Sairaanhoitopiirien johtamisessa tarvittavat keskeiset tiedot

Transkriptio

1 Sairaanhoitopiirien johtamisessa tarvittavat keskeiset tiedot TYÖRYHMÄ Eva Salomaa Jaakko Herrala Jorma Lauharanta Aki Lindén Jukka Puolakka Päivi Hämäläinen Matti Mäkelä Heikki Punnonen Helsinki 2010

2 TYÖRYHMÄ Eva Salomaa, johtajaylilääkäri, Lapin shp (pj.) Jaakko Herrala, hallintoylilääkäri, Pirkanmaan shp Jorma Lauharanta, Hyks-sairaanhoitoalueen johtaja, HUS Aki Lindén, sairaanhoitopiirin johtaja, Varsinais-Suomen shp Jukka Puolakka, johtajaylilääkäri, Keski-Suomen shp Päivi Hämäläinen, tieto-osaston johtaja, THL Matti Mäkelä, tietorakenteet ja -luokitukset yksikön päällikkö, THL Heikki Punnonen, kehityspäällikkö, Kuntaliitto (siht.) Suomen Kuntaliitto Painopaikka: Kuntatalon paino, Helsinki Helsinki 2010 Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14 PL Helsinki Puh. (09) 7711 Faksi (09)

3 Sisältö Tiivistelmä 4 1 Johdanto 5 2 Sairaanhoitopiirien johtamisessa tarvittavat keskeiset tiedot tavoitteet, vaatimukset ja periaatteet 7 3 Johdon tarvitsemat kärkitiedot 9 4 Tietotuotannon toimijat ja niiden roolit 18 5 Muita kehittämishankkeita ja -työryhmiä 21 6 Kehittämisehdotuksia 21 7 Kehittämistyön jatkotoimenpiteet 24 8 Hyödyllistä luettavaa 25 9 Hyödyllisiä linkkejä 25 Liitteet Liite 1. Business intelligence liiketoimintatiedon hallinta 26 Liite 2. Tilastokeskuksen laatuvaateita ja kriteereitä 27 Liite 3. Johdon tietoja, joista kärkitiedot valittiin 29 Liite 4. Ubiikki eli sulautettua tietotekniikkaa myös sairaaloiden johtamisen ja johdon tietopalveluihin 40 Liite 5. Findikaattori-portaali 42 Liite 6. Kotimaisia ja kansainvälisiä kehittämishankkeita 43 Sairaanhoitopiirien johtamisessa tarvittavat keskeiset tiedot 3

4 Tiivistelmä Sairaanhoitopiirin johtajat ry:n hallitus asetti työryhmän selvittämään, kuinka tilastotietojen tuotanto jaetaan sairaanhoitopiirien, Kuntaliiton ja Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen kesken. Tehtävänä on valmistella ehdotus siitä, mitkä mittarit ja tiedot ovat tarpeellisia käytännön johtamistyössä ja miten ne kerätään organisaatioista yhdenmukaisesti ja mahdollisimman vähällä vaivalla. Tarkoituksena on vahvistaa tietojen ja tietämyksen osuutta johtamisessa ja päätöksenteossa. Raportin alussa määritellään johtamisessa tarvittaville keskeisille tiedoille tavoitteet ja tietototuotannon periaatteet. Tavoitteena on, että tiedot kerätään, käsitellään, muokataan, jalostetaan sekä jaetaan niitä hyödyntäville nykyistä paremmin ja nopeammin. Eri tietojärjestelmien tuottamia tietoja ja raportointia olisi kehitettävä analysoivampaan ja ennakoivampaan suuntaan. Tietojen tulisi helpottaa sairaanhoitopiirien välistä vertailua. Nämä tavoitteet muuttavat tietojen tuotantoprosesseja. Tiedonkeruun ja raportoinnin tehostaminen edellyttänee tulevaisuudessa erva-alueiden osuuden kasvua. Oma sisäinen tietotuotanto on tärkein tapa tuottaa tietoja ja se on saatava toimimaan tavoitteiden mukaisesti. Raportin kolmas luku sisältää työryhmän ehdotuksen niistä keskeisistä tiedoista, joita sairaanhoitopiirien johtaminen vaatii. Luvussa esitetään myös raportoinnille yhtenäiset ajankohdat, tietojen tuottajat sekä raportoinnin muotoja. Työryhmä valitsi keskeisistä tiedoista ydintietoja, joiden tulisi olla johdon käytössä ja muistissa jatkuvasti, koska niitä tarvitaan toistuvasti toimittaessa väestön, perusterveydenhuollon, omistajakuntien ja julkisuuden kanssa. Raporttiin on sisällytetty lyhyet katsaukset sairaanhoitopiirien, erva-alueiden, Tilastokeskuksen, Terveydenja hyvinvoinnin laitoksen ja Kuntaliiton tehtävistä ja vastuista tietotuotannossa. Liitteisiin on koottu mm. katsaus valtakunnallisiin ja kansainvälisiin kehittämishankkeisiin. Työryhmä kirjasi useita kehittämisehdotuksia, jotka kohdistuvat seurantatietojen ja mittareiden jatkokehittämiseen, raportoinnin uudistamiseen, erva-alueiden tietopalveluihin ja sairaanhoitopiirien internet-sivuilla julkaistaviin tietoihin. THL:een, Kuntaliittoon tai Tilastokeskukseen kerätyt tiedot tulisi muokata, jalostaa ja jakaa johdon käyttöön raportointialustalta yhden käyttöliittymän kautta. Osa ehdotuksista on mahdollista toteuttaa heti. Osa edellyttää pitkäjänteistä kehittämistä. Sairaanhoitopiirin johtajat ry:n hallituksen ja sairaanhoitopiirien tulisi jatkaa raportin pohjalta THL:n ja Kuntaliiton kanssa tehtävää yhteistyötä. Tarkoituksena olisi työstää vielä keskeneräisiä tietoja ja mittareita ja kehittää uusia. Uusia tietotuotannon tapoja kokeiltaisiin ensin muutamassa eri tietojärjestelmiä käyttävissä sairaanhoitopiireissä. Pilotoinnin jälkeen nämä levitettäisiin kaikkien käyttöön. Sairaanhoitopiirien on tehtävä yhteistyötä keskenään ja erva-alueittain. Lisäksi sairaanhoitopiirien on aktiivisesti osallistuttava yhteisin konseptein tietoja ja niiden tuotantoa kehittäviin hankkeisiin. Tiedon ja johtamisen kehittäjät ja toimijat ovat sairaanhoitopirien välttämättömiä yhteistyökumppaneita. 4 Sairaanhoitopiirien johtajat ry.

