Vaasan kaupungin henkilöstölehti - Vasa stads personaltidning. Puhelinvaihde - Lastenkotityötä 150v Vaasassa - Itsenäisyysjuhlat nuorille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vaasan kaupungin henkilöstölehti - Vasa stads personaltidning. Puhelinvaihde - Lastenkotityötä 150v Vaasassa - Itsenäisyysjuhlat nuorille"

Transkriptio

1 Vaasan kaupungin henkilöstölehti - Vasa stads personaltidning Hyvää Joulua! God Jul! Puhelinvaihde - Lastenkotityötä 150v Vaasassa - Itsenäisyysjuhlat nuorille Joulukuu 8/2003 December

2 Joulukuu 8/2003 December MERITUULI - HAVSVINDEN PÄÄKIRJOITUS Päätoimittaja Ville Rintamäki Joulun aika on pian käsillä. Joulu on Tony Dunderfelt tiivisti edellä käsitellyn hiljentymisen ja läheisten ihmisten aikaa. Myös työyhteisöissä vietetään aiheen hyvän yhteistyön erilaisia perinteisiä tapoja ja tilaisuuksia seitsemään yhdessä työkavereiden kesken. Kohtaamme päivittäin ihmisiä. Kohtaamme myös ihmisten ei-rationaalisuuden, ihmiset eivät aina toimi oletetusti. Tämän päivän työyhteisöt ovat myös monista eri lähtökohdista johtuen moniäänisiä. Tällöin ihmissuhteissa ja niihin vaikuttamisessa syntyy monia ristiriitaisiakin vaatimuksia. Toisaalta tulisi harrastaa itsekontrollia, mutta myös kontrolloida, tulisi ohjata, mutta kokemuksille Päätoimittaja Ville Rintamäki myös tukea itsenäistä valintojen tekemistä, toisaalta tulisi tukea kilpailua, mutta toisaalta tehdä yhteistyötä, pitäisi olla avoin ja toisaalta säilyttää luottamuksellisuus. Luetteloa voisi jatkaa. Kaikki tämä ihmisen kohtaaminen tapahtuu tilassa, jossa kieli on väline, sillä luodaan todellisuutta. Tällöin ihmisen kohtaamisessa ovat tärkeitä vaiheita: aktiivinen kuuntelu tarkentavien kysymysten esittäminen asioitten esille ottaminen, puuttuminen asioihin. Tausta-ajatuksena on se, että ihmisen polttoaine on arvostetuksi tulemisen kokemus. Ihmisen kohtaamisen vuoropuhelun keskeisinä elementteinä voidaan pitää: puitteiden luomista siitä, missä olemme asioiden suoraa kohtaamista, eri näkökulmien tunnistamista kokemuksen jakamista yhteisen ymmärryksen luomista. avaimeen: 1. sisäinen rauhallisuus; ankkuroidu kehoosi 2. jos keskustelu alkaa syyttelyllä, voivottelulla, yleistyksillä tai ivailulla, ei kannata kauan keskustella, vaan konkretisoi esimerkeillä 3. kuunteleminen, tilan antaminen toisen 4. oman näkemyksen reilu sanominen 5. positiivisuus, rakentavat tavat ja ilmaisut 6. yhteiset tavoitteet, mitä jäi käteen, miten eteenpäin, mielikuvien vertailua 7. anteeksianto (aina ei voi onnistua). Kuten Dunderfelt lopuksi totesi, on näitä asioita harjoiteltava, mitään ei opi pelkällä kirjatiedolla eli nyt kaikki harjoittelemaan näillä apuvälineillä ihmissuhteissamme olivatpa ne missä tahansa työssä tai työn ulkopuolella! Hyvää Joulua kaikille lukijoille! ville rintamäki SISÄLTÖ sivu 2 Pääkirjoitus 3 Seurakuntien joulutervehdykset 4 Kuukauden henkilö: Eija Muttonen-Mattila 5 Kuntaura on varteenotettava vaihtoehto 6 Puhelinvaihde 7 Internet kotiyhteys kaupungin työntekijöille 8 Mitä oppimisvaikeus on? 10 Henkilöstökoulutus 11 Vaasa-opiston opiskelijayhdistys 80 v 12 Lastenkotityötä 150 vuotta Vaasassa 14 Kuntoremonttikurssit 14 Tyky-tonnit haettavissa 16 Vireä Vaasaliikuntatarjotin kevät Kaupunginjohtajan itsenäisyyspäivän vastaanotto yhdeksäsluokkalaisille Kannen kuva: Salli Hietikko Joulutähti - joulun kukka Vaasan kaupungin henkilöstölehti Vasa stads personaltidning Päätoimittaja Chefredaktör Ville Rintamäki Toimitussihteeri Redaktionssekreterare Salli Hietikko Taitto ja ulkoasu Ombrytning och layout Salli Hietikko Painopaikka/Tryckeri: Waasa Graphics Oy Toimitusneuvosto Redaktionsråd Autio Tarja, hallintopalvelut Autio Timo, tekninen virasto Gromov Tarja, Vaasan ammattikorkeakoulu Hannuksela Marjut, vapaa-aikavirasto Partanen Veli-Matti, kulttuurivirasto Kouhi Tuulikki, Vaasa-opisto Leppäkorpi Minna, TNJ:n pääluottamusmies Mäki Tero, pelastuslaitos Pakka Anna, kirjasto Rahja Marttina, terveysvirasto Reinikainen Pertti, Vaasan Vesi Suksi Iiro, Vaasan ammattiopisto Suomela Seija, sosiaalivirasto Ullakko Ritva, opetusvirasto Virkama Tommi, Ammatillinen aikuiskoulutuskeskus Lehden aineisto- ja ilmestymisaikataulu Tidtabell för inlämning av tidningsmaterial samt utgivningsdatum 1/2004 aineisto ilmestyy material utgivning vko 6 Osoite/adress MERITUULI PL 3, VAASA Puh./tel Fax

3 MERITUULI - HAVSVINDEN Joulukuu 8/2003 December KRISTUS AURINKOMME LOISTAA Vanhassa jouluvirressä laulamme: Kristus, aurinkomme, loistaa, yön synkät varjot maasta poistaa, ei päivä laske milloinkaan. Totuus kansoille nyt koittaa, ja eksyneitä Kristus voittaa autuuden tielle valollaan. Siis Herran johtoa iloiten uskossa seuratkaamme. Totuus ja tie, hän meitä vie taivaaseen, kotiin saattelee. VK 29:2 Vanhat virret ovat puhuttelevia. Ne keskittyvät olennaiseen. Niissä on väkevä sanoma. Meitä ihmisiä ohjataan oikealle tielle, totuuden lähteelle. Tässäkin virren säkeistössä on selvä päämäärä. Jeesus Kristus vie meitä taivaaseen, oikeaan kotiin. Hän on aurinko, joka valaisee matkamme. Yön synkät varjot hän poistaa. Kristuksessa on totuus kaikille kansoille ja eksyneitä hän kutsuu voittaen heidät evankeliumin valaisemalle tielle. Jeesus uudistaa ihmisen elämän, kun ihminen iloiten seuraa uskossa Herran johtoa. Hän on tie, totuus ja elämä. Hän vie meidät päämääräämme, taivaaseen. Elämän synkkien varjojen keskellä on usein vaikeaa seurata Jeesusta. Pimeys peittää tien. Sitä on vaikea kulkea. Päämäärä unohtuu, pelko valtaa sisimmän, ilo katoaa, olemme eksyksissä ja vailla toivoa. Meidän tähtemme Jeesus Kristus tuli maailmaan. Apostoli Johannes kirjoittaa: Siinä Jumalan rakkaus ilmestyi meidän keskuuteemme, että hän lähetti ainoan Poikansa maailmaan, antamaan meille elämän. Siinä on rakkaus - ei siinä, että me olemme rakastaneet Jumalaa, vaan siinä, että hän on rakastanut meitä ja lähettänyt Poikansa meidän syntiemme sovitukseksi. 1. Joh. 4: Kristuksessa on tämänkin joulun todellinen valo, ilo ja rauha. Toivotan kaikille Merituulen lukijoille rauhallista ja siunattua joulua sekä onnellista uutta vuotta Eino Perälä, lääninrovasti Vaasan suomalainen seurakunta Undvik julruschen - gå i kyrkan nu! Så formulerade sig en gång den go a pastorn, när han försökte sig på att hänga med i reklam-branschens snabba svängar. Hur han lyckades förtäljer inte historien. Men varför inte, egentligen? Både bland stadens personal, tjänstemän och förtroendevalda - inom församlingarna likaså - börjar arbetet för dethär årets del både vad gäller förverkligande av årets budget och beredandet av nästa års budget vara på slutrakan. Det återstår bara för fullmäktige att saga sitt avgörande ord. När denna hälsning formuleras, har den kommersiella julöppningen med ett förnyat torg och köpcentrum redan ägt rum och inkommande veckoslut sjunger vi Hosianna och går första advent in i ett nytt kyrkoår. Lillajulsfirandet ute i arbetslivet och samhället ställer till en hel del rusande hit och dit. Sedan i december är det nästan var och varannan kväll i Trefaldighetskyrkan eller i andra kyrkor De vackraste julsångerna och en mängd advents- och julkonserter. Varje självmedveten kör vill gärna ha sin egen konsert och det på bästa tid och plats! Det blir en sannskyldig rusch: var finna lugnet och friden? Julen är ljus och glädje, julgåvor och tomtar. Julen ger oss också framför allt en aning av inblick i tillvarons innersta mysterium - vem Gud själv är. Barnet i krubban är Gud mitt ibland oss. Jesusbarnet utmanar samhällen och kyrkor, där makt och människor ställt sig själva i centrum. På ett sätt lever vi med bilden av Gud som ande, osynlig och oåtkomlig för oss människor och samtidigt har vi bilden av Gud i Jesus, det lilla barnet, den enkla människan, den korsfäste befriaren. När vi talar om Gud i det ena perspektivet, finns samtidigt det andra med och ger en rik klangbotten till det perspektiv vi valt att lyfta fram. I Kristus finns vishetens och kunskapens alla skatter gömda, säger aposteln Paulus (Kol. 2:3). Den ena bilden är en förutsättning för den andra och tvärtom. Jesus är Gud själv här på jorden. Utan honom hade vi varit utlämnade åt våra egna funderingar och fantasier om vem Gud är. Nu ser vi att Gud kommer till oss underifrån med kärlek och ödmjukhet. I mötet med Kristus utmanas allt det som är uppblåst och själviskt också hos oss själva. Det är barnets utmaning, kärlekens utmaning, en utmaning underifrån utan hotfullhet. Det är Frids- och Fredsfurstens utmaning. Slut fred med varandra! Jag ville vara i Betlehem och se vad herdarna såg; se grottan, djuren och allra helst se krubban där Jesus låg. Han föddes fattig i hemlighet och himlen fylldes av sång; för himlen visste att han var Gud och mänska på samma gång. En Fridfull Julhögtid och ett Välsignat Nytt År 2004 vill jag tillönska er alla! Henry Byskata, kyrkoherde 3

