Perhekeskus palvelumallina seminaari Palvelujen järjestämisen haasteista Pohjois Suomessa. Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja

Transkriptio

1 Perhekeskus palvelumallina seminaari Palvelujen järjestämisen haasteista Pohjois Suomessa Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja

2 Uuden lastensuojelulain tuomat velvoitteet kunnille Valmistelu ja päätöksenteko on eriytetty laissa. Uudessa laissa on eräissä merkittävissä lastensuojeluasioissa uskottu päätöksentekovaltaa sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle tai hänen määräämälleen. Lisäksi edellytetään, että lapselle nimetään hänen asioistaan vastaava sosiaalityöntekijä, joka mm. valmistelee huostaanottoa koskevat asiat. Laissa on erikseen todettu, että johtava viranhaltija tai hänen määräämänsä johtava viranhaltija ei voi olla lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä.

3 Lastensuojelun viranhaltijat henkilöstön määrä on ennallaan 15 henkilöstön määrä on muuttunut 5 lastensuojelun asiakkaille on 18 nimetty lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä

4 Lääninhallitus on käynyt neljän kunnan kanssa neuvottelut sosiaalityöntekijäresurssien saamiseksi lain edellyttämälle tasolle. Muonio on laittanut sosiaalityöntekijän viran hakuun, Utsjoki perusti uuden viran ja Savukoski ostaa Pelkosenniemeltä sosiaalityöntekijän resurssin.

5 Lastensuojelulain mukaan lastensuojelupalvelut ja ehkäisevä lastensuojelu on järjestettävä sisällöltään ja laadultaan sellaisiksi kuin esiintyvä tarve edellyttää ja lapsi ja perhekohtaista lastensuojelua on järjestettävä tarvittavassa laajuudessa niinä vuorokauden aikoina, joina sitä tarvitaan.

6 Lastensuojelupalveluiden riittävyys Lastensuojelupalvelut ovat riittävät 8 ja sosiaalipäivystys on toimiva Lastensuojelussa on kehitettävää. 11 Mitä ensisijaisesti? sosiaalityöntekijämäärän lisääminen työparityöskentelyä ehkäisevän lastensuojelun perhetyötä lastensuojelun perhetyötä sosiaalipäivystystä (toimii Rovaseudun, Kemi Tornion ja Itä Lapin alueella)

7 Laissa on asetettu määräaikoja asioiden käsittelylle Lastensuojeluasia tulee vireille hakemuksesta tai kun sosiaalityöntekijä tai muu lastensuojelun työntekijä on vastaanottanut 25 :n mukaisen ilmoituksen taikka saanut muutoin tietää mahdollisesta lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta. Ilmoitusvelvollisten piiriä on laajennettu uudessa laissa. Sosiaalityöntekijän on arvioitava välittömästi lapsen mahdollinen kiireellinen lastensuojelun tarve. Lisäksi sosiaalityöntekijän on viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä ilmoituksen tai vastaavan yhteydenoton vastaanottamisesta ratkaistava, onko sen johdosta ryhdyttävä 27 :ssä tarkoitetun lastensuojelutarpeen selvityksen tekemiseen. Selvitys on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä ja valmistuttava viimeistään kolmen kuukauden kuluessa lastensuojeluasian vireille tulosta. Myös kirjaamisvelvoitteita on laissa täsmennetty.

8 Lastensuojeluilmoitusten käsittely Kiireellinen tuki on arvioitu 12 välittömästi ja lastensuojeluilmoitukset käsitelty 7 päivässä Emme ole pystyneet hoitamaan 6 kaikkia ilmoituksia määräajassa Miksi? Ilmoituksia ei ole tullut yhtään Resurssit vähäiset. Kesäaikana ei pystytä hoitamaan ensinkään Ilmoitusten määrä kasvanut ja työntekijöitä liian vähän

9 sairaslomat, viime vuoden pakkolomat sekä työntekijämäärä uusia ilmoituksia ei ole tullut joidenkin ilmoitusten osalta ollut pientä viivettä mm. lomien ja töiden kasautumisen vuoksi alkuvuodesta on tullut niin paljon uusia lastensuojeluilmoituksia ja lastensuojelun työmäärä on lisääntynyt resurssipula ollut esteenä toistaiseksi, uudesta viranhaltijasta edelleen toivoa resurssipulaan

10 Lastensuojelutarpeen selvitys Lapsen asioista vastaava 11 sosiaalityöntekijä laati selvitykset määräajassa Selvityksiä ei ole tehty 3 kk 8 määräajassa Miksi? olemme ehkä liian innokkaasti ottaneet kaikki ilmoitukset perusteelliseen käsittelyyn emmekä ole saaneet niitä tehdyiksi määräajassa suurimmalta osalta selvitykset on pystytty tekemään määräajassa, mutta työmäärästä johtuen ei kaikkia ole tehty määräajan puitteissa sosiaalityöntekijän puute

11 Suuri työmäärä Käytäntö ei ole vielä muotoutunut toimivaksi Resurssien ja osaamisen puute Aikojen sovittelussa vaikeuksia, myös uuden opettelun vaatima aika

12 Moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän nimeäminen Uusi laki edellyttää, että kunnan tai useamman kunnan yhdessä tulee asettaa sosiaali ja terveydenhuollon edustajista, lapsen kasvun ja kehityksen asiantuntijoista sekä muista lastensuojelutyössä tarvittavista asiantuntijoista koostuva lastensuojelun asiantuntijaryhmä. Asiantuntijaryhmä avustaa sosiaalityöntekijää lapsen huostaanottoa sekä sijaishuoltoa koskevien asioiden valmistelussa ja muussa lastensuojelun toteuttamisessa. Lisäksi asiantuntija antaa lausuntoja lastensuojelutoimenpiteitä koskevan päätöksenteon tueksi.

13 Asiantuntijatyöryhmä on 10 aloittanut toiminnan Emme ole vielä nimenneet 10 asiantuntijaryhmää Miksi? monta vuotta toiminut ls tukiryhmä jatkaa toimintaansa, kunnes nimetään asiantuntijaryhmä kokoonpano mietinnän alla, yhteistyötä tarkoitus tehdä lähikuntien kanssa

14 Yhteistyöneuvottelut käynnissä Rovaniemen kanssa, tarkoitus perustaa seudullinen asiantuntijaryhmä Pyritään aikaansaamaan yhteinen Tunturi lapin asiantuntijaryhmä, ei ole vielä saatu jäseniä ryhmään Selvittelyssä seudullinen asiantuntijatiimi Mietitään onko parempi nimetä seutukunnallinen vai oma kunnallinen Selvitellään seutukuntien kanssa yhdessä Yhteisten aikojen sovittaminen ei ole onnistunut, mutta vireillä

15 Avohuollon tukitoimet Laki painottaa lastensuojelussa avohuollon tukitoimien ensisijaisuutta. Sosiaalitoimen on lasten päivähoidon, kotipalvelun, toimeentulotuen ja ehkäisevän toimeentulotuen lisäksi järjestettävä mm. tukea lapsen ja perheen ongelmatilanteen selvittämiseen, lapsen taloudellinen, harrastusten, koulunkäynnin, henkilökohtaisten tarpeiden ja ihmissuhteiden tukeminen, tukihenkilö tai perhe, lapsen kuntoutumista tukevia hoito ja terapiapalveluja, perhetyötä, tarvittaessa koko perheen sijoitus perhe tai laitoshoitoon, vertaisryhmätoimintaa, loma ja virkistystoimintaa ja muita lasta ja perhettä tukevia palveluja ja tukitoimia.

16 Avohuollon tukitoimet Avohuollon tukitoimia on riittävästi 9 tarjolla ja kattavasti Avohuollon tukipalveluita ei ole ollut 11 tarjolla riittävästi. Mitä tarvittaisiin? perhetyötä ja tukiperheitä olemme joutuneet käyttämään niitä palveluita, joita meillä on käytettävissä. Asiakkailla on ns. korkea kynnys lähteä hakemaan palveluja toiselta paikkakunnalta eikä se ole heille aina mahdollistakaan esim. terapiapalvelut, päihdekuntoutus

17 Perhetyön lisääminen Puuttuvat lähes kaikki vaaditut. Ei myöskään kotipalveluita ole lapsiperheille. Pelkästään kotipalvelua tarjoamalla monen perheen tilanne tulisi autetuksi Tarvittaisiin lisää perhetyötä sekä tukihenkilöitä ja perheitä Lapsiperheiden kotipalvelu

18 Perhetyön palveluja saisi olla enemmän Resursseja perhetyöhön, kotipalveluun, tukihenkilöitä, tukiperheitä Tukiperheitä/tukihenkilöitä Tukihenkilöitä ja tukiperheitä lisää, terapiapalveluja ei ole riittävästi ja jonot lastenja nuorten psykiatriseen hoitoon liian pitkät, vertaisryhmätoimintaa, koko perheelle tarkoitetut sijoituspaikat kaukana Tukiperheitä ja tukihenkilöitä tarvittaisiin lisää

19 Lastensuojelun suunnitelma Kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi kunnan tai kuntien toimintaa koskeva suunnitelma, joka hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelma on otettava huomioon kuntalain (365/1995) 65 :n mukaista talousarviota ja suunnitelmaa laadittaessa.

