Uusiutuvan dieselin kehityspolku

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Uusiutuvan dieselin kehityspolku"

Transkriptio

1 Tekesin katsaus 285/2011 Uusiutuvan dieselin kehityspolku Ari Juva ja Jussi-Pekka Aukia Marjo Uusikylä (toim.)

2 Tekes rahoitusta ja asiantuntemusta Tekes on tutkimus- ja kehitystyön ja innovaatiotoiminnan rahoittaja ja asiantuntija. Tekesin toiminta auttaa yrityksiä, tutkimuslaitoksia, yliopistoja ja korkeakouluja luomaan uutta tietoa ja osaamista ja lisäämään verkottumista. Tekes jakaa rahoituksellaan teollisuuden ja palvelualojen tutkimus- ja kehitystyön riskejä. Toiminta uudistaa elinkeinoja, kasvattaa jalostusarvoa, tuottavuutta ja työelämän laatua, lisää vientiä sekä luo työllisyyttä ja hyvinvointia. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina noin 600 miljoonaa euroa tutkimus- ja kehitysprojektien rahoitukseen. Tekesin ohjelmat valintoja suomalaisen osaamisen kehittämiseksi Tekesin ohjelmat ovat laajoja monivuotisia kokonaisuuksia, jotka on suunnattu elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta tärkeille alueille. Ohjelmilla luodaan uutta osaamista ja yhteistyöverkostoja. Copyright Tekes Kaikki oikeudet pidätetään. Tämä julkaisu sisältää tekijänoikeudella suojattua aineistoa, jonka tekijänoikeus kuuluu Tekesille tai kolmansille osapuolille. Aineistoa ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Julkaisun sisältö on tekijöiden näkemys, eikä edusta Tekesin virallista kantaa. Tekes ei vastaa mistään aineiston käytön mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. Lainattaessa on lähde mainittava. ISBN ISSN Kannen kuva: Promedia Studio Toimitus: Info Plus Taitto: Promedia Studio

3 Esipuhe Tekes on käynnistänyt joukon selvityksiä, joissa kuvataan jonkin tietyn innovaation kehityspolku. Se on muodostunut loppukäyttäjän tarpeen havaitsemisen sekä tieteen ja teknologian kehityksen kautta useiden suomaisten yritysten liiketoiminnaksi. Tarkasteltaviksi on valittu jo liiketoiminnan käynnistymiseen johtaneita kohteita, joilla on kansainvälisillä markkinoilla merkittävää liiketoimintapotentiaalia. Useita yrityksiä koskettavina nämä tarkastelut ovat olennaisesti laajempia kuin yksittäisiä yrityksiä käsittelevät kirjoitukset. Tekes on ollut vahvasti mukana kohteeksi valittujen alojen kehityksessä. Kansainväliseen menestykseen johtaneet kilpailukykytekijät ovat muodostuneet pitkän innovaatioprosessin aikana. Vankan kilpailuaseman saavuttaminen on vienyt aikaa muutamasta vuodesta kymmeniin vuosiin. Edellytyksenä on ollut käyttäjän tarve, pitkäjänteinen uurastus ja selkeät strategiset visiot. Joskus sattumakin on osaltaan vaikuttanut kaupallisen läpimurron syntyyn. Kansainvälisen läpimurron toteutumiseen yhteistyöverkostoilla on ollut keskeinen vaikutus. Tekes on valinnut kunkin kuvauksen kirjoittajaksi kyseisen kehityspolun tuntijan, joka on saattanut itsekin osallistua kehitystyöhön sen eri vaiheissa. Kehityspolku kuvataan sellaisena kuin sen luomiseen osallistuneet henkilöt ovat itse sen alan sisältä nähneet. Kuvaukseen on valikoitu olennaisimmat havainnot kehityspolun varrelta. Tähän mennessä julkaistut katsaukset käsittelevät etätunnistusteknologian, ruoripotkureiden, ohjelmistoliiketoiminnan ja sääpalvelujen kehitystä. Tämän katsauksen uusiutuvista raaka-aineista valmistettavan dieselpolttoaineen kehityksestä ovat kirjoittaneet Neste Oil Oyj:n Teknologiakeskuksessa pitkään työskennellyt Ari Juva ja toimittaja Jussi-Pekka Aukia (Alma 360 Asiakasmedia). Kirjoittajat ovat haastatelleet katsausta varten useita vuosien varrella kehitystyössä mukana olleita henkilöitä. Ison yrityksen innovaatiotoiminnan tavoitteet on luotu ennakoinnin pohjalta ja ne ovat toteutuneet ennakkoluulottomassa omaan osaamiseen ja vahvuuteen perustuvassa uudistumisessa. Globaali arvoverkosto on löytynyt uudella tavalla kansainvälisten kumppanuuksien avulla. Edelläkävijämarkkinoiden avaamiseksi yritykset hyödyntävät innovaatiokehityksen rinnalla Euroopan regulaatiokehitystä. Luonnonvarat ja kestävä talous on yksi Tekesin strategian sisällöllisistä painopisteistä. Liikenteen biopolttoaineet on hyvä esimerkki kehitystyöstä tällä painopistealueella. Marraskuussa 2011 Tekes 3

4 Tekes kannustaa luonnonvarojen kestävään käyttöön Mika Aalto, Tekes Vaihtoehtoisia biopohjaisia liikennepolttoaineita on kehitetty intensiivisesti maailmanlaajuisesti. Kehitystyötä ovat kiihdyttäneet EU:n asettamat tavoitteet lisätä biopolttoaineiden ja uusiutuvan energian käyttöä. Uudenlaisten polttoaineratkaisujen innovointia uusiutuvia raaka-aineita hyödyntämällä on vauhdittanut myös pyrkimys vähentää hiilidioksidipäästöjä ja sitä kautta hillitä ilmastonmuutosta. VTT:llä 1980-luvulla käynnistetyn kehitystyön tuloksena syntyneitä ensimmäisiä tuotteita olivat biomassaa hyödyntävät lämpökeskusratkaisut. Myöhemmin kehitystyö suunnattiin vaativampaan kemian teollisuuden raaka-aineiden tuotantoon. Mielenkiinto biopohjaisten energiamuotojen tutkimukseen ja kehittämiseen hiipui 2000-luvun alkupuoliskolla. Yrityksissä arvioitiin, ettei niille olisi riittävästi tarvetta. Sekä VTT:llä että Tekesissä uskottiin kuitenkin alan osaamisen sovellusmahdollisuuksiin. Tekes jatkoi VTT:n kehitystyön rahoittamista. Rahoitusta kanavoitiin Tekesin ClimBus Ilmastonmuutoksen hillinnästä liiketoimintaa ( ) ja BioRefine Uudet biomassatuotteet ( ) -ohjelmien kautta sekä erillisiin ohjelmista riippumattomiin kehityshankkeisiin. EU:n ja kansallisen polttoaineregulaation edettyä teollisuus oivalsi uusiutuviin polttoaineisiin liittyvät mahdollisuudet sekä synergiat metsäteollisuuden kanssa. Yrityksissä lähdettiin pilotoimaan ratkaisuja luodun osaamisen pohjalta. alkoi vuonna 2007, jolloin yhtiö käynnisti ensimmäisen vuosikapasiteetiltaan tonnin NExBTL-tuotantolaitoksen Porvooseen. Maailman suurin uusiutuvaa dieseliä tuottava jalostamo avattiin Singaporessa vuonna 2010 ( t/a). Sen samansuuruinen sisarlaitos käynnistettiin Rotterdamissa syyskuussa Kehityskaari kesti kaiken kaikkiaan viitisentoista vuotta. Neste Oilin varhainen liikkeellelähtö perustui osuvaan visioon. Yrityksessä ennakoitiin nouseva tarve uusiutuviin polttoaineisiin jo silloin, kun se vasta häämötti kaukana horisontissa. Tältä pohjalta yhtiö otti ennen kilpailijoitaan kehitystyön ensiaskeleet ja eteni sen jälkeen kehityspolulla johdonmukaisesti kansainvälisessä kärkirintamassa luvun taitteessa yritys oli niin paljon edellä aikaansa, että hanke laitettiin muutamaksi vuodeksi odottamaan markkinan kypsymistä. Yhtiö seurasi kuitenkin aktiivisesti polttoaineiden regulaation kehitystä. Poliittiset ohjaustoimenpiteet säätelevät voimakkaasti liikennepolttoaineiden markkinaa. Jatropha-viljelmä. Kuva: Neste Oil Biopohjaisten liikennepolttoaineiden kehitystyössä yritysten tutkimus- ja kehityshankkeet ovat viime vuosina käyneet kovaa keskinäistä kilpajuoksua. Neste Oilin NExBTL-dieselin kehityspolku lähti liikkeelle paljon tätä vaihetta aikaisemmin. Ensimmäiset kirjallisuustutkimukset tehtiin vuonna 1993 ja ensimmäiset laboratoriokokeet Kaupallinen tuotanto 4

5 Kuva: Tekes Nykypäivänä EU-direktiivit määrittävät, kuinka paljon biokomponentteja kansallisilla markkinoilla myytävän polttoaineen pitää sisältää. Kehitystyön onnistuminen on edellyttänyt markkinan ja myös regulaation kehittymistä suomalaisyritysten haluamaan suuntaan. Yrityksiltä puolestaan edellytetään yhteydenpitoa, tiedon jakamista ja aktiivista vaikuttamista EU:n viranomaisiin ja lainsäädäntöelimiin. Aasian talouksien kasvu lisää autojen ja logistiikan määrää. Euroopassakaan niiden määrä ei käänny laskuun. Tulevaisuudessa liikennepäästöjen vähentämiseksi tarvitaan monenlaisia ratkaisuja. Sellaisia kehitetään muun muassa Tekesin EVE Sähköisten ajoneuvojen järjestelmät ( ) ja Polttokennot ( ) -ohjelmissa. Biopolttoaineratkaisujen etuna on nopea sovellettavuus. Niitä voidaan ottaa viiveettä käyttöön; muiden ratkaisujen kehitys vie vielä aikaa. Neste Oilin osaaminen on maailman kärkeä öljynjalostus- ja petrokemiallisten prosessien kehittämisessä. Uusiutuvan dieselin kehitystyön menestys perustui yrityksen omaan osaamispohjaan, jota täydensi verkostoitunut yhteistyö sekä muiden yritysten että tutkimuslaitosten kanssa. Kansallisella ja kansainvälisellä yhteistyöllä luotiin uutta kärkiosaamista sekä toisaalta menestyksekkään kaupallistamisen edellyttämiä globaaleja arvoverkostoja ja näyttöjä. Tekes on tähän mennessä rahoittanut uusiutuvan dieselin kehitykseen liittyviä hankkeita noin 10 miljoonalla eurolla 10 vuoden aikana. Lukuun sisältyvät myös parhaillaan käynnissä olevat hankkeet. Tekesin rahoitus on edistänyt kumppanuusverkoston rakentumista ja koko verkostolle on kehittynyt alan kärkeä edustavaa osaamista. Kehityskaari on johtanut NExBTL-prosessin onnistuneen kaupallistamisen kautta miljardiluokan investointeihin. Nyt tutkitaan uusia raaka-aineita, joita prosessissa on mahdollista laajassa mitassa hyödyntää ja joiden käyttö edistää kestävää kehitystä. Teollisten toimijoiden tavoitteena on löytää erilaisia raaka-aineita, jotka eivät kilpaile ruuan tuotannon kanssa. Palmuöljylle etsitään vaihtoehtoja muun muassa puusta, levistä ja mikrobeista. Yritykselle ja sen yhteistyökumppaneille kehityskaari on ollut suotuisa. Myös Tekesin tavoitteet laaja verkottuminen, kärkiosaamisen kehittäminen, markkinoiden ja regulaation onnistunut ennakointi sekä kansainvälisen ja kasvavan liiketoiminnan luominen ovat toteutuneet erinomaisesti. Edistyksellinen innovaatio tarjoaa eturintamaan sijoittuvan aseman kansainvälisessä kilpailussa, edistää uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntämistä ja vastaa ilmastonmuutoksen asettamiin haasteisiin. 5

