Sairaanhoitopiirien johtamisessa tarvittavat keskeiset tiedot

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sairaanhoitopiirien johtamisessa tarvittavat keskeiset tiedot"

Transkriptio

1 Sairaanhoitopiirien johtamisessa tarvittavat keskeiset tiedot TYÖRYHMÄ Eva Salomaa Jaakko Herrala Jorma Lauharanta Aki Lindén Jukka Puolakka Päivi Hämäläinen Matti Mäkelä Heikki Punnonen Helsinki 2010

2 TYÖRYHMÄ Eva Salomaa, johtajaylilääkäri, Lapin shp (pj.) Jaakko Herrala, hallintoylilääkäri, Pirkanmaan shp Jorma Lauharanta, Hyks-sairaanhoitoalueen johtaja, HUS Aki Lindén, sairaanhoitopiirin johtaja, Varsinais-Suomen shp Jukka Puolakka, johtajaylilääkäri, Keski-Suomen shp Päivi Hämäläinen, tieto-osaston johtaja, THL Matti Mäkelä, tietorakenteet ja -luokitukset yksikön päällikkö, THL Heikki Punnonen, kehityspäällikkö, Kuntaliitto (siht.) Suomen Kuntaliitto Painopaikka: Kuntatalon paino, Helsinki Helsinki 2010 Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14 PL Helsinki Puh. (09) 7711 Faksi (09)

3 Sisältö Tiivistelmä 4 1 Johdanto 5 2 Sairaanhoitopiirien johtamisessa tarvittavat keskeiset tiedot tavoitteet, vaatimukset ja periaatteet 7 3 Johdon tarvitsemat kärkitiedot 9 4 Tietotuotannon toimijat ja niiden roolit 18 5 Muita kehittämishankkeita ja -työryhmiä 21 6 Kehittämisehdotuksia 21 7 Kehittämistyön jatkotoimenpiteet 24 8 Hyödyllistä luettavaa 25 9 Hyödyllisiä linkkejä 25 Liitteet Liite 1. Business intelligence liiketoimintatiedon hallinta 26 Liite 2. Tilastokeskuksen laatuvaateita ja kriteereitä 27 Liite 3. Johdon tietoja, joista kärkitiedot valittiin 29 Liite 4. Ubiikki eli sulautettua tietotekniikkaa myös sairaaloiden johtamisen ja johdon tietopalveluihin 40 Liite 5. Findikaattori-portaali 42 Liite 6. Kotimaisia ja kansainvälisiä kehittämishankkeita 43 Sairaanhoitopiirien johtamisessa tarvittavat keskeiset tiedot 3

4 Tiivistelmä Sairaanhoitopiirin johtajat ry:n hallitus asetti työryhmän selvittämään, kuinka tilastotietojen tuotanto jaetaan sairaanhoitopiirien, Kuntaliiton ja Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen kesken. Tehtävänä on valmistella ehdotus siitä, mitkä mittarit ja tiedot ovat tarpeellisia käytännön johtamistyössä ja miten ne kerätään organisaatioista yhdenmukaisesti ja mahdollisimman vähällä vaivalla. Tarkoituksena on vahvistaa tietojen ja tietämyksen osuutta johtamisessa ja päätöksenteossa. Raportin alussa määritellään johtamisessa tarvittaville keskeisille tiedoille tavoitteet ja tietototuotannon periaatteet. Tavoitteena on, että tiedot kerätään, käsitellään, muokataan, jalostetaan sekä jaetaan niitä hyödyntäville nykyistä paremmin ja nopeammin. Eri tietojärjestelmien tuottamia tietoja ja raportointia olisi kehitettävä analysoivampaan ja ennakoivampaan suuntaan. Tietojen tulisi helpottaa sairaanhoitopiirien välistä vertailua. Nämä tavoitteet muuttavat tietojen tuotantoprosesseja. Tiedonkeruun ja raportoinnin tehostaminen edellyttänee tulevaisuudessa erva-alueiden osuuden kasvua. Oma sisäinen tietotuotanto on tärkein tapa tuottaa tietoja ja se on saatava toimimaan tavoitteiden mukaisesti. Raportin kolmas luku sisältää työryhmän ehdotuksen niistä keskeisistä tiedoista, joita sairaanhoitopiirien johtaminen vaatii. Luvussa esitetään myös raportoinnille yhtenäiset ajankohdat, tietojen tuottajat sekä raportoinnin muotoja. Työryhmä valitsi keskeisistä tiedoista ydintietoja, joiden tulisi olla johdon käytössä ja muistissa jatkuvasti, koska niitä tarvitaan toistuvasti toimittaessa väestön, perusterveydenhuollon, omistajakuntien ja julkisuuden kanssa. Raporttiin on sisällytetty lyhyet katsaukset sairaanhoitopiirien, erva-alueiden, Tilastokeskuksen, Terveydenja hyvinvoinnin laitoksen ja Kuntaliiton tehtävistä ja vastuista tietotuotannossa. Liitteisiin on koottu mm. katsaus valtakunnallisiin ja kansainvälisiin kehittämishankkeisiin. Työryhmä kirjasi useita kehittämisehdotuksia, jotka kohdistuvat seurantatietojen ja mittareiden jatkokehittämiseen, raportoinnin uudistamiseen, erva-alueiden tietopalveluihin ja sairaanhoitopiirien internet-sivuilla julkaistaviin tietoihin. THL:een, Kuntaliittoon tai Tilastokeskukseen kerätyt tiedot tulisi muokata, jalostaa ja jakaa johdon käyttöön raportointialustalta yhden käyttöliittymän kautta. Osa ehdotuksista on mahdollista toteuttaa heti. Osa edellyttää pitkäjänteistä kehittämistä. Sairaanhoitopiirin johtajat ry:n hallituksen ja sairaanhoitopiirien tulisi jatkaa raportin pohjalta THL:n ja Kuntaliiton kanssa tehtävää yhteistyötä. Tarkoituksena olisi työstää vielä keskeneräisiä tietoja ja mittareita ja kehittää uusia. Uusia tietotuotannon tapoja kokeiltaisiin ensin muutamassa eri tietojärjestelmiä käyttävissä sairaanhoitopiireissä. Pilotoinnin jälkeen nämä levitettäisiin kaikkien käyttöön. Sairaanhoitopiirien on tehtävä yhteistyötä keskenään ja erva-alueittain. Lisäksi sairaanhoitopiirien on aktiivisesti osallistuttava yhteisin konseptein tietoja ja niiden tuotantoa kehittäviin hankkeisiin. Tiedon ja johtamisen kehittäjät ja toimijat ovat sairaanhoitopirien välttämättömiä yhteistyökumppaneita. 4 Sairaanhoitopiirien johtajat ry.

5 1 Johdanto Sairaanhoitopiirien johtajat ry:n hallitus päätti puheenjohtaja Rauno Ihalaisen ehdotuksesta perustaa työryhmän pohtimaan perinpohjaisesti tilastoinnin työnjakoa sairaanhoitopiirien, Kuntaliiton ja perustettavan Hyvinvoinnin tutkimus- ja kehittämiskeskuksen kesken (THL). Luotettavilla ja tuoreilla tiedoilla on kasvava merkitys sairaanhoitopiirien johtamisessa - erityisesti muuttuneissa ja muuttuvissa toimintaympäristöissä. Hallituksen mielestä kokonaisuutta tuli hahmottaa käytännön tarpeiden näkökulmasta. Johtamisessa tarvittaville keskeisille tiedoille on määriteltävä yhteiset tavoitteet, vaatimukset ja periaatteet. Erilaisten tietojärjestelmien tuottamien tietojen olisi kehityttävä tähänastista analysoivampaan ja myös ennakoivaan suuntaan. Toimeksiannon taustalla oli sairaanhoitopiireissä koettua turhautuneisuutta siihen, että Stakesista, Kuntaliitosta ja STM:stä sekä muilta tahoilta tuli tiheään ja osittain päällekkäin tiedontoimituspyyntöjä ja kyselyitä, jotka työllistivät merkittävästi sairaanhoitopiirien johtoa ja etenkin tietohallintoyksiköitä. Tavoitteena on kehittää, keskittää ja automatisoida sairaanhoitopiirien johtamisen tarpeisiin kerättävien tietojen toimittamista ja hyödyntää aiempaa paremmin sairaanhoitopiirien kehittyviä tietojärjestelmiä ja tietovarastoja. Tarkoituksena on valita ja sopia ne keskeiset tiedot, joita kaikki sairaanhoitopiirit käyttäisivät yhdensisältöisinä johtamisessaan. Näin luotaisiin yhteistä pohjaa myös piirien väliselle entistä luotettavammalle vertailulle. Omassa organisaatiossa syntyvä rullaava ajantasainen seurantatieto on ja tulee aina olemaan sairaanhoitopiirin johtamisen perusta. Sen kokoamisesta ja hyödyntämisestä vastaa organisaatio itse. Omasta raportoinnista tulee suoraan saada tiedot myös valtakunnallisiin yhteenvetoihin ja tilastoihin. Piirien sisäiset järjestelyt rajattiin pääpiirteissään työryhmän toimeksiannon ulkopuolelle. Tietojen tulee olla tärkeitä ja merkittäviä. Niiden tulee olla luotettavia. Tietoja tulee olla hallittavissa oleva määrä ( 50 kärjessä ). Tiedot tulee kerätä yhdenmukaisesti. Tietojen tulee olla käytettävissä samanaikaisesti ja monissa organisaatioissa tähänastista nopeammin. Tietojen tulee olla jatkojalostuksen ja analysoinnin jälkeen piirien käytössä mahdollisimman tuoreina ja mahdollisimman helppokäyttöisen, mieluiten sähköisen portaalin tai muun välineen kautta. Työryhmää perustettaessa oltiin tietoisia, että tietohallinnon alueella työskentelee tai toimii useita tahoja ja työryhmiä joko pysyväisluontoisesti tai määräaikaisten toimeksiantojen perusteella. Mikään muu ryhmä ei tarkastele asioita sairaanhoitopiirien johtamisen ja johdon tarpeista, mistä syystä oma työ nähtiin aiheelliseksi. Työryhmän tuotoksen kautta on mahdollista vaikuttaa siihen, mitä asioita, lähestymiskulmia ja sisältöjä muiden työryhmien työskentelyssä tulee ottaa mukaan, jotta sairaanhoitopiirien johtamiseen saadaan tarvittavia tietoja. Hallitus kokosi tilastotyöryhmän nimeämällä yhden edustajan jokaiselta erva-alueelta: sairaanhoitopiirin johtaja Aki Lindén TYKS-erityisvastuualueelta, sairaanhoitoalueen johtaja Jorma Lauharanta HYKS-erityisvastuualueelta, hallintoylilääkäri Jaakko Herrala TAYS-erityisvastuualueelta, johtajaylilääkäri Jukka Puolakka KYS- erityisvastuualueelta sekä johtajaylilääkäri Eva Salomaa OYS-erityisvastuualueelta puheenjohtajana. Kuntaliiton kehityspäällikkö Heikki Punnonen lupautui tilastotyöryhmän jäseneksi ja sihteeriksi. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tieto-osaston (TITO) johtaja Päivi Hämäläinen ja hänen varallaan tieto-osaston tietorakenteet ja -luokitukset yksikön (TILU) päällikkö Matti Mäkelä lupautuivat työryhmään. Muita tahoja päätettiin kuulla tarvittaessa. Kuntaliitto tarjosi kokoustilat ja siihen liittyvät palvelut. Työryhmä piti ensimmäisen kokouksensa ja kokoontui sen jälkeen kuusi kertaa. Työn arvioitiin Sairaanhoitopiirien johtamisessa tarvittavat keskeiset tiedot 5