4 Joulukuu 8/2003 December MERITUULI - HAVSVINDEN Joulukuun kuukauden henkilö on rakennustarkastaja Eija Muttonen-Mattila, aktiivinen, monessa mukana oleva nainen. Työssään hän saa usein sanoa viimeisen sanan, sillä rakennustarkastajalla on hyvin itsenäinen asema ja päätäntävalta. Eikä mikään pieni juttu sekään, että hän on istunut monissa kokouksissa vierekkäin Matti Vanhasen kanssa! Millaista rakennustarkastajan työ on? - Rakennusvalvonta on lakisääteistä työtä. Maankäyttölaki säätelee toimintaamme hyvinkin tarkasti. Lain mukaan jokaisessa kunnassa on oltava rakennusvalvontaviranomainen ja rakennustarkastaja. Työ jakaantuu kolmeen eri osa-alueeseen. Ne ovat: 1) Yleinen ohjaus ja neuvonta, 2) Rakennuslupien, rakennusten purkulupien ja toimenpidelupien myöntäminen, 3) Lupiin liittyvät tarkastukset. - Rakennusvalvonnan tehtävänä on tulkita kaavoja. Vähäisiä poikkeamia esim. rakennusoikeuden suhteen voidaan perustelluista syistä antaa, mutta suuremmat poikkeamat menevät Länsi-Suomen Ympäristökeskuksen päätettäväksi. Rakennussuojelumääräyksistä poikkeaminen on myös asia, jota ei voi kunnallisesti hoitaa. Ne asiat menevät Ympäristökeskukseen kaupunkisuunnitteluviraston ja KH:n suunnittelujaoston kautta. Kaupunkisuunnitteluviraston ja kaavoittajien kanssa teemme paljon yhteistyötä. Tärkeä yhteistyökumppani on myös mittaustoimi, koska he suorittavat rakennusvalvontamittaukset. Lisäksi ympäristöhoitoon ja kunnossapitoon liittyvät pakkotoimenpiteet ovat niitä vähän ikävämpiä asioita, joita joudumme käsittelemään. - Rakennusvalvonnalla on hyvin itsenäinen asema ja päätäntävalta. Rakennuslautakunta tekee päätökset mm. suurista rakennushankkeista ja viranhaltijoilla on päätösvalta johto- ja toimintasäännön mukaisesti määritellyissä hankkeissa. Hallintoasioissa apulaiskaupunginjohtaja Lonka on esimieheni, mutta muuten kaupunki on meidän asiakkaamme siinä missä kaikki muutkin. Vieläkin aina silloin tällöin ajatellaan, että kaupunki ja kaupungin hankkeet ovat erityisasemassa. Luullaan, että niissä voidaan vähän oikoa, mutta näen, että kaupungin tulisi olla esimerkillinen näissä asioissa. - Julkisuudesta ei kannata ottaa kovin paljon murheita. Koskaan ei voi olla kaikkien mieliksi. Ratkaisuissa ja esittelyissä pitää uskoa itseensä, ammattitaitoonsa ja koulutukseensa ja pyrkiä olemaan tasapuolinen kaikkia kohtaan. - Mainoslaitteet ovat minulle oikein lempiasia, koska ne vaikuttavat niin paljon kaupunkikuvaan. Niillä voi parantaa tai huonontaa tilannetta. En todellakaan pidä luvun laatikoista, joissa on loisteputket sisällä ja valot vielä aika usein sammuneet. Paljon on hyviä ja onnistuneitakin ratkaisuja kaupunkitiloissa. Missä valtakunnallisissa projekteissa olet/olet ollut mukana? - Olin mukana uuden maankäyttöja rakennuslain uudistamiseen tähtäävässä Ympäristöministeriön kaavoituksen toteuttamistoimikunnassa. Siinä tehtiin muutoksia ja lisäyksiä vuoden 2000 maankäyttö- ja rakennuslakiin. Mietinnön mukaiset lisäykset lakiin tulivat voimaan tämän vuoden heinäkuussa. Kokoonnuimme kahden vuoden ajan lähes joka kuukausi. Ympäristöministeriön edustajien lisäksi toimikunnassa oli viisi jäsentä, mukana myös nykyinen pääministerimme Matti Vanhanen, jonka kanssa istuin vierekkäin koko ajan. Se oli mielenkiintoinen, isokin projekti ja merkittävä asia kaupunkien maankäyttöä ajatellen. Siinä pohdittiin kaavan toteuttamisvastuiden ja yhdyskuntarakentamisen rahoitusjärjestelmien kehittämistä ja kustannusten jakautumista nykyistä oikeudenmukaisemmin ja tasapuolisemmin kunnan ja yksityisten välillä. Oli ilo olla tässä toimikunnassa mukana. - Joensuussa asuessani osallistuin melko aktiivisesti politiikkaan. Olin mm. eduskuntavaaliehdokkaana kokoomuksen listoilta. Olen ollut kokoomuksen puoluevaltuustossa ja toiminut monella tasolla puolueessa. - Sydäntäni lähellä on Zonta Internationalin toiminta. Se on kansainvälinen hyväntekeväisyysjärjestö, jonka tehtävänä on auttaa ja parantaa naisten asemaa ja samalla lasten ja perheiden asemaa. Tähän järjestöön ei voi itse pyrkiä, vaan jäseneksi kutsutaan. Olen olut Zonta Internationalin jäsen lähes 15 vuotta ja täällä olen nyt ensimmäistä kauttani Zonta Club of Vaasan puheenjohtajana. Olen myös Vaasan yliopistoseuran naisten puheenjohtaja. Kun toimin muuten miesten kanssa, on hyvä olla tällaisia naisverkostoja. Tunnen erittäin tärkeäksi naisten aseman parantamiseksi toimimisen. Millainen on yksityishenkilö Eija Muttonen-Mattila? - Juureni ovat Itä-Suomessa ja syntymäkuntani on Kontiolahti, joka on kunta Joensuun kyljessä. Vaasaan olen muuttanut Joensuusta vuonna Koulutukseltani olen arkkitehti ja olen aina ollut kiinnostunut kaupunkisuunnittelusta, historiasta ja rakentamisesta yleensä. Kaupunkien menneisyys ja kerroksellisuus kiinnostaa minua. On oikeastaan ihan suuri suru, miten nopeasti kaupunkikuva muuttuu. Tein Joensuussa ollessani museon kanssa koko kaupunkia koskevan rakennusinventoinnin. Jo silloin siellä hävisi viidessä vuodessa monta sataa rakennusta. Nyt sama tilanne on täällä. - Olen ollut yli 20 vuotta naimisissa saman miehen kanssa. Meillä on kaksi lasta. Lotta Aurora on 14-vuotias ja käy Merenkurkun yläastetta. Pekka Valtteri on 16-vuotias ja käy Lyseota. Puolisoni työskentelee Joensuussa. Hän on Joensuun kaupungin entinen rahoitusjohtaja. Nyt hän on osa-aikaeläkkeellä ja toimii siellä tarkastuspäällikkönä. Hän on joka toinen viikko täällä ja joka toinen viikko Joensuussa. - Ihastuin jo nuorena täällä matkustaessamme pohjalaistaloihin ja 80- luvun puolivälissä siirsimme kaksikerroksisen pohjalaistalon Joensuuhun keskelle kaupunkia järven rannalle. Olin projektin vastaava työnjohtaja, pääsuunnittelija, sisustussuunnittelija ja huolehdin kaikkien rakennustarvikkeiden ja -materiaalien hankinnoista. Täällä asumme keskellä kaupunkia työn ja lasten koulun takia. Olen urbaani ihminen. Pidän suurkaupungeista. Esim. Berliini ja Pariisi ovat viehättäviä kaupunkeja, jotka suuruudestaan huolimatta ovat vihreitä ja sisältävät hienoja ja mielenkiintoisia kaupunkitiloja ja joissa löytyy puhuttelevaa arkkitehtuuria. - Olen hyvin kiinnostunut ranskalaisesta kulttuurista ja ranskan kielestä. Opiskelin ranskaa jo lukioaikana ja Tampereen Yliopistossa arkkitehtiopintojen ohella kaksi vuotta. - Pidän modernista taiteesta ja muotoilusta yleensäkin. Mitä elämä on Sinulle opettanut? - Ehkä se on opettanut vähän joustavuutta. Olen vieläkin määrätietoinen, mutta voin antaa periksikin, kun asioista keskustellaan ja ne perustellaan. Ennen näin kaiken aika musta-valkoisena, mutta mielestäni nyt, kun keski-ikä lähestyy, on tullut harmaan sävyjäkin mukaan. Mielilauseesi? - Tartu hetkeen! Pitää ottaa kaikki irti tästä hetkestä eikä ajatella, että tekee jotakin vasta sitten, kun on sen ja sen ikäinen tai pääsee eläkkeelle. On tartuttava rohkeasti ajan virtaan ja voi tehdä kaikenlaista vaikka heti. Haastattelu ja kuva: Salli Hietikko 4

