Avain vaikuttamiseen Leader-toimintaryhmät

Transkriptio

1 Avain vaikuttamiseen Leader-toimintaryhmät MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA

2 Avain vaikuttamiseen Leader-toimintaryhmät Kuva: Minna Hirvelä Seinäjoen Seudun Kehittämisyhdistys LIIVERI ry:n henkilökuntaa Leader-toimintaryhmä on rekisteröity maaseudun kehittämisyhdistys, joka rahoittaa yleishyödyllisiä ja elinkeinotoimintaa edistäviä hankkeita sekä yritystukia. Manner-Suomessa toimii 55 toimintaryhmää, joissa maaseudun asukkaat ja yhteisöt toimivat aktiivisesti alueensa hyväksi. Toimintaryhmät ovat merkittäviä maaseudun kehittäjiä: vuosina ne rahoittivat yhteensä noin seitsemäntuhatta hanketta. Ryhmien toiminnassa korostuu paikallislähtöisyys: ne kehittävät maaseutua sen asukkaiden aloitteesta. Vuosina Leader-toimintaryhmät toteuttavat osaltaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa. Lisäksi ryhmillä on laajempi maaseudun kehittäjän rooli alueellaan, ja ne voivat saada rahoitusta myös esimerkiksi kansallisista aluekehitysohjelmista tai EU:n rakennerahasto-ohjelmista. Kaikki voivat tulla mukaan Ryhmän toiminta-alue on kooltaan seutukunnan luokkaa ja asukasmäärältään keskimäärin noin henkeä vaihdellen reilusta asukkaasta lähes asukkaaseen. Ryhmän toimintaan voi osallistua kuka tahansa alueen asukas toteuttamalla hankkeen, olemalla mukana hankkeessa tai liittymällä yhdistyksen jäseneksi. Kerran vuodessa toimintaryhmä kokoontuu yleiskokoukseen, jossa yhdistyksen jäsenet äänestävät uudet jäsenet hallitukseen. Kolmasosa hallituksen jäsenistä valitaan kuntien edustajista, kolmasosa yritysten tai yhteisöjen edustajista ja kolmasosa alueen asukkaista, jotka eivät ole mukana kuntien tai yhteisöjen päättävissä elimissä. Näin nämä ryhmät ovat tasapuolisesti edustettuina toimintaryhmän hallituksessa. 2

3 Leaderin kantavia ajatuksia... Alhaalta ylöspäin -periaate: hankkeiden valmistelu ja päätösvalta rahoitettavista hankkeista on tavallisilla ihmisillä, jotka ovat kotiseutunsa parhaita asiantuntijoita. Kuka tahansa voi tulla toimintaan mukaan. Uusien toimintatapojen ja menetelmien kokeilu, jonka tavoitteena on maaseudun elinkeinojen kehittäminen ja työpaikkojen luominen. Resurssien kokoaminen verkostoitumalla pienten toimijoiden kesken sekä yhteistyö yritysten, järjestöjen ja julkisen sektorin kanssa. Erityisesti naisten ja nuorten työmahdollisuuksien ja elinolosuhteiden parantaminen. Kestävä kehitys. Kansainvälistyminen ja alueiden välinen yhteistyö. Kehittämissuunnitelma Kehittämissuunnitelma ohjaa hankkeiden valintaa ohjaa hankkeiden valintaa Toimintaryhmät ovat laatineet alueelleen paikallisen maaseudun kehittämissuunnitelman, jota ne toteuttavat seitsemän Toimintaryhmät ovat laatineet alueelleen paikallisen maaseudun kehittämissuunnitelman, jota ne toteuttavat seitsemän vuotta kestävän ohjelmakauden ajan vuosina vuotta kestävän ohjelmakauden ajan vuosina Kehittämissuunnitelman painopisteiden