Efficient and Safe Production Processes in Sustainable Agriculture and Forestry. CIOSTA 2011 tutkimuskonferenssi Wien, Itävalta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Efficient and Safe Production Processes in Sustainable Agriculture and Forestry. CIOSTA 2011 tutkimuskonferenssi. 29. 30.6.2011 Wien, Itävalta"

Transkriptio

1 2011 CIOSTA 2011 tutkimuskonferenssi Efficient and Safe Production Processes in Sustainable Agriculture and Forestry Wien, Itävalta Koonnut: Antti Rintaniemi Frami Oy Frami Oy:n julkaisusarja 1

2 Sisältö Efficient and Safe Production Processes in Sustainable Agriculture and Forestry 1. Yleistä konferenssista Esitykset Eräiden trooppisten kasvien etanolituottavuuden vertailu Uusien traktoreiden pakokaasukäyttäytyminen eri kasviöljyillä Polttoaineenkulutus, CO2-päästöt ja energiatehokkuus eri muokkausmenetelmillä Itävallassa Miscanthuksen korjuun logistinen analyysi ISOBUS-väylän joustavuus turvallisuuskriittisissä kohteissa Työkoneen ja traktorin välisen RF-teknologiapohjaisen tunnistusjärjestelmän kehitystyö Kyselytulos letkulevittimellä varustettujen lietevaunujen käyttäjäkokemuksista Sveitsissä

3 1. Yleistä konferenssista Kesäkuussa 2011 pidettiin Wienissä Itävallassa CIOSTA järjestön 34. tutkimuskonferenssi liittyen maa- ja metsätalouden kestäviin ja turvallisiin tuotantomenetelmiin. CIOSTA-järjestön pääasiallinen tehtävä on nimenomaan tämän joka toinen vuosi järjestettävän tutkimuskonferenssin organisoiminen. Konferenssin pääaiheena keskitytään aina erityisesti työmenetelmien ja työn tuottavuuden, turvallisuuden ja kestävyyden tutkimuksiin. Tutkimuskonferenssi pidettiin Wienissä University of Natural Resources and Life Sciences yliopistolla maatalousteknologian laitoksella. Konferenssilla oli noin 200 osallistujaa 44 eri maasta ja sen aikana pidettiin yhteensä 167 esitystä, joiden lisäksi esillä oli 134 posteria eri tutkimuksista. Tähän julkaisuun on kerätty lyhyet esittelyt konferenssin mielenkiintoisimmista esityksistä. 3

4 2. Esitykset 2.1. Eräiden trooppisten kasvien etanolituottavuuden vertailu B.A Adelekan, Federal College of Agriculture, Nigeria Tutkimuksessa oli vertailtu Länsi-Afrikassa yleisesti viljeltävien maniokin, durran ja maissin etanolituottavuutta ja etanolin laadukkuutta laboratoriovertailuilla. Kasveista jalostettiin etanolia käymismenetelmällä ja kokeissa käytettiin eri kokoisia näyte-eriä. Lopputuloksena tutkimuksessa saatiin, että parhaiten etanolia per raaka-ainekilo tuotti maissi, toisiksi eniten maniokki ja vähiten durra. Tuotosmäärät per raaka-ainetonni olivat seuraavat: maissi 346 litraa/tonni maniokki 145 litraa/tonni ja durra 135 litraa/tonni. Verrattaessa tuotettuja etanoleita standardoidun etanolin arvoihin, oli tuotoksien kiehumispiste sama kuin standardissa ja tiheys erosi ainoastaan kaksi sadasosaa. Näin ollen saadut tuotokset olivat erittäin laadukkaita. Näiden raaka-aineiden käymisjätteiden energiasisällöt määritettiin tutkimuksessa, ja sen perusteella ne kaikki sisältävät energiaa niin paljon, että ne voitaisiin hyödyntää eläinrehuna. Näin ollen etanolituotannon kestävyys ympäristön kannalta paranisi entisestään. Tutkimuksen johtopäätöksenä saatiin, että jalostamalla näistä kasveista etanolia, pystyttäisiin helposti vähentämään läntisen Afrikan maiden riippuvuutta öljystä kestävällä tavalla. Lisäksi viljelyä kehittämällä pystyttäisiin parantamaan näiden kasvien tämänhetkisiä hehtaarisatoja merkittävästi, sillä esimerkiksi durran tämänhetkiset hehtaarisadot ovat noin 1,35 tonnia kun vastaavat sadot Yhdysvalloissa ovat jopa 4,6 tonnia Uusien traktoreiden pakokaasukäyttäytyminen eri kasviöljyillä Klaus Thuneke, Bavarian Technology and Support Centre (TFZ), Saksa Vuodesta 2008 lähtien erityisesti Saksan ja Itävallan markkinoilla on ollut tarjolla sarjatuotantotraktoreita, jotka on tarkoitettu käytettäväksi puhtailla kasviöljyillä. Näiden traktoreiden pakokaasujen käyttäytymisestä verrattuna dieselöljyn pakokaasuihin ei ole kuitenkaan ollut kattavaa tutkimustietoa. Tässä tutkimustyössä on vertailtu Deutz AG:n kaksoispolttoainemoottorilla varustetun Fendt 820:n ja John Deeren prototyyppiasteella olevan pelkästään kasviöljyille tarkoitetun 6920:n pakokaasujen koostumuksia eri kasviöljyillä ja dieselillä. Molemmat moottorit olivat Tier 3A luokitettuja ja varustettu pakokaasujen takaisinkierrätyksellä (EGR). Fendtin moottori käyttää normaalisti kuormitustilasta riippuen joko kasviöljyä tai dieseliä polttoaineena, mutta testeissä moottoria käytettiin pelkästään kasviöljyllä. 4

5 Tutkimuksessa vertailtavat kasviöljyt olivat kylmäpuristettu rapsiöljy, jalostettu auringonkukkaöljy ja jalostettu soijaöljy. Pakokaasujen analysoinnit tehtiin standardin ISO 8178 mukaisesti moottorin kahdeksalla eri kuormituspisteellä. Kuvassa 1 on esitetty tämän standardin mukaiset mittauspisteet. Kuva 1. Pakokaasujen standardin ISO 8178 mukaiset mittauspisteet Pakokaasuista mitattiin typpioksidit (NOx), hiilimonoksidit (CO), hiilivedyt (HC) ja partikkelimäärät (PM). Kuvassa 1 esitettyjen 8 mittauspisteen tuloksista on tehty yhteenveto eri traktoreilla ja eri kasviöljyillä verrattuna dieselöljyn vastaaviin päästömääriin käyttäen taulukossa 1 olevia painokertoimia eri mittauspisteille. Nämä yhteenvedot on esitetty kuvassa 2. Taulukko 1. Moottorien pyörimisnopeudet, kuormitukset ja laskennalliset painokertoimet mittauspisteissä T1 = John Deere 6920 T2 = Fendt 820 5

6 Kuva 2. Kasviöljyjen pakokaasujen määrät verrattuna dieselöljyn vastaaviin eri moottoreilla Kuten kuvasta 2 näkyy, Fendtin typpioksidien määrät olivat jotakuinkin samat kuin dieselkäytössä ja hiilimonoksidin, hiilivetyjen sekä partikkeleiden määrät pienempiä. Vastaavasti John Deerella typpioksidien sekä hiilimonoksidien määrät olivat suuremmat kuin dieselkäytössä ja hiilivetyjen sekä partikkeleiden määrät olivat matalammat. Kokonaisuudessaan verrattaessa eri kasviöljyjä keskenään, ei niissä ole merkittäviä eroja päästöjen kannalta. Kuvan 2 yhteenvedon taustalta voidaan kertoa, että eri kuormituspisteissä tehdyissä mittauksissa korostui ilmiö jossa matalammilla kuormituksilla kasviöljyjen päästöarvot olivat verraten heikommat kuin dieselillä, kun taas korkeilla kuormituksilla kasviöljyjen päästömäärät olivat pienemmät. Lopputuloksena tutkimuksessa osoittautui, että kasviöljyillä pakokaasujen määriä saadaan laskemaan erityisesti korkeilla kuormituksilla ja muutenkin moottorit olisivat läpäisseet 3Aluokituksen myös kasviöljyillä kaikilla kuormituksilla Polttoaineenkulutus, CO2-päästöt ja energiatehokkuus eri muokkausmenetelmillä Itävallassa Markus Schüller, University of Natural Resources and Life Science (BOKU), Itävalta Kasvavat energiahinnat pakottavat viljelijät etsimään energiatehokkaita viljelymenetelmiä ja samalla myös ottamaan kantaa hiilidioksidipäästöjen määrään. Tästä lähtökohdasta on lähdetty tutkimaan kolmen eri muokkausmenetelmän ja viljelyn energiankulutus-, ja hiilidioksidipäästömääriä syysvehnän viljelyssä Itävallassa. Tutkimuksessa on vertailtu kolmea muokkausmenetelmää, jotka ovat perinteinen raskas muokkaus kyntäen ja lautasmuokkaimella, kevytmuokkaus lautasmuokkaimella sekä suora- 6