20 Suunnitelmassa tulee olla tiedot 1) lasten kasvuoloista ja hyvinvoinnin tilasta; 2) lasten hyvinvointia edistävistä ja ongelmia ehkäisevistä toimista; 3) lastensuojelun tarpeesta kunnassa; 4) lastensuojeluun varattavista voimavaroista; 5) lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä olevasta lastensuojelun palvelujärjestelmästä; 6) yhteistyön järjestämisestä eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä; sekä 7) suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta.

21 Suunnitelma lastensuojelun järjestämisestä ja kehittämisestä Suunnitelma on laadittu 0 Suunnitelmaa ei ole vielä tehty 19 Milloin on tarkoitus tehdä? yhteistyössä lähikuntien kanssa mm. Itä lapissa, Tunturi lapissa, Kemi Tornion seudulla ja Rovaniemellä vuoden 2008 aikana ja uuden valtuuston hyväksyttäväksi v alussa Suunnitelma on joko aloitettu tai alustavia suunnitelmia jo tehty

22 Lasten ja nuorten psykososiaalisten palvelujen saatavuus (Pepa 2008) Arvioinnin kohteina olivat kasvatus ja perheneuvolapalvelut, tukipalvelut lapsille, joiden vanhemmat käyttävät päihde tai mielenterveyspalveluja ja/tai ovat perheväkivallan uhreja sekä lapsiperheiden kotipalvelut Lastensuojelun avohuollon asiakkuudet ovat lisääntyneet, mutta lapsiperheiden palvelut osin vähentyneet.

23 Lastensuojelun avohuollon tukitoimenpiteiden piirissä alle 17 v % osuus vastaavanikäisestä väestöstä Koko maa 4,4 5,4 Lappi 3,9 5,7 Kemijärvi 6,4 9,9 Utsjoki 7,0 16,3 Ylitornio 2,6 10,4

24 Kuva Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olleiden 0 17 vuotiaiden osuudet vastaavan ikäisistä maakunnissa vuosina 2002 ja 2006, % Uusimaa Itä Uusimaa Kanta Häme Päijät Häme Kymenlaakso Etelä Karjala Varsinais Suomi Satakunta Pirkanmaa Etelä Pohjanmaa Poh janmaa Keski Pohjanmaa Keski Suomi Etelä Savo Pohjois Savo Pohjois Karjala Pohjois Pohjanmaa Kainuu Lappi

25 Perheväkivalta on lisääntynyt ja lähisuhde ja perheväkivaltaa kokeneita lapsia on enemmän kuin aikaisemmin. Tilanteen hallitsemiseksi alueittain on rakennettu kattavat sosiaalipäivystysverkostot. Sosiaalityöntekijöiden ja poliisin välinen yhteistyötä on tiivistynyt, etenkin niissä lähisuhde ja perheväkivaltatilanteissa, joissa näkijöinä ja kokijoina ovat olleet lapset ja nuoret.

26 Sosiaalipäivystysten yhteydenotoista suurin osa onkin liittynyt lastensuojelullisiin syihin. Päihteet, perhe ja lähisuhdeväkivalta sekä mielenterveysongelmat olivat useimmiten lastensuojelullisten ongelmien taustalla mutta myös suoranaisesti päivystystarpeen syynä. Kuntien haasteena on kehittää toimivat käytännöt, joilla varmistetaan erilaisten päivystysjärjestelmien kautta tulevien asiakkaiden pääsy tuen ja palvelujen piiriin.

27 Kodinhoitoapu Kodinhoitoapua vuoden aikana saaneita lapsiperheitä, % lapsiperheistä oli: koko maa 2,5 1,9 Lappi 1,8 1,7 7 kuntaa ei ollut Lapissa vähentänyt lapsiperheiden saamaa kotipalvelua.

28 Vuonna 2006 joka viidennessä Manner Suomen kunnassa ei lapsiperheille ollut myönnetty lainkaan kunnan järjestämää lapsiperheiden kodinhoitoapua ja joka toisessa kunnassa vain pari prosenttia lapsiperheistä oli saanut apua. Pari poikkeavaa esimerkkiä löytyi. Kahdessa kunnassa julkista kotipalvelua oli annettu runsaasti: Kuopiossa 12,4 prosenttia ja Perhossa 12,6 prosenttia lapsiperheistä oli saanut kodinhoitoapua.