6 olevan valmis sairaanhoitopiirien johdon syksyn 2009 Saariselkä-seminaariin mennessä. Aikataulu osoittautui liian kunnianhimoiseksi ja työryhmä sai lisäaikaa vuoden 2009 loppuun. Saariselällä esiteltiin väliraportti ja saatiin palautteita. Raporttiin sisältyy useita ehdotuksia ja suosituksia, jotka antavat sisältöä ja vauhtia johdon tietopalvelujen ja johdon raportoinnin kehittämiseen kaikissa sairaanhoitopiireissä ja sairaaloissa. Työryhmä jättää raportin Sairaanhoitopiirien johtajat ry:n hallitukselle ja ehdottaa, että raporttia jaettaisiin sairaanhoitopiirien, sairaaloiden ja erikoissairaanhoidon johtamisen tietopalveluja käyttävien ja kehittävien käyttöön. 6 Sairaanhoitopiirien johtajat ry.

7 2 Sairaanhoitopiirien johtamisessa tarvittavat keskeiset tiedot tavoitteet, vaatimukset ja periaatteet 2.1 Kehittämisen tarkoitus, tavoitteet ja vaatimukset Tarkoituksena on lisätä ja vahvistaa tiedon, tietojen ja tietämyksen osuutta johtamisessa ja päätöksenteossa. Tavoitteena on, että sairaanhoitopiirin ja sairaalan johtamisessa tarvittavat tai mahdollisesti käytettävät keskeiset ja olennaiset tiedot kerätään, käsitellään, muokataan, jalostetaan ja jaetaan niitä hyödyntäville tähänastista paremmin. Asetettavat vaatimukset ja ominaisuudet muuttavat myös tietojen tuotantoprosesseja, käytäntöjä, aikatauluja ja lopputuloksia. Liite 1 selvittää lyhyesti, mitä business intelligence eli liiketoimintatiedon hallinta tarkoittaa ja pitää sisällään. Tietojen kokoamisen ja raportoimisen tehokkuus todennäköisesti merkitsee tulevaisuudessa erva-alueiden osuuden ja roolin kasvua tai niiden varaan rakentuvia tietopalveluja ja -organisaatioita. Sairaanhoitopiiriä laajemmat kokonaisuudet ovat jo tätä päivää. Organisaation tiedonhallinnan ja johtamisen tietotuotannon tulee toteuttaa seuraavia tavoitteita, vaatimuksia ja periaatteita. 2.2 Oma tietotuotanto kunnossa ja kuntoon Oma sisäinen tietotuotanto on tärkeintä sairaanhoito-/ terveys-/sosiaali- ja terveyspiirien ja sairaaloiden johtamisessa. Sisäisten ja ulkoisten tietojen suhde toteutunee periaatteella. Sisäinen tietotuotanto on saatava kuntoon ja toimimaan johtamisen sekä asetettujen tavoitteiden vaatimilla tavoilla. Sairaanhoitopiireissä on kiinnitettävä huomio erityisesti tietojen kirjaamisen laatuun sekä panostettava tietotuotannon nopeuteen. Virallisten tilastojen tietoja ja muita tarjolla olevia tietoja käytetään oman sisäisen tietotuotannon tukena, verrokkeina ja täydentäjinä. Hyvä ja laadukas oma tietopalvelu tuottaa ja toimittaa tiedot virallisiin tilastoihin (tilastokeskus ja THL) luotettavasti, täsmällisesti ja tehokkaasti niiden vaatimassa muodossa oikeaan aikaan. Virallisiin tilastoihin toimitettavat tiedot ovat sisäisen tietotuotannon eräs oheistuote. Tilastokeskuksen laatuvaateita ja kriteereitä liitteenä 2 kertoo, mitä periaatteita noudattaen tilastojen tiedot kootaan ja viralliset tilastot valmistellaan. 2.3 Luotettavuus ja vertailukelpoisuus Yhdensisältöisyys varmistaa sen, että tiedot pohjautuvat valtaosin yhteisiin, tunnettuihin, kaikkien käyttämiin käsitteisiin ja tietomäärityksiin. Näin turvataan tietojen vertailukelpoisuus muihin ja eri aikoina. Tiedot ovat oikein määritettyjä ja koottuja sekä mittaavat tarkasti sitä, mitä niillä kuvataan. Erityistavoitteet vaativat omat mittarinsa, joilla tavoitteiden toteutumista seurataan ja ohjataan. Vastuuhenkilöt arvioivat ja varmistavat tietojen oikeellisuuden. Tietojen epävarmuustekijät selvitetään ja raportoidaan. Virheellinen tieto on pahempi kuin puuttuva tieto. 2.4 Oikea-aikaisuus, nopeus ja tuoreus Tiedot tuotetaan systemaattisesti ja ne tulevat käyttöön etukäteen sovitun aikataulun mukaisesti. Seurantatietojen tulee olla tarjolla silloin, kun niitä tarvitaan tai mahdollisesti tarvitaan. Tietojen tuoreus vaatii tietoja tuotettavaksi useimmissa tapauksissa tähänastista nopeammin. Sairaanhoitopiirien tiedot raportoidaan valtaosin samoina aikoina. 2.5 Käytettävyys, saatavuus, joustavuus ja kattavuus Tietojen tulee olla olennaisia ja keskeisiä. Tiedot tulee esittää selkeästi ja ymmärrettävässä muodossa. Tietojen tulee olla helppoja käyttää erimuotoisina, eri ohjelmissa ja eri välineissä. Toistuvien rullaavien tieto- Sairaanhoitopiirien johtamisessa tarvittavat keskeiset tiedot 7

8 jen tulee raportoitua automaattisesti. Tietojen tulee olla joustavasti työstettävissä edelleen koosteista ja kantatiedoista. Tietojen yhdistettävyys mahdollistaa eri lähteissä olevien tietojen hyväksikäytön. Numeroiden ohella tietoja tulee esittää graafeina ja karttoina tai tiedot muodoissa, joista on helppo työstää visuaalisia tuloksia. Tietojen tulee rakentaa ja koostaa systemaattista kokonaisuutta, joka kattaa johtamisen avainalueet. Visuaalisesti selkeät graafit auttavat hahmottamaan poikkeamia ja muutoksia. Visuaalisuus on taitavasti työstettynä erinomainen lisäväline tietojen hyödyntämiseen huonoimmillaan sekoittava koriste. Johtamisen tietotuotannon on hyödynnettävä suuria tietomassoja ja pelkistettävä niitä strategioiden ja tavoitteiden toteutumisen vaatimilla tavoilla. Operatiivinen, taktinen, strateginen eri aikajänteet vaativat tiedoista omia tulosteitaan omilla aikajänteillään. 2.6 Vaikuttavuus ja tehokkuus Tiedoilla seurataan ja raportoidaan, miten asetetut tavoitteet toteutuvat ja miten edetään valittujen strategioiden suuntiin. Havaittujen poikkeaminen tulee johtaa ohjaaviin toimenpiteisiin. Tiedot raportoituvat valtaosin johdon automaattisten tietojärjestelmien tulosteina ja palveluina. Manuaalityön määrää vähennetään merkittävästi. 2.7 Avoimuus ja läpinäkyvyys Tiedot ja niiden aktiivinen käyttö ovat avaimia avoimeen organisaatiokulttuuriin ja johtamiseen. Läpinäkyvyys edellyttää yleisenä käsitteenä myös tietovarantojen uudelleenkäytettävyyttä, mihin lainsäädäntö asettaa omat rajoitteensa. 2.8 Muuttuvat toimintaympäristöt Sairaanhoidon palvelut, tuotantotavat, verkostot ja rakenteet ovat muuttuneet ja muuttuvat tulevaisuudessa. Uudistuksia saavat aikaan mm. lainsäädäntö, uudet teknologiat, tietoverkot, uudet organisaatiot, osaamisvaatimukset, kansalaisten oikeudet ja valinnan vapaus sekä henkilöstön saatavuus ja riittävyys. Osaltaan vauhtia antavat vaihtoehtoiset tuottajat, tuottavuuden parantaminen sekä nykyinen talouden taantuma ja lähitulevaisuuden hidas kasvu. Kaikkiin näihin johdon on osattava varautua ja toimia jo etukäteen tulevaisuuden vaatimilla tavoilla. Näihin johto tarvitsee nykyisten lisäksi uusia ja uudistettuja tietoja, jotka saavat sisältönsä menossa/tulossa olevista ja tarvittavista muutoksista. 2.9 Varautuminen tulevaisuuden konsepteihin Ubiikki merkitsee huomaamattomasti toimivaa ja kaikkialla läsnä olevaa, sulautettua tietotekniikkaa. Käsiteparin Ubiquitous computing otti ensimmäisenä käyttöön Mark Weiser Xeroin laboratoriossa 1980-luvun lopussa. Ubiikkiyhteiskuntaan siirtymistä kuvastaa ympäristön muuttuminen älykkäämmäksi ja medioituneemmaksi. Puhutaan sulautetusta tietotekniikasta ja läsnä-älystä. Sulautettu tietotekniikka (ubi-tekniikka) tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet kehittää myös sairaanhoitopiirien ja sairaaloiden tietotekniikkaa ja sisäisiä tietopalveluja toimimaan edellä hahmotelluilla tavoilla. Tällöin ne toimivat huomaamatta taustalla ja samalla tarjoavat tai pitävät jatkuvasti tarjolla organisaation johtamiseen tarvittavia keskeisiä tietoja vertailuina, aikasarjoina, graafeina, karttoina jne. (ks. tarkemmin liite 3) Kansallinen älyliikenteen strategia. Liikenteen tavoitteena on osaltaan turvata hyvinvoiva Suomi. Tähän liittyen liikkumisen ja kuljettamisen tulee olla turvallista sekä ekologisesti ja taloudellisesti kestävää. (LVM: Liikenne Suuret haasteet uudet linjat) Selvitysmies, kansliapäällikkö Harri Pursiainen määritti strategiaa mm. näin: Älyliikenne auttaa ja ohjaa valitsemaan ja optimoimaan liikkumisen kokonaisuuden kannalta edullisimmalla tavalla ja siten parantaa liikennejärjestelmän tuottavuutta, turvallisuutta, sujuvuutta, tehokkuutta ja ympäristöystävällisyyttä. Älyliikenne on keskeinen osa liikennepolitiikkaa ja tietoyhteiskuntapolitiikkaa. Älykäs liikennejärjestelmä kattaa palveluketjun osat tiedon keruusta, käsittelystä ja jakelusta aina matkan suunnitteluun sekä matkan aikaisiin tietopalveluihin. Bitumista bitteihin kuvastaa hyvin muutosta. Olisi oikeutettua odottaa, että myös sairaanhoitopalvelujen ja niiden johtamisen tietojärjestelmät saisivat älykkäitä tietopalveluja, jotka parantaisivat sairaanhoidon järjestelmien tuottavuutta, sujuvuutta, oikea-aikaisuutta, kustannustehokkuutta ja palvelutyytyväisyyttä. (ks. tarkemmin liite 4) 8 Sairaanhoitopiirien johtajat ry.

