Keskinuoruuden kasvu ja kehitys vanhempi nuoren kasvun tukena

Transkriptio

1 Keskinuoruuden kasvu ja kehitys vanhempi nuoren kasvun tukena Mannerheimin Lastensuojeluliitto Keskinuoruuden kasvu ja kehitys vanhempi nuoren kasvun tukena 1

2 Tämä opas on osa Mannerheimin Lastensuojeluliiton Vanhempainnetti -aineistoa. Sen on tuottanut MLL:n Vanhemmat ja itsenäistyvä nuori -projekti, joka toteutettiin Raha-automaattiyhdistyksen rahoituksella vuosina Julkaisija Mannerheimin Lastensuojeluliitto Toinen Linja 17, Helsinki p Käsikirjoitus Saara Kinnunen, FM, YTM, sosiaalipsykologi, erityistason perheterapeutti Tatjana Pajamäki-Alasara, VTM, sosiaalipsykologi Satu Tallgren, KM Muu työryhmä Anne Kinturi, TM Anna Puusniekka, KM, YTM, sosiaalipsykologi Katri Ahlgrén, lasten ja nuorten sairaanhoitaja AMK, terveydenhoitaja AMK, sairaanhoitaja Ylempi AMK Toimitus Virve Järvinen Ulkoasu ja kuvitus Tarja Petrell Tekstin, kuvien ja tehtävien kopioiminen, muuttaminen ja käyttäminen muuhun kuin alkuperäiseen tarkoitukseen ilman tekijöiden lupaa on kielletty. Kunnioita tekijänoikeuslakia.

3 Sisältö Johdanto Persoonallisuuden ja tunne-elämän kehitys Vanhempi nuoren persoonallisuuden ja tunne-elämän kehityksen tukena Fyysinen ja seksuaalinen kehitys Fyysinen kehitys Vanhempi nuoren fyysisen kehityksen tukena Seksuaalinen kehitys Vanhempi nuoren seksuaalisen kehityksen tukena Ajattelun ja moraalin kehitys Vanhempi nuoren ajattelun ja moraalin kehityksen tukena Kaverisuhteet Vanhempi nuoren kaverisuhteiden tukena Tiivistelmä kehityksestä Kymmenen Koota: Mitä nuori tarvitsee vanhemmiltaan? Lähteet Mannerheimin Lastensuojeluliitto Keskinuoruuden kasvu ja kehitys vanhempi nuoren kasvun tukena 3

4 Johdanto Missään muussa elämänvaiheessa ei tapahdu yhtä nopeaa ja laaja-alaista kehitystä kuin nuoruudessa. Oma keho muuttuu lapsen vartalosta aikuisen mittoihin, seksuaalisuus voimistuu ja tunne-elämässä kuohuu. Kehittyvät ajattelutaidot avaavat nuorelle uuden maailman ja suhde muihin, erityisesti omiin vanhempiin, muuttuu merkittävästi. Kaikki tämä aiheuttaa hämmennystä sekä nuoressa että hänen vanhemmissaan. Keskinuoruudessa pahimmat murrosikään kuuluvat myrskyt ovat yleensä jo laantuneet. Nyt nuori totuttelee muuttuneeseen olemukseensa ja etsii omaa identiteettiään. Irtiotto vanhemmista kuuluu tähän vaiheeseen, jossa nuori etsii uudenlaista suhdetta isäänsä ja äitiinsä. Nuori tarvitsee tilaa itsenäistyä, mutta edelleen vanhempiensa tukea ja aikaa. Jokainen nuori kehittyy omaan tahtiinsa. Osalla murrosikä käynnistyy hyvinkin aikaisin, osalla keskimääräistä myöhemmin. Tekstissä keskitytään keskimääräiseen tässä ikävaiheessa tapahtuvaan kasvuun ja kehitykseen. Kannattaa tutustua myös varhaisnuoren kasvusta ja kehityksestä kirjoitettuun tekstiin. Siinä kuvataan tarkemmin esimerkiksi murrosiän fyysisiä muutoksia. Tämä teksti on tarkoitettu apuvälineeksi vanhemmille ja kaikille nuorten parissa työskenteleville aikuisille. Tieto nuoren kehityksen eri osa-alueista auttaa aikuista kulkemaan nuoren rinnalla. Jotta tekstiä olisi helpompi hahmottaa ja lukea, se on jaoteltu eri kehityksen osa-alueisiin. Todellisuudessa kehityksen eri osa-alueet linkittyvät tiiviisti toisiinsa, eikä yksilön kehitystä voida tarkastella vain yhden osa-alueen näkökulmasta. Jokaisen osa-alueen kohdalla kerrotaan, kuinka vanhempi voi tukea nuoren kehitystä tällä alueella. Lukujen alussa on lainauksia nuorten ja vanhempien ajatuksista ja kysymyksistä. Nuorten lainaukset on poimittu Lasten ja nuorten puhelimessa ja netissä esitetyistä kysymyksistä. 4 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Keskinuoruuden kasvu ja kehitys vanhempi nuoren kasvun tukena

5 Persoonallisuuden ja tunne-elämän kehitys Mutsi ei ymmärrä, et mä haluun olla gootti! Mä oon NIIN ruma, kukaan ei tykkää musta! Miks mä oon näin allapäin? Mutsi on kyl välillä niin ärsyttävä Keskinuoruus on persoonallisuuden ja tunne-elämän kehityksessä tärkeää aikaa. Persoonallisuudella tarkoitetaan suhteellisen pysyviä taipumuksia ajatella, tuntea ja käyttäytyä. Sekä varhaislapsuudessa että nuoruusiässä kehitykseen kuuluu, että lapsi ymmärtää olevansa vanhemmistaan erillinen yksilö. Varhaislapsuudessa itsenäistyminen on konkreettista: lapsi esimerkiksi vaatii saada tehdä asioita itse ilman vanhemman apua. Nuoruudessa itsenäistyminen tapahtuu henkisellä tasolla. Murrosikä käynnistää psyykkisen kehityksen prosessin, jossa keskeistä on irtaantuminen vanhemmista. Nuoren on kehityttävä omaksi persoonakseen, jolla on omia mielipiteitä, asenteita ja mieltymyksiä. Keskinuoruuden tärkein kehitystehtävä on luoda yhtenäinen, sisäisesti ristiriidaton identiteetti. Jokainen nuori on yksilö Nuoret irtaantuvat vanhemmistaan ja rakentavat omaa identiteettiään kukin hivenen eri tavalla ja eri aikaan. Irtaantuminen on kuitenkin välttämätöntä, jotta nuori kasvaisi aikuiseksi. Kaikki nuoret eivät kapinoi, kuohu tai riitele jatkuvasti vanhempiensa kanssa. Temperamentti, aiemmat elämänkokemukset ja perhesuhteiden kiinteys vaikuttavat tapaan, jolla nuori käy läpi nuoruuttaan ja siihen liittyviä haasteita. Identiteetin rakennusta Identiteetti viittaa nuoren käsityksiin omasta persoonallisuudestaan: millaisia ominaisuuksia nuorella mielestään on, mihin Mannerheimin Lastensuojeluliitto Keskinuoruuden kasvu ja kehitys vanhempi nuoren kasvun tukena 5