6 Tiivistelmä Vetykäsitelty kasviöljy, HVO (hydrotreated vegetable oil), on ominaisuuksiltaan paras nykyisistä dieselpolttoaineista verrattuna sekä muihin bioraaka-aineista valmistettuihin dieseleihin että fossiilisiin dieselpolttoaineisiin. HVO on kemiallisesti perinteisen dieselpolttoaineen kaltainen tuote. Se soveltuu joustavasti nykyiselle ajoneuvokalustolle ja jaettavaksi nykyisen polttoainelogistiikan kautta. HVO-dieselin vähäiset päästöt, hyvät palamisominaisuudet ja hyvä kasvihuonekaasutase erottavat sen perinteisestä dieselistä. Tuote vastaa autonvalmistajien odotuksia ja menestyy korkean laatunsa ansiosta hyvin viranomaisten tarkasti säätelemillä biopolttoainemarkkinoilla. Kasviöljyistä ja eläinrasvoista valmistettu NExBTL-diesel on HVO-tuote, joka on ollut teollisessa tuotannossa vuodesta 2007 alkaen. Vuoden 2011 aikana sen tuotantokapasiteetti nousi kahteen miljoonaan tonniin vuodessa. Sitä valmistetaan Neste Oil Oyj:n kehittämällä ja patentoimalla NExBTL-teknologialla. Tällä teknologialla on lisäksi sovellusmahdollisuuksia uusien tuotteiden, kuten lentopolttoaineen, valmistuksessa. NExBTL-diesel on syntynyt pitkäjänteisen kehitystyön, innovoinnin ja teknologiaosaamisen tuloksena. Neste Oil käynnisti dieselhankkeen ensimmäisen kerran 1990-luvun puolivälissä. Kantavuutta hanke sai 2000-luvun alussa, jolloin EU:ssa valmisteltiin ensimmäistä uusiutuvan energian direktiiviä. Jo 1990-luvulla Neste kehitti ja otti käyttöön monia uusia teknologioita, jotka tukivat hanketta ja kasvattivat henkilöstön tuotteistus- ja projektiosaamista. Neste Oilin tärkeitä yhteistyökumppaneita hankkeessa olivat katalyyttivalmistaja Albemarle Catalyst sekä VTT, Aalto yliopisto ja Åbo Akademi. Tekes rahoitti dieseltutkimusta. Tässä dokumentissa kuvataan kehityspolku HVO-tuotteeksi. Lisäksi tarkastellaan hanketta ja sen tuloksena kehitettyä tuotetta kilpailuympäristössään sekä eurooppalaisessa ja globaalissa viitekehyksessään. 6

7 Sisällys Esipuhe 3 Tekes kannustaa luonnonvarojen kestävään käyttöön 4 Tiivistelmä 6 1 Sata vuotta biopohjaisia liikennepolttoaineita 9 2 Biopolttoainemarkkinat 2000-luvulla 10 3 Lainsäädäntö ohjaa biopolttoaineiden kehitystä 12 4 Bioraaka-aineet Erilleen elintarvikeketjusta 18 5 Uusiutuvan dieselin valmistusteknologiaan johtanut kehityspolku Dieseltutkimus käynnistyy uudelleen NExBTL-dieselin kehitysrintamat NExBTL-dieselin tuotanto käynnistyy 23 6 Markkinoiden luottamus tuotetestauksella 26 7 Innovaation kilpailukykytekijät 32 8 Kilpailevat teknologiat 34 9 Uusiutuvan HVO-dieselin tuotanto, ominaisuudet ja jakelu Tulevaisuuden teknologia 42 Tekesin katsauksia 44

8 Öljykasvi Jatropha Uusiutuvista dieselpolttoaineista käytetyt lyhenteet FAME Fatty Acid Methyl Ester, perinteinen esteröintiprosessia käyttäen valmistettu biodiesel NExBTL Neste Oilin NExBTL-teknologialla valmistettu HVO -diesel HVO Hydrotreated Vegetable Oil, korkealaatuinen uusiutuvista raaka-aineista valmistettu diesel, jossa kasviöljyjen tai eläinrasvojen rasvahapot on käsitelty vedyllä 3

9 1 Sata vuotta biopohjaisia liikennepolttoaineita Biopolttoaineiden historia on lähes yhtä pitkä kuin polttomoottoreiden historia. Pariisin maailmannäyttelyssä vuonna 1900 Rudolf Diesel esitteli moottoriaan, joka kävi maapähkinäöljyllä. Vuonna 1908 Henry Ford puolestaan rakensi T-mallisen Fordinsa, joka kulki bensiinin ohella myös maissietanolilla. Edullisempi raakaöljy syrjäytti kuitenkin nopeasti muut polttoaineiden raaka-aineet. Vasta 1970-luvun energiakriisit saivat Euroopan ja USA:n kiinnostumaan uudelleen biopolttoaineista. Henry Ford Ford Motor Company Michiganissa, USA:ssa valmisti T-mallisia Fordeja vuosina kaiken kaikkiaan 15 miljoonaa kappaletta. T-Fordin onkin sanottu nostaneen maailman pyörille. Kuvat: Ford 9

10 2 Biopolttoainemarkkinat 2000-luvulla Vuonna 2009 bioetanolia käytettiin maailman liikenteessä 60 miljoonaa tonnia, josta EU-maiden osuus oli noin 3 miljoonaa tonnia. Maailmassa käytetyn bioraaka-aineista valmistetun dieselin kokonaismäärä oli 13 miljoonaa tonnia, josta EU:ssa käytettiin 9 miljoonaa tonnia. Biopolttoaineiden osuus maailman liikennepolttoaineista oli siten noin 3 prosenttia. Vuonna 2000 biopolttoaineiden osuus EU:ssa kulutetuista polttoaineista oli vasta 0,3 prosenttia. Vuonna 2007 niiden osuus oli jo 2,6 prosenttia ja vuonna 2009 noin 4 prosenttia. Tällä vuosisadalla maailma joutuu asteittain luopumaan liikenteessä fossiilisista polttoaineista. Biopohjaisille vaihtoehdoille syntyy näin valtavat markkinat. Raakaöljyn asema heikkenee öljyvarantojen vähenemisen takia. Ilmastonmuutoksen torjumiseksi tehtävät CO 2 -päästöjen leikkaukset pidentävät raakaöljyn käyttöaikaa. On myös mahdollista, että liikenteen CO2-päästöjen vähennysvaatimukset lieventyvät tulevaisuudessa, mikäli energiantuotannossa pystytään ottamaan talteen merkittäviä määriä hiilidioksidia. Eurooppa ajaa dieselillä ja USA bensiinillä Polttoaineesta kannettavat verot vaikuttavat polttoaineen ja ajoneuvon valintaan. Euroopassa dieseliä verotetaan kevyemmin kuin bensiiniä. Lisäksi dieselmoottori kuluttaa polttoainetta noin 30 prosenttia vähemmän kuin bensiinimoottori. Verotus ja kulutus yhdessä kompensoivat dieselmoottorin kalliimman hankintahinnan. Niinpä lähes puolet EU-maiden uusista henkilöautoista on varustettu dieselmoottoreilla. Raskas liikenne ja lähes kaikki pakettiautot käyttävät nykyään dieseliä. USA:ssa polttoaineita verotetaan hyvin lievästi. Siellä vain kaikkein raskain liikenne käyttää dieseliä. USA:ssakin dieselin suosio kasvaa asteittain. Biopolttoaineiden (etanoli ja biodiesel) kulutuksen jakauma Euroopassa ja maailmassa vuonna Kuva: Neste Oil, lähteet: Woodmac, Kingsman, Neste Oil ja BCG analysis & estimates 10

11 tammi-elo Länsi-Euroopassa rekisteröidyt uudet autot. Lähde ACEA (European Automobile Manufacturers Association) % tammi-elo Dieselajoneuvojen osuus Länsi-Euroopassa rekisteröidyistä uusista autoista. Lähde ACEA 11

12 3 Lainsäädäntö ohjaa biopolttoaineiden kehitystä Viranomaiset asettavat säädöksiä polttoaineiden ominaisuuksille ja veroille. Biopolttoaineet ovat kalliimpia kuin raakaöljystä valmistetut tuotteet. Tästä johtuen viranomaisohjaus vaikuttaa keskeisesti niiden kehitystyöhön ja markkinoihin. Biopolttoaineiden lainsäädäntö EU:ssa Euroopassa ja muualla maailmassa valmistaudutaan jo ajanjaksoon , jolloin kasvihuonekaasupäästöjen tulisi vähentyä peräti 80 prosenttia verrattuna vuoteen Alkutoimena EU laati vuonna 2003 direktiivin liikenteen biopolttoaineiden käytön edistämiseksi ja asetti vapaaehtoiset tavoitteet biopolttoaineosuuksille. Vuonna 2009 voimaan tullut EU:n uusiutuvan energian direktiivi asettaa velvoitteet uusiutuvan energian ja biopolttoaineiden käytölle: vuoteen 2020 mennessä uusiutuvan energian osuus koko energian käytössä on nostettava asteittain 20 prosenttiin ja liikenteen energiankäytössä 10 prosenttiin. Direktiivi määrittelee biopolttoaineeksi EU:n säädökset uusiutuvan energian käytöstä tiukentuvat asteittain vuoteen 2020 mennessä. Kuva: Euroopan parlamentti tuotteen, joka vähentää kasvihuonepäästöjä vähintään 35 prosenttia fossiiliseen polttoaineeseen verrattuna. Vuodesta 2017 alkaen biopolttoaineen on vähennettävä kasvihuonepäästöjä 50 prosenttia; vuonna 2017 tai sen jälkeen rakennetuissa laitoksissa valmistetuille polttoaineille vaatimus on kovempi, 60 prosenttia. EU haluaa direktiiveillä varmistaa polttoaineiden saatavuuden, koska Eurooppa on erittäin riippuvainen tuontiraakaöljystä. Tulevaisuudessa sen saatavuus heikkenee ja hinta nousee. Myös maatalouspolitiikka kytkeytyy bioenergian käyttöön; bioraaka-aineiden tuotannon arvioidaan parantavan työllisyyttä ja voimistavan paikallisesti maatalouden asemaa. Lähivuosien isoja periaatteellisia kysymyksiä Euroopassa ovat: Miten luodaan harmoniset kokonaismarkkinat lähtökohtana nykytilanne, jota kirjavoittaa viidakko maakohtaisia säännöksiä? Miten suhtaudutaan Euroopan yhteisön ulkopuolelta tuleviin raaka-aineisiin ja valmiisiin biopolttoaineisiin? Miten huolehditaan teknologianeutraaliudesta, jotta tuottajille ja jakelijoille voidaan turvata mahdollisuudet hyödyntää uusimpia innovaatioita ja teknologioita? Parhaillaan laaditaan säädöksiä epäsuoran maankäytön haittojen torjumiseksi. Esimerkiksi energiakasvin tuotanto yhtäällä voi vaikuttaa siihen, että metsää hakataan jossain muualla tai ravinnontuotantoon käytettävä maa-ala pienenee. Tällaisten vaikutusten arvioimiseksi kehitetään laskentamenetelmiä. Sitovien säädösten perusteeksi tarvittavan yhteisen laskentatavan luominen vie vielä aikaa. Epävarmuus tulevista säädöksistä on riskitekijä alan toimijoille. 12