9 3 Johdon tarvitsemat kärkitiedot Työryhmä selvitti ja määritteli, mitkä ovat ne keskeiset tietoalueet ja tiedot, joita sairaanhoitopiirien johtaminen vaatii. Samaten työryhmä määritteli tarvittavien tietojen tuotannon ja tarjonnan tavoitteet, tietojen tuottajat, tietojen käyttöön tulon yhtenäiset viimeistään ajankohdat ja tietojen raportoinnin muotoja. 3.1 Johdon tarvitsemat kärkitiedot Työryhmä ehdottaa työnsä tuloksena seuraavaa. Johdon tarvitsemien tietojen tuotannon ja tarjonnan tavoitteet: 1 Valtaosan johdon tarvitsemista tiedoista on tultava suoraan shp:n/sairaalan omista seurantajärjestelmistä. 2 Ulkopuolisten tarjoamat tiedot täydentävät shp:n, sairaalan ja tulosalueiden/-yksiköiden omia tietoja. 3 Omien ja ulkoisten tietojen suhde toteutunee periaatteella. 4 Omien tietojen on tultava käyttöön nykyistä nopeammin, säännöllisesti tiettyinä päivinä samanaikaisesti eri sairaanhoitopiireissä. 5 Tietojen tulee olla sisällöiltään ja määrittelyiltään yhteneviä luotettavia ja vertailukelpoisia. On käytettävä eritasoisia mitta-asteikkoja. 6 Tiedot raportoivat määrälliset ja prosentuaaliset muutokset osa tiedoista myös suhteessa väestöön, per asukas tai per asukasta 7 Pääosa tiedoista on rullaavia, jatkuvasti käytettäviä ja kumulatiivisia, jotka sisältävät myös useamman vuoden tiedot. 8 Tiedoilla seurataan ja ennakoidaan tavoitteiden sekä niiden kautta myös strategioiden toteutumista. 9 Osa tiedoista on vain asetetun tavoitteen toteutumiseen asti tai tietyn ajanjakson seurattavia. 10 Osa tiedoista saadaan otannalla tai erilliskyselyillä. 11 Seurannan tarvitsemiin ja tarjoamiin tietoihin käytetään aikaisempaa vähemmän työtä ja hallinnointia. 12 Raportoinnin ja tietojen muotoon, käytettävyyteen, helppokäyttöisyyteen ja nopeuteen panostetaan. Luettelo tiedoista, joista kärkitiedot valittiin, on liitteenä 3. Sairaanhoitopiirien johtamisessa tarvittavat keskeiset tiedot 9

10 Tietojen tuottaja Lyhenne 1 Shp:n omat sisäiset tietopalvelut 2 Shp:n/sairaalan tulosalueet tai -yksiköt 3 Tulevaisuudessa myös erityisvastuualue erva Muut 4 Jäsenkunnat kunnat 5 Oma erva-alue erva 6 Maakunnan liitto 7 Kuntaliitto - palvelusopimukset KL 8 Kunnallinen työmarkkinalaitos KT 9 Kunnallinen eläkevakuutus Keva 10 Efeko FCG 11 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (KTL, Stakes) THL 12 Tilastokeskus Stat 13 Sosiaali- ja terveysministeriö STM 14 Kansaneläkelaitos Kela 15 Työterveyslaitos TTL 16 Yliopistojen laitokset 17 Potilasvakuutuskeskus Vakes 18 Säteilyturvakeskus STUK 19 Sydänliitto, UKK-instituutti ja vastaavat*) järj 20 Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT 21 Valtiovarainministeriö VM 22 Suomen pankki SP 23 Muut tutkimuslaitokset ja vastaavat**) muu 24 OECD OECD 25 EU EU 26 Yksityiset***) *) Sydänliitto, Reumaliitto, Hengitysliitto, Syöpäjärjestöt, Mielenterveysseura, Mielenterveyden keskusliitto, Tuki- ja liikuntaelinliitto, Munuais- ja maksaliitto (elinsiirrot), Näkövammaisten keskusliitto, Kuulonhuoltoliitto, Aivohalvaus- ja dysfasialiitto, ADHD-liitto, UKK-instituutti, SPR VOK veren optimaalinen käyttö / Datawell,... **) EK:n, EVAn, Palkansaajain, pankkien, Pellervon, Suomen Yrittäjien, Veronmaksajien,... ***) Intensium Oy, NHG Oy Aikataulut, jolloin sairaanhoitopiirien tuottamat tiedot ovat valmiina edelleen jalostettaviksi tai käyttövalmiina rullaavissa seurantajärjestelmissä: aikataulu viimeistään 1 Kuukausittain ja kumulatiivisesti 20. päivä seur. kk 2 osavuosikatsaus 4 kk ja toteumaennuste 20. päivä seur. kk kk kysyntä ja tuotanto tilinpäätöksen keskeiset tiedot seur. vuoden talousarviot - versio - kaikki shp:t Tiedot ja tietojen ilmaisutapoja: 1 lukumäärät, osasta %-osuudet 2 muutos, muutokset lkm ja % 3 poikkeamat suunnitellusta 4 osasta suhteessa toiseen kuten ensikäynnit/käynnit yht. 5 osasta per asukas tai per as. tai per hoidettu henkilö oman shp:n väestön kysyntä ja tuotanto per as. mm. lähetteet, päiv.käynnit, ensikäynnit, magn. tutkimukset, sepelvatlimoiden angiografiat, pallolaajennukset,... oman shp:n väestö, per asukas, mm. toimintamenot 6 oma tuotanto osasta myös ostopalvelut ja osasta ulkopuolelle myynnit 7 hyödyllisiä graafeja 10 Sairaanhoitopiirien johtajat ry.

11 Keskeiset johdon tarvitsemat tiedot kärkitiedot Omat sisäiset tietopalveut Ulkopuoliset tietopalvelut Jakso Ennuste Jakso organi- Tieto- Tieto 1 kk ja osavuosi- vuosi- vuoden osa- vuosi- saatio alue kumulat katsaus katsaus loppuun vuosi- katsaus nykyisin katsaus 1. K Y S Y N T Ä Sairaanhoidon Lähetteet (elektiiviset) e KL terveyskeskuksista KL yksityissektorilta KL muut lähettäjätahot yhteensä KL Lähetteet omien jäsenkuntien ulkopuolelta Päivystyskäynnit yhteensä (esh) e KL Päivystyssisäänotot e KL joista nova-osastoille (nopean vasteen päivystysos.) Yhteispäivystys sairaalassa (pth) Yhteispäivystyksen pth-käynnit yht. e KL joista käynnit sairaanhoitajalla Sairaalan palveluja käyttäneet Sairaalan palveluja käyttäneet eri henkilöt yht. e KL joista vuodeosastopalveluja käyttäneet KL tiedot myös jäsenkunnittain 2. T U O T A N T O Palvelujen tuotanto Ensikäynnit yhteensä e KL Käynnit yhteensä e KL Ensikäyntien osuus kaikista käynneistä KL Hoitojaksot e KL Hoitopäivät e KL Synnytykset e KL Leikkaukset oma tuotanto yhteensä e KL elektiiviset leikkaukset e KL joista leiko-potilaat joista päiväkirurgiset leikkaukset e KL päivystysleikkaukset e KL joista yöaikana (22-08) aloitetut e KL Magneettitutkimukset yhteensä (omat + ostot) e magneettitutkimukset yhteensä/ as Sepelvaltimoiden angiografiat e KL Sepelvaltimoiden pallolaajennukset e KL Sepelvaltimoiden ohitusleikkaukset (yks:t ja Vaasa) e KL Siirtoviiveet Siirtoviivehoitopäivät, joista laskutetettu korotettu maksu KL Siirtoviivehoitopäivistä kertyneet korotetut maksut KL Sairaanhoitopiirien johtamisessa tarvittavat keskeiset tiedot 11

12 Omat sisäiset tietopalveut Ulkopuoliset tietopalvelut Jakso Ennuste Jakso organi- Tieto- Tieto 1 kk ja osavuosi- vuosi- vuoden osa- vuosi- saatio alue kumulat katsaus katsaus loppuun vuosi- katsaus nykyisin katsaus 3. P A L V E L U J E N S A A T A V U U S / HOITOON PÄÄSY JA OIKEA-AIKAISUUS Odottajien lukumäärät, toteutuneet odotusajat ja tähänastiset odotusajat raportoitavat odotusajat < 21, 22 90, , 181 vrk Ensikäynnit e THL Leikkaukset e THL Kaihileikkaukset e saatava THL Tekonivelleikkaukset e saatava THL Lasten- ja nuorisopsykiatriset tutkimukset ja hoidot e THL Ei-kiireelliset magneettitutkimukset e saatava THL joista tuki- ja liikuntaelinten magn.tutkimukset e saatava THL 4. L A A T U Asiakkaiden tyytyväisyys ja luottamus Asiakkaiden erilaiset tyytyväisyysmittaukset ja -mittarit Kantelut valv.viranomaisille/hoidetut eri henkilöt/1000 Palvelujen laatu ja potilasturvallisuus Yhtenäisten kiireettömän hoidon perusteiden käyttö saatava THL Hoitoon liittyvät infektiot (SIRO-raportit) THL Leikkaushaavainfektiot (SAI-raportit) Korvatut potilasvahingot (lkm), Vakes Korvatut potilasvahingot / toimenpiteelliset hoitojaksot Vakes korvaukset euroa per asukas, (KL) vakuutusmaksuvastuut euroa/asukas Haittatapahtumien raportointijärjestelmä käytössä, myös kuntien tilanne THL 5. V O I M A V A R A T Henkilöstö (yhteensä, vakinaisessa työsuhteessa ja vakanssit) Kaikki ammattiryhmät Stat/KT Lääkärit Stat/KT joista erikoislääkäreitä Eriasteiset sairaanhoitajat ja vastaavat Stat/KT Muut yhteensä Stat/KT Henkilöstön työpanos ja poissaolot Työpanos - henkilötyövuodet e joista erikoislääkärit e joista eriasteiset sairaanhoitajat e Sairauspoissaolot Vaihtuvuus Saatavuus - hakijat/auki julistettu vakanssi Lääkäritilanne, lääkärivaje - poikkileikkaustiedot STM, KT Lääk.liitto Hamm.lääk.l. 12 Sairaanhoitopiirien johtajat ry.

