Keskinuoruuden kasvu ja kehitys vanhempi nuoren kasvun tukena

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Keskinuoruuden kasvu ja kehitys vanhempi nuoren kasvun tukena"

Transkriptio

1 Keskinuoruuden kasvu ja kehitys vanhempi nuoren kasvun tukena Mannerheimin Lastensuojeluliitto Keskinuoruuden kasvu ja kehitys vanhempi nuoren kasvun tukena 1

2 Tämä opas on osa Mannerheimin Lastensuojeluliiton Vanhempainnetti -aineistoa. Sen on tuottanut MLL:n Vanhemmat ja itsenäistyvä nuori -projekti, joka toteutettiin Raha-automaattiyhdistyksen rahoituksella vuosina Julkaisija Mannerheimin Lastensuojeluliitto Toinen Linja 17, Helsinki p Käsikirjoitus Saara Kinnunen, FM, YTM, sosiaalipsykologi, erityistason perheterapeutti Tatjana Pajamäki-Alasara, VTM, sosiaalipsykologi Satu Tallgren, KM Muu työryhmä Anne Kinturi, TM Anna Puusniekka, KM, YTM, sosiaalipsykologi Katri Ahlgrén, lasten ja nuorten sairaanhoitaja AMK, terveydenhoitaja AMK, sairaanhoitaja Ylempi AMK Toimitus Virve Järvinen Ulkoasu ja kuvitus Tarja Petrell Tekstin, kuvien ja tehtävien kopioiminen, muuttaminen ja käyttäminen muuhun kuin alkuperäiseen tarkoitukseen ilman tekijöiden lupaa on kielletty. Kunnioita tekijänoikeuslakia.

3 Sisältö Johdanto Persoonallisuuden ja tunne-elämän kehitys Vanhempi nuoren persoonallisuuden ja tunne-elämän kehityksen tukena Fyysinen ja seksuaalinen kehitys Fyysinen kehitys Vanhempi nuoren fyysisen kehityksen tukena Seksuaalinen kehitys Vanhempi nuoren seksuaalisen kehityksen tukena Ajattelun ja moraalin kehitys Vanhempi nuoren ajattelun ja moraalin kehityksen tukena Kaverisuhteet Vanhempi nuoren kaverisuhteiden tukena Tiivistelmä kehityksestä Kymmenen Koota: Mitä nuori tarvitsee vanhemmiltaan? Lähteet Mannerheimin Lastensuojeluliitto Keskinuoruuden kasvu ja kehitys vanhempi nuoren kasvun tukena 3

4 Johdanto Missään muussa elämänvaiheessa ei tapahdu yhtä nopeaa ja laaja-alaista kehitystä kuin nuoruudessa. Oma keho muuttuu lapsen vartalosta aikuisen mittoihin, seksuaalisuus voimistuu ja tunne-elämässä kuohuu. Kehittyvät ajattelutaidot avaavat nuorelle uuden maailman ja suhde muihin, erityisesti omiin vanhempiin, muuttuu merkittävästi. Kaikki tämä aiheuttaa hämmennystä sekä nuoressa että hänen vanhemmissaan. Keskinuoruudessa pahimmat murrosikään kuuluvat myrskyt ovat yleensä jo laantuneet. Nyt nuori totuttelee muuttuneeseen olemukseensa ja etsii omaa identiteettiään. Irtiotto vanhemmista kuuluu tähän vaiheeseen, jossa nuori etsii uudenlaista suhdetta isäänsä ja äitiinsä. Nuori tarvitsee tilaa itsenäistyä, mutta edelleen vanhempiensa tukea ja aikaa. Jokainen nuori kehittyy omaan tahtiinsa. Osalla murrosikä käynnistyy hyvinkin aikaisin, osalla keskimääräistä myöhemmin. Tekstissä keskitytään keskimääräiseen tässä ikävaiheessa tapahtuvaan kasvuun ja kehitykseen. Kannattaa tutustua myös varhaisnuoren kasvusta ja kehityksestä kirjoitettuun tekstiin. Siinä kuvataan tarkemmin esimerkiksi murrosiän fyysisiä muutoksia. Tämä teksti on tarkoitettu apuvälineeksi vanhemmille ja kaikille nuorten parissa työskenteleville aikuisille. Tieto nuoren kehityksen eri osa-alueista auttaa aikuista kulkemaan nuoren rinnalla. Jotta tekstiä olisi helpompi hahmottaa ja lukea, se on jaoteltu eri kehityksen osa-alueisiin. Todellisuudessa kehityksen eri osa-alueet linkittyvät tiiviisti toisiinsa, eikä yksilön kehitystä voida tarkastella vain yhden osa-alueen näkökulmasta. Jokaisen osa-alueen kohdalla kerrotaan, kuinka vanhempi voi tukea nuoren kehitystä tällä alueella. Lukujen alussa on lainauksia nuorten ja vanhempien ajatuksista ja kysymyksistä. Nuorten lainaukset on poimittu Lasten ja nuorten puhelimessa ja netissä esitetyistä kysymyksistä. 4 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Keskinuoruuden kasvu ja kehitys vanhempi nuoren kasvun tukena

5 Persoonallisuuden ja tunne-elämän kehitys Mutsi ei ymmärrä, et mä haluun olla gootti! Mä oon NIIN ruma, kukaan ei tykkää musta! Miks mä oon näin allapäin? Mutsi on kyl välillä niin ärsyttävä Keskinuoruus on persoonallisuuden ja tunne-elämän kehityksessä tärkeää aikaa. Persoonallisuudella tarkoitetaan suhteellisen pysyviä taipumuksia ajatella, tuntea ja käyttäytyä. Sekä varhaislapsuudessa että nuoruusiässä kehitykseen kuuluu, että lapsi ymmärtää olevansa vanhemmistaan erillinen yksilö. Varhaislapsuudessa itsenäistyminen on konkreettista: lapsi esimerkiksi vaatii saada tehdä asioita itse ilman vanhemman apua. Nuoruudessa itsenäistyminen tapahtuu henkisellä tasolla. Murrosikä käynnistää psyykkisen kehityksen prosessin, jossa keskeistä on irtaantuminen vanhemmista. Nuoren on kehityttävä omaksi persoonakseen, jolla on omia mielipiteitä, asenteita ja mieltymyksiä. Keskinuoruuden tärkein kehitystehtävä on luoda yhtenäinen, sisäisesti ristiriidaton identiteetti. Jokainen nuori on yksilö Nuoret irtaantuvat vanhemmistaan ja rakentavat omaa identiteettiään kukin hivenen eri tavalla ja eri aikaan. Irtaantuminen on kuitenkin välttämätöntä, jotta nuori kasvaisi aikuiseksi. Kaikki nuoret eivät kapinoi, kuohu tai riitele jatkuvasti vanhempiensa kanssa. Temperamentti, aiemmat elämänkokemukset ja perhesuhteiden kiinteys vaikuttavat tapaan, jolla nuori käy läpi nuoruuttaan ja siihen liittyviä haasteita. Identiteetin rakennusta Identiteetti viittaa nuoren käsityksiin omasta persoonallisuudestaan: millaisia ominaisuuksia nuorella mielestään on, mihin Mannerheimin Lastensuojeluliitto Keskinuoruuden kasvu ja kehitys vanhempi nuoren kasvun tukena 5

