelmä. Maksuvalmiuden ylläpitämiseksi tulosyksiköiden on noudatettava yhtymähallituksen ja toimitusjohtajan antamia ohjeita mm. menojen jaksottamisessa. Lisäksi tulosyksiköiden tulee tehdä tarvittaessa rahoitusbudjetti yhteistoiminnassa Hallintopalvelujen kanssa. Ylimääräisiä kassavaroja sijoitetaan maksuliikennetiliä paremman korkotuoton saamiseksi, jos saatava tuotto kattaa maksuliikenteen kokonaiskilpailutuksen yhteydessä valitun maksuliikennetilin tuoton lisäksi sijoittamisesta aiheutuvat kulut. Sijoittamisen periaatteena on varojen turvaava sijoittaminen. Kassavarojen lyhytaikaisesta sijoittamisesta päättää toimitusjohtaja raportoiden sijoituksista hallitukselle. Nykyisen rahoitusmarkkinatilanteen johdosta on syytä hajauttaa talletuksiin sisältyvää pankkiriskiä. Kassavaroja voidaan tallettaa seuraavien rahalaitosten tilimuotoisiin sijoituksiin, ei kuitenkaan yhteen rahalaitokseen kuin enintään 50 % talletushetken kassavaroista ja enintään 12 kuukauden ajaksi: - Nordea Pankki Suomi Oyj - Handelsbanken Ab - Sampo Pankki Oyj - Päijät-Hämeen Osuuspankki ja/tai OP-Pohjola ryhmän keskuspankki (Pohjola Pankki Oyj) - Kuntarahoitus Oyj Konsernin pankkilainojen korkoriskiä hallitaan hajauttamalla lainanottoa sekä vaihtuviin että kiinteisiin korkoihin. Saatavien perintää hoitaa Lindorff Oy, hallitus käsittelee luottotappiot vuosittain. Maksuliikenne- ja pankkipalveluiden kilpailutusta lykättiin seudullisen yhteistyön valmistelusta johtuen. Vakuutusyhtiönä toimii vuodesta 2013 alkaen If Vahinkovakuutusyhtiö Oy. Vakuutusten kokonaisuus ohjeineen, vakuutusehtoineen ja korvausmenettelyineen on kuvattu Kori-intrassa. Lisäksi riskejä arvioidaan osana tulosalueilla toteutettavia auditointi- ja kartoitusprosesseja. Konsernin ennakointitoiminnalla vahvistetaan tulevaisuuden riskeihin varautumista. PHKK on aktiivinen toimija Päijät-Hämeen ennakointiverkossa. Konsernilla on omat ennakoinnin asiantuntijansa ja ennakointia tukevaa hanketoimintaa. Ennakointitoiminnan kuvaus on osa toiminnanohjauksen kuvausta. Toiminta vuonna 2014: Päijät-Hämeen koulutuskonserni on varautunut julkisen talouden leikkauksiin ja rakennemuutokseen toteutetuilla yhteistoimintaneuvotteluilla ja merkittävillä rakennemuutokseen liittyvillä tehtävä ja toimintamallimuutoksilla. Sopeuttaminen on koskenut tähän asti hallintoa, tukipalveluja ja johtamista. Toimitilavision 2016 tavoitteiden mukaisesti toimitilojen määrää on vähennetty. Hollolan Kukonkoivun toimipisteen toiminta lakkautettiin syksyllä Aiemmin oli luovuttu jo Teinintien ja Sammonkatu 8:n toimipisteistä. Kiinteistöjen myyminen on vielä kesken. Taloudellinen tulos on ollut hyvä vuosina 2013 ja 2014, mikä antaa hyvän pohjan keskittyä perustehtävän muutokseen valtakunnallisen tutkintouudistuksen ja rahoituslain muutoksen edellyttämällä tavalla. 25

31 Toimintakertomus Henkilöriskien hallinta Toimivalta henkilöstöasioissa on määritelty vuoden 2014 osalta hallintosäännössä (luku 6, ). Henkilöstöohjelman neljä kehittämisen painopistettä ovat olleet: vahvistaa yhdessä oppimista ja varmistaa osaaminen keskeisillä osaamisalueilla, edistää yksilön ja työyhteisön vastuun ottamista, uudistaa johtamis- ja työskentelytapojamme ja kohdentaa laadulliset ja määrälliset henkilöstöresurssit suunnitelmallisesti. Kehittämisen toimenpiteet toteuttavat ennakoivaa henkilöriskienhallintaa. Toimenpiteet ja vastuutahot kuvataan tulosalueiden yksiköiden toimintasuunnitelmissa ja Henkilöstöpalveluiden palvelusuunnitelmassa. Henkilöriskien hallinnassa keskitytään kahteen osa-alueeseen: yksilöihin liittyviin riskeihin ja työyhteisöön liittyviin riskeihin. Suurimmat riskit tässä kokonaisuudessa liittyvät osaamisen ennakointiin, henkilöstösuunnitteluun, rekrytointiin ja yksilön työkykyyn. Työyhteisöön liittyviä riskejä (osaaminen, vaihtuvuus, rekrytointi, esimiestyö ja ikärakenne) hallitaan ajantasaisella ohjeistuksella, valmentamalla esimiehiä ja kehittämällä laadullista ja määrällistä henkilöstösuunnittelua. Henkilöstöjohtamisen tukena on osaamisen johtamisen ohjelmisto, jonka avulla henkilöstösuunnitteluun ja osaamiseen liittyvää tietoa pystytään entistä paremmin keräämään, analysoimaan ja johtamaan. HR-DW-tietovarastossa on mittareita, joilla seurataan, ohjataan ja ennakoidaan henkilöstöjohtamisen kokonaisuutta. Pitkällä aikavälillä tämä tukee henkilöstöprosessien ja riskienhallinnan kehittämistä. Henkilöstöriskienhallinnan osalta erikseen mainittavana kokonaisuutena on henkilöstö- ja siihen nitoutuva opiskelijaturvallisuus. Henkilöstö- ja opiskelijaturvallisuuteen liittyviä riskejä hallitaan jatkuvasti kehitettävällä ohjeistuksella sekä osaamisen kehittämisellä. Systemaattinen ja etupainotteinen yhteistoimintajärjestelmä toimii laajasti henkilöstöjohtamista ja henkilöstöriskienhallintaa tukevana elementtinä. Toiminta vuonna 2014: Vuoden 2014 aikana yhteistoimintaneuvottelut vaikuttivat edellisvuoden tavoin kaikkiin henkilöstöjohtamisen osa-alueisiin. Kevään yhteinen tavoitteemme neuvotteluissa oli varautua Päijät-Hämeen koulutuskonsernin rakennemuutokseen Lahden ammattikorkeakoulun sekä Tuoterenkaan yhtiöitymisten vuoksi. Rakennemuutoksen tuloksena muodostui kuntayhtymän (Koulutuskeskus Salpauksen) uusi rakenne, johtamisjärjestelmä sekä organisoituminen. Aiempien vuosien yhteistoimintaneuvottuprosessit ovat vaikuttaneet jonkin verran henkilöstön työssäjaksamiseen. Henkilöstön jaksamista on tuettu suunnitelmallisella viestinnällä ja tiedottamisella. Lisäksi henkilöstölle on tarjottu muut tukitoimenpiteisiin esimerkiksi työterveyshuollon toteuttamana. Salpauksen strategiavalmistelu vuosille käynnistyi keväällä 2014 hallituksen lähetekeskustelulla. Salpauksessa strategia tarkoittaa Salpauksen tietä kohti haluttua tulevaisuutta. Syksyllä 2014 on toteutettu arvoprosessi ja arvot vahvistettiin hallituksen kokouksessa Arvoiksi vahvistettiin: oppimisen rohkeus, tekemisen ilo ja reilu asenne ja sloganiksi: Me muutamme maailmaa. Arvot ohjaavat päätöksentekoa ja muodostavat perustan koko Salpauksen toiminnalle: opiskelijoille, henkilöstölle, esimiestyölle ja johtamiselle. Arvot liittyvät strategiavalmisteluun , mutta otettiin käyttöön vuoden 2015 alusta alkaen. Arvoprosessi on osa Salpauksen toimintakulttuurin vahvistamista. Helmikuussa 2015 toteutetaan johtamis- ja hyvinvointikysely koko henkilöstölle. 26

32 Toimintakertomus Henkilöstösuunnitteluprosesseja on parannettu myös osana yhteistoimintaneuvotteluja. Aikuiskoulutuksen resursoinnin ja seurannan toiminnanohjausjärjestelmän suunnittelu käynnistettiin syksyllä 2013 ja se eteni testausvaiheeseen vuoden 2014 aikana. Aikuiskoulutuksen toiminnanohjausjärjestelmän tavoitteena on rakentaa opetushenkilöstön tuntisuunnitelmat siten, että niistä on raportoitavissa reaaliaikaisesti työn kohdentuminen asiakastuottoihin ja muuhun työhön. Lisäksi tavoitteena on aikuiskoulutuksen resursointiperiaatteiden yhtenäistäminen sekä henkilöstötarpeen ennakointi arvioituihin asiakastuottoihin (myynti/tarjoukset/mahdollisuudet) hyödyntäen aiempien vuosien tuottoprofiilia. Kiinteistöriskien hallinta Vuonna 2013 hyväksytyn Toimitilavisio 2016 mukaisesti pyritään konsernin kiinteistöomaisuutta vähentämään vuoden 2013 alun tilanteesta m 2 vuoden 2016 loppuun mennessä tasolle m 2. Tavoitteeseen sisältyy yhtiöitettävän Lahden ammattikorkeakoulun hallinnoimien Hoitajankadun, Kannaksenkadun ja Kirkkokadun kiinteistöjen siirtyminen pois konsernin kiinteistövastuusta vuoden 2015 alusta. Näiden kolmen kiinteistön tiloja vähentävä vaikutus on m 2. Toiminta vuonna 2014: Uuden toimitilastrategian valmistelu aloitettiin. Apuna valmistelussa on käytetty Haahtela-yhtiöiden asiantuntemusta. Uusi strategia tulee vaatimaan uudenlaista ajattelua pedagogiikassa ja opetusjärjestelyissä. Tavoitteena on laatia strategia toimitilojen kehittämiselle tulevaisuuden Salpaukselle. Kannaksenkadun ja Kirkkokadun kiinteistöjen siirtämistä pois konsernin kiinteistövastuusta vuoden 2015 alusta ei toteutettu, koska siirrosta tehty valitus on hallinto-oikeuden käsittelyssä. Asiassa odotetaan oikeuden ratkaisua. Vuonna 2014 myytiin Linnaistentie 33, Kujala, Tanhuantie 285, Kuhmoinen ja As. Oy Suojalinnan osakkeet. Teinintien kiinteistöstä toiminnot sijoitettiin Ståhlberginkadun kampukselle kesällä Teinintien tilat ovat edelleen vuokrattu ulkopuoliseen koulu- ja päiväkotikäyttöön lähes kokonaan. Kiinteistön omistuksesta pyritään luopumaan myynnin kautta. Orimattilan Heinämaantien kiinteistön myyntiä jatkettiin. Asuntolatoiminta tiloissa jatkui kevääseen Heinolan Opintie 2 vuokrattiin osittain Heinolan kaupungin koulukäyttöön. Toiminta Hollolan Kukonkoivun toimipisteessä loppui syksyllä 2014 ja kiinteistö on myynnissä, mutta myös vuokrattavissa. Sammonkatu 8 kiinteistöyhtiön tiloista ollaan toimitilavision mukaisesti luopumassa. Ensimmäiset tilat vapautuivat kesällä Näistä osa saatiin luovutettua Lahden kaupungin väistötilakäyttöön. Osa tiloista on vuokrattu ulkopuolisille, mutta tiloja on jo tyhjänä noin 3000 neliötä. Kiinteistöyhtiön osakkeiden luovuttamisesta Lahden kaupungille on aloitettu neuvottelut. Toimitilavisio 2016 mukaista kiinteistöistä luopumista jatketaan ensisijaisesti myymällä ja toissijaisesti vuokraamalla ulkopuoliseen käyttöön. Uusi keväällä 2015 valmistuva toimitilastrategia osana Salpauksen uutta strategiaa tulee asettamaan uudet tavoitteet toimitilojen kehittämiselle. Yhtymähallituksen lausuma: Riskienhallinta kuntayhtymässä on hyväksyttävällä tasolla. Riskienhallinta on osa kokonaisvaltaista prosessia, jota toteutetaan strategia- ja suunnitteluprosessissa koko konsernissa. Riskien tunnistaminen ja strategisten mittareiden määrittely on osa johdon vuosittaista toiminnan suunnittelua ja seurantaa. Reaaliaikaisia talous- että henkilöstötietojärjestelmistä saatavia tietoja hyödynnetään suunnittelussa (toiminta, talous ja henkilöstö). 27

33 Toimintakertomus Toiminnanohjauksen tavoitteena on jatkuva parantaminen strategisten tavoitteiden saavuttamisen tukena. Toiminnanohjauksen rakennetta on kehitetty osana rakennemuutoksen suunnittelua ja uuden Salpauksen valmistelua. Riskienhallinta on osa toiminnanohjausta. Konsernin johto päättää osana strategiaprosessia, millaisia riskejä ja millä tasolla konserni voi toiminnassaan ottaa. Konsernin johto arvioi ja kehittää strategiaprosessia systemaattisesti. Erityistä huomiota kiinnitetään kriittisissä menestystekijöissä onnistumiseen liittyviin riskeihin (mahdollisuuksiin ja uhkiin). Sisäistä tarkastusta hyödynnetään riskien arvioinnin suunnittelun ja toteutuksen tukena. Toimitilojen tarkastelu osana tutkintojen uudistusta, rahoituslainsäännön muutosta, pedagogiikan muutosta on tärkeä osa toiminnan kehittämistä. Kehittämiskohteet: Kaikki toisen asteen koulutuksen järjestäjät joutuvat hakemaan voimaan tulevia järjestämislupia vuoden 2015 aikana. Tavoitteena on riittävän suuret, palveluiltaan kattavat ja taloudelliselta kantokyvyltään vahvat koulutuksenjärjestäjät. Järjestämisluvan edellytysten arviointi toteutuu koulutustarpeen sekä ammatillisten, taloudellisten sekä toiminnallisten edellytysten arviointina. Taloudelliset edellytykset arvioidaan järjestäjän kaikkien koulutusmuotojen osalta. Hakemukseen tulee liittää hakijan tilinpäätöstiedot, tuloslaskelma, tase, toimintakertomus ja vielä tarkentumattomalla tavalla toteutettava stressitesti. Hakijan on liitettävä hakemukseen selvitys siitä, missä laajuudessa ja millä edellytyksillä hakijan toiminta on taloudellisesti kantokykyistä vuosina resurssien pienetessä kehyksessä päätetyllä tavalla, esim. järjestäjäkohtaiset laskelmat tai % -osuus nykyisistä resursseista. Selvitys taloudellista asemaa selittävistä tekijöistä sekä näkemys tulevista menopaineista (esim. investoinnit) ja käyttötalouden ulkopuoliset rahoitusvastuut on liitettävä hakemukseen. Taloudellisten sekä toiminnallisten edellytysten arviointi tehdään osana Koulutuskeskus Salpauksen talousarvion 2016 valmistelua syyskuuhun 2015 mennessä. Järjestämisluvan hakeminen on yksi keskeisistä tavoitteista alkaneelle toimintavuodella. Taloudellisten toimintaedellytysten arviointi nousee OKM:n edustajien mukaan hyvin keskeiseen asemaan lupien myöntämisessä. Järjestämisluvan kriteerejä ovat lisäksi riittävä ja tarvittavan osaamisen ja kelpoisuuden omaava henkilöstö; toimivat ja ajanmukaiset pedagogiset prosessit; toimivat ja laajat työelämäsuhteet; oppimisympäristöt; muu infrastruktuuri; kattava toimintajärjestelmä ja toimivat laadunhallinnan menettelyt. Koulutuskonsernissa tehtyjen sopeuttamistoimien oikea-aikaisuus ja toteuttaminen ennakoivasti jo vuosien 2013 ja 2014 nousee nyt erityisen merkittäviksi. Sopeuttaminen on koskenut tähän asti hallintoa, tukipalveluja ja johtamista. Rahoituslainsäädännön muutos ja tutkintouudistus edellyttää jatkossa muutosta opetuksen toteutuksessa ja toimintatavoissa ja resurssien käytössä. Kehittämis- ja sopeuttamistoimien tavoitteet tulee suunnata nyt niihin. Kiinteistöjen osalta tavoitteena tulee edelleen olla kiinteistöjen määrän vähentäminen osana toiminnan sopeuttamista ja perustehtävän toteuttamisen muutosta. Uuden toimitilastrategian tulee asettaa uudella tasolla olevat tavoitteet toimitilojen kehittämiselle tulevaisuuden Salpaukselle. Salpaus on osallistunut valtakunnalliseen laatujärjestelmän arvioinnin pilotointiin jo vuonna Laatujärjestelmän arviointi tehdään vuonna Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan prosessia kehitetään kattamaan kuntayhtymän työyksikkötasot. Riskienhallinta on ollut osa johdon suunnittelutyötä mutta riskien tunnistaminen ja dokumentointi on työyksikkötasoilla vaihtelevaa. Riskien arviointiprosessi käynnistetään toukokuussa 2015 kuntayhtymän johdon ja esimiesten kanssa ja arviointityö toteutetaan työyksiköissä syksyn aikana. Arviointiprosessin tuloksena syntyy kokonaisvaltainen riskienarviointidokumentaatio koko kuntayhtymän osalta. 28

34 Toimintakertomus Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Perusta: Investointien käynnistämisen toimintatavat ja prosessit on mallinnettu ja ohjeistettu. Konsernin johtoryhmä käsittelee irtaimistoinvestoinnit ja antaa investointien toteutusluvat. Hankintaprosessi on mallinnettu ja ohjeistettu. Asianhallinnan asiantuntijat ohjaavat käyttäjiä Dynasty-asianhallintajärjestelmän käytössä ja hyödyntämisessä. Asianhallinnan asiantuntijoilla on systemaattinen menettely tunnistaa puutteita ja auttaa niiden korjaamisessa (mm. sen varmistamiseen, että hankintailmoitukset tehdään kaikista hankinnoista). Hankintaprosessiin liittyvää koulutusta järjestetään henkilöstölle. Lisäksi konsernilla on yhteistyösopimus Lahden seudun hankintakeskuksen kanssa. Kiinteän omaisuuden hankinnasta päättää yhtymähallitus. Rakennushankkeet toteutetaan talousarviossa hyväksyttyjen hankintaohjelmien mukaisesti seuraavasti: yhtymähallitus hyväksyy euroa ylittävien hankkeiden suunnitelmat ja urakkatarjoukset, muiden hankkeiden suunnitelmat ja urakkatarjoukset hyväksyy toimitusjohtaja. Kiinteistöjen omistamisessa ja vuokraamisessa noudatetaan selkeitä strategisia periaatteita. Tehokas kiinteistöjen hallintajärjestelmä on osa konsernin suunnittelu- ja toimintajärjestelmää. Konsernin strategiassa ja kiinteistöohjelmassa on määritelty kiinteistönpidon keskeiset periaatteet. Perustoiminnan taloudellisten haasteiden osalta tuottavuusohjelman yksi peruslähtökohdista on toimitilojen käytön tehostaminen ja tiloista luopuminen. Kiinteistöpalvelut organisoi, toteuttaa ja antaa tehtäväksi kiinteistöjen omistamiseen, rakentamiseen, kunnostamiseen ja ylläpitämiseen kuuluvia toimenpiteitä. Kiinteästä ja irtaimesta omaisuudesta, arvopapereista, saamisista ja muusta omaisuudesta sekä talousarviolainoista, sopimuksista, sitoumuksista, vakuutuksista ja vakuutusasiakirjoista pidetään luetteloita. Konsernin omistamien kiinteistöjen tasearvot määritellään käyttöomaisuuskirjanpidon avulla. Kiinteistömassan arvo kokonaisuudessaan turvataan vakuutusyhtiön kanssa solmitulla täysarvovakuutuksella. Kiinteistöpalvelut ylläpitävät tietoja kiinteistöjen kaupoista, kiinteistöjen saannon lainhuudatuksista, kiinnityksistä ja vuokraoikeuksien siirroista sekä huolehtivat kiinteistöjen markkinahintojen seurannasta. Käyttöomaisuuden myynnistä päättää yhtymähallitus. Irtaimen omaisuuden sekä osakkeiden ja osuuksien myynnissä yhtymähallitus voi siirtää toimivaltaansa edelleen muille toimielimille ja viranhaltijoille. Myynneistä raportoidaan hallitukselle etukäteen ja niistä tiedotetaan (huutokauppa tai muu tarkoituksenmukainen tapa). Konsernin Talouspalvelut vastaavat käyttöomaisuuskirjanpidon ylläpidosta ja neuvonnasta sekä ylläpitävät intranetissä käyttöomaisuuden luettelointiohjetta. Toiminta vuonna 2014: Koulutuskonsernin kiinteistövisiota on täsmennetty osana toiminnan sopeuttamisen ja rakennemuutoksen valmistelua. Tavoite kiinteistökannan vähentämiseksi on 20 %, neliötä. Osana Lahden ammattikorkeakoulun yhtiöittämistä yhtiöitettävän Lahden kaupungin hallintaan siirtyy neliötä. Lahden ammattikorkeakoulun yhtiöittämisen aiesopimuksessa ja yhtiöittämisen asiakirjoissa on sovittu Lahden ammattikorkeakoulun omaisuuden siirtymisestä yhtiöitettävälle ammattikorkeakoululle. Kannaksenkadun ja Hoitajankadun siirtoa Lahden kaupungille ei ole toteutettu Hallinto-oikeudessa käsittelyssä olevasta valituksesta johtuen. Yhtymähallituksen lausuma: Konsernin omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta ovat hyväksyttävällä tasolla. Hankkeet ja hankintasuunnitelmat on toteutettu toimintasuunnitelmien mukaisesti. 29

35 Toimintakertomus Koulutuskonsernin sopeuttamisohjelmassa ja rakennemuutoksen suunnittelussa on kiinteistökannan vähentäminen ollut suunnitelmallisesti mukana. Kiinteistöjen käyttöasteen on edelleen liian alhainen. Kehittämiskohteet: Kiinteistövision mukaista toimitilojen vähentämisen toimenpiteiden toteuttamista tulee suunnitelmallisesti jatkaa ja kehittää uuden valmisteluvan toimitilastrategian pohjalta. Sopimustoiminta Perusta: Dynasty-asianhallintajärjestelmä sisältää toiminnot kokous-, asian-, viranhaltijapäätösten-, sopimusten-, dokumenttien- ja arkistojen hallintaan. Konsernissa on Dynasty-asianhallintajärjestelmän käyttöönoton myötä kehitetty hankintojen ja sopimusten hallintaan liittyvää osaamista sisäisen arvioinnin ja koulutuksien avulla. Lisäksi PTC Services Oy:n kanssa on allekirjoitettu sopimus hankintajuridisten asiantuntijapalveluiden käytöstä, joka tukee konsernin toimintaa tarpeen mukaan. Hankintalain mukaisesti kaikista yli kansallisen kynnysarvon ylittävistä (yli euroa) hankinnoista tulee tehdä sopimus ja tallentaa sopimushallinnan järjestelmään. Dynasty-sopimushallinnan järjestelmän avulla seurataan sopimusmääriä sopimustyypeittäin. Sopimushallinnasta kerätään vuosittain sopimusmääräraportti tulosalueittain/sopimustyypeittäin tilinpäätöskirjaa varten. Sopimusten seurannan tukena on käytössä sopimushallinnan hälytystoiminto. Hälytystoiminnon avulla seurataan sopimusten voimassaolo- ja päättymisaikoja. Hälytys ohjautuu sopimuksesta vastuuhenkilölle, sopimusneuvottelijalle ja laatijalle. Toiminta vuonna 2014: Vuonna 2014 kartoitettiin kaikki koulutuskonsernin voimassaolevat sopimukset tuleviin yhtiöitymisiin liittyen. Päättyneet sopimukset päätettiin Dynasty-sopimushallinnassa ja aiemmin tallentamattomat sopimukset tallennettiin järjestelmään. Samalla käytiin läpi sopimukset, jotka koskivat ainoastaan Lahden ammattikorkeakoulua tai Tuoterengasta ja päätettiin jatkotoimenpiteet. Valmisteltiin Salpauksen uuden toimintamallin pohjalta käyttöönotettavaa Dynastyn tietokantaa, johon kaikki Kuntayhtymän ja Salpauksen voimassa olevat sopimukset tullaan tallentamaan. Yhtymähallituksen lausuma: Dynasty-asianhallintajärjestelmä on aktiivisessa käytössä sopimusten hallinnassa. Lisäksi sopimusasiat on ohjeistettu konsernin intranet-sivuilla. Kuntayhtymän rakennemuutoksen valmistelussa tehty sopimusten selvitys on saattanut sopimushallinnan ajantasaiseksi. Sivuille on koottu selkeästi päätökset allekirjoitusoikeuksista sopimusasioissa, sopimuksen sisältövaatimukset, ohjeita ja pohjamalleja. Konsernin sopimustoiminnan hallinta on hyväksyttävällä tasolla. Kehittämiskohteet: Vuonna 2015 vahvistetaan käyttäjien Dynasty-sopimushallinnan järjestelmäosaamista sekä varmistetaan, että sopimushallinnan sisältö kattaa kaikki Kuntayhtymän ja Koulutuskeskus Salpauksen voimassa olevat sopimukset. Sopimushallinnan, allekirjoitusoikeuksien sekä hankintaoikeuksien ohjeistusta selvennetään sopimusoikeudellisesta näkökulmasta. Ohjeituksiin lisätään huomio kuntayhtymän ja sopimuskumppanien välille syntyvistä pitävistä sopimuksista, vaikka sopijalla ei kuntayhtymässä olisi määritelty toimivaltuuksia. Täsmennettävällä ohjeistuksella pyritään välttämään perusteetta syntyviä sopimuksia. 30

36 Toimintakertomus Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Perusta: Päijät-Hämeen koulutuskonsernin sisäisen tarkastuksen tehtävät on järjestetty osana kehittämispäällikön arviointi- ja kehittämistehtävää. Sisäisen tarkastuksen toiminto toimii yhteistyössä tilintarkastajien ja tarkastuslautakunnan kanssa. Sisäisen tarkastuksen toimintaohje (hallitus )antaa tarvittavat suuntaviivat ja määritykset myös mahdolliselle ulkoisena palveluna hankitulle sisäisen tarkastuksen toteutukselle. Hallitus hyväksyy vuosittain tehtävän sisäisen tarkastuksen vuosisuunnitelman. Suunnitelmassa käsitellään myös mahdolliset ostopalveluina hankittavat tarkastustehtävät. Vastuu tarkoituksenmukaisen valvonta-, riskienhallinta- sekä johtamis- ja hallintojärjestelmän olemassaolosta on hallituksella. Toimitusjohtaja yhdessä toimeenpanevan johdon kanssa vastaa järjestelmän suunnittelusta, toteuttamisesta ja seurannasta yhdessä henkilöstön kanssa. Toimeenpaneva johto vastaa siitä, että sisäisen tarkastuksen raportit ja suositukset käsitellään asianmukaisesti, tarvittaessa johtoryhmissä, ja että vastuulliset esimiehet valvovat toimenpiteiden toteuttamista sovitussa aikataulussa. Konsernin sisäisen tarkastuksen toimintoa on kehitetty systemaattisesti. Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on tukea koulutuskonsernia sen tavoitteiden saavuttamisessa. Sisäisen tarkastuksen tavoitteena on tarjota järjestelmällinen lähestymistapa konsernin riskienhallinta-, valvonta- sekä johtamis- ja hallintoprosessien tehokkuuden arviointiin ja kehittämiseen. Sisäisen tarkastuksen tehokkuutta arvioidaan sen hallitukselle ja toimeenpanevalle johdolle tuottaman lisäarvon avulla. Lisäarvon tuottaminen edellyttää, että sisäinen tarkastus tuottaa luotettavia arvioita ja kehittämisehdotuksia konsernin tavoitteiden toteutumisen tueksi. Toiminta vuonna 2014: Sisäisen tarkastuksen ja arvioinnin vuosisuunnitelman on laadittu aiempina vuosina lukuvuosirytmin mukaisesti. Vuoden 2014 aikana sisäisen tarkastuksen suunnitelmaa uudistettiin koskemaan kalenterivuotta toiminta- ja taloussuunnittelua vastaavaksi. Lisäksi suunnitelman sisältöä selkeytettiin vastaamaan kuntayhtymän uutta rakennetta. Suunnitelmassa on aiemmin kuvattu myös muiden arviointisuunnitelmien sisältö. Näiden osalta yksityiskohtaiset kuvaukset poistettiin ja sisäisen tarkastuksen ja arvioinnin vuosisuunnitelmassa viitataan Salpauksen erilliseen arviointisuunnitelmaan. Yhtymähallituksen lausuma: Sisäisen tarkastuksen järjestäminen on kuntayhtymässä hyväksyttävällä tasolla. Toiminnon asemointi on tarkoituksenmukainen suhteessa johdon ja henkilöstön vastuuseen. Tarkastus on riippumaton toiminto ja raportointivastuussa hallitukselle ja toimitusjohtajalle. Toiminnon rooli johdon tukena on tunnistettu ja tunnustettu. Kehittämiskohteet: Sisäisen tarkastuksen suunnitelmaa edelleen kehitetään vastaamaan kuntayhtymän uutta rakennetta. Suunnitelma liitetään myös osaksi tukemaan uudistuvan strategian toteuttamista ja seurantaa. Sisäisen tarkastuksen toteutus tehdään jatkossakin Rehtorintoimiston ja hallinnon omana kehittämistoimintaan liittyvänä työnä ja tarvittavilta osin sitä täydentäen ostopalveluin selkeästi nimetyissä tarkastuskohteissa. Vuoropuhelua sisäisestä tarkastuksesta lisätään muun tarkastustoimen kanssa. 31

37 Toimintakertomus 1.3 Kokonaistalouden tarkastelu Tilikauden tuloksen muodostuminen Päijät-Hämeen koulutuskonsernin toimintatuotot laskivat edellisvuoteen -1,9 prosenttia (-2,4 miljoonaa euroa). Ilman Taitaja2014 -kisoja lasku olisi ollut -4,4 prosenttia (-5,8 miljoonaa euroa). Koulutuskonsernin toimintakate, euroa, pieneni euroa. Toimintakateprosentti pysyi samalla tasolla 10,1 prosentissa. Tulosalueet ylittivät katetavoitteensa. Tuoterengas jäi vuosikatetavoitteestaan, mutta paransi taloudellista tulostaan olennaisesti, mikä antaa hyvän pohjan yhtiömuodossa aloittavat Työhönvalmennus Valma Oy:n toiminnalle. Yhteiset palvelut pystyivät hyvittämään palveluiden maksuissa 0,883 miljoonaa euroa. Sisäiset veloitukset (pois lukien tilavuokrat) alenivat -4 prosenttia, 0,655 miljoonaa euroa verrattuna edellisvuoteen. Yhteisten palveluiden toimintakulut alenivat kokonaisuutena vuositasolla 1,8 miljoonaa euroa (-6,6 prosenttia). Henkilöstökulut alenivat -6,9 prosenttia (0,798 miljoonaa euroa). Koulutuskeskus Salpauksessa tuotot laskivat edellisvuodesta -3,1 prosenttia, -2,5 miljoonaa euroa. Ilman Taitajakisoja tuotot olivat laskeneet -4,7 milj. euroa, -5,7 prosenttia. Lasku oli merkittävä. Toimintakulut laskivat -2,2 prosenttia, -1,8 miljoona euroa. Toimintakate laski -0,8 milj. euroa ja toteutui 1,9 miljoonana eurona, kuitenkin lähes 1,9 miljoonaa talousarviota paremmin. Lahden ammattikorkeakoulussa toimintatuotot pysyivät lähes edellisvuoden tasolla. Kulut kasvoivat siten, että toimintakate pieneni noin -0,7 milj. euroa toteutuen 1,652 milj. eurona, noin 1 miljoona euroa talousarviota paremmin. Tuoterenkaan tuotot laskivat -2,0 prosenttia, -0,128 miljoonaa euroa verrattuna edelliseen vuoteen. Kulut laskivat -7,4 prosenttia eli 0,477 miljoonaa euroa. Toimintakate toteutui eurona, nousten edellisvuodesta peräti euroa. Yhteisten palveluiden tuotot laskivat -3,2 prosenttia, -1,168 milj. euroa verrattuna edelliseen vuoteen. Yhteisten palveluiden tuottojen lasku kohdistui sisäisten palveluiden laskutukseen. Toimintakulut laskivat -6,6 prosenttia, 1,837 milj. euroa edellisvuoteen verrattuna ja toteutuivat 2,5 miljoonaa euroa alle talousarvion. Yhteisten palveluiden vuosikate kasvoi 26,1 prosenttiin (vrt. ed. vuosi 23,3). Korkotuotot kasvoivat edellisvuodesta euroa matalasta korkotasosta huolimatta perustuen parantuneeseen maksuvalmiuteen. Korkokulut laskivat euroa vuonna Vuosikate oli euroa eli 10,1 prosenttia toimintatuotoista (10,1 prosenttia vuonna 2013). Suunnitelman mukaiset poistot toteutuivat euroa alle talousarvion, koska investointeja jäi toteuttamatta. Konsernin tilikauden tulos vuonna 2014 oli euroa. Tulos kasvoi euroa. Tulokseen vaikuttivat satunnaiset erät euroa tulosta parantavasti. Edellisvuonna vastaavia eriä oli euroa. Satunnaiset tuotot ja kulut perustuivat Tuoterenkaan toiminnan siirtoon Työhönvalmennus Valma Oy:lle, myytyjen kiinteistöjen ja asunto-osakkeen tasearvoa suurempaan myyntihintaa sekä Tuoterenkaan kiinteistöjen arvostamiseen osana toiminnan luovutusta. Tuoterenkaan kiinteistöjen arvoja alas kirjattiin eurolla. Muiden kauppojen myyntivoittoja toteutui euroa. Toimitilavision mukaisia kiinteistöjen myyntituloja ei ole otettu talousarvioon tasapainoittamaan taloutta talousarvio- ja suunnitelmavaiheessa, jotta toiminnallinen talouden tehostamisen tarpeet tulevat selkeämmin suunnitteluvaiheessa esille. Tilikauden poistot olivat euroa nettoinvestointien ollessa euroa. Tilikauden tuloksesta tehtiin seuraavat kirjaukset: 32

38 Toimintakertomus Taulukossa selvitetään investointivarausten muutokset ja määrät Tuloksesta tehtiin euron kirjaus konsernin kassavaroina oleville stipendirahastoille maksettavina korkoina, joista rahastojen sääntöjen mukaan maksetaan stipendejä opiskelijoille ja kartutetaan rahastojen pääomaa. Täyttöaste oli Koulutuskeskus Salpauksessa korkea koko vuoden. Rahoitus määräytyi Lahden ammattikorkeakoulussa vuonna 2013 vielä ylläpitoluvan teoreettisen opiskelijamäärän mukaan (70 prosenttia rahoituksesta) ja suoritettujen tutkintojen mukaan (30 prosenttia). Vuonna 2014 oli jo voimassa tulospohjainen rahoitusmalli, jossa tutkintojen kautta tuleva rahoitus muodostaa 46 prosenttia. Opiskelijamäärät on selvitetty alla olevassa taulukossa. OPISKELIJAMÄÄRÄT KAIKKI TP 2012 TP 2013 TA 2014 TP2014 poikkeama Koulutuskeskus Salpaus (2.asteen koulutus) yksikköhintarahoitteinen koulutus yhteensä ammatillinen oppisopimus lukio palvelutoimintana järjestetty koulutus Yhteensä Lahden ammattikorkeakoulu *)yksikköhintarahoitteinen koulutus yhteensä palvelutoimintana järjestetty koulutus Yhteensä KAIKKI YHTEENSÄ *) ylläpitoluvan mukaiset opiskelijat Salpaus palvelutoimintana järjestetty koulutus 9 % Ammattikorkeakoulu (yksikköhintarahoitteinen) 33 % Salpaus (yksikköhintarahoitteinen) 58 % Ammattikorkeakoulu (palvelutoimintana järjestetty koulutus) 0 % Taulukoista kohdassa , opiskelijakohtaiset yksikköhintakorvaukset, ilmenevät opiskelijamäärän ja ammattikorkeakoulussa uuden rahoituslain perusteella saatavat perusrahoitus- eli yksikköhintatuotot. Tämän rahoituksen osuus oli 76,5 prosenttia konsernin toimintatuotoista (77,8 prosenttia vuonna 2013). 33

39 Toimintakertomus 34

40 Toimintakertomus Tuloslaskelma Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut tuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Henkilöstökulut Palveluiden ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrakulut Muut kulut Toimintakate Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot käyttöomaisuudesta Arvonalentumiset 0-9 Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos Poistoeron lisäys(-), vähennys(+) Varausten lisäys(-), vähennys(+) Rahastojen lisäys(-), vähennys(+) TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ

41 Toimintakertomus Tuloslaskelman tunnusluvut Vuosikate/poistot % 130,2 130,0 160,8 Toimintatuotot/toimintakulut % 111,2 111,2 109,0 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 120,0 140,0 160,0 180, Muutos Valmistus omaan käyttöön Toimintatuotot Toimintakulut Vuosikate Poistot Lainanhoitokustannukset (lyhennykset + korot) Yksikköhintatuotot (op.- ja kult.toim. Rahoituslaki) Bruttoinvestoinnit Opiskelijamäärä Vuosikate /opiskelija Toimintatuotot/toimintakulut % 111,2 111,2 109,0 0,0 Vuosikate/poistot % 130,2 130,0 160,8 0,3 Vuosikate/toimintatuotot % 10,1 10,1 8,3-0,1 Poistot/toimintatuotot % 7,7 7,8 5,1-0,1 Bruttoinvestoinnit/toimintatuotot % 6,4 8,9 6,5-2,6 Lainanhoitokustannukset/toimintatuotot % 1,3 1,3 1,4 0,0 Yksikköhintakorvaukset/toimintatuotot % 76,5 77,8 76,9-1,4 Toimintatuottojen osuus toimintakuluista, % = 100 * Toimintatuotot / (Toimintakulut - Valmistus omaan käyttööön) Vuosikate/poistot, % = 100 * Vuosikate / Poistot Vuosikate/toimintatuotot, % = 100 * Vuosikate / Toimintatuotot Poistot/toimintatuotot % = 100 * Poistot / Toimintatuotot Bruttoinvestoinnit/toimintatuotot, % = 100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno Lainanhoitokustannukset/toimintatuotot, % = 100 * Lainanhoitokustannukset / Toimintatuotot Yksikköhintakorvaukset/toimintatuotot, % = 100 * Yksikköhintakorvaukset / toimintatuotot 36

42 Toimintakertomus Toiminnan rahoitus Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta Toiminnan rahavirta, vuosikate, toteutui eurona. Satunnaiset erät euroa koostuvat tehtyjen kiinteistö- ja osakemyyntien myyntivoitoista euroa. Lisäksi Tuoterenkaan kahden kiinteistön arvostus arviokirjan mukaiseen arvoon vaikuttaa ko. erään erään satunnaisena kuluna. Toimitilavision mukaisia kiinteistöjen myyntituloja ei ole otettu talousarvioon tasapainoittamaan taloutta talousarvio- ja suunnitelmavaiheessa, jotta toiminnallinen talouden tehostamisen tarpeet tulevat selkeämmin suunnitteluvaiheessa esille. Tulorahoituksen korjauserissä rahoituksen näkökulmasta Tuoterenkaan kiinteistöjen arvostus uudelleen ei ole aiheuttanut kassavirtaa ja satunnaisiin kuluihin kirjattu euroa on näin ollen eliminoitava rahoituslaskelmassa. Samoin tulorahoituksen korjauserissä myytyjen kiinteistöjen myyntivoitto eliminoidaan, koska koko myyntituotto kirjataan pysyvien vastaavien luovutustuloihin. Investoinnit olivat nettomääräisesti euroa ja jakautuivat kiinteistöinvestointeihin euroa ja irtaimistoinvestointeihin euroa. Investoinnit alittivat talousarvion eurolla. Pysyvien vastaavien luovutustulot kertyivät toteutuneiden kiinteistö- ja osakemyyntien luovutustuloista 1,139 miljoonaa euroa, Tuoterenkaan toiminnan luovutuksesta Työhönvalmennus Valma Oy:lle 1,690 miljoonaa euroa sekä Tuoterenkaan Castinan mitalituotannon koneiden ja Lahden ammattikorkeakoulun musiikin koulutuksen vähentyessä flyygeleiden myynnistä. Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta oli ylijäämäinen kaikkiaan 7,7 miljoonaa euroa. Rahoitustoiminnan kassavirta Antolainasaamisten lisäys perustuu kaukolämpö- ja sähköliittymäsopimusten kirjanpidolliseen käsittelyyn. Lainoja lyhennettiin ,44 euroa. Lainanhoitokate 7,8 pysyi hyvällä edellisvuoden tasolla. Lainojen lyhennykset toteutuivat euroa talousarviota pienempänä, koska talousarviomuutoksessa poistettiin alkuperäisen talousarviolainan nosto, 3 milj. euroa, jonka lyhennys euroa oli ensimmäisen lyhennyksen osalta 10 vuoden laina-ajalla. Lyhytaikaisissa lainoissa lainan nostona on toteutunut kuntayhtymälle jäänyt osuus ,87 euroa Lahden kaupungilta nostetusta 2 miljoonan euron lainasta. Yhtiöittämisjärjestelyssä Työhön Valmennus Valma Oy:lle siirrettiin lainan se osuus, joka tarvittiin ,13 euron sisäisen konsernivelan kattamiseksi. Poikkeama näkyy yhtiölle siirretty lainan osuus. Muut maksuvalmiuteen vaikuttavat erät (saamiset ja velat) vapauttivat kassavaroja 3,6 miljoonaa euroa. Projektien saamiset pienenivät 0,8 miljoonaa euroa. Koulutuksen perusrahoituksen saatavat pienenivät 1,8 miljoonaa euroa. Merkittävä tekijä oli myös korottomien velkojen muutos, jotka lisääntyivät konsernitasolla 1,2 miljoonaa eurolla. Kokonaisuutena rahoitustoiminnan nettokassavirta oli 2,5 miljoonaa euroa positiivinen. Kassavarojen muutos Kassavarat olivat vuoden lopussa 31,4 miljoonaa euroa, josta Lahden ammattikorkeakoulun osuus oli 13,1 miljoonaa euroa. Kuntayhtymän eli uuden Salpauksen osuus kassavaroista on 18,2 miljoonaa euroa, mikä vastaa 73 päivän maksuvalmiutta. Kassavarojen muutos oli 10,2 miljoonaa euroa. Positiiviseen talousarviopoikkeamaan vaikuttivat talousarviossa varovaisuusperusteella huomioimatta jätetyt kiinteistöjen myyntitulot, sekä 37

43 Toimintakertomus Tuoterenkaan yhtiöittämisen vaikutukset. Lisäksi muut maksuvalmiuteen vaikuttaneet erät toteutuivat kuluneena vuotena positiivisesti. Tulosalueittain muutos oli seuraava. Salpauksen omat kassavarat nousivat 4,1 miljoonaa euroa, LAMKin 2,3 milj. euroa ja Yhteisten palveluiden 2,3 miljoonaa euroa. Lisäksi Tuoterenkaan sisäisen konsernivelan kattaminen ulkoisella lainalla ja lainavastuun siirtäminen Työhönvalmennus Valma Oy:lle lisäsi kuntayhtymän kassavaroja 1,5 miljoonalla eurolla. 38

44 Toimintakertomus Rahoituslaskelma TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN KASSAVIRTA Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoitukseen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien nettokassavirta RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset 1 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos 456 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen nettorahavirta RAHAVAROJEN MUUTOS Rahavarat Rahavarat

45 Toimintakertomus Rahoituslaskelman tunnusluvut Pääomamenojen tulorahoitus, % 101 % 108 % 134 % Investointien tulorahoitus, % 116 % 127 % 160 % 0 % 50 % 100 % 150 % 200 % Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodeltä (1 000 ) Investointien tulorahoitus, % *) 160 % 116 % 127 % Pääomamenojen tulorahoitus, % *) 134 % 101 % 108 % Lainanhoitokate 7,8 7,8 6,1 Kassan riittävyys (pv) Opiskelijamäärä Kassavarat (1 000 ) Kassasta maksut/vuosi, me Investointien tulorahoitus, % = 100 * vuosikate / investointien omahankintameno Pääomamenojen tulorahoitus, % = 100 * vuosikate / ( investointien omahankintameno + antolainojen nettolisäys + lainanlyhennykset) Lainanhoitokate = (vuosikate + korkokulut) / (korkokulut + lainanlyhennykset) Lainanhoitokyky on hyvä jos arvo on yli 2. Kassan riittävyys (pv) = 365 * kassavarat / kassasta maksut tilikaudella. Kassavarat = Rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset Kassasta maksut/vuosi, me = Kootaan tilikauden tuloslaskelman ja rahoituslaskelman eristä. Tuloslaskelmasta; Toimintakulut - valmistus omaan käyttöön, alv-takaisinperintä, korkokulut, muut rahoituskulut. Rahoituslaskelmasta; Käyttöomaisuusinvestoinnit, antolainojen lisäys, pitkäaikaisten lainojen vähennys. 40