5 MERITUULI - HAVSVINDEN Joulukuu 8/2003 December KUNTAURA ON VARTEENOTETTAVA VAIHTOEHTO Vaasan ammattikorkeakoulu, Vaasan yliopisto, Svenska yrkeshögskolan, Svenska Handelshögskolan ja Åbo Akademi Vasa järjestivät opiskelijoille tilaisuuden kunta-alalla työskentelystä. Suomen kuntaliiton projektipäällikkö Ulf Lindholm valotti kuntaalan tulevaisuuden näkymiä: rekrytointitarve tulee vuoteen 2010 mennessä olemaan vähintään työntekijää. Pääosa johtuu luonnollisesta eläkepoistumasta. Lindholm kertoi kuntatyöntekijän keskiansion olevan noin 2100 euroa kuukaudessa. Huomioitava kuitenkin on, että lääkäreiden ansiot nostavat keskiarvoa, joten KVTES:n eli kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimukseen piiriin kuuluvien keskiansio jää hieman yli 1800:aan euroon. - Palkkaan vaikuttaa tietenkin työtehtävä, mutta myös koulutustausta: mitä korkeampi tutkinto sen parempi palkka, Lindholm toteaa. Vaasan kaupunki vakinaistaa Vaasan kaupungin apulaiskaupunginjohtaja Bengt Strandin kertoi, että Vaasassa on tarjolla kunta-alan työpaikkoja toiseksi eniten Helsingin jälkeen. Vuonna 2002 kaupungilla oli 5372 työntekijää. Suurimmat ryhmät ovat hoitajat, palomiehet, perhepäivähoitajat ja perushoitajat. Strandin painotti, että isot ammattiryhmät tarvitsevat toimintansa tueksi myös hallintohenkilöstöä. - Tulevaisuuteen voikin suhtautua toiveikkaasti, sillä töitä tulee olemaan tarjolla. Henkilöstöä vakinaistetaan nykyistä enemmän ja määräaikaisten työsuhteiden määrä vähenee, Strandin lupaa. Kunta-alan uramahdollisuuksista kertoivat Suomen kuntaliiton projektipäällikkö Ulf Lindholm, Vaasan ammattikorkeakoulun harjoittelukoordinaattori Jouko Pakka, Vaasan yliopiston rekrytointipalveluiden Anssi Turunen, Vaasan kaupungin apulaiskaupunginjohtaja Bengt Strandin, Vaasan yliopiston rekrytointipalveluiden Sami Ilomäki, Mustasaaren kunnanjohtaja Marcus Henricson sekä Vaasan seudun aluekeskusohjelman hankesihteeri Anita Sundman. Kuntaura tarjoaa haasteita Tie kunnanjohtajaksi on yleensä pitkä ja täynnä monenlaisia työtehtäviä. 33-vuotias Mustasaaren kunnanjohtaja Marcus Henricson on kuitenkin hyvä esimerkki nopeasti etenevästä nuoresta johtajasta. Ennen kunnanjohtajan pestiään hän ehti työskennellä lakimiehenä sekä toisen että omassa lakitoimistossaan ja puolustusministeriön erityisavustajana. Kunta-alan haasteita Henricson kiittelee, vaikka oma työ onkin jatkuvaa julkisuudessa olemista. - Kunnanjohtajaan pätee samat odotukset kuin yrityksen toimitusjohtajaan, Henricson sanoo ja jatkaa, että palkatkaan eivät ole niin huonot kuin väitetään ja että myös uralla eteneminen ja kehittyminen on mahdollista. Tulevaisuudesta Henricson ennustaa, että tiedossa on kuntien yhdistymisiä, jotka tuovat mukanaan lisää johtaja- ja asiantuntijatehtäviä. Myös palvelujen määrä kasvaa. - Kunta nähdään paikallisyhteiskunnan koordinoivana voimana, joka tuottaa palveluja asukkailleen, hän kiteyttää. Teksti ja kuva: Sari Mäkisalo, Vaasan ammattikorkeakoulu Kunta-alalla työskentelee lähes henkilöä eli joka viides suomalainen palkansaaja on kunnan tai kuntayhtymän palveluksessa. On arvioitu, että suurten ikäluokkien eläköitymisen vuoksi kunta-alalla tarvitaan lähivuosina uutta työntekijää. Lisätietoja kunta-alan tehtävistä ja palkkauksesta: > Kunta-alan työmarkkinat. 5

6 Joulukuu 8/2003 December MERITUULI - HAVSVINDEN Puhelinvaihde tietää kaiken Melkeinpä päivittäin keskustelemme puhelinvaihteen tyttöjen kanssa, kun tavoittelemamme henkilö on laittanut mini-infon päälle ja vaihde växel kertoo meille, missä hän on ja koska tavoitettavissa. Mutta tekevät nämä kaupungin centraali-santrat paljon muutakin. Vaasan kaupungin puhelinvaihde on auki klo ja siellä työskentelee kahdeksan työntekijää, joista neljä osa- ja neljä kokopäiväistä. Päivällä ruuhka-aikaan on täysi miehitys. Kaupungilla on alanumeroita n ja matkapuhelinliittymiä n Vaihde palvelee sekä ulkopuolisia että kaupungin omaa väkeä. Tehtyjen mittausten mukaan puheluita on /pv. Eniten puheluita yhdistetään terveys- ja sosiaalitoimeen, tekniseen virastoon sekä eri kouluihin ja oppilaitoksiin. Puhelujen välittämisen lisäksi puhelinvaihde hoitaa monia muitakin tehtäviä. Heillä on puhelinlaskutusta, johtovuokralaskuja ja yksityispuhelujen laskutusta. Sisäistä laskutusta tulee mm. puhelinkoneiden myynnistä. Puhelinluetteloiden ylläpito kuuluu puhelinvaihteelle. Tietoja päivitetään kolmeen eri luetteloon. tel.vaasa.fi on se luettelo, jota käytämme etsiessämme puhelinnumeroita intranetista. Puhelinvaihteessa sanotaan sitä lyhyesti vain TEL:ksi. Kaupungin sisäiseen puhelinluetteloon, siihen sinikantiseen, joka löytyy jokaisen pöydältä, puhelinvaihde tekee kaikki korjaukset ja muutokset. Puhelinvaihde kerää tiedot Vaasan Puhelinvaihteessa sinua palvelevat vas.alh.mervi Kangasvieri ja Mia Häggman-Snygg, vas.ylh. Maarit Soini ja Raili Rossi. läänin puhelimen luetteloon ja lähettää ne sinne. Iso työ on työmääräykset VLP:lle. Jos alanumerosta tulee esim. puhelimen siirtopyyntö tai vikailmoitus, puhelinvaihde tekee ensin VLP:lle työmääräyksen. Vasta sitten asentaja lähtee liikkeelle. Puhelinhankinnoista pyydetään ensin materiaalitoimen kanssa yhteistyössä tarjouspyynnöt eri yrityksiltä ja niiden perusteella tehdään sopimukset siitä, mistä ja minkälaisia matka- ja pöytäpuhelimia saa hankkia. Kaikki puhelimet eivät toimi kaupungin verkossa. Puhelinvälittäjä on pieni tietopankki - Tässä työssä saa olla koko ajan äänessä, johtava puhelunvälittäjä Mia Häggman-Sygg sanoi. Saa jutella erilaisten ihmisten kanssa, mikä on ihan vaihtelevaa ja kivaa. Riippuu tietysti asiakkaista. Toiset ovat tyytyväisiä, toiset eivät. Varsinkin nyt, kun on lääkäripula, saamme ottaa vastaan ne haukut, jotka oikeastaan kuuluisivat muille. Keskellä päivää, kun sosiaaliviraston päivystysaika ja lääkäreiden puhelinaika ovat usein samaan aikaan, on suurin ruuhkahuippu. Silloin voi olla jopa 20 ihmistä jonossa odottamassa. Ensin pitää jonottaa päästäkseen vaihteeseen ja sitten ehkä pääsee jonoon tai pyydetään soittamaan uudestaan. - Ulkomaalaisia on linjalla yhä enemmän. Vielä kymmenen vuotta sitten englantia tarvittiin hyvin harvoin, nyt sitä pitää puhua aika usein. - Puhelunvälittäjän pitää olla pieni tietopankki. Voidaan kysyä vain jotakin Merjaa. Siitä pitää sitten lähteä kyselemään, että tiedätkö yhtään, mitä hän tekee, missä työskentelee, missä asioissa haluat häntä lähestyä Usein huutelemme toisillemme kesken puhelua, että tiedätkö sinä tätä? eri asiat kun Ohjeita puhelimen käyttäjille Muista mini-infotiedotteet! Laita mini-info päälle, kun olet kokouksessa, lounaalla, matkoilla, lomalla jne. Muista myös ottaa se pois päältä, kun tulet takaisin. Ilmoita nimitietojen muutokset vaihteeseen! Puhelinvaihde ei voi tietää henkilökunnan nimenmuutoksista, virkanimien muutoksista ym. asioista, jos ette itse pidä meitä ajan tasalla näissä asioissa. Puhelinluettelo pysyy ajan tasalla ainoastaan tällä tavalla. Kännykkään soittaessasi käytä kaupungin sisäisissä puheluissa 69-alkuista PRIVATEL-lyhytnumeroa! Säästät selvää rahaa kaupungin kassaan. Se on sitä paitsi helpompaakin, kun tarvitsee ottaa vain 69 + alanumero. Alanumerosta vaihteeseen soittaessasi pelkkä 9 tai alanumero riittää! Monet ottavat aivan turhaan sen pitkän 325. numeron. Anvisningar åt telefonanvändarna Kom ihåg miniinfomeddelandena! Sätt på miniinfo när du är på möte, lunch, resa, semester osv. Kom också ihåg att ta bort den när du kommer tillbaka. Meddela namnändringar till växeln! Telefonväxeln kan inte känna till namnändringar, ändringar i tjänstebeteckningar o.dyl. ärenden om ni inte informerar om dem. Telefonkatalogen /tel.vaasa.fi/ hålls uppdaterad endast på det här sättet. Då du ringer till mobiltelefon använd i stadens interna samtal PRIVATEL-kortvalsnumret som börjar med 69! Du sparar pengar till stadens kassa. Dessutom är det lättare, eftersom man behöver ta endast 69 + undernummer. Då du ringer från undernummer till växeln räcker det med 9 eller undernumret! Många tar alldeles i onödan det långa 325 numret. 6

