Efficient and Safe Production Processes in Sustainable Agriculture and Forestry. CIOSTA 2011 tutkimuskonferenssi Wien, Itävalta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Efficient and Safe Production Processes in Sustainable Agriculture and Forestry. CIOSTA 2011 tutkimuskonferenssi. 29. 30.6.2011 Wien, Itävalta"

Transkriptio

1 2011 CIOSTA 2011 tutkimuskonferenssi Efficient and Safe Production Processes in Sustainable Agriculture and Forestry Wien, Itävalta Koonnut: Antti Rintaniemi Frami Oy Frami Oy:n julkaisusarja 1

2 Sisältö Efficient and Safe Production Processes in Sustainable Agriculture and Forestry 1. Yleistä konferenssista Esitykset Eräiden trooppisten kasvien etanolituottavuuden vertailu Uusien traktoreiden pakokaasukäyttäytyminen eri kasviöljyillä Polttoaineenkulutus, CO2-päästöt ja energiatehokkuus eri muokkausmenetelmillä Itävallassa Miscanthuksen korjuun logistinen analyysi ISOBUS-väylän joustavuus turvallisuuskriittisissä kohteissa Työkoneen ja traktorin välisen RF-teknologiapohjaisen tunnistusjärjestelmän kehitystyö Kyselytulos letkulevittimellä varustettujen lietevaunujen käyttäjäkokemuksista Sveitsissä

3 1. Yleistä konferenssista Kesäkuussa 2011 pidettiin Wienissä Itävallassa CIOSTA järjestön 34. tutkimuskonferenssi liittyen maa- ja metsätalouden kestäviin ja turvallisiin tuotantomenetelmiin. CIOSTA-järjestön pääasiallinen tehtävä on nimenomaan tämän joka toinen vuosi järjestettävän tutkimuskonferenssin organisoiminen. Konferenssin pääaiheena keskitytään aina erityisesti työmenetelmien ja työn tuottavuuden, turvallisuuden ja kestävyyden tutkimuksiin. Tutkimuskonferenssi pidettiin Wienissä University of Natural Resources and Life Sciences yliopistolla maatalousteknologian laitoksella. Konferenssilla oli noin 200 osallistujaa 44 eri maasta ja sen aikana pidettiin yhteensä 167 esitystä, joiden lisäksi esillä oli 134 posteria eri tutkimuksista. Tähän julkaisuun on kerätty lyhyet esittelyt konferenssin mielenkiintoisimmista esityksistä. 3

4 2. Esitykset 2.1. Eräiden trooppisten kasvien etanolituottavuuden vertailu B.A Adelekan, Federal College of Agriculture, Nigeria Tutkimuksessa oli vertailtu Länsi-Afrikassa yleisesti viljeltävien maniokin, durran ja maissin etanolituottavuutta ja etanolin laadukkuutta laboratoriovertailuilla. Kasveista jalostettiin etanolia käymismenetelmällä ja kokeissa käytettiin eri kokoisia näyte-eriä. Lopputuloksena tutkimuksessa saatiin, että parhaiten etanolia per raaka-ainekilo tuotti maissi, toisiksi eniten maniokki ja vähiten durra. Tuotosmäärät per raaka-ainetonni olivat seuraavat: maissi 346 litraa/tonni maniokki 145 litraa/tonni ja durra 135 litraa/tonni. Verrattaessa tuotettuja etanoleita standardoidun etanolin arvoihin, oli tuotoksien kiehumispiste sama kuin standardissa ja tiheys erosi ainoastaan kaksi sadasosaa. Näin ollen saadut tuotokset olivat erittäin laadukkaita. Näiden raaka-aineiden käymisjätteiden energiasisällöt määritettiin tutkimuksessa, ja sen perusteella ne kaikki sisältävät energiaa niin paljon, että ne voitaisiin hyödyntää eläinrehuna. Näin ollen etanolituotannon kestävyys ympäristön kannalta paranisi entisestään. Tutkimuksen johtopäätöksenä saatiin, että jalostamalla näistä kasveista etanolia, pystyttäisiin helposti vähentämään läntisen Afrikan maiden riippuvuutta öljystä kestävällä tavalla. Lisäksi viljelyä kehittämällä pystyttäisiin parantamaan näiden kasvien tämänhetkisiä hehtaarisatoja merkittävästi, sillä esimerkiksi durran tämänhetkiset hehtaarisadot ovat noin 1,35 tonnia kun vastaavat sadot Yhdysvalloissa ovat jopa 4,6 tonnia Uusien traktoreiden pakokaasukäyttäytyminen eri kasviöljyillä Klaus Thuneke, Bavarian Technology and Support Centre (TFZ), Saksa Vuodesta 2008 lähtien erityisesti Saksan ja Itävallan markkinoilla on ollut tarjolla sarjatuotantotraktoreita, jotka on tarkoitettu käytettäväksi puhtailla kasviöljyillä. Näiden traktoreiden pakokaasujen käyttäytymisestä verrattuna dieselöljyn pakokaasuihin ei ole kuitenkaan ollut kattavaa tutkimustietoa. Tässä tutkimustyössä on vertailtu Deutz AG:n kaksoispolttoainemoottorilla varustetun Fendt 820:n ja John Deeren prototyyppiasteella olevan pelkästään kasviöljyille tarkoitetun 6920:n pakokaasujen koostumuksia eri kasviöljyillä ja dieselillä. Molemmat moottorit olivat Tier 3A luokitettuja ja varustettu pakokaasujen takaisinkierrätyksellä (EGR). Fendtin moottori käyttää normaalisti kuormitustilasta riippuen joko kasviöljyä tai dieseliä polttoaineena, mutta testeissä moottoria käytettiin pelkästään kasviöljyllä. 4

5 Tutkimuksessa vertailtavat kasviöljyt olivat kylmäpuristettu rapsiöljy, jalostettu auringonkukkaöljy ja jalostettu soijaöljy. Pakokaasujen analysoinnit tehtiin standardin ISO 8178 mukaisesti moottorin kahdeksalla eri kuormituspisteellä. Kuvassa 1 on esitetty tämän standardin mukaiset mittauspisteet. Kuva 1. Pakokaasujen standardin ISO 8178 mukaiset mittauspisteet Pakokaasuista mitattiin typpioksidit (NOx), hiilimonoksidit (CO), hiilivedyt (HC) ja partikkelimäärät (PM). Kuvassa 1 esitettyjen 8 mittauspisteen tuloksista on tehty yhteenveto eri traktoreilla ja eri kasviöljyillä verrattuna dieselöljyn vastaaviin päästömääriin käyttäen taulukossa 1 olevia painokertoimia eri mittauspisteille. Nämä yhteenvedot on esitetty kuvassa 2. Taulukko 1. Moottorien pyörimisnopeudet, kuormitukset ja laskennalliset painokertoimet mittauspisteissä T1 = John Deere 6920 T2 = Fendt 820 5

6 Kuva 2. Kasviöljyjen pakokaasujen määrät verrattuna dieselöljyn vastaaviin eri moottoreilla Kuten kuvasta 2 näkyy, Fendtin typpioksidien määrät olivat jotakuinkin samat kuin dieselkäytössä ja hiilimonoksidin, hiilivetyjen sekä partikkeleiden määrät pienempiä. Vastaavasti John Deerella typpioksidien sekä hiilimonoksidien määrät olivat suuremmat kuin dieselkäytössä ja hiilivetyjen sekä partikkeleiden määrät olivat matalammat. Kokonaisuudessaan verrattaessa eri kasviöljyjä keskenään, ei niissä ole merkittäviä eroja päästöjen kannalta. Kuvan 2 yhteenvedon taustalta voidaan kertoa, että eri kuormituspisteissä tehdyissä mittauksissa korostui ilmiö jossa matalammilla kuormituksilla kasviöljyjen päästöarvot olivat verraten heikommat kuin dieselillä, kun taas korkeilla kuormituksilla kasviöljyjen päästömäärät olivat pienemmät. Lopputuloksena tutkimuksessa osoittautui, että kasviöljyillä pakokaasujen määriä saadaan laskemaan erityisesti korkeilla kuormituksilla ja muutenkin moottorit olisivat läpäisseet 3Aluokituksen myös kasviöljyillä kaikilla kuormituksilla Polttoaineenkulutus, CO2-päästöt ja energiatehokkuus eri muokkausmenetelmillä Itävallassa Markus Schüller, University of Natural Resources and Life Science (BOKU), Itävalta Kasvavat energiahinnat pakottavat viljelijät etsimään energiatehokkaita viljelymenetelmiä ja samalla myös ottamaan kantaa hiilidioksidipäästöjen määrään. Tästä lähtökohdasta on lähdetty tutkimaan kolmen eri muokkausmenetelmän ja viljelyn energiankulutus-, ja hiilidioksidipäästömääriä syysvehnän viljelyssä Itävallassa. Tutkimuksessa on vertailtu kolmea muokkausmenetelmää, jotka ovat perinteinen raskas muokkaus kyntäen ja lautasmuokkaimella, kevytmuokkaus lautasmuokkaimella sekä suora- 6