mukaan ryhmän Kehittämissuunnitelman painopisteiden mukaan ryhmän hallitus valitsee rahoittamansa hankkeet. hallitus valitsee rahoittamansa hankkeet. Leader-ryhmät valmistelivat kehittämissuunnitelmansa Leader-ryhmät valmistelivat kehittämissuunnitelmansa avoimesti ja yhdessä asukkaiden kanssa ennen ohjelmakauden alkua. Ryhmät muun muassa järjestivät yleisötilaisuuksia, avoimesti ja yhdessä asukkaiden kanssa ennen ohjelmakauden alkua. Ryhmät muun muassa järjestivät yleisötilaisuuksia, joissa asukkaat, eri yhdistykset, yritykset, kunnat, maakuntaliitot ja muut toimijat pohtivat yhdessä alueen kehittämistä. joissa asukkaat, eri yhdistykset, yritykset, kunnat, maakuntaliitot ja muut toimijat pohtivat yhdessä alueen kehittämistä. Ryhmät sovittivat valmiit kehittämissuunnitelmat yhteen Ryhmät sovittivat valmiit kehittämissuunnitelmat yhteen TEkeskuksen laatiman aluellisen maaseudun kehittämissuunni- Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen (ELY) laatiman alueellisen maaseudun kehittämissuunnitelman kanssa ja sopivat telman kanssa ja sopivat työnjaosta. työnjaosta. Ryhmä vastaanottaa hakemuksia, neuvoo ja tiedottaa Ryhmän henkilöstö neuvoo tuen hakijoita hakemusten valmistelussa ja hankkeiden toteuttamisessa. Se myös tiedottaa Monta nimeä Paikallisia maaseudun kehittämisyhdistyk- siä kutsutaan muun muassa näillä nimillä: toimintaryhmä, Leader-ryhmä, Leadertoimintaryhmä, Leader-yhdistys rahoitusmahdollisuuksista, kehittämissuunnitelmastaan ja rahoittamistaan hankkeista. Henkilökuntaan kuuluvat tyypillisimmin toiminnanjohtaja, toimistosihteeri ja aktivaattori. Toimintaryhmät tekevät yhteistyötä keskenään ja muiden Euroopan maiden toimintaryhmien kanssa. Maaseudun kansainvälistymisessä ryhmät ovat keskeisiä toimijoita: Leaderryhmien kautta avautuu tärkeä nimenomaan maaseudun kansainvälisille hankkeille ja yritysten yhteisille hankkeille suunnattu rahoituskanava. Ryhmien kautta haettavat tuet Leader-toimintaryhmien kautta voi hakea rahoitusta yrityksen investointeihin, kehittämiseen ja ensimmäisten vieraiden työntekijöiden palkkakustannuksiin. Ryhmät rahoittavat myös maaseudun elinkeinojen monipuolistamista, koulutusta sekä yleishyödyllisiä investointeja ja kehittämishankkeita, jotka voivat olla alueellisia, alueiden välisiä ja ja kansainvälisiä. Toimintaryhmät toteuttavat myös itse hankkeita ja ja keräävät pieniä hankkeita koordinaatiohankkeiksi. Lisäksi rekisteröidyt yhdistykset voivat hakea ympäristötukea ELY-keskuksesta TE-keskuksesta sillä ehdolla, että Leader-ryhmä puoltaa hakemusta. Kaikkien rahoitettavien toimien tulee olla Leader-ryhmän paikallisen maaaseudun kehittämissuunnitelman tavoitteiden mukaisia. Vuosina yhden ryhmän käytössä oleva julkinen rahoitus vaihtelee 2,5-6,8 miljoonan euron välillä, yhteensä ryhmät saavat julkista rahoitusta 242 miljoonaa euroa. Toimintaryhmät edistävät kalataloutta Leader-toimintaryhmien yhteydessä toimii seitsemän alueellista kalatalousryhmää eri puolilla Suomea. Kalatalousryhmät kehittävät elinkeinokalataloutta alueellaan laatimansa kalatalouden kehittämisstrategian mukaisesti. Ryhmät myös 3

