LIIKEARVO KANSALLISESSA JA KANSAIN- VÄLISESSÄ TILINPÄÄTÖKSESSÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LIIKEARVO KANSALLISESSA JA KANSAIN- VÄLISESSÄ TILINPÄÄTÖKSESSÄ"

Transkriptio

1 TAMPEREEN YLIOPISTO Taloustieteiden laitos LIIKEARVO KANSALLISESSA JA KANSAIN- VÄLISESSÄ TILINPÄÄTÖKSESSÄ Yrityksen taloustiede, laskentatoimi Pro Gradu -tutkielma Toukokuu 2008 Ohjaaja: Eeva-Mari Ihantola Mari-Anne Westerlund

2 TIIVISTELMÄ Tampereen yliopisto Taloustieteiden laitos; yrityksen taloustiede, laskentatoimi Tekijä: WESTERLUND, MARI-ANNE Tutkielman nimi: Liikearvo kansallisessa ja kansainvälisessä tilinpäätöksessä Pro gradu tutkielma 89 sivua, 3 liitesivua Aika Toukokuu 2008 Avainsanat: liikearvo, yrityskauppa, yritysten yhteenliittymä, IFRS 3 Tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella osakekaupan yhteydessä syntyvän liikearvon (konserniliikearvon) kirjanpitokäsittelyä ja liikearvon vaikutuksia tilinpäätösinformaatioon vertaamalla Suomen kansallista normistoa kansainväliseen IFRS-normistoon. Hankintamenon ja nettovarallisuuden arvostamiseen ja yksilöimiseen liittyvät seikat muodostavat yhden tutkimuksen painopisteistä, koska liikearvon määrä lasketaan hankintamenon ja hankitun yrityksen nettovarallisuuden erotuksena. Toinen painopiste muodostuu liikearvon käsittelystä ja raportoinnista. Lähdeaineisto Tutkielman lähdeaineistona on käytetty yrityshankintaa ja liikearvoa käsittelevää kansallisesta ja kansainvälistä lainsäädäntöä ja tulkintaohjeita, lisäksi on hyödynnetty laskentatoimen asiantuntijoiden julkaisemia artikkeleita ja luentomateriaaleja. Empiirisiä esimerkkejä kansainvälisen normiston soveltamisesta on poimittu kansallisten listayhtiöiden IFRS-tilinpäätöksistä ja Rahoitustarkastuksen tekemistä selvityksistä. Tutkimuksen toteutus Tutkimuksessa tarkastellaan liikearvon syntymistä laskentakäytännöittäin hankintamenolaskelman rakenteen mukaisesti: ensin tarkastellaan hankintamenon ja hankintaajankohdan nettovarallisuuden määrittämistä ja lopuksi tutkitaan liikearvon käsittelyä ja raportointivaatimuksia. Kansallinen, velkojien suojaan perustuva normisto muodostaa tutkimuksen viitekehyksen, jota verrataan sijoittajien näkökulmaa korostavan IFRSnormiston säännöksiin. Tutkimustulokset Kansallisen normiston sisältämä yrityshankintaa ja liikearvoa käsittelevä ohjeistus on merkittävästi suppeampaa IFRS-normistoon verrattuna. Silloinkin, kun tietystä aihealueesta on säädetty kirjanpitolaissa ja kirjanpitolautakunta on antanut siitä yleisohjeen, suomalainen normisto ei yleensä kata kaikkia IFRS-normistossa säädettyjä kohtia. Hankintamenolaskelman laadintaperiaatteet ovat molemmissa normistoissa samankaltaiset, merkittäviä eroja löytyy etenkin hankintamenon ja nettovarallisuuden arvostamisesta, hankintamenon kohdentamisesta, liikearvon käsittelystä ja raportointivaatimuksista. IFRS-normiston mukainen yrityshankinta asettaa myös yritysjohdolle uusia haasteita: kauppahinnan kohdistamisessa ja liikearvon arvonalentumistestauksessa edellytetään monia tulevaisuuteen liittyviä päätöksiä ja arvioita.

3 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO Tutkielman taustaa Tutkielman tavoite ja rajaukset Tutkielman rakenne Normistot Kansallinen normisto Kansainväliset normistot LIIKEARVO Liikearvon määritelmä ja syntyminen Käsitteitä Liiketoimintakauppa ja osakekauppa Konserni Konsernitilinpäätös ja sisäinen omistus Hankintamenomenetelmä Yhdistelmämenetelmä (pooling) Liikearvon vaikutuksia Tilinpäätös ja tunnusluvut Konsernin veroaste Osakeyhtiön varojen jako Yhteenveto liikearvon vaikutuksista SUOMEN KANSALLINEN NORMISTO JA LIIKEARVO Suomen normisto Tytäryrityksen yhdistäminen konsernitilinpäätökseen Yhdistelmämenetelmän soveltamisedellytykset Hankintameno Hankintamenon komponentit ja arvostus Hankintamenon oikaisut Hankintamenon kohdistaminen Oma pääoma Oman pääoman arviointiajankohta Jäännöserän kohdistaminen Vähemmistön osuus Kohdistusten muutokset Laskennalliset verot Liikearvon määrittely ja käsittely Yleistä FAS-liikearvosta Liikearvon poistaminen Konsernireservi... 43

4 3.7 Raportointivaatimukset Yhteenveto IFRS NORMISTO JA LIIKEARVO IFRS-normit Tytäryrityksen yhdistäminen konsernitilinpäätökseen (IFRS) Yhdistelmämenetelmän soveltamisedellytykset (IFRS) Hankintameno (IFRS) Hankintamenon komponentit ja arvostus Hankintamenon oikaisut Hankintamenon kohdistaminen (IFRS) Yleistä hankintamenon kohdistamisesta Nettovarallisuuden arvostaminen Aineettomat hyödykkeet Varaukset ja ehdolliset velat Nettovarallisuuden arviointiajankohta Vähemmistön osuus nettovarallisuudesta Kohdistusten muutokset Laskennalliset verot Liikearvon määrittely ja käsittely (IFRS) Yleistä IFRS-liikearvosta Liikearvon kohdistaminen Kirjanpitoarvo Käyttöarvo Diskonttauskorko Ennakoidut rahavirrat Arvonalentumisen indikaattorit Laskelmien arviointi ja dokumentointi Arvonalentumisen kohdistaminen Negatiivinen liikearvo Arvonalentumistesti IFRS-siirtymän yhteydessä Raportointivaatimukset (IFRS) Yhteenveto (IFRS) YHTEENVETO JA PÄÄTELMÄT LÄHTEET LIITTEET Liite 1: Hankittavien tytäryhtiöosakkeiden rahoituksen vaikutus konsernitaseeseen Liite 2: Valuuttakurssimuutosten vaikutus sisäisen omistuksen eliminoinnissa (FAS vs IFRS)... 91

5 1 1 JOHDANTO 1.1 Tutkielman taustaa Viime vuosikymmenten aikana yritystoiminta on nopeasti kansainvälistynyt, jokaisessa maassa on jo ulkomaille laajentunutta yritystoimintaa 1. Yrityksen toimintaympäristön muuttuessa on yrityksen usein myös muutettava toimintaansa ja yritysrakennettaan. Esimerkiksi johtamisen tai toiminnan tehokkuuden kannalta voi olla tarkoituksenmukaista organisoida liiketoiminta useaan yritykseen. Yritys voi tiettyä toimintaa varten perustaa kokonaan uuden yrityksen tai se voi laajentua ostamalla jo toimivan yrityksen. 2 Yrityskauppa on usein taloudellisesti realistisin vaihtoehto, kun laajennetaan yritystoimintaa uusille alueille tai tavoitellaan markkinaosuuksia tai tietotaitoa. Yritysoston vaihtoehto on sisäinen kasvu eli käytännössä ne kustannukset, jotka aiheutuisivat vastaavan toiminnan aloittamisesta, tavoiteltujen markkinaosuuksien saavuttamisesta ja tarvittavan tietotaidon hankkimisesta. 3 Yrityskauppa voidaan periaatteessa toteuttaa joko osake- tai liiketoimintakauppana 4. Yrityskauppa on ostajan kannalta aina vaativampaa kuin myyjän kannalta, sillä myyjä tuntee kaupan kohteen ostajaa paremmin. Jos ostettavan yrityksen hankintahinta on suurempi kuin sen varallisuusarvo, ylimenevä osa on liikearvoa. Liikearvon syntymiseen vaikuttavat monet tekijät: yrityksen erityinen osaaminen, kasvupotentiaali, jakelukanavat jne. Yrityskaupan yhteydessä realisoitunut liikearvo on pääsääntöisesti aktivoitava ostajayrityksen taseeseen, liikearvolla on siis vaikutusta myös tilinpäätökseen ja siitä laskettaviin tunnuslukuihin. Liikearvoon liittyvä problematiikka korostuu silloin, kun hankittavasta yrityksestä maksetaan merkittävästi enemmän kuin sen nettovarallisuus (oma pääoma) on. Kaikissa yritysten yhteenliittymä -tapauksissa ei tilinpäätökseen kuitenkaan muodostu liikearvoa. Myös eri kirjanpito- ja tilinpäätöskäytäntöjen välillä on liikearvon käsittelyyn liittyviä 1 Räty 2002, 19 2 Alhola 2003, 10 3 Keinonen 1983, Bergroth 1994, 372

6 2 eroja. Tilinpäätösinformaation vertailukelpoisuus korostuu erityisesti arvopaperimarkkinoilla: sijoittajat vaativat samoihin lähtökohtiin ja periaatteisiin perustuvan informaation tuottamista sijoituspäätöstensä pohjaksi. 5 Eri maiden tilinpäätöskäytännöissä löytyy periaatteellisella tasolla yhteisiä elementtejä, mutta maakohtaiset tilinpäätöskäytännöt poikkeavat toisistaan siinä määrin, ettei tilinpäätösinformaatio useinkaan ole vertailukelpoista eri maissa toimivien yritysten välillä. 6 Listattujen yritysten tilinpäätösten selkeyttä ja vertailtavuutta varten Euroopan unionin komissio haluaa kaikkien julkisesti noteerattujen yhtiöiden käyttävän kansainvälisiä IFRS-standardeja (International Financing Reporting Standards) vuodesta 2005 lähtien. IFRS-hankkeen tavoitteena on tehostaa pääomamarkkinoiden toimivuutta, mikä puolestaan on keskeinen osa EU:n strategiaa, jonka avulla pyritään maailman kilpailukykyisimmäksi talousalueeksi vuoteen 2010 mennessä. Tavoitteena on raportoida konsernitilinpäätökset IFRS-normiston perusteella ja varmistaa siten entistä vertailukelpoisempi pohja sijoituspäätöksille riippumatta siitä, missä jäsenvaltiossa konsernin emoyhtiö sijaitsee. 7 IFRS-standardeihin ja niiden kehittymiseen vaikuttavat osaltaan myös amerikkalaiset standardit, sillä Amerikka muodostaa maailman suurimman yhtenäisen talousalueen ja siellä sijaitsee maailman suurin pörssi, New York Stock Exchange eli NYSE. IFRSstandardien on ajan myötä ennustettu kehittyvän maailmanlaajuisiksi standardeiksi. Suoritetusta tilinpäätöskäytäntöjen yhtenäistämistyöstä huolimatta normistoissa on eroja, jotka vaikuttavat yrityksen tilinpäätösinformaatioon. Lakien ja normien noudattaminen ei myöskään välttämättä aina anna oikeaa kuvaa yritysjärjestelyn varsinaisesta luonteesta, taustalla voi olla halu vaikuttaa vastaanotettujen varojen ja velkojen arvostamiseen sekä kirjanpidollisiin ratkaisuihin, joilla puolestaan on vaikutus yrityksen tuloksentekokyvystä ja taloudellisesta asemasta annettavaan kuvaan 8. 5 Räty 2004, 23 6 Räty 2002, 19 7 Räty 2002, 36 8 Blummé 2001, 74 75

7 3 1.2 Tutkielman tavoite ja rajaukset Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella osakekaupan yhteydessä syntyvän liikearvon (konserniliikearvon) kirjanpitokäsittelyä ja liikearvon vaikutuksia tilinpäätösinformaatioon vertaamalla Suomen kansallista normistoa kansainväliseen IFRS-normistoon. Normistojen tarkasteluajankohdaksi on valittu vuoden 2006 lopun tilanne. Tutkielman kohdenormistoihin on viime aikoina tehty monia muutoksia ja tämä kehityssuunta jatkuu edelleen, siksi valitun tarkasteluajankohdan lisäksi tarkastellaan lyhyesti myös normien viimeisiä muutoksia ja niiden tulevaa kehitystä. Liikearvon määrä lasketaan hankintamenon ja hankitun yrityksen nettovarallisuuden erotuksena, tämän vuoksi hankintamenoon ja nettovarallisuuteen liittyvien kirjaus- ja arvostusmenetelmien tarkastelu muodostaa yhden tutkimuksen painopisteistä. Tutkimuksessa liikearvon syntymiseen perehdytään laskentakäytännöittäin hankintamenolaskelman rakenteen mukaisesti: aluksi tarkastellaan hankintamenon ja hankintaajankohdan nettovarallisuuden määrittämistä ja lopuksi tutkitaan niiden jäännöserän (liikearvon) käsittelyä ja raportointivaatimuksia. Suomalaista liikearvoon liittyvää laskentakäytäntöä verrataan kansainvälisen IFRSnormiston vastaaviin säännöksiin. Tarkasteluhetkeksi on valittu , tutkimuksessa huomioidaan kyseisenä ajankohtana voimassaolevat säädökset. Tarkastelun kohteena ovat valittujen normistojen väliset erot liikearvon syntymiseen, hankittujen varojen ja vastikkeiden arvostukseen ja kirjauskäsittelyyn liittyen. Viitekehyksenä oleva suomalainen normisto perustuu perinteisesti velkojien suojaan, IFRS-normiston lähtökohtana on sijoittajien näkökulma. IFRS:ssa korostetaan lisäksi taseen merkitystä tuloslaskelmaan verrattuna, myös arvostusmenetelmissä markkinaperusteisuus on vallannut alaa perinteiseltä hankintamenoajattelulta. 9 Tutkimuksessa keskitytään osakeyhtiömuotoisten ostajan suorittamiin yrityshankintoihin, jolloin IFRS-normien käytännön soveltamista voidaan tarkastella listayhtiöiden julkaisemista tilinpäätöksistä. Koska tutkimuksessa keskitytään osakeyhtiömuotoon, myös normistojen osalta käsitellään vain osakeyhtiön kannalta olennaisia kohtia. 9 Räty 2004, 28