7 kylvö. Lisäksi vertailua on tehty kolmessa eri paikassa erilaisilla maalajeilla. CO2-päästöjen vertailussa on huomioitu polttoainekulut sekä lannoitteiden, siemenien ja kasvinsuojeluaineiden valmistamiseen kuluva energia. Suorakylvössä on lisäksi huomioitu lisääntynyt kasvinsuojeluaineiden tarve sekä raskaiden maalajien kohdalla lisääntynyt muokkauskertojen määrä kevytmuokkausmenetelmässä. Tutkimuksen tuloksena saadut CO2-päästömäärät eri kohteissa eri muokkausmenetelmien välillä sekä erityisesti satomäärään suhteutetut päästömäärät on lueteltu taulukossa 2. Suoriin päästöihin kuuluvat polttoaineen päästöt ja epäsuoriin siemenien, lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden valmistuksen päästöt. Taulukko 2. Päästömäärät eri menetelmillä kolmessa kohteessa Päästömäärät kohteessa 1 (kevyt maa) Perinteinen muokkaus Kevytmuokkaus Suorakylvö Suorat CO2-päästöt (kg) Epäsuorat CO2-päästöt (kg) Päästöt yhteensä (kg) Päästöt / sato (kg/kg) 0,59 0,51 0,52 Päästömäärät kohteessa 2 (raskas maa) Perinteinen muokkaus Kevytmuokkaus Suorakylvö Suorat CO2-päästöt (kg) Epäsuorat CO2-päästöt (kg) Päästöt yhteensä (kg) Päästöt / sato (kg/kg) 0,33 0,31 0,31 Päästömäärät kohteessa 3 (keskiraskas maa) Perinteinen muokkaus Kevytmuokkaus Suorakylvö Suorat CO2-päästöt (kg) Epäsuorat CO2-päästöt (kg) Päästöt yhteensä (kg) Päästöt / sato (kg/kg) 0,39 0,38 0,36 Taulukosta nähdään, että erityisesti satomäärään suhteutetulla päästömäärällä ei ole valtavaa eroa riippuen muokkausmenetelmästä, ja tämä johtuu pelkästään siitä, että kokonaispäästömääristä jopa 90 % tulee lannoitteiden valmistuksen päästöistä. Kuitenkin jonkinasteista vähennystä päästöihin saadaan vaihtamalla kevyempään muokkaukseen tai suorakylvöön ja samalla voidaan saavuttaa jopa 50 % säästö polttoainekuluissa. 7

8 2.4. Miscanthuksen korjuun logistinen analyysi Franz Handler, BLT Itävalta Miscanthus on Euroopassa yleisesti viljeltävä energiakasvi, joka on ruokomainen sekä lähes kaksi metriä korkea ja pystyy tuottamaan pienillä ravinnemäärillä suuria biomassamääriä hehtaarilta. Miscanthussato korjataan vuosittain maaliskuusta alkaen kun sen kuiva-ainepitoisuus on yli 85 % joko ajosilppurilla irtotavarana tai suurkanttipaaleihin. Tämän tutkimuksen on tarkoitus vertailla näiden korjuutapojen ajankäytöllisiä eroja ja kustannuseroja. Korjattaessa miscanthusta irtotavarana, käytetään korjuussa ajosilppuria, jolla kasvi silputaan tilanteesta riippuen 7 24 mm pituiseksi. Silpun pituudella on merkittävä vaikutus työsaavutukseen. Muina osina kuljetusketjussa on traktoreita perävaunuineen, joilla kuljetetaan tavara varastopaikalle, ja jossa kurottajalla se kasataan. Kuvassa 3 ajosilppurilla korjataan miscanthusta perävaunuun. Kuva 3. Miscanthuksen korjuu ajosilppurilla Irtotavaran korjuussa erityisesti pölyäminen on iso ongelma, sillä ajosilppurin ja traktoreiden jäähdyttimet on puhdistettava pölystä noin puolen hehtaarin välein. Lisäksi lumen tai liiallisen lannoituksen lakoonnuttama kasvusto aiheuttaa tukoksia ajosilppurin kaatopöydällä. Miscanthusta korjattaessa suurkanttipaaleihin kasvusto kaadettiin samoin ajosilppurilla, mutta sitä ei silputtu, vaan kasvusto ohjattiin ajosilppuri alle karhoksi, jolloin silpun teoreettiseksi pituudeksi jää 84mm. Karholta kasvusto paalataan suurkanttipaaleihin ja paalit toimitetaan vaunuilla varastoihin. Kuvassa 4 miscanthus niitetään ajosilppurilla karholle ja paalataan kanttipaaleihin. 8

9 Kuva 4. Miscanthuksen niitto karholle ja paalaus Pitkästä silpun pituudesta johtuen ajosilppurin työsaavutus on huomattavasti suurempi kuin irtotavaran korjuussa. Tässä menetelmässä pölyäminen ei muodostu ongelmaksi, mutta lakoontunut kasvusto vaikeuttaa korjuuta. Molemmissa korjuutavoissa ajosilppurissa käytetään maissin korjuuseen tarkoitettua leikkuupöytää. Tutkimuksessa vertailtiin näiden menetelmien välistä työsaavutusta, kalustotarpeita ja kustannuksia muun muassa eri varastoetäisyyksillä. Kuvassa 5 on yhteenveto kuudesta eri tilanteesta ja niiden työajantarve korjattua biomassatonnia kohti eri kuljetusetäisyyksillä. Kuvassa procedure 1 tarkoittaa irtotavaran korjuuketjua ja kuvaajaselitteessä ensimmäinen lukema on ajosilppurin tuntityösaavutus (kuivamassatonnia tunnissa), toinen lukema on hehtaarisato ja kolmas luku siirtovaunun tilavuus. Kuvaajien porras kertoo aina yhden siirtovaunun lisäyksestä kuljetusketjuun. Procedure 2 tarkoittaa korjuuta paaleihin ja kuvaajaselitteessä ensimmäinen lukema on ajosilppurin tuntityösaavutus, toinen lukema on paalaajan tuntityösaavutus ja kolmas hehtaarisato. 9

10 Kuva 5. Työaikatarve kuivamassatonnia kohti eri varastointietäisyyksillä eri menetelmien välillä. Kuvasta 5 nähdään, että ainoastaan alle 1,2 km varastointietäisyyksillä irtotavarana korjuu saattaa päästä samoihin työmäärätarpeisiin, mutta sitä suuremmilla etäisyyksillä suurkanttipaaleihin korjuu on aina tehokkaampaa. Tämä valtava tehokkuuksien erotus johtuu suurilta osin siitä, että irtotavarana korjattaessa materiaalin tiheys on kg/m3 riippuen silpun pituudesta, kun taas paaleissa tiheys on keskimäärin 190 kg/m3 ja näin ollen kuljetustilavuus on huomattavasti pienempi. Lisäksi huomattavasti pidempi silpun pituus paalattaessa mahdollistaa ajosilppurin suuremman työsaavutuksen. Kustannusten näkökulmasta paalausketjun suuremmat konekustannukset aiheuttavat sen, että alle kymmenen kilometrin etäisyyksillä irtotavarakorjuu pysyy edullisempana menetelmänä ISOBUS-väylän joustavuus turvallisuuskriittisissä kohteissa Ari Ronkainen, MTT Vakola, Suomi Tutkimustyössä on kartoitettu traktorin ja työkoneen välisen ISOBUS-ohjauksen turvallisuusnäkökohtiin vaikuttavia standardeja ja sitä minkälaisia ehtoja ne asettavat mahdollisille väylällä toteutettaville turvallisuuskriittisille toiminnoille. Huomio on pidetty erityisesti väylärakenteiden ja signaaliliikenteen turvallisuudessa. Maatalouskoneisiin pätevät koneesta riippuen joko traktoridirektiivi 2003/37/EC tai konedirektiivi 2006/24/EC. Näistä traktoridirektiivi ei erikseen ota kantaa automaatiojärjestelmien turvallisuuteen ja konedirektiivi toteaa vain, että valmistajan on huomioitava automaatio- ja ohjausjärjestelmien riskit ja varmistettava, jotta käyttäjän turvallisuus on taattu. Ohjausjärjestelmien turvallisuutta käsitellään neljässä standardissa jotka ovat: IEC 61508, EN 62061, EN 13894, ja ISO 25119, joista viimeisin käsittelee ainoastaan maa- ja metsätalouden ko- 10