7 MERITUULI - HAVSVINDEN Joulukuu 8/2003 December jää eri ihmisillä mieleen eri tavalla. - Hyvällä tuulella ja hyvällä mielellä pärjää. Malttia ei saa menettää, vaikka sanottaisiin mitä. Senkin oppii ajan myötä. - Sellaistakin sattuu, että ymmärtää asian ihan eri lailla kuin asiakas oli tarkoittanut, mutta aina on päästy yhteisymmärrykseen. Joskus voi vahingossa yhdistää väärään paikkaan. Jos virheen huomaa heti ja on oikein nopea, meillä on tässä pöydässä nappi, jota painamalla puhelun voi saada vielä takaisin. Jos toisessa päässä ehditään jo vastata, sanomme vain, että nyt meni väärin. Aika usein vastaa kotonakin puhelimeen: Vaasan kaupunki Vasa stad. - Jotkut soittavat monestikin viikossa, mutta eivät koskaan käytä suoraa numeroa, vaan tulevat aina vaihteen kautta. Tiedämme, että heillä on suora numero kyllä tiedossaan. Onko se sitä, että he haluavat palvelua vai tekevätkö he niin vanhasta tottumuksesta, Mia pohdiskeli. Tekniikka on muuttunut paljon. Puhelinten määrä on lisääntynyt. Ennen kaupungilla oli kolminumeroiset alanumerot. Numeroita etsittiin pyörivässä telineessä olevasta luettelosta. Tärkeä parannus on pääluurit. Molempien käsien saaminen vapaaksi helpottaa paljon. Teksti ja kuva: Salli Hietikko INTERNET KOTIYHTEYS KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÖILLE Kaupunki on kilpailuttanut internet operaattorit laajakaista yhteyksien osalta. Edullisimman tarjouksen jätti Sonera. Yhteys käsittää 512/512 kbps ADSL-yhteyden sekä 5 sähköpostilaatikkoa á 10 MB, kotisivutilaa 25 MB sekä 1-5 työasemaa kytkettynä yhteyteen. Voit hankkia kotiisi internet laajakaistan alla olevilla ehdoilla. Hinnoittelu Kuukausihinta: 512/512 kbps ADSL 48 euroa/kk Asennusmaksu 0 euroa USB päätelaite yhdelle PC:lle 50 euroa Kytkettävässä PC:ssä tulee olla 1kpl vapaa USB-portti, johon ADSL päätelaite kytketään. Käyttöjärjestelmä: Win98 tai uudempi (W2K/XP). Prosessori tulee olla Pentium tasoa. Useampi PC samaan yhteyteen Mikäli halutaan useampi PC/työasema yhtäaikaa kytkettäväksi internettiin tulee hankkia ADSL moniportti päätelaite. Tämä vaatii PC:lle myös RJ-45 liitännäisen ethernet -verkkokortin. Ethernet verkko-kortteja myyvät kaikki hyvin varustetut PC jälleenmyyjät. Moniportti päätelaite 1-4 konetta 85 euroa (1 * ADSL + 4* Ethernet RJ-45, tällöin ei USB päätelaitetta tarvita) Miten kaupungin työntekijä saa yllä olevan yhteyden? Ota yhteyttä alla olevaan myymälään: Telering VAASA Rauhankatu 16 puh Kerro että olet kaupungin työntekijä ja haluat kiinteän koti-internet yhteyden (henkilökuntakortti) Myymälän henkilökunta auttaa tästä eteenpäin.. INTERNET-HEMFÖRBINDELSE FÖR STADENS ARBETSTAGARE Staden har konkurrensutsatt Internetoperatörernas bredbandsförbindelser. Det förmånligaste anbudet inlämnades av Sonera. Förbindelsen omfattar en 512/512 kbps ADSL-förbindelse och 5 e-postlådor à 10 MB, utrymme för hemsida 25 MB samt möjlighet att ansluta 1-5 arbetsstationer. Du kan skaffa hem en Internet-bredbandsförbindelse enligt nedan stående villkor. Priser Månadsavgift: 512/512 kbps ADSL 48 euro/mån. Installationsavgift 0 euro USB-terminal för en PC 50 euro I den PC som ansluts skall finnas en ledig USB-port, till vilken ADSL-terminalen kopplas. Operativsystem: Win98 eller nyare (W2K/XP). Processorn skall vara av Pentium-standard. Flera PC:n i samma förbindelse Om man vill koppla flera PC:n/arbetsstationer samtidigt till Internet behövs en ADSL-terminal med multiportegenskaper. Detta kräver också ett Ethernet-nätkort med RJ-45-anslutningsegenskaper, som säljs av alla välförsedda PC-återförsäljare. Terminal med multiportegenskaper för 1-4 maskiner 85 euro (1 x ADSL + 4 x Ethernet RJ-45, då behövs ingen USB-terminal) Hur kan du som stadens arbetstagare få ovan stående förbindelse? Ta kontakt med nedan nämnda butik: Telering VASA Fredsgatan 16 tfn Tala om att du arbetar inom staden och att du vill ha en fast Internet-hemförbindelse (personalkortet) och butikens personal hjälper dig vidare 7

8 Joulukuu 8/2003 December MERITUULI - HAVSVINDEN Mitä oppimisvaikeus on? Lukibussi kiertää ympäri maata tärkeällä asialla Lukibussi on valtakunnallinen tiedotus- ja verkostoitumiskampanja, jonka tarkoituksena on jakaa tietoa oppimisvaikeuksista ja saada oppimisvaikeuksien huomioiminen parempaan kuntoon koko maan laajuisesti. Tavoitteena on rakentaa tehokas lukiverkosto kaikkiin Suomen kuntiin. Vaasassa lukibussi vieraili Pohjanmaan aluekoordinaattori Gunilla Tikkala sanoi, että erityisesti henkilöstöpäälliköiden ja työpaikan esimiesten olisi tärkeää perehtyä asiaan, että he osaisivat tunnistaa oppimisvaikeuden työpaikallaan ja tietäisivät, kuinka tällaista työntekijää tulisi auttaa. Palveluammateissa toimiville tiedon saaminen olisi tärkeää, että he pystyisivät ottamaan oppimisvaikeuden huomioon palvelussaan. Erilainen oppiminen voi ilmetä monella tavalla. Jollakin voi olla vaikeuksia seurata kirjallisia ohjeita. Toisella vaikeutena voi olla hahmottaa karttoja ja taulukoita. Kolmannella voi olla vaikeuksia ilmaista itseään loogisesti. Neljännellä voi olla epäselvä käsiala. Viidennellä voi olla vaikeutena kirjoittaa muistioita ja raportteja. Jollakin voi olla vaikeutena muistaa ohjeita ja nimiä ja puhelinnumeroita. Koska erilaiset oppijat ovat älykkyydeltään normaaleja, heille tulee usein ristiriitainen olo omien kykyjen ja oman tuotoksen suhteen. Monella muulla osaamisen alueella he ovat hyvinkin eteviä ja taitavia. Miten oppimisvaikeuden voi huomioida työpaikalla? Gunilla Tikkala antaa muutamia vinkkejä: - Erilaisuuden ja erilaisten työtapojen hyväksyminen on tärkeää. Samoin avoin keskustelu esimiehen ja työntekijän välillä. Anna aikaa. Vältä pitkiä työtehtävälistoja, anna työtehtävät yksi kerrallaan. Jos työssä tarvitaan oikolukua, voisiko joku toinen henkilö hoitaa oikoluvun? Jos numerosarjat ovat oleellinen osa työtä, voiko ne ryhmitellä lyhyemmiksi? Jos kartan käyttö on vaikeaa ja osa työtä, voiko paikan koordinaatit antaa toisin? Aluekoordinaattorit voivat kertoa että esille on noussut hyvin monenlaisia tarinoita siitä, miten tietämättömyys erilaisesta oppimistavasta voi vaikuttaa siihen, miten me kohtaamme toisen ihmisen ja ymmärrämme vaikkapa sen, että ohje ei menekään kuulijalle perille, koska kuulijalla on lyhytkestoisen muistin vaikeutta. Kysymys ei siis olekaan huolimattomuudesta. Tai että kunnan työntekijä, joka halutaan siirtää uuteen tehtävään ei haluakaan siihen, koska tietää, että siinä pitäisi lähteä kursseille ja vanhat oppimiskokemukset vyöryvät tuskaisina muistoina mieleen. Pelko ja häpeä siitä, että en ehkä opikaan riittävällä vauhdilla ja suoriudu uudenlaisesta työstä voi johtaa vaikkapa siihen, että ihminen alkaa oireilla sairasteluina tai kieltäytyy uudesta työstä ja jää mieluummin työttömäksi. Opiskelussa voi olla pelkona esim. se, että pitäisi tehdä nopeasti muistiinpanoja ja tietää ettei pysty siihen. Gunilla Tikkala kertoi, että moni aikuinen on käynyt bussissa kysymässä, mistä voi saada apua ja missä voi käydä tutkimuksissa. Heille on ollut suuri helpotus saada vastaus kysymykseen Onkohan minulla luki- SF Caravaanarit Pohjanmaan yhdistyksen puheenjohtaja Kalervo Välimaa on Lukibussin luottokuski. Jos kunnasta ei löydy sopivaa kuljettajaa, hän kuljettaa bussin paikasta toiseen. Nyt bussi on turvallisesti tuotu Vaasaan ja aluekoordinaattori Gunilla Tikkala pääsee kohta esittelemään sen tarjontaa vieraille. SF Caravanarnas ordförande I Österbotten Kalervo Välimaa transporterar Läsbussen tryggt fram till rätt plats ifall kommunerna inte kan ordna transporten. Gunilla är mycket tacksam över den hjälp hon fått av Kalervo vad gäller de praktiska frågorna runt vagnen. Men Caravanarnas motto är ju att de är allas vänner och det har han gett prov på i många situationer. 8