4 Kuva: Mari Voutilainen Kuva: Kalevi Virtanen Köydenvetoa Janakkalan kyläolympialaisissa aktivoivat ja neuvovat yrityksiä ja yhteisöjä Euroopan kalatalousrahaston (EKTR) rahoittamien yritystukien haussa ja hallinnoimisessa sekä rahoittavat hankkeita oman rahoituskehyksensä rajoissa. Kalatalouden yritystukia voi saada investointeihin ja kehittämiseen. Tuet haetaan ELY-keskuksesta. Kalatalousryhmät aloittivat toimintansa Suomessa vuonna 2008 ensimmäisinä EU:ssa. Kalatalousryhmät saavat julkista rahoitusta yhteensä euroa vuodessa ryhmää kohden. Hakemus toimintaryhmään Kun hakija on jättänyt hakemuksen toimintaryhmään, ryhmän hallitus käsittelee hakemuksen ja antaa siitä lausuntonsa. Hallitus valitsee rahoitettavat hankkeet sen perusteella, mitkä toteuttavat parhaiten ryhmän laatimaa kehittämis- suunnitelmaa ja Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa sekä Leader-periaatteita. Hallituksen käsittelyn jälkeen ryhmä toimittaa hakemuksen lausuntoineen ELY-keskukseen. ELY-keskus tarkistaa hankkeen laillisuuden ja tekee hankkeesta virallisen päätöksen. Jos toimintaryhmä on puoltanut hanketta, voi ELY-keskus tehdä kielteisen päätöksen vain, jos hanke on lainvastainen. Jos toimintaryhmä ei ole puoltanut hanketta, ei ELY-keskuskaan voi tehdä myönteistä päätöstä. Hakijan on suositeltavaa aloittaa hankkeen toteuttaminen vasta, kun ELY-keskus on antanut virallisen päätöksen hankkeen rahoittamisesta. Ennen hankkeen aloittamista kannattaa tutustua tarkasti päätöksen ehtoihin ja hankkeen hyväksyttyihin kustannuksiin. Myönnetty tuki maksetaan jälkikäteen ja maksatusta haetaan erikseen. 4

5 Kuva: Mari Voutilainen Kuva: MMM-kuva-arkisto / Merja Ojala Kuva: MMM-kuva-arkisto / Merja Ojala Ryhmien kautta haettavat tuet Yritystuet ja tukitasot Käynnistystuki, korkeintaan 50 % Investointituki, % tukialueesta ja yrityksen koosta riippuen Kehittämistuki, korkeintaan 50%; yritystoiminnan edellytysten selvittämiseen korkeintaan 90% Yritysryhmän kehittämistuki, korkeintaan 75 % Hanketuet ja tukitasot Yleishyödyllinen kehittämishanke, korkeintaan % Elinkeinollinen kehittämishanke, korkeintaan % Koulutushanke, korkeintaan % Tiedonvälityshanke, korkeintaan % Yleishyödyllinen investointihanke, korkeintaan % Kun sinulla on idea... Mieti, mitä konkreettisesti haluat tehdä. Tee rajauksia, sillä kaikkea ei tarvitse tehdä kerralla. Tee suunnitelma: kuka, mitä, miten, millä aikataululla ja mitä se maksaa, ja kuka tai ketkä rahoittavat. Ota yhteyttä mahdollisiin kumppaneihin, jotka voisivat ryhtyä toteuttamaan hanketta kanssasi. Arvioi, paljonko tarvitaan rahaa. Muista, että hankkeeseen tarvitaan aina myös omaa rahaa. Ota yhteyttä alueesi toimintaryhmään. Ympäristötuet rekisteröidyille yhdistyksille (hakemus toimitetaan TE-keskukseen) Perinnebiotooppien hoito, monivaikutteisten kosteikkojen hoito ja ei-tuotannolliset investoinnit LEADER-TOIMINTARYHMIEN YHTEYSTIEDOT: MUITA LISÄTIETOJA: /ektr 5