46 PÄIVINÄ CURRENT RATIO Toimintakertomus Maksuvalmiuden kehitys Maksuvalmiuden kehitys kuukausittain , limiitti 2,40 2,20 2,00 1,80 1,60 1,40 1,20 Current Ratio = (Vaihto-omaisuus + Lyhytaikaiset saamiset + Rahoitusarvopaperit + Rahat ja pankkisaamiset) / (Lyhytaikainen vieras pääoma Saadut ennakot) Kassan riittävyys kehitys kuukausittain limiitti Kassan riittävyys (pv) = 365 pv x Rahavarat / Kassasta maksut tilikaudella EU-projekteista tuloutumatta vuonna 2014 x uroa Salpaus Lamk Tuoterengas Ypa Saamiset Yhteensä

47 Toimintakertomus Rahoitusasema ja sen muutokset Tase Koulutuskonsernin taseen loppusumma oli 143,4 miljoonaa euroa (141,4 miljoonaa euroa vuonna 2013). Lainakanta vuoden lopussa oli 7,4 milj. euroa VASTAAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT *) I Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet II Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat III Sijoitukset Tytäryhteisöosakkeet ja osuudet Osakkuusyhteisöosakkeet ja osuudet Muut osakkeet ja osuudet Muut pysyvät lainasaamiset 3 3 Muut pysyvät saamiset B TOIMEKSIANTOJEN VARAT Muut toimeksiantojen varat C VAIHTUVAT VASTAAVAT I Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Keskeneräiset tuotteet Valmiit tuotteet II Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Muut saamiset (alv, valtionosuus) Siirtosaamiset III Rahoitusarvopaperit Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin IV Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ *) Vastaavien arvostuserät sisältyvät ko. pysyvien vastaavien eriin. 42

48 Toimintakertomus VASTATTAVAA A OMA PÄÄOMA I Peruspääoma III Arvonkorotusrahasto V Edellisten tilikausien yli-/alijäämä VI Tilikauden yli-/alijäämä B POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset Investointivaraukset D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Muut toimeksiantojen pääomat E VIERAS PÄÄOMA I Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä II Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Ostovelat Muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ

49 Toimintakertomus Taseen tunnusluvut Suhteellinen velkaantuneisuus % 20,3 19,9 21, Omavaraisuus % 81,0 80,8 79, Omavaraisuus % 81,0 80,8 79,2 Suhteellinen velkaantuneisuus % 20,3 19,9 21,8 Kertynyt yli-/alijäämä, Kertynyt yli-/alijäämä, /opiskelija Lainakanta , Lainakanta , /opiskelija Opiskelijamäärä Lainakanta % 5,2 6,0 7,0 Sidotun pääoman osuus % 42,9 44,7 45,9 Rahoitusvarallisuus, Omavaraisuusaste, % = 100 * (oma pääoma + poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (koko pääoma - saadut ennakot) Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona pidetään kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (vieras pääoma-saadut ennakot) / käyttötulot Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnuslukuarvo on, sitä paremmat mahdollisuudet on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Suhteellinen velkaantuneisuus on koko kuntasektorilla keskimäärin 30 %. Kertynyt yli-/alijäämä = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + tilikauden ylijäämä (alijäämä) Kertynyt yli-/alijäämä, /opiskelija = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + tilikauden ylijäämä (alijäämä) / opiskelijamäärä Lainakanta = Vieras pääoma - (saadut ennakot + ostovelat + siirtovelat + muut velat) Lainakanta /opiskelija = Vieras pääoma - (saadut ennakot + ostovelat + siirtovelat + muut velat) / opiskelijamäärä Lainakanta % = 100 * korollinen vieras pääoma / (koko pääoma - saadut ennakot) Sidotun pääoman osuus % = 100 * sidottu oma pääoma / (koko pääoma - saadut ennakot) Rahoitusvarallisuus = (saamiset + rahoitusarvopaperit + rahat ja pankkisaamiset) - (vieras pääoma - saadut ennakot)) 44

50 Toimintakertomus Kokonaistulot ja -menot TULOT % MENOT % Varsinainen toiminta Varsinainen toiminta Toimintatuotot, joista ,5 Toimintakulut ,3 yksikköhintarahoitus ,5 Valmistus omaan käyttöön -64-0,1 tuet ja avustukset Eu:lta 108 0,1 Korkokulut 168 0,1 tuet ja avustukset muilta ,5 Muut rahoituskulut 23 0,0 koulutuksen myyntitulot ,9 Satunnaiset kulut 385 0,3 muut toimintatuotot ,0 Tulorahoituksen korjauserät 854 0,7 Korkotuotot 119 0,1 Muut rahoitustuotot 19 0,0 Satunnaiset tuotot ,8 Tulorahoituksen korjauserät 94 0,1 Investoinnit Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin 64 0,0 Investointimenot ,4 Käyttöomaisuuden myyntitulot ,2 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 0 0,0 Antolainasaamiset lisäykset 37 0,0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 0,0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys ,2 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 456 0,3 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0 0,0 Oman pääoman lisäykset 0 0,0 Oman pääoman vähennys 0 0,0 Kokonaistulot yhteensä ,0 Kokonaismenot yhteensä ,0 1.4 Kuntayhtymän konsernitilinpäätös Kuntayhtymän yhtymäkokous on kokouksessa päättänyt Tuoterenkaan toiminnan yhtiöittämisestä. Tuoterenkaan toiminta on siirretty Työhönvalmennus Valma Oy:lle, jonka osakkeet on luovutettu Lahden kaupungille. Työhönvalmennus Valma Oy käsitellään tässä tilinpäätöksessä kuntayhtymän tytäryhteisönä. AduSal Oy perustettiin konsernin hallituksen päätöksellä vuonna 2011 ja se merkittiin kaupparekisteriin Koulutuskeskus Salpaus on yhtiön ainoa osakas. Yrityksen toimialana on tuottaa monipuolisia ammatilliseen ja henkilöstökoulutukseen, verkko-oppimiseen ja alan huipputeknologian käytännön sovelluksiin liittyviä tuotteita ja palveluja. Kahden viime toimintavuoden aikana yritys on keskittynyt ammatillisen koulutuksen kehittämishankkeisiin ja osin siitä syystä Salpaus on päättänyt jatkaa ko. kehittämistoimintaa omana työnään osana verkko-oppimisen kehittämistoimintaan ja ajaa yrityksen hallitusti alas. Henkilöstön kanssa käytiin yt-lain mukaiset neuvottelut elokuussa. Kolmesta työntekijästä yksi irtisanoutui ja kaksi siirtyi Salpauksen palvelukseen Georges Segura jatkaa yrityksen toimitusjohtajana oman toimensa ohella. Hallituksen jäseninä ovat toimineet Koulutuskeskus Salpauksen rehtori ja vararehtorit. Hallituksen jäsenille ei makseta mitään palkkioita, vaan hallituksessa toimitaan osana virkatehtäviä. Yhtiön omistajaohjaus on järjestetty osana yhtymän normaalia virkatyötä ja sisäistä valvontaa. Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevan yleisohjeen mukaan suurille kuntayhtymille suositellaan, että ne laatisivat täydellisen konsernitilinpäätöksen sisältäen konsernin tuloslaskelman ja rahoituslaskelman sekä konsernitaseen, jotta jäsenkunnat pystyisivät laatimaan oman konsernitilinpäätöksensä täydellisenä oikein kuntayhtymän konsernitilinpäätöksestä. Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki tytäryhteisöt (2), osakkuusyhteisöt (3) ja omistusyhteysyhteisöt (1). Tytäryhteisöt AduSal Oy (100,00 %) Työhönvalmennus Valma Oy (100,00 %) 45

51 Toimintakertomus Osakkuusyhteisöt Päijät-Hämeen Ajoharjoittelurata Oy (30,00 %) Oppilastalo Oy (20,00 %) Osaamiskiinteistöt Oy (33,85 %) Muut omistusyhteysyhteisöt Kiinteistö Oy Lahden Sammonkatu 8 (68,30 %) äänivalta 17,70 % Selvitystä konsernitilinpäätöksen laatimisesta on annettu kohdassa 4.1.3, Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöstä Konsernirakenne Yhdistelty konsernitilinpäätökseen (Omistusosuus %) Yhdistelty (kpl) Ei Yhdistelty (kpl) Tytäryhteisöt 2 AduSal Oy (100,00 %) - Työhönvalmennus Valma Oy (100,00 %) Osakkuusyhteisöt 3 - Päijät-Hämeen Ajoharjoittelurata Oy (30,00 %) Oppilastalo Oy (20,00 %) Osaamiskiinteistöt Oy (33,85 %) Muut omistusyhteysyhteisöt 1 - Kiint. Oy Lahden Sammonkatu 8 (68,30 %) > äänivalta 17,70 % Yhteensä 6-46

52 Toimintakertomus Konsernin tilinpäätös ja sen tunnusluvut Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) Toimintakate Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Suunnitelman mulkaiset poistot Arvonalentumiset 0-9 Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos Poistoeron lisäys(-), vähennys(+) Varausten lisäys(-), vähennys(+) Rahastojen lisäys(-), vähennys(+) Vähemmistöosuudet 0 0 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ Vuosikate/poistot % 125,6 125,2 159,8 Toimintatuotot/toimintakulut % 111,2 111,2 109,0 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 120,0 140,0 160,0 180, Muutos Valmistus omaan käyttöön 0 0 Toimintatuotot Toimintakulut Vuosikate Poistot + Arvonalentumiset Opiskelijamäärä Vuosikate /opiskelija Toimintatuotot/toimintakulut % 111,2 111,2 109,0 0,0 Vuosikate/poistot % 125,6 125,2 159,8 0,4 Toimintatuottojen osuus toimintakuluista, % = 100 * Toimintatuotot / (Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön) Vuosikate/poistot, % = 100 * Vuosikate / (Poistot + Arvonalentumiset) 47

53 Toimintakertomus Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN KASSAVIRTA Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoitukseen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien nettokassavirta RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset 1 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset 42 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen nettorahavirta RAHAVAROJEN MUUTOS Rahavarat Rahavarat

54 Toimintakertomus Pääomamenojen tulorahoitus, % 102 % 109 % 182 % Investointien tulorahoitus, % 116 % 128 % 172 % 0 % 50 % 100 % 150 % 200 % Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä Investointien tulorahoitus, % *) 172 % 116 % 128 % Pääomamenojen tulorahoitus, % *) 182 % 102 % 109 % Lainanhoitokate 7,8 7,8 6,2 Kassan riittävyys (pv) Opiskelijamäärä Kassavarat (1 000 ) Kassasta maksut/vuosi, me Investointien tulorahoitus, % = 100 * vuosikate / investointien omahankintameno Pääomamenojen tulorahoitus, % = 100 * vuosikate / ( investointien omahankintameno + antolainojen nettolisäys + lainanlyhennykset) Lainanhoitokate = (vuosikate + korkokulut) / (korkokulut + lainanlyhennykset) Lainanhoitokyky on hyvä jos arvo on yli 2. Kassan riittävyys (pv) = 365 * kassavarat / kassasta maksut tilikaudella. Kassavarat = Rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset Kassasta maksut/vuosi, me = Kootaan tilikauden tuloslaskelman ja rahoituslaskelman eristä. Tuloslaskelmasta; Toimintakulut - valmistus omaan käyttöön, alv-takaisinperintä, korkokulut, muut rahoituskulut. Rahoituslaskelmasta; Käyttöomaisuusinvestoinnit, antolainojen lisäys, pitkäaikaisten lainojen vähennys. 49

55 Toimintakertomus Konsernitase ja sen tunnusluvut VASTAAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT *) I Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot 0 0 II Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat III Sijoitukset Osakkuusyhteisöosuudet Osakkeet ja osuudet B TOIMEKSIANTOJEN VARAT Muut toimeksiantojen varat C VAIHTUVAT VASTAAVAT I Vaihto-omaisuus II Saamiset Pitkäaikaiset saamiset 0 0 Lyhytaikaiset saamiset III Rahoitusarvopaperit IV Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ *) Vastaavien arvostuserät sisältyvät ko. pysyvien vastaavien eriin. 50

56 Toimintakertomus VASTATTAVAA A OMA PÄÄOMA I Peruspääoma III Arvonkorotusrahasto V Edellisten tilikausien yli-/alijäämä VI Tilikauden yli-/alijäämä B VÄHEMMISTÖOSUUDET 0 0 C POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset Investointivaraukset D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot 0 0 Muut toimeksiantojen pääomat E VIERAS PÄÄOMA I Pitkäaikainen Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma Pitkäaikainen koroton vieras pääoma 0 0 II Lyhytaikainen Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma Lyhytaikainen koroton vieras pääoma VASTATTAVAA YHTEENSÄ

57 Toimintakertomus Suhteellinen velkaantuneisuus % 21,7 19,9 21, Omavaraisuus % 80,3 81,1 79, Omavaraisuus % 80,3 81,1 79,5 Suhteellinen velkaantuneisuus % 21,7 19,9 21,8 Kertynyt yli-/alijäämä, Kertynyt yli-/alijäämä, /opiskelija Lainakanta , Lainakanta , /opiskelija Opiskelijamäärä Omavaraisuusaste, % = 100 * (oma pääoma + poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (koko pääoma - saadut ennakot) Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona pidetään kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (vieras pääoma-saadut ennakot) / käyttötulot Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnuslukuarvo on, sitä paremmat mahdollisuudet on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Suhteellinen velkaantuneisuus on koko kuntasektorilla keskimäärin 30 %. Kertynyt yli-/alijäämä = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + tilikauden ylijäämä (alijäämä) Kertynyt yli-/alijäämä, /opiskelija = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + tilikauden ylijäämä (alijäämä) / opiskelijamäärä Lainakanta = Vieras pääoma - (saadut ennakot + ostovelat + siirtovelat + muut velat) Lainakanta /opiskelija = Vieras pääoma - (saadut ennakot + ostovelat + siirtovelat + muut velat) / opiskelijamäärä 52

58 Toimintakertomus 1.5 Keskeiset liitetiedot Investointivarausten käyttö Toimielin Varaukset Käyttötarkoit. Purku Lisäys Varaukset Hanke/kohde muutos TP 2014 TP YHTEISET PALVELUT Kiinteistöinvestoinnit Ståhlberginkatu 10, Lahti Saneeraus - Yhtymäkokous (v.2004 tuloksen käsittely) Yhtymäkokous (v.2005 tuloksen käsittely) Yhtymäkokous (v.2006 tuloksen käsittely) Yhtymäkokous (v.2007 tuloksen käsittely) Yhtymäkokous (v.2008 tuloksen käsittely) Yhtymäkokous (v.2009 tuloksen käsittely) Investointivaraukset yhteensä Takaisin kohtaan Tilikauden tuloksen muodostuminen Opiskelijakohtaiset yksikköhintakorvaukset Koulutuskeskus Salpaus Koulutuskeskus Salpaus Opisk. määrä Ammatillinen koulutus: Nuorten ammatillinen ja lukiokoulutus (uusi toimiala, organisaatiomuutos v ) Aikuiskoulutus ja työelämäpalvelut, Salpaus-palvelut (uusi toimiala, organisaatiomuutos v ) - Aikuiskoulutus Salpaus-palvelut Lisäpaikat; OKM vähensi aiempaa esitystään vähemmän paikkoja*) Valtion päätös 2013 Tuote-Salpaus Palvelu-Salpaus Salpauksen areena Aikuiskoulutus ja työelämäpalvelut Rehtorintoimisto (tulosrahoitus ja ka-hinnan vaikutus) Taitaja 2014 harkinnanvarainen lisä Ammatillinen peruskoulutus yht TA 2014 Valtion päätös 2014 Opisk.- Opisk.- koht. Opisk. koht. yksikköhinta määrä yksikköhinta Oppisopimuskoulutus Aikuiskoulutus ja työelämäpalvelut Lukiokoulutus Ammatillinen lisäkoulutus Aikuiskoulutus ja työelämäpalvelut SALPAUS YHTEENSÄ *) TA 2014: OKM esitti keväällä 2013 Salpaukselle 85 paikan vähennystä koulutuslupaan. Lopullinen vähennyspäätös oli 35 pienempi. Paikoista oli 35 kohdistamatta toimialoille TA 2014 laadintavaiheessa. Takaisin kohtaan Tilikauden tuloksen muodostuminen 53

59 Toimintakertomus Lahden ammattikorkeakoulu LAHDEN AMMATTIKORKEA- KOULU TA 2014 (arvio OPM:n päätöksestä) Opiskelijat (nuoret ja aikuiset) Euroa yhteensä Opiskelijat (nuoret ja aikuiset) OPM:n päätös 2014 Euroa yhteensä OPM:n päätös 2013 Euroa Liiketalous Sosiaali- ja terveys Muotoiluinstituutti Taideinstituutti Tekniikka Matkailu Musiikki Liikunta Yhteensä Takaisin kohtaan Tilikauden tuloksen muodostuminen Opiskelijoiden kotikuntajakauma KUNTA Ammatillinen koulutus Koulutuskeskus Salpaus Oppisopimuskoulutus, (peruskoulutus) Lukiokoulutus Lahden ammattikorkeakoulu YHTEENSÄ Artjärvi 0 Asikkala Hartola Heinola Hollola Hämeenkoski Kuhmoinen 0 Kärkölä Lahti Nastola Orimattila Padasjoki Pertunmaa Sysmä Jäsenkunnat yhteensä Muut kunnat Kaikki yhteensä

60 Toimintakertomus Laskelma peruspääoman jakautumisesta jäsenkunnittain Konsernin muu toiminta Tuoterengas Yhteensä Jäsenkunta Peruspääoma Peruspääoma Peruspääoma % % % Asikkala ,68 3,29 % ,83 5,57 % ,51 3,30 % Hartola ,07 0,80 % 0,00 0,00 % ,07 0,80 % Heinola ,72 8,34 % 0,00 0,00 % ,72 8,29 % Hollola ,40 7,58 % ,23 11,27 % ,64 7,60 % Hämeenkoski ,67 0,66 % 2 121,86 0,71 % ,53 0,66 % Kuhmoinen ,90 0,19 % 0,00 0,00 % ,90 0,19 % Kärkölä ,92 1,01 % 4 802,27 1,62 % ,19 1,01 % Lahti ,21 56,43 % ,14 62,73 % ,35 56,46 % Nastola ,36 12,62 % ,75 6,86 % ,11 12,58 % Orimattila ,95 6,10 % ,77 7,58 % ,72 6,11 % Padasjoki ,77 1,22 % ,04 3,66 % ,81 1,23 % Pertunmaa ,98 0,27 % 0,00 0,00 % ,98 0,26 % Sysmä ,55 1,52 % 0,00 0,00 % ,55 1,51 % YHTEENSÄ ,18 100,00 % ,89 100,00 % ,07 100,00 % Orimattilan kaupunki ja Artjärven kunta ovat yhdistyneet kuntaliitoksessa Orimattilan kaupungiksi. Kuntajakolain (1698/2009) 8 luvun 36 :n 1 momentin mukaan kuntien yhdistyessä lakkaavan kunnan oikeudet, luvat, omaisuus, velat ja velvoitteet siirtyvät uudelle kunnalle. Yhdistymisessä lakanneen Artjärven kunnan omistama osuus peruspääomasta on siirtynyt Orimattilan kaupungin omistukseen. Perussopimuksessa ja kuntayhtymän muissa asiakirjoissa mainittu Artjärven kunta on kuntaliitoksessa lakannut. 1.6 Tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Tilikauden tuloksen käsittely Hallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä: Poistoerojen käsittely Poistoerojen vähennyksenä käsiteltiin aiemmin investointivarauksella rahoitettujen investointien tilikauden 2014 suunnitelman mukaisten poistojen osuus ,76 euroa. Rahastojen lisäys Tilikauden tuloksesta esitetään rahastosiirtoina kirjattavaksi: korkoa konsernin kassavaroina oleville stipendirahastojen pääomille ,68 euroa. Tilikauden tuloksen käsittely Varausten, poistoeron ja rahastosiirtojen jälkeen jäävä tilikauden ylijäämä ,74 euroa esitetään kirjattavaksi tilikauden ylijäämätilille. Tilikauden yli-/alijäämät tulosalueittain ovat seuraavat: Koulutuskeskus Salpaus ,64 euroa Lahden ammattikorkeakoulu ,30 euroa Tuoterengas ,68 euroa Yhteiset palvelut ,48 euroa 55

61 Toimintakertomus Tuoterenkaan sisäisen konsernivelan kattaminen Tuoterenkaan toiminnan yhtiöittämisen yhteydessä sisäinen konsernivelka maksettiin kuntayhtymälle muuttamalla velka ulkoiseksi lainaksi, ja siirtämällä se Työhonvalmennus Valma Oy:lle Talouden tasapainottamistoimenpiteet Päijät-Hämeen koulutuskonsernin tilinpäätös vuodelta 2014 toteutui tavoitetta paremmin. Tehdyt sopeuttamistoimet valmistautuessa tuleviin rahoituksen leikkauksiin ja rakennemuutokseen vaikuttivat jo päättyneellä tilikaudella. Talousarvion 2015 laadinnassa Koulutuskeskus Salpaus (Päijät-Hämeen koulutuskonserni - kuntayhtymä) ei päässyt tavoitteena olevaan nollatulostavoitteeseen. Salpauksen 1. ennusteen (käyttösuunnitelman) 2015 toimintakatetta on saatu nostettua 8,5 miljoonaan euroon (talousarvio 7,1 miljoonaa euroa). Toimintakatteen parantuminen perustuu pääasiassa oletettua suurempiin yksikköhintatuloihin. Tilikauden tulos ennustetaan olevan vuonna 2015 noin miljoona euroa alijäämäinen. Sopeuttamistoimien käynnistäminen jo vuoden 2013 alusta on osoittautunut oikea-aikaiseksi ja välttämättömäksi toimenpiteeksi. Sopeuttaminen menneen kahden ja puolen vuoden aikana on kohdistunut johtamiseen, hallintoon ja tukipalveluihin. Jatkossa tehostaminen tulee kohdistua myös perustehtävään eli koko toimintaan. Valtaosa resursseista kohdistuu ja tulevan tulosperusteisen rahoituksen mittareista on kiinni opetuksen tehokkuudesta, vaikuttavuudesta ja laadukkuudesta. Rakennemuutoksesta on siirryttävä perustehtävän muutokseen. Toimitilojen määrää ja kaikkia kustannuseriä on jatkossakin tarkasteltava. Toimitilavisio 2016 mukaista kiinteistöistä luopumista jatketaan ensisijaisesti myymällä ja toissijaisesti vuokraamalla toimitiloja ulkopuoliseen käyttöön. Koulutuskeskus Salpauksen toimitilastrategiaa valmistellaan tavoitteena keskittää Lahdessa sijaitsevat toiminnot kahdelle kampukselle Ståhlberginkadulle ja Vipusenkadulle. 56

62 Talousarvion toteutuminen/päijät-hämeen koulutuskonserni 2 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN PÄIJÄT-HÄMEEN KOULUTUSKONSERNI 2.1 Tulosalueiden yhteiset toimintaohjelmat Tulosalueiden (Koulutuskeskus Salpaus, Lahden ammattikorkeakoulu, Tuoterengas ja Yhteiset palvelut) yhteinen strategia toteutuu tulosalueiden yhteisten toimintaohjelmien ja tulosalueiden omien strategioiden kautta. Yhteisiä toimintaohjelmia on viisi ja niiden tavoitteet ja vuonna 2014 toteutetut toimenpiteet on kuvattu seuraavassa Henkilöstöohjelma vuodelle 2014 ( ) Henkilöstöohjelman tavoitteena on tukea ja kannustaa henkilöstön oppimista, uudistumista ja vastuullisuutta tulevaisuudesta. Johdolla ja esimiehillä on erityisvastuu muutosten suunnittelussa ja läpiviemisessä. Jokaisella henkilöllä on vastuu omasta ja työyhteisön hyvinvoinnista. Kehittämisen painopisteet 2014 ( ) 1. Vahvistaa yhdessä oppimista ja varmistaa osaaminen keskeisillä osaamisalueilla Toimenpidekokonaisuus Toteutetut toimenpiteet 2014 Seuranta luodaan ja kehitetään aktiivisesti mahdollisuuksia yhdessä oppimiseen työssä ja työyhteisössä, hyödynnetään mallia. määritellään strategiset osaamiset ja laaditaan ryhmien/yksiköiden/toimintojen osaamisprofiileja. varmistetaan osaaminen perustehtävää tukevilla osaamisalueilla. vahvistetaan osaamisen ennakointia. Yhdessä oppimisen mahdollisuuksia on toteutettu koko henkilöstölle sekä Lamkin että Salpauksen strategiaprosesseissa, joissa henkilöstö on osallistunut laajasti mm. arvojen määrittelyyn. Osaava-hankerahoituksella käynnistyi Salpauksessa keväällä mallin näkyväksi tekemiseksi. Strategisia osaamisia ei ole määritelty. Tietohallinnon ja Lamkin opetushenkilöstön osaamisprofiilit on laadittu. Pedagogista osaamista kehittämistä on varmistettu sekä Lamkissa että Salpauksessa (mm. pedapajat, opetussuunnitelmatyö). Osaamisen ennakoinnin vahvistamista on toteutettu osaamisprofiilityössä sekä strategiaprosesseihin liittyvissä toimintaympäristöanalyyseissä. mittareina käytetään Salpauksen, LAMKin ja Tuoterenkaan koulutus-, TKIja työhönvalmennustuloksia mittaavia mittareita (Salpaus ja LAMK: suoritetut tutkinnot, läpäisy) 2. Edistää yksilön ja työyhteisön vastuun ottamista turvataan työhyvinvointi vähenevissä resursseissa. vahvistetaan työyhteisötaitoja, itsensä johtamista ja vastuun ottamista. tuetaan ikääntyvän henkilöstön työhyvinvointia ja työurien pidentymistä. Lamkissa ja Tuoterenkaalla toteutettiin uudistettu johtamis- ja työhyvinvoinikysely, jonka analyysien perusteella on molemmilla tulosalueilla toteutettu toimenpiteitä. Työterveyshuoltoyhteystyötä yksilön näkökulmasta on valmisteltu vuodelle Esimiestyötä on tuettu rakennemuutoksen yhteydessä. työhyvinvointimittari Lamkin ja TR:n tulokset ovat konsernin tuloskortissa. 3. Uudistaa johtamis- ja työskentelytapojamme vahvistetaan johtamisosaamista painopisteinä muutosten johtaminen, vastuullisuus ja ennakointi. (johtaminen). vahvistetaan esimiesosaamista painopisteinä yhdessä tekemisen kulttuuri ja vertaisoppiminen. (lähiesimiestyö). rakennetaan työskentelytapoja ajan vapauttamiseksi kehitystyölle ja Toteutettiin johtoryhmien, Lamkin ja Tuoterenkaan esimiesten sekä osan Salpauksen ja Yhteisten palveluiden esimiesten Oppimisen ja työn muutoksen oppimisprosessit teemoina muutos, oppiminen ja vastuullisuus. Esimiesten yhdessä oppimista on toteutettu Salpauksen strategiaprosessissa, joissa esimiehet ovat osallistuneet esimiesfoorumeihin ja henkilöstöfoorumeiden ryhmien keskusteluttajiksi. Salpauksen organisaatiomuutoksissa on kiinnitetty erityisesti huomiota lähiesimiesten riittävään määrään. johtamismittari Lamkin ja TR:n tulokset ovat konsernin tuloskortissa. 57

63 Talousarvion toteutuminen/päijät-hämeen koulutuskonserni uudistumiselle (monimuotoisen työskentelytavan pelisäännöt) uudistetaan henkilöstökäytäntöjä tulevaisuuden rakenteita edellyttämällä tavalla Henkilöstötyökäytäntöjä on valmisteltu vuodelle 2015 mm. Salpauksessa uudessa henkilöstöasioiden toimintasäännössä. Lamkissa ja Tuoterenkaalla henkilöstökäytäntöjä on uudistettu vuodelle 2015 yhtiöittämisten yhteydessä. 4. Kohdentaa laadulliset ja määrälliset henkilöstöresurssit suunnitelmallisesti kohdennetaan henkilöstöresurssit oikein. uudistetaan henkilöstösuunnittelu- ja rekrytointiprosesseja. tarkastellaan ja uudistetaan organisaatiorakenteita ennakoiden ja hallitusti yhtiöittämisiä edellyttämällä tavalla Lamk ja Tuoterengas ovat tarkastelleet henkilöstöresursseja yhtiöittämisten yhteydessä. Lamkiin siirtyi Yhteisistä palveluista 40 henkilöä. Henkilöstöresursseja on arvioitu Salpauksen yhteistoiminaneuvotteluissa ja uuden organisaation tehtävien märittelyssä. Salpauksessa ja Yhteisissä palveluissa toteutettiin useita tehtävämuutoksia. Yhteensä koko konsernissa neuvotteluja vaatineita tehtävämuutoksia tehtiin noin 50 ja lisäksi useita työnjohdollisia muutoksia. Henkilöstösuunnitteluprosessissa henkilöstökulujen suunnitteluryhmiä vahvistettiin henkilöstösuunnittelijalla. Rekrytointiprosessissa uudistettiin jonkin verran yksityiskohdissa. Toimivaan käytäntöön ei tehty laajamittaisia muutoksia. Organisaatiorakenteiden uudistamista toteutettiin erityisesti Salpauksessa, Lamkissa ja Yhteisissä palveluissa. Työ jatkuu edelleen vuonna henkilöstökulut /toimintatuotot Kiinteistö- ja toimitilaohjelma vuodelle 2014 ( ) Kiinteistö- ja toimitilastrategiasta johdetulla kiinteistöohjelmalla täsmennetään konsernin hallinnassa olevien kiinteistöjen omistamisen, hankkimisen, hallinnan, ylläpidon, tilojen käytön koordinoinnin ja kiinteistöstä luopumisen tavoitteita. Kiinteistönpidon keskeiset tavoitteet ovat toimivuus, taloudellisuus, palvelevuus, tasapuolisuus, ympäristöystävällisyys ja kilpailukykyisyys. Kauden aikana tulee selvittää PHKK:n ja tulosalueiden tulevien ratkaisujen vaikutus tilojen määriin ja sijaintiin. Lahden ammattikorkeakoulu toimii nykyisin vuokratiloissa kuntayhtymän ja Osaamiskiinteistöt Oy:n omistamissa tiloissa. Tavoitteena on, että yhtiöitetty ammattikorkeakoulu ei omista suoraan kiinteistöjä. Uuden ajan oppimisympäristöjen vaatimukset huomioidaan käytettävissä olevien resurssien oikealla kohdentamisella. Toiminnassa tulee lisäksi ottaa huomioon kestävän kehityksen vaatimukset kokonaisvaltaisesti. Kiinteistökannan arvon säilyttämiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota, ottaen huomioon käyttäjien tarpeet tilojen kunto-, määrä- ja laatutasossa. Investointirakennushankkeissa toteutetaan tulosalueiden toiminnasta johtuvien muutosten perusteellinen tarveselvitys ja hankesuunnittelu sisältäen tulevien tilojen käyttökulujen ja palvelumaksumuutosten selvitykset. Toteutetaan energian ja jätteiden kokonaismäärien supistamiseen tarvittavia toimenpiteitä, joiden vaikutus näkyy suoraan käyttäjien palvelumaksuja alentavasti. Mahdollistetaan tilojen tehokkaampi käyttö ja toisaalta sopeutetaan toimintoja oleviin tiloihin. Ylimääräisistä tiloista luopumista nopeutetaan. Käyttöasteiden noston vaikutus realisoituu vasta sitten, kun ko. tilakokonaisuudet saadaan pois käytöstä, eli myytyä tai vuokrattua ulkopuolisille. 58

64 Talousarvion toteutuminen/päijät-hämeen koulutuskonserni Kiinteistöjen määriä vähentämällä ohjataan toimintakulttuurin muutokseen johtamis- ja työskentelytavoissa. Kiinteistö- ja toimitilaohjelman toteutuma 2014 Vuoden 2014 toiminnot keskittyivät merkittävästi Toimitilavisio 2016 mukaisesti konsernin kiinteistöomaisuuden vähentämiseen vuoden 2013 alun tilanteesta m2 vuoden 2016 loppuun mennessä tasolle m 2. Uuden toimitilastrategian valmistelu aloitettiin. Tavoitteena on muodostaa tavoitetila tulevaisuuden Salpauksen toimitilaohjelmalle ja asettaa kunnianhimoisemmat tavoitteet tilaohjelmalle, joka tukee uuden pedagogiikan muutoksen, tutkintojen uudistuksen, uuden rahoituslainsäädännön ja julkisen talouden kestävyysvajeen haasteiden voittamista. Toimitilastrategia valmistuu alkuvuodesta 2015, jolloin pitkän tähtäimen kiinteistösuunnitelma voidaan täsmentää tuleville vuosille. Tavoitteeseen sisältyy yhtiöitetyn Lahden ammattikorkeakoulu Oy:n hallinnoimien Hoitajankadun, Kannaksenkadun ja Kirkkokadun kiinteistöjen siirtyminen pois konsernin kiinteistövastuusta vuoden 2015 alusta. Näiden kolmen kiinteistön vähentävä vaikutus on m 2. Kirkkokadun kiinteistön osalta siirto tapahtui Hoitajankadun ja Kannaksenkadun osalta omistus säilyy toistaiseksi konsernilla, koska luovutuspäätöksestä tehty valitus on käsiteltävänä hallinto-oikeudessa. Toimitilavisio 2016 mukaisesti vuoden 2014 loppuun mennessä on luovuttu Kujalan ja Tanhuan kiinteistöistä, sekä osittain Svinhufvudinkatu 23 tiloista. Lisäksi tiloja on vuokrattu Teinintieltä, Heinämaantieltä ja Opintie 2:sta. Myyntityötä jatketaan Teinintien, Heinämaantien, Hollolan Kukonkannuksen sekä Opintie 2:n osalta luopumistavoitteen saavuttamiseksi. Ensisijaisesti pyritään luopumaan kiinteistöstä ja toissijaisesti solmimaan vuokrasopimuksia tilojen käytöstä. Markkinointia on kohdistettu suoraan eri tahoille, lisäksi on käytetty lehti-ilmoittelua sekä esittelyä konsernin nettisivuilla. Merkittävän osan vuoden 2014 työpanoksesta on vienyt yhtiöitettävän ammattikorkeakoulun vaatimat järjestelyt eri toiminnoissa. Vuoden vaihteeseen mennessä saavutettiin kiinteistöjen osalta tavoitteen mukaiset järjestelyt siirron mahdollistamiseksi. Vuonna 2015 jatketaan uuden osakeyhtiön tarvitsemien palvelujen tuottamista sovitussa laajuudessa kiinteistöasioihin liittyvissä kysymyksissä. Kuluneen vuoden aikana on valmisteltu nk. roskapankkia, johon siirretään tyhjillään olevat tilat, joiden kustannuksia seurataan erillisinä, jotta voidaan analysoida opetuksen todella tarvitsemien tilojen kustannuksia. Järjestelmä otetaan käyttöön vuoden 2015 alusta täysimittaisena. Koulutuskeskus Salpauksen toimintojen toimitilastrategian laadinta aloitettiin keväällä Strategiassa käsitellään Lahden alueella olevien ja sijoittuvien toimintojen selvitystä korostaen Ståhlberginkadun ja Vipusenkadun kampusten tilojen käytön maksimointia. Kiinteistöjen teknisen arvon ja korjausvelan päivitystyö on aloitettu syksyllä Tarkoituksena ottaa huomioon tilanne Lahden ammattikorkeakoulu Oy:n ja myytävien kiinteistöjen siirryttyä pois konsernin kiinteistövastuusta. Hankkeiden tarveselvitys- ja hankesuunnitteluvaiheen selvitystöitä on lisätty mahdollisimman edullisten toteutusvaihtoehtojen mahdollistamiseksi. Ratkaisuissa on pyritty tilojen tehokkaampaan käyttöön, korjausvelan pienentämiseen, sekä toimitilojen sopeuttamiseen jatkossa käytettävissä oleviin tiloihin. Tehokkuuteen ja sopeuttamiseen liittyen työntekijöiden henkilökohtaisista työtiloista on luovuttu työtehtävien sallimassa määrin. Rakennusten käyttöasteiden nostoa on pyritty lisäämään tilojen yhteiskäyttöä tehostamalla. Vuoden sisällä tapahtuneiden muuttojen vaikutus vielä kuitenkin on ollut seurantatyötä haittaava tekijä. Vuoden loppuun mennessä on saatu poistettua järjestelmästä vielä kokonaan käytöstä poistetut tilat ja siten saatu pohja tulevalle käyttöasteiden seurannalle tehtyä. Lahden ammattikorkeakoulu Oy:n siirtyminen pois konsernin tiloista on ollut myös esteenä yhteiskäytön lisääntymiselle, ainakin ennen kun tilanteet normalisoituvat. 59

65 Talousarvion toteutuminen/päijät-hämeen koulutuskonserni Tyhjien toimitilojen osalta on apuna ollut vuokralaiset Heinolan Opintie 2:n kiinteistössä Seminaarin ala-aste sekä Ståhlberginkadun musiikinalan tiloissa Lahden konservatorio. Nämä vuokrasuhteet loppuvat vuoden 2015 aikana. Vuoden aikana on toteutettu energia- ja jätekulujen vähentämiseen liittyviä toimenpiteitä energiataloudessa säätöihin ja jätekustannuksissa lajittelun parantamiseen sekä oppilaiden että henkilökunnan toimesta. Siivoustason tarkennuksilla on pyritty vähentämään siivouspalvelujen kokonaiskustannuksia yleisen siisteystason pysyessä hyväksyttävissä rajoissa. Opetustilojen tasoon ja kiinteistöjen arvon säilymiseen tähtäävänä toimenpiteenä saatiin Svinhufvudinkatu 10 mittava peruskorjaustyö suoritetuksi kesällä 2014 ja toimitilat otettiin opetuskäyttöön syyslukukauden alusta. Kehittämisen painopisteet 2014 ( ) Kehittämisen painopiste 1. Toimitilojen määrään suhtaudutaan kriittisesti ja tilojen käyttöastetta optimoidaan 2. Kiinteistöjen kunto- ja laatutason ylläpito sekä kiinteistöomaisuuden arvon säilyminen 3. Kiinteistöjen käyttökulujen hallinta Toimenpidekokonaisuus toimintasuunnittelun jäntevöittäminen (lukuvuosi, periodi, viikko, vuorokausi, vuoroluku), tiloista luopuminen (Kujala, Sammonkatu 8, Koy Toimistokartano, Teinintie, Heinämaantie, Opintie 2, Tanhua) PTS perustuu kiinteistöjen teknisen arvon säilyttäminen korjausvelan pienentäminen energian- ja vedenkulutuksen sekä jätemäärien vähentäminen, puhtaustason tarkastus Toteutetut toimenpiteet 2014 Hollolan toimipiste on tyhjennetty ja muutto Lahteen toteutettu. Kujalan toimipiste on myyty Lahden kaupungille 5/2014. Salpaus on luopunut Sammonkadun toimipisteestä 6/14 ja siirtänyt opetus-toiminnan Svinhufvudinkatu 10 -toimipisteeseen. Sammonkatu 8, 4.krs 600 m 2 vuokrattu PHSOTEY:lle 10/14 alkaen Opintie 2:n yläkerta on vuokrattu Heinolan kaupungin Seminaarin koululle 8/14 alkaen. Entiset sähköalan koulutustilat ovat tyhjillään Orimattilassa. Heinämaantien keittiötilat ovat olleet vuokrattuna 2013 lähtien ulkoiselle vuokralaiselle, muutoin Heinämaantien tilat ovat tyhjillään. Tanhuan leirikeskus on myyty 5/2014. Teinintien kiinteistö on pysynyt vuokrattuna kokonaisuudessaan ulkoisille vuokralaisille 2013 lähtien. Sisäisten vuokrien piirissä olevien tilojen määrän supistamisessa ollaan toimitilastrategian välitavoitteissa. Uuden toimitilastrategian valmistelu. Valmistuu 3/2015. Korjausvelka pienentynyt; syyt: Business-talon (Svi 10) saneeraus Sirkusalan (Svi 13) saneeraus Kujalan toimipisteen myynti. Kiinteistöjen teknistä arvoa ei ole päivitetty muutostilanteesta johtuen, mutta on tarkoitus toteuttaa muutosten jälkeen Puhtaustasoa on tarkistettu; siivouksen taajuutta luokkatiloissa on harvennettu. Toteutuneet kokonaisjätemäärät ovat laskeneet tilaston mukaan yli 15 %. Seuranta kiinteistöjen käyttöaste % tilojen kokonaismäärä m 2 kiinteistöjen tekninen arvo korjausvelka käyttökulujen kokonaismäärä käyttökulujen osuus toimintatuotoista energian ja jätteen kokonaiskulut 60

66 Talousarvion toteutuminen/päijät-hämeen koulutuskonserni Tieto- ja viestintätekniikan ohjelma vuodelle 2014 ( ) Visio: Toimintaympäristömme on innostava, työelämään integroituva, ajasta ja paikasta riippumaton opiskelu- ja työyhteisö, johon halutaan kytkeytyä. Tieto- ja viestintätekniikkaohjelman (TVT) onnistumisen edellytyksenä on, että henkilöstöllä on valmiudet ja osaamisen uudistamiseen tarvittava tahto. TVT-ohjelman toteutuminen edellyttää tulosalueiden aktiivista toimintaa ja yhteistyön koordinointia. Oppimiskeskus Fellmanniassa luodun toimintamallin jatkokehittäminen ja levittäminen on tulosalueiden jokapäiväistä toimintaa. Palveluja kehittämällä ja muuntojoustavilla tiloilla haetaan vaihtoehtoisia ratkaisuja perinteisille toimintamalleille. Systemaattinen verkostoituminen, kokemusten vaihto ja aktiivinen vaikuttaminen yhteisiin käytänteisiin on TVT-toimintaohjelman onnistumisen kannalta välttämätöntä. Toimivat mobiiliratkaisut tukevat työelämän integroitumista kaikilla tasoilla osaksi oppimisympäristöä. Opiskelijat kytkeytyvät oppimisympäristöihin myös omilla mobiilityövälineillään. Oppimisen kannalta keskeisten järjestelmien tulee olla yhteensopivia ja mobiilisti käytettävissä. Kehittämisen painopisteet 2014 ( ) 1. Toimivat mobiiliratkaisut Toimenpidekokonaisuus Toteutetut toimenpiteet 2014 Seuranta tarvelähtöiset mobiilityövälineet (laitteet ja ohjelmat, järjestelmät, palvelut) Salpauksessa on osalle opettajia hankittu ipadit leasing-vuokrauksella. Lisäksi Luotu avoin Mobiili Salpauksessa -wikisivu kokemusten vaihtoon ja ohjeistukseen. Keskusteltu aloille opiskelijakäyttöön hankittujen mobiililaitteiden alojen/yksikköjen välisestä lainaus-/varauskäytännöistä(ei toteutettu). SmartFeet palvelun käyttöönotto ja pilotointi, verkkopalvelulla voivat opettajat luoda opetusta tukevia oppimispelejä, jotka ovat oppilaiden pelattavissa mobiililaitteilla. Elsan käyttö mobiililaitteilla noin 12 % ajalla 6/ / raportti. Hankittu joillakin opetusaloilla erilaisiatabletteja henkilöstölle ja opetuskäyttöön sekä älypuhelimia henkilöstölle. Tietohallinto lanseerasi tuotteistamalla palveluitaan uuden puhelinpalvelun asiakkaiden käyttöön, missä älypuhelimen voi hankkia esimiehen tarvemäärittelyn perusteella pakettikokonaisuutena, mikä sisältää päätelaitteen, puhelimen dataliittymän sekä laitteiden elinkaaripalvelun. Lisäksi puhelinpaketteihin sisällytettiin myös tietoturva sekä laitteiden etähallittavuus. Loppukäyttäjille tarjotaan uutena palveluna erillinen tukipalvelu puhelintukena. Uusien palveluiden avulla tuettiin liikkuvan työn mahdollisuutta ja tiedon saannin ajantasaisuutta. Matkapuhelinten määrissä on hienoinen 5 %:n lasku, mutta taas dataliittymien määrissä on noin 20 % kasvua. Tablet-latteiden määrissä on hienoista nousua, kokonaismäärän ollessa n. 600 laitetta. Mobiilikäytön ja monimuoto-opetuksen tueksi laajennettiin organisaation langattoman verkon kattavuutta ja skaalautuvuutta mm. tukiasemien lisähankinnoilla ja uusinnoilla. Tämä mahdollistaa päätelaiteriippumattoman ja omien laitteiden toimintamallien käyttöönoton laajasti. Pilvipalvelut ja oppimista tukevien mobiilipalveluiden käyttöaste (nouseva trendi) 61