13 Omat sisäiset tietopalveut Ulkopuoliset tietopalvelut Jakso Ennuste Jakso organi- Tieto- Tieto 1 kk ja osavuosi- vuosi- vuoden osa- vuosi- saatio alue kumulat katsaus katsaus loppuun vuosi- katsaus nykyisin katsaus Henkilöstön kehittäminen Täydennyskoulutuspäivät ja -kustannukset Johtamiskoulutus (päiviä/100 työntekijää) Henkilöstön hyvinvointi Henkilöstön hyvinvoinnin mittaukset (ja työolobarometrit) Keva Sairaansijat ja muut kapasiteettitiedot lukumäärät ja per 1000 as (osassa per as) Sairaansijat KL joista psykiatrian (lasten-, nuoriso- ja aikuispsykiatrian) KL magneettitutkimuslaitteet tehohoitopaikat valvontapaikat Tilat Huoneistoala neliömetreinä Rakennusten tilavuus kuutiometreinä Investoinnit ja niiden toteutumisvaihe Tilat e Laitteet e IT-investoinnit (Tietoverkot ja ohjelmat ) e 6. T A L O U S Tulot Myyntitulot yhteensä e KL joista myyntitulot jäsenkunnilta e KL yhteensä ja jäsenkunnittain (myös euroa/asukas) e joista myyntitulot ulkokunnilta e KL joista muut myyntitulot KL Maksutulot KL Menot Toimintamenot yhteensä e KL Henkilöstömenot e KL joista palkat KL Palveluiden ostot yht. e KL joista asiakaspalvelujen ostot KL joista muiden palvelujen ostot KL Aineet, tarvikkeet ja tavarat e KL joista apteekkitarvikkeet e KL joista hoitotarvikkeet KL Muut toimintamenot KL Toimintakate e KL Maksuvalmius / kassan riittävyys päivinä KL Tilinpäätöksen tiedot KL IT-menojen osuus toimintamenoista Sairaanhoitopiirien johtamisessa tarvittavat keskeiset tiedot 13

14 Omat sisäiset tietopalveut Ulkopuoliset tietopalvelut Jakso Ennuste Jakso organi- Tieto- Tieto 1 kk ja osavuosi- vuosi- vuoden osa- vuosi- saatio alue kumulat katsaus katsaus loppuun vuosi- katsaus nykyisin katsaus 7. ENERGIA JA JÄTTEET Energian kulutus, päästöt ja säästöt Lämpöenergia, kwh/m3 e energia- KL Sähköenergia, kwh/m3 e tilasto KL Energiasäästötavoitteet ja niiden toteutuminen Jätteet Määrät Vähentämistavoitteiden toteutuminen 8. T U O T T A V U U S J A K I L P A I L U K Y K Y Tuottavuus Drg-pisteen kustannus (kokonaistuottavuus) Drg-pisteet/henkilötyövuosi (henkilötyön tuottavuus) (käytössä vasta osalla) Hintakilpailukyky Drg-pohjaiset hintakorit kesk.hoidoista ja tmp:eistä Laboratoritutkimusten hintakorit Radiologisten tutkimusten hintakorit 9. O P E T U S J A T U T K I M U S Evo-korvaukset yhteensä ja osuus koko maasta Tutkimukseen kohdistetut Koulutukseen kohdistetut KL KL KL STM AVI 10. S A I R A A N H O I T O P I I R I N A L U E E N T I E T O J A Väestö Määrä, ikärakenne, sijainti ja Stat, maanäiden muutokset kuntaliitot, kunnat Sairastuvuus, sairastavuus ja sairaanhoidon palvelujen tarve, ml. trenditietoja Sairastavuustiedot Kansantautien summaind. - Kelan terveyspuntari Elinajanodotteet Terveytemme indikaattorit - terveytemme.fi (THL) Kela THL Stat yliopistot WHO jne Shp:n alueella toimivien terveyskeskusten kysyntä, tuotanto ja voimavarat tiedot terveyskeskuksista Käynnit yhteensä THL joista lääkärillä käynnit THL Hoitojaksot THL Hoitopäivät THL Palvelujen saatavuus THL Toimintamenot 14 Sairaanhoitopiirien johtajat ry.

15 Omat sisäiset tietopalveut Ulkopuoliset tietopalvelut Jakso Ennuste Jakso organi- Tieto- Tieto 1 kk ja osavuosi- vuosi- vuoden osa- vuosi- saatio alue kumulat katsaus katsaus loppuun vuosi- katsaus nykyisin katsaus Lääkäritilanne - tk-lääkärit, hammaslääkärit STM, KT Lääk.liitto Hamm.l.l. Hoitohenkilökunta AVI Kuntien terveydenhuollon menot, ml. euroa/asukas nettomenot, euroa/asukas Stat perusterveydenhuolto KL työst erikoissairaanhoidon KL työst terveydenhuolto yht. KL työst (tarkemmin: sosiaali- ja terveystoimi, terveydenhuolto yht. KL työst perusterveydenhuolto, josta hammashuolto, erikoissairaanhoito, ympäristöterveydenhuolto, laajennettu terveydenhuolto, ml. vanhusten ympärivuorokautinen hoito) Tarve- ja olosuhdevakioidut menot THL Shp:n alueella toimivan työterveyshuollon kysyntä ja tuotanto Käynnit yhteensä Kela joista lääkärillä käynnit THL Lääkäritilanne - työterveyslääkärit Shp:n alueella toimivan sairaanhoidon yksityissektorin kysyntä ja tuotanto (Kela) Lääkärillä käynnit Kela määrät, kustannukset ja korvaukset Kela Leikkaukset ja toimenpiteet Kela määrät, kustannukset ja korvaukset Kela keskeiset tmp:t - sekä kaihi- ja tekonivelleikkaukset Kela Shp:n alueella toimivan sairaanhoidon yksityissektorin palvelujen tarjonta- ja voimavaratietoja palvelun tuottajat erikoisaloittain erikoislääkärit Valvira/THL Valvira/THL Shp:n alueen talouden tietoja Alue- ja seututalouden tietoja e maakuntaliitto Jäsenkuntien talouden tietoja e maakuntaliitto 11. S A I R A A N H O I T O P I I R E I L L E T Ä R K E I T Ä Y L E I S I Ä T I E T O J A Kuntatalouden yleisiä tietoja Valtiontalouden tietoja Suomen kansantalouden tietoja VM, KL VM, Stat Stat, VM pankit, tutk.lait. Sairaanhoitopiirien johtamisessa tarvittavat keskeiset tiedot 15

16 Omat sisäiset tietopalveut Ulkopuoliset tietopalvelut Jakso Ennuste Jakso organi- Tieto- Tieto 1 kk ja osavuosi- vuosi- vuoden osa- vuosi- saatio alue kumulat katsaus katsaus loppuun vuosi- katsaus nykyisin katsaus Suomen terveydenhuollon talouden tietoja Kansallinen terveydenhuollon talous THL Suomen terveydenhuollon menot ja rahoitus THL - terveydenhuollon tilinpito THL (OECD, SHA, System of Health Accounts) THL Barometrit kuten väestönuorisoterveyden edistämistyökykyhyvinvointivaalijne. Kansainvälisiä vertailutietoja Pohjoismaiset terveydenhuollon tilastot Pohjoismaiset sosiaalihuollon tilastot OECD:n maa-arviot mm. terveydenhuoltoa koskevat NOMESCO NOSOSCO OECD E R I L L I S S E L V I T Y K S I L L Ä S A A T A V A T T I E D O T Päivystysjärjestelyt shp:n ja sotepiirien alueella Erikoissairaanhoidon yhteiset päivystysjärjestelyt erva-alueen sairaanhoitopiirien kesken Kansalliset päivystysjärjestelyt Jalkautuminen ja liikkuvat palvelut Erikoissairaanhoidon tutkimusten ja hoitojen uudelleen järjestelyt, uudet työnjaot ja yli rajojen käyttö erva-alueen sairaanhoitopiirien kesken Erva-alueittain keskitettävät hoidot STM Erva-alueen shp:ien välinen yhteistoiminta hoidoissa saatava erva Viiteen tai harvempaan sairaalaan keskitettävät hoidot STM Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen Manner-Suomessa - kunnat ja kuntayhtymät KL kunnat.net On harkittava ja ratkaistava, mitkä tiedot on tarpeen ja järkevintä tuottaa erva-alueelta yhteisesti ja samanaikaisesti ervan shp:ien käyttöön 16 Sairaanhoitopiirien johtajat ry.

17 3.2 Johdon käyttämät ydintiedot Työryhmä ehdottaa, että sairaanhoitopiirien johdon käytössä, tiedossa ja muistissa tulisi jatkuvasti olla seuraavat tiedot ja niiden muutokset. Jäsenkuntien ja sairaanhoitopiirin väestön määrät, rakenteet, ennusteet ja sairastavuus Kysyntä: lähetteet ja päivystyskäynnit Palveluja käyttäneiden eri henkilöiden määrät Saatavuus ja oikea-aikaisuus: odotusajat päivystykseen, ensikäynneille, leikkauksiin ja ei-kiireellisiin magneettitutkimuksiin Tuotanto (yleis)suoritteet: ensikäynnit, uusintakäynnit, käynnit yhteensä, hoitojaksot ja hoitopäivät, synnytykset ja leikkaukset tuotannon käyttöasteet, tuotantokapeikot ja pullonkaulat, haittatapahtumien lukumäärät ja potilasvahingot Asiakkaiden tyytyväisyys Henkilöstö työpanokset, poissaolot ja tyytyväisyys saatavuus ja vuokratyövoiman käyttö Talous toimintatulot ja myyntitulot jäsenkunnilta toimintamenot, henkilöstömenot, palvelujen ostot, aineet tarvikkeet ja tavarat Nettotoimintamenot euroa/asukas, sairaanhoitopiiri ja jäsenkunnat perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito. terveydenhuolto yhteensä ja tarvevakioitu terveydenhuolto yhteensä Hintakilpailukyky, hintakorit Jäsenkuntien ja alueen talouden tilanne ja kehitysennusteet Suomen terveydenhuollon menot ja rahoitus Nämä ovat ne keskeisimmät avaintiedot, joilla operoidaan runsaasti myös väestön, perusterveydenhuollon, omistajakuntien ja julkisuuden kanssa. Sairaanhoitopiirien johtamisessa tarvittavat keskeiset tiedot 17