11 neita. IEC lähestyy turvallisuutta järjestelmän suunnittelusta ja kattaa koko turvallisuuteen vaikuttavien ohjausjärjestelmäosien suunnitteluprosessin. Se muun muassa määrittää järjestelmän kriittisyydestä riippuen järjestelmärakenteen. EN on standardi koneiden ohjausjärjestelmien turvallisuuteen liittyville osille. EN on myös standardi koneiden ohjausjärjestelmien turvallisuuteen liittyville osille, mutta se lähestyy turvallisuutta komponenttien rakenteesta ja luotettavuudesta. ISO standardi nojaa vahvasti jo mainittuihin IEC ja EN standardeihin ISO 25119:ssä ei mainita paljoa tiedonsiirrosta ohjausjärjestelmässä, muuten kuin, että riskit tiedonsiirrossa on otettava huomioon suunnittelussa. IEC mainitsee, että tiedonsiirrossa on otettava huomioon turvallisuuden kannalta seuraavat mahdolliset virheet: repetition, deletion, insertion, re-sequencing, corruption, delay ja masquerade. Lisätiedon saamiseksi tässä standardissa viitataan EN standardiin. Näiden virhetilanteiden lisäksi VTT:n julkaisussa digitaalisen tiedonsiirron turvallisuudesta koneissa vuodelta 2004 on esitetty kolme virhetilannetta lisää jotka ovat: too early message, excessive jitter ja inconsistency. Näin ollen jos nämä kaikki kymmenen mahdollista virhetilannetta pystytään huomioimaan, voidaan tiedonsiirtoa pitää riittävän turvallisena kriittisiin kohteisiin. Näille tilanteille onkin esitetty EN 50519:ssä ja VTT:n julkaisussa jokaiselle mahdollisia ehkäisykeinoja. Nämä keinot virhetyypeittäin on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. Ehkäisykeinoja tiedonsiirtovirheille Kuitenkin johtuen ISOBUS-järjestelmän ominaisuuksista, näitä kaikkia virhetilanteita ei pystytä ehkäisemään. Taulukossa 4 on lueteltuna ISOBUS-järjestelmän mahdollistamat ehkäisymenetelmät taulukossa 3 mainituista menetelmistä. 11

12 Taulukko 4. ISOBUS-järjestelmässä mahdolliset tiedonsiirtovirheiden ehkäisymenetelmät Kuten taulukosta 4 näkee, ei ISOBUS-väylällä pystytä toteuttamaan kaikkia mahdollisia tiedonsiirtovirheiden ehkäisymenetelmiä. Yhteenvetona taulukoista 3 ja 4 on saatu taulukko 5, jossa on lueteltu ISOBUS-järjestelmän mahdollistamat ehkäisymenetelmät virhekohtaisesti. Taulukko 5. ISOBUS-väylän tiedonsiirtovirheiden ehkäisymenetelmät virheittäin listattuna 12

13 Standardit IEC 61508, EN 62061, EN ja ISO asettavat vaatimuksia järjestelmän arkkitehtuurille, eli esimerkiksi kriittisyydestä riippuen ne edellyttävät väylän kahdentamista jne. Näillä vaatimuksilla pyritään edesauttamaan järjestelmän vikadiagnostiikan mahdollisuuksia ja virhetilanteiden hallintaa. ISOBUS-järjestelmä itsessään on yksikanavainen väylä, ja täten se on käytännössä esteenä sen käyttämiselle kriittisimmissä kohteissa. Lisäksi kuten taulukosta 5 nähtiin, ei kaikkia tiedonsiirtovirheitä pystytä hallitsemaan ISOBUS-väylässä, joten kaiken kaikkiaan voidaan todeta sen käytön turvallisuuskriittisissä kohteissa olevan kovin ongelmallista työkoneen ja traktorin välisen RF- teknologiapohjaisen tunnistusjärjestelmän kehitystyö Aldo Calcante, Universitá degli Studi di Milano, Italia Tutkimustyössä on kehitetty traktoriin ja työkoneeseen asennettavaa laitteistoa työsuoritusten automaattiseen tallentamiseen. Kehitystyön tavoitteena on ollut kehittää työkoneeseen liitettävä virransyötöstä riippumaton edullinen lähetin, jonka traktorissa oleva vastaanotin tunnistaa. Traktorissa oleva vastaanotin puolestaan sisältää GPS-vastaanottimen jolla se pystyy sitomaan työkoneen lähettämän signaalin paikkatietoon sekä aikaan ja lähettämään nämä tiedot automaattisesti eteenpäin. Traktorin vastaanotin saattaa sisältää lisäksi muita antureita, joilla seurataan yhdistelmään liittyviä parametreja. Kuvassa 6 on esitetty laitteiden sijainti traktori-työkoneyhdistelmässä. Kuva 6. Työkoneen lähettimen (TM), vastaanottimen (AP), GPS-antennin (A-GPS) ja traktorin päätelaitteen (UA) sijainti. Työkoneen tunnistukseen RF-tekniikan (RadioFrequency) avulla päädyttiin siitä syystä, että optiset järjestelmät kuten viivakoodinlukijat ovat herkkiä pölylle, johdot työkoneen sekä traktorin välillä ovat vaarassa vahingoittua tai jäävät käyttäjältä kytkemättä ja RF-tekniikka on verrattain edullinen. Kehitystyön tuloksena saatiin patterilla toimiva lähetin, joka aktivoituu tärinästä ja täten ainoastaan traktoriin kytketty työkone lähettää signaalia ja virhesignaalien mahdollisuus minimoituu. Lisäksi tällä minimoidaan virrankulutus. Työkoneeseen asennettava lähetin on kuvassa 7 vasemmalla ja oikealla on nuolella merkitty lähettimen sijainti lietevaunussa. 13

14 Kuva 7. RF-lähetin ja lähettimen sijoituspaikka lietevaunussa. Kuvassa vasemmalla on ympyröity tärinätunnistin. Laite lähettää numeerista tunnistinkoodia kerran minuutissa, jonka perusteella traktorin vastaanotin tunnistaa käytettävän työkoneen. Lähetin toimii taajuudella MHz. Kenttäkokeissa traktorin vastaanottimen sijaintia vertailtiin kolmessa eri paikassa, Pyöränkaaren päällä, katolla ja konepeiton päällä. Kuvassa 8 on esitetty nämä sijoituspaikat. Kuva 8. Traktorin vastaanotin sijoitettuna pyöränkaaren päälle (A), katolle (B) ja konepeiton päälle (C). Kenttäkokeet osoittivat että vastaanotin pystyi tunnistamaan työkoneen kaikissa paikoissa niin perään kytkettynä kuin etunostolaitteisiinkin kytkettynä. Täten sijoituspaikaksi valikoitui B sen suojaisuuden perusteella. Työkoneen lähettimen kustannukset painuivat lopulta niin pieniksi, että patterin loppuessa, oli edullisempaa vaihtaa koko lähetin kuin pelkkää patteria. Laboratorio-olosuhteissa patterin elinikä signaalia lähettäen arvioitiin noin yhdeksäksi vuodeksi. Ilmasto-olosuhteiden vaikutus patterin elinikään on kuitenkin epäselvä, joten kenttäkokeita jatketaan näiltä osin Milanon yliopiston maatalouskoneilla. 14

