Kurssin alustava runko

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kurssin alustava runko"

Transkriptio

1 Ilmansuojelun perusteet 2008, luennot Tiistaisin ja torstaisin (20.3. ja ei opetusta) Paikka: B18, SH 5 (6.3. SH 6) Suoritus: luennot + ennakkotehtävä + harjoitustehtävät + tentti Kuulustelu ma , klo 1720 (tarkista viimeisin tieto netistä) Uusinnat ja (tarkista viimeisin tieto netistä) Luennoitsija: Kaarle Kupiainen, FT tai Kurssin materiaalit: Kurssin alustava runko 1. luento (ti 4.3.) Kurssin esittelyä, ennakkotehtävä 2. luento (to 6.3.) Ilmakehä 3. luento (ti 11.3.) Ilmastonmuutos 4. luento (to 13.3.) Ilmastonmuutos, harjoitustehtävä 5. luento (ti 18.3.) Stratosfäärin otsonikato, harjoitustehtävä Huom!! To ja ti ei luentoja!! 6. luento (to 27.3.) Troposfäärin otsoni, liikenteen päästöt, harjoitustehtävä 7. luento (ti 1.4.) Happamoituminen, ilmakehän hiukkasmaiset epäpuhtaudet, raskasmetallit ja POP:it, harjoitustehtävä 8. luento (to 3.4.) Yhdyskuntien ilman epäpuhtaudet, harjoitustehtävä 9. luento (ti 8.4.) Ilmansuojelun hallinto ja lainsäädäntö, harjoitustehtävä 10. luento (to 10.4.) Kurssiyhteenvetoa, harjoitustehtävä Aikataulu suuntaaantava, harjoitustehtäviin liittyviä esityksiä pidetään pitkin kevättä, esim alkaen 1

2 Otsoni Otsoni on hapen kolmiatominen molekyyli (O 3 ). Se on voimakas hapetin (myös ilmakehässä). Suurin osa auringon biologiselle elämälle haitallisesta ultraviolettisäteilystä jää otsonikerrokseen (stratosfäärissä), joten se suojaa maapallon elämää. Alailmakehän (troposfäärin) otsoni on ilmansaaste, jota syntyy ilmakemiallisesti päästöistä. Alailmakehän otsoni lämmittää ilmastoa Ilmansaasteet ja vaikutukset 2

3 Troposfää äärin otsonin lähteetl Ei merkittäviä suoria päästöjä (primääri) vaan muodostuu reaktiotuotteina (sekundääri) Kulkeutuminen stratosfääristä Muodostuminen valokemiallisissa reaktioissa troposfäärissä Puhtaassa ilmassa Saastuneessa ilmassa Kuvan Lähde: Suomen ympäristön tulevaisuus Korkeissa lämpötiloissa polttoilman typpi ja/tai polttoaineen typpiyhdisteet, muodostavat NO Reagoi ilmassa välittömästi kohdatessaan hapettimen Muodostuu NO 2 (hajoaa säteilyn vaikutuksesta tai hapettuu myös edelleen...) Muodostuminen 1 NO 2 O O 2 O 3 NO NO 2 + hv NO + O O + O 2 (+M) O 3 (+M) hv=lyhytaaltoinen näkyvä tai UVvalo (<430nm) 3

4 Muodostuminen 2 NO 2 O O 2 O 3 NO 1. vaihetta tasapainottava reaktio O 2 NO + O 3 NO 2 + O 2 Saasteotsonin muodostuminen RO 2 : esim. CH 3 O 2 muodostuu orgaanisten molekyylien (esim. CH4, VOC, CO) reaktioissa hydroksyyliradikaalin (OH) kanssa NO 2 peroksiradikaalit: HO 2 /RO 2 O O 2 O 3 NO Ylijäämä O 3 Esim. fotokemiallinen saastesumu smog 4

5 Otsonin prekursorit: 1.NO x 40% päästöistä fossiilisten polttoaineiden käytöstä, erit. liikenne Päästölähteellä >90% NO muuntuu päästölähteen lähellä: I. 2NO + O 2 2NO 2 (0.5%/s kun 1000 ppm, merkityksetön tavallisissa troposfäärin olosuhteissa) II. Normaaleissa troposfäärin olosuhteissa muunnunta: NO + O 3 NO 2 + O 2 (n. 1 min kun 30 ppm) Poistuminen: muuntuminen nitraatiksi NO 2 + OH HNO 3 (päivisin) NO 2 + O 3 NO 3 + O 2 ; (öisin) NO 3 + NO 2 N 2 O 5 ; N 2 O 5 + H 2 O 2HNO 3 lisäksi vesifaasissa useilla eri mekanismeilla Otsonin prekursorit: 2.VOC Volatile organic compounds NMVOC (nonmethane volatile organic compounds: ilman metaania, jota muuten valtaosa VOCyhdisteistä) Haihtuvat hiiliyhdisteet/hiilivedyt Yleistermi lukuisille kaasumaisille yhdisteille (esim. PAH ym.) Päästölähteet: Luonnolliset: esim. metsät > terpeenit Ihmisperäiset: epätäydellinen poltto (pienpoltto, liikenne) polttoaineiden (erit. kevyemmät) haihtumistuotteet liuottimet (teollisuus ja kotitaloudet) värit ja maalit (liuottimet, jotka pitävät pehmeänä maalattaessa, mutta haihtuvat myöhemmin pois) Poistuminen: hapettuminen hiilidioksidiksi kondensoituminen hiukkasiin 5

6 Ihmisiin/eläimiin: Otsonin vaikutuksia altistus riippuu kestosta ja pitoisuudesta 2 mg/m 3 hengitystiehyiden supistukset akuutteina oireina rintakipu, pääkipu hengitysvaikeudet, silmien ärsytys, pahoinvointi hengitettäessä tuhoaa/rappeuttaa kudoksia µg/m 3 pitkäaikaisaltistuksena altistaa taudinaiheuttajille huom! Riskiryhmät Ennenaikaiset kuolemantapaukset Otsonin vaikutuksia Kasveihin (satojen aleneminen): vaurioittaa soluja lehtien sisällä kasvit sulkevat ilmaraot, jolloin normaali fotosynteesi ja aineenvaihdunta estyy Oireet: värimuutokset solukon kuoleminen Materiaalit vauriot kumien haurastuminen 6