13 Maailmanlaajuisesti uusiutuvan dieselin kysyntä on 2000-luvulla kasvanut nopeammin kuin etanolin kysyntä, mutta määrällisesti biopohjaisia dieseleitä kulutetaan edelleen huomattavasti vähemmän kuin etanolia. Kuva: Neste Oil, lähde: Wood Mackenzie Suomi kasvattaa biopolttoaineiden osuutta Suomessa vuonna 2008 voimaan tulleessa laissa pantiin täytäntöön EU:n vuoden 2003 direktiivi. Laki asetti polttoaineen jakelijoille velvoitteen uusiutuvien eli biopolttoaineiden vuotuiselle toimitusmäärälle. Biopolttoaineet voidaan toimittaa kulutukseen joko sellaisenaan taikka sekoitettuna moottoribensiiniin tai dieseliin. Sekoitemäärät voivat vaihdella vuodenaikojen ja alueiden mukaan. Pääasia on, että vuotuinen biopolttoainei-

14 den vähimmäisosuutta koskeva velvoite täyttyy. Jakelu on tapahtunut nykyisellä polttoainelogistiikalla; investointeja uuteen jakelulogistiikkaan tai uuteen ajoneuvokantaan ei ole tarvittu. Vuotuinen biopolttoaineiden vähimmäisosuusvelvoite energiasisällöksi laskettuna oli kaksi prosenttia vuonna 2008 ja neljä prosenttia vuosina 2009 ja Vuosina velvoite on kuusi prosenttia. Sen jälkeen biopolttoaineiden vähimmäisosuutta nostetaan vuosittain siten, että se on vuodesta 2020 alkaen 20 prosenttia. Vuoden 2011 alussa luovuttiin liikennepolttoaineiden litrapohjaisesta verotuksesta. Nyt vero määräytyy polttoaineen energiasisällön ja fossiilisen CO 2 -määrän mukaan. Näin biopolttoaineiden aiheuttamia lisäkustannuksia leikataan ja samalla edistetään kasvihuonekaasuja eniten vähentävien biopolttoaineiden tuloa markkinoille. Bioetanolimaat Ruotsi, USA ja Brasilia Ruotsi on kasvattanut voimakkaasti 85 prosenttia etanolia sisältävän E85-bensiinin ja biokaasun käyttöä. Tämä on vaatinut investointeja jakeluun. Jakeluvelvoite Suomen lain jakelijalle asettamat velvoitteet biopolttoaineiden toimituksesta kulutukseen (Laki biopolttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä, muutettu ): Jakelija on velvollinen toimittamaan biopolttoaineita kulutukseen. Biopolttoaineiden energiasisällön osuus jakelijan kulutukseen toimittamien moottoribensiinin, dieselöljyn ja biopolttoaineiden energiasisällön kokonaismäärästä (jakeluvelvoite) tulee olla vähintään: 6,0 prosenttia vuosina ,0 prosenttia vuonna ,0 prosenttia vuonna ,0 prosenttia vuonna ,0 prosenttia vuonna ,0 prosenttia vuonna ,0 prosenttia vuonna 2020 ja sen jälkeen Jos biopolttoaine on tuotettu jätteistä tai tähteistä taikka syötäväksi kelpaamattomasta selluloosasta tai lignoselluloosasta, sen energiasisällön lasketaan täyttävän jakeluvelvoitetta kaksinkertaisena. 12

15 Valtio on tukenut uusille polttoaineille sopivan henkilöautokaluston hankintaa. USA on edistänyt tukitoimin bioetanolin tuotantoa. Polttoaineiden saatavuus on USA:n tärkein biopolttoaineiden kehityksen ajuri. Hiilidioksidipäästöjen alentaminen on nostettu esiin vasta viime aikoina. Konventionaalisille biopolttoaineille on asetettu omat tavoitteensa. Erikseen on asetettu tavoitteet ns. kehittyneille polttoaineille, jotka vähentävät kasvihuonekaasupäästöjä yli 50 prosenttia fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna. Brasiliassa sekä tuotetaan että kulutetaan merkittäviä määriä bioetanolia. Etanolintuotannolla köyhä kehitysmaa tavoitteli alun perin omavaraisuutta ja työllisyyden kasvua. Nykypäivänä Brasilian kilpailukyky bioetanolin tuottajana on ylivertainen maailmassa. Maassa kulutetaan etanolia enemmän kuin fossiilista bensiiniä; ns. E85-monipolttoaineautojen osuus Brasilian uusista autoista oli vuonna 2009 yli 90 prosenttia. Standardisoinnin haasteet Direktiivit ja lait koskevat yleensä turvallisuutta, ympäristöasioita ja terveyttä. Direktiiveissä asetettujen vaatimusten rinnalla polttoainestandardeilla määritetään monia polttoaineen toimivuuteen liittyviä suureita ja ominaisuuksia. Standardit ovat lähtökohtaisesti teknologianeutraaleja. Standardien määritelmät perustuvat laadintahetkenä käytettävissä oleviin tietoihin ja teknologioihin. Tämä voi kuitenkin jarruttaa kehitystä. Uudet tuotteet eivät välttämättä mahdu olemassa oleviin normeihin, vaikka ne täyttäisivätkin kaikki lain ja standardien toiminnalliset vaatimukset. Kuva: Tekes 15

16 Polttoaineet harmonisoidusti maailman markkinoille Anders Röj, Volvo Technology Corporation Yksi nykypäivän autoteollisuuden suurimmista haasteista on löytää ratkaisuja, joilla voidaan hidastaa ilmastonmuutosta. Seuraamme autoteollisuudessa aktiivisesti polttoaineiden kehitystä. Viime aikoina erityisen kiinnostuksen kohteena ovat olleet polttoaineiden biokomponentit. On tärkeää, ettei polttoaine heikennä ajoneuvon toimivuutta eikä lisää ajon aiheuttamaa ympäristörasitusta. Lisäksi uudet biopolttoaineseokset on tuotava harmonisoidusti markkinoille, jotta ei aiheuteta sekaannusta tai pahimmillaan virheellisiä polttoainevalintoja esimerkiksi EU:n eri jäsenvaltioiden tankkauspisteissä asioiville kuluttajille. Autotehtailijoina meidän Volvolla on tiedettävä, mitä polttoainelaatuja eri maissa on jakelussa. Yhtiömme osallistuu aktiivisesti liikennepolttoaineiden standardisointityöhön Euroopassa (CEN) ja USA:ssa (ASTM). Tuomme näissä työryhmissä esille autoteollisuuden polttoaineille asettamia laatuvaatimuksia. Saatamme yhteiseen tarkasteluun muun muassa asiakaspalautteisiin perustuvan kokemuksemme kentältä: kuinka automme käyttäytyvät kun niihin tankataan polttoaineita eri markkinoilla. Maailman autoteollisuus julkaisi 1998 dokumentin Word-Wide Fuel Charter (WWFC), jossa kytketään toisiinsa päästötasoa ja polttoaineen laatua koskevat vaatimukset EU:ssa, USA:ssa ja Japanissa. Tavoitteena on vaikuttaa konkreettisesti päästöihin sekä ehkäistä autojen moottoreille ja muille laitteistoille aiheutuvia vahinkoja. WWFC-dokumenttia päivitetään säännöllisesti. Maailmanmittaisen polttoaineiden sääntelyn eli regulaation eteen tehdään työtä myös UN ECE -ryhmässä Genevessä (WP29, World Forum for Harmonization of Vehicle Regulations). Öljyteollisuuden laimean mielenkiinnon vuoksi työn tähänastiset tulokset ovat vaatimattomat. Tavoitteena on kuitenkin jatkossa saada aikaan globaali polttoaineregulaatio, joka nykyistä tehokkaammin parantaa ajoneuvojen luotettavuutta ja vähentää ympäristön kuormitusta. Juuri nyt valtaosa standardisointityöstä Euroopassa keskittyy polttoaineiden biokomponentteihin liittyviin kysymyksiin: etanoliin bensiinissä ja E85-polttoaineessa sekä FAME:een dieselpolttoaineissa. Perinteisen dieselpolttoaineen suureet kuten rikki, setaaniluku ja tiheys hallitaan varsin hyvin Euroopassa. Muualla maailmassa, Pohjois-Amerikka mukaan lukien, asia ei aina ole näin. Volvo tukee ponnisteluja, joiden tavoitteena on tuottaa markkinoilla korkealaatuisia ympäristöä säästäviä polttoaineita. Kuva: Volvo 16

17 Mielestäni on välttämätöntä, että polttoaineen laatua ja ajoneuvojen päästöjä koskevia säädöksiä kehitetään käsi kädessä, sanoo polttoaineasioiden koordinoinnista Volvo Groupissa vastaava ja standardisointityössä yli 20 vuotta mukana ollut Anders Röj. Kuva: Volvo Dieselprosessiin soveltuvia polttoaineita osataan nykypäivänä valmistaa lähes mistä tahansa helposti syttyvästä orgaanisesta materiaalista. Kaikki moottorit eivät kuitenkaan toimi moitteettomasti kaikilla polttoaineilla. Joidenkin polttoaineiden käyttö edellyttää muutoksia ajoneuvojen moottoreihin ja muihin laitteistoihin. Volvo Group kuuluu maailman johtaviin kuljetusratkaisujen toimittajiin. Volvon tuotteita ovat kuorma-autot, linja-autot, työkoneet, moottorit ja ajojärjestelmät veneisiin ja teollisuuden sovelluksiin sekä lentokonemoottoreiden komponentit. Volvo Group työllistää henkilöä, tuotantolaitoksia on 19 maassa ja myyntiä noin 180 maassa. Neste Oilin kehittämää NExBTL-teknologiaa soveltaen voidaan valmistaa korkealaatuista dieselpolttoainetta samoista raaka-aineista kuin perinteistä FAME-biodieseliä. Useilla markkinoilla FAME:n laatu ei vastaa vaadittua tasoa ongelmia aiheuttavat sen hiilivetypohjaisia dieselpolttoaineita heikommat stabiiliusja kylmän sään ominaisuudet. Olisikin suotavaa, että hiilivetypohjaisen uusiutuvan dieselin osuus liikennepolttoaineiden markkinoilla kasvaisi. Uusiutuvan NExBTL-dieselin kehitystyön aikana pidimme säännöllisesti yhteyttä Neste Oiliin, yhtiöön johon meillä on pitkäaikaiset hyvät suhteet. Teknisten tietojen vaihdon lisäksi keskustelimme avoimesti myös kestävän kehityksen täyttymiseen liittyvistä kysymyksistä ja jopa markkinointistrategioista. 17

18 4 Bioraaka-aineet Maailmanmitassa merkittävin biopolttoaine on amerikkalainen maissista valmistettu etanoli, jota tuotettiin yli 30 miljoonaa tonnia vuonna Samana vuonna Brasilia tuotti sokeriruokoetanolia 20 miljoonaa tonnia. Yhdessä nämä vastasivat lähes 90 prosenttia maailman biopolttoaineiden tuotannosta. Etanolia voidaan valmistaa hyvin monenlaisista raaka-aineista. Brasilialainen sokeriruoko on hyvän satoisuutensa takia kuitenkin ylivertainen raaka-aine maissiin, sokerijuurikkaaseen tai viljoihin verrattuna. Tästä johtuen brasilialainen etanoli hallitsee lähes yksinään maailmanmarkkinoita. Maissietanoli, jonka tuotantoa USA:n valtio tukee, käytetään lähes yksinomaan USA:ssa. Biodieselin tärkeimmät raaka-aineet ovat rypsi-, soija- ja palmuöljy. Näitä voidaan käyttää myös toisiaan korvaavina raaka-aineina. Rypsistä tuotetaan vuodessa noin 10 miljoonaa tonnia uusiutuvaa biodieseliä, öljypalmusta ja soijasta kummastakin noin 2 miljoonaa tonnia vuodessa. 4.1 Erilleen elintarvikeketjusta Monet biopolttoaineiden raaka-aineet soveltuvat myös elintarvikekäyttöön. Tosin polttoaineisiin käytetään kasveista myös ravinnoksi kelpaamattomia jakeita. Joka tapauksessa biopolttoaineiden ja ravinnon tuottaminen kilpailevat osittain keskenään. Polttoaineteollisuuden käyttämien kasvilajien vaihtaminen syötäväksi kelpaamattomiin ei ratkaise ongelmaa, mikäli energiakasveja viljellään pellolla. Sen vuoksi teollisuus on kiinnostunut kasveista, joita voi kasvattaa myös joutomailla tai olosuhteissa joissa elintarvikekasvien tuotanto on mahdotonta. Tällainen on esimerkiksi lämpi- Rypsi Maissi Öljypalmu Puuhake 18

