ESPON Pohjoisessa Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Alueiden kehittäminen 55/2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ESPON Pohjoisessa Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Alueiden kehittäminen 55/2009"

Transkriptio

1 ESPON Pohjoisessa Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Alueiden kehittäminen 55/2009

2 timo hirvonen asko suikkanen toim.) ESPON Pohjoisessa Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Alueiden kehittäminen 55/2009

3

4 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Alueiden kehittäminen 55/2009 Arbets- och näringsministeriets publikationer Utvecklande av regionerna 55/2009 MEE Publications Region development 55/2009 Tekijät Författare Authors Timo Hirvonen ja Asko Suikkanen toim.) Julkaisuaika Publiceringstid Date Lokakuu 2009 Toimeksiantajat) Uppdragsgivare Commissioned by Työ- ja elinkeinoministeriö Arbets- och näringsministeriet Ministry of Employment and the Economy Toimielimen asettamispäivä Organets tillsättningsdatum Date of appointment Julkaisun nimi Titel Title ESPON Pohjoisessa Tiivistelmä Referat Abstract Tässä raportissa on johdantoartikkeli ja yhdeksän kotimaisen aluekehityksen eri ulottuvuuksia käsittelevää artikkelia. Artikkeleita yhdistää eurooppalaisen aluesuunnittelun viitekehys ja aluetutkimuksen pohjoinen tematiikka. Eurooppalainen aluesuunnittelu viittaa ESPON tutkimusohjelmaan, jonka aihepiiriä ja tutkimustuloksia artikkeleissa käsitellään. Pohjoisen teema on raportissa esillä kahdella tavalla. Eurooppalaisessa vertailussa pohjoisuus kuvaa ilmastoltaan ja asutusrakenteeltaan eurooppalaisista keskiarvoista poikkeavia pohjoismaisia olosuhteita, jotka asettavat aluesuunnittelulle monia reunaehtoja. Kotimaisessa kontekstissa pohjoisuus viittaa maan harvaan asuttuihin syrjäseutuihin Itä- ja Pohjois-Suomessa. Tässä raportissa ovat erityisesti esillä Pohjois-Suomen aluekehityksen teemat. Heikki Eskelinen esittelee territoriaalisen koheesion käsitettä. Sen muotoutumiseen ovat vaikuttaneet eri suunnitteluperinteet, aluepolitiikan eurooppalaistuminen ja aluepolitiikan aihepiirin laajentuminen kilpailukyky- ja innovaatiopolitiikan suuntaan. Matti Fritsch kirjoittaa eurooppalaistumisesta ja EU:n territoriaalisesta hahmottumisesta suomalaisessa aluesuunnittelussa. Sen seurauksena Suomen asemaa tarkastellaan ensisijaisesti suhteessa Eurooppaan ja sen osa-alueisiin. Pentti Malinen pohtii EU:n pohjoisimpien alueiden asemaa. EU:n laajentuessa nämä alueet tarvitsevat uusia perusteluja säilyttääkseen asemansa EU:n aluepolitiikassa. Asko Suikkanen, Antti Syväjärvi ja Arto Haveri erittelevät Lapin aluekehitystä pitkällä aikavälillä. Maakunnan aikaisempaa kehitystä määränneet kasvutekijät ovat murroksessa ja se edellyttää aluekehityksen ohjaamisen uudelleenarviointia. Leena Suopajärvi vertailee toisiinsa Lapin kehittämisohjelmia vuosilta 1977 ja Lapin aluekehityksen perusongelmat ovat säilyneet samoina, mutta suhtautuminen syrjäseutuihin on muuttunut. Marika Kunnari ja Asko Suikkanen tarkastelevat Lapin kaivoshankkeita. Kaivoshankkeet vaikuttavat paikallisyhteisöön monin tavoin ja niihin kohdistuu erilaisia odotuksia ja pelkoja. Jari Järviluoma käsittelee ilmastonmuutoksen ja aluekehityksen suhdetta. Ilmaston lämpeneminen ei näyttäsi olevan Lapin aluekehityksen suurin uhka. Ilmastonmuutokseen liittyy kuitenkin riskejä, ja eri toimialojen näkymät poikkeavat toisistaan. Lauri Frankin artikkelissa esitellään Suomen laajakaistastrategiaa ja analysoidaan laajakaistan saatavuuden ja käytön kehittymistä. Laajakaista on yleistynyt Suomessa nopeasti, mutta sen saatavuus etenee alueellisesti epäyhtenäisesti. Timo Hirvosen aiheena ovat seutukaupungit. Seutukaupungit ovat suomalaisia pieniä ja keskisuuria kaupunkeja, jotka ovat ryhmittyneet edunvalvontaan asemansa turvaamiseksi. Työ- ja elinkeinoministeriön yhdyshenkilö: Alueiden kehittämisyksikkö/ilkka Mella, puh Asiasanat Nyckelord Key words ESPON, aluesuunnittelu, aluekehitys ISSN Kokonaissivumäärä Sidoantal Pages 156 ISBN Kieli Språk Language Suomi, finska, finnish Hinta Pris Price 27 Julkaisija Utgivare Published by Työ- ja elinkeinoministeriö Arbets- och näringsministeriet Ministry of Employment and the Economy Kustantaja Förläggare Sold by Edita Publishing Oy / Ab / Ltd

5

6 Esipuhe ESPON tutkimusohjelman päätavoite on parantaa eurooppalaisen aluesuunnittelun ja kehittämistyön tietoperustaa ja tukea siten EU-jäsenmaiden yhteistyötä. ESPON-ohjelmassa on valmistunut ja työn alla kymmeniä tutkimusprojekteja, joissa eurooppalaisten tutkimuslaitosten yhteistyönä tutkitaan eurooppalaisen aluekehityksen ja aluesuunnittelun eri teemoja. Käsillä olevan raportin ESPON Pohjoisessa ovat toteuttaneet ESPON-tutkimusohjelman kotimaisena yhteystahona toimiva Joensuun yliopiston Karjalan tutkimuslaitos ja Lapin yliopiston LAPPEA instituutti. Raportissa suomalaiset tutkijat käsittelevät aiheita, jotka tuovat virikkeitä kotimaiseen keskusteluun aluekehityksestä, aluesuunnittelusta ja aluepolitiikasta. Analyysien kohteina ovat sekä monet EU:n alueja rakennepolitiikan että kotimaisen alueiden kehittämisen teemat. Esillä ovat erityisesti Pohjois- ja Itä-Suomen harvaan asuttujen alueiden kehitysnäkymät. Viimeksi mainittu aihekokonaisuus liittyy ESPON ohjelmassa toteutettavaan hankkeeseen Territorial Diversity, jossa vertaillaan ja analysoidaan syrjäisten eurooppalaisten alueiden nykytilaa ja kehitysmahdollisuuksia. Hankkeen pohjoinen kohdealue on Pohjois-Kalotti, jonka kehityspiirteistä ja kehittämisen reunaehdoista käsillä olevan raportin artikkelit tarjoavat lisätietoja. Tässä raportissa käsiteltävät teemat, kuten esimerkiksi väestönkehitys, ilmastonmuutos ja elinkeinotoiminta, sivuavat myös muita ESPONissa käynnissä olevia ja siinä käynnistyviä tutkimushankkeita. Raportin on rahoittanut työ- ja elinkeinoministeriö ja se on viides ESPON Suomessa -hankekokonaisuudessa tuotettu julkaisu. Näiden raporttien tavoitteena on esitellä ESPON-ohjelman tuloksia Suomessa ja arvioida niitä kotimaisessa kontekstissa. Ilkka Mella TEM, neuvotteleva virkamies ESPON tutkimusohjelman seurantakomitean jäsen

7

8 Sisältö Esipuhe... 5 Johdanto ESPON ja pohjoinen... 9 Timo Hirvonen ja Asko Suikkanen Koheesion kolmas ulottuvuus Heikki Eskelinen Euroopan unionin territorialisoituminen Suomen perspektiivistä Matti Fritsch Vahva, erityinen ja kehittyvä Pohjoinen periferia vuodesta 2014 eteenpäin Pentti Malinen... Aluekehitystä ja muutosta etsimässä pohjoisen alueen haasteita Asko Suikkanen, Antti Syväjärvi ja Arto Haveri... Valtiojohtoisesta hyvinvointipolitiikasta globaalin markkinatalouden kilpailuun Leena Suopajärvi Lapin kaivoshankkeiden kivinen tie Marika Kunnari ja Asko Suikkanen Oli kylmä tai vaikkapa vari Ilmastonmuutos ja pohjoinen aluekehitys Jari Järviluoma... Koheesiopolitiikan haaste: syrjäseutujen laajakaistayhteydet Lauri Frank Seutukaupungit aluerakenteessa Timo Hirvonen Kirjoittajat

9

10 Johdanto ESPON ja pohjoinen Timo Hirvonen ja Asko Suikkanen Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan uudistaminen etenee. Siihen kytkeytyy monia rinnakkaisia prosesseja, joista jotkut ovat vasta avautuneet keskusteluun. Tämä raportti muodostuu yhdeksästä artikkelista, joissa aluesuunnittelun ja -kehityksen kotimaiset tutkijat ja asiantuntijat osallistuvat tähän pohdintaan. Artikkeleissa käsitellään eri teemoja ja artikkelit eroavat toisistaan myös lähestymistavoiltaan: ne sisältävät käsitteellistä pohdintaa, politiikkatoimien analyysejä ja teema- ja aluekohtaisia empiirisiä tarkasteluja. Artikkeleita yhdistää eurooppalaisen aluesuunnittelun viitekehys ja aluekehittämisen pohjoinen tematiikka. Ensiksi mainittu viittaa vuosina toteutettavaan ESPON tutkimusohjelmaan ks. jonka tutkimusaiheita artikkeleissa käsitellään. Pohjoinen on raportissa esillä kahdessa merkityksessä. Eurooppalaisessa vertailussa pohjoisuus kuvaa ilmastoltaan ja asutusrakenteeltaan eurooppalaisista keskiarvoista poikkeavia pohjoismaisia olosuhteita, jotka asettavat aluesuunnittelulle ja -kehitykselle ja ihmislajin esiintymiselle pohjoisessa ylipäätään monia reunaehtoja. Kotimaisessa vertailussa pohjoisuus viittaa maan harvaan asuttuihin syrjäseutuihin Itä- ja Pohjois-Suomessa. Tässä raportissa ovat erityisesti esillä Pohjois-Suomen aluekehityksen teemat. Käsillä olevan raportin on rahoittanut työ- ja elinkeinoministeriö ja se on viides ESPON-aiheinen kotimainen raportti. Neljä edellistä käsittelivät vuosina toteutettua ESPON 2006-tutkimusohjelmaa ja ne toteutettiin sisäasiainministeriön ja ympäristöministeriön rahoittamassa ESPON Suomessa -hankekokonaisuudessa1. Näissä raporteissa käsillä oleva julkaisu mukaan lukien esitellään ESPON-tutkimusohjelman tuloksia ja arvioidaan sen tutkimusteemojen ja tulosten merkitystä kotimaisessa kontekstissa. Euroopan komissio julkaisi lokakuussa 2008 vihreän kirjan alueellisesta koheesiosta Euroopassa. Se on sekä ESPON tutkimusohjelman että pohjoisen aluekehityksen kannalta ajankohtainen dokumentti, johon viitataan useissa tämän raportin artikkeleissa. Komission väripaletissa asiakirjan vihreä väri tarkoittaa aihetta koskevan keskustelun avaamista valkoisena se ehdottaisi lainsäädännön muuttamista. Siten väri viittaa siihen, että asia on keskeneräinen tai se ei ole aihepiiriltään velvoittavaan linjanvetoon kelpaava. Nämä molemmat määreet sopivat alueelliseen koheesioon. Se on sisällöltään vielä vakiintumaton eikä EU:n toimivalta aluesuunnittelussa sen toimeenpanon edistämiseksi ole kiistaton. 1 Ks. Eskelinen & Hirvonen 2005a; 2005b; 2006; Hirvonen & Schmidt-Thomé