8 4 Suomessa kansainvälisten tilinpäätösstandardien vapaaehtoiseen soveltamiseen valittu Ei estettä, ei pakkoa periaate, joka mahdollistaa sen että kaikki kirjanpitovelvolliset voivat halutessaan laatia tilinpäätöksensä kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaisesti. Vaikka valtaosa Suomen pörssiyhtiöistä siirtyi kansainväliseen IFRStilinpäätösraportointiin vuonna 2005, tapahtuu Suomessa siirtymistä IFRS-raportointiin edelleen, syitä tähän ovat esimerkiksi tuleva listautuminen tai muu rahoitus- tai yritysjärjestely sekä tilinpäätöstietojen parempi vertailtavuus muihin toimijoihin verrattuna. 1.3 Tutkielman rakenne Tutkielman alussa kuvataan liikearvon syntymistä yrityskaupan yhteydessä sekä liikearvon vaikutuksia ja liikearvoon liittyviä käsitteitä. Konsernitaseen liikearvo voi syntyä konsernin sisäisen omistuksen eliminoinnin yhteydessä tai se voi periytyä konsernitilinpäätökseen jonkun konserniyhtiön erillistilinpäätöksestä, johon se on muodostunut liiketoimintakaupan yhteydessä. Tutkielmassa keskitytään osakekaupan yhteydessä syntyvään liikearvoon, mutta käsitteenä perehdytään myös osakekaupan vaihtoehtoiseen toteuttamismuotoon eli liiketoimintakauppaan. Käsitteinä toteuttamismuotoja tarkastellaan kappaleessa Konsernin sisäisen omistuksen eliminoinnin menetelmät ja perusperiaatteet esitellään käsitteiden yhteydessä kappaleessa Eliminointimenetelmien soveltamisedellytyksiä tarkastellaan yksityiskohtaisemmin normistokohtaisissa kappaleissa (kansallisen normiston osalta kappaleessa 3 ja IFRS-normiston osalta kappaleessa 4). Eliminointimenetelmien soveltamisedellytysten lisäksi normistokohtaisissa kappaleissa tarkastellaan tytäryhtiön tilinpäätöstietojen yhdistelemistä, hankintamenon määrittämistä, hankintamenon kohdistamista sekä liikearvon muodostumista, käsittelyä ja siihen liittyvää raportointia. Konsernitilinpäätöksen laadinnan keskeiset periaatteet ovat samat kaikissa normistoissa. Tähän tutkimukseen liittyviä periaatteita käsitellään kansallisen normiston yhteydessä, IFRS-normiston osalta keskitytään kansallisen ja IFRS-normiston välisten erojen raportointiin. IFRS-normisto kappaleeseen on myös liitetty normiston soveltamisesta havainnollistavia esimerkkejä suomalaisten listayhtiöiden IFRS-tilinpäätöksistä sekä Rahoitustarkastuksen tutkimusraporteista. Lisäksi tutkielman päätelmien yhteydessä käsitellään

9 5 lyhyesti IFRS-normiston yritysten yhteenliittymien raportointiin julkaistuja tulevia muutoksia. 1.4 Normistot Kansallinen normisto Kansallisen kirjanpito- ja tilinpäätöslainsäädännön perustan muodostavat kirjanpitolaki ja kirjanpitoasetus. Kaikki Euroopan Unionin jäsenvaltiot ovat mukauttaneet kansallisen kirjanpito- ja tilinpäätöslainsäädäntönsä Euroopan unionin neljännen ja seitsemännen yhtiöoikeudellisen direktiivin mukaisiksi. Näiden direktiivien yhtenä tavoitteena on ollut tilinpäätösinformaation yhdenmukaistaminen. Vaikka direktiivi tähtäävät yhdenmukaisen informaatioon, ei tähän tavoitetta ole saavutettu: tilinpäätösasiakirjojen muoto on jossain määrin yhdenmukaistunut, mutta tuloslaskennassa ja omaisuuslaskennassa käytetyissä laskentamenetelmissä on edelleen eroavaisuuksia. 10 Suomen kirjanpitolainsäädäntö on laadittu suppeaksi ja suuri osa käytännön ongelmien ratkaisusta on jätetty tehtäväksi hyvää kirjanpitotapaa noudattaen (KPL 3 ). Hyvää kirjanpitotapaa ei ole määritelty täsmällisesti, lainsäädännön lisäksi hyvän kirjanpitotavan lähteisiin kuuluvat mm. kirjanpitolautakunnan ohjeet ja lausunnot sekä tilintarkastaja- ja muiden laskentatoimen ammattihenkilöiden järjestöjen lausunnot ja kannanotot. 11 Tutkielman tarkasteluhetkellä ( ) voimassa oleva kirjanpitolaki on 1336/1997 ja kirjanpitoasetus 1339/1997. Tarkasteltavaa kirjanpitolakia ja asetusta on muutettu edellisen kerran vuoden 2004 lopussa 12. Tämän muutoksen yhteydessä kirjanpitolakiin lisättiin 7 A luku, jossa säädetään kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaan laadittavasta tilinpäätöksistä: pörssiyritysten on laadittava konsernitilinpäätöksensä kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja noudattaen ja muutkin yritykset ja konsernit voivat halutessaan laatia tilinpäätöksensä kansainvälisten standardien mukaisesti. Tämä ei estettä ei pakkoa periaate mahdollistaa siis sen, että kaikki kirjanpitovelvolliset voivat halutessaan laatia tilinpäätöksensä tai konsernitilinpäätöksensä kansainvälisten tilinpäätös- 10 HE 111/ Ihantola 1997, L 2004/1304, L 2004/1312 ja A 2004/1313

10 6 standardien mukaisesti. Kun tilinpäätös laaditaan kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja noudattaen, kirjanpitolain 7A luvun 4 :ssä luetellut säännökset väistyvät. Näitä 2004 lopussa tehtyjä muutoksia sovellettiin ensimmäisen kerran tai sen jälkeen alkaneeseen tilikauteen. Kirjanpitolain ja asetuksen lisäksi myös muussa lainsäädännössä on kirjanpitoa ja tilinpäätöstä koskevia säädöksiä. Kirjanpitolain ja asetuksen sekä muun lainsäädännön keskinäisestä suhteesta on säädetty kirjanpitolain 8 luvun 6 :ssä: kirjanpitolaki ja asetus väistyvät, mikäli muussa laissa on asiasta säädetty toisin. Esimerkkinä muusta laista on osakeyhtiölaki. Tutkielmassa tarkasteltava osakeyhtiölaki on 2006/624, joka astui voimaan Kirjanpitolautakunnan yleisohjeista tutkielmassa tarkastellaan konsernitilinpäätöksen laatimisesta ja laskennallisten verojen käsittelystä annettuja ohjeita. Tutkielmassa keskitytään tarkasteluhetkellä voimassaoleviin yleisohjeisiin, mutta koska molemmista aiheista julkaistiin uudet yleisohjeet vuoden 2006 lopussa, tarkastellaan tutkielmassa lyhyesti myös yleisohjeiden viimeisimpiä muutoksia Kansainväliset normistot Vuodesta 2005 alkaen IFRS-normisto on ollut kaikkien julkisesti noteerattujen yhtiöiden konsernitilinpäätösten yhteinen raportointitapa EU-alueella. IFRS-normisto on laaja tilinpäätösinformaatiota sääntelevä säännöstö, joka rakentuu kolmesta osasta: Tilinpäätöksen laatimista ja esittämistä koskevat yleiset perusteet (Framework) Kansainväliset tilinpäätösstandardit (IAS ja IFRS) Tulkintaohjeet (SIC ja IFRIC) Yleisissä perusteissa määritellään tilinpäätösinformaation tavoitteet, laadulliset ominaisuudet, jotka määräävät tilinpäätösinformaation hyödyllisyyden, tilinpäätöksen laadinnan perusoletukset, kirjaus- ja arvostusperiaatteet sekä pääoman ja sen säilyttämisen käsitteet. 13 Nykyinen IFRS- viitekehys on vuodelta 1989 ja sen kahdeksanvaiheinen uudistaminen on aloitettu. IFRS-normiston tilinpäätösstandardeista käytetään lyhenteitä IAS (International Accounting Standard) ja IFRS (International Financial Reporting 13 Räty 2004, 27

11 7 Standard). IFRS syntyi kun IAS-käsitettä laajennettiin koskemaan pelkän kirjanpidon sijasta laajempaa kokonaisuutta, taloudellista informaatiota. IFRS-standardien nimeäminen aloitettiin IFRS 1:stä ja niitä käytetään rinnan IAS-standardien kanssa. 14 IASnormiston tulkintaohjeista käytetään lyhenteitä SIC (Standing Interpretations Committee) ja IFRIC (International Financial Reporting Interpretation Committee). Tulkintakomitea julkaisee tulkintakannanottoja kysymyksiin, joihin varsinaiset IAS- ja IFRSstandardit eivät anna vastauksia. IFRS-normit laatii vuonna 1973 perustettu The International Accounting Standards Committee (IASC), josta tuli uudelleenjärjestelyn seurauksena International Accounting Standards Board (IASB) vuonna IASB on itsenäinen, yksityisoikeudellinen elin, joka toimii läheisessä yhteistyössä mm. kansainvälisten laskentatoimen ammattilaisten ja arvopaperimarkkinoiden valvontaviranomaisten kanssa. IASB:n laatimia laskentaperiaatteita kutsutaan IFRS-standardeiksi. 15 IFRS-normiston lähtökohtana on sijoittajainformaatio, joten arvostusmenetelmänä siinä suositaan markkinaperusteisuutta. IFRS-normisto on erittäin yksityiskohtainen ja siinä on vain harvoin valinnaisuuksia. IFRS-normistoa selvästi yksityiskohtaisempana ja vaativampana on pidetty Yhdysvaltojen tilinpäätöskäytäntöä, US GAAP (US Generally Accepted Accounting Principles) normistoa. Sekä US GAAP- että IFRS-normistot kuuluvat anglosaksiin tilinpäätöskäytäntöihin. Näiden normistojen keskeiset perusteet eivät eroa toisistaan merkittävästi tilinpäätösinformaation tuottamisessa, yksityiskohtaisella tasolla informaation tuottamisen ohjeistus kuitenkin poikkeaa. 16 IFRS:ssa on mahdollista (vaikkakin äärimmäisen harvoissa tapauksissa) irrottautua standardeista, jos niiden soveltaminen ei johda oikean kuvan antamiseen, US GAAP:ssa ei ole vastaavaa mahdollisuutta ole 17. US GAAP-standardit laatii vuonna 1973 perustettu FASB (The Financial Accounting Standards Board, FASB), joka perustettiin koska sen edeltäjän APB:n (Accounting 14 Laakso Räty 2004, Räty 2002, Räty 2002, 379

12 8 Principles Board) työskentely oli epäonnistunut ja koska tilinpäätökselle haluttiin kehittää yleistä viitekehystä yksittäisten sääntöjen sijaan. 18 FASB:n standardeista käytetään lyhennettä FAS (Statement of Financial Accounting Standards). 19 US GAAP-normistoa täydentävät sekä tilintarkastajien yhteisön (American Institute of Certified Public Accountants, AICPA) että pörssiyhtiöiden informaatiota valvovan rahoitustarkastusviranomaisen (US Securities and Exchange Commission, SEC) ohjeistukset. IASB ja FASB sitoutuivat lokakuussa 2002 periaatepäätöksellä (The Norwalk Agreement) kehittämään korkealaatuisia, keskenään yhteensopivia standardeja (IASB:n ja FASB:n lähentymisprojekti). Ensimmäinen osoitus IFRS- ja US GAAP-normistojen lähentymisestä on keväällä 2004 annettu IFRS 5 -standardi (Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot), joka muutettiin vastaamaan Yhdysvaltojen vastaavia laskenta- ja raportointivaatimuksia. 20 Kahden viime vuoden aikana yhteistyö on syventynyt ja laajentunut. Viime aikojen merkittävin konkreettinen lähentämishanke on ollut käypien arvojen määrittäminen. Tällä hetkellä tilinpäätösten tase-eristä osa perustuu historialliseen hankintamenoon ja osa muuhun perusteeseen, esimerkiksi käypään arvoon. Sekä FASB että IASB haluavat, että säännösten yhtenäisyyden ja tilinpäätösten vertailtavuuden vuoksi tilinpäätöksissä siirrytään laajemmin käypiin arvoihin perustuvaan arvostusperusteeseen. 21 Vuoden 2007 lopussa SEC poisti ulkomaisilta yhtiöiltä vaatimuksen täsmäyttää IFRSnormiston mukainen tilinpäätös US GAAP-standardeja vastaavaksi. Tätä työlääksi koettua ja kallista tilikauden tuloksen ja oman pääoman täsmäytystä ei enää tarvitse tehdä vuoden 2008 tilinpäätöksestä Räty 2002, Myöhemmin tässä tutkimusraportissa käytetty FAS-lyhenteellä tarkoitetaan Suomen kansallista laskentakäytäntöä (Finnish Accounting Standards, FAS). 20 Räty 2004, Järventausta Deloitte 2007