19 Öljypalmun taimia Kuva: Neste Oil mällä vyöhykkeellä kasvava öljykasvi Jatropha. Sitä tutkitaankin maailmalla laajasti ja sitä on jo hyödynnetty uusiutuvan dieselin valmistuksessa. Polttoaineteollisuus tutkii intensiivisesti myös selluperäisen biomassan ja teollisesti valmistettavan biomassan, kuten levien ja mikrobien, hyödyntämismahdollisuuksia. Pelkästään levä-tutkimukseen on maailmalla jo sijoitettu arviolta miljardi euroa. Levien tuotannollinen potentiaali on erittäin suuri perinteisiin peltokasveihin verrattuna. Palmuöljyn kulutuksen jakauma maailmassa 2009/2010. Kuva: Neste Oil, lähde: Oil World 19

20 5 Uusiutuvan dieselin valmistusteknologiaan johtanut kehityspolku EU:ssa tiukennettiin 1990-luvun alussa merkittävästi bensiinin ja dieselin laatuvaatimuksia. Oli myös ilmeistä, että jatkossa EU:ssa vaaditaan biokomponentteja liikenteessä käytettäviin polttoaineisiin. Muutokseen sopeutumiseksi Neste Oil aloitti biotutkimuksen. Yhtiö tutki etanolin ja eettereiden käyttöominaisuuksia bensiineissä tehtiin kirjallisuustutkimus biopolttoaineiden valmistusteknologioista. Kirjallisuustutkimuksen ja markkinatutkimuksen pohjalta Neste päätti suunnata pääpainon biotutkimuksissaan dieselpolttoaineeseen. Euroopassa, joka on yhtiön päämarkkina-alue, kaikki linja- ja kuorma-autot ovat dieselkäyttöisiä. Dieselien osuus myös henkilöautoissa oli voimakkaassa kasvussa. Lisäksi ennakoitiin, että eurooppalaisilla jalostamoilla bensiinin ylituotanto kasvaa entisestään ja dieselpula pahenee. Tämä johtaa kysynnän dieseliin soveltuviin biokomponentteihin. Bensiinien puolella oli jo etanolimarkkinat ja useita valmiita etanolin valmistusteknologioita. Lisäksi Neste Oililla oli valmis eetteriteknologia bensiinin biokomponentin valmistamiseksi. Siten yhtiöllä oli jo ratkaisuja bensiinimarkkinoille. Vuonna 1994 toteutettiin ensimmäinen kokeellinen kehityshanke mäntyöljyllä, joka nähtiin siihen aikaan potentiaalisena kotimaisena biopolttoaineen raaka-aineena. Hankkeessa onnistuttiin tekemään polttoainetta, löydettiin oikeat reaktioaskeleet ja saatiin riittävästi koeajotuloksia, joiden perusteella voitiin hakea patentteja. Aika ei kuitenkaan ollut vielä kypsä uuden tuotteen markkinoille saattamiseksi, joten pidemmälle meneville selvityksille ei ollut liiketaloudellisia perusteita. 5.1 Dieseltutkimus käynnistyy uudelleen 2001 Vuonna 2003 voimaan tullutta biopolttoaineiden EU-direktiiviä ryhdyttiin luonnostelemaan vuosituhannen alussa. Neste Oil mietti osaltaan, millä odotettavissa oleva biopolttoainevelvoite täytettäisiin. Yrityksessä päädyttiin käynnistämään uudelleen biopohjaisen dieselin tutkimustyö vuonna Tutkimukset keskitettiin kahdelle rintamalle; tavoitteena oli kehittää ensin nopean kehitystyön tuloksena esteröity biodiesel FAME sekä pitemmällä aikajänteellä vetykäsitelty kasviöljy, HVO. FAME FAME, Fatty Acid Methyl Ester, on rasvahapon metyyliesteri. Vuoden 2002 aikana käynnistettiin tunnettujen kaupallisten valmistusteknologioiden vertailu. Rinnalla tutkittiin FAME:n käyttöominaisuuksia ja tehtiin liiketoimintaselvityksiä. Seuraava vaihe olisi ollut investointipäätös. FAME-vaihtoehdosta kuitenkin luovuttiin, sillä siihen investointi ei olisi ollut riittävän kannattavaa lyhyellä eikä pitkälläkään aikajänteellä. Kylmäkäytössä, varastoinnissa ja moottorin likaantumisnopeudessa ilmenneiden ongelmien takia FAME:lla ei myöskään olisi ollut suurta kasvupotentiaalia. Autoteollisuus halusi lisäksi rajata FAME:n pitoisuuden polttoaineissa mahdollisimman alhaiseksi. Monissa Euroopan maissa oli syntynyt 1990-luvulla verotukien edesauttamana runsaasti FAMEtuotantoa. Valtioiden siirryttyä velvoitekäytäntöön tukia leikattiin. FAME:n kysyntä lopahti ja muodostui suuri ylikapasiteetti. HVO / NExBTL Neste Oil antoi omalle HVO-teknologialleen nimeksi NExBTL, joka viittaa Neste Oiliin ja bioraaka-aineesta Fischer-Tropsch -menetelmällä valmistettuun BTL-dieseliin (BTL = bio to liquid). Rinnan FAME-hankkeen kanssa vetykäsittelyyn perustuva tutkimushanke käynnistettiin 20

21 uudelleen vuoden 1994 tulosten pohjalta. Kun FAME päätettiin jättää toteuttamatta, HVO:sta tuli ykköshanke ja sen aikataulua nopeutettiin. HVO-tuotantolaitokseen on investoitava enemmän kuin FAME-tuotantolaitokseen. FAMEtuotteeseen verrattuna HVO-tuotteen tärkeimmät edut olivat: paremmat laatuominaisuudet ja toimivuus kylmässä sekä laajempi ja halvempi raaka-ainepohja. Uuden teknologiansa ansiosta Neste Oil sai etumatkaa kilpailijoihin nähden. Myös teknologian osaaminen pysyi yhtiön sisällä. 5.2 NExBTL-dieselin kehitysrintamat Tiukan aikataulun vuoksi kehitystyön osa-alueet toteutettiin rinta rinnan. Tällaisen etenemistavan ansiosta eri osa-alueiden sisältöä ja tutkimusta voitiin suunnata joustavasti. Raaka-ainetutkimus Neste Oililla keskityttiin kehittämään HVO-teknologiaaa. Kuva: Tekes Raaka-aineista soija-, rypsi- ja palmuöljyn ominaisuuksia tutkittiin NExBTL-prosessin ja lopputuotteen laadun kannalta. Tutkimus osoitti erilaisten kasviöljyjen toimivan hyvin samankaltaisesti prosessissa. Näin ollen myös usean raaka-aineen yhteiskäyttö on mahdollista. Palmuöljy valittiin ensimmäiseksi raaka-aineeksi tuotantoon. Valintaperusteina olivat sen saatavuus ja edullinen hankintahinta. Pian ensimmäisen NExBTL-laitoksen käynnistymisen jälkeen käynnistettiin tutkimus palmuöljyn syötäväksi kelpaamattomien jakeiden hyödyntämismahdollisuuksista. Lisäksi on tutkittu ja otettu käyttöön uusia kasviöljyjä, kalaöljyjä ja eläinrasvoja. Uusien raaka-aineiden käyttöönottoon vaikuttavat hinta, saatavuus ja HVO-biodieselin tuoteominaisuuksia, muun muassa vaikutuksia autojen moottoreihin, testattiin vuodesta 2004 alkaen VTT:llä. Kuva: VTT 13

22 hankintalogistiikka enemmän kuin raaka-aineen ominaisuudet. HVO-prosessin kehittäminen HVO-prosessissa on kaksi pääosaa: vedytys eli hapen poisto ja isomerointi eli kylmäominaisuuksien parantaminen. Vedytys ja isomerointi ovat öljynjalostuksen normaaleja prosesseja, joita Neste Oil oli jo aiemmin kehitellyt useissa hankkeissa. Yhteistyö yliopistojen ja katalyyttituottajan kanssa käynnistyi sekin jo vuonna Teknillisen korkeakoulun eli nykyisen Aalto-yliopiston ja Åbo Akademin kanssa tutkittiin katalyyttimateriaaleja, vedytysprosessia sekä vaihtoehtoisia reaktioreittejä bioperäisen dieselin valmistamiseksi. Vaihtoehdoista parhaana valittiin jatkotutkimuksiin jo alussa testattu HVO-reitti. Yliopistotutkimuksen tulokset tukivat investointipäätöstä ja niiden perusteella laajennettiin patentoinnin kattavuutta. Tekes rahoitti merkittävästi yliopistotutkimusta. Prosessissa tarvittava isomerointikatalyytti kehitettiin yhteistyössä katalyyttivalmistaja Akzon eli nykyisen Albemarle Catalyst Co:n kanssa. Tämä tärkeä osahanke eteni nopeasti laboratorio- ja edelleen pilottimittakaavan koetuotantoon. Molemmista saatiin erinomaisia tuloksia. Aluksi selvitettiin prosessin parhaat ajoparametrit. Tutkimuksissa mukana olleista autoista kerättiin sitä varten räätälöidyillä ohjelmistoilla tietoja yksityiskohtaisia analyysejä varten. Kuva: VTT Prosessit mallinnettiin perussuunnittelua varten. Myöhemmin tutkittiin erilaisten toisistaan poikkeavien raaka-ainevaihtoehtojen soveltuvuutta prosessiin. Tuoteominaisuuksien tutkimukset Jo vuoden 1994 kokeet olivat osoittaneet, että prosessi tuottaa laadullisesti ylivertaista dieseliä. Rinnan prosessikehityksen kanssa varmennettiin, että laatu säilyy, vaikka raaka-aineisiin tehdään muutoksia. HVO oli täysin uusi tuote, joten sille tuli saada autonvalmistajien hyväksyntä. Hyväksynnän saamiseksi autonvalmistajille tuli ensin osoittaa tuotteen hyvät käyttöominaisuudet, minkä jälkeen autonvalmistajat saivat itse tutkia tuotetta lyhyiden ja pitkien testien avulla. Yhteistyö autonvalmistajien ja VTT:n kanssa käynnistyi vuonna 2004, jolloin Neste Oilin tutkimusorganisaatio pystyi toimittamaan moottorikokeissa tarvittavia määriä polttoainetta. Yhteistyökumppanien tekemät varhaiset tuoteominaisuustestit vahvistivat Neste Oilin tutkijoiden käsitystä siitä, että oltiin tekemässä huipputuotetta. Kumppanit antoivat tuotteesta erinomaista palautetta. Viranomaisten hyväksyntä puolestaan edellytti tietoja tuotteen käsittelyn turvallisuudesta, tuotteen koko elinkaaren (tuotanto, kuljetus ja käyttö) ajalta lasketuista kasvihuonekaasutaseista sekä kestävän kehityksen periaatteiden toteutumisesta raaka-aineiden kasvatuksessa. Uusien kemikaalien tulee täyttää kemikaalien käyttöturvallisuuden vaatimukset ns. Reachmenettelyllä. SafePharm Laboratories Ltd:n testit osoittivat, että Neste Olin NExBTL-diesel on fossiilista dieseliä haitattomampi sekä ihmiselle että luonnolle. Testeissä tutkittiin tuotteen toksisuus ihmiselle ja vesieliöstölle, mutageenisyys, vesiliukoisuus ja biohajoavuus. Perussuunnittelu Ensimmäisen NExBTL-laitoksen perussuunnittelu käynnistettiin vuoden 2003 lopussa, jolloin prosessia oli riittävästi mallinnettu. Poikkeuksellisesti investointipäätöstä valmisteltiin rinnan 22

