Kurssin alustava runko
|
|
- Noora Korpela
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ilmansuojelun perusteet 2008, luennot Tiistaisin ja torstaisin (20.3. ja ei opetusta) Paikka: B18, SH 5 (6.3. SH 6) Suoritus: luennot + ennakkotehtävä + harjoitustehtävät + tentti Kuulustelu ma , klo 1720 (tarkista viimeisin tieto netistä) Uusinnat ja (tarkista viimeisin tieto netistä) Luennoitsija: Kaarle Kupiainen, FT kaarle.kupiainen@nordicenvicon.fi tai kaarle.kupiainen@ymparisto.fi Kurssin materiaalit: Kurssin alustava runko 1. luento (ti 4.3.) Kurssin esittelyä, ennakkotehtävä 2. luento (to 6.3.) Ilmakehä 3. luento (ti 11.3.) Ilmastonmuutos 4. luento (to 13.3.) Ilmastonmuutos, harjoitustehtävä 5. luento (ti 18.3.) Stratosfäärin otsonikato, harjoitustehtävä Huom!! To ja ti ei luentoja!! 6. luento (to 27.3.) Troposfäärin otsoni, liikenteen päästöt, harjoitustehtävä 7. luento (ti 1.4.) Happamoituminen, ilmakehän hiukkasmaiset epäpuhtaudet, raskasmetallit ja POP:it, harjoitustehtävä 8. luento (to 3.4.) Yhdyskuntien ilman epäpuhtaudet, harjoitustehtävä 9. luento (ti 8.4.) Ilmansuojelun hallinto ja lainsäädäntö, harjoitustehtävä 10. luento (to 10.4.) Kurssiyhteenvetoa, harjoitustehtävä Aikataulu suuntaaantava, harjoitustehtäviin liittyviä esityksiä pidetään pitkin kevättä, esim alkaen 1
2 Otsoni Otsoni on hapen kolmiatominen molekyyli (O 3 ). Se on voimakas hapetin (myös ilmakehässä). Suurin osa auringon biologiselle elämälle haitallisesta ultraviolettisäteilystä jää otsonikerrokseen (stratosfäärissä), joten se suojaa maapallon elämää. Alailmakehän (troposfäärin) otsoni on ilmansaaste, jota syntyy ilmakemiallisesti päästöistä. Alailmakehän otsoni lämmittää ilmastoa Ilmansaasteet ja vaikutukset 2
3 Troposfää äärin otsonin lähteetl Ei merkittäviä suoria päästöjä (primääri) vaan muodostuu reaktiotuotteina (sekundääri) Kulkeutuminen stratosfääristä Muodostuminen valokemiallisissa reaktioissa troposfäärissä Puhtaassa ilmassa Saastuneessa ilmassa Kuvan Lähde: Suomen ympäristön tulevaisuus Korkeissa lämpötiloissa polttoilman typpi ja/tai polttoaineen typpiyhdisteet, muodostavat NO Reagoi ilmassa välittömästi kohdatessaan hapettimen Muodostuu NO 2 (hajoaa säteilyn vaikutuksesta tai hapettuu myös edelleen...) Muodostuminen 1 NO 2 O O 2 O 3 NO NO 2 + hv NO + O O + O 2 (+M) O 3 (+M) hv=lyhytaaltoinen näkyvä tai UVvalo (<430nm) 3
4 Muodostuminen 2 NO 2 O O 2 O 3 NO 1. vaihetta tasapainottava reaktio O 2 NO + O 3 NO 2 + O 2 Saasteotsonin muodostuminen RO 2 : esim. CH 3 O 2 muodostuu orgaanisten molekyylien (esim. CH4, VOC, CO) reaktioissa hydroksyyliradikaalin (OH) kanssa NO 2 peroksiradikaalit: HO 2 /RO 2 O O 2 O 3 NO Ylijäämä O 3 Esim. fotokemiallinen saastesumu smog 4
5 Otsonin prekursorit: 1.NO x 40% päästöistä fossiilisten polttoaineiden käytöstä, erit. liikenne Päästölähteellä >90% NO muuntuu päästölähteen lähellä: I. 2NO + O 2 2NO 2 (0.5%/s kun 1000 ppm, merkityksetön tavallisissa troposfäärin olosuhteissa) II. Normaaleissa troposfäärin olosuhteissa muunnunta: NO + O 3 NO 2 + O 2 (n. 1 min kun 30 ppm) Poistuminen: muuntuminen nitraatiksi NO 2 + OH HNO 3 (päivisin) NO 2 + O 3 NO 3 + O 2 ; (öisin) NO 3 + NO 2 N 2 O 5 ; N 2 O 5 + H 2 O 2HNO 3 lisäksi vesifaasissa useilla eri mekanismeilla Otsonin prekursorit: 2.VOC Volatile organic compounds NMVOC (nonmethane volatile organic compounds: ilman metaania, jota muuten valtaosa VOCyhdisteistä) Haihtuvat hiiliyhdisteet/hiilivedyt Yleistermi lukuisille kaasumaisille yhdisteille (esim. PAH ym.) Päästölähteet: Luonnolliset: esim. metsät > terpeenit Ihmisperäiset: epätäydellinen poltto (pienpoltto, liikenne) polttoaineiden (erit. kevyemmät) haihtumistuotteet liuottimet (teollisuus ja kotitaloudet) värit ja maalit (liuottimet, jotka pitävät pehmeänä maalattaessa, mutta haihtuvat myöhemmin pois) Poistuminen: hapettuminen hiilidioksidiksi kondensoituminen hiukkasiin 5
6 Ihmisiin/eläimiin: Otsonin vaikutuksia altistus riippuu kestosta ja pitoisuudesta 2 mg/m 3 hengitystiehyiden supistukset akuutteina oireina rintakipu, pääkipu hengitysvaikeudet, silmien ärsytys, pahoinvointi hengitettäessä tuhoaa/rappeuttaa kudoksia µg/m 3 pitkäaikaisaltistuksena altistaa taudinaiheuttajille huom! Riskiryhmät Ennenaikaiset kuolemantapaukset Otsonin vaikutuksia Kasveihin (satojen aleneminen): vaurioittaa soluja lehtien sisällä kasvit sulkevat ilmaraot, jolloin normaali fotosynteesi ja aineenvaihdunta estyy Oireet: värimuutokset solukon kuoleminen Materiaalit vauriot kumien haurastuminen 6
