Kurssin alustava runko

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kurssin alustava runko"

Transkriptio

1 Ilmansuojelun perusteet 2008, luennot Tiistaisin ja torstaisin (20.3. ja ei opetusta) Paikka: B18, SH 5 (6.3. SH 6) Suoritus: luennot + ennakkotehtävä + harjoitustehtävät + tentti Kuulustelu ma , klo 1720 (tarkista viimeisin tieto netistä) Uusinnat ja (tarkista viimeisin tieto netistä) Luennoitsija: Kaarle Kupiainen, FT tai Kurssin materiaalit: Kurssin alustava runko 1. luento (ti 4.3.) Kurssin esittelyä, ennakkotehtävä 2. luento (to 6.3.) Ilmakehä 3. luento (ti 11.3.) Ilmastonmuutos 4. luento (to 13.3.) Ilmastonmuutos, harjoitustehtävä 5. luento (ti 18.3.) Stratosfäärin otsonikato, harjoitustehtävä Huom!! To ja ti ei luentoja!! 6. luento (to 27.3.) Troposfäärin otsoni, liikenteen päästöt, harjoitustehtävä 7. luento (ti 1.4.) Happamoituminen, ilmakehän hiukkasmaiset epäpuhtaudet, raskasmetallit ja POP:it, harjoitustehtävä 8. luento (to 3.4.) Yhdyskuntien ilman epäpuhtaudet, harjoitustehtävä 9. luento (ti 8.4.) Ilmansuojelun hallinto ja lainsäädäntö, harjoitustehtävä 10. luento (to 10.4.) Kurssiyhteenvetoa, harjoitustehtävä Aikataulu suuntaaantava, harjoitustehtäviin liittyviä esityksiä pidetään pitkin kevättä, esim alkaen 1

2 Otsoni Otsoni on hapen kolmiatominen molekyyli (O 3 ). Se on voimakas hapetin (myös ilmakehässä). Suurin osa auringon biologiselle elämälle haitallisesta ultraviolettisäteilystä jää otsonikerrokseen (stratosfäärissä), joten se suojaa maapallon elämää. Alailmakehän (troposfäärin) otsoni on ilmansaaste, jota syntyy ilmakemiallisesti päästöistä. Alailmakehän otsoni lämmittää ilmastoa Ilmansaasteet ja vaikutukset 2

3 Troposfää äärin otsonin lähteetl Ei merkittäviä suoria päästöjä (primääri) vaan muodostuu reaktiotuotteina (sekundääri) Kulkeutuminen stratosfääristä Muodostuminen valokemiallisissa reaktioissa troposfäärissä Puhtaassa ilmassa Saastuneessa ilmassa Kuvan Lähde: Suomen ympäristön tulevaisuus Korkeissa lämpötiloissa polttoilman typpi ja/tai polttoaineen typpiyhdisteet, muodostavat NO Reagoi ilmassa välittömästi kohdatessaan hapettimen Muodostuu NO 2 (hajoaa säteilyn vaikutuksesta tai hapettuu myös edelleen...) Muodostuminen 1 NO 2 O O 2 O 3 NO NO 2 + hv NO + O O + O 2 (+M) O 3 (+M) hv=lyhytaaltoinen näkyvä tai UVvalo (<430nm) 3

4 Muodostuminen 2 NO 2 O O 2 O 3 NO 1. vaihetta tasapainottava reaktio O 2 NO + O 3 NO 2 + O 2 Saasteotsonin muodostuminen RO 2 : esim. CH 3 O 2 muodostuu orgaanisten molekyylien (esim. CH4, VOC, CO) reaktioissa hydroksyyliradikaalin (OH) kanssa NO 2 peroksiradikaalit: HO 2 /RO 2 O O 2 O 3 NO Ylijäämä O 3 Esim. fotokemiallinen saastesumu smog 4

5 Otsonin prekursorit: 1.NO x 40% päästöistä fossiilisten polttoaineiden käytöstä, erit. liikenne Päästölähteellä >90% NO muuntuu päästölähteen lähellä: I. 2NO + O 2 2NO 2 (0.5%/s kun 1000 ppm, merkityksetön tavallisissa troposfäärin olosuhteissa) II. Normaaleissa troposfäärin olosuhteissa muunnunta: NO + O 3 NO 2 + O 2 (n. 1 min kun 30 ppm) Poistuminen: muuntuminen nitraatiksi NO 2 + OH HNO 3 (päivisin) NO 2 + O 3 NO 3 + O 2 ; (öisin) NO 3 + NO 2 N 2 O 5 ; N 2 O 5 + H 2 O 2HNO 3 lisäksi vesifaasissa useilla eri mekanismeilla Otsonin prekursorit: 2.VOC Volatile organic compounds NMVOC (nonmethane volatile organic compounds: ilman metaania, jota muuten valtaosa VOCyhdisteistä) Haihtuvat hiiliyhdisteet/hiilivedyt Yleistermi lukuisille kaasumaisille yhdisteille (esim. PAH ym.) Päästölähteet: Luonnolliset: esim. metsät > terpeenit Ihmisperäiset: epätäydellinen poltto (pienpoltto, liikenne) polttoaineiden (erit. kevyemmät) haihtumistuotteet liuottimet (teollisuus ja kotitaloudet) värit ja maalit (liuottimet, jotka pitävät pehmeänä maalattaessa, mutta haihtuvat myöhemmin pois) Poistuminen: hapettuminen hiilidioksidiksi kondensoituminen hiukkasiin 5

6 Ihmisiin/eläimiin: Otsonin vaikutuksia altistus riippuu kestosta ja pitoisuudesta 2 mg/m 3 hengitystiehyiden supistukset akuutteina oireina rintakipu, pääkipu hengitysvaikeudet, silmien ärsytys, pahoinvointi hengitettäessä tuhoaa/rappeuttaa kudoksia µg/m 3 pitkäaikaisaltistuksena altistaa taudinaiheuttajille huom! Riskiryhmät Ennenaikaiset kuolemantapaukset Otsonin vaikutuksia Kasveihin (satojen aleneminen): vaurioittaa soluja lehtien sisällä kasvit sulkevat ilmaraot, jolloin normaali fotosynteesi ja aineenvaihdunta estyy Oireet: värimuutokset solukon kuoleminen Materiaalit vauriot kumien haurastuminen 6

7 Otsonipitoisuudet troposfää äärissä Pitoisuustasoihin vaikuttavat: Valon määrä (Suomessa talvella vähän, yöllä vähän) Prekursorien määrät Taajamissa O 3 reagoi muiden ilmansaasteiden kanssa (pitoisuudet alhaisempia kuin ympäröivällä maaseudulla) Sääolot (tuulen suunta ja voimakkuus, sateet) AOT ja SOMOindeksit metsien ja viljelykasvien otsonialtistusta kuvaava indeksi AOT40 pitoisuuden 80 µg/m 3 (40 ppb) ylitysaika (tuntien lukumäärä) kerrotaan ylitysmäärällä (mitattu pitoisuus miinus 80) indeksi lasketaan koko kasvukauden päivänvalotuntien ajalta viljelykasvit toukoheinäkuu metsät huhtisyyskuu Kriittiset AOT40tasot (määritetty satovahinkojen perusteella) viljelykasvit 3000 ppbh (6000 µg/m 3 h) metsät ppbh ( µg/m 3 h) AOT60 kuvaa ihmisten altistusta samalla periaatteella kuin AOT40 (lähtökohtana pitoisuustaso 60 ppb tai 120 µg/m 3 ) Viime aikaisessa tutkimuksessa on kuitenkin havaittu vaikutuksia myös alhaisemmilla pitoisuuksilla ja tarkkaa alarajaa ei ole pystytty asettamaan (erityisesti herkät yksilöt) Kompromissiksi on suositeltu (WHO, UNECE) SOMO35indeksiä (35ppb ylittävien 8 tunnin liukuvien keskiarvojen summa) Indeksin arvo noin 3000 ppb.days vastaa tämänhetkisiä rajoja Euroopassa 7