9 MERITUULI - HAVSVINDEN Joulukuu 8/2003 December vaikeus? Se on saattanut vaivata heidän mieltään jo vuosikausia. Eihän ennen tällaisiin asioihin neuvoloissa tai kouluissa kiinnitetty huomiota. Hän haluaa rohkaista kaikkia puhumaan asiasta. Nuoret ja lapset kyllä puhuvatkin, hän sanoi, mutta on paljon aikuisia, jotka eivät ole koskaan puhuneet siitä kenellekään, eivät edes aviopuolisolleen. Mistä voi saada lisätietoa? Dateron infopisteestä (Vaasan pääkirjastossa) on saatavana lisätietoa oppimisvaikeuksista. Arbiksessa alkaa tammikuussa Gunilla Tikkalan vetämä ruotsinkielinen keskusteluryhmä oppimisvaikeuksissa oleville. Tammikuussa perustetaan lukiyhdistys Pohjanmaalle. Teksti ja kuva: Salli Hietikko LÄSBUSSEN KAMPANJEN PÅ GÅNG I ÖSTERBOTTEN Stavfel och kråkfötter? Att läsa går långsamt? Blandas höger och vänster, öster och väster? Svårt att komma ihåg datum och hålla tider? Främmande språk är svåra? Svårt att läsa kartan? Att forma rim är svårt? En del av din vardag, möter du det i jobbet? Läsbussen är en informationskampanj som syftar till att sprida kunskap om inlärningssvårigheter till olika instanser. Obehandlade inlärningssvårigheter kan leda till samhällelig marginalisering. Det är just därför en tidig identifiering är nödvändig. Läsbussen betjänar lärare, arbetstagare inom social- och hälsovården samt arbetskraftsmyndigheterna, vuxna och unga med inlärningssvårigheter och de ungas föräldrar. Det är viktigt att också arbetsplatsernas personalchefer och förmän känner till problematiken och vilka stödåtgärder som finns tillgängliga på arbetsplatsen och i kommunen. HUR KAN MAN BEAKTA INLÄRNINGS- SVÅRIGHETER PÅ ARBETSPLATSER? Man måste acceptera att mänskor är olika och att de arbetar på olika sätt Öppna diskussioner mellan förmän och arbetstagare är alltid bra Ge mera tid för arbetsuppgifter Ge en arbetsuppgift i taget och undvik långa uppgiftslistor Använd stavningsprogram eller låt en annan person korrekturläsa skrivna arbeten Utred om det eventuellt finns tekniniska hjälpmedel som kunde betjäna arbetstagaren Dela upp långa sifferserier Gunilla Tikkala, regional samordnare i Österbotten, berättar att många vuxna har kommit in i bussen för att fråga vart de kan vända sig för att få reda på om de har läs och skrivsvårigheter. Många har levt med frågan hela sitt liv. Vi behöver inte gå så långt bak i tiden för att konstatera att det här är frågor som man inte så gärna pratade om: Gunilla Tikkala berättar att många vuxna kan känna en stor befrielse av att få diskutera de här sakerna med en utomstående. Många har berättat om incidenter från arbetslivet då de på alla sätt försökt dölja sina svårigheter Detta har i sin tur lett till missförstånd och ibland rentav till sjukskrivning. Kampanjen pågår till slutet av januari i Österbotten och då kommer det att bildas en förening för personer med Läs och skrivsvårigheter. Arbis ordnar även en samtalsgrupp för vuxna med Läs och skrivsvårigheter samt föräldrar till barn och ungdomar med LOS. Mera information: Dateros infopunkt i Vasas huvudbibliotek Regional samordnare i Österbotten tel Projektchef Riitta Salin, tel Ordförande i Förbundet för all inlärning Airi Valkama, erilaistenoppijoidenliitto.fi, tel Text: Gunilla Tikkala 9

10 Joulukuu 8/2003 December MERITUULI - HAVSVINDEN HENKILÖSTÖKOULUTUS Henkilöstökoulutuksen kevään 2004 kurssikalenteri ei ole vielä valmis. Tammi- ja helmikuun alustava ohjelma oheisena. Kursseille voi jo ilmoittautua. Ne pidetään opiston auditoriossa 3 krs., ellei muuta paikkaa ole ilmoitettu. ATK-kurssit pidetään 2. kerroksen tietokoneluokassa. Ilmoittautumiset pääsääntöisesti viimeistään kaksi viikkoa ennen kurssia puhelimitse 3491/ Tuulikki Kouhi tai 3464/Raija Teppo tai sähköpostitse. Myös peruutuksista on ilmoitettava ajoissa. Kun olet ajoissa ilmoittautunut kurssille ja sinulla on kaupungin sähköpostiosoite, saat kutsusi kurssille sen kautta. Jos sähköpostia ei ole, kutsu tulee sisäisessä postissa; päiväkoteihin kaikki kutsut lähetetään päiväkodin johtajan sähköpostiin. TIETOTEKNIIKKA ATK-kurssit järjestetään samalla tavalla kuin tänä vuonna eli hallintokunnat/työpaikat voivat varata päivät tarvitsemaansa koulutukseen niiden ohjelmien puitteissa, joita luokassamme on (Windows, Word, Excel, Access, PowerPoint, Outlook, Paint Shop Pro, Adobe InDesign). Erikoiskurssit edellyttävät Windowsin perustaitojen hallintaa. Keskiviikkoisin, alkaen , klo opiston ATK-luokassa 217 tai 227. Kouluttaja: FK Klaus Salonen Vain ne Kesäyliopiston kurssit, jotka ovat kaupungin henkilöstökoulutuksen kurssikalenterissa/ tässä lehdessä ja joihin on ilmoittauduttu samalla tavalla kuin muillekin kursseille, ovat kaupungin henkilöstölle maksuttomia. Endast de Sommaruniversitetets kurser som finns med i stadens personalutbildningskalender/denna tidning är avgiftsfria on man anmält sig på samma sätt som till andra kurser. TAMMIKUU 1002 Kuntatoimisto / Viranhaltijapäätösten teko Ti klo ot 217 Kohderyhmä: Henkilöt jotka kirjoittavat päätösluetteloita Kouluttaja: Monica Rabb 5001 Talousarvio-info Ke klo talousarvio 2004 ja taloussuunnitelma Kohderyhmä: virastopäälliköt, tulosalueiden päälliköt, esimiehet, pääluottamusmiehet 1001 Uudet lait ja niiden vaikutukset To klo hallintolain, kielilain ja sähköisen asiointilain vaikutus kaupungin säädöksiin ja hallinnollisiin prosesseihin uusi hallintosääntö Kouluttaja : Veli-Matti Laitinen 1003 Kuntatoimisto / Viranhaltijapäätösten teko Ti klo ot 217 Sama kuin Läheisneuvonpito Ke klo 9-16, Kesäyliopisto Mitä läheisneuvonpito on ja miten sitä käytetään työmenetelmänä Kouluttajat: erikoistutkija Tarja Heino, Stakes ja sosiaalityöntekijä Monika Possauner, Helsingin kaupunki 1004 Prosessien kehittäminen Koulutus toteutetaan monimuotoopetuksena, joka koostuu lähiopetuspäivistä sekä verkko-opiskelusta. Lähiopetuksen osuus on 3 päivää, jotka toteutetaan siten, että ensimmäinen päivä järjestetään helmikuun 3. päivänä, muut lähiopetuksen tarkat päivämäärät sovitaan osallistujien kanssa. Koulutusohjelman tavoitteena on: Osallistujat perehtyvät prosessiajattelun perusteisiin ja keskeisiin käsitteisiin Osallistujat saavat valmiuksia tunnistaa, määritellä ja kuvata prosesseja Koulutusohjelman tuloksena syntyy myös mallikuvauksia osallistujien työyksiköiden keskeisistä prosesseista Osallistujat saavat perustietoja myös prosessien analysoinnissa, arvioinnissa ja parantamisessa käyttökelpoisista menetelmistä Lähiopetuspäivien välijaksoina opiskelussa käytetään verkkooppimisympäristöä. Verkko-opetus 100 euroa / osallistuja + alv (osallistujan työpaikka maksaa), sisältää henkilökohtaisen tunnuksen verkko-oppimisympäristöön ja ohjausta oppimistehtävien tekemiseen sekä palautteen ryhmien tekemistä prosessikuvauksista. Oppimisympäristönä käytetään Discendum Oy:n Optima järjestelmää, jonka käyttämiseen tarvitaan vain internet-yhteys ja selainohjelma. Korkeintaan 25 osallistujaa. Kouluttaja (Kuntakoulutus) suosittelee hallinnonaloittaisten ryhmien muodostamista siten, että niissä on mukana sekä esimiehiä että työtekijöitä, jotka yhdessä tuntevat koulutuksessa käsiteltävien prosessien sisällön riittävän laajasti ja syvällisesti (4-6 ryhmää, joissa kussakin 4-6 henkilöä). 1. Verkko-opiskelujakso tutustuminen oppimisympäristöön tutustuminen prosessiajatteluun ennakkotehtävien tekeminen I Lähiopetuspäivä 3.2. klo prosessiajattelun perusteet ja käsitteet prosessien tunnistaminen ja kuvaaminen julkisen sektorin prosessien kuvaukset (JHS 152) työmenetelmien ja kuvausten harjoittelu 2. Verkko-opiskelujakso valittujen prosessien nykytilan kuvaaminen ja dokumentointi II Lähiopetuspäivä ( )* prosessien analysointi ja arviointi mittarit 3. Verkko-opiskelujakso prosessien mittareiden määrittäminen prosessien arviointi/analysointi ja alustava kehittämisalueiden ja kohteiden valinta III Lähiopetuspäivä ( ) * prosessien parantaminen * Mahdolliset lähiopetuspäivät Osallistujien nimet tarvitaan ennen verkko-opiskelun aloitusta eli viimeistään Arkistointi ja kirjaaminen Ke 4.2. klo sähköinen asiointi muutokset kirjaamisessa Kohderyhmä: kirjaajat, arkistovastuuhenkilöt Kouluttaja: Tanja Båsk 1006 Kaupungin strategian, erityisesti henkilöstöstrategian, näkyminen arjessa Ke klo case tevistä valmisteltu suunnitelma jostain yksiköstä hepakkeen ja ay-puheenvuorot, Kohderyhmä: esimiehet 8002 Dementiatyön koulutuspäivät sosiaali- ja terveysalan hoitohenkilökunnalle helmikuussa Nykytilanne dementiahoidossa: Dementian lääketieteellinen näkökulma, lääkitys Dementoituvan hyvän hoidon elementtejä oivaltava kohtaaminen kuntouttava työote dementiaa sairastavan hoidossa kuntoutuksen merkitys Kouluttajat: mm. Pirkko Telaranta Alzheimer-keskusliitosta Kiitos tästä syksystä! Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2004! 10