7 Otsonipitoisuudet troposfää äärissä Pitoisuustasoihin vaikuttavat: Valon määrä (Suomessa talvella vähän, yöllä vähän) Prekursorien määrät Taajamissa O 3 reagoi muiden ilmansaasteiden kanssa (pitoisuudet alhaisempia kuin ympäröivällä maaseudulla) Sääolot (tuulen suunta ja voimakkuus, sateet) AOT ja SOMOindeksit metsien ja viljelykasvien otsonialtistusta kuvaava indeksi AOT40 pitoisuuden 80 µg/m 3 (40 ppb) ylitysaika (tuntien lukumäärä) kerrotaan ylitysmäärällä (mitattu pitoisuus miinus 80) indeksi lasketaan koko kasvukauden päivänvalotuntien ajalta viljelykasvit toukoheinäkuu metsät huhtisyyskuu Kriittiset AOT40tasot (määritetty satovahinkojen perusteella) viljelykasvit 3000 ppbh (6000 µg/m 3 h) metsät ppbh ( µg/m 3 h) AOT60 kuvaa ihmisten altistusta samalla periaatteella kuin AOT40 (lähtökohtana pitoisuustaso 60 ppb tai 120 µg/m 3 ) Viime aikaisessa tutkimuksessa on kuitenkin havaittu vaikutuksia myös alhaisemmilla pitoisuuksilla ja tarkkaa alarajaa ei ole pystytty asettamaan (erityisesti herkät yksilöt) Kompromissiksi on suositeltu (WHO, UNECE) SOMO35indeksiä (35ppb ylittävien 8 tunnin liukuvien keskiarvojen summa) Indeksin arvo noin 3000 ppb.days vastaa tämänhetkisiä rajoja Euroopassa 7
8 SOMO35indeksitasot maailmassa vuonna 2000 (lähde: Dentener ym Env.Sci.Tech.40, ) 3594) 3000 ppb days tason ylityksiä laajimmin Yhdysvalloissa, Välimeren alueella sekä Aasiassa SOMO35indeksi vuonna 2030: Nykylainsäädäntö ei riitä vähentämään päästöjä monillakaan alueilla, tilanne voi jopa huonota (yläkuva). Erityisesti liikennesektorin kasvu Aasiassa on havaittavissa kuvassa Parhaiden käyttökelpoisten vähennystoimien käyttöönotto parantaisi tilannetta selvästi (alakuva). Mutta miten realistista tällainen kehitys on? 8
9 OTSONIN HAITAT EUROOPASSA Vuonna 2000 n ennenaikaista kuolemaa vuodessa otsonista johtuen, vuonna 2020 edelleen arvioilta Myös muita hengityselinoireita Otsoni on ongelma erityisesti Välimeren alueella Lähteet: EU/CAFE Programme, UNECE CLRTAP Terveyshaitat (hiukkaset ja otsoni) Lähde: EU CAFE impact assessment Kuolleisuus Sairastuvuus hiukkaset Sairastuvuus otsoni 9
10 OTSONIN HAITAT EUROOPASSA Otsonipitoisuudet vähentävät vilja ja metsäsatoja Euroopassa Taloudelliset menetykset viljasadoille arvioitu 7 mrd vuodessa tai 2% tuotannosta Myös metsillä kriittiset pitoisuustasot ylittyvät (kts. Kuva) Otsonin kynnysarvot Troposfäärin otsoni on yksi haastavimmista ilmanlaatuongelmista tällä hetkellä EU direktiivi 2002/3/EY Valtioneuvoston asetus alailmakehän otsonista /783 CAFEdirektiivi: COM(2005) 447 Kynnysarvot Väestölle tiedottamiseksi 180 µg/m 3, 1 tunnin keskiarvo. Väestön varoittamiseksi 240 µg/m 3, 1 tunnin keskiarvo. Huom! Prekursorien päästöjä säännellään (esim. EUn NECdirektiivi, UNECE Gothenburg Protocol, päästörajoitukset) 10
11 Otsonin tavoitearvot Otsonin tavoitearvot vuodelle 2010 Terveyshaittojen ehkäiseminen: Kahdeksan tunnin keskiarvo 120 µg/m 3, joka saa ylittyä enintään 25 päivänä kalenterivuodessa kolmen vuoden keskiarvona. Kasvillisuuden suojeleminen: AOT µg/m 3 h, viiden vuoden keskiarvona. AOT40otsonialtistusindeksi lasketaan 80 µg/m 3 ylittävien otsonin tuntipitoisuuksien ja 80 µg/m 3 erotuksen kumulatiivisena summana. Summa kertyy vuosittain välisenä aikana, ja sitä laskettaessa huomioidaan klo mitatut tuntipitoisuudet. Otsonin pitkän ajan tavoitteet Terveyshaittojen ehkäiseminen: Kahdeksan tunnin keskiarvo 120 µg/m 3 (60ppb). Kasvillisuuden suojeleminen: AOT µg/m 3 h. HUOM! 60ppb (120 µg/m 3 ) pitoisuustason alapuolellakin vielä terveysvaikutuksia Otsonin mittaukset Suomessa 11
12 Korkeat otsonipitoisuudet Suomessa Kesäiset korkeapainetilanteet Saastunutta ilmaa Euroopasta ja Suomen hiilivety ja NO x päästöjen otsoninmuodostus voimakasta Taajamaalueilla reagointi ilmansaasteiden kanssa voimakasta alhaisemmat pitoisuudet kuin ympäröivillä alueilla (puhtaampi ilma) Korkeimmat pitoisuudet alueilla, joilla vain vähäiset päästöt Pitoisuustasot tausta 4070 µg/m 3 Suomessa 40100, kesäisin n. 150 µg/m 3 Keski ja EteläEuroopassa jopa 300 µg/m 3 Kuvan lähde: Suomen ympäristön tulevaisuus Mittayksikkö 1 ppb = 2 µg/m 3 Otsoni pääp ääkaupunkiseudulla, talvi Otsonipitoisuudet YTV:n mittausasemilla, itsenäisyyspäivän viikolla Pitoisuudet voivat pimeänä vuodenaikana olla päiväkausia alhaisia. 12
13 Otsoni pääp ääkaupunkiseudulla, kevät Otsonipitoisuudet YTV:n miitausasemilla, Vko 13 (maaliskuun loppu) Pitoisuudet nousevat valoisaan aikaan ja laskevat pimeässä. Otsonin esiintyminen Suomessa Väestölle tiedottamista edellyttävän otsonipitoisuuden ylittyi vuonna 1996 Evon mittausasemalla. Kuvassa Otsonipitoisuuden korkein tuntikeskiarvo (µg/m 3 ). Lähde Ilmatieteen laitos 13