18 4 Tietotuotannon toimijat ja niiden roolit 4.1 Sairaanhoitopiirien ja sairaaloiden sisäinen tietotuotanto ja sisäiset tietopalvelut Sairaanhoitopiirien sisäisellä tietotuotannolla ja tietopalvelulla on keskeinen merkitys tiedolla johtamisen toteutumisessa. Tiedolla johtaminen tarkoittaa sitä, että faktapohjaista ja ajantasaista tietoa käytetään johtamisen kaikilla osa-alueilla: päätöksenteossa, suunnittelussa, tuotannon johtamisessa jne. Kullakin johtamisen tasolla tulee olla käytössä tehtävien ja vastuiden kannalta relevanttia tietoa. Tietojärjestelmien tulee tukea tiedon käyttöä. Johtamisessa käytettävä tieto syntyy kirjaamalla hoitoprosessien yhteydessä. Käytettävissä oleva tiedon laatu ja määrä perustuvat asioiden määrittelyn huolellisuuteen sekä kirjaamisen laatuun ja kattavuuteen. Johtamisen tietoperustan kehittäminen lähteekin määritysten täsmennyksestä sekä kirjaamisen kehittämisestä. Nämä edellyttävät sopimista, koulutusta sekä vastuutusta. Johtamisen tietotarpeet vaihtelevat organisaation eri tasoilla. Ylemmillä tasoilla korostuvat strategiset sekä organisaation talouteen ja rahoitukseen liittyvät asiat. Klinikkatasolla puolestaan ovat keskeisiä hoitotoiminnan järjestämiseen ja ohjaukseen ja prosessien sujuvuuteen liittyvät asiat. Nykytilanteessa kehittämistarpeita on nimenomaan tuotannon ja prosessien ohjaukseen tarvittavan tiedon käyttöön saamisessa. Nykyiset johdon raportointijärjestelmät eivät myöskään parhaalla mahdollisella tavalla tue tiedon käyttöä. Järjestelmien käyttäjäystävällisyydessä on runsaasti parannettavaa. Tavoitteena tulee olla, että johtamisessa tarvittava tieto on saatavissa yhden käyttöliittymän kautta ilman tarvetta siirtyä järjestelmästä toiseen tietoa hankittaessa. Johtamista tukevan tiedon lisääntyessä ja järjestelmien kehittyessä organisaatioissa tulee myös parantaa herkkyyttä reagoida tietoon ja käynnistää tarvittavia johtamistoimenpiteitä, mikä on tiedolla johtamisen perusajatuksia. 4.2 Erva-alueet Erityisvastuualueet ovat tulevaisuudessa saamassa entistä vahvemman roolin alueellisina toimijoina. Mikäli erityisvastuualueesta ei tule varsinaista toimielintä, on todennäköistä, että sille joka tapauksessa säädetään nykyistä laajempi sopimuksiin pohjautuva koordinaatiovastuu alueellaan, esimerkkeinä uusista ehdotuksista ensihoito ja tieteellinen tutkimustoiminta. Erityisvastuualueen merkitys tietohallinnon alueella lisääntyy myös siitä syystä, että tulevaisuudessa potilaat voivat entistä laajemmin itse valita hoitopaikkansa, ja on tärkeää, että hoitavalla yksiköllä on käytössään tarvittavat tiedot. Nykyään vajaat kymmenen prosenttia ei-yliopistollisten keskussairaaloiden erikoissairaanhoidon suoritteista hankitaan yliopistollisista keskussairaaloista. Prosenttiosuuteen vaikuttaa keskussairaaloiden koko ja palveluvarustus. Useilla erityisvastuualueilla on tehty tai tekeillä yhteinen tietohallintostrategia. Yhteiset ja yhteen sopivat järjestelmät tuovat paitsi toiminnallisia etuja, myös säästöä, kun suunnittelu ja hankinnat entistä paremmin keskitetään. 4.3 Tilastokeskus Suomen virallinen tilasto on yhteiskunnan kehitystä ja tilaa kuvaavien tilastojen kattava kokoelma. Siihen kuuluu lähes 300 tilastoa 26 aihealueelta. Virallisen tilaston perustiedot ovat maksutta kaikkien käytettävissä. Laatu, luotettavuus ja yhteistyö toiminnan perustana SVT-tilastoja tuottaa 14 julkisen hallinnon asiantuntijaorganisaatiota. Ne takaavat tilastojen jatkuvuuden ja ovat sitoutuneet yhteisiin laatukriteereihin. SVT-laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojärjestelmän laatukriteerien kanssa. Suomen virallisen tilaston neuvottelukunta valvoo laatukriteerien noudattamista. Sen tehtävänä on myös kehittää tilastojärjestelmää ja tilastojen jakelua. 18 Sairaanhoitopiirien johtajat ry.

19 Tilastokeskuksen palveluperiaatteet: Palvelemme monipuolisesti ja asiantuntevasti Olemme helposti tavoitettavissa Toimimme nopeasti ja täsmällisesti Pidämme tiedonkäyttäjät ajan tasalla Opimme vuorovaikutuksen kautta on portti maamme virallisiin tilastoihin. Tilastojen julkistamiskalenteri kertoo, milloin tilastot valmistuvat. Tilastokeskuksen laatuvaateita ja kriteereitä on liitteenä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Terveyden ja hyvinvoinnin laitos toimii lakisääteisenä sosiaali- ja terveydenhuollon erillisrekisterien rekisterinpitäjänä ja on tilastoviranomainen. Toiminnasta vastaa Tieto-osasto. Laitos julkaisee vuosittain noin 40 tilastoraporttia tai kokoomajulkaisua, joiden julkaisukalenteri löytyy THL:n verkkosivuilta (www.thl.fi). Yli puolet tilastoista on osa Suomen virallista tilastoa (SVT). Julkaisut löytyvät linkistä myös Tilastokeskuksen verkkosivujen kautta. Tuotannossa on sitouduttu SVT-kriteereihin. THL julkaisee yhteistyössä muiden tilastotuottajien kanssa Sotkanet-indikaattoriportaalia (www.sotkanet.fi), jossa suurta joukkoa erilaisia tietoja voidaan tarkastella kuntatasoisena. Myös NettiHilmo (sähköinen hoitoilmoitustietokanta) on verkkosivuilla maksutta käytettävissä. THL:n ylläpitämiä terveydenhuollon erillisrekistereitä ovat terveydenhuollon hoitoilmoitusrekisteri (hilmo), syntymä-, abortti-, sterilointi- ja epämuodostumarekisterit sekä implanttirekisteri ja valmisteluvaiheessa oleva avoterveydenhuollon hoitoilmoitusrekisteri. THL on virallinen rekisterinpitäjä myös syöpä- ja näkövammarekisterille. Tartuntatautiosasto vastaa tartuntatautirekisteristä ja Siro-sairaalainfektiorekisteristä. Erillisrekisterit sisältävät henkilötason tietoja, mikä mahdollistaa vakiointeja, erilaisten indikaattoreiden muodostamista ja hoitoketjujen seurantaa. Tiedon käyttämisessä on kuitenkin otettava huomioon laissa säädetyt käyttöedellytykset. Sairaanhoitopiirien kanssa on perustettu yhteistyöryhmät hoitotakuu- ja benchmarking tiedonkeruita varten. Tutkimushankkeissa, kuten Perfect, SYVE (sydän- ja verisuonitautirekisteri), FinDiab (diabetesrekisteri) ja lääke- ja raskaushanke, analysoidaan rekisteritietoja tilastotuotantoa syvällisemmin. Väestön terveyttä kuvaa- va tieto on tärkeää hoitojen vaikuttavuuden arvioinnissa. Näitä tietoja kerätään kyselytutkimusten ja terveystarkastusten avulla. Otantamenetelmillä ei suoraan saada kuntatason tietoa, mutta erilaisten laskentamallien avulla tiedoista voidaan kuitenkin muodostaa kuvaa aluetasoisista terveyseroista. Tätä tietoa julkaistaan Terveytemme-portaalissa (www.terveytemme.fi). THL kehittää jatkuvasti tilasto- rekisteri- ja indikaattorituotantoaan. Kehittämistä ohjaavia ovat toisaalta lainsäädännön uudistukset, toisaalta tiedon käyttäjiltä, kuten sairaanhoitopiireiltä, saatu palaute. Ajankohtaisia kehittämiskohteita ovat Ajantasahilmo (terveyskeskusten käyntitiedon päivittäiskerääminen pandemia/epidemia seurantajärjestelmänä), sähköisen tiedonkeruun kehittäminen ja tietovarastoinnin uudistustyö, standardoitu vuodeosastohoidon potilastyytyväisyysmittari sekä indikaattorituotannon kehittäminen kuten INDIhanke ja Palveluvaaka. Tavoitteena on, että tietoja olisi saatavana entistä monipuolisemmin verkkosivustojen kautta. Tietotuotantoa kehitetään sekä tee se itse tuotteiden suuntaan että eri tarkoituksiin eri käyttäjäryhmiä varten jalostettujen tuotteiden suuntaan. Keskeisin kysymys THL:n tuotannon kehittämisessä vastaamaan entistä paremmin sairaanhoitopiirien johdon nopeita tarpeita on tiedonkeruun sähköistäminen. Jotta päästäisiin nopeaan aineistojen käsittelyyn ja palautteeseen, on toimintojen automatiikkaa lisättävä. Tätä varten pitäisi sairaanhoitopiirien kanssa yhdessä määritellä seurattavaksi valittujen tietojen yhteiset tietomäärittelyt tasolle, jossa eri sairaanhoitopiirien tietojärjestelmät kykenevät tuottamaan ne yhdenmukaisessa muodossa THL:n tietovarastoon. Tällaisella tekniikalla on mahdollista automatisoida raportointisivustot. Tekniikkaa pilotoidaan parhaillaan AjantasaHilmossa, jossa kolme terveyskeskusta jo lähettää suoraan potilastietojärjestelmistä tietonsa päivittäin THL:ään ja jossa ne voivat seurata käyntidataansa verkkoliittymän kautta. 4.5 Kuntaliitto Sairaanhoitopiireillä ja Kuntaliitolla on palvelusopimukset. Niiden mukaisesti Kuntaliitto on jatkanut Sairaalaliiton työtä ja tarjonnut sairaanhoitopiirien ja sairaaloiden johdon käyttöön erilaisia yhteenvetoja ja koosteita tiedoista, jotka sairaanhoitopiirit ja sairaalat ovat kantaaineistoiksi toimittaneet. Palvelu on ollut käytössä sairaanhoitopiirien lähes koko olemassaolon ajan. Rullaavien, yhteisten tietojen kokoamisen tarkoituksena on tyydyttää sairaanhoitopiirien ja sairaaloiden vuosit- Sairaanhoitopiirien johtamisessa tarvittavat keskeiset tiedot 19