6 sosiaalisiin ryhmiin hän samaistuu ja millaiseksi ihmiseksi hän haluaisi tulevaisuudessa tulla. Nuoret määrittelevät itsensä usein erilaisten ryhmien kautta mm. hevareiksi, streittareiksi tai lukiolaisiksi. Määritelmät kuvaavat usein myös henkilökohtaisia mieltymyksiä: yksi pitää maalaamisesta ja toinen pitää itseään epämusikaalisena. Näiden sosiaalisten ja henkilökohtaisten ominaisuuksien yhdistelmästä syntyy ainutlaatuinen yksilö, nuori. Ominaisuuksien kokoelma kasvaa ja kehittyy jatkuvasti. Nuori pohdiskelee omaa identiteettiään ja osaa jo nähdä itsensä eri näkökulmista, myös ulkopuolisen silmin. Hän kokeilee, testaa ja valikoi, jotta hän voisi jäsentää ja kirkastaa identiteettiään. Harrastukset, hiusmalli, ihastuksen kohteet ja mielipiteet saattavat vaihtua tiuhaan. Nuori etsii itseään Nuorelle on tärkeää olla jotain muuta, kuin mitä vanhemmat odottavat ja ajattelevat. Valmiit mallit eivät kelpaa, on löydettävä jotakin omaa. Nuori saattaa alkaa käyttäytyä ja toimia päinvastaisella tavalla kuin vanhempansa. Tiukkojen ja perinteitä vaalivien vanhempien lapset saattavat kauhistuttaa radikaaleilla mielipiteillään ja pukeutumisellaan. Rentojen ja boheemien vanhempien lapset voivat yllättää vanhempansa konservatiivisuudellaan. Toisille nuorille omaan itseen sopivien määritelmien löytäminen on vaikeaa ja omaa minää on etsittävä eri vaihtoehtojen laidoilta. Epävarmuus omasta ulkomuodosta kuuluu nuoruuteen. Se voi näyttäytyä äärimmäisyyksien tavoitteluna pukeutumisessa, kampauksissa ja meikkaamisessa, ja häkellyttää vanhempia. Nuori pyrkii käytöksellään kertomaan itselleen ja vanhemmilleen, että hän on oma itsensä eikä välttämättä vanhempien toiveiden mukainen yksilö. Hän piirtää minänsä rajat kaikille näkyviksi. Ulkonäkö on nuoren yksityisasia siihen saakka, kun se ei uhkaa välillisesti tai välittömästi nuoren terveyttä tai turvallisuutta. Sopivaa etäisyyttä Nuorelle pitää antaa tilaa päättää henkilökohtaisista asioistaan, kuten mielipiteistään, musiikkimaustaan, huoneensa sisustuksesta ja siitä, minkälainen ihminen hän haluaa olla. Nuoren itsenäistymistä voidaan tukea antamalla nuoren itse päättää näistä asioista. Turvallisuuteen liittyvät rajat ovat vanhempien vastuulla. He asettavat rajat muun muassa kotiintuloajoille ja päihteidenkäytölle. (lue lisää työkirjasta: Sopivaa etäisyyttä etsimässä) Niin kauan kuin erilaiset kokeilut eivät haittaa nuoren fyysistä tai psyykkistä terveyttä, hänen kannattaa testata erilaisia asioita ja toimintatapoja. Kokeilu on ainoa keino löytää itselle mielekkäin tapa olla ja elää. Itselle sopivan elämäntyylin löytämiseen menee aikaa, joissakin asioissa koko elämä. Nuoruudessa harjoitellaan hallitsemaan ja sietämään omia tunteita. On tärkeä opetella esimerkiksi suhtautumaan epäonnistumisiin rakentavasti. Yhdellä epäonnistuminen voi laukaista voimakkaan, lamaannuttavan häpeän tunteen. Toisella se ei vaikuta toimintakykyyn. Epäonnistumiset kuuluvat elämään ja herättävät tunteita, mutta niistäkin selvitään. Omien tunteiden hallinta parantaa nuoren itsetuntemusta. Jotta esimerkiksi aggressiota voisi hallita, pitäisi pystyä sietämään pettymyksen, häpeän ja ahdistuksen tunteita. Nuoret hallitsevat, purkavat ja käsittelevät tunteitaan esimerkiksi musiikin, vaatetuksen, lävistysten, elokuvien ja tietokonepelien avulla. Niiden kautta on mahdollista tutustua tunteeseen, pysähtyä sen äärelle ja sietää sitä. Tunteiden piirtäminen kuviksi ja esittäminen yhdessä muiden kanssa ovat myös hyviä keinoja tutustua omiin tunteisiin. 6 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Keskinuoruuden kasvu ja kehitys vanhempi nuoren kasvun tukena

7 Vanhempi nuoren persoonallisuuden ja tunne-elämän kehityksen tukena Apua, miten se pukeutuu tuolla tavalla! Miks se huutaa noin pahasti? En saa kontaktia lapseeni Nuoren hyvän kasvun tukemiseen ei ole olemassa yhtä reseptiä. Jokainen lapsi ja nuori on erilainen yksilö, joka tarvitsee omanlaistaan kohtaamista: tukea, rohkaisua, hillintää, rajoja ja kannustusta. Osa nuorista tarvitsee muita selkeämpiä ja liian rajuilta kokeiluilta suojaavia rajoja. Toiset tarvitsevat paljon vahvistusta omien mielipiteidensä ja ajatustensa ilmaisuun. Jotta vanhempi voisi tukea parhaiten oman nuorensa myönteistä kehitystä, hänen on tunnistettava ja hyväksyttävä nuoren yksilölliset piirteet ja vahvuudet sekä asiat, joissa nuori tarvitsee vahvistusta ja tukea. Yleensä pahimmat taistelut vanhempien kanssa on käyty yläkoulun viimeisellä luokalla tai hieman sen jälkeen. Tämän jälkeen nuoresta tulee entistä itsenäisempi, vastuuntuntoisempi ja itsevarmempi. Nuori kykenee ajattelemaan asioita muiden kannalta ja ottamaan toisten ihmisten tunteet huomioon. Ystävät ja sosiaalinen ympäristö vaikuttavat huomattavasti nuoren persoonallisuuden ja identiteetin kehitykseen. Nuori irrottautuu vanhemmistaan Nuori muodostaa vanhempiinsa uudenlaista suhdetta. Hän tarvitsee edelleen vanhempiaan, mutta myös tilaa itsenäistyä. Häntä ei voi sitoa kiinni perheeseen, sillä hänen on irrottauduttava vanhemmistaan. Vanhemman pitää osoittaa nuorelle, että tällä on lupa itsenäistyä ja löytää oma polkunsa. Itsenäistymisestään huolimatta nuori kaipaa aikuisten hyväksyntää ja arvonantoa omille mielipiteilleen ja valinnoilleen. Kannustukset ja kehut ovat hunajaa nuoren epävarmalle mielelle. Vaikka vanhemman kommentit eivät aina tunnu kiinnostavan, nuori arvostaa niitä. Nuorta ei voi koskaan kehua liikaa. Hänen pitää saada tuntea, että hän on omana ainutlaatuisena itsenään tärkeä ja arvokas. Hän tarvitsee kehuja itsestään persoonana. Ei ole koskaan turhaa kehua nuorta fiksuudesta, rauhallisuudesta, kärsivällisyydestä tai muusta ominaisuudesta. Myös ulkoisesta olemuksesta on hyvä antaa kiitosta. Nuorelle on tärkeää kertoa myös, missä asioissa hän on Mannerheimin Lastensuojeluliitto Keskinuoruuden kasvu ja kehitys vanhempi nuoren kasvun tukena 7

8 hyvä ja mitä kaikkea hän osaa tehdä. Joskus nuori ei huomaa omia taitojaan ja voi kuvitella olevansa kaikessa surkea ja huono. Vanhemmat kannustavat ja kestävät Nuori tarvitsee onnistumisen kokemuksia. Hän tarvitsee vanhempiaan tukemaan niitä asioita ja harrastuksia, joissa hänellä on mahdollisuus onnistumisiin. Vanhempi voi pohtia nuoren onnistumisen mahdollisuuksia kotona. Missä asioissa nuori voi kotona kokea olevansa hyvä ja taitava? Mihin asioihin hän pystyy perheessä vaikuttamaan? Joskus nuori kohtaa myös epäonnistumisia ja pettymyksen hetkiä. Tällöin hän tarvitsee vanhempaa osoittamaan, että kaikesta selvitään. Epäonnistumisista kannattaa kääntää katse positiivisiin kokemuksiin ja hyviin hetkiin. Kun nuori tekee virheen, teko on typerä, nuori ei. Nuorta rakastetaan yhä, vaikka hän kuinka mokailisi. Jokainen tekee virheitä. Vaikka keskinuoruudessa murrosiän rajuin vaihe on usein ohitettu, erimielisyyksiä syntyy yhä. Toisinaan nuori haluaa olla periaatteesta eri mieltä vanhempiensa kanssa. Tällöin vanhemmilta vaaditaan sietokykyä ottaa vastaan nuoren tunteita ja auttaa häntä sietämään niitä. Tärkeää on, että vanhempi pysyy itse rauhallisena eikä mene mukaan nuoren tunnekuohuun. Vanhempi voi osoittaa hyväksyntää kysymällä nuorelta, haluaisiko tämä kertoa, mikä harmittaa ja mitä on tapahtunut. Tällä tapaa aikuinen viestittää nuorelle, että kaikki tunteet ovat tärkeitä ja hyväksyttäviä. Samalla vanhempi osoittaa, että on kiinnostunut nuoren sisäisestä maailmasta. Joskus myös vanhemman pinna palaa. Kun näin käy, vanhemman pitää pyytää anteeksi lapseltaan: jokainen on tavallaan keskeneräinen, niin lapsi kuin aikuinen kaikilla riittää opittavaa. Sukupuoliroolien kehittyminen Keskinuoruudessa erityisesti sukupuoliroolit korostuvat. Nuoret kehittyvät fyysisesti miehiksi ja naisiksi ja joutuvat pohtimaan, mitä muutos tarkoittaa heidän minuudelleen ja identiteetilleen. Kulttuuriset käsitykset sukupuolista ohjaavat poikien ja tyttöjen persoonallisuuden kehitystä jonkin verran eri suuntiin: niiden mukaan voidaan olettaa, että tytöt ovat tunteellisia ja hoivaavia, pojat kilpailuhenkisiä ja pärjääviä. Poika saattaa esittää kovanaamaa ja tyttö kenties testata naisellista viehätysvoimaansa provosoivalla pukeutumisella. Vanhemman olisi hyvä olla vahvistamatta turhan ahtaita sukupuolistereotypioita. Olisi hyvä, että vanhempi hyväksyisi myös pojan herkän ja tunteellisen puolen tai tytön itsenäisyyden ja voimakastahtoisuuden. Esimerkiksi hyvin naisellisena ominaisuutena pidetty empaattisuus on pojallekin tärkeä. Puutteellinen kyky empatiaan löytyy usein hyvin vakavien käyttäytymisongelmien, kuten väkivaltaisuuden taustalta. 8 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Keskinuoruuden kasvu ja kehitys vanhempi nuoren kasvun tukena