7 Otsonipitoisuudet troposfää äärissä Pitoisuustasoihin vaikuttavat: Valon määrä (Suomessa talvella vähän, yöllä vähän) Prekursorien määrät Taajamissa O 3 reagoi muiden ilmansaasteiden kanssa (pitoisuudet alhaisempia kuin ympäröivällä maaseudulla) Sääolot (tuulen suunta ja voimakkuus, sateet) AOT ja SOMOindeksit metsien ja viljelykasvien otsonialtistusta kuvaava indeksi AOT40 pitoisuuden 80 µg/m 3 (40 ppb) ylitysaika (tuntien lukumäärä) kerrotaan ylitysmäärällä (mitattu pitoisuus miinus 80) indeksi lasketaan koko kasvukauden päivänvalotuntien ajalta viljelykasvit toukoheinäkuu metsät huhtisyyskuu Kriittiset AOT40tasot (määritetty satovahinkojen perusteella) viljelykasvit 3000 ppbh (6000 µg/m 3 h) metsät ppbh ( µg/m 3 h) AOT60 kuvaa ihmisten altistusta samalla periaatteella kuin AOT40 (lähtökohtana pitoisuustaso 60 ppb tai 120 µg/m 3 ) Viime aikaisessa tutkimuksessa on kuitenkin havaittu vaikutuksia myös alhaisemmilla pitoisuuksilla ja tarkkaa alarajaa ei ole pystytty asettamaan (erityisesti herkät yksilöt) Kompromissiksi on suositeltu (WHO, UNECE) SOMO35indeksiä (35ppb ylittävien 8 tunnin liukuvien keskiarvojen summa) Indeksin arvo noin 3000 ppb.days vastaa tämänhetkisiä rajoja Euroopassa 7

8 SOMO35indeksitasot maailmassa vuonna 2000 (lähde: Dentener ym Env.Sci.Tech.40, ) 3594) 3000 ppb days tason ylityksiä laajimmin Yhdysvalloissa, Välimeren alueella sekä Aasiassa SOMO35indeksi vuonna 2030: Nykylainsäädäntö ei riitä vähentämään päästöjä monillakaan alueilla, tilanne voi jopa huonota (yläkuva). Erityisesti liikennesektorin kasvu Aasiassa on havaittavissa kuvassa Parhaiden käyttökelpoisten vähennystoimien käyttöönotto parantaisi tilannetta selvästi (alakuva). Mutta miten realistista tällainen kehitys on? 8

9 OTSONIN HAITAT EUROOPASSA Vuonna 2000 n ennenaikaista kuolemaa vuodessa otsonista johtuen, vuonna 2020 edelleen arvioilta Myös muita hengityselinoireita Otsoni on ongelma erityisesti Välimeren alueella Lähteet: EU/CAFE Programme, UNECE CLRTAP Terveyshaitat (hiukkaset ja otsoni) Lähde: EU CAFE impact assessment Kuolleisuus Sairastuvuus hiukkaset Sairastuvuus otsoni 9

10 OTSONIN HAITAT EUROOPASSA Otsonipitoisuudet vähentävät vilja ja metsäsatoja Euroopassa Taloudelliset menetykset viljasadoille arvioitu 7 mrd vuodessa tai 2% tuotannosta Myös metsillä kriittiset pitoisuustasot ylittyvät (kts. Kuva) Otsonin kynnysarvot Troposfäärin otsoni on yksi haastavimmista ilmanlaatuongelmista tällä hetkellä EU direktiivi 2002/3/EY Valtioneuvoston asetus alailmakehän otsonista /783 CAFEdirektiivi: COM(2005) 447 Kynnysarvot Väestölle tiedottamiseksi 180 µg/m 3, 1 tunnin keskiarvo. Väestön varoittamiseksi 240 µg/m 3, 1 tunnin keskiarvo. Huom! Prekursorien päästöjä säännellään (esim. EUn NECdirektiivi, UNECE Gothenburg Protocol, päästörajoitukset) 10

11 Otsonin tavoitearvot Otsonin tavoitearvot vuodelle 2010 Terveyshaittojen ehkäiseminen: Kahdeksan tunnin keskiarvo 120 µg/m 3, joka saa ylittyä enintään 25 päivänä kalenterivuodessa kolmen vuoden keskiarvona. Kasvillisuuden suojeleminen: AOT µg/m 3 h, viiden vuoden keskiarvona. AOT40otsonialtistusindeksi lasketaan 80 µg/m 3 ylittävien otsonin tuntipitoisuuksien ja 80 µg/m 3 erotuksen kumulatiivisena summana. Summa kertyy vuosittain välisenä aikana, ja sitä laskettaessa huomioidaan klo mitatut tuntipitoisuudet. Otsonin pitkän ajan tavoitteet Terveyshaittojen ehkäiseminen: Kahdeksan tunnin keskiarvo 120 µg/m 3 (60ppb). Kasvillisuuden suojeleminen: AOT µg/m 3 h. HUOM! 60ppb (120 µg/m 3 ) pitoisuustason alapuolellakin vielä terveysvaikutuksia Otsonin mittaukset Suomessa 11

12 Korkeat otsonipitoisuudet Suomessa Kesäiset korkeapainetilanteet Saastunutta ilmaa Euroopasta ja Suomen hiilivety ja NO x päästöjen otsoninmuodostus voimakasta Taajamaalueilla reagointi ilmansaasteiden kanssa voimakasta alhaisemmat pitoisuudet kuin ympäröivillä alueilla (puhtaampi ilma) Korkeimmat pitoisuudet alueilla, joilla vain vähäiset päästöt Pitoisuustasot tausta 4070 µg/m 3 Suomessa 40100, kesäisin n. 150 µg/m 3 Keski ja EteläEuroopassa jopa 300 µg/m 3 Kuvan lähde: Suomen ympäristön tulevaisuus Mittayksikkö 1 ppb = 2 µg/m 3 Otsoni pääp ääkaupunkiseudulla, talvi Otsonipitoisuudet YTV:n mittausasemilla, itsenäisyyspäivän viikolla Pitoisuudet voivat pimeänä vuodenaikana olla päiväkausia alhaisia. 12

13 Otsoni pääp ääkaupunkiseudulla, kevät Otsonipitoisuudet YTV:n miitausasemilla, Vko 13 (maaliskuun loppu) Pitoisuudet nousevat valoisaan aikaan ja laskevat pimeässä. Otsonin esiintyminen Suomessa Väestölle tiedottamista edellyttävän otsonipitoisuuden ylittyi vuonna 1996 Evon mittausasemalla. Kuvassa Otsonipitoisuuden korkein tuntikeskiarvo (µg/m 3 ). Lähde Ilmatieteen laitos 13