7 kylvö. Lisäksi vertailua on tehty kolmessa eri paikassa erilaisilla maalajeilla. CO2-päästöjen vertailussa on huomioitu polttoainekulut sekä lannoitteiden, siemenien ja kasvinsuojeluaineiden valmistamiseen kuluva energia. Suorakylvössä on lisäksi huomioitu lisääntynyt kasvinsuojeluaineiden tarve sekä raskaiden maalajien kohdalla lisääntynyt muokkauskertojen määrä kevytmuokkausmenetelmässä. Tutkimuksen tuloksena saadut CO2-päästömäärät eri kohteissa eri muokkausmenetelmien välillä sekä erityisesti satomäärään suhteutetut päästömäärät on lueteltu taulukossa 2. Suoriin päästöihin kuuluvat polttoaineen päästöt ja epäsuoriin siemenien, lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden valmistuksen päästöt. Taulukko 2. Päästömäärät eri menetelmillä kolmessa kohteessa Päästömäärät kohteessa 1 (kevyt maa) Perinteinen muokkaus Kevytmuokkaus Suorakylvö Suorat CO2-päästöt (kg) Epäsuorat CO2-päästöt (kg) Päästöt yhteensä (kg) Päästöt / sato (kg/kg) 0,59 0,51 0,52 Päästömäärät kohteessa 2 (raskas maa) Perinteinen muokkaus Kevytmuokkaus Suorakylvö Suorat CO2-päästöt (kg) Epäsuorat CO2-päästöt (kg) Päästöt yhteensä (kg) Päästöt / sato (kg/kg) 0,33 0,31 0,31 Päästömäärät kohteessa 3 (keskiraskas maa) Perinteinen muokkaus Kevytmuokkaus Suorakylvö Suorat CO2-päästöt (kg) Epäsuorat CO2-päästöt (kg) Päästöt yhteensä (kg) Päästöt / sato (kg/kg) 0,39 0,38 0,36 Taulukosta nähdään, että erityisesti satomäärään suhteutetulla päästömäärällä ei ole valtavaa eroa riippuen muokkausmenetelmästä, ja tämä johtuu pelkästään siitä, että kokonaispäästömääristä jopa 90 % tulee lannoitteiden valmistuksen päästöistä. Kuitenkin jonkinasteista vähennystä päästöihin saadaan vaihtamalla kevyempään muokkaukseen tai suorakylvöön ja samalla voidaan saavuttaa jopa 50 % säästö polttoainekuluissa. 7

8 2.4. Miscanthuksen korjuun logistinen analyysi Franz Handler, BLT Itävalta Miscanthus on Euroopassa yleisesti viljeltävä energiakasvi, joka on ruokomainen sekä lähes kaksi metriä korkea ja pystyy tuottamaan pienillä ravinnemäärillä suuria biomassamääriä hehtaarilta. Miscanthussato korjataan vuosittain maaliskuusta alkaen kun sen kuiva-ainepitoisuus on yli 85 % joko ajosilppurilla irtotavarana tai suurkanttipaaleihin. Tämän tutkimuksen on tarkoitus vertailla näiden korjuutapojen ajankäytöllisiä eroja ja kustannuseroja. Korjattaessa miscanthusta irtotavarana, käytetään korjuussa ajosilppuria, jolla kasvi silputaan tilanteesta riippuen 7 24 mm pituiseksi. Silpun pituudella on merkittävä vaikutus työsaavutukseen. Muina osina kuljetusketjussa on traktoreita perävaunuineen, joilla kuljetetaan tavara varastopaikalle, ja jossa kurottajalla se kasataan. Kuvassa 3 ajosilppurilla korjataan miscanthusta perävaunuun. Kuva 3. Miscanthuksen korjuu ajosilppurilla Irtotavaran korjuussa erityisesti pölyäminen on iso ongelma, sillä ajosilppurin ja traktoreiden jäähdyttimet on puhdistettava pölystä noin puolen hehtaarin välein. Lisäksi lumen tai liiallisen lannoituksen lakoonnuttama kasvusto aiheuttaa tukoksia ajosilppurin kaatopöydällä. Miscanthusta korjattaessa suurkanttipaaleihin kasvusto kaadettiin samoin ajosilppurilla, mutta sitä ei silputtu, vaan kasvusto ohjattiin ajosilppuri alle karhoksi, jolloin silpun teoreettiseksi pituudeksi jää 84mm. Karholta kasvusto paalataan suurkanttipaaleihin ja paalit toimitetaan vaunuilla varastoihin. Kuvassa 4 miscanthus niitetään ajosilppurilla karholle ja paalataan kanttipaaleihin. 8

9 Kuva 4. Miscanthuksen niitto karholle ja paalaus Pitkästä silpun pituudesta johtuen ajosilppurin työsaavutus on huomattavasti suurempi kuin irtotavaran korjuussa. Tässä menetelmässä pölyäminen ei muodostu ongelmaksi, mutta lakoontunut kasvusto vaikeuttaa korjuuta. Molemmissa korjuutavoissa ajosilppurissa käytetään maissin korjuuseen tarkoitettua leikkuupöytää. Tutkimuksessa vertailtiin näiden menetelmien välistä työsaavutusta, kalustotarpeita ja kustannuksia muun muassa eri varastoetäisyyksillä. Kuvassa 5 on yhteenveto kuudesta eri tilanteesta ja niiden työajantarve korjattua biomassatonnia kohti eri kuljetusetäisyyksillä. Kuvassa procedure 1 tarkoittaa irtotavaran korjuuketjua ja kuvaajaselitteessä ensimmäinen lukema on ajosilppurin tuntityösaavutus (kuivamassatonnia tunnissa), toinen lukema on hehtaarisato ja kolmas luku siirtovaunun tilavuus. Kuvaajien porras kertoo aina yhden siirtovaunun lisäyksestä kuljetusketjuun. Procedure 2 tarkoittaa korjuuta paaleihin ja kuvaajaselitteessä ensimmäinen lukema on ajosilppurin tuntityösaavutus, toinen lukema on paalaajan tuntityösaavutus ja kolmas hehtaarisato. 9

10 Kuva 5. Työaikatarve kuivamassatonnia kohti eri varastointietäisyyksillä eri menetelmien välillä. Kuvasta 5 nähdään, että ainoastaan alle 1,2 km varastointietäisyyksillä irtotavarana korjuu saattaa päästä samoihin työmäärätarpeisiin, mutta sitä suuremmilla etäisyyksillä suurkanttipaaleihin korjuu on aina tehokkaampaa. Tämä valtava tehokkuuksien erotus johtuu suurilta osin siitä, että irtotavarana korjattaessa materiaalin tiheys on kg/m3 riippuen silpun pituudesta, kun taas paaleissa tiheys on keskimäärin 190 kg/m3 ja näin ollen kuljetustilavuus on huomattavasti pienempi. Lisäksi huomattavasti pidempi silpun pituus paalattaessa mahdollistaa ajosilppurin suuremman työsaavutuksen. Kustannusten näkökulmasta paalausketjun suuremmat konekustannukset aiheuttavat sen, että alle kymmenen kilometrin etäisyyksillä irtotavarakorjuu pysyy edullisempana menetelmänä ISOBUS-väylän joustavuus turvallisuuskriittisissä kohteissa Ari Ronkainen, MTT Vakola, Suomi Tutkimustyössä on kartoitettu traktorin ja työkoneen välisen ISOBUS-ohjauksen turvallisuusnäkökohtiin vaikuttavia standardeja ja sitä minkälaisia ehtoja ne asettavat mahdollisille väylällä toteutettaville turvallisuuskriittisille toiminnoille. Huomio on pidetty erityisesti väylärakenteiden ja signaaliliikenteen turvallisuudessa. Maatalouskoneisiin pätevät koneesta riippuen joko traktoridirektiivi 2003/37/EC tai konedirektiivi 2006/24/EC. Näistä traktoridirektiivi ei erikseen ota kantaa automaatiojärjestelmien turvallisuuteen ja konedirektiivi toteaa vain, että valmistajan on huomioitava automaatio- ja ohjausjärjestelmien riskit ja varmistettava, jotta käyttäjän turvallisuus on taattu. Ohjausjärjestelmien turvallisuutta käsitellään neljässä standardissa jotka ovat: IEC 61508, EN 62061, EN 13894, ja ISO 25119, joista viimeisin käsittelee ainoastaan maa- ja metsätalouden ko- 10