23 kehityshankkeen kanssa. Menettely nopeutti etenemistä tutkimuksesta uuden tuotteen markkinointiin. Singaporen NExBTL-tuotantolaitos. Kuva: Neste Oil 5.3 NExBTL-dieselin tuotanto käynnistyy Ensimmäiseen NExBTL-laitokseen päätettiin investoida vuonna Rakennustyöt Porvoossa aloitettiin välittömästi. Laitoksen toiminta käynnistettiin vuonna 2007 ja sen tuotantokapasiteetti on tonnia vuodessa. Oli kulunut 14 vuotta ensimmäisestä esiselvityksestä ja 5 vuotta varsinaisen tutkimushankkeen käynnistymisestä. Investoinnin arvo oli 100 miljoonaa euroa, josta tutkimus- ja kehityshankkeen osuus oli noin kymmenesosa. Jo ennen laitoksen käynnistystä päätettiin investoida toiseen samankokoiseen laitokseen. Sekin rakennettaisiin Porvooseen. Uusi rakennushanke valmistui vuonna Molempien yksiköiden energian käyttö, jätevesien käsittely ja laadunvalvonta on integroitu Neste Oilin Porvoon öljynjalostamon muuhun toimintaan. Integroinnilla on suuri merkitys NExBTL-yksiköiden kannattavuudelle. Uutta teknologiaa kehitettäessä kaikkea ei ole mahdollista selvittää etukäteen. Suuria yllätyksiä hankkeen aikana ei kuitenkaan koettu ja kaupallinen toiminta käynnistyi juoheasti. Varsinaiset prosessiyksiköt toimivat hyvin. Raaka-aineiden esikäsittelyn kehittäminen osoittautui haasteellisimmaksi. Esikäsittelyllä varmistetaan prosessiin syötettävän aineen puhtaus, joka vaikuttaa sekä prosessin toimintaan että lopputuotteen laatuun. Elintarviketeollisuuden tarpeisiin kehitetty kasviöljyjen esikäsittelyprosessi ei täysin riittänyt dieseltuotannon tarpeisiin. Tarvittiin jatkotutkimusta. Tutkimus tuotti yhtiölle runsaasti omaa osaamista. Esikäsittelyselvityksiä tehdään edelleen tutkittaessa uusia raaka-ainevaihtoehtoja. Ensimmäisestä laitoksesta saatujen hyvien kokemusten perusteella yhtiö päätti rakentaa kaksi suurta laitosta lähelle raaka-aine- ja tuotemarkkinoita. Vuoden 2010 lopulla käynnistyi kapasiteetiltaan tonnin laitos Singaporessa ja syksyllä 2011 käynnistyi toinen samankokoinen laitos Rotterdamissa. Näiden kahden investoinnin arvo on yhteensä yli miljardi euroa. 23

24 Verkostoituminen lyhentää kehityspolkua Raimo Linnaila, Neste Oil Signaali markkinoilta antaa innovaatiotoiminnalle siivet. Myös Neste Oilin uusiutuviin raaka-aineisiin perustuvan dieselpolttoaineen kehitystyö lähti lentoon 2000-luvun alussa, jolloin edessä olevien lainsäädännön muutosten ja kansallisten uusiutuvan energian käyttövelvoitteiden osattiin ennakoida lisäävän voimakkaasti biopolttoaineiden kysyntää lähitulevaisuudessa. Vuonna 2002 lähdimme viemään voimaperäisesti eteenpäin tutkimusta, joka sitten johti vetykäsitellyn uusiutuvan dieselin valmistusteknologian eli NExBTL-teknologian syntyyn. Toisin kuin monet eurooppalaiset kilpailijamme, hylkäsimme tuolloin FAME-biodieseliin johtavan polun, sillä aikaisempien selvitystemme perusteella pidimme sentyyppisen dieselin kylmäominaisuuksia heikkoina. Halusimme edetä tutkimus- ja kehitystyössä ripeästi, vaikka selvitettävänämme oli useita Kuva: Neste Oil reaktioreittivaihtoehtoja. Voidaksemme samanaikaisesti tutkia useita reittejä, teimme yhteistyötä ulkopuolisten tutkimuslaitosten kanssa. Hankekokonaisuudessa Tekes rahoitti julkisissa tutkimuslaitoksissa toteutettuja osaprojekteja. Yhteistyömme Tekesin ja suomalaisten yliopistojen kanssa osoittautui hyvin hedelmälliseksi. Rinnakkaisten tutkimusten ansiosta selvitimme kahdessa vuodessa, mitkä tutkimuslinjat kannattaa lopettaa ja mihin suunnata jatkotutkimukset. Tämä vaihe olisi vaatinut huomattavasti pidemmän ajan, jos olisimme toimineet yksin. Sekä kansallinen että kansainvälinen verkostoituminen on elintärkeää hankkeissa, joissa luodaan tehokkaasti täyteen teolliseen mittakaavaan tähtäävää uutta teknologiaa. Prosessikehityshankkeissa Neste Oil -konserniin kuuluvan Neste Jacobs -suunnitteluyksikön lisäksi yliopistot ja VTT ovat olleet tärkeitä kumppaneita. Kumppanit pystyvät tarjoamaan osaamisen lisäksi myös bench- ja pilotmittakaavan koeajoihin soveltuvia laitteistoja omien koeyksiköidemme täydennykseksi. NExBTL-teknologian kehitysvaiheissa projektien läpivientiä edesauttavaa riittävän tasokasta tutkimusosaamista on löytynyt varsin hyvin kotimaisista yliopistoista. Tällöin myös riski tietojen vuotamisesta kilpailijoiden käsiin mielletään pienemmäksi. Verkostoitumisen kautta saamme käyttöömme erikoisalojen asiantuntijoita. Etsimme jatkuvasti uusia raaka-ainevaihtoehtoja NExBTL-prosessissa hyödynnettäviksi. Tällä osa-alueella yhteistyö on prosessikehitystä kansainvälisempää jo senkin vuoksi ettei meidän leveysasteillamme ole monien bioraaka-aineiden kaupallista tuotantoa. Bioraaka- 24

25 aineiden maailma on laaja ja meillä pitää olla kanavat erilaisten kestävästi tuotettujen mahdollisten raaka-aineiden sekä muussa teollisuudessa sivutuotteena syntyvien soveltuvien jätevirtojen alkulähteille. Myös investoinneissa NExBTL-tuotantolaitoksiin etenimme vauhdilla, sillä halusimme vastata kasvavaan kysyntään nopeasti riittävällä kapasiteetilla. Ensimmäinen tuotantoyksikkö, jonka vuosikapasiteetti on tonnia uusiutuvaa dieseliä, valmistui Porvooseen vuonna Nyt Porvoossa on kaksi tuotantoyksikköä, Singaporessa kolmas ja Rotterdamissa neljäs. Sekä Singaporen että Rotterdamin laitoksen vuosikapasiteetti on tonnia. Näin ollen vuoden 2011 loppuun mennessä Neste Oilin uusiutuvan dieselin tuotantokapasiteetti on nostettu liki kahteen miljoonaan tonniin vuodessa, mikä vankistaa Neste Oilin johtavaa asemaa globaalina tuottajana. Neste Oilin lisäksi toistaiseksi vain yksi yhtiö USA:ssa valmistaa vetykäsiteltyä uusiutuvaa dieseliä. Mielelläni näkisin tällä kentällä enemmänkin tuottajia eri puolilla maailmaa, sillä se oletettavasti vähentäisi nykyistä nopeammin tämän teknisesti ylivertaisen uusiutuvan polttoaineen lainsäädännöllisiä ja poliittisia käytön rajoitteita. NExBTL-dieselin käytölle ei ole mi- Rotterdamin NExBTL-tuotantolaitoksen toiminta käynnistyi syksyllä Laitos tuottaa vetykäsiteltyä uusiutuvaa dieseliä tonnia vuodessa. Kuva: Neste Oil. tään teknisiä rajoitteita nykyisessä autokannassa. Tältä osin se poikkeaa edukseen perinteisistä biopolttoainekomponenteista kuten biodieselistä ja etanolista. Neste Oilin tutkimus- ja kehitystyö keskittyy ympäristöä vähemmän kuormittavien tuotteiden ja teknologioiden kehittämiseen. Neste Oilin vuotuiset tutkimus- ja kehitysinvestoinnit ovat noin 40 miljoonaa euroa, joista noin 80 prosenttia suuntautuu uusiutuvien raaka-aineiden tutkimukseen. Uusia raaka-ainevaihtoehtoja tutkitaan yhteistyössä koti- ja ulkomaisten tutkimuslaitosten kanssa. Kuva: Neste Oil

26 6 Markkinoiden luottamus tuotetestauksella NExBTL-teknologialla valmistettua uusiutuvaa dieseliä kokeilivat ensimmäisinä kuorma-autojen valmistajat Scania ja MAN vuonna Jo ensimmäisissä testeissä todettiin, että NExBTLdieselin käyttö pienentää päästöjä merkittävästi fossiiliseen dieseliin verrattuna, eikä aiheuta häiriöitä auton toimintaan. NExBTL-dieseliä on testattu pääkaupunkiseudun linja-autoliikenteessä vuosina Helsingin Seudun Liikenteen (HSL), Proventian, Neste Oilin, VTT:n, Scanian ja neljän liikennöitsijän yhteishankkeessa selvitettiin 300 NExBTLdieseliä käyttävän linja-auton toimivuutta ja päästöjä. Yritysten lisäksi Tekes ja valtionvarainministeriö rahoittivat hanketta. Yhdessätoista linja-autossa, joissa käytettiin polttoaineena yksinomaan NExBTL-dieseliä, NOx-, hiukkas- ja PAH-päästöt vähenivät saman verran, kuin aiemmat moottorikokeet osoittivat. Linja-autoilla ajettiin yli 50 miljoonaa kilometriä. Moottoreiden huoltoväli säilyi ennallaan, eikä polttoainehuollossa tarvittu mitään erityistoimenpiteitä. Raskaiden ajoneuvojen valmistaja Scania antoi syyskuun 2011 alussa hyväksynnän NExBTLdieselin käytölle kaupunki- ja lähiliikenteessä. Uuden polttoaineen kokeilu kiinnosti laajasti. Useat autonvalmistajat ja VTT ovat testanneet NExBTL-dieseliä myös henkilöautoissa. Kokeissa on ajettu miljoonia testikilometrejä. HSLhankkeen lisäksi NExBTL-dieselin toimivuutta raskaan kaluston polttoaineena on tutkittu paljon Keski-Euroopassa ja Kanadassa. Esimerkiksi Saksassa Daimler AG:n, Deutsche Post DHL:n, energiayhtiö OMV:n, joukkoliikenneyhtiö Stuttgarter Strassenbahnen AG:n ja Neste Oilin yhteisessä pilottihankkeessa 14 sarjatuotantomallista Mercedes-Benzin kuorma- ja linja-autoa on kulkenut NExBTL-dieselillä vuodesta 2008 alkaen Nürnbergin ja Stuttgartin alueilla. Yhteisprojekti päättyi vuonna 2011, jolloin ajoneuvoilla oli ajettu 3,5 miljoonaa kilometriä. Projektin ajot vähensivät hiilidioksidipäästöjä 2200 tonnia. Kuva: Neste Oil 16