5 1 Johdanto Sairaanhoitopiirien johtajat ry:n hallitus päätti puheenjohtaja Rauno Ihalaisen ehdotuksesta perustaa työryhmän pohtimaan perinpohjaisesti tilastoinnin työnjakoa sairaanhoitopiirien, Kuntaliiton ja perustettavan Hyvinvoinnin tutkimus- ja kehittämiskeskuksen kesken (THL). Luotettavilla ja tuoreilla tiedoilla on kasvava merkitys sairaanhoitopiirien johtamisessa - erityisesti muuttuneissa ja muuttuvissa toimintaympäristöissä. Hallituksen mielestä kokonaisuutta tuli hahmottaa käytännön tarpeiden näkökulmasta. Johtamisessa tarvittaville keskeisille tiedoille on määriteltävä yhteiset tavoitteet, vaatimukset ja periaatteet. Erilaisten tietojärjestelmien tuottamien tietojen olisi kehityttävä tähänastista analysoivampaan ja myös ennakoivaan suuntaan. Toimeksiannon taustalla oli sairaanhoitopiireissä koettua turhautuneisuutta siihen, että Stakesista, Kuntaliitosta ja STM:stä sekä muilta tahoilta tuli tiheään ja osittain päällekkäin tiedontoimituspyyntöjä ja kyselyitä, jotka työllistivät merkittävästi sairaanhoitopiirien johtoa ja etenkin tietohallintoyksiköitä. Tavoitteena on kehittää, keskittää ja automatisoida sairaanhoitopiirien johtamisen tarpeisiin kerättävien tietojen toimittamista ja hyödyntää aiempaa paremmin sairaanhoitopiirien kehittyviä tietojärjestelmiä ja tietovarastoja. Tarkoituksena on valita ja sopia ne keskeiset tiedot, joita kaikki sairaanhoitopiirit käyttäisivät yhdensisältöisinä johtamisessaan. Näin luotaisiin yhteistä pohjaa myös piirien väliselle entistä luotettavammalle vertailulle. Omassa organisaatiossa syntyvä rullaava ajantasainen seurantatieto on ja tulee aina olemaan sairaanhoitopiirin johtamisen perusta. Sen kokoamisesta ja hyödyntämisestä vastaa organisaatio itse. Omasta raportoinnista tulee suoraan saada tiedot myös valtakunnallisiin yhteenvetoihin ja tilastoihin. Piirien sisäiset järjestelyt rajattiin pääpiirteissään työryhmän toimeksiannon ulkopuolelle. Tietojen tulee olla tärkeitä ja merkittäviä. Niiden tulee olla luotettavia. Tietoja tulee olla hallittavissa oleva määrä ( 50 kärjessä ). Tiedot tulee kerätä yhdenmukaisesti. Tietojen tulee olla käytettävissä samanaikaisesti ja monissa organisaatioissa tähänastista nopeammin. Tietojen tulee olla jatkojalostuksen ja analysoinnin jälkeen piirien käytössä mahdollisimman tuoreina ja mahdollisimman helppokäyttöisen, mieluiten sähköisen portaalin tai muun välineen kautta. Työryhmää perustettaessa oltiin tietoisia, että tietohallinnon alueella työskentelee tai toimii useita tahoja ja työryhmiä joko pysyväisluontoisesti tai määräaikaisten toimeksiantojen perusteella. Mikään muu ryhmä ei tarkastele asioita sairaanhoitopiirien johtamisen ja johdon tarpeista, mistä syystä oma työ nähtiin aiheelliseksi. Työryhmän tuotoksen kautta on mahdollista vaikuttaa siihen, mitä asioita, lähestymiskulmia ja sisältöjä muiden työryhmien työskentelyssä tulee ottaa mukaan, jotta sairaanhoitopiirien johtamiseen saadaan tarvittavia tietoja. Hallitus kokosi tilastotyöryhmän nimeämällä yhden edustajan jokaiselta erva-alueelta: sairaanhoitopiirin johtaja Aki Lindén TYKS-erityisvastuualueelta, sairaanhoitoalueen johtaja Jorma Lauharanta HYKS-erityisvastuualueelta, hallintoylilääkäri Jaakko Herrala TAYS-erityisvastuualueelta, johtajaylilääkäri Jukka Puolakka KYS- erityisvastuualueelta sekä johtajaylilääkäri Eva Salomaa OYS-erityisvastuualueelta puheenjohtajana. Kuntaliiton kehityspäällikkö Heikki Punnonen lupautui tilastotyöryhmän jäseneksi ja sihteeriksi. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tieto-osaston (TITO) johtaja Päivi Hämäläinen ja hänen varallaan tieto-osaston tietorakenteet ja -luokitukset yksikön (TILU) päällikkö Matti Mäkelä lupautuivat työryhmään. Muita tahoja päätettiin kuulla tarvittaessa. Kuntaliitto tarjosi kokoustilat ja siihen liittyvät palvelut. Työryhmä piti ensimmäisen kokouksensa ja kokoontui sen jälkeen kuusi kertaa. Työn arvioitiin Sairaanhoitopiirien johtamisessa tarvittavat keskeiset tiedot 5

6 olevan valmis sairaanhoitopiirien johdon syksyn 2009 Saariselkä-seminaariin mennessä. Aikataulu osoittautui liian kunnianhimoiseksi ja työryhmä sai lisäaikaa vuoden 2009 loppuun. Saariselällä esiteltiin väliraportti ja saatiin palautteita. Raporttiin sisältyy useita ehdotuksia ja suosituksia, jotka antavat sisältöä ja vauhtia johdon tietopalvelujen ja johdon raportoinnin kehittämiseen kaikissa sairaanhoitopiireissä ja sairaaloissa. Työryhmä jättää raportin Sairaanhoitopiirien johtajat ry:n hallitukselle ja ehdottaa, että raporttia jaettaisiin sairaanhoitopiirien, sairaaloiden ja erikoissairaanhoidon johtamisen tietopalveluja käyttävien ja kehittävien käyttöön. 6 Sairaanhoitopiirien johtajat ry.

7 2 Sairaanhoitopiirien johtamisessa tarvittavat keskeiset tiedot tavoitteet, vaatimukset ja periaatteet 2.1 Kehittämisen tarkoitus, tavoitteet ja vaatimukset Tarkoituksena on lisätä ja vahvistaa tiedon, tietojen ja tietämyksen osuutta johtamisessa ja päätöksenteossa. Tavoitteena on, että sairaanhoitopiirin ja sairaalan johtamisessa tarvittavat tai mahdollisesti käytettävät keskeiset ja olennaiset tiedot kerätään, käsitellään, muokataan, jalostetaan ja jaetaan niitä hyödyntäville tähänastista paremmin. Asetettavat vaatimukset ja ominaisuudet muuttavat myös tietojen tuotantoprosesseja, käytäntöjä, aikatauluja ja lopputuloksia. Liite 1 selvittää lyhyesti, mitä business intelligence eli liiketoimintatiedon hallinta tarkoittaa ja pitää sisällään. Tietojen kokoamisen ja raportoimisen tehokkuus todennäköisesti merkitsee tulevaisuudessa erva-alueiden osuuden ja roolin kasvua tai niiden varaan rakentuvia tietopalveluja ja -organisaatioita. Sairaanhoitopiiriä laajemmat kokonaisuudet ovat jo tätä päivää. Organisaation tiedonhallinnan ja johtamisen tietotuotannon tulee toteuttaa seuraavia tavoitteita, vaatimuksia ja periaatteita. 2.2 Oma tietotuotanto kunnossa ja kuntoon Oma sisäinen tietotuotanto on tärkeintä sairaanhoito-/ terveys-/sosiaali- ja terveyspiirien ja sairaaloiden johtamisessa. Sisäisten ja ulkoisten tietojen suhde toteutunee periaatteella. Sisäinen tietotuotanto on saatava kuntoon ja toimimaan johtamisen sekä asetettujen tavoitteiden vaatimilla tavoilla. Sairaanhoitopiireissä on kiinnitettävä huomio erityisesti tietojen kirjaamisen laatuun sekä panostettava tietotuotannon nopeuteen. Virallisten tilastojen tietoja ja muita tarjolla olevia tietoja käytetään oman sisäisen tietotuotannon tukena, verrokkeina ja täydentäjinä. Hyvä ja laadukas oma tietopalvelu tuottaa ja toimittaa tiedot virallisiin tilastoihin (tilastokeskus ja THL) luotettavasti, täsmällisesti ja tehokkaasti niiden vaatimassa muodossa oikeaan aikaan. Virallisiin tilastoihin toimitettavat tiedot ovat sisäisen tietotuotannon eräs oheistuote. Tilastokeskuksen laatuvaateita ja kriteereitä liitteenä 2 kertoo, mitä periaatteita noudattaen tilastojen tiedot kootaan ja viralliset tilastot valmistellaan. 2.3 Luotettavuus ja vertailukelpoisuus Yhdensisältöisyys varmistaa sen, että tiedot pohjautuvat valtaosin yhteisiin, tunnettuihin, kaikkien käyttämiin käsitteisiin ja tietomäärityksiin. Näin turvataan tietojen vertailukelpoisuus muihin ja eri aikoina. Tiedot ovat oikein määritettyjä ja koottuja sekä mittaavat tarkasti sitä, mitä niillä kuvataan. Erityistavoitteet vaativat omat mittarinsa, joilla tavoitteiden toteutumista seurataan ja ohjataan. Vastuuhenkilöt arvioivat ja varmistavat tietojen oikeellisuuden. Tietojen epävarmuustekijät selvitetään ja raportoidaan. Virheellinen tieto on pahempi kuin puuttuva tieto. 2.4 Oikea-aikaisuus, nopeus ja tuoreus Tiedot tuotetaan systemaattisesti ja ne tulevat käyttöön etukäteen sovitun aikataulun mukaisesti. Seurantatietojen tulee olla tarjolla silloin, kun niitä tarvitaan tai mahdollisesti tarvitaan. Tietojen tuoreus vaatii tietoja tuotettavaksi useimmissa tapauksissa tähänastista nopeammin. Sairaanhoitopiirien tiedot raportoidaan valtaosin samoina aikoina. 2.5 Käytettävyys, saatavuus, joustavuus ja kattavuus Tietojen tulee olla olennaisia ja keskeisiä. Tiedot tulee esittää selkeästi ja ymmärrettävässä muodossa. Tietojen tulee olla helppoja käyttää erimuotoisina, eri ohjelmissa ja eri välineissä. Toistuvien rullaavien tieto- Sairaanhoitopiirien johtamisessa tarvittavat keskeiset tiedot 7