11 MERITUULI - HAVSVINDEN Joulukuu 8/2003 December Vaasa-opiston opiskelijayhdistys 80-vuotias Vaasan työväenopisto oli Suomen ensimmäisiä työväenopistoja. Jo opiston perustamisen yhteydessä syntyi tarve perustaa yhdistys, joka kokoaa yhteen opiskelijakuntaa ja virallisesti yhdistys perustettiin vuonna Opiskelijayhdistyksen puheenjohtaja Tapio Osala kertoi, että työväenaate leimasi silloin voimakkaasti sekä opiston että yhdistyksen toimintaa. Aatteellisuus toi mukanaan hengen paloa ja intoa. Aktiiviset, tulisieluiset ihmiset tekivät paljon työtä opiskelijayhdistyksen eteen. Nykyisin opiskelijayhdistyksen toiminta on täysin epäpoliittista. Osala arveli, että työväenopiston noin 5000 opiskelijasta 99 % ei tiedä mitään koko opiskelijayhdistyksestä. Opistossa opiskelu on muuttanut luonnettaan. Nyt tullaan jollekin tietylle kurssille hakemaan jotakin määrättyä tietoa. - Meillä on sama ongelma kuin muillakin yhdistyksillä: väki vanhenee ja aktiiveja on vaikea löytää, Osala sanoi. Taloudelliset voimavarat ovat kaventuneet. Entisaikaan opiskelijayhdistys sai jokaisesta opistoon ilmoittautuneesta tietyn summan itselleen. Nyt toimitaan kaupungin avustuksen turvin. Sekin on näinä niukkuuden aikoina pienentynyt vuosi vuodelta. Pohjanpirtti kaipaa kävijöitä Kesäkoti Pohjanpirtti on näkyvin osa tämänhetkistä oppilasyhdistyksen toimintaa. Pirtti hankittiin yhdistykselle jo 40-luvulla. Sen historia on miltei yhtä pitkä kuin yhdistyksenkin. Opistolaiset saavat käyttää Pohjanpirttiä maksutta retkikohteena ja kesänviettopaikkana. Kaupungin eri hallintokunnilta peritään vain nimellistä vuokraa. Se onkin käyttäjäryhmä, jonka toivotaan yhä useammin löytävän tiensä Pohjanpirtille. Sundomissa, vain 6 km:n päässä kaupungissa sijaitseva Pohjanpirtti sopii hyvin esim. henkilöstön virkistyspäivien tai liikuntailtapäivien järjestämiseen. - Otetaan eväät mukaan ja ajetaan sinne polkupyörillä. Sitten lähdetään lenkille. Aivan Pohjanpirtin vieressä on Öjenin natura-alue, jonne valtio on vastikään rakentanut 4 km:n mittaisen luontopolun levähdyspaikkoineen. Lenkin päälle voi vaikka lämmittää saunan, grillata makkaraa tai istuskella takkavalkean ääressä, Osala kaavaili. Kaupunginhallitus myönsi muutama vuosi sitten rahaa Pohjanpirtin kunnostamiseen, joten huvila on hyvässä kunnossa ja sinne on hyvä tie. Yksityiskäyttöön Pohjanpirttiä ei vuokrata. Monien kommentti ensi kertaa Pohjanpirtillä käytyään on ollut: - Näin mahtava paikka, emmekä ole tienneet tästä mitään! Työväenopisto on aina käyttänyt Pohjanpirttiä hyödykseen järjestämällä siellä mm. luontokursseja. Onpa siellä ollut viikonlopun kestäviä kielten intensiivikurssejakin. Lisätietoja, kartta ja Pohjanpirtin varauskalenteri löytyvät yhdistyksen kotisivuilta osoitteesta opistolaiset.com. Muuta toimintaa Oppilasyhdistys järjestää opistolaisille kulttuurimatkoja koti- ja ulkomaille, jakaa stipendejä ja apurahoja opistolaisille ja opiston henkilökunnalle sekä tilaa lehtiä opistolle. Parasta aikaa tutkitaan mahdollisuutta järjestää opiston kahvilaan tietokone ja internetyhteys opistolaisten käyttöön. Oppilasyhdistys auttaa työväenopistoa esim. tapahtumissa ja juhlissa. Voimavarojensa puitteissa yhdistys antaa opistolle ilmaista henkilökuntaa esim. kevättapahtuman ja joulujuhlan järjestämiseen. Juhlan jälkitunnelmia Opiskelijayhdistyksen 80-vuotisjuhlia vietettiin opistolla. - Meillä oli mahtavat juhlat. Ansiomitaleita jaettiin ja juhlapuheita pidettiin, Tapio Osala sanoi. Juhlavuoden kunniaksi ilmestyi yhdistyksen historiasta kertova juhlakirja, jonka on kirjoittanut opiston pitkäaikainen rehtori, Kaarlo Koskimies. Hän toimii edelleen aktiivisesti oppilasyhdistyksessä. Teksti ja kuva: Salli Hietikko 11

12 Joulukuu 8/2003 December MERITUULI - HAVSVINDEN Vaatimaton koti täynnä lämpöä ja aurinkoa Lastenkotityötä 150 vuotta Vaasassa Vaasassa harjoitetusta lastenkotityöstä tulee tänä vuonna kuluneeksi 150 vuotta, jonka kunniaksi vuoden 2004 alussa julkaistaan toiminnan historiikki. Lastensuojelutyö on ennen virallisia lastenkoteja perustunut hyväntekeväisyyteen, esimerkiksi Vaasassa 1700-luvulla tietyt lapset saivat käydä varakkaampien perheiden luona päivittäin ruokailemassa. Viime vuosisadan alussa Vaasa esiintyi köyhäinhoidon edelläkävijänä, olihan sen köyhäintalo ainoa alueellaan. Vaasassa rouvasväenyhdistyksen lastenkoti aloitti toimintansa Vanhassa Vaasassa vuonna Rouvasväenyhdistyksen lastenkoti toimi Vaasan palon jälkeen hetken Pietarsaaressa, mutta palasi jälleen Vaasaan, Hietalahteen vanhaan kaksikerroksiseen puutaloon. Sen suojissa asui 1860-luvulla myös vanhoja miehiä ja palvelijattaria. Vuosina Vaasan kaupunginvaltuusto päätti rakentaa uuden lastenkodin rouvasväenyhdistykselle osoitteeseen Pitkäkatu 76. Lastensuojelutyö kaupungissa virallistui vuonna -24, kun Vaasan kaupungin lastensuojelulautakunta aloitti toimintansa. Helmikuussa vuonna -28 perusti Ester Ståhlbergin johtaman Koteja kodittomille lapsille yhdistyksen (nyk. Pelastakaa Lapset ry) Vaasan osasto toisen lastenkodin Kronanin alueelle Kotirannalle. Vappuna 41 molemmat lastenkodit lakkautettiin ja lastenkotitoiminta kunnallistui. Vuoden 41 jälkeen vaasalaiset lastenkodit ovat vaihtaneet osoitettaan usein. Pitkällekadulle jäi vuonna 41 Hietalahden poikakoti, samaan aikaan Kustaalantielle Vetokannaksen puukouluun nousi lastenkoti pienille tytöille. Vuonna -52 se muutti saman pihan kivitaloon, jossa se toimi vuoteen -76 saakka pienten lasten sekalaitoksena. Sen lakkauttamisen jälkeen lapset siirrettiin vuonna -61 avattuun Huutoniemen perhekotiin, joka sai edistyksellisestä toiminnastaan laajaa valtakunnallista huomiota. Perhekodissa tehtiin huoltosuunnitelmia, sijoitukset olivat lyhytaikaisia ja biologiset vanhemmat alkoivat osallistua sijoitettujen lasten arkeen entistä aktiivisemmin. Nuoret miehet muuttivat vuonna - 60 Hietalahden poikakodista Koulukadulle ja sieltä vuonna -78 Kustaalaan, joka näihin päiviin saakka on toiminut sekä tyttöjen että poikien lastenkotina. Lisäksi Kustaalassa entisessä puukoulussa toimi vuosina tarkkailulaitos. Tällä hetkellä Vaasassa toimii Kustaalan lastenkoti sekä Vaasan perhetukikeskus, jonka osastoja ovat vastaanottoosasto, perhetyön- ja Kalliokadun yksikkö Huutoniemellä sekä Mäntykoti Gerbyssä. Historiansa aikana vaasalaista lastenkotitoimintaa on leimannut hyvä yhteistoiminnan henki. Lahjoituksia lastenkotitoimintaan on saatu 50-luvulta lähtien säännöllisesti puulaakipukeilta eli Vaasan erotuomarikerholta. Myös muut lukuisat eri yksityiset ja yhteisöt ovat muistaneet vaasalaisia lastenkoteja toiminnassaan. Lastenkotien historiikin toimittaa fil.yo Sirpa Tarkkinen ja se julkaistaan vuoden 2004 alussa. Ohjausryhmään kuuluvat Vaasan kaupungin sosiaalivirastosta perhehuolto-osaston osastojohtaja Kaarina Sten, osastosihteeri Hilkka Sundqvist sekä lastenvalvoja Aulikki Huhtala, joka on myös kerännyt materiaalia historiikkia varten. Lisäksi ohjaustyössä toimivat entisistä ja nykyisistä lastenkotien työntekijöistä Eila Ketola, Kustaalan lastenkodin johtaja Harri Moisio sekä perhetukikeskuksen johtaja Tapani Penttilä. Historiikki sisältää asiakirjamateriaalin ohella myös entisten lastenkotityöntekijöiden elämänmakuisia muistoja vaasalaisesta lastenkotityöstä. Ett anspråkslöst hem fullt med värme och sol Barnhemsarbetet 150 år i Vasa I år har det förflutit 150 år sedan barnhemsarbetet startades i Vasa, till vars ära man kommer att publicera en historik över verksamheten i början av år Barnskyddsarbetet baserade sig på välgörenhet, innan allmänna barnhem startades, t.ex. i Vasa på 1700-talet fick vissa barn gå dagligen hos förmögnare familjer för att inta måltider. I början av senaste sekel framstod Vasa som föregångare för fattigvården, stadens fattighus var det enda på området. Fruntimmersföreningens barnhem startade sin verksamhet i Gamla Vasa år Fruntimmersföreningens barnhem fungerade efter Vasa branden en tid i Jakobstad, men kom tillbaka till Vasa, till Sandviken till ett tvåvånings trähus. Under dess hägn bodde på 1860-talet också gamla män och tjänarinnor. Åren beslöt Vasa stadsfullmäktige bygga ett nytt barnhem åt fruntimmersföreningen under adress Storalånggatan 76. Barnskyddsarbetet i staden blev officiellt 1924, då Vasa stads barnskyddsnämnd inledde sin verksamhet. I februari 1928 grundades under ledning av Ester Ståhlberg en förening för hemlösa barn (nuvarande Rädda barnen rf) Vasa avdelningen ett annat barnhem på Kronans område i Hemstrand. 1:sta maj 1941 upphörde båda barnhemmen och barnhemsverksamheten kommunaliserades. Efter år 1941 har barnhemmen i Vasa ofta bytt adress. Sandvikens pojkhem stannade 1941 på Storalånggatan, samtidigt inrättades på 12