6 Onnistumisen tunteet motivoivat toiminnanjohtajaa Toiminnanjohtaja Riitta Bagge, Keski-Karjalan Jetina ry Leader-ryhmän toiminnanjohtajan tehtäviin kuuluu kokonaisuuden pyörittäminen, tiivistää Keski-Karjalan Jetina ry:n toiminnanjohtaja Riitta Bagge. Toiminnanjohtaja vastaa hallinnosta, rahaliikenteen hoitamisesta, hallituksen kokousten järjestämisestä ja yhteydenpidosta sidosryhmiin. Lisäksi toiminnanjohtaja käsittelee maksatushakemuksia yhdessä hankesihteerin kanssa. Työ vaatii organisointikykyä, ihmissuhdetaitoja ja muutosvalmiutta, Bagge sanoo. Bagge innostui Leader-toiminnasta vuonna 1995, kun kyläsuunnittelu omassa kotikylässä herätti mukaan. Nyt takana on neljä vuotta hallituksen puheenjohtajana ja sen jälkeen viisi vuotta Etelä-Karjalan Kärki-Leader ry:n toiminnanjohtajana. Leader-ryhmä on suoran vaikuttamisen kanava. On ollut mielenkiintoista olla mukana luomassa omaa toimintatapaa, Bagge sanoo. Jokaisessa ideassa on itua Parasta ovat onnistumisen tunteet: kun hanke onnistuu ja sen toimenpiteet kantavat, hanke usein jatkaa elämää tavalla tai toisella. Myös hankkeiden kautta luodut yhteistyökuviot muuttuvat joskus pysyviksi, iloitsee Bagge. Baggen mukaan Leader-ryhmässä on mahdollista tehdä ihmisen kokoisia asioita ja kehittää omaa kotiseutuaan pienin askelin. Ihmisten, joilla on ajatus siitä, että asiat voisivat olla paremmin, pitäisi tulla mukaan ryhmien toimintaan. Jokaisessa ideassa voi olla itua eikä ketään tyrmätä, Bagge kannustaa. Puheenjohtaja on linkki hallituksen ja toimiston välillä Esa Urhonen, Maaseudun kehittämisyhdistys Ravakka ry:n hallituksen puheenjohtaja Varsinaissuomalaisen Ravakka ry:n hallituksen puheenjohtaja Esa Urhoselle Leader-toiminta on tuttua monen vuoden ajalta. Puheenjohtaja tekee aktiivisesti yhteistyötä toiminnanjohtajan ja hankepäällikön kanssa. Ravakan hallitus kokoontuu joka toinen viikko käsittelemään ryhmän saamat hankehakemukset. Puheenjohtaja ja toimintaryhmän työntekijät käyvät aina ennen hallituksen kokousta yhdessä läpi kokouksen asialistan. Avarampia näkökulmia - Puheenjohtajan tehtävä vaatii alueen tuntemusta sekä aktiivisuutta olla käytännön tekemisessä mukana, tiivistää Urhonen. - Puheenjohtaja on linkki hallituksen ja työntekijöiden välillä sekä täydentää kontaktipintaa kuntiin ja muihin alueen toimijoihin. Urhosen mukaan toimintaryhmät ovat tulleet jäädäkseen. - Ryhmien työhön kannattaa tulla mukaan, kehottaa järjestöjen edustajana toimintaryhmätyöhön tutustunut Urhonen. - Se avartaa näkökulmaa maaseudun kehittämiseen. 6