20 tain toistuvat, säännölliset ja samanlaiset tiedontarpeet mahdollisimman oikea-aikaisina. Tietopalvelumme on lähtenyt ja lähtee sairaanhoitopiirien ja sairaaloiden johtamisen tarpeista. Sairaanhoitopiirit ja sairaalat saavat käyttöönsä tietoja, joilla ne helposti voivat vertailla omaa tilannettaan vastaaviin sairaanhoitopiireihin ja sairaaloihin. Sairaanhoitopiirien/sairaaloiden ja Kuntaliiton välinen tietojen vaihto ja raportointi pohjautuu kahdensuuntaiseen tietojen tuottamiseen ja käyttöön. Alkuun tavoitteena oli osaltaan kannustaa sairaanhoitopiirejä ja sairaaloita käyttämään systemaattisesti ja aktiivisesti ajantasaisia omista tietojärjestelmistä raportoitavia omia seurantatietoja (jatkuva, kuukausi, osavuosi) johtamisessa, palvelujen järjestämisessä ja resurssien kohdentamisessa. Tarkoituksena on ollut auttaa lyhentämään johtamisen viiveitä, pysymään kartalla koko ajan sekä tekemään tarvittavia päätöksiä oikea-aikaisesti. Kootusti tehtävillä yhteenvedoilla vältetään sairaanhoitopiirien ristiin rastiin tekemät kyselyt toisilleen omista lähtökohdista, omin tietotarpein ja kysyjien omilla aikatauluilla. Kuntaliitto ei tee erikoissairaanhoidon tilastoja. Viimeinen sairaalatilasto tehtiin vuodelta Tilastokeskus ja THL ovat tilastoviranomaiset. Ne tekevät rajallisesti suoraan kunnallisen sairaanhoidon ja sairaanhoitopiirien käyttöön tilastoyhteenvetoja pl. Hilmon kautta raportoituvat ja tulostuvat tiedot. Kuntaliitto ei tee sellaisia tietopalveluja, joita Stakes teki ja THL tekee. Kuntaliitto on luopunut protoina tekemistään erillisistä tietopalveluista sitä mukaa, kun Stakes sai omat tietojärjestelmänsä rullaamaan. Näistä hyvä esimerkki oli hoitotakuun odotusajat. Tiedon tarpeiden ja käytön aikajänteet ovat muuttuneet merkittävästi. Tilastotiedot, jotka ovat käytettävissä 6 11 kuukautta tilastovuoden päättymisen jälkeen, eivät pelkästään ole pitkään aikaan riittäneet kunnallisen sairaanhoidon johtamisessa. Sairaanhoitopiirit ja sairaalat seuraavat ja raportoivat omiin tarpeisiinsa kuukausittain ja/tai osavuosittain palvelujen kysyntää, palvelujen tuotantoa, palvelujen saatavuutta ja odotusaikoja, henkilöstötilannetta (vaje, sairastavuus, vaihtuvuus, kuormittavuus,...), tuloja, menoja ja katteita koskevia tietoja. Sairaaloiden oma seurantaraportointi toteutuu koko organisaatiosta, tulosalueittain, erikoisaloittain, yksiköittäin tai määrätyn palvelun erityisseurantana, kuten päiväkirurgian osuuden kasvattaminen tai ortopedian tai käsikirurgian jonon lyhentäminen tai lastenpsykiatristen palvelujen tarjoaminen ilman viiveitä taikka magneettitutkimusten kysynnän kasvun ja tarjonnan oikeaaikaisuuden parantaminen. Kuntaliitto on koonnut rullaavia osavuosittaisia yhteenvetoja kysynnän, tuotannon, tulojen ja menojen muutamista keskeisistä tiedoista. Erityiskysymykset, kuten päiväkirurgian osuuden kasvattaminen, päivystyskysyntä ja yöaikaisten päivystysleikkausten määrä, on nostettu esiin. Tavoitteena on ollut saada näistä seurantatiedot sairaaloiden omiin järjestelmiin ja auttaa johtamaan niiden perusteella tarvittavia muutoksia. Kuntaliiton tarjoa ma mahdollisuus raportoida näitä osavuosikatsauksiin on vauhdittanut kehitystä. Kuntaliiton tarjoamille rullaaville tietopalveluille on ollut ominaista mm. seuraavat pyrkimykset: ajantasaisuus, samanaikaisuus sairaanhoitopiirien hallintotehtävien valmistelurytmin kanssa, nopeus osa 2 3 päivässä (kuten talousarviot 2010, tilanne ) tietojen tuoreus, tietojen käytettävyys ja hyödynnettävyys sekä päällekkäisten tiedonkeruiden ja työn vähentäminen ja minimointi. Ongelmana on ollut sairaanhoitopiirien ja sairaaloiden seurantajärjestelmien ja rakenteiden erilaisuus, tietojärjestelmien vaihdot, rakenteiden uudistumisen aiheuttamat vaikeudet saada seurantatietoja johdon omaan käyttöön sekä tietojen toimittamiseen liittyvä manuaalityö. Kuntaliitto jatkaa tällaisia tietopalveluja sairaanhoitopiireille ja sairaaloille, jos sairaanhoitopiirit niitä palvelusopimusten perusteella edelleen haluavat. Kuntaliitto ei kokoa ja raportoi päällekkäisiä osavuosikatsausten, talousarvioiden ja tilinpäätösten tietoja THL:n tai tilastokeskuksen kanssa. 20 Sairaanhoitopiirien johtajat ry.

Johtamisen tietotarpeet

Johtamisen tietotarpeet Johtamisen tietotarpeet johtava ylilääkäri Sairaanhoitopiirien tilastotyöryhmä Kuntatalo 15.12.2009 Johtamisen tietoperustan kehittäminen Asia: Kehittämisen kohde: kirjaaminen tietosisältö raportointi

Lisätiedot

Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen

Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen 1. sosiaalitoimi: 351,1 M, ei sisällä lasten päivähoitoa 2. perusterveydenhuolto:

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Tuottavuustyön historiaa valtio kunta -yhteistyössä Peruspalveluohjelmassa

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA 2014-2016

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA 2014-2016 TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.

Lisätiedot

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusrakenne Keski-Suomessa 2 Lähteet: 1) Tilastokeskus, THL, Kuntien sosiaali- ja terveystoimen

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon tulevaisuus ja yhteistyömahdollisuudet Hyvinkään Riihimäen talousalueella. Talousalueparlamentti 18.08.2010

Erikoissairaanhoidon tulevaisuus ja yhteistyömahdollisuudet Hyvinkään Riihimäen talousalueella. Talousalueparlamentti 18.08.2010 Erikoissairaanhoidon tulevaisuus ja yhteistyömahdollisuudet Hyvinkään Riihimäen talousalueella Talousalueparlamentti 18.08.2010 Jarmo Väänänen sairaanhoitopiirin johtaja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Laatukriteerityö. Juha Korpelainen, hallintoylilääkäri

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Laatukriteerityö. Juha Korpelainen, hallintoylilääkäri POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Laatukriteerityö Juha Korpelainen, hallintoylilääkäri 2 Esityksen sisältö Laatu terveydenhuollossa Esh-benchmarking Laatuindikaattorihanke Jatkotoimenpiteet 3 Palvelun

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

LASTEN SAIRAUKSIEN ERIKOISSAIRAANHOITO KUNTIEN YHTEISENÄ TOIMINTANA Jari Petäjä, toimialajohtaja, HYKS 22.10.2014

LASTEN SAIRAUKSIEN ERIKOISSAIRAANHOITO KUNTIEN YHTEISENÄ TOIMINTANA Jari Petäjä, toimialajohtaja, HYKS 22.10.2014 LASTEN SAIRAUKSIEN ERIKOISSAIRAANHOITO KUNTIEN YHTEISENÄ TOIMINTANA Jari Petäjä, toimialajohtaja, HYKS 22.10.2014 1 ERIARVOISTUMISKEHITYS ON NOPEAA 10/22/2014 3 ELINIÄN ODOTUS 35-VUOTIAANA SUKUPUOLEN

Lisätiedot

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Sairaalapäivät 2010 23.-24.11.2010, Finlandia-talo, Helsinki toimialueen johtaja Jorma Teittinen Päivystyksen toimialue Keski-Suomen sairaanhoitopiiri KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009

Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009 Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009 Hilmo ja siihen liittyvät haasteet Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen 9.11.2009 Esityksen nimi / Tekijä 1 Mikä on HILMO?

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

HUS:n toiminnan arvioinnista

HUS:n toiminnan arvioinnista HUS:n toiminnan arvioinnista Reijo Salmela, LKT, THT, dos. Arviointijohtaja HUS, Ulkoisen tarkastuksen yksikkö 15.11.2012 Arviointiyhdistyksen keskustelufoorumi 1 Vuosibudjetti noin 1,7 miljardia euroa

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Sitä saa mitä mittaa mittarit ja tuottavuuden parantaminen Hyksissä Jorma Lauharanta Hyks-sairaanhoitoalueen johtaja, professori HUS

Sitä saa mitä mittaa mittarit ja tuottavuuden parantaminen Hyksissä Jorma Lauharanta Hyks-sairaanhoitoalueen johtaja, professori HUS Sitä saa mitä mittaa mittarit ja tuottavuuden parantaminen Hyksissä Hyks-sairaanhoitoalueen johtaja, professori HUS Kuntamarkkinat 12.9.2012 Tavoitteena terveyshyöty Tehokkuus* = vaikuttavuus/panos Panokset

Lisätiedot

Terveysseuranta ja alueellisen terveysseurannan kehittäminen Ylilääkäri Tiina Laatikainen Kansanterveyslaitos

Terveysseuranta ja alueellisen terveysseurannan kehittäminen Ylilääkäri Tiina Laatikainen Kansanterveyslaitos Terveysseuranta ja alueellisen terveysseurannan kehittäminen Ylilääkäri Tiina Laatikainen Kansanterveyslaitos 1.4.2008 Kansanterveyslaki (25/11/2005) 3 LUKU Kunnan kansanterveystyö 14 Kansanterveystyöhön

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Kuopio 7.9.2010 Johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / sosiaali- ja terveysosasto / terveyspalveluryhmä Esityksen sisältö Kunta- ja palvelurakenneuudistus

Lisätiedot

Kuntien tuottavuustyön valtakunnalliset tavoitteet. neuvotteleva virkamies Hannele Savioja 16.6.2011

Kuntien tuottavuustyön valtakunnalliset tavoitteet. neuvotteleva virkamies Hannele Savioja 16.6.2011 Kuntien tuottavuustyön valtakunnalliset tavoitteet neuvotteleva virkamies Hannele Savioja 16.6.2011 Valtakunnallisten tuottavuustavoitteiden valmistelu Tuottavuusohjelman koordinaatio- ja seurantatyöryhmän