13 9 2 LIIKEARVO 2.1 Liikearvon määritelmä ja syntyminen Liikearvo käsitteelle on olemassa monia hieman toisistaan poikkeavia määritelmiä. Liiketaloustieteessä liikearvolla tarkoitetaan ilmiötä, jossa tuotannontekijöiden yhteisarvo on suurempi kuin arvo, joka saataisiin realisoitaessa tuotannontekijät erillisinä 23. Liikearvo on siis kiinteästi sidoksissa yrityksen arvoon, sitä ei voi ostaa tai myydä erillisenä, eikä sillä ole myöskään markkinahintaa. Leppiniemen määritelmän mukaan liikearvo on yrityksen aineeton tuotannontekijä, joka syntyy yrityksen toiminnan myötä ja jolle yrityksen toiminnalliset tulonodotukset viime kädessä perustuvat. Liikearvoa synnyttäviä tekijöitä ovat esim. yrityksen erityinen osaaminen, jakelukanavat, suhdeverkostot jne. Liikearvon syntyminen yrityksen omassa toiminnassa ei realisoi liikearvoa yrityksen taseeseen, eikä sen synnyttämisestä aiheutuvia menoja (esim. koulutus- ja markkinointikulut) myöskään yleensä aktivoida taseeseen. 24 Liikearvo realisoituu yritysjärjestelyn yhteydessä, jolloin se aktivoidaan ostajan tai konsernin taseeseen. Liiketoimintakaupan ja fuusion yhteydessä syntyvä liikearvo merkitään ostajan tai vastaanottajayrityksen erillistaseeseen. Tytäryhtiöfuusiossa syntynyt liikearvo ei vaikuta konserniliikearvon määrään, sillä se eliminoidaan konsernitasolla. Konsernitaseessa esitettävä liikearvo sisältää liiketoimintakaupan yhteydessä syntyneen ja konsernin sisäisen omistuksen eliminointien kautta muodostuneen liikearvon. Yrityskaupassa liikearvon määrä on kauppahinnan varallisuus- eli substanssiarvon ylittävä osa. Taseeseen aktivoidun liikearvon määrä pienenee poistojen ja arvonalentumisten kautta. Yrityskaupassa syntynyt liikearvo edustaa maksua, jonka ostaja on suorittanut vastaista taloudellista hyötyä ennakoiden. 23 Penttilä 1991, Leppiniemi 1999, 173

14 10 Yrityskaupan yhteydessä muodostuvan liikearvon katsotaan johtuvan seuraavista tekijöistä: 1. ostetun yrityksen taseen mukaisen omaisuuden käyvän arvon ja kirjanpitoarvon erotus 2. ostetun yrityksen taseeseen kirjaamattoman omaisuuden käypä arvo (aineeton: tavaramerkki, asiakasluettelo, lisenssi, teknologia) 3. ostetun yrityksen liiketoiminnan going concern-tekijän käypä arvo 4. ostavan ja ostetun yrityksen liiketoimintojen ja omaisuuksien yhdistämisen synergiahyöty 5. hintaan sisälletty yliarvostus 6. hankkijaosapuolen maksama ylihinta 25 Liikearvo on aineetonta omaisuutta, johon liittyy suurempaa epävarmuutta ja riskiä kuin aineelliseen omaisuuteen. Liikearvo perustuu paljolti arvioituihin tulevaisuudenodotuksiin. Jos tulevat tapahtumat eivät toteudu ennakoidun suuruisina: synergiaedut eivät esimerkiksi toteudu kuten kaupan yhteydessä arvioitiin, niin liikearvoon liittyvä arvonalentumisriski realisoituu. Arvonalentuminen puolestaan merkitsee kulujen kasvua ja sitä kautta negatiivista tulosvaikutusta. Liikearvon merkittävyyttä voidaan arvioida vertaamalla sen määrää oman pääoman määrään. Taulukossa 1 on esitetty kymmenen liikearvo/oma pääoma suhdeluvultaan suurinta suomalaista listayhtiötä vuosina 2006 ja Yhtiö Liikearvo / oma pääoma % 1 Turvatiimi SysOpenDigia Salcomp Affecto SanomaWSOY Ixonos Keskisuomalainen Tiimari KONE Etteplan Johnson 2001, 295

15 Yhtiö Liikearvo / oma pääoma % 1 Proha Turvatiimi Ruukki Group SanomaWSOY Ixonos SysOpenDigia 97 7 Affecto Genimap 92 8 Endero 90 9 TietoEnator Kone 74 Taulukko 1: Suomen listayhtiöiden liikearvon ja oman pääoman suhde-taulukon kymmenen kärjessä vuosina 2006 ja 2005 (Rahoitustarkastus 2006 ja 2007). Listayhtiöiden vuosien 2006 (2005) tilinpäätöksissä absoluuttisesti suurimmat liikearvot on merkitty UPM:n 1514 miljoonaa euroa (1514 milj.euroa), SanomaWSOY:n 1393 miljoonaa euroa (1329 milj.euroa) ja Stora Enson 907 miljoonaa euroa (961 milj.euroa) taseisiin. 2.2 Käsitteitä Liiketoimintakauppa ja osakekauppa Liiketoimintakaupassa on kyse siitä, että tietty erikseen sovittu liiketoiminta ja siihen liittyvät varat, velat ja vastuut siirtyvät myyjältä ostajalle. Liiketoiminnasta maksettu hankintahinta antaa oikeuden siirtyvien varojen, velkojen ja vastuiden erotukseen eli siirtyvän liiketoiminnan nettovarallisuuteen. Liiketoiminnan kaupan yhteydessä on tavallista maksaa myös liikearvosta. 26 Osakekaupalla tarkoitetaan järjestelyä, jossa myyjä myy ostajalle omistamansa osakkeet tai osan niistä. Kaupan kohteena olevan yhtiön varallisuusasemassa kauppa ei sellaisenaan aiheuta muutoksia. Ostettavan yhtiön varat tai velat eivät siirry ostajalle, vaan ne 26 Blummé 2001, 81 83

16 12 ovat edelleen ostetun yhtiön varoja ja velkoja. 27 Jos hankkiva yritys saa transaktion kautta määräysvallan tai merkittävän omistusosuuden hankinnan kohteessa, syntyy osakekaupan yhteydessä joko konserni- tai osakkuusyhtiösuhde. Hankitut tytäryhtiöosakkeet merkitään pääsääntöisesti niiden omistajayrityksen taseen pysyvien vastaavien Sijoitukset -alaryhmään kuuluvaan Osuudet saman konsernin yrityksissä kohtaan. Poikkeustapauksissa ne voivat sisältyä myös vaihtuvien vastaavien Vaihto-omaisuus- tai Rahoitusarvopaperit alaryhmiin. 28 Osuudet saman konsernin yrityksissä erää ei esiinny konsernitilinpäätöksessä, koska se eliminoituu konsernin sisäisen omistuksen eliminoinnin yhteydessä. Sisäisen omistuksen eliminointi suoritetaan tytäryhtiöosakkeiden ja hankinnan kohteen oman pääoman kesken, jolloin tytäryhtiön raportointiajankohdan omasta pääomasta jää eliminoinnin jälkeen jäljelle vain hankintahetken jälkeen kertynyt määrä. Yrityskaupassa maksuna voidaan käyttää rahaa, kaupan kohteena olevia velkoja ja vastuita tai muita vastikkeita, esim. osakkeita tai muuta omaisuutta. Kun kauppahinnan vastikkeeksi annetaan muuta kuin rahaa, on kyseessä vaihto. Tällöin vastikkeelle on määriteltävä arvo. Yrityskauppa toteutetaan joskus sekamuotoisena eli kauppa tehdään liiketoimintakauppana, mutta osa kaupasta toteutetaan osakekauppana. Liiketoimintakaupan suosioon vaikuttaa liikearvon verovähennysmahdollisuus. Osakekauppa on kuitenkin usein myyjän kannalta verotuksellisesti edullisempi vaihtoehto. Myös vastike voi olla sekamuotoinen: osa kauppahinnasta voidaan jättää velaksi tai maksuna voidaan antaa erilaisia velkainstrumentteja Konserni Osakekaupan yhteydessä syntyy yleensä joko konserni- tai osakkuusyhtiösuhde. Konserni muodostaa taloudellisen kokonaisuuden, johon kuuluvat emoyritys ja sen määräysvallassa olevat tytäryritykset. Määräysvallan peruste on äänivallan enemmistö tai muu vastaava peruste, esim. oikeus hallintoelimen jäsenten enemmistön nimeämiseen. Merkittävin ja yleisimmin täyttyvä määräysvallan kriteeri on osakkuuteen perustuva äänivallan enemmistö. Osakeomistuksessa määräysvallan ratkaisee siis äänivallan enem- 27 Blummé 2001, Englund 2005, Blummé 2001, 101

17 13 mistö, ei määrällisen osake-enemmistön omistaminen 30. Jos äänivallan enemmistön sijasta yrityksellä on hallussaan vähintään viidesosa, mutta enintään puolet osakkeiden tuottamasta äänimäärästä, on kyseessä osakkuusyhtiösuhde. Osakkuusyhtiö ei ole konserniyhtiö, mutta osakeomistuksen kautta sen liiketoiminnan ja rahoituksen johtamiseen on huomattava vaikutusvalta. 31 Se onko kysymyksessä konserni- vai osakkuusyhtiösuhde vaikuttaa siihen, miten yrityksen erillistilinpäätös yhdistellään konsernitilinpäätökseen ja miten sisäinen omistus ja sisäiset liiketapahtumat eliminoidaan. Konsernin emoyritys on kirjanpitolain (KPL 6:1 ) mukaan velvollinen laatimaan ja sisällyttämään tilinpäätökseensä konsernitilinpäätöksen ellei laatimista voida jättää tekemättä jonkin kyseistä velvollisuutta koskevan poikkeuksen perusteella. Jos kirjanpitovelvollisen liikkeeseen laskemat arvopaperit ovat julkisen kaupankäynnin kohteena, on konsernitilinpäätös laadittava kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja noudattaen 32. Konsernitilinpäätöksen laatimisvelvollisuudesta on säädetty myös Osakeyhtiölaissa, sen mukaan konsernitilinpäätöksen laatimisvelvollisuus on laajempi kuin Kirjanpitolain mukaan. Konsernitilinpäätös laaditaan konserniyritysten tuloslaskelmien ja taseiden sekä niiden liitetietojen yhdistelmänä (KPL 6:2 ) Konsernitilinpäätös ja sisäinen omistus Konsernitilinpäätöksessä on esitettävä konsernin tulos ja taloudellinen asema siten kuin konserniyritykset olisivat yksi kirjanpitovelvollinen 33. Tähän perustuu myös konsernin sisäisen omistuksen eliminointivelvollisuus. Konsernin sisäisen omistuksen eliminointi on luettu konsernitilinpäätöksen laatimisen ydinkohtiin. Sisäisen omistuksen eliminointi suoritetaan siten, että konserniin kuuluvan tytäryhtiön osakkeita omistavan konserniyrityksen (yleensä emoyrityksen) taseesta vähennetään osakkeiden hankintameno ja hankinnan kohteena olevan tytäryhtiön taseesta vähennetään hankintahetkellä konsernin omistusosuutta vastaava oman pääoman määrä Järvinen 1999, KPL 1:8 32 KPL 7A:2 33 KPL 6:7 34 Englund 2005, 223

18 14 Sekä suomalaisessa että ulkomaisissa konsernitilinpäätöskäytännöissä tunnetaan useita eri menetelmiä konsernin sisäisen omistuksen eliminoimiseen, yleisen kehityksen suuntana on kuitenkin ollut entistä harvempien menetelmien käyttäminen. Hankintamenomenetelmä on kansallisessa normistossa säädetty ensisijaiseksi tytäryritysten omistuksen eliminoinnissa käytettäväksi menetelmäksi, kansainvälisen IFRS -normiston mukaan hankintamenomenetelmä on ainoa hyväksyttävä menetelmä. Kirjanpitolain mukaan konsernin sisäinen omistus saadaan kuitenkin tietyissä tapauksissa eliminoida yhdistelmä- eli pooling-menetelmää käyttäen. 35 Kansallisessa käytännössä hyväksytyille sisäisen omistuksen eliminointimenetelmille on määritelty konsernisuhteen syntymistapaan perustuvat soveltamisedellytykset: siinä erotellaan hankinnalla (acquisition) syntyneet ja omistusten yhdistämisellä (uniting of interests) syntyneet Hankintamenomenetelmä Tytäryrityksen osakkeiden hankintameno eliminoidaan vähentämällä se tytäryrityksen osakkeiden hankinta-ajankohdan mukaisesta omasta pääomasta (nettovarallisuudesta) kuvan 1 osoittamalla tavalla. Emoyritys, tase Tytäryritys, tase Pysyvät vastaavat: Oma pääoma Pysyvät vastaavat Oma pääoma: Tytäryrityksen osakkeet Vieras pääoma Vaihtuvat vastaavat Hankintaajankohdan oma pääoma Vaihtuvat vastaavat Vieras pääoma Konserniaktiiva/Konsernipassiiva (tulosvaikutus kohdistuten poistojen kautta) Kuva 1: Konserninsisäisen omistuksen eliminointi hankintamenomenetelmällä (Englund, 236) Hankintamenomenetelmän perusajatuksen muodostavat seuraavat periaatteet: konsernin omaan pääomaan luetaan vain sellainen tytäryrityksen voitto, jonka tytäryritys on ansainnut osakkeiden hankinta-ajankohdasta lähtien 35 Englund 2005,