67 Talousarvion toteutuminen/päijät-hämeen koulutuskonserni 2. Toimintatapojen uudistamisen varmistaminen TVT:n keinoin 3. Järjestelmien yhteentoimivuus ajantasaiset ja toimivat ITratkaisut opetuksen tarpeisiin painopisteen siirto kirjoista ja lehdistä tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntäviin digitaalisiin tietoaineistoihin Creative Commons (cc) lisenssin hyödyntäminen opetusmateriaalin tuottamisessa ja käytössä kokonaisarkkitehtuurimallin käyttöönotto yhteisöllisen työskentelyn välineet mm. Office365 tukevat myös näitä tavoitteita. Sirkus- ja vaatetusalat käyttävät kampuksen yhteisiä atk-luokkia Svinhufvudinkadulla.3D-tulostamisen ja 3D-skannauksen laajempi käyttöönotto Salpauksessa EDU3D.fi hankkeen avulla. 3D-tulostamisella tuotetaan digitaalisesta 3D-malleista fyysisiä opetusmateriaaleja. On rakenteilla 3D-virtuaaliympäristö lähinnä ATTO-aineiden opiskeluun. Testikäytössä täysin virtualisoitu opetusluokka vain virtualisointiin soveltuvilla laitteilla. Lamkissa on 3 opintokokonaisuutta CClisensoituja. Salpaus: CC-lisenssointi käytössä verkkoopetuspalveluissa jonkin verran: - blogeissa ohjeistuksissa, materiaaleissa ja kuvissa h - Verkko-opetuspalveluiden suunnittelijoista osa käyttää materiaalissaan CClisensoituja kuvia. Lamk Salpaus wikissä käytössä CC. Elsa moodlen verkkokursseilla muutamissa CC-lisenssi Työasemien määrä ei ole jatkanut kasvua aiempien vuosien trendin mukaisesti. Tietohallinto on kartoittanut ATK-luokkien käyttöastetta ja -tarpeita. Opetukselle on tarjottu vaihtoehtoja opetuksen monimuotoiselle toteuttamiselle ratkaisuilla, jotka eivät lisää ATK-luokkien määrää. Perinteisten ATK-luokkien rinnalla tarjotaan päätelaiteriippumatonta virtuaalista työpöytäratkaisua, joka mahdollistaa työntekemisen ja oppimisen ajasta ja paikasta riippumatta. Kokonaisarkkitehtuurin kypsyystasoarvioinnin sijaan kokonaisarkkitehtuuritoiminta painottui LAMK Oy:n ja Tuoterengas Oy:n osakeyhtiöittämisistä aiheutuvien järjestelmäarkkitehtuurin muutosten suunnitteluun ja hallintaan. Tietohallinnon arkkitehtuuriosaamista laajennettiin tietohallinnon henkilöstön kokonaisarkkitehtuuri koulutuksilla. pöytätyöasemilla varustettujen atk-luokkien määrän vähentäminen (laskeva trendi) atk-luokkien käyttöaste (nouseva trendi) tuotetun cc-lisensoidun aineiston määrä (nouseva trendi) kokonaisarkkitehtuurin taso (tasot 1-5) 4. Tulosyksiköiden asiakastarpeiden hallinnointi Konsernin tietoteknisiä palvelu- ja kehittämistarpeita hallinnoidaan asiakasyhteistyötä kehittämällä sekä tietohallinnon salkunhallintaa kehittämillä Tietohallintoyhteistyöryhmä, jossa edustus Koulutuskeskus Salpauksesta, LAMKista, Tuoterenkaasta ja PHKK:n tietohallinosta kokoontui 4 kertaa vuoden 2014 aikana. Tietohallinnon ja Salpauksen verkko-opetuspalveluiden suunnittelijoiden yhteispalavereita Skillhive:ssa keskustelua Salpauksen ja Tietohallinnon välillä (AppleTV:n ohjeistuksesta). Yksikkökohtaiset kehittämistapaamiset tietohallintopalveluiden ja yksiköiden edustajien kanssa. Organisaatiomuutosten ja tulevien osakeyhtiöittämisten vaikutukset tietojärjestelmiin arvioitiin järjestelmäsalkun ja kuvausten tietojen perusteella. Järjestelmien loogiset ja fyysiset muutostarpeet kartoitettiin ja suunniteltiin yhteistyössä etukäteen Tietohallintopaleluiden ja tulosyksiköiden yhdessä keräämien kehittämisideoiden määrä 62

68 Talousarvion toteutuminen/päijät-hämeen koulutuskonserni tulosyksikköjen substanssitoimijoiden kanssa. Järjestelmämuutosten aikataulutus, toteutus ja seuranta toteutettiin yhteistyössä järjestelmien omistajien ja pääkäyttäjien kanssa. Vuoden 2014 lopussa todettiin järjestelmämuutosten tilanteen mahdollistavan osakeyhtiöiden toiminnan käynnistymisen suunnitellusti ja riskittömästi Viestintä- ja markkinointiohjelma vuodelle 2014 ( ) Viestinnän ja markkinoinnin tavoitteet Viestimme aktiivisesti, vastuullisesti ja suunnitelmallisesti sovittujen toimintatapojen mukaisesti. Meillä on avoin toimintakulttuuri ja toimivat viestintäjärjestelmät. Henkilöstö on sitoutunut yhteisiin strategisiin linjauksiimme ja toimii hyvässä hengessä niiden mukaisesti. Asiakkaamme tuntevat palvelumme ja hyödyntävät niitä omassa toiminnassaan. Mielikuva aktiivisesta, osaavasta ja helposti lähestyttävästä yhteistyökumppanista välittyy alueen toimijoille tekojen ja viestinnän avulla. Kehittämisen painopisteet 2014 ( ) 1. Sisäisen viestinnän kehittäminen Viestimme strategian mukaisesti ja osaamme käyttää monipuolisesti viestinnän työkaluja sekä sisäisessä että ulkoisessa viestinnässä. Muutosviestintä ja esimiesviestintä ovat kehittämisen painopisteitä. 2. Sidosryhmäviestinnän ja -markkinoinnin tehostaminen Teemme toimintaamme ja palvelujamme tunnetuksi erityisesti yrityksissä ja muissa työelämän organisaatioissa. Päätavoitteena on suunnitelmallinen tunnettuuden lisääminen, asiakkuuksien kehittäminen ja myynnin lisääminen. Yksiköillä on myös omat markkinoinnin ja viestinnän vuosisuunnitelmansa, joiden avulla yhteiset tavoitteet saavutetaan. Mediaviestinnän tavoitteena on saada positiivista näkyvyyttä toiminnastamme sekä Päijät-Hämeessä että alueen ulkopuolella. 63

69 Talousarvion toteutuminen/päijät-hämeen koulutuskonserni Kehittämisen painopiste 1. Sisäinen viestintä 2. Sidosryhmäviestintä ja - markkinointi - yhteys myyntiohjelmaan Toimenpidekokonaisuus Toteutetut toimenpiteet 2014 Seuranta muutos- ja esimiesviestinnän kehittäminen: suunnittelu ja toteuttaminen, yhteisöllisen työskentelyn ja toimintatapojen kehittäminen sidosryhmäsuunnitelman toimenpiteiden toteuttaminen (painopisteenä alueen yritykset ja muut organisaatiot, TKI-toiminnan arkipäiväistäminen) yksiköiden viestintä- ja markkinointisuunnitelmien päivittäminen ja toimenpiteet Suunnitelmat ja toteutukset yt-viestinnän ja strategiaprosessiin (arvoprosessi) liittyvän viestinnän osalta Tarinoita, tiedotteita ja tilaisuuksia henkilöstölle, opiskelijoille, tiedotusvälineille ja muille sidosryhmille Kysely henkilöstölle prosessin onnistumisesta Viestinnän kokonaisarviointia ei ole tehty vuoden 2014 aikana Päivitetty yhteisöllisen työskentelyn ohjeisto, pidetty eri aiheista työpajoja ja tietoiskuja. On toteutettu Salpauksen sidosryhmätutkimus: kokonaisarvosana 5.62, vaikuttavuus alueella Tulos erinomainen. LAMK: on laadittu johdon sidosryhmäsuunnitelma ja viestinnän suunnitelma sidosryhmäsuunnitelman toimenpiteet Salpauksen ja Lamkin osalta osittain toteutuneet (kuntakierrokset) ja keskeiset portinvartijaorganisaatiot sekä runsaasti asiakaskäyntejä. Toimenpidesuunnitelma on yritysten osalta kesken, jäänyt rakennemuutoksen jalkoihin. Hakijamäärät raportoitu tulosyksiköiden kohdalla Kullekin tulosalueelle on laadittu yhteinen viestintä- ja markkinointisuunnitelma vuosikelloineen sekä yksiköiden viestintä- ja markkinointisuunnitelmat ja niiden mukaiset toimenpiteet tehty Positiivisten mediaosumien määrä yhteensä 912, kasvua 5 % viestintämittari sidosryhmämittari koulutuksen vetovoima (LAMK) ensisijaiset hakijat/aloituspaikat (SALPAUS) positiivisten mediaosumien määrä 3. Kansainvälinen markkinointi kv. markkinointisuunnitelman laatiminen ja toteuttaminen osana kv. toimintaa ja -suunnitelmaa sekä organisointia Lamkin kv.markkinointisuunnitelma laadittu ja toteutettu toimenpiteitä seurataan osana tulosalueiden toimintasuunnitelmien toteutumista 4. Verkkoviestintä valmiuksien ja osaamisen kehittäminen koko organisaatiossa työkalujen käyttöönotto, www, sosiaalinen media, uutiskirje Pidetty verkkoviestinnän ohjausta ja koulutuksia henkilöstölle yli 80 kertaa. Kävijämäärät nettisivuilla: Salpaus , LAMK , PHKK TR Facebook: Salpaus 2221 tykkääjää, kasvu 31 % Lamk 1940 tykkääjää, kasvu 37 % Twitter Salpaus 705 seuraajaa, kasvua 99 % Lamk 649, kasvua 220 % Vaikuttavuusluku Klout Salpaus 56, Lamk 59 kävijämäärät nettisivuilla kävijämäärät sosiaalisessa mediassa 3. Kansainvälisen markkinoinnin kehittäminen Toteutamme kv. markkinointisuunnitelman mukaisesti suunniteltuja toimenpiteitä yhdessä sisäisten toimijoidemme ja muiden kumppaneidemme sekä verkostojemme kanssa kv. vaikuttavuuden lisäämiseksi. 64

70 Talousarvion toteutuminen/päijät-hämeen koulutuskonserni 4. Verkkoviestinnän kehittäminen Toteutamme em. painopisteitä erityisesti aktiivisen ja vuorovaikutteisen verkkoviestinnän keinojen avulla. Hyödynnämme yhteisöllisiä työskentelytapoja ja -välineitä ja muita uusia viestintämahdollisuuksia. Seuraamme jatkuvasti toimenpiteidemme tuloksia mm. mediaseurannan ja erilaisten tutkimusten avulla. Lisäksi valmistellaan yhdessä tulosalueiden kanssa LAMK:n ja Tuoterenkaan yhtiöittämisen ja FUAS-toimenpiteiden tuomia vaikutuksia viestintä- ja markkinointipalvelujen tarjontaan ja sisältöön Myyntiohjelma vuodelle 2014 ( ) Olemme haluttu, asiakaslähtöisesti toimiva kumppani, jonka kanssa on ilo toimia pitkäjänteisessä ja tuloksekkaassa yhteistyössä. Luomme yhtenäisen asiakaslähtöisen toimintamallin sekä kehitämme osaamistamme ja työkaluja asiakkuuksien ja kumppanuuksien hoitamiseen. Toimintaohjelma luo suuntaviivat, miten hoidamme asiakaspalvelua entistä paremmin ja kehitämme yksikkörajat ylittäviä asiakaslähtöisiä toimintatapoja ja tuotteita. Keskeinen tavoite on myyntitulosten parantaminen. Kehittämisen painopisteet 2014 ( ) 1. Myyntiedellytysten kehittäminen kohti businessajattelua Kehitetään myyntiedellytyksiä kouluttamalla henkilöstöä myynti- ja liiketoimintaosaajiksi. Vahvistetaan erityisesti tuotteistamisosaamista. Asiakas- ja yrittäjälähtöisen toimintatavan omaksuminen sekä myynnin työkalujen tehokas hyödyntäminen ovat onnistumisen kulmakiviä. 2. Liiketoiminnan systemaattinen kehittäminen Myynnin tehokas johtaminen ja liiketoiminnan suunnittelu ovat kehittämisen painopisteitä. Suunnitellaan asiakkaiden tarpeiden mukaisia tuotteita ja lisätään myyntiä. 3. Kannattavan myynnin kasvattaminen Hyödynnetään myyntiraportointia, seurataan asiakastyytyväisyyttä sekä arvioidaan myyntiä ja sen kannattavuutta euromääräisesti ja laadullisesti. Kehittämisen painopiste 1. Myyntiedellytysten kehittäminen kohti businessajattelua Toimenpidekokonaisuus Toteutetut toimenpiteet 2014 Seuranta henkilöstön myyntiosaamisen kehittäminen sisäisen yrittäjyyden ilmapiirin kehittäminen myynnin välineiden käytön osaaminen (AHAjärjestelmä, raportoinnin työkalut, www jne.) myyntijohtamisen ja myynnin organisoinnin kehittäminen Myyntiosaamisen ja hinnoittelun koulutus opettajille Myynnin ko. suunniteltu ja käynnistetty myynnin perusteilla ja asennekoulutuksella Uusi koulutussarja alkaen toukokuussa jatkuen suunnitelman mukaan syksyllä (myynnin työpajat ja tuotekehittäjän eat) Edellä oleva tavoite toteutui webinaari + workshop -koulutussarjana. Tuotekehittäjäryhmä käynnistyi Asiakkuudenhallinnan koulutuksia on järjestetty 142 peruskäyttäjille ja myyntihenkilöille 20 kertaa Asiakkuudenhallintajärjestelmä ja sen raportointiosio on täydessä käytössä. Dokumentoinnissa AHA-järjestelmään ja asiakkuuksien merkinnässä on parannettavaa. myynnin mittarit (raportointia ja mittareita kehitetään AHA-DW - hankkeessa) 65

71 Talousarvion toteutuminen/päijät-hämeen koulutuskonserni 2. Liiketoiminnan systemaattinen kehittäminen 3. Kannattavan myynnin kasvattaminen tuotevalikoiman suunnittelu ja kehittäminen, osaamisen tuotteistaminen asiakkuus/sidosryhmäsuunnitelmien toteuttaminen liiketoimintasuunnitelmien päivittäminen myyntiraportoinnin tehostaminen kannattava hinnoittelu ja katelaskenta myyntitoiminnan arviointi (myyntityön laatu ja määrä) johtamisen, tuotekehityksen ja tekniikan erikoisammattitutkintoihin liittyvien toimialakohtaisten pakettien suunnittelu, toteutunut Salpauksen ja Lamkin yhteiset toteutukset jääneet rakennemuutokseen. Sidosryhmätutkimus toteutunut, ks. viestintä- ja markkinointiohjelma Viestintä- ja markkinointisuunnitelmassa olevien toimenpiteiden toteutus Raportointiosio on valmis ja käyttö vakiintunutta, prosessia kehitetään Hinnoittelu- ja katelaskentakoulutukset toteutettu Myynnin määrä ja katetavoite toteutuneet suunnitellusti Koulutusten OPAL-palautteet käytössä, tulos hieman parantunut. Myynnin prosessia ja analysointia ollaan kehittämässä toimintakate asiakastyytyväisyysmittari 66

72 Talousarvion toteutuminen/päijät-hämeen koulutuskonserni 2.2 Tuloskortti Oppimistuloksemme ja -ympäristömme ovat kansainvälistä huippua Mittari/seurannan kohde yks. TP 2013 TA 2014 TP 2014 Poikkeama% TA2014-TP2014 Muutos % TP2013-TP2014 Ensisijaiset hakijat/aloituspaikat (Salpaus) hakijat/ 1,56 1,5 1,4-7 alpaikat -10 Suoritetut tutkinnot (Salpaus) lkm Läpäisy, ammatillinen peruskoulutus (Salpaus) % 62 64,5 65,8 2 6 Valmistuneiden työllistyminen (Salpaus) % Sidosryhmämittari, Salpaus * 5,6 Koulutuksen vetovoima (LAMK) hakijat/ 4,6 5 4,3-14 alpaikat -7 Suoritetut tutkinnot (LAMK) lkm Läpäisy (5v suoritetut tutkinnot) (LAMK) % 63, , Työllistyminen (LAMK) (TK, sijoittumisseuranta) % 90, ,0-3 2 Sidosryhmämittari, LAMK ei mitattu Sidosryhmämittari, TR * Syksyllä 2014 toteutettiin tutkimus Salpauksen sidosryhmille. Tulos kuvaa vastaajien kokonaisarviota (keskiarvo) Salpauksesta ja sen toiminnasta asteikolla 1-7. Toimintamme vähentää yhteiskunnan eriarvoisuutta ei mitattu Mittari/seurannan kohde yks. TP 2013 TA 2014 TP 2014 Poikkeama% TA2014-TP2014 Muutos % TP2013-TP2014 Opinnoista eroaminen, ammatillinen peruskoulutus (Salpaus) % 12 12,5 13, Keskeyttäminen, AMK (LAMK) % 8,7 7 9, Positiivinen sijoittuminen (TR ) % 61, Opiskelijoita työharjoittelussa tai työssäoppimassa (TR) lkm Opiskelupaikkojen ulkopuolelle jäävät Päijät-Hämeessä (PHKK) Johtamis- ja työskentelytapamme edistävät uudistumista ja vastuuta tulevaisuudesta Mittari/seurannan kohde yks. TP 2013 TA 2014 TP 2014 Poikkeama% TA2014-TP2014 Muutos % TP2013-TP2014 Johtamismittari (LAMK / TR)* Ka. 3,14 / 3,36 3,31 / Työhyvinvointimittari (LAMK / TR)* Ka. 3,50 / 3,70 3,66 / Viestintämittari (LAMK / TR)* Ka. 3,48 / 3,62 3,63 / Tulorahoituksen rakenne, perusrahoituksen osuus tuloista % 77,8 78,1 76,5-2 (PHKK) -2 Koulutuksen myynti (tuotot) LAMK & Salpaus (PHKK) Projektitoiminnan laajuus (kulut) (PHKK) Henkilöstökulut / Toimintatuotot (PHKK) % 61,3 62,3 59, Konsernin kiinteistöjen kokonaismäärä (Kiinteistöpalvelut) m Kiinteistöjen käyttökulut/toimintatuotot (PHKK) % 10,6 10,4 9, YPA:n toimintakulujen osuus PHKK:n toimintatuotoista (Yhteisten % 21, ,2-12 palvelujen palvelusuunnitelmat) -5 *Johtamis- ja työhyvinvointikysely on toteutettu Lamkissa 2013 ja 2014 Tuoterenkaalla Tästä syystä PHKK keskiarvoa ei ole saatavilla. Toteutetaan Salpauksessa Poikkeama% on toteuman suhde talousarviotavoitteeseen. Muutos% on toteuman suhde edellisen vuoden toteumaan. Tuloskortin mittareiden selvitykset ja laskentakaavat kohdassa

73 Talousarvion toteutuminen/päijät-hämeen koulutuskonserni 2.3 Tulosanalyysi vuoden 2014 toiminnasta Kokonaisuutena PHKK-tuloskortin mittaritulokset toteutuivat kohtuullisen hyvin tavoitteiden mukaisesti. Seuraavassa on arvioitu tavoitteiden toteutumista strategisten tavoitteiden näkökulmasta. Strateginen tavoite 1. Oppimisympäristömme ja -tuloksemme ovat kansainvälistä huippua Vuonna 2014 Lahden ammattikorkeakoulussa suoritettiin yhteensä 948 tutkintoa. Tulos on toiseksi paras LAMKin historiassa, mutta asetettu tutkintotavoite (975) jäi saavuttamatta ja vuoden 2013 huipputuloksesta jäätiin yli 30 tutkintoa. Tutkintojen määrä lisääntyi hieman kulttuurialalla, luonnontieteiden alalla (tietojenkäsittely) sekä sosiaali- ja terveysalalla. Matkailun alalla tutkintojen määrä laski eniten, mikä selittyy sillä, että matkailun alalla toistaiseksi viimeinen sisäänotto oli vuonna 2012 ja potentiaalisten valmistuvien määrä vähenee vuosittain. Lisäksi vuonna 2013 matkailusta valmistui poikkeuksellisen suuri määrä opiskelijoita. Joillakin koulutusaloilla osa potentiaalisista valmistuvista on lykännyt tietoisesti valmistumistaan keväälle heikon työllisyystilanteen vuoksi. Koulutuskeskus Salpauksessa suoritettiin vuonna 2014 yhteensä tutkintoa, mikä on 12 % enemmän edelliseen vuoteen verrattuna (2 536 tutkintoa) ja asetettu tavoite ylitettiin. Ammatillisten tutkintojen määrä lisääntyi, mutta ylioppilastutkintoja ja lukion oppimääriä suoritettiin aiempaa vähemmän. Erityisesti näyttötutkintona suoritettujen perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintojen määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna. Aiempina vuosina aikuiskoulutuksen opiskelijamäärä on lisääntynyt, mikä näkyy vuonna 2014 suoritettujen tutkintojen määrän kasvuna. Lahden ammattikorkeakoulussa nuorten koulutuksen vetovoima oli edelleen melko hyvä (4,3 hakijaa/aloituspaikka). Tässä vetovoimaluvussa on laskettu yhteen kevään ja syksyn yhteishaut. Syksyn yhteishaun vetovoimaluvut ovat perinteisesti aina paremmat kuin kevään. Kun tarkastellaan pelkästään kevään vetovoimalukuja, ensisijaisten hakijoiden määrä jää alle neljän. Viiden ensisijaisen hakijan tavoitteesta jäätiin selvästi, ja tulos heikkeni edellisvuodesta. LAMKin vetovoimaluvut ovat laskeneet jo viitenä vuonna peräkkäin. Vetovoiman parantamiseksi tehostetaan hakijamarkkinointia ja analysoidaan hakukampanjat aiempaa tehokkaammin. Erityistä huomiota kiinnitetään opetuksen laatuun. Koulutuskeskus Salpauksessa ensisijaiset hakijoiden määrässä suunta on ollut laskeva, mutta hakijoiden määrä on edelleen hyvällä tasolla. Ensisijaisten hakijoiden määrän väheneminen johtuu ensisijaisesti yhteishakuun liittyvistä uudistuksista, jotka suosivat peruskoulun päättäneitä hakijoita. Aiemmin ammatillisen tutkinnon suorittaneet ohjataan ensisijaisesti aikuiskoulutuksen eri toteutusmuotojen piiriin. Salpauksessa ammatillisen peruskoulutuksen läpäisy eli kolmessa ja puolessa vuodessa tutkinnon suorittaneiden osuus (65,8 %) nousi edelliseen vuoteen (62,2 %) verrattuna ja asetettu tavoite ylitettiin. Henkilöstön ohjausosaaminen on keskeistä, kun halutaan edistää tutkintojen suorittamista määräajassa. Salpauksessa onkin panostettu viime vuosina henkilöstön ohjausosaamisen kehittämiseen. Lisäksi opintojen etenemistä seurataan tiiviisti mm. ryhmänohjaajan varteissa ja tarvittaessa lisätään tukitoimia, mikäli opinnot eivät etene suunnitelman mukaisesti. Tietovarasto ja SuperTietovarasto auttavat ryhmä- ja opiskelijakohtaista seurantaa. Tilastokeskuksen työllistymisluvut tulevat viiveellä ja tällä hetkellä käytettävissä on vuoden 2012 lopun tilanne. Salpauksessa ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden työllistyminen koheni hieman edelliseen tarkasteluun eli vuoden 2011 lopun tilanteeseen verrattuna. Erityisen hyvin työllistyneitä vuoden 2012 lopulla olivat hiusalan tai sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon suorittaneet. Lahden ammattikorkeakoulun osalta tarkastellaan Tilastokeskuksen työllistymislukua, jossa mitataan edellisenä kalenterivuonna tutkinnon suorittaneiden työllistymistä seuraavan vuoden lopulla. Työllisten osuus on laskettu työvoimasta (työttömät ja työlliset yhteensä), joten opinto- 68

74 Talousarvion toteutuminen/päijät-hämeen koulutuskonserni jaan jatkaneet, äitiyslomalla tai armeijassa olevat ovat tarkastelun ulkopuolella. Tilastokeskuksen työllistymisluvut tulevat viiveellä ja vuoden 2014 luvussa tarkastellaan vuonna 2011 tutkinnon suorittaneiden tilannetta vuoden 2012 lopussa. Työllisten osuus oli 92 prosenttia, joka jää asetetun tavoitteen (95,0) alle, mutta on vajaa prosenttiyksikköä parempi kuin edellinen tulos. Työllistymisastetta voidaan edelleen pitää hyvänä. Taloustutkimus Oy:n toteutti tutkimuksen Salpauksen sidosryhmille syksyllä Tutkimusta varten haastateltiin lähes 200 henkilöä. Vastaajien antama kokonaisarvio Salpauksesta ja sen toiminnasta oli 5,62 (asteikolla 7-1, missä 7=erinomainen ja 1=huono). Vastaava tutkimus toteutettiin edellisen kerran vuonna 2010, jolloin sidosryhmien kokonaisarvio Salpauksen toiminnasta oli Kumppaneiden arvio Salpauksesta koko Päijät-Hämeen seudullisen kehityksen kannalta oli 6,19 (vuonna ,04). Lahden ammattikorkeakoulussa ja Tuoterenkaassa ei toteutettu sidosryhmätutkimuksia vuoden 2014 aikana. Strateginen tavoite 2. Toimintamme vähentää yhteiskunnan eriarvoisuutta Vuonna 2014 AMK-opiskelunsa keskeyttäneiden osuus oli 9,6 prosenttia, mikä on selvästi yli 7 prosentin tavoitteen. Tavoitetta voidaan pitää haasteellisena, sillä viimeisten vuosien aikana keskeyttäneiden osuus on ollut useimmiten 10 prosentin luokkaa. Keskeyttäneiden määrä lisääntyi edellisvuodesta. Vuonna 2014 keskeyttäneiden määrä lisääntyi erityisesti sosiaali- ja terveysalalla sekä tekniikan alalla. Vähiten keskeyttäneitä oli kulttuurialalla (3,9 %) ja eniten matkailun alalla (15,2 %). Salpauksessa ammatillisesta peruskoulutuksesta eronneiden osuus (13,2 %) kasvoi jonkin verran edelliseen vuoteen verrattuna (12,1 %). Erityisen huolestuttavaa on negatiivisten erojen lisääntyminen. Opinnoista eroamisen vähentämisessä tärkeää on jo perusopetuksessa käynnistyvä opintojen ohjaus, jolla pyritään varmistamaan, että mahdollisimman moni peruskoulun päättävä nuori löytää itselleen sopivan alan. Tämä vähentää opintojen alkuvaiheessa tapahtuvia eroamisia. Yhteistyötä perusopetuksen kanssa tulee jatkossa kehittää ja peruskoululaisten tutustumista eri aloihin ja työelämään tulee lisätä. Tuoterenkaan tavoite Tuoterenkaalle tulevien opiskelijoiden työharjoittelu- ja työssäoppijamäärissä jäi huomattavasti alle tavoitteen. Lisäksi opiskelijamäärä väheni edelleen vuoteen 2013 verrattuna. Yhteistyömuotoja tulee edelleen kehittää, vaikka vuoden 2015 alusta toiminta on eriytynyt omistajamuotojen osalta. Valmennettavien positiivinen sijoittuminen on hieman parantunut edellisestä vuodesta. Tuloskortissa on yhtenä mittarina opiskelupaikkojen ulkopuolelle jäävät Päijät-Hämeessä. Tästä mittarista ei voida esittää tarkkaa numeerista lukua, koska peruskoulun päättäneiden sijoittuminen toisen asteen koulutukseen ei ole tiedossa kaikkien Päijät-Hämeen kuntien osalta. Lahden kaupungin peruskouluista keväällä 2014 päättötodistuksen saaneista 99,3 % oli sijoittunut jatko-opintoihin tai oli töissä syksyllä Peruskoulun päättäneistä 54 % oli jatkanut lukiossa, 37 % ammatillisessa koulutuksessa, 8 % peruskoulun 10. luokalla tai ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa ja 0,3 % oppisopimuskoulutuksessa. Valtakunnallisestikin lähes 99 % perusopetuksen päättäneistä hakijoista oli saanut opiskelupaikan joko tutkintoon johtavasta tai valmistavasta koulutuksesta (tilanne elokuun puolessa välissä). Perusopetuksen päättäneiden sijoittuminen jatko-opintoihin on selvästi parantunut edellisiin vuosiin verrattuna sekä Päijät-Hämeessä että yleisemmin valtakunnallisesti. Tähän vaikuttaa ensisijaisesti yhteishaun valintaperustemuutos, joka suosii perusopetuksen päättäneitä. Strateginen tavoite 3. Johtamis- ja työskentelytapamme edistävät uudistumista ja vastuullisuutta tulevaisuudesta Johtamis- ja työhyvinvointimittarit on koottu osana uudistettua johtamis- ja työhyvinvointikyselyä. Kysely toteutettiin LAMKissa toisen kerran. Kyselyyn vastasi 243 henkilöä eli lähes 69

75 Talousarvion toteutuminen/päijät-hämeen koulutuskonserni 60 % henkilöstöstä. Johtamis- ja työhyvinvointikyselyn tavoitteena on tuottaa tietoa työyhteisön toiminnan ja johtamisen kehittämisen tueksi. Kysely on myös osa strategian tavoitteiden toteutumisen seurantaa. LAMKin tulos parani kaikkien teemojen osalta vuoteen 2013 verrattuna. Koko LAMKin tasolla johtamismittarin tulos (keskiarvo 3,31) jäi edelleen hieman matalaksi, mutta parani edellisvuoden tuloksesta (3,14). Kyselyssä käytetyllä arviointiasteikolla keskiarvoa 3,50 voidaan pitää hyvänä tuloksena. Työhyvinvointimittarin (keskiarvo 3,64) tulos on hyvä, ja myös työhyvinvoinnin tulokset paranivat edellisvuodesta (3,50). Parhaimmat arvosanat annettiin lähiesimiestyöstä (3,88) sekä osaamisesta, oppimisesta ja uudistumisesta (3,76). Heikkoimmiksi kokonaisuuksiksi arvioitiin terveys ja työkyky (3,25) sekä johtaminen ja organisaatio (3,35). Johtamis- ja työhyvinvointikyselyä ei toteutettu vuonna 2014 Koulutuskeskus Salpauksessa eikä Tuoterenkaalla. Kysely toteutetaan Koulutuskeskus Salpauksessa keväällä Projektitoiminnan toteutuminen merkittävästi budjetoitua laajempana johtuu projektien määrän lisääntymisestä talousarvion valmistumisen jälkeen. Talousarvioon varataan vain ne hankkeet, joista on talousarviovaiheessa olemassa päätökset. Projektitoiminnan kasvu edellisvuoteen johtuu Salpauksen toteuttamien Taita2014 -kisojen vaikutuksesta. Lahden ammattikorkeakoulun projektitoiminta supistui -0,2 milj. euroa ja Tuoterenkaan -0,065 milj. euroa. Salpauksen projektitoiminta laajeni 2,6 milj. euroa. Yhteisten palveluiden kustannusten osuus PHKK:n toimintatuotoista pieneni sopeuttamis- ja tehostamistoimien vaikutuksesta. Poikkeama talousarvioon oli -12 prosenttia, koska osa tehostamisesta tehtiin jo vuoden 2013 puolella, jolloin talousarvio 2014 oli jo valmisteltu päätöksentekoa varten. Muutos edellisvuoteen oli -5 prosenttia. 70

76 Talousarvion toteutuminen/päijät-hämeen koulutuskonserni 2.4 Käyttötalouden toteutuminen (1000 ) vuonna 2014 ulkoiset Meno-/tulolaji Talousarvio Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama muutokset muutosten jälkeen TULOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut tuotot Valmistus omaan käyttöön YHTEENSÄ TULOT MENOT Palkat Sosiaalivakuutusmaksut Henkilöstökorvaukset Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Varastojen muutos Tuet ja avustukset Vuokramenot Verot Muut kulut YHTEENSÄ MENOT NETTO Suunnitelmapoistot

77 Talousarvion toteutuminen/päijät-hämeen koulutuskonserni Käyttötalouden toteutuminen (1000 ) vuonna 2014 sisäiset mukana Meno-/tulolaji Talousarvio Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama muutokset muutosten jälkeen TULOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut tuotot Valmistus omaan käyttöön YHTEENSÄ TULOT MENOT Palkat Sosiaalivakuutusmaksut Henkilöstökorvaukset Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Varastojen muutos Tuet ja avustukset Vuokramenot Verot Muut kulut YHTEENSÄ MENOT NETTO Suunnitelmapoistot

78 Talousarvion toteutuminen/päijät-hämeen koulutuskonserni 2.5 Tuloslaskelmaosan toteutuminen (1000 ) vuonna 2014 ulkoiset Päijät-Hämeen koulutuskonserni Talousarvio Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama muutokset muutosten (ulkoiset) jälkeen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Henkilöstökulut Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Varaston muutos Tuet ja avustukset Vuokrakulut Muut toimintakulut Toimintakate Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot käyttöomaisuudesta Kertaluonteiset poistot Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos Poistoeron lisäys(-), vähennys(+) Varausten lisäys(-), vähennys(+) Rahastojen lisäys(-), vähennys(+) TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ

79 Talousarvion toteutuminen/päijät-hämeen koulutuskonserni Tuloslaskelman osan toteutuminen (1000 ) vuonna 2014 sisäiset mukana Päijät-Hämeen koulutuskonserni Talousarvio Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama muutokset muutosten (ulkoiset ja sisäiset) jälkeen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Henkilöstökulut Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Varaston muutos Tuet ja avustukset Vuokrakulut Muut toimintakulut Toimintakate Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot käyttöomaisuudesta Kertaluonteiset poistot Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos Poistoeron lisäys(-), vähennys(+) Varausten lisäys(-), vähennys(+) Rahastojen lisäys(-), vähennys(+) TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ

80 Talousarvion toteutuminen/päijät-hämeen koulutuskonserni 2.6 Investointiosan toteutuminen (1000 ) vuonna 2014 Tulosalue Talous- Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama Kohde/hanke arvio muutos muutoksen jälkeen KOULUTUSKESKUS SALPAUS Irtaimistohankinnat Palvelualat Menot Tulot Hyvinvointi Menot Luonto ja asuminen Menot Teknologia Menot KOULUTUSKESKUS SALPAUS Tulot yhteensä Menot yhteensä Nettomenot LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Irtaimistohankinnat Hallinto Menot Tulot Osaamisalue muotoilu ja tekniikka Menot Osaamisalue hyvinvointi ja liiketalous Menot Tulot LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Tulot yhteensä Menot yhteensä Nettomenot TUOTERENGAS Irtaimistohankinnat Kaluston ylläpito Menot Tuotantokalusto Menot Tulot 23 Työhönvalmennus Valma Oy:n järjestelyt Menot - tytäryhteisöosakkeet Tulot - pysyvien vastaavien luovutustulot TUOTERENGAS Tulot yhteensä Menot yhteensä Nettomenot

81 Talousarvion toteutuminen/päijät-hämeen koulutuskonserni YHTEISET PALVELUT Irtamistoinvestoinnit Kiinteistöpalvelut Menot Hallintopalvelut Menot Viestinta- ja markkinointi palvelut Menot Ravintolapalvelut Menot Tietohallintopalvelut Menot Tieto- ja kirjastopalvelut Menot YHTEISET PALVELUT Tulot yhteensä Menot yhteensä Irtamistoinvestoinnit nettomenot YHTEISET PALVELUT Kiinteistöpalvelut / Rakentamishankkeet Ylläpito- ja kehittämishankkeet Ståhlberginkatu 2-6, Lahti. Menot Vipusenkatu 3, Lahti Menot Vipusenkatu 5, Lahti Menot Jokimaankatu 6, Lahti Menot Svinhufvudinkatu 13, Lahti Menot Laurellintie 55, Asikkala Menot Kiinteistöjen luovutustulot Tulot Kujala Tulot Tanhua Tulot As Oy Suojalinnan osakk.myynti Tulot Kivisaari YHTEISET PALVELUT Tulot yhteensä Menot yhteensä Rakentamishankkeet / Ylläpito- ja YHTEISET PALVELUT KAIKKI YHTEENSÄ Tulot yhteensä Menot yhteensä Nettomenot

82 Talousarvion toteutuminen/päijät-hämeen koulutuskonserni 2.7 Rahoitusosan toteutuminen (1000 ) vuonna 2014 Talousarvio Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama Päijät-Hämeen koulutuskonserni muutokset muutoksen jälkeen Toiminnan rahavirta Tulorahoitus Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoitukseen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykk. luovutustulot Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset - - Lainakannan muutokset - - Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta

83 Talousarvion toteutuminen/päijät-hämeen koulutuskonserni 2.8 Yhteenveto yhtymäkokouksen hyväksymien määrärahojen toteuttamisesta (1000 ) Sito- Talousarvio Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama vuus 1) muutokset muutoksen jälkeen KÄYTTÖTALOUSOSA Käyttötalouden sitovat toimintakatteet ovat: - Koulutuskeskus Salpaus N Lahden ammattikorkeakoulu N Tuoterengas N Yhteiset palvelut N Yhteensä TULOSLASKELMAOSA Rahoitustuotot ja -kulut ovat: - Koulutuskeskus Salpaus N Lahden ammattikorkeakoulu N Tuoterengas N Yhteiset palvelut N Yhteensä INVESTOINTIOSA Investointien sitovat nettomenot ovat: - Koulutuskeskus Salpaus N Lahden ammattikorkeakoulu N Tuoterengas N Yhteiset palvelut N Yhteensä RAHOITUSOSA Antolainauksen muutokset: - Antolainojen lisäykset K Antolainojen lyhennykset K Lainakannan muutokset: - Pitkäaikaisten lainojen lisäys N Pitkäaikaisten lainojen vähennys N Lyhytaikaisten lainojen muutos N Oma pääoma muutokset Muut kassavirtaan vaikuttavat erät E Yhteensä YHTEENSÄ ) N = nettositovuus, B = bruttomääräraha, K = kassavaikutus, E = ei sitova erä 78

84 Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus KOULUTUSKESKUS SALPAUS 2.9 Rehtorin katsaus Suomen voimassa olevan hallitusohjelman ja vuosien Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämisohjelman tavoitteena on nostaa Suomi maailman osaavimmaksi kansaksi niin ammattiosaamisessa kuin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa vuoteen 2020 mennessä. Hallitusohjelman valmistumisen jälkeen valtakunnallinen ja kansainvälinen taloudellinen tilanne on kuitenkin muuttunut heikompaan suuntaan ja mm. tämän seurauksena opetusja kulttuuriministeriö (OKM) on merkittävästi leikannut ammatillisen koulutuksen resursseja. OKM päätti kesäkuussa 2013, että Salpauksen koulutuksen järjestämisluvan mukainen opiskelijamäärä on 5420 vuonna 2014, 5260 vuonna 2015 ja 5090 vuonna Vähennystä vuoden 2013 tasoon on yhteensä 380 opiskelijapaikkaa. Tämän lisäksi leikataan myös yksikköhintoja. Ministeriön päätöksen mukaisesti Salpaus on mukana hyvinvointiteknologian koulutuskokeilussa, mutta uuden musiikkiteatterialan toisen asteen tutkinnon koulutuskokeilulupaa Salpaus ei valitettavasti saanut. Ministeriö perusteli kielteistä päätöstä mm. tutkintojen uudistuksen (TUTKE 2) tavoitteella vähentää, ei lisätä tutkintojen määrää, työmarkkinoiden kapeudella ja valtakunnallisilla tavoitteilla vähentää kulttuurialan koulutusta. Työn ja osaamisen muutos, uudistuminen ja tuloksellisuus ovat suunnitelmakauden avainsanoja. Resurssien (henkilöstö, tilat, koneet, laitteet, raaka-aineet) oikein mitoitettu kohdentaminen vaatii rohkeita ja ennakkoluulottomia ratkaisuja, totutuista tavoista luopumista sekä ennakointia ja hyvää suunnittelua. Ammatillisen koulutuksen vaikuttavuutta pyritään parantamaan läpäisyä tehostamalla ja opinnoista eroamista ehkäisemällä. Näiden toimenpiteiden merkitys korostuu entisestään tulevaisuudessa valtakunnallisen uuden rahoitusmallin valmistumisen myötä. Uusi rahoitusmalli on tarkoitus ottaa käyttöön alkaen. Samaan aikaan kaikkien toisen asteen koulutuksen järjestäjien tulee hakea uudelleen koulutuksen järjestämislupaa vuoden 2015 aikana. Uudet luvat ovat voimassa alkaen. Ministeriön tavoitteena on vähentää koulutuksen järjestäjien määrää. Koulutuksenjärjestäjien alueellinen vaikuttavuus ja taloudellinen vakaus ovat keskeisiä luvan myöntämisen kriteerejä. Nuorisotakuun tavoite hallitusohjelmassa on toteuttaa nuorten yhteiskuntatakuu, jossa jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Tässä olemme koulutuksen tarjoamisen näkökulmasta onnistuneet kohtuullisen hyvin, vaikka Päijät-Hämeessä samanaikaisesti toimeenpannaan ministeriön tekemät yksikköhinta- ja opiskelija-paikkaleikkaukset. Lisäksi Päijät-Hämeessä on muuhun Suomeen verrattuna merkittävästi enemmän syrjäytymisvaarassa olevia nuoria, aiempina vuosina ilman opiskelupaikkaa jääneitä nuoria ja nuoria aikuisia. Päijät-Hämeen haasteena ovat myös kasvava työttömyys ja kohtuullisen alhainen koulutustaso. Oppisopimuskoulutuksen laajeneminen ja vähennettyjen koulutuspaikkojen korvaaminen oppisopimuspaikoilla ei toteudu nopeasti luvatuista taloudellisista lisäpanostuksista huolimatta, koska oppisopimuskoulutukseen sopivia työpaikkoja ei ole riittävästi. Erityisesti tavoite suoraan peruskoulusta tulevien oppisopimuskoulutuksen lisäämisestä on osoittautunut haasteelliseksi. Ammatillisen koulutuksen suosio on edelleen vahva: yhteishaussa Salpaukseen haki 1,38 ensisijaista hakijaa aloituspaikkaa kohden hakujärjestelmän muutoksesta huolimatta. Uudessa hakujärjestelmässä samaan yhteishakuun suoraan peruskoulusta hakevien kanssa ei voi enää osallistua, jos hakija on suorittanut aiemmin ylioppilastutkinnon tai ammatillisen tutkinnon. Toisen tutkinnon suorittaneille on kuitenkin voitu edelleen varata opiskelupaikkakiintiö. Uudessa hakujärjestelmässä suoraan peruskoulusta hakevat ovat kuitenkin etusijalla. Valmistavien koulutusten haku tapahtui kesällä vasta ammatillisen yhteisvalinnan jälkeen. Syksyllä uusia opiskelijoita aloitti niin paljon, että koulutusluvan mukainen opiskelijamäärä 5420 täyttyi. Lisäksi opiskelijoita otettiin erityisesti vuotiaille suunnattuun nuorten aikuisten osaamisohjelmaan. 79