15 2.7. Kyselytulos letkulevittimellä varustettujen lietevaunujen käyttäjäkokemuksista Sveitsissä Joachim Sauter, Agroscope Reckenholz-Tänikon ART, Sveitsi Sveitsissä on pyritty tietoisesti vähentämään lietteenlevityksessä vapautuvia ammoniakkipäästöjä avustamalla viljelijöitä hankkimaan päästöjä vähentävää teknologiaa erityisellä Ressourcenprogramm ohjelmalla, joka avattiin Tämän ohjelman avulla viljelijät ovat hankkineet muun muassa letkulevittimellä varustettuja lietevaunuja. Kuitenkin letkulevitys on pysynyt joidenkin viljelijöiden keskuudessa arveluttavana menetelmänä erityisesti johtuen tukkeutumisriskeistä. Tätä epäilyä haluttiin selvittää tarkemmin ja letkulevittimien käyttäjille suunnattiin kysely, johon saatiin lopulta 234 vastausta. Kyselyssä selvitettiin eri eläinlajien, laitteistojen, lannanpoistoratkaisujen ja lietteessä käytettyjen lisäaineiden vaikutusta tukkeutumisiin ja vikatilanteisiin. Kyselyn tuloksena 24 prosentilla laitteistoja tukkeutumia esiintyi säännöllisesti ja jopa päivittäin. Eniten tukoksia esiintyi lypsykarjatiloilla, joissa on lietelanta ja kuivikeparret (30%). Kaiken kaikkiaan juuri lypsykarjatiloilla tukosten määrät olivat suurimmat. Lisäksi kyselystä nousi esiin, että imupainevaunuissa tukokset olivat huomattavasti yleisempiä (32%). Lisäksi lietteen lisäaineiden käytöllä oli tuloksissa pienoinen vaikutus tukkeumiin (24% => 19%), mutta vähäisten vastausten takia lisäaineiden kohdalla, ei tulosta voida pitää varmana. Tukosten syiden selvittämiseksi vastanneille tehtiin vielä jatkokysely, jonka perusteella kaikkein yleisimmät syyt tukoksille olivat joko ensimmäisellä kerralla käytettäessä putkiin kuivaneen vanhan lietteen aiheuttamat tukokset ja erilaiset vierasesineet. Ennakkoarveluiden vastaisesti lietteen joukossa oleva olki ei ollut merkittävänä aiheuttajana tukoksissa. Vierasesineet olivat useimmiten erilaisia puunpaloja, eläinten korvamerkkejä tai säilörehun muovin paloja. Imupainevaunujen käyttäjien korkeammat tukosmäärät johtuvat kaiketi myös siitä, että liete ei tule mekaanisesti pumpatuksi kärryyn, ja näin ollen sen vierasesineet eivät murskaannu pumpattaessa. Tukoksista huolimatta 71% viljelijöistä oli tyytyväisiä menetelmään ja olisivat valmiit hankkimaan sen myös uudestaan. Kyselyn tuloksena suositellaan letkustolle huuhtelukäyttöä vedellä ennen varastointia, jotta putkistoon ei jäisi lietettä kuivamaan ja aiheuttamaan tukoksia uudelleen käyttöönotettaessa. Lisäksi täyttöpumpussa tulisi olla ainakin jonkinlainen ristikko vierasesineiden pääsyn estämiseksi. 15

16 Tämä raportti ilmestyy osana agroteknologia-alan julkaisusarjaa, jonka tavoitteena on tarjota kansainvälistä tietoa ja tulevaisuuden näkymiä suomalaisen koneteollisuuden liiketoiminnan ja tuotekehityksen tueksi. Raportti on toteutettu osana AgroInka - agroteknologian innovaatio- ja kasvuohjelmaa. Julkaisusarjan raportteja voi ladata sähköisenä osoitteesta Lisätietoja: Antti Rintaniemi, Frami Oy, ANTAA VISIOIDEN KASVAA.

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun energia-akatemia Tavoitteena - Maatalouden energiatietouden ja energian tehokkaan käytön lisääminen - Hankkeessa tuotetaan

Lisätiedot

Maatalouskoneiden energiankulutus. Energian käyttö ja säästö maataloudessa Tapani Jokiniemi

Maatalouskoneiden energiankulutus. Energian käyttö ja säästö maataloudessa Tapani Jokiniemi Maatalouskoneiden energiankulutus Energian käyttö ja säästö maataloudessa Tapani Jokiniemi Kasvinviljelyn energiankulutus Valtaosa kasvinviljelyn käyttämästä energiasta (~ 50 % tai yli) kuluu lannoitteiden

Lisätiedot

RUOKOHELVEN VILJELY, KORJUU JA KÄYTTÖ POLTTOAINEEKSI. Virpi Käyhkö

RUOKOHELVEN VILJELY, KORJUU JA KÄYTTÖ POLTTOAINEEKSI. Virpi Käyhkö RUOKOHELVEN VILJELY, KORJUU JA KÄYTTÖ POLTTOAINEEKSI Virpi Käyhkö Ruokohelpi kasvina Monivuotinen, jopa 10 vuotta samalla kylvöllä kasvava heinäkasvi Muodostaa tiheän 1,5-2 metriä korkean kasvuston toisesta

Lisätiedot

Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset

Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset Timo Lötjönen, MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi Pellervo Kässi MTT Jokioinen Esityksen sisältö: - korjuu-, kuljetus- ja varastointiketjut - ketjujen

Lisätiedot

Energiatehokkaat maatalouskoneet. Jukka Ahokas Helsingin Yliopisto Maataloustieteiden laitos

Energiatehokkaat maatalouskoneet. Jukka Ahokas Helsingin Yliopisto Maataloustieteiden laitos Energiatehokkaat maatalouskoneet Jukka Ahokas Helsingin Yliopisto Maataloustieteiden laitos Kasvintuotanto Ruiskutus 1 % Kasvinsuojelu 5 % Puinti 6 % Kuljetus 0 % Kuivaus 11 % Kyntö 10 % Tasausäestys 2

Lisätiedot

VOIT KYLVÄÄ AINA VALINTASI MUKAAN SÄNGELLE NURMELLE MUOKATULLE

VOIT KYLVÄÄ AINA VALINTASI MUKAAN SÄNGELLE NURMELLE MUOKATULLE VOIT KYLVÄÄ AINA VALINTASI MUKAAN SÄNGELLE NURMELLE MUOKATULLE Tavanomainen viljely Auraton viljely Suorakylvö Tavanomainen viljely Auraton viljely Suorakylvö Tavanomainen viljely Auraton viljely Suorakylvö

Lisätiedot

Kasvintuotannon energiankulutus. Peltotyöt Jussi Esala - SeAMK

Kasvintuotannon energiankulutus. Peltotyöt Jussi Esala - SeAMK Kasvintuotannon energiankulutus Peltotyöt Jussi Esala - SeAMK 2 Kasvintuotannon energiankulutus / peltotyöt Esityksen tarkastelutapa Suora energiankulutus Konekohtainen kulutus Työkone traktori kokosuhteen

Lisätiedot

Slootsmid veitsimultain

Slootsmid veitsimultain Slootsmid veitsimultain Slootsmid B.V. Hollantilainen yritys joka on perustettu v. 1960 Euroopan johtava multauslaitteiden valmistaja Erikoistunut ainoastaan lietteen multauslaitteiden valmistukseen Kultivaattorimultain

Lisätiedot

Taulukko 1. Bussien keskimääräisiä päästökertoimia. (www.rastu.fi)

Taulukko 1. Bussien keskimääräisiä päästökertoimia. (www.rastu.fi) MUISTIO 7.5.2010 VTT-M-04216-10 Nils-Olof Nylund LIIKENNEPOLTTOAINEIDEN LAATUPORRASTUS LÄHIPÄÄSTÖJEN PERUSTEELLA Tausta Parafiinisen dieselpolttoaineen ja metaanin (maakaasu/biokaasu) voidaan kiistatta

Lisätiedot

Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014

Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014 Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014 TurunSeudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy 1 Voimalaitosprosessin periaate Olki polttoaineena Oljen ominaisuuksia polttoaineena: Olki

Lisätiedot

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Edistystä luomutuotantoon -hanke Kuvat: MTT/Kaisa Kuoppala MTT Kokoviljasäilörehu

Lisätiedot

Mitä on huomioitava kaasupäästöjen virtausmittauksissa

Mitä on huomioitava kaasupäästöjen virtausmittauksissa Mitä on huomioitava kaasupäästöjen virtausmittauksissa Luotettavuutta päästökauppaan liittyviin mittauksiin 21.8.2006 Paula Juuti 2 Kaupattavien päästöjen määrittäminen Toistaiseksi CO2-päästömäärät perustuvat

Lisätiedot

ÄÄNEVOIMA OY ILMANSUOJELUN VUOSIRAPORTTI 2016

ÄÄNEVOIMA OY ILMANSUOJELUN VUOSIRAPORTTI 2016 ÄÄNEVOIMA OY ILMANSUOJELUN VUOSIRAPORTTI 2016 Sisällysluettelo 1. TUOTANTOTIEDOT 2. POLTTOAINETIEDOT 3. SAVUKAASUPÄÄSTÖT 3.1 BIOKATTILA 3.2 S40-KATTILA 3.3 HÖGFORS-KATTILA 4. YKSITTÄISMITTAUKSET 5. YHTEENVETO

Lisätiedot

Maatalouden energiankulutus Suomessa ja Euroopassa

Maatalouden energiankulutus Suomessa ja Euroopassa Ainutlaatuinen energiaseminaari Hämeenlinna 11.12.2013 Maatalouden energiankulutus Suomessa ja Euroopassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos 12.12.2013 1 Maatilan energiankulutus

Lisätiedot

Selvitys maatalouden koneurakoinnin kysynnästä ja tarjonnasta Sonkajärvellä kyselyn havainnot

Selvitys maatalouden koneurakoinnin kysynnästä ja tarjonnasta Sonkajärvellä kyselyn havainnot Selvitys maatalouden koneurakoinnin kysynnästä ja tarjonnasta Sonkajärvellä kyselyn havainnot KYSELYN TAVOITE JA TOTEUTUS Tavoitteena oli selvittää maatalouden koneurakoinnin kysyntä ja tarjonta Sonkajärvellä

Lisätiedot

Valitun kasvin tuottamisteknologia. Viljojen kasvatus moduli. Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18

Valitun kasvin tuottamisteknologia. Viljojen kasvatus moduli. Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18 Valitun kasvin tuottamisteknologia Viljojen kasvatus moduli Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18 1. Kasvituotannon perusteet ja ravinteet 2 op 2. Viljojen kasvatus 4 op 3. 4 op 4.