14 Otsonitilastot 2006 (lähde: Ilmatieteen laitos) Korkeimmat tuntipitoisuudet (yksikkö µg/m3) Asema Pitoisuus Pvm Utö Virolahti Jokioinen Evo Ähtäri Ilomantsi Oulanka Pallas RajaJooseppi Otsonin tiedotuskynnys on 180 µg/m3 (293 K, 101,3 kpa) tuntikeskiarvona. Tiedotuskynnys ylittyi Virolahdella toukokuussa Otsonitilastot 2006 (lähde: Ilmatieteen laitos) Terveyden suojelun kynnysarvo: Niiden vuorokausien lukumäärä, jolloin kahdeksan tunnin keskiarvo ylitti 120 µg/m 3 Asema Vuosi 2006 Vuosien ka Utö Virolahti Jokioinen 15 8 Evo Ähtäri Ilomantsi 10 7 Oulanka 5 8 Pallas 10 6 RajaJooseppi 6 4 Tavoitearvo ei ylittynyt vuosina Terveyshaittojen ehkäisemiseksi tavoitearvo vuodelle 2010 on, että otsonin kahdeksan tunnin keskiarvo ylittää pitoisuuden 120 µg/m 3 enintään 25 päivänä kalenterivuodessa kolmen vuoden keskiarvona. 14

15 Tavoitearvo kasvillisuuden suojelemiseksi AOT40indeksi ylittää vuosittain pitkän ajan tavoitearvot useilla mittausasemilla. Kuvassa AOT40indeksi toukoheinäkuulta (µg/m 3 h). Lähde Ilmatieteen laitos Tavoite 2010 Otsonitilastot 2006 (lähde: Ilmatieteen laitos) Kasvillisuuden suojelemisen kynnysarvo: AOT40indeksi laskettuna ajan tuntiarvoista (yksikkö µg/m 3 h) Asema Vuosi 2006 Vuosien ka Utö Virolahti Jokioinen Evo Ähtäri Ilomantsi Oulanka Sammaltunturi RajaJooseppi Kasvillisuuden suojelun tavoitearvo vuodelle 2010 on, ettei AOT40 ylitä µg/m 3 h viiden vuoden keskiarvona. Tavoitearvo ei ylittynyt vuosina Pitkän ajan tavoite kasvillisuuden suojelussa on, ettei AOT40 ylitä 6000 µg/m 3 h. Pitkän ajan tavoite ylittyi koko Suomessa vuonna

16 Otsonin prekursorit päästöt t ja niiden hallinta (NMVOC ja NOx) Otsonin prekursorien pääp äästöjen trendi Euroopassa Päästöt laskeneet 36% Vähennys tapahtunut lähinnä autojen katalysaattorien yleistymisen myötä (ajoneuvojen EUROstandardit) Liikenne suurin yksittäinen päästölähde (44% osuudella) 16

17 NECdirektiivi 2001/81/EC (kansallisia pääp äästörajoja koskeva direktiivi) sääs ääntelee myös s otsonin prekursoreita tavoitteena on rajoittaa happamoittavien ja rehevöittävien epäpuhtauksien ja otsonin esiasteiden päästöjä pyrkiä pitkällä aikavälillä siihen, että kriittiset tasot ja kuormitukset eivät ylity ja että ihmisiä suojellaan tehokkaasti kaikilta tunnetuilta ilman pilaantumisen aiheuttamilta terveyteen kohdistuvilta riskeiltä ottamalla käyttöön kansalliset päästörajat käyttäen arviointiviitteinä vuosia 2010 ja 2020 NMVOCpäästöt Suomessa NMVOC (1000 t/a) NMVOCpäästöt Suomessa % 1% 0% 16% 17% 2% 10% sähkönja lämmöntuotanto (energialaitokset) sähkönja lämmöntuotanto (asuinja palvelurakennukset) teollisuuden voimantuotanto teollisuustuotanto foss. pa jakelu PÄÄSTÖT (1000 t/a) 2003: 145,2 2006: 132,6 Tavoite 2010 (NEC): % 20% 2% liuottimien käyttö tieliikenne muut liikkuvat jätteiden ja jätevesien 17

18 VOCpää äästöt rajoittaminen Miksi?: myrkyllisiä/haisevia, valokemialliset reaktiot Miten? tiiviit varastointi, jakelu ja käyttöratkaisut vesipohjaiset kemikaalit (esim. maalit, liimat) polttotekniikka (mahd. täydellinen palaminen) kaasujen puhdistus (voimantuotanto/teollisuus) kaasun poltto lauhdutus (lämpötilan lasku, epäpuhtaudet tiivistyvät, käyttäytyminen yhdistekohtaista!) adsorbointi (esim. aktiivihiili) haittaaine sitoutuu kiinteän aineen pintaan absorbointi haittaaine sitoutuu veteen ym. liuokseen Kokonaispää äästöt Suomessa NO x (1000 t/a, SYKE) NOx (NO2:na) NOxpäästöt Suomessa % 0% 13% 21% 45% 3% 17% 1% 0% 0% sähkönja lämmöntuotanto (energialaitokset) sähkönja lämmöntuotanto (asuinja palvelurakennukset) teollisuuden voimantuotanto teollisuustuotanto foss. pa jakelu liuottimien käyttö tieliikenne muut liikkuvat PÄÄSTÖT (1000 t/a) 2003: : 193 Tavoite 2010 (NEC): 170? 5 ydinreaktorin käyttöönoton viivästyminen, dieselautojen yleistyminen? jätteiden ja jätevesien 18

19 NOxpää äästöt rajoittaminen Katalyyttinen poisto (katalysaattorit) Esimerkiksi: 1. kammio (platina, palladium, rodium): kuumaan pakokaasuun syötetään ilmaa CO ja VOC hapettuvat CO 2 ja H 2 O 2. kammio (esim. CuO tai Cr 2 O 3 ): alhaisemmassa lämpötilassa NO pelkistyy N 2 ja O 2 Lambdaantureilla tarkkaillaan ilma/polttoainesuhdetta, jotta saavutetaan katalysaattorin kannalta optimaalisin ilman määrä Suuret laitokset injektoimalla ammoniakkia (pelkistys) 6NO + 4NH 3 5 N H 2 O Liikennesuoritteen kasvu ja tekniset syyt pitoisuuksien säilymiselle ~samalla tasolla (vrt. esim. rikkidioksidi) Katalysaattorin toimintaperiaate 19

20 Liikenne ja ilmansaasteet 20

21 Polttoprosessi sytytys Polttoaine Hapetin (O 2 ilmasta) nopea hapettuminen polttoaineen C, H, S,... energia (esim. lämpö) CO 2, H 2 O, SO 2,...+ lämpö Hyödynnetään useissa eri sovellutuksissa (sähkön ja lämmöntuotanto, prosessien lämpö, kulkuvälineiden voimanlähde,...) Paloprosessin yksityiskohtainen tunteminen/hallit seminen vaikeaa Epätäydellinen palaminen liikaa polttoainetta suhteessa happeen polttoaine ja ilma eivät kohtaa tasaisesti liian lyhyt aika palamistapahtumalle Syntyy epäpuhtauksia: CO, NO x, SO 2, HC/VOC, hiukkasmaiset CO, HC epätäydellinen hapetus, polttoaineen C SO 2 polttoaineen S NO x terminen NOx, N ilmasta (>1000 C) N polttoaineesta hiukkaset palamaton polttoaine ja materiaalit (esim. mineraalit) kaasumaisista prekursoreista 21