6 sosiaalisiin ryhmiin hän samaistuu ja millaiseksi ihmiseksi hän haluaisi tulevaisuudessa tulla. Nuoret määrittelevät itsensä usein erilaisten ryhmien kautta mm. hevareiksi, streittareiksi tai lukiolaisiksi. Määritelmät kuvaavat usein myös henkilökohtaisia mieltymyksiä: yksi pitää maalaamisesta ja toinen pitää itseään epämusikaalisena. Näiden sosiaalisten ja henkilökohtaisten ominaisuuksien yhdistelmästä syntyy ainutlaatuinen yksilö, nuori. Ominaisuuksien kokoelma kasvaa ja kehittyy jatkuvasti. Nuori pohdiskelee omaa identiteettiään ja osaa jo nähdä itsensä eri näkökulmista, myös ulkopuolisen silmin. Hän kokeilee, testaa ja valikoi, jotta hän voisi jäsentää ja kirkastaa identiteettiään. Harrastukset, hiusmalli, ihastuksen kohteet ja mielipiteet saattavat vaihtua tiuhaan. Nuori etsii itseään Nuorelle on tärkeää olla jotain muuta, kuin mitä vanhemmat odottavat ja ajattelevat. Valmiit mallit eivät kelpaa, on löydettävä jotakin omaa. Nuori saattaa alkaa käyttäytyä ja toimia päinvastaisella tavalla kuin vanhempansa. Tiukkojen ja perinteitä vaalivien vanhempien lapset saattavat kauhistuttaa radikaaleilla mielipiteillään ja pukeutumisellaan. Rentojen ja boheemien vanhempien lapset voivat yllättää vanhempansa konservatiivisuudellaan. Toisille nuorille omaan itseen sopivien määritelmien löytäminen on vaikeaa ja omaa minää on etsittävä eri vaihtoehtojen laidoilta. Epävarmuus omasta ulkomuodosta kuuluu nuoruuteen. Se voi näyttäytyä äärimmäisyyksien tavoitteluna pukeutumisessa, kampauksissa ja meikkaamisessa, ja häkellyttää vanhempia. Nuori pyrkii käytöksellään kertomaan itselleen ja vanhemmilleen, että hän on oma itsensä eikä välttämättä vanhempien toiveiden mukainen yksilö. Hän piirtää minänsä rajat kaikille näkyviksi. Ulkonäkö on nuoren yksityisasia siihen saakka, kun se ei uhkaa välillisesti tai välittömästi nuoren terveyttä tai turvallisuutta. Sopivaa etäisyyttä Nuorelle pitää antaa tilaa päättää henkilökohtaisista asioistaan, kuten mielipiteistään, musiikkimaustaan, huoneensa sisustuksesta ja siitä, minkälainen ihminen hän haluaa olla. Nuoren itsenäistymistä voidaan tukea antamalla nuoren itse päättää näistä asioista. Turvallisuuteen liittyvät rajat ovat vanhempien vastuulla. He asettavat rajat muun muassa kotiintuloajoille ja päihteidenkäytölle. (lue lisää työkirjasta: Sopivaa etäisyyttä etsimässä) Niin kauan kuin erilaiset kokeilut eivät haittaa nuoren fyysistä tai psyykkistä terveyttä, hänen kannattaa testata erilaisia asioita ja toimintatapoja. Kokeilu on ainoa keino löytää itselle mielekkäin tapa olla ja elää. Itselle sopivan elämäntyylin löytämiseen menee aikaa, joissakin asioissa koko elämä. Nuoruudessa harjoitellaan hallitsemaan ja sietämään omia tunteita. On tärkeä opetella esimerkiksi suhtautumaan epäonnistumisiin rakentavasti. Yhdellä epäonnistuminen voi laukaista voimakkaan, lamaannuttavan häpeän tunteen. Toisella se ei vaikuta toimintakykyyn. Epäonnistumiset kuuluvat elämään ja herättävät tunteita, mutta niistäkin selvitään. Omien tunteiden hallinta parantaa nuoren itsetuntemusta. Jotta esimerkiksi aggressiota voisi hallita, pitäisi pystyä sietämään pettymyksen, häpeän ja ahdistuksen tunteita. Nuoret hallitsevat, purkavat ja käsittelevät tunteitaan esimerkiksi musiikin, vaatetuksen, lävistysten, elokuvien ja tietokonepelien avulla. Niiden kautta on mahdollista tutustua tunteeseen, pysähtyä sen äärelle ja sietää sitä. Tunteiden piirtäminen kuviksi ja esittäminen yhdessä muiden kanssa ovat myös hyviä keinoja tutustua omiin tunteisiin. 6 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Keskinuoruuden kasvu ja kehitys vanhempi nuoren kasvun tukena

7 Vanhempi nuoren persoonallisuuden ja tunne-elämän kehityksen tukena Apua, miten se pukeutuu tuolla tavalla! Miks se huutaa noin pahasti? En saa kontaktia lapseeni Nuoren hyvän kasvun tukemiseen ei ole olemassa yhtä reseptiä. Jokainen lapsi ja nuori on erilainen yksilö, joka tarvitsee omanlaistaan kohtaamista: tukea, rohkaisua, hillintää, rajoja ja kannustusta. Osa nuorista tarvitsee muita selkeämpiä ja liian rajuilta kokeiluilta suojaavia rajoja. Toiset tarvitsevat paljon vahvistusta omien mielipiteidensä ja ajatustensa ilmaisuun. Jotta vanhempi voisi tukea parhaiten oman nuorensa myönteistä kehitystä, hänen on tunnistettava ja hyväksyttävä nuoren yksilölliset piirteet ja vahvuudet sekä asiat, joissa nuori tarvitsee vahvistusta ja tukea. Yleensä pahimmat taistelut vanhempien kanssa on käyty yläkoulun viimeisellä luokalla tai hieman sen jälkeen. Tämän jälkeen nuoresta tulee entistä itsenäisempi, vastuuntuntoisempi ja itsevarmempi. Nuori kykenee ajattelemaan asioita muiden kannalta ja ottamaan toisten ihmisten tunteet huomioon. Ystävät ja sosiaalinen ympäristö vaikuttavat huomattavasti nuoren persoonallisuuden ja identiteetin kehitykseen. Nuori irrottautuu vanhemmistaan Nuori muodostaa vanhempiinsa uudenlaista suhdetta. Hän tarvitsee edelleen vanhempiaan, mutta myös tilaa itsenäistyä. Häntä ei voi sitoa kiinni perheeseen, sillä hänen on irrottauduttava vanhemmistaan. Vanhemman pitää osoittaa nuorelle, että tällä on lupa itsenäistyä ja löytää oma polkunsa. Itsenäistymisestään huolimatta nuori kaipaa aikuisten hyväksyntää ja arvonantoa omille mielipiteilleen ja valinnoilleen. Kannustukset ja kehut ovat hunajaa nuoren epävarmalle mielelle. Vaikka vanhemman kommentit eivät aina tunnu kiinnostavan, nuori arvostaa niitä. Nuorta ei voi koskaan kehua liikaa. Hänen pitää saada tuntea, että hän on omana ainutlaatuisena itsenään tärkeä ja arvokas. Hän tarvitsee kehuja itsestään persoonana. Ei ole koskaan turhaa kehua nuorta fiksuudesta, rauhallisuudesta, kärsivällisyydestä tai muusta ominaisuudesta. Myös ulkoisesta olemuksesta on hyvä antaa kiitosta. Nuorelle on tärkeää kertoa myös, missä asioissa hän on Mannerheimin Lastensuojeluliitto Keskinuoruuden kasvu ja kehitys vanhempi nuoren kasvun tukena 7

8 hyvä ja mitä kaikkea hän osaa tehdä. Joskus nuori ei huomaa omia taitojaan ja voi kuvitella olevansa kaikessa surkea ja huono. Vanhemmat kannustavat ja kestävät Nuori tarvitsee onnistumisen kokemuksia. Hän tarvitsee vanhempiaan tukemaan niitä asioita ja harrastuksia, joissa hänellä on mahdollisuus onnistumisiin. Vanhempi voi pohtia nuoren onnistumisen mahdollisuuksia kotona. Missä asioissa nuori voi kotona kokea olevansa hyvä ja taitava? Mihin asioihin hän pystyy perheessä vaikuttamaan? Joskus nuori kohtaa myös epäonnistumisia ja pettymyksen hetkiä. Tällöin hän tarvitsee vanhempaa osoittamaan, että kaikesta selvitään. Epäonnistumisista kannattaa kääntää katse positiivisiin kokemuksiin ja hyviin hetkiin. Kun nuori tekee virheen, teko on typerä, nuori ei. Nuorta rakastetaan yhä, vaikka hän kuinka mokailisi. Jokainen tekee virheitä. Vaikka keskinuoruudessa murrosiän rajuin vaihe on usein ohitettu, erimielisyyksiä syntyy yhä. Toisinaan nuori haluaa olla periaatteesta eri mieltä vanhempiensa kanssa. Tällöin vanhemmilta vaaditaan sietokykyä ottaa vastaan nuoren tunteita ja auttaa häntä sietämään niitä. Tärkeää on, että vanhempi pysyy itse rauhallisena eikä mene mukaan nuoren tunnekuohuun. Vanhempi voi osoittaa hyväksyntää kysymällä nuorelta, haluaisiko tämä kertoa, mikä harmittaa ja mitä on tapahtunut. Tällä tapaa aikuinen viestittää nuorelle, että kaikki tunteet ovat tärkeitä ja hyväksyttäviä. Samalla vanhempi osoittaa, että on kiinnostunut nuoren sisäisestä maailmasta. Joskus myös vanhemman pinna palaa. Kun näin käy, vanhemman pitää pyytää anteeksi lapseltaan: jokainen on tavallaan keskeneräinen, niin lapsi kuin aikuinen kaikilla riittää opittavaa. Sukupuoliroolien kehittyminen Keskinuoruudessa erityisesti sukupuoliroolit korostuvat. Nuoret kehittyvät fyysisesti miehiksi ja naisiksi ja joutuvat pohtimaan, mitä muutos tarkoittaa heidän minuudelleen ja identiteetilleen. Kulttuuriset käsitykset sukupuolista ohjaavat poikien ja tyttöjen persoonallisuuden kehitystä jonkin verran eri suuntiin: niiden mukaan voidaan olettaa, että tytöt ovat tunteellisia ja hoivaavia, pojat kilpailuhenkisiä ja pärjääviä. Poika saattaa esittää kovanaamaa ja tyttö kenties testata naisellista viehätysvoimaansa provosoivalla pukeutumisella. Vanhemman olisi hyvä olla vahvistamatta turhan ahtaita sukupuolistereotypioita. Olisi hyvä, että vanhempi hyväksyisi myös pojan herkän ja tunteellisen puolen tai tytön itsenäisyyden ja voimakastahtoisuuden. Esimerkiksi hyvin naisellisena ominaisuutena pidetty empaattisuus on pojallekin tärkeä. Puutteellinen kyky empatiaan löytyy usein hyvin vakavien käyttäytymisongelmien, kuten väkivaltaisuuden taustalta. 8 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Keskinuoruuden kasvu ja kehitys vanhempi nuoren kasvun tukena

9 Fyysinen ja seksuaalinen kehitys Fyysinen kehitys Kaikilla muilla on jo menkat alkaneet. Kasvanko ikinä aikuiseksi mieheksi? Onko penikseni liian pieni? Olen lihava. Mulla alkaa seisoa yhtäkkiä, tosi noloa! Keskinuoruudessa nuori totuttelee muuttuneeseen kehoonsa ja opettelee elämään sen kanssa. Varsinkin monet 15-vuotiaat tytöt ovat kasvaneet fyysisesti lapsen vartalosta naisiksi. Pojilla murrosikä alkaa hieman myöhemmin kuin tytöillä ja siksi he kehittyvät vielä fyysisesti paljonkin: pituuskasvu jatkuu ja se päättyy keskimäärin 18-vuotiaana. Poika voi kasvaa vielä tämän jälkeen muutamien vuosien ajan. Kehitys etenee hyvin yksilöllisesti. Osa pojista muistuttaa peruskoulun viimeisellä luokalla ulkoisesti miestä, osa on vielä matkalla pojan vartalosta miehen mittoihin. Osalla murrosiän muutokset ovat alkaneet varhain, toiset odottavat niitä pitkään. Murrosiän keskeisistä muutoksista voi lukea lisää varhaisnuoren kehitystekstistä. Osalla tytöistä kuukautiset voivat alkaa vasta vuoden iässä. Tytölle on henkisesti raskasta, jos kaikilla kavereilla kuukautiset ovat alkaneet ja muodot naisellistuneet. Tyttö vertailee itseään herkästi muihin ja voi kokea itsensä huonoksi ja erilaiseksi. Toisaalta jotkut tytöt vastustelevat kehon muutosta ja häpeävät pyöristyneitä rintojaan ja muotojaan. Mannerheimin Lastensuojeluliitto Keskinuoruuden kasvu ja kehitys vanhempi nuoren kasvun tukena 9

10 Vanhempi nuoren fyysisen kehityksen tukena Voinkohan mä vielä halata Jonia? Onpa siitä kasvanut viehättävä! Murrosikäisen nuoren kehon muutos ja psyykkisen kehityksen tapahtumat voivat hämmentää vanhempaa. Nuori ei enää suostu perinteiseen iltahalaukseen ja voi hermostua vanhemman kosketuksesta. Itsenäisyyden ja läheisyyden välisestä ristiriidasta huolimatta olisi tärkeää säilyttää kosketus ja läheisyys nuoren kanssa. Nuori tarvitsee vanhemman läheisyyttä ja sen tuomaa turvaa, vaikka alkaa ulkoisesti muistuttaa aikuista. Tapa koskettaa ja olla lähellä on kuitenkin syytä päivittää. Kosketusta ja läheisyyttä tarjotaan paitsi nuoren haluamalla tavalla, vain nuoren toivomana ajankohtana. Nuori tarvitsee vanhempiensa hyväksyntää ja kannustusta, jotta hän hyväksyisi vartalonsa muutokset. Vanhemman myönteiset ja ihailevat kommentit, kuten oletpa komean näköinen tai näytät viehättävältä, juurtuvat positiivisesti nuoren mieleen. Yhtä voimakas, mutta kielteinen vaikutus on vanhemman tai muiden aikuisten humoristisilla tai piikikkäillä kommenteilla nuoren ulkonäöstä. Aikuisen mielestä hyväntahtoinen ja vitsikäs huomautus on nuoren mielestä monesti kaikkea muuta. Nuorta ei pidä siedättää tai karaista ulkonäköön kohdistuvilla loukkauksilla. Pienetkin kielteiset huomautukset omasta ulkonäöstä painuvat syvälle nuoren mieleen ja voivat vaikuttaa vielä aikuisena. Väärien mielikuvien oikomista Vanhempaa tarvitaan selittämään mediassa näkyviä ilmiöitä. Media antaa voimakkaan mallin siitä, millainen naisen tai miehen pitäisi olla. Mainosten ja musiikkivideoiden nais- ja miesmallit ovat monesti nuorten esikuvia ja nuoret pyrkivät olemaan esikuviensa kaltaisia. Vanhempien on hyvä selittää nuorelle ero esimerkiksi musiikkivideoista välittyvän ja todellisen vartalon välillä. Nuorelle tulee osoittaa, että on monia mahdollisuuksia elää ja tuntea itsensä viehättäväksi naisena ja miehenä. Haitallista on, jos median tarjoamat nais- ja mieskuvat muodostuvat nuoren ainoaksi vertailukohteeksi itselleen. Koska nuori kuulostelee ja peilaa naisen ja miehen mallia läheisistä aikuisistaan, vanhemman pitäisi välttää myös oman vartalon toistuvaa mitätöintiä ja laihdutuspuheita nuoren kuullen. Yksilöllinen kehitystahti Jos nuoren murrosikä odotuttaa itseään, vanhempien on tärkeä rohkaista nuorta hyväksymään oma kehitystahtinsa. Ikätovereita myöhäisempi kehittyminen voi vaikuttaa kiel- 10 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Keskinuoruuden kasvu ja kehitys vanhempi nuoren kasvun tukena

11 teisesti nuoren minäkuvaan. Erityisesti pienikokoinen poika kärsii herkästi koostaan iässä, jolloin urheilusuorituksia ja voimaa pidetään jonkinlaisina miehisyyden merkkeinä. Vanhempien ja muiden aikuisten tulee tunnistaa tilanne ja tukea nuorta, jotta tämä ei ajaudu paikkaamaan tilannetta ikävillä tavoilla, kuten tupakoinnilla tai päihteillä. Vanhemman on hyvä kertoa omista kokemuksistaan ja selviytymiskeinoistaan, jos hän on itse kehittynyt ikätovereitaan myöhemmin. Satunnaiset epävarmuuden tunteet omasta vartalosta kuuluvat nuoruuteen, mutta niitä voi yrittää hallita esimerkiksi liikunnan avulla. Säännöllinen liikunta auttaa nuorta hahmottamaan vartaloaan ja sietämään stressiä. Monet tutkimukset ovat osoittaneet lasten liikunnallisuuden ja itseluottamuksen välisen positiivisen yhteyden. Mitä paremmin ihminen hallitsee kehonsa ja liikkeensä, sitä helpommin ja varmemmin hän selviää ikätovereidensa joukossa. Selviytymisen tunne lisää itseluottamusta. Seksuaalinen kehitys Kaikki muut on jo harrastanu seksiä, paitsi mä. Miten usein voi harrastaa itsetyydytystä? Olen ihastunut opettajaani. Poikakaverini haluaisi harrastaa seksiä, en tiedä olenko vielä valmis Miltä eka kerta tuntuu, miten kannattaa valmistautua? Poikaystävä jätti, miten pääsen yli tästä? Seksuaalisuudella tarkoitetaan ihmisessä olevaa kokonaisvaltaista elämää ylläpitävää voimaa. Se on olemassa jokaisessa lapsuudesta vanhuuteen saakka. Seksuaalisuus on osa ihmistä ja se vaikuttaa tapaamme elää, tuntea, ajatella ja rakastaa. Se kehittyy vaiheittain ja kehitys jatkuu koko elämän ajan. Ihminen on seksuaalinen olento koko elämänsä ajan, mutta nuoruudessa seksuaalisuuteen liittyvät asiat tulevat uudella tavalla esille. Oma keho muuttuu nopeasti mieheksi tai naiseksi. Nuoren kehitys hämmentää usein niin nuorta kuin vanhempiakin. Kaikki seksiin liittyvä kiinnostaa, ja nuoren puheessa saattaa vilistä seksisanastoa aikuista hirvittävällä tavalla. Sanat eivät tarkoita tekoja. Nuori saattaa olla tietämätön seksuaalisuuteen liittyvistä asioista. Hän ei osaa vielä yhdistää hellyyden ja rakkauden tunteita ja seksuaalisuutta toisiinsa. Mannerheimin Lastensuojeluliitto Keskinuoruuden kasvu ja kehitys vanhempi nuoren kasvun tukena 11

12 Seksuaalisen kehityksen aikataulu on jokaisella yksilöllinen. Erot tyttöjen ja poikien välillä voivat olla huimia. Nuori tutustuu itseensä Nuori pyrkii sopeutumaan muuttuneeseen kehoonsa. Kiinnostus vastakkaista sukupuolta kohtaan kasvaa entisestään. Myös omaa sukupuolta olevat nuoret saattavat kiinnostaa omaa seksuaalista identiteettiään etsivää nuorta. Nuori pohtii omaa naiseuttaan tai miehisyyttään ja tutustuu rauhassa itseensä. Itsetyydytys on luonnollinen tapa tutustua omaan kehoon ja purkaa paineita. Nuori saattaa masturboida monta kertaa päivässä. Hän voi olla huolissaan itsetyydytyksestä ja miettiä, kuinka usein sitä saa harrastaa. Itsetyydytystä voi harrastaa niin usein, kun se ei häiritse nuoren arkea. Erityisesti pojilla heräävä seksuaalisuus ilmenee aluksi ronskeina puheina ja käytöksenä. Pikku hiljaa seksuaalisuus tulee kokonaisvaltaisemmaksi ja sosiaalisemmaksi ihastumisen ja rakastumisen tunteineen. Tunteet suunnataan nyt kaukorakkauksien ja pop-idolien sijaan oman ikäisiin tyttöihin. Seurustelukokeilut kuuluvat nuoren itsenäistymiseen ja auttavat osaltaan irtaantumaan vanhemmista. Seurustelukokeiluja Seurustelukokeilut ovat usein lyhytaikaisia. Monesti seurustelukumppani löytyy omasta kaveriporukasta. Kun kaveriporukassa on sekä tyttöjä että poikia, nuori voi rauhassa oppia tuntemaan ihastuksen kohteitaan turvallisessa joukossa. Nuoren ihastukset alkavat ja päättyvät, uusia rakkauden kohteita tulee ja menee. Nuoren käsitys seurustelusta eroaa aikuisen ajatuksista: nuoret voivat sopia seurustelusta, vaikka eivät juuri tapaisi toisiaan ainakaan kovin usein. Joskus nuoresta tuntuu, että kaikki muut seurustelevat. Tutkimusten mukaan yhdeksäsluokkalaisista tytöistä vajaa neljäsosa seurustelee vakituisesti ja pojista vajaa viidesosa. Vakituiseen seurusteluun ei ole vielä mikään kiire. Nyt harjoitellaan seurustelutaitoja: opetellaan näyttämään omia ja ymmärtämään toisen tunteita, kunnioittamaan toista ja sietämään pettymyksiä ja vastoinkäymisiä. Seurusteluun liittyvä huoli on pohjimmiltaan nuoren huolta siitä, voiko kukaan välittää hänestä tai ihastua häneen. Nuori saattaa pohtia omaa ulkonäköään ja miettiä, kelpaako omanlaisenaan kenellekään. Ei kiirettä Nuorella voi olla paineita siitä, että hänen pitäisi olla seksuaalisesti kokeneempi kuin haluaisi. Nuoret luulevat usein, että kaikki muut ovat esimerkiksi olleet yhdynnässä. Seksiasioilla rehentely ja totuuden vääristely ruokkivat harhakuvitelmaa. Kaveripiiri saattaa painostaa nuorta varhaisiin seksuaalisiin tekoihin, sillä joissakin nuorisojoukoissa arvostus liitetään varhaisiin seksuaalisiin kokemuksiin. Tyttö- tai poikakaveri voi osaltaan 12 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Keskinuoruuden kasvu ja kehitys vanhempi nuoren kasvun tukena

13 painostaa nuorta seksiin. Tutkimusten mukaan yhdeksäsluokkalaisista tytöistä ja pojista vajaa kolmasosa on ollut yhdynnässä. Kiirettä ei ole. On tärkeää, että nuori tuntee ja hyväksyy oman kehonsa ja seksuaalisuutensa, ennen kuin jakaa ne toisen ihmisen kanssa. Ensimmäisten seksuaalisten kokeilujen aika on vasta, kun nuori välittää aidosti kumppanistaan ja on tunne-elämältään riittävän kypsä: nuori kykenee vastavuoroiseen suhteeseen ja läheisyyteen ja haluaa tutustua rakastettunsa arvoihin ja asenteisiin ja kiinnostuksen kohteisiin. Hän osaa arvostaa toista, toisen tuntemuksia ja ottaa huomioon myös kumppanin mielipiteet ja toiveet. Kun nämä asiat ovat kunnossa, ensimmäisestä seksuaalisesta kokemuksesta toisen ihmisen kanssa tulee hyvä kokemus. Vanhempi nuoren seksuaalisen kehityksen tukena Tietääköhän se jo kaiken näistä asioista? Ei kai se nyt vielä mitään sellasta Tuntuu nololta puhua näistä Tyttäreni seurustelee vanhemman pojan kanssa Nuoreni on ihan surun murtama, kun tyttöystävä jätti Hyvä itsetunto on seksuaaliterveyden perusta. Nuoren itsetunnon kehitystä tukee, kun vanhemmat ovat aidosti läsnä nuoren elämässä: he ovat turvallisia ja suhtautuvat nuoreen hyväksyvästi. He myös välittävät nuorelle tunteen, että hän on arvokas, tärkeä ja tarpeellinen. Nuori tarvitsee lisäksi tietoa omasta heräävästä seksuaalisuudestaan. Hyvän itsetunnon ja oikean tiedon avulla nuori haluaa suojata itseään. Kaikki tämä ehkäisee riskikäyttäytymistä, kuten liian varhaisia seksisuhteita. Vanhempien vastuu lapsestaan on suurin, kun tämä on aivan pieni. Mitä lähemmäksi täysi-ikäisyyttä nuori tulee, sitä enemmän hänen tulisi kantaa vastuuta itsestään. Aikuisen velvollisuus ja oikeus on suojella ja opastaa nuorta täysi-ikäisyyteen saakka. Vanhemman vastuulla on, että nuoren seksuaalinen kehitys saa edetä normaalisti ja turvallisesti, ahdistelijoilta ja pahoilta hämmentäviltä kokemuksilta suojattuna. Suomen lain mukaan alle 16-vuotiaaseen kohdistuva seksuaalinen teko on kielletty. Monet vanhemmat joutuvat pohtimaan, salliako vai ei oman lapsen seurustelu tätä vanhemman pojan tai tytön kanssa. On mietittävä tarkkaan, mihin suhde perustuu ja ovatko nuoret henkisesti ja ruumiillisesti keskenään yhtä kypsiä. Laillinen vastuu on aina vanhemmalla, vaikka alle 16-vuotias olisi itse suostunut tai tehnyt aloitteen seksuaaliseen tekoon. Mannerheimin Lastensuojeluliitto Keskinuoruuden kasvu ja kehitys vanhempi nuoren kasvun tukena 13

14 Vanhempien malli ja keskustelut seksuaalisuudesta muokkaavat nuoren mielikuvia. Luotettavimman mallin terveestä parisuhteesta ja seksuaalisuudesta nuori saa perheessä, jossa vanhemmat välittävät toisistaan ja ilmaisevat kiintymystään lasten nähden. Sukulaisten tai ystävien perhe käy myös mallista. Vaikka vanhemmalla itsellään olisi kielteisiä kokemuksia seksuaalisuudesta tai parisuhteesta, hän voi silti antaa nuorelleen myönteisen käsityksen kummastakin keskustelemalla. Vanhemman oma seksielämä ei kuulu nuorelle. Mistä, milloin ja miten puhua? Koulun terveystiedon tunneilla nuoret saavat tietoa ehkäisystä ja sukupuolitaudeista. Nuoret kertovat, että he haluaisivat tietää enemmän seurustelusta, parisuhteesta, rakastumisesta, lämpimien ja läheisten ihmissuhteiden solmimisesta ja ylläpidosta, ristiriitojen ratkaisemisesta ja suhteen päättymiseen liittyvistä kysymyksistä. He haluaisivat kuulla näistä asioista vanhemmiltaan. Nuoret toivovat avointa ja vapaata keskustelua. Tärkeää on, että vanhempi osoittaa luottavansa nuoreen. Epäilyt ja syytökset eivät ole oikea tapa käsitellä asiaa. Oman lapsen seksuaalisuus ja seurustelun aloittaminen voivat herättää vanhemmissa monia salattuja tunteita ja suojelunhalua. On selvää, että herkässä ikävaiheessa nuoren voi olla vaikea keskustella seksuaalisuudesta vanhempiensa kanssa. Aihe on arka ja keskustelu saattaa nolottaa. Lapset ja nuoret vastustavat luontaisesti ajatusta vanhemmistaan seksuaalisesti aktiivisina ihmisinä. Heistä on kiusallista, jos vanhemmat antavat ymmärtää, että he tietävät vaikka lapsensa masturboinnista. Seksuaalisuus on ihmisen vähiten jaettavissa oleva persoonallisuuden osa, jotakin täysin omaa. Tämän vuoksi se osaltaan auttaa nuorta irtaantumaan vanhemmistaan. Itselle sopiva tapa puhua Seksuaalisuudesta ja seksistä puhuminen on monelle aikuisellekin vaikeaa. Nuori voi antaa olettaa, että hän tietää kaiken näistä asioista. Tämä ei monestikaan pidä paikkansa. Vaikka nuori ei itse osoita kiinnostusta tai kysy asioista, hän tarvitsee tietoa seksuaalisuudesta. Jokaisen vanhemman pitäisi yrittää löytää omalle nuorelle sopiva tapa ja etäisyys puhua tästä aiheesta. Vanhempi voi käyttää yhteisten keskustelujen tukena seksuaalikasvatusmateriaalia, jonka nuori on saanut mahdollisesti koulusta. Vanhempien tueksi on kirjoitettu monia kirjoja. Esimerkiksi yhteiset elokuvahetket tai rupattelutuokiot ajankohtaisista asioista ja maailman menosta ovat luontevia tilaisuuksia seksuaalisuudesta ja seksistä puhumiselle. Kun vanhempi kertoo nuorelleen seksuaalisuudesta ja seksistä, hänen ei tarvitse olla itsevarma ja kaikkitietävä. Hyvin itsevarma ja reipaspuheinen vanhempi voi hämmentää nuorta ja saada aiheen tuntumaan vieraalta ja teennäiseltä. Vanhemman tulisi löytää puhumiseen itselleen luonteva tapa ja sopivat sanat. Puhumista voi harjoitella ennakkoon kumppanin tai jonkun muun aikuisen kanssa. 14 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Keskinuoruuden kasvu ja kehitys vanhempi nuoren kasvun tukena

15 Keskustelun sävyyn kannattaa paneutua Rakkauden ja seksuaalisuuden tulisi värittyä puheessa myönteiseksi, elämään kuuluvaksi ja kauniiksi asiaksi. Nuoren tulisi oppia näkemään seksuaalisuus niin arvokkaana, ettei sitä kannata pilata ajattelemattomuudella ja kokeiluilla. Nuoren on hyvä kuulla, että toisesta pitäminen on olennainen osa seurustelua, koskettamista ja rakastelua. Koti varustaa nuoren kohtaamaan seksuaalisuutensa ja kasvamaan naiseksi tai mieheksi, joka hyväksyy itsensä ja arvostaa kehoaan. Koti antaa eväät omien rajojen muodostamiselle. Keskusteluissa on hyvä korostaa nuoren omaa vastuuta ja valintoja, sillä aiemmin vanhemmat ovat vastanneet lähes kaikesta. Nuorelle on hyvä perustella asiat ja kertoa konkreettisesti, millaisia seurauksia esimerkiksi seksuaaliterveyden laiminlyönneillä voi olla. On syytä välttää moralisoimista ja pelottelua, sillä ne lisäävät nuoren pelkoja. Vanhempien tehtävänä on kertoa nuorelle seksuaalisesta itsemääräämisoikeudesta. Nuoren ei tarvitse tehdä mitään sellaista, mitä ei itse halua. Keskustelun tarkoituksena on, että nuori ymmärtää ja osaa puolustaa omia oikeuksiaan. Keskustelussa tulisi välittyä ajatus, ettei nuorella ole kiire kokeiluihin. Jokainen etenee seksuaalisuuden alueella omaa tahtiaan. Vanhemman on myös hyvä kertoa, mitä itse ajattelee sukupuolisuhteista missäkin iässä tai elämänvaiheessa. Nuoren on hyvä tietää vanhemman mielipide asiasta, vaikkei vanhempi nuoren toimintaa aina pysty kontrolloimaan. Media vs. todellisuus Mediassa puhutaan seksuaalisuudesta avoimemmin ja laajemmin kuin koskaan. Nuori hakee tietoa seksistä ja seksuaalisuudesta eri lähteistä, joista osassa tieto voi olla väärää. Tämän vuoksi hän tarvitsee lähelleen luotettavia aikuisia, jotka kertovat oikeaa ja oikaisevat väärää tietoa. Esimerkiksi seksin ja pornon käsitteet sekoittuvat helposti, ja vanhempien pitää kertoa nuorelle ero niiden välillä. Seksillä tarkoitetaan toimintaa, joka tähtää hyvään oloon, kiihottumiseen ja nautintoon. Pornossa aikuiset näyttelevät eikä sillä ole tekemistä todellisuuden kanssa. Suuri osa nuorista ajattelee, että seurustelu ja seksi ovat sama asia ja kuuluvat yhteen. Ehkäisyyn keskittyvä seksuaalikasvatus vahvistaa nuoren käsitystä, että seksi kuuluu seurusteluun. Myös joukkoviihde antaa sen kuvan, että seksi on ainoa tapa osoittaa hellyyttä. Vanhemman tehtävänä on kertoa, että tykkäämistä voi ilmaista monella tavalla. Hellyyttä ovat kauniit katseet, sanat, hipaisut, kosketukset, pienet lahjat, yllätykset, läheisyys, yhteiset muistot, toisen tunteisiin eläytyminen, toisen hoitaminen, halaukset ja suukottelu. Jos yhteinen keskustelu on vaikeaa, nuorelle voi välittää tietoa vaikka jättämällä kirjoja luettavaksi. Nuori voi tutustua niihin itse silloin, kun haluaa. Nuorta voi ohjata keskustelemaan jonkun toisen läheisen aikuisen kanssa, jolle voi olla helpompi puhua kuin omalle vanhemmalle. Vanhemman on kuitenkin otettava seksuaalisuus puheeksi nuorensa kanssa ja osoitettava, että tästäkin aiheesta on mahdollista puhua vanhempien kanssa. Mannerheimin Lastensuojeluliitto Keskinuoruuden kasvu ja kehitys vanhempi nuoren kasvun tukena 15

16 Ajattelun ja moraalin kehitys En halua eläinten kärsivän, kasvissyönti on mun juttu Mihin sitä elämässä suuntaisi? Toi on kyllä väärin Varhaisnuoruudessa vuotiaana nuoren ajattelutaidot ovat kehittyneet lapseen verrattuna selvästi. Keskinuoruudessa ajattelu jäsentyy entisestään ja nuori oppii käyttämään esimerkiksi abstrakteja käsitteitä (esim. bruttokansantuote tai globalisaatio) entistä joustavammin. Nuori alkaa pohtia erilaisia arvoja ja ideologioita voimakkaasti ja kriittisesti. Hän pitää vahvasti kiinni omista näkemyksistään. Nuoren ajattelu on 15-vuotiaana usein vielä mustavalkoista. Asiat ovat joko hyviä tai huonoja. Pian nuori oppii tarkastelemaan asioita aiempaa monipuolisemmin ja eri näkökulmista. Hän alkaa ymmärtää, että asioihin ei ole ehdottomia oikeita ratkaisuja. Aiempi ehdottomuus antaa tilaa suvaitsevaisuudelle. Samalla nuoren ongelmanratkaisukyky kehittyy ja monimutkaisten päätelmien, pohdintojen ja johtopäätösten rakentelu tulee mahdolliseksi. Samalla tavalla ajattelevien ryhmä ja keskinäiset pohdinnat ovat nuorelle korvaamattomia. Ikätoverit ja kodin ulkopuoliset mallit tarjoavat nuorelle vaihtoehtoja arvojen, elämäntapojen ja uskomisen tavoista. Nuori haluaa löytää kohteen, jonka arvoihin hän voi sitoutua. Murrosikäinen on etsijä. Hän ei halua ottaa valmista pakettia vanhempien elämäntavasta, arvoista ja uskomisen tavasta, vaan löytää oman tiensä ja maailmankatsomuksensa. Moraali-ajattelu kehittyy Ajattelun kehitys nuoruudessa vaikuttaa tapaan, jolla nuori jäsentää moraalisia kysymyksiä. Yhteiskuntajärjestelmään perustuva moraaliajattelu tulee ajankohtaiseksi noin 15-vuotiaana. Nuori alkaa ajatella asioita paitsi yksilön hyvinvoinnin myös koko yhteiskunnan kannalta. Esimerkiksi junassa matkaaminen ilman matkalippua ei suoranaisesti vahingoita ketään. Yhteiskunnan näkökulman huomioiva nuori ymmärtää teon vääryyden: koko junaliikenne sortuisi taloudellisiin vaikeuksiin, jos moni laiminlöisi maksun. Nuori ymmärtää, että yhteiskunnassa tarvitaan sääntöjä. Hän tajuaa, että sääntöjä voidaan muuttaa yhteisellä sopimuksella. Myös yhteiskunta alkaa odottaa nuorelta uudenlaista vastuuta. Esimerkiksi rikosoikeudellisesti 15 vuotta täyttänyt nuori vastaa itse teoistaan. 16 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Keskinuoruuden kasvu ja kehitys vanhempi nuoren kasvun tukena

17 Moraaliajattelu kehittyy läpi nuoruusiän, ja kehitys jatkuu vielä varhaisessa aikuisuudessa. Sen jäsentyneisyyteen vaikuttavia tekijöitä on useita. Tilanteet, joissa nuori joutuu ottamaan vastuuta, sovittamaan yhteen erilaisia näkökulmia ja tekemään oikeudenmukaisia ratkaisuja kehittävät ajattelua. Sisarusparvessa kasvu kehittää moraaliajattelua, sillä joukossa kasvava nuori joutuu pohtimaan oikeudenmukaisuuskysymyksiä arjessaan vastuunkantoa ja ryhmätyötaitoja sisältävät harrastukset tekevät samoin. Esimerkiksi järjestö- ja seuratoiminta saattavat tarjota tilaisuuksia moraaliajattelua kehittävään ongelmanratkaisuun. Vanhempi nuoren ajattelun ja moraalin kehityksen tukijana Miten se on niin välinpitämätön! Vanhempi voi houkutella ja haastaa nuorta keskustelemaan. Yhteiset keskustelut ja pohdinnat lisäävät vanhemman ja nuoren välistä yhteenkuuluvuuden tunnetta ja läheisyyttä. Ne myös virittävät nuorta ajattelemaan ja perustelemaan omia mielipiteitään. Vanhemman ei kannata pelästyä, jos nuoren käsitykset vaikuttavat mustavalkoisilta. Asioiden käsittely äärimmäisyyksien kautta on nuorelle ominainen tapa hahmottaa maailmaa. Nuoren mielipiteet ovat sanoja, eivät tekoja. Vanhemman ei kannata moralisoida vaan keskustella, kysellä ja vaatia perusteluja näkemyksille. Tärkeintä yhteisessä keskustelussa ei ole yhteisymmärrys, vaan aidon kiinnostuksen osoittaminen toisten mielipiteitä ja ajatuksia kohtaan. Keskusteluhetki nuoren kanssa Vanhempi voi järjestää yhteisen keskusteluhetken nuoren kanssa: varata hyvää syötävää, tarpeeksi aikaa ja mukavan paikan. Yhteisiä keskustelunaiheita voivat olla vaikka lempimusiikki, -bändit, -näyttelijät, -elokuvat, esikuvat ja muut nuoren maailmaa lähellä olevat teemat. Vanhemman on hyvä kertoa omat vastauksensa. Ajatuksista voidaan etsiä eroja, mutta myös yhtäläisyyksiä. Vanhempi arvostaa nuoren arvovalintoja Nuoren arvoihin vaikuttavat monet tahot, kuten perhe, kaveripiiri, harrastusyhteisöt, tv-ohjelmat ja koko media. Kaikki nämä viestivät osaltaan sitä, mikä on tavoittelemisen arvoista ja millainen on ihanneihminen. Nuoruusiässä kokeillaan, mitä vanhempien arvomaailmasta voisi siirtää nuoren oman elämän rakennusaineiksi. Vanhemmasta voi tuntua haastavalta, jos nuori ilmaisee päinvastaisia arvoja kuin hän ja on asioista eri Mannerheimin Lastensuojeluliitto Keskinuoruuden kasvu ja kehitys vanhempi nuoren kasvun tukena 17

18 mieltä. Erimielisyydet ja erilaisuus ovat nuoren kehityksen ja itsenäistymisen kannalta välttämättömiä. Murrosikäinen haluaa osoittaa vanhemmilleen ja itselleen, että hän on oma persoonansa olemalla eri mieltä ja haluamalla asioita, joihin vanhemmat eivät anna lupaa. Viisaat vanhemmat arvostavat nuoren valintoja, eivätkä arvostele tai vähättele niitä. Vähättely voi saada nuoren kokemaan, ettei häntä hyväksytä. Pahimmillaan vanhempien arvostelu laittaa nuorten ottamaan etäisyyttä vanhemmistaan. Arvomaailma ja vakaumus ovat jokaisen yksityisasioita. Nuorta ei voi pakottaa eikä velvoittaa omaksumaan vanhempiensa arvoja. Vanhempien kannattaa kuitenkin edelleen keskusteluttaa nuorta ja tarjota erilaisia näkökulmia asioihin. Vanhemmat voivat pohtia yhdessä nuoren kanssa arvokysymyksiä. Keskustelua voi herätellä kysymällä nuorelta, mitkä ovat hänen tärkeimmät ja arvokkaimmat päämääränsä elämässä. Millainen ihminen nuori haluaisi olla? Vanhemman on hyvä kertoa myös omat vastauksensa. Vanhempi ja nuori voivat myös vertailla arvojaan keskenään ja etsiä niistä yhtäläisyyksiä ja eroja. Toisen mielipidettä omista arvoista kannattaa myös kysyä. Tällaiset keskustelut virittävät nuorta ajattelemaan. Samalla hän oppii perustelemaan omia mielipiteitään. Vanhemman on hyvä keskusteluttaa Moraaliperiaatteet perustuvat arvoihin, siihen mikä elämässä on hyvää ja tavoittelemisen arvoista. Nuoret ovat usein lyhytjänteisiä. Heille on tärkeää se, mitä tällä viikolla tapahtuu. Asioiden suunnittelu vuosien päähän voi tuntua vaikealta. Nuoret arvostavat vanhempia enemmän omaa mielihyvää, jännittävää elämää ja virikkeitä. Vanhempien tulisi kannustaa nuorta ajattelemaan asioita laajemmin ja pitemmällä tähtäimellä. Esimerkiksi rahan säästäminen johonkin tärkeään kohteeseen voi opettaa itsekuria, mikä on moraalisen käyttäytymisen kannalta ensisijaisen tärkeä taito. Vanhempaa tarvitaan myös nuoren vastuuntunnon kehitykseen. Pelkkä hyvä itsetunto ja psyykkinen hyvinvointi eivät aina riitä takaamaan nuoren kehitystä vastuuntuntoiseksi. Suomalaisten tutkimusten mukaan vain osalla koulukiusaajista on heikko itsetunto, mutta osa voi hyvin ja on itseensä tyytyväisiä. Nämä hyvinvoivat kiusaajat eivät yleensä arvosta muita ihmisiä ja nauttivat vallankäytöstä. Vanhempien olisi hyvä keskustella nuoren kanssa kiusaamisesta. Nuorelta voi esimerkiksi kysyä, onko hän nähnyt koulussaan kiusaamista ja mitä hän ajattelee siitä. Nuorta on hyvä haastaa pohtimaan, miltä kiusatusta tuntuu ja miten häntä voisi auttaa. Nuoren empaattisuutta voi pyrkiä vahvistamaan keskustelemalla hänen kanssaan ja rohkaisemalla eläytymään toisten ihmisten asemaan. Myös vanhempien oma malli on tärkeä. Lapsen empatiakyky kehittyy, kun hän saa empatiaa vanhemmiltaan. Vanhempien tulisi vaatia itseltään ja nuoreltaan arvostusta ja vastuuntuntoa toisia ihmisiä kohtaan. Nuori tarvitsee myös kohtuulliset rajat. Ne syntyvät parhaiten keskustelemalla nuoren kanssa. Säännöt ja kiellot perustellaan. 18 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Keskinuoruuden kasvu ja kehitys vanhempi nuoren kasvun tukena

19 Kaverisuhteet Me tykätään samoista asioista ja viihdytään yhdessä Ei ole ketään kaveria Ikätovereista tulee entistä tärkeämpiä, kun nuori alkaa irtaantua vanhemmistaan ja rakentaa omaa itsenäisyyttään. Kaveriporukasta haetaan läheisyyttä ja yhteenkuuluvuutta, joita saatiin aikaisemmin yksinomaan perheeltä ja vanhemmilta. Vanhemmista irtautuvalla nuorella on paljon rakkautta jaettavanaan. Kuuluminen porukkaan on nuorelle ja tämän identiteetille kehityksellisesti välttämätöntä. Keskinuoruudessa kaverisuhteet kehittyvät usein varhaisnuoruutta intiimeimmiksi. Nuori ei välttämättä liiku samanlaisissa isoissa joukoissa kuin ennen. Nyt hän viihtyy aiempaa pienemmissä joukoissa, joilla on yhteisiä kiinnostuksen kohteita. Samaa sukupuolta olevien nuorten ystävyyssuhteet ovat kiinteitä ja kestävät pitkään. Arvot, asenteet ja ajattelutavat yhdistävät ystävyksiä. Yhdessä jaetaan itselle tärkeitä asioita ja osoitetaan toiselle luottamusta ja välittämistä. Nuori käsittelee ystävän kanssa monia kasvuun ja aikuisuuteen liittyviä asioita, joista ei välttämättä halua puhua vanhemmilleen. Mannerheimin Lastensuojeluliitto Keskinuoruuden kasvu ja kehitys vanhempi nuoren kasvun tukena 19

20 Kavereiden kanssa opitaan tärkeitä taitoja Ystävyyssuhteissa opitaan ottamaan toinen toisiaan huomioon, antamaan ja saamaan. Riidat ovat uhka ystävyydelle, mutta ne ovat myös haasteita opetella selvittämään erimielisyydet. Ystävyydessä opitaan tuntemaan toista, viihtymään yhdessä, keksimään kiinnostavaa tekemistä ja luottamaan toiseen. Samalla harjaannutaan selviämään karuista pettymyksistä. Kun nuori etsii ystäviä, hän huomaa vähitellen, millaisen ihmisen kanssa hän viihtyy ja tulee parhaiten toimeen. Ystävyyssuhteissa opitut ihmissuhdetaidot ovat pohjana myöhemmille parisuhteille. Yhteenkuuluvuuden tunne on nuorille yhdessä olossa tärkeää, ei niinkään aktiivinen toiminta. Keskinäiset solidaarisuuden tunteet täydentävät yhteenkuuluvuutta. Kaveriporukassa nuorella on mahdollisuus kokeilla rajoja, omaksua tietoja ja taitoja ja ilmaista ja purkaa omia ajatuksia ja tunteita. Nuori opettelee ottamaan paikkansa ryhmässä ja toimimaan ryhmänä. Samalla hän oppii asioita itsestään ja rakentaa minäkuvaansa. Kaverien kanssa on mahdollista kokea asioita, jotka vaikuttavat suuresti hyvinvointiin. Tämän vuoksi yksinäisyys on nuoren kehityksen kannalta aina riski. Vanhempi nuoren kaverisuhteiden tukena Kovasti se hengaa kavereidensa kanssa Huolestuttaa, kun lapsellani ei ole ystäviä. Nuori alkaa itsenäistyessään suuntautua yhä enemmän kodin ulkopuolelle. Kaverit tulevat tärkeiksi ja heidän kanssaan jaetaan asioita, jotka aikaisemmin on jaettu omien vanhempien kanssa. Vanhemmasta voi tuntua haikealta, kun suhde oman lapsen ja vanhemman välillä muuttuu. Vanhemmat pysyvät kuitenkin nuoren tärkeimpinä aikuisina. Nuori kaipaa vanhempien läsnäoloa, vaikka olisikin sulkeutuneena omaan huoneeseensa. Vanhemman kannustava asenne nuoren ystävyyssuhteisiin tukee nuoren itsenäistymistä. Vanhemman on hyvä pitää kodin ovet avoinna nuoren kavereille. Näin vanhempi pääsee tutustumaan lapsensa ystäviin. Nuoret tarvitsevat koteja, joissa ovet ovat auki ja aikuiset läsnä. Vanhempi voi reippaasti jutella lapsensa kavereiden kanssa, vaikka oma nuori ei siitä pitäisikään. Vaikka nuoret voivat vaikuttaa välinpitämättömiltä ja jopa torjuvilta, kaverin vanhemman sanoilla ja kontaktilla on merkitystä. Kaverit arvostavat aikuista, joka huomaa heidät. Nuori tarvitsee ryhmän johon kuulua Nuori etsii vertaisryhmää. Ryhmässä hän voi kokea, että hänet hyväksytään. Kaverit ovat peili, josta nuori katsoo, hyväksytäänkö hänet. Hyvät ystävät ovat nuorelle kuin lottovoitto. Mikään ei tee nuoren itseluottamukselle parempaa kuin aidot ystävät. Kun kaverit hyväksyvät nuoren, hänen on helpompi hyväksyä itsensä. Aikuisen tehtävänä on tukea nuoren ystävyyssuhteita. Nuoren yksinäisyyteen on puututtava. Yksinäisyys on nuoruudessa kehityksellinen riski. On huolestuttavaa, jos nuorella ei ole yhtään kaveria. Vanhemman ei pidä antaa nuoren ulkoisen käyttäytymisen tai olemuksen hämätä. Yksinjääminen on nuorelle kipeä kokemus ja saa hänet pitämään itseään huonona. Hän saattaa kehittää suojakseen tympeän asenteen muita kohtaan ja esittää, ettei muiden seura kiinnosta häntä. Vanhempien ja nuorta lähellä olevien aikuisten pitäisi tunnistaa yksinäinen nuori ja etsiä yhdessä keinoja vahvistaa nuoren kaverisuhteita. 20 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Keskinuoruuden kasvu ja kehitys vanhempi nuoren kasvun tukena