13 MERITUULI - HAVSVINDEN Joulukuu 8/2003 December Ennen lastenkotien kunnallistamista Vaasassa toimi mm. Koteja Kodittomille Lapsille ry:n (nyk. Pelastakaa Lapset ry) vastaanottokoti. Avajaisiin osallistui kuvan mies, yhdistyksen pääsihteeri Bertel Nygård Helsingistä. Kuva: Pelastakaa Lapset ry:n arkisto. Innan barnhemmen kommunaliserades fungerade i Vasa bl.a. ett mottagningshem som upprätthölls av föreningen Hem åt hemlösa barn (numera Rädda Barnen rf). I invigningen deltog mannen på bilden, föreningens generalsekreterare Bertel Nygård från Helsingfors. Bild: Rädda Barnen rf:s arkiv. Gustavsrovägen i Dragnäsbäcks träskola ett barnhem för små flickor. År 1952 flyttade det till stenhuset på samma gård, där det fungerade till 1976 som en blandad anstalt för små barn. Efter dess upphörande flyttades barnen -61 till det nyöppnade Roparnäs familjehemmet, som fick omfattande uppmärksamhet för sin framgångsrika verksamhet på riksomfattande nivå. I familjehemmet uppgjordes vårdplaner, placeringarna var kortvariga och de biologiska föräldrarna började delta i de placerade barnens vardag allt mera aktivt. De unga männen flyttade 1960 från Sandvikens pojkhem till Skolhusgatan och därifrån 1978 till Gustavsro, som hittills har fungerat som barnhem både för flickor och pojkar. Dessutom fungerade en observationsanstalt under åren i den f.d. träskolan i Gustavsro. För närvarande fungerar i Vasa Gustavsro barnhem samt Vasa familjestödcentral, som består av mottagningsavdelningen, familjearbetets- och Klippgatans enhet i Roparnäs samt Tallhemmet i Gerby. Under sin historia har barnhemsverksamheten i Vasa präglats av en god samverksamhetsanda. Barnhemsverksamheten har fått donationer alltsedan 50-talet regelbundet av bolagsgubbarna eller av Vasa domarklubb. Också övriga flertaliga olika privata personer och samfund har i sin verksamhet ihågkommit vasabarnhemmen. Historiken om barnhemmen utarbetas av fil.stud. Sirpa Tarkkinen och den publiceras i början av år Till arbetsgruppen hör från Vasa stads socialverk, familjevårdsavdelningens avdelningschef Kaarina Sten, avdelningssekreterare Hilkka Sundqvist samt barnatillsyningsman Aulikki Huhtala, som också har samlat material till historiken. Dessutom medverkade i arbetet tidigare och nuvarande arbetstagare från barnhemmen, bl.a. Eila Ketola, föreståndaren för Gustavsro barnhem, Harri Moisio samt familjestödcentralens föreståndare Tapani Penttilä. I historiken ingår förutom dokumentmaterial också tidigare barnhemsarbetstagares minnesrika händelser från barnhemsarbetet i Vasa. Teksti/Text: Sirpa Tarkkinen 13

14 Joulukuu 8/2003 December MERITUULI - HAVSVINDEN Ensi kevään viimeiset kuntoremonttikurssit! Aikaisemmin vähän hakijoita, nyt sinunkin kannattaa hakea! Kylpylä Kivitippu (vko 17) ma la (10 hlöä) Saariselkä (vko 18) su pe (10 hlöä) Härmän kuntokeskus (vko 19) su pe (10 hlöä) Tropiclandia (vko 19) ma pe (8 hlöä) Kurssin ohjelmaan kuuluu mm: ryhmäliikuntaa, testejä ja tietoiskuja. UKK-kävelytesti sisältyy kurssin ns. seurantaan ½ vuoden kuluttua kurssista. Valintaperusteet: Kuntoremonttikurssille osallistujan tulee olla yli 40-vuotias, vakituisessa työsuhteessa Vaasan kaupunkiin ja katsoa itse olevansa kuntoremontin tyyppisen kuntoutuksen tarpeessa. SAL:n rahoittamasta kuntoutuksesta on oltava vuosi, ASLAK ja TYK-kuntoutuksista 4 vuotta, eläkkeelle siirtymiseen 3 vuotta. Aikaisemmista kuntoutuksista ilmoittamatta jättäminen saattaa aiheuttaa kokonaan tai osittain kurssikustannusten takaisinperinnän. Osa-aikatyötä hakuhetkellä tekevä ei voi hakea. Hakumenettely: Täytä hakemus ja palauta se ma 2.2. mennessä osoitteella: Vaasan kaupunki, henkilöstöpalvelut/tsp (Hovioikeudenpuistikko 7 C, II krs.) Valinnat tapahtuvat 9.2. Hakemukset ovat sitovia. Kun ilmoitat halukkuutesi, olet jo selvittänyt, että todella pääset lähtemään, jos tulet valituksi. HUOM! Tyky-ryhmä suosittelee ruotsinkielisille hakeutumista Tropiclandian kursseille. Hakulomakkeita saat myös Henkilöstöpalveluiden kotisivuilta: tai tai Eija Paanaselta puh Lisätietoja: Tyky-ryhmä valitsee hakijoista kuntoremonttikursseille lähtijät. Kursseille hyväksytyille ilmoitetaan valinnasta. Kuntoremonttikurssille osallistuminen tapahtuu joko halutessaan vuosilomaa tai muita vapaita hyväksi käyttäen tai palkattomalla virkavapaalla/työlomalla. Kurssin jälkeinen työvuoro suositellaan alkavaksi aikaisintaan seuraavana aamuna kello 6. Työnantaja voi tarvittaessa palkata sijaisen kurssilaisen tilalle. Kurssilainen voi anoa Kelasta kuntoutusrahaa, joka on noin 66 % kurssilaisen palkasta. Kurssiin liittyy omavastuuaika eli kurssin ensimmäinen päivä. Kurssimatkan kurssilainen maksaa itse, muistakaa kimppakyyti. Lisätietoja saa henkilöstöpalveluiden kotisivuilta tai Eija Paanaselta puh Tyky-ryhmä Vuoden 2004 TYKY-TONNIT haettavissa Kaupungin TYKY-ryhmä jakaa työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseen ja kohentamiseen tähtäävään toimintaan käynnistystukea eli TYKY-tonneja kaupungin työpaikoille. Hakemukset käsitellään saapumisjärjestyksessä. Tuen perusteet: Ryhmä sitoutuu liikunnalliseen tai muuhun työ- ja toimintakykyä ylläpitävään ja kohentavaan yhteistoimintaan 12 kerraksi. Jos ryhmässä on 6-11 henkeä, tukea voidaan myöntää 84 euroa. 12 hengen tai sitä suuremmille ryhmille tukea voidaan myöntää 167 euroa. Tuen saaminen edellyttää selkeää toimintaohjelmaa, aikataulua ja toiminnan raportointia. Tuki myönnetään hakujärjestyksessä niin kauan kuin tonneja riittää. Tukea haetaan lomakkeella, joka palautetaan täytettynä Henkilöstöpalveluihin mennessä. Lomakkeita saa henkilöstöpalveluista tai intranetista henkilöstöpalvelujen kotisivuilta. TYKY-ryhmä voi harkittuaan poiketa em. periaatteista. Yhdyshenkilön sähköpostiosoite (jos hänellä sellainen on), tulee ilmoittaa hakemuksessa. Se nopeuttaa informaation jakamista. Tuen myöntämisestä ilmoitetaan ryhmälle yhdyshenkilön välityksellä. HUOM! Yhdyshenkilön on toimitettava raportit vuoden 2003 toiminnasta mennessä. Lisätietoja: työsuojelupäällikkö Tapio Lehto puh. 1107, työsuojeluvaltuutettu Liisa Sirén puh. 1115, työsuojeluvaltuutettu Vesa Isomöttönen puh ja Eija Paananen puh TYKY-RYHMÄ 14