7 Maksatussihteeri arvostaa selkeää kirjanpitoa Talouspäällikkö Tuula Saastamoinen, Eteläisen Päijät-Hämeen maaseudun kehittämisyhdistys - Etpähä ry Tuula Saastamoinen on hoitanut Eteläisen Päijät-Hämeen maaseudun kehittämisyhdistys - Etpähä ry:n hankkeiden maksatusasioita kuuden vuoden ajan. Saastamoinen osallistuu hallituksen kokouksiin, joissa hallitus käsittelee hankkeet ja päättää tuen puoltamisesta. Kun rahoituspäätös ELY-kes- TE-keskuksesta tulee, maksatussihteeri käy yhdessä hankkeen johtajan ja kirjanpidosta vastaavan henkilön kanssa päätöksen kohta kohdalta läpi ja varmistaa, että hakija ottaa huomioon kaikki päätöksessä mainitut asiat. Huolellinen hakemus nopeuttaa käsittelyä Kuudessa vuodessa Saastamoinen on nähnyt monenlaisia kirjanpitoja ja maksamishakemuksia. - Hakijan kirjanpidossa hankkeen kulut ja menot tulee olla omalla kustannuspaikallaan. Hankkeen kirjanpidon tilikartta tehdään siten, että sieltä on helposti poimittavissa päätöksessä mainitut kustannuslajit. Tällöin maksamishakemus ja tarkastaminen on helppo tehdä, kertoo Saastamoinen. Maksatusvaiheessa Saastamoinen käy läpi maksamishakemuksen, liitteet ja kirjanpidon sekä pyytää mahdolliset tarvittavat selvennykset. Myös seuranta kuuluu tehtäviin - maksatussihteeri muistuttaa hakijaa lähestyvästä maksatuksesta ja raportoinnista. - Mahdollisimman täydellinen maksamishakemus nopeuttaa tuen saantia, Saastamoinen korostaa. Kuva: Etpähä ry TE-keskuksen Tehokkuutta kevätkalastukseen yhteyshenkilö opastaa hankerahoituksella ryhmiä ja hakijoita TE-keskuksen toimintaryhmäyhteyshenkilö, erikoissuunnittelija Tuomo Hämäläinen, Kalastuksella on Perämeren rannikolla ja jokisuistoissa satojen Pohjois-Karjalan vuosien perinteet ja vielä TE-keskus 1980-luvulla kalastus oli monella rannikon kylällä keskeisen tärkeä elinkeino. Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry on käynnistämässä hanketta, jossa TE-keskuksissa työskentelee toimintaryhmäyhteyshenkilöitä, joiden tehtävänä on Leader-ryhmien neuvominen, testataan uudenlaisia pyydyksiä ja rysiä. Tarkoituksena on yhteydenpito ryhmien kanssa sekä virallisten hankepäätösten valmistelu. kokeilla uudentyyppistä hylkeenkestävää rysäpyydystä sekä testata ja vertailla erilaisia katiskoja ja muita pieniä ahvenpyydyksiä. Lisäksi kokeillaan ponttonirysien käyttöä Pohjois- ja Erikoissuunnittelija Tuomo Hämäläinen on toiminut toimintaryhmäyhteyshenkilönä Pohjois-Karjalan TE-keskuksessa Keskipohjanmaalla. kymmenen vuoden ajan. Hankeen päätavoitteena on kehittää ja monipuolistaa Pääasiassa vastaan toimintaryhmistä tuleviin kysymyksiin, jotka koskevat Euroopan unionin ja valtion säädöksiä, kalastusmuotoja edelleen ja lisätä saada kevätkalastukseen verkkokalastuksen rinnalle myös muita kalastusmuotoja. Hämäläinen kertoo tehtävästään. Uudenlaisten pyydysten käyttö vähentää kalastajien työmäärää sekä ei-toivottua sivusaalista. Tarkoituksena on myös Toisinaan ohjaan myös TE-keskukseen yhteyttä ottavia tuen hakijoita toimintaryhmiin, koska etenkin ensimmäistä selvittää ponttonirysän toimivuutta Perämeren olosuhteissa hanketta suunnittelevalle rahoituslähde voi olla epäselvä, ja tuoda tätä pyydystä tutuksi Perämeren kalastajille. Lisäksi Hämäläinen jatkaa. hankkeessa selvitetään ahvenenkalastuksen kannattavuutta ja tehostamismahdollisuuksia, mikä antaa edelleen pohjaa Säännöllinen yhteydenpito tärkeää Pohjois-Karjalassa toteutetaan vuodessa noin sata Leaderhanketta. Toimintaryhmillä onkin suuri vastuu maaseudun paikallisesta kehittämisestä. On tärkeää, että yhteistyö ja tiedonkulku muun muassa viranomaisten kalasatamien ja varustelun suunnitteluun. Tärkeimpänä tavoitteena välillä on parantaa sujuu ja yksittäisten kalastusyritysten Leader-ryhmien hankkeet tulosta kehittämällä täydentävät tehokkaita muita pyyntitapoja monipuolistamalla kehittämisohjelmia, rannikon kalastusta. Hämäläinen korostaa. Pohjois-Karjalassa maakunnan Hankkeelle viranomaiset on haettu rahoitusta ja toimintaryhmät Perämeren ovat rannikon säännöllisestlousryhmältä. kokoontuneet Hankkeen keskustelemaan kustannusarvio kaikista on noin Leader-ryhmien euroa, kalata- rahoittamista josta EKTR tuen hankkeista osuus 90 jo % kymmenen vuoden ajan. 7

8 Kansainvälisestä yhteistyöstä virikkeitä omalle alueelle Projektipäällikkö Marika Saranne, Peräpohjolan kehitys ry Projektipäällikkö Marika Saranteen tehtävänä Peräpohjolan kehitys ry:ssä on hankkeiden eteenpäin vieminen ja erityisesti ryhmän rahoittamista kansainvälisistä hankkeista vastaaminen. Kolmisen vuotta Leader-ryhmässä ja lähes kymmenen vuotta projektipäällikkönä toiminut Saranne korostaa, että heittäytyminen ja oma innostus hankkeeseen on tärkeää ja se ruokkii myös koko hankkeen positiivista henkeä. Suurin osa ryhmän kansainvälisistä hankkeista liittyy matkailuun. Yhteistyökumppaneita on löytynyt ympäri Eurooppaa, muun muassa Irlannista ja Espanjasta. Yhtenä teemana kansainvälisissä hankkeissa on luonnon hyödyntäminen matkailussa kestävällä tavalla. Hyödylliset verkostot Hankkeiden kautta syntyy kotimaisia ja kansainvälisiä verkostoja, joita avataan myös muille kuin hankkeessa mukana olleille. - Yrittäjäverkostot ovat asiantuntijaverkostojen ohella tärkeitä tekijöitä koko alueen kehittämisessä, huomauttaa Saranne. Kansainvälinen yhteistyö on ollut opettavaista. Käymällä ulkomailla ja näkemällä erilaisia toimintatapoja syntyy kehittämisideoita, jotka toimivat sovellettuina kotimaassa, kertoo Saranne. Haasteena kansainvälisissä hankkeissa ovat kulttuurierot: erilaiset toimintakulttuurit, rahoitus tai lainsäädäntö. Jakokoskelaiset kehittävät kylää yhdessä Kuva: Erkki Martikainen Vireä Jakokosken kylä on kääntänyt muuttoliikkeen suunnan ja houkutellut sata uutta asukasta viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kontiolahden kunnassa Pohjois-Karjalassa sijaitsevan kylän aktiiviset asukkaat ovat toteuttaneet toistakymmentä hanketta, jotka ovat parantaneet kylän palveluja, kehittäneet viihtyisyyttä ja nostaneet osaltaan me-henkeä. Jakokosken kyläyhdistyksen puheenjohtaja Saara Sormusen mielestä Leader-rahoitus on hyvä väline kylien kehittämiseen. Hankkeiden rahoitus on haettu Joensuun seudun Leader -yhdistykseltä. Talkootyön määrä hankkeissa on ollut suuri. Matkailua, kulttuuria ja palveluja Yksi kehittämisen kohteista on ollut yli satavuotias Jakokosken kanava, joka rakennettiin aikoinaan helpottamaan jokiliikennettä vaikeakulkuisten koskien ohi. Kyläläiset ovat rakentaneet kanavan kahvilaan ulkoterassin ja WC-tilat. Vanha luotsivene sai uuden elämän risteilyaluksena ja alueen maisemanhoitoon hankittiin lampaita. Matkailua edistäneen museokanavahankkeen lisäksi jakokoskelaiset ovat koonneet kyläkirjaa, järjestäneet nukketeatteriesityksiä ja pystyttäneet kantaaottavan ympäristötaideteoksen. Uusimmassa hankkeessa kyläläiset kunnostivat Joensuun yliopiston tähtitornin yhteyteen vanhasta ammusvarastosta vuokrattavan kokoontumistilan. 8

9 Jätteet harmista hyödyksi Lapissa Laiva laineille Leader-rahoituksella Saaristoliikenne Jonmar Ky Muoniolaiset ovat kehittäneet luonnonvarojen käyttöä ruohonjuuritasolla. Kyläkulttuuria Tuntureitten Maassa ry:n rahoittamassa Vihreät niityt -hankkeessa tehostettiin jätteiden hyötykäyttöä ja lajittelua. Jätteiden pienkompostointi on tärkeää Lapin erämaissa, joissa liikkuu paljon matkailijoita ja lähin kaatopaikka voi olla satojen kilometrien päässä. Avainasemassa hankkeessa oli tiedon levittäminen lajittelusta. Muoniolaiset käänsivät jätteiden lajitteluohjeet kuudelle eri kielelle matkailijoita varten. Paikallisin voimin on myös tuotettu järvien hoitokalastuksen saaliista ja porotalouden sivutuotteista ravintoa muoniolaisille vetokoirille ja näin saatu muuten hukkaan menevä jäte hyödynnettyä alueella. Hankkeessa perustettu sosiaalinen yritys on erikoistunut ympäristönhoitoon, kalankäsittelyyn ja rehuntekoon. Vihreät niityt -hanke on teettänyt myös kyselyjä ja selvityksiä jätteiden hyötykäyttöön ja lajitteluun liittyen. Kymenlaaksossa itäisen Suomenlahden saaristo ja Kymijoen vesistö ovat lähellä. Luonto tarjoaa mahdollisuuksia myös yrittäjälle. Pyhtääläinen yrittäjä Joni Hietakangas perusti muutama vuosi sitten reitti- ja tilausristeilyjä järjestävän yrityksen. Paikallislehden ilmoituksesta löytyi mahdollisuus hakea rahoitusta paikallisen toimintaryhmän kautta. Kehittämisyhdistys Sepra ry myönsi Hietakankaan yritykselle rahoitusta aluksen hankintaan, kahvilan rakentamiseen alukseen ja kansimiehen palkkaan. Rahoitus mahdollisti osaltaan yrityksen käynnistämisen, sillä kahvilan rakentaminen alukseen oli risteilytoiminnan kannalta välttämätöntä. Nyt m/s Alfa on risteillyt jo neljä kesää Kymijoella ja Suomenlahdella. Risteilykohteita on useita linnoitussaarista lintusaariin ja kalastajakyliin. Yleisöristeilyjä järjestetään esimerkiksi juhannuksena ja lintujen kevätmuuton aikaan. Perinteisistä kädentaidoista uusi elinkeino Eteläsavolainen Veej jakaja ry oli mukana rahoittamassa hanketta, jossa Hirvensalmen käsityöyhdistys järjesti käsityökursseja ja kunnosti vanhasta kansakoulusta myymälän. Hankkeen aikana järjestettyjen lähes 30 käsityökurssin aiheet vaihtelivat emaloinnista luonnonmateriaalien hyödyntämiseen ja käsitöiden markkinointikurssiin. Yhdistyksen perustamassa käsityömyymälässä on myynnissä 60 paikallisen kädentaitajan tuotteita, muun muassa neuleita, puutöitä sekä tekstiilejä pellavasta ja pajusta. Hirvensalmelaiset käsityöt ovat hankkeen myötä näkyvästi osa kunnan elinkeinotoimintaa. 9

10 Toimintaryhmät ja TE-keskukset ELY-keskukset TOIMINTARYHMÄT Manner-Suomessa 1. Maaseudun kehittämisyhdistys SILMU ry 2. Pomoväst rf 3. Ykkösakseli ry 4. I samma båt - samassa veneessä rf ry 5. Varsin Hyvä ry 6. Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry 7. Maaseudun kehittämisyhdistys Ravakka ry 8. Pyhäjärviseutu ry 9. Karhuseutu ry 10. Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry 11. Eteläisen maaseudun osaajat EMO ry 12. LounaPlussa ry 13. Linnaseutu ry 14. Eteläisen Päijät-Hämeen maaseudun kehittämisyhdistys - Etpähä ry 15. Päijänne-Leader ry 16. Pomoottori ry 17. Pirkan Helmi ry 18. Kantri ry 19. Joutsenten reitti ry 20. PoKo ry 21. Pohjois-Kymen Kasvu ry 22. Kehittämisyhdistys Sepra ry 23. Länsi-Saimaan kehittämisyhdistys ry 24. Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry 25. Veej jakaja ry 26. Rajupusu Leader ry 27. Piällysmies ry 28. Maaseudun kehittämisyhdistys Mansikka ry 29. Kehittämisyhdistys Kalakukko ry 30. Ylä-Savon Veturi ry 31. Maaseudun kehittämisyhdistys Keski-Karjalan Jetina ry 32. Joensuun seudun LEADER -yhdistys 33. Vaara-Karjalan LEADER ry 34. Vesuri-ryhmä ry 35. Maaseutukehitys ry 36. JyväsRiihi ry 37. Maaseudun Kehittämisyhdistys Viisari ry 38. Kuusiokuntien kehittämisyhdistys ry 39. Seinäjoen Seudun Kehittämisyhdistys LIIVERI ry 40. Suupohjan Kehittämisyhdistys ry 41. AISAPARI - Härmänmaan ja Järviseudun kehittämisyhdistys ry 42. Aktion Österbotten r.f. 43. YHYRES -kehittämisyhdistys ry 44. Pirityiset ry 45. Rieska-LEADER ry 46. Keskipiste-Leader ry 47. Nouseva Rannikkoseutu ry 48. Jokivarsien Moderni Maaseutuyhdistys JoMMa ry 49. Myötäle ry 50. Oulujärvi LEADER ry 51. Kainuun naisyrittäjyys Leader ry 52. Peräpohjolan kehitys ry 53. Outokaira Tuottamhan ry 54. Kyläkulttuuria Tuntureitten Maassa ry 55. Pohjoisimman Lapin LEADER ry Ahvenanmaalla ELY-KESKUKSET TE-KESKUKSET 1 Uusimaa 2 Varsinais-Suomi 3 Satakunta 4 Häme 5 Pirkanmaa 6 Kaakkois-Suomi 7 Etelä-Savo 8 Pohjois-Savo 9 Pohjois-Karjala 10 Keski-Suomi 11 Etelä-Pohjanmaa 12 Pohjanmaa 13 Pohjois-Pohjanmaa 14 Kainuu 15 Lappi Kalatalousryhmät Etelä-Suomen kalatalousryhmä Esko Itä-Suomen kalatalousryhmä Kainuun ja Koillismaan Kalaleader Perämeren kalatalousohjelma Pohjois- ja Itä-Lapin kalatalousryhmä Vakka-Suomen alueen kalatalousryhmä Fiskegruppen för Österbotten Lisätiedot: LEADER Ahvenanmaa 10

11 Toimintaryhmät ELY-keskukset TE-keskukset Kunnat Harvaan asuttu maaseutu Ydinmaaseutu Kaupunkien läheinen maaseutu Kaupunki Ei toimintaryhmiin kuuluva Pohjakartta Affecto Finland Oy 11

12 12