11 Vihreän kirjan keskustelunavaus ja sen kuulemismenettely liittyy keskusteluun integroidun aluekehityspolitiikan merkityksestä Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikassa. Sille suuntaviivoja esitti toukokuussa 2007 hyväksytty Euroopan alueellinen agenda. Sen seurantaa käsittelevä muistio Euroopan parlamentti 2007) sisältää analyysin alueellisen agendan vaikutuksista EU-politiikkaan. Lisäksi siinä tarkastellaan yksityiskohtaisesti EU-politiikkojen alueellisia vaikutuksia ja esitetään toimenpidesuosituksia alueellisen agendan täytäntöönpanon ja alueellisen yhteenkuuluvuuden toimintaohjelman laatimiseksi. Viimeksi mainitun asiakokonaisuuden yhteydessä muistiossa esitetään osuva huomio siitä, että alueellisen agendan mukainen aluepolitiikan integroitu ja koordinoitu lähestymistapa etenee käytäntöön hitaasti. Keskeinen syy tähän on se, että alueellisen agendan teemojen edistäminen ja käytäntöön soveltaminen on jäsenmaissa suhteellisen harvalukuisen hallinto- ja asiantuntijahenkilöstön vastuulla. Muistio ehdottaa ESPON tutkimusohjelmalle keskeistä tehtävää tiedon keräämisessä ja käsittelyssä alueellisen agendan aihepiiriä koskevan tietouden lisäämiseksi. ESPON on esillä myös alueellisen agendan toimintaohjelmassa, joka hyväksyttiin EU:n jäsenmaiden aluesuunnittelusta ja kaupunkikehityksestä vastaavien ministereiden kokouksessa marraskuussa 2007 ks. Euroopan parlamentti 2008). Ohjelma muodostaa kehyksen toimille, jotka toteutetaan alueellisen agendan tavoitteiden saavuttamiseksi vuonna 2010 tehtävään ensimmäiseen arviointiin mennessä. Tehtäväalueita on viisi emt., 13): Alueellisen agendan toimeenpano sen allekirjoittajatahojen vastuualoilla. EU:n kannalta keskeisiin asioihin vaikuttaminen ja alakohtaisten politiikkojen alue- ja kaupunkiulottuvuuden vahvistaminen. Hallinnon monitasoisuuden lujittaminen. EU:n alueellisen kehityksen arviointi ja vertailu. Toimintaohjelman täytäntöönpanon koordinointi ja arviointi. Euroopan parlamentin aluekehitysvaliokunnan mietinnössä emt.) tehdään ehdotuksia toimenpideohjelman konkreettisiksi toimenpiteiksi. Niistä kaksi kohdistuu ESPON tutkimusohjelmaan. Ensimmäinen ehdotus koskee alueellisen agendan tavoitteiden toteutumisen todentamista. Sitä varten on määriteltävä indikaattorit, joiden avulla EU-alueiden kehittymistä alueellisen agendan viitoittamaan suuntaan voidaan seurata. Päätöslauselmaesityksen mukaan näitä indikaattoreita kehitettäessä olisi hyödynnettävä ESPON-tutkimusohjelman tuloksia. Toinen ESPONia koskeva ehdotus käsittelee alueellisten vaikutusten arviointia ja politiikkatoimien alueellisten vaikutusten analyysiä. Päätöslauselmaesityksessä todetaan ESPONin kehittäneen näitä menetelmiä ja esitetään ESPON ohjelman voivan kehittää niitä edelleen. Emt ) Edellä esitetyt esimerkit osoittavat, että EU:n suunnasta ESPON tutkimusohjelmaan suuntautuu paljon odotuksia. ESPONin tutkimustuloksia ja aluevertailuja on käytetty tietopohjana monissa EU:n asiakirjoissa ja esimerkiksi edellä kuvatusti alueellisen agendan toimeenpanossa ja seurannassa. Myös alueet käyttävät 10

12 lisääntyvästi tutkimustietoa kehittämistyönsä tukena. Tämä liittyy tietoperustaisen johtamisen ja näyttöön perustuvan politiikan evidence-based policy) toimintatapojen käyttöönottoon ja yleistymiseen. Niissä politiikan ohjausvaikutusta pyritään lisäämään tutkimustietoon pohjautuvien perustelujen avulla. Hyviä perusteluja alueet tarvitsevat varsinkin edunvalvonnassa sekä kansallisella että eurooppalaisella tasolla. Viime aikojen keskustelu EU:n alue- ja rakennepolitiikan uudistamiseksi on ajankohtaistanut alueiden etujen ajamista EU:n suuntaan. Tämän raportin kolmessa ensimmäisessä artikkelissa viitekehyksenä on EU:n alue- ja rakennepolitiikan uudistaminen ja siihen liittyvä aluesuunnittelun eurooppalaistuminen. Analyysit kohdistuvat Suomeen, vaikka tarkastelut tapahtuvat kotimaata laajemmassa maantieteellisessä ja territoriaalisessa kontekstissa. Aluksi Heikki Eskelinen esittelee territoriaalisen koheesion käsitteen määrittelyä ja kehitysvaiheita. Eskelisen mukaan käsitteen muotoutumiseen ovat vaikuttaneet muun muassa eri maiden suunnitteluperinteet, aluepolitiikan eurooppalaistuminen ja aluepolitiikan aihepiirin laajentuminen kilpailukyky- ja innovaatiopolitiikan suuntaan. Matti Fritsch kirjoittaa EU:n hahmottumisesta territoriaalisena kokonaisuutena. Fritsch erottaa tässä territoriaalisuudessa ulkoisen ja sisäisen ulottuvuuden: Ensin mainitussa prosessissa EU:n territorialisoitumista jäsennetään EU:n ulkorajaa ja sen ylittävää maiden ja alueiden välistä yhteistyötä koskevana asiana. Suomen ja Venäjän välisen rajayhteistyön vaiheet ovat tästä kiinnostava esimerkki. EU:n sisällä territorialisoituminen on nähtävissä esimerkiksi siinä, että alueet ja maat pyrkivät muodostamaan EU:n osina erottuvia jäsenmaiden sisärajat ylittäviä yhteistyöalueilta ja muita aluekokonaisuuksia. Seuraavassa artikkelissa Pentti Malinen tarkastelee EU:n pohjoisimpien alueiden asemoitumista ja pyrkimyksiä EU:n aluepolitiikassa. EU:n laajentuessa nämä alueet tarvitsevat uusia perusteluja säilyttääkseen EU:n entisen tukitason. Siksi pohjoiset harvaan asutut alueet NSPA-alueet) ovat tiivistäneet yhteistyötään viime vuosien aikana. Ne ovat muun muassa tuottaneet edunvalvontaansa räätälöityjä, näyttöön perustuvia tutkimuksia pohjoisten ja harvaan asuttujen alueiden erityispiirteistä. ESPONissa esitetään eurooppalaisia vertailuja, jotka yleensä perustuvat NUTS3- tasoa eli kotimaisittain maakuntatasoa koskeviin tilastotietoihin. Malisen artikkelissaan esittelemät NSPA-alueiden kokemukset ja niiden toimeksiannosta tehdyt tutkimukset osoittavat, että alueiden tarpeisiin näin karkeaan aluejakoon perustuvat vertailutiedot ovat usein riittämättömiä. ESPON ohjelmassa tähän ongelmaan haetaan osaratkaisua toteuttamalla muutamille alueille tai tiettyyn aluetyyppiin kohdistettuja tutkimushankkeita targeted analysis), joissa alueita ja niiden kehitysnäkymiä tarkastellaan niiden ominaisuuksien ja ne muista erottavien piirteiden avulla. EU:n alueellisen agendan kontekstissa tähän viittaa territoriaalisen pääoman käsite. Sen mukaan alueiden kehittymistä määräävät sekä niiden rakenteelliset erityispiirteet ja olosuhdetekijät että niitä hyödyntämään pyrkivät alueiden omaksumat kehittämispoliittiset toimintatavat. Tämän raportin teemana oleva pohjoisuus on kotimaisessa aluekehityksessä tärkeä territoriaalisen pääoman laji. 11