85 Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus Tilanne perusopetuksen juuri päättäneiden osalta alueella oli vuoden lopussa hyvä, vain pieni osa koulutukseen hakeneista jäi ilman koulutuspaikkaa. Aiempina vuosina peruskoulun päättäneiden ja ilman toisen asteen opiskelupaikkaa jääneiden vuotiaiden tilanne Päijät- Hämeessä on paljon huonompi. Syrjäytymisen ehkäisemiseksi teimme kuluneena vuonna monenlaisia toimenpiteitä. Pyrimme heti opintojen alkuvaiheessa kartoittamaan opiskelijoiden tuen tarpeet, ja mahdollisimman nopeasti käynnistämään tukitoimet, esim. oppimisstudioiden palvelut, ohjaajien tuki, pienryhmäopetus, kaksoisopettajuus sekä hyödyntämään alueen pajaoppimisen mahdollisuudet. Kehitämme myös ohjauspalveluja siten, että mahdollisimman tehokkaasti tuemme opinnot keskeyttäviä ja opinnoista eroavia opiskelijoita. Tärkeä kohderyhmä on myös aiemmin tutkinnon suorittaminen keskeyttäneet nuoret ja nuoret aikuiset. Kuraattori- ja psykologipalvelujen saavutettavuus ja resursointi on ensisijaisesti koulutuksen sijaintikuntien vastuulla voimaan tulleen lakimuutoksen vuoksi. Syksyn aikana käydyissä neuvotteluissa sovittiin että kunnat ostavat nämä palvelut toistaiseksi Koulutuskeskus Salpauksesta. Opiskelijat tarvitsevat jatkossa entistä enemmän erilaisia tukipalveluja ja siksi näiden palvelujen jatkuvuuden ja vakauden varmistaminen on kaikkien toimijoiden kannalta keskeistä talouden tiukkenemisesta huolimatta. Talouden näkökulmasta kulunut vuosi ei tuonut suuria yllätyksiä. Edellisenä vuonna päätetyt sopeuttamistoimet alkavat jo näkyä, mutta samaan aikaan toteutuvat myös opetus- ja kulttuuriministeriön tekemät leikkaukset opiskelijapaikkoihin ja yksikköhintoihin. OKM:n tekemät leikkaukset opiskelijamääriin ja rahoitukseen sekä opiskelijahuollon lakimuutos alkaen ovat edellyttäneet vuoden aikana toimintatapamuutoksia ja sopeuttamistoimia myös henkilöstön määrän ja tehtäväkuvien suhteen. Opetushenkilöstön osalta sopeuttamistoimet kohdistuvat ministeriön tekemien opiskelijapaikka- ja yksikköhintaleikkausten myötä pääosin vuosille Aikuiskoulutuksen ja nuorten ammatillisen peruskoulutuksen yhteistyötä kehitetään edelleen voimakkaasti. Yhteistyön tavoitteena on mm. tehostaa tilojen ja laitteiden käyttöä sekä parantaa koulutuksen työelämävastaavuutta lisäämällä osaamisperusteisuutta opetuksessa, opiskelun ja työn vuorottelun mahdollisuuksia ja työpaikoilla tapahtuvaa oppimista. Kilpaillun aikuiskoulutuksen tilanne on edelleen erityisen haasteellinen ja yritysten taloudelliset vaikeudet näkyvät mm. oppisopimusten purkautumisina. Kuluneen vuoden aikana valmisteltu aikuiskoulutuksen toiminnanohjausjärjestelmä on lähiesimiestyön ja talouden ohjauksen lisäksi henkilöstön osaamisen kehittämisen näkökulmasta osoittautunut jo nyt erittäin merkittäväksi. Kokonaisuudessaan toiminnanohjausjärjestelmä on tarkoitus saada käyttöön vuoden 2015 aikana. Vuoden 2014 aikana valmisteltiin Salpauksen ja yhteisten palvelujen uusi organisaatio, jossa perustehtävä eli opiskelijat ja työelämä ovat keskiössä. Tämä työ jatkuu vuoden 2015 aikana uuden strategian valmistelutyönä. Muutos liittyy vahvasti valtakunnalliseen tutkintojen uudistukseen (TUTKE2). Uusissa voimaan tulevissa ammatillisissa tutkinnoissa painottuu aiempaa enemmän osaamisperusteisuus ja työelämälähtöisyys. Samalla opintoviikot muuttuvat opintopisteiksi, opintoajat lyhenevät ja päällekkäisen koulutuksen rahoitus poistuu. Nämä kaikki muutokset ovat edellyttäneet kuluneen vuoden aikana uudenlaista suunnittelua ja ohjausta erityisesti opetus- ja ohjaushenkilöstön osaamisen suuntaamisessa. Ohjaaminen, digitalisaatio ja osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen samoin kun aikaan ja paikkaan sitomaton oppiminen edellyttävät jatkuvaa pedagogisen osaamisen uudistamista. Koko toisen asteen koulutusta koskeva rahoitusjärjestelmän uudistus on tulossa voimaan 2017 alusta ja siinä käytetään pohjana aiempien vuosien toteutuneita tunnuslukuja. Uusi rahoitusmalli tulee rakentumaan kolmesta eri osasta: perusosa (alle 50 %) sekä vaikuttavuusosa ja tuloksellisuusosa (yhteensä yli 50 %). Pääosa rahoituksesta tulee jatkossa muodostumaan tutkinnoista, osaamispisteistä ja/tai tutkinnon osista, ei läsnä olevista opiskelijoista kuten nykyisin. Em. syistä on osoittautunut erittäin tärkeiksi tehdyt ennakoivat toimenpiteet ja muutokset toiminnan organisoinnissa. Tulevaisuuden tavoitteissa onnistuminen edellyttää lisäksi jatkuvaa opiskelijapaikkojen ja toimitilojen sijoittumissuunnittelua sekä nykyistä parempaa ja tarkempaa toiminnan ohjausta. Keväällä tehdyn yhtymäkokouksen päätöksen mukaisesti Hollolan toimipisteestä luovuttiin, tässä yhteydessä sirkuskoulutus ja kulttuurialan vaatetus (artesaani, yksi- 80

86 Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus lölliset vaatteet) sijoitettiin keskustan kampukselle. Sammonkadusta luopumisen mahdollistava Svinhufudinkatu10:n saneeraus valmistui syksyllä ja aikuiskoulutuksen liiketalouden, tietojenkäsittelyn ja johtamisen koulutukset ovat aloittaneet uusituissa ajanmukaisissa tiloissa. Hevosalan koulutus on ratsastusopetusta lukuun ottamatta sijoittunut jo Jokimaalle, jonne myös ratsastusopetus siirtyy maneesin valmistumisen jälkeen syksyllä Heinolan Opintie 2:n tiloissa on opiskellut elokuusta alkaen myös Heinolan kaupungin perusopetuksen opiskelijoita. Tästä on avautunut hyvä mahdollisuus monipuoliseen yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen perusasteen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden ja henkilökunnan kesken. Vuoden 2014 ja koko suunnitelmakauden tavoitteet ja sisällöt ovat nousseet erityisesti muutoksista konsernirakenteessa sekä erilaisista Salpauksen sisäisistä arvioinneista, tarkastuslautakunnan raportista, Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategiasta, hallitusohjelmasta, KESU:sta sekä opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen linjauksista. Vuoden 2014 motto oli Taitajakisojen Tee perässä. Tämä toteutui tulevaisuuden turvaamisen kannalta uudenlaisten toimintatapojen oikea-aikaiseen suunnitteluun tarttumisen johdosta hyvin ja se näkyy toiminnan tuloksissa. Kiitos tästä kuuluu kaikille Salpauslaisille ja konsernilaisille, mutta myös opiskelijoille ja hyville työelämäkumppaneillemme eri verkostoissa. Vuoden 2014 lopun merkittävimpiä asioita tulevaisuutemme näkökulmasta oli uusien arvojen määrittely yhdessä henkilöstön ja opiskelijoiden kanssa. Uudet arvot ovat oppimisen rohkeus, tekemisen ilo ja reilu asenne. Vuoteen 2015 starttaamme haasteellisesta tilanteesta huolimatta hyvissä ja luottavaisissa tunnelmissa, arvojemme mukaisesti uudella yhteisellä sloganilla Me muutamme maailmaa Taitaja2014 -kilpailut Huhtikuussa Salpauksen järjestämisvastuulla olleiden valtakunnallistentaitaja2014- kilpailujen toteutus onnistui hyvin ja kävijöitä kolmen päivän aikana oli yli Yhteistyösopimuksia eri toimijoiden kanssa solmittiin yli 300, mukana oli merkittäviä alueen ja valtakunnan työelämän yhteistyökumppaneitamme. Kisojen yhteydessä järjestettiin myös kansainvälinen seminaari, seminaari peruskouluille sekä työpaikka-ohjaajakoulutushankkeen loppuseminaari. Taitajissa oli yli 40 lajia ja 400 kilpailijaa, jotka olivat valikoituneet semifinalistin joukosta. Kotimaisten osallistujien lisäksi vieraskilpailijoita oli 29 ja uutta tapahtumassa oli pelkästään peruskoululaisille varattu oma aika tutustua kilpailuihin ja eri ammatteihin. Taitaja-kilpailujen keskeisiä teemoja ovat mm. yrittäjyys, kestävä kehitys, työturvallisuus ja työhyvinvointi. Salpauksen opiskelijat voittivat yhteensä 11 mitalia, joista kultaa 3, hopeaa 4 ja pronssia 4. Kilpailumenestys jatkui kun Salpauksen lukion tekniikkalinjalta keväällä valmistunut Esa Varemo voitti parinsa kanssa elektroniikan Euroopan mestaruuden EuroSkills -kilpailuissa lokakuussa Ranskan Lillessä. Taloudellisesti Taitaja2014 -kilpailut olivat kuitenkin suuri haaste koulutuksenjärjestäjälle, koska OKM myönsi ilman ennakkovaroitusta harkinnanvaraista lisää merkittävästi SkillsFinlandin kanssa aiempien kisojen perusteella rakennettua talousarviota vähemmän. Ministeriön yksipuolinen päätös tuli vain muutamia kuukausia ennen kisatapahtumaa, joten muutoksia toteutussuunnitelmiin ei ollut enää mahdollista tehdä. Taitaja2014 -kisojen kokonaiskulut vuosina olivat 5,2 miljoonaa, josta Opetus- ja kulttuuriministeriö rahoitti 1,7 miljoonaa euroa, yhteistyökumppanit 2 miljoonaa euroa, muut tuotot 0,2 miljoonaa euroa ja Koulutuskeskus Salpaus kisajärjestäjänä 1,3 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi Salpauksen kalusto- ja laitehankintoja hyödynnettiin kisojen aikana ja opetusta toteutettiin osana kisajärjestelyjä. Kokonaisuutena Taitaja kilpailukokonaisuus oli positiivinen kokemus ja hyvä ammatillisen koulutuksen markkinointi tapahtuma. Jatkon kannalta valtakunnallisesti tulee koulutuksenjärjestäjien näkökulmasta kuitenkin miettiä kuinka usein näin suuria kisoja järjestetään. Järjestäjänä tulisi olla alueen eri koulutustoimijat yhdessä. Kisojen sijoittumista tulisi pohtia erillisten messukeskusten tms. sijaan olemassa oleviin oppilaitosympäristöihin niin kustannus- että markkinointinäkökulmasta. Tällöin joudutaan miettimään eri alojen sijoittuminen eri kampuksille ja yleisön siirtyminen näiden välillä, mutta samalla saadaan realistisempi kuva ammatillisen koulutuksen tilanteesta kilpailupaikkakunnalla. Rahoituksen näkökulmasta kisat järjestävän koulutuksenjärjestäjän tulee jatkossa saada sitovasti jo hakuvaiheessa tietoonsa se 81

87 Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus summa millä OKM on sitoutunut kisajärjestelyjä tukemaan ja onko se oikeassa suhteessa kisajärjestäjälle asetettaviin velvollisuuksiin Hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yhtymäkokous nimesi kokouksessaan Koulutuskeskus Salpauksen johtokunnan jäsenet toimikaudelle Salpauksen johtokunnan jäsenet ajalla : - Pasi Jalonen, puheenjohtaja (varajäsenenä Tatu Söyrilä) - Olli Saarinen, varapuheenjohtaja (varajäsenenä Harri Rummukainen) - Heli Heikkilä, jäsen (varajäsenenä Mira Nieminen) - Kari Hyytiä, jäsen (varajäsenenä Reijo Päivärinta) - Raili Koskinen, jäsen (varajäsenenä Marita Kemppi) - Lasse Pakkanen, jäsen (varajäsenenä Tapio Nieminen) - Antero Parikka, jäsen (varajäsenenä Martti Mäkelä) - Niina Pautola-Mol, jäsen (varajäsenenä Teresa Rautapää) - Leena Ritala, jäsen (varajäsenenä Marja-Liisa Neuvonen-Rauhala) - Jorma Lehtinen, henkilöstön edustaja (varajäsen Mirja Aho) - Kirsi Haapanen, opiskelijoiden edustaja (varajäsen Juudit Pulkkinen) - Martti Tokola, toimitusjohtaja, Päijät-Hämeen koulutuskonserni - Kari Salmi, konsernihallituksen puheenjohtaja - Seppo Virtanen, konsernihallituksen edustaja - Hannu Heinonen, asiantuntija - Seija Katajisto (1.8. alkaen), asiantuntija - Päivi Saarelainen, johtokunnan esittelijä - Arja Mikkonen, pöytäkirjasihteeri. Kokousasioihin liittyen kokouksiin kutsuttiin paikalle asiantuntijoita. Yhtymäkokous päätti kokouksessaan lakkauttaa Koulutuskeskus Salpauksen johtokunnan toiminnan osana kuntayhtymän rakennemuutosta Organisaatio ja toimintamallit Vuoden 2014 aikana valmisteltiin Salpauksen ja yhteisten palvelujen uusi organisaatio, jossa perustehtävä eli opiskelijat ja työelämä ovat keskiössä. Tämä työ jatkuu vuoden 2015 aikana uuden strategian valmistelutyönä. Kuvassa 1 on esitetty Koulutuskeskus Salpauksen toimintamalli alkaen. 82

88 Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus Kuva 8. Salpauksen toimintamalli 2.12 Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa Salpauksen johtokunta kokoontui toimintavuonna 2014 kahdeksan kertaa ja käsitteli mm. talouden ja toiminnan suunnitteluun, seurantaan, tilinpäätökseen ja talousarvioon liittyviä asioita. Edellä mainittujen lisäksi johtokunnassa käsiteltiin mm. seuraavia asioita: - koulutusalojen sijoittuminen Salpauksessa eri toimipisteissä lähivuosina - Salpauksen aikuiskoulutuksen ohjausjärjestelmän suunnittelu - Salpauksen ja Kaarisillan välisen yhteistyösopimuksen uusiminen - koulutuksen järjestäjän ja oppilaitoksen toiminnan järjestäminen PHKK:n rakennemuutoksessa - Ammattiosaamisen toimikunnan jäsenten nimeäminen uudelle toimikaudelle - SORA toimikunnan jäsenten nimeäminen uudelle toimikaudelle - Salpauksen järjestyssääntöjen ja asuntoloiden järjestyssääntöjen hyväksyminen - opetussuunnitelmien hyväksyminen Laajemmin toiminnassa ja taloudessa tapahtuneita muutoksia kuvataan kohdassa 2.9 Rehtorin katsaus sekä kohdassa Toimintakertomus ja tulosanalyysi vuoden 2014 toiminnasta Tilinpäätöksen vaikutus vuoden 2015 talousarvioon ja arvio tulevasta kehityksestä Salpauksen taloudellisena tavoitteena on vuosittain varmistaa tulojen riittävyys kaikkiin kustannuksiin myös rahoituksen ja investointien näkökulmasta. Vuoden 2014 tilinpäätöksen toimintakate ylitti talousarvion tavoitteen eurolla. Lisäksi investointeja jätettiin toteuttamatta eurolla. Henkilöstökulujen osuus toimintatuotoista (51,4 prosenttia) pienentyi edellisen vuoden tasosta (53,0 prosenttia) ja alitti talousarviossa arvioidun 55,1 prosentin tason. Vuonna 2014 koulutuspaikat vähenivät -50 paikkaa ja yksikköhinnat laskivat 1,5 prosenttia opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) päätösten mukaisesti. Vuonna 2015 vauhti kiihtyy ja 83

89 Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus opiskelijapaikat vähenevät -160 paikalla ja yksikköhinnat -2,6 prosenttia. Koulutusluvan mukainen paikkamäärä vuonna 2015 on Rahoituslain mukaan vuoden 2011 lähtien 3 prosenttia ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhintarahoituksesta suunnataan tuloksellisuusrahoitukseen. Tuloksellisuusrahoitusta saa noin 4/5 koulutuksenjärjestäjistä. Vuonna 2015 Salpaus saa 1,498 miljoonaa euroa. Talousarvioissa tulosrahoitusta ei arvioitu saatavan. Talousarvion 2015 laadinnassa Salpaus ei päässyt tavoitteena olevaan nollatulostavoitteeseen. Salpauksen 1.ennusteen 2015 toimintakatetta on saatu parannettua 8,5 miljoonaan euroon talousarvion 2015 ollessa 7,1 miljoonaa euroa. Parannusta toimintakatteessa on 1,4 miljoonaa euroa. Toimintakatteen parantuminen perustuu pääasiassa oletettua suurempiin yksikköhintatuloihin. Ensimmäisessä ennusteessa 2015 toimintatuottoihin on talousarvioon verrattuna ennustettu saatavan kasvua noin 2,082 miljoonaa euroa. Yksikköhintatulot ovat yhteensä noin 2,187 miljoonaa euroa (+2,6 prosenttia) suuremmat kuin talousarviossa. Yksikköhintatuloihin sisältyy saatu tulosrahoitus 1,498 miljoonaa euroa. Projektituloihin on arvioitu lisäystä noin euroa saatujen uusien rahoituspäätösten vaikutuksesta. Aikuiskoulutuksen myyntiin on arvioitu vähennystä yhteensä noin euroa. Työvoimakoulutukseen kohdistuu noin euron vähennys, muissa aikuiskoulutuksen rahoitusmuodoissa on vähän kasvua. Suurin osa työvoimakoulutuksen vähentymisestä kohdistuu kuljetusalalle. Päijät-Hämeen koulutuskonserni on osaltaan varautunut julkisen talouden leikkauksiin ja rakennemuutokseen toteutetuilla yhteistoimintaneuvotteluilla ja merkittävillä rakennemuutokseen liittyvillä tehtävä ja toimintamallimuutoksilla. Sopeuttaminen on koskenut tähän asti hallintoa, tukipalveluja ja johtamista. Salpauksen taloudellinen tulos on ollut hyvä vuosina 2013 ja 2014, mikä antaa tulevina vuosina hyvän pohjan keskittyä perustehtävän toteutuksen muutokseen valtakunnallisen tutkintouudistuksen ja rahoituslain muutoksen edellyttämällä tavalla. Toisen asteen koulutuksen rahoitusleikkaukset edellyttävät myös koulutuksen toteutuksen muutosta ja resursoinnin pienentämistä Tilikauden tuloksen muodostuminen Koulutuskeskus Salpauksen toimintatuotot laskivat -3 prosenttia (-2,529 miljoonaa euroa) edellisestä vuodesta. Ilman Taitajakisoja tuotot olivat laskeneet -5,7 prosenttia (-4,7 miljoonaa euroa). Yksikköhintarahoituksen osuus kokonaistuotoista oli 79 prosenttia (vuonna 2013 oli 85 prosenttia). 84

90 Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus TOIMINTATUOTOT 1000 TP 2013 TA 2014 muut. TP 2014 tot% TP-TA TP 2014 osuus toimintatuotoista Muutos TP Muutos % TP Yksikköhintatulot % % % - ammatillinen peruskoulutus % % % - Taitaja % % 44 6 % - tulosrahoitus (amm. peruskoulutus) % % - oppisopimuskoulutus % % % - lukiokoulutus % % % - ammatillinen lisäkoulutus sis.kohtaan Aikuiskoulutus Aikuiskoulutus/koulutuksen myynti: % % % - OKM:n rahoittama ammatillinen lisäkoulutus % % % - nuorten aikuisten osaamisohjelma % % - työvoimakoulutus % % % - henkilöstökoulutus % % % - tietopuolisen oppisopimuskoul. myynti % % % Projektit % % % - opetuksen kehittämishankk. (amm.peruskoul.) % % 51 8 % - Taitaja % % % - eu-projektit % % % - maksullisen palv.toim. muut projektit % % -4-1 % Muut tulot (työtoim., talotyömaat, opetusmaatila, opetusravintolat ym.) % % % TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ % % Toimintakulut laskivat -2,2 prosenttia, -1,8 miljoona euroa. Henkilöstökulujen osuus toimintatuotoista oli 51,4 prosenttia (vuonna 2013 vastaava luku oli 53,0 prosenttia). Henkilöstökulut vuonna 2014 olivat yhteensä 40,893 miljoonaa euroa (43,516 miljoonaa euroa vuonna 2013). Henkilöstökulut pienentyivät edellisvuoteen -6,0 prosenttia. Henkilöstökulujen vähentymiseen vaikuttivat vuonna 2013 toteutetut Salpauksen organisaatiomuutos ja sopeuttamistoimenpiteet, jotka jatkuivat vuonna Palvelujen ostot 15,613 miljoonaa toteutuivat (104,0 prosenttia) ylittäen talousarvion euroa. Edelliseen vuoteen palvelujen ostot lisääntyivät euroa (+2,7 prosenttia). Kasvu johtui pääasiassa Taitaja 2014 tapahtumasta. Aine- ja tavaraostot (ilman varaston lisäys/vähennystä) ylittivät talousarvioon arvioidut ostot noin euroa. Edellisvuoteen aine- ja tarvikeostot lisääntyivät noin euroa (+9,7 prosenttia). Myöskin näihin ostoihin vaikutti Taitaja 2014-tapahtuma. Varaston muutos toteutui euroa talousarviota pienempänä. Edellisen vuoden varaston muutokseen vaikutti kahden oppilastyönä rakennetun omakotitalon myynti. Vuokrakulut kasvoivat noin euroa (kasvua +5,0 prosenttia edelliseen vuoteen). Vuokrakulujen toteuma oli 16,072 miljoonaa euroa (toteuma 99,4 prosenttia), joista tilavuokriin kohdistui 14,012 miljoonaa euroa ja muihin vuokriin (pääasiassa it-laitteisiin ja ajoneuvoihin) 2,060 miljoonaa euroa sisältäen Taitaja 2014 tapahtuman euron vuokrat. Salpauksen maksamien palvelujen maksuosuudet pienenivät euroa vuodesta 2013 (muutos -7,4 prosenttia). Salpauksen toimintatuottoihin suhteutettuna palvelujen maksuosuudet olivat 9,2 prosenttia vuonna 2014 ja 9,6 prosenttia vuonna Toimintakate (1,927 miljoonaa euroa) toteutui euroa edellistä vuotta pienempänä. Suunnitelman mukaiset poistot lisääntyivät euroa (noin 4,9 prosenttia) edellisvuodesta. Tilikauden tulos oli euroa. Taitaja2014 -kisojen kokonaiskulut vuosina olivat 5,2 miljoonaa, josta Opetus- ja kulttuuriministeriö rahoitti 1,7 miljoonaa euroa, yhteistyökumppanit 2 miljoonaa euroa, muut tuotot 0,2 miljoonaa euroa ja Koulutuskeskus Salpaus kisajärjestäjänä 1,3 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi Salpauksen kalusto- ja laitehankintoja hyödynnettiin kisojen aikana ja opetusta toteutettiin osana kisajärjestelyjä. 85

91 Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus Tuloslaskelma Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut tuotot 6 91 Valmistus omaan käyttöön 0 34 Toimintakulut Henkilöstökulut Palveluiden ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrakulut Muut kulut Toimintakate Korkotuotot 0 0 Muut rahoitustuotot 4 3 Korkokulut 0 0 Muut rahoituskulut -3-2 Vuosikate Poistot käyttöomaisuudesta Arvonalentumiset 0 0 Satunnaiset tuotot 0 0 Satunnaiset kulut 0 0 Tilikauden tulos Poistoeron lisäys(-), vähennys(+) Varausten lisäys(-), vähennys(+) Rahastojen lisäys(-), vähennys(+) 0 0 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ Toiminnan luonteesta johtuen ei ole noudatettu tulosalueille annettua kaavaa. 86

92 Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus 2.15 Toiminnan rahoitus Rahoituslaskelma Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta oli ylijäämäinen euroa ja ylitti talousarvion tavoitteen euroa parempana. Investointeja jäi toteuttamatta euroa ja vuosikate oli euroa tavoitetta huonompi TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN KASSAVIRTA Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoitukseen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 0 Toiminnan ja investointien nettokassavirta RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 3-12 Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen nettorahavirta RAHAVAROJEN MUUTOS Rahavarat Rahavarat Toiminnan luonteesta johtuen ei ole noudatettu liikelaitoksille annettua kaavaa. *) Tulosalueen osuus kassavaroista on laskettu taseen luvuista. Mahdollinen kohdistusero on käsitelty rahoituslaskelmassa korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen muutoksena Rahoitusasema ja sen muutokset Perusrahoitussaamiset valtiolta lisääntyi edellisestä vuodesta noin euroa, projektien saatavat vähentyivät noin euroa ja myyntisaamiset lisääntyi noin euroa. Korottomat velat lisääntyivät ( euroa). Kokonaisuutena rahoitustoiminnan nettokassavirta oli euroa. Kassavarat olivat euroa ja lisääntyivät eurolla edellisvuodesta. 87

93 Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus Tase VASTAAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT I Aineettomat hyödykkeet 0 5 Aineettomat oikeudet 0 5 II Aineelliset hyödykkeet Kiinteät rakenteet ja laitteet 5 7 Koneet ja kalusto III Sijoitukset Tytäryhteisöosakkeet ja osuudet Osakkuusyhteisöosakkeet ja osuudet 4 4 Muut osakkeet ja osuudet B TOIMEKSIANTOJEN VARAT Muut toimeksiantojen varat C VAIHTUVAT VASTAAVAT I Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Keskeneräiset tuotteet Valmiit tuotteet II Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Muut saamiset (alv, valtionosuus) Siirtosaamiset IV Rahat 5 8 V Osuus pankkisaamisista VASTAAVAA YHTEENSÄ

94 Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus VASTATTAVAA A OMA PÄÄOMA I Peruspääoma V Edellisten tilikausien yli-/alijäämä VI Tilikauden yli-/alijäämä B POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Muut toimeksiantojen pääomat E VIERAS PÄÄOMA II Lyhytaikainen Ostovelat Muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ

95 Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus 2.17 Talousarvion toteutuminen Tuloskortti Strateginen tavoite 1 Oppimistuloksemme ja -ympäristömme ovat kansainvälistä huippua Mittari/seurannan kohde yks. TP 2013 TA 2014 TP2014 Poikkeama-% TA2014-TP2014 Muutos-% TP2013-TP2014 Suoritetut tutkinnot lkm ammatilliset perustutkinnot lkm yo-tutkinnot lkm lukion oppimäärä lkm näyttötutkintona suoritetut perustutkinnot lkm näyttötutkintona suoritetut ammattitutkinnot lkm näyttötutkintona suoritetut erikoisammattitutkinnot lkm Ensisijaiset hakijat/aloituspaikat (ammatillinen peruskoulutus) /2015=1,5 3371/2247=1,5 2342/1702=1,4-6,7-6,7 Läpäisy (ammatillinen peruskoulutus) % 62,2 64,5 65,8 2,0 5,8 - suoritetut perustutkinnot/aloittaneet lkm 1266/ / /2047 Läpäisy (lukiokoulutus) % 92,0 88,2 85,5-3,1-7,1 - suoritetut tutkinnot/aloittaneet lkm 47/50 45/51 47/55 Läpäisy (oppisopimuskoulutus, perustutkinnot) % 54,0 47,5 53,6 12,9-0,7 - suoritetut perustutkinnot/aloittaneet lkm 108/ / /302 Valmistuneiden työllistyminen (ammatillinen peruskoulutus) % 63,0 63,0 66,0 4,8 4,8 Jatko-opintoihin sijoittuminen, amk+yliopisto (ammatillinen % peruskoulutus) 3,2 3,5 3,0-14,3-6,3 KV-toiminta: lähtevät/saapuvat opiskelijat lkm 227/61 157/ /122,5-13,38/2,9 40,1/100,8 KV-toiminta: lähtevät/saapuvat opettajat/asiantuntijat lkm 138/87 103/101 38/39-63,1/-61,4-72,5/-55,2 Strateginen tavoite 2 Toimintamme vähentää yhteiskunnan eriarvoisuutta Mittari/seurannan kohde yks. TP 2013 TA 2014 TP2014 Poikkeama-% TA2014-TP2014 Muutos-% TP2013-TP2014 Opinnoista eroaminen (ammatillinen peruskoulutus) % 12,1 12,5 13,2 5,6 9,1 - positiivinen/negatiivinen eroaminen % 4,4/7,7 6,0/6,5 5,0/8,2-16,7/26,2 13,6/6,5 Opinnoista eroaminen (lukiokoulutus) % 2,5 4,0 9,0 125, positiivinen/negatiivinen eroaminen % 2,5/0 3,0/1,0 8,0/1,0 166,7/0 220/-100 Oppisopimuskoulutuksen purku (perustutkinnot) % 13,1 6,0 10,3 71,7-21, positiivinen/negatiivinen purku % 11,3/1,8 5,0/1,0 7,3/3,0 46/200-35,4/66,7 Ammatilliseen peruskoulutukseen sijoittuminen (AVA-koulutus)* % 83,0 75,0 72,5-3,3-12, Ammatilliseen peruskoulutukseen sijoittuminen (Ammattistartti)* % 84,0 75,0 95,0 26,7 13, *TP2013 sijoittumistiedot kuvaavat syksyn 2013 tilannetta ja TP2014 sijoittumistiedot kuvaavat tilannetta (tieto Opintopolkujärjestelmästä) Strateginen tavoite 3 Johtamis- ja työskentelytapamme edistävät uudistumista ja vastuuta tulevaisuudesta Mittari/seurannan kohde yks. TP 2013 TA 2014 TP2014 Poikkeama-% TA2014-TP2014 Muutos-% TP2013-TP2014 Johtamismittari ** Työhyvinvointimittari ** Henkilöstön kehittämiseen käytetyt määrärahat kokonaishenkilöstökuluista % 1,7 2,3 1,5-34,8-11,8 Opetushenkilöstön kelpoisuus % 86,3 85,5 89,7 4,9 3,9 Henkilöstökulut toimintatuotoista % 53,0 53,7 51,4-4,3-3,0 Toimitilavuokrat ,1-1,1 osuus toimintatuotoista % 17,3 18,3 17,6-3,7 1,8 Toimintakate ,1-29,0 Tilikauden tulos ,9-49,0 Oma pääoma ,0-10,5 Kassavarat ,2-36,2 ** Johtamis- ja työhyvinvointikysely toteutetaan Salpauksessa vuonna

96 Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus Perustiedot Mittari/seurannan kohde yks. TP 2013 TA 2014 TP2014 Poikkeama-% TA2014-TP2014 Muutos-% TP2013-TP2014 Opiskelijamäärä (yksikköhintarahoitus) lkm ammatillinen koulutus ka 7/5 lkm lukiokoulutus ka 7/5 lkm oppisopimuskoulutus ka 6/6 lkm Aikuiskoulutuksen (ei yksikköhintarah.) opiskelijatyöpäivät lkm Aikuiskoulutuksen opiskelijamäärä (eri henkilöitä) lkm Aikuiskoulutuksen opisk. työpvt muutettuna opisk. työvuosiksi lkm Toimintatuotot **** Toimintakulut **** Irtaimistoinvestoinnit Koneiden ja laitteiden vuokrat (leasing) **** Perusrahoitustuotot (yksikköhintarahoitus, amm.perusk.+lukio) osuus toimintatuotoista % 72,4 72,7 71,5 Perusrahoitustuotot (yksikköhintarahoitus oppisopimuskoul.) osuus toimintatuotoista % 8,1 8,5 7,9 Koulutuksen myynnin tuotot osuus toimintatuotoista % 14,3 13,6 13,4 Muun maksullisen palvelutoiminnan tuotot osuus toimintatuotoista % 3,6 1,8 2,8 Koulutuksen myynnin toimintakate osuus toimintatuotoista % 18,9 33,5 32,5 Muun maksullisen palvelutoiminnan toimintakate osuus toimintatuotoista % -5,7 4,0-10,7 Henkilöstömäärä*** lkm/htv ***TP2013 henkilöstömäärä on esitetty lukumääränä (lkm) ja TA2014 ja TP2014 henkilöstömäärä on esitetty henkilötyövuosina (htv). ****TA2014 sis. Taitaja 2014 talousarviomuutos (Konsernihallitus / Yhtymäkokous ) Tuloskortin ja mittareiden selvitykset ja laskentakaavat kohdassa Toimintakertomus ja tulosanalyysi vuoden 2014 toiminnasta Strateginen tavoite 1. Oppimistuloksemme ja -ympäristömme ovat kansainvälistä huippua Menestystekijät a) Pedagogiikan uudistaminen b) Elinikäisten polkujen vahvistaminen c) Vahvat kumppanuudet Ammatillinen peruskoulutus Kehittämistavoite Salpauksen kaikilla toimijoilla on yhteinen ymmärrys osaamisperusteisuudesta (mm. poisoppiminen aikasidonnaisuudesta ja perinteisestä resursoinnista). Tutkintojen osaamisperustaisen määrittelyn tueksi on luotu yhteisesti sovitut käytännöt, joiden mukaisesti toimitaan koko Salpauksessa. Toimenpidekokonaisuus 2014 Tarkastellaan opetussuunnitelmien ammatillisten tutkinnon osien sisältöjä osaamisperusteisesti yhdessä aikuiskoulutuksen toimijoiden kanssa kaikilla koulutusaloilla/tutkinnoissa Toteutetut toimenpiteet Ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelmat uudistuvat alkaen. Tutkintokohtaisten opetussuunnitelmien nykytilan tarkastelu tehtiin kaikissa tutkinnoissa ja samalla nimettiin kehittämiskohteet. Keskeisimpinä kehittämiskohteina useissa tutkinnoissa on yhteistyön lisääminen nuorten ja aikuiskoulutuksen kesken sekä yhteisten tutkinnonosien integrointi ammatillisiin tutkinnon osiin. 91

97 Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus Avataan tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksissa vaadittava osaaminen konkreettiseksi tekemiseksi T1, H2 ja K3 -tasoille Luodaan ja otetaan käyttöön tarvittavat toimintatavat ja välineet osaamisperusteisuuden haltuunotossa (esimerkiksi yhtenäinen dokumentointi) Vakiinnutetaan osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen käytännöt eri koulutusaloilla / tutkinnoissa Laajennetaan edelleen ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (atto-opinnot) ja ammatillisten aineiden integrointia eri tutkintoihin/ tutkinnon osiin tavoitteena arvioida myös attoopintoja ammattiosaamisen näytöissä Toteutetaan suunnitelmallinen eri henkilöstöryhmien koulutus pedagogisen perehdytysohjelman mukaisesti Seurataan ja osallistutaan aktiivisesti valtakunnalliseen kehittämistyöhön ja opitaan muiden koulutuksen järjestäjien hyvistä käytännöistä Tutkintokohtaisten opetussuunnitelmien nykytilan tarkastelussa ammattitaitovaatimukset on avattu tekemisenä. Eri tutkinnoissa on käytössä erilaisia malleja, esim. osaamiskartat. Tarkastelu jatkuu keväällä 2015 osana tutkintokohtaisten opetussuunnitelmien uudistusta. Yhtenäisiä osaamisperusteisuutta tukevia toimintatapoja on valmisteltu opetussuunnitelmauudistuksen yhteydessä. Työssäoppimisen aikaisen oppimisprosessin dokumentointiin on kehitetty uusia malleja, joista esimerkkinä voidaan mainita opiskelijoiden blogit. Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen prosessia mallinnettiin ja eri henkilöstöryhmiä koulutettiin sen toteuttamiseen. Yhtenäiset osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen käytännöt eivät kuitenkaan ole vakiintuneet ammatillisessa peruskoulutuksessa kaikilla koulutusaloilla. Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien integrointia ammatillisiin opintoihin on kokeiltu erilaisilla malleilla esimerkiksi liiketalouden, auto- ja logistiikka-alan, kone- ja metallialan, rakennusalan, talotekniikan, luonnonvara-alan sekä hius- ja kauneudenhoitoalan perustutkinnoissa. Sosiaali- ja terveysalalla on kokeiltu kielitaitovaatimusten osoittamista ammattiosaamisen näytöillä. Nämä kokeilut osaltaan edistävät uusien opetussuunnitelmien laadintaa ja tarkoituksenmukaista integrointia. Vuoden 2014 aikana toteutettiin yksi pedagoginen perehdytysryhmä opettajille ja yksi esimiesten perehdytysohjelma. Pedagogisen perehdytyksen tueksi laadittiin sähköinen Open boxi, joka sisältää laajan tukimateriaalin opetushenkilöstölle. Lisäksi eri henkilöstöryhmät perehtyivät mm. opetussuunnitelmauudistukseen ja sen edellyttämiin toimintatapamuutoksiin pedapajoissa, opetussuunnitelmatyöpajoissa ja henkilöstökokouksissa. Loppuvuoden aikana käynnistettiin myös Pedagoginen Roadshow, jonka tavoitteena on tarjota eri toimipisteiden henkilöstölle ajankohtaista tietoa pedagogisesta uudistumisesta ja eri alojen hyvistä käytännöistä. Vuonna 2014 oli käynnissä yhteensä 46 ammatillisen koulutuksen kehittämistä tukevaa valtionavustushanketta. Valtionavustushankkeet toteutuvat aina laajoina verkostohankkeina, mikä edistää valtakunnallista yhteistyötä ja hyvien käytäntöjen jakamista. Hankkeiden avulla valmistauduttiin yhdessä muiden koulutuksenjärjestäjien kanssa opetussuunnitelmauudistukseen ja osaamisperusteisuuden toimeenpanoon. Lisäksi verkostohankkeissa kehitettiin mm. työturvallisuutta sekä mallinnettiin yksilöllisiä ja joustavia opintopolkuja. Hankeverkostojen lisäksi osallistuttiin aktiivisesti mm. AMKE ry:n toimintaan, mikä edisti muiden koulutuksenjärjestäjien hyvistä käytännöistä oppimista. 92

98 Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus Kehittämistavoite Laadukas oppiminen ja ohjaus monipuolisissa työelämälähtöisissä oppimisympäristöissä Toimenpidekokonaisuus 2014 Ohjataan ja tuetaan opetushenkilöstön pedagogisten suunnittelu- ja ohjaustaitojen kehittymistä monipuolisissa oppimisympäristöissä, esim. työpaikalla tapahtuva oppiminen Toteutetut toimenpiteet Ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelmat uudistuvat alkaen ja vuoden 2014 keskeinen painopiste oli valmistautuminen tähän opetussuunnitelmauudistukseen. Henkilöstölle järjestettiin useita info-, keskustelu- ja koulutustilaisuuksia, joissa käsiteltiin opetussuunnitelmauudistuksen vaikutusta opetus- ja ohjaustoimintaan. Loppuvuodesta käynnistettiin myös Pedagoginen Roadshow, jonka tavoitteena on tarjota eri toimipisteiden henkilöstölle ajankohtaista tietoa pedagogisesta uudistumisesta ja eri alojen hyvistä käytännöistä. Opetushenkilöstöä eri aloilta osallistui Tiimimestari - valmennukseen, jonka tavoitteena on uudistaa opetusmenetelmiä. Nämä valmennukset tukevat osaltaan osaamisperusteisuuden toimeenpanoa. TutKIVA-hankkeessa järjestettiin opettajille työpajoja, joissa harjoiteltiin mobiililaitteiden käyttöä opetuksessa ja työssäoppimisen ohjauksessa. Opettajat ovat osallistuneet yhteistoiminnalliseen työskentelyyn ja vertaisoppimiseen. Varmistetaan työpaikkaohjaajien osaaminen Hyödynnetään ja lisätään oppisopimuskoulutusta koulutuksen järjestämismuotona Työpaikkaohjaajakoulutusta on järjestetty koulutusaloilla tarpeen mukaan, erilaisin toteutustavoin yrityskohtaisesti tai avoimina ryhminä. Ammatillisen peruskoulutuksen opettajien työtehtäviin kuuluu työssäoppimispaikan työpaikkaohjaajan perehdyttäminen. Työssäoppimisen ohjauskäynnin aikana opettaja tarpeen mukaan perehdyttää työpaikkaohjaajaa ohjaukseen ja ammattiosaamisen näyttöihin liittyviin asioihin. Näitä perehdyttämisiä ei rekisteröidä salpaustasoisesti. Salpaus on partnerina Työpaikkaohjaajat valmentaen vahvaksi -hankkeessa, jossa Salpauksen tavoitteena on luoda mobiiliportaali työpaikkaohjaajien tueksi. Hanke jatkuu vuoden 2015 loppuun. Kesällä 2014 Salpauksessa päättyi monivuotinen Top- Koutsi-projekti, jonka aikana koulutettiin yli 300 työpaikkaohjaajaa ja yli 100 Salpauksen opettajaa työpaikkaohjaaja-kouluttajiksi. Hanke tuotti suuren määrän materiaalia koulutuksen tueksi. Projektin päätyttyä alettiin suunnitella työpaikkaohjaajakoulutuksen salpaustasoista organisoimista ja linjaamista. Tutkintokohtaisten opetussuunnitelmien tarkastelun yhteydessä selvitettiin, miten laajasti oppilaitosmuotoisesti ammatillista perustutkintoa suorittavien on mahdollista suorittaa osa tutkinnosta oppisopimuskoulutuksena. Tarkastelu osoittaa, että oppilaitosmuotoisen ja oppisopimuskoulutuksen yhdistävät toteutusmallit ovat vakiintuneet käytännöksi sosiaali- ja terveysalalla sekä rakennusalalla. Muilla aloilla olisi tarpeen tehostaa markkinointia ja tiedotusta sekä työnantajille että opiskelijoille. 93

99 Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus Hyödynnetään opetusteknologian mahdollisuuksia oppimisprosessin näkyväksi tekemisessä, mobiiliohjauksessa ja vertaisoppimisessa. Linjataan keskeiset Salpauksessa käytettävät opetus-/ohjausteknologian välineet. Opetusteknologiaa hyödynnetään entistä laajemmin kaikilla aloilla. Erityisesti työssäoppimisen ohjausta mobiililaitteilla on kehitetty (mm. sosiaali- ja terveysala, hius- ja kauneudenhoitoala, luonnonvara-ala, rakennusala, palvelualat). Mobiiliteknologian hyödyntäminen kansainvälisessä yhteistyössä ja ulkomaan työssäoppimisjaksojen ohjauksessa on kehittynyt ja laajentunut. Salpauksessa on määritelty yhteisöllisen oppimisen ja työskentelyn malli, jolla halutaan ohjata henkilöstöä hyödyntämään sosiaalisen median ja yleisemmin viestintäteknologian mahdollisuuksia yhteisen työskentelyn edistäjänä. Keskeiset käytössä olevat opetus- ja ohjausteknologian työvälineet on määritelty. Henkilöstölle on järjestetty säännöllisesti perehdytystä ja opastusta erilaisten työvälineiden hyödyntämiseen. Esimerkiksi sosiaalisen median opetuskäyttöä on opastettu vastaalkaville opettajille. Yksiköiden toimintasuunnitelmissa määritellään minimivaatimus opetusteknologian hyödyntämisestä opetuksen ja ohjauksen välineenä. Toteutetaan lähtötilannekartoitus ja suunnitellaan ja toteutetaan toimenpiteet. Yksikkö- tai koulutusalatasolla ei ole määritelty minimivaatimusta opetusteknologian hyödyntämiselle. Kehittämistavoite Selkeät johdon linjaukset yksilöllisten, joustavien opintopolkujen toteuttamisessa sekä HOPSja HOJKS -käytänteissä ja linjausten mukainen toiminta kaikilla aloilla Toimenpidekokonaisuus 2014 Toteutetaan koulutusala-/ tutkintokohtainen kysely, jolla selvitetään todelliset edellytykset ja esteet yksilöllisten ja joustavien opintopolkujen toteuttamiselle Lisätään koko henkilöstön osaamista ja välittämistä opiskelijoiden yksilöllisten ja joustavien opintopolkujen mahdollistamisessa Toteutetut toimenpiteet Kyselyä ei ole toteutettu, mutta tutkintokohtaisten opetussuunnitelmien tarkastelussa on selvitetty edellytyksiä ja esteitä yksilöllisten ja joustavien opintopolkujen toteuttamiselle käyttöön otettavien uusien opetussuunnitelmien yhtenä tavoitteena on edistää yksilöllisten ja joustavien opintopolkujen toteutumista. Tutkintokohtaista opetussuunnitelmatyötä ohjattiin mm. opetussuunnitelmatyöpajoissa, joissa yhtenä keskeisenä teemana oli yksilöllisten ja joustavien polkujen mahdollistaminen. Joustavien opintopolkujen ja aitojen valinnan mahdollisuuksien suunnittelu ja toteutus jatkuvat vuoden 2015 aikana. Yksilöllisten ja joustavien opintopolkujen suunnittelua ja toteutusta on käsitelty eri henkilöstöryhmien kanssa myös pedapajoissa, henkilökohtaisissa ohjauksissa, toimipistekohtaisilla pedapysäkeillä ja erilaisissa henkilöstökoulutuksissa. Lisäksi eri alojen opetushenkilöstöä on mukana tiimioppimista ja -valmennusta tukevissa Tiimimestarit-valmennuksessa. Tämä malli tukee osaltaan joustavia ja yksilöllisiä opintopolkuja. 94