8 jen tulee raportoitua automaattisesti. Tietojen tulee olla joustavasti työstettävissä edelleen koosteista ja kantatiedoista. Tietojen yhdistettävyys mahdollistaa eri lähteissä olevien tietojen hyväksikäytön. Numeroiden ohella tietoja tulee esittää graafeina ja karttoina tai tiedot muodoissa, joista on helppo työstää visuaalisia tuloksia. Tietojen tulee rakentaa ja koostaa systemaattista kokonaisuutta, joka kattaa johtamisen avainalueet. Visuaalisesti selkeät graafit auttavat hahmottamaan poikkeamia ja muutoksia. Visuaalisuus on taitavasti työstettynä erinomainen lisäväline tietojen hyödyntämiseen huonoimmillaan sekoittava koriste. Johtamisen tietotuotannon on hyödynnettävä suuria tietomassoja ja pelkistettävä niitä strategioiden ja tavoitteiden toteutumisen vaatimilla tavoilla. Operatiivinen, taktinen, strateginen eri aikajänteet vaativat tiedoista omia tulosteitaan omilla aikajänteillään. 2.6 Vaikuttavuus ja tehokkuus Tiedoilla seurataan ja raportoidaan, miten asetetut tavoitteet toteutuvat ja miten edetään valittujen strategioiden suuntiin. Havaittujen poikkeaminen tulee johtaa ohjaaviin toimenpiteisiin. Tiedot raportoituvat valtaosin johdon automaattisten tietojärjestelmien tulosteina ja palveluina. Manuaalityön määrää vähennetään merkittävästi. 2.7 Avoimuus ja läpinäkyvyys Tiedot ja niiden aktiivinen käyttö ovat avaimia avoimeen organisaatiokulttuuriin ja johtamiseen. Läpinäkyvyys edellyttää yleisenä käsitteenä myös tietovarantojen uudelleenkäytettävyyttä, mihin lainsäädäntö asettaa omat rajoitteensa. 2.8 Muuttuvat toimintaympäristöt Sairaanhoidon palvelut, tuotantotavat, verkostot ja rakenteet ovat muuttuneet ja muuttuvat tulevaisuudessa. Uudistuksia saavat aikaan mm. lainsäädäntö, uudet teknologiat, tietoverkot, uudet organisaatiot, osaamisvaatimukset, kansalaisten oikeudet ja valinnan vapaus sekä henkilöstön saatavuus ja riittävyys. Osaltaan vauhtia antavat vaihtoehtoiset tuottajat, tuottavuuden parantaminen sekä nykyinen talouden taantuma ja lähitulevaisuuden hidas kasvu. Kaikkiin näihin johdon on osattava varautua ja toimia jo etukäteen tulevaisuuden vaatimilla tavoilla. Näihin johto tarvitsee nykyisten lisäksi uusia ja uudistettuja tietoja, jotka saavat sisältönsä menossa/tulossa olevista ja tarvittavista muutoksista. 2.9 Varautuminen tulevaisuuden konsepteihin Ubiikki merkitsee huomaamattomasti toimivaa ja kaikkialla läsnä olevaa, sulautettua tietotekniikkaa. Käsiteparin Ubiquitous computing otti ensimmäisenä käyttöön Mark Weiser Xeroin laboratoriossa 1980-luvun lopussa. Ubiikkiyhteiskuntaan siirtymistä kuvastaa ympäristön muuttuminen älykkäämmäksi ja medioituneemmaksi. Puhutaan sulautetusta tietotekniikasta ja läsnä-älystä. Sulautettu tietotekniikka (ubi-tekniikka) tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet kehittää myös sairaanhoitopiirien ja sairaaloiden tietotekniikkaa ja sisäisiä tietopalveluja toimimaan edellä hahmotelluilla tavoilla. Tällöin ne toimivat huomaamatta taustalla ja samalla tarjoavat tai pitävät jatkuvasti tarjolla organisaation johtamiseen tarvittavia keskeisiä tietoja vertailuina, aikasarjoina, graafeina, karttoina jne. (ks. tarkemmin liite 3) Kansallinen älyliikenteen strategia. Liikenteen tavoitteena on osaltaan turvata hyvinvoiva Suomi. Tähän liittyen liikkumisen ja kuljettamisen tulee olla turvallista sekä ekologisesti ja taloudellisesti kestävää. (LVM: Liikenne Suuret haasteet uudet linjat) Selvitysmies, kansliapäällikkö Harri Pursiainen määritti strategiaa mm. näin: Älyliikenne auttaa ja ohjaa valitsemaan ja optimoimaan liikkumisen kokonaisuuden kannalta edullisimmalla tavalla ja siten parantaa liikennejärjestelmän tuottavuutta, turvallisuutta, sujuvuutta, tehokkuutta ja ympäristöystävällisyyttä. Älyliikenne on keskeinen osa liikennepolitiikkaa ja tietoyhteiskuntapolitiikkaa. Älykäs liikennejärjestelmä kattaa palveluketjun osat tiedon keruusta, käsittelystä ja jakelusta aina matkan suunnitteluun sekä matkan aikaisiin tietopalveluihin. Bitumista bitteihin kuvastaa hyvin muutosta. Olisi oikeutettua odottaa, että myös sairaanhoitopalvelujen ja niiden johtamisen tietojärjestelmät saisivat älykkäitä tietopalveluja, jotka parantaisivat sairaanhoidon järjestelmien tuottavuutta, sujuvuutta, oikea-aikaisuutta, kustannustehokkuutta ja palvelutyytyväisyyttä. (ks. tarkemmin liite 4) 8 Sairaanhoitopiirien johtajat ry.