22 Polttomoottorit Mäntää liikutetaan palamisprosessin avulla, ja liike siirretään renkaisiin Bensiini, kaasumaisena sytytysjärjestelmän kipinä kaasu seoksena (kaasutin) Polttoaine sisäänotto paineistus sytytys Ilma Diesel polttoaine nestemäisenä itsesyttyminen palaminen ja laajeneminen, palamistuotteiden poisto Ottomoottori kaasukäytössä eroaa bensiinikäytöstä lähinnä polttoaineen säiliön, annostelun ja syötön osalta EUROstandardit henkilöautoille (DieselNet) Table 1 EU Emission Standards for Passenger Cars, g/km Tier Year CO HC HC+NOx NOx PM Diesel Euro (3.16) 0.97 (1.13) 0.14 (0.18) Euro 2, IDI Euro 2, DI a Euro Euro Petrol (Gasoline) Euro (3.16) 0.97 (1.13) Euro Euro Euro Values in brackets are conformity of production (COP) limits. a until (after that date DI engines must meet the IDI limits) 22

23 Yksikköpää äästöt t pakokaasut henkilöautot (lähde: VTT LIPASTOmalli malli,, LIISA) Bensiini Diesel [g/km] 2000 keskimäärin EURO II 2000 keskimäärin EURO II CO HC NO X SO Hiukkaset BC/OC [%] 75/15 25/45 CO CH N 2 O Polttoaineen kulutus 6.8l/100km (EURO III) Polttoaineen kulutus 5.9l/100km (EURO III) Tieliikenteen pakokaasupää äästöjen kehitys Suomessa (LIISA 2002) 23

24 Tieliikenteen pakokaasupää äästöjen kehitys Suomessa (LIISA 2002) HUOM! Vain pakokaasut Pakokaasupää äästöt t yhteenvetoa EURO Vtaso tulossa, joka vaatii dieselautoille vähennyksiä hiukkasiin ja NOxpäästöihin (hiukkassuodattimet ja katalysaattorit) Tulevaisuudessa CO 2 keskiössä: päästöt riippuvat polttoaineen kulutuksesta kulutusta vaikea vähentää merkittävästi lisää ei teknistä vähennyskeinoa Uudet tekniikat Polttomoottoriin perustuvat hybridiautot (polttomoottorin rinnalla sähkömoottori) jo kaupallisessa levityksessä (~4 l/100km) vaihtoehtoiset polttoaineet (kaasu, biopolttoaineet) Polttokennotekniikka sähkövirta suoraan vedystä ja hapesta matala toimintalämpötila (<100 C) 24

25 Liikennekäytt yttöön n soveltuvia biopolttoaineita (lähde: Laurikko 2004) Biodiesel (rypsi, rapsi) Alkoholit (metanoli, etanoli) soveltuvat bensiinin korvaajiksi sellaisenaan tai yhdisteinä Yhdisteet erilaisia kuin mineraaliöljyissä Laajamittainen käyttö saattaa vaatia materiaalimuutoksia moottoreissa (esim. tiivistekumit) ja jakelujärjestelmissä Tuotanto kilpailee nykykäytön esim. ravinnon tuotannon kanssa Automoottori vaatii >90% metaani pitoisuuden biokaasun puhdistus Polttokennon toimintaperiaate (lähde: Laurikko 2004) Vety yhtyy happeen tuottaen sähkövirtaa Anodille johdetaan vetyä ja katodille happea Vetymolekyylit jakautuvat ja Hatomit jaetaan katalyyttien ja puoliläpäisevien kalvojen avulla protoneiksi ja elektroneiksi Protonit johdetaan elektrolyytin läpi, kun taas elektronit joutuvat kiertämään (potentiaaliero elektrodien välillä sähkövirta) Elektrolyyttejä voi olla monenlaisia Kennoja tarvitaan useita satoja Kennosto ei yksin riitä vaan on myös varmennettava hapen saanti ja syntyvän veden poisjohtaminen Vetyä ei esiinny puhtaana vaan se täytyy jotenkin tuottaa (tuotannon päästöt) Vedyn varastointiin liittyy haasteita (paineistus, jäähdytys/nesteytys) 25

26 Eipakokaasuper pakokaasuperäiset liikenteen päästöt Hiukkasmaisia Kulumatuotteet Jarrut Renkaat Tien kiviaines Irtomateriaalin kuluminen (hiekka, lehdet jne.) Moottorin kuluminen Resuspensio Päästömäärät ja niihin vaikuttavat tekijät tunnetaan huonosti Eipakokaasuper pakokaasuperäiset yksikköpää äästöt henkilöautolle PM10 [g/km] jarrujen kuluminen renkaiden kuluminen tien kuluminen Henkilöautot 0,0010,008 0,0040,007 0,005 resuspensio: Päällystetyt tiet Päällystämättömät tiet Pakokaasut 0,21, ,0080,14 (EURO II) 26

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ tammikuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli tammikuussa muilla mittausasemilla tyydyttävä, paitsi ssa ja

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ maaliskuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli maaliskuussa muilla mittausasemilla tyydyttävä, paitsi Paraisilla

Lisätiedot

maaliskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

maaliskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ maaliskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Maaliskuussa hengitysilmaa heikensi katupöly. Hengitysilman tavallisin laatuluokitus maaliskuussa oli ssa välttävä, Turun Kauppatorilla

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ elokuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli elokuussa kaikilla muilla asemilla hyvä, paitsi Paraisilla tyydyttävä.

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ joulukuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli joulukuussa hyvä ssa, Kaarinassa sekä Paraisilla ja tyydyttävä

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ tammikuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli tammikuussa hyvä Kaarinassa sekä Paraisilla ja tyydyttävä Turun

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ marraskuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus marraskuussa oli kaikilla muilla mittausasemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla tyydyttävä.

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ marraskuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli marraskuussa hyvä Raisiossa, Kaarinassa sekä Paraisilla ja

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ joulukuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus joulukuussa oli kaikilla muilla mittausasemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla tyydyttävä.