Lisätiedot

Biokaasu traktori on jo teknisesti mahdollinen maatiloille Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon - seminaari 26.03.2013

Biokaasu traktori on jo teknisesti mahdollinen maatiloille Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon - seminaari 26.03.2013 Biokaasu traktori on jo teknisesti mahdollinen maatiloille Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon - seminaari 26.03.2013 Petri Hannukainen, Agco/Valtra AGCO Valtra on osa AGCOa, joka on maailman

Lisätiedot

Nurmisadon mittaamisen käytäntö ja nykyteknologia. Antti Suokannas Vihreä teknologia Automatisaatio ja digitaaliset ratkaisut

Nurmisadon mittaamisen käytäntö ja nykyteknologia. Antti Suokannas Vihreä teknologia Automatisaatio ja digitaaliset ratkaisut Nurmisadon mittaamisen käytäntö ja nykyteknologia Antti Suokannas Vihreä teknologia Automatisaatio ja digitaaliset ratkaisut Esityksen sisältö Yleistä mittaamisesta Sadon määrän lohkokohtainen mittaus

Lisätiedot

VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND JÄLKIASENNETTAVIEN PAKOKAASUN PUHDISTUSLAITTEISTOJEN ARVIOINTI

VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND JÄLKIASENNETTAVIEN PAKOKAASUN PUHDISTUSLAITTEISTOJEN ARVIOINTI 1 JÄLKIASENNETTAVIEN PAKOKAASUN PUHDISTUSLAITTEISTOJEN ARVIOINTI 2 UUSIEN PÄÄSTÖMÄÄRÄYSTEN VOIMAANTULO EURO 4 uudet tyypit 1.10.2005 kaikki uutena myytävät autot 1.10.2006 EURO 5 uudet tyypit 1.10.2008

Lisätiedot

KeHa-hanke LCA-laskennan tulokset/

KeHa-hanke LCA-laskennan tulokset/ KeHa-hanke LCA-laskennan tulokset/ Esitys Kruunupyyssä 29.4.2014 Frans Silvenius tutkija, MTT Elinkaariarviointi Mitä on elinkaariarviointi? Viittaa tuotteen tai palvelun koko tuotanto- (ja kulutus-) ketjun

Lisätiedot

Maatalousteknologia. Maatalouskoneiden huoltaminen ja korjaaminen moduli

Maatalousteknologia. Maatalouskoneiden huoltaminen ja korjaaminen moduli Maatalousteknologia Maatalouskoneiden huoltaminen ja korjaaminen moduli Maatalousteknologia - opintopiste (op): 18 1. Maatalouskoneet ja traktorit 4 op 2. Maatalouskoneiden huoltaminen ja korjaaminen 4

Lisätiedot

UW40 risuraivain koneellisessa taimikonhoidossa. Markus Strandström Asko Poikela

UW40 risuraivain koneellisessa taimikonhoidossa. Markus Strandström Asko Poikela UW40 risuraivain koneellisessa taimikonhoidossa Markus Strandström Asko Poikela UW40 risuraivain + Tehojätkä pienmetsäkone Paino 1 800 kg Leveys 1,5 metriä Keinutelit, kahdeksan vetävää pyörää Bensiinimoottori

Lisätiedot

Maatilojen energiatehokkuus. Oulu 22.11.2012 Mikko Posio

Maatilojen energiatehokkuus. Oulu 22.11.2012 Mikko Posio Maatilojen energiatehokkuus Oulu 22.11.2012 Mikko Posio Mitä on energia? Energia on voiman, kappaleen tai systeemin kyky tehdä työtä Energian summa on aina vakio, energiaa ei häviä eikä synny Energian

Lisätiedot

Arab Company for Petroleum and Natural Gas Services (AROGAS) Johtaja, insinööri Hussein Mohammed Hussein

Arab Company for Petroleum and Natural Gas Services (AROGAS) Johtaja, insinööri Hussein Mohammed Hussein MISR PETROLEUM CO. Keneltä Kenelle Teknisten asioiden yleishallinto Suoritustutkimusten osasto Arab Company for Petroleum and Natural Gas Services (AROGAS) Johtaja, insinööri Hussein Mohammed Hussein PVM.

Lisätiedot

Kaasuauto. Autoalan opettaja- ja kouluttajapäivät 23.-24.4.2015 Tampere. www.kvlakk.fi. Jussi Sireeni. www.kvlakk.fi

Kaasuauto. Autoalan opettaja- ja kouluttajapäivät 23.-24.4.2015 Tampere. www.kvlakk.fi. Jussi Sireeni. www.kvlakk.fi Kaasuauto Autoalan opettaja- ja kouluttajapäivät 23.-24.4.2015 Tampere Miksi kaasua autoihin? Maa- ja biokaasu on edullinen polttoaine verrattuna öljyjalosteisiin jopa 40% säästöä polttoainekustannuksissa

Lisätiedot

Suorakylvön hyödyt kymmenen keskeisintä syytä suorakylvöön

Suorakylvön hyödyt kymmenen keskeisintä syytä suorakylvöön Suorakylvön hyödyt kymmenen keskeisintä syytä suorakylvöön 1. Suorakylvö säästää polttoainetta Perinteisellä viljelymenetelmällä polttoaineen kulutus voi olla viisinkertainen suorakylvöön verrattuna Halpa

Lisätiedot

Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke

Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke Frans Silvenius, MTT Bioteknologia ja elintarviketutkimus Kierrätysmateriaaleja mm. Kompostoidut

Lisätiedot

Oman tilan energiankulutus mistä se muodostuu?

Oman tilan energiankulutus mistä se muodostuu? Kohti energiaomavaraista maatilaa Oman tilan energiankulutus mistä se muodostuu? Hannu Mikkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos Hannun Mikkola 25.11.2013 1 Maatilan energiankulutus Asuminen

Lisätiedot

Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO

Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO Mitä on energia? Energia on voiman, kappaleen tai systeemin kyky tehdä työtä Energian summa on aina vakio, energiaa ei häviä eikä synny Energian

Lisätiedot

Olki energian raaka-aineena

Olki energian raaka-aineena Olki energian raaka-aineena Olki Isokyrö Vilja- ala 6744 ha Koruu ala 70% Energia 50324 MW Korjuu kustannus 210 /ha Tuotto brutto ilman kustannuksia 3,4 mijl. Vehnä ala 1100 ha Vähäkyrö Vilja- ala 5200

Lisätiedot

Kuorma-automarkkinoiden kehitys Euroopassa

Kuorma-automarkkinoiden kehitys Euroopassa Kuorma-automarkkinoiden kehitys Euroopassa SKAL Erikoisjärjestöt Rantasipi Aulanko 11.4.2012 Kuorma-autojen alueellinen kokonaismarkkina Pohjois- Amerikka 235,000 Eurooppa 230,000 Europe 45,000 Euraasia

Lisätiedot

Säilörehun korjuuketjut ja strategiat kustannuspuntariin. Juha Kilpeläinen Karelia ammattikorkeakoulu Oy

Säilörehun korjuuketjut ja strategiat kustannuspuntariin. Juha Kilpeläinen Karelia ammattikorkeakoulu Oy Säilörehun korjuuketjut ja strategiat kustannuspuntariin Juha Kilpeläinen Karelia ammattikorkeakoulu Oy Esimerkkitilan säilörehun tuotantokustannus 30 ha säilörehua, tarkkuussilppuriketju 3 traktorilla,

Lisätiedot

Leipäviljan ja perunan luovutusjärjestelmä satokautena

Leipäviljan ja perunan luovutusjärjestelmä satokautena KANSANHUOLTOMINISTERIÖ 3. 4. 1943. TIEDOITUSTOIMISTO Puheselostus N:o 22 Leipäviljan ja perunan luovutusjärjestelmä satokautena 1943 44. Vuonna 1943 alkavana satokautena tulee leipäviljan ja perunan luovutusvelvollisuus

Lisätiedot

Jukka Ahokas ja Hannu Mikkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos - Agroteknologia