8 SOMO35indeksitasot maailmassa vuonna 2000 (lähde: Dentener ym Env.Sci.Tech.40, ) 3594) 3000 ppb days tason ylityksiä laajimmin Yhdysvalloissa, Välimeren alueella sekä Aasiassa SOMO35indeksi vuonna 2030: Nykylainsäädäntö ei riitä vähentämään päästöjä monillakaan alueilla, tilanne voi jopa huonota (yläkuva). Erityisesti liikennesektorin kasvu Aasiassa on havaittavissa kuvassa Parhaiden käyttökelpoisten vähennystoimien käyttöönotto parantaisi tilannetta selvästi (alakuva). Mutta miten realistista tällainen kehitys on? 8

9 OTSONIN HAITAT EUROOPASSA Vuonna 2000 n ennenaikaista kuolemaa vuodessa otsonista johtuen, vuonna 2020 edelleen arvioilta Myös muita hengityselinoireita Otsoni on ongelma erityisesti Välimeren alueella Lähteet: EU/CAFE Programme, UNECE CLRTAP Terveyshaitat (hiukkaset ja otsoni) Lähde: EU CAFE impact assessment Kuolleisuus Sairastuvuus hiukkaset Sairastuvuus otsoni 9

10 OTSONIN HAITAT EUROOPASSA Otsonipitoisuudet vähentävät vilja ja metsäsatoja Euroopassa Taloudelliset menetykset viljasadoille arvioitu 7 mrd vuodessa tai 2% tuotannosta Myös metsillä kriittiset pitoisuustasot ylittyvät (kts. Kuva) Otsonin kynnysarvot Troposfäärin otsoni on yksi haastavimmista ilmanlaatuongelmista tällä hetkellä EU direktiivi 2002/3/EY Valtioneuvoston asetus alailmakehän otsonista /783 CAFEdirektiivi: COM(2005) 447 Kynnysarvot Väestölle tiedottamiseksi 180 µg/m 3, 1 tunnin keskiarvo. Väestön varoittamiseksi 240 µg/m 3, 1 tunnin keskiarvo. Huom! Prekursorien päästöjä säännellään (esim. EUn NECdirektiivi, UNECE Gothenburg Protocol, päästörajoitukset) 10

11 Otsonin tavoitearvot Otsonin tavoitearvot vuodelle 2010 Terveyshaittojen ehkäiseminen: Kahdeksan tunnin keskiarvo 120 µg/m 3, joka saa ylittyä enintään 25 päivänä kalenterivuodessa kolmen vuoden keskiarvona. Kasvillisuuden suojeleminen: AOT µg/m 3 h, viiden vuoden keskiarvona. AOT40otsonialtistusindeksi lasketaan 80 µg/m 3 ylittävien otsonin tuntipitoisuuksien ja 80 µg/m 3 erotuksen kumulatiivisena summana. Summa kertyy vuosittain välisenä aikana, ja sitä laskettaessa huomioidaan klo mitatut tuntipitoisuudet. Otsonin pitkän ajan tavoitteet Terveyshaittojen ehkäiseminen: Kahdeksan tunnin keskiarvo 120 µg/m 3 (60ppb). Kasvillisuuden suojeleminen: AOT µg/m 3 h. HUOM! 60ppb (120 µg/m 3 ) pitoisuustason alapuolellakin vielä terveysvaikutuksia Otsonin mittaukset Suomessa 11

12 Korkeat otsonipitoisuudet Suomessa Kesäiset korkeapainetilanteet Saastunutta ilmaa Euroopasta ja Suomen hiilivety ja NO x päästöjen otsoninmuodostus voimakasta Taajamaalueilla reagointi ilmansaasteiden kanssa voimakasta alhaisemmat pitoisuudet kuin ympäröivillä alueilla (puhtaampi ilma) Korkeimmat pitoisuudet alueilla, joilla vain vähäiset päästöt Pitoisuustasot tausta 4070 µg/m 3 Suomessa 40100, kesäisin n. 150 µg/m 3 Keski ja EteläEuroopassa jopa 300 µg/m 3 Kuvan lähde: Suomen ympäristön tulevaisuus Mittayksikkö 1 ppb = 2 µg/m 3 Otsoni pääp ääkaupunkiseudulla, talvi Otsonipitoisuudet YTV:n mittausasemilla, itsenäisyyspäivän viikolla Pitoisuudet voivat pimeänä vuodenaikana olla päiväkausia alhaisia. 12

13 Otsoni pääp ääkaupunkiseudulla, kevät Otsonipitoisuudet YTV:n miitausasemilla, Vko 13 (maaliskuun loppu) Pitoisuudet nousevat valoisaan aikaan ja laskevat pimeässä. Otsonin esiintyminen Suomessa Väestölle tiedottamista edellyttävän otsonipitoisuuden ylittyi vuonna 1996 Evon mittausasemalla. Kuvassa Otsonipitoisuuden korkein tuntikeskiarvo (µg/m 3 ). Lähde Ilmatieteen laitos 13

14 Otsonitilastot 2006 (lähde: Ilmatieteen laitos) Korkeimmat tuntipitoisuudet (yksikkö µg/m3) Asema Pitoisuus Pvm Utö Virolahti Jokioinen Evo Ähtäri Ilomantsi Oulanka Pallas RajaJooseppi Otsonin tiedotuskynnys on 180 µg/m3 (293 K, 101,3 kpa) tuntikeskiarvona. Tiedotuskynnys ylittyi Virolahdella toukokuussa Otsonitilastot 2006 (lähde: Ilmatieteen laitos) Terveyden suojelun kynnysarvo: Niiden vuorokausien lukumäärä, jolloin kahdeksan tunnin keskiarvo ylitti 120 µg/m 3 Asema Vuosi 2006 Vuosien ka Utö Virolahti Jokioinen 15 8 Evo Ähtäri Ilomantsi 10 7 Oulanka 5 8 Pallas 10 6 RajaJooseppi 6 4 Tavoitearvo ei ylittynyt vuosina Terveyshaittojen ehkäisemiseksi tavoitearvo vuodelle 2010 on, että otsonin kahdeksan tunnin keskiarvo ylittää pitoisuuden 120 µg/m 3 enintään 25 päivänä kalenterivuodessa kolmen vuoden keskiarvona. 14