100 Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus Seurataan ja valvotaan opiskelijan oikeusturvan toteutumista sovituissa HOPS- ja HOJKSkäytänteissä Laaditaan ohjeistukset ja periaatteet tutkinnon suorittamiseksi vaiheittain tutkinnon osa kerrallaan Edistetään eri alojen osaamisen yhdistämistä joustavasti tutkinnoiksi monitaitoisuuden lisäämiseksi Vahvistetaan yrittäjyyskasvatuksen, KV-toiminnan, kilpailutoiminnan ja verkko-oppimisen integraatiota opetuksen toteuttamisessa Toimivien HOPS- ja HOJKS-käytänteiden kehittäminen kaikilla aloilla on edelleen työn alla. Ammattiosaamisen toimikunnalla on valvonta- ja ohjaustehtävä ja toimikunta on osaltaan seurannut ja valvonut opiskelijan oikeusturvan toteutumista. Opetuksen jaksotukseen liittyvää ohjeistusta ja periaatteita on linjattu osana opetussuunnitelmien uudistusta. Tämä työ jatkuu edelleen keväällä käyttöön otettavien uusien opetussuunnitelmien yhtenä lähtökohtana on joustavuus tutkinnon suorittamisessa ja tutkinnon rakenteessa. Tutkintokohtaista opetussuunnitelmatyötä ohjattiin mm. opetussuunnitelmatyöpajoissa, joissa yhtenä keskeisenä teemana oli aidon valinnaisuuden mahdollistaminen yli tutkintorajojen. Näiden toteutusmallien suunnittelu jatkuu vuoden 2015 aikana. Vuoden 2014 aikana suunniteltiin Salpauksen uutta organisaatiota, jonka toiminta käynnistyi Yhtenä uudistuksena oli Oppimisen kehittämispalvelut - yksikön muodostaminen niin, että yrittäjyyskasvatuksen, kv-toiminnan, kilpailutoiminnan ja verkko-opetuksen asiantuntijat työskentelevät entistä tiiviimmin yhdessä tukien eri alojen opetushenkilöstöä ja esimiehiä pedagogiikan kehittämisessä. Kansainvälisen työssäoppimisen ja muun kansainvälisen toiminnan prosesseja ja eri henkilöiden vastuita määriteltiin uudelleen. Alakohtaisesti määriteltiin kansainvälisen toiminnan painopisteitä ja tavoitteita. Kansainvälinen oppimisympäristö on kehittynyt, kun opettajien asiantuntijaliikkuvuudet, top-ohjaus ulkomailla ja muu kansainvälinen kehittämishanketoiminta on edistänyt kansainvälisiin työelämälähtöisiin osaamistaitovaatimuksiin perehtymistä, yhteisten osaamisen arvioinnin käytäntöjen kehittymistä ja opiskelijoiden elinikäisen oppimisen avaintaitojen vahvistamista. Yrittäjyyskasvatusta oppimisen menetelmänä on kehitetty vahvasti eri aloilla. Perustettiin Salpauksen osuuskunta Taidottaja, joka tarjoaa puitteita yrittäjyyden ja ammattiosaamisen oppimiseen, kehittämiseen ja harjoittamiseen. Osuuskunta toimii Salpauksen opiskelijoiden oppimisympäristönä ja oppimismenetelmänä sekä mahdollistaa jäsenkunnan ammattitaidon hyödyntämisen työelämässä. Yrittäjyyskasvatuksessa on toteutettu laajasti Nuori Yrittäjyys (NY) -toimintaa, kuten NY-messut, NYleiriohjaajakoulutukset ja NY-leirit. Valinnaiskursseina on toteutunut Minustako yrittäjä - ja Nuori yrittäjyys - opintojaksot. Eri alojen NY-yrityksiä toimi vuoden 2014 aikana n. 40. Vuoden 2014 suuri yhteinen ponnistus olivat Taitaja2014 -ammattitaitokilpailut, joihin osallistuivat kaikki koulutusalat. Verkko-oppimisen kehittämistä on kuvattu aiemmissa kohdissa. 95

101 Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus Ammatillinen aikuiskoulutus ja työelämäpalvelut Kehittämistavoite Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävästä nousevan tuotteiden kehittämisen ja myynnin tehostaminen Toimenpidekokonaisuus 2014 Myynti- ja markkinointiryhmän toimintaa tehostetaan aktivoimalla yhteydenpitoa eri asiakasryhmiin sekä laajentamalla toimintaa perusopetuksen piirissä vielä oleviin sekä sen päättäneisiin ei työmarkkinoilla oleviin. Nuoriso- ja aikuiskoulutuksen yhdessä toteuttaminen tarjoaa entistä paremmat mahdollisuudet uusien tuotteiden ideointiin sekä tehokkaampaan toteutukseen. Toteutetut toimenpiteet Salpauksen myynti- ja markkinointiryhmässä sekä alakohtaisissa myynti- ja markkinointiryhmissä toteutettiin viestintä- ja markkinointiohjelman sekä myyntiohjelman mukaisia toimenpiteitä. Viestintä- ja markkinointiohjelman toteutumista on kuvattu kohdassa ja myyntiohjelman toteutumista kohdassa Salpauksessa toimii hakevan toiminnan kehittämisryhmä, jonka tehtävänä on löytää vailla peruskoulun jälkeistä olevaa tutkintoa olevia nuoria. Takuumesta toimi ohjaus- ja palvelupisteenä. Katalysaattori-hankkeessa on järjestetty ideatapaamisia sosiaali- ja terveysalan, vaatetusalan sekä kotityö- ja puhdistuspalvelualan yritysten edustajille. Askel-hankkeessa on kehitetty Salpauksen asiakkuudenhallintaa ja yritysyhteistyötä webinaarien avulla. Ammattilaisesta työmaaohjaajaksi -hankkeessa on koulutettu rakennusalan ammattialaisista työmaaohjaajia ja etsitty itsensä työllistämisen ratkaisuja. Taloudesta töitä -hankkeessa on taloushallintoalan yrityksille järjestetty innovaatioleirejä ja tehty tilitoimistotyön vetovoimaisuuskysely. Tavoite on nostaa taloushallintoalan vetovoimaisuutta. Salpauksen henkilöstölle järjestettiin tuotekehitykseen, myyntiin ja markkinointiin liittyvää koulutusta. Ala- ja yksikkökohtaiset myynti- ja markkinointiryhmät suunnittelivat uusia koulutustuotteita ja niiden toteutusta. Henkilöstöä eri aloilta suorittaa parhaillaan tuotekehittäjän erikoisammattitutkintoa, jonka osana kehitetään uusia koulutustuotteita. Vuoden 2014 aikana kehitettiin ja toteutettiin useita uusia tutkintoja ja koulutuksia, mm. työvalmennuksen erikoisammattitutkinto, yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto, yhteisöhoidon ja kasvatuksen perusteet -koulutus sekä työmaaohjaajakoulutus. Joillain aloilla nuoriso- ja aikuiskoulutusta toteutetaan yhteisissä oppimisympäristöissä ja opettajat toimivat tiiviissä yhteistyössä. Tämä toimii erityisen hyvin mm. matkailu-, ravitsemis- ja elintarvikealalla, jossa Kulinaaritalo toimii yhteisenä oppimisympäristönä. Luonnonvara-alalla on suunniteltu Asikkalan toimipisteen tulevaisuutta ja koulutustarjontaa työnimellä Tulevaisuuden elämyksien Asikkala. Suunnittelussa on tarkasteltu koulutustarjontaa ja tuotteita koulutus- ja rahoitusmuodoista riippumatta. 96

102 Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus Kehittämistavoite Valmistautuminen toimintakentässä ja opiskelijaryhmissä tapahtuviin muutoksiin Toimenpidekokonaisuus 2014 Opiskelijapalvelut ottavat entistä laajemmin vastuun nuorten ja aikuisten opiskelijapalvelujen toteuttamisesta ja kehittämisestä. Hyödynnetään pedagogisten lehtoreiden ja ohjaavien opettajien asiantuntemusta erilaisten oppijoiden kohtaamisessa. Toteutetut toimenpiteet Ohjauspalvelujen kehittämisryhmässä käynnistettiin nuorten ja aikuisten ohjaustyön kehittäminen. Alakohtaisten kehittämisryhmien toiminta on ollut erityisen merkittävää toimintatapojen kehittämisessä. Ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelmauudistuksen yhtenä keskeisenä tavoitteena on mahdollistaa entistä yksilöllisemmät ja joustavammat opintopolut erilaisille opiskelijoille. Pedagogiset lehtorit ovat ohjanneet opetushenkilöstöä ja esimiehiä pedapajoissa, toimipistekohtaisilla pedapysäkeillä, opetussuunnitelmatyöpajoissa ja muissa koulutuspäivissä. Erilaisista kulttuuritaustoista tulevien opiskelijoiden kohtaamiseen on valmistauduttu hankkeissa tehdyn kehittämistyön ja henkilöstökoulutuksen avulla (Ammatilliset opettajat kulttuurien välisen sillan rakentajina -hanke ja Spiraali Monikulttuurisuudesta hyvinvointia hoitotyöhön -hanke). Kehittämistavoite Laadukas oppiminen ja ohjaus monipuolisissa työelämälähtöisissä oppimisympäristöissä Toimenpidekokonaisuus 2014 Kehitetään yritysten ja oppilaitoksen välistä yhteistyötä siten, että työelämä voi keskittyä opiskelijan ammatillisen kasvun ohjaamiseen ja oppilaitos vastaa tutkinnon suorittamiseen liittyvistä hallinnollisista tehtävistä. Toteutetut toimenpiteet Näyttötutkintojen arviointimenetelmien kehittäminen luonnonvara-alalla -hankkeessa on löydetty kustannustehokas malli näyttötutkintosuoritusten videointiin. Työpaikkaohjaajien koulutushankkeessa on aloitettu kehittämään mobiilisovellusta työpaikkaohjaajien käyttöön, jotta perehtyminen ohjaukseen olisi sujuvampaa. Oma polku -hankkeessa on aloitettu aikuisopiskelun henkilökohtaistamisprosessin kehittäminen yksinkertaisemmaksi ja vähemmän aikaa vieväksi. Tarkoitus on sekä parantaa tuottavuutta että vastata aikuisopiskelijoilta ja työelämästä nouseviin toiveisiin. Sosiaali- ja terveysalan Valovoimainen-hankkeessa on jatkokehitetty klinikkaopettaja-mallia, perehdytetty työntekijöitä opiskelijoiden mentoreiksi sekä otettu käyttöön pelillisiä elementtejä. Eri hankkeissa kehitettyjen mallien ja toimintatapojen käyttöönottoa tulisi suunnitelmallisesti ja järjestelmällisesti edistää Salpauksen sisällä. Jatkossa on tarpeen kehittää uudenlaisia oppimisympäristöjen yhteistyössä yritysten kanssa. 97

103 Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus Lukiokoulutus Kehittämistavoite Valmistautuminen sähköisiin yo-kokeisiin Toimenpidekokonaisuus 2014 Aloitetaan sähköisten kurssikokeiden testaaminen ja koulutetaan henkilöstöä teemaan liittyen. Toteutetut toimenpiteet Sähköisiä opetusmenetelmiä ja kokeita tai kokeiden osia käyttävät jo lähes kaikki lukion opettajat. Ensimmäiset kokonaan sähköisenä toteutetut kurssikokeet toteutettiin loppuvuodesta ja erilaisia sähköisiä koealustoja testataan. Kaksi opettajaa osallistui Palmenian järjestämään Digiajan opettaja -koulutukseen ja he ovat kouluttaneet muita opettajia. TVT-tiimin jäsenet seuraavat aktiivisesti Facebookin ryhmiä, joissa käsitellään mm. tieto- ja viestintätekniikkaa opetuksessa, tietokoneiden hyödyntämistä ylioppilaskirjoituksissa ja tulevaisuuden lukiota. Kehittämistavoite Kestävä kehitys Toimenpidekokonaisuus 2014 Perustetaan koko talon yhteinen kestävä kehitys -ryhmä, tavoitteena aluksi paperinkulutuksen vähentäminen sekä kierrätyksen tehostaminen. Toteutetut toimenpiteet Nastolan toimipisteen Kestävä kehitys -ryhmä on perustettu, mutta toiminta ei ole ollut vielä kovin aktiivista. Kierrätystä varten on kuitenkin lisätty luokkiin roskien lajittelua varten roskiksia sekä lajitteluohjeet. Ruokalaan tulevien muoviastioiden kierrätys muoviosaston raaka-aineeksi toimii. Kehittämistavoite Yrittäjyys Toimenpidekokonaisuus 2014 Jatketaan Nuori Yrittäjyys -toimintaa. Yrittäjyysopettajan, ammattiaineiden opettajan ja lukion opettajien välistä yhteistyötä tiivistetään. Lisäksi käynnistetään NY-yhteistyö Nastolan yläkoulujen kanssa. Suunnitteilla on myös KV-yhteistyötä yrittäjyyteen liittyen. Toteutetut toimenpiteet Nuori Yrittäjyys -toimintaa on jatkettu suunnitelmallisesti ja vuoden 2014 aikana lukiossa toimi viisi NY-yritystä. Kansainvälistä yhteistyötä on tehty norjalaisen koulun kanssa ja tätä pyritään jatkamaan mahdollisuuksien mukaan. Suunnitteilla on yrittäjyysopintojen lisäämistä kaikille lukiolaisille, mutta erityisesti ohjelmointikurssilaisille uuden kurssin muodossa. 98

104 Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus Opiskelijapalvelut (sisältää ammatillisiin opintoihin valmistavan koulutuksen ja valmennuspalvelut) Kehittämistavoite Laajenevien sähköisten palvelujen käyttöönotto koulutustiedon tuottamisessa, koulutukseen hakeutumisessa ja opiskelijavalinnassa Toimenpidekokonaisuus 2014 Kansallisen Opintopolku-sovelluksen käyttöönotto Ammattistartti ja maahanmuuttajien valmistava koulutus mukaan perusopetuksen jälkeiseen sähköiseen hakuun Opintopolun kautta toteutettavien erillishakujen suunnittelu ja koordinointi Yhteishaun ja opiskelijaksi ottamisen perusteiden uudistumisesta tiedottaminen Toteutetut toimenpiteet Kansallinen Opintopolku-sovellus on otettu käyttöön kevään ja syksyn yhteishaussa sekä perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen haussa. Sovelluksen tekninen toiminnallisuus ei palvele vielä koulutuksen järjestäjää tarkoituksenmukaisella tavalla. Myös virkailijanäkymältä odotetaan parempaa palvelevuutta. Opintopolku-sovellus on otettu käyttöön perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen haussa. Uutta hakumenettelyä opastettiin myös Zoomaa-tapahtumassa, jossa markkinoitiin valmistavien ja valmentavien koulutusten tarjontaa alueellisena yhteistyönä. Opintopolku-sovellus ei vielä mahdollista erillishakuja ja siksi niiden suunnittelua ja koordinointia ei vielä ole käynnistetty. Yhteishaun ja opiskelijaksi ottamisen perusteiden uudistumisesta tiedotettiin laajasti eri henkilöstöryhmille. Salpaus osallistui kansallisessa VAKUVA 2 -hankkeessa uusien pääsykoeaihioiden pilotointiin kulttuurialoilla sekä muutamissa tekniikan alan tutkinnoissa. Kehittämistavoite Kokonaisvaltaisten, nuorten ja aikuisten, ohjauspalvelujen kehittäminen Toimenpidekokonaisuus 2014 Palvelukokonaisuuden suunnittelu ja käynnistäminen hanketoiminnan tuella yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa Toisen asteen ja ammattikorkean ohjausyhteistyön kehittäminen LAMK:n kanssa Toteutetut toimenpiteet KohtaAmo -hankkeessa on kehitetty matalan kynnyksen ikärajatonta ohjauspalvelua ja valmisteltu yksilöllisen ohjausmallin rakentamista koulutuksen ulkopuolella oleville ja koulutuksen keskeyttäneille. Alueellista ohjauspalvelukarttaa on rakennettu nuorisotakuun toteuttamisen tukemiseksi. Valmistelu ja saatu uusi Opintie-hanke, jossa jatketaan KohtaAmon tavoitteiden toteuttamista ja käytäntöön juurruttamista sekä työpajatoiminnan alueellista kehittämistä. Uusi opiskelijahuoltolaki astui voimaan ja siihen liittyen neuvoteltiin kuraattori- ja psykologipalvelujen tuottaminen ostopalveluna niille kunnille, joissa on Salpauksen toimipiste. Yksittäiset koulutusalat tekevät yhteistyötä LAMK:n kanssa jatko-opintoihin ohjauksessa. Laajempi kehitystyö ei ole käynnistynyt Salpauksen toimijoista johtumattomista syistä. 99

105 Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus Kehittämistavoite Monikulttuurisuuden edistäminen asiantuntijuutta jakamalla sekä henkilöstön ja opiskelijoiden yhteistoimintaa edistämällä Toimenpidekokonaisuus 2014 Yhteisten kehittämistiimien käynnistäminen hyvien käytäntöjen tunnistamiseksi ja asiantuntijuuden jakamiseksi Toteutetut toimenpiteet Valmistavassa koulutuksessa on käynnistetty kotoutumiskoulutuksen ja nuorten koulutuksen opettajien yhteistyöryhmät. Toiminta on käynnistynyt varsin hitaasti. Pienimuotoista yhteistyötä on tehty ohjaajan asiantuntijuuden hyödyntämisessä VALKO-ryhmillä (ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus maahanmuuttajille). Salpauksen toimijat ovat osallistuneet Sillanrakentajat - koulutukseen, jossa tavoitteena on luoda monikulttuurisuusosaajien verkosto Salpaukseen. Toiminnan käynnistyminen vaatii edelleen aikaa ja yhteisten tavoitteiden kirkastamista. Toimintaa on hidastanut myös esimiestyössä tapahtunut muutos. Strateginen tavoite 2. Toimintamme vähentää yhteiskunnan eriarvoisuutta Menestystekijät: a) Alueen koko ikäluokan kouluttaminen ja koulutustason nostaminen b) Sosiaalisen työllistämisen vahvistaminen c) Monipuoliset ohjaus- ja valmennuspalvelut Ammatillinen peruskoulutus Kehittämistavoite Nuorisotakuun toteuttamiseen osallistuminen yhdessä omistajakuntien opetus-, nuoriso- ja sosiaalitoimen sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa Toimenpidekokonaisuus 2014 Kuvataan eri toimijoiden roolit ja toiminta nuorisotakuun toteuttamisessa ja sovitaan yhteistyön tavoitteet ja tavat Salpauksen, Tuoterenkaan ja Lahden kaupungin nuorisopalveluiden yhteisessä työryhmässä. Tuetaan kolmannen sektorin toimijoiden mm. seurakunnan osallisuutta nuorisotakuun toteuttamisessa. Toteutetut toimenpiteet Nuorisotakuun toimijakartta Lahden kaupungin osalta on valmistumassa. Kartassa kuvataan keskeisimmät toimijat ja heidän roolinsa nuorisotakuun toteuttamisessa. Kartta tulee Salpauksen nettisivuille ja toimijat linkittävät sen omille sivuilleen. Lahden kaupungin ja PHKK:n kehittämisryhmässä laaditun toimintasuunnitelman mukaisina toimenpiteinä on kehitetty joustavia opintopolkuja mm. pajatoiminnan avulla. Sen sijaan perusopetuksesta toiselle asteelle siirtyvien riskioppilaiden varhainen tukeminen, opinto-ohjauksen kehittäminen ja nivelvaiheyhteistyö eivät ole toteutunut tavoitteen mukaisesti. Näiden toimintojen kehittäminen vaatii suunnitelmallisuutta ja asian selkeää vastuuttamista. Seurakunnan tukipari-hanke ja Salpauksen Supremehankkeen toimijat ovat tehneet yhteistyötä hyvien käytäntöjen löytämiseksi nuorten mentorointimallin kehittämiseen. Yhteistyötä seurakunnan kanssa on tehty myös vapaa-ajan toimintojen kehittämisessä. 100

106 Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus Kehittämistavoite Työpajatoiminnan kehittäminen vaihtoehtoisena tapana suorittaa ammatilliseen perustutkintoon sisältyviä opintoja Toimenpidekokonaisuus 2014 Selvitetään, kuinka laaja-alaiset mahdollisuudet työpajoilla on tällä hetkellä vastata alueellisesti eri koulutusalojen oppimis- ja osaamistavoitteisiin (työssäoppiminen työpajoilla). Lisätään eri tahojen tietoisuutta pajaoppimisen mahdollisuuksista vaihtoehtoisena tapana erilaisille oppijoille ( huiput ja muut erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat) Toteutetut toimenpiteet Varsinaista selvitystyötä ei ole tehty, koska Salpauksen toimijat ovat vaihtuneet. Tällä hetkellä työpajayhteistyötä tehdään Tuoterenkaan ja Lahden kaupungin nuorisotoimen työpajojen kanssa. Heinolassa toteutettiin Opinpajaprojekti, jonka toiminta oli tuloksellista. Kehittämistoiminta jatkuu Opintie-hankkeen puitteissa vuonna Pajaoppimisen kautta voidaan ehkäistä syrjäytymistä ja opintojen katkeamista. OIVAn pajojen kanssa on solmittu yhteistyösopimus, mutta toiminta ei ole vielä käynnistynyt. Pajaoppimisesta on tehty esite, jolla pajaoppimisen mahdollisuuksia on esitelty sekä Salpauksen henkilöstölle että yhteistyökumppaneille. Työpajajaksojen määrä on lisääntynyt ja kiinnostusta työpajajaksoihin on ollut enemmän kuin paikkoja on ollut tarjolla. Kehittämistavoite Opiskelijoiden ohjauksen jatkuvuuden ja tasalaatuisuuden parantaminen Toimenpidekokonaisuus 2014 Luodaan ja pilotoidaan toimintamallia nuorten koulutuksellisen osallisuuden lisäämiseksi tehostamalla ohjausta yli hallintorajojen. Perustetaan Kohtaamo-ohjauspiste, jossa räätälöidään nuorten koulutuspolkuja ja tarjotaan nuorille rinnalla kulkija, joka auttaa nuorta tulemaan tietoiseksi oikeuksistaan ja tarjolla olevista yksilöllisistä koulutusvaihtoehdoista ja palveluista. Luodaan ja pilotoidaan malli opiskelijoiden mentorointiin yhteistyössä työelämän, Tuoterenkaan, Lamk:n ja Lahden kaupungin nuorisopalveluiden kanssa. Tavoitteena on tarjota opiskelijoille tukea ja lisätä työelämäyhteyksiä. Selvitetään AMK-opiskelijoiden mahdollisuutta toimia esim. opiskelijakummeina. Toteutetut toimenpiteet KohtaAmo-hankkeessa on luotu matalan kynnyksen ohjauspalvelulle pohjaa ja verkostoiduttu alueen muiden ohjausalan toimijoiden kanssa. Nuorten ja aikuisten ohjauksen toimijoiden koulutusalakohtaiset työryhmät ovat käynnistyneet. Aikuiskoulutuksen ohjauksen kokonaistilannetta on selvitetty ja nostettu esiin kehittämiskohteita. Jatkossa on tarkasteltava nuorten ja aikuisten ohjaustoiminnan yhtenäistämistä ja ohjauspalveluiden monipuolistamista vastaamaan työelämän ja opiskelijoiden tarpeita. Supreme-hankkeessa on kehitetty opiskelijoiden mentorointimallia. Yksi toimiva mentorointipari on muodostettu. Hankkeen eteenpäinvientiä hidasti halukkaiden, toiminnasta kiinnostuneiden opiskelijoiden ja kummien löytäminen, sopivien parien yhteen saattaminen sekä hanketoimijoiden vaihtuvuus. 101

107 Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus Ammatillinen aikuiskoulutus ja työelämäpalvelut Kehittämistavoite Nuorten aikuisten osaamisohjelman toteuttaminen Toimenpidekokonaisuus 2014 Toimitaan saatujen resurssipäätösten mukaisesti panostaen erityisesti hakevan ja tukevan toiminnan kehittämiseen. Toteutetut toimenpiteet Nuorten aikuisten osaamisohjelmaa (NAO) on toteutettu saatujen resurssipäätösten mukaisesti. Logistiikka-alan NAO-koulutus on käynnistynyt hyvin ja opiskelijapaikkoja tullaan lisäämään vuoden 2015 aikana. Hoiva-avustajakoulutuksen toteuttamisessa onnistuttiin erinomaisesti. HAKO-ryhmän toiminta käynnistyi. Ryhmän tehtävänä on tavoittaa vailla työ- ja koulutuspaikkaa olevia henkilöitä, joita ohjataan palvelujen piiriin. Lisäksi Takuumesta-palvelu tarjosi ohjaus- ja neuvontapalveluja. Toimintaan kuului päivystys sekä erilaiset infot ja tapahtumat. Kehittämistavoite Maakunnallisen verkostoyhteistyön vahvistaminen Toimenpidekokonaisuus 2014 Nuorisotakuun toteuttaminen edellyttää peruskuntien ja oppilaitoksen yhteistyön tehostamista ja aikuiskoulutus toimii aktiivisesti eri työryhmissä sekä kehittää yhteistyötä yrittäjäjärjestöjen kanssa tehostamalla koulutustarjonnasta tiedottamista. Toteutetut toimenpiteet Salpauksessa kehitettiin palvelukokonaisuus sosiaalisen toimintakyvyn arviointiin ja parantamiseen sekä ammatillisen suuntautumisen ohjaukseen. Lisäksi kehitettiin ja myytiin ELY-keskukselle osaamisen tunnistaminen ja kehittäminen nuorille -palvelukokonaisuus. Toteutettiin laaja-alainen yhteistyö työllisyyden kuntakokeilun kanssa. Yhteistyössä toteutettiin ammattitaitokartoituksia ja hakevaa toimintaa mm. rakennusalan työttömille työnhakijoille. Nuorisotakuun toteutusta on edistetty mm. seuraavien hankkeiden kautta: Oppisopimuskoulutuksen kehittäminen nuorten koulutusmuotona, KohtaAmo, Opinpaja, Ammattilaisesta työmaaohjaajaksi ja Valovoimainen. Salpaus osallistui Ladecin vetämän innovaatioryhmän toimintaan. Tavoitteena oli mm. oppilaitosverkoston (Salpaus, LUT, HY, LAMK) ja työelämän yhteistyöhankkeiden toteuttaminen alueen koulutustason nostamiseksi. Ryhmän toiminta on päättynyt, mutta uusi toimintatapa ja kokoonpano suunnitteilla. 102

108 Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus Lukiokoulutus Kehittämistavoite Lukion näkyvyyden lisääminen markkinoinnin avulla Toimenpidekokonaisuus 2014 Kohdennetaan markkinointi erityisesti Lahteen ja Hollolaan ja markkinoinnissa tuodaan erityisesti esille tekniikkalinja ja ohjelmointiputki. Pyritään vaikuttamaan alueen liikennöitsijöihin suoran linja-autoreitin luomiseksi Hollolasta Nastolaan. Toteutetut toimenpiteet Lukion markkinointitiimi perustettiin ja markkinointivierailuista sovittiin Nastolan yläkoulujen lisäksi Tiirismaan ja Ahtialan yläkoulujen kanssa. Opettajat päivittävät lukion www-sivuja ja Facebook-sivua. Nastolan kunnan liikennöintiryhmässä toimivalle edustajalle on esitetty pyyntö yrittää vaikuttaa Nastolaan aamulla saapuvien linja-autojen aikatauluihin niiden aikaistamiseksi n. 10 minuutilla, jotta opiskelijat ehtisivät oppitunneille ajoissa. Kehittämistavoite Kansainvälisyys Toimenpidekokonaisuus 2014 Toteutetaan saatujen hankepäätösten mukaiset opiskelija- ja asiantuntijavaihdot sekä etsitään aktiivisesti uusia yhteistyökumppaneita ja hankeideoita. Toteutetut toimenpiteet Lukioon perustettiin KV-tiimi, joka suunnitteli ja toteutti aktiivisesti kansainvälisyyttä tukevia tapahtumia, kuten KVteemaviikon. Lisäksi luotiin uusia kontakteja espanjalaiseen ja saksalaiseen kouluun, joiden kanssa tutustuttiin mm. opiskelijoiden kuvaamien esittelyvideoiden avulla. Lukion opiskelijaryhmä sekä kaksi opettajaa vierailivat Ruotsin Bålstassa yhteistyökoulun vieraina huhtikuussa

109 Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus Opiskelijapalvelut (sisältää ammatillisiin opintoihin valmistavan koulutuksen ja valmennuspalvelut) Kehittämistavoite Valmistavan koulutuksen rakenteellinen uudistaminen ja volyymin mitoittaminen Salpauksen koulutustarjonnassa Toimenpidekokonaisuus 2014 Osallistuminen valmistavan koulutuksen opetussuunnitelmauudistuksen valtakunnalliseen kehittämistyöhön Salpauksen oman opetussuunnitelmatyön käynnistäminen Toteutetut toimenpiteet Opiskelijapalvelujohtaja on osallistunut kansalliseen Valmakoulutuksen perustetyön ohjausryhmään. Salpauksen Valmakoulutuksen seurantaryhmä on kokoontunut säännöllisesti kerran kuukaudessa. Opetussuunnitelmatyötä ei vielä ole käynnistetty, koska valtakunnallisia koulutuksen perusteita ei ole vielä hyväksytty. Kuitenkin lausunnolla ollutta koulutuksen perusteluonnosta ja nykyisiä perusteita on vertailtu. Kehittämistavoite Avoimen ammattiopiston toteuttamisvaihtoehtojen selvittäminen Toimenpidekokonaisuus 2014 Aloitetaan suunnittelutyö kartoittamalla avoimen ammattiopiston koulutustarjonnan alueellinen tarve ja rahoitusmahdollisuudet Toteutetut toimenpiteet Tavoite liittyi toteutuneeseen KohtaAmo-hankkeeseen, jossa avoimen ammattiopiston sijaan on keskitytty matalan kynnyksen ohjauspalveluiden kehittämiseen. Avoimen ammattiopiston suunnittelu on valtakunnallisesti jäissä. Sen sijaan tavoitteena on kehittää matalan kynnyksen ohjauspalveluja ja joustavia opintopolkuja nykyisessä koulutusjärjestelmässä. Strateginen tavoite 3. Johtamis- ja työskentelytapamme edistävät uudistumista ja vastuuta tulevaisuudesta Menestystekijät: a) Uudistumista ja innovaatioiden syntymistä edistävä kulttuuri b) Ennakoiva johtaminen c) Resurssien oikea kohdentaminen Kehittämistavoite Vahva pedagoginen johtaminen kaikilla tasoilla Yhdessä oppimisen ja kehittämisen kulttuurin edistäminen osana koulutus- ja työelämäpalveluiden laadunvarmistusta Toimenpidekokonaisuus 2014 Sovitaan selkeät yhteiset linjaukset, raamit ja pelisäännöt, joiden mukaan kaikki toimivat Hyödynnetään johdon katselmuksia, vertaisarviointia ja muita arviointimenetelmiä toiminnan Toteutetut toimenpiteet Koko henkilöstö osallistui syksyllä uuden strategian valmisteluun. Keskeinen osa strategiaprosessia oli Salpauksen uusien arvojen määrittely. Arvojen merkitys arjessa avataan yksikkö- ja ryhmäkohtaisesti tammikuussa Arvot luovat toiminnalle raamit, jotka ohjaavat jokaisen salpauslaisen toimintaa. Vuoden 2014 toiminnan arviointisuunnitelmassa määriteltiin toteutettavat arvioinnit. Keväällä Salpaus osallistui ammatilli- 104

110 Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus kehittämisessä, toisilta oppimisessa ja hyvien käytäntöjen levittämisessä sen koulutuksen kansallisen laadunhallintajärjestelmän kriteerien ja itsearviointiprosessin pilotointiin. Arviointi toteutettiin useissa arviointitilaisuuksissa, joihin osallistui eri henkilöstöryhmien, työelämän ja opiskelijoiden edustajia. Arviointi kohdistui Salpauksen laatukulttuuriin ja johtamiseen, strategiseen suunnitteluun, henkilöstöjohtamiseen sekä toiminnan arviointiin ja parantamiseen. Lisäksi arvioitiin eri koulutuksen järjestämismuotoja. Arviointi tuotti tietoa Salpauksen toimintajärjestelmän nykytilasta ja kehittämiskohteista ja arvioinnin pohjalta kehitettiin Salpauksen toimintajärjestelmää ja sen kuvausta Kori-intrassa. Salpaus osallistui vertaisarviointiin, jossa arvioitiin oppisopimuskoulutuksen ennakkojakson toteutumista. Kansallisista oppimistulosten arvioinneista saatua palautetietoa hyödynnetään joillain aloilla, mutta oppimistulostietojen hyödyntäminen ei toteudu systemaattisesti kaikkien arviointiin osallistuneiden tutkintojen osalta. Kehittämistavoite Tietoperusteisen johtamisen vahvistaminen Toimenpidekokonaisuus 2014 Kerätään ennakointi-, arviointija palautetietoa systemaattisesti organisaation kaikilla tasoilla ja hyödynnetään sitä toiminnan kehittämisessä (erityisesti opiskelija- ja työelämäpalautteet) Toteutetut toimenpiteet Vuosina Päijät-Hämeen koulutuskonsernissa toimi Koulutuskeskus Salpauksen ja Lahden ammattikorkeakoulun yhteiset työelämäneuvottelukunnat. Työelämäneuvottelukunnat ovat olleet keskeisin PHKK-tasoinen ennakointitiedon tuottamisen ja analysoinnin toimintapa. Uudenlaisia työelämäyhteistyön ja ennakoinnin muotoja suunnitellaan keväällä Vuoden 2014 aikana kehitettiin edelleen lähes reaaliaikaista raportointijärjestelmää (Tietovarasto), joka on koko henkilöstön käytössä intranetissa. Yhtenä kehittämiskohteena oli johdon raportointi, johon on koottu keskeiset johtamisen tukena käytettävät mittarit. Lisäksi mm. myynnin raportointia on kehitetty edelleen. Opiskelijapalautetta kerätään kaikissa koulutusmuodoissa, mutta sen systemaattinen keruu ja erityisesti käsittely opiskelijoiden kanssa ei toteudu kaikissa tutkinnoissa. Tähän kiinnitetään erityistä huomiota vuoden 2015 aikana. Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijapalauteprosessia, eri toimijoiden vastuita ja tehtäviä sekä kyselyiden sisältöä arvioitiin ja kehitettiin. Uusi toimintamalli otetaan käyttöön elokuussa Työpaikkaohjaajille suunnattu palautekysely otettiin käyttöön syksyllä 2013, mutta sen käyttö ei ole vakiintunut. Työelämäpalautteen systemaattiseen keruuseen ja hyödyntämiseen kiinnitetään jatkossa entistä enemmän huomioita. Eri aloilla on toteutettu oppimisympäristöjen katselmuksia yhdessä opiskelijoiden kanssa ja katselmusten pohjalta oppimisympäristöjä ja työturvallisuuteen liittyviä käytäntöjä on kehitetty. 105

111 Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus Kehittämistavoite Vahvat oppimis- ja kehittämiskumppanuudet Toimenpidekokonaisuus 2014 Määritellään strategisesti tärkeät yhteistyökumppanit ja yhteistyön tavoitteet Varmistetaan oppimis- ja kehittämiskumppanuuksien jatkuvuus Vahvistetaan työelämäyhteistyötä osallistamalla työelämää koulutuksen osaamisperustaiseen suunnitteluun ja toteutukseen Opetussuunnitelmien uudistaminen käynnistyi syksyllä ja työelämän edustajat osallistuvat tutkintokohtaisten opetussuunnitelmien valmisteluun eri tavoin. Vuoden 2014 aikana osallistuttiin valtakunnalliseen hyvinvointiteknologian opetussuunnitelman valmisteluun, johon osallistui myös työelämän edustajia. Lisäksi työelämän edustajat ovat osallistuneet yksittäisten koulutusten suunnitteluun ja esimerkiksi Hiilidioksidikylmälaitteiston asennus ja huolto - koulutuksen suunnittelussa yritysten asiantuntijat toimivat laadunvarmistajina. Työelämäneuvottelukuntatoiminnan hyödyntäminen koulutuksen kehittämisessä Toteutetut toimenpiteet Salpaus-tasolla on osin määritelty strategisesti tärkeät yhteistyökumppanit ja yhteistyön tavoitteet, mutta kokonaisvaltainen kumppanuuksien johtaminen ei vielä toimi systemaattisesti. Alakohtaisesti on määritelty tärkeimmät työelämäkumppanit, joiden kanssa yhteistyötä suunnitellaan ja toteutetaan. Eri aloilla on käytössä erilaisia toimintamalleja työelämän ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa tehtävän yhteistyön varmistamiseksi. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla on kehitetty uudenlaisia työssäoppimisen malleja, jotka syventävät yhteistyötä oppimis- ja kehittämiskumppanuudeksi. Teollisuusaloilla on keskusteltu yritysten kanssa mahdollisuudesta hyödyntää yhteisiä koneita ja laitteita ja laajemmin yhteisiä oppimisympäristöjä. Tavoitteena on jatkossa laajentaa ja uudistaa työelämän kanssa tehtävää yhteistyömalleja kaikilla aloilla. Vuosina Päijät-Hämeen koulutuskonsernissa toimi Koulutuskeskus Salpauksen ja Lahden ammattikorkeakoulun yhteiset työelämäneuvottelukunnat. Työelämäneuvottelukunnat ovat olleet keskeisin PHKK-tasoinen ennakointitiedon tuottamisen ja analysoinnin toimintapa. Neuvottelukunnat ovat osallistuneet OKM:n KESU-työn taustalle tehtävään maakunnalliseen ennakointityöhön. Lisäksi neuvottelukunnilla on ollut merkittävä rooli koulutuksen ja työelämäyhteistyön kehittämisessä. Uudenlaisia työelämäyhteistyön ja ennakoinnin muotoja suunnitellaan keväällä

112 Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus Tulosanalyysi vuoden 2014 toiminnasta Strateginen tavoite 1. Oppimistuloksemme ja -ympäristömme ovat kansainvälistä huippua Vuonna 2014 suoritettiin yhteensä tutkintoa, mikä on 12 % enemmän edelliseen vuoteen verrattuna (2 536 tutkintoa) ja asetettu tavoite ylitettiin. Ammatillisten tutkintojen määrä lisääntyi, mutta ylioppilastutkintoja ja lukion oppimääriä suoritettiin aiempaa vähemmän. Erityisesti näyttötutkintona suoritettujen perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintojen määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna. Aiempina vuosina aikuiskoulutuksen opiskelijamäärä on lisääntynyt, mikä näkyy vuonna 2014 suoritettujen tutkintojen määrän kasvuna. Viime vuosina erityisen suosittuja ovat olleet tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto ja johtamisen erikoisammattitutkinto ja niiden määrän lisääntyminen selittää osaltaan suoritettujen erikoisammattitutkintojen määrän kasvua Ammatilliset perustutkinnot Suoritetut tutkinnot Yo-tutkinnot Lukion oppimäärät Näyttötutkinto na suoritetut perustutkinnot Näyttötutkinto na suoritetut ammattitutkin not Näyttötutkinto na suoritetut erikoisammatti -tutkinnot Kuva 9. Suoritetut ammatilliset perustutkinnot, ylioppilastutkinnot, lukion oppimäärät sekä näyttötutkintona suoritetut perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnot Seuraavassa taulukossa 1 on esitetty suoritettujen ammatillisten perustutkintojen (ammatillinen peruskoulutus) jakautuminen tutkinnoittain vuosina 2011, 2012, 2013 ja

113 Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus Valmistuneet 2011 (lkm) Valmistuneet 2012 (lkm) Valmistuneet 2013 (lkm) Opiskelijamäärä Valmistuneet 2014 (lkm) 1. Humanistinen ja kasvatusala Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Kulttuuriala Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto Kuvallisen ilmaisun perustutkinto Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto Musiikkialan perustutkinto Sirkusalan perustutkinto Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Liiketalouden perustutkinto Luonnontieteiden ala Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto Tietojenkäsittelyn perustutkinto Tekniikan ja liikenteen ala Autoalan perustutkinto Elintarvikealan perustutkinto Kiinteistöpalvelujen perustutkinto Kivialan perustutkinto Kone- ja metallialan perustutkinto Laboratorioalan perustutkinto Logistiikan perustutkinto Muovi- ja kumitekniikan perustutkinto Pintakäsittelyalan perustutkinto Puualan perustutkinto Rakennusalan perustutkinto Suunnitteluassistentin perustutkinto Sähköalan perustutkinto Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto Talotekniikan perustutkinto Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto Turvallisuusalan perustutkinto Vaatetusalan perustutkinto Veneenrakennuksen perustutkinto Verhoilu- ja sisustusalan perustutkinto Luonnonvara- ja ympäristöala Hevostalouden perustutkinto Kalatalouden perustutkinto Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto Maatalousalan perustutkinto Puutarhatalouden perustutkinto Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Hiusalan perustutkinto Kauneudenhoitoalan perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Catering-alan perustutkinto Hotelli- ja ravintola-alan perustutkinto Hotelli- ja ravintola- ja catering-alan perustutkinto Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto Matkailualan perustutkinto Taulukko 1. Suoritettujen ammatillisten perustutkintojen määrä vuosina Ammatillisen peruskoulutuksen ensisijaisten hakijoiden määrä suhteessa aloituspaikkoihin (1,4 ensisijaista hakijaa / aloituspaikka) laski hieman edelliseen vuoteen (1,5 ensisijaista hakijaa / aloituspaikka) verrattuna. Kuitenkin hakijoiden määrä säilyi hyvällä tasolla. Erityisen vetovoimaisia olivat autoalan, kauneudenhoitoalan, laboratorioalan, logistiikan, musiikkialan, nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen, pintakäsittelyn, sirkusalan, talotekniikan sekä tieto- ja viestintätekniikan perustutkinnot. Sen sijaan hevostalouden, kalatalouden, kone- ja metallialan, luonto- ja ympäristöalan, muovi- ja kumitekniikan, puualan, rakennusalan sekä tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkintoihin haki aloituspaikkoja vähemmän ensisijaisia hakijoita. Nuorten ammatillisen peruskoulutuksen läpäisy eli kolmessa ja puolessa vuodessa tutkinnon suorittaneiden osuus (65,8 %) nousi edelliseen vuoteen (62,2 %) verrattuna ja asetettu tavoite ylitettiin. Henkilöstön ohjausosaaminen on keskeistä, kun halutaan edistää tutkintojen suorittamista määräajassa. Salpauksessa on kehitetty henkilöstön ohjausosaamista, teemoina mm. yksilön ohjaaminen, opiskelijan innostaminen ja kohtaaminen, ryhmäyttäminen, opiskelijan ammatillisen kasvun tukeminen sekä ryhmänohjaajuus. Henkilöstön ohjausta on Opiskelijamäärä

114 Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus toteutettu yksilöllisesti ja ryhmissä mm. pedagogisissa työpajoissa uusille opettajille ja esimiehille. Ryhmänohjaajuutta on vahvistettu myös sähköisen ryhmänohjaajan työkaluboxin käyttöönottoa tukemalla. Ryhmänohjaajan työkaluboxin sisältöä on laajennettu opettajan perehdytysmateriaaliksi. Lisäksi opintojen etenemistä seurataan tiiviisti mm. ryhmänohjaajan varteissa ja tarvittaessa lisätään tukitoimia, mikäli opinnot eivät etene suunnitelman mukaisesti. Tietovarasto ja SuperTietovarasto auttavat ryhmä- ja opiskelijakohtaista seurantaa. Läpäisyasteessa on selkeää vaihtelua koulutusalojen välillä, mikä ilmenee taulukosta 2. Toisaalta eri vuosien välillä on myös merkittävää vaihtelua koulutusalan sisällä. Osa vaihtelusta on luonnollista opiskelijajoukon vaihtelusta johtuvaa, mutta kaikilla aloilla on tärkeää kiinnittää huomiota ryhmänohjaajien toimintaan sekä muihin ohjaus- ja tukipalveluihin. Läpäisyn edistämistä tukevia hankkeita on kohdennettu erityisesti niihin tutkintoihin, joissa läpäisy on ollut erityisen heikkoa. Hankkeissa on ollut mukana mm. logistiikka-alan pt, kone- ja metallialan pt, rakennusalan pt, muovi- ja kumitekniikan pt, kiinteistöhoidon pt, kalatalouden pt sekä luonto- ja ympäristöalan pt. Näillä koulutusaloilla on etsitty myös tukitoimia integroitujen erityisopiskelijoiden läpäisyn edistämiseksi. Työelämälähtöisten oppimisympäristöjen ja opetusmenetelmien, yksilöllisten opintopolkujen sekä opiskelijoiden osallisuuden kehittämistä jatkettiin edelleen. Läpäisy (%) 2012 Läpäisy (%) 2013 Läpäisy (%) 2014 Suoritetut tutkinnot / aloittaneet (lkm) Humanistinen ja kasvatusala 69,6 63,4 68,9 31/45 Kulttuuriala 71,3 63,2 68,0 157/231 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 63,9 72,8 71,8 155/216 Luonnontieteiden ala 56,9 55,3 50,0 14/28 Tekniikan ja liikenteen ala 65,7 62,0 65,7 542/825 Luonnonvara- ja ympäristöala 48,9 61,2 53,7 73/136 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 67,4 58,2 69,7 202/290 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 59,0 59,9 62,5 173/277 Koulutuskeskus Salpaus yhteensä 63,7 62,2 65,8 1347/2048 Taulukko 2. Läpäisy (%) ja suoritetut tutkinnot/aloittaneet (lkm) koulutusaloittain Lukiokoulutuksen läpäisy (85,5 %) on edelleen hyvällä tasolla, vaikka laski vuoden 2013 tulokseen (92 %) verrattuna. Lukion läpäisyastetta tarkasteltaessa on syytä huomioida, että opiskelijajoukko on suhteellisen pieni (55 opinnot aloittanutta opiskelijaa), jolloin yksittäisen opiskelijan vaikutus % -osuuteen on suhteellisen suuri. Suhteellisen hyvään läpäisyasteeseen vaikuttaa mm. opiskelijoiden huomioiminen yksilöinä, opiskelussa toteutettavat erilaiset ja erityiset opetusjärjestelyt, nopea puuttuminen mahdollisiin poissaoloihin ja yhteistyö oppilaitoksen kodin välillä. 109