19 15 eliminoinnin jäännöserä käsitellään konsernin tulokseen vaikuttavana eränä. Hankintamenomenetelmä on arvioitu olevan ainoa teoreettisesti johdonmukainen konsernin sisäisen omistuksen eliminointimenetelmä. 36 Jos osakkeiden hankintameno ja sitä vastaava hankinta-ajankohdan oma pääoma (nettovarallisuus) ovat erisuuruisia, syntyy eliminoinnista jäännöserä. Jos osakkeiden hankintameno muodostuu suuremmaksi kuin sitä vastaava osuus omasta pääomasta, kutsutaan jäännöserää konserniaktiivaksi. Jäännöserän syntymisen syy on selvitettävä ja ero on kohdistettava. 37 Konserniaktiivan kohdistamisessa omaisuuseriin on kysymys tytäryrityksen omaisuuserien kirjanpitoarvojen korotuksesta niin, että ne vastaavat hankintahetken todellista hankintamenoa, käypää arvoa. Konsernin näkökulmasta kohdistettu konserniaktiiva on omaisuuden lisähankintamenoa. Konserniaktiivan kohdistamisperusteilla on vaikutus siihen, missä tahdissa konserniaktiiva tulee kirjattua kuluksi. Esimerkiksi jos konserniaktiiva kohdistetaan omaisuuseriin, joilla on lyhyt taloudellinen vaikutusaika, merkitsee se myös nopeatahtista konserniaktiivan poistamista 38. Kuvassa 2 on esitetty konserniaktiivan syntymis- ja käsittelyvaiheet. Tytäryrityksen osakkeiden hankintamenon vähentäminen vastaavasta omasta pääomasta (nettovarallisuudesta) Jäännöserä konserniaktiiva, kun hankintameno suurempi kuin nettovarat Konserniaktiivan syntymisen syiden selvittäminen Konserniaktiivan kohdistaminen tytäryrityksen omaisuus- ja velkaeriin Kohdistamisesta aiheutuneiden laskennallisten verojen käsittely Konserniaktiivan kohdistamattoman osan käsittely konserniliikearvona Kuva 2: Konserniaktiivan syntyminen ja käsittely konsernin sisäisen omistuksen eliminoinnissa (Englund 2005, 277) 36 Englund 2005, KPL 6:9 38 Englund 2005,

20 Yhdistelmämenetelmä (pooling) Yhdistelmämenetelmää käytettäessä konsernin sisäinen omistus eliminoidaan vähentämällä tytäryrityksen osakkeiden hankintameno tytäryrityksen osakepääomasta kuvan 3 osoittamalla tavalla. Eliminoinnissa syntyvää jäännöserää ei kohdisteta milloinkaan tytäryrityksen omaisuus- ja velkaeriin, vaan nämä erät yhdistellään tytäryrityksen taseesta jatkuvasti sellaisenaan konsernitaseeseen. Mahdollinen jäännöserä merkitään suoraan konsernin oman pääoman vähennykseksi tai lisäykseksi. Osakeyhtiössä vähentäminen suoritetaan ensin konsernin sidotusta omasta pääomasta ja jos se ei riitä, konsernin vapaasta omasta pääomasta. Vastaavasti lisäys kohdistetaan osakeyhtiössä sidottuun omaan pääomaan. 39 Emoyritys, tase Tytäryritys, tase Pysyvät vastaavat: Oma pääoma Pysyvät vastaavat Oma pääoma: Tytäryrityksen osakkeet Vieras pääoma Vaihtuvat vastaavat Osakepääoma Vaihtuvat vastaavat Vieras pääoma Jäännöserä konsernin oman pääoman vähennykseksi/lisäykseksi Kuva 3: Konsernin sisäisen omistuksen eliminointi yhdistelmä- eli pooling-menetelmällä (Englund 2005, 312) Yhdistelmämenetelmän käyttäminen johtaa samaan lopputulokseen kuin jos tytäryritys olisi ollut aina osa konsernia. Tilikauden aikana hankitun tytäryrityksen tuloslaskelma yhdistellään tilikauden alusta lähtien. 40 Hankintamenomenetelmässä omistus eliminoidaan hankitun yhtiön omasta pääomasta. Mahdollinen jäännöserä kohdistetaan taseen erille ja kohdistamaton osa on liikearvoa. 39 Kila , Kila , 6.3.3

21 17 Yhdistelmämenetelmässä omistus eliminoidaan ainoastaan hankitun yhtiön osakepääomasta. Mahdollinen jäännöserä kirjataan konsernin oman pääoman vähennykseksi tai lisäykseksi. Yhdistelmämenetelmää käytettäessä ei siis synny liikearvoa. Toinen merkittävä ero on se, että yhdistelmämenetelmällä yhdistellyn tytäryrityksen ennen yhdistymistä kerryttämä voitto tai tappio sisältyy konsernitilinpäätöksen vapaaseen omaan pääomaan. 41 Yhdistelmämenetelmää soveltava konserni voi näyttää liikearvopoistojen verran parempaa tulosta samanaikaisesti, kun sen tase-erät todennäköisesti on arvostettu kirjanpidossa alhaisempaan arvoon kuin mitä tilanne olisi hankintamenomenetelmää sovellettaessa 42. Yhdistelmämenetelmän käyttö on ollut suosittua nimenomaan siitä syystä, että sillä ei ole liikearvopoistoista johtuvaa negatiivista tulosvaikutusta (negatiivista EPS-vaikutusta). Monet yritykset ovat soveltaneet yhdistelmämenetelmää, vaikka todellisuudessa kysymys ei aina ole ollut asiasisällöltään kahden tasavertaisen yrityksen yhteenliittymästä. 43 Konsernin sisäisen omistuksen eri eliminointimenetelmät johtavat usein jopa olennaisesti toisistaan eroaviin lopputuloksiin, erityisesti konsernin oman pääoman määrittämisessä. Erot johtuvat ensisijaisesti seuraavien asioiden erilaisesta ratkaisusta: Ajankohta, jonka omaa pääomaa vastaan osakkeiden hankintameno eliminoidaan. Erät, jotka eliminoinnissa luetaan omaan pääomaan. Eliminoinnin jäännöserän käsittely Liikearvon vaikutuksia Tilinpäätös ja tunnusluvut Tilinpäätöksessä pyritään antamaan oikeat ja riittävät tiedot toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Tilinpäätöksestä laskettujen tunnuslukujen avulla tilinpäätöksestä saadaan paljon informaatiota, joka helpottaa tilinpäätöksen analysointia ja yritysten keskinäistä vertailua. Kaikki tunnusluvut eivät kuitenkaan ole keskenään vertailukelpoi- 41 Kila , Blummé Troberg 2003, Englund 2005, 227

22 18 sia, johtuen joko lukujen laskentatavasta tai yritysten erilaisesta toimialasta ja sitä kautta taserakenteesta. Parhaimmillaan tunnuslukujen anti on silloin kun niitä käytetään muun tilinpäätösanalyysin osana. 45 Laitisen tunnuslukuluokituksessa tunnusluvut ryhmitellään taloudellisen menestyksen osatekijöiden mukaan kannattavuuden, maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden tunnuslukuihin. Nämä kaikki kolme osatekijää ovat yritykselle elintärkeitä: kannattavuus on toiminnan perusedellytys, maksuvalmius ja vakavaraisuus kiinnostavat etenkin rahoittajia. Lyhyen aikavälin kannattavuutta voidaan tarkastella tilinpäätösanalyysin avulla, pitkän aikavälin kannattavuudesta ja sen kehityksestä saadaan käsitys kun vertaillaan useiden peräkkäisten vuosien analyysituloksia 46. Kannattavuutta arvioidaan oman ja sijoitetun pääoman tuottoprosenttien avulla sekä suhteuttamalla tuloslaskelman eriä liikevaihtoon, esim. liikevoittoprosentti (liikevoitto/liikevaihto * 100). Yritystutkimusneuvottelukunnan mukaan tunnetuin kannattavuuden mittari on sijoitetun pääoman tuottoprosentti. Maksuvalmiuden mittareita ovat mm. Quick ratio ja Current ratio. Molemmat kertovat rahoituksen riittävyydestä eli siitä mikä on likvidien tai nopeasti likvideiksi muutettavien varojen suhde lyhytaikaiseen vieraaseen pääomaan. Vakavaraisuutta arvioidaan yleensä omavaraisuusasteen ja nettovelkaantumisasteen (gearing) avulla. Tunnusluvuista monet ovat luonteeltaan suhdelukuja, niissä suhteutetaan jotakin tilinpäätöksen erää toiseen erään. Konsernitilinpäätöksestä voidaan periaatteessa laskea samat tunnusluvut kuin yksittäisestä yrityksestäkin, mutta konsernitason tarkastelussa on keskitytty taloudellista kehitystä kuvaaviin ja osakekohtaisiin tunnuslukuihin. VM:n asetuksessa arvopaperin liikkeeseenlaskijan säännöllisestä tiedonantovelvollisuudesta /538 ja Kirjanpitolautakunnan yleisohjeessa on säädetty pörssiyhtiön tilinpäätöksen tunnusluvuista, jotka on esitettävä viideltä viimeiseltä tilikaudelta. Tuloslaskelman ja taseen tiedoista muodostettavia tilinpäätöksen pakollisia tunnuslukuja ovat: Liikevaihto Liikevoitto ja %-osuus liikevaihdosta Voitto ennen satunnaisia eriä (vain FAS) ja %-osuus liikevaihdosta 45 Niskanen 2003, LASKP080/Timo Hyvönen

23 19 Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja sekä %-osuus liikevaihdosta Oman pääoman tuotto, % Sijoitetun pääoman tuotto, % Omavaraisuusaste, % Nettovelkaantumisaste, % 47 Bruttoinvestoinnit taseen pysyviin vastaaviin ja %-osuus liikevaihdosta Tutkimus- ja kehitysmenot Tulos/osake Oma pääoma/osake Osinko/osake Osinko/osakekohtainen tulos, % Efektiivinen osinkotuotto, % Hinta/voitto-suhde Jatkossa tarkastellaan yksityiskohtaisemmin miten liikearvo ja siitä tehtävät poistot ja arvonalennukset vaikuttavat tuloslaskelmaan ja taseeseen sekä yllä lueteltuihin tunnuslukuihin. Liikearvo merkitään taseeseen omaisuudeksi ja siitä tehdyt poistot ja arvonalentumiset näkyvät tuloslaskelmassa kuluna. Sekä poistot että arvonalentumiset esitetään tuloslaskelmassa ennen liikevoittoa: kululajikohtaisessa tuloslaskelmassa Poistot ja arvonalentumiset ryhmässä, toimintokohtaisessa tuloslaskelmassa nämä erät sisältyvät yleensä toimintojen kuluihin. Tehdyt liikearvopoistot ja arvonalentumiset pienentävät liikevoittoa ja vaikuttavat kaikkiin liikevoiton jälkeisiä tuloslaskelman eriin. Liikearvopoistot ja arvonalentumiset pienentävät tilikauden tuloksen kautta myös omaa pääomaa. Liikevoitto (EBIT, earnings before interests and taxes) kertoo varsinaisen liiketoiminnan tuloksen. Kun liikevoitto suhteutetaan liikevaihtoon, saadaan liikevoittoprosentti, joka on keskeinen operatiivisen toiminnan kannattavuuden mittari. Kun esim. pörssiyritykset julkaisevat arvioita tulevasta kehityksestään, ne julkistavat yleensä arvioidun liikevaihdon kehityksen sekä liikevoiton (arvio kasvusta ja kannattavuudesta). Liikevoittoprosentti mahdollistaa saman toimialan yritysten vertailun, sillä yritysten erilainen ra- 47 Kila ,