27 Saksassa käynnistettiin kesällä 2008 kokeilu, jossa 14 sarjatuotantomallista Mercedes-Benzin valmistamaa kuorma- ja linja-autoa käyttää polttoaineenaan Neste Oilin NExBTL-biodieseliä. Kolmivuotisen projektin aikana on tavoitteena ajaa näillä ajoneuvoilla ammattiliikenteessä 3,3 miljoonaa kilometriä. Hiilidioksidipäästöjen säästöä arvioidaan kertyvän tonnia. Kuva: Daimler Ag Kanadassa Albertassa tehdyissä kenttäkokeissa NExBTL- ja fossiilisen dieselin seos toimi jopa 44 C asteessa. Testauksiin osallistui 75 erikokoista ajoneuvoa 10 kuukauden ajan. Koetta rahoittivat eniten Kanadan ja Albertan hallitukset sekä Shell Canada. Vuosina verrattiin laajassa yhteishankkeessa erilaisia polttoaineita käyttävien dieselajoneuvojen päästöjen vaikutuksia ihmisen terveyteen. Hankkeeseen osallistuivat Kuopion kansanterveyslaitos, Itä-Suomen yliopisto, VTT, Tampereen teknillinen yliopisto, Helsingin Seudun Liikenne HSL, Ecocat Oy ja Neste Oil Oyj. Tekes rahoitti tutkimusta. Tutkimuksessa selvitettiin moottorin hiukkaspäästöjen vaikutuksia terveyteen ajettaessa FAME:lla, NExBTL-dieselillä ja fossiilisella dieselillä. Parafiinistä NExBTLdieseliä käyttäneiden raskaiden ajoneuvojen ja työkoneiden säännellyt ja monet sääntelemättömät päästöt olivat merkittävästi pienemmät kuin tavallista fossiilista dieseliä käyttäneiden ajoneuvojen päästöt. Lisäksi NExBTL-dieseliä käyttävien ajoneuvojen hiukkaspäästöistä koitui merkittävästi vähemmän riskejä ihmisen terveydelle. HVO-/NExBTL-diesel ja katalysaattori ovat terveysriskien kannalta tehokas yhdistelmä erityisesti kaupunkialueilla. Keväällä 2010 käynnistettiin tutkimus, jossa selvitetään miten sataprosenttia NExBTL-dieseliä sisältävä Neste Green 100 -diesel toimii arkiautoilussa pääkaupunkiseudulla. Kuluttajatutkimukseen on osallistunut useita kymmeniä työsuhdeautoa käyttäviä autoilijoita ja kymmenkunta muuta autoilijaa. Testeihin pestattiin erilaisia kuluttajia, joiden autonkäyttötavat vaihtelivat. Tutkimuksessa edelleen mukana olevat työsuhdeautot edustavat laajaa merkki- ja mallivalikoimaa. Kuluttajatutkimusten tavoitteena on vahvistaa autotehtaiden ja autoilijoiden luottamusta NExBTL-dieseliin. Testeissä ei ole tähän mennessä havaittu mitään ennalta odottamatonta. 27

28 Joukkoliikenteestä houkutteleva vaihtoehto autoilulle Reijo Mäkinen, Helsingin seudun liikenne HSL Helsingin seudun liikenne HSL seuraa ns. vihreiden ratkaisujen kehitystä laaja-alaisesti. Meidän on oltava ajan tasalla julkiseen liikenteeseen soveltuvien liikennevälineiden, päästöjä vähentävien polttoaineiden ja pakokaasujen puhdistusjärjestelmien kehityksestä sekä vaihtoehtoisten energiamuotojen, kuten sähkön, tarjoamista mahdollisuuksista. HSL tekee yhteistyötä monien teollisuusyritysten kanssa ja osallistuu aktiivisesti ympäristöteknologisiin ratkaisuihin tähtääviin julkisiin tutkimushankkeisiin. Tärkeitä kumppaneitamme ovat myös monet ulkomaiset suurten metropolien liikennesuunnittelusta ja -järjestelyistä vastaavat organisaatiot. Neste Oilin kehitteillä olleesta HVO-dieselistä kiinnostuimme heti siitä kuultuamme. Kun yhtiö julkisti rakentavansa sen tuotantoa varten jalostamon, ehdotimme yhteistyötä tuotteen testauksessa. Tältä pohjalta käynnistettiin kokeiluhanke, johon osallistui useita toimijoita, mm. pakokaasujen puhdistusjärjestelmiä kehittävä Proventia. Myös pääkaupunkiseudun bussiliikennettä hoitavat liikennöitsijät innostuivat laajasti hankkeesta. Busseja pääkaupunkiseudun liikenteessä liikkuu nykypäivänä noin Uusimmat autot aiheuttavat luonnollisesti vähiten päästöjä. Bussin käyttöikä on kuitenkin noin 15 vuotta eikä koko kalustoa ole varaa vaihtaa kerralla uuteen. Siksi vanhempiinkin ajoneuvoihin soveltuvat päästöjä vähentävät ratkaisut kiinnostavat meitä erityisen paljon. NExBTL-dieselin testaus 300 bussissa kolmen vuoden ajan osoitti polttoaineen toimi- Mitä isompi joukkoliikenteen osuus on, sitä paremmin liikennejärjestelmä toimii ja sen pienemmät ovat ympäristövaikutukset, sanoo HSL:n Liikennepalvelut-osaston johtaja Reijo Mäkinen. Kuva: HSL 18 8

29 120 % 100 % NExBTL vaikutus päästöihin -39 % -29 % -30 % -10 % Suhteellinen päästö 80 % 60 % 40 % 20 % Diesel NExBTL 0 % Hiilivedyt Hiilimonoksidi Hiukkaset Typen oksidit Pakokaasupäästöjen alenemat pääkaupunkiseudun linja-autoliikenteessä VTT:n mittausten mukaan. Lähde mm.: JSAE (Society of Automotive Engineers of Japan, Inc.), technical paper ja vuuden sekä kesä- että talviolosuhteissa. Ympäristöhyödyt olivat ilmeiset - biopolttoainetta käyttäneiden bussien hiukkaspäästöt alenivat noin 30 prosenttia ja typenoksidipäästöt 10 prosenttia. Millään muulla käytettävissä olevalla menetelmällä ei yhtä suurta vaikutusta lähipäästöihin saavuteta yhtä nopeasti. Ja kun tuote vielä soveltuu sellaisenaan nykyisiin tankkausjärjestelmiin ja myös vanhempiin ajoneuvoihin, voi innovaatiota kutsua teknologiaharppaukseksi. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän HSL jäsenkuntia ovat Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kerava ja Kirkkonummi. HSL vastaa jäsenkuntiensa joukkoliikenteen suunnittelusta, järjestämisestä ja matkustajainformaatiosta. HSL vastaa liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisesta myös laajemmalla Helsingin seudun 14 kuntaa käsittävällä alueella. Kuva: Tekes HSL soveltaa kokeiluhankkeen tuloksia pääkaupunkiseudun bussiliikenteen kilpailutuksessa. Uusimme päästöjen pisteytysjärjestelmän syksyllä Se perustuu nyt päästöhyötyjen arvottamiseen. Joukkoliikennettä hoitavien liikennöitsijöiden kilpailukykyä investoinnit vähäpäästöisiin polttoaineisiin ja muihin päästöjä vähentäviin ratkaisuihin parantavat. Näistä investoinneista hyötyvät myös kaupunkilaiset, jotka saavat hengitettäväkseen puhtaampaa ilmaa. Samalla jarrutetaan ilmastonmuutosta, mistä puolestaan hyötyy koko luomakunta. 29

Tuotantoprosessien uudistamisia öljynjalostamolla 22.4.2010 Eeva-Liisa Lindeman

Tuotantoprosessien uudistamisia öljynjalostamolla 22.4.2010 Eeva-Liisa Lindeman Tuotantoprosessien uudistamisia öljynjalostamolla 22.4.2010 Eeva-Liisa Lindeman Neste Oilin historiaa 1948 Neste perustetaan Suomen öljynsaannin turvaamiseksi 1957 Naantalin jalostamo aloittaa toimintansa

Lisätiedot

TransEco -tutkimusohjelma 2009 2013

TransEco -tutkimusohjelma 2009 2013 TransEco -tutkimusohjelma 2009 2013 Vuosiseminaari Ari Juva RED dir. 2009/28/EC: EU polttoainedirektiivit ohjaavat kehitystä Uusiutuva energia (polttoaine + sähkö) liikenteessä min.10% 2020 Suomen tavoite

Lisätiedot

Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo. Ilmansuojelupäivät 19.8.2015 Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet

Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo. Ilmansuojelupäivät 19.8.2015 Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo Ilmansuojelupäivät 19.8.2015 Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet METSÄ ON TÄYNNÄ UUSIA MAHDOLLISUUKSIA Maailma muuttuu Rajalliset

Lisätiedot

Kehittyneet työkoneiden käyttövoimavaihtoehdot moottorinvalmistajan näkökulmasta. 10.09.2015 Pekka Hjon

Kehittyneet työkoneiden käyttövoimavaihtoehdot moottorinvalmistajan näkökulmasta. 10.09.2015 Pekka Hjon Kehittyneet työkoneiden käyttövoimavaihtoehdot moottorinvalmistajan näkökulmasta 10.09.2015 Pekka Hjon Agenda 1 Vallitseva tilanne maailmalla 2 Tulevaisuuden vaihtoehdot 3 Moottorinvalmistajan toiveet

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Neste Oil strategia ja liiketoiminta

Neste Oil strategia ja liiketoiminta Neste Oil strategia ja liiketoiminta Matti Lehmus, Liiketoiminta-alueen johtaja 26.11.2012 Neste Oil lyhyesti Korkealaatuisiin puhtaamman liikenteen polttoaineisiin keskittyvä jalostus- ja markkinointiyhtiö

Lisätiedot

Neste Oilin Biopolttoaineet

Neste Oilin Biopolttoaineet Neste Oilin Biopolttoaineet Ari Juva Neste Oil Oyj ari.juva@nesteoil.com 1 Miksi biopolttoaineita liikenteeseen? Tuontiriippuvuuden vähentäminen Kasvihuonekaasujen vähentäminen Energiasektoreista vain

Lisätiedot

KILPAILUTUS KANNUSTAA PUHTAAMPIEN BUSSIEN KÄYTTÖÖN

KILPAILUTUS KANNUSTAA PUHTAAMPIEN BUSSIEN KÄYTTÖÖN KILPAILUTUS KANNUSTAA PUHTAAMPIEN BUSSIEN KÄYTTÖÖN Reijo Mäkinen 4.12.2007 Sisältö YTV:n tehtävä Bussipalveluiden kilpailuttaminen HKL:n, YTV:n ja Neste Oilin biopolttoainehanke Yhteenveto MISSIO YTV tuottaa

Lisätiedot

Moottoritekniikan kehityssuuntia ja tulevaisuuden polttoaineet

Moottoritekniikan kehityssuuntia ja tulevaisuuden polttoaineet Moottoritekniikan kehityssuuntia ja tulevaisuuden polttoaineet Ari Juva, Neste Oil seminaari 4.11.2009 Source: Ben Knight, Honda, 2004 4.11.2009 Ari Juva 2 120 v 4.11.2009 Ari Juva 3 Auton kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen UPM BIOFORE YHTIÖ ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS 3. UUDET MAHDOLLISUUDET AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS

Lisätiedot

Etanolin tuotanto teollisuuden sivuvirroista ja biojätteistä. Kiertokapula juhlaseminaari St1Biofuels / Mika Anttonen 16.05.2013