115 Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus Kuva 10. Lukiokoulutuksen läpäisy vuosina Oppisopimuskoulutuksessa läpäisy (53,6 %) säilyi samalla tasolla kuin edellisenä vuonna (54,0 %) ja tavoite ylittyi. Henkilökohtaistamiseen ja tutkintosuunnitelmien laatimiseen on panostettu entistä enemmän ja tietopuolista koulutusta on kehitetty niin, että se palvelee paremmin oppisopimusopiskelijoita. Lisäksi opintojen etenemistä on seurattu tehostetusti ja opiskelijoita on kannustettu suorittamaan tutkinto määräajassa. Kuva 11. Oppisopimuskoulutuksen (perustutkinnot) läpäisy vuosina Ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden työllistyminen pohjautuu Tilastokeskuksen Sijoittumispalvelun tilastoon, joka kuvaa toisen asteen ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden pääasiallista toimintaa vuoden 2012 lopussa. Tämän tilaston mukaan 66 % tutkinnon suorittaneista oli työllisiä tai työllisiä opiskelijoita. Työllistyminen oli parantunut hieman vuoden 2011 tilanteeseen verrattuna (63 %). Kuitenkin tutkinnon suorittaneiden työttömyysaste oli 15 % eli hieman lisääntynyt edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan, jolloin työttöminä oli 14 % tutkinnon suorittaneista. Työllistymisessä on jonkin verran alakohtaisia eroja. Erityisen hyvin työllistyneitä vuoden 2012 lopulla olivat hiusalan tai sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon suorittaneet. 110

116 Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus Jatko-opintoihin sijoittuminen (3,0 %) perustuu ammatillisen peruskoulutuksen tulosrahoituksen tuloksiin (läpäissyt, jatko-opiskelija). Vuoden 2015 tulosrahoituksen laskenta perustuu Salpauksessa läsnä olleiden opiskelijoiden tilanteeseen vuoden 2012 lopussa. Jatko-opintoihin sijoittuneiden osuus säilyi samalla tasolla edelliseen vuoteen verrattuna, jolloin jatko-opintoihin oli sijoittunut 3,2 % tutkinnon suorittaneista. Alla olevassa kuvassa 4 on kuvattu tulosrahoituksen vaikuttavuusmittarin tuloksia vuosilta Kuva 12. Tulosrahoituksen vaikuttavuusmittarin tulokset vuosille Salpauksen opiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus väheni edelliseen vuoteen verrattuna: vuonna 2013 yhteensä 227 vähintään kahden viikon mittaista vaihtoa ja vuonna 2014 yhteensä 136 vähintään kahden viikon mittaista vaihtoa. Kansainvälisten vaihtojen vähenemiseen vaikutti ennen kaikkea Taitaja2014-ammattitaitokilpailujen järjestäminen Salpauksessa keväällä Taitaja-kilpailujen järjestäminen vaati opettajilta ja opiskelijoita paljon ylimääräisiä ponnistuksia, eikä esimerkiksi kansainväliseen toimintaan voitu panostaa tavalliseen tapaan. Elokuussa 2014 kaikille koulutusaloille nimettiin kv-yhteysopettajat, mikä selkiytti toimintaa ja tulee jatkossa näkymään aktiivisempana kansainvälisyyttä edistävänä toimintana eri aloilla. Salpaukseen saapui edellisvuotta enemmän kansainvälisiä opiskelijoita joko oppilaitokseen opiskelemaan tai työssäoppimisjaksolle. Salpaus on pitkään ollut vaihto-opiskelijoiden suosima kohde ja kaikkia kiinnostuneita opiskelijoita ei voida ottaa vastaan. Opettajat ja asiantuntijat tekivät vuoden 2014 aikana yhteensä 38 ulkomaan vierailua, mikä on selkeästi vähemmän kuin edellisenä vuonna (138 vierailua). Aiemmin mainitut Taitaja-kisat veivät paljon aikaa, mikä vähensi osaltaan muuhun pedagogiseen kehittämistyöhön käytettyä aikaa. Toisaalta taloudellisesti kiristynyt tilanne ei mahdollista yhtä laajaa kansainvälistä toimintaa kuin aiempina vuosina. Myös Salpaukseen saapuneiden asiantuntijoiden määrä väheni edelliseen vuoteen verrattuna. Strateginen tavoite 2. Toimintamme vähentää yhteiskunnan eriarvoisuutta Ammatillisesta peruskoulutuksesta eronneiden osuus (13,2 %) kasvoi jonkin verran edelliseen vuoteen verrattuna (12,1 %). Erityisen huolestuttavaa on negatiivisten erojen lisääntyminen. Opinnoista eroamisen vähentämisessä tärkeää on jo perusopetuksessa käynnistyvä opintojen ohjaus, jolla pyritään varmistamaan, että mahdollisimman moni peruskoulun päättävä nuori löytää itselleen sopivan alan. Tämä vähentää opintojen alkuvaiheessa tapahtuvia eroamisia. Yhteistyötä perusopetuksen kanssa tulee jatkossa kehittää ja peruskoululaisten tutustumista eri aloihin ja työelämään tulee lisätä. 111

117 Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus Eri aloilla on kehitetty työelämälähtöisiä ja opiskelijoita motivoivia oppimismenetelmiä. Esimerkiksi kiinteistöalalla kehitetty yrittäjyys opetusmenetelmänä -mallia on sovellettu kumi- ja muovialalla sekä kone- ja metallialalla. Tulokset osoittavat, että yrittäjyys opetusmenetelmänä - malli on kasvattanut opiskelijoiden motivaatiota ja eroamisten määrä on selkeästi vähentynyt. Kuva 13. Ammatillisesta peruskoulutuksesta eronneet koulutusaloittain (%) Lukiokoulutuksesta erosi vuoden 2014 aikana 9,0 % opiskelijoista ja eronneiden osuus nousi 6,5 % edelliseen vuoteen verrattuna. Eroista kuitenkin valtaosa oli positiivisia eroja, jolloin syynä oli mm. muutto toiselle paikkakunnalle tai siirtyminen ammatilliseen koulutukseen. Lukiossa opiskelijat huomioidaan yksilöinä ja opiskelussa toteutetaan joustavasti erilaisia opetusjärjestelyitä, mikä lisää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluun. Opinto-ohjaaja, opetusalapäällikkö ja opettajat keskustelevat kaikkien lukiosta eroamista harkitsevien kanssa ja tarvittaessa tehostetaan tukitoimia. Oppisopimuksia (perustutkinnot) purkautui 10,3 %, mikä on jonkin verran vähemmän kuin edellisenä vuonna (13,1 %). Suurin osa oppisopimusten purkautumisista oli positiivisia, mikä tarkoittaa sitä, ettei purkautuminen johtunut oppilaitoksen toiminnasta. Suurimpana syynä tämän hetkisessä taloudellisessa tilanteessa on työpaikoilla tapahtuvat irtisanomiset tai konkurssi, jolloin oppisopimus purkautuu työsopimuksen purkautuessa. Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen (AVAkoulutus) ja ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen (Ammattistartti-koulutus) suorittaneet sijoittuivat hyvin ammatilliseen peruskoulutukseen. Ammattistartin suorittaneista 95 % sijoittui tutkintoon johtavaan koulutukseen tarkasteluhetkellä Tähän vaikutti osaltaan yhteishaun uudistus, jossa peruskoulun päättäneet ja valmistavan koulutuksen suorittaneet olivat etusijalla. AVA-koulutuksen ja Ammattistarttikoulutuksen suorittaneiden sijoittumista ei kuitenkaan voi suoraan verrata edellisvuosien tuloksiin, koska vuoden 2014 tarkasteluhetki oli ja aiempien vuosien tulokset kuvaavat alkusyksyn tilannetta. 112

118 Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus Strateginen tavoite 3. Johtamis- ja työskentelytapamme edistävät uudistumista ja vastuuta tulevaisuudesta Johtamis- ja työhyvinvointikyselyä ei toteutettu vuoden 2014 aikana Salpauksen rakennemuutoksen vuoksi. Kysely toteutetaan helmi-maaliskuussa Muodollisesti kelpoisen opetushenkilöstön osuus (89,7 %) on kasvanut edelliseen vuoteen verrattuna (86,3 %) ja asetettu tavoite ylitettiin. Muodollisesti kelpoisten opettajien osuus on kasvanut mm. määräaikaisen ei-kelpoisen henkilöstömäärän vähentyessä. Opettajakoulutusta järjestetään edelleen yhteistyössä Hämeen ammattikorkeakoulun Ammatillisen opettajakorkeakoulun kanssa alueellisina koulutusryhminä. Henkilöstön kehittämiseen käytetyt määrärahat kokonaishenkilöstökuluista olivat 1,5 %. Kehittämiseen käytetty määräraha laski 0,2 % vuoteen 2013 verrattuna. Vuoden 2014 kehitystyöhön vaikutti osaltaan kevään 2014 yhteistoimintaneuvottelut. Henkilöstön osaamisen varmistamisen haasteita on nopea uuden oppiminen ja pois oppiminen, mikä edellyttää eri työssä oppimisen muotojen tehokasta hyödyntämistä osaamisen varmistamisessa. Tähän haasteeseen vastaa malli, jonka mukaan ihminen omaksuu työelämässä 70 % oppimistaan asioista kokemuksen kautta: työssä oppimalla, tarttumalla uusiin haasteisiin ja ratkaisemalla ongelmia. Oppimisesta 20 % tapahtuu toisilta henkilöiltä vuorovaikutuksen ja palautteen annon kautta sekä jakamalla kokemuksia ja seuraamalla esimiehen tai kollegan työtä. Vain 10 % oppimisesta tapahtuu muodollisen koulutuksen ja valmennuksen kautta. Täten mallin mukaisesti henkilöstön osaamisen varmistamisen toimintamuotoja ovat mm. työtehtävien laajentuminen, kehittämisprojekteihin osallistuminen, parityöskentely, mentorointi sekä valmennus malli vähentää henkilöstön kehittämiseen käytettyjen määrärahojen osuutta, kun osaaminen kehittyy entistä enemmän työssä oppimalla. Salpauksella on käynnissä Osaava-rahoitteinen hanke mallin käytön vahvistamiseksi. Taloudellisia tuloksia esitellään kohdassa tilikauden tuloksen muodostuminen. Perustietomittarit Aikuiskoulutuksen (ei yksikköhintarahoitteinen koulutus) opiskelijatyöpäivien määrä väheni 8 %: lla edellisvuoteen verrattuna, mikä johtui erityisesti työvoimakoulutuksen vähentymisestä. Työvoimakoulutuksen määrä on vähentynyt valtakunnallisestikin tarkasteltuna. Positiivista oli henkilöstökoulutuksen määrän lisääntyminen edelliseen vuoteen verrattuna. Aikuiskoulutuksen opiskelijamäärä (eri henkilöitä) väheni 13 % vuoteen 2013 verrattuna. Opiskelijamäärän lasku johtuu erityisesti aiemmin mainitusta työvoimakoulutuksen määrän vähenemisestä. 113

119 Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus 2.18 Käyttötalouden toteutuminen (1000 ) vuonna 2014 Meno-/tulolaji Talousarvio Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama muutokset muutosten jälkeen TULOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut tuotot 6 6 Valmistus omaan käyttöön YHTEENSÄ TULOT MENOT Palkat Sosiaalivakuutusmaksut Henkilöstökorvaukset Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Varastojen muutos Tuet ja avustukset Vuokramenot Verot Muut kulut YHTEENSÄ MENOT NETTO Suunnitelmapoistot

120 Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus 2.19 Tuloslaskelmaosan toteutuminen (1000 ) vuonna 2014 Koulutuskeskus Salpaus Talousarvio Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama muutokset muutosten jälkeen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Henkilöstökulut Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Varaston muutos Tuet ja avustukset Vuokrakulut Muut toimintakulut Toimintakate Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot käyttöomaisuudesta Kertaluonteiset poistot Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos Poistoeron lisäys(-), vähennys(+) Varausten lisäys(-), vähennys(+) Rahastojen lisäys(-), vähennys(+) TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ Toiminnan luonteesta johtuen ei ole noudatettu tulosalueelle annettua kaavaa. 115

121 Talousarvion toteutuminen/koulutuskeskus Salpaus 2.20 Investointien toteutuminen (1000 ) vuonna 2014 Tulosalue Talous- Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama Kohde/hanke arvio muutos muutoksen jälkeen KOULUTUSKESKUS SALPAUS Irtaimistohankinnat Palvelualat Menot Tulot Hyvinvointi Menot Luonto ja asuminen Menot Teknologia Menot KOULUTUSKESKUS SALPAUS Tulot yhteensä Menot yhteensä Nettomenot Rahoitusosan toteutuminen (1000 ) vuonna 2014 Talousarvio Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama Päijät-Hämeen koulutuskonserni muutokset muutoksen jälkeen Toiminnan rahavirta Tulorahoitus Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoitukseen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykk. luovutustulot Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset - - Lainakannan muutokset - - Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta

122 Talousarvion toteutuminen/lahden ammattikorkeakoulu LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU (LAMK) 2.22 Rehtorin katsaus Lahden kaupunkiseutu muodostaa merkittävän kasvukeskuksen laajalla metropolialueella. Vuoteen 2020 mennessä Lahdesta rakennetaan maailmanluokan ympäristöosaamisen, muotoiluosaamisen ja liiketoiminnan keskittymä. Samanaikaisesti Lahden alueesta luodaan sekä kansallisesti että kansainvälisesti merkittävä hyvinvointipalvelujen kehittäjä ja osaamisen viejä. Ammattikorkeakoulun rooli tässä työssä on elintärkeä ja keskeinen. Lahden ammattikorkeakoulu toimii Päijät-Hämeen kehityksen ja kansainvälistämisen keskeisenä toimijana ja ottaa päävastuun laadukkaasta koulutuksesta sekä vaikuttavasta tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnasta yhdessä alueen yritysten ja organisaatioiden sekä verkostojen kanssa. Toiminnassamme opiskelijat on nostettu keskiöön ja valmistuneet työllistyvät hyvin sekä alueelle että valtakunnallisesti. Noin 70 prosenttia läsnä olevista opiskelijoista on Päijät-Hämeestä. Uusimmat sijoittumistiedot ovat vuodelta 2012, jolloin yli 40 prosenttia edellisenä vuonna tutkinnon suorittaneista sijoittui toiminta-alueen yrityksiin ja julkisiin organisaatioihin. Lahti on tunnettu toimivasta, vaikuttavasta ja omaleimaisesta alueellisesta ammattikorkeakoulun ja eri yliopistojen yhteistyöstä, jota on edelleen kehitetty vuoden aikana. Uutta yhteistyöohjelmaa ryhdyttiin valmistelemaan Lahden Yliopistokeskuksen kanssa syksyllä Valtioneuvosto myönsi LAMKille vakinaisen toimiluvan joulukuussa Toimilupa astuu voimaan Uudessa toimiluvassa ammattikorkeakoululle annettiin tutkinnonanto-oikeus restonomi-tutkintoon muiden tutkintonimikkeiden pysyessä ennallaan. Ammattikorkeakoulu-uudistus eteni suunnitelmien mukaisesti. Vuoden aikana valmisteltiin osakeyhtiömuotoinen toimilupahakemus, jatkettiin koulutusvastuu-uudistuksen tuomien muutosten jalkauttamista sekä ammattikorkeakoulun yhtiöittämiseen liittyvät toimenpiteet. Yhtiö käynnistyi suunnitellusti Seuraavat kunnat ovat osakeyhtiön välittömiä omistajia (omistusosuus sulkeissa): 1. Heinolan kaupunki (8,34 %) 2. Hollolan kunta (7,58 %) 3. Lahden kaupunki (56,43 %) 4. Nastolan kunta (12,62 %) 5. Orimattilan kaupunki (6,10 %) Seuraavat kunnat omistavat osuutensa Lahden ammattikorkeakoulusta Päijät-Hämeen koulutuskuntayhtymän kautta (omistusosuus yhteensä 8,94 %): Asikkalan kunta, Hartolan kunta, Hämeenkosken kunta, Kuhmoisten kunta, Kärkölän kunta, Padasjoen kunta, Pertunmaan kunta ja Sysmän kunta. Hämeen ammattikorkeakoulun, Lahden ammattikorkeakoulun ja Laurea-ammattikorkeakoulun muodostama strateginen liittouma (FUAS) FUAS-liittoumahallitus ( ) linjasi syksyllä FUAS-liittouman strategista uudistamista. Liittouman uudistamien tarkoituksena on vahvistaa yhteistyön jäsenammattikorkeakouluille tuomaa konkreettista lisäarvoa ja keventää liittouman toimintarakennetta. FUASliittoumasopimuksen mukaisesti liittouman toimielimiä ovat jatkossakin liittoumahallitus, rehtorikollegio, toiminnanjohtaja ja neuvottelukunta. FUAS-liittouman strategiset yhteistyöalueet ja niihin liittyvät vastuut toteutuvat vuoden 2015 alusta seuraavasti: FUAS-kesäopinnot, HAMK koordinaatiovastuu FUAS-Graduate School, LAMK koordinaatiovastuu FUAS-virtuaalikampus, HAMK (teknologia), Laurea (tarjonnan koordinointi) koordinaatiovastuut 117

123 Talousarvion toteutuminen/lahden ammattikorkeakoulu FUAS-palvelut yrityksille ja yhteisöille, LAMK koordinaatiovastuu Strategisia yhteistyöalueita tuetaan seuraavin palveluin: Toiminnanohjaus, laadunhallinta ja viestintä, Laurea koordinointivastuu Kehittämishankkeena kokonaisarkkitehtuuri ja järjestelmien yhteensopivuus, HAMK koordinointivastuu Strategiset yhteistyöalueet ja niitä tukevat palvelut mahdollistavat kunkin ammattikorkeakoulun parhaan osaamisen hyödyntämisen ja toiminnan kustannustehokkuuden ja laadun parantumisen. Toiminnot suunnitellaan ja toteutetaan yhtenäisenä kokonaisuutena osana uudistuvan FUAS-liittoumastrategian ( ) toteuttamista. Toiminnot resursoidaan yhteisesti ja niiden johtaminen delegoidaan vastuuammattikorkeakouluille. FUAS-painoalat ohjaavat ja jäsentävät edelleen liittouman koko toimintakokonaisuutta ja sen sisältöä. FUAS-liittouman strategisten painoalojen päävastuut jakautuvat entiseen tapaan seuraavasti: Teknologiaosaaminen ja yrittäjyys, HAMK Ympäristö ja energiatehokkuus, LAMK Yhteiskunnan turvallisuus ja eheys, Laurea Hyvinvoinnin turvaaminen, läpileikkaava yhteinen painoala FUAS-liittouman toiminto- ja vastuurakennetta sekä toiminnan ja talouden ohjausjärjestelmää kehitettiin vastaamaan liittouman uudistamista ja näin tukemaan uuden liittoumastrategian määrätietoista toteuttamista kaikissa jäsenammattikorkeakouluissa. Osana strategista uudistamista FUAS-strategiset ohjausryhmät (koulutus, TKI, ohjaus ja järjestelmät) päätettiin lakkauttaa vuoden 2015 alusta. Yhteisistä toiminnoista nykymuodossaan päätettiin lakkauttaa myös vuoden 2015 alusta alkaen FUAS-Global Activities (koulutusvienti), FUAS-viestintä ja FUASkokonaisarkkitehtuuri. FUAS-liittouman strategiatyötä on aikaistettu siten, että uusi liittoumastrategia astuu voimaan jo vuoden 2015 alusta alkaen. FUAS-liittouman ammattikorkeakoulut ovat strategian ja liittoumasopimuksen mukaisesti itsenäisiä ammattikorkeakouluja, joiden omistajayhteisöt hakivat kukin toimilupaa omalle korkeakoululleen. Yhteisomistukseen ei ole edellytyksiä. Strateginen ja toiminnallinen kehittäminen Strategian toteuttamisohjelman avulla tuettiin edelleen strategiatyötä ja sen edistämistä. Lahden ammattikorkeakoulun strateginen, rakenteellinen ja toiminnallinen kehittäminen jatkui vuonna 2014 tavoitteiden mukaisesti. Vuoden 2014 keskeisenä onnistumisena voidaan pitää opintojen etenemisen (55 op suorittaneiden osuus) tuloksen selvää parantumista. Johtamisen kehittämisessä ja johtamiskoulutuksissa keskityttiin muutoksen johtamiseen sekä asiantuntijaorganisaation johtamisotteen ja jaetun asiantuntijuuden vahvistamiseen. Kehittämisessä painopisteenä oli edelleen erityisesti uuteen rahoitusmalliin varautuminen ja siihen liittyvät uudistukset ja toimenpiteet. Johtamis- ja työhyvinvointikysely toteutettiin loppuvuodesta 2014 ja tulokset siinä olivat parantuneet kaikilla mittareilla ammattikorkeakoulun tasolla. Strategisen organisaatiouudistuksen valmistelu käynnistettiin loppuvuodesta Tuottavuuden varmistaminen Tiukentuvaan taloustilanteeseen varautumista jatkettiin edelleen tehostamalla opintojen etenemistä ja opiskelijoiden ohjauksen kehittämistä. Kehitystyössä fokus oli ja tulee jatkossakin olemaan erityisesti läpäisyn nopeuttamisessa, jossa panostetaan tutkintojen määrän kasvattamiseen, keskeyttämisen vähentämiseen sekä erityisesti osaamispohjaisten opetussuunnitelmien kehittämiseen. Toiminnassa on tärkeää muistaa pitää opiskelijat keskiössä ja kehittää aktiivisesti pedagogiikkaa sekä monialaisesti että eri koulutusaloilla. Laatujärjestelmän ja systemaattisten laatumenettelyjen rooli on korostunut entisestään viime vuoden aikana. 118

124 Talousarvion toteutuminen/lahden ammattikorkeakoulu 2.23 Arvot, visio, toiminta-ajatus ja strategiset painopisteet Ammattikorkeakoulu käynnisti syksyn 2014 aikana strategian uudistamistyön 2015 perustettavan osakeyhtiön hallituksen aloitettua työskentelynsä. Strategiatyön yhteydessä vahvistetaan yhteiset uudet arvot, uusi visio, missio ja strategiset linjaukset. Tässä yhteydessä syvennetään myös painoala-ajattelua osana alueen tahtotilaa ja kaupunkiseudun innovaatioklustereita. Strategia laaditaan vuosille Syksyllä 2014 valtioneuvostolle jätetyn ja joulukuussa 2014 hyväksytyn toimilupahakemuksen mukaisesti ammattikorkeakoulun strateginen kehikko on määritetty seuraavasti: Ammattikorkeakoulun visio 2020: Lahden ammattikorkeakoulu 2020 kansainvälinen ympäristöä, teollista muotoilua ja alueen hyvinvointia uudistava oppimisen yhteisö. Toiminta-ajatus 2020: Lahden ammattikorkeakoulu on Päijät-Hämeen vaikuttava, kansainvälisesti arvostettu ja verkostoitunut korkeakoulu, josta valmistuu menestyviä asiantuntijoita työelämään. Ammattikorkeakoulu vahvistaa alueen osaamista, kilpailukykyä ja hyvinvointia ennakoivalla ja tuloksellisella koulutus-, tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnalla. Ammattikorkeakoulu on rohkea, joustava ja innostava kumppani, joka toimii opiskelijaja oppimiskeskeisesti ja huolehtii henkilöstönsä hyvinvoinnista. Ammattikorkeakoulun profiilit ja painoalat on määritelty yhdessä alueen toimijoiden kanssa. Ne ovat linjassa alueen strategioiden ja ohjelmien kanssa. LAMK täyttää aktiivisesti tehtävänsä valituilla painoaloilla ja profiileissa sekä tuo tarvittavan lisäarvon alueen osaamisen kehittämiseen ja turvaamiseen koulutuksen ja TKI-toiminnan välityksellä. Painoalojen rajapinnoilta syntyy uusia avauksia alueen kehittämiseen. Lahden ammattikorkeakoulun profiilit vuonna 2014 ovat: Integroiva pedagogiikka Käytäntölähtöisessä innovaatiotoiminnassa Opiskelijayrittäjyyttä LAMKissa painoaloilla kuvataan ja konkretisoidaan strategiset osaamisenkehittämisen painopisteet ja osaamisen kärjet, jotka kokoavat monialaisesti toimijoita. Osaamiskeskittymät ovat sidoksissa alueellisiin elinkeinoelämän ja hyvinvoinnin kehittämiskohteisiin sekä kansainvälisiin kumppanuuksiin ja verkostoihin. Lahden ammattikorkeakoulun painoalat vuonna 2014 ovat: Muotoilu Ympäristö Hyvinvointi FUAS liittouman uuden strategian uudet lähtökohdat ja painotukset pohjautuvat liittouman ammattikorkeakoulujen strategioille. FUAS-liittouman toiminta-ajatus ja visio on luotu yhteisessä strategiaprosessissa ja vahvassa yhteistyössä. FUAS-visio 2020: FUAS-liittouma mahdollistaa jäsenkorkeakoulujensa opiskelijoille valtakunnan laajimmat, laadukkaat ympärivuotiset opiskelumahdollisuudet. Liittouma mahdollistaa jäsenkorkeakoulujensa toiminta-alueiden pk-yrityksille ja yhteisöille kattavimmat, monipuoliseen asiantuntijuuteen pohjautuvat TKI-palvelutuotteet. Lahden ammattikorkeakoulun strategian uudistaminen Lahden ammattikorkeakoulun hallitus käynnisti strategiaprosessin Ensimmäisessä vaiheessa kevään ja syksyn aikana koottiin arviointi-, ennakointi- ja seuranta-aineistoa strategiatyön pohjaksi. Strategiatyön toinen vaihe käynnistyi 2015 perustettavan osakeyhtiön halli- 119

125 Talousarvion toteutuminen/lahden ammattikorkeakoulu tuksen aloitettua työskentelynsä. Työn tavoitteena on hallituksen ja henkilöstön yhteisten merkitysten rakentaminen LAMK Oy:n tulevaisuudelle. Henkilöstö ja opiskelijat ovat osallistuneet strategian valmisteluun työpajoissa, työryhmäsivustolla sekä verkkoaivoriihessä. Yhteistyössä Fountainpark Oy:n toteutettiin verkkoaivoriihi sidosryhmille, henkilöstölle ja opiskelijoille. Verkkoaivoriihessä keskusteltiin LAMKin toiminnasta, uudesta visiosta ja painoaloista (muotoilu, ympäristö ja hyvinvointipalvelujen kehittäminen). Lahden ammattikorkeakoulun arvoja on valmisteltu strategiaprosessin osana kevään ja syksyn 2014 aikana. Opiskelijavetoiseen arvoprosessiin on osallistunut laajasti ammattikorkeakoulun opiskelijoita ja henkilöstöä. Seuraavassa vaiheessa arvoprosessin etenemistä ja tuloksia käsiteltiin ammattikorkeakoulun hallituksessa tammikuussa Hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Hallituksen kokoonpano Jäsen Varajäsen puheenjohtaja Kallioinen Outi rehtori LAMKin johdon edustaja LAMKin johdon edustaja opettajien edustaja opettajien edustaja Karento Helena vararehtori Kivistö Jari osaamisaluejohtaja muotoilu ja tekniikka Starckjohann Päivi Kivilahti Rami Mustonen Jukka osaamisaluejohtaja liiketalous ja hyvinvointi lehtori tekniikan ala lehtori liiketalouden ala Oresto Jukka Haapola Leena Pilpola Olli asti kehitysjohtaja lehtori sosiaali- ja terveysala lehtori tekniikan ala muun henkilöstön edustaja opiskelijoiden edustaja opiskelijoiden edustaja elinkeino- ja muun työelämän edustaja elinkeino- ja muun työelämän edustaja elinkeino- ja muun työelämän edustaja Pilpola Olli Vierumäki Riikka Leinonen Eero Mäkitalo Miika Anttonen Jukka Strengell Petri Mustonen Seija lehtori tekniikan ala koulutussuunnittelija opiskelija liiketalouden ala opiskelija liiketalouden ala toimitusjohtaja Isku Kiinteistöyhtiöt Group Vice President, Raute Corporation, Technology and Operations liiketoimintajohtaja LähiTapiola Vellamo Similä Neea Kiuru Jenna Piipponen Minna Nikula Susa Alaluukas Essi harjoitteluinsinööri opiskelija tekniikan ala opiskelija liiketalouden ala henkilöstöjohtaja Osuuskauppa Hämeenmaa johtaja Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Eerikäinen Jussi toimitusjohtaja Lahden messut Oy Hallituksen keskeisimmät päätökset liittyivät seuraaviin kokonaisuuksiin: uuden toimiluvan hakeminen, osakeyhtiöittämisen valmistelu, talouden ja sen tasapainottamisen seuranta sekä talousennusteiden ja välitilinpäätösten hyväksyminen. 120

126 Talousarvion toteutuminen/lahden ammattikorkeakoulu 2.24 Organisaatio ja toimintamallit Kuva 14. Lahden ammattikorkeakoulun organisaatio alkaen Lahden ammattikorkeakoulun organisaatiorakenne koulutuksen osalta koostui kahdesta osaamisalueesta, jotka toimivat rehtorin alaisuudessa ja joita johtivat osaamisaluejohtajat. Osaamisalueet ovat: Muotoilun (muotoilu ja viestintä) ja tekniikan osaamisalue Liiketalouden ja hyvinvoinnin osaamisalue. Organisaatiomallia kehitettiin ja tehostettiin edelleen vuoden 2014 aikana sekä valmisteltiin yhtiössä käynnistyvää organisaatiouudistuksen seuraava vaihetta, jonka tarkoituksena on valmistautua yhteiselle monialaiselle Niemen kampukselle siirtymiseen Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa Talouden muutokset Vuosi 2014 oli ensimmäinen toimintavuosi, jolloin tulospohjainen rahoitusmalli oli voimassa. Opiskelijapohjainen rahoitusmalli poistui kokonaan vuoden 2013 jälkeen. Vuosi 2014 ja tulevat taloussuunnitelmavuodet ovat uuden rahoitusmallin käyttöönoton myötä haasteelliset. Talousarvion valmistelussa perusrahoitus arvioitiin varovaisuuden periaatteella vuoden 2013 rahoituspäätöksen perusteella sekä OKM:n kanssa syksyllä 2012 käytyihin neuvotteluihin perustuen. Näin ennakoitiin noin 4 prosentin laskua perusrahoitukseen. Talousarvion valmisteluvaiheessa oli uuden rahoitusmallin mittaritietojen keruu kesken ja OKM:n informaatio niukkaa laskennan osalta ja päädyttiin erityiseen varovaisuuteen rahoituksen suunnittelussa. Vuonna 2013 perusrahoitusta tuli noin 4 prosenttia vähemmän kuin talousarviossa oli arvioitu. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituspäätös vuodelle 2014 oli odotettua positiivisempi. Rahoituspäätöksessä vuodelle 2014 kokonaisrahoitus kasvoi vuoteen 2013 verrattuna 1,3 prosenttia eli euroa. Talousarvioon verrattuna kasvua on 5,8 prosenttia eli euroa. Positiivinen rahoituspäätös mahdollisti se, että koulutusalojen kehittämiseen voitiin myöntää käyttösuunnitelmassa lisärahoitusta toimintavuodelle euroa. Osakeyhtiöittämisen valmisteluun varattiin rahoitusta myös euroa. Suurimmat kustannuserät yhtiöittämiseen liittyen syntyivät tietojärjestelmäkustannuksista euroa ja palkkakustannuksista euroa, lakipalvelut euroa ja muut asiantuntijapalvelut euroa sekä tarvikkeet euroa. Osakeyhtiöittämisen kustannukset yhteensä olivat euroa. Vuosi 2014 oli haastava Lahden ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan näkökulmasta. TKI-toiminnan volyymi (toimintakulut) vuonna 2014 oli 6,3 M (vrt. ed. vuosi 6,6 M ). TKI-toiminnan ulkoisen rahoituksen määrä (3,6 M ) oli 56 % TKI-kustannuksista. Ulkoisesta rahoituksesta kaksi kolmasosaa (2,4 M ) oli EU-rahoitteista projektitukea 121

127 Talousarvion toteutuminen/lahden ammattikorkeakoulu ja neljäsosa (0,8 M ) muuta ulkoista projektirahoitusta. Hankkeistetun opetuksen osuus TKItoiminnan tuloista oli 0,2 M. Talousarviovalmistelussa vuoden 2014 laite- ja kalustoinvestoinneissa panostettiin tekniikan ympäristöteknologian oppimistilojen laitteistojen, Älybussin rakentamiseen, muotoilun opetusvälineiden ja laitteistojen hankintaan. Osa koulutusaloista jätti toteuttamatta irtaimistoinvestointejaan. Irtaimistoinvestointeihin oli budjetoitu vuodelle 2014 yhteensä euroa. Nettototeuma oli euroa (ed. vuoden vastaava luku euroa). Toimintakate talousarviossa vuodelle 2014 oli Positiivinen rahoituspäätös ja harkittu kulukuri mahdollisti tilikauden hyvän tuloksen. Kaikki toiminnot tarkasteltiin ja toimintaa sekä taloutta seurattiin tiukasti vuoden aikana. Tilikauden ylijäämä oli euroa ja vastaava luku edellisenä vuonna Merkittävänä tekijänä tuloksekkaassa tilinpäätöksessä oli koulutusalojen pysyminen pääasiassa annetuissa talouden raameissa sekä projektivolyymin kasvu verrattuna talousarvioon. Toimintatuotot laskivat edellisvuodesta -0,4 %, tuotot yhteensä euroa (vrt. ed. vuoteen euroa). Perusrahoituksen osuus kasvoi 5,8 % verrattuna talousarvioon eli euroa. Perusrahoitus toimintatuotoista oli 84,9 % eli euroa. Tuet ja avustukset kasvoivat suhteessa talousarvioon 88,7 % eli euroa, mutta laskivat verrattuna edellisvuoteen -15,8 % eli euroa. Tuet ja avustukset olivat tilinpäätöksessä euroa (edellisen vuoden vastaava luku oli euroa). Maksullinen palvelutoiminta 11,5 % Toimintatuottojen jakautuminen Kiinteistöt 0,1 % Muut toiminnot 0,5 % Opetuksen tukitoiminta 0,2 % Opetus 2,0 % Taiteen perusopetus (Taika) 0,8 % Yksikköhintarahoitus 84,9 % Henkilöstökulujen osuus toimintatuotoista laski edelliseen vuoteen verrattuna -0,1 % (vuonna 2013 vertailuluku oli 55,7 %). Henkilöstökulut vuonna 2014 olivat yhteensä euroa (vrt. ed. vuoteen euroa). Henkilöstökulut muodostivat 58 prosenttia kokonaiskuluista. Lahden ammattikorkeakoulun yhtiöittämisen valmisteluun liittyen henkilöstöä siirtyi konsernin. Yhteisistä palveluista syksyllä LAMKin puolelle ja tämä osaltaan vaikutti henkilöstökuluihin. Vuokrakulut ylittyivät 3,1 % verrattuna talousarvioon eli euroa. Ostot tilikauden aikana olivat yhteensä euroa ja ylittyivät 68,9 % eli euroa verrattuna talousarvioon. Tämä johtui pääasiassa projektitoiminnan kasvusta toimintavuoden aikana. 122

128 Talousarvion toteutuminen/lahden ammattikorkeakoulu Toimintakulujen jakautuminen Avustukset 0,9 % Vuokrat 16,8 % Muut toimintakulut 1,2 % Henkilöstökulut 58,0 % Ostot tilikauden aikana 2,1 % Palvelujen ostot 21,0 % Irtaimistoinvestoinnit vapautettiin toimintavuoden alussa ja toteutus painottui toimintavuoden syksyyn. Irtaimistoinvestointien toteumaprosentti vuonna 2014 oli 58,4, joka oli euroina euroa (talousarviossa euroa). Irtaimistoinvestoinnit alittuivat euroa. Toimialat keskittyivät aiempien vuosien tapaan investoinneissa vahvasti toiminnan opetuslaitteiden ja -välineiden hankintaan. Koneiden ja laitteiden (leasingvuokrat) vuokrakustannukset olivat euroa, toteumaprosentti 107,6 eli kululaji ylitettiin 7,6 prosentilla ja eurolla (vrt. edelliseen vuoteen euroa, toteumaprosentti 106,7). Rakenteellinen kehittäminen, korkeakouluyhteistyö ja muu kehittämistoiminta Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen jatkui ammattikorkeakoulu-uudistuksen suunnitelmien mukaisesti. Vuoden aikana valmisteltiin yhtiöittämistä. Lahden ammattikorkeakoulu osakeyhtiön perustamisasiakirjat allekirjoitettiin kuntajohtajien kokouksen yhteydessä Lahdessa. Syksyllä 2014 tehtiin toiminnan käynnistämistä valmistelevat toimenpiteet, kuten toimilupahakemus opetus- ja kulttuuriministeriöön ja talousarvio vuodelle LAMKin uudessa toimiluvassa ( ) opetus- ja kulttuuriministeriö vahvisti LAMKin edellisen toimiluvan mukaiset koulutusvastuut ja antoi sen lisäksi luvan käynnistää uudelleen restonomikoulutuksen. Alueen yliopisto- ja ammattikorkeakoulutoimijoista koostuvassa korkeakoulutyöryhmässä edistettiin alueellista korkeakouluyhteistyötä. Lisäksi Lahden yliopistokeskuksen kanssa käynnistettiin yhteistyöohjelman laatiminen. Vuoden 2014 aikana ammattikorkeakoulussa kehitettiin edelleen painoala- ja profiilitiimien toimintaa ja vaikuttavuutta strategian toteuttamisen työkaluina. Erityisesti keskityttiin painoalojen ja profiilien konkretisointiin LAMK-tasoisesti. Yhteisen kampuksen suunnittelutyö vauhdittui kevään 2014 aikana. LAMK on päättänyt uudistetun strategiansa mukaisesti keskittää kaikki toimintonsa Lahden Niemen alueelle vuoteen 2018 mennessä. Kampuskehityksen keskeisenä tavoitteena oli jatkaa vahvaa osallistamista ja kampuskehitykseen liittyvän käyttäjätiedon keräämistä ja hyödyntämistä, luoda LAMKin tilaohjelma kampusvision 2018 suunnassa sekä vahvistaa LAMKin sijoittuminen Niemeen. Työtä toteutettiin mm. Lahden innovaatiokeskittymä -hankkeessa. Käyttäjätietoon pohjautuvan syn- 123

129 Talousarvion toteutuminen/lahden ammattikorkeakoulu teesin kautta luotiin toimintaa ohjaavat kampusteesit, joiden avulla jatkettiin ammattikorkeakoulun toimijoiden sitouttamista kampusvisioon. Tilat yhteiselle monialaiselle kampukselle päätettiin vuokrata alueen olemassa olevia tiloja hyödyntäen. Opiskelijaliikunnan kehittämiseen palkattiin päätoiminen henkilö, ja Lahden ammattikorkeakoulun oma liikuntatoimi LAMK Sports käynnistettiin. LAMK Sports hakee Opiskelijoiden Liikuntaliiton (OLL) yhteistoimintajäsenyyttä vuodelle Opiskelijaliikunta on kirjattu osaksi LAMKin opiskelijahyvinvointisuunnitelmaa. Opetus ja oppiminen Vuoden 2014 aikana toteutettiin laaja koko LAMKin laajuinen opetussuunnitelmauudistus. Opetussuunnitelmat uudistettiin uuden toimiluvan koulutusvastuiden mukaisiksi, rakennetta yhtenäistettiin ja niiden sisältöjä päivitettiin vastaamaan toimintaympäristön muutoksia. Opetussuunnitelmien kuvauksia kehitettiin ja tutkintotavoitteet kuvattiin osaamisina. Osaamisen arviointiin liittyen vahvistettiin ns. AHOT-käytänteitä (aiemmin hankitun osaamísen tunnistaminen ja tunnustaminen) ja käynnistettiin työn opinnollistamisen kehitystyö. Opetussuunnitelmatyö tueksi aloitettiin FUAS-yhteistyössä toteutettava opetussuunnitelmien ristiinarviointi Sen ensimmäisessä osiossa syksyn 2014 aikana toteutettiin opetussuunnitelmaprosessin arviointi, jonka tulokset julkaistaan kevään 2015 aikana. Arviointi jatkuu opetussuunnitelmien ja niiden toteutumisen arviointeina vuoden 2015 aikana. Pedagogisen kehittämisen painopiste 2014 oli opettajuuden kehittämisessä. Sen puitteissa toteutettiin kehittämishankkeita, jotka kohdentuivat opetuksen digitalisoitumisen kehittämiseen erilisissa osaamiskokonaisuuksissa. Opintojen ohjausta kehitettiin ohjaustiimissä työstämällä yhteistä ohjauslupausta ja parantamalla ohjauksen ja neuvonnan näkyvyyttä koulutusaloilla. Syksyllä 2014 käynnistettiin lukuvuoden kestävä monialainen opettajatutorvalmennus. Learning Support Centerin kehitystyö on edennyt vuoden 2014 aikana. Tavoite on tukea ja ohjata kokonaisvaltaisesti opiskelijaa oppimiseen, opiskeluvaikeuksiin ja elämäntilanteisiin liittyvissä kysymyksissä (lukija matematiikkavaikeudet, mielenterveys, opiskelustrategiat, elämänhallinta). LAMKin ylempien ammattikorkeakoulututkintojen kehittämiseksi kaikkien YAMK-tutkintojen opetus keskitettiin Fellmanniaan ja koulutuksen kehittämis- ja suunnittelutyötä yhtenäistettiin tavoitteena muodostaa monialainen LAMK Graduate School. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta TKI-toiminnan painopisteenä oli strategian mukaisesti painoalojen (muotoilu, ympäristö ja hyvinvointipalvelujen kehittäminen) lisäksi yrittäjyyden edistäminen. LAMKin hallinnoima Kansallinen kalustealan TKI-yksikkö käynnistettiin yhteistyössä yritysten kanssa ulkoisen valmistelurahoituksen avulla. Hanke on osa INKA - Innovatiiviset kaupungit -ohjelman Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus teemaa. Päijät-Hämeen maakuntaohjelman toteutuksessa LAMK oli mukana kaikissa toimintalinjoissa (Globaali elinkeinoelämä ja osaaminen, hyvinvoiva väestö, kestävä ympäristö). Lahden kaupungin työllisyys- ja elinvoimaohjelman elinkeinojen uudistaminen -toimenpiteisiin LAMK vastasi Yrittäjyysinvaasio -toiminnalla. FUAS -liittoumassa LAMKin vastuulle kuului Ympäristö ja energiatehokkuus -painoalan TKI-toiminta. LAMKin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan (TKI) laajuus (menot) ja myönnetyn ulkoisen TKI-rahoituksen määrä oli lähes edellisvuoden tasolla yli kuusi miljoonaa euroa (kuva). 124