9 Fyysinen ja seksuaalinen kehitys Fyysinen kehitys Kaikilla muilla on jo menkat alkaneet. Kasvanko ikinä aikuiseksi mieheksi? Onko penikseni liian pieni? Olen lihava. Mulla alkaa seisoa yhtäkkiä, tosi noloa! Keskinuoruudessa nuori totuttelee muuttuneeseen kehoonsa ja opettelee elämään sen kanssa. Varsinkin monet 15-vuotiaat tytöt ovat kasvaneet fyysisesti lapsen vartalosta naisiksi. Pojilla murrosikä alkaa hieman myöhemmin kuin tytöillä ja siksi he kehittyvät vielä fyysisesti paljonkin: pituuskasvu jatkuu ja se päättyy keskimäärin 18-vuotiaana. Poika voi kasvaa vielä tämän jälkeen muutamien vuosien ajan. Kehitys etenee hyvin yksilöllisesti. Osa pojista muistuttaa peruskoulun viimeisellä luokalla ulkoisesti miestä, osa on vielä matkalla pojan vartalosta miehen mittoihin. Osalla murrosiän muutokset ovat alkaneet varhain, toiset odottavat niitä pitkään. Murrosiän keskeisistä muutoksista voi lukea lisää varhaisnuoren kehitystekstistä. Osalla tytöistä kuukautiset voivat alkaa vasta vuoden iässä. Tytölle on henkisesti raskasta, jos kaikilla kavereilla kuukautiset ovat alkaneet ja muodot naisellistuneet. Tyttö vertailee itseään herkästi muihin ja voi kokea itsensä huonoksi ja erilaiseksi. Toisaalta jotkut tytöt vastustelevat kehon muutosta ja häpeävät pyöristyneitä rintojaan ja muotojaan. Mannerheimin Lastensuojeluliitto Keskinuoruuden kasvu ja kehitys vanhempi nuoren kasvun tukena 9

10 Vanhempi nuoren fyysisen kehityksen tukena Voinkohan mä vielä halata Jonia? Onpa siitä kasvanut viehättävä! Murrosikäisen nuoren kehon muutos ja psyykkisen kehityksen tapahtumat voivat hämmentää vanhempaa. Nuori ei enää suostu perinteiseen iltahalaukseen ja voi hermostua vanhemman kosketuksesta. Itsenäisyyden ja läheisyyden välisestä ristiriidasta huolimatta olisi tärkeää säilyttää kosketus ja läheisyys nuoren kanssa. Nuori tarvitsee vanhemman läheisyyttä ja sen tuomaa turvaa, vaikka alkaa ulkoisesti muistuttaa aikuista. Tapa koskettaa ja olla lähellä on kuitenkin syytä päivittää. Kosketusta ja läheisyyttä tarjotaan paitsi nuoren haluamalla tavalla, vain nuoren toivomana ajankohtana. Nuori tarvitsee vanhempiensa hyväksyntää ja kannustusta, jotta hän hyväksyisi vartalonsa muutokset. Vanhemman myönteiset ja ihailevat kommentit, kuten oletpa komean näköinen tai näytät viehättävältä, juurtuvat positiivisesti nuoren mieleen. Yhtä voimakas, mutta kielteinen vaikutus on vanhemman tai muiden aikuisten humoristisilla tai piikikkäillä kommenteilla nuoren ulkonäöstä. Aikuisen mielestä hyväntahtoinen ja vitsikäs huomautus on nuoren mielestä monesti kaikkea muuta. Nuorta ei pidä siedättää tai karaista ulkonäköön kohdistuvilla loukkauksilla. Pienetkin kielteiset huomautukset omasta ulkonäöstä painuvat syvälle nuoren mieleen ja voivat vaikuttaa vielä aikuisena. Väärien mielikuvien oikomista Vanhempaa tarvitaan selittämään mediassa näkyviä ilmiöitä. Media antaa voimakkaan mallin siitä, millainen naisen tai miehen pitäisi olla. Mainosten ja musiikkivideoiden nais- ja miesmallit ovat monesti nuorten esikuvia ja nuoret pyrkivät olemaan esikuviensa kaltaisia. Vanhempien on hyvä selittää nuorelle ero esimerkiksi musiikkivideoista välittyvän ja todellisen vartalon välillä. Nuorelle tulee osoittaa, että on monia mahdollisuuksia elää ja tuntea itsensä viehättäväksi naisena ja miehenä. Haitallista on, jos median tarjoamat nais- ja mieskuvat muodostuvat nuoren ainoaksi vertailukohteeksi itselleen. Koska nuori kuulostelee ja peilaa naisen ja miehen mallia läheisistä aikuisistaan, vanhemman pitäisi välttää myös oman vartalon toistuvaa mitätöintiä ja laihdutuspuheita nuoren kuullen. Yksilöllinen kehitystahti Jos nuoren murrosikä odotuttaa itseään, vanhempien on tärkeä rohkaista nuorta hyväksymään oma kehitystahtinsa. Ikätovereita myöhäisempi kehittyminen voi vaikuttaa kiel- 10 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Keskinuoruuden kasvu ja kehitys vanhempi nuoren kasvun tukena

11 teisesti nuoren minäkuvaan. Erityisesti pienikokoinen poika kärsii herkästi koostaan iässä, jolloin urheilusuorituksia ja voimaa pidetään jonkinlaisina miehisyyden merkkeinä. Vanhempien ja muiden aikuisten tulee tunnistaa tilanne ja tukea nuorta, jotta tämä ei ajaudu paikkaamaan tilannetta ikävillä tavoilla, kuten tupakoinnilla tai päihteillä. Vanhemman on hyvä kertoa omista kokemuksistaan ja selviytymiskeinoistaan, jos hän on itse kehittynyt ikätovereitaan myöhemmin. Satunnaiset epävarmuuden tunteet omasta vartalosta kuuluvat nuoruuteen, mutta niitä voi yrittää hallita esimerkiksi liikunnan avulla. Säännöllinen liikunta auttaa nuorta hahmottamaan vartaloaan ja sietämään stressiä. Monet tutkimukset ovat osoittaneet lasten liikunnallisuuden ja itseluottamuksen välisen positiivisen yhteyden. Mitä paremmin ihminen hallitsee kehonsa ja liikkeensä, sitä helpommin ja varmemmin hän selviää ikätovereidensa joukossa. Selviytymisen tunne lisää itseluottamusta. Seksuaalinen kehitys Kaikki muut on jo harrastanu seksiä, paitsi mä. Miten usein voi harrastaa itsetyydytystä? Olen ihastunut opettajaani. Poikakaverini haluaisi harrastaa seksiä, en tiedä olenko vielä valmis Miltä eka kerta tuntuu, miten kannattaa valmistautua? Poikaystävä jätti, miten pääsen yli tästä? Seksuaalisuudella tarkoitetaan ihmisessä olevaa kokonaisvaltaista elämää ylläpitävää voimaa. Se on olemassa jokaisessa lapsuudesta vanhuuteen saakka. Seksuaalisuus on osa ihmistä ja se vaikuttaa tapaamme elää, tuntea, ajatella ja rakastaa. Se kehittyy vaiheittain ja kehitys jatkuu koko elämän ajan. Ihminen on seksuaalinen olento koko elämänsä ajan, mutta nuoruudessa seksuaalisuuteen liittyvät asiat tulevat uudella tavalla esille. Oma keho muuttuu nopeasti mieheksi tai naiseksi. Nuoren kehitys hämmentää usein niin nuorta kuin vanhempiakin. Kaikki seksiin liittyvä kiinnostaa, ja nuoren puheessa saattaa vilistä seksisanastoa aikuista hirvittävällä tavalla. Sanat eivät tarkoita tekoja. Nuori saattaa olla tietämätön seksuaalisuuteen liittyvistä asioista. Hän ei osaa vielä yhdistää hellyyden ja rakkauden tunteita ja seksuaalisuutta toisiinsa. Mannerheimin Lastensuojeluliitto Keskinuoruuden kasvu ja kehitys vanhempi nuoren kasvun tukena 11

