Uusiutuvan dieselin kehityspolku

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Uusiutuvan dieselin kehityspolku"

Transkriptio

1 Tekesin katsaus 285/2011 Uusiutuvan dieselin kehityspolku Ari Juva ja Jussi-Pekka Aukia Marjo Uusikylä (toim.)

2 Tekes rahoitusta ja asiantuntemusta Tekes on tutkimus- ja kehitystyön ja innovaatiotoiminnan rahoittaja ja asiantuntija. Tekesin toiminta auttaa yrityksiä, tutkimuslaitoksia, yliopistoja ja korkeakouluja luomaan uutta tietoa ja osaamista ja lisäämään verkottumista. Tekes jakaa rahoituksellaan teollisuuden ja palvelualojen tutkimus- ja kehitystyön riskejä. Toiminta uudistaa elinkeinoja, kasvattaa jalostusarvoa, tuottavuutta ja työelämän laatua, lisää vientiä sekä luo työllisyyttä ja hyvinvointia. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina noin 600 miljoonaa euroa tutkimus- ja kehitysprojektien rahoitukseen. Tekesin ohjelmat valintoja suomalaisen osaamisen kehittämiseksi Tekesin ohjelmat ovat laajoja monivuotisia kokonaisuuksia, jotka on suunnattu elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta tärkeille alueille. Ohjelmilla luodaan uutta osaamista ja yhteistyöverkostoja. Copyright Tekes Kaikki oikeudet pidätetään. Tämä julkaisu sisältää tekijänoikeudella suojattua aineistoa, jonka tekijänoikeus kuuluu Tekesille tai kolmansille osapuolille. Aineistoa ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Julkaisun sisältö on tekijöiden näkemys, eikä edusta Tekesin virallista kantaa. Tekes ei vastaa mistään aineiston käytön mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. Lainattaessa on lähde mainittava. ISBN ISSN Kannen kuva: Promedia Studio Toimitus: Info Plus Taitto: Promedia Studio

3 Esipuhe Tekes on käynnistänyt joukon selvityksiä, joissa kuvataan jonkin tietyn innovaation kehityspolku. Se on muodostunut loppukäyttäjän tarpeen havaitsemisen sekä tieteen ja teknologian kehityksen kautta useiden suomaisten yritysten liiketoiminnaksi. Tarkasteltaviksi on valittu jo liiketoiminnan käynnistymiseen johtaneita kohteita, joilla on kansainvälisillä markkinoilla merkittävää liiketoimintapotentiaalia. Useita yrityksiä koskettavina nämä tarkastelut ovat olennaisesti laajempia kuin yksittäisiä yrityksiä käsittelevät kirjoitukset. Tekes on ollut vahvasti mukana kohteeksi valittujen alojen kehityksessä. Kansainväliseen menestykseen johtaneet kilpailukykytekijät ovat muodostuneet pitkän innovaatioprosessin aikana. Vankan kilpailuaseman saavuttaminen on vienyt aikaa muutamasta vuodesta kymmeniin vuosiin. Edellytyksenä on ollut käyttäjän tarve, pitkäjänteinen uurastus ja selkeät strategiset visiot. Joskus sattumakin on osaltaan vaikuttanut kaupallisen läpimurron syntyyn. Kansainvälisen läpimurron toteutumiseen yhteistyöverkostoilla on ollut keskeinen vaikutus. Tekes on valinnut kunkin kuvauksen kirjoittajaksi kyseisen kehityspolun tuntijan, joka on saattanut itsekin osallistua kehitystyöhön sen eri vaiheissa. Kehityspolku kuvataan sellaisena kuin sen luomiseen osallistuneet henkilöt ovat itse sen alan sisältä nähneet. Kuvaukseen on valikoitu olennaisimmat havainnot kehityspolun varrelta. Tähän mennessä julkaistut katsaukset käsittelevät etätunnistusteknologian, ruoripotkureiden, ohjelmistoliiketoiminnan ja sääpalvelujen kehitystä. Tämän katsauksen uusiutuvista raaka-aineista valmistettavan dieselpolttoaineen kehityksestä ovat kirjoittaneet Neste Oil Oyj:n Teknologiakeskuksessa pitkään työskennellyt Ari Juva ja toimittaja Jussi-Pekka Aukia (Alma 360 Asiakasmedia). Kirjoittajat ovat haastatelleet katsausta varten useita vuosien varrella kehitystyössä mukana olleita henkilöitä. Ison yrityksen innovaatiotoiminnan tavoitteet on luotu ennakoinnin pohjalta ja ne ovat toteutuneet ennakkoluulottomassa omaan osaamiseen ja vahvuuteen perustuvassa uudistumisessa. Globaali arvoverkosto on löytynyt uudella tavalla kansainvälisten kumppanuuksien avulla. Edelläkävijämarkkinoiden avaamiseksi yritykset hyödyntävät innovaatiokehityksen rinnalla Euroopan regulaatiokehitystä. Luonnonvarat ja kestävä talous on yksi Tekesin strategian sisällöllisistä painopisteistä. Liikenteen biopolttoaineet on hyvä esimerkki kehitystyöstä tällä painopistealueella. Marraskuussa 2011 Tekes 3

4 Tekes kannustaa luonnonvarojen kestävään käyttöön Mika Aalto, Tekes Vaihtoehtoisia biopohjaisia liikennepolttoaineita on kehitetty intensiivisesti maailmanlaajuisesti. Kehitystyötä ovat kiihdyttäneet EU:n asettamat tavoitteet lisätä biopolttoaineiden ja uusiutuvan energian käyttöä. Uudenlaisten polttoaineratkaisujen innovointia uusiutuvia raaka-aineita hyödyntämällä on vauhdittanut myös pyrkimys vähentää hiilidioksidipäästöjä ja sitä kautta hillitä ilmastonmuutosta. VTT:llä 1980-luvulla käynnistetyn kehitystyön tuloksena syntyneitä ensimmäisiä tuotteita olivat biomassaa hyödyntävät lämpökeskusratkaisut. Myöhemmin kehitystyö suunnattiin vaativampaan kemian teollisuuden raaka-aineiden tuotantoon. Mielenkiinto biopohjaisten energiamuotojen tutkimukseen ja kehittämiseen hiipui 2000-luvun alkupuoliskolla. Yrityksissä arvioitiin, ettei niille olisi riittävästi tarvetta. Sekä VTT:llä että Tekesissä uskottiin kuitenkin alan osaamisen sovellusmahdollisuuksiin. Tekes jatkoi VTT:n kehitystyön rahoittamista. Rahoitusta kanavoitiin Tekesin ClimBus Ilmastonmuutoksen hillinnästä liiketoimintaa ( ) ja BioRefine Uudet biomassatuotteet ( ) -ohjelmien kautta sekä erillisiin ohjelmista riippumattomiin kehityshankkeisiin. EU:n ja kansallisen polttoaineregulaation edettyä teollisuus oivalsi uusiutuviin polttoaineisiin liittyvät mahdollisuudet sekä synergiat metsäteollisuuden kanssa. Yrityksissä lähdettiin pilotoimaan ratkaisuja luodun osaamisen pohjalta. alkoi vuonna 2007, jolloin yhtiö käynnisti ensimmäisen vuosikapasiteetiltaan tonnin NExBTL-tuotantolaitoksen Porvooseen. Maailman suurin uusiutuvaa dieseliä tuottava jalostamo avattiin Singaporessa vuonna 2010 ( t/a). Sen samansuuruinen sisarlaitos käynnistettiin Rotterdamissa syyskuussa Kehityskaari kesti kaiken kaikkiaan viitisentoista vuotta. Neste Oilin varhainen liikkeellelähtö perustui osuvaan visioon. Yrityksessä ennakoitiin nouseva tarve uusiutuviin polttoaineisiin jo silloin, kun se vasta häämötti kaukana horisontissa. Tältä pohjalta yhtiö otti ennen kilpailijoitaan kehitystyön ensiaskeleet ja eteni sen jälkeen kehityspolulla johdonmukaisesti kansainvälisessä kärkirintamassa luvun taitteessa yritys oli niin paljon edellä aikaansa, että hanke laitettiin muutamaksi vuodeksi odottamaan markkinan kypsymistä. Yhtiö seurasi kuitenkin aktiivisesti polttoaineiden regulaation kehitystä. Poliittiset ohjaustoimenpiteet säätelevät voimakkaasti liikennepolttoaineiden markkinaa. Jatropha-viljelmä. Kuva: Neste Oil Biopohjaisten liikennepolttoaineiden kehitystyössä yritysten tutkimus- ja kehityshankkeet ovat viime vuosina käyneet kovaa keskinäistä kilpajuoksua. Neste Oilin NExBTL-dieselin kehityspolku lähti liikkeelle paljon tätä vaihetta aikaisemmin. Ensimmäiset kirjallisuustutkimukset tehtiin vuonna 1993 ja ensimmäiset laboratoriokokeet Kaupallinen tuotanto 4

5 Kuva: Tekes Nykypäivänä EU-direktiivit määrittävät, kuinka paljon biokomponentteja kansallisilla markkinoilla myytävän polttoaineen pitää sisältää. Kehitystyön onnistuminen on edellyttänyt markkinan ja myös regulaation kehittymistä suomalaisyritysten haluamaan suuntaan. Yrityksiltä puolestaan edellytetään yhteydenpitoa, tiedon jakamista ja aktiivista vaikuttamista EU:n viranomaisiin ja lainsäädäntöelimiin. Aasian talouksien kasvu lisää autojen ja logistiikan määrää. Euroopassakaan niiden määrä ei käänny laskuun. Tulevaisuudessa liikennepäästöjen vähentämiseksi tarvitaan monenlaisia ratkaisuja. Sellaisia kehitetään muun muassa Tekesin EVE Sähköisten ajoneuvojen järjestelmät ( ) ja Polttokennot ( ) -ohjelmissa. Biopolttoaineratkaisujen etuna on nopea sovellettavuus. Niitä voidaan ottaa viiveettä käyttöön; muiden ratkaisujen kehitys vie vielä aikaa. Neste Oilin osaaminen on maailman kärkeä öljynjalostus- ja petrokemiallisten prosessien kehittämisessä. Uusiutuvan dieselin kehitystyön menestys perustui yrityksen omaan osaamispohjaan, jota täydensi verkostoitunut yhteistyö sekä muiden yritysten että tutkimuslaitosten kanssa. Kansallisella ja kansainvälisellä yhteistyöllä luotiin uutta kärkiosaamista sekä toisaalta menestyksekkään kaupallistamisen edellyttämiä globaaleja arvoverkostoja ja näyttöjä. Tekes on tähän mennessä rahoittanut uusiutuvan dieselin kehitykseen liittyviä hankkeita noin 10 miljoonalla eurolla 10 vuoden aikana. Lukuun sisältyvät myös parhaillaan käynnissä olevat hankkeet. Tekesin rahoitus on edistänyt kumppanuusverkoston rakentumista ja koko verkostolle on kehittynyt alan kärkeä edustavaa osaamista. Kehityskaari on johtanut NExBTL-prosessin onnistuneen kaupallistamisen kautta miljardiluokan investointeihin. Nyt tutkitaan uusia raaka-aineita, joita prosessissa on mahdollista laajassa mitassa hyödyntää ja joiden käyttö edistää kestävää kehitystä. Teollisten toimijoiden tavoitteena on löytää erilaisia raaka-aineita, jotka eivät kilpaile ruuan tuotannon kanssa. Palmuöljylle etsitään vaihtoehtoja muun muassa puusta, levistä ja mikrobeista. Yritykselle ja sen yhteistyökumppaneille kehityskaari on ollut suotuisa. Myös Tekesin tavoitteet laaja verkottuminen, kärkiosaamisen kehittäminen, markkinoiden ja regulaation onnistunut ennakointi sekä kansainvälisen ja kasvavan liiketoiminnan luominen ovat toteutuneet erinomaisesti. Edistyksellinen innovaatio tarjoaa eturintamaan sijoittuvan aseman kansainvälisessä kilpailussa, edistää uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntämistä ja vastaa ilmastonmuutoksen asettamiin haasteisiin. 5