130 Talousarvion toteutuminen/lahden ammattikorkeakoulu milj ,93 6,45 6,64 6, Kuva 15. TKI-toiminnan laajuus (M, menot kirjanpidosta) vuosina TKI-toiminnan ulkoisen rahoituksen määrä (3,6 milj. ) oli 56 % TKI-kustannuksista. Ulkoisesta rahoituksesta kaksi kolmasosaa (67 %, 2,4 milj. ) oli EU-rahoitteista projektitukea ja neljäsosa (24 %, 0,8 milj. ) muuta ulkoista projektirahoitusta. Hankkeistetun opetuksen osuus TKI-toiminnan tuloista oli 7 %:a (0,2 milj. ). FUAS- liittoumaan kuuluvien ammattikorkeakoulujen yhteisiä TKI-projekteja oli yhteensä seitsemän kappaletta. Niiden osuus ulkoisesta TKI-kokonaissalkun arvosta (vuosi 2014 kokonaissalkku n euroa) oli 18 % eli LAMKin kansainvälisten projektien lukumäärä (6 kpl) oli edellisvuoden tasolla. Samoin TEKES-hankkeiden määrä (2 kpl) oli sama kuin edellisvuotena. Aluekehitystyö Ammattikorkeakoulu aloitti keväällä 2014 systemaattisen aluekehitystyön. LAMKin sisäinen hallitus hyväksyi huhtikuussa aluekehitysohjelman, joka liitettiin osaksi ammattikorkeakoulun strategista perustaa. Aluekehitysohjelmassa nostettiin esiin kuusi kehittämisaluetta, joihin panostamalla ammattikorkeakoulu voi nostaa merkittävällä tavalla aluevaikuttavuuttaan. Lähtökohtana aluekehittämisessä ovat Päijät-Hämeessä toimivien yritysten ja yhteisöjen kehittymistarpeet, joihin ammattikorkeakoulu vastaa mm. uudistamalla ja laajentamalla täydennyskoulutusta sekä korostamalla hanketoimintaa työelämälähtöisen TKI-toiminnan edistämiseksi. Toiminnallaan ammattikorkeakoulu edistää yritysten ja yhteisöjen osaamisen kehittämistä, yrittäjyyttä, pk-yritysten kansainvälistymistä sekä vahvistaa sidosryhmätyötä ja verkostoitumista. Kansainvälistyminen LAMKin KV-strategian mukaisesti kansainvälisessä toiminnassa on huomioitu painoalojen ja profiilitiimien työskentely aikaisempaa enemmän; vaihto-opiskelijoille on suunnattu LAMKtasoista opintotarjontaa painoaloittain, monialaisia opiskelijayrittäjyyden vaihto-ohjelmia on tuettu sekä käynnistetty monialaisen Summer School -opintojakson suunnittelu. FUAS- yhteistyötä on jatkettu kansainvälisen toiminnan kehittämisessä. Osaamisen vienti kehittyi erityisesti sosiaali- ja terveysalalla, mutta myös liiketaloudessa, tekniikassa ja muotoilussa tehtiin uusia avauksia täydennyskoulutustuotteiden ja konsultointipalveluiden vientimarkkinoiden avaamiseksi. Sosiaali- ja terveysalalla toteutettiin maksullisia hoitotyön kehittämis- ja täydennyskoulutusohjelmia Kazakstanissa ja Kiinassa. Neuvotteluja koulutusviennin kasvattamiseksi on käyty Persian lahden alueella, Intiassa, Kiinassa ja Vietnamissa. KV-palveluiden kehittämistä jatkettiin osana organisaatiouudistusta. KV-palveluiden saatavuuden ja opiskelijoiden tasavertaisen kohtelun näkökulmasta tilanne on parantunut aikaisempiin vuosiin verrattuna. Keskitettyjen KV-palveluiden rooli on kasvanut siltä osin kuin niitä voidaan tarjota opiskelijoille alasta riippumatta. 125

131 Talousarvion toteutuminen/lahden ammattikorkeakoulu Henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittäminen LAMKissa keskittyi vuonna 2014 uuden lamkilaisen organisaatiokulttuurin ja osaamisen kehittämisen käytäntöjen rakentamiseen LAMK Oy:n käynnistymistä silmällä pitäen. Lisäksi vietiin loppuun vuonna 2013 käynnistynyt esimiesten Oppimisen ja työn muutos -oppimisprosessi sekä jatkettiin opettajien substanssiosaamisen kuvaamista yhteisöllisesti ja vuorovaikutteisesti kaikilla jatkavilla koulutusaloilla. LAMKilaisen pedagogiikan uudistamiseksi käynnistettiin pedagogiset pajat ja tutoropettajakoulutus Tilinpäätöksen vaikutus vuoden 2014 talousarvioon ja arvio tulevasta kehityksestä Talousarviossa asetettu toimintakate vuodelle 2014 ylittyi tilinpäätöksessä eurolla. Investoinnit alittuivat eurolla eli 41,6 %. Aiempien vuosien hyvät taloudelliset tulokset, toiminnan ja talouden systemaattinen sopeuttaminen rahoitushaasteeseen auttoivat riskien hallinnassa. Henkilöstökulujen osuus toimintatuotoista laski vuoteen 2013 verrattuna eli - 0,7 % eli noin euroa. (edellisen vuoden vastaavat luvut -7,0 % eli 1,6 M ). Henkilöstökulut toimintatuotoista olivat 55,6 prosenttia edellisen vuoden vertailuluvun ollessa 55,7. Hallitusohjelmasta nousseet ammattikorkeakoulujen aloituspaikkaleikkaukset (-22) toteutuvat ja etenevät suunnitellun mukaisesti aina vuoteen 2016, jolloin arvioidaan alustavasti viimeistenkin opiskelijoiden valmistuvan. Talousarviovalmistelu vuodelle 2015 toteutettiin varovaisuuden periaatteella huomioiden uuden rahoitusmallin epävarmuus. Valmistelussa otettiin huomioon OKM:n ammattikorkeakoulujen yhtiöittämiseen liittyvän toimilupahakuprosessin yhteydessä annettu rahoituksen laskentainformaatio. Tältä pohjalta päädyttiin talousarviovalmistelussa siihen, että perusrahoituksen laskenta ponnistaa vuoden 2014 rahoituspäätöksestä ja siinä huomioidaan tulosmittareiden tiedot mahdollisimman tarkalla tasolla. Erityistä haastetta ennakointilaskennalle asettaa muiden amkien mittaritulokset suhteessa omiin tuloksiin. Opetusministeriön rahoituspäätös vuodelle 2015 oli Lahden ammattikorkeakoululle hiukan ennakoitua pienempi. Valtion perusrahoitusta saatiin 1 prosentti vähemmän kuin talousarviovaiheessa arvioitiin eli euroa. Tarvittavat tarkennukset tehdään ensimmäisessä tilinpäätösennusteessa. OKM:n koelaskennat toimilupaprosessiin liittyen vuosille näyttää, että Lahden ammattikorkeakoulu pärjää uudessa tulospohjaisessa rahoitusmallissa suhteellisen hyvin. Huomioon on otettava kuitenkin se, että muutokset negatiiviseenkin suuntaan ovat hyvin mahdollisia valtion talouden ollessa haasteellisessa tilanteessa sekä ammattikorkeakoulujen keskinäisen tulosmittareihin liittyvän kilpailuasetelman muuttaessa tilannetta.. Jotta positiivinen suunta perusrahoituksen osalta varmistuu, on tulevien vuosien tulosten tasaisesti kehityttävä. Tämä tarkoittaa toiminnan näkökulmasta monia muutoksia ja kehittämisen systemaattista eteenpäin viemistä. Ulkoisiin ja sisäisiin haasteisiin vastaamiseksi henkilöstön määrätietoinen työskentely kehittämisotteella ammattikorkeakoulun kolmen perustehtävän eteen on ensisijaisen tärkeää. Hankekannan kasvattaminen edellyttää hallittua ja suunnitelmallista toimintaa talouden näkökulmasta. Opetuksen ja TKI-hankkeiden integroinnin kautta pystytään kehittämään perustoimintaa. Vuodelle 2014 on OKM jakanut strategista kehittämisrahoitusta ja Lahden ammattikorkeakoulu sai tätä rahoitusta kehittämiseen euroa. Vuodelle 2015 strategiarahoitusta haettiin 1,2 M ja saatiin 0,7 M. Strategiarahoitus on vuodesta 2015 osana perusrahoitusta ja se on käytettävä toimintavuoden aikana. Lahden ammattikorkeakoulun on kokonaisuutena toimittava perusrahoituksellaan, mutta sisäisen resursoinnin tulee perustua sekä alueen että ammattikorkeakoulun strategioihin eikä suoraan koulutusalapohjaiseen rahoitukseen. Rahoituksen painotuksia joudutaan pohtimaan tarkasti. Opetuksen entistä parempi laatu ja tehokkuuden vahvistaminen vaativat toimenpiteitä koko toimintakentässä. 126

132 Talousarvion toteutuminen/lahden ammattikorkeakoulu 2.27 Tilikauden tuloksen muodostuminen Lahden ammattikorkeakoulun toimintatuotot pysyivät miltei edellisen vuoden tasolla. Laskua oli -0,4 % ( euroa) edellisvuodesta. Toimintatuotoista 84,9 % tuli yksikköhintarahoituksesta. Muu rahoitusosuus tuotoista oli 15,1 %, josta maksullinen palvelutoiminta (sisältää projektitoiminnan 9,3 % eli 3,6 M ) oli 11,5 % (4,4 M ). Muut tuotot olivat yhteensä 3,6 % (1,4 M ), josta opetuksen kv-toiminnan osuus oli 0,5 M, opetus ja opetuksen tukitoiminnot 0,4 M. Tuet ja avustukset laskivat -15,8 % eli euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Toimintakate oli euroa. Ammattikorkeakoulu ylitti toimintakatetavoitteensa eurolla. Toimintakulut kasvoivat edellisvuodesta eli 0,9 %. Henkilöstökulut laskivat -0,7 % verrattuna edelliseen vuoteen eli n euroa (edellisen vuoden vastaavat luvut -7 % eli - 1,6 M, lukujen takana olivat vahvat sopeuttamistoimenpiteet vuoden 2013 rahoituspäätökseen). Vuokrat ylittyivät 3,1 % eli euroa (tilavuokrien ylitys euroa). Tilavuokrien osalta ylitys johtui Tekniikan ja Liiketalouden Niemenkadun vuokrista, koska talousarvion valmisteluvaiheessa ei vuokrataso ollut varmistunut. Toimintakulut vuonna 2014 olivat euroa ja toteumaprosentti 106,2 (vrt. ed. vuoteen ). Suunnitelman mukaiset poistot toteutuivat hiukan edellisvuotta alhaisempana. Toteuma oli euroa edellisvuotta pienempi eli poistot olivat yhteensä euroa. Tilikauden tulos oli euroa. 127

133 Talousarvion toteutuminen/lahden ammattikorkeakoulu Tuloslaskelma Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut tuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Henkilöstökulut Palveluiden ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrakulut Muut kulut Toimintakate Korkotuotot 0 0 Muut rahoitustuotot 1 1 Korkokulut 0 0 Muut rahoituskulut -0-1 Vuosikate Poistot käyttöomaisuudesta Arvonalentumiset 0 Satunnaiset tuotot 0 0 Satunnaiset kulut 0 0 Tilikauden tulos Poistoeron lisäys(-), vähennys(+) 0 0 Varausten lisäys(-), vähennys(+) 0 0 Rahastojen lisäys(-), vähennys(+) 0 0 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ Toiminnan luonteesta johtuen ei ole noudatettu tulosalueille annettua kaavaa. 128

134 Talousarvion toteutuminen/lahden ammattikorkeakoulu 2.28 Toiminnan rahoitus Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta oli euroa. Talousarvioon nähden toiminnan ja investointien nettokassavirta ylitti tavoitteen eurolla. Vuosikate oli euroa suurempi ja nettoinvestoinnit euroa pienemmät kuin talousarvio. Investoinnit toteutuivat vuonna 2014 pienempänä. Opetustilat oli varusteltava opetuskäytön edellyttämällä tavalla jo vuoden 2013 puolella. Hankinnat vapautettiin heti toimintavuoden alussa, mutta toteutuksessa käytettiin erityistä harkintaa koulutusalojen toiminnan taloudellisesta haasteista johtuen. Lahden ammattikorkeakoulun irtaimistoinvestointien toteutus painottui edellisten vuosien tapaan toimintavuoden syksyyn. Rahoitustoiminnan kassavirta Lyhytaikaisten saamisten ( ,61), korottomien velkojen ( ,40), toimeksiantojen varojen ja pääomien (8 912,20 euroa) sekä varastojen muutokset (-6 387,62euroa) vapauttivat kassavaroja (vertailuluku edelliseltä vuodelta euroa). Kassavarojen muutos Kassavarat olivat euroa. Kassavarat kasvoivat edellisvuodesta ,20 euroa. Siirtosaamisten muutos/väheneminen tilinpäätöksessä oli ,33 verrattuna vuoden 2013 tilinpäätökseen. Projektitoiminnan siirtosaamiset olivat tilinpäätöksessä ,90 euroa (ed. vuosi euroa) ja siirtovelat ,83 (ed. vuosi ). LAMKin siirtosaamiset tilinpäätöksessä yhteensä ,01 euroa ja siirtovelat ,30 euroa (edellinen vuosi ,62). 129

135 Talousarvion toteutuminen/lahden ammattikorkeakoulu Rahoituslaskelma TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN KASSAVIRTA Toiminnan rahavirta 1 588, ,64 Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoitukseen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien nettokassavirta RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 9 0 Vaihto-omaisuuden muutos -6 Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen nettorahavirta RAHAVAROJEN MUUTOS Rahavarat Rahavarat Toiminnan luonteesta johtuen ei ole noudatettu tulosalueille annettua kaavaa. *) Tulosalueen osuus kassavaroista on laskettu taseen luvuista. Mahdollinen kohdistusero on käsitelty rahoituslaskelmassa korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen muutoksena. 130

136 Talousarvion toteutuminen/lahden ammattikorkeakoulu 2.29 Rahoitusasema ja sen muutokset Lahden ammattikorkeakoulun taseen loppusumma kasvoi ,64 euroa. Pysyvät vastaavat pienenivät ,57 euroa. Oma pääoma kasvoi tilikauden ylijäämän vaikutuksesta ,30 euroa. Toimeksiantojen pääomat sisältävät stipendirahastojen pääoman. Lyhytaikainen vieraspääoma sisältää osto-, ennakonpidätys-, henkilösivukulu- ja siirtovelat Tase VASTAAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT I Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet II Aineelliset hyödykkeet Kiinteät rakenteet ja laitteet 0 3 Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat III Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet B TOIMEKSIANTOJEN VARAT 7 7 Muut toimeksiantojen varat 7 7 C VAIHTUVAT VASTAAVAT I Vaihto-omaisuus 6 0 Valmiit tuotteet 6 0 II Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Muut saamiset (alv, valtionosuus) Siirtosaamiset IV Rahat 0 1 V Osuus pankkisaamisista VASTAAVAA YHTEENSÄ

137 Talousarvion toteutuminen/lahden ammattikorkeakoulu VASTATTAVAA A OMA PÄÄOMA I Peruspääoma V Edellisten tilikausien yli-/alijäämä VI Tilikauden yli-/alijäämä D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Muut toimeksiantojen pääomat E VIERAS PÄÄOMA II Lyhytaikainen Ostovelat Muut velat Siirtovelat Talousarvion toteutuminen VASTATTAVAA YHTEENSÄ Opetus- ja kulttuuriministeriön, Päijät-Hämeen koulutuskonsernin ja Lahden ammattikorkeakoulun välinen sopimus kaudelle Lahden ammattikorkeakoulu ja opetus- ja kulttuuriministeriö ovat ammattikorkeakoululain (351/2003) 8 :n 2 momentin nojalla sopineet ammattikorkeakoululle asetettavista määrällistä ja laadullisista tavoitteista seuraavaa: Lahden ammattikorkeakoulun tehtävä, profiili ja painoalat määräytyvät osana strategista FUAS-liittoumaa. FUAS-liittouman strategisten painoalojen päävastuut jakautuvat seuraavasti: teknologiaosaaminen ja yrittäjyys (HAMK), ympäristö ja energiatehokkuus (LAMK) ja yhteiskunnan turvallisuus ja eheys (Laurea) sekä hyvinvoinnin turvaaminen (läpileikkaava). Lahden ammattikorkeakoulun painoaloihin kuuluu edellä esitetyn lisäksi muotoilu ja hyvinvointipalvelujen kehittäminen. Lahden ammattikorkeakoulu profiloituu integroivassa pedagogiikassa, käytäntölähtöisessä innovaatiotoiminnassa ja opiskelijayrittäjyydessä. Tavoitteet ja tunnuslukutavoitteet Lahden ammattikorkeakoulun opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa sopimat koulutusaloittaiset tavoitteet vuosille on esitetty alla olevissa taulukoissa. Tutkintotavoitteet ja ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden ja vaihto-opiskelijoiden määrälliset tavoitteet on asetettu keskimäärin koko sopimuskaudelle. 132

138 Talousarvion toteutuminen/lahden ammattikorkeakoulu Tavoitteet Tunnuslukujen tavoitetasot on määritelty sopimuskauden loppuun, vuodelle Tähän tavoitteeseen perustuen LAMK on asettanut välitavoitteet vuosille toimintasuunnitelmassaan. Sopimuksessa on määritelty keskeiset kehittämiskohteet. LAMKin sopimuskauden kehittämiskohteet ovat seuraavat: 1) FUAS-liittouman ammattikorkeakoulut kehittävät toimintaansa sekä toiminta- ja päätöksentekorakenteitaan yhtenäisenä ammattikorkeakoulukokonaisuutena toiminnan laadun, tehokkuuden ja vaikuttavuuden vahvistamiseksi 2) FUAS-liittouma vahvistaa asemaansa valitsemiensa painoalojen kansallisena osaajana ja kehittää osaamistaan entistä vahvemmalla kansainvälisellä verkottumisella 3) Ammattikorkeakoulu uudistaa opiskelijavalintojaan ja tehostaa opintoprosessejaan Rahoitus a) Perusrahoitus keskimäärin Ammattikorkeakoulututkinnot 875 Kulttuuriala 175 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 195 Luonnontieteiden ala 30 Tekniikan ja liikenteen ala 190 Sosiaali-, ja terveys- ja liikunta-ala 215 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 70 Ammattikorkeakoulukohtaiset tavoitteet Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 105 Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä 300 Suomesta lähteneiden ja Suomeen saapuneiden 380 vaihto-opiskelijoiden määrä (vaihdon kesto yli 3 kk) Tavoite Tunnuslukutavoitteet 2016 AMK-tutkinnot/opetus- ja t&khenkilöstö 3,6 Väh. 55 op. suorittaneiden määrä 50,0 T&k -hankkeissa suoritetut op:t/läsnä olevat opiskelijat 11,0 Julkaisut/opetus- ja t&k-henkilöstö 0,50 Henkilökunnan kv-liikkuvuus/opetus- ja t&k-henkilöstö 1,10 Maksullinen palvelutoiminta/kokonaisrahoitus 20,0 Ulkopuolinen t&k-rahoitus/kokonaisrahoitus 15,0 Rahoituksen laskentaperusteena käytettävä opiskelijamäärä oli vuonna 2014 yhteensä opiskelijaa. Koulutusala 2014 Kulttuuriala 738 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 815 Luonnontieteiden ala 170 Tekniikan ja liikenteen ala 1061 Sosiaali-, ja terveys- ja liikunta-ala 944 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 241 Yhteensä

139 Talousarvion toteutuminen/lahden ammattikorkeakoulu Opetus- ja kulttuuriministeriö tekee perusrahoitusta koskevat päätökset vuosittain valtioneuvoston tekemien valtiontalouden kehyspäätösten ja valtion talousarvioiden puitteissa. Tarvittaessa opiskelijamääriä tarkistetaan sopimuskauden aikana myös sopimusosapuolten välisellä sopimuksella. Ministeriön hankerahoitus Lahden ammattikorkeakoulu sai OKM:n myöntämää hankerahoitusta vuodelle 2014 seuraaviin hankkeisiin: Toimiluvan mukainen strateginen kehittäminen FUAS-ammattikorkeakoulujen Ympäristö ja energiatehokkuus sekä Hyvinvoinnin turvaaminen - painoalojen työelämälähtöisen t&k-toiminnan edellytysten vahvistaminen

140 Talousarvion toteutuminen/lahden ammattikorkeakoulu Tuloskortti Strateginen tavoite 1 Oppimistuloksemme ja -ympäristömme ovat kansainvälistä huippua Suoritetut tutkinnot lkm ,8-3,3 - AMK-tutkinnot lkm ,5-2,6 - YAMK-tutkinnot lkm ,8-10,7 55 op suorittaneiden osuus % 38,0 45,0 55,3 22,9 45,5 Läpäisy 5v % 62,8 69,0 57,6-16,5-8,3 Vetovoima lkm 4,6 5,0 4,3-14,0-6,5 T&K-hankkeissa suoritetut opintopisteet lkm ,7-6,0 Avoimen ammattikorkeakoulun opintopisteet lkm ,2-2,9 Kv-vaihto-opiskelijoiden määrä lkm ,4-8,5 Ulkomaalaisten suorittamien tutkintojen osuus % 6,9 7,0 7,0 0,0 0,9 Ulkopuolinen rahoitus (muu kuin perusrahoitus) ,7-9,1 Maksullinen palvelutoiminta* ,1-7,6 osuus toimintatuotoista % 12,4 7,6 11,5 Ulkopuolinen t&k-rahoitus (tilastokeskuksen raportti) ,9-11,5 osuus toimintatuotoista % 10,3 5,7 9,2 61,7 Kansainvälinen t&k-rahoitus (ilman kansallista osuutta) ,5-11,4 *Maksullisen palvelutoiminnan ja ulkopuolisen rahoituksen TA-luvut tulevat kirjanpitoon voimassa olevien rahoituspäätösten mukaisesti ja siksi toteuma on yleensä huomattavasti suurempi. Strateginen tavoite 2: Toimintamme vähentää yhteiskunnan eriarvoisuutta Keskeyttäminen, AMK % 8,7 7,0 9,6-37,1-10,3 Keskeyttäminen, YAMK % 7,3 8,5 9,4-10,6-28,8 Valmistuneiden työllistyminen % 91,2 95,0 92,0-3,2 0,9 *2013 tieto vuodelta 2011, 2014 tieto vuodelta 2012 Strateginen tavoite 3: Johtamis- ja työskentelytapamme edistävät uudistumista ja vastuullisuutta tulevaisuudesta Johtamismittari ka 3,14 3,31 5,4 Työhyvinvointimittari ka 3,50 3,64 4,0 Toimitilavuokrat ,1-6,2 osuus toimintatuotoista % 15,1 15,5 14,3 neliöt lkm ,7-7,5 Toimintakate ,5-28,4 Oma pääoma ,2 11,1 Kassavarat ,1 21,1 Poikkeamaprosenttprosentti Muutos- Mittari/seurannan kohde yks. TP 2013 TA 2014 TP2014 TA2014 TP2013 Poikkeamaprosenttprosentti Muutos- Mittari/seurannan kohde yks. TP 2013 TA 2014 TP2014 TA2014 TP2013 Poikkeamaprosenttprosentti Muutos- Mittari/seurannan kohde yks. TP 2013 TA 2014 TP2014 TA2014 TP2013 Perustiedot: Poikkeamaprosenttprosentti Muutos- Mittari/seurannan kohde yks. TP 2013 TA 2014 TP2014 TA2014 TP2013 Toimintatuotot ,4-10,7 Toimintakulut ,2 1,5 Irtaimistoinvestoinnit ,6-38,8 Perusrahoitustuotot ,8 1,3 osuus toimintatuotoista % 83,5 87,5 84,9 Koulutuksen myynnin tulot ,0 28,3 Tuloskortin mittareiden selvitykset ja laskentakaavat kohdassa

141 Talousarvion toteutuminen/lahden ammattikorkeakoulu Tulosanalyysit vuoden 2014 toiminnasta Vuonna 2014 LAMKissa suoritettiin yhteensä 948 tutkintoa. Tulos on toiseksi paras LAMKin historiassa, mutta asetettu tutkintotavoite (975) jäi saavuttamatta ja vuoden 2013 huipputuloksesta jäätiin yli 30 tutkintoa. Ammattikorkeakoulututkintojen osalta tavoite ylitettiin (13 tutkinnolla), mutta ylemmille ammattikorkeakoulututkinnoille asetetusta tavoitteesta jäätiin selvästi kuten edellisenäkin vuonna (tavoite vuodelle 2014 yhteensä 115, toteuma 74). Tutkintojen määrä lisääntyi hieman kulttuurialalla, luonnontieteiden alalla (tietojenkäsittely) sekä sosiaali- ja terveysalalla. Matkailun alalla tutkintojen määrä laski eniten, mikä selittyy sillä, että matkailun alalla toistaiseksi viimeinen sisäänotto oli vuonna 2012 ja potentiaalisten valmistuvien määrä vähenee vuosittain. Lisäksi vuonna 2013 matkailusta valmistui poikkeuksellisen suuri määrä opiskelijoita. Kuva 16. Suoritetut tutkinnot ja asetetut tavoitetasot vuosina Taulukosta näkyvät suoritetut tutkinnot koulutusaloittain/koulutuksittain. Taulukossa vuoden 2014 tutkintomäärää on verrattu vuoden 2013 toteumaan. Tutkintojen määrä väheni reilut 3 prosenttia viime vuodesta. Ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta tarkasteltaessa mm. liiketalouden koulutuksen (tradenomi), viestinnän koulutuksen (medianomi), englanninkielisen tietojenkäsittelyn koulutuksen (Bachelor of Business Administration) sekä sosiaalialan koulutuksen (sosionomi) tutkinnon suorittaneiden määrä kasvoi. Sitä vastoin mm. sairaanhoitajakoulutuksen ja tietotekniikan koulutuksen suorittaneiden määrä laski. Tekstiili- ja vaatetustekniikan koulutusohjelman valmistuneiden määrän vähenemisestä selittää se, että koulutusohjelmaan ei ole enää viime vuosina ollut sisäänottoa. Vuoden 2014 aikana valmistuivat ensimmäiset englanninkielisen sairaanhoitajakoulutuksen ja ensimmäiset materiaalitekniikan koulutuksen suorittaneet. 136

142 Talousarvion toteutuminen/lahden ammattikorkeakoulu Taulukko 2. Suoritetut tutkinnot koulutusohjelmittain vuosina Uuden rahoitusmallin kannalta tärkeimpiä mittareita ovat tutkintojen määrä ja opintojen eteneminen. Opintojen etenemisessä on ollut suuria haasteita aiempina vuosina. Opintojen etenemisen seurantaan, kirjaamiskäytäntöihin ja opintojen ohjaukseen on lukuvuoden aikana vahvasti panostettu ja tulokset alkavat näkyä. Lukuvuonna yli 55 prosenttia opiskelijoista suoritti vähintään 55 opintopistettä, kun edellisenä lukuvuonna osuus jäi 38 prosenttiin. LAMKin tavoite 45 % ylitettiin selvästi ja kaikki koulutusalat paransivat tuloksiaan ja ylittivät LAMK-tason tavoitteen. Suhteessa eniten 55 op suorittaneita on sosiaali- ja terveysalalla (63,2 %) ja vähiten tekniikan alalla (48,5 %). Tulos on vielä alustava. 137

143 Talousarvion toteutuminen/lahden ammattikorkeakoulu % ,8 54,8 55,5 41,1 40,8 23,6 30,4 48,5 49,7 63,2 27,9 59,7 38,0 55, Kuva op. suorittaneiden osuus koulutusaloittain vuosina Opintojen eteneminen mittaa opintojen tasaista etenemistä opintojen keskivaiheilla. Lahden ammattikorkeakoulussa on kiinnitetty erityistä huomiota siihen, ettei opintojen sujuvalle etenemiselle ole esteitä: tarjontaa on riittävästi, arvioinnit tulevat ajoissa ja opinnot on jaoteltu järkevästi eivätkä kasaannu liikaa viimeiselle vuodelle. Yhtenä selkeänä esteenä opintojen kertymiselle edellisinä vuosina olivat liian isot opintojaksokokonaisuudet, joita on nyt purettu. Lisäksi on kehitetty työkaluja opintojen etenemisen seurantaan. Tietovaraston (DW) avulla on mahdollista seurata opintojen reaaliaikaista etenemistä useammasta eri näkökulmasta. Kehittämistoimenpiteet ovat alkaneet vaikuttaa. Myös läpäisymittari kertoo opintojen etenemisestä pidemmän ajanjakson ajalta. Viiden vuoden aikana tutkinnon suoritti noin 58 prosenttia vuonna 2009 aloittaneista ammattikorkeakoulututkintoa suorittavista opiskelijoista. Asetetusta tavoitteesta (69 %) jäätiin selvästi, samoin vuoden 2013 tuloksesta (63 %). Heikentyneen läpäisyn taustalla vaikuttaa vuonna 2009 aloittaneiden keskimääräistä suurempi keskeyttäminen ja opintojen viivästyminen. Viisi vuotta sitten aloittaneista vielä noin 130 suorittaa opintojaan LAMKissa. % 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 74,3 64,1 30,4 40,5 67,3 48,3 57, Kuva 18. Koulutuksen läpäisy 2013 ja 2014 (5v, AMK) koulutusaloittain Kulttuuriala ja liiketalous paransivat tulostaan, kaikilla muilla läpäisy heikkeni vuoden 2013 tulokseen verrattuna. Koulutusaloista ainoastaan kulttuuriala ylitti LAMK-tason tavoitteen. Toimenpiteitä on tehty läpäisyn edistämiseksi ja valmistuttamisen nopeuttamiseksi. Opintojen 138

144 Talousarvion toteutuminen/lahden ammattikorkeakoulu etenemisen osalta (55 op) on onnistu, mutta tämä yhden vuoden hyvä tulos ei vielä näy läpäisyn tehostumisena. Läpäisyn heikkeneminen vaatii tarkempaa analyysiä. Nuorten koulutuksen vetovoima oli edelleen melko hyvä (4,3 hakijaa/aloituspaikka). Tässä vetovoimaluvussa on laskettu yhteen kevään ja syksyn yhteishaut. Syksyn yhteishaun vetovoimaluvut ovat perinteisesti aina paremmat kuin kevään. Kun tarkastellaan pelkästään kevään vetovoimalukuja, ensisijaisten hakijoiden määrä jää alle neljän. Viiden ensisijaisen hakijan tavoitteesta jäätiin selvästi, ja tulos heikkeni myös jonkin verran edellisvuodesta. Vetovoimaisimmat koulutukset ovat fysioterapian, media-alan ja sosiaalialan koulutukset. Vähiten ensisijaisia hakijoita suhteessa aloituspaikkoihin oli materiaalitekniikan ja tietojenkäsittelyn koulutuksiin. LAMKin vetovoimaluvut ovat laskeneet jo viitenä vuonna peräkkäin. Vetovoiman parantamiseksi tehostetaan hakijamarkkinointia ja analysoidaan hakukampanjat aiempaa tehokkaammin. Erityistä huomiota kiinnitetään opetuksen laatuun. Koulutusvastuun mukaisesti uudistetut opetussuunnitelmat ovat avainasemassa, kun edistetään opintojen joustavuutta, vahvistetaan koulutuksen vetovoimaisuutta ja turvataan laadukas opetus ja oppiminen ,0 5,0 5,0 5,0 4 4,8 4,7 4,6 4,3 3 2 Vetovoima Asetettu tavoite Kuva 19. Koulutuksen vetovoima ja asetetut tavoitetasot vuosina (nuorten kevään ja syksyn haut, pl. englanninkieliset koulutusohjelmat) T&K-hankkeissa suoritettujen opintopisteiden määrä (alustava määrä ) väheni edellisvuodesta 6 prosenttia, ja jäi alle asetetun tavoitteen ( op). Kulttuurin, luonnontieteiden ja tekniikan aloilla T&K-hankkeissa suoritettujen opintopisteiden määrä kasvoi edellisvuodesta, muilla aloilla opintopisteet laskivat. OKM:n sopimuksessa määritelty tavoite vuodelle 2016 on 11 opintopistettä/opiskelija. Opiskelijat suorittivat vuoden 2014 tuloksen mukaan keskimäärin 9 opintopistettä T&K-hankkeissa. Opetuksen ja työelämän/hanketoiminnan tiivis integrointi on ollut yksi keskeisistä strategisista linjauksista ja opintopistemäärää on pyritty kasvattamaan. Kyse ei ole kuitenkaan rahoitusmallin mittarista, joten kirjaamiseen ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota, T&K-hankkeissa suoritettu opintopistemäärä on tällä hetkellä noin viidesosa kaikista vuoden aikana suoritetuista opintopisteistä. Avoimen ammattikorkeakoulun opintopistetavoitetta (3 600 op) on pidetty hyvin haastavana, mutta tavoite on ylitetty jo kolmena vuonna peräkkäin. Vuodelle 2015 on asetettu jo selvästi aiempia vuosia haastavampi tavoite. Vuonna 2014 avoimessa ammattikorkeakoulussa saavutettiin LAMKin historian toiseksi paras tulos - ulkopuoliset opiskelijat suorittivat avoimessa yli opintopistettä. Tulos ylittää asetetun tavoitteen, mutta jää edellisvuoden huipputuloksesta noin kaksi sataa pistettä. Sosiaali- ja terveysalalla avoimessa suoritettujen opintopisteiden määrä kasvoi, mutta muilla aloilla opintopistemäärä laski. Kulttuurialan osuus avoimen tarjonnasta on vajaa puolet ja 139

145 Talousarvion toteutuminen/lahden ammattikorkeakoulu sosiaali- ja terveysalan 30 prosenttia. Erinomaisen tuloksen taustalla on ahkera, monien vuosien työ. Polkuopintojen määrän kasvun uskotaan lähivuosina lisäävän avoimessa ammattikorkeakoulussa suoritettujen opintopisteiden määrää. Kuva 19. Avoimessa suoritetut opintopisteet Kansainvälisen toiminnan tulokset ulkomaalaisten suorittamien tutkintojen ja kv-vaihto-opiskelijoiden osalta näyttävät hyviltä. Ulkomaalaisten suorittamien tutkintojen osuus nousi tavoitetasolle, 7 prosenttiin (yhteensä 67 tutkintoa). Edellisvuonna jäätiin hieman alle tavoitetason, vaikka ulkomaalaisten suorittamia tutkintoja oli yksi enemmän, yhteensä 68. Tutkintojen kokonaismäärä kuitenkin laski vuonna 2014, mikä edesauttoi suhteellisen tavoitteen saavuttamista. Eniten ulkomaalaisia opiskelijoita valmistui liiketalouden International Business - koulutusohjelmasta (29 valmistunutta), mutta yksittäisiä tutkinnon suorittaneita löytyy kaikilta koulutusaloilta. Tämä kertoo siitä, että tarvittaessa opetuskieli voidaan muuttaa englanniksi, vaikka kyseessä on suomenkielinen koulutus. Näin toimitaan usein esim. muotoilun ja mediaalan koulutuksissa. Tutkinnon suorittaneiden yleisimmät kansalaisuudet olivat Vietnam, Kiina ja Venäjä. Kuva 20. Ulkomaalaisten suorittamien tutkintojen osuus kaikista suoritetuista tutkinnoista, Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä ylittää OKM:n kanssa sovitun sopimuskauden keskimääräisen tavoitteen. LAMKissa ulkomaalaisia tutkinto-opiskelijoita oli 374, kun sopimustavoite on 300. Myös OKM-sopimuksessa asetettu keskimääräinen tavoite kvvaihto-opiskelijoiden määrälle (380) ylitettiin, kun vuonna 2014 saapuneiden ja lähteneiden kv-vaihto-opiskelijoiden (pitkät vaihdot, yli 3 kk) määrä oli yhteensä 432. Tulos oli kuitenkin heikompi kuin vuonna 2013 (472). Suomesta lähtevien vaihto-opiskelijoiden määrä väheni selvästi (-70) edellisvuoteen verrattuna, mutta sitä vastoin saapuvien määrä kasvoi (+ 30). Voimakkainta lasku on ollut kulttuurialalla, jossa päättyi kansainvälinen IMIAD-maisteriohjelma, 140

146 Talousarvion toteutuminen/lahden ammattikorkeakoulu sekä matkailun alalla, jossa koulutuksen lakkauttamisprosessi on vähentänyt lähtijöiden määrää. Lisääntyneen tarjonnan vaikutukset alkavat näkyä kv-toiminnan tuloksissa. Vieraskielistä tarjontaa on pystytty lisäämään. Myös vieraskielisten koulutusohjelmien määrä on kasvanut ja lähivuosien aikana käynnistetään uusia englanninkielisiä koulutusohjelmia mm. kulttuurin alalla. Vuonna 2014 Lahden ammattikorkeakoulun hallinnoi 40 julkisrahoitteista TKI-projektia, mikä oli lukumäärältään kymmenen enemmän kuin vuonna Lähteneiden rahoitushakemusten yhteenlaskettu kokonaisarvo oli 7,4 milj. euroa (2013/6,4 milj. ). Kuitenkin TKI-toiminnan laajuus pieneni vuonna 2014 hieman verrattuna vuoteen 2013 (6,6 -> 6,3 milj. ). Myös ulkoisen TKIrahoituksen määrä pieneni vuonna 2014 hieman verrattuna vuoteen 2013 (4,0 -> 3,6 milj. ) johtuen pääosin rakennerahastokauden vaihtumisesta. Alueellista ulkoista kehittämisrahoitusta oli vuonna 2014 uuden rakennerahastokauden käynnistyessä haettavana vasta vuoden loppupuolella ja käynnissä olleet TKI-projektit olivat pääosin vanhan rakennerahastokauden projektien rippeitä. Vastaava trendi TKI-toiminnan kasvun hiipumisesta rahoituksen tiukentuessa on havaittavissa muissakin ammattikorkeakouluissa. EU-rahoituskauden vaihtuessa moni hanke on päättynyt eivätkä uudet hankkeet ole vielä ehtineet kompensoida tilannetta. Rahoituksen ennakoidaan alkavan elpyä vuodesta 2016 alkaen. Ulkoisen TKI-rahoituksen tulokseen vaikutti myös strategiselle Future Campus Demonstrator -kehittämishankkeelle vuodelle 2015 tehty siirto. Julkisrahoitteisia TKI-projekteja toteutettiin laajasti koko ammattikorkeakoulussa. Toteutuneista tuloista laskettuna TKI-, KV- ja aluekehityspalveluiden osuus oli noin puolet sekä Hyvinvoinnin ja liiketalouden että Muotoilun ja tekniikan osaamisalueen molempien neljäsosa. Loppuvuodesta TKI-, KV- ja aluekehityspalveluiden siirtyessä Kehittämispalveluihin siirrettiin hankkeiden operatiivinen toiminta osaamisalueille. Julkaisutoiminnan tulos ylitti henkilöstömäärään suhteutetun tavoitteen, mutta jäi alle vuoden 2013 tuloksen, mikä selittynee osin hankerahoituksen laskulla. Myös kulttuurialan toiminnan väheneminen vaikutti huomattavasti taiteellisen toiminnan lukumäärän laskuun. Maksullisen palvelutoiminnan tulojen määrälle (suhteessa koko tulorahoituksen määrään) on asetettu kovat tavoitteet OKM:n kanssa tehdyssä sopimuksessa. Maksullisen palvelutoiminnan määrä pieneni edellisvuodesta projektirahoituksen ja täydennyskoulutuksen laskun vuoksi. Vuonna 2014 maksullisen palvelutoiminnan tulojen osuus jäi 11,5 prosenttiin, kun OKM:n sopimuksessa vuodelle 2016 asetettu tavoite on peräti 20 prosenttia. Myös ulkopuolisen rahoituksen määrä (n. 5,8 M ) laski edellisvuoteen verrattuna (-9 %), mutta asetettu tavoite saavutettiin. TKI-toiminnan volyymin lasku selittää myös ulkopuolisen rahoituksen vähenemistä. Ulkopuoliseen rahoitukseen sisältyy kaikki muu ulkopuolinen rahoitus paitsi perusrahoitus (maksullinen palvelutoiminta + muut tulot). Keskeyttäneiden määrä ei sisälly rahoitusmallin mittareihin, mutta se on silti strategisesti tärkeä mittari. Keskeyttäneiden määrä selittää tutkintojen määrää ja opintojen etenemistä ja antaa osaltaan viitteitä myös siitä, miten koulutus on vastannut opiskelijoiden odotuksia ja tarpeita. 141

147 Talousarvion toteutuminen/lahden ammattikorkeakoulu 12,0 10,0 10,1 9,6 8,7 9,6 8,0 7,0 7,0 7,0 % 6,0 5,0 Keskeyttäneet 4,0 Asetettu tavoite 2,0 0, Kuva 22. AMK-tutkintoa suorittaneiden keskeyttäneiden osuus vuosina Vuonna 2014 AMK-opiskelunsa keskeyttäneiden osuus oli 9,6 prosenttia ja jäi selvästi 7 prosentin tavoitteesta. Tavoitetta voidaan pitää haasteellisena, sillä viimeisten vuosien aikana keskeyttäneiden osuus on ollut useimmiten 10 prosentin luokkaa (hieman alle tai yli). Keskeyttäneiden määrä lisääntyi edellisvuodesta. Vuonna 2013 AMK-tutkinnon keskeyttäneitä oli yhteensä 408 (8,7 % kaikista opiskelijoista) ja vuonna 2014 yhteensä 437 (9,6 % kaikista opiskelijoista) Vuonna 2014 keskeyttäneiden määrä lisääntyi erityisesti sosiaali- ja terveysalalla sekä tekniikan alalla. Vähiten keskeyttäneitä oli kulttuurialalla (3,9 %) ja eniten matkailun alalla (15,2 %). Matkailun tulosta selittää osaltaan se, että kyseessä on lakkautettava ala. Osa opiskelijoista vaihtaa ammattikorkeakoulua tai alaa ja ne, joilla opinnot eivät ole edenneet, jättävät opinnot kesken mm. taloudellisten syiden vuoksi. Tekniikan alan keskeyttämistä selittää puolestaan se, että osaan koulutuksista on vähän hakijoita ja osa valituksi tulleista kokee opinnot liian haastaviksi ja keskeyttää opintonsa. Tätä haastetta on pyritty ratkomaan ohjauksen ja tukiopetuksen avulla. Lisäksi matemaattisia aineita on integroitu vahvemmin ammattiaineisiin, jotta opintojen alku ei muodostu liian raskaaksi. Keskeyttämisten todellisia syitä ei aina saada selville, mutta niissä koulutuksissa, joissa keskeyttäminen on yli LAMKin keskiarvon, käynnistetään syiden tarkempi kartoittaminen ja kehittämistoimenpiteiden suunnittelu. Erityistä huomiota kiinnitetään niihin keskeyttäneisiin, joilla on paljon suorituksia tehtynä ja potentiaalinen mahdollisuus suorittaa tutkinto loppuun. Sosiaali- ja terveysalalla keskeyttämisten ehkäisemiseksi on jo syksyllä 2014 käynnistetty toimenpiteitä. YAMK-tutkinnon suorittaneiden keskeyttäminen on myös lisääntynyt vuoteen 2013 verrattuna. Vuonna 2014 YAMK-opiskelijoista keskeytti yhteensä 33 (9,4 % kaikista opiskelijoista), kun vuonna 2013 opintonsa keskeyttäneitä oli 25 (7,3 %). Tuloskortissa on käytetty uuteen rahoitusmalliin sisältyvää tilastokeskuksen työllistymislukua, jossa mitataan edellisenä kalenterivuonna tutkinnon suorittaneiden työllistymistä seuraavan vuoden lopulla. Työllisten osuus on laskettu työvoimasta (työttömät ja työlliset yhteensä), joten opintojaan jatkaneet, äitiyslomalla tai armeijassa olevat ovat tarkastelun ulkopuolella. Tilastokeskuksen työllistymisluvut tulevat viiveellä ja vuoden 2014 luvussa tarkastellaan vuonna 2011 tutkinnon suorittaneiden tilannetta vuoden 2012 lopussa. Työllisten osuus oli 92 prosenttia, joka jää asetetun tavoitteen (95,0) alle, mutta on vajaa prosenttiyksikköä parempi kuin edellinen tulos. Työllistymisastetta voidaan edelleen pitää hyvänä. Johtamis- ja työhyvinvointimittarit on koottu osana johtamis- ja työhyvinvointikyselyä. Kysely toteutettiin LAMKissa toisen kerran. Kyselyyn vastasi 243 henkilöä eli lähes 60 prosenttia henkilöstöstä. Johtamis- ja työhyvinvointikyselyn tavoitteena on tuottaa tietoa työyhteisön toiminnan ja johtamisen kehittämisen tueksi. Kysely on myös osa strategian ja yhteisten toimintaohjelmien tavoitteiden toteutumisen seurantaa, jota johtamis- ja työhyvinvointimittarit kuvastaa. 142

Sisällysluettelo. 1.3.2 Toiminnan rahoitus... 37 1.3.2.1 Rahoituslaskelma... 39 1.3.2.2 Rahoituslaskelman tunnusluvut... 40

Sisällysluettelo. 1.3.2 Toiminnan rahoitus... 37 1.3.2.1 Rahoituslaskelma... 39 1.3.2.2 Rahoituslaskelman tunnusluvut... 40 Sisällysluettelo SISÄLLYSLUETTELO 1.1 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA... 1 1.1.1 Toimitusjohtajan katsaus... 1 1.1.2 Hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset... 3 1.1.3 Yleinen ja konsernin