11 neita. IEC lähestyy turvallisuutta järjestelmän suunnittelusta ja kattaa koko turvallisuuteen vaikuttavien ohjausjärjestelmäosien suunnitteluprosessin. Se muun muassa määrittää järjestelmän kriittisyydestä riippuen järjestelmärakenteen. EN on standardi koneiden ohjausjärjestelmien turvallisuuteen liittyville osille. EN on myös standardi koneiden ohjausjärjestelmien turvallisuuteen liittyville osille, mutta se lähestyy turvallisuutta komponenttien rakenteesta ja luotettavuudesta. ISO standardi nojaa vahvasti jo mainittuihin IEC ja EN standardeihin ISO 25119:ssä ei mainita paljoa tiedonsiirrosta ohjausjärjestelmässä, muuten kuin, että riskit tiedonsiirrossa on otettava huomioon suunnittelussa. IEC mainitsee, että tiedonsiirrossa on otettava huomioon turvallisuuden kannalta seuraavat mahdolliset virheet: repetition, deletion, insertion, re-sequencing, corruption, delay ja masquerade. Lisätiedon saamiseksi tässä standardissa viitataan EN standardiin. Näiden virhetilanteiden lisäksi VTT:n julkaisussa digitaalisen tiedonsiirron turvallisuudesta koneissa vuodelta 2004 on esitetty kolme virhetilannetta lisää jotka ovat: too early message, excessive jitter ja inconsistency. Näin ollen jos nämä kaikki kymmenen mahdollista virhetilannetta pystytään huomioimaan, voidaan tiedonsiirtoa pitää riittävän turvallisena kriittisiin kohteisiin. Näille tilanteille onkin esitetty EN 50519:ssä ja VTT:n julkaisussa jokaiselle mahdollisia ehkäisykeinoja. Nämä keinot virhetyypeittäin on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. Ehkäisykeinoja tiedonsiirtovirheille Kuitenkin johtuen ISOBUS-järjestelmän ominaisuuksista, näitä kaikkia virhetilanteita ei pystytä ehkäisemään. Taulukossa 4 on lueteltuna ISOBUS-järjestelmän mahdollistamat ehkäisymenetelmät taulukossa 3 mainituista menetelmistä. 11

12 Taulukko 4. ISOBUS-järjestelmässä mahdolliset tiedonsiirtovirheiden ehkäisymenetelmät Kuten taulukosta 4 näkee, ei ISOBUS-väylällä pystytä toteuttamaan kaikkia mahdollisia tiedonsiirtovirheiden ehkäisymenetelmiä. Yhteenvetona taulukoista 3 ja 4 on saatu taulukko 5, jossa on lueteltu ISOBUS-järjestelmän mahdollistamat ehkäisymenetelmät virhekohtaisesti. Taulukko 5. ISOBUS-väylän tiedonsiirtovirheiden ehkäisymenetelmät virheittäin listattuna 12

13 Standardit IEC 61508, EN 62061, EN ja ISO asettavat vaatimuksia järjestelmän arkkitehtuurille, eli esimerkiksi kriittisyydestä riippuen ne edellyttävät väylän kahdentamista jne. Näillä vaatimuksilla pyritään edesauttamaan järjestelmän vikadiagnostiikan mahdollisuuksia ja virhetilanteiden hallintaa. ISOBUS-järjestelmä itsessään on yksikanavainen väylä, ja täten se on käytännössä esteenä sen käyttämiselle kriittisimmissä kohteissa. Lisäksi kuten taulukosta 5 nähtiin, ei kaikkia tiedonsiirtovirheitä pystytä hallitsemaan ISOBUS-väylässä, joten kaiken kaikkiaan voidaan todeta sen käytön turvallisuuskriittisissä kohteissa olevan kovin ongelmallista työkoneen ja traktorin välisen RF- teknologiapohjaisen tunnistusjärjestelmän kehitystyö Aldo Calcante, Universitá degli Studi di Milano, Italia Tutkimustyössä on kehitetty traktoriin ja työkoneeseen asennettavaa laitteistoa työsuoritusten automaattiseen tallentamiseen. Kehitystyön tavoitteena on ollut kehittää työkoneeseen liitettävä virransyötöstä riippumaton edullinen lähetin, jonka traktorissa oleva vastaanotin tunnistaa. Traktorissa oleva vastaanotin puolestaan sisältää GPS-vastaanottimen jolla se pystyy sitomaan työkoneen lähettämän signaalin paikkatietoon sekä aikaan ja lähettämään nämä tiedot automaattisesti eteenpäin. Traktorin vastaanotin saattaa sisältää lisäksi muita antureita, joilla seurataan yhdistelmään liittyviä parametreja. Kuvassa 6 on esitetty laitteiden sijainti traktori-työkoneyhdistelmässä. Kuva 6. Työkoneen lähettimen (TM), vastaanottimen (AP), GPS-antennin (A-GPS) ja traktorin päätelaitteen (UA) sijainti. Työkoneen tunnistukseen RF-tekniikan (RadioFrequency) avulla päädyttiin siitä syystä, että optiset järjestelmät kuten viivakoodinlukijat ovat herkkiä pölylle, johdot työkoneen sekä traktorin välillä ovat vaarassa vahingoittua tai jäävät käyttäjältä kytkemättä ja RF-tekniikka on verrattain edullinen. Kehitystyön tuloksena saatiin patterilla toimiva lähetin, joka aktivoituu tärinästä ja täten ainoastaan traktoriin kytketty työkone lähettää signaalia ja virhesignaalien mahdollisuus minimoituu. Lisäksi tällä minimoidaan virrankulutus. Työkoneeseen asennettava lähetin on kuvassa 7 vasemmalla ja oikealla on nuolella merkitty lähettimen sijainti lietevaunussa. 13

14 Kuva 7. RF-lähetin ja lähettimen sijoituspaikka lietevaunussa. Kuvassa vasemmalla on ympyröity tärinätunnistin. Laite lähettää numeerista tunnistinkoodia kerran minuutissa, jonka perusteella traktorin vastaanotin tunnistaa käytettävän työkoneen. Lähetin toimii taajuudella MHz. Kenttäkokeissa traktorin vastaanottimen sijaintia vertailtiin kolmessa eri paikassa, Pyöränkaaren päällä, katolla ja konepeiton päällä. Kuvassa 8 on esitetty nämä sijoituspaikat. Kuva 8. Traktorin vastaanotin sijoitettuna pyöränkaaren päälle (A), katolle (B) ja konepeiton päälle (C). Kenttäkokeet osoittivat että vastaanotin pystyi tunnistamaan työkoneen kaikissa paikoissa niin perään kytkettynä kuin etunostolaitteisiinkin kytkettynä. Täten sijoituspaikaksi valikoitui B sen suojaisuuden perusteella. Työkoneen lähettimen kustannukset painuivat lopulta niin pieniksi, että patterin loppuessa, oli edullisempaa vaihtaa koko lähetin kuin pelkkää patteria. Laboratorio-olosuhteissa patterin elinikä signaalia lähettäen arvioitiin noin yhdeksäksi vuodeksi. Ilmasto-olosuhteiden vaikutus patterin elinikään on kuitenkin epäselvä, joten kenttäkokeita jatketaan näiltä osin Milanon yliopiston maatalouskoneilla. 14