24 20 hoitusrakenne (velkarahoitus ja veloista suoritettavat korot) ei vaikuta liikevoiton määrään. Vertailukelpoisuus kuitenkin menetetään jos saman toimialan yritykset toteuttavat erilaista kasvustrategiaa: toinen kasvaa orgaanisesti ja toinen epäorgaanisesti (yrityshankintojen kautta). Epäorgaanisen kasvun valinneen yrityksen liikevoittoa rasittavat liikearvosta tehdyt poistot ja arvonalentumiset. Orgaanisesti ja epäorgaanisesti kasvavien yritysten kannattavuusvertailua voidaan tehdä tuloslaskelman EBITA (earnings before interests, taxes and goodwill amortisations) ja EBITDA (earnings before interests, taxes, depreciations and amortisations) erien avulla, jolloin (liikearvo)poistoja ja arvonalentumisia ei huomioida. Nämä erät eivät kuitenkaan kuulu kirjanpitoasetuksen mukaiseen tuloslaskelmakaavaan, joten ne on laskettava erikseen tilinpäätöksen (liite)tietoja hyödyntämällä. IFRS-normiston mukaisen tuloslaskelman vähimmäissisältöön puolestaan lisätään eriä ja niiden keskinäistä järjestystä muutetaan taloudellisen tulokseen vaikuttaneiden osatekijöiden selvittämiseksi. Esimerkiksi Tietoenatorin vuoden 2007 konsernituloslaskelmaan on lisätty Liikevoitto ennen liikearvon arvonalentumisia ja kertaluonteisia myyntivoittoja ja tappiota -erä. Tämä erä on todennäköisesti lisätty vertailukelpoisuuden vuoksi: vuonna 2007 tuloslaskelmassa merkittiin 40 miljoonaa euroa liikearvon arvonalentumisia, mutta vertailuvuonna 2006 arvonalentumisia ei ollut. Koska liikearvopoistot ja arvonalentumiset vaikuttavat negatiivisesti liikevoittoon ja kaikkiin sen jälkeisiin tuloslaskelman eriin, vaikuttavat ne myös tunnuslukuihin, joissa liikevoitto tai sen jälkeiset erät ovat osatekijänä. Näitä ovat mm. tulos/osake (EPS, earnings per share), hinta/voitto-suhde (P/E, price per earnings) sekä pääomien tuotot (osoittajat). Näistä osakekohtainen tulos on tällä hetkellä osakemarkkinoiden ahkerimmin seurattu tunnusluku, sitä seurataan aktiivisesti tulosjulkistusten yhteydessä yhdessä liikevaihdon kasvun kanssa. Tulos/osake tunnusluku kertoo millaisen rahamääräisen vuosituoton yritys on saanut aikaan yhtä osaketta kohti. Se on yksinkertainen ja helposti ymmärrettävä, mutta sen avulla ei ole mielekästä tehdä vertailua toimialan keskiarvoon tai muihin yrityksiin (sama koskee muitakin osakekohtaisia tunnuslukuja). Tulos/osake on myös ainoa IFRS-säännösten edellyttämä tunnusluku. IFRS-tilinpäätöksen laatijat noudattavat osakekohtaisen tuloksen laskennassa kansallisen säännöstön sijasta IAS 33- standardia 48. Osakekohtainen tulos vaikuttaa myös P/E-luvun laskentaan, tätä hinta/voitto-suhdetta laskettaessa osakkeen tilinpäätöspäivän markkinahinta suhteutetaan 48 Kila , 2.2.1

25 21 osakekohtaiseen tulokseen. P/E-luku ilmaisee siis takaisinmaksuajan vuosina olettaen että osakekohtainen tulos pysyy samana. P/E-lukua käytetään myös yrityksen arvonmäärityksessä, sen merkittävimpänä heikkoutena pidetään sitä että se ei huomioi tuloksen muutosta eikä riskiä. 49 Liikearvosta tehdyt poistot ja arvonalentumiset pienentävät tilikauden tulosta ja vähentävät sitä kautta myös taseen omaa pääomaa sekä taseen loppusummaa. Varsinainen liikearvo merkitään hankinnan yhteydessä taseen varoihin, mutta se ei vaikuta oman pääoman määrään, sillä samanaikaisesti tapahtuu vastaavansuuruista varojen vähenemistä ja/tai velkojen lisäystä (kaupan rahoitusratkaisusta riippuen). Ainoastaan silloin kun ostaja korottaa osakepääomaansa suunnatulla osakeannilla eli maksaa kauppahinnan tai osan siitä uusilla osakkeillaan, kasvaa myös oma pääoma korotusta vastaavalla määrällä. Suunnatun osakeannin muodossa tehty osakepääoman korotus kasvattaa myös taseen loppusummaa, näin käy myös silloin kun kauppahinnan tai sen osan suorittamiseksi otetaan velkaa konsernin ulkopuolisilta tahoilta. 50 Konsernin oman pääoman määrä selvittäminen ja oman pääoman jatkuvuus ovat konsernitilinpäätöksen keskeisiä tavoitteita. Oma pääoma on osana mm. seuraavien tarkasteltavien tunnuslukujen laskennassa: oman ja sijoitetun pääoman tuottoprosentit, omavaraisuus- ja nettovelkaantumisasteet sekä osakekohtainen oma pääoma. Oman ja sijoitetun pääoman tuotto- tunnuslukujen jakajana on ko. pääoman keskimääräinen määrä (avaavan ja päättävän taseen keskiarvo), oma pääoma vaikuttaa molempien tunnuslukujen nimittäjän laskentaan. Liikearvopoistot ja -arvonalentumiset pienentävät pääomien tuottotunnuslukujen osoittajan tuottokomponenttia ja vähentävät näin pääoman tuottoa, vähennystä kompensoi nimittäjänä olevan keskimääräisen pääoman samanaikainen pienentyminen. Oman pääoma huomioidaan myös laskettaessa omavaraisuusastetta, tällöin omaa pääomaa verrataan saaduilla ennakoilla oikaistuun taseen loppusummaan. Tehdyt liikearvopoistot ja arvonalentumiset pienentävät omavaraisuusasteen osoittajana olevaa oman pääoman määrää ja alentavat näin omavaraisuusastetta, joka voi pienentyä myös nimittäjänä olevan taseen loppusumman kasvun kautta (suunnattu osakeanti tai velkarahoitus). Nettovelkaantumisastetta (net gearing) laskettaessa korollisesta vieraasta pää- 49 Kallunki 2004, Liite 1: Hankittavien tytäryhtiöosakkeiden rahoitusvaihtoehtojen vaikutus konsernitaseeseen

26 22 omasta vähennetään rahavarat ja erotus suhteutetaan omaan pääomaan: mitä pienempi gearing-luku, sitä vauraampi yritys. Kun liikearvopoistot ja arvonalentumiset vähentävät omaa pääomaa ja kasvattavat sitä kautta nettovelkaantumisastetta, kasvua saattaa kiihdyttää yrityskaupan rahoituksesta johtuva gearing-luvun osoittajan kasvu. Omaa pääomaa tarkastellaan myös osakekohtaisesti (BPS, bookvalue per share). BPS tunnusluku kertoo yhden osakkeen tasearvon ja sitä voidaan verrata osakkeen markkinahintaan. Jos osakkeen markkinahinta on suurempi kuin tasearvo, niin yrityksellä uskotaan olevan kasvupotentiaalia 51. Bruttoinvestoinneilla tarkoitetaan taseen pysyviin vastaaviin kuuluvien aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden sekä sijoitusten tilikauden aikana tapahtunutta lisäystä 52. Liikearvo on osa taseen pysyvien vastaavien aineetonta omaisuutta, liikearvon lisäys katsauskauden aikana kasvattaa bruttoinvestointeja vastaavalla määrällä. Jos investoinnit ovat vähäisiä, se saattaa olla merkki siitä että rahat ovat vähissä tai että ideoita tulevan toiminnan kehittämiseen ei ole. Suurten investointien osalta on puolestaan arvioitava ovatko panostukset järkeviä ja onko kasvu hallittua Konsernin veroaste Suomessa ei ole erillistä konserniverotusta, vaan verotus toimitetaan yhtiötasolla maakohtaisten verosäädösten mukaisesti. Konsernitasolla tarkastellaan konsernin todellista verorasitusta, konsernin efektiivistä veroastetta. Konsernin veroaste saadaan jakamalla konsernituloslaskelmaan merkityt verot tuloksella ennen veroja. Konsernin veroaste muodostuu yleistä verokantaa suuremmaksi silloin kun erillistilinpäätösten kuluihin on kirjattu verotuksessa vähennyskelvottomia eriä ja kun konsernieliminointina kirjataan kuluja konsernitulolaskelmaan. Konsernitasolla tehtyjen liikearvopoistojen ja arvonalentumisten seurauksena konsernin tulos ennen veroja muodostuu pienemmäksi kuin konserniyritysten yhteenlaskettu tulos ennen veroja. Konsernitasolla tarkasteltuna verojen suhteellinen osuus muodostuu näin yleistä verokantaa suuremmaksi. 51 Niskanen 2003, Kila , 2.1.8

27 Osakeyhtiön varojen jako Yhtiön varojen jaosta on säädetty Osakeyhtiölain ( /624) 13. luvussa. Voitonjaon on aina perustuttava viimeksi vahvistettuun tilintarkastettuun tilinpäätökseen, lisäksi on huomioitava tilinpäätöksen laatimisen jälkeen yhtiön taloudellisessa asemassa tapahtuneet olennaiset muutokset. Ensimmäisenä laillisena varojenjakotapana osakeyhtiölaissa mainitaan voitonjako (osinko) ja varojen jakaminen vapaan oman pääoman rahastosta. Osingonjaossa on kyse tilikauden ja aiempien tilikausien voiton jakamisesta. Varojen jakamisessa vapaan oma pääoman rahastosta on kysymys varojen jaosta sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta tai yhtiöjärjestykseen perustuvasta vapaaehtoisesta rahastosta. Näihin molempiin varojenjakotapoihin sovelletaan samoja säännöksiä jaettavasta määrästä, päätöksenteosta ja vähimmäisosingosta sekä maksukykyisyystestistä. Varojen jakoon liittyy kaksiosainen testi: ensin testataan, onko varojenjako mahdollista nimenomaisten säännösten mukaan (tasetesti) ja tämän jälkeen testataan, onko jaettavaa määrää mahdollisesti vähennettävä maksukykyisyystestin perusteella. Jakokelpoisten varojen määrän perustana on jakavan yhtiön erillistilinpäätökseen perustuva tasetesti: yhtiö saa jakaa vapaan oman pääoman, josta on vähennetty yhtiöjärjestyksen mukaan jakamatta jätettävät varat. Tasetestin jälkeen on suoritettava myös OYL 13:2:n mukainen maksukykyisyystesti: varoja ei saa jakaa, jos jaosta päätettäessä tiedetään tai olisi pitänyt tietää yhtiön olevan maksukyvytön tai jaon aiheuttavan maksukyvyttömyyden. Maksukykyisyystestin tarkoituksena on varmistaa, että yhtiö ei jaa varoja tavalla, joka vaarantaisi maksukyvyn, vaikka se olisi tasetestin mukaan mahdollista esimerkiksi realisoitumattomista tulosvaikutteisesti kirjatuista arvonnousuista johtuen. Toinen peruste maksukykyisyystestille on vaikeasti arvostettavan ja realisoitavan omaisuuden lisääntyminen tilinpäätöksissä, mikä puolestaan aiheuttaa epävarmuutta tasetestin luotettavuuteen. Merkittävää on, että voimassaolevan osakeyhtiölain voitonjakosäännöksiin ei sisälly edellisen osakeyhtiölain 12:2.3 mukaista säännöstä, jonka mukaan emoyhtiön voitonjako oli sidottu erillistilinpäätöksen osoittaman vapaan pääoman lisäksi myös konsernitaseen mukaiseen vapaaseen omaan pääomaan. Huomion arvoista tämä on siksi, että yritysoston yhteydessä syntyneen (konserni)liikearvon poistot ja arvonalentumiset pienentävät konsernin tulosta, mutta voittoa jakavan erillisyhtiön tulokseen poistot ja ar-

1/8. Itella-konserni Tunnusluvut. Itella Oyj Osavuosikatsaus Q3/2008

1/8. Itella-konserni Tunnusluvut. Itella Oyj Osavuosikatsaus Q3/2008 1/8 Tunnusluvut 7-9 7-9 1-9 1-9 1-12 2008 2007 2008 2007 2007 Liikevaihto, milj. euroa 468,0 396,5 1 391,5 1 247,4 1 710,6 Liikevoitto, milj. euroa 24,2 14,1 68,1 79,7 101,8 Voitto ennen veroja, milj.