29 Kotipalvelun tilastointi ei vastaa nykykäytäntöä, sillä ennaltaehkäisevä ja lastensuojelun perhetyö on korvannut osin perinteisen lapsiperheiden kotipalvelun. Oletettavasti kaikki kunnat eivät ole tilastoineet perhetyötä kotipalveluihin.

30 Perhetyöntekijöitä oli sijoitettu myös neuvolan yhteyteen, kuten oli tehty Tunturi Lapin kunnissa. Kemissä kotipalvelua annettiin ainoastaan lastensuojeluperheisiin. Sielläkin oli suunnitelmissa kehittää kotipalvelua neuvolan yhteyteen ja ennaltaehkäisevään suuntaan. Ranualla lapsiperheiden kotiapuun oli liian vähän resursseja ja työ oli enemmän lastensuojelun perhetyötä kuin perinteistä kotipalvelua.

31 Rovaniemellä oli kehitetty ja monipuolistettu lapsiperheille kotiin annettavaa palvelua: Vuonna 2006 erotettiin lastensuojelun perhetyö ennaltaehkäisevästä perhetyöstä. Ennaltaehkäisevän ja ryhmämuotoisen perhetyön lisäksi oli vertaisryhmiä ja palvelua ostettiin myös Mannerheimin lastensuojeluliitolta.

32 Uhka Lastensuojelun perhetyö on korvaamassa lapsiperheille annettavan kodinhoitoavun. Seurauksena saattaa olla, että lapsiperheet voivat joutua vetoamaan lastensuojelun tarpeeseen saadakseen kotiin annettavaa palvelua.

33 Kasvatus ja perheneuvolapalvelujen tarjonta ja saatavuus Koko maassa kasvatus ja perheneuvoloita sivuneuvoloineen ja sivuvastaanottoineen oli yhteensä 211. Lapin läänissä oli kahdeksan perheneuvolaa: Inari, Kemi, Kemijärvi, Posio, Rovaniemi, Sodankylä, Tornio ja Pello. Ranualla on Rovaniemen sivuvastaanotto.

34 Tilastojen mukaan kasvatus ja perheneuvolapalveluja ei ollut lainkaan tarjolla Lapissa vuonna 2002 kuudessa kunnassa, Enontekiöllä, Muoniossa, Inarissa, Kittilässä ja Posiolla. Stakesin tilastointi ei vastannut kuntien nykyistä palvelurakennetta. Esimerkiksi Inarissa oli yhdistetty mielenterveys perheneuvola, Kemijärvellä perhe ja mielenterveysklinikka ja Posiolla työskenteli kaksi kriisija perhetyöntekijää. Kittilässä terveyskeskuspsykologi teki osin samoja tehtäviä kuin perheneuvolan psykologit.

35 Pienten kuntien ongelmana on erityispalvelujen järjestäminen. Sivuvastaanototkaan eivät välttämättä palvele kuntia harvoin tapahtuvien vastaanottojen ja pitkien etäisyyksien vuoksi. Pienten kuntien vahvuutena on mahdollisuus poikkihallinnolliseen, moniammatilliseen yhteistyöhön ja kehittämistoimintaan kunnan sisällä sekä yhdessä järjestöjen, yksityisten palveluntuottajien ja naapurikuntien kanssa. Kuitenkin Pepa arviointi toi esiin myös sen puolen, että palvelujen keskittämiseltä odotetaan niiden parempaa laatua sekä palvelujen että erityistyöntekijöiden saatavuuden paranemista.

36 Pepa Toimenpide ehdotukset Varhaisen puuttumisen/tuenantamisen ote on nostettava kuntien palvelutoimintaa ohjaavaksi periaatteeksi. Moniammatillista yhteistyötä on edelleen tehostettava ja lapsiperhetyötä tekevien on verkostoiduttava. Hyväksi todettuja toimintamalleja on juurrutettava, levitettävä ja otettava käyttöön. Nuorille on kehittävä matalan kynnyksen tuen paikkoja sekä sellaisia palveluja ja yhteydenottokanavia, jotka tavoittavat nuoria esimerkiksi virtuaalimaailmassa. Palvelujen saatavuuden turvaamisen ja perustason erityisosaamisen vahvistamiseksi on kehitettävä tietoteknologiaan pohjautuvia konsultaatiopalveluja ja järjestettävä henkilöstön täydennyskoulutusta.