15 2.7. Kyselytulos letkulevittimellä varustettujen lietevaunujen käyttäjäkokemuksista Sveitsissä Joachim Sauter, Agroscope Reckenholz-Tänikon ART, Sveitsi Sveitsissä on pyritty tietoisesti vähentämään lietteenlevityksessä vapautuvia ammoniakkipäästöjä avustamalla viljelijöitä hankkimaan päästöjä vähentävää teknologiaa erityisellä Ressourcenprogramm ohjelmalla, joka avattiin Tämän ohjelman avulla viljelijät ovat hankkineet muun muassa letkulevittimellä varustettuja lietevaunuja. Kuitenkin letkulevitys on pysynyt joidenkin viljelijöiden keskuudessa arveluttavana menetelmänä erityisesti johtuen tukkeutumisriskeistä. Tätä epäilyä haluttiin selvittää tarkemmin ja letkulevittimien käyttäjille suunnattiin kysely, johon saatiin lopulta 234 vastausta. Kyselyssä selvitettiin eri eläinlajien, laitteistojen, lannanpoistoratkaisujen ja lietteessä käytettyjen lisäaineiden vaikutusta tukkeutumisiin ja vikatilanteisiin. Kyselyn tuloksena 24 prosentilla laitteistoja tukkeutumia esiintyi säännöllisesti ja jopa päivittäin. Eniten tukoksia esiintyi lypsykarjatiloilla, joissa on lietelanta ja kuivikeparret (30%). Kaiken kaikkiaan juuri lypsykarjatiloilla tukosten määrät olivat suurimmat. Lisäksi kyselystä nousi esiin, että imupainevaunuissa tukokset olivat huomattavasti yleisempiä (32%). Lisäksi lietteen lisäaineiden käytöllä oli tuloksissa pienoinen vaikutus tukkeumiin (24% => 19%), mutta vähäisten vastausten takia lisäaineiden kohdalla, ei tulosta voida pitää varmana. Tukosten syiden selvittämiseksi vastanneille tehtiin vielä jatkokysely, jonka perusteella kaikkein yleisimmät syyt tukoksille olivat joko ensimmäisellä kerralla käytettäessä putkiin kuivaneen vanhan lietteen aiheuttamat tukokset ja erilaiset vierasesineet. Ennakkoarveluiden vastaisesti lietteen joukossa oleva olki ei ollut merkittävänä aiheuttajana tukoksissa. Vierasesineet olivat useimmiten erilaisia puunpaloja, eläinten korvamerkkejä tai säilörehun muovin paloja. Imupainevaunujen käyttäjien korkeammat tukosmäärät johtuvat kaiketi myös siitä, että liete ei tule mekaanisesti pumpatuksi kärryyn, ja näin ollen sen vierasesineet eivät murskaannu pumpattaessa. Tukoksista huolimatta 71% viljelijöistä oli tyytyväisiä menetelmään ja olisivat valmiit hankkimaan sen myös uudestaan. Kyselyn tuloksena suositellaan letkustolle huuhtelukäyttöä vedellä ennen varastointia, jotta putkistoon ei jäisi lietettä kuivamaan ja aiheuttamaan tukoksia uudelleen käyttöönotettaessa. Lisäksi täyttöpumpussa tulisi olla ainakin jonkinlainen ristikko vierasesineiden pääsyn estämiseksi. 15

16 Tämä raportti ilmestyy osana agroteknologia-alan julkaisusarjaa, jonka tavoitteena on tarjota kansainvälistä tietoa ja tulevaisuuden näkymiä suomalaisen koneteollisuuden liiketoiminnan ja tuotekehityksen tueksi. Raportti on toteutettu osana AgroInka - agroteknologian innovaatio- ja kasvuohjelmaa. Julkaisusarjan raportteja voi ladata sähköisenä osoitteesta Lisätietoja: Antti Rintaniemi, Frami Oy, ANTAA VISIOIDEN KASVAA.

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun energia-akatemia Tavoitteena - Maatalouden energiatietouden ja energian tehokkaan käytön lisääminen - Hankkeessa tuotetaan

Lisätiedot

Maatalouskoneiden energiankulutus. Energian käyttö ja säästö maataloudessa Tapani Jokiniemi

Maatalouskoneiden energiankulutus. Energian käyttö ja säästö maataloudessa Tapani Jokiniemi Maatalouskoneiden energiankulutus Energian käyttö ja säästö maataloudessa Tapani Jokiniemi Kasvinviljelyn energiankulutus Valtaosa kasvinviljelyn käyttämästä energiasta (~ 50 % tai yli) kuluu lannoitteiden

Lisätiedot

Taulukko 1. Bussien keskimääräisiä päästökertoimia. (www.rastu.fi)

Taulukko 1. Bussien keskimääräisiä päästökertoimia. (www.rastu.fi) MUISTIO 7.5.2010 VTT-M-04216-10 Nils-Olof Nylund LIIKENNEPOLTTOAINEIDEN LAATUPORRASTUS LÄHIPÄÄSTÖJEN PERUSTEELLA Tausta Parafiinisen dieselpolttoaineen ja metaanin (maakaasu/biokaasu) voidaan kiistatta

Lisätiedot

Valitun kasvin tuottamisteknologia. Viljojen kasvatus moduli. Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18

Valitun kasvin tuottamisteknologia. Viljojen kasvatus moduli. Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18 Valitun kasvin tuottamisteknologia Viljojen kasvatus moduli Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18 1. Kasvituotannon perusteet ja ravinteet 2 op 2. Viljojen kasvatus 4 op 3. 4 op 4.

Lisätiedot

Olki energian raaka-aineena

Olki energian raaka-aineena Olki energian raaka-aineena Olki Isokyrö Vilja- ala 6744 ha Koruu ala 70% Energia 50324 MW Korjuu kustannus 210 /ha Tuotto brutto ilman kustannuksia 3,4 mijl. Vehnä ala 1100 ha Vähäkyrö Vilja- ala 5200

Lisätiedot

Arab Company for Petroleum and Natural Gas Services (AROGAS) Johtaja, insinööri Hussein Mohammed Hussein

Arab Company for Petroleum and Natural Gas Services (AROGAS) Johtaja, insinööri Hussein Mohammed Hussein MISR PETROLEUM CO. Keneltä Kenelle Teknisten asioiden yleishallinto Suoritustutkimusten osasto Arab Company for Petroleum and Natural Gas Services (AROGAS) Johtaja, insinööri Hussein Mohammed Hussein PVM.

Lisätiedot

VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND JÄLKIASENNETTAVIEN PAKOKAASUN PUHDISTUSLAITTEISTOJEN ARVIOINTI

VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND JÄLKIASENNETTAVIEN PAKOKAASUN PUHDISTUSLAITTEISTOJEN ARVIOINTI 1 JÄLKIASENNETTAVIEN PAKOKAASUN PUHDISTUSLAITTEISTOJEN ARVIOINTI 2 UUSIEN PÄÄSTÖMÄÄRÄYSTEN VOIMAANTULO EURO 4 uudet tyypit 1.10.2005 kaikki uutena myytävät autot 1.10.2006 EURO 5 uudet tyypit 1.10.2008

Lisätiedot

Biokaasu traktori on jo teknisesti mahdollinen maatiloille Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon - seminaari 26.03.2013

Biokaasu traktori on jo teknisesti mahdollinen maatiloille Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon - seminaari 26.03.2013 Biokaasu traktori on jo teknisesti mahdollinen maatiloille Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon - seminaari 26.03.2013 Petri Hannukainen, Agco/Valtra AGCO Valtra on osa AGCOa, joka on maailman

Lisätiedot

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Edistystä luomutuotantoon -hanke Kuvat: MTT/Kaisa Kuoppala MTT Kokoviljasäilörehu

Lisätiedot

Maatalousteknologia. Maatalouskoneiden huoltaminen ja korjaaminen moduli

Maatalousteknologia. Maatalouskoneiden huoltaminen ja korjaaminen moduli Maatalousteknologia Maatalouskoneiden huoltaminen ja korjaaminen moduli Maatalousteknologia - opintopiste (op): 18 1. Maatalouskoneet ja traktorit 4 op 2. Maatalouskoneiden huoltaminen ja korjaaminen 4

Lisätiedot

Selvitys maatalouden koneurakoinnin kysynnästä ja tarjonnasta Sonkajärvellä kyselyn havainnot

Selvitys maatalouden koneurakoinnin kysynnästä ja tarjonnasta Sonkajärvellä kyselyn havainnot Selvitys maatalouden koneurakoinnin kysynnästä ja tarjonnasta Sonkajärvellä kyselyn havainnot KYSELYN TAVOITE JA TOTEUTUS Tavoitteena oli selvittää maatalouden koneurakoinnin kysyntä ja tarjonta Sonkajärvellä

Lisätiedot

AVL - PAKOKAASUANALYSAATTORIT 4000 - SARJA PAKOKAASUANALYSAATTORIT BENSIINI - JA DIESELMOOTTOREILLE

AVL - PAKOKAASUANALYSAATTORIT 4000 - SARJA PAKOKAASUANALYSAATTORIT BENSIINI - JA DIESELMOOTTOREILLE AVL - PAKOKAASUANALYSAATTORIT 4000 - SARJA PAKOKAASUANALYSAATTORIT BENSIINI - JA DIESELMOOTTOREILLE Finntest Oy Olarinluoma 16 02200 ESPOO Puh. 09-439 1400 Fax. 09-4391 4020 finntest@finntest.fi www.finntest.fi

Lisätiedot

TUULIPUISTO OY KIVIMAA ESISELVITYS TUULIPUISTON SÄHKÖVERKKOLIITYNNÄN VAIHTOEHDOISTA

TUULIPUISTO OY KIVIMAA ESISELVITYS TUULIPUISTON SÄHKÖVERKKOLIITYNNÄN VAIHTOEHDOISTA TUULIPUISTO OY KIVIMAA ESISELVITYS TUULIPUISTON SÄHKÖVERKKOLIITYNNÄN VAIHTOEHDOISTA 1.10.2015 LOPPURAPORTTI Pöyry Finland Oy pidättää kaikki oikeudet tähän raporttiin. Tämä raportti on luottamuksellinen

Lisätiedot

Nurmisadon mittaamisen käytäntö ja nykyteknologia. Antti Suokannas Vihreä teknologia Automatisaatio ja digitaaliset ratkaisut

Nurmisadon mittaamisen käytäntö ja nykyteknologia. Antti Suokannas Vihreä teknologia Automatisaatio ja digitaaliset ratkaisut Nurmisadon mittaamisen käytäntö ja nykyteknologia Antti Suokannas Vihreä teknologia Automatisaatio ja digitaaliset ratkaisut Esityksen sisältö Yleistä mittaamisesta Sadon määrän lohkokohtainen mittaus

Lisätiedot

Leipäviljan ja perunan luovutusjärjestelmä satokautena

Leipäviljan ja perunan luovutusjärjestelmä satokautena KANSANHUOLTOMINISTERIÖ 3. 4. 1943. TIEDOITUSTOIMISTO Puheselostus N:o 22 Leipäviljan ja perunan luovutusjärjestelmä satokautena 1943 44. Vuonna 1943 alkavana satokautena tulee leipäviljan ja perunan luovutusvelvollisuus

Lisätiedot

Päivitetty 9.5.2012. Text Mining -käyttöopas

Päivitetty 9.5.2012. Text Mining -käyttöopas Päivitetty 9.5.2012 Text Mining -käyttöopas WEBROPOL ANALYTICS: TEXT MINING Mitä tarkoittaa kun asiakkaat tai henkilöstö antavat arvosanan 3.1 o Keskiarvoa informatiivisempaa ovat taustalla olevat syyt

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

PÄÄSET PERILLE NOPEAMMIN

PÄÄSET PERILLE NOPEAMMIN TOMTOM TRAFFICIN AVULLA PÄÄSET PERILLE NOPEAMMIN TomTom on johtava liikennepalvelujen tarjoaja. TomTom valvoo, käsittelee ja toimittaa liikennetietoa itse kehittämällään teknologialla. TomTom uskoo, että

Lisätiedot

Täsmäviljely viljelijän näkökannasta Juha Hartikainen Suonentieto Oy

Täsmäviljely viljelijän näkökannasta Juha Hartikainen Suonentieto Oy Täsmäviljely viljelijän näkökannasta Juha Hartikainen Suonentieto Oy Täsmäviljely Tarkennetussa kasvinviljelyssä eli täsmäviljelyssä viljelytoimenpiteet suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan paikkatietojen

Lisätiedot

Kokeita varten saatiin Turun amk:n silppuamaa ruokoa, joka oli pituudeltaan 5 25 cm. Tavaraa varattiin ~2 m 3.

Kokeita varten saatiin Turun amk:n silppuamaa ruokoa, joka oli pituudeltaan 5 25 cm. Tavaraa varattiin ~2 m 3. 1 (6) PELLETÖINTIKOE BIOTTORI OY:LLÄ JÄMIJÄRVELLÄ SYKSYLLÄ 2006 Metsäkeskus Kaakkois-Suomi tutkii Ruovikko-hankkeen puitteissa lähinnä ruoko materiaalin hyödyntämistä energiaksi. Tutkittuja asioita ovat

Lisätiedot

806109P TILASTOTIETEEN PERUSMENETELMÄT I Hanna Heikkinen Esimerkkejä estimoinnista ja merkitsevyystestauksesta, syksy (1 α) = 99 1 α = 0.

806109P TILASTOTIETEEN PERUSMENETELMÄT I Hanna Heikkinen Esimerkkejä estimoinnista ja merkitsevyystestauksesta, syksy (1 α) = 99 1 α = 0. 806109P TILASTOTIETEEN PERUSMENETELMÄT I Hanna Heikkinen Esimerkkejä estimoinnista ja merkitsevyystestauksesta, syksy 2012 1. Olkoon (X 1,X 2,...,X 25 ) satunnaisotos normaalijakaumasta N(µ,3 2 ) eli µ

Lisätiedot

Karjanlannan syyslevitys typen näkökulmasta

Karjanlannan syyslevitys typen näkökulmasta Kuva P. Kurki Karjanlannan syyslevitys typen näkökulmasta Päivi Kurki Luonnonvarakeskus Luke Ravinnepiika-hankkeen kevätinfo 16.3.2016 Mikkeli https://etela-savo.proagria.fi/hankkeet/ravinnepiika-6041

Lisätiedot

Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky

Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky Timo Karhula MTT Taloustutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina ja käytössä oleva maatalousmaa Kumina

Lisätiedot

Energiaopinnot Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. 19.11.2015 Maija Leino

Energiaopinnot Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. 19.11.2015 Maija Leino Energiaopinnot Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa 19.11.2015 Maija Leino Kuka? Maija Leino, Nuorempi tutkija, maija.leino@lut.fi Ympäristötekniikan DI Sivuaineena LVI-talotekniikka ja Kestävä yhdyskunta

Lisätiedot

Maan tiivistymisen vaikutus satotasoon

Maan tiivistymisen vaikutus satotasoon Federal Department of Economic Affairs FDEA Agroscope Reckenholz-Tänikon Research Station ART Maan tiivistymisen vaikutus satotasoon Thomas Keller 1,2 1 Swedish University of Agricultural Sciences, Department

Lisätiedot

Valtran biokaasu (Dual Fuel) traktori Nurmesta biokaasua - uusi tuotantosuunta maatiloille 26.10.2012. Petri Hannukainen, Agco/Valtra

Valtran biokaasu (Dual Fuel) traktori Nurmesta biokaasua - uusi tuotantosuunta maatiloille 26.10.2012. Petri Hannukainen, Agco/Valtra Valtran biokaasu (Dual Fuel) traktori Nurmesta biokaasua - uusi tuotantosuunta maatiloille 26.10.2012 Petri Hannukainen, Agco/Valtra AGCO Valtra on osa AGCOa, joka on maailman kolmanneksi suurin maatalouskoneiden

Lisätiedot

Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala

Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke Joensuu: Ti 23.10.2012 klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala Edut: Syysrypsi Kylvö ja korjuu heinäkuussa Pitää yllä hyvärakenteisen maan rakennetta

Lisätiedot

Seoksen rikastus ja säätö - Ruiskumoottorit lambdalla

Seoksen rikastus ja säätö - Ruiskumoottorit lambdalla Seoksien säätö - Ruiskumoottorit lambdalla 1 / 6 20.04.2016 10:45 Seoksen rikastus ja säätö - Ruiskumoottorit lambdalla Seos palaa parhaiten, C0-pitoisuuden ollessa alhainen ja HC-pitoisuus erittäin alhainen.

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Tuoteketjujen massa-, ravinne- ja energiataseet Sanna Marttinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Kestävästi kiertoon yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina

Lisätiedot

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Nurmesta uroiksi 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Enemmän satoa samalla rahalla Tiedätkö nurmiesi satotason? Oletko siihen tyytyväinen? Tiedätkö säilörehusi tuotantokustannuksen?

Lisätiedot

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos Loppuraportti Julkinen 10.2.2014 Pekka Pääkkönen KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Rajaville Oy:n Haukiputaan betonitehtaan prosessilämpö

Lisätiedot

Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö

Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö Pellot tuottamaan tulosseminaari 7.2.2012 Joensuu Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli Sanna-Mari Hartikainen ProAgria Pohjois-Karjala

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa

Lisätiedot

TEKNIIKKAA HARMONIASSA YMPÄRISTÖN KANSSA

TEKNIIKKAA HARMONIASSA YMPÄRISTÖN KANSSA TEKNIIKKAA HARMONIASSA YMPÄRISTÖN KANSSA TULEVAISUUDEN TUOTTEITA Kun on kyse tekniikan valinnasta, tiedämme, että yritykset korostavat luotettavuutta ja ympäristövaikutuksia. Siksi keskitymme tuotteiden

Lisätiedot

Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit

Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit Lehdistötilaisuus 29.8.2012 Professori, tekn.tri Erja Turunen Tutkimusjohtaja, sovelletut materiaalit Strateginen tutkimus, VTT 2 Kierrätyksen rooli

Lisätiedot

Vetoletkulevitys urakointikäytössä Belgiassa onnistuisiko myös Suomessa?

Vetoletkulevitys urakointikäytössä Belgiassa onnistuisiko myös Suomessa? Vetoletkulevitys urakointikäytössä Belgiassa onnistuisiko myös Suomessa? 25.11.2016 Kaisa Riiko Baltic Sea Action Group Järki Lannoite -hanke 25.11.2016 Järki Lannoite 1 Eri maalajit, viljelykasvit ja

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma 18.11.2013 Lappeenrannan ilmasto-ohjelma Seurantaindikaattorien toteutuma vuonna 2012 1 Johdanto Lappeenrannan kaupunginhallitus hyväksyi 28.9.2009 kaupungille laaditun ilmasto-ohjelman. Lappeenrannan

Lisätiedot

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen (6)

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen (6) Leena Rantanen 07.05.2014 1 (6) Ympäristölupahakemus Helsingin Energian Ruskeasuon huippulämpökeskuksen ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi vastaamaan Valtioneuvoston asetuksen (96/2013) määräyksiä

Lisätiedot

Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy

Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy BioGTS Oy Kotipaikka Laukaa Toimipaikat Jyväskylässä & Laukaassa 100 % Suomalaisessa omistuksessa Pääomistajina Mika Rautiainen sekä Annimari Lehtomäki

Lisätiedot

qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyu iopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopå asdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdf

qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyu iopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopå asdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdf qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyu iopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopå asdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdf Perämoottorikysely ghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjk 2011 löäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäz

Lisätiedot

Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa. Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus

Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa. Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus 10.11.2014 1 Työryhmä GTK Laura Lauri Susanna Kihlman Mari Kivinen Saku Vuori VTT Tiina Koljonen

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto LOHKO-hanke Viljelijäaineisto Nitrogen loading from forested catchments Markus Huttunen ja Inese Huttunen SYKE/Vesikeskus 8/12/2016 Marie Korppoo VEMALA catchment meeting, 25/09/2012 Hankkeen päämäärät

Lisätiedot

Huittinen Pertti Riikonen ProAgria Satakunta. Humuspitoisuuden vaukutus pistearvoihin

Huittinen Pertti Riikonen ProAgria Satakunta. Humuspitoisuuden vaukutus pistearvoihin Huittinen 2.2.2012 Pertti Riikonen ProAgria Satakunta Humuspitoisuuden vaukutus pistearvoihin 1 Eri maalajien ilma- ja vesitalous Maan tiivistyminen suuren huomion kohteena kaikkialla Euroopassa yksipuolisessa

Lisätiedot

Digitalisaatio infra-alalla

Digitalisaatio infra-alalla Digitalisaatio infra-alalla Pasi Nurminen Destia palveluita suunnittelusta kunnossapitoon Mallipohjainen rakentaminen Tietomalli Tuotteen/rakennelman esittäminen digitaalisessa muodossa, kolmiulotteisesti,

Lisätiedot

Telecrane F25 Käyttö-ohje

Telecrane F25 Käyttö-ohje 1 Telecrane F25 Käyttö-ohje Sisällysluettelo - F25 Takuu & turvallisuusohjeet 3 - Käytössä huomioitavaa 4 - Käyttö 6 - Lähettimen paristot ja vastaanottimen virtalähde 7 - Tarkastus ja vianetsintä 8 -

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa

Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa Energia 2012 Kivihiilen kulutus 2012, 3 vuosineljännes Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan tämän vuoden

Lisätiedot

Varmista säilörehun laatu

Varmista säilörehun laatu Varmista säilörehun laatu 10.11.2016 Jukka Keisanen Piippo Oyj 1942 Yhtiö perustettiin Lempäälässä Kaikki alkoi paperinarusta 1960 Muoviraaka-aineen tulo 1973 Köysi- ja lankatuotanto Outokumpuun 1991 Manilla

Lisätiedot

Fuso Canter kuorma-auto on tehnyt edistyksellistä historiaa jo 50 vuotta Lehdistötiedote

Fuso Canter kuorma-auto on tehnyt edistyksellistä historiaa jo 50 vuotta Lehdistötiedote Fuso Canter kuorma-auto on tehnyt edistyksellistä historiaa jo 50 vuotta Lehdistötiedote 23.5.2013 Vuoden 1963 jälkeen, jolloin Canter esiteltiin, on sitä myyty 3,7 miljoonaa kappaletta. Canter kärkenään

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2010, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 aikana sähkön- ja lämmöntuotannon

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Käyttöopas yksityisautolle Android, ios ABAX MOBIILI

Käyttöopas yksityisautolle Android, ios ABAX MOBIILI Käyttöopas yksityisautolle Android, ios ABAX MOBIILI 2 The difference is ABAX The difference is ABAX 3 SISÄÄNKIRJAUTUMINEN Avaa ABAX-sovellus, ja klikkaa «Kirjaudu». Syötä käyttäjätunnuksesi ja salasanasi

Lisätiedot

Tampereen raitiotien vaikutukset. Liikenteen verkolliset päästötarkastelut. Yleistä

Tampereen raitiotien vaikutukset. Liikenteen verkolliset päästötarkastelut. Yleistä Matti Keränen Trafix Oy 27.6.2016 Tampereen raitiotien vaikutukset Liikenteen verkolliset päästötarkastelut Yleistä Työ tehtiin raitiotien päästövaikutusten selvittämiseksi koko kaupungin alueella. Työn

Lisätiedot

LÄMMINILMAPUHALLIN HKP

LÄMMINILMAPUHALLIN HKP ASENNUS- JA HUOLTO-OHJE LÄMMINILMAPUHALLIN HKP A. ASENNUSOHJE...1 Yleistä...1 Toimitus ja varastointi...1 Laitteiden sijoitus...1 Mittakuva...1 Lämmönsiirto-osa...1 HKP asennuskannake...2 Puhaltimet ja

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase Energiataseessa lasketaan

Lisätiedot

19755 19755 MUUTTUVAT KUSTANNUKSET

19755 19755 MUUTTUVAT KUSTANNUKSET Markku Kajalo 07.11.2013 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo Porkkana Vaihtoehto II. Varhaisporkkanan viljely ilman harsokatetta Kauppakelpoinen sato 35550 kg/ha, tuotantokustannus 0,519

Lisätiedot

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset tavoitteet ja valinnat: - miten panostan viljelyyn? - miten hyvä sato ja taloudellinen

Lisätiedot

Raskaiden ajoneuvojen energiatehokkuus ja sähköajoneuvot

Raskaiden ajoneuvojen energiatehokkuus ja sähköajoneuvot Raskaiden ajoneuvojen energiatehokkuus ja sähköajoneuvot TransEco vuosiseminaari 3.11.2011 Johtaja Reijo Mäkinen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) HSL:n strategia 2018 vähäpäästöinen liikenne

Lisätiedot

Seinät olkipaaleista Lampolaprojektin tuntumia

Seinät olkipaaleista Lampolaprojektin tuntumia Seinät olkipaaleista Lampolaprojektin tuntumia Petri Leinonen Kukkolankosken luomu Jokivarrentie 1651 95520 Kukkola Taustoja - lammastalous aloitettu 2006 - ei omia käyttökelpoisia rakennuksia - kaksi

Lisätiedot

Kemppi K5 Hitsauslaitteet

Kemppi K5 Hitsauslaitteet Minarc Evo 180 ERITTÄIN PIENIKOKOINEN Kemppi K5 Hitsauslaitteet 1(5) PUIKKOHITSAUKSEN PIKKUJÄTTILÄINEN SINNE, MISSÄ IKINÄ TYÖSKENTELETKIN Minarc Evo 180 on suositun Minarc Evo -tuoteperheen uusin malli.

Lisätiedot

Takeina turvallisuus ja. järkkymätön ammattitaito NOSTOPALVELUJA. Nostetta korkeuksiin. Nostamisen ammattilaiset

Takeina turvallisuus ja. järkkymätön ammattitaito NOSTOPALVELUJA. Nostetta korkeuksiin. Nostamisen ammattilaiset Takeina turvallisuus ja järkkymätön ammattitaito NOSTOPALVELUJA 1982 Nostetta korkeuksiin Nostamisen ammattilaiset 1 Nykyaikainen kalusto ja ammattitaitoinen henkilökunta. Takeina turvallisuus ja järkkymätön

Lisätiedot

Liikkuvien työkoneiden etäseuranta

Liikkuvien työkoneiden etäseuranta Liikkuvien työkoneiden etäseuranta TAMK IoT Seminaari 14.4.2016 2 1) IoT liiketoiminnan tukena 2) Iot ja liikkuvat työkoneet 3) Case esimerkit 4) Yhteenveto, johtopäätökset, tulevaisuuden näkymät Cinia

Lisätiedot

AUTOALA SUOMESSA VUONNA Autoalan Tiedotuskeskuksen vuosittain julkaisema, autoalan perustietoja esittelevä kalvosarja

AUTOALA SUOMESSA VUONNA Autoalan Tiedotuskeskuksen vuosittain julkaisema, autoalan perustietoja esittelevä kalvosarja AUTOALA SUOMESSA VUONNA 2006 Autoalan Tiedotuskeskuksen vuosittain julkaisema, autoalan perustietoja esittelevä kalvosarja Järjestäytynyt autoala vuonna 2006 Autoalan Keskusliitolla oli vuoden lopussa

Lisätiedot

Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Kansantaloudelliset vaikutukset

Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Kansantaloudelliset vaikutukset Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Kansantaloudelliset vaikutukset Saara Tamminen Juha Honkatukia, VATT 26.5.2015 Laskennan lähtökohdat (1/2) Useita eri vaihtoehtoja

Lisätiedot

Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa

Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa Lepolan Puutarha Oy pilotoi TTY:llä kehitettyä automaattista langatonta sensoriverkkoa Turussa 3 viikon ajan 7.-30.11.2009. Puutarha koostuu kokonaisuudessaan 2.5

Lisätiedot

Vauhtia konepajateollisuuden kehitystoimille ja investoinneille - VTT tukee rakennemuutosta

Vauhtia konepajateollisuuden kehitystoimille ja investoinneille - VTT tukee rakennemuutosta Vauhtia konepajateollisuuden kehitystoimille ja investoinneille - VTT tukee rakennemuutosta VTT:n media-aamiainen 24.4.2012 Erikoistutkija Ismo Ruohomäki, VTT 2 Suomikin tarvitsee tuotantoa Globalisaation

Lisätiedot

Kuminan pellonpiennarpäivät 2013 lajikekokeen tuloksia

Kuminan pellonpiennarpäivät 2013 lajikekokeen tuloksia Kuminan pellonpiennarpäivät 213 lajikekokeen tuloksia Marjo Keskitalo, MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen Jokioinen 17.6.213 Lamminkylän pelto Kuolleiden taimien määrä kpl/m2 ensimmäisenä talvena

Lisätiedot

Supply jännite: Ei kuormaa Tuuletin Vastus Molemmat DC AC Taajuus/taajuudet

Supply jännite: Ei kuormaa Tuuletin Vastus Molemmat DC AC Taajuus/taajuudet S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset 1/5 Ryhmän nro: Nimet/op.nro: Tarvittavat mittalaitteet: - Oskilloskooppi - Yleismittari, 2 kpl - Ohjaus- ja etäyksiköt Huom. Arvot mitataan pääasiassa lämmityksen

Lisätiedot

GSRELE ohjeet. Yleistä

GSRELE ohjeet. Yleistä GSRELE ohjeet Yleistä GSM rele ohjaa Nokia 3310 puhelimen avulla releitä, mittaa lämpötilaa, tekee etähälytyksiä GSM-verkon avulla. Kauko-ohjauspuhelin voi olla mikä malli tahansa tai tavallinen lankapuhelin.

Lisätiedot

Tämän sybolin esiintyessä, käyttäjän tulee lukea käyttöohje, josta lisätietoa. Tämä symboli normaalikäytössä indikoi vaarallisesta mittausjännitteestä

Tämän sybolin esiintyessä, käyttäjän tulee lukea käyttöohje, josta lisätietoa. Tämä symboli normaalikäytössä indikoi vaarallisesta mittausjännitteestä Esittely VT30 mittaa AC-jännitteitä 690 V ja DC-jännitteitä 690 V asti, LCD-näyttö, portaittainen jännitenäyttö, positiivisen ja negatiivisen napaisuuden näyttö, sekä kiertosuunnan osoitus. Lisäksi jatkuvuuden

Lisätiedot

Apila ontuu kasvukaudessa vain kerran niitetyissä nurmissa. Kokeen tarkoitus ja toteutus

Apila ontuu kasvukaudessa vain kerran niitetyissä nurmissa. Kokeen tarkoitus ja toteutus Sivu 1 / 5 Apila ontuu kasvukaudessa vain kerran niitetyissä nurmissa Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Lannasta kanna(avas* biokaasua? Mahdollisuudet

Lannasta kanna(avas* biokaasua? Mahdollisuudet Lannasta kanna(avas* biokaasua? Mahdollisuudet Ville Pyykkönen Saija Rasi Eeva Lehtonen Sari Luostarinen LANNASTA ENEMMÄN JA YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISEMMIN Säätytalo 22.10.2014 1 Miksi lantabiokaasua? MUIDEN

Lisätiedot

Operaattorivertailu SELVITYS 3G VERKKOJEN DATANOPEUKSISTA

Operaattorivertailu SELVITYS 3G VERKKOJEN DATANOPEUKSISTA Operaattorivertailu SELVITYS 3G VERKKOJEN DATANOPEUKSISTA SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 YLEISTÄ... 4 TAVOITE... 5 PAIKKAKUNNAT... 5 MITATUT SUUREET JA MITTAUSJÄRJESTELMÄ... 6 MITATUT SUUREET... 6 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

Julia hanke Ohjeistus julkisten hankintojen hiilijalanjälkilaskureihin Tuoteryhmä: kopio- ja pehmopaperit

Julia hanke Ohjeistus julkisten hankintojen hiilijalanjälkilaskureihin Tuoteryhmä: kopio- ja pehmopaperit Julia 2030 -hanke Ohjeistus julkisten hankintojen hiilijalanjälkilaskureihin Tuoteryhmä: kopio- ja pehmopaperit Suomen ympäristökeskus SYKE, Maija Mattinen, 20.12.2011. Lomakkeet ja ohjeet on kirjoitettu

Lisätiedot

Leica LINO TM L2. Täydellinen linjaustyökalu. SWISS Technology by Leica Geosystems

Leica LINO TM L2. Täydellinen linjaustyökalu. SWISS Technology by Leica Geosystems Leica LINO TM L2 Täydellinen linjaustyökalu SWISS Technology by Leica Geosystems 959290_fi_Lino-Folder.indd 1 2.4.2007 13:54:19 Uhr Yksinkertaisesti täydellinen kaikissa vaiheissa! Leica LINO L2:n avulla

Lisätiedot

Väyläleikkurimallisto JD 7000 ja JD 8000. John Deere Erinomainen leikkuujälki

Väyläleikkurimallisto JD 7000 ja JD 8000. John Deere Erinomainen leikkuujälki Väyläleikkurimallisto JD 7000 ja JD 8000 John Deere Erinomainen leikkuujälki Helppo suoraan ajettavuus on väyläleikkurin tärkeimpiä ominaisuuksia. Maailman suurimpana golfkenttien hoitokoneiden valmistajana

Lisätiedot

Miksi mitata lohkokohtaisia satoja?

Miksi mitata lohkokohtaisia satoja? Säilörehusadon arviointi korjuun yhteydessä Nurmex-tietoisku 1 Reetta Palva, TTS Työtehoseura Miksi mitata lohkokohtaisia satoja? Mitä mittaat, sitä voit parantaa Sadon mittaus ja arviointi on edellytys

Lisätiedot

Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN NOPEUDESTA

Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN NOPEUDESTA Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN NOPEUDESTA SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 YLEISTÄ... 4 TAVOITE... 5 PAIKKAKUNNAT... 5 MITATUT SUUREET JA MITTAUSJÄRJESTELMÄ... 6 MITATUT SUUREET... 6 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

EMC MITTAUKSET. Ari Honkala SGS Fimko Oy

EMC MITTAUKSET. Ari Honkala SGS Fimko Oy EMC MITTAUKSET Ari Honkala SGS Fimko Oy 5.3.2009 SGS Fimko Oy SGS Fimko kuuluu maailman johtavaan testaus-, sertifiointi-, verifiointi- ja tarkastusyritys SGS:ään, jossa työskentelee maailmanlaajuisesti

Lisätiedot

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet 2015e = tilastoennakko Energian kokonais- ja loppukulutus Öljy, sis. biokomponentin 97 87 81 77 79 73 Kivihiili 40 17 15 7 15 3 Koksi,

Lisätiedot

NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA

NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA Vie yrityksesi pidemmälle Olitpa yrityksesi nykyisestä suorituskyvystä mitä mieltä tahansa, jokainen yritysorganisaatio pystyy parantamaan tuottavuuttaan

Lisätiedot

Senfit online-kosteusanturin soveltuvuus energiaraaka-aineen mittaukseen

Senfit online-kosteusanturin soveltuvuus energiaraaka-aineen mittaukseen Senfit online-kosteusanturin soveltuvuus energiaraaka-aineen mittaukseen Markku Korhonen, Vesa Fisk Senfit Oy Perttu Laakkonen UPM-Kymmene Oyj Timo Melkas Metsäteho Oy Tutkimuksen tavoite ja toteutus Tutkimuksen

Lisätiedot

Smart Grid. Prof. Jarmo Partanen LUT Energy Electricity Energy Environment

Smart Grid. Prof. Jarmo Partanen LUT Energy Electricity Energy Environment Smart Grid Prof. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi Electricity Energy Environment Edullinen energia ja työkoneet Hyvinvoinnin ja kehityksen perusta, myös tulevaisuudessa Electricity Energy Environment

Lisätiedot

Seuraava katsastus 14 päivän kuluessa. Auto on yksittäin maahantuotu. Tuontimaa: Iso-Britannia. Matkamittarilukema on suuri auton ikään nähden.

Seuraava katsastus 14 päivän kuluessa. Auto on yksittäin maahantuotu. Tuontimaa: Iso-Britannia. Matkamittarilukema on suuri auton ikään nähden. Dirica.fi Hae auton tiedot AUDI A6, 2008 DIR-1 Ajoneuvovero erääntynyt Seuraava katsastus 14 päivän kuluessa. Auto on yksittäin maahantuotu. Tuontimaa: Iso-Britannia. Matkamittarilukema on suuri auton

Lisätiedot

Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke

Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke TITAN-SEMINAARI 9.11.2010 Pasi Ahonen, VTT TITAN projektissa koottiin

Lisätiedot

Ruukki life -paneeli. Markkinoiden ekologisin sandwichpaneeli

Ruukki life -paneeli. Markkinoiden ekologisin sandwichpaneeli 1 2 Ruukki life -paneeli Markkinoiden ekologisin sandwichpaneeli 3 Mikä Ruukki life paneeli on? Esivalmistettu sandwich-paneeli, jossa kahden teräslevyn välissä on eristekerros. Yli 70% mineraalivillan

Lisätiedot

NIBE VPB 200/ VPB 300/ VPBS 300 TEHOKKAAMMIN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ NIBE VPB/VPBS. Tyylikäs ja ajaton muotoilu

NIBE VPB 200/ VPB 300/ VPBS 300 TEHOKKAAMMIN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ NIBE VPB/VPBS. Tyylikäs ja ajaton muotoilu NIBE VPB 2/ VPB / VPBS Lämminvesivaraaja TEHOKKAAMMIN LÄMMINTÄ KÄYTTÖVETTÄ Tyylikäs ja ajaton muotoilu Entistäkin helpompi asentaa kevyempien tuotteiden ja yhteen paikkaan koottujen putkiliitäntöjen ansiosta

Lisätiedot

Turvallisuustiedote. Neste Oyj, Nokian varasto

Turvallisuustiedote. Neste Oyj, Nokian varasto Turvallisuustiedote Neste Oyj, Nokian varasto LAKIPERUSTA & TEHDYT SELVITYKSET Pelastuslaitoksen ja laajamittaista kemikaalien käsittelyä ja varastointia harjoittavien toimijoiden tulee pelastuslain mukaan

Lisätiedot

Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote

Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote VERMON VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Vermon lämpökeskuksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä. Tiedotteessa

Lisätiedot

TKS Kuhn FeedMixerissä pystyruuvit synnyttävät hienojakoisen ja kevyen massan, jossa rehun rakenne säilyy ennallaan. Alhaisen kuivaainepitoisuuden

TKS Kuhn FeedMixerissä pystyruuvit synnyttävät hienojakoisen ja kevyen massan, jossa rehun rakenne säilyy ennallaan. Alhaisen kuivaainepitoisuuden kaikki edellytykset www.tks-as.no TKS ja Kuhn ovat yhteistyössä kehittäneet vahvan ja toimintavarman sekoitusratkaisun. on kehitetty tarjoamaan paras sekoitustulos mahdollisimman lyhyessä ajassa ja mahdollisimman

Lisätiedot

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ MAA- JA BIOKAASUN MAHDOLLISUUDET 2 1 Luonnonkaasusta on moneksi 3 Gasumin kaasuverkosto kattaa puolet suomalaisista Korkeapaineista kaasun siirtoputkea 1 286 km Matalan paineen jakeluputkea

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Täydentävät ehdot. Neuvo 2020 alkukoulutus

Täydentävät ehdot. Neuvo 2020 alkukoulutus Täydentävät ehdot Neuvo 2020 alkukoulutus Järvenpää 10.12.2014 Mitä ovat täydentävät ehdot? Hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksia (GAEC) sekä Lakisääteisiä hoitovaatimuksia (SMR) Lakisääteiset hoitovaatimukset

Lisätiedot

1. 2. 3. 4. 5. 6. Näyttö. Laitteen osat 1. Kellonaika- / herätysaika- / kalenteri-ikkuna: Näyttää radiosignaalista päivittyvän kellon, 3. 4.

1. 2. 3. 4. 5. 6. Näyttö. Laitteen osat 1. Kellonaika- / herätysaika- / kalenteri-ikkuna: Näyttää radiosignaalista päivittyvän kellon, 3. 4. Esittely Kiitos että valitsit Oregon Scientific TM tuotteen. Tämä tuote on suunniteltu huolettomaan ja ongelmattomaan käyttöön vuosiksi eteenpäin. Pakkauksessa on seuraavat osat: - Pääyksikkö (BAR283)

Lisätiedot

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus FM Johanna Kalmari-Harju Kokeet 190 pv ja 90 pv panoskokeet tiloilla käytettävissä olevista massoista. Massat Massojen suhteet N1 Munintakananlanta + heinä 3:1 N2

Lisätiedot

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Ammattilaisen kädenjälki 9.11.2016 Mia Nores 1 Cleantech eli puhdas teknologia Tuotteet, palvelut, prosessit ja teknologiat, jotka edistävät

Lisätiedot