6 Tiivistelmä Vetykäsitelty kasviöljy, HVO (hydrotreated vegetable oil), on ominaisuuksiltaan paras nykyisistä dieselpolttoaineista verrattuna sekä muihin bioraaka-aineista valmistettuihin dieseleihin että fossiilisiin dieselpolttoaineisiin. HVO on kemiallisesti perinteisen dieselpolttoaineen kaltainen tuote. Se soveltuu joustavasti nykyiselle ajoneuvokalustolle ja jaettavaksi nykyisen polttoainelogistiikan kautta. HVO-dieselin vähäiset päästöt, hyvät palamisominaisuudet ja hyvä kasvihuonekaasutase erottavat sen perinteisestä dieselistä. Tuote vastaa autonvalmistajien odotuksia ja menestyy korkean laatunsa ansiosta hyvin viranomaisten tarkasti säätelemillä biopolttoainemarkkinoilla. Kasviöljyistä ja eläinrasvoista valmistettu NExBTL-diesel on HVO-tuote, joka on ollut teollisessa tuotannossa vuodesta 2007 alkaen. Vuoden 2011 aikana sen tuotantokapasiteetti nousi kahteen miljoonaan tonniin vuodessa. Sitä valmistetaan Neste Oil Oyj:n kehittämällä ja patentoimalla NExBTL-teknologialla. Tällä teknologialla on lisäksi sovellusmahdollisuuksia uusien tuotteiden, kuten lentopolttoaineen, valmistuksessa. NExBTL-diesel on syntynyt pitkäjänteisen kehitystyön, innovoinnin ja teknologiaosaamisen tuloksena. Neste Oil käynnisti dieselhankkeen ensimmäisen kerran 1990-luvun puolivälissä. Kantavuutta hanke sai 2000-luvun alussa, jolloin EU:ssa valmisteltiin ensimmäistä uusiutuvan energian direktiiviä. Jo 1990-luvulla Neste kehitti ja otti käyttöön monia uusia teknologioita, jotka tukivat hanketta ja kasvattivat henkilöstön tuotteistus- ja projektiosaamista. Neste Oilin tärkeitä yhteistyökumppaneita hankkeessa olivat katalyyttivalmistaja Albemarle Catalyst sekä VTT, Aalto yliopisto ja Åbo Akademi. Tekes rahoitti dieseltutkimusta. Tässä dokumentissa kuvataan kehityspolku HVO-tuotteeksi. Lisäksi tarkastellaan hanketta ja sen tuloksena kehitettyä tuotetta kilpailuympäristössään sekä eurooppalaisessa ja globaalissa viitekehyksessään. 6

7 Sisällys Esipuhe 3 Tekes kannustaa luonnonvarojen kestävään käyttöön 4 Tiivistelmä 6 1 Sata vuotta biopohjaisia liikennepolttoaineita 9 2 Biopolttoainemarkkinat 2000-luvulla 10 3 Lainsäädäntö ohjaa biopolttoaineiden kehitystä 12 4 Bioraaka-aineet Erilleen elintarvikeketjusta 18 5 Uusiutuvan dieselin valmistusteknologiaan johtanut kehityspolku Dieseltutkimus käynnistyy uudelleen NExBTL-dieselin kehitysrintamat NExBTL-dieselin tuotanto käynnistyy 23 6 Markkinoiden luottamus tuotetestauksella 26 7 Innovaation kilpailukykytekijät 32 8 Kilpailevat teknologiat 34 9 Uusiutuvan HVO-dieselin tuotanto, ominaisuudet ja jakelu Tulevaisuuden teknologia 42 Tekesin katsauksia 44

8 Öljykasvi Jatropha Uusiutuvista dieselpolttoaineista käytetyt lyhenteet FAME Fatty Acid Methyl Ester, perinteinen esteröintiprosessia käyttäen valmistettu biodiesel NExBTL Neste Oilin NExBTL-teknologialla valmistettu HVO -diesel HVO Hydrotreated Vegetable Oil, korkealaatuinen uusiutuvista raaka-aineista valmistettu diesel, jossa kasviöljyjen tai eläinrasvojen rasvahapot on käsitelty vedyllä 3

9 1 Sata vuotta biopohjaisia liikennepolttoaineita Biopolttoaineiden historia on lähes yhtä pitkä kuin polttomoottoreiden historia. Pariisin maailmannäyttelyssä vuonna 1900 Rudolf Diesel esitteli moottoriaan, joka kävi maapähkinäöljyllä. Vuonna 1908 Henry Ford puolestaan rakensi T-mallisen Fordinsa, joka kulki bensiinin ohella myös maissietanolilla. Edullisempi raakaöljy syrjäytti kuitenkin nopeasti muut polttoaineiden raaka-aineet. Vasta 1970-luvun energiakriisit saivat Euroopan ja USA:n kiinnostumaan uudelleen biopolttoaineista. Henry Ford Ford Motor Company Michiganissa, USA:ssa valmisti T-mallisia Fordeja vuosina kaiken kaikkiaan 15 miljoonaa kappaletta. T-Fordin onkin sanottu nostaneen maailman pyörille. Kuvat: Ford 9

10 2 Biopolttoainemarkkinat 2000-luvulla Vuonna 2009 bioetanolia käytettiin maailman liikenteessä 60 miljoonaa tonnia, josta EU-maiden osuus oli noin 3 miljoonaa tonnia. Maailmassa käytetyn bioraaka-aineista valmistetun dieselin kokonaismäärä oli 13 miljoonaa tonnia, josta EU:ssa käytettiin 9 miljoonaa tonnia. Biopolttoaineiden osuus maailman liikennepolttoaineista oli siten noin 3 prosenttia. Vuonna 2000 biopolttoaineiden osuus EU:ssa kulutetuista polttoaineista oli vasta 0,3 prosenttia. Vuonna 2007 niiden osuus oli jo 2,6 prosenttia ja vuonna 2009 noin 4 prosenttia. Tällä vuosisadalla maailma joutuu asteittain luopumaan liikenteessä fossiilisista polttoaineista. Biopohjaisille vaihtoehdoille syntyy näin valtavat markkinat. Raakaöljyn asema heikkenee öljyvarantojen vähenemisen takia. Ilmastonmuutoksen torjumiseksi tehtävät CO 2 -päästöjen leikkaukset pidentävät raakaöljyn käyttöaikaa. On myös mahdollista, että liikenteen CO2-päästöjen vähennysvaatimukset lieventyvät tulevaisuudessa, mikäli energiantuotannossa pystytään ottamaan talteen merkittäviä määriä hiilidioksidia. Eurooppa ajaa dieselillä ja USA bensiinillä Polttoaineesta kannettavat verot vaikuttavat polttoaineen ja ajoneuvon valintaan. Euroopassa dieseliä verotetaan kevyemmin kuin bensiiniä. Lisäksi dieselmoottori kuluttaa polttoainetta noin 30 prosenttia vähemmän kuin bensiinimoottori. Verotus ja kulutus yhdessä kompensoivat dieselmoottorin kalliimman hankintahinnan. Niinpä lähes puolet EU-maiden uusista henkilöautoista on varustettu dieselmoottoreilla. Raskas liikenne ja lähes kaikki pakettiautot käyttävät nykyään dieseliä. USA:ssa polttoaineita verotetaan hyvin lievästi. Siellä vain kaikkein raskain liikenne käyttää dieseliä. USA:ssakin dieselin suosio kasvaa asteittain. Biopolttoaineiden (etanoli ja biodiesel) kulutuksen jakauma Euroopassa ja maailmassa vuonna Kuva: Neste Oil, lähteet: Woodmac, Kingsman, Neste Oil ja BCG analysis & estimates 10

11 tammi-elo Länsi-Euroopassa rekisteröidyt uudet autot. Lähde ACEA (European Automobile Manufacturers Association) % tammi-elo Dieselajoneuvojen osuus Länsi-Euroopassa rekisteröidyistä uusista autoista. Lähde ACEA 11

12 3 Lainsäädäntö ohjaa biopolttoaineiden kehitystä Viranomaiset asettavat säädöksiä polttoaineiden ominaisuuksille ja veroille. Biopolttoaineet ovat kalliimpia kuin raakaöljystä valmistetut tuotteet. Tästä johtuen viranomaisohjaus vaikuttaa keskeisesti niiden kehitystyöhön ja markkinoihin. Biopolttoaineiden lainsäädäntö EU:ssa Euroopassa ja muualla maailmassa valmistaudutaan jo ajanjaksoon , jolloin kasvihuonekaasupäästöjen tulisi vähentyä peräti 80 prosenttia verrattuna vuoteen Alkutoimena EU laati vuonna 2003 direktiivin liikenteen biopolttoaineiden käytön edistämiseksi ja asetti vapaaehtoiset tavoitteet biopolttoaineosuuksille. Vuonna 2009 voimaan tullut EU:n uusiutuvan energian direktiivi asettaa velvoitteet uusiutuvan energian ja biopolttoaineiden käytölle: vuoteen 2020 mennessä uusiutuvan energian osuus koko energian käytössä on nostettava asteittain 20 prosenttiin ja liikenteen energiankäytössä 10 prosenttiin. Direktiivi määrittelee biopolttoaineeksi EU:n säädökset uusiutuvan energian käytöstä tiukentuvat asteittain vuoteen 2020 mennessä. Kuva: Euroopan parlamentti tuotteen, joka vähentää kasvihuonepäästöjä vähintään 35 prosenttia fossiiliseen polttoaineeseen verrattuna. Vuodesta 2017 alkaen biopolttoaineen on vähennettävä kasvihuonepäästöjä 50 prosenttia; vuonna 2017 tai sen jälkeen rakennetuissa laitoksissa valmistetuille polttoaineille vaatimus on kovempi, 60 prosenttia. EU haluaa direktiiveillä varmistaa polttoaineiden saatavuuden, koska Eurooppa on erittäin riippuvainen tuontiraakaöljystä. Tulevaisuudessa sen saatavuus heikkenee ja hinta nousee. Myös maatalouspolitiikka kytkeytyy bioenergian käyttöön; bioraaka-aineiden tuotannon arvioidaan parantavan työllisyyttä ja voimistavan paikallisesti maatalouden asemaa. Lähivuosien isoja periaatteellisia kysymyksiä Euroopassa ovat: Miten luodaan harmoniset kokonaismarkkinat lähtökohtana nykytilanne, jota kirjavoittaa viidakko maakohtaisia säännöksiä? Miten suhtaudutaan Euroopan yhteisön ulkopuolelta tuleviin raaka-aineisiin ja valmiisiin biopolttoaineisiin? Miten huolehditaan teknologianeutraaliudesta, jotta tuottajille ja jakelijoille voidaan turvata mahdollisuudet hyödyntää uusimpia innovaatioita ja teknologioita? Parhaillaan laaditaan säädöksiä epäsuoran maankäytön haittojen torjumiseksi. Esimerkiksi energiakasvin tuotanto yhtäällä voi vaikuttaa siihen, että metsää hakataan jossain muualla tai ravinnontuotantoon käytettävä maa-ala pienenee. Tällaisten vaikutusten arvioimiseksi kehitetään laskentamenetelmiä. Sitovien säädösten perusteeksi tarvittavan yhteisen laskentatavan luominen vie vielä aikaa. Epävarmuus tulevista säädöksistä on riskitekijä alan toimijoille. 12