14 Otsonitilastot 2006 (lähde: Ilmatieteen laitos) Korkeimmat tuntipitoisuudet (yksikkö µg/m3) Asema Pitoisuus Pvm Utö Virolahti Jokioinen Evo Ähtäri Ilomantsi Oulanka Pallas RajaJooseppi Otsonin tiedotuskynnys on 180 µg/m3 (293 K, 101,3 kpa) tuntikeskiarvona. Tiedotuskynnys ylittyi Virolahdella toukokuussa Otsonitilastot 2006 (lähde: Ilmatieteen laitos) Terveyden suojelun kynnysarvo: Niiden vuorokausien lukumäärä, jolloin kahdeksan tunnin keskiarvo ylitti 120 µg/m 3 Asema Vuosi 2006 Vuosien ka Utö Virolahti Jokioinen 15 8 Evo Ähtäri Ilomantsi 10 7 Oulanka 5 8 Pallas 10 6 RajaJooseppi 6 4 Tavoitearvo ei ylittynyt vuosina Terveyshaittojen ehkäisemiseksi tavoitearvo vuodelle 2010 on, että otsonin kahdeksan tunnin keskiarvo ylittää pitoisuuden 120 µg/m 3 enintään 25 päivänä kalenterivuodessa kolmen vuoden keskiarvona. 14
15 Tavoitearvo kasvillisuuden suojelemiseksi AOT40indeksi ylittää vuosittain pitkän ajan tavoitearvot useilla mittausasemilla. Kuvassa AOT40indeksi toukoheinäkuulta (µg/m 3 h). Lähde Ilmatieteen laitos Tavoite 2010 Otsonitilastot 2006 (lähde: Ilmatieteen laitos) Kasvillisuuden suojelemisen kynnysarvo: AOT40indeksi laskettuna ajan tuntiarvoista (yksikkö µg/m 3 h) Asema Vuosi 2006 Vuosien ka Utö Virolahti Jokioinen Evo Ähtäri Ilomantsi Oulanka Sammaltunturi RajaJooseppi Kasvillisuuden suojelun tavoitearvo vuodelle 2010 on, ettei AOT40 ylitä µg/m 3 h viiden vuoden keskiarvona. Tavoitearvo ei ylittynyt vuosina Pitkän ajan tavoite kasvillisuuden suojelussa on, ettei AOT40 ylitä 6000 µg/m 3 h. Pitkän ajan tavoite ylittyi koko Suomessa vuonna
16 Otsonin prekursorit päästöt t ja niiden hallinta (NMVOC ja NOx) Otsonin prekursorien pääp äästöjen trendi Euroopassa Päästöt laskeneet 36% Vähennys tapahtunut lähinnä autojen katalysaattorien yleistymisen myötä (ajoneuvojen EUROstandardit) Liikenne suurin yksittäinen päästölähde (44% osuudella) 16
17 NECdirektiivi 2001/81/EC (kansallisia pääp äästörajoja koskeva direktiivi) sääs ääntelee myös s otsonin prekursoreita tavoitteena on rajoittaa happamoittavien ja rehevöittävien epäpuhtauksien ja otsonin esiasteiden päästöjä pyrkiä pitkällä aikavälillä siihen, että kriittiset tasot ja kuormitukset eivät ylity ja että ihmisiä suojellaan tehokkaasti kaikilta tunnetuilta ilman pilaantumisen aiheuttamilta terveyteen kohdistuvilta riskeiltä ottamalla käyttöön kansalliset päästörajat käyttäen arviointiviitteinä vuosia 2010 ja 2020 NMVOCpäästöt Suomessa NMVOC (1000 t/a) NMVOCpäästöt Suomessa % 1% 0% 16% 17% 2% 10% sähkönja lämmöntuotanto (energialaitokset) sähkönja lämmöntuotanto (asuinja palvelurakennukset) teollisuuden voimantuotanto teollisuustuotanto foss. pa jakelu PÄÄSTÖT (1000 t/a) 2003: 145,2 2006: 132,6 Tavoite 2010 (NEC): % 20% 2% liuottimien käyttö tieliikenne muut liikkuvat jätteiden ja jätevesien 17
18 VOCpää äästöt rajoittaminen Miksi?: myrkyllisiä/haisevia, valokemialliset reaktiot Miten? tiiviit varastointi, jakelu ja käyttöratkaisut vesipohjaiset kemikaalit (esim. maalit, liimat) polttotekniikka (mahd. täydellinen palaminen) kaasujen puhdistus (voimantuotanto/teollisuus) kaasun poltto lauhdutus (lämpötilan lasku, epäpuhtaudet tiivistyvät, käyttäytyminen yhdistekohtaista!) adsorbointi (esim. aktiivihiili) haittaaine sitoutuu kiinteän aineen pintaan absorbointi haittaaine sitoutuu veteen ym. liuokseen Kokonaispää äästöt Suomessa NO x (1000 t/a, SYKE) NOx (NO2:na) NOxpäästöt Suomessa % 0% 13% 21% 45% 3% 17% 1% 0% 0% sähkönja lämmöntuotanto (energialaitokset) sähkönja lämmöntuotanto (asuinja palvelurakennukset) teollisuuden voimantuotanto teollisuustuotanto foss. pa jakelu liuottimien käyttö tieliikenne muut liikkuvat PÄÄSTÖT (1000 t/a) 2003: : 193 Tavoite 2010 (NEC): 170? 5 ydinreaktorin käyttöönoton viivästyminen, dieselautojen yleistyminen? jätteiden ja jätevesien 18
19 NOxpää äästöt rajoittaminen Katalyyttinen poisto (katalysaattorit) Esimerkiksi: 1. kammio (platina, palladium, rodium): kuumaan pakokaasuun syötetään ilmaa CO ja VOC hapettuvat CO 2 ja H 2 O 2. kammio (esim. CuO tai Cr 2 O 3 ): alhaisemmassa lämpötilassa NO pelkistyy N 2 ja O 2 Lambdaantureilla tarkkaillaan ilma/polttoainesuhdetta, jotta saavutetaan katalysaattorin kannalta optimaalisin ilman määrä Suuret laitokset injektoimalla ammoniakkia (pelkistys) 6NO + 4NH 3 5 N H 2 O Liikennesuoritteen kasvu ja tekniset syyt pitoisuuksien säilymiselle ~samalla tasolla (vrt. esim. rikkidioksidi) Katalysaattorin toimintaperiaate 19
20 Liikenne ja ilmansaasteet 20
21 Polttoprosessi sytytys Polttoaine Hapetin (O 2 ilmasta) nopea hapettuminen polttoaineen C, H, S,... energia (esim. lämpö) CO 2, H 2 O, SO 2,...+ lämpö Hyödynnetään useissa eri sovellutuksissa (sähkön ja lämmöntuotanto, prosessien lämpö, kulkuvälineiden voimanlähde,...) Paloprosessin yksityiskohtainen tunteminen/hallit seminen vaikeaa Epätäydellinen palaminen liikaa polttoainetta suhteessa happeen polttoaine ja ilma eivät kohtaa tasaisesti liian lyhyt aika palamistapahtumalle Syntyy epäpuhtauksia: CO, NO x, SO 2, HC/VOC, hiukkasmaiset CO, HC epätäydellinen hapetus, polttoaineen C SO 2 polttoaineen S NO x terminen NOx, N ilmasta (>1000 C) N polttoaineesta hiukkaset palamaton polttoaine ja materiaalit (esim. mineraalit) kaasumaisista prekursoreista 21