12 Seksuaalisen kehityksen aikataulu on jokaisella yksilöllinen. Erot tyttöjen ja poikien välillä voivat olla huimia. Nuori tutustuu itseensä Nuori pyrkii sopeutumaan muuttuneeseen kehoonsa. Kiinnostus vastakkaista sukupuolta kohtaan kasvaa entisestään. Myös omaa sukupuolta olevat nuoret saattavat kiinnostaa omaa seksuaalista identiteettiään etsivää nuorta. Nuori pohtii omaa naiseuttaan tai miehisyyttään ja tutustuu rauhassa itseensä. Itsetyydytys on luonnollinen tapa tutustua omaan kehoon ja purkaa paineita. Nuori saattaa masturboida monta kertaa päivässä. Hän voi olla huolissaan itsetyydytyksestä ja miettiä, kuinka usein sitä saa harrastaa. Itsetyydytystä voi harrastaa niin usein, kun se ei häiritse nuoren arkea. Erityisesti pojilla heräävä seksuaalisuus ilmenee aluksi ronskeina puheina ja käytöksenä. Pikku hiljaa seksuaalisuus tulee kokonaisvaltaisemmaksi ja sosiaalisemmaksi ihastumisen ja rakastumisen tunteineen. Tunteet suunnataan nyt kaukorakkauksien ja pop-idolien sijaan oman ikäisiin tyttöihin. Seurustelukokeilut kuuluvat nuoren itsenäistymiseen ja auttavat osaltaan irtaantumaan vanhemmista. Seurustelukokeiluja Seurustelukokeilut ovat usein lyhytaikaisia. Monesti seurustelukumppani löytyy omasta kaveriporukasta. Kun kaveriporukassa on sekä tyttöjä että poikia, nuori voi rauhassa oppia tuntemaan ihastuksen kohteitaan turvallisessa joukossa. Nuoren ihastukset alkavat ja päättyvät, uusia rakkauden kohteita tulee ja menee. Nuoren käsitys seurustelusta eroaa aikuisen ajatuksista: nuoret voivat sopia seurustelusta, vaikka eivät juuri tapaisi toisiaan ainakaan kovin usein. Joskus nuoresta tuntuu, että kaikki muut seurustelevat. Tutkimusten mukaan yhdeksäsluokkalaisista tytöistä vajaa neljäsosa seurustelee vakituisesti ja pojista vajaa viidesosa. Vakituiseen seurusteluun ei ole vielä mikään kiire. Nyt harjoitellaan seurustelutaitoja: opetellaan näyttämään omia ja ymmärtämään toisen tunteita, kunnioittamaan toista ja sietämään pettymyksiä ja vastoinkäymisiä. Seurusteluun liittyvä huoli on pohjimmiltaan nuoren huolta siitä, voiko kukaan välittää hänestä tai ihastua häneen. Nuori saattaa pohtia omaa ulkonäköään ja miettiä, kelpaako omanlaisenaan kenellekään. Ei kiirettä Nuorella voi olla paineita siitä, että hänen pitäisi olla seksuaalisesti kokeneempi kuin haluaisi. Nuoret luulevat usein, että kaikki muut ovat esimerkiksi olleet yhdynnässä. Seksiasioilla rehentely ja totuuden vääristely ruokkivat harhakuvitelmaa. Kaveripiiri saattaa painostaa nuorta varhaisiin seksuaalisiin tekoihin, sillä joissakin nuorisojoukoissa arvostus liitetään varhaisiin seksuaalisiin kokemuksiin. Tyttö- tai poikakaveri voi osaltaan 12 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Keskinuoruuden kasvu ja kehitys vanhempi nuoren kasvun tukena

13 painostaa nuorta seksiin. Tutkimusten mukaan yhdeksäsluokkalaisista tytöistä ja pojista vajaa kolmasosa on ollut yhdynnässä. Kiirettä ei ole. On tärkeää, että nuori tuntee ja hyväksyy oman kehonsa ja seksuaalisuutensa, ennen kuin jakaa ne toisen ihmisen kanssa. Ensimmäisten seksuaalisten kokeilujen aika on vasta, kun nuori välittää aidosti kumppanistaan ja on tunne-elämältään riittävän kypsä: nuori kykenee vastavuoroiseen suhteeseen ja läheisyyteen ja haluaa tutustua rakastettunsa arvoihin ja asenteisiin ja kiinnostuksen kohteisiin. Hän osaa arvostaa toista, toisen tuntemuksia ja ottaa huomioon myös kumppanin mielipiteet ja toiveet. Kun nämä asiat ovat kunnossa, ensimmäisestä seksuaalisesta kokemuksesta toisen ihmisen kanssa tulee hyvä kokemus. Vanhempi nuoren seksuaalisen kehityksen tukena Tietääköhän se jo kaiken näistä asioista? Ei kai se nyt vielä mitään sellasta Tuntuu nololta puhua näistä Tyttäreni seurustelee vanhemman pojan kanssa Nuoreni on ihan surun murtama, kun tyttöystävä jätti Hyvä itsetunto on seksuaaliterveyden perusta. Nuoren itsetunnon kehitystä tukee, kun vanhemmat ovat aidosti läsnä nuoren elämässä: he ovat turvallisia ja suhtautuvat nuoreen hyväksyvästi. He myös välittävät nuorelle tunteen, että hän on arvokas, tärkeä ja tarpeellinen. Nuori tarvitsee lisäksi tietoa omasta heräävästä seksuaalisuudestaan. Hyvän itsetunnon ja oikean tiedon avulla nuori haluaa suojata itseään. Kaikki tämä ehkäisee riskikäyttäytymistä, kuten liian varhaisia seksisuhteita. Vanhempien vastuu lapsestaan on suurin, kun tämä on aivan pieni. Mitä lähemmäksi täysi-ikäisyyttä nuori tulee, sitä enemmän hänen tulisi kantaa vastuuta itsestään. Aikuisen velvollisuus ja oikeus on suojella ja opastaa nuorta täysi-ikäisyyteen saakka. Vanhemman vastuulla on, että nuoren seksuaalinen kehitys saa edetä normaalisti ja turvallisesti, ahdistelijoilta ja pahoilta hämmentäviltä kokemuksilta suojattuna. Suomen lain mukaan alle 16-vuotiaaseen kohdistuva seksuaalinen teko on kielletty. Monet vanhemmat joutuvat pohtimaan, salliako vai ei oman lapsen seurustelu tätä vanhemman pojan tai tytön kanssa. On mietittävä tarkkaan, mihin suhde perustuu ja ovatko nuoret henkisesti ja ruumiillisesti keskenään yhtä kypsiä. Laillinen vastuu on aina vanhemmalla, vaikka alle 16-vuotias olisi itse suostunut tai tehnyt aloitteen seksuaaliseen tekoon. Mannerheimin Lastensuojeluliitto Keskinuoruuden kasvu ja kehitys vanhempi nuoren kasvun tukena 13

14 Vanhempien malli ja keskustelut seksuaalisuudesta muokkaavat nuoren mielikuvia. Luotettavimman mallin terveestä parisuhteesta ja seksuaalisuudesta nuori saa perheessä, jossa vanhemmat välittävät toisistaan ja ilmaisevat kiintymystään lasten nähden. Sukulaisten tai ystävien perhe käy myös mallista. Vaikka vanhemmalla itsellään olisi kielteisiä kokemuksia seksuaalisuudesta tai parisuhteesta, hän voi silti antaa nuorelleen myönteisen käsityksen kummastakin keskustelemalla. Vanhemman oma seksielämä ei kuulu nuorelle. Mistä, milloin ja miten puhua? Koulun terveystiedon tunneilla nuoret saavat tietoa ehkäisystä ja sukupuolitaudeista. Nuoret kertovat, että he haluaisivat tietää enemmän seurustelusta, parisuhteesta, rakastumisesta, lämpimien ja läheisten ihmissuhteiden solmimisesta ja ylläpidosta, ristiriitojen ratkaisemisesta ja suhteen päättymiseen liittyvistä kysymyksistä. He haluaisivat kuulla näistä asioista vanhemmiltaan. Nuoret toivovat avointa ja vapaata keskustelua. Tärkeää on, että vanhempi osoittaa luottavansa nuoreen. Epäilyt ja syytökset eivät ole oikea tapa käsitellä asiaa. Oman lapsen seksuaalisuus ja seurustelun aloittaminen voivat herättää vanhemmissa monia salattuja tunteita ja suojelunhalua. On selvää, että herkässä ikävaiheessa nuoren voi olla vaikea keskustella seksuaalisuudesta vanhempiensa kanssa. Aihe on arka ja keskustelu saattaa nolottaa. Lapset ja nuoret vastustavat luontaisesti ajatusta vanhemmistaan seksuaalisesti aktiivisina ihmisinä. Heistä on kiusallista, jos vanhemmat antavat ymmärtää, että he tietävät vaikka lapsensa masturboinnista. Seksuaalisuus on ihmisen vähiten jaettavissa oleva persoonallisuuden osa, jotakin täysin omaa. Tämän vuoksi se osaltaan auttaa nuorta irtaantumaan vanhemmistaan. Itselle sopiva tapa puhua Seksuaalisuudesta ja seksistä puhuminen on monelle aikuisellekin vaikeaa. Nuori voi antaa olettaa, että hän tietää kaiken näistä asioista. Tämä ei monestikaan pidä paikkansa. Vaikka nuori ei itse osoita kiinnostusta tai kysy asioista, hän tarvitsee tietoa seksuaalisuudesta. Jokaisen vanhemman pitäisi yrittää löytää omalle nuorelle sopiva tapa ja etäisyys puhua tästä aiheesta. Vanhempi voi käyttää yhteisten keskustelujen tukena seksuaalikasvatusmateriaalia, jonka nuori on saanut mahdollisesti koulusta. Vanhempien tueksi on kirjoitettu monia kirjoja. Esimerkiksi yhteiset elokuvahetket tai rupattelutuokiot ajankohtaisista asioista ja maailman menosta ovat luontevia tilaisuuksia seksuaalisuudesta ja seksistä puhumiselle. Kun vanhempi kertoo nuorelleen seksuaalisuudesta ja seksistä, hänen ei tarvitse olla itsevarma ja kaikkitietävä. Hyvin itsevarma ja reipaspuheinen vanhempi voi hämmentää nuorta ja saada aiheen tuntumaan vieraalta ja teennäiseltä. Vanhemman tulisi löytää puhumiseen itselleen luonteva tapa ja sopivat sanat. Puhumista voi harjoitella ennakkoon kumppanin tai jonkun muun aikuisen kanssa. 14 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Keskinuoruuden kasvu ja kehitys vanhempi nuoren kasvun tukena