Etanolin tuotanto teollisuuden sivuvirroista ja biojätteistä. Kiertokapula juhlaseminaari St1Biofuels / Mika Anttonen 16.05.2013 Etanolin tuotanto teollisuuden sivuvirroista ja biojätteistä Kiertokapula juhlaseminaari St1Biofuels / Mika Anttonen 16.05.2013 Globaali energiahaaste Maailma vuonna 2030... Source: BP 2012, Energy Outlook

Lisätiedot

Jätteistä ja tähteistä kohti uusia raakaaineita

Jätteistä ja tähteistä kohti uusia raakaaineita Jätteistä ja tähteistä kohti uusia raakaaineita Tulevaisuuden liikennepolttoaineet teemapäivä 18.9.2014 Pekka Tuovinen Helsingin keskusta inversiotilanteessa Kuvattu 10.2.1999 Keilaniemestä itään 18.9.2014

Lisätiedot

Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä

Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä Henrik Westerholm Neste Oil Ouj Tutkimus ja Teknologia Mutku päivät 30.-31.3.2011 Sisältö Uusiotuvat energialähteet Lainsäädäntö Biopolttoaineet

Lisätiedot

SPV - Katsastajien neuvottelupäivät 18.10.2014

SPV - Katsastajien neuvottelupäivät 18.10.2014 SPV - Katsastajien neuvottelupäivät 18.10.2014 Energiahaaste St1 yhtiönä Polttoaineista Biopolttoaineista Taudeista ja hoidoista Energiayhtiö St1 Johtava CO 2 -hyvän energian valmistaja ja myyjä Tavoitteemme

Lisätiedot

Kilpailutus ja kuntien mahdollisuus vaikuttaa

Kilpailutus ja kuntien mahdollisuus vaikuttaa Kilpailutus ja kuntien mahdollisuus vaikuttaa Ari Lampinen (etunimi.sukunimi()liikennebiokaasu.fi) Projektipäällikkö, Pohjois-Karjalan liikennebiokaasuverkoston kehityshanke Puheenjohtaja, Suomen biokaasuyhdistys

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Mitä polttoaineita moottoreihin tulevaisuudessa?

Mitä polttoaineita moottoreihin tulevaisuudessa? Mitä polttoaineita moottoreihin tulevaisuudessa? Energian käyttö ja säästö maataloudessa Helsingin yliopisto, Maataloustieteiden laitos Seppo Mikkonen Neste Oil seppo.mikkonen@nesteoil.com Monenlaisia

Lisätiedot

Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia. 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM

Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia. 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM Visio The Biofore Company UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta,

Lisätiedot

NEXBTL:n käyttö varavoimanlähteenä. Polttomoottori- ja turboteknologian seminaari 7.5.2015 Jukka Nuottimäki

NEXBTL:n käyttö varavoimanlähteenä. Polttomoottori- ja turboteknologian seminaari 7.5.2015 Jukka Nuottimäki NEXBTL:n käyttö varavoimanlähteenä Polttomoottori- ja turboteknologian seminaari 7.5.2015 Jukka Nuottimäki Esityksen sisältö 1. Yleistä 2. Kuinka käyttää NEXBTL:ää 3. NEXBTL ominaisuudet varavoimanlähteenä

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus. Matti Lievonen. 3.4.2014 Yhtiökokous 1

Toimitusjohtajan katsaus. Matti Lievonen. 3.4.2014 Yhtiökokous 1 Toimitusjohtajan katsaus Matti Lievonen 1 Neste Oilin johtoryhmä Toimitusjohtaja: Matti Lievonen Yhteiset toiminnot Liiketoiminta-alueet Tuotanto ja logistiikka Ilkka Poranen Henkilöstö Hannele Jakosuo-Jansson

Lisätiedot

Uusiutuvasta metsäbiomassasta polttonesteeksi Suomesta bioöljyn suurvalta -seminaari 15.10.2012 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen

Uusiutuvasta metsäbiomassasta polttonesteeksi Suomesta bioöljyn suurvalta -seminaari 15.10.2012 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Uusiutuvasta metsäbiomassasta polttonesteeksi Suomesta bioöljyn suurvalta -seminaari 15.10.2012 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen 2 Sisältö Green Fuel Nordic Oy Strateginen näkökulma Taktinen näkökulma

Lisätiedot

Aate Laukkanen Suomen Bioetanoli Oy

Aate Laukkanen Suomen Bioetanoli Oy Aate Laukkanen Suomen Bioetanoli Oy Bioetanoli liikennepolttoaineena RES - direktiivi (artikla 3(4)): uusiutuvien energialähteiden osuus liikenteen energiankulutuksesta koko EU:ssa 10 % vuoteen 2020 mennessä

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa

Lisätiedot

Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto

Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto Biokaasun hyödyntämiskaavio Ruskossa 2,0 milj. m 3 biokaasua (9

Lisätiedot

TOISEN SUKUPOLVEN BIOPOLTTONESTEET

TOISEN SUKUPOLVEN BIOPOLTTONESTEET TOISEN SUKUPOLVEN BIOPOLTTONESTEET BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Marina Congress Center Pekka Jokela Manager, Technology Development UPM BIOPOLTTOAINEET Puusta on moneksi liiketoiminnaksi Kuidut

Lisätiedot

Kehittyvä bussitekniikka ja vaihtoehtoiset energiamuodot

Kehittyvä bussitekniikka ja vaihtoehtoiset energiamuodot Kehittyvä bussitekniikka ja vaihtoehtoiset energiamuodot Seminaari Messukeskus -kuntayhtymä Kymmenen vuotta yhteistyötä VTT:n kanssa RAKEBUS RASTU HDENIQ HDENIQ kaupunkibussien päästötietokanta HSL:n kannalta

Lisätiedot

Globaali energiahaaste

Globaali energiahaaste Bio-öljyssä mahdollisuus Lämmitystekniikkapäivät 2015 Turku Matti Pentti St1 oy 1 Globaali energiahaaste 2 1 Maailmantalous ja energia 2030 Population Primary energy GDP 3 Source: BP 2012, Energy Outlook

Lisätiedot

Biodieselin (RME) pientuotanto

Biodieselin (RME) pientuotanto Biokaasu ja biodiesel uusia mahdollisuuksia maatalouteen Laukaa, 15.11.2007 Biodieselin (RME) pientuotanto Pekka Äänismaa Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Bioenergiakeskus BDC 1 Pekka Äänismaa Biodieselin

Lisätiedot

Bioetanolia food waste to wood waste kestävän, hajautetun biopolttoainetuotannon kehityspolku

Bioetanolia food waste to wood waste kestävän, hajautetun biopolttoainetuotannon kehityspolku BIOJALOSTUKSEN INNOVAATIOPÄIVÄ 30.5.2013, Lappeenranta Bioetanolia food waste to wood waste kestävän, hajautetun biopolttoainetuotannon kehityspolku St1 Biofuels Oy Patrick Pitkänen Globaali energiahaaste

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Petri Saari HSL Helsingin seudun liikenne 07.09.2010 JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ

Petri Saari HSL Helsingin seudun liikenne 07.09.2010 JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Petri Saari HSL Helsingin seudun liikenne 07.09.2010 JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Joukkoliikenteen uudelleenorganisointi 1.1.2010 alkaen HKL HKL-Rv HKL-Metro HKL-Infra SL Oy Helsingin seudun liikenne

Lisätiedot

Bussiliikenteen kilpailuttamiskriteerit ja ympäristöbonus

Bussiliikenteen kilpailuttamiskriteerit ja ympäristöbonus Bussiliikenteen kilpailuttamiskriteerit ja ympäristöbonus Kestävien hankintojen vuosiseminaari 1.4.2014 HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Sisältö 1. Tausta 2. Kilpailuttamisperiaatteet 3. Ympäristöbonus

Lisätiedot

Nesteen biodieselprosessi

Nesteen biodieselprosessi LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kemiantekniikan osasto Teknillisen kemian laboratorio Ke3330000 Kemianteollisuuden prosessit Nesteen biodieselprosessi Tekijät: Sam Stade 0279555, Ke2 Jani Siitonen

Lisätiedot

Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta

Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta Climbus Päätösseminaari 2009 9.-10 kesäkuuta Finlandia talo, Helsinki Marja Englund Fortum Power and Heat Oy 11 6 2009 1 Sisältö Hiilidioksidin talteenotto ja

Lisätiedot

UPM BIOPOLTTOAINEET Puupohjaisisten biopolttoaineiden edelläkävijä

UPM BIOPOLTTOAINEET Puupohjaisisten biopolttoaineiden edelläkävijä UPM BIOPOLTTOAINEET Puupohjaisisten biopolttoaineiden edelläkävijä Teollisuuden metsänhoitajien syysseminaari 2014, 06.11.2014 Sari Mannonen/UPM Biopolttoaineet UPM tänään The Biofore Company UPM Biorefining

Lisätiedot

Menestyksekkäät bioöljyhankkeet Tekesin näkökulmasta

Menestyksekkäät bioöljyhankkeet Tekesin näkökulmasta Menestyksekkäät bioöljyhankkeet Tekesin näkökulmasta Sebastian Johansson 15.10.2012 Sisältö 1. Tekesin rahoittama bioenergian t&k&i-toiminta 2. Kehitystarpeita tulevaisuudessa 3. Tekesin rahoituskriteerejä

Lisätiedot

Biokaasua Espoon Suomenojalta

Biokaasua Espoon Suomenojalta Biokaasua Espoon Suomenojalta Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 8.11.2012 Tommi Fred, vs. toimialajohtaja 8.11.2012 1 HSY ympäristötekoja toimivan arjen puolesta Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Lisätiedot

Uusiutuvat liikennepolttoaineet oljestako dieseliä?

Uusiutuvat liikennepolttoaineet oljestako dieseliä? Uusiutuvat liikennepolttoaineet oljestako dieseliä? Olki energiantuotantoon seminaari Loimaa 27.5.2014 Sisällysluettelo 1. Tarvitaanko uusiutuvia polttoaineita Fossiilisten polttoaineiden riittävyys Ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Green Fuel Nordic Oy Uudet liiketoimintamahdollisuudet biotaloudessa Toimitusjohtaja Timo Saarelainen

Green Fuel Nordic Oy Uudet liiketoimintamahdollisuudet biotaloudessa Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Green Fuel Nordic Oy Uudet liiketoimintamahdollisuudet biotaloudessa Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Muuttuva toimintaympäristö ja Suomi Globaaleja haasteita Ilmastonmuutos Riippuvuus fossiilisista polttoaineista

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

Tulevaisuuden biopolttoaine valmistetaan puusta

Tulevaisuuden biopolttoaine valmistetaan puusta Tulevaisuuden biopolttoaine valmistetaan puusta PÄÄTTÄJIEN 34. METSÄAKATEMIA Maastojakso 22.-24.5.2013 Jaakko Nousiainen/UPM Biopolttoaineet SISÄLTÖ 1. Kestävä perusta Biofore 2. Uudistu rohkeasti BioVerno

Lisätiedot

Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin

Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin Martti Korkiakoski 24.5.2010 10/2009 Copyright Tekes Sähköisiin ajoneuvoihin liittyviä selvityksiä 10/2009 Copyright Tekes Sähköisiin ajoneuvoihin

Lisätiedot

BioGTS biojalostamokonsepti

BioGTS biojalostamokonsepti BioGTS biojalostamokonsepti Biohajoavista jätteistä uusiutuvaa energiaa, liikenteen biopolttoaineita, kierrätysravinteita ja kemikaaleja kustannustehokkaasti hajautettuna energiantuotantona BioGTS Biokaasu