15 Tavoitearvo kasvillisuuden suojelemiseksi AOT40indeksi ylittää vuosittain pitkän ajan tavoitearvot useilla mittausasemilla. Kuvassa AOT40indeksi toukoheinäkuulta (µg/m 3 h). Lähde Ilmatieteen laitos Tavoite 2010 Otsonitilastot 2006 (lähde: Ilmatieteen laitos) Kasvillisuuden suojelemisen kynnysarvo: AOT40indeksi laskettuna ajan tuntiarvoista (yksikkö µg/m 3 h) Asema Vuosi 2006 Vuosien ka Utö Virolahti Jokioinen Evo Ähtäri Ilomantsi Oulanka Sammaltunturi RajaJooseppi Kasvillisuuden suojelun tavoitearvo vuodelle 2010 on, ettei AOT40 ylitä µg/m 3 h viiden vuoden keskiarvona. Tavoitearvo ei ylittynyt vuosina Pitkän ajan tavoite kasvillisuuden suojelussa on, ettei AOT40 ylitä 6000 µg/m 3 h. Pitkän ajan tavoite ylittyi koko Suomessa vuonna

16 Otsonin prekursorit päästöt t ja niiden hallinta (NMVOC ja NOx) Otsonin prekursorien pääp äästöjen trendi Euroopassa Päästöt laskeneet 36% Vähennys tapahtunut lähinnä autojen katalysaattorien yleistymisen myötä (ajoneuvojen EUROstandardit) Liikenne suurin yksittäinen päästölähde (44% osuudella) 16

17 NECdirektiivi 2001/81/EC (kansallisia pääp äästörajoja koskeva direktiivi) sääs ääntelee myös s otsonin prekursoreita tavoitteena on rajoittaa happamoittavien ja rehevöittävien epäpuhtauksien ja otsonin esiasteiden päästöjä pyrkiä pitkällä aikavälillä siihen, että kriittiset tasot ja kuormitukset eivät ylity ja että ihmisiä suojellaan tehokkaasti kaikilta tunnetuilta ilman pilaantumisen aiheuttamilta terveyteen kohdistuvilta riskeiltä ottamalla käyttöön kansalliset päästörajat käyttäen arviointiviitteinä vuosia 2010 ja 2020 NMVOCpäästöt Suomessa NMVOC (1000 t/a) NMVOCpäästöt Suomessa % 1% 0% 16% 17% 2% 10% sähkönja lämmöntuotanto (energialaitokset) sähkönja lämmöntuotanto (asuinja palvelurakennukset) teollisuuden voimantuotanto teollisuustuotanto foss. pa jakelu PÄÄSTÖT (1000 t/a) 2003: 145,2 2006: 132,6 Tavoite 2010 (NEC): % 20% 2% liuottimien käyttö tieliikenne muut liikkuvat jätteiden ja jätevesien 17

18 VOCpää äästöt rajoittaminen Miksi?: myrkyllisiä/haisevia, valokemialliset reaktiot Miten? tiiviit varastointi, jakelu ja käyttöratkaisut vesipohjaiset kemikaalit (esim. maalit, liimat) polttotekniikka (mahd. täydellinen palaminen) kaasujen puhdistus (voimantuotanto/teollisuus) kaasun poltto lauhdutus (lämpötilan lasku, epäpuhtaudet tiivistyvät, käyttäytyminen yhdistekohtaista!) adsorbointi (esim. aktiivihiili) haittaaine sitoutuu kiinteän aineen pintaan absorbointi haittaaine sitoutuu veteen ym. liuokseen Kokonaispää äästöt Suomessa NO x (1000 t/a, SYKE) NOx (NO2:na) NOxpäästöt Suomessa % 0% 13% 21% 45% 3% 17% 1% 0% 0% sähkönja lämmöntuotanto (energialaitokset) sähkönja lämmöntuotanto (asuinja palvelurakennukset) teollisuuden voimantuotanto teollisuustuotanto foss. pa jakelu liuottimien käyttö tieliikenne muut liikkuvat PÄÄSTÖT (1000 t/a) 2003: : 193 Tavoite 2010 (NEC): 170? 5 ydinreaktorin käyttöönoton viivästyminen, dieselautojen yleistyminen? jätteiden ja jätevesien 18

19 NOxpää äästöt rajoittaminen Katalyyttinen poisto (katalysaattorit) Esimerkiksi: 1. kammio (platina, palladium, rodium): kuumaan pakokaasuun syötetään ilmaa CO ja VOC hapettuvat CO 2 ja H 2 O 2. kammio (esim. CuO tai Cr 2 O 3 ): alhaisemmassa lämpötilassa NO pelkistyy N 2 ja O 2 Lambdaantureilla tarkkaillaan ilma/polttoainesuhdetta, jotta saavutetaan katalysaattorin kannalta optimaalisin ilman määrä Suuret laitokset injektoimalla ammoniakkia (pelkistys) 6NO + 4NH 3 5 N H 2 O Liikennesuoritteen kasvu ja tekniset syyt pitoisuuksien säilymiselle ~samalla tasolla (vrt. esim. rikkidioksidi) Katalysaattorin toimintaperiaate 19

20 Liikenne ja ilmansaasteet 20

21 Polttoprosessi sytytys Polttoaine Hapetin (O 2 ilmasta) nopea hapettuminen polttoaineen C, H, S,... energia (esim. lämpö) CO 2, H 2 O, SO 2,...+ lämpö Hyödynnetään useissa eri sovellutuksissa (sähkön ja lämmöntuotanto, prosessien lämpö, kulkuvälineiden voimanlähde,...) Paloprosessin yksityiskohtainen tunteminen/hallit seminen vaikeaa Epätäydellinen palaminen liikaa polttoainetta suhteessa happeen polttoaine ja ilma eivät kohtaa tasaisesti liian lyhyt aika palamistapahtumalle Syntyy epäpuhtauksia: CO, NO x, SO 2, HC/VOC, hiukkasmaiset CO, HC epätäydellinen hapetus, polttoaineen C SO 2 polttoaineen S NO x terminen NOx, N ilmasta (>1000 C) N polttoaineesta hiukkaset palamaton polttoaine ja materiaalit (esim. mineraalit) kaasumaisista prekursoreista 21

22 Polttomoottorit Mäntää liikutetaan palamisprosessin avulla, ja liike siirretään renkaisiin Bensiini, kaasumaisena sytytysjärjestelmän kipinä kaasu seoksena (kaasutin) Polttoaine sisäänotto paineistus sytytys Ilma Diesel polttoaine nestemäisenä itsesyttyminen palaminen ja laajeneminen, palamistuotteiden poisto Ottomoottori kaasukäytössä eroaa bensiinikäytöstä lähinnä polttoaineen säiliön, annostelun ja syötön osalta EUROstandardit henkilöautoille (DieselNet) Table 1 EU Emission Standards for Passenger Cars, g/km Tier Year CO HC HC+NOx NOx PM Diesel Euro (3.16) 0.97 (1.13) 0.14 (0.18) Euro 2, IDI Euro 2, DI a Euro Euro Petrol (Gasoline) Euro (3.16) 0.97 (1.13) Euro Euro Euro Values in brackets are conformity of production (COP) limits. a until (after that date DI engines must meet the IDI limits) 22