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ helmikuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli helmikuussa muilla mittausasemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla

Lisätiedot

Taulukko 1. Bussien keskimääräisiä päästökertoimia. (www.rastu.fi)

Taulukko 1. Bussien keskimääräisiä päästökertoimia. (www.rastu.fi) MUISTIO 7.5.2010 VTT-M-04216-10 Nils-Olof Nylund LIIKENNEPOLTTOAINEIDEN LAATUPORRASTUS LÄHIPÄÄSTÖJEN PERUSTEELLA Tausta Parafiinisen dieselpolttoaineen ja metaanin (maakaasu/biokaasu) voidaan kiistatta

Lisätiedot

Ilmansuojelun perusteet 2008, luentokalvot

Ilmansuojelun perusteet 2008, luentokalvot Ilmansuojelun perusteet 2008, luentokalvot Kaarle Kupiainen perusteet 2008 1 Ilmansuojelun perusteet 2008, luennot Tiistaisin ja torstaisin 4.3. 10.4.2008 (20.3. ja 25.3. ei opetusta) Paikka: B18, SH 5

Lisätiedot

Liikenteen ympäristövaikutuksia

Liikenteen ympäristövaikutuksia Liikenteen ympäristövaikutuksia pakokaasupäästöt (CO, HC, NO x, N 2 O, hiukkaset, SO x, CO 2 ) terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti, ilmasto pöly terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti melu, tärinä

Lisätiedot

Liikenteen hiilidioksidipäästöt, laskentamenetelmät ja kehitys - mistä tullaan ja mihin ollaan menossa? Auto- ja liikennetoimittajat ry:n seminaari,

Liikenteen hiilidioksidipäästöt, laskentamenetelmät ja kehitys - mistä tullaan ja mihin ollaan menossa? Auto- ja liikennetoimittajat ry:n seminaari, Liikenteen hiilidioksidipäästöt, laskentamenetelmät ja kehitys - mistä tullaan ja mihin ollaan menossa? Auto- ja liikennetoimittajat ry:n seminaari, Kuljetuskuutio 26.3.2008 Kari Mäkelä Pakokaasupäästöjen

Lisätiedot

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 Kaupunkirakenteen toimiala Rakentaminen ja Ympäristö Yleistä Tähän raporttiin on koottu yhteenveto Jyväskylän keskustan ja Palokan mittausasemien

Lisätiedot

TÄYTTÖOHJE KYSELY NMVOC-INVENTAARIOSSA TARVITTAVISTA LIUOTTIMIEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖMÄÄRISTÄ MAALIEN, LAKAN, PAINOVÄRIEN YMS.

TÄYTTÖOHJE KYSELY NMVOC-INVENTAARIOSSA TARVITTAVISTA LIUOTTIMIEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖMÄÄRISTÄ MAALIEN, LAKAN, PAINOVÄRIEN YMS. TÄYTTÖOHJE KYSELY NMVOC-INVENTAARIOSSA TARVITTAVISTA LIUOTTIMIEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖMÄÄRISTÄ MAALIEN, LAKAN, PAINOVÄRIEN YMS. VALMISTAJILLE Suomen ympäristökeskus ylläpitää ympäristöhallinnon ilmapäästötietojärjestelmää,

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.7.2015 COM(2015) 334 final 2015/0147 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETA-sopimuksen liitteen II (Tekniset

Lisätiedot

Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla. Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla. Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä 7.11.2011 Ilmanlaadun seurantaa vuoden jokaisena tuntina HSY huolehtii jäsenkuntiensa

Lisätiedot

Musta hiili arktisella alueella

Musta hiili arktisella alueella Musta hiili arktisella alueella Kaarle Kupiainen (Erikoistutkija, FT) Arctic Hour Ympäristöministeriö, Aleksanterinkatu 7, Helsinki 28.5.2015, klo 8.30-9.30 Muiden ilmansaasteiden kuin musta hiilen ilmastovaikutuksista

Lisätiedot

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2016

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2016 Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia 216 ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 216 METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN

Lisätiedot

HE 173/2016 vp Tausta ja sisältö. Ympäristövaliokunta Hallitussihteeri Katariina Haavanlammi

HE 173/2016 vp Tausta ja sisältö. Ympäristövaliokunta Hallitussihteeri Katariina Haavanlammi HE 173/2016 vp Tausta ja sisältö Ympäristövaliokunta 25.10.2016 Hallitussihteeri Katariina Haavanlammi Tausta 1/3 ilmanlaatudirektiivi (2008/50/EY) on pantu kansallisesti täytäntöön vuonna 2011 laki (13/2011)

Lisätiedot

Liikenteen vaikutukset ympäristöön

Liikenteen vaikutukset ympäristöön 1 Liikenteen vaikutukset ympäristöön Liikkumismahdollisuuksien ja yhteyksien paranemisen hintana ovat liikenteen aiheuttamat kustannukset, onnettomuudet ja moottoriajoneuvoliikenteen ympäristövaikutukset

Lisätiedot

Otsonointi sisäympäristöissä tiivistelmä kirjallisuuskatsauksesta

Otsonointi sisäympäristöissä tiivistelmä kirjallisuuskatsauksesta Otsonointi sisäympäristöissä tiivistelmä kirjallisuuskatsauksesta Hanna Leppänen, Matti Peltonen, Martin Täubel, Hannu Komulainen ja Anne Hyvärinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 24.3.2016 Otsonointi

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti syyskuulta 2016

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti syyskuulta 2016 KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti syyskuulta 216 YHTEENVETO TULOKSISTA Syyskuussa syksy ei vielä edennyt kovin pitkälle, vaan säätyyppi pysyi varsin lämpimänä. Syyskuussa

Lisätiedot

KAJAANIN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET VUODELTA 2004

KAJAANIN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET VUODELTA 2004 KAJAANIN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET VUODELTA 04 Kajaanin kaupunki Ympäristötekninen toimiala Ympäristö ja maankäyttö 04 ILMANLAADUN SEURANTA KAJAANISSA Kajaanin ilmanlaadun seurannan toteuttavat Kajaanin

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä 1 Mikä ajaa liikenteen muutosta EU:ssa? 2 Kohti vuotta 2020 Optimoidut diesel- ja bensiinimoottorit vastaavat

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Tehtävä 1. Valitse seuraavista vaihtoehdoista oikea ja merkitse kirjain alla olevaan taulukkoon

Tehtävä 1. Valitse seuraavista vaihtoehdoista oikea ja merkitse kirjain alla olevaan taulukkoon Tehtävä 1. Valitse seuraavista vaihtoehdoista oikea ja merkitse kirjain alla olevaan taulukkoon A. Mikä seuraavista hapoista on heikko happo? a) etikkahappo b) typpihappo c) vetykloridihappo d) rikkihappo

Lisätiedot

vetyteknologia Muut kennotyypit 1 Polttokennot ja vetyteknologia Risto Mikkonen

vetyteknologia Muut kennotyypit 1 Polttokennot ja vetyteknologia Risto Mikkonen DEE-5400 Polttokennot ja vetyteknologia Muut kennotyypit 1 Polttokennot ja vetyteknologia Risto Mikkonen Alkaalipolttokennot Anodi: Katodi: H 4OH 4 H O 4e O e H O 4OH 4 Avaruussovellutukset, ajoneuvokäytöt