22 Polttomoottorit Mäntää liikutetaan palamisprosessin avulla, ja liike siirretään renkaisiin Bensiini, kaasumaisena sytytysjärjestelmän kipinä kaasu seoksena (kaasutin) Polttoaine sisäänotto paineistus sytytys Ilma Diesel polttoaine nestemäisenä itsesyttyminen palaminen ja laajeneminen, palamistuotteiden poisto Ottomoottori kaasukäytössä eroaa bensiinikäytöstä lähinnä polttoaineen säiliön, annostelun ja syötön osalta EUROstandardit henkilöautoille (DieselNet) Table 1 EU Emission Standards for Passenger Cars, g/km Tier Year CO HC HC+NOx NOx PM Diesel Euro (3.16) 0.97 (1.13) 0.14 (0.18) Euro 2, IDI Euro 2, DI a Euro Euro Petrol (Gasoline) Euro (3.16) 0.97 (1.13) Euro Euro Euro Values in brackets are conformity of production (COP) limits. a until (after that date DI engines must meet the IDI limits) 22
23 Yksikköpää äästöt t pakokaasut henkilöautot (lähde: VTT LIPASTOmalli malli,, LIISA) Bensiini Diesel [g/km] 2000 keskimäärin EURO II 2000 keskimäärin EURO II CO HC NO X SO Hiukkaset BC/OC [%] 75/15 25/45 CO CH N 2 O Polttoaineen kulutus 6.8l/100km (EURO III) Polttoaineen kulutus 5.9l/100km (EURO III) Tieliikenteen pakokaasupää äästöjen kehitys Suomessa (LIISA 2002) 23
24 Tieliikenteen pakokaasupää äästöjen kehitys Suomessa (LIISA 2002) HUOM! Vain pakokaasut Pakokaasupää äästöt t yhteenvetoa EURO Vtaso tulossa, joka vaatii dieselautoille vähennyksiä hiukkasiin ja NOxpäästöihin (hiukkassuodattimet ja katalysaattorit) Tulevaisuudessa CO 2 keskiössä: päästöt riippuvat polttoaineen kulutuksesta kulutusta vaikea vähentää merkittävästi lisää ei teknistä vähennyskeinoa Uudet tekniikat Polttomoottoriin perustuvat hybridiautot (polttomoottorin rinnalla sähkömoottori) jo kaupallisessa levityksessä (~4 l/100km) vaihtoehtoiset polttoaineet (kaasu, biopolttoaineet) Polttokennotekniikka sähkövirta suoraan vedystä ja hapesta matala toimintalämpötila (<100 C) 24
25 Liikennekäytt yttöön n soveltuvia biopolttoaineita (lähde: Laurikko 2004) Biodiesel (rypsi, rapsi) Alkoholit (metanoli, etanoli) soveltuvat bensiinin korvaajiksi sellaisenaan tai yhdisteinä Yhdisteet erilaisia kuin mineraaliöljyissä Laajamittainen käyttö saattaa vaatia materiaalimuutoksia moottoreissa (esim. tiivistekumit) ja jakelujärjestelmissä Tuotanto kilpailee nykykäytön esim. ravinnon tuotannon kanssa Automoottori vaatii >90% metaani pitoisuuden biokaasun puhdistus Polttokennon toimintaperiaate (lähde: Laurikko 2004) Vety yhtyy happeen tuottaen sähkövirtaa Anodille johdetaan vetyä ja katodille happea Vetymolekyylit jakautuvat ja Hatomit jaetaan katalyyttien ja puoliläpäisevien kalvojen avulla protoneiksi ja elektroneiksi Protonit johdetaan elektrolyytin läpi, kun taas elektronit joutuvat kiertämään (potentiaaliero elektrodien välillä sähkövirta) Elektrolyyttejä voi olla monenlaisia Kennoja tarvitaan useita satoja Kennosto ei yksin riitä vaan on myös varmennettava hapen saanti ja syntyvän veden poisjohtaminen Vetyä ei esiinny puhtaana vaan se täytyy jotenkin tuottaa (tuotannon päästöt) Vedyn varastointiin liittyy haasteita (paineistus, jäähdytys/nesteytys) 25
26 Eipakokaasuper pakokaasuperäiset liikenteen päästöt Hiukkasmaisia Kulumatuotteet Jarrut Renkaat Tien kiviaines Irtomateriaalin kuluminen (hiekka, lehdet jne.) Moottorin kuluminen Resuspensio Päästömäärät ja niihin vaikuttavat tekijät tunnetaan huonosti Eipakokaasuper pakokaasuperäiset yksikköpää äästöt henkilöautolle PM10 [g/km] jarrujen kuluminen renkaiden kuluminen tien kuluminen Henkilöautot 0,0010,008 0,0040,007 0,005 resuspensio: Päällystetyt tiet Päällystämättömät tiet Pakokaasut 0,21, ,0080,14 (EURO II) 26
Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa
Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
tammikuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli tammikuussa muilla mittausasemilla tyydyttävä, paitsi ssa ja
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
elokuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus elokuussa oli ssa ja Turun Orikedolla hyvä ja muilla mittausasemilla tyydyttävä. Ilmanlaatu luokiteltiin
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
maaliskuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli maaliskuussa muilla mittausasemilla tyydyttävä, paitsi Paraisilla
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
syyskuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli syyskuussa Turun Kauppatorilla, Raisiossa sekä Paraisilla tyydyttävä
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
elokuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli elokuussa kaikilla muilla asemilla hyvä, paitsi Paraisilla tyydyttävä.