23 Yksikköpää äästöt t pakokaasut henkilöautot (lähde: VTT LIPASTOmalli malli,, LIISA) Bensiini Diesel [g/km] 2000 keskimäärin EURO II 2000 keskimäärin EURO II CO HC NO X SO Hiukkaset BC/OC [%] 75/15 25/45 CO CH N 2 O Polttoaineen kulutus 6.8l/100km (EURO III) Polttoaineen kulutus 5.9l/100km (EURO III) Tieliikenteen pakokaasupää äästöjen kehitys Suomessa (LIISA 2002) 23

24 Tieliikenteen pakokaasupää äästöjen kehitys Suomessa (LIISA 2002) HUOM! Vain pakokaasut Pakokaasupää äästöt t yhteenvetoa EURO Vtaso tulossa, joka vaatii dieselautoille vähennyksiä hiukkasiin ja NOxpäästöihin (hiukkassuodattimet ja katalysaattorit) Tulevaisuudessa CO 2 keskiössä: päästöt riippuvat polttoaineen kulutuksesta kulutusta vaikea vähentää merkittävästi lisää ei teknistä vähennyskeinoa Uudet tekniikat Polttomoottoriin perustuvat hybridiautot (polttomoottorin rinnalla sähkömoottori) jo kaupallisessa levityksessä (~4 l/100km) vaihtoehtoiset polttoaineet (kaasu, biopolttoaineet) Polttokennotekniikka sähkövirta suoraan vedystä ja hapesta matala toimintalämpötila (<100 C) 24

25 Liikennekäytt yttöön n soveltuvia biopolttoaineita (lähde: Laurikko 2004) Biodiesel (rypsi, rapsi) Alkoholit (metanoli, etanoli) soveltuvat bensiinin korvaajiksi sellaisenaan tai yhdisteinä Yhdisteet erilaisia kuin mineraaliöljyissä Laajamittainen käyttö saattaa vaatia materiaalimuutoksia moottoreissa (esim. tiivistekumit) ja jakelujärjestelmissä Tuotanto kilpailee nykykäytön esim. ravinnon tuotannon kanssa Automoottori vaatii >90% metaani pitoisuuden biokaasun puhdistus Polttokennon toimintaperiaate (lähde: Laurikko 2004) Vety yhtyy happeen tuottaen sähkövirtaa Anodille johdetaan vetyä ja katodille happea Vetymolekyylit jakautuvat ja Hatomit jaetaan katalyyttien ja puoliläpäisevien kalvojen avulla protoneiksi ja elektroneiksi Protonit johdetaan elektrolyytin läpi, kun taas elektronit joutuvat kiertämään (potentiaaliero elektrodien välillä sähkövirta) Elektrolyyttejä voi olla monenlaisia Kennoja tarvitaan useita satoja Kennosto ei yksin riitä vaan on myös varmennettava hapen saanti ja syntyvän veden poisjohtaminen Vetyä ei esiinny puhtaana vaan se täytyy jotenkin tuottaa (tuotannon päästöt) Vedyn varastointiin liittyy haasteita (paineistus, jäähdytys/nesteytys) 25

26 Eipakokaasuper pakokaasuperäiset liikenteen päästöt Hiukkasmaisia Kulumatuotteet Jarrut Renkaat Tien kiviaines Irtomateriaalin kuluminen (hiekka, lehdet jne.) Moottorin kuluminen Resuspensio Päästömäärät ja niihin vaikuttavat tekijät tunnetaan huonosti Eipakokaasuper pakokaasuperäiset yksikköpää äästöt henkilöautolle PM10 [g/km] jarrujen kuluminen renkaiden kuluminen tien kuluminen Henkilöautot 0,0010,008 0,0040,007 0,005 resuspensio: Päällystetyt tiet Päällystämättömät tiet Pakokaasut 0,21, ,0080,14 (EURO II) 26

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ tammikuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli tammikuussa muilla mittausasemilla tyydyttävä, paitsi ssa ja

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ elokuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus elokuussa oli ssa ja Turun Orikedolla hyvä ja muilla mittausasemilla tyydyttävä. Ilmanlaatu luokiteltiin

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ maaliskuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli maaliskuussa muilla mittausasemilla tyydyttävä, paitsi Paraisilla

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ syyskuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli syyskuussa Turun Kauppatorilla, Raisiossa sekä Paraisilla tyydyttävä

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ elokuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli elokuussa kaikilla muilla asemilla hyvä, paitsi Paraisilla tyydyttävä.

Lisätiedot

maaliskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

maaliskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ maaliskuussa 2014 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Maaliskuussa hengitysilmaa heikensi katupöly. Hengitysilman tavallisin laatuluokitus maaliskuussa oli ssa välttävä, Turun Kauppatorilla

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ joulukuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli joulukuussa hyvä ssa, Kaarinassa sekä Paraisilla ja tyydyttävä

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ tammikuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli tammikuussa hyvä Kaarinassa sekä Paraisilla ja tyydyttävä Turun

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ marraskuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus marraskuussa oli kaikilla muilla mittausasemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla tyydyttävä.

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ marraskuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli marraskuussa hyvä Raisiossa, Kaarinassa sekä Paraisilla ja

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ joulukuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus joulukuussa oli kaikilla muilla mittausasemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla tyydyttävä.

Lisätiedot

Liikenteen ympäristövaikutuksia

Liikenteen ympäristövaikutuksia Liikenteen ympäristövaikutuksia pakokaasupäästöt (CO, HC, NO x, N 2 O, hiukkaset, SO x, CO 2 ) terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti, ilmasto pöly terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti melu, tärinä

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ toukokuussa 2017 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli toukokuussa kaikilla asemilla hyvä. Tunti-indeksillä määriteltynä

Lisätiedot

Ilmansuojelun perusteet 2008, luentokalvot

Ilmansuojelun perusteet 2008, luentokalvot Ilmansuojelun perusteet 2008, luentokalvot Kaarle Kupiainen perusteet 2008 1 Ilmansuojelun perusteet 2008, luennot Tiistaisin ja torstaisin 4.3. 10.4.2008 (20.3. ja 25.3. ei opetusta) Paikka: B18, SH 5

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ helmikuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli helmikuussa muilla mittausasemilla hyvä, paitsi Turun Kauppatorilla

Lisätiedot

Moottoritekniikan kehityssuuntia ja tulevaisuuden polttoaineet

Moottoritekniikan kehityssuuntia ja tulevaisuuden polttoaineet Moottoritekniikan kehityssuuntia ja tulevaisuuden polttoaineet Ari Juva, Neste Oil seminaari 4.11.2009 Source: Ben Knight, Honda, 2004 4.11.2009 Ari Juva 2 120 v 4.11.2009 Ari Juva 3 Auton kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Liikenteen ympäristövaikutuksia

Liikenteen ympäristövaikutuksia Liikenteen ympäristövaikutuksia pakokaasupäästöt (CO, HC, NO x, N 2 O, hiukkaset, SO x, CO 2 ) terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti, ilmasto pöly terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti melu, tärinä

Lisätiedot

Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä

Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä Henrik Westerholm Neste Oil Ouj Tutkimus ja Teknologia Mutku päivät 30.-31.3.2011 Sisältö Uusiotuvat energialähteet Lainsäädäntö Biopolttoaineet

Lisätiedot

Taulukko 1. Bussien keskimääräisiä päästökertoimia. (www.rastu.fi)