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN 110 A :SSÄ TARKOI- TETUSTA POLTTOAINETEHOLTAAN VÄHINTÄÄN 50 MEGAWATIN POLTTOLAI-

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Mitä päästöjä tarkastellaan? Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä keskipitkän aikavälin ilmastopoliittinen suunnitelma koskevat ainoastaan

Lisätiedot

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008

Lisätiedot

AUTOALA SUOMESSA VUONNA Autoalan Tiedotuskeskuksen vuosittain julkaisema, autoalan perustietoja esittelevä kalvosarja

AUTOALA SUOMESSA VUONNA Autoalan Tiedotuskeskuksen vuosittain julkaisema, autoalan perustietoja esittelevä kalvosarja AUTOALA SUOMESSA VUONNA 2006 Autoalan Tiedotuskeskuksen vuosittain julkaisema, autoalan perustietoja esittelevä kalvosarja Järjestäytynyt autoala vuonna 2006 Autoalan Keskusliitolla oli vuoden lopussa

Lisätiedot

Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT

Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT Kestävästi Kiertoon - seminaari Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa Marja Lehto, MTT Orgaaniset haitta-aineet aineet Termillä tarkoitetaan erityyppisiä orgaanisia aineita, joilla on jokin

Lisätiedot

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.4.2010 Sisältöä Kasvihuoneilmiö Kasvihuoneilmiön voimistuminen Näkyykö kasvihuoneilmiön voimistumisen

Lisätiedot

Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos 19.4.2010 Huono lähestymistapa Poikkeama v. 1961-1990 keskiarvosta +0.5 0-0.5 1850 1900 1950 2000 +14.5 +14.0

Lisätiedot

Puun käytön lisäys pienlämmityslaitteissa vai energialaitoksissa?

Puun käytön lisäys pienlämmityslaitteissa vai energialaitoksissa? Puun käytön lisäys pienlämmityslaitteissa vai energialaitoksissa? Raimo O. Salonen Ylilääkäri, dosentti 14.4.2014 THL 1 Systemaattinen analyysi Global Burden of Disease Study 2010 (yhteistyö WHO:n kanssa)

Lisätiedot

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus KEMIALLISIIN REAKTIOIHIN PERUSTUVA POLTTOAINEEN PALAMINEN Voimalaitoksessa käytetään polttoaineena

Lisätiedot

Sää, ilmasto, ilmanlaatu ja suomalaisten hyvinvointi

Sää, ilmasto, ilmanlaatu ja suomalaisten hyvinvointi Sää, ilmasto, ilmanlaatu ja suomalaisten hyvinvointi SOTERKO - Työ- ja ympäristöperäisten terveysriskien torjunta: Miten päästä tehokkaisiin tuloksiin? 8.10.2014, TTL Reija Ruuhela Mia Aarnio Ilmatieteen

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena komission asiakirja D016995/02

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena komission asiakirja D016995/02 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 26. tammikuuta 2012 (26.01) (OR. en) 5445/1/12 REV 1 ENT 10 ENV 23 MI 22 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 25. tammikuuta 2012 Vastaanottaja: Euroopan unionin

Lisätiedot

Tampereen raitiotien vaikutukset. Liikenteen verkolliset päästötarkastelut. Yleistä

Tampereen raitiotien vaikutukset. Liikenteen verkolliset päästötarkastelut. Yleistä Matti Keränen Trafix Oy 27.6.2016 Tampereen raitiotien vaikutukset Liikenteen verkolliset päästötarkastelut Yleistä Työ tehtiin raitiotien päästövaikutusten selvittämiseksi koko kaupungin alueella. Työn

Lisätiedot

Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari

Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari 10.11.2016 Eurooppa-neuvosto lokakuu 2014 : EU:n 2030 ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Meriliikenteen pakokaasupäästöt Tilannepäivitys. Jukka-Pekka Jalkanen Lasse Johansson

Meriliikenteen pakokaasupäästöt Tilannepäivitys. Jukka-Pekka Jalkanen Lasse Johansson Meriliikenteen pakokaasupäästöt Tilannepäivitys Jukka-Pekka Jalkanen Lasse Johansson Ilmansuojelupäivät, Lappeenranta 18.-19.8.2015 Sisältö Meriliikenteen pakokaasupäästöt SO x, PM NO x Kasvihuonekaasut

Lisätiedot

Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Kansantaloudelliset vaikutukset

Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Kansantaloudelliset vaikutukset Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Kansantaloudelliset vaikutukset Saara Tamminen Juha Honkatukia, VATT 26.5.2015 Laskennan lähtökohdat (1/2) Useita eri vaihtoehtoja

Lisätiedot

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Maatilojen energiakulutus on n. 10 TWh -> n. 3% koko Suomen energiankulutuksesta -> tuotantotilojen lämmitys -> viljan kuivaus -> traktorin

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2004

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2004 ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU Ilmanlaatuindeksi vuonna Mansikkalassa Mansikkala ERITTÄIN HUONO ÄITSAARI RAUTIONKYLÄ 15 HUONO 1 VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu

Lisätiedot

HSY:n supermittausasemalla täsmätietoa liikenteen vaikutuksista ilmanlaatuun

HSY:n supermittausasemalla täsmätietoa liikenteen vaikutuksista ilmanlaatuun HSY:n supermittausasemalla täsmätietoa liikenteen vaikutuksista ilmanlaatuun Jarkko Niemi Ilmansuojeluasiantuntija, FT Ilmanlaadun tutkimusseminaari 13.12.2016 21.3.2016 Jarkko Niemi 1 Nykytilanne: liikenne

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase

Lisätiedot

Ilmansaasteiden haittakustannusmalli Suomelle - IHKU

Ilmansaasteiden haittakustannusmalli Suomelle - IHKU SYKE: Niko Karvosenoja, Mikko Savolahti, Ville-Veikko Paunu THL: Timo Lanki, Pekka Tiittanen, Otto Hänninen, Raimo Salonen, Jouni Tuomisto Ilmatieteen laitos: Jaakko Kukkonen, Ari Karppinen, Mari Kauhaniemi,

Lisätiedot

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2015

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2015 Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2015 Sisällysluettelo 1. Yleistä... 2 2. Mitattavia komponentteja... 3 3. Ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot... 4 4. Imatran ilmanlaatutulokset 2015... 5 4.1 Imatran hajurikkiyhdisteet

Lisätiedot

Puunpolton savuista sydän- ja hengityssairauskuolemia

Puunpolton savuista sydän- ja hengityssairauskuolemia Puunpolton savuista sydän- ja hengityssairauskuolemia Raimo O. Salonen Ylilääkäri, dosentti 21.8.2014 THL 1 Vertaileva arviointi tautikuormaa ja vammoja (= ennenaikainen kuolema + terveiden elinvuosien