Lisätiedot

Informaatiologistiikka Liikevaihto 53,7 49,4 197,5 186,0 Liikevoitto/tappio -2,0-33,7 1,2-26,7 Liikevoitto-% -3,7 % -68,2 % 0,6 % -14,4 %

Informaatiologistiikka Liikevaihto 53,7 49,4 197,5 186,0 Liikevoitto/tappio -2,0-33,7 1,2-26,7 Liikevoitto-% -3,7 % -68,2 % 0,6 % -14,4 % 1/8 Liiketoimintaryhmien avainluvut miljoonaa euroa 10-12 10-12 1-12 1-12 2006 2005 2006 2005 Viestinvälitys Liikevaihto 236,1 232,3 841,7 825,7 Liikevoitto 36,3 30,3 104,3 106,3 Liikevoitto-% 15,4 % 13,0

Lisätiedot

Julius Tallberg Kiinteistöt Oyj:n siirtyminen IFRS tilinpäätösperiaatteisiin

Julius Tallberg Kiinteistöt Oyj:n siirtyminen IFRS tilinpäätösperiaatteisiin 11/2005 31.10.2005 Julius Tallberg Kiinteistöt Oyj:n siirtyminen IFRS tilinpäätösperiaatteisiin JULIUS TALLBERG-KIINTEISTÖT OYJ PÖRSSITIEDOTE 31.10.2005 JULIUS TALLBERG KIINTEISTÖT OYJ:N SIIRTYMINEN KANSAINVÄLISIIN

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2015 1 6/2014 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 17 218 10 676 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 5 205 1 916 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta 30,2 % 17,9 % 19,0

Lisätiedot

YRITYSTUTKIMUSNEUVOTTELUKUNTA RY Analyysityöryhmä 17.12.2007

YRITYSTUTKIMUSNEUVOTTELUKUNTA RY Analyysityöryhmä 17.12.2007 RAHOITUSLASKELMAN LAATIMINEN Kirjanpitolautakunta (KILA) antoi 30.1.2007 yleisohjeen rahoituslaskelman laatimisesta. Yleisohje ohjaa kirjanpitolain (1336/1997), viimeksi muutettuna L:lla 1312/2004 ja kirjanpitoasetuksen

Lisätiedot

1/8. Tunnusluvut. Itella Oyj Tilinpäätös 2008

1/8. Tunnusluvut. Itella Oyj Tilinpäätös 2008 1/8 Tunnusluvut 10-12 10-12 1-12 1-12 2008 2007 2008 2007 Liikevaihto, milj. euroa 561,4 463,2 1 952,9 1 710,6 Liikevoitto ilman kertal. erää 27,0 22,1 95,1 101,8 Liikevoittoprosentti ilman kertal. erää

Lisätiedot

WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN

WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN Pörssille 11.8.2009 annetussa tiedotteessa oli toisen neljänneksen osakekohtainen

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 7 12/2014 7 12/2013 1 12/2014 1 12/2013 Liikevaihto, 1000 EUR 9 751 6 466 20 427 13 644 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 1 959 462 3 876 1 903 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

Julius Tallberg-Kiinteistöt Oyj:n siirtyminen IFRS:stä suomalaisiin tilinpäätösperiaatteisiin (FAS)

Julius Tallberg-Kiinteistöt Oyj:n siirtyminen IFRS:stä suomalaisiin tilinpäätösperiaatteisiin (FAS) 24.06.2010 Julius Tallberg-Kiinteistöt Oyj:n siirtyminen IFRS:stä suomalaisiin tilinpäätösperiaatteisiin (FAS) JULIUS TALLBERG KIINTEISTÖT OYJ:N SIIRTYMINEN IFRS:STÄ SUOMALAISIIN TILINPÄÄTÖSPERIAATTEISIIN

Lisätiedot

TALENTUM OYJ PÖRSSITIEDOTE 25.4.2005 KELLO 16.30 TALENTUM-KONSERNIN IFRS-STANDARDIEN MUKAINEN TALOUDELLINEN INFORMAATIO VUODELTA 2004

TALENTUM OYJ PÖRSSITIEDOTE 25.4.2005 KELLO 16.30 TALENTUM-KONSERNIN IFRS-STANDARDIEN MUKAINEN TALOUDELLINEN INFORMAATIO VUODELTA 2004 TALENTUM OYJ PÖRSSITIEDOTE 25.4.2005 KELLO 16.30 TALENTUM-KONSERNIN IFRS-STANDARDIEN MUKAINEN TALOUDELLINEN INFORMAATIO VUODELTA 2004 Talentum-konserni on 1.1.2005 siirtynyt taloudellisessa raportoinnissaan

Lisätiedot

TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT JA OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT

TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT JA OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT JA OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT 1 (6) Liitetietona on esitettävä sijoituspalveluyrityksen taloudellista kehitystä kuvaavat ja osakekohtaiset tunnusluvut viideltä viimeiseltä

Lisätiedot

Norvestia Oyj PÖRSSITIEDOTE 27.7.2005 klo 13.00 1 (5) ENNAKKOTIETO NORVESTIAN OSAVUOSIKATSAUKSESTA 1.1.-30.6.2005

Norvestia Oyj PÖRSSITIEDOTE 27.7.2005 klo 13.00 1 (5) ENNAKKOTIETO NORVESTIAN OSAVUOSIKATSAUKSESTA 1.1.-30.6.2005 Norvestia Oyj PÖRSSITIEDOTE 27.7.2005 klo 13.00 1 (5) ENNAKKOTIETO NORVESTIAN OSAVUOSIKATSAUKSESTA 1.1.-30.6.2005 Norvestian täydellinen osavuosikatsaus julkaistaan 9.8.2005 hallituksen kokouksen jälkeen.

Lisätiedot

Konsernin laaja tuloslaskelma, IFRS

Konsernin laaja tuloslaskelma, IFRS Konsernin laaja tuloslaskelma, IFRS tuhatta euroa 1.1.-31.12.2010 1.1.-31.12.2009 Liikevaihto 9 862 6 920 Liiketoiminnan muut tuotot 4 3 Aineiden ja tarvikkeiden käyttö ( ) -557-508 Työsuhde-etuuksista

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta

Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2004 Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty kauppa- ja teollisuusministeriön esittelystä,

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9. Julkaistu: 2003-11-12 08:00:20 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1.

Lisätiedot

LIITETIETOJEN ILMOITTAMINEN

LIITETIETOJEN ILMOITTAMINEN 1 (5) LIITETIETOJEN ILMOITTAMINEN Liitetietoina on esitettävä: Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Liitetietoihin on sisällytettävä yhteenliittymän tilinpäätöksen laadintaperiaatteiden kuvaus,

Lisätiedot

Standardi 5.1 I. Säännöllinen tiedonantovelvollisuus. Tunnusluvut

Standardi 5.1 I. Säännöllinen tiedonantovelvollisuus. Tunnusluvut Standardi 5.1 I Säännöllinen tiedonantovelvollisuus Tunnusluvut dnro 1/120/2008 2 (12) SISÄLLYSLUETTELO 1 Taloudelliset tunnusluvut 4 1.1 Tunnuslukujen osatekijöiden määritelmät 4 1.1.1 Liikevoitto 4 1.1.2

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 7 12/2015 7 12/2014 1 12/2015 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 10 223 9 751 27 442 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 1 266 1 959 6 471 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus. Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010

Toimitusjohtajan katsaus. Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010 Toimitusjohtajan katsaus Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010 Tilinpäätös 11/2008 10/2009 tiivistelmä 1/2 Liikevaihto 15,41 milj. euroa (18,40 milj. euroa), laskua 16 % Liikevoitto -0,41 milj. euroa (0,74

Lisätiedot

Täytetty 2.4.2001 kl 9.30 JV. TULOSLASKELMA Milj.e 1-3/2002 1-3/2001 2001

Täytetty 2.4.2001 kl 9.30 JV. TULOSLASKELMA Milj.e 1-3/2002 1-3/2001 2001 KEMIRAKONSERNI Luvut ovat tilintarkastamattomia. Täytetty 2.4.2001 kl 9.30 JV TULOSLASKELMA Milj.e 13/2002 13/2001 2001 Liikevaihto 656,3 651,4 2 454,4 Osuus osakkuusyritysten tuloksista 0,4 2,6 0,4 Liiketoiminnan

Lisätiedot

Sisällys. Lukijalle... 13. Esipuhe 4. painokseen... 13

Sisällys. Lukijalle... 13. Esipuhe 4. painokseen... 13 Lukijalle................................................... 13 Esipuhe 4. painokseen................................... 13 1. Kirjanpitolainsäädännön rakenne.......................... 15 1.1 EU:n tilinpäätössäädökset...................................

Lisätiedot

Liikevaihto. Myyntikate. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot

Liikevaihto. Myyntikate. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot Luvut 1 euro Tilikausi/pituus 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 TULOSLASKELMA Liikevaihto 5 435 6 296 6 161 6 159 6 56 Myyntikate 3 442 3 558 4 314 3 842 3 722 Käyttökate 2 292 2 271 3 8 2 525 2

Lisätiedot

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Milj. Liite 1. 1. 31. 12. 2012 1. 1. 31. 12. 2011 Liikevaihto 1 12,5 8,9 Liiketoiminnan muut tuotot 2 4,6 3,6 Materiaalit ja palvelut 3

Lisätiedot

Keskisuomalainen Oyj Pörssitiedote 22.11.2006 klo 08.30 1(6)

Keskisuomalainen Oyj Pörssitiedote 22.11.2006 klo 08.30 1(6) Keskisuomalainen Oyj Pörssitiedote 22.11.2006 klo 08.30 1(6) KESKISUOMALAINEN OYJ:n osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2006 Keskisuomalainen -konsernin liikevaihto oli tammi-syyskuussa 2006 73,6 Meur, kun se oli

Lisätiedot

SOLTEQ OYJ? OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2. Solteq Oyj Pörssitiedote 24.4.2003 klo 9.00 SOLTEQ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2003

SOLTEQ OYJ? OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2. Solteq Oyj Pörssitiedote 24.4.2003 klo 9.00 SOLTEQ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2003 Julkaistu: 2003-04-24 07:01:11 CEST Solteq Oyj - neljännesvuosikatsaus SOLTEQ OYJ? OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2 Solteq Oyj Pörssitiedote 24.4.2003 klo 9.00 SOLTEQ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2003 Konsernin

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma

KIRJANPITO 22C Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma KIRJANPITO 22C00100 Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma TILIKAUDEN TILINPÄÄTÖS Tilinpäätös laaditaan suoriteperusteella: Yleiset tilinpäätös periaatteet (KPL 3:3 ): Tilikaudelle kuuluvat

Lisätiedot

Uusi osakeyhtiölaki ja tilinpäätöskäytäntö 1.9.2006

Uusi osakeyhtiölaki ja tilinpäätöskäytäntö 1.9.2006 Uusi osakeyhtiölaki ja tilinpäätöskäytäntö Henrik Sormunen, Partner Tomi Seppälä, Partner PwC Sisällysluettelo Tilinpäätöstä koskevat UOYL:n säännökset pähkinänkuoressa Ongelma-alueita Sijoitetun vapaan

Lisätiedot

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR n tilinpäätös, FAS 1. Liikevaihto markkina-alueittain Asiakkaiden mukaan Suomi 6 693 9 897 Muut EU-maat 18 241 20 948 USA 194 9 800 Muut maat 8 386 10 290 Yhteensä 33 515 50 935 Liiketoiminnan muut tuotot

Lisätiedot

OHJE JULKISEN KAUPANKÄYNNIN KOHTEENA OLEVAN SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN OSAVUOSIKATSAUKSESTA

OHJE JULKISEN KAUPANKÄYNNIN KOHTEENA OLEVAN SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN OSAVUOSIKATSAUKSESTA 1 (6) Sijoituspalveluyrityksille Omistusyhteisöille OHJE JULKISEN KAUPANKÄYNNIN KOHTEENA OLEVAN SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN OSAVUOSIKATSAUKSESTA Rahoitustarkastus antaa rahoitustarkastuslain 4 :n 2 kohdan

Lisätiedot

P-K:N KIRJAPAINO -KONSERNI PÖRSSITIEDOTE 12.3.04 klo 15.30 1(5)

P-K:N KIRJAPAINO -KONSERNI PÖRSSITIEDOTE 12.3.04 klo 15.30 1(5) P-K:N KIRJAPAINO -KONSERNI PÖRSSITIEDOTE 12.3.04 klo 15.30 1(5) TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TILIKAUDELTA 1.1.-31.12.2003 Konsernin liikevaihto oli 56,1 milj., jossa kasvua edelliseen vuoteen 7,1 milj. (14,4 %).

Lisätiedot

Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät. 12.11.2013 Esittäjän nimi 1

Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät. 12.11.2013 Esittäjän nimi 1 Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät 12.11.2013 Esittäjän nimi 1 ESIMERKKI APTEEKIN TULOSLASKELMASTA APTEEKIN TULOSLASKELMA Liikevaihto 3 512 895 Kelan ostokertapalkkiot 34 563 Muut tuotot 27 156

Lisätiedot

YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS

YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS ARVONMÄÄRITYSTILANTEITA 1. Luovutushinnan määrittäminen kauppa ulkopuolisen kanssa kauppa läheisten kanssa lahjan luonteiset kaupan lahjoitukset omien osakkeiden lunastus avioero-ositukset

Lisätiedot

3. 1 Tilinpäätös ja toimintakertomus 1 (10) LIITE 4, päivitys 18.12.2007 Dnro 7/120/2005 KONSERNITILINPÄÄTÖS

3. 1 Tilinpäätös ja toimintakertomus 1 (10) LIITE 4, päivitys 18.12.2007 Dnro 7/120/2005 KONSERNITILINPÄÄTÖS 3. 1 Tilinpäätös ja toimintakertomus 1 (10) LUOTTOLAITOKSEN KONSERNITASE Valtiovarainministeriön luottolaitoksen ja sijoituspalveluyrityksen tilinpäätöksestä ja konsernitilinpäätöksestä antaman asetuksen

Lisätiedot

PRO FORMA -MUOTOISET TALOUDELLISET TIEDOT. Tilintarkastamattomien pro forma -tietojen kokoamisessa noudatetut periaatteet

PRO FORMA -MUOTOISET TALOUDELLISET TIEDOT. Tilintarkastamattomien pro forma -tietojen kokoamisessa noudatetut periaatteet PRO FORMA -MUOTOISET TALOUDELLISET TIEDOT Tilintarkastamattomien pro forma -tietojen kokoamisessa noudatetut periaatteet Seuraavat tilintarkastamattomat pro forma -taloudelliset tiedot ( pro forma -tiedot,

Lisätiedot

Laki. vakuutusyhtiölain 8 ja 16 luvun muuttamisesta

Laki. vakuutusyhtiölain 8 ja 16 luvun muuttamisesta Laki vakuutusyhtiölain 8 ja 16 luvun muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan vakuutusyhtiölain (521/2008) 8 luvun 4 :n 4 momentti, 8, 10, 11, 13, 19, 20, 23 ja 25, sellaisena kuin niistä

Lisätiedot

Asiantuntija ostajan/jatkajan apuna yrityskaupan valmistelussa. Osmo Leppiniemi Visma Services Teemuaho Oy

Asiantuntija ostajan/jatkajan apuna yrityskaupan valmistelussa. Osmo Leppiniemi Visma Services Teemuaho Oy Asiantuntija ostajan/jatkajan apuna yrityskaupan valmistelussa Osmo Leppiniemi Visma Services Teemuaho Oy Asiantuntija ostajan/jatkajan apuna yrityskaupan valmistelussa Yrittäjät ovat parhaita asiantuntijoita