Taulukko 1. Bussien keskimääräisiä päästökertoimia. (www.rastu.fi) MUISTIO 7.5.2010 VTT-M-04216-10 Nils-Olof Nylund LIIKENNEPOLTTOAINEIDEN LAATUPORRASTUS LÄHIPÄÄSTÖJEN PERUSTEELLA Tausta Parafiinisen dieselpolttoaineen ja metaanin (maakaasu/biokaasu) voidaan kiistatta

Lisätiedot

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 Kaupunkirakenteen toimiala Rakentaminen ja Ympäristö Yleistä Tähän raporttiin on koottu yhteenveto Jyväskylän keskustan ja Palokan mittausasemien

Lisätiedot

Liikenteen hiilidioksidipäästöt, laskentamenetelmät ja kehitys - mistä tullaan ja mihin ollaan menossa? Auto- ja liikennetoimittajat ry:n seminaari,

Liikenteen hiilidioksidipäästöt, laskentamenetelmät ja kehitys - mistä tullaan ja mihin ollaan menossa? Auto- ja liikennetoimittajat ry:n seminaari, Liikenteen hiilidioksidipäästöt, laskentamenetelmät ja kehitys - mistä tullaan ja mihin ollaan menossa? Auto- ja liikennetoimittajat ry:n seminaari, Kuljetuskuutio 26.3.2008 Kari Mäkelä Pakokaasupäästöjen

Lisätiedot

Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla. Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla. Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä 7.11.2011 Ilmanlaadun seurantaa vuoden jokaisena tuntina HSY huolehtii jäsenkuntiensa

Lisätiedot

Miksi liikenteen päästöjä pitää. Kari KK Venho 220909

Miksi liikenteen päästöjä pitää. Kari KK Venho 220909 Miksi liikenteen päästöjä pitää hillitä Kari KK Venho 220909 Miksi liikenteen päästöjä pitää hillitä Kari KK Venho 220909 Mikä on ilmansaasteiden merkitys? Ilmansaasteiden tiedetään lisäävän astman ja

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.7.2015 COM(2015) 334 final 2015/0147 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETA-sopimuksen liitteen II (Tekniset

Lisätiedot

TÄYTTÖOHJE KYSELY NMVOC-INVENTAARIOSSA TARVITTAVISTA LIUOTTIMIEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖMÄÄRISTÄ MAALIEN, LAKAN, PAINOVÄRIEN YMS.

TÄYTTÖOHJE KYSELY NMVOC-INVENTAARIOSSA TARVITTAVISTA LIUOTTIMIEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖMÄÄRISTÄ MAALIEN, LAKAN, PAINOVÄRIEN YMS. TÄYTTÖOHJE KYSELY NMVOC-INVENTAARIOSSA TARVITTAVISTA LIUOTTIMIEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖMÄÄRISTÄ MAALIEN, LAKAN, PAINOVÄRIEN YMS. VALMISTAJILLE Suomen ympäristökeskus ylläpitää ympäristöhallinnon ilmapäästötietojärjestelmää,

Lisätiedot

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Neljännesvuosiraportti 4/2009. Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Ympäristönsuojelu

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Neljännesvuosiraportti 4/2009. Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Ympäristönsuojelu TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Neljännesvuosiraportti 4/29 Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Ympäristönsuojelu 2 ESIPUHE Tampereen ilmanlaadun tarkkailu vuonna 29 on järjestetty

Lisätiedot

Musta hiili arktisella alueella

Musta hiili arktisella alueella Musta hiili arktisella alueella Kaarle Kupiainen (Erikoistutkija, FT) Arctic Hour Ympäristöministeriö, Aleksanterinkatu 7, Helsinki 28.5.2015, klo 8.30-9.30 Muiden ilmansaasteiden kuin musta hiilen ilmastovaikutuksista

Lisätiedot

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA OY JA FORCHEM OY ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Kuva: U P M Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa ASIANTUNTIJAPALVELUT

Lisätiedot

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006 BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS VUOTEEN 2025 MENNESSÄ Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa on

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Otsonointi sisäympäristöissä tiivistelmä kirjallisuuskatsauksesta

Otsonointi sisäympäristöissä tiivistelmä kirjallisuuskatsauksesta Otsonointi sisäympäristöissä tiivistelmä kirjallisuuskatsauksesta Hanna Leppänen, Matti Peltonen, Martin Täubel, Hannu Komulainen ja Anne Hyvärinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 24.3.2016 Otsonointi

Lisätiedot

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2016

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2016 Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia 216 ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 216 METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN

Lisätiedot

KAJAANIN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET VUODELTA 2004

KAJAANIN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET VUODELTA 2004 KAJAANIN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET VUODELTA 04 Kajaanin kaupunki Ympäristötekninen toimiala Ympäristö ja maankäyttö 04 ILMANLAADUN SEURANTA KAJAANISSA Kajaanin ilmanlaadun seurannan toteuttavat Kajaanin

Lisätiedot

HE 173/2016 vp Tausta ja sisältö. Ympäristövaliokunta Hallitussihteeri Katariina Haavanlammi

HE 173/2016 vp Tausta ja sisältö. Ympäristövaliokunta Hallitussihteeri Katariina Haavanlammi HE 173/2016 vp Tausta ja sisältö Ympäristövaliokunta 25.10.2016 Hallitussihteeri Katariina Haavanlammi Tausta 1/3 ilmanlaatudirektiivi (2008/50/EY) on pantu kansallisesti täytäntöön vuonna 2011 laki (13/2011)

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti syyskuulta 2016

KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti syyskuulta 2016 KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti syyskuulta 216 YHTEENVETO TULOKSISTA Syyskuussa syksy ei vielä edennyt kovin pitkälle, vaan säätyyppi pysyi varsin lämpimänä. Syyskuussa

Lisätiedot

Petri Saari HSL Helsingin seudun liikenne 07.09.2010 JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ

Petri Saari HSL Helsingin seudun liikenne 07.09.2010 JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Petri Saari HSL Helsingin seudun liikenne 07.09.2010 JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Joukkoliikenteen uudelleenorganisointi 1.1.2010 alkaen HKL HKL-Rv HKL-Metro HKL-Infra SL Oy Helsingin seudun liikenne

Lisätiedot

9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 1

9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 1 9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 1 TULEVAISUUDEN LIIKETOIMINTAA ON TEHTÄVÄ JO TÄNÄÄN ENERGIATEKNOLOGIOILLA PÄÄSTÖT ALAS TOMMY MATTILA 9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 2 Gasumin vuosi 2013 Liikevaihto

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Forssa 2.3.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

Keinoja ilmansaasteille altistumisen vähentämiseksi

Keinoja ilmansaasteille altistumisen vähentämiseksi Keinoja ilmansaasteille altistumisen vähentämiseksi Kaupunkisuunnittelulla parempaa ilmanlaatua ja ilmastoa 13.11.2013 Mitä altistuminen on? Altistumisella tarkoitetaan ihmisen ja epäpuhtauden kohtaamista

Lisätiedot

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Tammi-maalikuu. Neljännesvuosiraportti 1/2015

TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET. Tammi-maalikuu. Neljännesvuosiraportti 1/2015 TAMPEREEN ILMANLAADUN MITTAUSTULOKSET Tammi-maalikuu Neljännesvuosiraportti 1/215 TAMPEREEN KAUPUNKI VIRANOMAISPALVELUT YMPÄRISTÖNSUOJELU FRENCKELLINAUKIO 2B PL 487, 3311 TAMPERE PUH. 3 5656 67 FAKSI 3

Lisätiedot

Liikenteen vaikutukset ympäristöön

Liikenteen vaikutukset ympäristöön 1 Liikenteen vaikutukset ympäristöön Liikkumismahdollisuuksien ja yhteyksien paranemisen hintana ovat liikenteen aiheuttamat kustannukset, onnettomuudet ja moottoriajoneuvoliikenteen ympäristövaikutukset

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

Neste-bensiinin muutokset

Neste-bensiinin muutokset Neste-bensiinin muutokset g/l,8 Lyijypitoisuuden kehitys paino-%,12 Rikkipitoisuuden kehitys,6,1,8,4 Korkeaoktaaninen,6,2 Matalaoktaaninen,4,2 vuosi 8 85 9 95 vuosi 8 85 9 95 Reformuloitu bensiini Citybensiini

Lisätiedot

KILPAILUTUS KANNUSTAA PUHTAAMPIEN BUSSIEN KÄYTTÖÖN

KILPAILUTUS KANNUSTAA PUHTAAMPIEN BUSSIEN KÄYTTÖÖN KILPAILUTUS KANNUSTAA PUHTAAMPIEN BUSSIEN KÄYTTÖÖN Reijo Mäkinen 4.12.2007 Sisältö YTV:n tehtävä Bussipalveluiden kilpailuttaminen HKL:n, YTV:n ja Neste Oilin biopolttoainehanke Yhteenveto MISSIO YTV tuottaa

Lisätiedot

Ilmapäästöt toimialoittain 2010

Ilmapäästöt toimialoittain 2010 Ympäristö ja luonnonvarat 203 Ilma toimialoittain 200 Yksityisautoilun hiilidioksidi suuremmat kuin ammattimaisen maaliikenteen Yksityisautoilun hiilidioksidi olivat vuonna 200 runsaat 5 miljoonaa tonnia.

Lisätiedot

Biodiesel Tuotantomenetelmien kemiaa

Biodiesel Tuotantomenetelmien kemiaa Biodiesel Tuotantomenetelmien kemiaa Tuotantomenetelmät Kasviöljyjen vaihtoesteröinti Kasviöljyjen hydrogenointi Fischer-Tropsch-synteesi Kasviöljyt Rasvan kemiallinen rakenne Lähde: Malkki, Rypsiöljyn

Lisätiedot

vetyteknologia Muut kennotyypit 1 Polttokennot ja vetyteknologia Risto Mikkonen

vetyteknologia Muut kennotyypit 1 Polttokennot ja vetyteknologia Risto Mikkonen DEE-5400 Polttokennot ja vetyteknologia Muut kennotyypit 1 Polttokennot ja vetyteknologia Risto Mikkonen Alkaalipolttokennot Anodi: Katodi: H 4OH 4 H O 4e O e H O 4OH 4 Avaruussovellutukset, ajoneuvokäytöt

Lisätiedot

Jälkiasennettavat pakokaasujen puhdistuslaitteet. Arno Amberla 5.12.2007 1 1. Version 20071130

Jälkiasennettavat pakokaasujen puhdistuslaitteet. Arno Amberla 5.12.2007 1 1. Version 20071130 Jälkiasennettavat pakokaasujen puhdistuslaitteet Arno Amberla Version 20071130 5.12.2007 1 1 Sisältö Jälkiasennettavat pakokaasujen puhdistuslaitteet Proventia Yleistä jälkiasennuksista Teknologiat bensiinimoottorit

Lisätiedot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot N:o 1017 4287 Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot Taulukko 1. Kiinteitä polttoaineita polttavien polttolaitosten

Lisätiedot

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä 1 Mikä ajaa liikenteen muutosta EU:ssa? 2 Kohti vuotta 2020 Optimoidut diesel- ja bensiinimoottorit vastaavat

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti maalis- ja huhtikuulta 2017

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti maalis- ja huhtikuulta 2017 KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti maalis- ja huhtikuulta 217 YHTEENVETO TULOKSISTA Kevään alku maaliskuussa oli sääolosuhteiltaan melko tavanomainen, mutta huhtikuussa

Lisätiedot

Tehtävä 1. Valitse seuraavista vaihtoehdoista oikea ja merkitse kirjain alla olevaan taulukkoon

Tehtävä 1. Valitse seuraavista vaihtoehdoista oikea ja merkitse kirjain alla olevaan taulukkoon Tehtävä 1. Valitse seuraavista vaihtoehdoista oikea ja merkitse kirjain alla olevaan taulukkoon A. Mikä seuraavista hapoista on heikko happo? a) etikkahappo b) typpihappo c) vetykloridihappo d) rikkihappo

Lisätiedot

Bussiliikenteen kilpailuttamiskriteerit ja ympäristöbonus

Bussiliikenteen kilpailuttamiskriteerit ja ympäristöbonus Bussiliikenteen kilpailuttamiskriteerit ja ympäristöbonus Kestävien hankintojen vuosiseminaari 1.4.2014 HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Sisältö 1. Tausta 2. Kilpailuttamisperiaatteet 3. Ympäristöbonus

Lisätiedot

TURUN SEUDUN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS

TURUN SEUDUN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS TURUN SEUDUN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS Valoku vaus: H eikki L askar i Energiantuotannon, teollisuuden, laivaliikenteen ja autoliikenteen typenoksidi-, rikkidioksidi- ja hiukkaspäästöjen leviämislaskelmat

Lisätiedot

Urea(AdBlue) ja työkoneet logistiikan haasteet

Urea(AdBlue) ja työkoneet logistiikan haasteet Urea(AdBlue) ja työkoneet logistiikan haasteet Sami Ruisma - Yara Suomi Oy Tuotepäällikkö AdBlue Teollisuuden polttonesteet Tampere 10.9.2015 Agenda Työkoneet ja AdBlue Työkoneiden lainsäädäntö päästöistä

Lisätiedot

Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä

Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä Liikenne ja ilmasto -seminaari 22.9.2009, Jyväskylä Eeli Mykkänen Jyväskylä Innovation Oy www.biokaasufoorumi.fi 1 Biokaasuprosessin raaka-aineet Biohajoavat

Lisätiedot

Kaasuauto. Autoalan opettaja- ja kouluttajapäivät 23.-24.4.2015 Tampere. www.kvlakk.fi. Jussi Sireeni. www.kvlakk.fi

Kaasuauto. Autoalan opettaja- ja kouluttajapäivät 23.-24.4.2015 Tampere. www.kvlakk.fi. Jussi Sireeni. www.kvlakk.fi Kaasuauto Autoalan opettaja- ja kouluttajapäivät 23.-24.4.2015 Tampere Miksi kaasua autoihin? Maa- ja biokaasu on edullinen polttoaine verrattuna öljyjalosteisiin jopa 40% säästöä polttoainekustannuksissa

Lisätiedot

Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua?

Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua? Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua? Juha Grönroos ja Tuuli Myllymaa Suomen ympäristökeskus JaloJäte päätösseminaari 2.12.2010, Mikkeli Etelä Savon biomassat TARKASTELUN ULKOPUOLELLE JÄTETYT TOIMINNOT:

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen ohjaus kohti kestävää liikennettä. Risto Saari Auto- ja kuljetusalan tulevaisuusseminaari, Laurea 9.10.2008

Yhteiskunnallinen ohjaus kohti kestävää liikennettä. Risto Saari Auto- ja kuljetusalan tulevaisuusseminaari, Laurea 9.10.2008 Yhteiskunnallinen ohjaus kohti kestävää liikennettä Risto Saari Auto- ja kuljetusalan tulevaisuusseminaari, Laurea 9.10.2008 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 1991

Lisätiedot

Harjavallan ja Porin ilmanlaatu 2014

Harjavallan ja Porin ilmanlaatu 2014 Porin ympäristövirasto Harjavallan ja Porin ilmanlaatu 2014 Tiivistelmä Mittausaineisto ja tulokset: Heidi Leppänen, Boliden Harjavalta Oy Juha Pulkkinen, JPP Kalibrointi Ky Jari Lampinen, Porin kaupungin

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Ilmapäästöt toimialoittain 2011

Ilmapäästöt toimialoittain 2011 Ympäristö ja luonnonvarat 2013 Ilmapäästöt toimialoittain Energiahuollon toimialalta lähes kolmannes kasvihuonekaasupäästöistä Energiahuollon toimialan kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna lähes kolmasosa

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN 110 A :SSÄ TARKOI- TETUSTA POLTTOAINETEHOLTAAN VÄHINTÄÄN 50 MEGAWATIN POLTTOLAI-

Lisätiedot

Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa. 20.01.2010 Heinikainen Olli

Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa. 20.01.2010 Heinikainen Olli Energian talteenotto liikkuvassa raskaassa työkoneessa 20.01.2010 Heinikainen Olli Esityksen sisältö Yleistä Olemassa olevat sovellukset Kineettisen energian palauttaminen Potentiaalienergian palauttaminen

Lisätiedot

energiatehottomista komponenteista tai turhasta käyntiajasta

energiatehottomista komponenteista tai turhasta käyntiajasta LUT laboratorio- ato o ja mittauspalvelut ut Esimerkkinä energiatehokkuus -> keskeinen keino ilmastomuutoksen hallinnassa Euroopan sähkönkulutuksesta n. 15 % kuluu pumppusovelluksissa On arvioitu, että

Lisätiedot

AUTOALA SUOMESSA VUONNA Autoalan Tiedotuskeskuksen vuosittain julkaisema, autoalan perustietoja esittelevä kalvosarja

AUTOALA SUOMESSA VUONNA Autoalan Tiedotuskeskuksen vuosittain julkaisema, autoalan perustietoja esittelevä kalvosarja AUTOALA SUOMESSA VUONNA 2006 Autoalan Tiedotuskeskuksen vuosittain julkaisema, autoalan perustietoja esittelevä kalvosarja Järjestäytynyt autoala vuonna 2006 Autoalan Keskusliitolla oli vuoden lopussa

Lisätiedot

PUUN PIENPOLTON MUSTAHIILIPÄÄSTÖT, ILMASTOVAIKUTUKSET JA PÄÄSTÖVÄHENNYSKEINOT

PUUN PIENPOLTON MUSTAHIILIPÄÄSTÖT, ILMASTOVAIKUTUKSET JA PÄÄSTÖVÄHENNYSKEINOT PUUN PIENPOLTON MUSTAHIILIPÄÄSTÖT, ILMASTOVAIKUTUKSET JA PÄÄSTÖVÄHENNYSKEINOT Mikko Savolahti (1) Niko Karvosenoja (1) Kaarle Kupiainen (1), (1) Suomen ympäristökeskus (SYKE) Sisältö Intro Mustahiili

Lisätiedot

TransEco -tutkimusohjelma 2009 2013

TransEco -tutkimusohjelma 2009 2013 TransEco -tutkimusohjelma 2009 2013 Vuosiseminaari Ari Juva RED dir. 2009/28/EC: EU polttoainedirektiivit ohjaavat kehitystä Uusiutuva energia (polttoaine + sähkö) liikenteessä min.10% 2020 Suomen tavoite

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasuteknoloia On ympäristö- ja eneriateknoloiaa Vertailtava muihin saman alan teknoloioihin / menetelmiin:

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

ILMANLAADUN MITTAUKSIA SIIRRETTÄVÄLLÄ MITTAUSASEMALLA TURUSSA 3/05 2/06 KASVITIETEELLINEN PUUTARHA, RUISSALO

ILMANLAADUN MITTAUKSIA SIIRRETTÄVÄLLÄ MITTAUSASEMALLA TURUSSA 3/05 2/06 KASVITIETEELLINEN PUUTARHA, RUISSALO ILMANLAADUN MITTAUKSIA SIIRRETTÄVÄLLÄ MITTAUSASEMALLA TURUSSA 3/05 2/06 KASVITIETEELLINEN PUUTARHA, RUISSALO Turun kaupunki ympäristönsuojelutoimisto 2006 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

HSY:n supermittausasemalla täsmätietoa liikenteen vaikutuksista ilmanlaatuun

HSY:n supermittausasemalla täsmätietoa liikenteen vaikutuksista ilmanlaatuun HSY:n supermittausasemalla täsmätietoa liikenteen vaikutuksista ilmanlaatuun Jarkko Niemi Ilmansuojeluasiantuntija, FT Ilmanlaadun tutkimusseminaari 13.12.2016 21.3.2016 Jarkko Niemi 1 Nykytilanne: liikenne

Lisätiedot

Liikenteen päästöarviot ja päästökertoimet LIPASTO-uudistus. Ilmanlaadun tutkimusseminaari HSY 15.12.2014 Kari Mäkelä, VTT

Liikenteen päästöarviot ja päästökertoimet LIPASTO-uudistus. Ilmanlaadun tutkimusseminaari HSY 15.12.2014 Kari Mäkelä, VTT Liikenteen päästöarviot ja päästökertoimet LIPASTO-uudistus Ilmanlaadun tutkimusseminaari HSY 15.12.2014 2 Päästö pitoisuus vaikutus arvo ARVO [ /t] VAIKUTUS Terveyshaitta, happamoituminen VAIKUTUS Ilmastonmuutos

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

vetyteknologia Polttokennon tyhjäkäyntijännite 1 DEE-54020 Risto Mikkonen

vetyteknologia Polttokennon tyhjäkäyntijännite 1 DEE-54020 Risto Mikkonen DEE-5400 olttokennot ja vetyteknologia olttokennon tyhjäkäyntijännite 1 DEE-5400 Risto Mikkonen 1.1.014 g:n määrittäminen olttokennon toiminta perustuu Gibbsin vapaan energian muutokseen. ( G = TS) Ideaalitapauksessa

Lisätiedot

IHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA

IHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA IHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos, Ilmastotutkimusryhmä KASVIHUONEILMIÖ ILMASTONMUUTOSTEN TUTKIMINEN MALLIEN AVUL- LA TULEVAISUUDEN ILMASTO ILMASTONMUUTOSTEN VAIKUTUKSIA

Lisätiedot

Puun käytön lisäys pienlämmityslaitteissa vai energialaitoksissa?