13 Territoriaalinen pääoma on aluepoliittisesti käyttökelpoinen käsite sikäli, että se korostaa alueiden omia mahdollisuuksia jalostaa omasta territoriaalisesta pääomastaan vahvuuksia ja kilpailuetua. Esimerkiksi elinkeinojen kehittämiseen soveltuva territoriaalinen pääoma jakautuu kuitenkin alueellisesti epätasaisesti. Suomessa alueellisen kehittymisen monet ongelma kasautuvat ja kärjistyvät syrjäisillä alueilla ja pohjoisessa, erityisesti Lapissa. Lapissa suuren ongelman muodostavat väestölliset kehitystekijät, joiden epäedullisuus luonnollisen väestökehityksen alhaisuus, korkea huoltosuhde, alhainen nettomuutto) heijastuu monella tavoin alueen kehitykseen. Myös monet työmarkkinoihin liittyvät tekijät ja olosuhteet hidas työpaikkakehitys, korkea pysyvä työttömyys, työvoiman määrän negatiivinen trendi) vaikeuttavat Lapin kehitystyötä. Asko Suikkanen, Antti Syväjärvi ja Arto Haveri analysoivat artikkelissaan Lapin yhteiskunnallista tilaa ja sen kehittymistä pitkällä aikavälillä. Lapin aluetaloutta ovat vahvistaneet julkinen sektori, valtiojohtoiset yritykset ja resurssiperusteinen teollisuus. Nyt nämä perinteiset menestystekijät ja toimijat ovat murroksessa ja jopa vetäytymässä Lapista. Aluekehityksen ohjaamisesta uudessa tilanteessa kansallisvaltion merkityksen vähentyessä ja maakunnallisten toimijoiden merkityksen kasvaessa on tullut entistäkin haasteellisempaa. Maakuntasuunnitelmista on muodostunut aluekehitystä merkittävästi ohjaava järjestelmä. Suikkanen, Syväjärvi ja Haveri kritisoivat suunnittelun perinteisyyttä ja kehitystyön painottumista varmoihin valintoihin. Myös eri suunnitelmatasojen kunta, maakunta, valtio ja EU-tasot) puutteellinen työnjako ja integrointi haittaavat alueiden kokonaisvaltaista, holistista kehittämistyötä. EU:n alueellisessa agendassa suositellaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa alueiden ja kaupunkien kehitykseen. Tämä tarkoittaa sekä eri suunnitelmatasojen välisen työnjaon että alakohtaisten kehittämistoimien koordinointia. Kotimaisessa aluepolitiikassa tätä lähestymistapaa ovat toteuttaneet alueelliset kehittämisohjelmat, joita on laadittu muun muassa Lapin kehityksen vauhdittamiseksi. Leena Suopajärvi analysoi artikkelissaan kahta tällaista kehittämisohjelmaa: 1970-luvun lopun Lappi-projektia ja sen työn tuloksena syntynyttä komiteamietintöä ja elinkeinoministeri Pekkarisen vuonna 2008 nimeämää työryhmää ja sen loppuraporttia. Molemmissa tehtävänä oli löytää ratkaisuja aikansa vaikeaan talous- ja työllisyyskehitykseen, mutta ohjelmien vaikutukset ovat jääneet vähäisiksi. Lapin ongelmat ovat pitkälti säilyneet samoina kolmen viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana. Vuoden 1977 ohjelmassa keskeisenä tehtävänä oli hyvinvointivaltion rakentaminen, mutta vuonna 2008 painopiste oli resurssiperusteisen teollisuuden ja massamatkailun kehittäminen. Uudemmassa ohjelmassa alueiden eriytymiskehitys nousee voimakkaasti esiin ja syrjäseudut ovat jäämässä raaka-aineiden varasto- ja tuotantoalueiksi. Vuoden 2008 ohjelmassa ei aseteta enää poliittista tavoitetta syrjäseutujen pitämisestä asuttuna. Kehittämisohjelmilla on herätetty sekä maakunnallisia, mutta erityisesti kansallisia päättäjiä ja viranomaisia kiinnittämään huomiota alueellisen kehityksen ongelmiin ja niiden ratkaisuihin. Suopajärvi esittää kysymyksen siitä, mil- 12

14 laiseen aluekehitykseen johtaa luonnon ja raaka-aineiden pitäminen tärkeimpinä kehittämisen kohteina. Lapin elinkeinojen kehittämisessä uskotaan erityisesti matkailuun ja kaivostoimintaan. Niihin liittyy sekä merkittäviä mahdollisuuksia että myös uudentyyppisiä taloudellisia ja sosiaalisia riskejä. Marika Kunnarin ja Asko Suikkasen artikkelissa tarkastellaan kaivoshankkeiden myönteisten aluetaloudellisten vaikutusten lisäksi myös niistä aiheutuvia haittoja sekä niiden perustamiseen kohdistuvia odotuksia ja pelkoja. Kirjoittajat analysoivat hankkeiden vaikutusten ennakointia uuden kaivoslain yhteydessä ja mahdollisuuksia kehittää toteutuvaan kehitykseen perustuvaa vaikutusten arviointia. Ympäristö- ja sosiaalisten vaikutusten arvioinnin YVA ja SVA) uuden sukupolven arviointikäytännöt edellyttävät prospektiivisen seurantatutkimuksen, sen aineistojen, menetelmien ja käsitteiden kehittämistä. Kaivostoiminnan yhteisöllinen ohjaaminen on selkeästi monimutkaistunut ja vaikeutunut, mikä vaatii uudenlaisia organisatorisia ja elinkeinopoliittisia ratkaisuja sekä korostaa eri toimijoiden välistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä. Jari Järviluoma pohtii artikkelissaan ilmastonmuutoksen ja pohjoisen aluekehityksen suhdetta. Pohjoisen erityisyys on tässäkin nähtävissä ja koettavissa esimerkiksi kylmyys ja lumi ovat elinehtoja monille Lapin elinkeinoille ja yrityksille. Kokonaisuutena pohjoisen ilmastossa ihmistoimintaa rajoittaa eniten kylmyys, joten ilmaston lämpeneminen ei näyttäsi olevan Lapin aluekehityksen suurin uhka. Ilmastonmuutokseen liittyy kuitenkin monia riskejä, ja eri toimialojen näkymät poikkeavat toisistaan. Järviluoma esittää esimerkkeinä ilmastonmuutoksen vaikutuksia Lapin maa- ja metsätalouteen, energiatuotantoon ja matkailuun. Tämän raportin päättävät artikkelit laajakaistasta ja seutukaupungeista. Molemmat teemat ovat kansallisessa aluepolitiikassa ajankohtaisia. Syyskuussa 2009 hallitus antoi esityksensä laiksi laajakaistarakentamisen tuesta ja siinä ehdotetaan laajakaistahankkeisiin käyttäväksi myös EU-rahoitusta HE ). Lauri Frank esittelee Suomen laajakaistastrategiaa ja analysoi laajakaistan saatavuuden ja käytön yleistymistä. Frankin mukaan laajakaista on yleistynyt Suomessa nopeasti, mutta sen saatavuus etenee alueellisesti epäyhtenäisesti. Valokuituyhteyksien rakentaminen kaikkien kotitalouksien ulottuville on ajankohtainen ja kunnianhimoinen tavoite, jonka toteutuminen ja aikataulu jäävät nähtäviksi. Tämän raportin viimeisen artikkelin aiheena ovat seutukaupungit. Ne ovat suomalaisia pieniä ja keskisuuria kaupunkeja, jotka ovat perustaneet yhteistyöverkoston etujensa ajamiseksi. Timo Hirvonen pohtii artikkelissaan seutukaupunkien sijoittumista Suomen aluerakenteeseen ja esittää huomioita niiden tekemästä politiikkaohjelmasta. Hirvosen mielestä seutukaupunkien esittämien argumenttien arviointi ja politiikkatoimenpiteiden alueellisten vaikutusten tarkastelu edellyttävät alue- ja kaupunkijärjestelmien hierarkkisten rakenteiden tunnistamista. 13

15 Lähteet Eskelinen, H. & Hirvonen, T. toim.) 2005a). ESPON Maantieteen päivillä Joensuussa Joensuun yliopisto, Karjalan tutkimuslaitoksen raportteja 2/2005. Eskelinen, H. & Hirvonen, T. toim.) 2005b). ESPON etenee. Joensuun yliopisto, Karjalan tutkimuslaitoksen raportteja 5/2005. Eskelinen, H. & Hirvonen, T. eds.) 2006). Positioning Finland in a European Space. Ministry of the Environment, Ministry of the Interior, Helsinki. European Parliament 2007). Follow-up of the Territorial Agenda and the Leipzig Charter: Towards a European Action Programme for Spatial Development and Territorial Cohesion. December Euroopan parlamentti 2008). Alueellisen agendan ja Leipzigin peruskirjan seurannasta kohti eurooppalaista aluekehityksen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden toimintaohjelmaa 2007/2190INI). Aluekehitysvaliokunta, mietintö, HE Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi laajakaistarakentamisen tuesta haja-asutusalueilla sekä maaseudun kehittämiseen myönnettävistä tuista annetun lain muuttamisesta. Hirvonen, T. & Schmidt-Thomé, K. toim.) 2007). Arvioita ESPON ohjelmasta. Joensuun yliopisto, Karjalan tutkimuslaitoksen raportteja 4/

16 Koheesion kolmas ulottuvuus Heikki Eskelinen Johdanto Joulukuussa 2007 valmistuneen ja vuoden 2009 syksyllä mahdollisesti lopullisen sinettinsä saavan Lissabonin sopimuksen1 toisessa artiklassa todetaan: Unioni edistää taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta sekä jäsenvaltioiden välistä yhteisvastuuta. Tämä lausuma tiivistää EU:n aluepolitiikan tavoiteasettelun. Siinä käytetty käsite alueellinen yhteenkuuluvuus on taloudelliseen ja sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen verrattuna uusi tulokas EU:n perussopimusteksteissä. Tämä käsite tunnetaan julkisessa keskustelussa paremmin erottuvalla nimellä territoriaalinen koheesio, jota myös käsillä olevassa artikkelissa käytetään. Esittelen seuraavassa territoriaalisen koheesion käsitteen kehitysvaiheita sekä sen määrittelystä ja sisällöstä esitettyjä arvioita. Lisäksi teen joitakin huomioita käsitteen saamasta vastaanotosta Pohjoismaissa ja erityisesti Suomessa. Tarkastelun lähtökohtana on havainto siitä, että keskustelu territoriaalisesta koheesiosta liittyy merkittävältä osin prosessiin, johon viitataan useissa yhteyksissä aluesuunnittelun eurooppalaistumisena. ESPON 2006 ja tutkimusohjelmat ovat osa tätä asiantuntijavetoista ja paljolti julkisuuden ja demokraattisen kontrollin ulottumattomissa edennyttä integraation erityisalaa. Aloitan suppealla katsauksella peruskäsitteisiin. Alue, tila ja territoriaalisuus Suomen kielen erottelukyky ei ole parhaimmillaan alueista puhuttaessa. Eurooppalaisessa keskustelussa, johon suomalaiset osallistuvat yleensä englannin kielellä, alueisiin ja alueellisuuteen viitataan kolmella käsitteellä. Ensinnäkin alue viittaa olemassa olevaan institutionaaliseen kokonaisuuteen; vaikkapa Lapin maakunta käy esimerkiksi alueesta region) tässä merkityksessä. EU:n aluepolitiikan kohteet rajataan tällä tavoin ymmärrettyinä alueina. Politiikan kohdentamisen kriteereinä ovat pääsääntöisesti niiden sosio-ekonomisen kehityksen tilaa alueen suhteellista asemaa EU:n alueiden joukossa) kuvaavat indikaattorit, joista käytetyin on bruttokansantuote per capita. Toiseksi alueellisuutta tarkastellaan viitattaessa ihmisen toimintojen vaatimaan tilaan space) sekä aluerakenteeseen, ts. toimintojen järjestymiseen ja yhteyksiin 1 Lissabonin sopimus eli Uudistussopimus koskee Euroopan unionin toimielinjärjestelmän uudistamista. Sillä muutetaan nykyisiä perussopimuksia, mutta ei kuitenkaan korvata niitä. Ks. index_fi.htm. 15

17 tilassa esimerkiksi käsitteet: spatial structure, relational space). Tästä syystä on luontevaa käyttää käsitettä spatial planning aluesuunnittelun englanninkielisenä yleiskäännöksenä. Tämä termi on kuitenkin saanut EU:n puitteissa käytävässä keskustelussa erityisen merkityksen. Sillä viitataan aluesuunnitteluun siinä merkityksessä, joka tälle käsitteelle on muotoutunut jäsenmaiden epävirallisessa aluesuunnittelua koskevassa yhteistyössä2. Tämän yhteistyön tunnetuin saavutus on European Spatial Development Perspective -asiakirja ESDP 1999). Territory on englannin kielen kolmas keskeinen aluekäsite. Aluetutkimuksen, -politiikan ja -suunnittelun yhteydessä käytettynä se sisältää ajatuksen alueellisesti rajatusta kokonaisuudesta, joka on organisoitunut vallankäytön yksiköksi. Esimerkiksi Suomi on tässä merkityksessä selkeästi territoriaalinen kokonaisuus, valtio territorial state), jolla on toimivalta esimerkiksi oman alueensa käyttöä koskevassa aluesuunnittelussa. Sen sijaan EU:n territoriaalisuudesta on erilaisia näkemyksiä. Kysymys on poliittisesti herkkä, koska integraation avainkysymyksiä on juuri se, miten yhtenäinen ja miten paljon toimivaltaa omaava kokonaisuus Euroopan unionista halutaan tehdä suhteessa jäsenmaihin ja alueisiin. EU jäsentyy määritelmällisesti entistä kiinteämpänä territoriaalisena kokonaisuutena mikäli tämän integraatioryhmittymän ulkorajat määritellään selkeästi suhteessa muuhun maailmaan ja sen aluetta kehitetään kokonaisuutena yhtenäisin perustein ks. Fritschin artikkeli tässä raportissa). Jos esimerkiksi ESDP-asiakirjan keskeinen käsite monikeskuksisuus asetetaan aluerakenteen kehittämisen tavoitteeksi kaikissa jäsenmaissa, EU:n territoriaalisuus vahvistuu jälkimmäisessä merkityksessä.3 EU-integraation yhteydessä käytävässä aluesuunnittelua ja aluepolitiikkaa koskevassa keskustelussa on nähtävissä viime vuosina siirtymä spatiaalisesta territoriaaliseen käsitteistöön. Spatial planning käsitteen sijasta käytetään enenevässä määrin käsitteitä territorial governance ja spatial/territorial development policy.4 Vaikka nämä suunnittelun, hallinnan ja kehittämispolitiikan käsitteet näyttävät erilaisilta ja niihin liittyy erilaisia saattomielteitä, ne edustavat samaa aluesuunnittelua ja alueiden kehittämistä koskevaa politiikan ja tutkimuksen prosessia EU:n puitteissa. Tämän prosessin etenemisestä ja sen sisällöllisten painotusten muuntumisesta on osoituksena se, että epävirallinen ministerikokous hyväksyi toukokuussa 2007 EU:n territoriaalisen agendan, jota voidaan eräänlaisena ESDP -asiakirjan päivityksenä. Territorial Agenda of the European Union 2007) Territoriaalisen koheesion tavoitteen sisältymisestä Lissabonin sopimukseen sikäli kun sopimus saa lopullisen hyväksyntänsä seuraa puolestaan se, että rakennerahastopolitiikan tulevissa linjauksissa on otettava kantaa siihen, mitä aluepolitiikan territoriaalisuudella käytännössä tarkoitetaan. Tämä voidaan tulkita myös niin, että aluesuunnittelun toimivalta ei ole enää yksiselitteisesti jäsenmaiden käsissä ks. esim. Faludi 2009). 2 Epävirallisuus johtuu siitä, että aluesuunnittelun toimivalta kuuluu yksinomaan jäsenmaille. 3 Bialasiewicz et al. 2005) kutsuvat näitä ulkoisen ja sisäisen territorialistumisen prosesseja käsitteillä hard territorialisation ja aspirational territorialisation. 4 Aihepiirin monimutkaisesta terminologiasta: ks. Schön

18 Taloudellinen ja sosiaalinen koheesio Euroopan unionin koheesiopolitiikka juontaa juurensa Rooman sopimuksesta vuodelta Sen johdanto-osassa integraatioryhmittymän perustajavaltiot sitoutuvat siihen, että he pyrkivät lujittamaan talouksiensa ykseyttä ja takaamaan niiden sopusointuisen kehityksen vähentämällä eri alueiden välisiä eroavuuksia ja muita heikommassa asemassa olevien alueiden jälkeenjääneisyyttä. Käsite koheesio sisällytettiin perussopimuksiin kuitenkin vasta Euroopan yhtenäisasiakirjassa Single European Act) vuonna Tosin jo sitä ennen oli aloitettu politiikkatoimenpiteitä, jotka on sittemmin luettu taloudellisen ja sosiaalisen koheesion tavoitteen alaan kuuluviksi. Rakennerahastopolitiikan vahvistaminen on johtanut viimeksi kuluneen kahden vuosikymmenen aikana siihen, että koheesiosta on muodostunut EU:n toiminnan keskeisimpiä pyrkimyksiä ks. esim. Manzella & Mendez 2009). Komissio on raportoinut sitä koskevista politiikan tuloksista erityisissä kertomuksissa ja niiden väliraporteissa esim. CEC 1996; CEC 2009b). Taloudellinen ja sosiaalinen koheesio asetettiin aikanaan tavoitteeksi määrittelemättä niitä yksityiskohtaisesti. Ajan ja poliittisen keskustelun myötä niiden tulkinta on vakiintunut. Ekonomisti Willem Mollen, joka on kirjoittanut luultavasti tunnetuimman ja perusteellisimman kokoavan esityksen EU:n koheesiopolitiikasta, määritelmä on seuraavanlainen: Koheesion ymmärretään viittaavan siihen missä määrin alueiden ja ihmisryhmien väliset sosio-ekonomiset erot ovat EU:n puitteissa poliittisesti ja yhteiskunnallisesti hyväksyttäviä Molle 2007, 5). Tällä tavoin tulkittuna taloudellisen ja sosiaalisen koheesion tavoite liittyy kiinteästi integraatioprosessin legitimiteettiin. Pyrkimyksenä on sosio-ekonomisten erojen vähentämisen ohella vahvistaa luottamusta EU:n toimintaan ja toimielimiin. Käytännössä koheesiopolitiikan tuloksia on seurattu mittaamalla alue-eroja. Tämä tutkimus- ja seurantatyö on keskittynyt valtaosin tulotason ja työttömyyden erojen kuvaukseen ja analyysiin ks. esim. Farole et al. 2009). Samaan aikaan keskustelu koheesiopolitiikan tehokkuudesta ja suuntaamisesta on ollut kaiken aikaa käynnissä. Esimerkiksi koheesiopolitiikan historiallista muotoutumista analysoineen Daniel Tarschysin 2003) mukaan alueellisten sosio-ekonomisten erojen muutoksella on suhteellisen vähäinen merkitys EU:n sisäiseen koheesioon. Hänen mielestään koheesiopolitiikassa jos koheesio otetaan tavoitteena vakavasti ja eikä sitä tulkita pelkästään aluepolitiikan koodisanana olisi perusteltua tukea esimerkiksi eurooppalaisen median ja instituutioiden muodostumista. Koheesiopolitiikan muutostarpeista ja uudistamisesta käytävä keskustelu kytkeytyy ymmärrettävistä syistä paljolti rakennerahastokausiin. Esimerkiksi nykyistä vuosien ohjelmakautta edeltäneessä eurooppalaisessa debatissa sai eniten huomiota Komission tilaama ns. Sapirin raportti. Sen keskeinen johtopäätös oli, ettei rakennerahastopolitiikka ole tehokasta talouskasvun vauhdittamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kannalta Sapir et al. 2004). Käytännössä rakennerahastopolitiikkaa ei kuitenkaan uudistettu niin perusteellisesti kuin mitä raportissa 17

19 esitettiin. Parhaillaan on käynnissä politiikantekijöiden ja tutkijoiden keskustelu rakennerahastopolitiikan tarpeesta ja suuntaamisesta vuodesta 2014 eteenpäin. Territoriaalisen koheesion tavoite liittyy tähän keskusteluun, mutta sen ohella rakennerahastopolitiikan tulevaisuutta pohditaan paljon myös sosio-ekonomisen koheesion käsitteeseen pitäytyvästä perspektiivistä. Komission tilaama ns. Barcan raportti tausta-analyyseineen on tässä suhteessa merkittävä puheenvuoro EU:n aluepolitiikan tilasta ja muutostarpeista Barca 2009). Rajoitun kuitenkin seuraavassa pelkästään territoriaalisen koheesion käsitteeseen liittyvään keskusteluun. Territoriaalisen koheesion lyhyt historia Territoriaalinen koheesio on poliittinen käsite, joka sisältyi ensimmäistä kertaa EU:n perusasiakirjoihin vuoden 1997 Amsterdamin sopimuksessa. Sitä ei kuitenkaan esitetty universaalina tavoitteena, vaan viitattaessa yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviin palveluihin services of general economic interest). Viranomainen voi asettaa näiden palvelujen tuottajalle julkisen palvelun velvoitteen5. Alun perin territoriaalisen koheesion käsite juontaa juurensa EU:n sisämarkkinoiden alueellisia vaikutuksia koskevasta ranskalaisesta keskustelusta ks. Faludi 2004). Amsterdamin sopimuksen jälkeen käsitteen tulkinta laajeni ja esimerkiksi Komission toiseen koheesiokertomukseen CEC 2001) sisältyi aihepiiriä käsittelevä kappale. Vuonna 2003 territoriaalisen koheesion käsitteen asema vahvistui olennaisesti: se mainittiin taloudellisen ja sosiaalisen koheesion rinnalla EU:n ratifioimatta jääneen perustuslaillisen sopimuksen luonnoksessa. Seuraavana vuonna Komissio julkaisi erillisen väliraportin DG Regional Policy 2004), jonka mukaan territoriaalinen koheesio viittaa ihmistoimintojen tasapainoiseen jakaumaan EU:ssa. Myös epävirallinen ministerikokous käsitteli tätä aihetta Rotterdamissa samana vuonna ja kytki sen OECD:n 2001) käyttämään territoriaalisen pääoman käsitteeseen. Vuonna 2006 tehty päätös Yhteisön koheesiopolitiikan strategisista suuntaviivoista 702/06/ EY) sisälsi kappaleen territoriaalisesta koheesiosta. Päätökseen sisältyi kuitenkin varaus, että käsitteen sisällön tulkinta on maakohtainen asia. Kuten tämän artikkelin johdannossa mainittiin, epävirallinen ministerikokous hyväksyi EU:n territoriaalisen agendan vuonna Siinä määriteltiin kuusi territoriaalisen koheesion vahvistamisen prioriteettia. Nämä ovat kaupunkiseutujen ja suurkaupunkien verkottuminen monikeskuksisuuden ja innovaatioiden edistämiseksi, maaseutu- ja kaupunkialueiden kumppanuuden ja hallintamallien uusien muotojen löytäminen, alueellisten kilpailu- ja innovaatioklustereiden kannustaminen, eurooppalaisten liikenneverkkojen rakentaminen ja laajentaminen, yleiseurooppalaisen riskihallinnan edistäminen mukaan luettuna ilmastonmuutoksen vaikutukset sekä ekologisten rakenteiden ja kulttuuristen resurssien vahvistaminen. Nämä linjaukset, joiden toteuttamiseksi on laadittu sittemmin toimintaohjelma, 5 Näitä palveluja ovat esimerkiksi työnvälityspalvelut, sosiaalinen asuntotuotanto, lentoliikenne, postipalvelut, sähköinen viestintä ja satamapalvelut. 18

20 ovat konkreettisempia kuin ESDP:ssä vuonna 1999 nimetyt EU:n aluetta koskevat tavoitteet. Komissiota lähellä olevan NOTRE Europe -ajatuspajan Marjorie Jouen 2009) kuvaa territoriaalisen koheesion käsitteen kehitystä pitkänä kypsyttelyprosessina, jonka tärkeänä virikkeenä oli asiantuntijoiden näkemys siitä, että tapauskohtaiset ja ohjelmakausiin sidotut ratkaisut eivät riitä koheesiopolitiikassa. Hänen mukaansa vastassa olivat intressitahot, jotka vieroksuivat keskusjohtoista otetta koheesiopolitiikkaan tai jotka hyötyivät vallitsevasta politiikkaregiimistä. Käsitteen ajajien strategian analyyttisista puolta edustivat EU:n territorion rakenteita ja visiota kartoittavat asiakirjat aina Europe raportista CEC 1991) alkaen, ja käytännön puolta INTERREG-yhteisöaloite. Territoriaalisen koheesion keskeisiä lobbareita ovat Jouenin mukaan sittemmin olleet muun muassa AER Assembly of European Regions), CPMR Conference of Peripheral Maritime Regions in Europe) ja AEBR Association of European Border Regions). Jouen ema.) nimeää käsitteen taustalla olevan teoreettisen argumentaation perustuvan näkemykseen, etteivät vapaat markkinat tuota territoriaalista koheesiota eikä myöskään nykyinen taloudellista ja sosiaalista koheesiota edistävä politiikka riitä siihen, vaan territoriaaliset erot nousevat esiin uusissa muodoissa. Lisäksi territoriaalisen koheesion heikkoudet tulevat hänen mukaansa hyvin kalliiksi ja ihmiset haluavat elää suunnilleen entisillä sijoillaan. Edellä luonnehdittu territoriaalisen koheesion tavoitteen kypsyttely tapahtui pääosiltaan politiikan valmistelun ja asiantuntijakeskustelun sisäpiireissä. Tilanne muuttui merkittävästi vuonna 2008, jolloin Euroopan komissio julkaisi aihepiiriä koskevan vihreän kirjan CEC 2008a). Siinä korostetaan erilaisuutta EU:n vahvuutena. Vihreätä kirjaa koskevaan julkiseen kuulemiseen on vuonna 2009 osallistunut lähes 400 intressitahoa ja asiantuntijaa.6 ESPON-tutkimusohjelmat ovat olleet työn alla samaan aikaan territoriaalista koheesiota koskevan keskustelun kanssa. Ne juontavat juurensa jo ESDP-asiakirjan valmisteluvaiheesta: periaatepäätös ESPONista European Spatial Planning Observation Network) tehtiin vuonna Tuolloin tavoitteena oli aluesuunnittelun tietoperustan vahvistaminen, mihin ESDP:n laatimisen katsottiin luovan välittömän tarpeen. Käytännössä ESPON tutkimusohjelman käynnistäminen lykkääntyi kuitenkin vuoteen Sen loppuvaiheessa tehtiin päätös jatko-ohjelmasta, ja ESPON 2013-ohjelma käynnistettiin vuonna 2007 ks. Tutkimusohjelmien otsikot heijastelevat politiikkaympäristön muutoksia: vuoden 2006 ESPON -ohjelman otsikkona käytettiin verkoston yleisnimeä European Spatial Planning Observation Network, kun taas 2013 ohjelman virallinen nimi on European Observation Network for Territorial Development and Cohesion. Yleisesti ESPON-tutkimustyö on tuottanut laajan tietoaineiston EU:n aluerakenteen ja alueellisten erojen kuvaamiseen. Bruttokansantuote per capita -indikaattorin perusteeksi alueellisten erojen kuvaamisessa ei kelpaa enää argumentti, ettei 6 Ks ). Suomalaisia kannanottoja on 7. Eri maiden aiemmista tulkinnoista ja kannanotoista: ks. Mirwaldt et al. 2009,

21 muista asioista ole saatavissa yhtenäistä kattavaa tietoaineistoa. Tällä on monitahoisia seurauksia aluesuunnittelun ja politiikan kannalta. Ensinnäkin se on nostanut esille kysymyksen tutkimuksen ja politiikan suhteista: Voiko politiikka olla tutkimusperusteista? Miten politiikan kysyntä rajaa tutkimuksen kysymyksenasetteluja, ja myös vastauksia? Toiseksi kartoilla ja indikaattoreilla on selkeä ohjausvaikutus. ESPON-aineisto on antanut merkittävän sysäyksen siihen, että monilla alueilla on käynnissä keskustelu niiden muuttuvasta asemasta EU:n aluerakenteessa ja strategioissa. Euroopan pohjoisten harvaanasuttujen alueiden strategiatyö on tästä eräs esimerkki ks. Gloersen 2009 ja Malisen artikkeli tässä raportissa). Kolmanneksi ESPON-tutkimukset ovat antaneet Euroopan komission käyttöön aiempaa paljon monipuolisemman, ja samalla valikointimahdollisuuksia tarjoavan aineiston alueellisten vertailujen tekemiseksi. Tämä vaikutus on nähtävissä esimerkiksi koheesiokertomuksissa ja paljon huomiota saaneessa EUROPE raportissa CEC 2008b). Erilaisia tulkintoja Usea aluesuunnittelun ja aluepolitiikan käsite esimerkiksi monikeskuksisuus ja klusteri juontaa juurensa tutkimuksesta. Sen merkitys on voinut muuntua uudella käyttöalalla, mutta alkuperäinen merkityssisältö tarjoaa vertailukohdan. Tämä ei päde territoriaalisen koheesion käsitteeseen, sillä siihen ei liity tutkimushistoriaa: territoriaalinen koheesio on läpeensä poliittinen käsite, olkoonkin että sekä territorio että koheesio ovat analyyttisiä käsitteitä. Tämä on omiaan laajentamaan käsitteen sisältöä koskevien näkemysten ja arvioiden kirjoa. Lisäksi on selvää, että territoriaalisen koheesion käsitteen tulkinnat ovat muuttuneet runsaassa vuosikymmenessä, jona käsitettä koskeva keskustelu on ollut käynnissä. Alue-erot ja politiikkasektorien koordinaatio Territoriaalisen koheesion tulkinnat eivät ole järjestettävissä yhden ulottuvuuden mukaan. Simin Davoudi 2007, 81 82) tarjoaa kiinnostavan lähtökohdan niiden jäsentämiseen muistuttamalla siitä että aluesuunnittelun eurooppalaistuminen rakentuu perimmältään kahden vaikutusvaltaisen suunnittelutradition varaan. Ranskalaisen suunnittelun aménagement du territoire) pääkohteena ovat taloudelliset olosuhteet, saksalaisessa suunnittelussa Raumordnung) sovitellaan yhteen maankäytön eri lajeja. Politiikan käytännöissä edellinen keskittyy aluetaloudellisen eroihin, jälkimmäinen politiikan eri sektoreiden koordinaatioon. Nämä ovat keskeisiä ulottuvuuksia territoriaalisen koheesion sisältöä koskevissa tulkinnoissa. Mikä on territoriaalisen koheesion viesti aluetaloudellisia eroja koskevaan keskusteluun? Davoudi ema.) kytkee tämän tavoitteen eurooppalaisesta yhteiskuntamallista käytävän keskusteluun. Vaikka EU-maissa on useita yhteiskuntamalleja, Britannian anglosaksista mallia lukuun ottamatta niiden ytimessä ovat olleet 20

22 hyvinvointivaltion ja työelämän suhteiden kollektiiviset instituutiot ja käytännöt. Davoudin mukaan territoriaalisen koheesion tavoite tuo lisäulottuvuuden näitä koskeviin arvioihin, ts. alueiden nähdään ohjaavan ihmisiä tiettyihin tehtäviin sen mukaan mikä on niiden työnjaollinen asema. Davoudin mukaan tämä asia tiivistetään selkeimmin kolmannessa koheesiokertomuksessa: people should not be disadvantaged by wherever they happen to live and work in the Union CEC 2004, 27). Davoudin eurooppalaista yhteiskuntamallia koskevan periaatteellisen pohdinnan vertailukohdaksi sopii Willem Mollen 2007) rakennerahastopolitiikan vakiintuneeseen päälinjaan ankkuroitunut tulkinta siitä, mikä on territoriaalisen koheesion tavoitteen merkitys alueellisten erojen kannalta. Hänen mukaansa tämä tavoite antaa lisätukea vakiintuneelle sosio-ekonomisen koheesion tavoitteelle. Lisäksi se määrittää eräitä politiikan reunaehtoja: Ensinnäkin on alueita, jotka ovat väistämättä alakynnessä kilpailun olosuhteissa, ja sen vuoksi esimerkiksi vuoristoseutujen, saarten ja harvaanasutun kylmän pohjoisen erityisolosuhteiden asettamat rajoitteet tulisi tunnustaa ja ottaa huomioon politiikkaa mitoitettaessa. Toiseksi peruspalvelujen saatavuus tulee turvata myös alueilla, joiden asukkaat jäisivät markkinaehdoin niitä paitsi. Tämä tulkinta vastaa Amsterdamin sopimuksen mukaista määritelmää sekä myös ESDP:n tavoiteasettelua. Kaiken kaikkiaan Molle arvioi territoriaalisen koheesion olevan osittain päällekkäinen taloudellisen ja sosiaalisen koheesion kanssa ja perustelee tällä omaa suppeaa tulkintaansa. Saksalaiseen suunnittelu- ja politiikkatraditioon liittyvä sektoripolitiikan koordinaation tarve on korostunut EU-integraation edetessä. Sen vaikutukset ulottuvat entistä useammille yhteiskuntaelämän aloille, minkä seurauksena politiikan eri sektoreiden koordinoimattomuuden kustannukset kasvavat. Tässä tilanteessa merkittävä osa integraation potentiaalista jää hyödyntämättä ks. esim. Schön 2005; Academy for Spatial Research and Planning 2008). ESPON-tutkimusohjelma on osaltaan tuottanut tästä evidenssiä: yhteisen maatalouspolitiikan vaikutusten on todettu olevan ristiriidassa koheesiotavoitteiden kanssa ESPON 2004). Politiikan koordinaation vaatimus koskee selkeimmin EU-tason politiikan sektoreita, joista useilla on merkittäviä seurauksia aluekehityksen ja myös alueiden käytön kannalta. Toinen ulottuvuus on vertikaalinen koordinaatio eli kysymys siitä, millainen on eri aluetasojen toimijoiden asema suhteessa eurooppalaisen politiikan linjauksiin. Tämä koskee viime kädessä innovatiivisten ja demokraattisten käytäntöjen luomista pikemminkin kuin toimivaltaa koskevien säädösten hiomista ks. esim. Gualini 2008). Aluepolitiikan uusi linjaus Edellä luonnehditut territoriaalisen koheesion asettamat vaatimukset, huomion kiinnittäminen alueellisiin eroihin ja politiikan sektoreiden koordinaatioon, juontavat siis juurensa keskeisistä eurooppalaisista suunnittelutraditioista. Niiden ohella territoriaalista koheesiota koskevassa keskustelussa on nähtävissä selkeästi se, että 21

23 aluepolitiikan konseptio on muuttunut. Se nähdään entistä enemmän kilpailukykyja innovaatiopolitiikkana ja lisäksi sille on asetettu reunaehdoksi kestävän kehityksen periaate. Tämän argumentaation perusajatus ja samalla territoriaalista koheesiota käsittelevän vihreän kirjan otsikko on erilaisuus vahvuutena. Sen mukaan alueiden tulisi erikoistua omien erityisten vahvuuksiensa perusteella entistä selkeämmin, ja tämä on mahdollista niiden oman ja koko EU:n kilpailukyvyn edistämiseksi. Koodisana on territoriaalinen pääoma territorial capital), jolla viitataan niihin erityisiin kilpailuetuihin, joita kullakin alueella on: ne voivat perustua esimerkiksi väestön koulutustasoon, alueen sijaintiin, innovaatiopotentiaaliin, teolliseen tai kulttuuriseen traditioon ja toimiviin ja luotettaviin instituutioihin. Politiikan tehtävä on tukea tätä erilaisuuden hyödyntämistä, eikä se sinänsä edellytä täyskäännöstä nykyisen rakennerahastopolitiikan käytäntöihin. Tosin on perusteltua kannustaa uusien aluekokonaisuuksien muodostumista, koska tällä tavoin toiminnallisten alueiden resurssiperusta vahvistuu. Territoriaalisen koheesion kilpailukykyä korostavaa tulkintaa voidaan laajentaa yhdistämällä siihen alueiden haavoittuvaisuuden tai haurauden fragility) sekä erityisolosuhteiden tarkastelu tiivistyvien sisämarkkinoiden ja globalisaation olosuhteissa. Nämä eivät ole palautettavissa pelkästään heikkoon saavutettavuuteen tai luonnonmaantieteellisiin tekijöihin. Tähän liittyy myös pyrkimys politiikan territoriaalisten vaikutusten arvioimiseksi samaan tapaan kuin ympäristövaikutuksia arvioidaan. Tätä aihepiiriä koskeva tutkimustyötä territorial impact assessment) on tehty muun muassa ESPON-ohjelmassa. Pohjoismaisia perspektiivejä Suomi ja muut Pohjoismaat eivät ole kuuluneet territoriaalisen koheesion tavoitteen esitaistelijoihin eurooppalaisessa aluesuunnittelu- ja aluepolitiikkakeskustelussa. Esimerkiksi Suomen edustajana eurooppalaisessa aluesuunnittelu- ja aluepolitiikkayhteistyössä pitkään toiminut Ulla Blomberg suhtautuu torjuvasti tähän tavoitteeseen: Alueellisen koheesion puuttuminen ei ole haitannut Unionin aluepoliittista työtä millään alueella, eikä se ole estänyt Suomea saamasta aluepoliittisia tukia mm. heikommin kehittyvälle Itä- ja Pohjois-Suomelle...Uuteen Lissabonin sopimukseen lisätty koheesion kolmas ulottuvuus, alueellinen koheesio, on siinä mielessä turha Blomberg 2009, 115). Kun territoriaaliseen koheesion liittyvä politiikan valmisteluprosessi on edennyt ja institutionalisoitunut, siihen on luonnollisesti otettu kantaa myös Suomessa. Taustatukea on haettu yhteistyössä muiden pohjoismaiden kanssa. Aluepolitiikan pohjoismainen virkamieskomitea NÄRP) on tuottanut Tukholmassa toimivalla aluekehityksen tutkimuskeskuksella Nordregiolla analyysin siitä, miten territoriaalinen koheesio näyttäytyy pohjoismaisesta perspektiivistä ja mitä Pohjoismaat voivat tarjota aihepiirin keskusteluun Damsgaard et al. 2008). 22

24 Analyysissa lähdetään siitä, että EU:n politiikkamalli on selkeästi muuttunut. Alueellisen tasapainon ja erojen vähentämisen sijasta painopiste on resurssien mobilisoimisessa kilpailukyvyn parantamiseksi. Nordregion tutkimusryhmä muotoilee näistä lähtökohdista yhdeksänkohtaisen luettelon pohjoismaiden territoriaalisen koheesion politiikan painotuksista: Aluekehitystä on analysoitava nykyistä yksityiskohtaisemmin; EU-vertailuissa tyypillisesti käytetty suuraluetaso NUTS2) on Pohjoismaiden oloissa aivan liian karkea. Sektoripolitiikka on alueellistettava. Kilpailukyvyn analyysissa tulee laajentaa perspektiivi EU-Euroopasta globaaliksi. Saavutettavuuden sijasta on perustellumpaa tarkastella kunkin alueen spesifejä yhteystarpeita. Monikeskuksisuuden eurooppalainen, keskusten maantieteellistä läheisyyttä korostava tulkinta ei sovi pohjoismaiden olosuhteisiin. Sosiaaliset, ympäristölliset, kulttuuriset ja resursseihin liittyvät näkökohdat on otettava mukaan harvaanasuttuja alueita koskevaan keskusteluun. Energiakysymykset koskevat uusiutuvia resursseja ja käytön tehostamista. Toiminnallisten alueiden laajentaminen on otettava analyysin kohteeksi. Alueiden kestävyys on tärkeä näkökohta ilmastostrategioissa, joissa ei ole perusteita rajoittua vain välittömiin energiankulutus- ym. asioihin. Näiden painotusten perusteella Nordregion tutkimusryhmä luonnehtii intressejä ja argumentteja, joita Pohjoismaiden tulisi puolustaa territoriaalista koheesiota koskevassa eurooppalaisessa debatissa. Pohjoisimpien alueiden kannalta erityisen kiinnostava on argumentti siitä, että pysyvien alueellisten kilpailuhaittojen sijasta on perusteltua käyttää käsitettä pysyvät maantieteelliset erityispiirteet. Pohjois- ja Itä- Suomi ovat jo ottaneet askelen tähän suuntaan strategiakeskustelussa, jossa ne ovat hakeneet paikkaansa EU:n alueiden joukossa ks. Gloersen 2009 ja Malisen artikkeli tässä raportissa). Suomen kanta Suomen hallituksen virallisessa kannanotossa territoriaalista koheesiota käsittelevään vihreään kirjaan korostetaan alueellisen koheesion määrittelyn välttämättömyyttä, ja pidetään hyvänä sitä, että tätä käsitettä tarkastellaan sekä maantieteellisenä ilmiönä että eri politiikkasektoreiden alueellisten vaikutusten ja toimeenpanon aluetason koordinoinnin näkökulmasta Työ- ja elinkeinoministeriö 2009). Edelleen tuodaan painokkaasti esille aluetyypit, joilla on erityisiä kehityshaasteita ja peräänkuulutetaan selkeää rajausta siitä, miten alueellinen koheesio liittyy politiikan rahoitukseen ja alue- ja rakennepolitiikan sisältöön. Pääosa kannanotosta esittelee Suomen aluepolitiikkaa siten, että esillä ovat sekä rakenteelliset ongelmat että innovaatiopolitiikka. Suomen kansallisen aluepolitiikan todetaan jo pitkään 23

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset EU-koheesiopolitiikan 2020+ valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset Maakunnan yhteistyöryhmä 20.2.2017 Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja EU:n budjetin rakenne tehtäväalueittain 2014-2020

Lisätiedot

Tuleva rakennerahastokausi. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Tuleva rakennerahastokausi. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Tuleva rakennerahastokausi Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Taustaa Alue- ja rakennepolitiikan uudistamista koskeva keskustelu on kiinteästi sidoksissa rahoituskehyksistä

Lisätiedot

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4 Miniseminaari 14.1.2010 Lauri, Mikonkatu 4 Heikki Aurasmaa Alivaltiosihteeri Suomen EAKR- ja ESR-rahoitus kolmena ohjelmakautena (ei sisällä Interreg- eikä alueellisen yhteistyön ohjelmia; 1995-99 ja 2000-2006

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Finnish Science Policy in International Comparison:

Finnish Science Policy in International Comparison: Finnish Science Policy in International Comparison: Havaintoja ja alustavia tuloksia Tutkijatohtori, VTT Antti Pelkonen Helsinki Institute of Science and Technology Studies (HIST) Vertailevan sosiologian

Lisätiedot

Aluerakenteen kehitysnäköaloja

Aluerakenteen kehitysnäköaloja Aluerakenteen kehitysnäköaloja Jussi S. Jauhiainen 1 Taustaa Aluerakenne on käytännössä aina (materiaalisesti) monikeskuksinen verkosto, ja tällä materiaalisella verkostolla on sosiaalinen ulottuvuus ja

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä

Lisätiedot

Seutukaupungit aluerakenteessa ja sektoripolitiikassa

Seutukaupungit aluerakenteessa ja sektoripolitiikassa Tutkimushanke: Kaupunkiverkon ja maaseudun välimaasto mikäon seutukaupunkien paikka aluerakenteessa? (9/2010 3/2011) Sektoritutkimus; alue ja yhdyskuntarakenteet ja infrastruktuuri jaosto Seutukaupungit

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.9.2016 COM(2016) 621 final 2016/0301 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EU ICAO-sekakomiteassa omaksuttavasta Euroopan unionin kannasta, joka koskee päätöstä ilmaliikenteen hallintaa

Lisätiedot

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan Teemaseminaari 3.12.2007 Aki Heiskanen Samanlaiset muutokset Huolimatta kunkin maan hyvinvointipalveluiden kansallisista erityispiirteistä eri maissa on

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma Eduskunnan talousvaliokunta 19.2.2016 Erja Fagerlund TEM/ innovaatio ja elinkeino-osasto Kilpailukyky

Lisätiedot

Aluekehitys ja -politiikka: Pohjoinen Eurooppa A, 5 op

Aluekehitys ja -politiikka: Pohjoinen Eurooppa A, 5 op Aluekehitys ja -politiikka: Pohjoinen Eurooppa 792319A, 5 op Joni Vainikka, Heikki Sirviö, Fredriika Jakola, Katharina Koch Kurssin rakenne Seitsemän kahden tunnin lukupiiriä 2500 tai 3600 sanan essee

Lisätiedot

OECD:n hallintoministerikokous Helsinki

OECD:n hallintoministerikokous Helsinki OECD:n hallintoministerikokous Helsinki 28.10.2015 Ensimmäinen Suomessa koskaan järjestetty OECD:n ministeritason kokous Suomi isännöi OECD:n hallintoministerien kokousta Helsingissä 28.10.2015. Kokouksen

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Uusmaalainen yrittäjyys kiinnostaa Euroopassa

Uusmaalainen yrittäjyys kiinnostaa Euroopassa Uusmaalainen yrittäjyys kiinnostaa Euroopassa 11.11.2010 Euroopan unionin Alueiden komitean EPP-ryhmä (The European People's Party) tapaa tänään nuoria uusmaalaisia yrittäjiä Uudellemaalle myönnetyn Euroopan

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Keski- ja Itä-Suomen MTK yhdistysten luottamushenkilöneuvoston koulutus- ja neuvottelupäivät Kylpylähotelli Peurunka

Keski- ja Itä-Suomen MTK yhdistysten luottamushenkilöneuvoston koulutus- ja neuvottelupäivät Kylpylähotelli Peurunka Katsaus maan ja maaseudun tilanteeseen ja tulevaisuuteen Keski- ja Itä-Suomen MTK yhdistysten luottamushenkilöneuvoston koulutus- ja neuvottelupäivät Kylpylähotelli Peurunka 31.1.2014 Lähtökohdat vuodelle

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet

Lisätiedot

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua Sara Lukkarinen, Motiva Oy Alustuksen sisältö Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat eli SUMPit, mistä kyse? Mitä

Lisätiedot

EU:n kiertotalouden toimintasuunnitelma, neuvottelutilanne ja kytkentä biotalouteen. Merja Saarnilehto, YM Eduskunnan suuri valiokunta 25.5.

EU:n kiertotalouden toimintasuunnitelma, neuvottelutilanne ja kytkentä biotalouteen. Merja Saarnilehto, YM Eduskunnan suuri valiokunta 25.5. EU:n kiertotalouden toimintasuunnitelma, neuvottelutilanne ja kytkentä biotalouteen Merja Saarnilehto, YM Eduskunnan suuri valiokunta 25.5.2016 Käsittelyvaihe Komission ehdotus, kiertotalouspaketti 2.12.2015

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

Onko Suomessa EU:n alue- ja rakennepolitiikkaa vuoden 2013 jälkeen?

Onko Suomessa EU:n alue- ja rakennepolitiikkaa vuoden 2013 jälkeen? OPEN DAYS TURKU 12.10.2009 Onko Suomessa EU:n alue- ja rakennepolitiikkaa vuoden 2013 jälkeen? Aluekehitysjohtaja Jussi Yli-Lahti Työ- ja elinkeinoministeriö Aluekehitysyksikkö Rakennerahastopolitiikka-ryhmä

Lisätiedot

Suomen tasavallan kulttuuriministeri Tanja Karpela

Suomen tasavallan kulttuuriministeri Tanja Karpela Suomen tasavallan kulttuuriministeri Tanja Karpela 30.9.2005 1 Saimaa 30.9.2005 2 Pohjoinen ulottuvuus 30.9.2005 3 Pohjoisen ulottuvuuden politiikka toinen ohjelmakausi päättyy vuonna 2006 Seuraava jakso

Lisätiedot

MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ

MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ Lapin maaseutufoorumi 20.-21.2.2012 MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri 20.2.2012 Maaseutu on oma politiikanalansa ja nivoutuu monin

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1. Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.2014 Helsingin seudun ilmastoseminaari 2014 Päästöjen odotetaan

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Koulutus-, nuoriso- ja liikuntasektorit yhdessä pyritään siihen, että eri sektoreiden prioriteetit tukevat toisiaan: SYNERGIAA! tuettavien toimien

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Loppuseminaari

Loppuseminaari DI, VTM Seppo Lampinen, YY-Optima Oy Fil. lis. Anna Saarlo, YY-Optima Oy HTT Ilari Karppi, Tampereen yliopisto HTL Ville Viljanen, Tampereen yliopisto DI, HTM Sakari Somerpalo, Linea Oy YTM Jaana Martikainen,

Lisätiedot

FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä

FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä Eduskunnan sivistysvaliokunnalle 29.2.2016/JM U-kirjelmä U 3/2016 vp FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, FiCom ry kiittää mahdollisuudesta lausua

Lisätiedot

Annika Lindblom, pääsihteeri. Kestävän kehityksen toimikunta

Annika Lindblom, pääsihteeri. Kestävän kehityksen toimikunta Annika Lindblom, pääsihteeri Kestävän kehityksen toimikunta Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen päivitys KIITOS OSALLISTUMISESTA! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Yhteiskuntasitoumuksen päivitys:

Lisätiedot

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty Riistakonsernin tutkimusstrategia Hyväksytty 3.5.2013 MMM:n tutkimus- ja kehittämisstrategia 2012-2017 Tutkimuksen ja kehittämistoiminnan perustehtävä (toiminta-ajatus) Tuotamme ennakoivasti tietoa, osaamista

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

Kansliapäällikön puheenvuoro

Kansliapäällikön puheenvuoro Edessä oli pitkä urakka, mutta päätös oli tehty, ja sehän on aina hyvä juttu. Kansliapäällikön puheenvuoro Haastava tulevaisuus mistä yhteinen suunta? Valtiovarainministeriön ja Tampereen johtamiskorkeakoulun

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. ehdotus neuvoston päätökseksi. ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista

LIITE. asiakirjaan. ehdotus neuvoston päätökseksi. ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 12.7.2016 COM(2016) 456 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan ehdotus neuvoston päätökseksi ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista FI

Lisätiedot

AVAINBIOTOOPPITIEDON SAATAVUUS

AVAINBIOTOOPPITIEDON SAATAVUUS AVAINBIOTOOPPITIEDON SAATAVUUS LAINSÄÄDÄNNÖN TARKASTELUA AVOIMUUDEN NÄKÖKULMASTA Minna Pappila OTT, tutkijatohtori Itä-Suomen yliopisto Turun yliopisto ESITYKSEN RAKENNE: Ympäristötiedon avoimuuden merkitys

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan.

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan. 1 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Maantieto Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Opetuksen tulee kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Maakuntastrategia uudessa Pirkanmaan maakunnassa

Maakuntastrategia uudessa Pirkanmaan maakunnassa Maakuntastrategia uudessa Pirkanmaan maakunnassa Taustoitusta konsernirakenne ja johtaminen -teemaryhmälle Joulukuu 2016 Marko Mäkinen, Pirkanmaan liitto 2.1.2017 1 www.pirkanmaa2019.fi Maakuntastrategia

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B8-0165/7. Tarkistus. Salvatore Cicu, Lambert van Nistelrooij PPE-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B8-0165/7. Tarkistus. Salvatore Cicu, Lambert van Nistelrooij PPE-ryhmän puolesta 1.2.2016 B8-0165/7 7 Johdanto-osan A kappale A. ottaa huomioon, että NUTS-tasojen 2 ja 3 alueiksi luokitelluilla saarialueilla on yhteisiä ja erityisiä pysyviä piirteitä, jotka erottavat ne selvästi manneralueista;

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian direktiivin uudistaminen ja biomassan kestävyyskriteerit. EU-edunvalvontapäivä Pia Oesch

Uusiutuvan energian direktiivin uudistaminen ja biomassan kestävyyskriteerit. EU-edunvalvontapäivä Pia Oesch Uusiutuvan energian direktiivin uudistaminen ja biomassan kestävyyskriteerit EU-edunvalvontapäivä 5.2.2016 Yleistä uusiutuvan direktiivin uudistamisesta Koskee uusiutuvien energialähteiden direktiivin

Lisätiedot

Kouluopetuksen avaintaitoja käsittelevä eurooppalainen verkosto http://keyconet.eun.org Yleistä KeyCoNet-projektista KeyCoNet (2012 2014) on eurooppalainen verkosto, jonka tarkoituksena on tunnistaa ja

Lisätiedot

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kulttuurin Kaukametsä Luova talous ja kulttuuri alueiden voimana 31.8.2011, Helsinki Hallitusohjelma Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen,

Lisätiedot

Keskusjärjestelmä 2.0

Keskusjärjestelmä 2.0 Keskusjärjestelmä 2.0 DI, VTM, YY-Optima Oy Fil. lis. Anna Saarlo, YY-Optima Oy HTT Ilari Karppi, Tampereen yliopisto HTL Ville Viljanen, Tampereen yliopisto DI, HTM Sakari Somerpalo, Linea Oy FM Jaana

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro ministeri Rehulan vierailu Jyväskylässä. Kunnanjohtaja Matti Mäkinen

Kommenttipuheenvuoro ministeri Rehulan vierailu Jyväskylässä. Kunnanjohtaja Matti Mäkinen Kommenttipuheenvuoro ministeri Rehulan vierailu 2.11.2015 Jyväskylässä Kunnanjohtaja Matti Mäkinen Sote-uudistus - yleinen näkymä Ihan yleisesti ottaen voi todeta, että: uudistukselle kaavailtu aikataulu

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

- metodin synty ja kehitys

- metodin synty ja kehitys Toimintaryhmätyö sosiaalisena innovaationa ja pääomana - metodin synty ja kehitys Toimintaryhmätyötä kymmenen vuotta juhlaseminaari 16.10.2006, Ylivieska Torsti Hyyryläinen Esityksen sisältö: Mitä ovat

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Sosiaalisten vaikutusten arviointi kehittämisehdotuksia

Sosiaalisten vaikutusten arviointi kehittämisehdotuksia Sosiaalisten vaikutusten arviointi kehittämisehdotuksia Sosiologian yliopistonlehtori Leena Suopajärvi, YTK, Lapin yliopisto DILACOMI-tutkimushankkeen loppuseminaari 27.9.2013, Rovaniemi Puheenvuoron rakenne

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297 HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Viite Asia EU; Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.2.2013 COM(2013) 46 final 2013/0026 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY muuttamisesta jauhetun maissintähkän lisäämiseksi

Lisätiedot

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva rr-ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3%

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Aluekehittämisjärjestelmä ja lainsäädäntö (luonnos keskeisistä sisällöistä koskien aluekehittämistä) Maakuntalaki (11/2016 HE eduskunnalle) Maakunnan tehtävät: Aluekehittämisviranomainen

Lisätiedot

Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu

Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohta Työ- elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Haikko 15.3.2011 Lakiuudistuksen (Laki alueiden kehittämisestä 1651/2009)

Lisätiedot

Laajempi liikennejärjestelmänäkökulma kaupunkipolitiikan perustaksi

Laajempi liikennejärjestelmänäkökulma kaupunkipolitiikan perustaksi Laajempi liikennejärjestelmänäkökulma kaupunkipolitiikan perustaksi 13.6.2012 1 Uusi Kouvola lyhyesti Asukkaita noin 90.000 (88 987/2008) Pinta-ala 2 885 km², josta maapinta-ala 1677 km² ja vesistöä 370

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017-2020 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen

Lisätiedot

Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS VNEUS Hulkko Johanna(VNK) JULKINEN

Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS VNEUS Hulkko Johanna(VNK) JULKINEN Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS2015-00446 VNEUS Hulkko Johanna(VNK) 29.06.2015 JULKINEN Asia Talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistaminen Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn

Lisätiedot

KAINUUN LIITON PUHEENJOHTAJUUSKAUDEN PRIORITEETIT 2015-2017 Barentsin alueneuvostossa ja aluekomiteassa. 14.12.2015 Paavo Keränen

KAINUUN LIITON PUHEENJOHTAJUUSKAUDEN PRIORITEETIT 2015-2017 Barentsin alueneuvostossa ja aluekomiteassa. 14.12.2015 Paavo Keränen KAINUUN LIITON PUHEENJOHTAJUUSKAUDEN PRIORITEETIT 2015-2017 Barentsin alueneuvostossa ja aluekomiteassa 14.12.2015 Paavo Keränen Puheenjohtajuusohjelma on saatavilla kolmella kielellä: http://issuu.com/kainuunliitto/docs/kainuu_b

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0313 (NLE) 14254/14 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 27. lokakuuta 2014 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia:

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila 6.6.2014 Leader-ryhmät Toimintaa ohjaavat ohjelmat, lait ja asetukset Kansallinen taso: -Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma -Laki maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

EAKR arviointisuunnitelma Marikki Järvinen Työ- ja elinkeinoministeriö

EAKR arviointisuunnitelma Marikki Järvinen Työ- ja elinkeinoministeriö EAKR arviointisuunnitelma 2007-2013 Marikki Järvinen Työ- ja elinkeinoministeriö 1. Sisältö Valmisteluprosessi Arviointityöryhmä asetettu elokuussa 2008 Valmistellut suunnitelman sekä toimintaohjelman

Lisätiedot

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Eduskunnan suuri valiokunta 28.9.2016 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 12.7.2016 COM(2016) 456 final 2016/0213 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista FI FI PERUSTELUT

Lisätiedot

"4. Julistus Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 9 c artiklan 4 kohdasta ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 205 artiklan 2 kohdasta

4. Julistus Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 9 c artiklan 4 kohdasta ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 205 artiklan 2 kohdasta JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 22. lokakuuta 2007 (23.10) (OR. fr) CIG 3/1/07 REV 1 COR 2 OIKAISU ILMOITUKSEEN Lähettäjä: HVK:n puheenjohtajisto Päivämäärä: 22. lokakuuta 2007

Lisätiedot

Aluekehittämisen tieteellinen perusta

Aluekehittämisen tieteellinen perusta Aluekehittämisen tieteellinen perusta Perusasetelma Perusasetelma Innovaatiotoiminta Aluekehittäminen Lähtökohta Aluekehittäminen on jonkin aluekokonaisuuden tulevaisuuden toimintaedellytysten parantamista

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. kesäkuuta 2015 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. kesäkuuta 2015 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. kesäkuuta 2015 (OR. en) 10044/15 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 10. kesäkuuta 2015 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: FSTR 34 FC 36 REGIO 48 SOC 419 EMPL 273 RECH 198 ERAC

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Strategiseen tutkimusavaukseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus

Lisätiedot

Julkinen palvelulupaus

Julkinen palvelulupaus Julkinen palvelulupaus Pauli Rautiainen julkisoikeuden apulaisprofessori valtiosääntöoikeuden dosentti Maaseutuakatemia 12. 13.4.2016, Porvoo Julkisen palvelulupauksen määrittelystä on sovittu Juha Sipilän

Lisätiedot

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita.

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. 1. Miten laki ja perustuslaki säädetään Suomessa 3 4 p. 5 6 p. Hallitus valmistelee ja antaa

Lisätiedot

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen 1 Ennakoinnin määritelmästä Ennakointi on käytettävissä olevalle nykytilaa ja menneisyyttä koskevalle tiedolle perustuvaa tulevan

Lisätiedot

Sote-uudistuksen valmistelun tilanne Lapin maakunnassa. Miten asiakkaan ääni kuuluu ja kädenjälki näkyy valmistelutyössä?

Sote-uudistuksen valmistelun tilanne Lapin maakunnassa. Miten asiakkaan ääni kuuluu ja kädenjälki näkyy valmistelutyössä? Sote-uudistuksen valmistelun tilanne Lapin maakunnassa. Miten asiakkaan ääni kuuluu ja kädenjälki näkyy valmistelutyössä? Maija Valta Lapin Sote-Savotta hanke Lapin Liito Lapin liiton Sote-Savotta -hanke

Lisätiedot

Valtioneuvoston kanslia MINVA VNEUS VNEUS Siivola Heli(VNK)

Valtioneuvoston kanslia MINVA VNEUS VNEUS Siivola Heli(VNK) Valtioneuvoston kanslia MINVA VNEUS2017-00027 VNEUS Siivola Heli(VNK) 18.01.2017 Viite Asia Epävirallinen eurooppaministerikokous 23.-24.1.2017 EU-puheenjohtajamaa Malta järjestää epävirallisen eurooppaministerikokouksen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.10.2016 COM(2016) 658 final 2016/0322 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineeseen osana sisäisen turvallisuuden rahastoa liittyviä täydentäviä

Lisätiedot

Luonnonvarayhdyskunnat

Luonnonvarayhdyskunnat Luonnonvarayhdyskunnat Juha Kotilainen Itä-Suomen yliopisto Historia- ja maantieteiden laitos Kaivostoiminnan haasteet Itä-Suomessa seminaari Outokumpu 16.-17.2.2010 Miksi yhdyskuntia on tutkittu? Maantieteellinen

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen EU-toimisto perustettiin v. 1998 ja Pohjois-Suomen

Lisätiedot

L-metodi. (suomalainen) versio 2.0. Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2.

L-metodi. (suomalainen) versio 2.0. Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2. L-metodi (suomalainen) versio 2.0 Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2.2008 Kemiön Kasnäs Torsti Hyyryläinen HY-Ruralia, Rural Studies -verkosto Esityksen

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 3.2.2016 JOIN(2016) 4 final 2016/0025 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

PSI-direktiivin tilannekatsaus

PSI-direktiivin tilannekatsaus PSI-direktiivin tilannekatsaus 5.2.2013 Anne Karjalainen, Kerava EU Alueiden komitean jäsen Rapporteur: Review of the directive on re-use of public sector information and open data, 10/2012 Sisältö Mikä

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Maakunnallinen yhteistyö Juha S. Niemelä 27.11.2008 Yhteistyön lähtökohdat Yhdessä tekemisen kulttuuri Työllisyystilastot nousukaudenkin aikana

Lisätiedot

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5)

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) 143 Lausunto ehdotuksesta valtionhallinnon viestintäsuositukseksi HEL 2016-010244 T 00 01 06 Päätös Päätöksen perustelut toteaa valtioneuvoston kanslialle lausuntonaan

Lisätiedot

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE valtakunnallisten koordinaatiohankkeiden ja yhteistyötoimenpiteen hakulanseeraus 24.4.2015 Kirsi Viljanen kirsi.viljanen@mmm.fi Sivu 1 27.4.2015 Taustaa ja perusteluita koordinaatiolle

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM2016-00217. RO Kiviranta Mirja(MMM) 24.03.2016. Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu

Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM2016-00217. RO Kiviranta Mirja(MMM) 24.03.2016. Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM2016-00217 RO Kiviranta Mirja(MMM) 24.03.2016 Asia Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksessa (EU) N:o 1306/2013 säädetyn suorien tukien

Lisätiedot

1(5) Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja perusjäämä

1(5) Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja perusjäämä 1(5) EU-lainsäädäntö asettaa julkisen talouden hoidolle erilaisia finanssipoliittisia sääntöjä, joista säädetään unionin perussopimuksessa ja vakaus- ja kasvusopimuksessa. Myös kansallinen laki asettaa

Lisätiedot

Prof. Kai Kokko. Ilmastopaneelin lausunto ilmastolain esiselvityksestä

Prof. Kai Kokko. Ilmastopaneelin lausunto ilmastolain esiselvityksestä Prof. Kai Kokko Ilmastopaneelin lausunto ilmastolain esiselvityksestä 2.10.2012 Sisältö Sääntelytavoite Soveltamisala Ohjausperiaatteet Sääntelykeinot Yleisön osallistuminen Kai Kokko 2.10.2012 2 Ilmastolain

Lisätiedot