13 Maailmanlaajuisesti uusiutuvan dieselin kysyntä on 2000-luvulla kasvanut nopeammin kuin etanolin kysyntä, mutta määrällisesti biopohjaisia dieseleitä kulutetaan edelleen huomattavasti vähemmän kuin etanolia. Kuva: Neste Oil, lähde: Wood Mackenzie Suomi kasvattaa biopolttoaineiden osuutta Suomessa vuonna 2008 voimaan tulleessa laissa pantiin täytäntöön EU:n vuoden 2003 direktiivi. Laki asetti polttoaineen jakelijoille velvoitteen uusiutuvien eli biopolttoaineiden vuotuiselle toimitusmäärälle. Biopolttoaineet voidaan toimittaa kulutukseen joko sellaisenaan taikka sekoitettuna moottoribensiiniin tai dieseliin. Sekoitemäärät voivat vaihdella vuodenaikojen ja alueiden mukaan. Pääasia on, että vuotuinen biopolttoainei-

14 den vähimmäisosuutta koskeva velvoite täyttyy. Jakelu on tapahtunut nykyisellä polttoainelogistiikalla; investointeja uuteen jakelulogistiikkaan tai uuteen ajoneuvokantaan ei ole tarvittu. Vuotuinen biopolttoaineiden vähimmäisosuusvelvoite energiasisällöksi laskettuna oli kaksi prosenttia vuonna 2008 ja neljä prosenttia vuosina 2009 ja Vuosina velvoite on kuusi prosenttia. Sen jälkeen biopolttoaineiden vähimmäisosuutta nostetaan vuosittain siten, että se on vuodesta 2020 alkaen 20 prosenttia. Vuoden 2011 alussa luovuttiin liikennepolttoaineiden litrapohjaisesta verotuksesta. Nyt vero määräytyy polttoaineen energiasisällön ja fossiilisen CO 2 -määrän mukaan. Näin biopolttoaineiden aiheuttamia lisäkustannuksia leikataan ja samalla edistetään kasvihuonekaasuja eniten vähentävien biopolttoaineiden tuloa markkinoille. Bioetanolimaat Ruotsi, USA ja Brasilia Ruotsi on kasvattanut voimakkaasti 85 prosenttia etanolia sisältävän E85-bensiinin ja biokaasun käyttöä. Tämä on vaatinut investointeja jakeluun. Jakeluvelvoite Suomen lain jakelijalle asettamat velvoitteet biopolttoaineiden toimituksesta kulutukseen (Laki biopolttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä, muutettu ): Jakelija on velvollinen toimittamaan biopolttoaineita kulutukseen. Biopolttoaineiden energiasisällön osuus jakelijan kulutukseen toimittamien moottoribensiinin, dieselöljyn ja biopolttoaineiden energiasisällön kokonaismäärästä (jakeluvelvoite) tulee olla vähintään: 6,0 prosenttia vuosina ,0 prosenttia vuonna ,0 prosenttia vuonna ,0 prosenttia vuonna ,0 prosenttia vuonna ,0 prosenttia vuonna ,0 prosenttia vuonna 2020 ja sen jälkeen Jos biopolttoaine on tuotettu jätteistä tai tähteistä taikka syötäväksi kelpaamattomasta selluloosasta tai lignoselluloosasta, sen energiasisällön lasketaan täyttävän jakeluvelvoitetta kaksinkertaisena. 12

15 Valtio on tukenut uusille polttoaineille sopivan henkilöautokaluston hankintaa. USA on edistänyt tukitoimin bioetanolin tuotantoa. Polttoaineiden saatavuus on USA:n tärkein biopolttoaineiden kehityksen ajuri. Hiilidioksidipäästöjen alentaminen on nostettu esiin vasta viime aikoina. Konventionaalisille biopolttoaineille on asetettu omat tavoitteensa. Erikseen on asetettu tavoitteet ns. kehittyneille polttoaineille, jotka vähentävät kasvihuonekaasupäästöjä yli 50 prosenttia fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna. Brasiliassa sekä tuotetaan että kulutetaan merkittäviä määriä bioetanolia. Etanolintuotannolla köyhä kehitysmaa tavoitteli alun perin omavaraisuutta ja työllisyyden kasvua. Nykypäivänä Brasilian kilpailukyky bioetanolin tuottajana on ylivertainen maailmassa. Maassa kulutetaan etanolia enemmän kuin fossiilista bensiiniä; ns. E85-monipolttoaineautojen osuus Brasilian uusista autoista oli vuonna 2009 yli 90 prosenttia. Standardisoinnin haasteet Direktiivit ja lait koskevat yleensä turvallisuutta, ympäristöasioita ja terveyttä. Direktiiveissä asetettujen vaatimusten rinnalla polttoainestandardeilla määritetään monia polttoaineen toimivuuteen liittyviä suureita ja ominaisuuksia. Standardit ovat lähtökohtaisesti teknologianeutraaleja. Standardien määritelmät perustuvat laadintahetkenä käytettävissä oleviin tietoihin ja teknologioihin. Tämä voi kuitenkin jarruttaa kehitystä. Uudet tuotteet eivät välttämättä mahdu olemassa oleviin normeihin, vaikka ne täyttäisivätkin kaikki lain ja standardien toiminnalliset vaatimukset. Kuva: Tekes 15

16 Polttoaineet harmonisoidusti maailman markkinoille Anders Röj, Volvo Technology Corporation Yksi nykypäivän autoteollisuuden suurimmista haasteista on löytää ratkaisuja, joilla voidaan hidastaa ilmastonmuutosta. Seuraamme autoteollisuudessa aktiivisesti polttoaineiden kehitystä. Viime aikoina erityisen kiinnostuksen kohteena ovat olleet polttoaineiden biokomponentit. On tärkeää, ettei polttoaine heikennä ajoneuvon toimivuutta eikä lisää ajon aiheuttamaa ympäristörasitusta. Lisäksi uudet biopolttoaineseokset on tuotava harmonisoidusti markkinoille, jotta ei aiheuteta sekaannusta tai pahimmillaan virheellisiä polttoainevalintoja esimerkiksi EU:n eri jäsenvaltioiden tankkauspisteissä asioiville kuluttajille. Autotehtailijoina meidän Volvolla on tiedettävä, mitä polttoainelaatuja eri maissa on jakelussa. Yhtiömme osallistuu aktiivisesti liikennepolttoaineiden standardisointityöhön Euroopassa (CEN) ja USA:ssa (ASTM). Tuomme näissä työryhmissä esille autoteollisuuden polttoaineille asettamia laatuvaatimuksia. Saatamme yhteiseen tarkasteluun muun muassa asiakaspalautteisiin perustuvan kokemuksemme kentältä: kuinka automme käyttäytyvät kun niihin tankataan polttoaineita eri markkinoilla. Maailman autoteollisuus julkaisi 1998 dokumentin Word-Wide Fuel Charter (WWFC), jossa kytketään toisiinsa päästötasoa ja polttoaineen laatua koskevat vaatimukset EU:ssa, USA:ssa ja Japanissa. Tavoitteena on vaikuttaa konkreettisesti päästöihin sekä ehkäistä autojen moottoreille ja muille laitteistoille aiheutuvia vahinkoja. WWFC-dokumenttia päivitetään säännöllisesti. Maailmanmittaisen polttoaineiden sääntelyn eli regulaation eteen tehdään työtä myös UN ECE -ryhmässä Genevessä (WP29, World Forum for Harmonization of Vehicle Regulations). Öljyteollisuuden laimean mielenkiinnon vuoksi työn tähänastiset tulokset ovat vaatimattomat. Tavoitteena on kuitenkin jatkossa saada aikaan globaali polttoaineregulaatio, joka nykyistä tehokkaammin parantaa ajoneuvojen luotettavuutta ja vähentää ympäristön kuormitusta. Juuri nyt valtaosa standardisointityöstä Euroopassa keskittyy polttoaineiden biokomponentteihin liittyviin kysymyksiin: etanoliin bensiinissä ja E85-polttoaineessa sekä FAME:een dieselpolttoaineissa. Perinteisen dieselpolttoaineen suureet kuten rikki, setaaniluku ja tiheys hallitaan varsin hyvin Euroopassa. Muualla maailmassa, Pohjois-Amerikka mukaan lukien, asia ei aina ole näin. Volvo tukee ponnisteluja, joiden tavoitteena on tuottaa markkinoilla korkealaatuisia ympäristöä säästäviä polttoaineita. Kuva: Volvo 16

17 Mielestäni on välttämätöntä, että polttoaineen laatua ja ajoneuvojen päästöjä koskevia säädöksiä kehitetään käsi kädessä, sanoo polttoaineasioiden koordinoinnista Volvo Groupissa vastaava ja standardisointityössä yli 20 vuotta mukana ollut Anders Röj. Kuva: Volvo Dieselprosessiin soveltuvia polttoaineita osataan nykypäivänä valmistaa lähes mistä tahansa helposti syttyvästä orgaanisesta materiaalista. Kaikki moottorit eivät kuitenkaan toimi moitteettomasti kaikilla polttoaineilla. Joidenkin polttoaineiden käyttö edellyttää muutoksia ajoneuvojen moottoreihin ja muihin laitteistoihin. Volvo Group kuuluu maailman johtaviin kuljetusratkaisujen toimittajiin. Volvon tuotteita ovat kuorma-autot, linja-autot, työkoneet, moottorit ja ajojärjestelmät veneisiin ja teollisuuden sovelluksiin sekä lentokonemoottoreiden komponentit. Volvo Group työllistää henkilöä, tuotantolaitoksia on 19 maassa ja myyntiä noin 180 maassa. Neste Oilin kehittämää NExBTL-teknologiaa soveltaen voidaan valmistaa korkealaatuista dieselpolttoainetta samoista raaka-aineista kuin perinteistä FAME-biodieseliä. Useilla markkinoilla FAME:n laatu ei vastaa vaadittua tasoa ongelmia aiheuttavat sen hiilivetypohjaisia dieselpolttoaineita heikommat stabiiliusja kylmän sään ominaisuudet. Olisikin suotavaa, että hiilivetypohjaisen uusiutuvan dieselin osuus liikennepolttoaineiden markkinoilla kasvaisi. Uusiutuvan NExBTL-dieselin kehitystyön aikana pidimme säännöllisesti yhteyttä Neste Oiliin, yhtiöön johon meillä on pitkäaikaiset hyvät suhteet. Teknisten tietojen vaihdon lisäksi keskustelimme avoimesti myös kestävän kehityksen täyttymiseen liittyvistä kysymyksistä ja jopa markkinointistrategioista. 17