Puun käytön lisäys pienlämmityslaitteissa vai energialaitoksissa? Puun käytön lisäys pienlämmityslaitteissa vai energialaitoksissa? Raimo O. Salonen Ylilääkäri, dosentti 14.4.2014 THL 1 Systemaattinen analyysi Global Burden of Disease Study 2010 (yhteistyö WHO:n kanssa)

Lisätiedot

Ilmanlaadun seurannan uusia tuulia. Resurssiviisas pääkaupunkiseutu, kick-off 12.5.2015 Päivi Aarnio, HSY

Ilmanlaadun seurannan uusia tuulia. Resurssiviisas pääkaupunkiseutu, kick-off 12.5.2015 Päivi Aarnio, HSY Ilmanlaadun seurannan uusia tuulia Resurssiviisas pääkaupunkiseutu, kick-off 12.5.2015 Päivi Aarnio, HSY Ilmanlaatutilanne pääkaupunkiseudulla Ilmanlaatu on kohtalaisen hyvä Joitakin ongelmia on Typpidioksidin

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 67. Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 67. Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 3053/11.01.01/2015 67 Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2014 Valmistelijat / lisätiedot: Katja Ohtonen, puh. 043 826 5216 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

Yhteenveto vuoden 2013 EU raportoinnista ja eväitä vuoden 2014 raportointiin

Yhteenveto vuoden 2013 EU raportoinnista ja eväitä vuoden 2014 raportointiin Yhteenveto vuoden 2013 EU raportoinnista ja eväitä vuoden 2014 raportointiin Mika Vestenius, Ilmatieteen laitos Ilmanlaadun mittaajatapaaminen Raumalla 14.4.2015 Sisältö Vuonna 2013 EU:lle raportoidun

Lisätiedot

Päästöt uudesta LIPASTO:sta Tietoa tietokannoista Ilmansuojelupäivät 2015 Kari Mäkelä Erikoistutkija

Päästöt uudesta LIPASTO:sta Tietoa tietokannoista Ilmansuojelupäivät 2015 Kari Mäkelä Erikoistutkija TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Päästöt uudesta LIPASTO:sta Tietoa tietokannoista Ilmansuojelupäivät 2015 Kari Mäkelä Erikoistutkija Yleiskuvaus VTT:n tekemällä ja ylläpitämällä LIPASTO laskentajärjestelmällä

Lisätiedot

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti touko- ja kesäkuulta 2017

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti touko- ja kesäkuulta 2017 KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti touko- ja kesäkuulta 217 YHTEENVETO TULOKSISTA Touko- ja kesäkuu olivat molemmat ajankohtaan nähden selvästi koleampia. Touko-

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena komission asiakirja D016995/02

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena komission asiakirja D016995/02 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 26. tammikuuta 2012 (26.01) (OR. en) 5445/1/12 REV 1 ENT 10 ENV 23 MI 22 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 25. tammikuuta 2012 Vastaanottaja: Euroopan unionin

Lisätiedot

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Mitä päästöjä tarkastellaan? Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä keskipitkän aikavälin ilmastopoliittinen suunnitelma koskevat ainoastaan

Lisätiedot

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100) Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa

Lisätiedot

24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1

24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1 24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1 BIOKAASULLA LIIKENTEESEEN GASUMIN RATKAISUT PUHTAASEEN LIIKENTEESEEN HINKU LOHJA 29.10.2013 24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 2 Kaasu tieliikenteen polttoaineena Bio- ja

Lisätiedot

KATSAUS SIILINJÄRVEN ILMANLAATUUN JA ESITYS ILMANLAADUN SEURANNAKSI VUOSILLE 2016-2020

KATSAUS SIILINJÄRVEN ILMANLAATUUN JA ESITYS ILMANLAADUN SEURANNAKSI VUOSILLE 2016-2020 KATSAUS SIILINJÄRVEN ILMANLAATUUN JA ESITYS ILMANLAADUN SEURANNAKSI VUOSILLE 216-22 KUOPION KAUPUNKI Alueelliset ympäristönsuojelupalvelut Kuopio 215 TIIVISTELMÄ Tähän katsaukseen on koottu yhteenveto

Lisätiedot

2. Prosessikaavioiden yksityiskohtainen tarkastelu

2. Prosessikaavioiden yksityiskohtainen tarkastelu 2. Prosessikaavioiden yksityiskohtainen tarkastelu 2.1 Reaktorit Teolliset reaktorit voidaan toimintansa perusteella jakaa seuraavasti: panosreaktorit (batch) panosreaktorit (batch) 1 virtausreaktorit

Lisätiedot

Utön merentutkimusasema

Utön merentutkimusasema Utön merentutkimusasema Lauri Laakso, Ilmatieteen laitos (email: lauri.laakso@fmi.fi, puh. 050-525 7488) Taustaa Ilmatieteen laitoksella Utön saarella nykyisin monipuolinen ilmakehätutkimusasema, kts.

Lisätiedot

Kuopion ja Siilinjärven ilmanlaadun kehitys 1990- ja 2000-luvuilla sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 2010-2015

Kuopion ja Siilinjärven ilmanlaadun kehitys 1990- ja 2000-luvuilla sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 2010-2015 Kuopion ja Siilinjärven ilmanlaadun kehitys 199- ja 2-luvuilla sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 21-215 KUOPION KAUPUNKI Ympäristökeskus 29 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto 1 Ilman epäpuhtauksien terveys-

Lisätiedot

Energiatuotannon terveysvaikutukset. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Energiatuotannon terveysvaikutukset. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Energiatuotannon terveysvaikutukset Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Rakenne Poltto Pienhiukkaset Ilmastonmuutos Ydinenergia Eri tuotantomuotojen vertailu Primääristen

Lisätiedot

Puunpolton savuista sydän- ja hengityssairauskuolemia

Puunpolton savuista sydän- ja hengityssairauskuolemia Puunpolton savuista sydän- ja hengityssairauskuolemia Raimo O. Salonen Ylilääkäri, dosentti 21.8.2014 THL 1 Vertaileva arviointi tautikuormaa ja vammoja (= ennenaikainen kuolema + terveiden elinvuosien

Lisätiedot

Korkeaseosteiset biokomponentit henkilöautojen polttoaineisiin muut kuin etanoli

Korkeaseosteiset biokomponentit henkilöautojen polttoaineisiin muut kuin etanoli TRANSECO: Henkilöautokaluston 2. sukupolven biopolttoainevaihtoehdot ja 2020 toimintamallit Korkeaseosteiset biokomponentit henkilöautojen polttoaineisiin muut kuin etanoli TransEco tutkijaseminaari 18.11.2010

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2004

ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 2004 ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU Ilmanlaatuindeksi vuonna Mansikkalassa Mansikkala ERITTÄIN HUONO ÄITSAARI RAUTIONKYLÄ 15 HUONO 1 VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu

Lisätiedot

BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi

BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi BIOMODE Ohjelma toteutetaan Vaasan ja Seinäjoen seutujen yhteistyönä, johon osallistuvat alueen kaupungit ja kunnat sekä Merinova Oy ja Vaasan

Lisätiedot