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase Energiataseessa lasketaan

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta 2016

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta 2016 KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta 216 YHTEENVETO TULOKSISTA Joulukuu oli varsin lauha talvikuukausi. Koska pakkasia oli varsin vähän, myös Ilmanlaatu

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti elokuulta 2016

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti elokuulta 2016 KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti elokuulta 216 YHTEENVETO TULOKSISTA Elokuu oli Pohjois-Savossa sääolosuhteiltaan varsin tavanomainen. Kuopion ja Varkauden ilmanlaatu oli

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

AUTOALA SUOMESSA VUONNA Autoalan Tiedotuskeskuksen vuosittain julkaisema, autoalan perustietoja esittelevä kalvosarja

AUTOALA SUOMESSA VUONNA Autoalan Tiedotuskeskuksen vuosittain julkaisema, autoalan perustietoja esittelevä kalvosarja AUTOALA SUOMESSA VUONNA 2007 Autoalan Tiedotuskeskuksen vuosittain julkaisema, autoalan perustietoja esittelevä kalvosarja Järjestäytynyt autoala vuonna 2007 Autoalan Keskusliitolla oli vuoden lopussa

Lisätiedot

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 24.11.2016 Kotimaan liikenteen khk-päästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti v. 2015

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS IHMISTEN SYYTÄKÖ?

ILMASTONMUUTOS IHMISTEN SYYTÄKÖ? ILMASTONMUUTOS IHMISTEN SYYTÄKÖ? Page 1 of 18 Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos ESITYS VIERAILIJARYHMÄLLE 13.V 2014 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. KASVIHUONEILMIÖ JA SEN VOIMISTUMINEN 2. KASVIHUONEKAASUJEN PÄÄSTÖSKENAARIOT

Lisätiedot

Kuopion ja Siilinjärven ilmanlaadun kehitys 1990- ja 2000-luvuilla sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 2010-2015

Kuopion ja Siilinjärven ilmanlaadun kehitys 1990- ja 2000-luvuilla sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 2010-2015 Kuopion ja Siilinjärven ilmanlaadun kehitys 199- ja 2-luvuilla sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 21-215 KUOPION KAUPUNKI Ympäristökeskus 29 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto 1 Ilman epäpuhtauksien terveys-

Lisätiedot

U 69/2016 vp. Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta neuvoston päätökseksi (Göteborgin pöytäkirjan muutoksen hyväksyminen)

U 69/2016 vp. Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta neuvoston päätökseksi (Göteborgin pöytäkirjan muutoksen hyväksyminen) Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta neuvoston päätökseksi (Göteborgin pöytäkirjan muutoksen hyväksyminen) Perustuslain 96 :n 2 momentin mukaisesti lähetetään eduskunnalle Euroopan

Lisätiedot

miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun

miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun Kai Ryynänen Esityksen sisältöä Mikä ohjaa hyvää sisäilman laatua Mitä käyttäjä voi tehdä sisäilman laadun parantamiseksi yhteenveto 3 D2 Rakennusten sisäilmasto

Lisätiedot

PALLASTUNTURINTIEN KOULU Hiukkasmittaukset

PALLASTUNTURINTIEN KOULU Hiukkasmittaukset PALLASTUNTURINTIEN KOULU Hiukkasmittaukset Tutkimuksen ajankohta: vko 2-3 / 2010 Raportin päiväys: 25.01.2010 Tilaajan yhteyshenkilö: Vantaan Kaupunki Mikko Krohn, 09 839 22377 Kuntotutkimuksen suorittajat:

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

VT 12 (Tampereen Rantaväylä) välillä Santalahti-Naistenlahti Tiesuunnitelma 2011

VT 12 (Tampereen Rantaväylä) välillä Santalahti-Naistenlahti Tiesuunnitelma 2011 16 3T-10 VT 12 (Tampereen Rantaväylä) välillä Santalahti-Naistenlahti Tiesuunnitelma 2011 Ilmanlaatuselvitysten yhteenveto Mikko Inkala, Pöyry Finland Oy Katja Lovén, Ilmatieteen laitos 1 Tausta ja tavoitteet

Lisätiedot

Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä

Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä Susanna Vähäsarja ÅF-Consult 4.2.2016 1 Sisältö Vedenkäsittelyn vaatimukset Mitä voimalaitoksen vesikemialla tarkoitetaan? Voimalaitosten

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

RASTU-SEMINAARI. Liikenteen tilaajan näkökulma. Reijo Mäkinen

RASTU-SEMINAARI. Liikenteen tilaajan näkökulma. Reijo Mäkinen RASTU-SEMINAARI Liikenteen tilaajan näkökulma Reijo Mäkinen 9.5.2006 MISSIO YTV tuottaa laajentuvan pääkaupunkiseudun asukkaille tärkeitä YTV-lain mukaisia tai kuntien YTV:n tehtäviksi sopimia palveluja

Lisätiedot

E10 BENSIINI 2011 Tiedotustilaisuus ke Hotelli Scandic Continental, Helsinki

E10 BENSIINI 2011 Tiedotustilaisuus ke Hotelli Scandic Continental, Helsinki E10 BENSIINI 2011 Tiedotustilaisuus ke 26.5.2010 Hotelli Scandic Continental, Helsinki Öljy ja Kaasualan Keskusliitto Toimitusjohtaja Helena Vänskä MIKSI POLTTOAINEET UUDISTUVAT? Ilmastonmuutoksen hillintä

Lisätiedot

Puunpolton pienhiukkasten / savujen aiheuttamat terveysriskit

Puunpolton pienhiukkasten / savujen aiheuttamat terveysriskit Puunpolton pienhiukkasten / savujen aiheuttamat terveysriskit Raimo O. Salonen Ylilääkäri, dosentti TSY ry:n Puulämmityspäivä 8.2.2017 THL 1 Kaukolämpöverkosto poisti savut Iisalmen keskustasta 1970-luvulla

Lisätiedot

CCS:n rooli päästökaupassa

CCS:n rooli päästökaupassa CCS:n rooli päästökaupassa CCS-seminaari, 28.10.2009 Hanasaari, Espoo Ryhmäpäällikkö, TkT Jarno Ilme Päästökaupparyhmä Energiamarkkinavirasto Hiilidioksidin talteenoton vaiheet Laitos talteenotto siirto

Lisätiedot

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa Juha Luostarinen Metener Oy Tausta Biokaasulaitos Kalmarin tilalle vuonna 1998 Rakentamispäätöksen taustalla navetan lietelannan hygieenisen laadun parantaminen