Lisätiedot

Palvelujen järjestämissopimus. OYS erva

Palvelujen järjestämissopimus. OYS erva Palvelujen järjestämissopimus OYS erva järjestämissopimus Valtuustot käsittelevät marras-joulukuussa 2013 Voimassa vuoden 2016 loppuun saakka Päivitetään tarvittaessa, vastuu johtajaylilääkäreillä Luottamushenkilöitä

Lisätiedot

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008 Toimitusjohtaja Risto Parjanne Palveluista selviytyminen edellyttää kuntien aseman säilymistä vahvana (järjestämisvastuu) hyvää taloutta henkilöstön saatavuutta

Lisätiedot

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Sirpa Salin, projektipäällikkö, PSHPn Tarja Tervo-Heikkinen, projektipäällikkö, HH-osahanke Esityksen sisältö - -hanke, HH-osahanke - Osahankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Mitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) talo sisältää? Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Hyvinvoinnin ja terveyden sekä niitä

Lisätiedot

Kuntien talous- ja toimintatietojen, tilastoinnin ja tietohuollon kehittäminen (Kuntatieto ohjelma)

Kuntien talous- ja toimintatietojen, tilastoinnin ja tietohuollon kehittäminen (Kuntatieto ohjelma) Kuntien talous- ja toimintatietojen, tilastoinnin ja tietohuollon kehittäminen (Kuntatieto ohjelma) Toteutussuunnitelma 11.9.2013 Tommi Oikarinen, valtiovarainministeriö Ohjelman tavoitteet Laadukkaamman

Lisätiedot

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 0% valmiina (Sivu 0 / 7) Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 PERUSTIEDOT 1. Toimipiste, jonka tietoja vastaukset koskevat * Helsinki 2. Johtava hammaslääkäri / vastaaja * 3. Päivämäärä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen 26.1.2014 Joulukuussa 2013 toteutetun kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen hyödyntämistä ja tietohallintoa koskeva kysely Tomi Dahlberg Karri Vainio Sisältö 1. Kysely, sen toteutus,

Lisätiedot

Keskussairaaloiden tuottavuus 2011; sairaalatyypin keskimääräinen tuottavuusluku=100

Keskussairaaloiden tuottavuus 2011; sairaalatyypin keskimääräinen tuottavuusluku=100 TUOTTAVUUDESTA Keskussairaaloiden tuottavuus 2011; sairaalatyypin keskimääräinen tuottavuusluku=100 Hyvinkään sairaala 112 119 Pohjois-Karjalan keskussairaala 114 119 Päijät-Hämeen keskussairaala 109 108

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA Jussi Huttunen Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 SUOMEN

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus

Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus Työterveyslaitos, Jorma Mäkitalo Lähi-Tapiolan ja Elon työyhteisöjen työhyvinvointi seminaari 12.5.2016 12.5.2016 2 Sisältö Työterveyshuollon

Lisätiedot

Sairastavuuden ja hyvinvoinnin seurannan indikaattorit - alueellisen terveysseurannan kehittäminen Ylilääkäri Tiina Laatikainen Kansanterveyslaitos

Sairastavuuden ja hyvinvoinnin seurannan indikaattorit - alueellisen terveysseurannan kehittäminen Ylilääkäri Tiina Laatikainen Kansanterveyslaitos Sairastavuuden ja hyvinvoinnin seurannan indikaattorit - alueellisen terveysseurannan kehittäminen Ylilääkäri Tiina Laatikainen Kansanterveyslaitos Hiiden alueen hyvinvointiseminaari 30.8.2007 31.8.2007

Lisätiedot

Kuntien talous- ja toimintatietojen, tilastoinnin ja tietohuollon kehittäminen (Kuntatieto ohjelma)

Kuntien talous- ja toimintatietojen, tilastoinnin ja tietohuollon kehittäminen (Kuntatieto ohjelma) Kuntien talous- ja toimintatietojen, tilastoinnin ja tietohuollon kehittäminen (Kuntatieto ohjelma) JHS- xxx Tililuettelo hankeryhmän kokous 09.09.2013 Jani Heikkinen, valtiovarainministeriö Ohjelmalla

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

AvoHILMO 26.10.2010 Tavoitteet ja tarkoitus Pirjo Tuomola

AvoHILMO 26.10.2010 Tavoitteet ja tarkoitus Pirjo Tuomola AvoHILMO 26.10.2010 Tavoitteet ja tarkoitus Pirjo Tuomola 3.11.2010 AvoHILMO_tavoitteet / Pirjo Tuomola 1 Tieto-osaston tehtävät eri kokonaisuuksina TILASTOTUOTANTO Suomen viralliset tilastot Kansainväliset

Lisätiedot

ERITYISTASON SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMINEN. Erikoissairaanhoidosta annettu laki (1062/89) 11 :n 2 momentti

ERITYISTASON SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMINEN. Erikoissairaanhoidosta annettu laki (1062/89) 11 :n 2 momentti Jakelussa mainituille ERITYISTASON SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMINEN Valtuutussäännökset Erikoissairaanhoidosta annettu laki (1062/89) 11 :n 2 momentti Kohderyhmät Sairaanhoitopiirit Sairaalat Terveyskeskukset

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

THL:n avainindikaattorit Hyvinvointikompassi

THL:n avainindikaattorit Hyvinvointikompassi THL:n avainindikaattorit Hyvinvointikompassi Suuret kaupungit 2011-2013/2014 Perusterveydenhuolto Somaattinen erikoissairaanhoito Palveluiden kustannukset Lähde: www.sotkanet.fi Koonnut hanketyöntekijä

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 Terveydenhuoltolaki Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 45 min ESH järjestämisuunnitelma Laatu ja turvallisuus Ensihoito Välitön yhteydensaanti? Aamuiseen palaaminen Kaksoislaillistuksen poisto Potilasrekisterit

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12

Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12 Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12 Sosterin ESH:n nykyinen tilanne Pienehkön aluesairaalan kokoinen keskussairaala Suhteellinen vaikeus

Lisätiedot

HILMO-tietoa ja koulutusta sosiaalihuollon tiedontuottajille

HILMO-tietoa ja koulutusta sosiaalihuollon tiedontuottajille HILMO-tietoa ja koulutusta sosiaalihuollon tiedontuottajille 31.10.2012 30.10.2012 Päivi Tossavainen/THL 1 Esityksen sisältö THL tilastoviranomaisena HILMO-kokonaisuus Sosiaalihuollon hoidon päättymisilmoitukset

Lisätiedot

Lasten päivähoito 2014 Barndagvård 2014

Lasten päivähoito 2014 Barndagvård 2014 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Lasten päivähoito 2014 Barndagvård 2014 Salla Säkkinen +358 29 524 7064 salla.sakkinen@thl.fi Tuula Kuoppala +358 29 524 7234 tuula.kuoppala@thl.fi Terveyden

Lisätiedot

MITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA?

MITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA? MITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA? JUKKA-PEKKA MECKLIN Ylilääkäri, professori Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 17.10.2008 KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI Sitra, Helsinki Työnjaon ohjeistus STM

Lisätiedot

Toiminta-alueiden käyttösuunnitelmat

Toiminta-alueiden käyttösuunnitelmat v POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Toiminta-alueiden käyttösuunnitelmat 2014 Yhtymähallitus 27.1.2014 6 KÄYTTÖSUUNNITELMA 2014 1 (14) SISÄLLYSLUETTELO: Sivu Kuntayhtymän

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Asiakkuuden kehittämisseminaari Case Terveydenhuolto Tietoa asiakkaalle palveluntuottajan valinnan tueksi

Asiakkuuden kehittämisseminaari Case Terveydenhuolto Tietoa asiakkaalle palveluntuottajan valinnan tueksi Asiakkuuden kehittämisseminaari Case Terveydenhuolto Tietoa asiakkaalle palveluntuottajan valinnan tueksi Päivi Koivuranta-Vaara LKT, hallintoylilääkäri Valinnanvapaus 1) Perusterveydenhuolto Oikeus valita

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali-

Lisätiedot

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot

TOIMINNALLISESTI YHTEINEN ERVA-ALUE VUONNA 2012 KROONISTEN KANSANSAIRAUKSIEN EHKÄISY JA VARHAINEN HOITO KYS-ERVA-ALUEELLA

TOIMINNALLISESTI YHTEINEN ERVA-ALUE VUONNA 2012 KROONISTEN KANSANSAIRAUKSIEN EHKÄISY JA VARHAINEN HOITO KYS-ERVA-ALUEELLA KYS-ERVA-alue 1 (7) TOIMINNALLISESTI YHTEINEN ERVA-ALUE VUONNA 2012 KROONISTEN KANSANSAIRAUKSIEN EHKÄISY JA VARHAINEN HOITO KYS-ERVA-ALUEELLA Sopimus hankkeen hallinnoimisesta ja organisoimisesta KYS-ERVA-alue

Lisätiedot

LEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010

LEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010 LEHDISTÖTILAISUUS 22.1.21 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå ITÄ-UUDENMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN TULEVAISUUDESSA HANKKEEN VÄLIRAPORTTI SELVITYSHENKILÖ LEENA PENTTINEN TERVEYDENHUOLLON-

Lisätiedot

THL:n rooli sote-muutoksen toimeenpanossa. POHJOIS-SUOMEN SOTE-KUNTAKOKOUS 5.2.2015, OULU Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori

THL:n rooli sote-muutoksen toimeenpanossa. POHJOIS-SUOMEN SOTE-KUNTAKOKOUS 5.2.2015, OULU Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori THL:n rooli sote-muutoksen toimeenpanossa POHJOIS-SUOMEN SOTE-KUNTAKOKOUS 5.2.2015, OULU Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen

Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen Benchmarking kustannusyhteyshenkilöiden työkokous Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Helsinki 5.5.2010 20.5.2010 Pirjo Häkkinen 1 Jatkotoimenpiteet Kustannustietojen

Lisätiedot

Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon. 24.11.2011 Leena Jäntti leena.jantti@tilastokeskus.fi

Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon. 24.11.2011 Leena Jäntti leena.jantti@tilastokeskus.fi Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon 24.11.2011 Leena Jäntti leena.jantti@tilastokeskus.fi Tilastokeskuksen internet-palvelu Tilastokeskus avasi internet-palvelun vuonna 1995 ensimmäisenä

Lisätiedot

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Terveydenhuollon atk-päivät 20.5.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut Esityksen sisältö Kehittämisvaatimukset sosiaali-

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN ALUEVASTUU ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA GÖRAN HONGA 24.11.2011

TULEVAISUUDEN ALUEVASTUU ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA GÖRAN HONGA 24.11.2011 TULEVAISUUDEN ALUEVASTUU ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA GÖRAN HONGA 24.11.2011 MIKÄ MENI PIELEEN?? IKÄRAKENNE ELÄKEIKÄ RAIHNAISET VUODET RAJATON KYSYNTÄ RAJALLISET RESURSSIT HYVÄOSAISTEN RAKENNE SOSIOEKONOMINEN

Lisätiedot

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa!

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa! Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Tervetuloa! Näyttö toimintana Parhaan saatavilla olevan ajantasaisen tiedon harkittua käyttöä terveydenhuollon asiakkaan hoidossa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/6 11.09.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/6 11.09.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) 224 Toiminnan laatu Helsingin terveyskeskuksessa vuonna 2011 HEL 2012-001668 T 00 01 02 Päätös Käsittely päätti merkitä tiedoksi Toiminnan laatu Helsingin terveyskeskuksessa

Lisätiedot

Intermetso palveluhakemisto ja koodistopalvelin

Intermetso palveluhakemisto ja koodistopalvelin Intermetso palveluhakemisto ja koodistopalvelin Terveydenhuollon Atk-päivät 26.-27.5.2009 Jyväskylä Arja Juutilainen - Liikelaitos MediKes 1 Esityksen keskeisin sisältö Keski-Suomen shp:n kaikille verkkopalvelusivuille

Lisätiedot

Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen

Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen Kari J. Antila, LKT, dos. IT-kehitysjohtaja, Mehiläinen Oyj Stakesin ja Länsi-Suomen lääninhallituksen

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuus 2014. Pirjo Häkkinen

Sairaaloiden tuottavuus 2014. Pirjo Häkkinen Sairaaloiden tuottavuus 2014 Pirjo Häkkinen 4.3.2016 Sairaaloiden tuottavuus 2014 Tilastoraportti 3/2016 1 Sairaanhoitopiirien sairaaloiden tuottavuus 2014; sairaanhoitopiirien keskimääräinen tuottavuusluku

Lisätiedot

Hilmo-tietoa tiedontuottajille

Hilmo-tietoa tiedontuottajille Hilmo-tietoa tiedontuottajille Riikka Väyrynen 25.11.2014 1 Esityksen sisältö THL tilastoviranomaisena HILMO-kokonaisuus Tiedonkeruuprosessi Kehitysnäkymiä 25.11.2014 2 1 TIETO-osasto Vastaa Lakisääteisestä

Lisätiedot

HUS:N TUOTTAVUUDEN MITTAUS JA TUOTTAVUUSKEHITYS. Laskentapäällikkö Taru Lehtonen Yhtymähallinto, talousryhmä taru.k.lehtonen@hus.

HUS:N TUOTTAVUUDEN MITTAUS JA TUOTTAVUUSKEHITYS. Laskentapäällikkö Taru Lehtonen Yhtymähallinto, talousryhmä taru.k.lehtonen@hus. HUS:N TUOTTAVUUDEN MITTAUS JA TUOTTAVUUSKEHITYS Laskentapäällikkö Taru Lehtonen Yhtymähallinto, talousryhmä taru.k.lehtonen@hus.fi TUOTTAVUUDEN MITTAUS DRG-pisteet / htv (tuotos / panos mittari) Tuottavuus

Lisätiedot

Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) HUS:n vuodeosastoaineiston kuvaukset

Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) HUS:n vuodeosastoaineiston kuvaukset VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) HUS:n vuodeosastoaineiston kuvaukset Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, HUS hoitotyö

Lisätiedot

Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty

Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty Mitä on hoitoisuus / hoitoisuusluokitus? Miksi tarvitaan? Millaisia luokituksia on tarjolla? RAFAELA -järjestelmä PERIHOIq-mittari Käyttöperiaatteet Hyödyntäminen

Lisätiedot

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä

Lisätiedot

Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys

Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys Kaikki tiet johtavat päivystykseen.. Päivystys osana kokonaisuutta Lääketieteen

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Leila Mukkala Ranuan kunta

Leila Mukkala Ranuan kunta Leila Mukkala Ranuan kunta Kotihoidossa aluksi care-ohjelma ja kannettavat tietokoneet käytössä 2000-luvun alkupuolella l ll ja tk:ssa Mediatri i potilastietojärjestelmä Ohjelmat eivät kommunikoineet i

Lisätiedot

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21 HARJOITUS- TEHTÄVÄ Harjoitustehtävä 1. Kuvaa terveyspalveluiden erityispiirteitä? Miten terveyspalvelut poikkeavat muista toimialoista a) prosessin johtamisen ja kehittämisen ja b) liiketoiminnan näkökulmasta?

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Puheenvuoro kuntapäättäjien seminaarissa Jouni Mutanen Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Toiminta alkoi 1.1.2007. Kolmen toimialan organisaatio, jossa on

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä

Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä Seminaari 27.8.2014 Johdanto Terveyskeskussairaaloiden rooli on muuttunut koko maassa. Tavoitteena

Lisätiedot

Mitä valtio tavoittelee kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden parantamisella

Mitä valtio tavoittelee kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden parantamisella Mitä valtio tavoittelee kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden parantamisella Varsinais-Suomen liiton kuntatalouspäivä 21.5.2013 Neuvotteleva virkamies Hannele Savioja Valtiovarainministeriö Talouden ja

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010. Aki Lindén, toimitusjohtaja

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010. Aki Lindén, toimitusjohtaja Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010 Aki Lindén, toimitusjohtaja 1 Suomen sairaalat ja niiden hallinnollinen asema: Ennen sairaanhoitopiiriuudistusta Suomessa oli

Lisätiedot

Henkilöstötarpeen arviointi perusterveydenhuollossa

Henkilöstötarpeen arviointi perusterveydenhuollossa Henkilöstötarpeen arviointi perusterveydenhuollossa Rinnakkaissessio: Hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinta 6.9.2011 klo 13:40 14:00 Sirkka Kukkola, johtava ylihoitaja, ESH,SHJ,THT Riihimäen seudun

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen. Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Kuntajohtajapäivät 29.8.2014 Pori

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen. Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Kuntajohtajapäivät 29.8.2014 Pori Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Kuntajohtajapäivät 29.8.2014 Pori Lausuntokierros http://www.stm.fi/vireilla/lausuntopyynnot Lausuntoaika

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI. Ohjeet:

Lausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI. Ohjeet: Lausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin

Lisätiedot

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen 2015 - Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta 30.4. Työn tuottavuus Sote-palveluissa paranee Tuottavuus

Lisätiedot

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 Asiakkaan valinnan mahdollisuudet laajenevat edelleen 1.5.2011 alkaen on ollut mahdollista valita hoidosta vastaava terveysasema oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Keski-Suomi Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Metsien, vesistöjen ja vuorimaiden maakunta Vuosittaisen väestönkasvun maakunta Perusteollisuuden ja uuden teknologian maakunta Liikenteen ja logistiikan

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / STO / Terveyspalveluryhmä Lainsäädännön vaiheittainen eteneminen 2010

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely. Ohjeet:

Lausuntopyyntökysely. Ohjeet: Lausuntopyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin kysymyksiin, mutta

Lisätiedot

Sote-alueiden hallinto? Kuntaliiton hallitus 7.5.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma

Sote-alueiden hallinto? Kuntaliiton hallitus 7.5.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Sote-alueiden hallinto? Kuntaliiton hallitus 7.5.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Esimerkkejä eroista: Erikoissairaanhoito Pohjoismaissa Tanska Norja Suomi Ruotsi Alueet Alueet (valtio) Lkm

Lisätiedot

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Sairaalapäivät 20. 21.11.2012 Sibeliustalo, Lahti Rauno Ihalainen FT, sairaanhoitopiirin johtaja Sairaanhoidon erityisvastuualueet

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely. Khall. 18.01.2016 13 liite nro 2. TAUSTATIEDOT. Vastaajatahon virallinen nimi. Padasjoen kunta

Lausuntopyyntökysely. Khall. 18.01.2016 13 liite nro 2. TAUSTATIEDOT. Vastaajatahon virallinen nimi. Padasjoen kunta Lausuntopyyntökysely TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Padasjoen kunta Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Kristiina Laakso Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot kristiina.laakso@padasjoki.fi

Lisätiedot

Benchmarking raportoinnista tukea terveydenhuollon johtamiseen

Benchmarking raportoinnista tukea terveydenhuollon johtamiseen Benchmarking raportoinnista tukea terveydenhuollon johtamiseen 1 Sisältö 2 NHG lyhyesti Asiakastarve Mitä on benchmarking? Suunta raportointiratkaisu asiakkaiden tarpeisiin Miten tästä eteenpäin? Nordic

Lisätiedot

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET Laaja Linjaukset: Yhtenäiset käytännöt Terveyden edistäminen Täydennyskoulutus Opiskelijaohjaus Kehittäminen & tutkimus ESH, PTH, SOS.TOIMI KOULUTUS & TUTKIMUS STM 2009 HOITOTYÖN

Lisätiedot

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 30.4.2010 Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsy - 30.4.2010 tilanne 1 Yleistä 30.4.2010 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

Sote-uudistus Miten Kanta-palvelut tukevat Sotejärjestämislain

Sote-uudistus Miten Kanta-palvelut tukevat Sotejärjestämislain Sote-uudistus Miten Kanta-palvelut tukevat Sotejärjestämislain toimeenpanoa? 14.10.2014 Maritta Korhonen, STM Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon kehittämisen yhteistyöseminaari

Lisätiedot

Sote-uudistus ja Kuntaliiton tuki kuntien tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa

Sote-uudistus ja Kuntaliiton tuki kuntien tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa Sote-uudistus ja Kuntaliiton tuki kuntien tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa DRG-käyttäjäpäivät 2015 Lahti 4.12.2015 toimitusjohtaja Kuntaliitto Sote palvelurakenneuudistuksen tavoitteet Luoda

Lisätiedot

Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse?

Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse? Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse? Maijaliisa Junnila, FT, johtava asiantuntija, VALVA-hankkeen johtaja 17.9.2015 Mistä valinnanvapaudessa on kyse / Maijaliisa Junnila 1 Valinnanvapaus kuluttaja

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) 66 Stj / Valtuutettu Tuomo Valokaisen aloite terveyskeskuksen ja kaupunginsairaalan palveluista päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI TIIVISTÄ TIETOA KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Keski-Suomen sairaanhoitopiiri tuottaa jäsenkuntiensa tarvitsemia erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystyksen sekä eräitä sosiaalihuollon palveluja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Pohjatietoa kuntavaaleihin Kaikki yhteen ääneen. 28.10.2012 Använd din röst. Kuntien järjestämisvastuu Kunnilla on vastuu palvelujen järjestämisestä

Lisätiedot

Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin?

Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin? Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin? Kalevi Luoma To be or Well be IV seminaari Oulu 11.2.2010 Julkisen talouden kestävyysvaje Suomen julkisessa

Lisätiedot