15 Keskustelun sävyyn kannattaa paneutua Rakkauden ja seksuaalisuuden tulisi värittyä puheessa myönteiseksi, elämään kuuluvaksi ja kauniiksi asiaksi. Nuoren tulisi oppia näkemään seksuaalisuus niin arvokkaana, ettei sitä kannata pilata ajattelemattomuudella ja kokeiluilla. Nuoren on hyvä kuulla, että toisesta pitäminen on olennainen osa seurustelua, koskettamista ja rakastelua. Koti varustaa nuoren kohtaamaan seksuaalisuutensa ja kasvamaan naiseksi tai mieheksi, joka hyväksyy itsensä ja arvostaa kehoaan. Koti antaa eväät omien rajojen muodostamiselle. Keskusteluissa on hyvä korostaa nuoren omaa vastuuta ja valintoja, sillä aiemmin vanhemmat ovat vastanneet lähes kaikesta. Nuorelle on hyvä perustella asiat ja kertoa konkreettisesti, millaisia seurauksia esimerkiksi seksuaaliterveyden laiminlyönneillä voi olla. On syytä välttää moralisoimista ja pelottelua, sillä ne lisäävät nuoren pelkoja. Vanhempien tehtävänä on kertoa nuorelle seksuaalisesta itsemääräämisoikeudesta. Nuoren ei tarvitse tehdä mitään sellaista, mitä ei itse halua. Keskustelun tarkoituksena on, että nuori ymmärtää ja osaa puolustaa omia oikeuksiaan. Keskustelussa tulisi välittyä ajatus, ettei nuorella ole kiire kokeiluihin. Jokainen etenee seksuaalisuuden alueella omaa tahtiaan. Vanhemman on myös hyvä kertoa, mitä itse ajattelee sukupuolisuhteista missäkin iässä tai elämänvaiheessa. Nuoren on hyvä tietää vanhemman mielipide asiasta, vaikkei vanhempi nuoren toimintaa aina pysty kontrolloimaan. Media vs. todellisuus Mediassa puhutaan seksuaalisuudesta avoimemmin ja laajemmin kuin koskaan. Nuori hakee tietoa seksistä ja seksuaalisuudesta eri lähteistä, joista osassa tieto voi olla väärää. Tämän vuoksi hän tarvitsee lähelleen luotettavia aikuisia, jotka kertovat oikeaa ja oikaisevat väärää tietoa. Esimerkiksi seksin ja pornon käsitteet sekoittuvat helposti, ja vanhempien pitää kertoa nuorelle ero niiden välillä. Seksillä tarkoitetaan toimintaa, joka tähtää hyvään oloon, kiihottumiseen ja nautintoon. Pornossa aikuiset näyttelevät eikä sillä ole tekemistä todellisuuden kanssa. Suuri osa nuorista ajattelee, että seurustelu ja seksi ovat sama asia ja kuuluvat yhteen. Ehkäisyyn keskittyvä seksuaalikasvatus vahvistaa nuoren käsitystä, että seksi kuuluu seurusteluun. Myös joukkoviihde antaa sen kuvan, että seksi on ainoa tapa osoittaa hellyyttä. Vanhemman tehtävänä on kertoa, että tykkäämistä voi ilmaista monella tavalla. Hellyyttä ovat kauniit katseet, sanat, hipaisut, kosketukset, pienet lahjat, yllätykset, läheisyys, yhteiset muistot, toisen tunteisiin eläytyminen, toisen hoitaminen, halaukset ja suukottelu. Jos yhteinen keskustelu on vaikeaa, nuorelle voi välittää tietoa vaikka jättämällä kirjoja luettavaksi. Nuori voi tutustua niihin itse silloin, kun haluaa. Nuorta voi ohjata keskustelemaan jonkun toisen läheisen aikuisen kanssa, jolle voi olla helpompi puhua kuin omalle vanhemmalle. Vanhemman on kuitenkin otettava seksuaalisuus puheeksi nuorensa kanssa ja osoitettava, että tästäkin aiheesta on mahdollista puhua vanhempien kanssa. Mannerheimin Lastensuojeluliitto Keskinuoruuden kasvu ja kehitys vanhempi nuoren kasvun tukena 15

16 Ajattelun ja moraalin kehitys En halua eläinten kärsivän, kasvissyönti on mun juttu Mihin sitä elämässä suuntaisi? Toi on kyllä väärin Varhaisnuoruudessa vuotiaana nuoren ajattelutaidot ovat kehittyneet lapseen verrattuna selvästi. Keskinuoruudessa ajattelu jäsentyy entisestään ja nuori oppii käyttämään esimerkiksi abstrakteja käsitteitä (esim. bruttokansantuote tai globalisaatio) entistä joustavammin. Nuori alkaa pohtia erilaisia arvoja ja ideologioita voimakkaasti ja kriittisesti. Hän pitää vahvasti kiinni omista näkemyksistään. Nuoren ajattelu on 15-vuotiaana usein vielä mustavalkoista. Asiat ovat joko hyviä tai huonoja. Pian nuori oppii tarkastelemaan asioita aiempaa monipuolisemmin ja eri näkökulmista. Hän alkaa ymmärtää, että asioihin ei ole ehdottomia oikeita ratkaisuja. Aiempi ehdottomuus antaa tilaa suvaitsevaisuudelle. Samalla nuoren ongelmanratkaisukyky kehittyy ja monimutkaisten päätelmien, pohdintojen ja johtopäätösten rakentelu tulee mahdolliseksi. Samalla tavalla ajattelevien ryhmä ja keskinäiset pohdinnat ovat nuorelle korvaamattomia. Ikätoverit ja kodin ulkopuoliset mallit tarjoavat nuorelle vaihtoehtoja arvojen, elämäntapojen ja uskomisen tavoista. Nuori haluaa löytää kohteen, jonka arvoihin hän voi sitoutua. Murrosikäinen on etsijä. Hän ei halua ottaa valmista pakettia vanhempien elämäntavasta, arvoista ja uskomisen tavasta, vaan löytää oman tiensä ja maailmankatsomuksensa. Moraali-ajattelu kehittyy Ajattelun kehitys nuoruudessa vaikuttaa tapaan, jolla nuori jäsentää moraalisia kysymyksiä. Yhteiskuntajärjestelmään perustuva moraaliajattelu tulee ajankohtaiseksi noin 15-vuotiaana. Nuori alkaa ajatella asioita paitsi yksilön hyvinvoinnin myös koko yhteiskunnan kannalta. Esimerkiksi junassa matkaaminen ilman matkalippua ei suoranaisesti vahingoita ketään. Yhteiskunnan näkökulman huomioiva nuori ymmärtää teon vääryyden: koko junaliikenne sortuisi taloudellisiin vaikeuksiin, jos moni laiminlöisi maksun. Nuori ymmärtää, että yhteiskunnassa tarvitaan sääntöjä. Hän tajuaa, että sääntöjä voidaan muuttaa yhteisellä sopimuksella. Myös yhteiskunta alkaa odottaa nuorelta uudenlaista vastuuta. Esimerkiksi rikosoikeudellisesti 15 vuotta täyttänyt nuori vastaa itse teoistaan. 16 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Keskinuoruuden kasvu ja kehitys vanhempi nuoren kasvun tukena

17 Moraaliajattelu kehittyy läpi nuoruusiän, ja kehitys jatkuu vielä varhaisessa aikuisuudessa. Sen jäsentyneisyyteen vaikuttavia tekijöitä on useita. Tilanteet, joissa nuori joutuu ottamaan vastuuta, sovittamaan yhteen erilaisia näkökulmia ja tekemään oikeudenmukaisia ratkaisuja kehittävät ajattelua. Sisarusparvessa kasvu kehittää moraaliajattelua, sillä joukossa kasvava nuori joutuu pohtimaan oikeudenmukaisuuskysymyksiä arjessaan vastuunkantoa ja ryhmätyötaitoja sisältävät harrastukset tekevät samoin. Esimerkiksi järjestö- ja seuratoiminta saattavat tarjota tilaisuuksia moraaliajattelua kehittävään ongelmanratkaisuun. Vanhempi nuoren ajattelun ja moraalin kehityksen tukijana Miten se on niin välinpitämätön! Vanhempi voi houkutella ja haastaa nuorta keskustelemaan. Yhteiset keskustelut ja pohdinnat lisäävät vanhemman ja nuoren välistä yhteenkuuluvuuden tunnetta ja läheisyyttä. Ne myös virittävät nuorta ajattelemaan ja perustelemaan omia mielipiteitään. Vanhemman ei kannata pelästyä, jos nuoren käsitykset vaikuttavat mustavalkoisilta. Asioiden käsittely äärimmäisyyksien kautta on nuorelle ominainen tapa hahmottaa maailmaa. Nuoren mielipiteet ovat sanoja, eivät tekoja. Vanhemman ei kannata moralisoida vaan keskustella, kysellä ja vaatia perusteluja näkemyksille. Tärkeintä yhteisessä keskustelussa ei ole yhteisymmärrys, vaan aidon kiinnostuksen osoittaminen toisten mielipiteitä ja ajatuksia kohtaan. Keskusteluhetki nuoren kanssa Vanhempi voi järjestää yhteisen keskusteluhetken nuoren kanssa: varata hyvää syötävää, tarpeeksi aikaa ja mukavan paikan. Yhteisiä keskustelunaiheita voivat olla vaikka lempimusiikki, -bändit, -näyttelijät, -elokuvat, esikuvat ja muut nuoren maailmaa lähellä olevat teemat. Vanhemman on hyvä kertoa omat vastauksensa. Ajatuksista voidaan etsiä eroja, mutta myös yhtäläisyyksiä. Vanhempi arvostaa nuoren arvovalintoja Nuoren arvoihin vaikuttavat monet tahot, kuten perhe, kaveripiiri, harrastusyhteisöt, tv-ohjelmat ja koko media. Kaikki nämä viestivät osaltaan sitä, mikä on tavoittelemisen arvoista ja millainen on ihanneihminen. Nuoruusiässä kokeillaan, mitä vanhempien arvomaailmasta voisi siirtää nuoren oman elämän rakennusaineiksi. Vanhemmasta voi tuntua haastavalta, jos nuori ilmaisee päinvastaisia arvoja kuin hän ja on asioista eri Mannerheimin Lastensuojeluliitto Keskinuoruuden kasvu ja kehitys vanhempi nuoren kasvun tukena 17

18 mieltä. Erimielisyydet ja erilaisuus ovat nuoren kehityksen ja itsenäistymisen kannalta välttämättömiä. Murrosikäinen haluaa osoittaa vanhemmilleen ja itselleen, että hän on oma persoonansa olemalla eri mieltä ja haluamalla asioita, joihin vanhemmat eivät anna lupaa. Viisaat vanhemmat arvostavat nuoren valintoja, eivätkä arvostele tai vähättele niitä. Vähättely voi saada nuoren kokemaan, ettei häntä hyväksytä. Pahimmillaan vanhempien arvostelu laittaa nuorten ottamaan etäisyyttä vanhemmistaan. Arvomaailma ja vakaumus ovat jokaisen yksityisasioita. Nuorta ei voi pakottaa eikä velvoittaa omaksumaan vanhempiensa arvoja. Vanhempien kannattaa kuitenkin edelleen keskusteluttaa nuorta ja tarjota erilaisia näkökulmia asioihin. Vanhemmat voivat pohtia yhdessä nuoren kanssa arvokysymyksiä. Keskustelua voi herätellä kysymällä nuorelta, mitkä ovat hänen tärkeimmät ja arvokkaimmat päämääränsä elämässä. Millainen ihminen nuori haluaisi olla? Vanhemman on hyvä kertoa myös omat vastauksensa. Vanhempi ja nuori voivat myös vertailla arvojaan keskenään ja etsiä niistä yhtäläisyyksiä ja eroja. Toisen mielipidettä omista arvoista kannattaa myös kysyä. Tällaiset keskustelut virittävät nuorta ajattelemaan. Samalla hän oppii perustelemaan omia mielipiteitään. Vanhemman on hyvä keskusteluttaa Moraaliperiaatteet perustuvat arvoihin, siihen mikä elämässä on hyvää ja tavoittelemisen arvoista. Nuoret ovat usein lyhytjänteisiä. Heille on tärkeää se, mitä tällä viikolla tapahtuu. Asioiden suunnittelu vuosien päähän voi tuntua vaikealta. Nuoret arvostavat vanhempia enemmän omaa mielihyvää, jännittävää elämää ja virikkeitä. Vanhempien tulisi kannustaa nuorta ajattelemaan asioita laajemmin ja pitemmällä tähtäimellä. Esimerkiksi rahan säästäminen johonkin tärkeään kohteeseen voi opettaa itsekuria, mikä on moraalisen käyttäytymisen kannalta ensisijaisen tärkeä taito. Vanhempaa tarvitaan myös nuoren vastuuntunnon kehitykseen. Pelkkä hyvä itsetunto ja psyykkinen hyvinvointi eivät aina riitä takaamaan nuoren kehitystä vastuuntuntoiseksi. Suomalaisten tutkimusten mukaan vain osalla koulukiusaajista on heikko itsetunto, mutta osa voi hyvin ja on itseensä tyytyväisiä. Nämä hyvinvoivat kiusaajat eivät yleensä arvosta muita ihmisiä ja nauttivat vallankäytöstä. Vanhempien olisi hyvä keskustella nuoren kanssa kiusaamisesta. Nuorelta voi esimerkiksi kysyä, onko hän nähnyt koulussaan kiusaamista ja mitä hän ajattelee siitä. Nuorta on hyvä haastaa pohtimaan, miltä kiusatusta tuntuu ja miten häntä voisi auttaa. Nuoren empaattisuutta voi pyrkiä vahvistamaan keskustelemalla hänen kanssaan ja rohkaisemalla eläytymään toisten ihmisten asemaan. Myös vanhempien oma malli on tärkeä. Lapsen empatiakyky kehittyy, kun hän saa empatiaa vanhemmiltaan. Vanhempien tulisi vaatia itseltään ja nuoreltaan arvostusta ja vastuuntuntoa toisia ihmisiä kohtaan. Nuori tarvitsee myös kohtuulliset rajat. Ne syntyvät parhaiten keskustelemalla nuoren kanssa. Säännöt ja kiellot perustellaan. 18 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Keskinuoruuden kasvu ja kehitys vanhempi nuoren kasvun tukena

19 Kaverisuhteet Me tykätään samoista asioista ja viihdytään yhdessä Ei ole ketään kaveria Ikätovereista tulee entistä tärkeämpiä, kun nuori alkaa irtaantua vanhemmistaan ja rakentaa omaa itsenäisyyttään. Kaveriporukasta haetaan läheisyyttä ja yhteenkuuluvuutta, joita saatiin aikaisemmin yksinomaan perheeltä ja vanhemmilta. Vanhemmista irtautuvalla nuorella on paljon rakkautta jaettavanaan. Kuuluminen porukkaan on nuorelle ja tämän identiteetille kehityksellisesti välttämätöntä. Keskinuoruudessa kaverisuhteet kehittyvät usein varhaisnuoruutta intiimeimmiksi. Nuori ei välttämättä liiku samanlaisissa isoissa joukoissa kuin ennen. Nyt hän viihtyy aiempaa pienemmissä joukoissa, joilla on yhteisiä kiinnostuksen kohteita. Samaa sukupuolta olevien nuorten ystävyyssuhteet ovat kiinteitä ja kestävät pitkään. Arvot, asenteet ja ajattelutavat yhdistävät ystävyksiä. Yhdessä jaetaan itselle tärkeitä asioita ja osoitetaan toiselle luottamusta ja välittämistä. Nuori käsittelee ystävän kanssa monia kasvuun ja aikuisuuteen liittyviä asioita, joista ei välttämättä halua puhua vanhemmilleen. Mannerheimin Lastensuojeluliitto Keskinuoruuden kasvu ja kehitys vanhempi nuoren kasvun tukena 19