Jukka Ahokas ja Hannu Mikkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos - Agroteknologia Jukka Ahokas ja Hannu Mikkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos - Agroteknologia Autolla ajavat tietävät hyvin kuinka paljon auto kuluttaa polttoainetta 100 km kohti. Maataloustöissä kulutustietoja

Lisätiedot

Tekniset tiedot Mallivuosi 2014. Amarok

Tekniset tiedot Mallivuosi 2014. Amarok Tekniset tiedot Mallivuosi 2014 Amarok Näissä teknisissä tiedoissa kerrotaan polttoaineenkulutuksesta ja CO 2 -päästöistä. Erilaiset moottori-, vaihteisto- ja korivaihtoehdot ovat mahdollisia. Lisätietoja

Lisätiedot

Tekniset tiedot Mallivuosi 2014. Caddy

Tekniset tiedot Mallivuosi 2014. Caddy Tekniset tiedot Mallivuosi 2014 Caddy Näissä teknisissä tiedoissa kerrotaan polttoaineenkulutuksesta ja CO 2 -päästöistä. Erilaiset moottori-, vaihteisto- ja korivaihtoehdot ovat mahdollisia. Lisätietoja

Lisätiedot

AVL - PAKOKAASUANALYSAATTORIT 4000 - SARJA PAKOKAASUANALYSAATTORIT BENSIINI - JA DIESELMOOTTOREILLE

AVL - PAKOKAASUANALYSAATTORIT 4000 - SARJA PAKOKAASUANALYSAATTORIT BENSIINI - JA DIESELMOOTTOREILLE AVL - PAKOKAASUANALYSAATTORIT 4000 - SARJA PAKOKAASUANALYSAATTORIT BENSIINI - JA DIESELMOOTTOREILLE Finntest Oy Olarinluoma 16 02200 ESPOO Puh. 09-439 1400 Fax. 09-4391 4020 finntest@finntest.fi www.finntest.fi

Lisätiedot

Lisätietoa tuotteista saa Pemcon nettisivuilta www.pemco.fi, soittamalla Pemcolle p. 03 887410 tai käymällä Finnbuild messuosastollamme 6d31.

Lisätietoa tuotteista saa Pemcon nettisivuilta www.pemco.fi, soittamalla Pemcolle p. 03 887410 tai käymällä Finnbuild messuosastollamme 6d31. [1] Erittäin hiljaisia ja huippulaatuisia puhallinpattereita vaativiin kohteisiin. Pemco Oy on ottanut omia tuotteitaan täydentämään saksalaiset Roller puhallinpatterit. Niiden äänenpainetaso on alhaisimmillaan

Lisätiedot

Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA

Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 YLEISTÄ... 4 TAVOITE... 5 PAIKKAKUNNAT... 5 MITATUT SUUREET JA MITTAUSJÄRJESTELMÄ... 6 MITATUT SUUREET... 6 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa. Kokeen tarkoitus ja toteutus

Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa. Kokeen tarkoitus ja toteutus Sivu 1 / 5 Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja toteutus Satoisan,

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS

RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS Jenna M. Lampinen LUVA 12.4.2012 TÄRKEIMMÄT RAVINTEET PELTOVILJELYSSÄ JA NIIDEN VAIKUTUKSET Typpi: sadon ja valkuaisen määrä Fosfori: kasvin kasvun alkuvaihe (juuret, jyvien

Lisätiedot

KeHa-hanke LCA-laskennan alustavat tulokset/

KeHa-hanke LCA-laskennan alustavat tulokset/ KeHa-hanke LCA-laskennan alustavat tulokset/ Esitys Lappeenrannassa 5.5..2014 Frans Silvenius tutkija, MTT Elinkaariarviointi Mitä on elinkaariarviointi? Viittaa tuotteen tai palvelun koko tuotanto- (ja

Lisätiedot

Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous

Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous Timo Lötjönen, MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki InnoTietoa! - hanke Esityksen rakenne: - Johdanto - Logistiikan ratkaisumahdollisuudet

Lisätiedot

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina viljelykierrossa

Lisätiedot

Karjanlannan syyslevitys typen näkökulmasta

Karjanlannan syyslevitys typen näkökulmasta Kuva P. Kurki Karjanlannan syyslevitys typen näkökulmasta Päivi Kurki Luonnonvarakeskus Luke Ravinnepiika-hankkeen kevätinfo 16.3.2016 Mikkeli https://etela-savo.proagria.fi/hankkeet/ravinnepiika-6041

Lisätiedot

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Putkisto- ja instrumentointikaavio 3. Poikkeamatarkastelu

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Putkisto- ja instrumentointikaavio 3. Poikkeamatarkastelu Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 2 Turvallisuus prosessilaitoksen suunnittelussa 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Putkisto- ja instrumentointikaavio 3. Poikkeamatarkastelu

Lisätiedot

Parasta varautua - Neste Pro Diesel - talvilaatu. Tuukka Hartikka, moottoriasiantuntija, Neste Oil, Tutkimus ja teknologia

Parasta varautua - Neste Pro Diesel - talvilaatu. Tuukka Hartikka, moottoriasiantuntija, Neste Oil, Tutkimus ja teknologia Parasta varautua - Neste Pro Diesel - talvilaatu Tuukka Hartikka, moottoriasiantuntija, Neste Oil, Tutkimus ja teknologia Parasta varautua Parasta tankata talvilaatua ajoissa Parasta huollattaa auto ennen

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Mitä polttoaineita moottoreihin tulevaisuudessa?

Mitä polttoaineita moottoreihin tulevaisuudessa? Mitä polttoaineita moottoreihin tulevaisuudessa? Energian käyttö ja säästö maataloudessa Helsingin yliopisto, Maataloustieteiden laitos Seppo Mikkonen Neste Oil seppo.mikkonen@nesteoil.com Monenlaisia

Lisätiedot

AUTOMAN. Mäntäkompressorit (0,75 8,1 kw / 1 11 hv)

AUTOMAN. Mäntäkompressorit (0,75 8,1 kw / 1 11 hv) AUTOMAN Mäntäkompressorit (0,75 8,1 kw / 1 11 hv) AH-SUORAVETOSARJA: PIENI, NÄPPÄRÄ JA ÖLJYTÖN AH-sarjan öljyttömät kompressorit on suunniteltu moniin erilaisiin käyttötarkoituksiin. Niiden kunnossapitotarve

Lisätiedot

Säilörehun tuotantokustannus

Säilörehun tuotantokustannus Nurmentuotantokustannus NurmiArtturi-hankkeen tuloksia 12.10.16 Nurmesta tulosta Säilörehun tuotantokustannus Merkittävässä osassa maidontuotannon kustannuksia ja tulosta energiasta 30 70 % säilörehusta

Lisätiedot

Tehokas lantalogistiikka. Sakari Alasuutari TTS - Työtehoseura

Tehokas lantalogistiikka. Sakari Alasuutari TTS - Työtehoseura Tehokas lantalogistiikka Lantalogistiikan suunnittelu Lannan määrä moninkertaistuu laajennettaessa Esim. lietelanta 20 lehmää 65 lehmää 200 lehmää 660 m3 2 200 m3 2 200 m3 2 200 m3 2 200 m3 Levitysala

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

Täsmäviljely viljelijän näkökannasta Juha Hartikainen Suonentieto Oy

Täsmäviljely viljelijän näkökannasta Juha Hartikainen Suonentieto Oy Täsmäviljely viljelijän näkökannasta Juha Hartikainen Suonentieto Oy Täsmäviljely Tarkennetussa kasvinviljelyssä eli täsmäviljelyssä viljelytoimenpiteet suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan paikkatietojen

Lisätiedot

Esimerkkejä energian säästöstä maatiloilla

Esimerkkejä energian säästöstä maatiloilla Energian käyttö ja säästö maataloudessa -seminaari 28.2.2011 Toimitusjohtaja Matti Kettunen Energiasuunnitelman taustoitus tiloilla Mihin suunnitelmalla pyritään Omistajuuden elinkaaren vaihe Tilanpidon

Lisätiedot

TUULIPUISTO OY KIVIMAA ESISELVITYS TUULIPUISTON SÄHKÖVERKKOLIITYNNÄN VAIHTOEHDOISTA

TUULIPUISTO OY KIVIMAA ESISELVITYS TUULIPUISTON SÄHKÖVERKKOLIITYNNÄN VAIHTOEHDOISTA TUULIPUISTO OY KIVIMAA ESISELVITYS TUULIPUISTON SÄHKÖVERKKOLIITYNNÄN VAIHTOEHDOISTA 1.10.2015 LOPPURAPORTTI Pöyry Finland Oy pidättää kaikki oikeudet tähän raporttiin. Tämä raportti on luottamuksellinen