Lisätiedot

MYLLYN PARAS -KONSERNI

MYLLYN PARAS -KONSERNI 8 Myllyn Paras -nimisen konsernin emoyhtiö on Myllyn Paras Oy Hallinto, kotipaikka Hyvinkää. Edellä mainitun konsernin konsernitilinpäätöksen jäljennökset ovat saatavissa osoitteesta: Verkatehtaankatu

Lisätiedot

Rahoituslaskelma 1 000 EUR 1.1. 31.12.2011 1.1. 31.12.2010

Rahoituslaskelma 1 000 EUR 1.1. 31.12.2011 1.1. 31.12.2010 Rahoituslaskelma 1.1. 31.12.2011 1.1. 31.12.2010 Liiketoiminnan rahavirta Liiketulos 4 163,1 27 575,2 Oikaisut liikevoittoon: Suunnitelman mukaiset poistot Realisoitumattomat kurssivoitot ja tappiot 61,8

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki konserni- ja osakkuusyritykset. Konsernitilinpäätöstä laadittaessa

Lisätiedot

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR n tilinpäätös, FAS Efore Oyj vuosikertomus 2008 1. Liikevaihto markkina-alueittain Asiakkaiden mukaan Suomi 2008 10 544 2007 6 693 Muut EU-maat 25 996 18 241 USA 1 229 194 Muut maat 6 775 8 386 Yhteensä

Lisätiedot

Tilinpäätöksen rakenne ja tulkinta Erkki Laitila. E Laitila 1

Tilinpäätöksen rakenne ja tulkinta Erkki Laitila. E Laitila 1 Tilinpäätöksen rakenne ja tulkinta Erkki Laitila E Laitila 1 YRITYSTOIMINNAN TAVOITTEENA ON TAVALLISESTI VOITON MAKSIMOINTI TULOT MENOT = MAHDOLLISIMMAN SUURI LUKU VOITTOA VOIDAAN MAKSIMOIDA JOKO LYHYELLÄ

Lisätiedot

TIEDOTE 15.8.2011. Medialiiketoiminnan liikevaihdon ja kannattavuuden ennakoidaan pysyvän edellisvuoden tasolla.

TIEDOTE 15.8.2011. Medialiiketoiminnan liikevaihdon ja kannattavuuden ennakoidaan pysyvän edellisvuoden tasolla. 1 (5) Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2011 Tulos parani Konserni Aina Group -konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 41,4 milj. euroa (vuonna 2010 vastaavalla

Lisätiedot

Sisällys. Esipuhe... 11. Mistä on kysymys... 15. Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen sisältö... 38

Sisällys. Esipuhe... 11. Mistä on kysymys... 15. Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen sisältö... 38 Sisällys 1 2 Esipuhe.................................... 11 Mistä on kysymys............................ 15 1.1 Tilinpäätös ja toimintakertomus mistä ne kertovat.. 15 1.2 Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen

Lisätiedot

Viking Line Abp Pörssitiedote 14.11.2006 klo 12.00 1(9)

Viking Line Abp Pörssitiedote 14.11.2006 klo 12.00 1(9) Viking Line Abp Pörssitiedote 14.11.2006 klo 12.00 1(9) IFRS-RAPORTOINTIIN SIIRTYMINEN Viking Line konserni siirtyy suomalaisesta tilinpäätöskäytännöstä (Finnish Accounting Standards, FAS) kansainväliseen

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 29.06.2010 09:25

Suomen Asiakastieto Oy 29.06.2010 09:25 Suomen Asiakastieto Oy 29.06.2010 09:25 Yrityksen Talousraportti Suomen Asiakastieto Oy Työpajankatu 10 00580 Helsinki Y-tunnus 01110279 Kaupparekisterinumero 161689 Kotipaikka Helsinki Rekisteröity kaupparekisteriin

Lisätiedot

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Yrittäjän oppikoulu Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015 Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Sisältö Mitä on yrityksen taloudellinen tila? Tunnuslukujen perusteet

Lisätiedot

Keskisuomalainen Oyj Pörssitiedote 23.11.2005 klo 09.30 1(7)

Keskisuomalainen Oyj Pörssitiedote 23.11.2005 klo 09.30 1(7) Keskisuomalainen Oyj Pörssitiedote 23.11.2005 klo 09.30 1(7) KESKISUOMALAINEN OYJ:n osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2005 Keskisuomalainen -konsernin liikevaihto oli tammi-syyskuussa 2005 71,9 Meur, kun se oli

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki konserni- ja osakkuusyritykset. Konsernitilinpäätöstä laadittaessa

Lisätiedot

Medialiiketoiminnan liikevaihto oli 11,0 (11,1) milj. euroa ja sen osuus konsernin liikevaihdosta oli 48,3 %.

Medialiiketoiminnan liikevaihto oli 11,0 (11,1) milj. euroa ja sen osuus konsernin liikevaihdosta oli 48,3 %. TIEDOTE 10.8.2015 1 (5) AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2015 Konserni Aina Group -konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 22,8 (vuonna 2014 vastaavalla ajanjaksolla 30,2 milj. euroa) ja käyttökate

Lisätiedot

Seuraavassa taulukossa on esitetty IFRS:n käyttöönoton aiheuttamat muutokset konsernin tunnuslukuihin. Milj. euroa IFRS FAS Muutos 2004 2004

Seuraavassa taulukossa on esitetty IFRS:n käyttöönoton aiheuttamat muutokset konsernin tunnuslukuihin. Milj. euroa IFRS FAS Muutos 2004 2004 1 (15) Fingrid Oyj:n IFRS-tilinpäätöksen vertailutiedot 2004 Yleistä Fingrid Oyj ottaa taloudellisessa raportoinnissaan käyttöön kansainväliset tilinpäätösstandardit (IFRS). Aiempi raportointi on ollut

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 20.01.2009 12:24

Suomen Asiakastieto Oy 20.01.2009 12:24 Tulosta Suomen Asiakastieto Oy 20.01.2009 12:24 Yrityksen Talousraportti Suomen Asiakastieto Oy Työpajankatu 10 00580 Helsinki Y-tunnus 01110279 Kaupparekisterinumero 161689 Kotipaikka Helsinki Rekisteröity

Lisätiedot

Suomen Kotikylmiö Oy (Konserni) Kassakriisin tunnistaminen

Suomen Kotikylmiö Oy (Konserni) Kassakriisin tunnistaminen 17.4.215 P - Analyzer pana Luvut 1 euro Tilikausi/pituus 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 Kassakriisin tunnistaminen 29 21 211 212 213 1 2 3 4 5 Kumulatiivinen käyttökate 1 69 2 164 3 235 4 528

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 22.12.2009 14:21:18

Suomen Asiakastieto Oy 22.12.2009 14:21:18 Suomen Asiakastieto Oy 22.12.2009 14:21:18 Yrityksen perustiedot Malliyritys Oy Yritystie 5 00100 Helsinki Y-tunnus 011111111 Kaupparekisterinumero Kotipaikka Helsinki Rekisteröity kaupparekisteriin 01.01.2000

Lisätiedot

Ravintola Gumböle Oy

Ravintola Gumböle Oy Ravintola Gumböle Oy Gumbölentie 20 02770 Espoo Kotipaikka: Espoo Y-tunnus: 2463691-9 TASEKIRJA 1.1.2013-31.12.2013 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2023 asti Tilinpäätöksen toteutti: Gumböle Golf

Lisätiedot

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat:

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat: Tilinpäätöstiedote vuodelta 2014 1 (7) Osuuskunta KPY -konsernin tilinpäätöstiedote ajalta 1.1. 31.12.2014 Vuoden 2014 tuloskehitys Konsernin liikevaihto oli 323,6 miljoonaa euroa (247,0 milj. euroa vuonna

Lisätiedot

TULOSLASKELMAN RAKENNE

TULOSLASKELMAN RAKENNE TULOSLASKELMAN RAKENNE Liiketoiminnan tuotot Toiminnan kulut Liikevoitto VÄHENNETÄÄN Liikevaihdon ansaintaan liittyvät kulut Rahoituserät Satunnaiset erät Tilinpäätösjärjestelyt Tilikauden voitto Verot

Lisätiedot

Pörssitiedote. KONEen IFRS-tilinpäätöksen vertailutiedot 2003. 8. huhtikuuta 2004

Pörssitiedote. KONEen IFRS-tilinpäätöksen vertailutiedot 2003. 8. huhtikuuta 2004 Pörssitiedote 8. huhtikuuta 2004 KONEen IFRS-tilinpäätöksen vertailutiedot 2003 KONE ottaa raportoinnissaan käyttöön kansainväliset tilinpäätösstandardit (IFRS) 1. tammikuuta 2004 alkaen. Ennen IFRS-standardien

Lisätiedot

Varsinaisen toiminnan tuotto- / kulujäämä -1 951 104,22-1 758 750,67. Tuotot Jäsenmaksut 39 140,00 37 720,00. Kulut Varainhankinnan kulut 516,19 0,00

Varsinaisen toiminnan tuotto- / kulujäämä -1 951 104,22-1 758 750,67. Tuotot Jäsenmaksut 39 140,00 37 720,00. Kulut Varainhankinnan kulut 516,19 0,00 SUOMEN LUTERILAINEN EVANKELIUMIYHDISTYS RY TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta 1.1.-31.12.2009 1.1.-31.12.2008 Testamentit 140 489,00 275 845,49 Srk:n talousarviomäärärahat 1 203 139,49 1 351 418,02 Vapaaehtoinen

Lisätiedot

- Liikevaihto katsauskaudella 1-3/2006 oli 3,8 meur (2,9 meur 1-3/2005). Vertailukelpoinen liikevaihto 1-3/2005 oli 3,4 meur.

- Liikevaihto katsauskaudella 1-3/2006 oli 3,8 meur (2,9 meur 1-3/2005). Vertailukelpoinen liikevaihto 1-3/2005 oli 3,4 meur. Done Solutions Oyj Pörssitiedote 28.4.2006 klo 09.00 DONE SOLUTIONS OYJ:N TULOS PARANI Osavuosikatsaus 1-3/2006 (IFRS) - Liikevaihto katsauskaudella 1-3/2006 oli 3,8 meur (2,9 meur 1-3/2005). Vertailukelpoinen

Lisätiedot

MARTELA TILINPÄÄTÖS 1-12 / 2012 6. helmikuuta 2013

MARTELA TILINPÄÄTÖS 1-12 / 2012 6. helmikuuta 2013 MARTELA TILINPÄÄTÖS 1-12 / 6. helmikuuta 2013 TAMMI JOULUKUU Konsernin tammi-joulukuun liikevaihto oli 142,7 milj. euroa (130,7), jossa oli kasvua edelliseen vuoteen 9,2 prosenttia. Liikevaihtoa kasvatti

Lisätiedot

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) 1 1 000 euroa 1.1. - 31.12.2006 1.1. - 31.12.2005 1 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO Liikevaihto toimialoittain Päällystys- ja kiviainesryhmä 266 897 260 025 Rakennusmateriaaliryhmä

Lisätiedot

Luottolaitoksen ja sijoituspalveluyrityksen tilinpäätöksen yhdisteleminen vakuutusyhtiön konsernitilinpäätökseen

Luottolaitoksen ja sijoituspalveluyrityksen tilinpäätöksen yhdisteleminen vakuutusyhtiön konsernitilinpäätökseen Annettu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2004 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus vakuutusyrityksen tilinpäätöksestä ja konsernitilinpäätöksestä annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen muuttamisesta

Lisätiedot

Tilinpäätöksen rekisteröinti Registrering av bokslut

Tilinpäätöksen rekisteröinti Registrering av bokslut PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS PATENT- OCH REGISTERSTYRELSEN Tilinpäätöksen rekisteröinti Registrering av bokslut Kaupparekisteri Handelsregistret Verohallinnosta saapuneet tiedot Uppgifter inkomna från

Lisätiedot

1 Soveltamisala ja sovellettavat säännökset

1 Soveltamisala ja sovellettavat säännökset /XRWWRODLWRNVLOOH 2PLVWXV\KWHLV LOOH 0bb5b

Lisätiedot

Kiinteistöalan kirjanpidon koulutus ja tutkinto II (KPT II) 11.3.-2.10.2015 Kiinteistöalan Koulutussäätiö

Kiinteistöalan kirjanpidon koulutus ja tutkinto II (KPT II) 11.3.-2.10.2015 Kiinteistöalan Koulutussäätiö Koulutuksen sisältö: I Lähiopetusjakso 11.-12.3.2015 Ilmoittautuminen ja aineiston jako Avaus, esittäytyminen, kurssin tavoitteet ja virtuaalisen opiskeluympäristö Optiman käytön esittely Tilinpäätöksessä

Lisätiedot

ARVOANALYYSI 18.3.2015 YHTEENVETO

ARVOANALYYSI 18.3.2015 YHTEENVETO YHTEENVETO PPO:n osuustodistuksen laskennallinen arvo eli tasesubstanssi (englanniksi net asset value, NAV) tämän arvoanalyysin perusteella on n. 1 240 euroa. Julkisesti noteerattujen sijoitusyhtiöiden

Lisätiedot

Yhtiö keskittyy edelleen sähköteknisiin tuotteisiin ja pitkälle jalostettuihin alumiinikomponentteihin.