20 Kavereiden kanssa opitaan tärkeitä taitoja Ystävyyssuhteissa opitaan ottamaan toinen toisiaan huomioon, antamaan ja saamaan. Riidat ovat uhka ystävyydelle, mutta ne ovat myös haasteita opetella selvittämään erimielisyydet. Ystävyydessä opitaan tuntemaan toista, viihtymään yhdessä, keksimään kiinnostavaa tekemistä ja luottamaan toiseen. Samalla harjaannutaan selviämään karuista pettymyksistä. Kun nuori etsii ystäviä, hän huomaa vähitellen, millaisen ihmisen kanssa hän viihtyy ja tulee parhaiten toimeen. Ystävyyssuhteissa opitut ihmissuhdetaidot ovat pohjana myöhemmille parisuhteille. Yhteenkuuluvuuden tunne on nuorille yhdessä olossa tärkeää, ei niinkään aktiivinen toiminta. Keskinäiset solidaarisuuden tunteet täydentävät yhteenkuuluvuutta. Kaveriporukassa nuorella on mahdollisuus kokeilla rajoja, omaksua tietoja ja taitoja ja ilmaista ja purkaa omia ajatuksia ja tunteita. Nuori opettelee ottamaan paikkansa ryhmässä ja toimimaan ryhmänä. Samalla hän oppii asioita itsestään ja rakentaa minäkuvaansa. Kaverien kanssa on mahdollista kokea asioita, jotka vaikuttavat suuresti hyvinvointiin. Tämän vuoksi yksinäisyys on nuoren kehityksen kannalta aina riski. Vanhempi nuoren kaverisuhteiden tukena Kovasti se hengaa kavereidensa kanssa Huolestuttaa, kun lapsellani ei ole ystäviä. Nuori alkaa itsenäistyessään suuntautua yhä enemmän kodin ulkopuolelle. Kaverit tulevat tärkeiksi ja heidän kanssaan jaetaan asioita, jotka aikaisemmin on jaettu omien vanhempien kanssa. Vanhemmasta voi tuntua haikealta, kun suhde oman lapsen ja vanhemman välillä muuttuu. Vanhemmat pysyvät kuitenkin nuoren tärkeimpinä aikuisina. Nuori kaipaa vanhempien läsnäoloa, vaikka olisikin sulkeutuneena omaan huoneeseensa. Vanhemman kannustava asenne nuoren ystävyyssuhteisiin tukee nuoren itsenäistymistä. Vanhemman on hyvä pitää kodin ovet avoinna nuoren kavereille. Näin vanhempi pääsee tutustumaan lapsensa ystäviin. Nuoret tarvitsevat koteja, joissa ovet ovat auki ja aikuiset läsnä. Vanhempi voi reippaasti jutella lapsensa kavereiden kanssa, vaikka oma nuori ei siitä pitäisikään. Vaikka nuoret voivat vaikuttaa välinpitämättömiltä ja jopa torjuvilta, kaverin vanhemman sanoilla ja kontaktilla on merkitystä. Kaverit arvostavat aikuista, joka huomaa heidät. Nuori tarvitsee ryhmän johon kuulua Nuori etsii vertaisryhmää. Ryhmässä hän voi kokea, että hänet hyväksytään. Kaverit ovat peili, josta nuori katsoo, hyväksytäänkö hänet. Hyvät ystävät ovat nuorelle kuin lottovoitto. Mikään ei tee nuoren itseluottamukselle parempaa kuin aidot ystävät. Kun kaverit hyväksyvät nuoren, hänen on helpompi hyväksyä itsensä. Aikuisen tehtävänä on tukea nuoren ystävyyssuhteita. Nuoren yksinäisyyteen on puututtava. Yksinäisyys on nuoruudessa kehityksellinen riski. On huolestuttavaa, jos nuorella ei ole yhtään kaveria. Vanhemman ei pidä antaa nuoren ulkoisen käyttäytymisen tai olemuksen hämätä. Yksinjääminen on nuorelle kipeä kokemus ja saa hänet pitämään itseään huonona. Hän saattaa kehittää suojakseen tympeän asenteen muita kohtaan ja esittää, ettei muiden seura kiinnosta häntä. Vanhempien ja nuorta lähellä olevien aikuisten pitäisi tunnistaa yksinäinen nuori ja etsiä yhdessä keinoja vahvistaa nuoren kaverisuhteita. 20 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Keskinuoruuden kasvu ja kehitys vanhempi nuoren kasvun tukena

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki Monikulttuurisuus ja ihmissuhteet Ihmissuhteisiin ja parisuhteeseen liittyviä kysymyksiä on hyvä ottaa

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori OSA 1 Tutkimus Mitä on lapsen seksuaalisuus Väestöliitossa tehty LASEKE-tutkimus Ammattilaisten ajatuksia lasten

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa

Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa Seksuaalisuus: On ominaisuus, joka on jokaisella ihmisellä syntymästä lähtien muuttuu koko elämän ajan kasvun, kehityksen sekä ikääntymisen mukana koska seksuaalisuus

Lisätiedot

Tytöksi ja pojaksi kasvaminen. Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville

Tytöksi ja pojaksi kasvaminen. Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville Tytöksi ja pojaksi kasvaminen Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville Opinnäytetyö, Mikkelin ammattikorkeakoulu 2011 Esipuhe Olemme kaksi sosionomiopiskelijaa

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

Nuorten seksuaaliterveyskartoitus

Nuorten seksuaaliterveyskartoitus Nuorten seksuaaliterveyskartoitus Nettikysely 12-22-vuotiaiden nuorten parissa Osaraportti Sini Pekkanen, Lääkärikeskus Nuorten Naisten Bulevardi Hannele Spring, Otavamedia, Suosikki 4.7.2011 Nuorten tutkimushanke

Lisätiedot

ITSETUNTO JA IDENTITEETTI MEDIAKULTTUURIN KESKELLÄ

ITSETUNTO JA IDENTITEETTI MEDIAKULTTUURIN KESKELLÄ Lapset ja tietoyhteiskunta seminaari 15.2.2008 ITSETUNTO JA IDENTITEETTI MEDIAKULTTUURIN KESKELLÄ Tarja Salokoski, PsT Psykologi PSYKOLOGIPALVELUT MIELI & KUVITUS tarja.salokoski@elisanet.fi Psykologipalvelut

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 15.15 palautekeskustelu Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 11.00 Tilaisuuden avaus ja ajankohtaista Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 11.15 Puhtia hyvästä itsetunnosta

Lisätiedot

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille

Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille 1 Hei koululainen! Tässä tehtävävihkossa käsitellään murrosikään liittyviä asioita. Tehtävät ovat kotitehtäviä,

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Pienen lapsen kiukku KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Sisältö: Lapsen psyykkisen kehityksen vaiheet Temperamentti Mikä lasta kiukuttaa? Konstit ja keinot kiukkutilanteissa Tavoitteet:

Lisätiedot

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua?

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Ja miksi niin tulee tehdä? 15.10.2012 TT, pari- ja seksuaaliterapeutti Heli Pruuki Millaista sinulle on olla nainen? Mitä arvostat

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

No, miten voidaan yrittää varmistaa se, että saadaan aikaiseksi sopimus, joka toimii myös arjessa?

No, miten voidaan yrittää varmistaa se, että saadaan aikaiseksi sopimus, joka toimii myös arjessa? Väestöliiton järjestämä seminaari 6.6.2008 Vertaistoiminnan kehittäjä, psykologi Virpi Lahtiharju: Miten lapsi voisi näkyä perheasioiden sovittelussa? Lapsi on sovittelussa mukana puheen ja mielikuvien

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Itsemurhasta on turvallista puhua

Itsemurhasta on turvallista puhua Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö tarkoittavat toisen ihmisen kiusaamista ja satuttamista seksuaalisesti. Seksuaalinen kiusaaminen kohdistuu intiimeihin eli

Lisätiedot

Miten nikotiinituotteista voi keskustella nuorten kanssa? Minttu Tavia

Miten nikotiinituotteista voi keskustella nuorten kanssa? Minttu Tavia Miten nikotiinituotteista voi keskustella nuorten kanssa? Minttu Tavia 29.11.2016 Tupakoinnin suosio on laskenut. Vanha tapa saa uusia muotoja sähkösavuke, vesipiippu, nuuska Yhteinen nimittäjä? Nikotiini

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi Vanhempi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen hän mielestäsi on? Kerro omin sanoin tai käytä alla olevia kuvauksia:

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari Koti, koulu ja lapsen paras Kari Uusikylä MLL -seminaari 30.09.2016 Miksi yhteistyötä? Siksi, että se on lapsen etu Opiskelu tehostuu Ongelmat tunnistetaan Muodostuu aito kouluyhteisö, turvallinen, välittävä,

Lisätiedot

Suhdetyö. Vertikaaliset suhteet aikuiset. Vaakasuuntaiset suhteet lapset

Suhdetyö. Vertikaaliset suhteet aikuiset. Vaakasuuntaiset suhteet lapset Suhdetyö Vertikaaliset suhteet aikuiset Vaakasuuntaiset suhteet lapset Muutamia käsitteitä Syrjintä Halventaminen Kiusaaminen Ahdistelu Yhdenvertaisen kohtelun suunnitelma Edistä lasten yhdenmukaisia oikeuksia

Lisätiedot

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien Mitä seksi on? Tavoite: Harjoituksen tavoitteena on laajentaa näkemystä siitä, mitä seksi on. Monille seksi on yhtä kuin vaginaalinen yhdyntä/emätinseksi. Reilu seksi projektissa seksillä tarkoitetaan

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14 KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14 Tervetuloa täyttämään kysely! Koulutunnus: Oppilaiden tilannekartoitussalasana: Kirjaudu kyselyyn KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14 Kukaan

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN?