Lisätiedot

Matkalle puhtaampaan maailmaan. Jaakko Nousiainen, UPM Biopolttoaineet Puhdas liikenne Etelä-Karjalassa

Matkalle puhtaampaan maailmaan. Jaakko Nousiainen, UPM Biopolttoaineet Puhdas liikenne Etelä-Karjalassa Matkalle puhtaampaan maailmaan Jaakko Nousiainen, UPM Biopolttoaineet Puhdas liikenne Etelä-Karjalassa 30.1.2017 METSÄ ON TÄYNNÄ UUSIA MAHDOLLISUUKSIA Maailma muuttuu Rajalliset resurssit Globaalin talouden

Lisätiedot

Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö

Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö Pellot tuottamaan tulosseminaari 7.2.2012 Joensuu Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli Sanna-Mari Hartikainen ProAgria Pohjois-Karjala

Lisätiedot

TriflexAIR. Pyörätuoli- ja paaritkuljetusten uusi standardi

TriflexAIR. Pyörätuoli- ja paaritkuljetusten uusi standardi TriflexAIR Pyörätuoli- ja paaritkuljetusten uusi standardi TriflexAIR Floor Täysin integroitu lattiajärjestelmä TriflexAIR Floor on täydellinen, helppokäyttöinen kiinnikejärjestelmä, joka takaa turvallisen,

Lisätiedot

Ympäristöohjelma ja ajoneuvot

Ympäristöohjelma ja ajoneuvot Ympäristöohjelma ja ajoneuvot Tiina Viitanen Kehitys-ympäristöpäällikkö Itella Posti Oy 1 Esityksen sisältö Yritysvastuu Itella:ssa Postinjakelun vaiheet CO2- päästökehitys Itellan ympäristöohjelma Ajotapa

Lisätiedot

Varavoiman asiantuntija. Marko Nurmi

Varavoiman asiantuntija. Marko Nurmi Varavoiman asiantuntija Marko Nurmi kw-set Oy (www.kwset.fi) Sähköverkon varmistaminen Sähköverkon varmistaminen Varmistamistavat UPS Kuorma ei havaitse sähkökatkoa Varmistusaika riippuvainen akkujen mitoituksesta

Lisätiedot

4G LTE-verkkojen sisätilakuuluvuusvertailu 1H2014

4G LTE-verkkojen sisätilakuuluvuusvertailu 1H2014 4G LTE-verkkojen sisätilakuuluvuusvertailu 1H2014 27. kesäkuuta 2014 Omnitele Ltd. Mäkitorpantie 3B P.O. Box 969, 00101 Helsinki Finland Puh: +358 9 695991 Fax: +358 9 177182 E-mail: contact@omnitele.fi

Lisätiedot

Tekniset tiedot Mallivuosi 2014. Transporter

Tekniset tiedot Mallivuosi 2014. Transporter Tekniset tiedot Mallivuosi 2014 Transporter Näissä teknisissä tiedoissa kerrotaan polttoaineenkulutuksesta ja CO 2 -päästöistä. Erilaiset moottori-, vaihteisto- ja korivaihtoehdot ovat mahdollisia. Lisätietoja

Lisätiedot

DLG Test Center Technology and Farm Inputs Groß-Umstadt, Saksa

DLG Test Center Technology and Farm Inputs Groß-Umstadt, Saksa 2011 DLG:n testauslaitoksen palvelut DLG Test Center Technology and Farm Inputs Groß-Umstadt, Saksa Koonnut: Antti Rintaniemi Frami Oy Frami Oy:n julkaisusarja 1 Sisältö 1. DLG yleisesti...3 2. Maatalouden

Lisätiedot

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Miksi voimalaitos on rakennettu? Lahti Energialla on hyvät kokemukset yli 12 vuotta hiilivoimalan yhteydessä

Lisätiedot

OMCN:n toimintafilosofia

OMCN:n toimintafilosofia OMCN-nostimet OMCN:n toimintafilosofia Kaikki tehdään itse Raaka-ainetoimittajien kanssa pitkät sopimukset Sähkökomponentit ostetaan itse; valutyöt, maalaukset ja pinnoitukset teetetään pääosin alihankkijoilla.

Lisätiedot

Koja. SMARTAiR. Ennakoi, mitä tulevaisuus maksaa. Tulevaisuuden ilmankäsittelykone

Koja. SMARTAiR. Ennakoi, mitä tulevaisuus maksaa. Tulevaisuuden ilmankäsittelykone Koja Ennakoi, mitä tulevaisuus maksaa Tulevaisuuden ilmankäsittelykone Koja Säästää syödessäänkin Hyvän sisäilman kustannukset saadaan jo etukäteen selville. Ennakointi, käytön optimointi ja tiedot todellisista

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Teollisuuden kriittiset menestystekijät. Tuotanto-automaation. automaation haasteet. Answers for Industry. Page 1 / 13

Teollisuuden kriittiset menestystekijät. Tuotanto-automaation. automaation haasteet. Answers for Industry. Page 1 / 13 Teollisuuden kriittiset menestystekijät Tuotanto-automaation automaation haasteet Answers for Industry Page 1 / 13 Teollisuuden kriittiset menestystekijät Strategisen suunnittelun merkitys kasvaa Markkinoiden

Lisätiedot

Kuminan perustaminen suojakasviin

Kuminan perustaminen suojakasviin Kuminan perustaminen suojakasviin Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus Kuminan pellonpiennarpäivät Jokioinen 8.6.2012 Kumina perustaminen suojakasviin KOE 2 V 2010 Jokioisiin perustettu koe, jossa

Lisätiedot

Juha Anttila Vilppulasta

Juha Anttila Vilppulasta Juha Anttila Vilppulasta Tässä kuvia asennuksesta T 190 Valtraan. Toistaiseksi öljy otettu suoraan pikaliittimistä, tarkoitus kyllä liittää kallistus hydrauliikan tulo farmiventtiiliin ja sitten käyttää

Lisätiedot

alv 0 % - vaativat perinnebiotooppi- ja monimuotoisuuskohteet 420 /suunnitelma

alv 0 % - vaativat perinnebiotooppi- ja monimuotoisuuskohteet 420 /suunnitelma 32 Liite 2 Hyväksyttäviä enimmäiskustannuksia sopimuksissa alv 0 % Suunnitelman laatiminen 320 /suunnitelma - vaativat perinnebiotooppi- ja monimuotoisuuskohteet 420 /suunnitelma Alueen koko ja monimuotoisuudesta

Lisätiedot

Päivitetty 9.5.2012. Text Mining -käyttöopas

Päivitetty 9.5.2012. Text Mining -käyttöopas Päivitetty 9.5.2012 Text Mining -käyttöopas WEBROPOL ANALYTICS: TEXT MINING Mitä tarkoittaa kun asiakkaat tai henkilöstö antavat arvosanan 3.1 o Keskiarvoa informatiivisempaa ovat taustalla olevat syyt

Lisätiedot

Valtran biokaasu (Dual Fuel) traktori Nurmesta biokaasua - uusi tuotantosuunta maatiloille 26.10.2012. Petri Hannukainen, Agco/Valtra

Valtran biokaasu (Dual Fuel) traktori Nurmesta biokaasua - uusi tuotantosuunta maatiloille 26.10.2012. Petri Hannukainen, Agco/Valtra Valtran biokaasu (Dual Fuel) traktori Nurmesta biokaasua - uusi tuotantosuunta maatiloille 26.10.2012 Petri Hannukainen, Agco/Valtra AGCO Valtra on osa AGCOa, joka on maailman kolmanneksi suurin maatalouskoneiden

Lisätiedot

Tervetuloa. Polttoainelinjaston huolto, nykyaikaiset polttoaineet ongelmineen

Tervetuloa. Polttoainelinjaston huolto, nykyaikaiset polttoaineet ongelmineen Tervetuloa Polttoainelinjaston huolto, nykyaikaiset polttoaineet ongelmineen Koneiden yleisimmin käyttämät polttoaineet Diesel Bensiini 2T Bensiini Diesel ja Bensiini Suomessa ja EU:ssa (muuta ei saatavana)

Lisätiedot

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA METSÄPÄIVÄ OULU 1.4.2009 1 Toteutamme polttohaketoimituksia leimikon suunnittelusta aina haketoimituksiin voimalaitoksen siiloon. Sekä suunnittelemme ja rakennamme polttohakkeella

Lisätiedot

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Nurmesta uroiksi 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Enemmän satoa samalla rahalla Tiedätkö nurmiesi satotason? Oletko siihen tyytyväinen? Tiedätkö säilörehusi tuotantokustannuksen?

Lisätiedot

Integroitu paloturvallisuustekniikka

Integroitu paloturvallisuustekniikka Jyri Outinen 1, Markku Heinisuo 2 1 Ruukki Construction Oy 2 Tampere University of Technology Palotutkimuksen päivät 2011 June 19, 2012 www.ruukki.com Jyri Outinen Esityksen sisältö Hankkeen perustiedot

Lisätiedot

Vetoletkulevitys urakointikäytössä Belgiassa onnistuisiko myös Suomessa?

Vetoletkulevitys urakointikäytössä Belgiassa onnistuisiko myös Suomessa? Vetoletkulevitys urakointikäytössä Belgiassa onnistuisiko myös Suomessa? 25.11.2016 Kaisa Riiko Baltic Sea Action Group Järki Lannoite -hanke 25.11.2016 Järki Lannoite 1 Eri maalajit, viljelykasvit ja

Lisätiedot

Mädätteen: Lannoitusmäärän vaikutus satotasoon Levitysmenetelmän vaikutus satotasoon Lannoitusvaikutus verrattuna naudan lietelantaan Niittonurmen

Mädätteen: Lannoitusmäärän vaikutus satotasoon Levitysmenetelmän vaikutus satotasoon Lannoitusvaikutus verrattuna naudan lietelantaan Niittonurmen Mädätteen: Lannoitusmäärän vaikutus satotasoon Levitysmenetelmän vaikutus satotasoon Lannoitusvaikutus verrattuna naudan lietelantaan Niittonurmen hygieeninen laatu Säilörehun säilönnällinen ja ruokinnallinen

Lisätiedot

Metsätuotannon elinkaariarviointi

Metsätuotannon elinkaariarviointi Metsätuotannon elinkaariarviointi Antti Kilpeläinen Metsätieteiden seminaari Metsäntutkimus tänään ja tulevaisuudessa 31.8.2012, Joensuu Miksi elinkaaritarkasteluja metsätuotannolle? Voidaan tarkastella

Lisätiedot

PAALINKÄSITTELY. www.mchale.net. Ammattilaisen valinta

PAALINKÄSITTELY. www.mchale.net. Ammattilaisen valinta PAALINKÄSITTELY www.mchale.net Ammattilaisen valinta 691 BH Yksinkertainen, monipuolinen ja luja paalinkantolaite etukuormaimeen käsiteltäessä lappeelleen pudotettuja paaleja. Piikkien ympärillä pyörivät

Lisätiedot

Maan tiivistymisen vaikutus satotasoon

Maan tiivistymisen vaikutus satotasoon Federal Department of Economic Affairs FDEA Agroscope Reckenholz-Tänikon Research Station ART Maan tiivistymisen vaikutus satotasoon Thomas Keller 1,2 1 Swedish University of Agricultural Sciences, Department

Lisätiedot

Liikenne- ja matkailuvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS

Liikenne- ja matkailuvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Liikenne- ja matkailuvaliokunta 15.10.2010 2010/0195(COD) LAUSUNTOLUONNOS liikenne- ja matkailuvaliokunnalta ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden

Lisätiedot

Antti Vuorivirta, ABB Oy Kotimaan myynti, SSTY Sairaalatekniikan päivät, 12.2.2014. Uudet sähkömoottoritekniikat energiasäästöjen tuojana

Antti Vuorivirta, ABB Oy Kotimaan myynti, SSTY Sairaalatekniikan päivät, 12.2.2014. Uudet sähkömoottoritekniikat energiasäästöjen tuojana Antti Vuorivirta, ABB Oy Kotimaan myynti, SSTY Sairaalatekniikan päivät, 12.2.2014 Uudet sähkömoottoritekniikat energiasäästöjen tuojana Sisällys Moottoreiden hyötysuhde Oikosulkumoottori Tahtireluktanssimoottori

Lisätiedot

Eristysvastuksen mittaus

Eristysvastuksen mittaus Eristysvastuksen mittaus Miksi eristyvastusmittauksia tehdään? Eristysvastuksen kunnon tarkastamista suositellaan vahvasti sähköiskujen ennaltaehkäisemiseksi. Mittausten suorittaminen lisää käyttöturvallisuutta

Lisätiedot

Kehittyneet työkoneiden käyttövoimavaihtoehdot moottorinvalmistajan näkökulmasta. 10.09.2015 Pekka Hjon

Kehittyneet työkoneiden käyttövoimavaihtoehdot moottorinvalmistajan näkökulmasta. 10.09.2015 Pekka Hjon Kehittyneet työkoneiden käyttövoimavaihtoehdot moottorinvalmistajan näkökulmasta 10.09.2015 Pekka Hjon Agenda 1 Vallitseva tilanne maailmalla 2 Tulevaisuuden vaihtoehdot 3 Moottorinvalmistajan toiveet

Lisätiedot

Satelliittipaikannus

Satelliittipaikannus Kolme maailmalaajuista järjestelmää 1. GPS (USAn puolustusministeriö) Täydessä laajuudessaan toiminnassa v. 1994. http://www.navcen.uscg.gov/gps/default.htm 2. GLONASS (Venäjän hallitus) Ilmeisesti 11

Lisätiedot

Fysikaaliset ja mekaaniset menetelmät kiinteille biopolttoaineille

Fysikaaliset ja mekaaniset menetelmät kiinteille biopolttoaineille Fysikaaliset ja mekaaniset menetelmät kiinteille biopolttoaineille Hans Hartmann Technology and Support Centre of Renewable Raw Materials TFZ Straubing, Saksa Markku Herranen ENAS Oy & Eija Alakangas,

Lisätiedot

19755 19755 MUUTTUVAT KUSTANNUKSET

19755 19755 MUUTTUVAT KUSTANNUKSET Markku Kajalo 07.11.2013 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo Porkkana Vaihtoehto II. Varhaisporkkanan viljely ilman harsokatetta Kauppakelpoinen sato 35550 kg/ha, tuotantokustannus 0,519

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa

Lisätiedot

Biodiesel Tuotantomenetelmien kemiaa

Biodiesel Tuotantomenetelmien kemiaa Biodiesel Tuotantomenetelmien kemiaa Tuotantomenetelmät Kasviöljyjen vaihtoesteröinti Kasviöljyjen hydrogenointi Fischer-Tropsch-synteesi Kasviöljyt Rasvan kemiallinen rakenne Lähde: Malkki, Rypsiöljyn

Lisätiedot

9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 1

9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 1 9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 1 TULEVAISUUDEN LIIKETOIMINTAA ON TEHTÄVÄ JO TÄNÄÄN ENERGIATEKNOLOGIOILLA PÄÄSTÖT ALAS TOMMY MATTILA 9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 2 Gasumin vuosi 2013 Liikevaihto

Lisätiedot

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari Energiapuun korjuu päätehakkuilta 07.11.2012 Tatu Viitasaari Lämmön- ja sähköntuotannossa käytetty metsähake muodostuu Metsähake koostuu milj m3 0.96 0.54 3.1 Pienpuu Hakkutähteet Kannot 2.24 Järeä runkopuu

Lisätiedot

GHG-Control: Kasvihuonekaasupäästöjen mittauksella laskentaa tarkempiin tuloksiin

GHG-Control: Kasvihuonekaasupäästöjen mittauksella laskentaa tarkempiin tuloksiin YLEISTIETOJA GHG-Control: Kasvihuonekaasupäästöjen mittauksella laskentaa tarkempiin tuloksiin Ainutlaatuinen in-situ-ratkaisu kasvihuonekaasupäästöjen hallintaan Suora mittaus laskennan sijaan: Säästä

Lisätiedot

Maatalouden biokaasulaitos

Maatalouden biokaasulaitos BioGTS Maatalouden biokaasulaitos Sähköä Lämpöä Liikennepolttoainetta Lannoitteita www.biogts.fi BioGTS -biokaasulaitos BioGTS -biokaasulaitos on tehokkain tapa hyödyntää maatalouden eloperäisiä jätejakeita

Lisätiedot

TEKNIIKKA. Dieselmoottorit jaetaan kahteen ryhmään: - Apukammiomoottoreihin - Suoraruiskutusmoottoreihin

TEKNIIKKA. Dieselmoottorit jaetaan kahteen ryhmään: - Apukammiomoottoreihin - Suoraruiskutusmoottoreihin TALOUDELLISUUS Dieselmoottori on vastaavaa ottomoottoria taloudellisempi vaihtoehto, koska tarvittava teho säädetään polttoaineen syöttömäärän avulla. Ottomoottorissa kuristetaan imuilman määrää kaasuläpän

Lisätiedot

Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA

Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 YLEISTÄ... 4 TAVOITE... 5 PAIKKAKUNNAT... 5 MITATUT SUUREET JA MITTAUSJÄRJESTELMÄ... 6 MITATUT SUUREET... 6 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot