HYVÄN ELÄMÄN PUITTEET KIINTEISTÖ- JA RAKENTAMISFOORUMI

Transkriptio

1 HYVÄN ELÄMÄN PUITTEET KIINTEISTÖ- JA RAKENTAMISFOORUMI

2 KIINTEISTÖ- JA RAKENTAMISALA luo hyvän elämän puitteet Suomen kiinteistö- ja rakentamisala muodostuu rakennettua ympäristöä, rakennuksia ja infrastruktuuria tuottavista ja ylläpitävistä toimialoista. KIINTEISTÖ- JA RAKENTAMISALA SUOMESSA Kiinteistöt, infrastruktuuri ja muu rakennettu ympäristö muodostaa yli 70 prosenttia Suomen kansallisvarallisuudesta Toiminnan vuotuinen arvo on noin 50 miljardia euroa. Työllistää yli ihmistä joka viidennen suomalaisen työssäkävijän Rakennettu ympäristö vaikuttaa jokaisen suomalaisen päivittäiseen elämään. Kodit ja työpaikat ovat rakennuksissa. Niissä myös opitaan, hoidetaan ihmisiä, tehdään kauppaa, palvellaan ja vietetään vapaa-aikaa. Ihmiset ja tavarat kulkevat paikasta toiseen erilaisia liikenneväyliä pitkin. Rakennetulla ympäristöllä on keskeinen merkitys myös maamme energiahuollossa. Investoinnit ja sijoittaminen kiinteistöihin ja infrastruktuuriin lisäävät varallisuutta ja kysyntää kotimaassa. Hyvän rakennetun ympäristön perusta muodostuu oivaltavasta suunnittelusta, osaavasta toteuttamisesta ja huolehtivasta omistamisesta. Kiinteistö- ja rakentamisala koostuu toimialoista, jotka suunnittelevat, rakentavat ja tuottavat asuin-, työpaikkaja vapaa-ajan tilat ja rakennukset, liikenneverkot, erilaiset ympäristörakenteet, vesija energiahuoltoverkot sekä näitä varten tarvittavat rakennustuotteet. Ala luo puitteet myös hyvälle sisäilmalle. Kiinteistö- ja rakentamisala kattaa lisäksi kunnossapidon ja korjausrakentamisen sekä kasvavat palvelumarkkinat.alan toimijat edustavat sekä teollisuutta että palveluelinkeinoa. Kansainvälisen toiminnan osuus kasvaa kohisten.

3 TOIMIVA ELINYMPÄRISTÖ tuo hyvinvointia ja kilpailukykyä Toimivan ja viihtyisän rakennetun ympäristön tuottaminen, siitä huolehtiminen sekä sen taloudellinen ja kestävä käyttö luovat edellytykset koko yhteiskunnan hyvinvoinnille ja kilpailukyvylle. Suomen rakennetun ympäristön tilaa ja sen kehitystä on arvioitu helmikuussa 2007 julkaistussa Rakennetun Omaisuuden Tila (ROTI) -raportissa. Asiantuntijoiden arvion mukaan rakennetun ympäristön tila Suomessa on korkeintaan tyydyttävä ja suunta on monin paikoin laskeva. Pelkästään julkisen sektorin kiinteistöjen, liikenneverkkojen sekä vesi- ja ympäristörakenteiden korjausvelaksi on arvioitu noin miljoonaa euroa. Kasvava korjausvelka syö huolestuttavalla tavalla kansallisomaisuutemme tasetta. Selvitys osoittaa, että kiinteistö- ja rakentamisalan sekä sen toimintaedellytyksiin vaikuttavien tahojen on kyettävä entistä tiiviimpään vuorovaikutukseen, jotta rakennettu ympäristö vastaa nykyistä paremmin siihen kohdistuvia vaatimuksia. Siksi on ennakkoluulottomasti etsittävä uusia julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyömuotoja.alan tutkimus- ja kehitystoiminta on kyettävä nostamaan aivan uudelle tasolle. Toiminnan, tuotteiden ja palvelujen kehittämisen lähtökohtana tulee olla asukkaiden, tilan käyttäjien ja asiakkaiden tarpeet ja vaatimukset. ROTI 2009: Korjausvelka kasvaa yhä näkökulma käännettävä uudistamiseen Laajaan asiantuntijatyöskentelyyn perustuva ROTI-arvio antoi rakennetulle omaisuudellemme kokonaisarvosanan 8-, kun asteikon maksimiarvo 10 vastaa maailman parasta. Samalla rakenteisiin kertyneeksi korjausvelaksi arvioitiin miljardia euroa. Valtaosa korjausvelasta on rakennuksissa.

4 KIRA-FOORUMIN MUODOSTAVAT Arkkitehtitoimistojen liitto ATL ry Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Kiinteistöpalvelut ry LVI-Talotekniikkateollisuus ry Rakennusteollisuus RT ry Rakennustietosäätiö RTS Suomen Kiinteistöliitto ry Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry KIRA-FOORUMIN NEUVOTTELUKUNTA Kiinteistö- ja rakennusalan osaamisen, markkinoiden ja toimintaympäristön kehittäminen edellyttää tiivistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä julkisen sektorin ja kiinteistö- ja rakennusalan toimijoiden kesken. Kiinteistö- ja rakentamisfoorumin aloitteesta on perustettu julkisen sektorin ja toimialan yhteinen neuvottelukunta. Siihen on kutsuttu kiinteistö- ja rakennusalan toimintaympäristöön ja yhteiskunnalliseen merkitykseen keskeisesti vaikuttavia valtion ja kuntien avainhenkilöitä sekä toimialan edustajia. Alan järjestöt vastaavat neuvottelukunnan toiminnasta. KIINTEISTÖ- JA RAKENTAMISFOORUMI kokoaa tiedon ja toimijat Kymmenen kiinteistö- ja rakennusalan järjestöä ovat muodostaneet yhteisen Kiinteistö- ja rakentamisfoorumin. Se kokoaa yhteen alan keskeiset toimijat ja tiivistää niiden välistä yhteistyötä. Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi jatkaa ja vauhdittaa alan järjestöjen yhteisen, kansainvälistä tunnustusta saaneen visiotyön käynnistämää kehitys- ja yhteistyötä. Yhteisenä päämääränä on alan kilpailukyvyn parantaminen. Kiinteistö- ja rakentamisfoorumin tavoitteena on vaikuttaa alan toimintaympäristöön, markkinoihin, lainsäädäntöön ja toiminnan edellytyksiin edistää julkisen ja yksityisen sektorin verkottuvaa yhteistyötä kehittää alan osaamista vaikuttaa alan resurssien riittävyyteen, kansainvälistymiseen ja asiakaslähtöisyyteen viestiä alan yhteisistä näkemyksistä ja toiminnoista Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi kokoaa ja välittää tietoa alan toimintaympäristöön vaikuttavista tekijöistä, kertoo alan yhteisistä näkemyksistä ja linjauksista, järjestää alan yhteisiä tilaisuuksia, ylläpitää yhteistä verkkosivustoa ja käynnistää tarvittaessa tavoitteidensa toteutumista edistäviä erillisprojekteja.

5 VUOSITTAIN JÄRJESTETTÄVIÄ TAPAHTUMIA Kiinteistö- ja rakentamistalkoot Kiinteistö- ja rakentamistalkoot kokoavat vuosittain yhteen julkisen ja yksityisen sektorin sekä median keskeisimpiä vaikuttajia perehtymään kiinteistö- ja rakentamisalan toimintaan. Kutsutilaisuuden tarkoituksena on kertoa osallistujille alan ajankohtaisista aiheista ja tulevaisuudesta sekä syventää heidän kiinteistö- ja rakentamisalan tuntemustaan. Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi on kerran vuodessa järjestettävä kiinteistö- ja rakentamisalan ajankohtaisseminaari, johon kutsutaan alan keskeisten tahojen sekä sidosryhmien edustajia.tilaisuuden vuosittain vaihtuvaa teemaa käsitellään useista eri näkökulmista ja puhujina kuullaan aihepiirin parhaita asiantuntijoita. KIRA-FOORUMIN TOIMIELIMET Laajennettu johtoryhmä yhteistyötahojen hallitusten puheenjohtajat ja toimitusjohtajat Johtoryhmä yhteistyötahojen toimitusjohtajat Viestintäryhmä KIRA-foorumin verkkosivuilla on ajantasaista tietoa foorumin toiminnasta, kiinteistö- ja rakentamisalan osapuolista, laajuudesta ja merkityksestä sekä alan toimintaympäristöön vaikuttavista tekijöistä.

6 VISIO 2010 alan yhteinen näkemys Kiinteistö- ja rakentamisala on muodostanut yhteisen näkemyksen siitä, miten alan toimintaympäristö muuttuu ja miten muutostrendeihin on syytä reagoida. Kiinteistö- ja rakentamisalan keskeiset toimijat julkaisivat vuonna 2001 yhteisen vision alan merkittävimmistä muutostrendeistä ja niihin perustuvasta yhteisestä tahtotilasta.visio 2010 rakentuu viidestä osavisiosta: 1. Tilojen toiminnallisuus ja laatu ovat ylivoimaiset 2. Toiminnalliset ja fyysiset inframarkkinat menestystekijänä 3. Asiakkaalle merkittävä lisäarvo syntyy yhteistyössä ICT-klusterin kanssa 4. Ympäristöosaaminen kansainvälisessä kärjessä 5. Asuntomarkkinat toimivat asukkaiden ehdoilla Hallituksen rakennuspoliittiseen ohjelmaan vaikuttaneen visiotyön tuloksena muodostui yhteinen näkemys siitä, miten ala voi menestyä muuttuvassa ja voimakkaasti kansainvälistyvässä toimintaympäristössä.vision saavuttaminen edellyttää koko kiinteistö- ja rakentamisalan tuottavuuden ja kilpailukyvyn systemaattista parantamista. Visiotyön päätteeksi vuonna 2005 kartoitettiin kiinteistö- ja rakentamisalan toimintaympäristössä tapahtuneita merkittäviä muutoksia vision muodostamisen jälkeen. Samalla arvioitiin alan kehittämistarpeita strategisen osaamisen sekä verkostojen tiedonhallinnan ja -siirron näkökulmista.

7 VAHVISTUVIA MUUTOSTRENDEJÄ Kansainvälistyminen kiihtyy ja syvenee Kiinteistö- ja rakentamisalan toimijat ja asiakkaat ovat kansainvälistyneet odotettuakin nopeammin. Samalla alan kotimarkkinat ovat laajentumassa lähes koko Itämeren alueelle. Palvelut lisääntyvät ja verkottuvat Palveluiden osuus bruttokansantuotteesta on noussut 70 prosenttiin. Kiinteistöja rakentamisalan on kyettävä luomaan uudenlaista palveluliiketoimintaa kiihtyvällä vauhdilla muuttuviin asiakastarpeisiin. Tiedonhallinnasta yhä tärkeämpi menestystekijä Tiedonhallinnan ja -siirron merkitys kiinteistö- ja rakentamisalan palvelukyvyn, laadun ja tuottavuuden parantajana korostuu. Suomi on rakennusten tuotemallien kehittämisessä johtavia maita maailmassa. Energia- ja ekotehokkuuden merkitys korostuu Energian kallistuminen ja kiihtyvä ilmastonmuutos kiirehtivät tarvetta löytää kiinteistöjen elinkaarikustannuksia alentavia ja ympäristöä säästäviä ratkaisuja. Energia- ja ympäristöosaamisesta on mahdollista tehdä kansainvälinen kilpailuvaltti. Hyvä asuminen parantaa kansalaistemme hyvinvointia ja kansainvälistä kilpailukykyamme. Matti Vanhanen, pääministeri Niin kauan kuin ihminen rakentaa, hän kokee, että hänellä on tulevaisuutta. Jaakko Tapaninen, toimittaja,aamulehti Rakennuskannan energiatehokkuuden parantaminen on keskeisessä roolissa torjuttaessa ilmastonmuutosta ja säästettäessä energiaa. Jan Vapaavuori, asuntoministeri Toivottavasti kaikki ihmiset voivat asua omissa kodeissaan mahdollisimman pitkään. Se olisi parasta terveydenhoitoa. Hannele Laaksonen, sairaanhoitaja Monien teiden kunto alkaa olla riskirajoilla. Luulisi, että näin rikkaalla maalla olisi varaa parempaan. Pertti Laaksonen, kuorma-auton kuljettaja

8 Kiinteistö- ja rakentamisfoorumin yhteistyötahot Arkkitehtitoimistojen liitto ATL ry Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Kiinteistöpalvelut ry LVI-Talotekniikkateollisuus ry Rakennusteollisuus RT ry Suomen Kiinteistöliitto ry Suomen Isännöintiliitto ry Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry Rakennustietosäätiö RTS