9 3 Johdon tarvitsemat kärkitiedot Työryhmä selvitti ja määritteli, mitkä ovat ne keskeiset tietoalueet ja tiedot, joita sairaanhoitopiirien johtaminen vaatii. Samaten työryhmä määritteli tarvittavien tietojen tuotannon ja tarjonnan tavoitteet, tietojen tuottajat, tietojen käyttöön tulon yhtenäiset viimeistään ajankohdat ja tietojen raportoinnin muotoja. 3.1 Johdon tarvitsemat kärkitiedot Työryhmä ehdottaa työnsä tuloksena seuraavaa. Johdon tarvitsemien tietojen tuotannon ja tarjonnan tavoitteet: 1 Valtaosan johdon tarvitsemista tiedoista on tultava suoraan shp:n/sairaalan omista seurantajärjestelmistä. 2 Ulkopuolisten tarjoamat tiedot täydentävät shp:n, sairaalan ja tulosalueiden/-yksiköiden omia tietoja. 3 Omien ja ulkoisten tietojen suhde toteutunee periaatteella. 4 Omien tietojen on tultava käyttöön nykyistä nopeammin, säännöllisesti tiettyinä päivinä samanaikaisesti eri sairaanhoitopiireissä. 5 Tietojen tulee olla sisällöiltään ja määrittelyiltään yhteneviä luotettavia ja vertailukelpoisia. On käytettävä eritasoisia mitta-asteikkoja. 6 Tiedot raportoivat määrälliset ja prosentuaaliset muutokset osa tiedoista myös suhteessa väestöön, per asukas tai per asukasta 7 Pääosa tiedoista on rullaavia, jatkuvasti käytettäviä ja kumulatiivisia, jotka sisältävät myös useamman vuoden tiedot. 8 Tiedoilla seurataan ja ennakoidaan tavoitteiden sekä niiden kautta myös strategioiden toteutumista. 9 Osa tiedoista on vain asetetun tavoitteen toteutumiseen asti tai tietyn ajanjakson seurattavia. 10 Osa tiedoista saadaan otannalla tai erilliskyselyillä. 11 Seurannan tarvitsemiin ja tarjoamiin tietoihin käytetään aikaisempaa vähemmän työtä ja hallinnointia. 12 Raportoinnin ja tietojen muotoon, käytettävyyteen, helppokäyttöisyyteen ja nopeuteen panostetaan. Luettelo tiedoista, joista kärkitiedot valittiin, on liitteenä 3. Sairaanhoitopiirien johtamisessa tarvittavat keskeiset tiedot 9

10 Tietojen tuottaja Lyhenne 1 Shp:n omat sisäiset tietopalvelut 2 Shp:n/sairaalan tulosalueet tai -yksiköt 3 Tulevaisuudessa myös erityisvastuualue erva Muut 4 Jäsenkunnat kunnat 5 Oma erva-alue erva 6 Maakunnan liitto 7 Kuntaliitto - palvelusopimukset KL 8 Kunnallinen työmarkkinalaitos KT 9 Kunnallinen eläkevakuutus Keva 10 Efeko FCG 11 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (KTL, Stakes) THL 12 Tilastokeskus Stat 13 Sosiaali- ja terveysministeriö STM 14 Kansaneläkelaitos Kela 15 Työterveyslaitos TTL 16 Yliopistojen laitokset 17 Potilasvakuutuskeskus Vakes 18 Säteilyturvakeskus STUK 19 Sydänliitto, UKK-instituutti ja vastaavat*) järj 20 Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT 21 Valtiovarainministeriö VM 22 Suomen pankki SP 23 Muut tutkimuslaitokset ja vastaavat**) muu 24 OECD OECD 25 EU EU 26 Yksityiset***) *) Sydänliitto, Reumaliitto, Hengitysliitto, Syöpäjärjestöt, Mielenterveysseura, Mielenterveyden keskusliitto, Tuki- ja liikuntaelinliitto, Munuais- ja maksaliitto (elinsiirrot), Näkövammaisten keskusliitto, Kuulonhuoltoliitto, Aivohalvaus- ja dysfasialiitto, ADHD-liitto, UKK-instituutti, SPR VOK veren optimaalinen käyttö / Datawell,... **) EK:n, EVAn, Palkansaajain, pankkien, Pellervon, Suomen Yrittäjien, Veronmaksajien,... ***) Intensium Oy, NHG Oy Aikataulut, jolloin sairaanhoitopiirien tuottamat tiedot ovat valmiina edelleen jalostettaviksi tai käyttövalmiina rullaavissa seurantajärjestelmissä: aikataulu viimeistään 1 Kuukausittain ja kumulatiivisesti 20. päivä seur. kk 2 osavuosikatsaus 4 kk ja toteumaennuste 20. päivä seur. kk kk kysyntä ja tuotanto tilinpäätöksen keskeiset tiedot seur. vuoden talousarviot - versio - kaikki shp:t Tiedot ja tietojen ilmaisutapoja: 1 lukumäärät, osasta %-osuudet 2 muutos, muutokset lkm ja % 3 poikkeamat suunnitellusta 4 osasta suhteessa toiseen kuten ensikäynnit/käynnit yht. 5 osasta per asukas tai per as. tai per hoidettu henkilö oman shp:n väestön kysyntä ja tuotanto per as. mm. lähetteet, päiv.käynnit, ensikäynnit, magn. tutkimukset, sepelvatlimoiden angiografiat, pallolaajennukset,... oman shp:n väestö, per asukas, mm. toimintamenot 6 oma tuotanto osasta myös ostopalvelut ja osasta ulkopuolelle myynnit 7 hyödyllisiä graafeja 10 Sairaanhoitopiirien johtajat ry.

11 Keskeiset johdon tarvitsemat tiedot kärkitiedot Omat sisäiset tietopalveut Ulkopuoliset tietopalvelut Jakso Ennuste Jakso organi- Tieto- Tieto 1 kk ja osavuosi- vuosi- vuoden osa- vuosi- saatio alue kumulat katsaus katsaus loppuun vuosi- katsaus nykyisin katsaus 1. K Y S Y N T Ä Sairaanhoidon Lähetteet (elektiiviset) e KL terveyskeskuksista KL yksityissektorilta KL muut lähettäjätahot yhteensä KL Lähetteet omien jäsenkuntien ulkopuolelta Päivystyskäynnit yhteensä (esh) e KL Päivystyssisäänotot e KL joista nova-osastoille (nopean vasteen päivystysos.) Yhteispäivystys sairaalassa (pth) Yhteispäivystyksen pth-käynnit yht. e KL joista käynnit sairaanhoitajalla Sairaalan palveluja käyttäneet Sairaalan palveluja käyttäneet eri henkilöt yht. e KL joista vuodeosastopalveluja käyttäneet KL tiedot myös jäsenkunnittain 2. T U O T A N T O Palvelujen tuotanto Ensikäynnit yhteensä e KL Käynnit yhteensä e KL Ensikäyntien osuus kaikista käynneistä KL Hoitojaksot e KL Hoitopäivät e KL Synnytykset e KL Leikkaukset oma tuotanto yhteensä e KL elektiiviset leikkaukset e KL joista leiko-potilaat joista päiväkirurgiset leikkaukset e KL päivystysleikkaukset e KL joista yöaikana (22-08) aloitetut e KL Magneettitutkimukset yhteensä (omat + ostot) e magneettitutkimukset yhteensä/ as Sepelvaltimoiden angiografiat e KL Sepelvaltimoiden pallolaajennukset e KL Sepelvaltimoiden ohitusleikkaukset (yks:t ja Vaasa) e KL Siirtoviiveet Siirtoviivehoitopäivät, joista laskutetettu korotettu maksu KL Siirtoviivehoitopäivistä kertyneet korotetut maksut KL Sairaanhoitopiirien johtamisessa tarvittavat keskeiset tiedot 11

12 Omat sisäiset tietopalveut Ulkopuoliset tietopalvelut Jakso Ennuste Jakso organi- Tieto- Tieto 1 kk ja osavuosi- vuosi- vuoden osa- vuosi- saatio alue kumulat katsaus katsaus loppuun vuosi- katsaus nykyisin katsaus 3. P A L V E L U J E N S A A T A V U U S / HOITOON PÄÄSY JA OIKEA-AIKAISUUS Odottajien lukumäärät, toteutuneet odotusajat ja tähänastiset odotusajat raportoitavat odotusajat < 21, 22 90, , 181 vrk Ensikäynnit e THL Leikkaukset e THL Kaihileikkaukset e saatava THL Tekonivelleikkaukset e saatava THL Lasten- ja nuorisopsykiatriset tutkimukset ja hoidot e THL Ei-kiireelliset magneettitutkimukset e saatava THL joista tuki- ja liikuntaelinten magn.tutkimukset e saatava THL 4. L A A T U Asiakkaiden tyytyväisyys ja luottamus Asiakkaiden erilaiset tyytyväisyysmittaukset ja -mittarit Kantelut valv.viranomaisille/hoidetut eri henkilöt/1000 Palvelujen laatu ja potilasturvallisuus Yhtenäisten kiireettömän hoidon perusteiden käyttö saatava THL Hoitoon liittyvät infektiot (SIRO-raportit) THL Leikkaushaavainfektiot (SAI-raportit) Korvatut potilasvahingot (lkm), Vakes Korvatut potilasvahingot / toimenpiteelliset hoitojaksot Vakes korvaukset euroa per asukas, (KL) vakuutusmaksuvastuut euroa/asukas Haittatapahtumien raportointijärjestelmä käytössä, myös kuntien tilanne THL 5. V O I M A V A R A T Henkilöstö (yhteensä, vakinaisessa työsuhteessa ja vakanssit) Kaikki ammattiryhmät Stat/KT Lääkärit Stat/KT joista erikoislääkäreitä Eriasteiset sairaanhoitajat ja vastaavat Stat/KT Muut yhteensä Stat/KT Henkilöstön työpanos ja poissaolot Työpanos - henkilötyövuodet e joista erikoislääkärit e joista eriasteiset sairaanhoitajat e Sairauspoissaolot Vaihtuvuus Saatavuus - hakijat/auki julistettu vakanssi Lääkäritilanne, lääkärivaje - poikkileikkaustiedot STM, KT Lääk.liitto Hamm.lääk.l. 12 Sairaanhoitopiirien johtajat ry.

13 Omat sisäiset tietopalveut Ulkopuoliset tietopalvelut Jakso Ennuste Jakso organi- Tieto- Tieto 1 kk ja osavuosi- vuosi- vuoden osa- vuosi- saatio alue kumulat katsaus katsaus loppuun vuosi- katsaus nykyisin katsaus Henkilöstön kehittäminen Täydennyskoulutuspäivät ja -kustannukset Johtamiskoulutus (päiviä/100 työntekijää) Henkilöstön hyvinvointi Henkilöstön hyvinvoinnin mittaukset (ja työolobarometrit) Keva Sairaansijat ja muut kapasiteettitiedot lukumäärät ja per 1000 as (osassa per as) Sairaansijat KL joista psykiatrian (lasten-, nuoriso- ja aikuispsykiatrian) KL magneettitutkimuslaitteet tehohoitopaikat valvontapaikat Tilat Huoneistoala neliömetreinä Rakennusten tilavuus kuutiometreinä Investoinnit ja niiden toteutumisvaihe Tilat e Laitteet e IT-investoinnit (Tietoverkot ja ohjelmat ) e 6. T A L O U S Tulot Myyntitulot yhteensä e KL joista myyntitulot jäsenkunnilta e KL yhteensä ja jäsenkunnittain (myös euroa/asukas) e joista myyntitulot ulkokunnilta e KL joista muut myyntitulot KL Maksutulot KL Menot Toimintamenot yhteensä e KL Henkilöstömenot e KL joista palkat KL Palveluiden ostot yht. e KL joista asiakaspalvelujen ostot KL joista muiden palvelujen ostot KL Aineet, tarvikkeet ja tavarat e KL joista apteekkitarvikkeet e KL joista hoitotarvikkeet KL Muut toimintamenot KL Toimintakate e KL Maksuvalmius / kassan riittävyys päivinä KL Tilinpäätöksen tiedot KL IT-menojen osuus toimintamenoista Sairaanhoitopiirien johtamisessa tarvittavat keskeiset tiedot 13

14 Omat sisäiset tietopalveut Ulkopuoliset tietopalvelut Jakso Ennuste Jakso organi- Tieto- Tieto 1 kk ja osavuosi- vuosi- vuoden osa- vuosi- saatio alue kumulat katsaus katsaus loppuun vuosi- katsaus nykyisin katsaus 7. ENERGIA JA JÄTTEET Energian kulutus, päästöt ja säästöt Lämpöenergia, kwh/m3 e energia- KL Sähköenergia, kwh/m3 e tilasto KL Energiasäästötavoitteet ja niiden toteutuminen Jätteet Määrät Vähentämistavoitteiden toteutuminen 8. T U O T T A V U U S J A K I L P A I L U K Y K Y Tuottavuus Drg-pisteen kustannus (kokonaistuottavuus) Drg-pisteet/henkilötyövuosi (henkilötyön tuottavuus) (käytössä vasta osalla) Hintakilpailukyky Drg-pohjaiset hintakorit kesk.hoidoista ja tmp:eistä Laboratoritutkimusten hintakorit Radiologisten tutkimusten hintakorit 9. O P E T U S J A T U T K I M U S Evo-korvaukset yhteensä ja osuus koko maasta Tutkimukseen kohdistetut Koulutukseen kohdistetut KL KL KL STM AVI 10. S A I R A A N H O I T O P I I R I N A L U E E N T I E T O J A Väestö Määrä, ikärakenne, sijainti ja Stat, maanäiden muutokset kuntaliitot, kunnat Sairastuvuus, sairastavuus ja sairaanhoidon palvelujen tarve, ml. trenditietoja Sairastavuustiedot Kansantautien summaind. - Kelan terveyspuntari Elinajanodotteet Terveytemme indikaattorit - terveytemme.fi (THL) Kela THL Stat yliopistot WHO jne Shp:n alueella toimivien terveyskeskusten kysyntä, tuotanto ja voimavarat tiedot terveyskeskuksista Käynnit yhteensä THL joista lääkärillä käynnit THL Hoitojaksot THL Hoitopäivät THL Palvelujen saatavuus THL Toimintamenot 14 Sairaanhoitopiirien johtajat ry.

15 Omat sisäiset tietopalveut Ulkopuoliset tietopalvelut Jakso Ennuste Jakso organi- Tieto- Tieto 1 kk ja osavuosi- vuosi- vuoden osa- vuosi- saatio alue kumulat katsaus katsaus loppuun vuosi- katsaus nykyisin katsaus Lääkäritilanne - tk-lääkärit, hammaslääkärit STM, KT Lääk.liitto Hamm.l.l. Hoitohenkilökunta AVI Kuntien terveydenhuollon menot, ml. euroa/asukas nettomenot, euroa/asukas Stat perusterveydenhuolto KL työst erikoissairaanhoidon KL työst terveydenhuolto yht. KL työst (tarkemmin: sosiaali- ja terveystoimi, terveydenhuolto yht. KL työst perusterveydenhuolto, josta hammashuolto, erikoissairaanhoito, ympäristöterveydenhuolto, laajennettu terveydenhuolto, ml. vanhusten ympärivuorokautinen hoito) Tarve- ja olosuhdevakioidut menot THL Shp:n alueella toimivan työterveyshuollon kysyntä ja tuotanto Käynnit yhteensä Kela joista lääkärillä käynnit THL Lääkäritilanne - työterveyslääkärit Shp:n alueella toimivan sairaanhoidon yksityissektorin kysyntä ja tuotanto (Kela) Lääkärillä käynnit Kela määrät, kustannukset ja korvaukset Kela Leikkaukset ja toimenpiteet Kela määrät, kustannukset ja korvaukset Kela keskeiset tmp:t - sekä kaihi- ja tekonivelleikkaukset Kela Shp:n alueella toimivan sairaanhoidon yksityissektorin palvelujen tarjonta- ja voimavaratietoja palvelun tuottajat erikoisaloittain erikoislääkärit Valvira/THL Valvira/THL Shp:n alueen talouden tietoja Alue- ja seututalouden tietoja e maakuntaliitto Jäsenkuntien talouden tietoja e maakuntaliitto 11. S A I R A A N H O I T O P I I R E I L L E T Ä R K E I T Ä Y L E I S I Ä T I E T O J A Kuntatalouden yleisiä tietoja Valtiontalouden tietoja Suomen kansantalouden tietoja VM, KL VM, Stat Stat, VM pankit, tutk.lait. Sairaanhoitopiirien johtamisessa tarvittavat keskeiset tiedot 15

16 Omat sisäiset tietopalveut Ulkopuoliset tietopalvelut Jakso Ennuste Jakso organi- Tieto- Tieto 1 kk ja osavuosi- vuosi- vuoden osa- vuosi- saatio alue kumulat katsaus katsaus loppuun vuosi- katsaus nykyisin katsaus Suomen terveydenhuollon talouden tietoja Kansallinen terveydenhuollon talous THL Suomen terveydenhuollon menot ja rahoitus THL - terveydenhuollon tilinpito THL (OECD, SHA, System of Health Accounts) THL Barometrit kuten väestönuorisoterveyden edistämistyökykyhyvinvointivaalijne. Kansainvälisiä vertailutietoja Pohjoismaiset terveydenhuollon tilastot Pohjoismaiset sosiaalihuollon tilastot OECD:n maa-arviot mm. terveydenhuoltoa koskevat NOMESCO NOSOSCO OECD E R I L L I S S E L V I T Y K S I L L Ä S A A T A V A T T I E D O T Päivystysjärjestelyt shp:n ja sotepiirien alueella Erikoissairaanhoidon yhteiset päivystysjärjestelyt erva-alueen sairaanhoitopiirien kesken Kansalliset päivystysjärjestelyt Jalkautuminen ja liikkuvat palvelut Erikoissairaanhoidon tutkimusten ja hoitojen uudelleen järjestelyt, uudet työnjaot ja yli rajojen käyttö erva-alueen sairaanhoitopiirien kesken Erva-alueittain keskitettävät hoidot STM Erva-alueen shp:ien välinen yhteistoiminta hoidoissa saatava erva Viiteen tai harvempaan sairaalaan keskitettävät hoidot STM Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen Manner-Suomessa - kunnat ja kuntayhtymät KL kunnat.net On harkittava ja ratkaistava, mitkä tiedot on tarpeen ja järkevintä tuottaa erva-alueelta yhteisesti ja samanaikaisesti ervan shp:ien käyttöön 16 Sairaanhoitopiirien johtajat ry.

17 3.2 Johdon käyttämät ydintiedot Työryhmä ehdottaa, että sairaanhoitopiirien johdon käytössä, tiedossa ja muistissa tulisi jatkuvasti olla seuraavat tiedot ja niiden muutokset. Jäsenkuntien ja sairaanhoitopiirin väestön määrät, rakenteet, ennusteet ja sairastavuus Kysyntä: lähetteet ja päivystyskäynnit Palveluja käyttäneiden eri henkilöiden määrät Saatavuus ja oikea-aikaisuus: odotusajat päivystykseen, ensikäynneille, leikkauksiin ja ei-kiireellisiin magneettitutkimuksiin Tuotanto (yleis)suoritteet: ensikäynnit, uusintakäynnit, käynnit yhteensä, hoitojaksot ja hoitopäivät, synnytykset ja leikkaukset tuotannon käyttöasteet, tuotantokapeikot ja pullonkaulat, haittatapahtumien lukumäärät ja potilasvahingot Asiakkaiden tyytyväisyys Henkilöstö työpanokset, poissaolot ja tyytyväisyys saatavuus ja vuokratyövoiman käyttö Talous toimintatulot ja myyntitulot jäsenkunnilta toimintamenot, henkilöstömenot, palvelujen ostot, aineet tarvikkeet ja tavarat Nettotoimintamenot euroa/asukas, sairaanhoitopiiri ja jäsenkunnat perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito. terveydenhuolto yhteensä ja tarvevakioitu terveydenhuolto yhteensä Hintakilpailukyky, hintakorit Jäsenkuntien ja alueen talouden tilanne ja kehitysennusteet Suomen terveydenhuollon menot ja rahoitus Nämä ovat ne keskeisimmät avaintiedot, joilla operoidaan runsaasti myös väestön, perusterveydenhuollon, omistajakuntien ja julkisuuden kanssa. Sairaanhoitopiirien johtamisessa tarvittavat keskeiset tiedot 17

18 4 Tietotuotannon toimijat ja niiden roolit 4.1 Sairaanhoitopiirien ja sairaaloiden sisäinen tietotuotanto ja sisäiset tietopalvelut Sairaanhoitopiirien sisäisellä tietotuotannolla ja tietopalvelulla on keskeinen merkitys tiedolla johtamisen toteutumisessa. Tiedolla johtaminen tarkoittaa sitä, että faktapohjaista ja ajantasaista tietoa käytetään johtamisen kaikilla osa-alueilla: päätöksenteossa, suunnittelussa, tuotannon johtamisessa jne. Kullakin johtamisen tasolla tulee olla käytössä tehtävien ja vastuiden kannalta relevanttia tietoa. Tietojärjestelmien tulee tukea tiedon käyttöä. Johtamisessa käytettävä tieto syntyy kirjaamalla hoitoprosessien yhteydessä. Käytettävissä oleva tiedon laatu ja määrä perustuvat asioiden määrittelyn huolellisuuteen sekä kirjaamisen laatuun ja kattavuuteen. Johtamisen tietoperustan kehittäminen lähteekin määritysten täsmennyksestä sekä kirjaamisen kehittämisestä. Nämä edellyttävät sopimista, koulutusta sekä vastuutusta. Johtamisen tietotarpeet vaihtelevat organisaation eri tasoilla. Ylemmillä tasoilla korostuvat strategiset sekä organisaation talouteen ja rahoitukseen liittyvät asiat. Klinikkatasolla puolestaan ovat keskeisiä hoitotoiminnan järjestämiseen ja ohjaukseen ja prosessien sujuvuuteen liittyvät asiat. Nykytilanteessa kehittämistarpeita on nimenomaan tuotannon ja prosessien ohjaukseen tarvittavan tiedon käyttöön saamisessa. Nykyiset johdon raportointijärjestelmät eivät myöskään parhaalla mahdollisella tavalla tue tiedon käyttöä. Järjestelmien käyttäjäystävällisyydessä on runsaasti parannettavaa. Tavoitteena tulee olla, että johtamisessa tarvittava tieto on saatavissa yhden käyttöliittymän kautta ilman tarvetta siirtyä järjestelmästä toiseen tietoa hankittaessa. Johtamista tukevan tiedon lisääntyessä ja järjestelmien kehittyessä organisaatioissa tulee myös parantaa herkkyyttä reagoida tietoon ja käynnistää tarvittavia johtamistoimenpiteitä, mikä on tiedolla johtamisen perusajatuksia. 4.2 Erva-alueet Erityisvastuualueet ovat tulevaisuudessa saamassa entistä vahvemman roolin alueellisina toimijoina. Mikäli erityisvastuualueesta ei tule varsinaista toimielintä, on todennäköistä, että sille joka tapauksessa säädetään nykyistä laajempi sopimuksiin pohjautuva koordinaatiovastuu alueellaan, esimerkkeinä uusista ehdotuksista ensihoito ja tieteellinen tutkimustoiminta. Erityisvastuualueen merkitys tietohallinnon alueella lisääntyy myös siitä syystä, että tulevaisuudessa potilaat voivat entistä laajemmin itse valita hoitopaikkansa, ja on tärkeää, että hoitavalla yksiköllä on käytössään tarvittavat tiedot. Nykyään vajaat kymmenen prosenttia ei-yliopistollisten keskussairaaloiden erikoissairaanhoidon suoritteista hankitaan yliopistollisista keskussairaaloista. Prosenttiosuuteen vaikuttaa keskussairaaloiden koko ja palveluvarustus. Useilla erityisvastuualueilla on tehty tai tekeillä yhteinen tietohallintostrategia. Yhteiset ja yhteen sopivat järjestelmät tuovat paitsi toiminnallisia etuja, myös säästöä, kun suunnittelu ja hankinnat entistä paremmin keskitetään. 4.3 Tilastokeskus Suomen virallinen tilasto on yhteiskunnan kehitystä ja tilaa kuvaavien tilastojen kattava kokoelma. Siihen kuuluu lähes 300 tilastoa 26 aihealueelta. Virallisen tilaston perustiedot ovat maksutta kaikkien käytettävissä. Laatu, luotettavuus ja yhteistyö toiminnan perustana SVT-tilastoja tuottaa 14 julkisen hallinnon asiantuntijaorganisaatiota. Ne takaavat tilastojen jatkuvuuden ja ovat sitoutuneet yhteisiin laatukriteereihin. SVT-laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojärjestelmän laatukriteerien kanssa. Suomen virallisen tilaston neuvottelukunta valvoo laatukriteerien noudattamista. Sen tehtävänä on myös kehittää tilastojärjestelmää ja tilastojen jakelua. 18 Sairaanhoitopiirien johtajat ry.

19 Tilastokeskuksen palveluperiaatteet: Palvelemme monipuolisesti ja asiantuntevasti Olemme helposti tavoitettavissa Toimimme nopeasti ja täsmällisesti Pidämme tiedonkäyttäjät ajan tasalla Opimme vuorovaikutuksen kautta on portti maamme virallisiin tilastoihin. Tilastojen julkistamiskalenteri kertoo, milloin tilastot valmistuvat. Tilastokeskuksen laatuvaateita ja kriteereitä on liitteenä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Terveyden ja hyvinvoinnin laitos toimii lakisääteisenä sosiaali- ja terveydenhuollon erillisrekisterien rekisterinpitäjänä ja on tilastoviranomainen. Toiminnasta vastaa Tieto-osasto. Laitos julkaisee vuosittain noin 40 tilastoraporttia tai kokoomajulkaisua, joiden julkaisukalenteri löytyy THL:n verkkosivuilta ( Yli puolet tilastoista on osa Suomen virallista tilastoa (SVT). Julkaisut löytyvät linkistä myös Tilastokeskuksen verkkosivujen kautta. Tuotannossa on sitouduttu SVT-kriteereihin. THL julkaisee yhteistyössä muiden tilastotuottajien kanssa Sotkanet-indikaattoriportaalia ( jossa suurta joukkoa erilaisia tietoja voidaan tarkastella kuntatasoisena. Myös NettiHilmo (sähköinen hoitoilmoitustietokanta) on verkkosivuilla maksutta käytettävissä. THL:n ylläpitämiä terveydenhuollon erillisrekistereitä ovat terveydenhuollon hoitoilmoitusrekisteri (hilmo), syntymä-, abortti-, sterilointi- ja epämuodostumarekisterit sekä implanttirekisteri ja valmisteluvaiheessa oleva avoterveydenhuollon hoitoilmoitusrekisteri. THL on virallinen rekisterinpitäjä myös syöpä- ja näkövammarekisterille. Tartuntatautiosasto vastaa tartuntatautirekisteristä ja Siro-sairaalainfektiorekisteristä. Erillisrekisterit sisältävät henkilötason tietoja, mikä mahdollistaa vakiointeja, erilaisten indikaattoreiden muodostamista ja hoitoketjujen seurantaa. Tiedon käyttämisessä on kuitenkin otettava huomioon laissa säädetyt käyttöedellytykset. Sairaanhoitopiirien kanssa on perustettu yhteistyöryhmät hoitotakuu- ja benchmarking tiedonkeruita varten. Tutkimushankkeissa, kuten Perfect, SYVE (sydän- ja verisuonitautirekisteri), FinDiab (diabetesrekisteri) ja lääke- ja raskaushanke, analysoidaan rekisteritietoja tilastotuotantoa syvällisemmin. Väestön terveyttä kuvaa- va tieto on tärkeää hoitojen vaikuttavuuden arvioinnissa. Näitä tietoja kerätään kyselytutkimusten ja terveystarkastusten avulla. Otantamenetelmillä ei suoraan saada kuntatason tietoa, mutta erilaisten laskentamallien avulla tiedoista voidaan kuitenkin muodostaa kuvaa aluetasoisista terveyseroista. Tätä tietoa julkaistaan Terveytemme-portaalissa ( THL kehittää jatkuvasti tilasto- rekisteri- ja indikaattorituotantoaan. Kehittämistä ohjaavia ovat toisaalta lainsäädännön uudistukset, toisaalta tiedon käyttäjiltä, kuten sairaanhoitopiireiltä, saatu palaute. Ajankohtaisia kehittämiskohteita ovat Ajantasahilmo (terveyskeskusten käyntitiedon päivittäiskerääminen pandemia/epidemia seurantajärjestelmänä), sähköisen tiedonkeruun kehittäminen ja tietovarastoinnin uudistustyö, standardoitu vuodeosastohoidon potilastyytyväisyysmittari sekä indikaattorituotannon kehittäminen kuten INDIhanke ja Palveluvaaka. Tavoitteena on, että tietoja olisi saatavana entistä monipuolisemmin verkkosivustojen kautta. Tietotuotantoa kehitetään sekä tee se itse tuotteiden suuntaan että eri tarkoituksiin eri käyttäjäryhmiä varten jalostettujen tuotteiden suuntaan. Keskeisin kysymys THL:n tuotannon kehittämisessä vastaamaan entistä paremmin sairaanhoitopiirien johdon nopeita tarpeita on tiedonkeruun sähköistäminen. Jotta päästäisiin nopeaan aineistojen käsittelyyn ja palautteeseen, on toimintojen automatiikkaa lisättävä. Tätä varten pitäisi sairaanhoitopiirien kanssa yhdessä määritellä seurattavaksi valittujen tietojen yhteiset tietomäärittelyt tasolle, jossa eri sairaanhoitopiirien tietojärjestelmät kykenevät tuottamaan ne yhdenmukaisessa muodossa THL:n tietovarastoon. Tällaisella tekniikalla on mahdollista automatisoida raportointisivustot. Tekniikkaa pilotoidaan parhaillaan AjantasaHilmossa, jossa kolme terveyskeskusta jo lähettää suoraan potilastietojärjestelmistä tietonsa päivittäin THL:ään ja jossa ne voivat seurata käyntidataansa verkkoliittymän kautta. 4.5 Kuntaliitto Sairaanhoitopiireillä ja Kuntaliitolla on palvelusopimukset. Niiden mukaisesti Kuntaliitto on jatkanut Sairaalaliiton työtä ja tarjonnut sairaanhoitopiirien ja sairaaloiden johdon käyttöön erilaisia yhteenvetoja ja koosteita tiedoista, jotka sairaanhoitopiirit ja sairaalat ovat kantaaineistoiksi toimittaneet. Palvelu on ollut käytössä sairaanhoitopiirien lähes koko olemassaolon ajan. Rullaavien, yhteisten tietojen kokoamisen tarkoituksena on tyydyttää sairaanhoitopiirien ja sairaaloiden vuosit- Sairaanhoitopiirien johtamisessa tarvittavat keskeiset tiedot 19

20 tain toistuvat, säännölliset ja samanlaiset tiedontarpeet mahdollisimman oikea-aikaisina. Tietopalvelumme on lähtenyt ja lähtee sairaanhoitopiirien ja sairaaloiden johtamisen tarpeista. Sairaanhoitopiirit ja sairaalat saavat käyttöönsä tietoja, joilla ne helposti voivat vertailla omaa tilannettaan vastaaviin sairaanhoitopiireihin ja sairaaloihin. Sairaanhoitopiirien/sairaaloiden ja Kuntaliiton välinen tietojen vaihto ja raportointi pohjautuu kahdensuuntaiseen tietojen tuottamiseen ja käyttöön. Alkuun tavoitteena oli osaltaan kannustaa sairaanhoitopiirejä ja sairaaloita käyttämään systemaattisesti ja aktiivisesti ajantasaisia omista tietojärjestelmistä raportoitavia omia seurantatietoja (jatkuva, kuukausi, osavuosi) johtamisessa, palvelujen järjestämisessä ja resurssien kohdentamisessa. Tarkoituksena on ollut auttaa lyhentämään johtamisen viiveitä, pysymään kartalla koko ajan sekä tekemään tarvittavia päätöksiä oikea-aikaisesti. Kootusti tehtävillä yhteenvedoilla vältetään sairaanhoitopiirien ristiin rastiin tekemät kyselyt toisilleen omista lähtökohdista, omin tietotarpein ja kysyjien omilla aikatauluilla. Kuntaliitto ei tee erikoissairaanhoidon tilastoja. Viimeinen sairaalatilasto tehtiin vuodelta Tilastokeskus ja THL ovat tilastoviranomaiset. Ne tekevät rajallisesti suoraan kunnallisen sairaanhoidon ja sairaanhoitopiirien käyttöön tilastoyhteenvetoja pl. Hilmon kautta raportoituvat ja tulostuvat tiedot. Kuntaliitto ei tee sellaisia tietopalveluja, joita Stakes teki ja THL tekee. Kuntaliitto on luopunut protoina tekemistään erillisistä tietopalveluista sitä mukaa, kun Stakes sai omat tietojärjestelmänsä rullaamaan. Näistä hyvä esimerkki oli hoitotakuun odotusajat. Tiedon tarpeiden ja käytön aikajänteet ovat muuttuneet merkittävästi. Tilastotiedot, jotka ovat käytettävissä 6 11 kuukautta tilastovuoden päättymisen jälkeen, eivät pelkästään ole pitkään aikaan riittäneet kunnallisen sairaanhoidon johtamisessa. Sairaanhoitopiirit ja sairaalat seuraavat ja raportoivat omiin tarpeisiinsa kuukausittain ja/tai osavuosittain palvelujen kysyntää, palvelujen tuotantoa, palvelujen saatavuutta ja odotusaikoja, henkilöstötilannetta (vaje, sairastavuus, vaihtuvuus, kuormittavuus,...), tuloja, menoja ja katteita koskevia tietoja. Sairaaloiden oma seurantaraportointi toteutuu koko organisaatiosta, tulosalueittain, erikoisaloittain, yksiköittäin tai määrätyn palvelun erityisseurantana, kuten päiväkirurgian osuuden kasvattaminen tai ortopedian tai käsikirurgian jonon lyhentäminen tai lastenpsykiatristen palvelujen tarjoaminen ilman viiveitä taikka magneettitutkimusten kysynnän kasvun ja tarjonnan oikeaaikaisuuden parantaminen. Kuntaliitto on koonnut rullaavia osavuosittaisia yhteenvetoja kysynnän, tuotannon, tulojen ja menojen muutamista keskeisistä tiedoista. Erityiskysymykset, kuten päiväkirurgian osuuden kasvattaminen, päivystyskysyntä ja yöaikaisten päivystysleikkausten määrä, on nostettu esiin. Tavoitteena on ollut saada näistä seurantatiedot sairaaloiden omiin järjestelmiin ja auttaa johtamaan niiden perusteella tarvittavia muutoksia. Kuntaliiton tarjoa ma mahdollisuus raportoida näitä osavuosikatsauksiin on vauhdittanut kehitystä. Kuntaliiton tarjoamille rullaaville tietopalveluille on ollut ominaista mm. seuraavat pyrkimykset: ajantasaisuus, samanaikaisuus sairaanhoitopiirien hallintotehtävien valmistelurytmin kanssa, nopeus osa 2 3 päivässä (kuten talousarviot 2010, tilanne ) tietojen tuoreus, tietojen käytettävyys ja hyödynnettävyys sekä päällekkäisten tiedonkeruiden ja työn vähentäminen ja minimointi. Ongelmana on ollut sairaanhoitopiirien ja sairaaloiden seurantajärjestelmien ja rakenteiden erilaisuus, tietojärjestelmien vaihdot, rakenteiden uudistumisen aiheuttamat vaikeudet saada seurantatietoja johdon omaan käyttöön sekä tietojen toimittamiseen liittyvä manuaalityö. Kuntaliitto jatkaa tällaisia tietopalveluja sairaanhoitopiireille ja sairaaloille, jos sairaanhoitopiirit niitä palvelusopimusten perusteella edelleen haluavat. Kuntaliitto ei kokoa ja raportoi päällekkäisiä osavuosikatsausten, talousarvioiden ja tilinpäätösten tietoja THL:n tai tilastokeskuksen kanssa. 20 Sairaanhoitopiirien johtajat ry.