18 4 Bioraaka-aineet Maailmanmitassa merkittävin biopolttoaine on amerikkalainen maissista valmistettu etanoli, jota tuotettiin yli 30 miljoonaa tonnia vuonna Samana vuonna Brasilia tuotti sokeriruokoetanolia 20 miljoonaa tonnia. Yhdessä nämä vastasivat lähes 90 prosenttia maailman biopolttoaineiden tuotannosta. Etanolia voidaan valmistaa hyvin monenlaisista raaka-aineista. Brasilialainen sokeriruoko on hyvän satoisuutensa takia kuitenkin ylivertainen raaka-aine maissiin, sokerijuurikkaaseen tai viljoihin verrattuna. Tästä johtuen brasilialainen etanoli hallitsee lähes yksinään maailmanmarkkinoita. Maissietanoli, jonka tuotantoa USA:n valtio tukee, käytetään lähes yksinomaan USA:ssa. Biodieselin tärkeimmät raaka-aineet ovat rypsi-, soija- ja palmuöljy. Näitä voidaan käyttää myös toisiaan korvaavina raaka-aineina. Rypsistä tuotetaan vuodessa noin 10 miljoonaa tonnia uusiutuvaa biodieseliä, öljypalmusta ja soijasta kummastakin noin 2 miljoonaa tonnia vuodessa. 4.1 Erilleen elintarvikeketjusta Monet biopolttoaineiden raaka-aineet soveltuvat myös elintarvikekäyttöön. Tosin polttoaineisiin käytetään kasveista myös ravinnoksi kelpaamattomia jakeita. Joka tapauksessa biopolttoaineiden ja ravinnon tuottaminen kilpailevat osittain keskenään. Polttoaineteollisuuden käyttämien kasvilajien vaihtaminen syötäväksi kelpaamattomiin ei ratkaise ongelmaa, mikäli energiakasveja viljellään pellolla. Sen vuoksi teollisuus on kiinnostunut kasveista, joita voi kasvattaa myös joutomailla tai olosuhteissa joissa elintarvikekasvien tuotanto on mahdotonta. Tällainen on esimerkiksi lämpi- Rypsi Maissi Öljypalmu Puuhake 18

19 Öljypalmun taimia Kuva: Neste Oil mällä vyöhykkeellä kasvava öljykasvi Jatropha. Sitä tutkitaankin maailmalla laajasti ja sitä on jo hyödynnetty uusiutuvan dieselin valmistuksessa. Polttoaineteollisuus tutkii intensiivisesti myös selluperäisen biomassan ja teollisesti valmistettavan biomassan, kuten levien ja mikrobien, hyödyntämismahdollisuuksia. Pelkästään levä-tutkimukseen on maailmalla jo sijoitettu arviolta miljardi euroa. Levien tuotannollinen potentiaali on erittäin suuri perinteisiin peltokasveihin verrattuna. Palmuöljyn kulutuksen jakauma maailmassa 2009/2010. Kuva: Neste Oil, lähde: Oil World 19

20 5 Uusiutuvan dieselin valmistusteknologiaan johtanut kehityspolku EU:ssa tiukennettiin 1990-luvun alussa merkittävästi bensiinin ja dieselin laatuvaatimuksia. Oli myös ilmeistä, että jatkossa EU:ssa vaaditaan biokomponentteja liikenteessä käytettäviin polttoaineisiin. Muutokseen sopeutumiseksi Neste Oil aloitti biotutkimuksen. Yhtiö tutki etanolin ja eettereiden käyttöominaisuuksia bensiineissä tehtiin kirjallisuustutkimus biopolttoaineiden valmistusteknologioista. Kirjallisuustutkimuksen ja markkinatutkimuksen pohjalta Neste päätti suunnata pääpainon biotutkimuksissaan dieselpolttoaineeseen. Euroopassa, joka on yhtiön päämarkkina-alue, kaikki linja- ja kuorma-autot ovat dieselkäyttöisiä. Dieselien osuus myös henkilöautoissa oli voimakkaassa kasvussa. Lisäksi ennakoitiin, että eurooppalaisilla jalostamoilla bensiinin ylituotanto kasvaa entisestään ja dieselpula pahenee. Tämä johtaa kysynnän dieseliin soveltuviin biokomponentteihin. Bensiinien puolella oli jo etanolimarkkinat ja useita valmiita etanolin valmistusteknologioita. Lisäksi Neste Oililla oli valmis eetteriteknologia bensiinin biokomponentin valmistamiseksi. Siten yhtiöllä oli jo ratkaisuja bensiinimarkkinoille. Vuonna 1994 toteutettiin ensimmäinen kokeellinen kehityshanke mäntyöljyllä, joka nähtiin siihen aikaan potentiaalisena kotimaisena biopolttoaineen raaka-aineena. Hankkeessa onnistuttiin tekemään polttoainetta, löydettiin oikeat reaktioaskeleet ja saatiin riittävästi koeajotuloksia, joiden perusteella voitiin hakea patentteja. Aika ei kuitenkaan ollut vielä kypsä uuden tuotteen markkinoille saattamiseksi, joten pidemmälle meneville selvityksille ei ollut liiketaloudellisia perusteita. 5.1 Dieseltutkimus käynnistyy uudelleen 2001 Vuonna 2003 voimaan tullutta biopolttoaineiden EU-direktiiviä ryhdyttiin luonnostelemaan vuosituhannen alussa. Neste Oil mietti osaltaan, millä odotettavissa oleva biopolttoainevelvoite täytettäisiin. Yrityksessä päädyttiin käynnistämään uudelleen biopohjaisen dieselin tutkimustyö vuonna Tutkimukset keskitettiin kahdelle rintamalle; tavoitteena oli kehittää ensin nopean kehitystyön tuloksena esteröity biodiesel FAME sekä pitemmällä aikajänteellä vetykäsitelty kasviöljy, HVO. FAME FAME, Fatty Acid Methyl Ester, on rasvahapon metyyliesteri. Vuoden 2002 aikana käynnistettiin tunnettujen kaupallisten valmistusteknologioiden vertailu. Rinnalla tutkittiin FAME:n käyttöominaisuuksia ja tehtiin liiketoimintaselvityksiä. Seuraava vaihe olisi ollut investointipäätös. FAME-vaihtoehdosta kuitenkin luovuttiin, sillä siihen investointi ei olisi ollut riittävän kannattavaa lyhyellä eikä pitkälläkään aikajänteellä. Kylmäkäytössä, varastoinnissa ja moottorin likaantumisnopeudessa ilmenneiden ongelmien takia FAME:lla ei myöskään olisi ollut suurta kasvupotentiaalia. Autoteollisuus halusi lisäksi rajata FAME:n pitoisuuden polttoaineissa mahdollisimman alhaiseksi. Monissa Euroopan maissa oli syntynyt 1990-luvulla verotukien edesauttamana runsaasti FAMEtuotantoa. Valtioiden siirryttyä velvoitekäytäntöön tukia leikattiin. FAME:n kysyntä lopahti ja muodostui suuri ylikapasiteetti. HVO / NExBTL Neste Oil antoi omalle HVO-teknologialleen nimeksi NExBTL, joka viittaa Neste Oiliin ja bioraaka-aineesta Fischer-Tropsch -menetelmällä valmistettuun BTL-dieseliin (BTL = bio to liquid). Rinnan FAME-hankkeen kanssa vetykäsittelyyn perustuva tutkimushanke käynnistettiin 20

21 uudelleen vuoden 1994 tulosten pohjalta. Kun FAME päätettiin jättää toteuttamatta, HVO:sta tuli ykköshanke ja sen aikataulua nopeutettiin. HVO-tuotantolaitokseen on investoitava enemmän kuin FAME-tuotantolaitokseen. FAMEtuotteeseen verrattuna HVO-tuotteen tärkeimmät edut olivat: paremmat laatuominaisuudet ja toimivuus kylmässä sekä laajempi ja halvempi raaka-ainepohja. Uuden teknologiansa ansiosta Neste Oil sai etumatkaa kilpailijoihin nähden. Myös teknologian osaaminen pysyi yhtiön sisällä. 5.2 NExBTL-dieselin kehitysrintamat Tiukan aikataulun vuoksi kehitystyön osa-alueet toteutettiin rinta rinnan. Tällaisen etenemistavan ansiosta eri osa-alueiden sisältöä ja tutkimusta voitiin suunnata joustavasti. Raaka-ainetutkimus Neste Oililla keskityttiin kehittämään HVO-teknologiaaa. Kuva: Tekes Raaka-aineista soija-, rypsi- ja palmuöljyn ominaisuuksia tutkittiin NExBTL-prosessin ja lopputuotteen laadun kannalta. Tutkimus osoitti erilaisten kasviöljyjen toimivan hyvin samankaltaisesti prosessissa. Näin ollen myös usean raaka-aineen yhteiskäyttö on mahdollista. Palmuöljy valittiin ensimmäiseksi raaka-aineeksi tuotantoon. Valintaperusteina olivat sen saatavuus ja edullinen hankintahinta. Pian ensimmäisen NExBTL-laitoksen käynnistymisen jälkeen käynnistettiin tutkimus palmuöljyn syötäväksi kelpaamattomien jakeiden hyödyntämismahdollisuuksista. Lisäksi on tutkittu ja otettu käyttöön uusia kasviöljyjä, kalaöljyjä ja eläinrasvoja. Uusien raaka-aineiden käyttöönottoon vaikuttavat hinta, saatavuus ja HVO-biodieselin tuoteominaisuuksia, muun muassa vaikutuksia autojen moottoreihin, testattiin vuodesta 2004 alkaen VTT:llä. Kuva: VTT 13