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka 20.1.11 kimmo.karkia@phnet.fi MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Mikäauttaa asiakastyössä Asiakas itse 40% Onnistunut vuorovaikutussuhde 30% Toivon

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen Aija Paakkunainen 1

Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen Aija Paakkunainen 1 Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen 3.12.2015 Aija Paakkunainen 1 Tunnista hallitsevat uskomukset ja tunnelukkosi Väärät uskomukset: itsestä, työstä, parisuhteesta, onnellisuudesta Uskomus

Lisätiedot

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009 Riittävän n hyvä isä? Esitelmä MLL:n isyyspäivill ivillä 6.3 2009 Milloin riittävyys on koetuksella? Epävarmuus riittävyydest vyydestä ennen kuin on edes saanut lapsen. Silloin kun lapsemme voi psyykkisesti

Lisätiedot

Orientaationa mahdollistava lähimmäisyys

Orientaationa mahdollistava lähimmäisyys Orientaationa mahdollistava lähimmäisyys Marjo Kinnunen-Kakko Pienryhmäohjaaja Rinnekoti-Säätiö 9.10 2013 Vuorovaikutuksellista Kohtaavaa kumppanuustyötä; taitavampi osapuoli tasa-arvon hengessä mahdollistaa

Lisätiedot

Vuorovaikutustyylit. Lähde: Kauppila Vuorovaikutus- ja sosiaaliset taidot. PS-kustannus.

Vuorovaikutustyylit. Lähde: Kauppila Vuorovaikutus- ja sosiaaliset taidot. PS-kustannus. Vuorovaikutustyylit Lähde: Kauppila 2011. Vuorovaikutus- ja sosiaaliset taidot. PS-kustannus. Vuorovaikutuksen perusmuotoja Ystävällinen vuorovaikutustyyli Vuorovaikutus on kohteliasta ja ymmärtävää. Tyylin

Lisätiedot

Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö

Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö Pelastakaa Lapset - sitoutumaton kansalaisjärjestö Pelastakaa Lapset ry on vuonna 1922 perustettu, poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö, joka tukee erityisesti vaikeissa oloissa

Lisätiedot

, Onneksi on omaishoitaja. Mistä voimia arkeen?

, Onneksi on omaishoitaja. Mistä voimia arkeen? 17.4.2012, Onneksi on omaishoitaja Mistä voimia arkeen? Teemat joita käsittelen Voimia vapaa-ajasta Voimia itsestä Voimia läheisistä Luvan antaminen itselle Omaishoitajan hyvinvointi Omaishoitajan on tärkeää

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi 1.4.2016 ja vanhempien tuen tarpeen arviointi Hyvä asiakas! Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa on käytössä yhdenmukainen arviointimalli, jonka avulla arvioidaan yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa

Lisätiedot

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Ihminen käyttäytyy eri paikoissa eri tavalla. Olet varmasti huomannut, että julkisissa paikoissa käyttäydytään eri tavalla kuin yksityisissä paikoissa.

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa

Lisätiedot

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin

Lisätiedot

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista Elina Nurmikari kehittämispäällikkö Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö 26.10.2016 Tämän päivän köyhä opiskelija on tulevaisuuden

Lisätiedot

Hyvää mieltä perheen arkeen

Hyvää mieltä perheen arkeen Hyvää mieltä perheen arkeen Marja Snellman-, KM, LO, Sos.tt. Suomen Mielenterveysseura Maailman vanhin mielenterveysjärjestö Sitoutumaton kansanterveys- ja kansalaisjärjestö Mielenterveysseura pyrkii siirtämään

Lisätiedot

RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti.

RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti. RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti. Reagoi nykyiseen todellisuuteen, parhaillaan tapahtuvaan, murehtii vähemmän

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Tehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti

Tehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti Tehtävät 1 Elämänpolku opettaa A. Miten olet selvinnyt vaikeista hetkistä elämässäsi? Voit palata tarkastelemaan ensimmäisessä luvussa piirtämääsi elämänjanaa ja pohtia tehtävää sen avulla. B. Kirjoita

Lisätiedot

EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA. VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010

EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA. VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010 EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010 1) MIHIN LAPSELLA ON OIKEUS SUKUPUOLISENA? 2) MIHIN LAPSELLA ON OIKEUS SEKSUAALISENA?

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Alueelliset nuorisotyöpäivät 6.8.2014 Peräpohjolan Opistolla

Alueelliset nuorisotyöpäivät 6.8.2014 Peräpohjolan Opistolla Alueelliset nuorisotyöpäivät 6.8.2014 Peräpohjolan Opistolla Seksuaalisuus työpaja Nina Mömmö-Koskiniemi KM, kasvatuspsykologi, Auktorisoitu seksuaaliterapeutti ja ET Psykoterapeutti www.sileatkivet.fi

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi

Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi Nuoret ja tupakka Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi 16-18-vuotiaista suomalaisnuorista tupakkatuotteita käyttää päivittäin 17%. Tytöt ja pojat tupakoivat lähes yhtä paljon. Nuorten tupakoinnin yleisyys

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Ennakkokäsityksiä Mitä sisarussuhteelta ylipäätään odotetaan

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

Kiusaamisen kipeät arvet LASTEN. vertaissuhdetaidot. Työkaluja kiusaamisen ehkäisemiseen. Vilja Laaksonen kehitysjohtaja, FT, YTM

Kiusaamisen kipeät arvet LASTEN. vertaissuhdetaidot. Työkaluja kiusaamisen ehkäisemiseen. Vilja Laaksonen kehitysjohtaja, FT, YTM Kiusaamisen kipeät arvet 8.3.2016 LASTEN vertaissuhdetaidot Työkaluja kiusaamisen ehkäisemiseen Vilja Laaksonen kehitysjohtaja, FT, YTM KIUSAAMINEN KOSKETTAA KOKO LAPSIRYHMÄÄ. Tässä puheenvuorossa keskitymme

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö Lapsen näkökulma vanhempien päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö maritta.itapuisto@jkl.fiitapuisto@jkl Aineistot ja julkaisut Pullon varjosta valoon, 2001.

Lisätiedot

Kooveen taitoluistelijoiden pelisäännöt kaudelle (Minä esikuvana ja minun esikuvani)

Kooveen taitoluistelijoiden pelisäännöt kaudelle (Minä esikuvana ja minun esikuvani) Kooveen taitoluistelijoiden pelisäännöt kaudelle 2016-2017 (Minä esikuvana ja minun esikuvani) T-ryhmä 1. En kiusaa 2. Olen kiltti toisille 3. Autan muita 4. Harjoittelen kunnolla 5. Kuuntelen aikuista

Lisätiedot

Isä seksuaalikasvattaja. Jussi Pekkola, Sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Poikien ja nuortenmiesten keskus&vanhemmuuskeskus

Isä seksuaalikasvattaja. Jussi Pekkola, Sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Poikien ja nuortenmiesten keskus&vanhemmuuskeskus Isä seksuaalikasvattaja Jussi Pekkola, Sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Poikien ja nuortenmiesten keskus&vanhemmuuskeskus Onko eroa isä/äiti seksuaalikasvattajana? Isät äitien kanssa samalla lähtöviivalla

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys

Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali-

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman. Annette Kortman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä

Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman. Annette Kortman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä Esityksen sisältö Mitä ylivilkkaus on? Lapsen käyttäytymisen ymmärtäminen Aikalisän käyttö Kodin ulkopuoliset tilanteet Vuorovaikutus

Lisätiedot

Nuoruus ja tunteet. Tunnekohteiden murros (12-15 v.) Lisää aiheesta: Turunen, Kari E. (2004) Tunne-elämä. Jyväskylä: Ateena

Nuoruus ja tunteet. Tunnekohteiden murros (12-15 v.) Lisää aiheesta: Turunen, Kari E. (2004) Tunne-elämä. Jyväskylä: Ateena Nuoruus ja tunteet Tunnekohteiden murros (12-15 v.) Lisää aiheesta: Turunen, Kari E. (2004) Tunne-elämä. Jyväskylä: Ateena Usko itsenäiseen selviytymiseen Haluan oman elämän Ellet arvosta minua, hylkään

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot