ESPON Pohjoisessa Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Alueiden kehittäminen 55/2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ESPON Pohjoisessa Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Alueiden kehittäminen 55/2009"

Transkriptio

1 ESPON Pohjoisessa Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Alueiden kehittäminen 55/2009

2 timo hirvonen asko suikkanen toim.) ESPON Pohjoisessa Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Alueiden kehittäminen 55/2009

3

4 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Alueiden kehittäminen 55/2009 Arbets- och näringsministeriets publikationer Utvecklande av regionerna 55/2009 MEE Publications Region development 55/2009 Tekijät Författare Authors Timo Hirvonen ja Asko Suikkanen toim.) Julkaisuaika Publiceringstid Date Lokakuu 2009 Toimeksiantajat) Uppdragsgivare Commissioned by Työ- ja elinkeinoministeriö Arbets- och näringsministeriet Ministry of Employment and the Economy Toimielimen asettamispäivä Organets tillsättningsdatum Date of appointment Julkaisun nimi Titel Title ESPON Pohjoisessa Tiivistelmä Referat Abstract Tässä raportissa on johdantoartikkeli ja yhdeksän kotimaisen aluekehityksen eri ulottuvuuksia käsittelevää artikkelia. Artikkeleita yhdistää eurooppalaisen aluesuunnittelun viitekehys ja aluetutkimuksen pohjoinen tematiikka. Eurooppalainen aluesuunnittelu viittaa ESPON tutkimusohjelmaan, jonka aihepiiriä ja tutkimustuloksia artikkeleissa käsitellään. Pohjoisen teema on raportissa esillä kahdella tavalla. Eurooppalaisessa vertailussa pohjoisuus kuvaa ilmastoltaan ja asutusrakenteeltaan eurooppalaisista keskiarvoista poikkeavia pohjoismaisia olosuhteita, jotka asettavat aluesuunnittelulle monia reunaehtoja. Kotimaisessa kontekstissa pohjoisuus viittaa maan harvaan asuttuihin syrjäseutuihin Itä- ja Pohjois-Suomessa. Tässä raportissa ovat erityisesti esillä Pohjois-Suomen aluekehityksen teemat. Heikki Eskelinen esittelee territoriaalisen koheesion käsitettä. Sen muotoutumiseen ovat vaikuttaneet eri suunnitteluperinteet, aluepolitiikan eurooppalaistuminen ja aluepolitiikan aihepiirin laajentuminen kilpailukyky- ja innovaatiopolitiikan suuntaan. Matti Fritsch kirjoittaa eurooppalaistumisesta ja EU:n territoriaalisesta hahmottumisesta suomalaisessa aluesuunnittelussa. Sen seurauksena Suomen asemaa tarkastellaan ensisijaisesti suhteessa Eurooppaan ja sen osa-alueisiin. Pentti Malinen pohtii EU:n pohjoisimpien alueiden asemaa. EU:n laajentuessa nämä alueet tarvitsevat uusia perusteluja säilyttääkseen asemansa EU:n aluepolitiikassa. Asko Suikkanen, Antti Syväjärvi ja Arto Haveri erittelevät Lapin aluekehitystä pitkällä aikavälillä. Maakunnan aikaisempaa kehitystä määränneet kasvutekijät ovat murroksessa ja se edellyttää aluekehityksen ohjaamisen uudelleenarviointia. Leena Suopajärvi vertailee toisiinsa Lapin kehittämisohjelmia vuosilta 1977 ja Lapin aluekehityksen perusongelmat ovat säilyneet samoina, mutta suhtautuminen syrjäseutuihin on muuttunut. Marika Kunnari ja Asko Suikkanen tarkastelevat Lapin kaivoshankkeita. Kaivoshankkeet vaikuttavat paikallisyhteisöön monin tavoin ja niihin kohdistuu erilaisia odotuksia ja pelkoja. Jari Järviluoma käsittelee ilmastonmuutoksen ja aluekehityksen suhdetta. Ilmaston lämpeneminen ei näyttäsi olevan Lapin aluekehityksen suurin uhka. Ilmastonmuutokseen liittyy kuitenkin riskejä, ja eri toimialojen näkymät poikkeavat toisistaan. Lauri Frankin artikkelissa esitellään Suomen laajakaistastrategiaa ja analysoidaan laajakaistan saatavuuden ja käytön kehittymistä. Laajakaista on yleistynyt Suomessa nopeasti, mutta sen saatavuus etenee alueellisesti epäyhtenäisesti. Timo Hirvosen aiheena ovat seutukaupungit. Seutukaupungit ovat suomalaisia pieniä ja keskisuuria kaupunkeja, jotka ovat ryhmittyneet edunvalvontaan asemansa turvaamiseksi. Työ- ja elinkeinoministeriön yhdyshenkilö: Alueiden kehittämisyksikkö/ilkka Mella, puh Asiasanat Nyckelord Key words ESPON, aluesuunnittelu, aluekehitys ISSN Kokonaissivumäärä Sidoantal Pages 156 ISBN Kieli Språk Language Suomi, finska, finnish Hinta Pris Price 27 Julkaisija Utgivare Published by Työ- ja elinkeinoministeriö Arbets- och näringsministeriet Ministry of Employment and the Economy Kustantaja Förläggare Sold by Edita Publishing Oy / Ab / Ltd

5

6 Esipuhe ESPON tutkimusohjelman päätavoite on parantaa eurooppalaisen aluesuunnittelun ja kehittämistyön tietoperustaa ja tukea siten EU-jäsenmaiden yhteistyötä. ESPON-ohjelmassa on valmistunut ja työn alla kymmeniä tutkimusprojekteja, joissa eurooppalaisten tutkimuslaitosten yhteistyönä tutkitaan eurooppalaisen aluekehityksen ja aluesuunnittelun eri teemoja. Käsillä olevan raportin ESPON Pohjoisessa ovat toteuttaneet ESPON-tutkimusohjelman kotimaisena yhteystahona toimiva Joensuun yliopiston Karjalan tutkimuslaitos ja Lapin yliopiston LAPPEA instituutti. Raportissa suomalaiset tutkijat käsittelevät aiheita, jotka tuovat virikkeitä kotimaiseen keskusteluun aluekehityksestä, aluesuunnittelusta ja aluepolitiikasta. Analyysien kohteina ovat sekä monet EU:n alueja rakennepolitiikan että kotimaisen alueiden kehittämisen teemat. Esillä ovat erityisesti Pohjois- ja Itä-Suomen harvaan asuttujen alueiden kehitysnäkymät. Viimeksi mainittu aihekokonaisuus liittyy ESPON ohjelmassa toteutettavaan hankkeeseen Territorial Diversity, jossa vertaillaan ja analysoidaan syrjäisten eurooppalaisten alueiden nykytilaa ja kehitysmahdollisuuksia. Hankkeen pohjoinen kohdealue on Pohjois-Kalotti, jonka kehityspiirteistä ja kehittämisen reunaehdoista käsillä olevan raportin artikkelit tarjoavat lisätietoja. Tässä raportissa käsiteltävät teemat, kuten esimerkiksi väestönkehitys, ilmastonmuutos ja elinkeinotoiminta, sivuavat myös muita ESPONissa käynnissä olevia ja siinä käynnistyviä tutkimushankkeita. Raportin on rahoittanut työ- ja elinkeinoministeriö ja se on viides ESPON Suomessa -hankekokonaisuudessa tuotettu julkaisu. Näiden raporttien tavoitteena on esitellä ESPON-ohjelman tuloksia Suomessa ja arvioida niitä kotimaisessa kontekstissa. Ilkka Mella TEM, neuvotteleva virkamies ESPON tutkimusohjelman seurantakomitean jäsen

7

8 Sisältö Esipuhe... 5 Johdanto ESPON ja pohjoinen... 9 Timo Hirvonen ja Asko Suikkanen Koheesion kolmas ulottuvuus Heikki Eskelinen Euroopan unionin territorialisoituminen Suomen perspektiivistä Matti Fritsch Vahva, erityinen ja kehittyvä Pohjoinen periferia vuodesta 2014 eteenpäin Pentti Malinen... Aluekehitystä ja muutosta etsimässä pohjoisen alueen haasteita Asko Suikkanen, Antti Syväjärvi ja Arto Haveri... Valtiojohtoisesta hyvinvointipolitiikasta globaalin markkinatalouden kilpailuun Leena Suopajärvi Lapin kaivoshankkeiden kivinen tie Marika Kunnari ja Asko Suikkanen Oli kylmä tai vaikkapa vari Ilmastonmuutos ja pohjoinen aluekehitys Jari Järviluoma... Koheesiopolitiikan haaste: syrjäseutujen laajakaistayhteydet Lauri Frank Seutukaupungit aluerakenteessa Timo Hirvonen Kirjoittajat

9

10 Johdanto ESPON ja pohjoinen Timo Hirvonen ja Asko Suikkanen Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan uudistaminen etenee. Siihen kytkeytyy monia rinnakkaisia prosesseja, joista jotkut ovat vasta avautuneet keskusteluun. Tämä raportti muodostuu yhdeksästä artikkelista, joissa aluesuunnittelun ja -kehityksen kotimaiset tutkijat ja asiantuntijat osallistuvat tähän pohdintaan. Artikkeleissa käsitellään eri teemoja ja artikkelit eroavat toisistaan myös lähestymistavoiltaan: ne sisältävät käsitteellistä pohdintaa, politiikkatoimien analyysejä ja teema- ja aluekohtaisia empiirisiä tarkasteluja. Artikkeleita yhdistää eurooppalaisen aluesuunnittelun viitekehys ja aluekehittämisen pohjoinen tematiikka. Ensiksi mainittu viittaa vuosina toteutettavaan ESPON tutkimusohjelmaan ks. jonka tutkimusaiheita artikkeleissa käsitellään. Pohjoinen on raportissa esillä kahdessa merkityksessä. Eurooppalaisessa vertailussa pohjoisuus kuvaa ilmastoltaan ja asutusrakenteeltaan eurooppalaisista keskiarvoista poikkeavia pohjoismaisia olosuhteita, jotka asettavat aluesuunnittelulle ja -kehitykselle ja ihmislajin esiintymiselle pohjoisessa ylipäätään monia reunaehtoja. Kotimaisessa vertailussa pohjoisuus viittaa maan harvaan asuttuihin syrjäseutuihin Itä- ja Pohjois-Suomessa. Tässä raportissa ovat erityisesti esillä Pohjois-Suomen aluekehityksen teemat. Käsillä olevan raportin on rahoittanut työ- ja elinkeinoministeriö ja se on viides ESPON-aiheinen kotimainen raportti. Neljä edellistä käsittelivät vuosina toteutettua ESPON 2006-tutkimusohjelmaa ja ne toteutettiin sisäasiainministeriön ja ympäristöministeriön rahoittamassa ESPON Suomessa -hankekokonaisuudessa1. Näissä raporteissa käsillä oleva julkaisu mukaan lukien esitellään ESPON-tutkimusohjelman tuloksia ja arvioidaan sen tutkimusteemojen ja tulosten merkitystä kotimaisessa kontekstissa. Euroopan komissio julkaisi lokakuussa 2008 vihreän kirjan alueellisesta koheesiosta Euroopassa. Se on sekä ESPON tutkimusohjelman että pohjoisen aluekehityksen kannalta ajankohtainen dokumentti, johon viitataan useissa tämän raportin artikkeleissa. Komission väripaletissa asiakirjan vihreä väri tarkoittaa aihetta koskevan keskustelun avaamista valkoisena se ehdottaisi lainsäädännön muuttamista. Siten väri viittaa siihen, että asia on keskeneräinen tai se ei ole aihepiiriltään velvoittavaan linjanvetoon kelpaava. Nämä molemmat määreet sopivat alueelliseen koheesioon. Se on sisällöltään vielä vakiintumaton eikä EU:n toimivalta aluesuunnittelussa sen toimeenpanon edistämiseksi ole kiistaton. 1 Ks. Eskelinen & Hirvonen 2005a; 2005b; 2006; Hirvonen & Schmidt-Thomé

11 Vihreän kirjan keskustelunavaus ja sen kuulemismenettely liittyy keskusteluun integroidun aluekehityspolitiikan merkityksestä Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikassa. Sille suuntaviivoja esitti toukokuussa 2007 hyväksytty Euroopan alueellinen agenda. Sen seurantaa käsittelevä muistio Euroopan parlamentti 2007) sisältää analyysin alueellisen agendan vaikutuksista EU-politiikkaan. Lisäksi siinä tarkastellaan yksityiskohtaisesti EU-politiikkojen alueellisia vaikutuksia ja esitetään toimenpidesuosituksia alueellisen agendan täytäntöönpanon ja alueellisen yhteenkuuluvuuden toimintaohjelman laatimiseksi. Viimeksi mainitun asiakokonaisuuden yhteydessä muistiossa esitetään osuva huomio siitä, että alueellisen agendan mukainen aluepolitiikan integroitu ja koordinoitu lähestymistapa etenee käytäntöön hitaasti. Keskeinen syy tähän on se, että alueellisen agendan teemojen edistäminen ja käytäntöön soveltaminen on jäsenmaissa suhteellisen harvalukuisen hallinto- ja asiantuntijahenkilöstön vastuulla. Muistio ehdottaa ESPON tutkimusohjelmalle keskeistä tehtävää tiedon keräämisessä ja käsittelyssä alueellisen agendan aihepiiriä koskevan tietouden lisäämiseksi. ESPON on esillä myös alueellisen agendan toimintaohjelmassa, joka hyväksyttiin EU:n jäsenmaiden aluesuunnittelusta ja kaupunkikehityksestä vastaavien ministereiden kokouksessa marraskuussa 2007 ks. Euroopan parlamentti 2008). Ohjelma muodostaa kehyksen toimille, jotka toteutetaan alueellisen agendan tavoitteiden saavuttamiseksi vuonna 2010 tehtävään ensimmäiseen arviointiin mennessä. Tehtäväalueita on viisi emt., 13): Alueellisen agendan toimeenpano sen allekirjoittajatahojen vastuualoilla. EU:n kannalta keskeisiin asioihin vaikuttaminen ja alakohtaisten politiikkojen alue- ja kaupunkiulottuvuuden vahvistaminen. Hallinnon monitasoisuuden lujittaminen. EU:n alueellisen kehityksen arviointi ja vertailu. Toimintaohjelman täytäntöönpanon koordinointi ja arviointi. Euroopan parlamentin aluekehitysvaliokunnan mietinnössä emt.) tehdään ehdotuksia toimenpideohjelman konkreettisiksi toimenpiteiksi. Niistä kaksi kohdistuu ESPON tutkimusohjelmaan. Ensimmäinen ehdotus koskee alueellisen agendan tavoitteiden toteutumisen todentamista. Sitä varten on määriteltävä indikaattorit, joiden avulla EU-alueiden kehittymistä alueellisen agendan viitoittamaan suuntaan voidaan seurata. Päätöslauselmaesityksen mukaan näitä indikaattoreita kehitettäessä olisi hyödynnettävä ESPON-tutkimusohjelman tuloksia. Toinen ESPONia koskeva ehdotus käsittelee alueellisten vaikutusten arviointia ja politiikkatoimien alueellisten vaikutusten analyysiä. Päätöslauselmaesityksessä todetaan ESPONin kehittäneen näitä menetelmiä ja esitetään ESPON ohjelman voivan kehittää niitä edelleen. Emt ) Edellä esitetyt esimerkit osoittavat, että EU:n suunnasta ESPON tutkimusohjelmaan suuntautuu paljon odotuksia. ESPONin tutkimustuloksia ja aluevertailuja on käytetty tietopohjana monissa EU:n asiakirjoissa ja esimerkiksi edellä kuvatusti alueellisen agendan toimeenpanossa ja seurannassa. Myös alueet käyttävät 10

12 lisääntyvästi tutkimustietoa kehittämistyönsä tukena. Tämä liittyy tietoperustaisen johtamisen ja näyttöön perustuvan politiikan evidence-based policy) toimintatapojen käyttöönottoon ja yleistymiseen. Niissä politiikan ohjausvaikutusta pyritään lisäämään tutkimustietoon pohjautuvien perustelujen avulla. Hyviä perusteluja alueet tarvitsevat varsinkin edunvalvonnassa sekä kansallisella että eurooppalaisella tasolla. Viime aikojen keskustelu EU:n alue- ja rakennepolitiikan uudistamiseksi on ajankohtaistanut alueiden etujen ajamista EU:n suuntaan. Tämän raportin kolmessa ensimmäisessä artikkelissa viitekehyksenä on EU:n alue- ja rakennepolitiikan uudistaminen ja siihen liittyvä aluesuunnittelun eurooppalaistuminen. Analyysit kohdistuvat Suomeen, vaikka tarkastelut tapahtuvat kotimaata laajemmassa maantieteellisessä ja territoriaalisessa kontekstissa. Aluksi Heikki Eskelinen esittelee territoriaalisen koheesion käsitteen määrittelyä ja kehitysvaiheita. Eskelisen mukaan käsitteen muotoutumiseen ovat vaikuttaneet muun muassa eri maiden suunnitteluperinteet, aluepolitiikan eurooppalaistuminen ja aluepolitiikan aihepiirin laajentuminen kilpailukyky- ja innovaatiopolitiikan suuntaan. Matti Fritsch kirjoittaa EU:n hahmottumisesta territoriaalisena kokonaisuutena. Fritsch erottaa tässä territoriaalisuudessa ulkoisen ja sisäisen ulottuvuuden: Ensin mainitussa prosessissa EU:n territorialisoitumista jäsennetään EU:n ulkorajaa ja sen ylittävää maiden ja alueiden välistä yhteistyötä koskevana asiana. Suomen ja Venäjän välisen rajayhteistyön vaiheet ovat tästä kiinnostava esimerkki. EU:n sisällä territorialisoituminen on nähtävissä esimerkiksi siinä, että alueet ja maat pyrkivät muodostamaan EU:n osina erottuvia jäsenmaiden sisärajat ylittäviä yhteistyöalueilta ja muita aluekokonaisuuksia. Seuraavassa artikkelissa Pentti Malinen tarkastelee EU:n pohjoisimpien alueiden asemoitumista ja pyrkimyksiä EU:n aluepolitiikassa. EU:n laajentuessa nämä alueet tarvitsevat uusia perusteluja säilyttääkseen EU:n entisen tukitason. Siksi pohjoiset harvaan asutut alueet NSPA-alueet) ovat tiivistäneet yhteistyötään viime vuosien aikana. Ne ovat muun muassa tuottaneet edunvalvontaansa räätälöityjä, näyttöön perustuvia tutkimuksia pohjoisten ja harvaan asuttujen alueiden erityispiirteistä. ESPONissa esitetään eurooppalaisia vertailuja, jotka yleensä perustuvat NUTS3- tasoa eli kotimaisittain maakuntatasoa koskeviin tilastotietoihin. Malisen artikkelissaan esittelemät NSPA-alueiden kokemukset ja niiden toimeksiannosta tehdyt tutkimukset osoittavat, että alueiden tarpeisiin näin karkeaan aluejakoon perustuvat vertailutiedot ovat usein riittämättömiä. ESPON ohjelmassa tähän ongelmaan haetaan osaratkaisua toteuttamalla muutamille alueille tai tiettyyn aluetyyppiin kohdistettuja tutkimushankkeita targeted analysis), joissa alueita ja niiden kehitysnäkymiä tarkastellaan niiden ominaisuuksien ja ne muista erottavien piirteiden avulla. EU:n alueellisen agendan kontekstissa tähän viittaa territoriaalisen pääoman käsite. Sen mukaan alueiden kehittymistä määräävät sekä niiden rakenteelliset erityispiirteet ja olosuhdetekijät että niitä hyödyntämään pyrkivät alueiden omaksumat kehittämispoliittiset toimintatavat. Tämän raportin teemana oleva pohjoisuus on kotimaisessa aluekehityksessä tärkeä territoriaalisen pääoman laji. 11

13 Territoriaalinen pääoma on aluepoliittisesti käyttökelpoinen käsite sikäli, että se korostaa alueiden omia mahdollisuuksia jalostaa omasta territoriaalisesta pääomastaan vahvuuksia ja kilpailuetua. Esimerkiksi elinkeinojen kehittämiseen soveltuva territoriaalinen pääoma jakautuu kuitenkin alueellisesti epätasaisesti. Suomessa alueellisen kehittymisen monet ongelma kasautuvat ja kärjistyvät syrjäisillä alueilla ja pohjoisessa, erityisesti Lapissa. Lapissa suuren ongelman muodostavat väestölliset kehitystekijät, joiden epäedullisuus luonnollisen väestökehityksen alhaisuus, korkea huoltosuhde, alhainen nettomuutto) heijastuu monella tavoin alueen kehitykseen. Myös monet työmarkkinoihin liittyvät tekijät ja olosuhteet hidas työpaikkakehitys, korkea pysyvä työttömyys, työvoiman määrän negatiivinen trendi) vaikeuttavat Lapin kehitystyötä. Asko Suikkanen, Antti Syväjärvi ja Arto Haveri analysoivat artikkelissaan Lapin yhteiskunnallista tilaa ja sen kehittymistä pitkällä aikavälillä. Lapin aluetaloutta ovat vahvistaneet julkinen sektori, valtiojohtoiset yritykset ja resurssiperusteinen teollisuus. Nyt nämä perinteiset menestystekijät ja toimijat ovat murroksessa ja jopa vetäytymässä Lapista. Aluekehityksen ohjaamisesta uudessa tilanteessa kansallisvaltion merkityksen vähentyessä ja maakunnallisten toimijoiden merkityksen kasvaessa on tullut entistäkin haasteellisempaa. Maakuntasuunnitelmista on muodostunut aluekehitystä merkittävästi ohjaava järjestelmä. Suikkanen, Syväjärvi ja Haveri kritisoivat suunnittelun perinteisyyttä ja kehitystyön painottumista varmoihin valintoihin. Myös eri suunnitelmatasojen kunta, maakunta, valtio ja EU-tasot) puutteellinen työnjako ja integrointi haittaavat alueiden kokonaisvaltaista, holistista kehittämistyötä. EU:n alueellisessa agendassa suositellaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa alueiden ja kaupunkien kehitykseen. Tämä tarkoittaa sekä eri suunnitelmatasojen välisen työnjaon että alakohtaisten kehittämistoimien koordinointia. Kotimaisessa aluepolitiikassa tätä lähestymistapaa ovat toteuttaneet alueelliset kehittämisohjelmat, joita on laadittu muun muassa Lapin kehityksen vauhdittamiseksi. Leena Suopajärvi analysoi artikkelissaan kahta tällaista kehittämisohjelmaa: 1970-luvun lopun Lappi-projektia ja sen työn tuloksena syntynyttä komiteamietintöä ja elinkeinoministeri Pekkarisen vuonna 2008 nimeämää työryhmää ja sen loppuraporttia. Molemmissa tehtävänä oli löytää ratkaisuja aikansa vaikeaan talous- ja työllisyyskehitykseen, mutta ohjelmien vaikutukset ovat jääneet vähäisiksi. Lapin ongelmat ovat pitkälti säilyneet samoina kolmen viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana. Vuoden 1977 ohjelmassa keskeisenä tehtävänä oli hyvinvointivaltion rakentaminen, mutta vuonna 2008 painopiste oli resurssiperusteisen teollisuuden ja massamatkailun kehittäminen. Uudemmassa ohjelmassa alueiden eriytymiskehitys nousee voimakkaasti esiin ja syrjäseudut ovat jäämässä raaka-aineiden varasto- ja tuotantoalueiksi. Vuoden 2008 ohjelmassa ei aseteta enää poliittista tavoitetta syrjäseutujen pitämisestä asuttuna. Kehittämisohjelmilla on herätetty sekä maakunnallisia, mutta erityisesti kansallisia päättäjiä ja viranomaisia kiinnittämään huomiota alueellisen kehityksen ongelmiin ja niiden ratkaisuihin. Suopajärvi esittää kysymyksen siitä, mil- 12

14 laiseen aluekehitykseen johtaa luonnon ja raaka-aineiden pitäminen tärkeimpinä kehittämisen kohteina. Lapin elinkeinojen kehittämisessä uskotaan erityisesti matkailuun ja kaivostoimintaan. Niihin liittyy sekä merkittäviä mahdollisuuksia että myös uudentyyppisiä taloudellisia ja sosiaalisia riskejä. Marika Kunnarin ja Asko Suikkasen artikkelissa tarkastellaan kaivoshankkeiden myönteisten aluetaloudellisten vaikutusten lisäksi myös niistä aiheutuvia haittoja sekä niiden perustamiseen kohdistuvia odotuksia ja pelkoja. Kirjoittajat analysoivat hankkeiden vaikutusten ennakointia uuden kaivoslain yhteydessä ja mahdollisuuksia kehittää toteutuvaan kehitykseen perustuvaa vaikutusten arviointia. Ympäristö- ja sosiaalisten vaikutusten arvioinnin YVA ja SVA) uuden sukupolven arviointikäytännöt edellyttävät prospektiivisen seurantatutkimuksen, sen aineistojen, menetelmien ja käsitteiden kehittämistä. Kaivostoiminnan yhteisöllinen ohjaaminen on selkeästi monimutkaistunut ja vaikeutunut, mikä vaatii uudenlaisia organisatorisia ja elinkeinopoliittisia ratkaisuja sekä korostaa eri toimijoiden välistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä. Jari Järviluoma pohtii artikkelissaan ilmastonmuutoksen ja pohjoisen aluekehityksen suhdetta. Pohjoisen erityisyys on tässäkin nähtävissä ja koettavissa esimerkiksi kylmyys ja lumi ovat elinehtoja monille Lapin elinkeinoille ja yrityksille. Kokonaisuutena pohjoisen ilmastossa ihmistoimintaa rajoittaa eniten kylmyys, joten ilmaston lämpeneminen ei näyttäsi olevan Lapin aluekehityksen suurin uhka. Ilmastonmuutokseen liittyy kuitenkin monia riskejä, ja eri toimialojen näkymät poikkeavat toisistaan. Järviluoma esittää esimerkkeinä ilmastonmuutoksen vaikutuksia Lapin maa- ja metsätalouteen, energiatuotantoon ja matkailuun. Tämän raportin päättävät artikkelit laajakaistasta ja seutukaupungeista. Molemmat teemat ovat kansallisessa aluepolitiikassa ajankohtaisia. Syyskuussa 2009 hallitus antoi esityksensä laiksi laajakaistarakentamisen tuesta ja siinä ehdotetaan laajakaistahankkeisiin käyttäväksi myös EU-rahoitusta HE ). Lauri Frank esittelee Suomen laajakaistastrategiaa ja analysoi laajakaistan saatavuuden ja käytön yleistymistä. Frankin mukaan laajakaista on yleistynyt Suomessa nopeasti, mutta sen saatavuus etenee alueellisesti epäyhtenäisesti. Valokuituyhteyksien rakentaminen kaikkien kotitalouksien ulottuville on ajankohtainen ja kunnianhimoinen tavoite, jonka toteutuminen ja aikataulu jäävät nähtäviksi. Tämän raportin viimeisen artikkelin aiheena ovat seutukaupungit. Ne ovat suomalaisia pieniä ja keskisuuria kaupunkeja, jotka ovat perustaneet yhteistyöverkoston etujensa ajamiseksi. Timo Hirvonen pohtii artikkelissaan seutukaupunkien sijoittumista Suomen aluerakenteeseen ja esittää huomioita niiden tekemästä politiikkaohjelmasta. Hirvosen mielestä seutukaupunkien esittämien argumenttien arviointi ja politiikkatoimenpiteiden alueellisten vaikutusten tarkastelu edellyttävät alue- ja kaupunkijärjestelmien hierarkkisten rakenteiden tunnistamista. 13

15 Lähteet Eskelinen, H. & Hirvonen, T. toim.) 2005a). ESPON Maantieteen päivillä Joensuussa Joensuun yliopisto, Karjalan tutkimuslaitoksen raportteja 2/2005. Eskelinen, H. & Hirvonen, T. toim.) 2005b). ESPON etenee. Joensuun yliopisto, Karjalan tutkimuslaitoksen raportteja 5/2005. Eskelinen, H. & Hirvonen, T. eds.) 2006). Positioning Finland in a European Space. Ministry of the Environment, Ministry of the Interior, Helsinki. European Parliament 2007). Follow-up of the Territorial Agenda and the Leipzig Charter: Towards a European Action Programme for Spatial Development and Territorial Cohesion. December Euroopan parlamentti 2008). Alueellisen agendan ja Leipzigin peruskirjan seurannasta kohti eurooppalaista aluekehityksen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden toimintaohjelmaa 2007/2190INI). Aluekehitysvaliokunta, mietintö, HE Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi laajakaistarakentamisen tuesta haja-asutusalueilla sekä maaseudun kehittämiseen myönnettävistä tuista annetun lain muuttamisesta. Hirvonen, T. & Schmidt-Thomé, K. toim.) 2007). Arvioita ESPON ohjelmasta. Joensuun yliopisto, Karjalan tutkimuslaitoksen raportteja 4/

16 Koheesion kolmas ulottuvuus Heikki Eskelinen Johdanto Joulukuussa 2007 valmistuneen ja vuoden 2009 syksyllä mahdollisesti lopullisen sinettinsä saavan Lissabonin sopimuksen1 toisessa artiklassa todetaan: Unioni edistää taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta sekä jäsenvaltioiden välistä yhteisvastuuta. Tämä lausuma tiivistää EU:n aluepolitiikan tavoiteasettelun. Siinä käytetty käsite alueellinen yhteenkuuluvuus on taloudelliseen ja sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen verrattuna uusi tulokas EU:n perussopimusteksteissä. Tämä käsite tunnetaan julkisessa keskustelussa paremmin erottuvalla nimellä territoriaalinen koheesio, jota myös käsillä olevassa artikkelissa käytetään. Esittelen seuraavassa territoriaalisen koheesion käsitteen kehitysvaiheita sekä sen määrittelystä ja sisällöstä esitettyjä arvioita. Lisäksi teen joitakin huomioita käsitteen saamasta vastaanotosta Pohjoismaissa ja erityisesti Suomessa. Tarkastelun lähtökohtana on havainto siitä, että keskustelu territoriaalisesta koheesiosta liittyy merkittävältä osin prosessiin, johon viitataan useissa yhteyksissä aluesuunnittelun eurooppalaistumisena. ESPON 2006 ja tutkimusohjelmat ovat osa tätä asiantuntijavetoista ja paljolti julkisuuden ja demokraattisen kontrollin ulottumattomissa edennyttä integraation erityisalaa. Aloitan suppealla katsauksella peruskäsitteisiin. Alue, tila ja territoriaalisuus Suomen kielen erottelukyky ei ole parhaimmillaan alueista puhuttaessa. Eurooppalaisessa keskustelussa, johon suomalaiset osallistuvat yleensä englannin kielellä, alueisiin ja alueellisuuteen viitataan kolmella käsitteellä. Ensinnäkin alue viittaa olemassa olevaan institutionaaliseen kokonaisuuteen; vaikkapa Lapin maakunta käy esimerkiksi alueesta region) tässä merkityksessä. EU:n aluepolitiikan kohteet rajataan tällä tavoin ymmärrettyinä alueina. Politiikan kohdentamisen kriteereinä ovat pääsääntöisesti niiden sosio-ekonomisen kehityksen tilaa alueen suhteellista asemaa EU:n alueiden joukossa) kuvaavat indikaattorit, joista käytetyin on bruttokansantuote per capita. Toiseksi alueellisuutta tarkastellaan viitattaessa ihmisen toimintojen vaatimaan tilaan space) sekä aluerakenteeseen, ts. toimintojen järjestymiseen ja yhteyksiin 1 Lissabonin sopimus eli Uudistussopimus koskee Euroopan unionin toimielinjärjestelmän uudistamista. Sillä muutetaan nykyisiä perussopimuksia, mutta ei kuitenkaan korvata niitä. Ks. index_fi.htm. 15

17 tilassa esimerkiksi käsitteet: spatial structure, relational space). Tästä syystä on luontevaa käyttää käsitettä spatial planning aluesuunnittelun englanninkielisenä yleiskäännöksenä. Tämä termi on kuitenkin saanut EU:n puitteissa käytävässä keskustelussa erityisen merkityksen. Sillä viitataan aluesuunnitteluun siinä merkityksessä, joka tälle käsitteelle on muotoutunut jäsenmaiden epävirallisessa aluesuunnittelua koskevassa yhteistyössä2. Tämän yhteistyön tunnetuin saavutus on European Spatial Development Perspective -asiakirja ESDP 1999). Territory on englannin kielen kolmas keskeinen aluekäsite. Aluetutkimuksen, -politiikan ja -suunnittelun yhteydessä käytettynä se sisältää ajatuksen alueellisesti rajatusta kokonaisuudesta, joka on organisoitunut vallankäytön yksiköksi. Esimerkiksi Suomi on tässä merkityksessä selkeästi territoriaalinen kokonaisuus, valtio territorial state), jolla on toimivalta esimerkiksi oman alueensa käyttöä koskevassa aluesuunnittelussa. Sen sijaan EU:n territoriaalisuudesta on erilaisia näkemyksiä. Kysymys on poliittisesti herkkä, koska integraation avainkysymyksiä on juuri se, miten yhtenäinen ja miten paljon toimivaltaa omaava kokonaisuus Euroopan unionista halutaan tehdä suhteessa jäsenmaihin ja alueisiin. EU jäsentyy määritelmällisesti entistä kiinteämpänä territoriaalisena kokonaisuutena mikäli tämän integraatioryhmittymän ulkorajat määritellään selkeästi suhteessa muuhun maailmaan ja sen aluetta kehitetään kokonaisuutena yhtenäisin perustein ks. Fritschin artikkeli tässä raportissa). Jos esimerkiksi ESDP-asiakirjan keskeinen käsite monikeskuksisuus asetetaan aluerakenteen kehittämisen tavoitteeksi kaikissa jäsenmaissa, EU:n territoriaalisuus vahvistuu jälkimmäisessä merkityksessä.3 EU-integraation yhteydessä käytävässä aluesuunnittelua ja aluepolitiikkaa koskevassa keskustelussa on nähtävissä viime vuosina siirtymä spatiaalisesta territoriaaliseen käsitteistöön. Spatial planning käsitteen sijasta käytetään enenevässä määrin käsitteitä territorial governance ja spatial/territorial development policy.4 Vaikka nämä suunnittelun, hallinnan ja kehittämispolitiikan käsitteet näyttävät erilaisilta ja niihin liittyy erilaisia saattomielteitä, ne edustavat samaa aluesuunnittelua ja alueiden kehittämistä koskevaa politiikan ja tutkimuksen prosessia EU:n puitteissa. Tämän prosessin etenemisestä ja sen sisällöllisten painotusten muuntumisesta on osoituksena se, että epävirallinen ministerikokous hyväksyi toukokuussa 2007 EU:n territoriaalisen agendan, jota voidaan eräänlaisena ESDP -asiakirjan päivityksenä. Territorial Agenda of the European Union 2007) Territoriaalisen koheesion tavoitteen sisältymisestä Lissabonin sopimukseen sikäli kun sopimus saa lopullisen hyväksyntänsä seuraa puolestaan se, että rakennerahastopolitiikan tulevissa linjauksissa on otettava kantaa siihen, mitä aluepolitiikan territoriaalisuudella käytännössä tarkoitetaan. Tämä voidaan tulkita myös niin, että aluesuunnittelun toimivalta ei ole enää yksiselitteisesti jäsenmaiden käsissä ks. esim. Faludi 2009). 2 Epävirallisuus johtuu siitä, että aluesuunnittelun toimivalta kuuluu yksinomaan jäsenmaille. 3 Bialasiewicz et al. 2005) kutsuvat näitä ulkoisen ja sisäisen territorialistumisen prosesseja käsitteillä hard territorialisation ja aspirational territorialisation. 4 Aihepiirin monimutkaisesta terminologiasta: ks. Schön

18 Taloudellinen ja sosiaalinen koheesio Euroopan unionin koheesiopolitiikka juontaa juurensa Rooman sopimuksesta vuodelta Sen johdanto-osassa integraatioryhmittymän perustajavaltiot sitoutuvat siihen, että he pyrkivät lujittamaan talouksiensa ykseyttä ja takaamaan niiden sopusointuisen kehityksen vähentämällä eri alueiden välisiä eroavuuksia ja muita heikommassa asemassa olevien alueiden jälkeenjääneisyyttä. Käsite koheesio sisällytettiin perussopimuksiin kuitenkin vasta Euroopan yhtenäisasiakirjassa Single European Act) vuonna Tosin jo sitä ennen oli aloitettu politiikkatoimenpiteitä, jotka on sittemmin luettu taloudellisen ja sosiaalisen koheesion tavoitteen alaan kuuluviksi. Rakennerahastopolitiikan vahvistaminen on johtanut viimeksi kuluneen kahden vuosikymmenen aikana siihen, että koheesiosta on muodostunut EU:n toiminnan keskeisimpiä pyrkimyksiä ks. esim. Manzella & Mendez 2009). Komissio on raportoinut sitä koskevista politiikan tuloksista erityisissä kertomuksissa ja niiden väliraporteissa esim. CEC 1996; CEC 2009b). Taloudellinen ja sosiaalinen koheesio asetettiin aikanaan tavoitteeksi määrittelemättä niitä yksityiskohtaisesti. Ajan ja poliittisen keskustelun myötä niiden tulkinta on vakiintunut. Ekonomisti Willem Mollen, joka on kirjoittanut luultavasti tunnetuimman ja perusteellisimman kokoavan esityksen EU:n koheesiopolitiikasta, määritelmä on seuraavanlainen: Koheesion ymmärretään viittaavan siihen missä määrin alueiden ja ihmisryhmien väliset sosio-ekonomiset erot ovat EU:n puitteissa poliittisesti ja yhteiskunnallisesti hyväksyttäviä Molle 2007, 5). Tällä tavoin tulkittuna taloudellisen ja sosiaalisen koheesion tavoite liittyy kiinteästi integraatioprosessin legitimiteettiin. Pyrkimyksenä on sosio-ekonomisten erojen vähentämisen ohella vahvistaa luottamusta EU:n toimintaan ja toimielimiin. Käytännössä koheesiopolitiikan tuloksia on seurattu mittaamalla alue-eroja. Tämä tutkimus- ja seurantatyö on keskittynyt valtaosin tulotason ja työttömyyden erojen kuvaukseen ja analyysiin ks. esim. Farole et al. 2009). Samaan aikaan keskustelu koheesiopolitiikan tehokkuudesta ja suuntaamisesta on ollut kaiken aikaa käynnissä. Esimerkiksi koheesiopolitiikan historiallista muotoutumista analysoineen Daniel Tarschysin 2003) mukaan alueellisten sosio-ekonomisten erojen muutoksella on suhteellisen vähäinen merkitys EU:n sisäiseen koheesioon. Hänen mielestään koheesiopolitiikassa jos koheesio otetaan tavoitteena vakavasti ja eikä sitä tulkita pelkästään aluepolitiikan koodisanana olisi perusteltua tukea esimerkiksi eurooppalaisen median ja instituutioiden muodostumista. Koheesiopolitiikan muutostarpeista ja uudistamisesta käytävä keskustelu kytkeytyy ymmärrettävistä syistä paljolti rakennerahastokausiin. Esimerkiksi nykyistä vuosien ohjelmakautta edeltäneessä eurooppalaisessa debatissa sai eniten huomiota Komission tilaama ns. Sapirin raportti. Sen keskeinen johtopäätös oli, ettei rakennerahastopolitiikka ole tehokasta talouskasvun vauhdittamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kannalta Sapir et al. 2004). Käytännössä rakennerahastopolitiikkaa ei kuitenkaan uudistettu niin perusteellisesti kuin mitä raportissa 17

19 esitettiin. Parhaillaan on käynnissä politiikantekijöiden ja tutkijoiden keskustelu rakennerahastopolitiikan tarpeesta ja suuntaamisesta vuodesta 2014 eteenpäin. Territoriaalisen koheesion tavoite liittyy tähän keskusteluun, mutta sen ohella rakennerahastopolitiikan tulevaisuutta pohditaan paljon myös sosio-ekonomisen koheesion käsitteeseen pitäytyvästä perspektiivistä. Komission tilaama ns. Barcan raportti tausta-analyyseineen on tässä suhteessa merkittävä puheenvuoro EU:n aluepolitiikan tilasta ja muutostarpeista Barca 2009). Rajoitun kuitenkin seuraavassa pelkästään territoriaalisen koheesion käsitteeseen liittyvään keskusteluun. Territoriaalisen koheesion lyhyt historia Territoriaalinen koheesio on poliittinen käsite, joka sisältyi ensimmäistä kertaa EU:n perusasiakirjoihin vuoden 1997 Amsterdamin sopimuksessa. Sitä ei kuitenkaan esitetty universaalina tavoitteena, vaan viitattaessa yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviin palveluihin services of general economic interest). Viranomainen voi asettaa näiden palvelujen tuottajalle julkisen palvelun velvoitteen5. Alun perin territoriaalisen koheesion käsite juontaa juurensa EU:n sisämarkkinoiden alueellisia vaikutuksia koskevasta ranskalaisesta keskustelusta ks. Faludi 2004). Amsterdamin sopimuksen jälkeen käsitteen tulkinta laajeni ja esimerkiksi Komission toiseen koheesiokertomukseen CEC 2001) sisältyi aihepiiriä käsittelevä kappale. Vuonna 2003 territoriaalisen koheesion käsitteen asema vahvistui olennaisesti: se mainittiin taloudellisen ja sosiaalisen koheesion rinnalla EU:n ratifioimatta jääneen perustuslaillisen sopimuksen luonnoksessa. Seuraavana vuonna Komissio julkaisi erillisen väliraportin DG Regional Policy 2004), jonka mukaan territoriaalinen koheesio viittaa ihmistoimintojen tasapainoiseen jakaumaan EU:ssa. Myös epävirallinen ministerikokous käsitteli tätä aihetta Rotterdamissa samana vuonna ja kytki sen OECD:n 2001) käyttämään territoriaalisen pääoman käsitteeseen. Vuonna 2006 tehty päätös Yhteisön koheesiopolitiikan strategisista suuntaviivoista 702/06/ EY) sisälsi kappaleen territoriaalisesta koheesiosta. Päätökseen sisältyi kuitenkin varaus, että käsitteen sisällön tulkinta on maakohtainen asia. Kuten tämän artikkelin johdannossa mainittiin, epävirallinen ministerikokous hyväksyi EU:n territoriaalisen agendan vuonna Siinä määriteltiin kuusi territoriaalisen koheesion vahvistamisen prioriteettia. Nämä ovat kaupunkiseutujen ja suurkaupunkien verkottuminen monikeskuksisuuden ja innovaatioiden edistämiseksi, maaseutu- ja kaupunkialueiden kumppanuuden ja hallintamallien uusien muotojen löytäminen, alueellisten kilpailu- ja innovaatioklustereiden kannustaminen, eurooppalaisten liikenneverkkojen rakentaminen ja laajentaminen, yleiseurooppalaisen riskihallinnan edistäminen mukaan luettuna ilmastonmuutoksen vaikutukset sekä ekologisten rakenteiden ja kulttuuristen resurssien vahvistaminen. Nämä linjaukset, joiden toteuttamiseksi on laadittu sittemmin toimintaohjelma, 5 Näitä palveluja ovat esimerkiksi työnvälityspalvelut, sosiaalinen asuntotuotanto, lentoliikenne, postipalvelut, sähköinen viestintä ja satamapalvelut. 18

20 ovat konkreettisempia kuin ESDP:ssä vuonna 1999 nimetyt EU:n aluetta koskevat tavoitteet. Komissiota lähellä olevan NOTRE Europe -ajatuspajan Marjorie Jouen 2009) kuvaa territoriaalisen koheesion käsitteen kehitystä pitkänä kypsyttelyprosessina, jonka tärkeänä virikkeenä oli asiantuntijoiden näkemys siitä, että tapauskohtaiset ja ohjelmakausiin sidotut ratkaisut eivät riitä koheesiopolitiikassa. Hänen mukaansa vastassa olivat intressitahot, jotka vieroksuivat keskusjohtoista otetta koheesiopolitiikkaan tai jotka hyötyivät vallitsevasta politiikkaregiimistä. Käsitteen ajajien strategian analyyttisista puolta edustivat EU:n territorion rakenteita ja visiota kartoittavat asiakirjat aina Europe raportista CEC 1991) alkaen, ja käytännön puolta INTERREG-yhteisöaloite. Territoriaalisen koheesion keskeisiä lobbareita ovat Jouenin mukaan sittemmin olleet muun muassa AER Assembly of European Regions), CPMR Conference of Peripheral Maritime Regions in Europe) ja AEBR Association of European Border Regions). Jouen ema.) nimeää käsitteen taustalla olevan teoreettisen argumentaation perustuvan näkemykseen, etteivät vapaat markkinat tuota territoriaalista koheesiota eikä myöskään nykyinen taloudellista ja sosiaalista koheesiota edistävä politiikka riitä siihen, vaan territoriaaliset erot nousevat esiin uusissa muodoissa. Lisäksi territoriaalisen koheesion heikkoudet tulevat hänen mukaansa hyvin kalliiksi ja ihmiset haluavat elää suunnilleen entisillä sijoillaan. Edellä luonnehdittu territoriaalisen koheesion tavoitteen kypsyttely tapahtui pääosiltaan politiikan valmistelun ja asiantuntijakeskustelun sisäpiireissä. Tilanne muuttui merkittävästi vuonna 2008, jolloin Euroopan komissio julkaisi aihepiiriä koskevan vihreän kirjan CEC 2008a). Siinä korostetaan erilaisuutta EU:n vahvuutena. Vihreätä kirjaa koskevaan julkiseen kuulemiseen on vuonna 2009 osallistunut lähes 400 intressitahoa ja asiantuntijaa.6 ESPON-tutkimusohjelmat ovat olleet työn alla samaan aikaan territoriaalista koheesiota koskevan keskustelun kanssa. Ne juontavat juurensa jo ESDP-asiakirjan valmisteluvaiheesta: periaatepäätös ESPONista European Spatial Planning Observation Network) tehtiin vuonna Tuolloin tavoitteena oli aluesuunnittelun tietoperustan vahvistaminen, mihin ESDP:n laatimisen katsottiin luovan välittömän tarpeen. Käytännössä ESPON tutkimusohjelman käynnistäminen lykkääntyi kuitenkin vuoteen Sen loppuvaiheessa tehtiin päätös jatko-ohjelmasta, ja ESPON 2013-ohjelma käynnistettiin vuonna 2007 ks. Tutkimusohjelmien otsikot heijastelevat politiikkaympäristön muutoksia: vuoden 2006 ESPON -ohjelman otsikkona käytettiin verkoston yleisnimeä European Spatial Planning Observation Network, kun taas 2013 ohjelman virallinen nimi on European Observation Network for Territorial Development and Cohesion. Yleisesti ESPON-tutkimustyö on tuottanut laajan tietoaineiston EU:n aluerakenteen ja alueellisten erojen kuvaamiseen. Bruttokansantuote per capita -indikaattorin perusteeksi alueellisten erojen kuvaamisessa ei kelpaa enää argumentti, ettei 6 Ks ). Suomalaisia kannanottoja on 7. Eri maiden aiemmista tulkinnoista ja kannanotoista: ks. Mirwaldt et al. 2009,

21 muista asioista ole saatavissa yhtenäistä kattavaa tietoaineistoa. Tällä on monitahoisia seurauksia aluesuunnittelun ja politiikan kannalta. Ensinnäkin se on nostanut esille kysymyksen tutkimuksen ja politiikan suhteista: Voiko politiikka olla tutkimusperusteista? Miten politiikan kysyntä rajaa tutkimuksen kysymyksenasetteluja, ja myös vastauksia? Toiseksi kartoilla ja indikaattoreilla on selkeä ohjausvaikutus. ESPON-aineisto on antanut merkittävän sysäyksen siihen, että monilla alueilla on käynnissä keskustelu niiden muuttuvasta asemasta EU:n aluerakenteessa ja strategioissa. Euroopan pohjoisten harvaanasuttujen alueiden strategiatyö on tästä eräs esimerkki ks. Gloersen 2009 ja Malisen artikkeli tässä raportissa). Kolmanneksi ESPON-tutkimukset ovat antaneet Euroopan komission käyttöön aiempaa paljon monipuolisemman, ja samalla valikointimahdollisuuksia tarjoavan aineiston alueellisten vertailujen tekemiseksi. Tämä vaikutus on nähtävissä esimerkiksi koheesiokertomuksissa ja paljon huomiota saaneessa EUROPE raportissa CEC 2008b). Erilaisia tulkintoja Usea aluesuunnittelun ja aluepolitiikan käsite esimerkiksi monikeskuksisuus ja klusteri juontaa juurensa tutkimuksesta. Sen merkitys on voinut muuntua uudella käyttöalalla, mutta alkuperäinen merkityssisältö tarjoaa vertailukohdan. Tämä ei päde territoriaalisen koheesion käsitteeseen, sillä siihen ei liity tutkimushistoriaa: territoriaalinen koheesio on läpeensä poliittinen käsite, olkoonkin että sekä territorio että koheesio ovat analyyttisiä käsitteitä. Tämä on omiaan laajentamaan käsitteen sisältöä koskevien näkemysten ja arvioiden kirjoa. Lisäksi on selvää, että territoriaalisen koheesion käsitteen tulkinnat ovat muuttuneet runsaassa vuosikymmenessä, jona käsitettä koskeva keskustelu on ollut käynnissä. Alue-erot ja politiikkasektorien koordinaatio Territoriaalisen koheesion tulkinnat eivät ole järjestettävissä yhden ulottuvuuden mukaan. Simin Davoudi 2007, 81 82) tarjoaa kiinnostavan lähtökohdan niiden jäsentämiseen muistuttamalla siitä että aluesuunnittelun eurooppalaistuminen rakentuu perimmältään kahden vaikutusvaltaisen suunnittelutradition varaan. Ranskalaisen suunnittelun aménagement du territoire) pääkohteena ovat taloudelliset olosuhteet, saksalaisessa suunnittelussa Raumordnung) sovitellaan yhteen maankäytön eri lajeja. Politiikan käytännöissä edellinen keskittyy aluetaloudellisen eroihin, jälkimmäinen politiikan eri sektoreiden koordinaatioon. Nämä ovat keskeisiä ulottuvuuksia territoriaalisen koheesion sisältöä koskevissa tulkinnoissa. Mikä on territoriaalisen koheesion viesti aluetaloudellisia eroja koskevaan keskusteluun? Davoudi ema.) kytkee tämän tavoitteen eurooppalaisesta yhteiskuntamallista käytävän keskusteluun. Vaikka EU-maissa on useita yhteiskuntamalleja, Britannian anglosaksista mallia lukuun ottamatta niiden ytimessä ovat olleet 20

22 hyvinvointivaltion ja työelämän suhteiden kollektiiviset instituutiot ja käytännöt. Davoudin mukaan territoriaalisen koheesion tavoite tuo lisäulottuvuuden näitä koskeviin arvioihin, ts. alueiden nähdään ohjaavan ihmisiä tiettyihin tehtäviin sen mukaan mikä on niiden työnjaollinen asema. Davoudin mukaan tämä asia tiivistetään selkeimmin kolmannessa koheesiokertomuksessa: people should not be disadvantaged by wherever they happen to live and work in the Union CEC 2004, 27). Davoudin eurooppalaista yhteiskuntamallia koskevan periaatteellisen pohdinnan vertailukohdaksi sopii Willem Mollen 2007) rakennerahastopolitiikan vakiintuneeseen päälinjaan ankkuroitunut tulkinta siitä, mikä on territoriaalisen koheesion tavoitteen merkitys alueellisten erojen kannalta. Hänen mukaansa tämä tavoite antaa lisätukea vakiintuneelle sosio-ekonomisen koheesion tavoitteelle. Lisäksi se määrittää eräitä politiikan reunaehtoja: Ensinnäkin on alueita, jotka ovat väistämättä alakynnessä kilpailun olosuhteissa, ja sen vuoksi esimerkiksi vuoristoseutujen, saarten ja harvaanasutun kylmän pohjoisen erityisolosuhteiden asettamat rajoitteet tulisi tunnustaa ja ottaa huomioon politiikkaa mitoitettaessa. Toiseksi peruspalvelujen saatavuus tulee turvata myös alueilla, joiden asukkaat jäisivät markkinaehdoin niitä paitsi. Tämä tulkinta vastaa Amsterdamin sopimuksen mukaista määritelmää sekä myös ESDP:n tavoiteasettelua. Kaiken kaikkiaan Molle arvioi territoriaalisen koheesion olevan osittain päällekkäinen taloudellisen ja sosiaalisen koheesion kanssa ja perustelee tällä omaa suppeaa tulkintaansa. Saksalaiseen suunnittelu- ja politiikkatraditioon liittyvä sektoripolitiikan koordinaation tarve on korostunut EU-integraation edetessä. Sen vaikutukset ulottuvat entistä useammille yhteiskuntaelämän aloille, minkä seurauksena politiikan eri sektoreiden koordinoimattomuuden kustannukset kasvavat. Tässä tilanteessa merkittävä osa integraation potentiaalista jää hyödyntämättä ks. esim. Schön 2005; Academy for Spatial Research and Planning 2008). ESPON-tutkimusohjelma on osaltaan tuottanut tästä evidenssiä: yhteisen maatalouspolitiikan vaikutusten on todettu olevan ristiriidassa koheesiotavoitteiden kanssa ESPON 2004). Politiikan koordinaation vaatimus koskee selkeimmin EU-tason politiikan sektoreita, joista useilla on merkittäviä seurauksia aluekehityksen ja myös alueiden käytön kannalta. Toinen ulottuvuus on vertikaalinen koordinaatio eli kysymys siitä, millainen on eri aluetasojen toimijoiden asema suhteessa eurooppalaisen politiikan linjauksiin. Tämä koskee viime kädessä innovatiivisten ja demokraattisten käytäntöjen luomista pikemminkin kuin toimivaltaa koskevien säädösten hiomista ks. esim. Gualini 2008). Aluepolitiikan uusi linjaus Edellä luonnehditut territoriaalisen koheesion asettamat vaatimukset, huomion kiinnittäminen alueellisiin eroihin ja politiikan sektoreiden koordinaatioon, juontavat siis juurensa keskeisistä eurooppalaisista suunnittelutraditioista. Niiden ohella territoriaalista koheesiota koskevassa keskustelussa on nähtävissä selkeästi se, että 21

23 aluepolitiikan konseptio on muuttunut. Se nähdään entistä enemmän kilpailukykyja innovaatiopolitiikkana ja lisäksi sille on asetettu reunaehdoksi kestävän kehityksen periaate. Tämän argumentaation perusajatus ja samalla territoriaalista koheesiota käsittelevän vihreän kirjan otsikko on erilaisuus vahvuutena. Sen mukaan alueiden tulisi erikoistua omien erityisten vahvuuksiensa perusteella entistä selkeämmin, ja tämä on mahdollista niiden oman ja koko EU:n kilpailukyvyn edistämiseksi. Koodisana on territoriaalinen pääoma territorial capital), jolla viitataan niihin erityisiin kilpailuetuihin, joita kullakin alueella on: ne voivat perustua esimerkiksi väestön koulutustasoon, alueen sijaintiin, innovaatiopotentiaaliin, teolliseen tai kulttuuriseen traditioon ja toimiviin ja luotettaviin instituutioihin. Politiikan tehtävä on tukea tätä erilaisuuden hyödyntämistä, eikä se sinänsä edellytä täyskäännöstä nykyisen rakennerahastopolitiikan käytäntöihin. Tosin on perusteltua kannustaa uusien aluekokonaisuuksien muodostumista, koska tällä tavoin toiminnallisten alueiden resurssiperusta vahvistuu. Territoriaalisen koheesion kilpailukykyä korostavaa tulkintaa voidaan laajentaa yhdistämällä siihen alueiden haavoittuvaisuuden tai haurauden fragility) sekä erityisolosuhteiden tarkastelu tiivistyvien sisämarkkinoiden ja globalisaation olosuhteissa. Nämä eivät ole palautettavissa pelkästään heikkoon saavutettavuuteen tai luonnonmaantieteellisiin tekijöihin. Tähän liittyy myös pyrkimys politiikan territoriaalisten vaikutusten arvioimiseksi samaan tapaan kuin ympäristövaikutuksia arvioidaan. Tätä aihepiiriä koskeva tutkimustyötä territorial impact assessment) on tehty muun muassa ESPON-ohjelmassa. Pohjoismaisia perspektiivejä Suomi ja muut Pohjoismaat eivät ole kuuluneet territoriaalisen koheesion tavoitteen esitaistelijoihin eurooppalaisessa aluesuunnittelu- ja aluepolitiikkakeskustelussa. Esimerkiksi Suomen edustajana eurooppalaisessa aluesuunnittelu- ja aluepolitiikkayhteistyössä pitkään toiminut Ulla Blomberg suhtautuu torjuvasti tähän tavoitteeseen: Alueellisen koheesion puuttuminen ei ole haitannut Unionin aluepoliittista työtä millään alueella, eikä se ole estänyt Suomea saamasta aluepoliittisia tukia mm. heikommin kehittyvälle Itä- ja Pohjois-Suomelle...Uuteen Lissabonin sopimukseen lisätty koheesion kolmas ulottuvuus, alueellinen koheesio, on siinä mielessä turha Blomberg 2009, 115). Kun territoriaaliseen koheesion liittyvä politiikan valmisteluprosessi on edennyt ja institutionalisoitunut, siihen on luonnollisesti otettu kantaa myös Suomessa. Taustatukea on haettu yhteistyössä muiden pohjoismaiden kanssa. Aluepolitiikan pohjoismainen virkamieskomitea NÄRP) on tuottanut Tukholmassa toimivalla aluekehityksen tutkimuskeskuksella Nordregiolla analyysin siitä, miten territoriaalinen koheesio näyttäytyy pohjoismaisesta perspektiivistä ja mitä Pohjoismaat voivat tarjota aihepiirin keskusteluun Damsgaard et al. 2008). 22

24 Analyysissa lähdetään siitä, että EU:n politiikkamalli on selkeästi muuttunut. Alueellisen tasapainon ja erojen vähentämisen sijasta painopiste on resurssien mobilisoimisessa kilpailukyvyn parantamiseksi. Nordregion tutkimusryhmä muotoilee näistä lähtökohdista yhdeksänkohtaisen luettelon pohjoismaiden territoriaalisen koheesion politiikan painotuksista: Aluekehitystä on analysoitava nykyistä yksityiskohtaisemmin; EU-vertailuissa tyypillisesti käytetty suuraluetaso NUTS2) on Pohjoismaiden oloissa aivan liian karkea. Sektoripolitiikka on alueellistettava. Kilpailukyvyn analyysissa tulee laajentaa perspektiivi EU-Euroopasta globaaliksi. Saavutettavuuden sijasta on perustellumpaa tarkastella kunkin alueen spesifejä yhteystarpeita. Monikeskuksisuuden eurooppalainen, keskusten maantieteellistä läheisyyttä korostava tulkinta ei sovi pohjoismaiden olosuhteisiin. Sosiaaliset, ympäristölliset, kulttuuriset ja resursseihin liittyvät näkökohdat on otettava mukaan harvaanasuttuja alueita koskevaan keskusteluun. Energiakysymykset koskevat uusiutuvia resursseja ja käytön tehostamista. Toiminnallisten alueiden laajentaminen on otettava analyysin kohteeksi. Alueiden kestävyys on tärkeä näkökohta ilmastostrategioissa, joissa ei ole perusteita rajoittua vain välittömiin energiankulutus- ym. asioihin. Näiden painotusten perusteella Nordregion tutkimusryhmä luonnehtii intressejä ja argumentteja, joita Pohjoismaiden tulisi puolustaa territoriaalista koheesiota koskevassa eurooppalaisessa debatissa. Pohjoisimpien alueiden kannalta erityisen kiinnostava on argumentti siitä, että pysyvien alueellisten kilpailuhaittojen sijasta on perusteltua käyttää käsitettä pysyvät maantieteelliset erityispiirteet. Pohjois- ja Itä- Suomi ovat jo ottaneet askelen tähän suuntaan strategiakeskustelussa, jossa ne ovat hakeneet paikkaansa EU:n alueiden joukossa ks. Gloersen 2009 ja Malisen artikkeli tässä raportissa). Suomen kanta Suomen hallituksen virallisessa kannanotossa territoriaalista koheesiota käsittelevään vihreään kirjaan korostetaan alueellisen koheesion määrittelyn välttämättömyyttä, ja pidetään hyvänä sitä, että tätä käsitettä tarkastellaan sekä maantieteellisenä ilmiönä että eri politiikkasektoreiden alueellisten vaikutusten ja toimeenpanon aluetason koordinoinnin näkökulmasta Työ- ja elinkeinoministeriö 2009). Edelleen tuodaan painokkaasti esille aluetyypit, joilla on erityisiä kehityshaasteita ja peräänkuulutetaan selkeää rajausta siitä, miten alueellinen koheesio liittyy politiikan rahoitukseen ja alue- ja rakennepolitiikan sisältöön. Pääosa kannanotosta esittelee Suomen aluepolitiikkaa siten, että esillä ovat sekä rakenteelliset ongelmat että innovaatiopolitiikka. Suomen kansallisen aluepolitiikan todetaan jo pitkään 23

Suomen aluerakenteen muutokset kansainvälisessä ja kansallisessa perspektiivissä

Suomen aluerakenteen muutokset kansainvälisessä ja kansallisessa perspektiivissä Suomen aluerakenteen muutokset kansainvälisessä ja kansallisessa perspektiivissä Sosiaalialan osaamiskeskuspäivät Pyhätunturi 27.8.2009 Heikki Eskelinen Joensuun yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos 1. Johdanto

Lisätiedot

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Lounaisrannikkoseminaari 5.2.2015 Neuvotteleva virkamies Olli Alho Lähtökohtia TEM tilasi selvityksen yhteiskuntamaantieteen

Lisätiedot

Kainuun aluekehitysstrategiat linjataan uudelleen 2013

Kainuun aluekehitysstrategiat linjataan uudelleen 2013 Kainuun aluekehitysstrategiat linjataan uudelleen 2013 Tuleva vuosi 2013 on tärkeä vuosi Kainuun aluekehitystyössä. Vuoden aikana uusitaan kaikki maakunnan keskeiset kehityssuunnitelmat: maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Seutukaupungit aluerakenteessa ja sektoripolitiikassa

Seutukaupungit aluerakenteessa ja sektoripolitiikassa Tutkimushanke: Kaupunkiverkon ja maaseudun välimaasto mikäon seutukaupunkien paikka aluerakenteessa? (9/2010 3/2011) Sektoritutkimus; alue ja yhdyskuntarakenteet ja infrastruktuuri jaosto Seutukaupungit

Lisätiedot

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun Kehittämisneuvos Harri Martikainen Sisäisen turvallisuuden strategian laadinta Hankkeen toimikausi jakautuu kahteen osaan: 20.1.2015-31.3.2015,

Lisätiedot

EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011

EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011 EU:n metsästrategia; missä mennään Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011 Esityksen sisältö tilanne EU:ssa metsäasioiden käsittelyn osalta nykyinen EU:n metsästrategia EU:n metsästrategian

Lisätiedot

Tilastojen kehittämistarpeet aluetalouden ja politiikan näkökulmasta

Tilastojen kehittämistarpeet aluetalouden ja politiikan näkökulmasta Tilastojen kehittämistarpeet aluetalouden ja politiikan näkökulmasta Tilastokeskus 19.4.2007 Paavo Okko Kansantaloustieteen professori paavo.okko@tse.fi Näkökulmia aluetietoon Tutkimus Aluekehittäminen/alueintressin

Lisätiedot

Aluerakenteen kehitysnäköaloja

Aluerakenteen kehitysnäköaloja Aluerakenteen kehitysnäköaloja Jussi S. Jauhiainen 1 Taustaa Aluerakenne on käytännössä aina (materiaalisesti) monikeskuksinen verkosto, ja tällä materiaalisella verkostolla on sosiaalinen ulottuvuus ja

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

EU - Valkoinen kirja ja Pierre de Coubertin -toimintaohjelman valmistelutilanne

EU - Valkoinen kirja ja Pierre de Coubertin -toimintaohjelman valmistelutilanne EU - Valkoinen kirja ja Pierre de Coubertin -toimintaohjelman valmistelutilanne LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN JÄRJESTÖPÄIVÄT 23.-24.9.2008 RANTASIPI AULANKO, HÄMEENLINNA RAIJA MATTILA EU-yhteistyön taustaa Liikuntasektorin

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Kehityskäytävät yleensä ja E18 erityisesti

Kehityskäytävät yleensä ja E18 erityisesti Kehityskäytävät yleensä ja E18 erityisesti 10.12.2013 Helka Kalliomäki Maantieteen ja geologian laitos, Turun yliopisto Mistä investointeja Kotkan-Haminan seudulle? -tilaisuus KEHITYSKÄYTÄVÄT YLEENSÄ Mikä

Lisätiedot

Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus Tutkimushankkeiden loppuseminaari 17.3.2011 Alue- ja yhdyskuntarakenteet ja infrastruktuurit -jaosto

Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus Tutkimushankkeiden loppuseminaari 17.3.2011 Alue- ja yhdyskuntarakenteet ja infrastruktuurit -jaosto Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus Tutkimushankkeiden loppuseminaari 17.3.2011 Alue- ja yhdyskuntarakenteet ja infrastruktuurit -jaosto Risto Murto Mitä on sektoritutkimus? Sektoritutkimuksella

Lisätiedot

EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä

EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä Eeva Raevaara, tasa-arvoyksikkö EU:n tasa-arvoinstituutti European Institute for Gender Equality (EIGE) 1990-luvun lopulla Ruotsi teki aloitteen instituutin

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Itä-Suomi ja Etelä-Savo EU:n aluepolitiikassa 2014+ Aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen

Itä-Suomi ja Etelä-Savo EU:n aluepolitiikassa 2014+ Aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen Itä-Suomi ja Etelä-Savo EU:n aluepolitiikassa 2014+ Aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen EU-tason keskeiset taustat Koheesioraportti 9.11.2010 (komission linjaukset) Itä-Suomen kannalta keskeiset argumentit

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma

Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma Kestävä kaivostoiminta III Kaivosten ja prosessiteollisuuden sivuvirtojen tuotteistaminen Vuokatti 13.6.2013 Maija Uusisuo Kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelmien haasteita syksyllä 2008

Rakennerahasto-ohjelmien haasteita syksyllä 2008 Rakennerahasto-ohjelmien haasteita syksyllä 2008 Aluekehitysjohtaja Jussi Yli-Lahti Alueiden kehittämisosasto Rakennerahastopolitiikkaryhmä haasteita Ohjelmien käynnistäminen kaikilta osiltaan Valitun

Lisätiedot

Euroopan unionissa käydään

Euroopan unionissa käydään artikkeli heikki eskelinen Professori karjalan tutkimuslaitos itä-suomen yliopisto heikki.eskelinen@uef.fi Kuvat maarit kytöharju ALUEKEHITYS: Suomi entisillä raiteillaan EUn jäsenenä Alueellisen keskittymisen

Lisätiedot

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014 KUMPPANUUSBAROMETRI KÄYNNISTÄÄ MAAKUNTASTRATEGIAN SEURANNAN Kumppanuusbarometrissa tarkastellaan maakunnan yleistä kehitystä ja maakuntastrategian toimenpiteiden toteutumista. Se on maakunnan keskeisten

Lisätiedot

Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020

Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020 Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020 Nvm Sirpa Karjalainen Maa- ja metsätalousministeriö CAP valmistelut vuonna 2013 Irlannin puheenjohtajuuskauden tavoiteaikataulu 24. 25.6. Maatalouden ministerineuvosto,

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille KUNTAUUDISTUKSEN SEUTUTILAISUUS OULUN KAUPUNKISEUTU, Oulu 4.4.2014 Professori Perttu Vartiainen, Itä-Suomen yliopisto Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille Mihin yritän vastata ja

Lisätiedot

SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA

SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA Erja Tikka, Itämeri-suurlähettiläs Ulkoasiainministeriö Hallituksen Itämeri-selonteko 2009 Ympäristö - rehevöitymisen vähentäminen - ympäristömyrkyt, merenkulun päästöt,

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia

Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia 24.11.2008 Helsingin yliopisto Ruralia-insituutti Seinäjoki Antti Saartenoja Arvioinnin taustaa MMM

Lisätiedot

Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi

Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi Minkälaista on hyvä ympäristökasvatusmateriaali? Tässä puheenvuorossa: esittelen kolmen järjestön yhteistä suositusluonnosta,

Lisätiedot

Ajankohtaiset asiat EU:ssa. 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS

Ajankohtaiset asiat EU:ssa. 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS Ajankohtaiset asiat EU:ssa 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS Ajankohtaiset haasteet EU:ssa Heikko talouskasvu Korkea työttömyys, erityisesti nuorisotyöttömyys Investointien vähäisyys

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Ennakkotehtävien jatkokehittelypohja. Suunnittelutasojen suhteet

Ennakkotehtävien jatkokehittelypohja. Suunnittelutasojen suhteet Ennakkotehtävien jatkokehittelypohja Suunnittelutasojen suhteet Suunnittelutasojen suhteet Pääpointit jatkokehittelystä A. Mitä ennakkotehtävässä oli saatu aikaan? Hyvä ja konkreettinen esitys, jonka pohjalta

Lisätiedot

EU:n kiertotalouden toimintasuunnitelma, neuvottelutilanne ja kytkentä biotalouteen. Merja Saarnilehto, YM Eduskunnan suuri valiokunta 25.5.

EU:n kiertotalouden toimintasuunnitelma, neuvottelutilanne ja kytkentä biotalouteen. Merja Saarnilehto, YM Eduskunnan suuri valiokunta 25.5. EU:n kiertotalouden toimintasuunnitelma, neuvottelutilanne ja kytkentä biotalouteen Merja Saarnilehto, YM Eduskunnan suuri valiokunta 25.5.2016 Käsittelyvaihe Komission ehdotus, kiertotalouspaketti 2.12.2015

Lisätiedot

Osaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat

Osaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat Osaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat Kirjan esittely TEM:n innovaatioympäristöt ryhmän tilaisuudessa 11.3.2008 Val.tri. Soile Kuitunen

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVIA HANKKEITA Turvallisuusjohtaja Rauli Parmes Liikenne- ja viestintäministeriö Keskushallinnon uudistushanke Nykyisen hallituksen ohjelmassa on linjattu, että hallitus

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Maakuntien yhteistyöryhmien y y valtakunnalliset neuvottelupäivät Jyväskylässä 23.-24.3.2010 EU:N ALUE- JA RAKENNEPOLITIIKKA VUODEN.

Maakuntien yhteistyöryhmien y y valtakunnalliset neuvottelupäivät Jyväskylässä 23.-24.3.2010 EU:N ALUE- JA RAKENNEPOLITIIKKA VUODEN. Maakuntien yhteistyöryhmien y y valtakunnalliset neuvottelupäivät Jyväskylässä 23.-24.3.2010 EU:N ALUE- JA RAKENNEPOLITIIKKA VUODEN 2013 JÄLKEEN Paavo Mäkinen Euroopan komission i Suomen-edustusto t Eurooppa

Lisätiedot

EU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI

EU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI EU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI Erja Tikka, Itämeri-suurlähettiläs Ulkoasiainministeriö EU:n Itämeri-strategia EU:n uudistetun Itämeri-strategian päämäärät 1) Meren pelastaminen

Lisätiedot

Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa

Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa Anssi Niskanen johtaja - Metsäalan tulevaisuusfoorumi Maa- ja metsätalousministeriön ja Joensuun yliopiston järjestämä keskustelu- ja tiedotustilaisuus

Lisätiedot

SGEI-palvelut pähkinänkuoressa

SGEI-palvelut pähkinänkuoressa SGEI-palvelut pähkinänkuoressa Julkisten hankintojen ajankohtaisfoorumi 15.11.2012 Eeva Vahtera,VT, neuvotteleva virkamies SGEI-palvelut pähkinänkuoressa ESITYKSEN SISÄLTÖ 1)Mitä SGEI-palvelut* ovat? 2)

Lisätiedot

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA PROSESSIN OMISTAJA Yksikönjohtajat PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Syyskuu 2008 PROSESSIKUVAUS HYVÄKSYTTY

Lisätiedot

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 1. Taloustilanne haastaa uudistumaan 2. Maakuntien kehittäminen lyhyellä ja pitemmällä aikajänteellä 3. Maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa

Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa Suomen CB kontaktipisteen avajaiset Uudenmaan liitto, 15.10.2014 harry.ekestam@tem.fi Rakennerahastojen Euroopan

Lisätiedot

Inarin matkailueurot ja -työpaikat

Inarin matkailueurot ja -työpaikat Nordia Tiedonantoja Numero 1/2008 Inarin matkailueurot ja -työpaikat Pekka Kauppila & (toim.) Nordia Tiedonantoja Pohjois-Suomen maantieteellisen seuran ja Oulun yliopiston maantieteen laitoksen julkaisuja

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Ennakointiyksikkö Samuli Leveälahti 15.12.2004 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ennakoinnin ESR hanke Opetushallituksessa 1.1.2004

Lisätiedot

KOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020

KOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020 YHDENNETTY ALUEELLINEN INVESTOINTI KOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020 Euroopan unionin neuvosto hyväksyi joulukuussa 2013 virallisesti EU:n koheesiopolitiikan alalla uudet säännöt ja lainsäädännön seuraavaa

Lisätiedot

"Resurssitehokas Eurooppa" Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista

Resurssitehokas Eurooppa Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista "Resurssitehokas Eurooppa" Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista FI Tässä asiakirjassa esitettävät päätelmät perustuvat Wirtschaftsuniversität Wienin yhteydessä

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi. Jussi Huttunen

ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi. Jussi Huttunen ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi Jussi Huttunen 20.11.2013 2013 MIHIN SUUNTAAN JA MITEN SUOMEN ALUERAKENNETTA JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄÄ TULISI KEHITTÄÄ laatia Suomen uusi kehityskuva? o Kun edellinen kysymys

Lisätiedot

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA FI IKÄSYRJINNÄN TORJUMINEN EU:SSA JA KANSALLISESTI Ikäsyrjintä on koko yhteiskuntaa koskeva monitahoinen kysymys. Sen tehokas torjuminen on vaikea tehtävä. Ei ole yhtä ainoaa keinoa, jolla tasa-arvo eri

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Keskusjärjestelmä 2.0

Keskusjärjestelmä 2.0 Keskusjärjestelmä 2.0 DI, VTM, YY-Optima Oy Fil. lis. Anna Saarlo, YY-Optima Oy HTT Ilari Karppi, Tampereen yliopisto HTL Ville Viljanen, Tampereen yliopisto DI, HTM Sakari Somerpalo, Linea Oy FM Jaana

Lisätiedot

PK-TEOLLISUUDEN UUDISTAMINEN JA KILPAILUKYKY pilotti

PK-TEOLLISUUDEN UUDISTAMINEN JA KILPAILUKYKY pilotti PK-TEOLLISUUDEN UUDISTAMINEN JA KILPAILUKYKY pilotti Sisältää teollisuutta palvelevan liiketoiminnan 10.10.2013 Seutukaupunki Seutukaupunkeja ovat kaupungit: 1. Jotka ovat seutukuntiensa tai talousalueensa

Lisätiedot

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa VOIMISTUVAT KYLÄT -kampanja 2010-2012 Voimistuvat kylät-kampanja 14.-15.10.2011 Etelä-Karjala, Imatra Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri

Lisätiedot

Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma

Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma Mari Pantsar-Kallio Strateginen johtaja Cleantechin strateginen ohjelma Cleantech kasvaa Maailmanmarkkinat

Lisätiedot

OECD 2OO4 TUKEVA POHJA PÄÄTÖKSENTEOLLE JA VÄLINE GLOBALISAATIOKEHITYKSEN ANALYYSIIN JA HALLINTAAN JORMA JULIN 5.5.2004 OECD! 30 JÄSENTÄ - SLOVAKIA HYVÄKSYTTIIN VIIMEISENÄ JOULUKUUSSA 2000! LÄHES PARIKYMMENTÄ

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297 HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Viite Asia EU; Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi

Lisätiedot

SYL:n toiminnan suunnittelun ja kuvaamisen uudistaminen

SYL:n toiminnan suunnittelun ja kuvaamisen uudistaminen Hyvä ylioppilaskuntatoimija, Liittokokousmateriaaleista järjestettiin lausuntokierros 21.9. 12.10. Lausunnot liittokokousmateriaaleista saatiin 15 jäsenyhteisöltä. Lausuntojen pohjalta liiton hallitus

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0313 (NLE) 14254/14 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 27. lokakuuta 2014 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia:

Lisätiedot

EU ja julkiset hankinnat

EU ja julkiset hankinnat EU ja julkiset hankinnat Laatua hankintoihin Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Suomen kansallinen kontaktihenkilö (Fin-RCP) Ohjelma-alueen yhteiset erityispiirteet 1) Syrjäinen, harvaan asuttu ja osittain arktinen

Lisätiedot

Suuret muutokset mahdollisuuksina: näkymiä Suomen aluerakenteeseen. Prof. Sami Moisio Oulun yliopisto 27.11.2012

Suuret muutokset mahdollisuuksina: näkymiä Suomen aluerakenteeseen. Prof. Sami Moisio Oulun yliopisto 27.11.2012 Suuret muutokset mahdollisuuksina: näkymiä Suomen aluerakenteeseen Prof. Sami Moisio Oulun yliopisto 27.11.2012 Esitelmän tarkoitus 1. Erittelen Suomen aluerakenteen peruselementit 2. Avaan Suomen alueellisen

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan.

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan. 1 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Maantieto Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Opetuksen tulee kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa

Lisätiedot

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöseminaari 3.- 4.2.2011 Lapin ELY keskus 3.2.2011 / Paula Alho Esitys keskittyy kahteen EU:n rahoitusohjelmaan Kilpailukyky ja työllisyys

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-15. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2130(INI) 17.12.2013. Lausuntoluonnos Nuno Melo. PE524.619v01-00

TARKISTUKSET 1-15. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2130(INI) 17.12.2013. Lausuntoluonnos Nuno Melo. PE524.619v01-00 EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 17.12.2013 2013/2130(INI) TARKISTUKSET 1-15 Nuno Melo (PE524.605v01-00) Lissabonin sopimuksen täytäntöönpanosta

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen

Lisätiedot

Elinkeinokalatalouden kehittäminen 2014-2020

Elinkeinokalatalouden kehittäminen 2014-2020 Elinkeinokalatalouden kehittäminen 2014-2020 - Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily 5.2.2014, Turku Risto Lampinen maa- ja metsätalousministeriö 1 Keskeisiä tulevia muutoksia Hallinnon strategiat

Lisätiedot

Hyvä työ, mitä se on?

Hyvä työ, mitä se on? Suomen Sosiaalifoorumi, Helsinki, 21.4.2012 Hyvä työ, mitä se on? erkki.laukkanen@sak.fi Työn laadun lyhyt historia EU:n työllisyyspolitiikka, 1997 ei erityistä mainintaa työn laadusta ILO:n kelvollisen

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Kaupunki- ja aluekehitys ja tilastot

Kaupunki- ja aluekehitys ja tilastot Kaupunki- ja aluekehitys ja tilastot Maaseudun ja kaupungin määrittely tilastoissa ja tilastojen avulla seminaari Tilastokeskuksessa Janne Antikainen SM/AHO/AKO 24.8.2005 Neljä kansallista projektia Osaamis-Suomi

Lisätiedot

Mitä merkitsee luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen näkökulma erityisesti suomalaisen kaivostoiminnan kestävyyteen

Mitä merkitsee luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen näkökulma erityisesti suomalaisen kaivostoiminnan kestävyyteen Mitä merkitsee luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen näkökulma erityisesti suomalaisen kaivostoiminnan kestävyyteen Mari Tuusjärvi Geologian tutkimuskeskus 22.11.2013 1 Taustaa Kaivostoiminnan kestävyys

Lisätiedot

Kestävän kilpailupolitiikan elementit

Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kilpailuviraston 20-vuotisjuhlaseminaari Finlandia-talo 7.10.2008 Matti Vuoria, toimitusjohtaja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Lähtökohta Esityksen lähtökohtana

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Per Mickwitz STN:n puheenjohtaja 1 SUOMEN AKATEMIA STN:n ensimmäiset ohjelmat Valtioneuvosto päätti vuoden 2015 teemoista 18.12.2014. Strategisen

Lisätiedot

Esityslista Kestävä kehitys

Esityslista Kestävä kehitys Esityslista Kestävä kehitys Tasa-arvo, Integraatio ja Moninaisuus Ympäristö Saamen kielen käyttö Yhteenveto Kestävä kehitys Kehitys, joka huolehtii meidän tarpeistamme vaarantamatta tulevien sukupolvien

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen EU-toimisto perustettiin v. 1998 ja Pohjois-Suomen

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Koulutuksen merkitys tuottavuuden, innovoinnin, kasvun kannalta tärkeämpää kuin koskaan aiemmin Ohjelmalla

Lisätiedot

KAINUUN LIITON PUHEENJOHTAJUUSKAUDEN PRIORITEETIT 2015-2017 Barentsin alueneuvostossa ja aluekomiteassa. 14.12.2015 Paavo Keränen

KAINUUN LIITON PUHEENJOHTAJUUSKAUDEN PRIORITEETIT 2015-2017 Barentsin alueneuvostossa ja aluekomiteassa. 14.12.2015 Paavo Keränen KAINUUN LIITON PUHEENJOHTAJUUSKAUDEN PRIORITEETIT 2015-2017 Barentsin alueneuvostossa ja aluekomiteassa 14.12.2015 Paavo Keränen Puheenjohtajuusohjelma on saatavilla kolmella kielellä: http://issuu.com/kainuunliitto/docs/kainuu_b

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 12.7.2010 2010/0137(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon

Lisätiedot

AVAINBIOTOOPPITIEDON SAATAVUUS

AVAINBIOTOOPPITIEDON SAATAVUUS AVAINBIOTOOPPITIEDON SAATAVUUS LAINSÄÄDÄNNÖN TARKASTELUA AVOIMUUDEN NÄKÖKULMASTA Minna Pappila OTT, tutkijatohtori Itä-Suomen yliopisto Turun yliopisto ESITYKSEN RAKENNE: Ympäristötiedon avoimuuden merkitys

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1994 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja

Lisätiedot

Energiaunioni. ylitarkastaja Ville Niemi. Kuntamarkkinat 10.9.2015

Energiaunioni. ylitarkastaja Ville Niemi. Kuntamarkkinat 10.9.2015 Energiaunioni ylitarkastaja Ville Niemi Kuntamarkkinat 10.9.2015 Energiaunioni On yksi kymmenestä Junckerin komission prioriteetista Energiaunionista vastaa komission varapuheenjohtaja Slovakian Maros

Lisätiedot

HämePro tahtosopimus 2008

HämePro tahtosopimus 2008 HämePro tahtosopimus 2008 HämePro 2008 Kanta-Häme on 2000-luvulla kuulunut menestyneisiin maakuntiin. Asukasluku, työllisyys ja yritysten lukumäärä sekä liikevaihto ovat kehittyneet maan keskiarvoa paremmin.

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa

Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa Seminaari: EMIN Vähimmäistoimeentulon jäljillä 30. syyskuuta 2014 Ismo Grönroos-Saikkala

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

1(5) Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja perusjäämä

1(5) Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja perusjäämä 1(5) EU-lainsäädäntö asettaa julkisen talouden hoidolle erilaisia finanssipoliittisia sääntöjä, joista säädetään unionin perussopimuksessa ja vakaus- ja kasvusopimuksessa. Myös kansallinen laki asettaa

Lisätiedot