22 hankintalogistiikka enemmän kuin raaka-aineen ominaisuudet. HVO-prosessin kehittäminen HVO-prosessissa on kaksi pääosaa: vedytys eli hapen poisto ja isomerointi eli kylmäominaisuuksien parantaminen. Vedytys ja isomerointi ovat öljynjalostuksen normaaleja prosesseja, joita Neste Oil oli jo aiemmin kehitellyt useissa hankkeissa. Yhteistyö yliopistojen ja katalyyttituottajan kanssa käynnistyi sekin jo vuonna Teknillisen korkeakoulun eli nykyisen Aalto-yliopiston ja Åbo Akademin kanssa tutkittiin katalyyttimateriaaleja, vedytysprosessia sekä vaihtoehtoisia reaktioreittejä bioperäisen dieselin valmistamiseksi. Vaihtoehdoista parhaana valittiin jatkotutkimuksiin jo alussa testattu HVO-reitti. Yliopistotutkimuksen tulokset tukivat investointipäätöstä ja niiden perusteella laajennettiin patentoinnin kattavuutta. Tekes rahoitti merkittävästi yliopistotutkimusta. Prosessissa tarvittava isomerointikatalyytti kehitettiin yhteistyössä katalyyttivalmistaja Akzon eli nykyisen Albemarle Catalyst Co:n kanssa. Tämä tärkeä osahanke eteni nopeasti laboratorio- ja edelleen pilottimittakaavan koetuotantoon. Molemmista saatiin erinomaisia tuloksia. Aluksi selvitettiin prosessin parhaat ajoparametrit. Tutkimuksissa mukana olleista autoista kerättiin sitä varten räätälöidyillä ohjelmistoilla tietoja yksityiskohtaisia analyysejä varten. Kuva: VTT Prosessit mallinnettiin perussuunnittelua varten. Myöhemmin tutkittiin erilaisten toisistaan poikkeavien raaka-ainevaihtoehtojen soveltuvuutta prosessiin. Tuoteominaisuuksien tutkimukset Jo vuoden 1994 kokeet olivat osoittaneet, että prosessi tuottaa laadullisesti ylivertaista dieseliä. Rinnan prosessikehityksen kanssa varmennettiin, että laatu säilyy, vaikka raaka-aineisiin tehdään muutoksia. HVO oli täysin uusi tuote, joten sille tuli saada autonvalmistajien hyväksyntä. Hyväksynnän saamiseksi autonvalmistajille tuli ensin osoittaa tuotteen hyvät käyttöominaisuudet, minkä jälkeen autonvalmistajat saivat itse tutkia tuotetta lyhyiden ja pitkien testien avulla. Yhteistyö autonvalmistajien ja VTT:n kanssa käynnistyi vuonna 2004, jolloin Neste Oilin tutkimusorganisaatio pystyi toimittamaan moottorikokeissa tarvittavia määriä polttoainetta. Yhteistyökumppanien tekemät varhaiset tuoteominaisuustestit vahvistivat Neste Oilin tutkijoiden käsitystä siitä, että oltiin tekemässä huipputuotetta. Kumppanit antoivat tuotteesta erinomaista palautetta. Viranomaisten hyväksyntä puolestaan edellytti tietoja tuotteen käsittelyn turvallisuudesta, tuotteen koko elinkaaren (tuotanto, kuljetus ja käyttö) ajalta lasketuista kasvihuonekaasutaseista sekä kestävän kehityksen periaatteiden toteutumisesta raaka-aineiden kasvatuksessa. Uusien kemikaalien tulee täyttää kemikaalien käyttöturvallisuuden vaatimukset ns. Reachmenettelyllä. SafePharm Laboratories Ltd:n testit osoittivat, että Neste Olin NExBTL-diesel on fossiilista dieseliä haitattomampi sekä ihmiselle että luonnolle. Testeissä tutkittiin tuotteen toksisuus ihmiselle ja vesieliöstölle, mutageenisyys, vesiliukoisuus ja biohajoavuus. Perussuunnittelu Ensimmäisen NExBTL-laitoksen perussuunnittelu käynnistettiin vuoden 2003 lopussa, jolloin prosessia oli riittävästi mallinnettu. Poikkeuksellisesti investointipäätöstä valmisteltiin rinnan 22

23 kehityshankkeen kanssa. Menettely nopeutti etenemistä tutkimuksesta uuden tuotteen markkinointiin. Singaporen NExBTL-tuotantolaitos. Kuva: Neste Oil 5.3 NExBTL-dieselin tuotanto käynnistyy Ensimmäiseen NExBTL-laitokseen päätettiin investoida vuonna Rakennustyöt Porvoossa aloitettiin välittömästi. Laitoksen toiminta käynnistettiin vuonna 2007 ja sen tuotantokapasiteetti on tonnia vuodessa. Oli kulunut 14 vuotta ensimmäisestä esiselvityksestä ja 5 vuotta varsinaisen tutkimushankkeen käynnistymisestä. Investoinnin arvo oli 100 miljoonaa euroa, josta tutkimus- ja kehityshankkeen osuus oli noin kymmenesosa. Jo ennen laitoksen käynnistystä päätettiin investoida toiseen samankokoiseen laitokseen. Sekin rakennettaisiin Porvooseen. Uusi rakennushanke valmistui vuonna Molempien yksiköiden energian käyttö, jätevesien käsittely ja laadunvalvonta on integroitu Neste Oilin Porvoon öljynjalostamon muuhun toimintaan. Integroinnilla on suuri merkitys NExBTL-yksiköiden kannattavuudelle. Uutta teknologiaa kehitettäessä kaikkea ei ole mahdollista selvittää etukäteen. Suuria yllätyksiä hankkeen aikana ei kuitenkaan koettu ja kaupallinen toiminta käynnistyi juoheasti. Varsinaiset prosessiyksiköt toimivat hyvin. Raaka-aineiden esikäsittelyn kehittäminen osoittautui haasteellisimmaksi. Esikäsittelyllä varmistetaan prosessiin syötettävän aineen puhtaus, joka vaikuttaa sekä prosessin toimintaan että lopputuotteen laatuun. Elintarviketeollisuuden tarpeisiin kehitetty kasviöljyjen esikäsittelyprosessi ei täysin riittänyt dieseltuotannon tarpeisiin. Tarvittiin jatkotutkimusta. Tutkimus tuotti yhtiölle runsaasti omaa osaamista. Esikäsittelyselvityksiä tehdään edelleen tutkittaessa uusia raaka-ainevaihtoehtoja. Ensimmäisestä laitoksesta saatujen hyvien kokemusten perusteella yhtiö päätti rakentaa kaksi suurta laitosta lähelle raaka-aine- ja tuotemarkkinoita. Vuoden 2010 lopulla käynnistyi kapasiteetiltaan tonnin laitos Singaporessa ja syksyllä 2011 käynnistyi toinen samankokoinen laitos Rotterdamissa. Näiden kahden investoinnin arvo on yhteensä yli miljardi euroa. 23

24 Verkostoituminen lyhentää kehityspolkua Raimo Linnaila, Neste Oil Signaali markkinoilta antaa innovaatiotoiminnalle siivet. Myös Neste Oilin uusiutuviin raaka-aineisiin perustuvan dieselpolttoaineen kehitystyö lähti lentoon 2000-luvun alussa, jolloin edessä olevien lainsäädännön muutosten ja kansallisten uusiutuvan energian käyttövelvoitteiden osattiin ennakoida lisäävän voimakkaasti biopolttoaineiden kysyntää lähitulevaisuudessa. Vuonna 2002 lähdimme viemään voimaperäisesti eteenpäin tutkimusta, joka sitten johti vetykäsitellyn uusiutuvan dieselin valmistusteknologian eli NExBTL-teknologian syntyyn. Toisin kuin monet eurooppalaiset kilpailijamme, hylkäsimme tuolloin FAME-biodieseliin johtavan polun, sillä aikaisempien selvitystemme perusteella pidimme sentyyppisen dieselin kylmäominaisuuksia heikkoina. Halusimme edetä tutkimus- ja kehitystyössä ripeästi, vaikka selvitettävänämme oli useita Kuva: Neste Oil reaktioreittivaihtoehtoja. Voidaksemme samanaikaisesti tutkia useita reittejä, teimme yhteistyötä ulkopuolisten tutkimuslaitosten kanssa. Hankekokonaisuudessa Tekes rahoitti julkisissa tutkimuslaitoksissa toteutettuja osaprojekteja. Yhteistyömme Tekesin ja suomalaisten yliopistojen kanssa osoittautui hyvin hedelmälliseksi. Rinnakkaisten tutkimusten ansiosta selvitimme kahdessa vuodessa, mitkä tutkimuslinjat kannattaa lopettaa ja mihin suunnata jatkotutkimukset. Tämä vaihe olisi vaatinut huomattavasti pidemmän ajan, jos olisimme toimineet yksin. Sekä kansallinen että kansainvälinen verkostoituminen on elintärkeää hankkeissa, joissa luodaan tehokkaasti täyteen teolliseen mittakaavaan tähtäävää uutta teknologiaa. Prosessikehityshankkeissa Neste Oil -konserniin kuuluvan Neste Jacobs -suunnitteluyksikön lisäksi yliopistot ja VTT ovat olleet tärkeitä kumppaneita. Kumppanit pystyvät tarjoamaan osaamisen lisäksi myös bench- ja pilotmittakaavan koeajoihin soveltuvia laitteistoja omien koeyksiköidemme täydennykseksi. NExBTL-teknologian kehitysvaiheissa projektien läpivientiä edesauttavaa riittävän tasokasta tutkimusosaamista on löytynyt varsin hyvin kotimaisista yliopistoista. Tällöin myös riski tietojen vuotamisesta kilpailijoiden käsiin mielletään pienemmäksi. Verkostoitumisen kautta saamme käyttöömme erikoisalojen asiantuntijoita. Etsimme jatkuvasti uusia raaka-ainevaihtoehtoja NExBTL-prosessissa hyödynnettäviksi. Tällä osa-alueella yhteistyö on prosessikehitystä kansainvälisempää jo senkin vuoksi ettei meidän leveysasteillamme ole monien bioraaka-aineiden kaupallista tuotantoa. Bioraaka- 24

25 aineiden maailma on laaja ja meillä pitää olla kanavat erilaisten kestävästi tuotettujen mahdollisten raaka-aineiden sekä muussa teollisuudessa sivutuotteena syntyvien soveltuvien jätevirtojen alkulähteille. Myös investoinneissa NExBTL-tuotantolaitoksiin etenimme vauhdilla, sillä halusimme vastata kasvavaan kysyntään nopeasti riittävällä kapasiteetilla. Ensimmäinen tuotantoyksikkö, jonka vuosikapasiteetti on tonnia uusiutuvaa dieseliä, valmistui Porvooseen vuonna Nyt Porvoossa on kaksi tuotantoyksikköä, Singaporessa kolmas ja Rotterdamissa neljäs. Sekä Singaporen että Rotterdamin laitoksen vuosikapasiteetti on tonnia. Näin ollen vuoden 2011 loppuun mennessä Neste Oilin uusiutuvan dieselin tuotantokapasiteetti on nostettu liki kahteen miljoonaan tonniin vuodessa, mikä vankistaa Neste Oilin johtavaa asemaa globaalina tuottajana. Neste Oilin lisäksi toistaiseksi vain yksi yhtiö USA:ssa valmistaa vetykäsiteltyä uusiutuvaa dieseliä. Mielelläni näkisin tällä kentällä enemmänkin tuottajia eri puolilla maailmaa, sillä se oletettavasti vähentäisi nykyistä nopeammin tämän teknisesti ylivertaisen uusiutuvan polttoaineen lainsäädännöllisiä ja poliittisia käytön rajoitteita. NExBTL-dieselin käytölle ei ole mi- Rotterdamin NExBTL-tuotantolaitoksen toiminta käynnistyi syksyllä Laitos tuottaa vetykäsiteltyä uusiutuvaa dieseliä tonnia vuodessa. Kuva: Neste Oil. tään teknisiä rajoitteita nykyisessä autokannassa. Tältä osin se poikkeaa edukseen perinteisistä biopolttoainekomponenteista kuten biodieselistä ja etanolista. Neste Oilin tutkimus- ja kehitystyö keskittyy ympäristöä vähemmän kuormittavien tuotteiden ja teknologioiden kehittämiseen. Neste Oilin vuotuiset tutkimus- ja kehitysinvestoinnit ovat noin 40 miljoonaa euroa, joista noin 80 prosenttia suuntautuu uusiutuvien raaka-aineiden tutkimukseen. Uusia raaka-ainevaihtoehtoja tutkitaan yhteistyössä koti- ja ulkomaisten tutkimuslaitosten kanssa. Kuva: Neste Oil

26 6 Markkinoiden luottamus tuotetestauksella NExBTL-teknologialla valmistettua uusiutuvaa dieseliä kokeilivat ensimmäisinä kuorma-autojen valmistajat Scania ja MAN vuonna Jo ensimmäisissä testeissä todettiin, että NExBTLdieselin käyttö pienentää päästöjä merkittävästi fossiiliseen dieseliin verrattuna, eikä aiheuta häiriöitä auton toimintaan. NExBTL-dieseliä on testattu pääkaupunkiseudun linja-autoliikenteessä vuosina Helsingin Seudun Liikenteen (HSL), Proventian, Neste Oilin, VTT:n, Scanian ja neljän liikennöitsijän yhteishankkeessa selvitettiin 300 NExBTLdieseliä käyttävän linja-auton toimivuutta ja päästöjä. Yritysten lisäksi Tekes ja valtionvarainministeriö rahoittivat hanketta. Yhdessätoista linja-autossa, joissa käytettiin polttoaineena yksinomaan NExBTL-dieseliä, NOx-, hiukkas- ja PAH-päästöt vähenivät saman verran, kuin aiemmat moottorikokeet osoittivat. Linja-autoilla ajettiin yli 50 miljoonaa kilometriä. Moottoreiden huoltoväli säilyi ennallaan, eikä polttoainehuollossa tarvittu mitään erityistoimenpiteitä. Raskaiden ajoneuvojen valmistaja Scania antoi syyskuun 2011 alussa hyväksynnän NExBTLdieselin käytölle kaupunki- ja lähiliikenteessä. Uuden polttoaineen kokeilu kiinnosti laajasti. Useat autonvalmistajat ja VTT ovat testanneet NExBTL-dieseliä myös henkilöautoissa. Kokeissa on ajettu miljoonia testikilometrejä. HSLhankkeen lisäksi NExBTL-dieselin toimivuutta raskaan kaluston polttoaineena on tutkittu paljon Keski-Euroopassa ja Kanadassa. Esimerkiksi Saksassa Daimler AG:n, Deutsche Post DHL:n, energiayhtiö OMV:n, joukkoliikenneyhtiö Stuttgarter Strassenbahnen AG:n ja Neste Oilin yhteisessä pilottihankkeessa 14 sarjatuotantomallista Mercedes-Benzin kuorma- ja linja-autoa on kulkenut NExBTL-dieselillä vuodesta 2008 alkaen Nürnbergin ja Stuttgartin alueilla. Yhteisprojekti päättyi vuonna 2011, jolloin ajoneuvoilla oli ajettu 3,5 miljoonaa kilometriä. Projektin ajot vähensivät hiilidioksidipäästöjä 2200 tonnia. Kuva: Neste Oil 16

27 Saksassa käynnistettiin kesällä 2008 kokeilu, jossa 14 sarjatuotantomallista Mercedes-Benzin valmistamaa kuorma- ja linja-autoa käyttää polttoaineenaan Neste Oilin NExBTL-biodieseliä. Kolmivuotisen projektin aikana on tavoitteena ajaa näillä ajoneuvoilla ammattiliikenteessä 3,3 miljoonaa kilometriä. Hiilidioksidipäästöjen säästöä arvioidaan kertyvän tonnia. Kuva: Daimler Ag Kanadassa Albertassa tehdyissä kenttäkokeissa NExBTL- ja fossiilisen dieselin seos toimi jopa 44 C asteessa. Testauksiin osallistui 75 erikokoista ajoneuvoa 10 kuukauden ajan. Koetta rahoittivat eniten Kanadan ja Albertan hallitukset sekä Shell Canada. Vuosina verrattiin laajassa yhteishankkeessa erilaisia polttoaineita käyttävien dieselajoneuvojen päästöjen vaikutuksia ihmisen terveyteen. Hankkeeseen osallistuivat Kuopion kansanterveyslaitos, Itä-Suomen yliopisto, VTT, Tampereen teknillinen yliopisto, Helsingin Seudun Liikenne HSL, Ecocat Oy ja Neste Oil Oyj. Tekes rahoitti tutkimusta. Tutkimuksessa selvitettiin moottorin hiukkaspäästöjen vaikutuksia terveyteen ajettaessa FAME:lla, NExBTL-dieselillä ja fossiilisella dieselillä. Parafiinistä NExBTLdieseliä käyttäneiden raskaiden ajoneuvojen ja työkoneiden säännellyt ja monet sääntelemättömät päästöt olivat merkittävästi pienemmät kuin tavallista fossiilista dieseliä käyttäneiden ajoneuvojen päästöt. Lisäksi NExBTL-dieseliä käyttävien ajoneuvojen hiukkaspäästöistä koitui merkittävästi vähemmän riskejä ihmisen terveydelle. HVO-/NExBTL-diesel ja katalysaattori ovat terveysriskien kannalta tehokas yhdistelmä erityisesti kaupunkialueilla. Keväällä 2010 käynnistettiin tutkimus, jossa selvitetään miten sataprosenttia NExBTL-dieseliä sisältävä Neste Green 100 -diesel toimii arkiautoilussa pääkaupunkiseudulla. Kuluttajatutkimukseen on osallistunut useita kymmeniä työsuhdeautoa käyttäviä autoilijoita ja kymmenkunta muuta autoilijaa. Testeihin pestattiin erilaisia kuluttajia, joiden autonkäyttötavat vaihtelivat. Tutkimuksessa edelleen mukana olevat työsuhdeautot edustavat laajaa merkki- ja mallivalikoimaa. Kuluttajatutkimusten tavoitteena on vahvistaa autotehtaiden ja autoilijoiden luottamusta NExBTL-dieseliin. Testeissä ei ole tähän mennessä havaittu mitään ennalta odottamatonta. 27

28 Joukkoliikenteestä houkutteleva vaihtoehto autoilulle Reijo Mäkinen, Helsingin seudun liikenne HSL Helsingin seudun liikenne HSL seuraa ns. vihreiden ratkaisujen kehitystä laaja-alaisesti. Meidän on oltava ajan tasalla julkiseen liikenteeseen soveltuvien liikennevälineiden, päästöjä vähentävien polttoaineiden ja pakokaasujen puhdistusjärjestelmien kehityksestä sekä vaihtoehtoisten energiamuotojen, kuten sähkön, tarjoamista mahdollisuuksista. HSL tekee yhteistyötä monien teollisuusyritysten kanssa ja osallistuu aktiivisesti ympäristöteknologisiin ratkaisuihin tähtääviin julkisiin tutkimushankkeisiin. Tärkeitä kumppaneitamme ovat myös monet ulkomaiset suurten metropolien liikennesuunnittelusta ja -järjestelyistä vastaavat organisaatiot. Neste Oilin kehitteillä olleesta HVO-dieselistä kiinnostuimme heti siitä kuultuamme. Kun yhtiö julkisti rakentavansa sen tuotantoa varten jalostamon, ehdotimme yhteistyötä tuotteen testauksessa. Tältä pohjalta käynnistettiin kokeiluhanke, johon osallistui useita toimijoita, mm. pakokaasujen puhdistusjärjestelmiä kehittävä Proventia. Myös pääkaupunkiseudun bussiliikennettä hoitavat liikennöitsijät innostuivat laajasti hankkeesta. Busseja pääkaupunkiseudun liikenteessä liikkuu nykypäivänä noin Uusimmat autot aiheuttavat luonnollisesti vähiten päästöjä. Bussin käyttöikä on kuitenkin noin 15 vuotta eikä koko kalustoa ole varaa vaihtaa kerralla uuteen. Siksi vanhempiinkin ajoneuvoihin soveltuvat päästöjä vähentävät ratkaisut kiinnostavat meitä erityisen paljon. NExBTL-dieselin testaus 300 bussissa kolmen vuoden ajan osoitti polttoaineen toimi- Mitä isompi joukkoliikenteen osuus on, sitä paremmin liikennejärjestelmä toimii ja sen pienemmät ovat ympäristövaikutukset, sanoo HSL:n Liikennepalvelut-osaston johtaja Reijo Mäkinen. Kuva: HSL 18 8

29 120 % 100 % NExBTL vaikutus päästöihin -39 % -29 % -30 % -10 % Suhteellinen päästö 80 % 60 % 40 % 20 % Diesel NExBTL 0 % Hiilivedyt Hiilimonoksidi Hiukkaset Typen oksidit Pakokaasupäästöjen alenemat pääkaupunkiseudun linja-autoliikenteessä VTT:n mittausten mukaan. Lähde mm.: JSAE (Society of Automotive Engineers of Japan, Inc.), technical paper ja vuuden sekä kesä- että talviolosuhteissa. Ympäristöhyödyt olivat ilmeiset - biopolttoainetta käyttäneiden bussien hiukkaspäästöt alenivat noin 30 prosenttia ja typenoksidipäästöt 10 prosenttia. Millään muulla käytettävissä olevalla menetelmällä ei yhtä suurta vaikutusta lähipäästöihin saavuteta yhtä nopeasti. Ja kun tuote vielä soveltuu sellaisenaan nykyisiin tankkausjärjestelmiin ja myös vanhempiin ajoneuvoihin, voi innovaatiota kutsua teknologiaharppaukseksi. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän HSL jäsenkuntia ovat Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kerava ja Kirkkonummi. HSL vastaa jäsenkuntiensa joukkoliikenteen suunnittelusta, järjestämisestä ja matkustajainformaatiosta. HSL vastaa liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisesta myös laajemmalla Helsingin seudun 14 kuntaa käsittävällä alueella. Kuva: Tekes HSL soveltaa kokeiluhankkeen tuloksia pääkaupunkiseudun bussiliikenteen kilpailutuksessa. Uusimme päästöjen pisteytysjärjestelmän syksyllä Se perustuu nyt päästöhyötyjen arvottamiseen. Joukkoliikennettä hoitavien liikennöitsijöiden kilpailukykyä investoinnit vähäpäästöisiin polttoaineisiin ja muihin päästöjä vähentäviin ratkaisuihin parantavat. Näistä investoinneista hyötyvät myös kaupunkilaiset, jotka saavat hengitettäväkseen puhtaampaa ilmaa. Samalla jarrutetaan ilmastonmuutosta, mistä puolestaan hyötyy koko luomakunta. 29

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä 1 Mikä ajaa liikenteen muutosta EU:ssa? 2 Kohti vuotta 2020 Optimoidut diesel- ja bensiinimoottorit vastaavat

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys

Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys Kestävyyskriteeri-Info Pekka Ripatti 23.11.2012 Miksi kestävyyskriteeri-info? EMV:ssa on aloittanut uusiutuvan energian ryhmä EMV on käynnistänyt valmistautumisen

Lisätiedot

Taulukko 1. Bussien keskimääräisiä päästökertoimia. (www.rastu.fi)

Taulukko 1. Bussien keskimääräisiä päästökertoimia. (www.rastu.fi) MUISTIO 7.5.2010 VTT-M-04216-10 Nils-Olof Nylund LIIKENNEPOLTTOAINEIDEN LAATUPORRASTUS LÄHIPÄÄSTÖJEN PERUSTEELLA Tausta Parafiinisen dieselpolttoaineen ja metaanin (maakaasu/biokaasu) voidaan kiistatta

Lisätiedot

RASTU-SEMINAARI. Liikenteen tilaajan näkökulma. Reijo Mäkinen

RASTU-SEMINAARI. Liikenteen tilaajan näkökulma. Reijo Mäkinen RASTU-SEMINAARI Liikenteen tilaajan näkökulma Reijo Mäkinen 9.5.2006 MISSIO YTV tuottaa laajentuvan pääkaupunkiseudun asukkaille tärkeitä YTV-lain mukaisia tai kuntien YTV:n tehtäviksi sopimia palveluja

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Biodieselin (RME) pientuotanto

Biodieselin (RME) pientuotanto Biokaasu ja biodiesel uusia mahdollisuuksia maatalouteen Laukaa, 15.11.2007 Biodieselin (RME) pientuotanto Pekka Äänismaa Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Bioenergiakeskus BDC 1 Pekka Äänismaa Biodieselin

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa

Lisätiedot

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Lähivuosien kehitysnäkymät sekä pitkän tähtäimen suunnitelma Julkaisu on laadittu Suomen liikennekaasualan yritysverkoston sekä

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 24.11.2016 Kotimaan liikenteen khk-päästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti v. 2015

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT Julkisuudessa on ollut esillä Kemijärven sellutehtaan muuttamiseksi biojalostamoksi. Tarkasteluissa täytyy muistaa, että tunnettujenkin tekniikkojen soveltaminen

Lisätiedot

Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia. (COM(2016) 501 lopullinen)

Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia. (COM(2016) 501 lopullinen) Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia (COM(2016) 501 lopullinen) 1 Strategian tavoitteet Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen tulee vuonna 2050 olla vähintään 60 prosenttia pienemmät

Lisätiedot

TransEco-tutkimusohjelma

TransEco-tutkimusohjelma TransEco-tutkimusohjelma 2009-2013 TransEcon biopolttoainetutkimus Nils-Olof Nylund 20.4.2010 Liikenteen sopeuttaminen kestävään kehitykseen IEA Renewable Energy Technology Deployment 2010 Liikennesektorin

Lisätiedot

Tulevaisuuden liikenne- ja innovaatiopolitiikka: johdatus ryhmäkeskusteluun. Raimo Lovio Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Tulevaisuuden liikenne- ja innovaatiopolitiikka: johdatus ryhmäkeskusteluun. Raimo Lovio Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Tulevaisuuden liikenne- ja innovaatiopolitiikka: johdatus ryhmäkeskusteluun Raimo Lovio Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Edistystä tapahtuu mutta Edistystä tapahtuu: Biopolttoaineiden kehittäminen 2005

Lisätiedot

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Johtamis- ja innovaatiojärjestelmät avainroolissa Kemira 2011-> Kemira 2007 asti Diversifioitunut portfolio

Lisätiedot

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta Projektin loppuseminaari 18.11.2016 Lapin yliopisto Risto Mäkikyrö Haemme visionäärejä Tekesin strategia Toimintatapa- ja sisältöpainotukset ovat Luonnonvarat ja

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Energiamurros - Energiasta ja CO2 Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Mitä päästöjä tarkastellaan? Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä keskipitkän aikavälin ilmastopoliittinen suunnitelma koskevat ainoastaan

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma Eduskunnan talousvaliokunta 19.2.2016 Erja Fagerlund TEM/ innovaatio ja elinkeino-osasto Kilpailukyky

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Ilmastonmuutos Ihmiskunnan suurin haaste Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 1 2 Ilmastonmuutos edelleen tosiasia Maapallon keskimääräinen lämpötila noussut 100 vuoden aikana 0,74 C 15 lämpimintä vuotta

Lisätiedot

Olki energian raaka-aineena

Olki energian raaka-aineena Olki energian raaka-aineena Olki Isokyrö Vilja- ala 6744 ha Koruu ala 70% Energia 50324 MW Korjuu kustannus 210 /ha Tuotto brutto ilman kustannuksia 3,4 mijl. Vehnä ala 1100 ha Vähäkyrö Vilja- ala 5200

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Suomen kestävän kehityksen toimikunta 6.6.2012 Kimmo Kanto yksikön johtaja ympäristötieto ja avaruussovellukset Tekes

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Miten autokannan päästöjä vähennetään?

Miten autokannan päästöjä vähennetään? Miten autokannan päästöjä vähennetään? Autoalan ilmasto- ja energialinjaukset Tero Kallio, Autotuojat ry Autokannan uudistaminen autoveron poistaminen vähäpäästöisten työsuhdeautojen verotusarvon alentaminen

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia Erikoistutkija Olli Kauppi 14.1.2013 EU:n energiapolitiikka - Päästökauppa, -yhteismarkkinat, -kapasiteettimarkkinat, - RES-tuki Kilpailu - Edullinen energia - Kestävä

Lisätiedot

Sähköajoneuvot Suomessa. työryhmämietintö

Sähköajoneuvot Suomessa. työryhmämietintö Sähköajoneuvot Suomessa työryhmämietintö 6.8.2009 Sähköajoneuvoklusterin nykyinen rakenne Valmet Automotive Kabus Patria BRB Bombardier Cargotec Kalmar Konecrains Ponsse Rocla Sandvik Mining John Deere

Lisätiedot

Raskaiden ajoneuvojen energiatehokkuus ja sähköajoneuvot

Raskaiden ajoneuvojen energiatehokkuus ja sähköajoneuvot Raskaiden ajoneuvojen energiatehokkuus ja sähköajoneuvot TransEco vuosiseminaari 3.11.2011 Johtaja Reijo Mäkinen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) HSL:n strategia 2018 vähäpäästöinen liikenne

Lisätiedot

Ensimmäisen neljänneksen tulos 2013

Ensimmäisen neljänneksen tulos 2013 Ensimmäisen neljänneksen tulos 2013 Matti Lievonen, toimitusjohtaja 24. huhtikuuta 2013 Sisällys 1 Q1 tulos 2 Markkinoiden kehitys 3 Näkymät 4 Ajankohtaiset painopisteet 5 Liitteet 24.4.2013 2 Disclaimer

Lisätiedot

Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari

Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari 10.11.2016 Eurooppa-neuvosto lokakuu 2014 : EU:n 2030 ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa.

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 BIOENERGIA RY TIIVISTETTYNÄ Historiamme ulottuu 70 vuoden taakse (Turveteollisuusliitto 1943,

Lisätiedot

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050 Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2 Erikoistutkija Tiina Koljonen VTT Energiajärjestelmät Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti 6.3.29,

Lisätiedot

Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella Jukka Leppälahti Tekes

Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella Jukka Leppälahti Tekes Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella 25.8.2015 Jukka Leppälahti Tekes Tilaisuuden tavoite Kertoa millaista rahoitusta on saatavilla erityisesti pk-yritysten pilotointihankkeisiin ja sitä

Lisätiedot

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA 2.4.2011 Petteri Pihlajamäki Executive Vice President, Pöyry Management Consulting Oy Esityksen

Lisätiedot

Osaamista autoteollisuuden kanssa - ConceptCar. Pekka Hautala 19 05.20114

Osaamista autoteollisuuden kanssa - ConceptCar. Pekka Hautala 19 05.20114 Osaamista autoteollisuuden kanssa - ConceptCar Pekka Hautala 19 05.20114 Kuulento ConceptCar Miksi lennettiin kuuhun? Miksi haluttiin rakentaa auto puupohjaisista biomateriaaleista? Metropolia Ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development Uusiutuvan energian tukimekanismit Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, 17.2.2016 Kasperi Karhapää Manager, Business Development 1 Lämmitysmuodot ja CHP-kapasiteetti polttoaineittain 6

Lisätiedot

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Liikenneneuvos Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Liikenneneuvos Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa Liikenneneuvos Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Kotimaan liikenteen khk-päästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti

Lisätiedot

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy SmartChemistryPark Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy Varsinais-Suomessa on laajasti kemian osaamista jolla voidaan vastata moneen tulevaisuuden yhteiskunnalliseen haasteeseen MATERIAALI- VIRTOJEN

Lisätiedot

E10 BENSIINI 2011 Tiedotustilaisuus ke Hotelli Scandic Continental, Helsinki

E10 BENSIINI 2011 Tiedotustilaisuus ke Hotelli Scandic Continental, Helsinki E10 BENSIINI 2011 Tiedotustilaisuus ke 26.5.2010 Hotelli Scandic Continental, Helsinki Öljy ja Kaasualan Keskusliitto Toimitusjohtaja Helena Vänskä MIKSI POLTTOAINEET UUDISTUVAT? Ilmastonmuutoksen hillintä

Lisätiedot

Neste esitys eduskunnan ympäristövaliokunnassa. Ilkka Räsänen & Seppo Loikkanen

Neste esitys eduskunnan ympäristövaliokunnassa. Ilkka Räsänen & Seppo Loikkanen Neste esitys eduskunnan ympäristövaliokunnassa Ilkka Räsänen & Seppo Loikkanen 20.5.2016 Esityksen sisältö 1. Yritys lyhyesti 2. Uusiutuva diesel 3. Ajankohtaista ympäristövaliokunnalle Nesteen strategia

Lisätiedot

Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit

Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit Lehdistötilaisuus 29.8.2012 Professori, tekn.tri Erja Turunen Tutkimusjohtaja, sovelletut materiaalit Strateginen tutkimus, VTT 2 Kierrätyksen rooli

Lisätiedot

Neste Oil energiatehokkuus - käytäntöjä ja kokemuksia. Energiatehokkuus kemianteollisuudessa seminaari

Neste Oil energiatehokkuus - käytäntöjä ja kokemuksia. Energiatehokkuus kemianteollisuudessa seminaari Neste Oil energiatehokkuus - käytäntöjä ja kokemuksia Energiatehokkuus kemianteollisuudessa seminaari 22.8.2013 Agenda 1. Neste Oil Oyj ja Porvoon jalostamo 2. Neste Oilin energian käyttö ja energian käyttö

Lisätiedot

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus

Lisätiedot

Liite 1 Taulukon 1 ohjeet Liite 2 Viitearvot Liite 3 Laskentaohjeet Liite 4 Biomassan sertifiointiohjeet Liite 5 Näytteenotto- ja

Liite 1 Taulukon 1 ohjeet Liite 2 Viitearvot Liite 3 Laskentaohjeet Liite 4 Biomassan sertifiointiohjeet Liite 5 Näytteenotto- ja Liite 1 Taulukon 1 ohjeet Liite 2 Viitearvot Liite 3 Laskentaohjeet Liite 4 Biomassan sertifiointiohjeet Liite 5 Näytteenotto- ja analyysilaboratoriota koskevat vaatimukset Liite 6 Lomakkeet A-H Pohjoismainen

Lisätiedot

Kehittyvä öljy - mukana jokaisen arjessa

Kehittyvä öljy - mukana jokaisen arjessa Kehittyvä öljy - mukana jokaisen arjessa Biomass policies asiantuntijaseminaari 23.1.2016 Öljy- ja biopolttoainealan kommenttipuheenvuoro Helena Vänskä www.oil.fi @OilFi www.oil.fi Hallitusohjelman tavoitteet

Lisätiedot

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Marja-Liisa Tapio-Biström MMM Luomutoimijoiden kiertotalousseminaari Hämeenlinna 29.1.2016 31.1.2016 1 Sisältö tulevaisuuden mahdollisuudet biotalousstrategia

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Kiertotalous on tulevaisuutta - mitä se tarkoittaa laboratorioille? Tero Eklin, laboratorionjohtaja SYKE Finntesting ry syysseminaari,

Kiertotalous on tulevaisuutta - mitä se tarkoittaa laboratorioille? Tero Eklin, laboratorionjohtaja SYKE Finntesting ry syysseminaari, Kiertotalous on tulevaisuutta - mitä se tarkoittaa laboratorioille? Tero Eklin, laboratorionjohtaja SYKE Finntesting ry syysseminaari, 30.11.2016 Kiertotalous hallituksen kärkihankkeena Kiertotalouden

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Tuoteluettelo / 2014 RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Maatalous Teollisuus & materiaalin käsittely Ympäristönhoito Kevytperävaunut Muut laitteet THE SKY IS NOT THE LIMIT STARCO FINLAND

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

Tampereen raitiotien vaikutukset. Liikenteen verkolliset päästötarkastelut. Yleistä

Tampereen raitiotien vaikutukset. Liikenteen verkolliset päästötarkastelut. Yleistä Matti Keränen Trafix Oy 27.6.2016 Tampereen raitiotien vaikutukset Liikenteen verkolliset päästötarkastelut Yleistä Työ tehtiin raitiotien päästövaikutusten selvittämiseksi koko kaupungin alueella. Työn

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

Fuso Canter kuorma-auto on tehnyt edistyksellistä historiaa jo 50 vuotta Lehdistötiedote

Fuso Canter kuorma-auto on tehnyt edistyksellistä historiaa jo 50 vuotta Lehdistötiedote Fuso Canter kuorma-auto on tehnyt edistyksellistä historiaa jo 50 vuotta Lehdistötiedote 23.5.2013 Vuoden 1963 jälkeen, jolloin Canter esiteltiin, on sitä myyty 3,7 miljoonaa kappaletta. Canter kärkenään

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun Smart & Clean säätiö. Resurssiviisaudesta elinvoimaa FISU-vuosiseminaari 8.6.2016 Helsinki Tiina Kähö

Pääkaupunkiseudun Smart & Clean säätiö. Resurssiviisaudesta elinvoimaa FISU-vuosiseminaari 8.6.2016 Helsinki Tiina Kähö Pääkaupunkiseudun Smart & Clean säätiö Resurssiviisaudesta elinvoimaa FISU-vuosiseminaari 8.6.2016 Helsinki Tiina Kähö Suomi tarvitsee kansainvälisen mittaluokan hiilineutraalin kiertotalouden referenssialueita

Lisätiedot

Älykäs ja ekologinen

Älykäs ja ekologinen Älykäs ja ekologinen Bio-, vesi- ja kiertotalouden edelläkävijä Nokian, Tampereen ja Ylöjärven Kolmenkulmaan on rakentumassa täysin uudenlainen yrityspuisto. ECO3-alueella kehitämme yhdessä bio-, vesi-

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja Lauri Oksanen Head of Research 27.9.2010 Nämä kommentit ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Nokia Siemens Networksin

Lisätiedot

VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND JÄLKIASENNETTAVIEN PAKOKAASUN PUHDISTUSLAITTEISTOJEN ARVIOINTI

VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND JÄLKIASENNETTAVIEN PAKOKAASUN PUHDISTUSLAITTEISTOJEN ARVIOINTI 1 JÄLKIASENNETTAVIEN PAKOKAASUN PUHDISTUSLAITTEISTOJEN ARVIOINTI 2 UUSIEN PÄÄSTÖMÄÄRÄYSTEN VOIMAANTULO EURO 4 uudet tyypit 1.10.2005 kaikki uutena myytävät autot 1.10.2006 EURO 5 uudet tyypit 1.10.2008

Lisätiedot

Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla

Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla Pikokaasu loppuseminaari 13 kesäkuuta 2013 Tatu Lyytinen VTT Teknologian Tutkimuskeskus 2 Tatu Lyytinen

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Luonnonkuitukomposiittien oppimisympäristön ja koulutuksen kehittäminen

Luonnonkuitukomposiittien oppimisympäristön ja koulutuksen kehittäminen Luonnonkuitukomposiittien oppimisympäristön ja koulutuksen kehittäminen Materiaalinkehitystyön tukemiseen Koe-erien tuottamiseen ja testaukseen Kouluttautumiseen Luonnonkuidut vahvikkeina Lisäävät komposiittien

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Markkinakatsaus 24.11.2009 Helsinki Sahateollisuus on metsäteollisuuden selkäranka Järeän puun hankinta käynnistää kaiken keskeisen toiminnan metsissämme Saha- ja vaneriteollisuus

Lisätiedot

Suomen kestävän kehityksen toimikunta, kokous 3/ 2010

Suomen kestävän kehityksen toimikunta, kokous 3/ 2010 Suomen kestävän kehityksen toimikunta, kokous 3/ 2010 Säätytalo 13.10.2010 10 1 Yhteistyöllä, rohkeudella ja luovuudella kohti hiilineutraalia kuntaa! Kari koski Uudenkaupungin kaupunginjohtaja Hinku-hanke

Lisätiedot

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tuomo Suortti 29.9.2011 DM Green Growth Tie kestävään talouteen Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman arvioitu volyymi noin 79 miljoonaa euroa Lisätietoja:

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ja bionesteiden kestävyysjärjestelmät

Biopolttoaineiden ja bionesteiden kestävyysjärjestelmät kestävyysjärjestelmät 41. Ilmansuojelupäivät 23.- 24.8.2016, Lappeenranta Kestävyysasiantuntija Harri Haavisto Esityksen sisältö Mistä on kyse? kestävyys Mitä vaaditaan? Kestävyysjärjestelmän vaatimukset

Lisätiedot

BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto

BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto BioGTS Biojalostamo Biohajoavista jätteistä uusiutuvaa energiaa, liikenteen biopolttoaineita, kierrätysravinteita ja kemikaaleja kustannustehokkaasti hajautettuna

Lisätiedot

Vanerintuotanto ja kulutus

Vanerintuotanto ja kulutus Vanerintuotanto ja kulutus vuosina 2000, 2005, 2010 ja 2014 (milj. m 3 ) Vanerintuotanto ja kulutus 120,0 100,0 80,0 60,0 Vuosi Tuotanto Kulutus 2000 58,4 59,6 2005 73,3 72,5 2010 81,5 79,4 2014 98,9 94,1

Lisätiedot

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana - kokemuksia EU-hankkeista Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, 9.10.2013 Jyrki Raitila, VTT Taustaa VTT (Jyväskylä) ollut mukana useissa EU- ja maakuntaprojekteissa,

Lisätiedot

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Innovaatiotoiminnan edistämisen edelläkävijä Turku Science Park 18.1.2010 DM 450969 11-2009 Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiopolitiikan suunnittelun

Lisätiedot

Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle

Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle Envor Group Toimitusjohtaja Mika Laine Järkivihreä Forssa - Turbonousuun Forssa 19.4.2011 Envor Group Neljä yritystä, vanhin perustettu

Lisätiedot

HANKKEEN YHTEYDESSÄ SAATUJA KOKEMUKSIA JA TULOKSIA

HANKKEEN YHTEYDESSÄ SAATUJA KOKEMUKSIA JA TULOKSIA SAVO-KARJALAN UUMA HANKKEEN YHTEYDESSÄ SAATUJA KOKEMUKSIA JA TULOKSIA DI Harri Jyrävä Ramboll Finland Oy, T&K Luopioinen SAVO-KARJALA UUMA HANKKEEN YHTEENVETORAPORTTI MARRASKUU 2012 1 LÄHTÖKOHTIA Savo-Karjalan

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2015/0009(COD) 6.3.2015 LAUSUNTOLUONNOS talous- ja raha-asioiden valiokunnalta budjettivaliokunnalle ja talous- ja raha-asioiden valiokunnalle

Lisätiedot

Biopolttoaineiden kestävyyslainsäädännön tilanne kansallisesti ja EU:ssa Jukka Saarinen TEM/Energiaosasto

Biopolttoaineiden kestävyyslainsäädännön tilanne kansallisesti ja EU:ssa Jukka Saarinen TEM/Energiaosasto Biopolttoaineiden kestävyyslainsäädännön tilanne kansallisesti ja EU:ssa Jukka Saarinen TEM/Energiaosasto EMV:n kestävyyskriteeri-info 30.8.2013 Kansallisen kestävyyslainsäädännön tilanne Laki biopolttoaineista

Lisätiedot

SAFIR2014 Kansallinen ydinvoimalaitosten turvallisuustutkimus

SAFIR2014 Kansallinen ydinvoimalaitosten turvallisuustutkimus SAFIR2014 Kansallinen ydinvoimalaitosten turvallisuustutkimus 2011-2014 Kaisa Simola SAFIR2014-tutkimusohjelman johtaja 21.3.2013 2 Kansallinen ydinvoimalaitosten turvallisuustutkimus Rahoitus: voimayhtiöt,

Lisätiedot

Avoin DATA Avoin tieto Seminaari Mikkelissä. Juha Ropponen

Avoin DATA Avoin tieto Seminaari Mikkelissä. Juha Ropponen Avoin DATA Avoin tieto Seminaari 22.4.2013 Mikkelissä Juha Ropponen Eurooppa 2020 visio ja sen kolme toisiaan vahvistavaa prioriteettia: Älykäs kasvu: Kestävä kasvu: Osallistava kasvu: osaamiseen ja innovointiin

Lisätiedot

Tilinpäätös 2015. Matti Lievonen, toimitusjohtaja 4. helmikuuta 2016

Tilinpäätös 2015. Matti Lievonen, toimitusjohtaja 4. helmikuuta 2016 Tilinpäätös 215 Matti Lievonen, toimitusjohtaja 4. helmikuuta 216 Sisältö 1 2 Vuosikatsaus 215 Tulos 215 3 Segmenttikatsaukset 4 Ajankohtaiset aiheet 5 Liitteet 2 Disclaimer Jäljempänä esitetyt tiedot

Lisätiedot

PUUPOHJAISET LIIKENNEPOLTTOAINEET JA TIELIIKENTEEN KASVIHUONEKAASUJEN VÄHENTÄMINEN SUOMESSA Esa Sipilä, Pöyry Management Consulting Oy

PUUPOHJAISET LIIKENNEPOLTTOAINEET JA TIELIIKENTEEN KASVIHUONEKAASUJEN VÄHENTÄMINEN SUOMESSA Esa Sipilä, Pöyry Management Consulting Oy PUUPOHJAISET LIIKENNEPOLTTOAINEET JA TIELIIKENTEEN KASVIHUONEKAASUJEN VÄHENTÄMINEN SUOMESSA Esa Sipilä, Pöyry Management Consulting Oy ForestEnergy2020-tutkimusohjelman vuosiseminaari, Joensuu 7 Lokakuuta

Lisätiedot