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
maaliskuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli maaliskuussa kaikilla muilla asemilla tyydyttävä, paitsi Paraisilla
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
kesäkuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli kesäkuussa kaikilla muilla asemilla hyvä, paitsi Paraisilla tyydyttävä.
Lisätiedotmaaliskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
maaliskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Maaliskuussa hengitysilmaa heikensi katupöly. Hengitysilman tavallisin laatuluokitus maaliskuussa oli ssa välttävä, Turun Kauppatorilla
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
joulukuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli joulukuussa hyvä ssa, Kaarinassa sekä Paraisilla ja tyydyttävä
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
tammikuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli tammikuussa hyvä Kaarinassa sekä Paraisilla ja tyydyttävä Turun
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
helmikuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli helmikuussa hyvä Kaarinassa sekä Paraisilla ja tyydyttävä Turun
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
marraskuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus marraskuussa oli kaikilla muilla mittausasemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla tyydyttävä.
Lisätiedottammikuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
tammikuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus tammikuussa oli kaikilla asemilla hyvä. Ilmanlaatu luokiteltiin heikoimmillaan ksi ssa ja välttäväksi
Lisätiedotmarraskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
marraskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus marraskuussa oli ssa ja Paraisilla hyvä, ssa hyvä tai tyydyttävä ja muilla mittausasemilla
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
tammikuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus tammikuussa oli ssa, ssa, Turun Orikedolla ja Paraisilla hyvä. ssa tavallisin laatuluokitus
Lisätiedotmaaliskuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
maaliskuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus maaliskuussa oli ssa tyydyttävä tai välttävä ja muilla asemilla tyydyttävä lukuun ottamatta
Lisätiedotsyyskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
syyskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus syyskuussa oli kaikilla mittausasemilla tyydyttävä. Ilmanlaatu luokiteltiin heikoimmillaan erittäin
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
marraskuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli marraskuussa hyvä Raisiossa, Kaarinassa sekä Paraisilla ja
Lisätiedotheinäkuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
heinäkuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus heinäkuussa oli ssa hyvä ja muilla mittausasemilla tyydyttävä. Ilmanlaatu luokiteltiin heikoimmillaan
Lisätiedotlokakuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
lokakuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus lokakuussa oli Turun Kauppatorilla tyydyttävä ja kaikilla muilla mittausasemilla hyvä. Orikedon
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
joulukuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus joulukuussa oli kaikilla muilla mittausasemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla tyydyttävä.
LisätiedotIlmansaasteiden haittakustannusmalli Suomelle IHKU
Ilmansaasteiden haittakustannusmalli Suomelle IHKU Mikko Savolahti SYKE Ilmansuojelupäivät, 23.8.2017 Sisältö Mitä tarkoittaa haittakustannusmalli? Miksi uusi on parempi kuin vanha? Mihin malli sopii ja
LisätiedotLiikenteen ympäristövaikutuksia
Liikenteen ympäristövaikutuksia pakokaasupäästöt (CO, HC, NO x, N 2 O, hiukkaset, SO x, CO 2 ) terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti, ilmasto pöly terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti melu, tärinä
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
toukokuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli toukokuussa tyydyttävä kaikilla asemilla. Tunti-indeksillä määriteltynä
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
tammikuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli tammikuussa hyvä kaikilla muilla asemilla, paitsi Turun Kauppatorilla
Lisätiedotheinäkuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
heinäkuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli heinäkuussa kaikilla asemilla hyvä. Tunti-indeksillä määriteltynä
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
kesäkuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli kesäkuussa kaikilla muilla asemilla hyvä, paitsi Paraisilla tyydyttävä.
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
huhtikuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli huhtikuussa kaikilla muilla asemilla tyydyttävä, paitsi Kaarinassa
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
toukokuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli toukokuussa kaikilla asemilla hyvä. Tunti-indeksillä määriteltynä
LisätiedotKansallinen ilmansuojeluohjelma 2030 ja haittakustannusten laskenta (IHKU-malli) politiikan tukena
Kansallinen ilmansuojeluohjelma 2030 ja haittakustannusten laskenta (IHKU-malli) politiikan tukena Mikko Savolahti SYKE Sisältö 1. Kansallinen ilmansuojeluohjelma 2. BATMAN hanke: puun pienpolton ja katupölyn
LisätiedotIlmansuojelun perusteet 2008, luentokalvot
Ilmansuojelun perusteet 2008, luentokalvot Kaarle Kupiainen perusteet 2008 1 Ilmansuojelun perusteet 2008, luennot Tiistaisin ja torstaisin 4.3. 10.4.2008 (20.3. ja 25.3. ei opetusta) Paikka: B18, SH 5
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
elokuussa 2019 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Tunti-indeksillä määriteltynä ilmanlaatu oli jokaisella asemalla hyvää vähintään 91 % ajasta. Vuorokausi-indeksin perusteella yleisin
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
helmikuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli helmikuussa muilla mittausasemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
elokuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli elokuussa kaikilla asemilla hyvä. Tuntiindeksillä määriteltynä
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
kesäkuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli kesäkuussa hyvä kaikilla muilla asemilla paitsi Paraisilla välttävä.
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
joulukuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli joulukuussa hyvä kaikilla asemilla. Tunti-indeksillä määriteltynä
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
helmikuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli helmikuussa tyydyttävä muilla asemilla, paitsi Turun Kauppatorilla
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
huhtikuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli huhtikuussa tyydyttävä kaikilla asemilla. Tunti-indeksillä määriteltynä
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
syyskuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli syyskuussa kaikilla asemilla hyvä. Tuntiindeksillä määriteltynä
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
syyskuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli syyskuussa hyvä Raisiossa, Naantalissa ja Kaarinassa. Paraisilla
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
maaliskuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli maaliskuussa tyydyttävä muilla asemilla, paitsi Turun Kauppatorilla
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
tammikuussa 2019 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Tunti-indeksillä määriteltynä ilmanlaatu oli jokaisella asemalla hyvä vähintään 74 % ajasta. Vuorokausi-indeksin perusteella ilmanlaatu
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
marraskuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli marraskuussa kaikilla muilla asemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla
LisätiedotTURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ
joulukuussa 2018 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli joulukuussa hyvä kaikilla asemilla, paitsi Turun Kauppatorilla,
LisätiedotForm 0 att ea79657.xls; 1/67
Form 0 att04062410534118469ea79657.xls; 1/67 Lomake. ilmanlaadun arvioinnista ja hallinnasta annetun neuvoston direktiivin 96/62/EY, ilmassa olevien rikkidioksidin, typpidioksidin ja typen oksidien, hiukkasten
LisätiedotMoottoritekniikan kehityssuuntia ja tulevaisuuden polttoaineet
Moottoritekniikan kehityssuuntia ja tulevaisuuden polttoaineet Ari Juva, Neste Oil seminaari 4.11.2009 Source: Ben Knight, Honda, 2004 4.11.2009 Ari Juva 2 120 v 4.11.2009 Ari Juva 3 Auton kasvihuonekaasupäästöt
LisätiedotBiopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä
Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä Henrik Westerholm Neste Oil Ouj Tutkimus ja Teknologia Mutku päivät 30.-31.3.2011 Sisältö Uusiotuvat energialähteet Lainsäädäntö Biopolttoaineet
LisätiedotLiikenteen ympäristövaikutuksia
Liikenteen ympäristövaikutuksia pakokaasupäästöt (CO, HC, NO x, N 2 O, hiukkaset, SO x, CO 2 ) terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti, ilmasto pöly terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti melu, tärinä
LisätiedotTaulukko 1. Bussien keskimääräisiä päästökertoimia. (www.rastu.fi)
MUISTIO 7.5.2010 VTT-M-04216-10 Nils-Olof Nylund LIIKENNEPOLTTOAINEIDEN LAATUPORRASTUS LÄHIPÄÄSTÖJEN PERUSTEELLA Tausta Parafiinisen dieselpolttoaineen ja metaanin (maakaasu/biokaasu) voidaan kiistatta
LisätiedotUwe CORSEPIUS, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 23. joulukuuta 2013 (OR. en) 18165/13 Toimielinten välinen asia: 2013/0448 (NLE) EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 20. joulukuuta 2013 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia:
LisätiedotTulisijoilla lämpöä tulevaisuudessakin
Tulisijoilla lämpöä tulevaisuudessakin Ympäristöneuvos Maarit Haakana Ympäristöministeriö Puulämmityspäivä 7.2.2018 Helsingin Sanomat 6.1.2018 Pientaloissa poltetaan puuta aiempaa enemmän (Luke ja Tilastokeskus
LisätiedotLuku 3. Ilmakehä suojaa ja suodattaa. Manner 2
Luku 3 Ilmakehä suojaa ja suodattaa Sisällys Ilmakehä eli atmosfääri Ilmakehän kerrokset Ilmakehä kaasukoostumuksen mukaan Ilmakehä lämpötilan mukaan Säteilytase ja säteilyn absorboituminen Kasvihuoneilmiö
LisätiedotLiikenteen hiilidioksidipäästöt, laskentamenetelmät ja kehitys - mistä tullaan ja mihin ollaan menossa? Auto- ja liikennetoimittajat ry:n seminaari,
Liikenteen hiilidioksidipäästöt, laskentamenetelmät ja kehitys - mistä tullaan ja mihin ollaan menossa? Auto- ja liikennetoimittajat ry:n seminaari, Kuljetuskuutio 26.3.2008 Kari Mäkelä Pakokaasupäästöjen
LisätiedotILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 Kaupunkirakenteen toimiala Rakentaminen ja Ympäristö Yleistä Tähän raporttiin on koottu yhteenveto Jyväskylän keskustan ja Palokan mittausasemien
LisätiedotIlman pienhiukkasten ympäristövaikutusten arviointi
Ilman pienhiukkasten ympäristövaikutusten arviointi Mikko Savolahti SYKE Pienhiukkasten ympäristövaikutukset Photo: www.theguardian.com Photo: insideclimatenews.org 2 Mitä terveysvaikutuksia ilmansaasteista
LisätiedotMiksi liikenteen päästöjä pitää. Kari KK Venho 220909
Miksi liikenteen päästöjä pitää hillitä Kari KK Venho 220909 Miksi liikenteen päästöjä pitää hillitä Kari KK Venho 220909 Mikä on ilmansaasteiden merkitys? Ilmansaasteiden tiedetään lisäävän astman ja
LisätiedotIlmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla. Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä
Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä 7.11.2011 Ilmanlaadun seurantaa vuoden jokaisena tuntina HSY huolehtii jäsenkuntiensa
LisätiedotHapetus-pelkistymisreaktioiden tasapainottaminen
Hapetus-pelkistymisreaktioiden tasapainottaminen hapetuslukumenetelmällä MATERIAALIT JA TEKNO- LOGIA, KE4 Palataan hetkeksi 2.- ja 3.-kurssin asioihin ja tarkastellaan hapetus-pelkistymisreaktioiden tasapainottamista.
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.7.2015 COM(2015) 334 final 2015/0147 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETA-sopimuksen liitteen II (Tekniset
LisätiedotMusta hiili arktisella alueella
Musta hiili arktisella alueella Kaarle Kupiainen (Erikoistutkija, FT) Arctic Hour Ympäristöministeriö, Aleksanterinkatu 7, Helsinki 28.5.2015, klo 8.30-9.30 Muiden ilmansaasteiden kuin musta hiilen ilmastovaikutuksista
LisätiedotTÄYTTÖOHJE KYSELY NMVOC-INVENTAARIOSSA TARVITTAVISTA LIUOTTIMIEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖMÄÄRISTÄ MAALIEN, LAKAN, PAINOVÄRIEN YMS.
TÄYTTÖOHJE KYSELY NMVOC-INVENTAARIOSSA TARVITTAVISTA LIUOTTIMIEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖMÄÄRISTÄ MAALIEN, LAKAN, PAINOVÄRIEN YMS. VALMISTAJILLE Suomen ympäristökeskus ylläpitää ympäristöhallinnon ilmapäästötietojärjestelmää,
LisätiedotIlmansaasteiden haittakustannusmalli Suomelle - IHKU
Suomelle - IHKU SYKE: Niko Karvosenoja, Mikko Savolahti, Ville-Veikko Paunu THL: Timo Lanki, Pekka Tiittanen, Otto Hänninen, Raimo Salonen, Jouni Tuomisto Ilmatieteen laitos: Jaakko Kukkonen, Ari Karppinen,
LisätiedotAJONEUVOTEKNIIKAN KEHITTYMINEN JA UUSIEN ENERGIAMUOTOJEN SOVELTUMINEN SÄILIÖKULJETUKSIIN. Mika Jukkara, Tuotepäällikkö / Scania Suomi Oy
AJONEUVOTEKNIIKAN KEHITTYMINEN JA UUSIEN ENERGIAMUOTOJEN SOVELTUMINEN SÄILIÖKULJETUKSIIN Mika Jukkara, Tuotepäällikkö / Scania Suomi Oy Scania Vabis Chassis 1930 Liikenteen rooli kestävässä kehityksessä
LisätiedotIlmansaasteiden haittakustannusmalli Suomelle (IHKU) Mikko Savolahti SYKE
Ilmansaasteiden haittakustannusmalli Suomelle (IHKU) Mikko Savolahti SYKE 8.2.2018 Sisältö Miksi tarvitaan haittakustannusmalli? Miten yksikköpäästöjen haittakustannukset on laskettu? Mihin malli sopii
LisätiedotILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA
METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA OY JA FORCHEM OY ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Kuva: U P M Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa ASIANTUNTIJAPALVELUT
LisätiedotPOP-yhdisteitä koskevan Tukholman yleissopimuksen velvoitteiden kansallinen täytäntöönpanosuunnitelma (NIP) - tilaisuus , SYKE, Helsinki
Tahattomasti syntyvien POPyhdisteiden päästöt Suomessa POP-yhdisteitä koskevan Tukholman yleissopimuksen velvoitteiden kansallinen täytäntöönpanosuunnitelma (NIP) - tilaisuus 10.10.2017, SYKE, Helsinki
LisätiedotRikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2017
Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA
LisätiedotNokipäästöt ja niiden kulkeutuminen Arktiselle alueelle
Nokipäästöt ja niiden kulkeutuminen Arktiselle alueelle Kaarle Kupiainen Erikoistutkija, FT Suomen Ympäristökeskus SYKE Pienpolttoseminaari, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio 21.5.2018 Esityksen sisältö Noki,
LisätiedotIHKU haittakustannusmallin toiminta ja käytön demonstrointi. Mikko Savolahti SYKE
IHKU haittakustannusmallin toiminta ja käytön demonstrointi Mikko Savolahti SYKE 24.11.2017 Sisältö Miksi tarvitaan haittakustannusmalli? Miten yksikköpäästöjen haittakustannukset on laskettu? Mihin malli
LisätiedotBIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006
BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS VUOTEEN 2025 MENNESSÄ Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa on
LisätiedotLiikenteen CO2 päästöt 2030 Baseline skenaario
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Liikenteen CO2 päästöt 2030 Baseline skenaario Parlamentaarinen liikenneverkkotyöryhmä 15 14 Liikenteen CO 2 ekv. päästöt LIPASTO-baseline 14.6.2016 Kokous 23.3.2017 13
LisätiedotMaailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)
Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut
LisätiedotRikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2016
Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia 216 ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 216 METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN
LisätiedotLiite 1A UUDET PÄÄSTÖRAJA-ARVOT
LUONNOS 6.9.2017 Liite 1A UUDET PÄÄSTÖRAJA-ARVOT Uudet energiantuotantoyksiköt noudattavat tämän liitteen 1A päästöraja-arvoja 20.12.2018 alkaen, olemassa olevat polttoaineteholtaan yli 5 megawatin energiantuotantoyksiköt
LisätiedotMika Jukkara, Tuotepäällikkö / Scania Suomi Oy. Biokaasu, Biodiesel, HVO vai Sähkö raskaan liikenteen käyttövoimana
Mika Jukkara, Tuotepäällikkö / Scania Suomi Oy Biokaasu, Biodiesel, HVO vai Sähkö raskaan liikenteen käyttövoimana Scania Vabis Chassis 1930 Liikenteen rooli kestävässä kehityksessä Sustainability / Kokonaisuus:
LisätiedotHE 173/2016 vp Tausta ja sisältö. Ympäristövaliokunta Hallitussihteeri Katariina Haavanlammi
HE 173/2016 vp Tausta ja sisältö Ympäristövaliokunta 25.10.2016 Hallitussihteeri Katariina Haavanlammi Tausta 1/3 ilmanlaatudirektiivi (2008/50/EY) on pantu kansallisesti täytäntöön vuonna 2011 laki (13/2011)
LisätiedotHevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä
Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Forssa 2.3.2017 Johdanto Uusiutuvan energian
LisätiedotKUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti syyskuulta 2016
KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti syyskuulta 216 YHTEENVETO TULOKSISTA Syyskuussa syksy ei vielä edennyt kovin pitkälle, vaan säätyyppi pysyi varsin lämpimänä. Syyskuussa
LisätiedotPuun pienpolton päästöjen muutunta ilmakehässä. Pienpolttoseminaari, Kuopio,
Puun pienpolton päästöjen muutunta ilmakehässä Pienpoltto tuottaa merkittävän määrän päästöjä ilmakehään. Suomessa 40 % pienhiukkaspäästöistä (PM2.5) 55 % ilmastoa lämmittävistä mustahiilipäästöistä Yli
LisätiedotTAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Neljännesvuosiraportti 4/2009. Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Ympäristönsuojelu
TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Neljännesvuosiraportti 4/29 Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Ympäristönsuojelu 2 ESIPUHE Tampereen ilmanlaadun tarkkailu vuonna 29 on järjestetty
LisätiedotKAJAANIN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET VUODELTA 2004
KAJAANIN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET VUODELTA 04 Kajaanin kaupunki Ympäristötekninen toimiala Ympäristö ja maankäyttö 04 ILMANLAADUN SEURANTA KAJAANISSA Kajaanin ilmanlaadun seurannan toteuttavat Kajaanin
LisätiedotPetri Saari HSL Helsingin seudun liikenne 07.09.2010 JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ
Petri Saari HSL Helsingin seudun liikenne 07.09.2010 JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Joukkoliikenteen uudelleenorganisointi 1.1.2010 alkaen HKL HKL-Rv HKL-Metro HKL-Infra SL Oy Helsingin seudun liikenne
Lisätiedot9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 1
9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 1 TULEVAISUUDEN LIIKETOIMINTAA ON TEHTÄVÄ JO TÄNÄÄN ENERGIATEKNOLOGIOILLA PÄÄSTÖT ALAS TOMMY MATTILA 9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 2 Gasumin vuosi 2013 Liikevaihto
LisätiedotOtsonointi sisäympäristöissä tiivistelmä kirjallisuuskatsauksesta
Otsonointi sisäympäristöissä tiivistelmä kirjallisuuskatsauksesta Hanna Leppänen, Matti Peltonen, Martin Täubel, Hannu Komulainen ja Anne Hyvärinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 24.3.2016 Otsonointi
LisätiedotJyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 18.2.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus 9 %
Lisätiedot3D-TULOSTAMINEN: PÄÄSTÖT JA
3D-TULOSTAMINEN: PÄÄSTÖT JA TERVEYSVAIKUTUKSET ANTTI VÄISÄNEN Mitä päästöjä 3D-tulostusprosesseissa syntyy? Haihtuvat orgaaniset yhdisteet Eli VOC-yhdisteet (Volatile Organic Compounds) Erittäin laaja
LisätiedotJälkiasennettavat pakokaasujen puhdistuslaitteet. Arno Amberla 5.12.2007 1 1. Version 20071130
Jälkiasennettavat pakokaasujen puhdistuslaitteet Arno Amberla Version 20071130 5.12.2007 1 1 Sisältö Jälkiasennettavat pakokaasujen puhdistuslaitteet Proventia Yleistä jälkiasennuksista Teknologiat bensiinimoottorit
LisätiedotVaikuttaminen kansalliseen ilmansuojeluohjelmaan vielä mahdollista!
Vaikuttaminen kansalliseen ilmansuojeluohjelmaan vielä mahdollista! Ilmansuojelupäivät 21.-22.8.2018 Sirpa Salo-Asikainen Ympäristöministeriö Ilmansaasteiden tautitaakka verrattuna muihin riskeihin (Jouni
LisätiedotUusi ejektoripohjainen hiilidioksidin talteenotto-menetelmä. BioCO 2 -projektin loppuseminaari elokuuta 2018, Jyväskylä.
Uusi ejektoripohjainen hiilidioksidin talteenotto-menetelmä BioCO 2 -projektin loppuseminaari - 30. elokuuta 2018, Jyväskylä Kristian Melin Esityksen sisältö Haasteet CO 2 erotuksessa Mitä uutta ejektorimenetelmässä
LisätiedotMaapallon kehitystrendejä (1972=100)
Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä
LisätiedotLiikenteen vaikutukset ympäristöön
1 Liikenteen vaikutukset ympäristöön Liikkumismahdollisuuksien ja yhteyksien paranemisen hintana ovat liikenteen aiheuttamat kustannukset, onnettomuudet ja moottoriajoneuvoliikenteen ympäristövaikutukset
LisätiedotKeinoja ilmansaasteille altistumisen vähentämiseksi
Keinoja ilmansaasteille altistumisen vähentämiseksi Kaupunkisuunnittelulla parempaa ilmanlaatua ja ilmastoa 13.11.2013 Mitä altistuminen on? Altistumisella tarkoitetaan ihmisen ja epäpuhtauden kohtaamista
LisätiedotKaasuauto. Autoalan opettaja- ja kouluttajapäivät 23.-24.4.2015 Tampere. www.kvlakk.fi. Jussi Sireeni. www.kvlakk.fi
Kaasuauto Autoalan opettaja- ja kouluttajapäivät 23.-24.4.2015 Tampere Miksi kaasua autoihin? Maa- ja biokaasu on edullinen polttoaine verrattuna öljyjalosteisiin jopa 40% säästöä polttoainekustannuksissa
LisätiedotKUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta helmikuulta 2018
KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta 17 - helmikuulta 18 YHTEENVETO TULOKSISTA Kuopion, Varkauden ja Siilinjärven ilmanlaatu heikkeni selvästi lauhan loppusyksyn
LisätiedotBiodiesel Tuotantomenetelmien kemiaa
Biodiesel Tuotantomenetelmien kemiaa Tuotantomenetelmät Kasviöljyjen vaihtoesteröinti Kasviöljyjen hydrogenointi Fischer-Tropsch-synteesi Kasviöljyt Rasvan kemiallinen rakenne Lähde: Malkki, Rypsiöljyn
LisätiedotN:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot
N:o 1017 4287 Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot Taulukko 1. Kiinteitä polttoaineita polttavien polttolaitosten
LisätiedotNeste-bensiinin muutokset
Neste-bensiinin muutokset g/l,8 Lyijypitoisuuden kehitys paino-%,12 Rikkipitoisuuden kehitys,6,1,8,4 Korkeaoktaaninen,6,2 Matalaoktaaninen,4,2 vuosi 8 85 9 95 vuosi 8 85 9 95 Reformuloitu bensiini Citybensiini
LisätiedotTulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä
Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä 1 Mikä ajaa liikenteen muutosta EU:ssa? 2 Kohti vuotta 2020 Optimoidut diesel- ja bensiinimoottorit vastaavat
LisätiedotBiKa-hanke Viitasaaren työpaja Uusiutuvan energian direktiivi REDII ehdotus
BiKa-hanke Viitasaaren työpaja 27.3.2018 Uusiutuvan energian direktiivi REDII ehdotus Saija Rasi, Luonnonvarakeskus Biokaasuliiketoimintaa ja -verkostoja Keski-Suomeen, 1.3.2016 30.4.2018 29.3.201 RED
Lisätiedot