Lisätiedot

Biopolttoainelainsäädäntö ja tukipolitiikka Jukka Saarinen TEM/Energiaosasto

Biopolttoainelainsäädäntö ja tukipolitiikka Jukka Saarinen TEM/Energiaosasto Biopolttoainelainsäädäntö ja tukipolitiikka Jukka Saarinen TEM/Energiaosasto TransEco-seminaari 4.12.2012 Nykyinen biopolttoaineita koskeva lainsäädäntö EU-säädökset RES-direktiivi (2009/28/EY) Vaatimus

Lisätiedot

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015 Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015 Talousvaliokunta Energiaverotus Yhdenmukaistettu energiaverodirektiivillä (EVD) Biopolttonesteet veronalaisia EVD:ssä Turpeen verotukseen ei sovelleta EVD:tä Sähköllä

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Titaanien taistelu. biodieselmarkkinoilla

Titaanien taistelu. biodieselmarkkinoilla Titaanien taistelu biodieselmarkkinoilla Maailman suurin uusiutuvan dieselin valmistaja Neste Oil saa uuden kotimaisen kilpailijan, kun UPM:n biojalostamo käynnistyy kesällä Lappeenrannassa. Yhtiöiden

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT Julkisuudessa on ollut esillä Kemijärven sellutehtaan muuttamiseksi biojalostamoksi. Tarkasteluissa täytyy muistaa, että tunnettujenkin tekniikkojen soveltaminen

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Autojen verotuksesta sähköautojen kannalta. Sähköautodemonstraatioiden työpaja 24.5.2010

Autojen verotuksesta sähköautojen kannalta. Sähköautodemonstraatioiden työpaja 24.5.2010 Autojen verotuksesta sähköautojen kannalta Sähköautodemonstraatioiden työpaja 24.5.2010 AUTO- JA AJONEUVOVERO Autoveron veroprosentti on 1.1.2008 alusta lukien määräytynyt auton ominaishiilidioksidipäästön

Lisätiedot

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006 BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS VUOTEEN 2025 MENNESSÄ Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa on

Lisätiedot

PYSTYYKÖ VANHA KALUSTO PUHTAAMPAAN? Petri Saari 14 October 2014

PYSTYYKÖ VANHA KALUSTO PUHTAAMPAAN? Petri Saari 14 October 2014 PYSTYYKÖ VANHA KALUSTO PUHTAAMPAAN? Petri Saari 14 October 2014 Petri Saari 1 PYSTYYKÖ VANHA KALUSTO PUHTAAMPAAN? ESITYKSEN SISÄLTÖ Suomalainen Proventia Emission Control Miksi? Miten? Mihin? Rekisteriotemerkinnät

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-

Lisätiedot

Katsaus biopolttoaineisiin

Katsaus biopolttoaineisiin Katsaus biopolttoaineisiin Seppo Mikkonen seppo.mikkonen@nesteoil.com 1 Polttoainemarkkinoista Henkilöautojen polttoaineenkulutustavoitteet, EU 2008 CO 2 140 g/km (= kokonais-co 2, tässä ei bioasia) vastaa

Lisätiedot

Cleantech-strategia 8.5.2014

Cleantech-strategia 8.5.2014 Cleantech-strategia 8.5.2014 Cleantech Cleantechillä tarkoitetaan tuotteita, palveluja ja prosesseja, jotka edistävät luonnonvarojen kestävää käyttöä ja vähentävät päästöjä ympäristöön Cleantech ei ole

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Tulevaisuuden liikenne- ja innovaatiopolitiikka: johdatus ryhmäkeskusteluun. Raimo Lovio Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Tulevaisuuden liikenne- ja innovaatiopolitiikka: johdatus ryhmäkeskusteluun. Raimo Lovio Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Tulevaisuuden liikenne- ja innovaatiopolitiikka: johdatus ryhmäkeskusteluun Raimo Lovio Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Edistystä tapahtuu mutta Edistystä tapahtuu: Biopolttoaineiden kehittäminen 2005

Lisätiedot

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys BioRefine innovaatioita ja liiketoimintaa 27.11.2012 Ilmo Aronen, T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Uusiutuvien energialähteiden käytön

Lisätiedot

Bioöljyjen tuotanto huoltovarmuuden näkökulmasta,

Bioöljyjen tuotanto huoltovarmuuden näkökulmasta, Bioöljyjen tuotanto huoltovarmuuden näkökulmasta, Johtava analyytikko Hannu Hernesniemi Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari, Lahti 15.10.2012 15.10.2012 1 Kotimaisen bioöljytuotannon huoltovarmuusvaikutuksia

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Ympäristöystävällinen kalustoratkaisu

Ympäristöystävällinen kalustoratkaisu Esityksen sisältö: - Taustaa ja hankkeen päätökseen liittyvät asiat - Pilottiprojektin tavoitteet - Pilottiprojektin sisältö ja tilanne vuoden 2011 lopussa Valio Oy 1.6.2012 1 Taustaa Selvitystyö lähti

Lisätiedot

Tiekartta uusiutuvaan metaanitalouteen

Tiekartta uusiutuvaan metaanitalouteen Suomen Biokaasuyhdistyksen biokaasuseminaari Missä menet biokaasu Ympäristötekniikan messut, Helsingin messukeskus 11.10.2012 Tiekartta uusiutuvaan metaanitalouteen Ari Lampinen (etunimi.sukunimi()liikennebiokaasu.fi)

Lisätiedot

Energia- ja ympäristöhaasteet

Energia- ja ympäristöhaasteet LIIKENTEEN TULEVAISUUDEN HAASTEET, SUURET MUUTOSTARPEET JA MAHDOLLISUUDET Kai Sipilä TransEco aloitusseminaari 4.11.2009 Energia- ja ympäristöhaasteet Liikennesektorin osalta erityisesti Lähipäästöt (tekniikka

Lisätiedot

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Kolme tulevaisuuden kuvaa 1.

Lisätiedot

Bioenergia ry 6.5.2014

Bioenergia ry 6.5.2014 Bioenergia ry 6.5.2014 Hallituksen bioenergiapolitiikka Hallitus on linjannut energia- ja ilmastopolitiikan päätavoitteista puhtaan energian ohjelmassa. Hallitus tavoittelee vuoteen 2025 mennessä: Mineraaliöljyn

Lisätiedot

Korkeaseosteiset biokomponentit henkilöautojen polttoaineisiin muut kuin etanoli

Korkeaseosteiset biokomponentit henkilöautojen polttoaineisiin muut kuin etanoli TRANSECO: Henkilöautokaluston 2. sukupolven biopolttoainevaihtoehdot ja 2020 toimintamallit Korkeaseosteiset biokomponentit henkilöautojen polttoaineisiin muut kuin etanoli TransEco tutkijaseminaari 18.11.2010

Lisätiedot

SataPV-projekti. lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi

SataPV-projekti. lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi SataPV-projekti lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi SataPV-projekti Aurinkosähköä Satakunnasta 2 Uusiutuvien energiamuotojen kasvua ajavat voimat Vuosittainen

Lisätiedot

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Tekesin rahoitus Rahoitamme yritysten kehitysprojekteja, jotka tähtäävät kasvuun ja liiketoiminnan uudistamiseen tai työelämän kehittämiseen.

Lisätiedot

Voiteluaineiden vaikutus raskaiden ajoneuvojen polttoaineen kulutukseen. Kari Kulmala Neste Oil Oyj / Komponentit / Perusöljyt

Voiteluaineiden vaikutus raskaiden ajoneuvojen polttoaineen kulutukseen. Kari Kulmala Neste Oil Oyj / Komponentit / Perusöljyt Voiteluaineiden vaikutus raskaiden ajoneuvojen polttoaineen kulutukseen Kari Kulmala Neste Oil Oyj / Komponentit / Perusöljyt 1 Esityksen sisältö: Yleistä tietoa moottoriöljyistä ja niiden viskositeettiluokituksesta

Lisätiedot

Liikenteen energiahuollon uudet arvoketjut TOP-NEST hanke. TransSmart-seminaari 2014 Nina Wessberg, erikoistutkija (Anna Leinonen, Anu Tuominen) VTT

Liikenteen energiahuollon uudet arvoketjut TOP-NEST hanke. TransSmart-seminaari 2014 Nina Wessberg, erikoistutkija (Anna Leinonen, Anu Tuominen) VTT Liikenteen energiahuollon uudet arvoketjut TOP-NEST hanke TransSmart-seminaari 2014 Nina Wessberg, erikoistutkija (Anna Leinonen, Anu Tuominen) VTT Top-Nest hanke Nordic Energy Research (NER) rahoitteinen

Lisätiedot

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso

Lisätiedot

Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute

Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute Biokaasun hyödyntäminen liikenteessä Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute Kaasuautojen Edellytykset Suomessa Kaasukäyttöiset autot muodostavat varteenotettavan vaihtoehdon. Päästöt ovat huomattavan

Lisätiedot

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City Green Lappeenranta Lappeenranta A Sustainable City Lappeenranta ylsi WWF:n kansainvälisen Earth Hour City Challenge -kilpailun 14 finalistin joukkoon. Finalistikaupungit toimivat edelläkävijöinä ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain 2 :n muuttamisesta

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain 2 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain 2 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi nestemäisten polttoaineiden

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen

Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen Kaasun käytön valvojien neuvottelupäivät Maakaasun käyttäjäpäivät 13.14.9.2011, Tallinna Gasum Oy, Liikennepalvelut, Liiketoimintayksikön päällikkö Jussi

Lisätiedot

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Lähivuosien kehitysnäkymät sekä pitkän tähtäimen suunnitelma Julkaisu on laadittu Suomen liikennekaasualan yritysverkoston sekä

Lisätiedot

Olki energian raaka-aineena

Olki energian raaka-aineena Olki energian raaka-aineena Olki Isokyrö Vilja- ala 6744 ha Koruu ala 70% Energia 50324 MW Korjuu kustannus 210 /ha Tuotto brutto ilman kustannuksia 3,4 mijl. Vehnä ala 1100 ha Vähäkyrö Vilja- ala 5200

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Kehittyneet keskitisleet moottorikäyttöön Diesel- ja moottoripolttoöljyt. Teollisuuden polttonesteet - Tampere Matti Pentti St1 oy

Kehittyneet keskitisleet moottorikäyttöön Diesel- ja moottoripolttoöljyt. Teollisuuden polttonesteet - Tampere Matti Pentti St1 oy Kehittyneet keskitisleet moottorikäyttöön Diesel- ja moottoripolttoöljyt Teollisuuden polttonesteet - Tampere Matti Pentti St1 oy 1 9/7/2015 Maailmantalous ja energia Population Primary energy GDP Kärkihanke

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

Ensimmäisen neljänneksen tulos 2013

Ensimmäisen neljänneksen tulos 2013 Ensimmäisen neljänneksen tulos 2013 Matti Lievonen, toimitusjohtaja 24. huhtikuuta 2013 Sisällys 1 Q1 tulos 2 Markkinoiden kehitys 3 Näkymät 4 Ajankohtaiset painopisteet 5 Liitteet 24.4.2013 2 Disclaimer

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Nanoturvallisuus ja Työterveyslaitoksen Nanoturvallisuuskeskuksen toiminta Kai Savolainen, Roundtable-tilaisuus, 10.2.2015

Nanoturvallisuus ja Työterveyslaitoksen Nanoturvallisuuskeskuksen toiminta Kai Savolainen, Roundtable-tilaisuus, 10.2.2015 Nanoturvallisuus ja Työterveyslaitoksen Nanoturvallisuuskeskuksen toiminta Kai Savolainen, Roundtable-tilaisuus, 10.2.2015 Miksi Nanoturvallisuus-teema? Teollisten nanomateriaalien tekniikkapotentiaali

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1

24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1 24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1 BIOKAASULLA LIIKENTEESEEN GASUMIN RATKAISUT PUHTAASEEN LIIKENTEESEEN HINKU LOHJA 29.10.2013 24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 2 Kaasu tieliikenteen polttoaineena Bio- ja

Lisätiedot