Lisätiedot

Koulutuskeskus Salpaus

Koulutuskeskus Salpaus Koulutuskeskus Salpaus Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymä Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymä on maakunnallinen koulutuksen järjestäjä, kehittäjä ja ylläpitäjä. Koulutuskeskus Salpauksen,

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS VUODESTA 2013

TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS VUODESTA 2013 TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS VUODESTA 2013 Yhtymäkokous 12.5.2014 23 LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU KOULUTUSKESKUS SALPAUS TUOTERENGAS Sisällysluettelo SISÄLLYSLUETTELO 1.1 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA

Lisätiedot

Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä. Päijät-Hämeen koulutuskonserni Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas

Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä. Päijät-Hämeen koulutuskonserni Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä Päijät-Hämeen koulutuskonserni Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas 12.2.2013 Päijät-Hämeen koulutuskonserni Päijät-Hämeen koulutuskonserni

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS VUODESTA 2015

TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS VUODESTA 2015 TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS VUODESTA Yhtymähallitus 22.2.2016 Yhtymäkokous 9.5.2016 Sisällysluettelo SISÄLLYSLUETTELO 1.1 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA... 1 1.1.1 Toimitusjohtajan

Lisätiedot

Paasikivenkatu 7, 15110 Lahti, kokoustila Isoneuvos

Paasikivenkatu 7, 15110 Lahti, kokoustila Isoneuvos PÄIJÄT-HÄMEEN KOULUTUSKONSERNI Pöytäkirja 2/2015 1 Yhtymähallitus 02.02.2015 Aika 02.02.2015 klo 08:30-10:40 Paikka Paasikivenkatu 7, 15110 Lahti, kokoustila Isoneuvos Osallistujat Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot

Lisätiedot

Oppimiskeskus Fellmannia, Kirkkokatu 27, 15140 Lahti

Oppimiskeskus Fellmannia, Kirkkokatu 27, 15140 Lahti PÄIJÄT-HÄMEEN KOULUTUSKONSERNI Pöytäkirja 21/2014 1 Konsernihallitus 06.11.2014 Aika 06.11.2014 klo 14:40-14:45 Paikka Oppimiskeskus Fellmannia, Kirkkokatu 27, 15140 Lahti Osallistujat Nimi Klo Tehtävä

Lisätiedot

Paasikivenkatu 7, 15110 Lahti, kokoustila Isoneuvos

Paasikivenkatu 7, 15110 Lahti, kokoustila Isoneuvos PÄIJÄT-HÄMEEN KOULUTUSKONSERNI Pöytäkirja 5/2015 1 Yhtymähallitus 09.03.2015 Aika 09.03.2015 klo 08:30-10:30 Paikka Paasikivenkatu 7, 15110 Lahti, kokoustila Isoneuvos Osallistujat Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot

Lisätiedot

Päijät-Hämeen koulutuskonserni, Paasikivenkatu 7, 15110 Lahti, Isoneuvos

Päijät-Hämeen koulutuskonserni, Paasikivenkatu 7, 15110 Lahti, Isoneuvos PÄIJÄT-HÄMEEN KOULUTUSKONSERNI Pöytäkirja 18/2014 1 Konsernihallitus 06.10.2014 Aika 06.10.2014 klo 08:30-10:50 Paikka Päijät-Hämeen koulutuskonserni, Paasikivenkatu 7, 15110 Lahti, Isoneuvos Osallistujat

Lisätiedot

Laadunhallinta Koulutuskeskus Salpauksessa. Laatu- ja arviointipäällikkö Sari Mikkola

Laadunhallinta Koulutuskeskus Salpauksessa. Laatu- ja arviointipäällikkö Sari Mikkola Laadunhallinta Koulutuskeskus Salpauksessa Laatu- ja arviointipäällikkö Sari Mikkola Laadunhallinta Koulutuskeskus Salpauksessa (vrt. Ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositus) Salpauksessa laadunhallinnalla

Lisätiedot

Hallitus 3/2014. Torstai 3.4.2014 klo 15.00 16.50. Äänekosken ammatillisen koulutuksen ky, toimiston kokoushuone, Piilolantie 17, Äänekoski

Hallitus 3/2014. Torstai 3.4.2014 klo 15.00 16.50. Äänekosken ammatillisen koulutuksen ky, toimiston kokoushuone, Piilolantie 17, Äänekoski KOULUTUKSEN KUNTAYHTYMÄ KOKOUSKUTSU ASIALUETTELO Hallitus 3/2014 KOKOUSTIEDOT Aika Paikka Torstai 3.4.2014 klo 15.00 16.50 Äänekosken ammatillisen koulutuksen ky, toimiston kokoushuone, Piilolantie 17,

Lisätiedot

Padasjoki 12.1.2015. Martti Tokola, toimitusjohtaja Päivi Saarelainen, rehtori PÄIJÄT-HÄMEEN KOULUTUSKONSERNI -KUNTAYHTYMÄ

Padasjoki 12.1.2015. Martti Tokola, toimitusjohtaja Päivi Saarelainen, rehtori PÄIJÄT-HÄMEEN KOULUTUSKONSERNI -KUNTAYHTYMÄ Padasjoki 12.1.2015 Martti Tokola, toimitusjohtaja Päivi Saarelainen, rehtori Ulkoiset muutospaineet - Miten niihin vastataan? Sivu 2 Hallitusohjelmasta Rahoituksen lasku Aloitus- ja koulutuspaikkavähennykset

Lisätiedot

Oppimiskeskus Fellmannia, Kirkkokatu 27, 15140 Lahti (kokoustila Ars ja Cultura, 2. krs)

Oppimiskeskus Fellmannia, Kirkkokatu 27, 15140 Lahti (kokoustila Ars ja Cultura, 2. krs) PÄIJÄT-HÄMEEN KOULUTUSKONSERNI Pöytäkirja 7/2014 1 Konsernihallitus 31.03.2014 Aika 31.03.2014 klo 8:00-8:50 Paikka Oppimiskeskus Fellmannia, Kirkkokatu 27, 15140 Lahti (kokoustila Ars ja Cultura, 2. krs)

Lisätiedot

Päijät-Hämeen koulutuskonserni, Paasikivenkatu 7, 15110 Lahti, Isoneuvos

Päijät-Hämeen koulutuskonserni, Paasikivenkatu 7, 15110 Lahti, Isoneuvos PÄIJÄT-HÄMEEN KOULUTUSKONSERNI Pöytäkirja 15/2014 1 Konsernihallitus 01.09.2014 Aika 01.09.2014 klo 8:30-10:20 Paikka Päijät-Hämeen koulutuskonserni, Paasikivenkatu 7, 15110 Lahti, Isoneuvos Osallistujat

Lisätiedot

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 lisätietoja antavat - laatu- ja suunnittelujohtaja Marjo-Riitta Järvinen, Lahden ammattikorkeakoulu - kehittämispäällikkö Sari Mikkola,

Lisätiedot

Laadunhallinta osana johtamista Katri Luukka Apulaisrehtori Aikuiskoulutus ja työelämäpalvelut Koulutuskeskus Salpaus

Laadunhallinta osana johtamista Katri Luukka Apulaisrehtori Aikuiskoulutus ja työelämäpalvelut Koulutuskeskus Salpaus Laadunhallinta osana johtamista Katri Luukka Apulaisrehtori Aikuiskoulutus ja työelämäpalvelut Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen kansallisen laatuverkoston tapaaminen 16.3.2012, Lahti YHTEISET

Lisätiedot

SATAKUNNAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Laatimispäivämäärä Yhtymähallitus 3.3.2011 1

SATAKUNNAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Laatimispäivämäärä Yhtymähallitus 3.3.2011 1 KOKOUSKUTSU 3 SATAKUNNAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Laatimispäivämäärä Sivu Yhtymähallitus 3.3.2011 1 KOKOUSAIKA Tiistai 8.3.2011 klo 17.30 KOKOUSPAIKKA Satakunnan ammattiopisto Kankaanpää, Kuninkaanlähteenkatu

Lisätiedot

Sataedu Kokemäki, Suoratie 1, aulaluokka

Sataedu Kokemäki, Suoratie 1, aulaluokka KOKOUSKUTSU 1 SATAKUNNAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Laatimispäivämäärä Sivu Yhtymähallitus 16.1.2015 1 KOKOUSAIKA Torstai 22.1.2015 klo 17.00 KOKOUSPAIKKA Sataedu Kokemäki, Suoratie 1, aulaluokka 1 Ammatillisen

Lisätiedot

SATAKUNNAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Kokouspäivämäärä Sivu Yhtymähallitus 22.1.2015 1. Sataedu Kokemäki, Suoratie 1, aulaluokka

SATAKUNNAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Kokouspäivämäärä Sivu Yhtymähallitus 22.1.2015 1. Sataedu Kokemäki, Suoratie 1, aulaluokka Yhtymähallitus 22.1.2015 1 AIKA Torstai 22.1.2015 klo 17.00-18.10 PAIKKA Sataedu Kokemäki, Suoratie 1, aulaluokka PÄÄTÖKSENTEKIJÄT Varsinaiset jäsenet: Varajäsenet: Kalle Virta, puheenjohtaja Ari Harju,

Lisätiedot

Päijät-Hämeen koulutuskonserni, Paasikivenkatu 7, 15110 Lahti, Isoneuvos

Päijät-Hämeen koulutuskonserni, Paasikivenkatu 7, 15110 Lahti, Isoneuvos PÄIJÄT-HÄMEEN KOULUTUSKONSERNI Pöytäkirja 24/2014 1 Konsernihallitus 15.12.2014 Aika 15.12.2014 klo 8:30-10:45 Paikka Päijät-Hämeen koulutuskonserni, Paasikivenkatu 7, 15110 Lahti, Isoneuvos Osallistujat

Lisätiedot

NUORTEN TYÖTTÖMYYS ALENEE HÄMEESSÄ MAAN KESKIARVOA NOPEAMMIN

NUORTEN TYÖTTÖMYYS ALENEE HÄMEESSÄ MAAN KESKIARVOA NOPEAMMIN NUORTEN TYÖTTÖMYYS ALENEE HÄMEESSÄ MAAN KESKIARVOA NOPEAMMIN Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien työ- ja elinkeinotoimistoissa oli syyskuun lopussa 17 115 työtöntä työnhakijaa, mikä on 2 086 vähemmän (-10,9

Lisätiedot

Työttömyyden lasku Hämeessä jatkuu kuukausivaihtelun mukaisesti

Työttömyyden lasku Hämeessä jatkuu kuukausivaihtelun mukaisesti Työttömyyden lasku Hämeessä jatkuu kuukausivaihtelun mukaisesti Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien työ- ja elinkeinotoimistoissa oli maaliskuun lopussa 19 687 työtöntä työnhakijaa, mikä on 1 912 vähemmän

Lisätiedot

Kari Aalto, talouspäällikkö Sirkku Hohenthal, kyvan II vpj Eino Järvinen, kyva:n I vpj Harri Kaunisto, kyva:n pj Tuula Koivula, sihteeri

Kari Aalto, talouspäällikkö Sirkku Hohenthal, kyvan II vpj Eino Järvinen, kyva:n I vpj Harri Kaunisto, kyva:n pj Tuula Koivula, sihteeri LOUNAIS-HÄMEEN AMMATILLISEN PÖYTÄKIRJA No HALLITUS 3 KOKOUSTIEDOT OSALLISTUJAT Päätöksentekijät Aika 4.3.2008 klo 16.30-18.15 Paikka Forssan ammatti-instituutti, kokoushuone Taisto Heinämäki Maija-Leena

Lisätiedot

LOUNAIS-HÄMEEN AMMATILLISEN PÖYTÄKIRJA No KOULUTUKSEN KUNTAYHTYMÄ YHTYMÄHALLITUS 6

LOUNAIS-HÄMEEN AMMATILLISEN PÖYTÄKIRJA No KOULUTUKSEN KUNTAYHTYMÄ YHTYMÄHALLITUS 6 LOUNAIS-HÄMEEN AMMATILLISEN PÖYTÄKIRJA No YHTYMÄHALLITUS 6 KOKOUSTIEDOT OSALLISTUJAT Päätöksentekijät Aika 21.8.2012 klo 16.30-17.30 Paikka Forssan ammatti-instituutti, Saksankatu 27 Eino Järvinen Marjut

Lisätiedot

HÄMEEN TYÖTTÖMYYS ALENEE EDELLEEN MAAN KESKIARVOA NOPEAMMIN

HÄMEEN TYÖTTÖMYYS ALENEE EDELLEEN MAAN KESKIARVOA NOPEAMMIN HÄMEEN TYÖTTÖMYYS ALENEE EDELLEEN MAAN KESKIARVOA NOPEAMMIN Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien työ- ja elinkeinotoimistoissa oli lokakuun lopussa 17 174 työtöntä työnhakijaa, mikä on 2 073 vähemmän (-10,8

Lisätiedot

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 6/2013 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1. Tarkastuslautakunta 2005 2008 19.5.2009. AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1. Tarkastuslautakunta 2005 2008 19.5.2009. AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1 AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA Kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone, 3. kerros KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 14 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

Lisätiedot

KORKEAKOULUJEN IT-PÄIVÄT JOENSUUSSA 12.10.2010

KORKEAKOULUJEN IT-PÄIVÄT JOENSUUSSA 12.10.2010 KORKEAKOULUJEN IT-PÄIVÄT JOENSUUSSA 12.10.2010 TIEDOLLA JOHTAMINEN Päijät-Hämeen koulutuskonserni Lahden amk Koulutuskeskus Salpaus Tuoterengas Tuulikki Kallio tietohallintojohtaja PÄIJÄT-HÄMEEN KOULUTUSKONSERNI

Lisätiedot

VESIOSUUSKUNTA UHKOILA. Y-tunnus 2009335-5 TASEKIRJA 31.12.2009. Toimintakertomus. Tilinpäätös

VESIOSUUSKUNTA UHKOILA. Y-tunnus 2009335-5 TASEKIRJA 31.12.2009. Toimintakertomus. Tilinpäätös Y-tunnus 2009335-5 Tilinpäätös Toimintakertomus TASEKIRJA 31.12.2009 VESIOSUUSKUNTA UHKOILA VESIOSUUSKUNTA UHKOILA TOIMINTAKERTOMUS Sisällysluettelo: Toimintakertomus 1-2 Vesiosuuskunta Uhkoilan perustamiskokous

Lisätiedot

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Pedagoginen johtaminen ja opetuksen kehittäminen Salpauksessa - kaikki yhdessä tehtäviensä mukaisesti Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Koulutusjohtajat Hankkeiden rahoitus Hannu

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS VUODESTA 2011

TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS VUODESTA 2011 TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS VUODESTA 2011 Yhtymäkokous 14.5.2012 9 LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU KOULUTUSKESKUS SALPAUS TUOTERENGAS SISÄLLYSLUETTELO 1 TOIMINTAKERTOMUS... 5 1.1 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA

Lisätiedot

Kokemuksia laatupalkinnon hakuprosessista ja toiminnan kuvaamisesta

Kokemuksia laatupalkinnon hakuprosessista ja toiminnan kuvaamisesta Kokemuksia laatupalkinnon hakuprosessista ja toiminnan kuvaamisesta Seuranta- ja raportointijärjestelmät strategiatyön ja johtamisen tukena Rehtori Marita Modenius Laatu- ja arviointipäällikkö Sari Mikkola

Lisätiedot

SATAKUNNAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Laatimispäivämäärä Yhtymähallitus 10.10.2014 1

SATAKUNNAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Laatimispäivämäärä Yhtymähallitus 10.10.2014 1 KOKOUSKUTSU 7 SATAKUNNAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Laatimispäivämäärä Sivu Yhtymähallitus 10.10.2014 1 KOKOUSAIKA Tiistai 16.10.2014 klo 17.00 KOKOUSPAIKKA Sataedu Kankaanpää, auditorio, Kuninkaanlähteenkatu

Lisätiedot

Koulutusorganisaatiot kestävän kehityksen edistäjinä

Koulutusorganisaatiot kestävän kehityksen edistäjinä Koulutusorganisaatiot kestävän kehityksen edistäjinä HUOMISEN OSAAJAT 15.6.2012 Janne Salminen Lahden ammattikorkeakoulu Päijät-Hämeen koulutuskonserni Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY. LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia

LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY. LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia 2009-2015 Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategia 2009-2015 VISIO 2015: Suomen ympäristötehokkain ja yritysystävällisin

Lisätiedot

Paikka Oppimiskeskus Fellmannia, Kirkkokatu 27, Lahti, kokoustila Ars&Cultura (2. krs)

Paikka Oppimiskeskus Fellmannia, Kirkkokatu 27, Lahti, kokoustila Ars&Cultura (2. krs) PÄIJÄT-HÄMEEN KOULUTUSKONSERNI Pöytäkirja 20/2014 1 Konsernihallitus 27.10.2014 Aika 27.10.2014 klo 8:15-8:50 Paikka Oppimiskeskus Fellmannia, Kirkkokatu 27, Lahti, kokoustila Ars&Cultura (2. krs) Osallistujat

Lisätiedot

Toiminnanohjauksen ja laadunhallinnan työkaluja ammatillisessa koulutuksessa - Case Koulutuskeskus Salpaus

Toiminnanohjauksen ja laadunhallinnan työkaluja ammatillisessa koulutuksessa - Case Koulutuskeskus Salpaus Toiminnanohjauksen ja laadunhallinnan työkaluja ammatillisessa koulutuksessa - Case Koulutuskeskus Salpaus Sari Mikkola Laatu- ja arviointipäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Päijät-Hämeen koulutuskonserni

Lisätiedot

Suomen avantouintiliitto SM-Kisat 08.03.2008. A Naiset alle 20 v. Nimi Seura Lähtöaika Rata Aika sija

Suomen avantouintiliitto SM-Kisat 08.03.2008. A Naiset alle 20 v. Nimi Seura Lähtöaika Rata Aika sija A Naiset alle 20 v. Nimi Seura Lähtöaika Rata Aika sija Junila Sandra Tampereen Talviuimarit 13:20 4. 26,53 1 Virta Sini Katismaan Avantouimarit 13:20 2. 32,13 2 B Miehet 20-29 v. Heinämäki Janne Apian

Lisätiedot

SATAKUNNAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Kokouspäivämäärä Sivu Yhtymähallitus 16.9.2014 1

SATAKUNNAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Kokouspäivämäärä Sivu Yhtymähallitus 16.9.2014 1 Yhtymähallitus 16.9.2014 1 AIKA Tiistai 16.9.2014 klo 17.00-18.35 PAIKKA Sataedu Kokemäki, aulaluokka, Suoratie 1 PÄÄTÖKSENTEKIJÄT Varsinaiset jäsenet: Varajäsenet: Kalle Virta, puheenjohtaja Ari Harju,

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 18.2.2010 Jenni Ruokonen Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö Strategia ja kumppanuudet ELY-YLIJOHTAJA Johtoryhmä

Lisätiedot

KUVA 1. Työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen ELY-keskusalueella vuosina 2006-2011

KUVA 1. Työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen ELY-keskusalueella vuosina 2006-2011 TYÖTTÖMYYDEN LASKU HIDASTUI HIEMAN JOULUKUUSSA Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien työ- ja elinkeinotoimistoissa oli joulukuun lopussa 19 286 työtöntä työnhakijaa, mikä on 2 014 vähemmän (-9,5 %) kuin vuosi

Lisätiedot

Päijät-Hämeen koulutuskonserni, Paasikivenkatu 7, 15110 Lahti, Isoneuvos

Päijät-Hämeen koulutuskonserni, Paasikivenkatu 7, 15110 Lahti, Isoneuvos PÄIJÄT-HÄMEEN KOULUTUSKONSERNI Pöytäkirja 22/2014 1 Konsernihallitus 10.11.2014 Aika 10.11.2014 klo 8:30-10:35 Paikka Päijät-Hämeen koulutuskonserni, Paasikivenkatu 7, 15110 Lahti, Isoneuvos Osallistujat

Lisätiedot

Laadunhallinta Koulutuskeskus Salpauksessa

Laadunhallinta Koulutuskeskus Salpauksessa Laadunhallinta Koulutuskeskus Salpauksessa Laadunhallinta Koulutuskeskus Salpauksessa (pohjana Ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositus) Salpauksessa laadunhallinnalla tarkoitetaan niitä menettelytapoja,

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus syyskuu 2015

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus syyskuu 2015 NÄKYMIÄ LOKAKUU 2015 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus syyskuu 2015 Julkaisuvapaa 20.10.2015 kello 9.00 Työttömyys kasvoi Hämeessä, mutta maltillisemmin kuin maassa keskimäärin Kanta-

Lisätiedot

Pedagogisen johtamisen hyvät käytännöt. Merja Rui lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

Pedagogisen johtamisen hyvät käytännöt. Merja Rui lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus Pedagogisen johtamisen hyvät käytännöt Merja Rui lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus SALPAUKSEN TUNNUSLUVUT Koulutuskeskus Salpaus on perustettu 1.1.2001 ja se muodostaa Päijät-Hämeen

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN KOULUTUSKONSERNI Esityslista 1/2015 2. Käsiteltävät asiat

PÄIJÄT-HÄMEEN KOULUTUSKONSERNI Esityslista 1/2015 2. Käsiteltävät asiat PÄIJÄT-HÄMEEN KOULUTUSKONSERNI Esityslista 1/2015 2 Käsiteltävät asiat Asia Otsikko Liitteet Sivu 1 Kokouksen avaus 3 2 Edustettuina olevien jäsenkuntien ja niiden äänimäärien sekä jäsenkuntien edustajien

Lisätiedot

Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymän henkilöstöasioiden toimintasääntö

Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymän henkilöstöasioiden toimintasääntö 1 (5) Käsittely Voimaantulo 1.1.2015 Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymän henkilöstöasioiden toimintasääntö Toimintasäännöllä määrätään hallintosäännön mukaisen toimi- ja päätösvallan siirtämisestä

Lisätiedot

Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten. Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh.

Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten. Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh. Kaupunginhallitus 10 19.01.2015 Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten Kh 10 Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh. 02 761 1110 Eduskuntavaalit toimitetaan

Lisätiedot

Muut Tuominen Pirjo palvelusihteeri, pöytäkirjanpitäjä :t 17-21 JHTT, KHT, KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy, :t 15-17

Muut Tuominen Pirjo palvelusihteeri, pöytäkirjanpitäjä :t 17-21 JHTT, KHT, KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy, :t 15-17 Iitin kunta Pöytäkirja 4/2015 1 Tarkastuslautakunta 27.04.2015 Aika Maanantai 27.04.2015 klo 18:00-20:00 Paikka Saapuvilla Kunnantalo, neuvotteluhuone (1. krs.) Yli-Kaitala Markku puheenjohtaja, esittelijä

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 23.2.2010 Mikael Andolin Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö

Lisätiedot

2012 Osavuosikatsaus 1-9

2012 Osavuosikatsaus 1-9 Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto 212 Osavuosikatsaus 1-9 Mikkeli Pieksämäki Juva www.esedu.fi Sisältö OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 3.9.212... 3 1 Perustutkinto-opiskelijoiden määrän kehittyminen...

Lisätiedot

Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymä

Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymä Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymä YHTYMÄKOKOUS TARKASTUSLAUTAKUNTA HALLITUS VT. KUNTAYHTYMÄN JOHTAJA Ari Loppi Maija Kirvesoja PIRKANMAAN AMMATTIOPISTO Nuorten koulutuspalvelut VS. REHTORI Leena

Lisätiedot

LOUNAIS-HÄMEEN AMMATILLISEN PÖYTÄKIRJA No KOULUTUKSEN KUNTAYHTYMÄ YHTYMÄHALLITUS 3

LOUNAIS-HÄMEEN AMMATILLISEN PÖYTÄKIRJA No KOULUTUKSEN KUNTAYHTYMÄ YHTYMÄHALLITUS 3 LOUNAIS-HÄMEEN AMMATILLISEN PÖYTÄKIRJA No YHTYMÄHALLITUS 3 KOKOUSTIEDOT OSALLISTUJAT Päätöksentekijät Muut osallistujat KÄSITELLYT ASIAT Aika Paikka Jorma Hacklin Eino Järvinen Marjut Kallioinen Jaakko

Lisätiedot

Kuva: Työttömät (ml. lomautetut) työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen ELY-keskusalueella vuosina 2000-2010

Kuva: Työttömät (ml. lomautetut) työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen ELY-keskusalueella vuosina 2000-2010 Hämeen ELY-keskus tiedottaa TOUKOKUUN TYÖLLISYYSKATSAUS Julkaistavissa 22.6.2010 klo 9.00 Hämeen työttömyyden kehitys vuoden 2005 tasolla Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien (Hämeen ELY-keskuksen toimialue)

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄN MAASEUTUJAOSTO Sivu 1 PÖYTÄKIRJA N:o 1/2002 MAASEUTUJAOSTON KOKOUS

KESKI-SUOMEN MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄN MAASEUTUJAOSTO Sivu 1 PÖYTÄKIRJA N:o 1/2002 MAASEUTUJAOSTON KOKOUS KESKI-SUOMEN MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄN MAASEUTUJAOSTO Sivu 1 PÖYTÄKIRJA N:o 1/2002 KOKOUSTIEDOT MAASEUTUJAOSTON KOKOUS Aika: klo 9.00 12.15 Paikka: Kukkaismäen maaseutumatkailutila, Jämsän Juokslahti,

Lisätiedot

SATAKUNNAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Laatimispäivämäärä Yhtymähallitus 30.4.2014 1

SATAKUNNAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Laatimispäivämäärä Yhtymähallitus 30.4.2014 1 KOKOUSKUTSU 3 SATAKUNNAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Laatimispäivämäärä Sivu Yhtymähallitus 30.4.2014 1 KOKOUSAIKA Tiistai 6.5.2014 klo 15.30 KOKOUSPAIKKA Sataedu Ulvila, Yhdystie, kokoushuone 1 KÄSITELTÄVÄT ASIAT

Lisätiedot

KOKOUSAIKA Tiistai 12.3.2013 klo 17.00 KOKOUSPAIKKA

KOKOUSAIKA Tiistai 12.3.2013 klo 17.00 KOKOUSPAIKKA KOKOUSKUTSU 2 SATAKUNNAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Laatimispäivämäärä Sivu Yhtymähallitus 4.3.2013 1 KOKOUSAIKA Tiistai 12.3.2013 klo 17.00 KOKOUSPAIKKA Villilän kartano, Villiläntie 1, Nakkila KÄSITELTÄVÄT

Lisätiedot

3. 4.5.2011/18. Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011. Toimittanut eduskuntatiedotus

3. 4.5.2011/18. Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011. Toimittanut eduskuntatiedotus 3. 4.5.2011/18 Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011 EDUSKUNNAN VIIKKO Toimittanut eduskuntatiedotus SISÄLLYSLUETTELO Muuta.................... 41 MUUTA Tiistai 3.5.2011 Valiokuntien vaaleissa

Lisätiedot

LOUNAIS-HÄMEEN AMMATILLISEN PÖYTÄKIRJA No KOULUTUKSEN KUNTAYHTYMÄ YHTYMÄHALLITUS 3

LOUNAIS-HÄMEEN AMMATILLISEN PÖYTÄKIRJA No KOULUTUKSEN KUNTAYHTYMÄ YHTYMÄHALLITUS 3 LOUNAIS-HÄMEEN AMMATILLISEN PÖYTÄKIRJA No YHTYMÄHALLITUS 3 KOKOUSTIEDOT OSALLISTUJAT Päätöksentekijät Muut osallistujat KÄSITELLYT ASIAT Aika Paikka Ossi Stenholm Kati Fonsell -Laurila Eino Järvinen Jaana

Lisätiedot

Bussiin nousulista ==============

Bussiin nousulista ============== 1/6 Bussiin nousulista ============== Grp. Metallin ao. 148 r.y. Päivitetty lista 28.1.2009 Virkistysviikonloppumatka Kuusamoon 31.1. - 1.2.2009 (la-su/2 pv) "Holiday Club Kuusamon tropiikki" Bussi nro

Lisätiedot

Sataedu Kokemäki, Suoratie 1, aulaluokka

Sataedu Kokemäki, Suoratie 1, aulaluokka KOKOUSKUTSU 2 SATAKUNNAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Laatimispäivämäärä Sivu Yhtymähallitus 20.3.2014 1 KOKOUSAIKA Tiistai 25.3.2014 klo 17.00 KOKOUSPAIKKA Sataedu Kokemäki, Suoratie 1, aulaluokka KÄSITELTÄVÄT

Lisätiedot

22.2.2013. Konsernihallinto / Talouden ohjaus

22.2.2013. Konsernihallinto / Talouden ohjaus 22.2.2013 Konsernihallinto / Talouden ohjaus JYVÄSKYLÄN KAUPUNKIKONSERNI TA 2013 Tytäryhtiöt 18 kpl Total Kiinteistöpalvelut Oy Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy 87 % EducationFacilitiesOy Jyväskylän Paviljonkisäätiö

Lisätiedot

INFOTILAISUUS HENKILÖSTÖLLE

INFOTILAISUUS HENKILÖSTÖLLE PAKETTI - KUNTIEN PALVELURAKENTEIDEN KEHITTÄMISPROJEKTI INFOTILAISUUS HENKILÖSTÖLLE Päijät-Hämeen henkilöstö- ja talouspalvelukeskus - HETA 25.11.2011 Roope Rauhalinna Katrina Harjuhahto-Madetoja FCG Finnish

Lisätiedot

Luumäen kunta Loppuraportti 2013

Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Tarkastuslautakunta 10.4.2014 BDO Audiator Oy JHTT, KHT Ulla-Maija Tuomela Hallinnon tarkastus Valtuuston ja hallituksen pöytäkirjat 2013 Tarkastuksessa on käyty läpi pöytäkirjat

Lisätiedot

Satakunnan ammattiopisto, Yhdystie, Ulvila, auditorio

Satakunnan ammattiopisto, Yhdystie, Ulvila, auditorio KOKOUSKUTSU 5 SATAKUNNAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Laatimispäivämäärä Sivu Yhtymähallitus 7.6.2012 1 KOKOUSAIKA Tiistai 19.6.2012 klo 15.30 KOKOUSPAIKKA Satakunnan ammattiopisto, Yhdystie, Ulvila, auditorio

Lisätiedot

KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 2. Kunnanvaltuusto

KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 2. Kunnanvaltuusto ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 2 Kunnanvaltuusto Kokousaika Kokouspaikka Saapuvilla olleet jäsenet Maanantai 21.6.2010 kello 18.00 18.35 Puumilan Taitotalo Mäkipää Lea, puheenjohtaja Björn Risto, I

Lisätiedot

TUOTERENKAAN YHTIÖITTÄMINEN JA MYYNTI

TUOTERENKAAN YHTIÖITTÄMINEN JA MYYNTI TUOTERENKAAN YHTIÖITTÄMINEN JA MYYNTI Päivitetty: Toiminta siirretään Työvoimapalvelu Soiva Oy:hyn (Valma Oy), rahoitustarve 2 milj., rakennusten arvo arviokirjojen mukaan Päijät-Hämeen koulutuskonserni-kuntayhtymä

Lisätiedot

MYYNTI TUOTERENKAAN YHTIÖITTÄMINEN JA 2.10.2014. Päijät-Hämeen koulutuskonserni-kuntayhtymä. arvo arviokirjojen mukaan

MYYNTI TUOTERENKAAN YHTIÖITTÄMINEN JA 2.10.2014. Päijät-Hämeen koulutuskonserni-kuntayhtymä. arvo arviokirjojen mukaan TUOTERENKAAN YHTIÖITTÄMINEN JA MYYNTI Päivitetty: Toiminta siirretään Työvoimapalvelu Soiva Oy:hyn (Valma Oy), rahoitustarve 2 milj., rakennusten arvo arviokirjojen mukaan Päijät-Hämeen koulutuskonserni-kuntayhtymä

Lisätiedot

Henkilökohtainen kilpailu 10 + 10 ls Tulokset - Sarja Y Osanottajia yhteensä 33

Henkilökohtainen kilpailu 10 + 10 ls Tulokset - Sarja Y Osanottajia yhteensä 33 Henkilökohtainen kilpailu 10 + 10 ls Tulokset - Sarja Y Osanottajia yhteensä 33 Sija Nimi Yhdistys Sarja Tulos 1. srj 2. srj Napa 10 9 1 Meurasalo Antti Pohjois-Savon RT Y 193 98 95 4 10 5 2 Tiihonen Tommi

Lisätiedot

WFA-MAAPÄIVÄT Osallistujat

WFA-MAAPÄIVÄT Osallistujat WFA-MAAPÄIVÄT Osallistujat 1. Niemi-Aro Antti 2. Saari Aapo 3. Kinnari Sirpa 4. Koskinen Eila 5. Lähdesmäki Liisa 6. Niemi Anne 7. Palojoki Ulla 8. Hyvönen Juhani 9. Peltola Asko 10. Saunamäki Raimo 11.

Lisätiedot

LOUNAIS-HÄMEEN AMMATILLISEN PÖYTÄKIRJA No KOULUTUKSEN KUNTAYHTYMÄ HALLITUS 2 KOKOUSTIEDOT. Aika 3.3.2009 klo 16.30-18.35

LOUNAIS-HÄMEEN AMMATILLISEN PÖYTÄKIRJA No KOULUTUKSEN KUNTAYHTYMÄ HALLITUS 2 KOKOUSTIEDOT. Aika 3.3.2009 klo 16.30-18.35 LOUNAIS-HÄMEEN AMMATILLISEN PÖYTÄKIRJA No HALLITUS 2 KOKOUSTIEDOT OSALLISTUJAT Päätöksentekijät Muut osallistujat KÄSITELLYT ASIAT Aika 3.3.2009 klo 16.30-18.35 Paikka Forssan ammatti-instituutti, kokoushuone

Lisätiedot

KOKOUSPÖYTÄKIRJA 1. SATAKUNNAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Kokouspäivämäärä Sivu Yhtymäkokous 7.5.2015 1. Sataedu Ulvila, Yhdystie, auditorio

KOKOUSPÖYTÄKIRJA 1. SATAKUNNAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Kokouspäivämäärä Sivu Yhtymäkokous 7.5.2015 1. Sataedu Ulvila, Yhdystie, auditorio Yhtymäkokous 7.5.2015 1 AIKA Torstai 7.5.2015 klo 14.00 14.50 PAIKKA Sataedu Ulvila, Yhdystie, auditorio PÄÄTÖKSENTEKIJÄT Varsinaiset jäsenet: Varajäsenet: Raija Hamina, Eura Reijo Nummikari, Harjavalta

Lisätiedot

Paikka Oppimiskeskus Fellmannia, Kirkkokatu 27, 15140 Lahti (Ars ja Cultura - kabinetti, 2. kerros)

Paikka Oppimiskeskus Fellmannia, Kirkkokatu 27, 15140 Lahti (Ars ja Cultura - kabinetti, 2. kerros) PÄIJÄT-HÄMEEN KOULUTUSKONSERNI Pöytäkirja 10/2014 1 Konsernihallitus 12.05.2014 Aika 12.05.2014 klo 8:00-9:00 Paikka Oppimiskeskus Fellmannia, Kirkkokatu 27, 15140 Lahti (Ars ja Cultura - kabinetti, 2.

Lisätiedot

Ritva Lill-Smeds, jäsen

Ritva Lill-Smeds, jäsen Tarkastuslautakunta 2009-2012 18.05.2010 1 KOKOUSAIKA Tiistaina 18.05.2010 klo 15.00 19.35 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET Kunnanvirasto Yhteispalvelupisteen kokoustila Lapinjärvi Mats Antas, puheenjohtaja

Lisätiedot

yleisurheilu_saappaanheitto_tulokset

yleisurheilu_saappaanheitto_tulokset Sakun Kesäkisat Vierumäki 8/31/2041 yleisurheilu_saappaanheitto_tulokset TULOKSET M 100 m Tuuli: -0,1 1. Ilari Teerikangas Ammattiopisto Luovi 12,55 2. Teemu Lehmusto Suomen Urheiluopisto 13,13 3. Matti

Lisätiedot

Y-tunnus 21744500 Siltakatu 4, Joensuu

Y-tunnus 21744500 Siltakatu 4, Joensuu Yrityksen nimi Pohjois-Karjalan Osuuspankki Yhtiömuoto Osuuspankki Y-tunnus 21744500 Osoite Siltakatu 4, Joensuu E-mail joensuu@op.fi Puhelinnumero 0102564201 Perustamisvuosi 2008 Yhtiön kotipaikka Joensuu

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskus tiedottaa

Hämeen ELY-keskus tiedottaa HÄMEEN TYÖTTÖMYYDEN LASKU JATKUU HITAASTI Hämeen ELY-keskus tiedottaa Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien (Hämeen ELY-keskuksen toimialue) työ- ja elinkeinotoimistoissa oli helmikuun lopussa 22 436 työtöntä

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen tilanne ja tulevaisuus. Oppisopimusiltapäivä työelämälle, Satakunta 13.10.2014 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Oppisopimuskoulutuksen tilanne ja tulevaisuus. Oppisopimusiltapäivä työelämälle, Satakunta 13.10.2014 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Oppisopimuskoulutuksen tilanne ja tulevaisuus Oppisopimusiltapäivä työelämälle, Satakunta 13.10.2014 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistus Toimenpideohjelma vuosille

Lisätiedot

1861/00.04.01.00/2015

1861/00.04.01.00/2015 18.05.2015 Sivu 1 / 1 1861/00.04.01.00/2015 26 Kaupungin edustajan nimeäminen ja toimiohjeiden antaminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:n varsinaiseen yhtiökokoukseen Valmistelijat / lisätiedot: Tiina

Lisätiedot

Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy JOHTOSÄÄNTÖ (1/6) Hyväksytty Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa 26.11.2014 YLEISTÄ.

Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy JOHTOSÄÄNTÖ (1/6) Hyväksytty Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa 26.11.2014 YLEISTÄ. Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy JOHTOSÄÄNTÖ (1/6) Hyväksytty Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa 26.11.2014 YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy:n

Lisätiedot

Sija No Kippari Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Yht.

Sija No Kippari Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Yht. OPM-Cup 2013 Lopullinen tulosluettelo OPM cupin lisenssejä lunastettu 169 kpl. Harri Nikula teki kovat pohjat heti alkukaudesta, ja voittaa cupin Tuurin hauki kisassa suurin hauki 10435 g, Sami Aittokallion

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013 Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Toiminta-alue on Päijät-Häme. Sivu 1 / 6

Toiminta-alue on Päijät-Häme. Sivu 1 / 6 Yhteistyösopimus työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun järjestämisestä Päijät-Hämeessä 1 Sopimuksen tarkoitus ja sisältö Tällä sopimuksella sovitaan niistä edellytyksistä, ehdoista ja toimintatavoista,

Lisätiedot

Satakunnan ammattiopisto, Ulvilan yksikkö, auditorio

Satakunnan ammattiopisto, Ulvilan yksikkö, auditorio KOKOUSKUTSU 8 SATAKUNNAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Laatimispäivämäärä Sivu Yhtymähallitus 8.9.2011 1 KOKOUSAIKA Tiistai 13.9.2011 klo 17.00 KOKOUSPAIKKA Satakunnan ammattiopisto, Ulvilan yksikkö, auditorio KÄSITELTÄVÄT

Lisätiedot

Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011

Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011 Sivu1 (13) Demoyritys Oy Oikotie 8 00200 HELSINKI Y-tunnus: 0000000-0 Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011 . 2 Sisällysluettelo Sivu Hallituksen toimintakertomus 3 Tuloslaskelma 4 Tase (vastaavaa)

Lisätiedot

Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Tarkastuslautakunta 14.04.2015. Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04. Kunnantalo, kokoushuone Kalla.

Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Tarkastuslautakunta 14.04.2015. Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04. Kunnantalo, kokoushuone Kalla. Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04 Paikka Kunnantalo, kokoushuone Kalla Käsitellyt asiat 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 Pöytäkirjan tarkastus 3 Arviointikertomus

Lisätiedot

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11. Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.2014 Kuntaliiton lähtökohta ja tavoitteet uudistukselle Yleiset tavoitteet:

Lisätiedot

Metsäliitto Osuuskunnan hallintoneuvoston ja hallituksen jäseniä sekä Metsä Groupin pääjohtaja ja toimihenkilöitä.

Metsäliitto Osuuskunnan hallintoneuvoston ja hallituksen jäseniä sekä Metsä Groupin pääjohtaja ja toimihenkilöitä. Pöytäkirja 96 1(7) Metsäliitto Osuuskunnan edustajiston varsinainen kokous Aika Tiistaina 3.5.2016 kello 15.00 Paikka Metsätapiola, Revontulenpuisto 2 C, Espoo Läsnä Poissa Anttila Juha Haikkonen Aila

Lisätiedot

Paasikivenkatu 7, 15110 Lahti, kokoustila Isoneuvos

Paasikivenkatu 7, 15110 Lahti, kokoustila Isoneuvos PÄIJÄT-HÄMEEN KOULUTUSKONSERNI Pöytäkirja 3/2016 1 Yhtymähallitus 15.02.2016 Aika 15.02.2016 klo 8:30-11:05 Paikka Paasikivenkatu 7, 15110 Lahti, kokoustila Isoneuvos Osallistujat Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot

Lisätiedot

UusiKunta. Arvo Ilmavirta. k toimitusjohtaja 19.3.2010

UusiKunta. Arvo Ilmavirta. k toimitusjohtaja 19.3.2010 UusiKunta Sivistyspalveluiden i l id toimikunta ik t Arvo Ilmavirta Päijät-Hämeen koulutuskonserni k toimitusjohtaja 19.3.2010 Suomen koulutusjärjestelmä Ylemmät 5 Tri Lis. Ylemmät AMK -tutkinnot kk-tutkinnot

Lisätiedot

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Kuntamarkkinat Jorma Suonio Tuotantojohtaja, toisen asteen koulutus 10.9.2014 Jorma Suonio 16 vuotiaiden väestöennuste Tampere + naapurikunnat

Lisätiedot

Vuonna 2015 valvontalautakunnan myöntämät ja peruuttamat apteekkiluvat

Vuonna 2015 valvontalautakunnan myöntämät ja peruuttamat apteekkiluvat 1 (5) Vuonna 2015 valvontalautakunnan myöntämät ja peruuttamat apteekkiluvat Myönnetyt luvat 18.12.2015 Lappeenrannan 5. apteekki apteekkari, farmasian tohtori Hannu Tapani Taipale Loviisan apteekki apteekkari,

Lisätiedot

KAUSIVAIHTELU LISÄSI TYÖTTÖMIEN MÄÄRÄÄ KESÄKUUSSA - VUOSITASOLLA TYÖTTÖMYYS LASKEE EDELLEEN

KAUSIVAIHTELU LISÄSI TYÖTTÖMIEN MÄÄRÄÄ KESÄKUUSSA - VUOSITASOLLA TYÖTTÖMYYS LASKEE EDELLEEN KAUSIVAIHTELU LISÄSI TYÖTTÖMIEN MÄÄRÄÄ KESÄKUUSSA - VUOSITASOLLA TYÖTTÖMYYS LASKEE EDELLEEN Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien työ- ja elinkeinotoimistoissa oli kesäkuun lopussa 18 781 työtöntä työnhakijaa,

Lisätiedot

Virtain Soutu 24.5.2014 T U L O K S E T 24.5.2014 Virtain Urheilijat --------------- 16:29. Sija Nimi Seura Loppuaika Ero

Virtain Soutu 24.5.2014 T U L O K S E T 24.5.2014 Virtain Urheilijat --------------- 16:29. Sija Nimi Seura Loppuaika Ero Virtain Soutu 24.5.2014 T U L O K S E T 24.5.2014 Virtain Urheilijat --------------- 16:29 Sija Nimi Seura Loppuaika Ero Kirkkovene miehet 10 km Joukkue ================================== 1. Kuopion Soutajat

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 Liite Vuoden 2016 talousarvion ja vuosien 2017-2018 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain

Lisätiedot

TULOKSET SM-PILKKI 2009 28.2.2009 Voionmaan opisto

TULOKSET SM-PILKKI 2009 28.2.2009 Voionmaan opisto TULOKSET SM-PILKKI 2009 28.2.2009 Voionmaan opisto TKEK = Työväen Kala- ja Eräkerho Kirkkonummi = Kirkkonummen Kala- ja Metsämiehet H-linna = Hämeenlinnan Kala ja Erä ry TEM = Tesoman Erämiehet ry TULOKSET

Lisätiedot

Paasikivenkatu 7, 15110 Lahti, kokoustila Isoneuvos

Paasikivenkatu 7, 15110 Lahti, kokoustila Isoneuvos PÄIJÄT-HÄMEEN KOULUTUSKONSERNI Pöytäkirja 1/2015 1 Yhtymähallitus 19.01.2015 Aika 19.01.2015 klo 8:30-10:20 Paikka Paasikivenkatu 7, 15110 Lahti, kokoustila Isoneuvos Osallistujat Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot

Lisätiedot