Lisätiedot

CHEM-A1250 KEMIAN PERUSTEET kevät 2016

CHEM-A1250 KEMIAN PERUSTEET kevät 2016 CHEM-A1250 KEMIAN PERUSTEET kevät 2016 Luennoitsijat Tuula Leskelä (huone B 201c, p. 0503439120) sähköposti: tuula.leskela@aalto.fi Gunilla Fabricius (huone C219, p. 0504095801) sähköposti: gunilla.fabricius@aalto.fi

Lisätiedot

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 3.2.2010 Lähteitä Allison et al. (2009) The Copenhagen Diagnosis (http://www.copenhagendiagnosis.org/)

Lisätiedot

Hiilen ja vedyn reaktioita (1)

Hiilen ja vedyn reaktioita (1) Hiilen ja vedyn reaktioita (1) Hiilivetyjen tuotanto alkaa joko säteilevällä yhdistymisellä tai protoninvaihtoreaktiolla C + + H 2 CH + 2 + hν C + H + 3 CH+ + H 2 Huom. Reaktio C + + H 2 CH + + H on endoterminen,

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Biodieselin (RME) pientuotanto

Biodieselin (RME) pientuotanto Biokaasu ja biodiesel uusia mahdollisuuksia maatalouteen Laukaa, 15.11.2007 Biodieselin (RME) pientuotanto Pekka Äänismaa Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Bioenergiakeskus BDC 1 Pekka Äänismaa Biodieselin

Lisätiedot

ALIISA. Yleistä. Vuosittaisen päivityksen rahoittaa Tilastokeskus.

ALIISA. Yleistä. Vuosittaisen päivityksen rahoittaa Tilastokeskus. ALIISA Yleistä ALIISA on VTT:ssä kehitetty Suomen autokannan, suoritteiden ja kulutuksen laskentamalli. Malli on alun perin tehty tuottamaan suoritejakaumat LIISA -päästömalliin, mutta se on osoittautunut

Lisätiedot

Valtakunnalliset päästömittaajapäivät Energiateollisuus ja uusi lainsäädäntö

Valtakunnalliset päästömittaajapäivät Energiateollisuus ja uusi lainsäädäntö Valtakunnalliset päästömittaajapäivät 12.- Energiateollisuus ja uusi lainsäädäntö LCP-BREF:n päästö- ja mittausvelvoitteet Heidi Lettojärvi Päästösääntely Jätteenpolttoasetus (151/2013) JÄTTEENPOLTON BREF

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Puupelletit. Biopolttoainepelletin määritelmä (CEN/TS 14588, termi 4.18)

Puupelletit. Biopolttoainepelletin määritelmä (CEN/TS 14588, termi 4.18) www.biohousing.eu.com Kiinteän biopolttoaineen palaminen Saarijärvi 1.11.2007 Aimo Kolsi, VTT 1 Esityksen sisältö Yleisesti puusta polttoaineena Puupelletit Kiinteän biopolttoaineen palaminen Poltto-olosuhteiden

Lisätiedot

Ulkoilman pienhiukkaset ja terveys. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Ulkoilman pienhiukkaset ja terveys. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Ulkoilman pienhiukkaset ja terveys Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Luennon rakenne Pienhiukkasten lähteet, koostumus, al?stuminen Terveysvaikutukset, riskeihin

Lisätiedot

Ryhmä 5. Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op

Ryhmä 5. Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op Ryhmä 5 Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op Perustiedot Ajankohta: kevätlukukausi, muiden moduulien jälkeen Korvaa: YMPP123 YMPP105 (biologia, avoin yliopisto) Koordinoi: YMP Keskeisin oppiaines.ideointia.

Lisätiedot

Kasvillisuuden ja meluesteiden vaikutukset ilmanlaatuun

Kasvillisuuden ja meluesteiden vaikutukset ilmanlaatuun Kasvillisuuden ja meluesteiden vaikutukset ilmanlaatuun Jarkko Niemi Ilmansuojeluasiantuntija, FT Kaupunkisuunnittelulla parempaa ilmanlaatua ja ilmastoa -seminaari 3.12.2015 Kasvillisuuden ja meluesteiden

Lisätiedot

Sukunimi: Etunimi: Henkilötunnus:

Sukunimi: Etunimi: Henkilötunnus: K1. Onko väittämä oikein vai väärin. Oikeasta väittämästä saa 0,5 pistettä. Vastaamatta jättämisestä tai väärästä vastauksesta ei vähennetä pisteitä. (yhteensä 10 p) Oikein Väärin 1. Kaikki metallit johtavat

Lisätiedot

Työpaikkojen sisäilman VOCviitearvot

Työpaikkojen sisäilman VOCviitearvot Työpaikkojen sisäilman VOCviitearvot Arja Valtanen, Hanna Hovi ja Tapani Tuomi Työterveyslaitos, työympäristölaboratoriot Orgaanisille yhdisteille säädettyjä pitoisuusarvoja asuin-ja työskentelytilojen

Lisätiedot

Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa

Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa Diplomityön esittely Ville Turunen Aalto yliopisto Hankkeen taustaa Diplomityö Vesi- ja ympäristötekniikan laitokselta Aalto yliopistosta Mukana

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Kuka maksaa ympäristöverot, ketkä tuottavat päästöt? 10.12.2013 Niina Autio niina.autio@stat.fi

Kuka maksaa ympäristöverot, ketkä tuottavat päästöt? 10.12.2013 Niina Autio niina.autio@stat.fi Kuka maksaa ympäristöverot, ketkä tuottavat päästöt? 10.12.2013 niina.autio@stat.fi Ympäristöverot toimialoittain ja verotyypeittäin 2011, miljoonaa euroa Maa-, metsä- ja kalatalous Kaivostoiminta ja louhinta

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Liikenneneuvos Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Liikenneneuvos Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa Liikenneneuvos Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Kotimaan liikenteen khk-päästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti

Lisätiedot

Ympäristön tila Suomessa ja tulevaisuuden painopisteet

Ympäristön tila Suomessa ja tulevaisuuden painopisteet Ympäristön tila Suomessa ja tulevaisuuden painopisteet Ympäristöviranhaltijat ry:n Lammin päivät 23 2.1.23 Jari Välimäki Suomen ympäristökeskus, Ympäristöpolitiikan tutkimusohjelma www.eea.eu.int/ indeksi

Lisätiedot

Lahti Energia. Kokemuksia termisestä kaasutuksesta Matti Kivelä Puh

Lahti Energia. Kokemuksia termisestä kaasutuksesta Matti Kivelä Puh Lahti Energia Kokemuksia termisestä kaasutuksesta 22.04.2010 Matti Kivelä Puh 050 5981240 matti.kivela@lahtienergia.fi LE:n energiatuotannon polttoaineet 2008 Öljy 0,3 % Muut 0,8 % Energiajäte 3 % Puu

Lisätiedot