Yhtiö keskittyy edelleen sähköteknisiin tuotteisiin ja pitkälle jalostettuihin alumiinikomponentteihin. NORDIC ALUMINIUM OYJ OSAVUOSIKATSAUS 20.04.2012 Klo 10.00 1(6) NORDIC ALUMINIUM OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2012 Nordic Aluminiumin liikevaihto katsauskaudella oli 16,24 miljoonaa euroa (18,24 miljoonaa

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2006. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 10.5.2006, klo 9.00

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2006. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 10.5.2006, klo 9.00 Julkaistu: 2006-05-10 08:00:03 CEST Wulff - Pörssitiedote BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2006 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 10.5.2006, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS

Lisätiedot

TILIKAUSIVERTAILU Tilikausilta 2006-2010

TILIKAUSIVERTAILU Tilikausilta 2006-2010 TILIKAUSIVERTAILU Tilikausilta 2006-2010 Yritys Oy Y- 123456-7 Pvm 31.5.2011 Sisällys Tuloslaskelma 1 Tase 2-3 Tunnusluvut 4 Kustannusrakenneanalyysi 5 Kassavirtalaskelma 6 P-analyysi 7 Terveystodistus

Lisätiedot

Turvatiimi Oyj:n yhtiökokous 23.3.2010. Toimitusjohtajan katsaus Merja Sohlberg

Turvatiimi Oyj:n yhtiökokous 23.3.2010. Toimitusjohtajan katsaus Merja Sohlberg Turvatiimi Oyj:n yhtiökokous 23.3.2010 Toimitusjohtajan katsaus Merja Sohlberg Turvatiimi lyhyesti Turvatiimi Oyj on johtava kotimainen turvallisuusalan ammattilainen. Yhtiö tarjoaa turvallisuusalan palvelutuotteita

Lisätiedot

TASEKIRJA <>

TASEKIRJA <<company_name>> 1 / 14 TASEKIRJA

Lisätiedot

Arvo EUR 1.000 2004/2005 Syyskuu 968 702 42.398 35.430 Varastomyynti 10 9 217 193 Yhteensä 978 711 42.616 35.624. 1.

Arvo EUR 1.000 2004/2005 Syyskuu 968 702 42.398 35.430 Varastomyynti 10 9 217 193 Yhteensä 978 711 42.616 35.624. 1. TURKISTUOTTAJAT OYJ OSAVUOSIKATSAUS KAUDELTA 1.9.2005-30.11.2005 Konsernin kehitys Turkistuottajat-konsernin tilikauden ensimmäinen neljännes on kulupainotteista joulukuussa käynnistyvän myyntikauden valmistelua.

Lisätiedot

Yritysmuodot. Yksityinen toiminimi Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö 4. Osakeyhtiö Osuuskunta Lähde: Tomperi, Käytännön kirjanpito

Yritysmuodot. Yksityinen toiminimi Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö 4. Osakeyhtiö Osuuskunta Lähde: Tomperi, Käytännön kirjanpito Yritysmuodot Yksityinen toiminimi Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö 4. Osakeyhtiö Osuuskunta Lähde: Tomperi, Käytännön kirjanpito Marjatta Kariniemi 7.2.2005 1 Osakeyhtiö Lue Kehittyvä kirjanpitotaito kirjasta

Lisätiedot

KEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj.e 10-12/2003 10-12/2002 2003 2002

KEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj.e 10-12/2003 10-12/2002 2003 2002 KEMIRA-KONSERNI Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj.e 10-12/2003 10-12/2002 2003 2002 Liikevaihto 683,8 637,4 2 738,2 2 612,3 Liiketoiminnan muut tuotot 6,7 1,8 28,1 13,2 Kulut -623,7-579,0-2

Lisätiedot

Emoyhtiön tilinpäätös,

Emoyhtiön tilinpäätös, 106 FORTUM TILINPÄÄTÖS 2011 Emoyhtiön tilinpäätös, FAS Tuloslaskelma Liite 2011 2010 Liikevaihto 2 77 67 Muut tuotot 3 36 12 Henkilöstökulut 4 36 35 Poistot ja arvonalentumiset 7 8 9 Muut kulut 67 55 Liikevoitto/-tappio

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot

MYLLYN PARAS -KONSERNI

MYLLYN PARAS -KONSERNI Myllyn Paras -nimisen konsernin emoyhtiö on Myllyn Paras Oy Konserni, kotipaikka Hyvinkää. Edellä mainitun konsernin konsernitilinpäätöksen jäljennökset ovat saatavissa osoitteesta: Verkatehtaankatu 6,

Lisätiedot

Keskisuomalainen Oyj Pörssitiedote 19.5.2006 klo 12.30 1(6)

Keskisuomalainen Oyj Pörssitiedote 19.5.2006 klo 12.30 1(6) Keskisuomalainen Oyj Pörssitiedote 19.5.2006 klo 12.30 1(6) KESKISUOMALAINEN OYJ:n osavuosikatsaus 1.1.-31.3.2006 Keskisuomalainen -konsernin liikevaihto oli tammi-maaliskuussa 2006 24,1 Meur, kun se oli

Lisätiedot

YLEISOHJE KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISESTA

YLEISOHJE KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISESTA 2 KIRJANPITOLAUTAKUNNAN KUNTAJAOSTO Kauppa- ja teollisuusministeriö YLEISOHJE KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISESTA Helsinki 2000 KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖ Kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C Luento 10b: Oman pääoman riittävyys

KIRJANPITO 22C Luento 10b: Oman pääoman riittävyys KIRJANPITO 22C00100 Luento 10b: Oman pääoman riittävyys OMAN PÄÄOMAN RIITTÄVYYS Vähimmäisosakepääoma (OYL 1:3 ): Yksityinen osakeyhtiö (oy) 2 500 euroa Julkinen osakeyhtiö (oyj) 80 000 euroa. Yhtiön osakkaiden

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedot ETELÄ-SUOMEN ENERGIA OY

Tilinpäätöstiedot ETELÄ-SUOMEN ENERGIA OY Tilinpäätöstiedot ETELÄ-SUOMEN ENERGIA OY 2010 2010 1 Sisältö Sisältö.................................... 2 Hallituksen toimintakertomus.................... 3 Tuloslaskelma...............................

Lisätiedot

Lyhennetty konsernin tuloslaskelma

Lyhennetty konsernin tuloslaskelma MUUTETTU JA AIKAISEMMIN JULKAISTU (VANHA) TIETO VUODELLE VUOSINELJÄNNEKSITTÄIN Fortum allekirjoitti 13 maaliskuuta 2015 sopimuksen Ruotsin sähkönsiirtoliiketoiminnan myynnistä. Kauppa saattaa päätökseen

Lisätiedot

Liite 1 TULOSLASKELMA. I Vakuutustekninen laskelma Vahinkovakuutus 1)

Liite 1 TULOSLASKELMA. I Vakuutustekninen laskelma Vahinkovakuutus 1) 4060 N:o 1415 Liite 1 TULOSLASKELMA I Vakuutustekninen laskelma Vahinkovakuutus 1) Vakuutusmaksutuotot Vakuutusmaksutulo Jälleenvakuuttajien osuus Vakuutusmaksuvastuun muutos Jälleenvakuuttajien osuus

Lisätiedot

ICT-yritysliiketoiminnassa keskitymme asiakkaisiin virtuaalioperaattorina Medialiiketoiminta kehittyy positiivisesti

ICT-yritysliiketoiminnassa keskitymme asiakkaisiin virtuaalioperaattorina Medialiiketoiminta kehittyy positiivisesti 1(5) Hallinto ja viestintä Katri 222222222222222222 Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-MAALISKUU 2010 ICT-yritysliiketoiminnassa keskitymme asiakkaisiin virtuaalioperaattorina Medialiiketoiminta

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy T A S E K I R J A 31.12.2014

Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy T A S E K I R J A 31.12.2014 Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy T A S E K I R J A 31.12.2014 Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy Y-tunnus: 0582075-3 Kotipaikka: Joensuu Säilytä 31.12.2024 asti Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus

Lisätiedot

Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011

Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011 Sivu1 (13) Demoyritys Oy Oikotie 8 00200 HELSINKI Y-tunnus: 0000000-0 Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011 . 2 Sisällysluettelo Sivu Hallituksen toimintakertomus 3 Tuloslaskelma 4 Tase (vastaavaa)

Lisätiedot

7.2.1997 Lausunto 7 LAUSUNTO LAHJOITUSRAHASTON KIRJANPIDOLLISESTA KÄSITTELYSTÄ. Lausuntopyyntö

7.2.1997 Lausunto 7 LAUSUNTO LAHJOITUSRAHASTON KIRJANPIDOLLISESTA KÄSITTELYSTÄ. Lausuntopyyntö 7.2.1997 Lausunto 7 LAUSUNTO LAHJOITUSRAHASTON KIRJANPIDOLLISESTA KÄSITTELYSTÄ Lausuntopyyntö Kunta A, lausunnon hakijana, on pyytänyt lausuntoa testamentin perusteella lahjoituksena saadun tilan ja lahjoitukseen

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEN 31.12.2015 LIITETIEDOT

TILINPÄÄTÖKSEN 31.12.2015 LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN 31.12.2015 LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET KONSERNITILINPÄÄTÖS Hartela-konsernin emoyhtiö on Hartela-yhtiöt Oy, jonka kotipaikka on Helsinki. tilinpäätöksen jäljennökset ovat

Lisätiedot

Kansainväliset tilinpäätösstandardit. konsernilaskenta, 6 op

Kansainväliset tilinpäätösstandardit. konsernilaskenta, 6 op Kansainväliset tilinpäätösstandardit ja konsernilaskenta, 6 op OSA 1, konsernilaskenta Timo Alho Kauppatieteellinen tiedekunta Syksy 2014 Luennot Konserni 1. periodi Maanantaisin 9-11 Sali 4301+4302 IFRS

Lisätiedot

698/2014. Liite 1 LUOTTOLAITOKSEN TULOSLASKELMA. Korkotuotot Leasingtoiminnan nettotuotot Korkokulut KORKOKATE

698/2014. Liite 1 LUOTTOLAITOKSEN TULOSLASKELMA. Korkotuotot Leasingtoiminnan nettotuotot Korkokulut KORKOKATE 14 698/2014 Liite 1 LUOTTOLAITOKSEN TULOSLASKELMA Korkotuotot Leasingtoiminnan nettotuotot Korkokulut KORKOKATE Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista Samaan konserniin kuuluvista yrityksistä Omistusyhteysyrityksistä

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO Kauppatieteellinen tiedekunta Laskentatoimi ja rahoitus. TILINPAATOSANALYYSI LASK1006 3 op Tentti 12.4.2013

VAASAN YLIOPISTO Kauppatieteellinen tiedekunta Laskentatoimi ja rahoitus. TILINPAATOSANALYYSI LASK1006 3 op Tentti 12.4.2013 VAASAN YLIOPISTO Kauppatieteellinen tiedekunta Laskentatoimi ja rahoitus TILINPAATOSANALYYSI LASK1006 3 op Tentti 12.4.2013 Opettaja; Maria Kankaanpaa. ^ Nimi ja opintorekisterin numero: Vuosikurssi: Paaaine

Lisätiedot

ELECSTER OYJ OSAVUOSIKATSAUS 18.8.2015 KLO 8:30

ELECSTER OYJ OSAVUOSIKATSAUS 18.8.2015 KLO 8:30 ELECSTER OYJ OSAVUOSIKATSAUS 18.8.2015 KLO 8:30 ELECSTER -KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2015 Elecsterillä vakaata kehitystä Yhteenveto luvuista Tammi-kesäkuu: Liikevaihto 22,3 MEUR (1-6/2014: 22,7

Lisätiedot

Tilinpäätösinformaatioon vaikuttavia tapahtumia ja tulevia IFRS-muutoksia. Listayhtiötilaisuudet 2008 Virpi Haaramo, Riitta Pelkonen, Tiina Visakorpi

Tilinpäätösinformaatioon vaikuttavia tapahtumia ja tulevia IFRS-muutoksia. Listayhtiötilaisuudet 2008 Virpi Haaramo, Riitta Pelkonen, Tiina Visakorpi Tilinpäätösinformaatioon vaikuttavia tapahtumia ja tulevia IFRS-muutoksia Listayhtiötilaisuudet 2008 Virpi Haaramo, Riitta Pelkonen, Tiina Visakorpi RAHOITUSTARKASTUS FINANSINSPEKTIONEN FINANCIAL SUPERVISION

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 Julkaistu: 2003-02-13 08:06:55 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TILIKAUDELTA

Lisätiedot

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.8.2000 Lännen Tehtaiden tammi-elokuun liikevaihto kasvoi 28 prosenttia ja oli 1 018,1 miljoonaa markkaa (1999: 797,1 Mmk). Tulos

Lisätiedot

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,9 30,7 *Lainojen takaisinmaksut -29,7 0,0 *Omien osakkeiden hankinta -376,2-405,0 0,0 30,7

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,9 30,7 *Lainojen takaisinmaksut -29,7 0,0 *Omien osakkeiden hankinta -376,2-405,0 0,0 30,7 RAHOITUSLASKELMA (1000 euroa) VUODELTA 2014 Liiketoiminnan rahavirta *Myynnistä ja muista liiketoim. tuotoista saadut maksut 1010,4 1044,3 *Maksut liiketoiminnan kuluista -839,9-860,6 *Saadut korot 3,8

Lisätiedot

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4)

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4) OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4) OLVI-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.9.2004 (9 KK) Konsernin liikevaihto kasvoi 16,0 % 99,90 (86,09) milj. euroon ja liikevoitto oli 7,83 (7,65) milj.

Lisätiedot