15 MERITUULI - HAVSVINDEN Joulukuu 8/2003 December 15

16 Joulukuu 8/2003 December MERITUULI - HAVSVINDEN VIREÄ VAASA-LIIKUNTATARJOTIN KEVÄT 2004 Vireä Vaasa terveysliikuntaohjelma tarjoaa monipuolisen liikuntatarjottimen kaikille Vaasan kaupungin työntekijöille. Terveysliikunnan starttiryhmiä on niin naisille kuin miehille! Mukaan voit tulla, SINÄ, niin liikuntaa aloitteleva kuin aktiivisempikin kuntoilija! Kevään terveysliikuntaryhmät käynnistyvät Tutustu ryhmäkuvauksiin ja lähde mukaan liikkumaan! Terveyttä edistävällä liikunnalla saa voimaa, iloa ja hyvää mieltä! Tiedustelut/Info: Minna Backman Vapaa-aikavirasto,Vaasanpuistikko 20 B puh , KAUPUNGIN HENKILÖKUNNAN OSALLISTUMISOIKEUS VIREÄ VAASA-TERVEYSLIIKUNTARYHMIIN: Ryhmiin osallistumiseen oikeuttavan osallistujakortin saa ryhmän ohjaajalta, kun ilmoittautuessaan todistaa henkilöllisyytensä oranssilla henkilökuntakortilla, määräyskirjalla tms.! Kurssimaksumuutos: veloitamme fysiokimpparyhmässä ja vesijumpparyhmissä kurssimaksun. Ohjeet ko. ryhmän aikataulussa. TERVETULOA LIIKKUMAAN! 1. LETKEÄT LEIDIT (ei 12.4) Tervis-sali, Hietalahden terveysasema, Hietalahdenk. 6 ma: klo ohj: Minna Backman Tule mukaan naisten suositulle starttikurssille, jossa käy uusia ja useamman vuoden mukana olleita aikuisia naisia, LEIDEJÄ! Voit kokeilla erilaisia liikuntamuotoja kimppajumpasta sauvakävelyyn. LEIDIT- porukassa saat uusia ideoita ja intoa kuntoiluusi! 2. TERVE SELKÄ JUMPPA (ei 23.2, 12.4) Onkilahden koulu, Vuorikatu 7 ma: klo ohj: Marja Berg Terve selkä-jumpassa muokkaat perusjumppaliikkein monipuolisesti ja nivelystävällisesti tuki- ja liikuntaelimistöä. Hallintaa hartioihin ja lihakset rennoiksi! Saat liikevinkkejä myös omaan harjoitteluun. Oma jumppa-alusta. 3. KUNTOPIIRI Tervis-sali, Hietalahden terveysasema, Hietalahdenk. 6 ti: klo ohj. Helena Kaurala Hauskaa kestävyys- ja lihaskuntotreeniä kiertoharjoitteluna erilaisin jumppavälinein naisille ja miehille! Tämä on sinulle, joka et ole jumppatyyppiä, mutta jota ryhmässä liikkuminen omaan tahtiin ja musiikin tahdittama kiinnostaa. 4. LOUNASTUNTIJUMPPA Teknisen viraston kuntosali, Kirkkopuistikko 26 ke: klo ohj: Marjo-Riina Palo/ Minna Backman Leppoisasti lounastuntiaikaan! Tämä kevyempi lihaskunto- ja venyttelyjumppa sopii niin naisille kuin miehille. Tutustutaan myös kuntopiiri/kuntosalityöskentelyyn. 5. MIESTEN ROMURALLI- KUNTOPIIRI Teknisen viraston kuntosali, Kirkkopuistikko 26 ke: klo ohj: Essi Wallin Huumorilla höystettyä reilua lihaskuntoharjoittelua unohtamatta yleiskestävyyttä ja venyttelyitä. ROMURALLI on SINULLE mies, joka haluat niin lihas- kuin yleiskuntosikin parantuvan! Nyt mukaan uudet ja vanhat romurallaajat! 6. TULES KUNTOON- KUNTO- SALIRYHMÄT Teknisen viraston kuntosali, Kirkkopuistikko 26 ohj. Essi Wallin I ke: klo ohj. Marjo-Riina Palo II to: klo Monipuolista kestävyys- ja lihaskuntoharjoittelua naisille. Opetellaan kuntosalivälineiden käyttöä jumpan alkuun lämmitellen ja lopuksi venytellen. Jokainen voi itse määrätä suoritustehonsa. Hiki tulee varmasti! Ei edellytä jumppakokemusta. 7. FYSIOKIMPPAJUMPPA Tervis-sali, Hietalahden terveysasema, Hietalahdenk. 6 ke: klo ohj. Marja Berg Fysiokimppajumppa on fysioterapeutin ohjaamaa turvallista selkä-, niska- ja nivelystävällistä jumppaa. Fysiokimpan liikkeet ovat monipuolisia ja selkeitä perusliikkeitä. Musiikki vauhdittaa, tukee ja helpottaa liikkeiden suorittamista. Lähde mukaan! Kurssille otetaan 20 osallistujaa. Ilmoittautuminen puh / 5.1 alkaen. Kurssimaksu syyskaudelle 35euroa. 8. ALLIT - kevyt kuntojumppa UUSI RYHMÄ! Tervis-sali, Hietalahden terveysasema, Hietalahdenk. 6 ke: klo ohj. Marja Berg LEMPEÄSTI LIIKKEELLE! Jos liikkumisesi on vähäistä, tehojumpat eivät kiinnosta tai terveydentilasi todellakin vaatii liikunnan aloittamisen, on ALLIT ryhmäsi! Lämmittelyn jälkeen keskitytään koko kehon lihasten kevyisiin harjoituksiin ja tehokkaisiin venytyksiin ja rentoutumiseen. Ei edellytä jumppakokemusta. Tule mukaan uuteen starttiryhmään! 9. SPINNING/PACE HUOM! Aloituspäivä! (ei 8.4) Sport s Club, Wolffintie to: klo Tilausryhmä. Tunnilla spinning- ja pace- osuudet. Spinning on ohjattua sisäpyöräilyä musiikin tahdissa. Pace on kuntopiiri- ja circuitharjoittelusta kehitetty uusi kuntoilumuoto, niin miehille kuin naisille! Osallistumisoikeuden saat ilmoittautumalla 5.1 alkaen puh / Ryhmään mahtuu n 15 kuntoilijaa! Kurssimaksu 35euroa laskutetaan ilmoittautumisten mukaan ja oikeuttaa tähän Sport Clubin tuntiin kevätkaudeksi. 10. KEPPIJUMPPA (ei 26.2, 8.4) Onkilahden koulu, Vuorikatu 7 to: klo ohj: Marjo-Riina Palo Nyt on keppijumpalle suurempi sali! Suosituksi tullutta perusjumppaa kaikenikäisille ja kuntoisille! Keppijumpalla saat hartiaseudulle ja selälle tehokasta, mutta samalla miellyttävää harjoitusta. Lihaksiin voimaa, niveliin liikkuvuutta ja ryhti kuntoon! Ei edellytä jumppakokemusta. Oma jumppa-alusta. 11. NAISTEN SÄHLY (ei 8.4) Urheilukeskus, Ruutikellarintie to: klo ohj: Kai Jokela Suosittu ryhmä! Harjoitellaan ja pelataan sählyä alkeista alkaen. 16

17 MERITUULI - HAVSVINDEN Joulukuu 8/2003 December 12. MIESTEN SÄHLY (ei 8.4) Urheilukeskus, Ruutikellarintie to: klo ohj: Kai Jokela MIES, tule mukaan harjoittelemaan ja pelaamaan sählyä! 13. NAISTEN KUNTOLENTO- PALLO alkaen Vaasan Steiner-koulun sali, Laivakatu 13 (Minimanin takana) ti: klo Omatoiminen naisten palloiluryhmä, johon otetaan mukaan uusia, aloittelevia tai aiemmin lentopalloa pelanneita naisia! Tarkemman alkamisajankohdan voit tiedustella Arja Nyman p ja Anne Sundin p KEVÄÄN VESIJUMPPA- KURSSIT! Vesivoimistelu soveltuu hyvin eri tasoisille liikkujille terveysliikuntamuodoksi, jossa käytetään hyväksi veden vastusta ja nostetta nivelystävällisin ja tehokkain harjoituksin. Vesijumppaan voi osallistua samanaikaisesti erikuntoisia ja ikäisiä, naisia ja miehiä. Veloitamme vesijumppakurssista 15euron kurssimaksun, joka on ns. omavastuuosuus. Kurssimaksu laskutetaan ilmoittautumisten mukaan. Varaa peseytymisaikaa n 15 min ennen jumppaa. Oma pyyhe, pefletti ja uimapuku mukaan! 1. Huutoniemen sairaalan monitoimitalo I ma: klo II ma: klo Kurssiaika: , 12 kertaa (hiihtoloma 23.2) ohj: Marja Berg 2. Seniorhuset, Niklasvägen 1, Sepänkylä I to: klo II to: klo Huom! altaan vesi + 32 Kurssiaika , 12 kertaa ohj: Hanna Myöhänen-Urho 3. Vuorikodin allas to: klo Kurssiajankohta , 12 kertaa ohj: Minna Backman KEVÄÄN 2004 LIIKUNTATAPAHTUMIA: Perinteinen Vireä Vaasasählyturnaus Ilmoittautumiset viim 5.3. mennessä. Tarkempi info tammikuussa. Terveysliikuntakoulutusta. Seuraa ilmoittelua! Paikalliset patikkareitit tutuiksi! Toukokuu 2004 Luottamusmiesvalintoja Vaasan kaupungin kunnalliset KTV 127:n syyskokouksessa valittiin yhdistyksen puheenjohtajaksi v Hannu Käsnänen. Hallituksen jäseniksi v valittiin Eija Backman, Pirjo Haikonen, Kati Hakomäki, Taina Harsunen, Maria Hautaluoma, Annikki Holma, Margit Isomäki, Esa Karhunmaa, Arja Miettinen, Aila Mäkipää, Raija Passi, Juhani Pukkinen, Tuula Sandberg, Liisa Siren, Anne Ståhl, Seija Suomela, Tarja Toikkanen, Irma Tuomaala, Raija Tuomaala, Pasi Virtanen. Yhdistyksen pääluottamusmieheksi valittiin Margit Isomäki ja varapääluottamusmieheksi Seija Suomela. Vuoden 2004 toimintasuunnitelman painopistealueet ovat mm. paikallisen ja seudullisen edunvalvonnan vahvistaminen hallituksen ja luottamusmiesten toiminnan kehittäminen ja tukeminen työpaikkatoiminta työsuojelun ja työkykyä ylläpitävän toiminnan kehittäminen ammattiryhmäillat VESIJUMPPARYHMIIN ilmoittautuminen puhelimitse puh tai sähköpostilla Aloitamme joulunvieton liikuntaosaston ryhmissä jumppaavien yhteisellä hauskalla joulujumpalla Merenkurkun koululla klo Ohjaajana on Miia Viitaniemi, joka jättää hyvästejään liikuntaosaston ohjaajana siirtyessään muihin ohjaustöihin. Jumppa on ilmainen! Omat jumppa-alustat ja iloinen joulumieli mukaan! Johtokuntaan valittiin seuraavat varsinaiset- ja varajäsenet: Varsinainen: Varajäsen: KIA Pertti Hällilä KI Mirja Kalliovaara Petri Moisio KRI Juha Vessonen Harri Suoranta SKT Bo Ståhl Aarne Sokero KTL Erkki Lehtimäki Kimmo Korkeamäki KST Barbro Haavisto Margareta Sjöholm STHL Eeva Niemi Mariitta Lehto SLPL SPAL Hannu Kaatikko Puh.joht. Aimo Laine Yhdistyksen pääluottamusmieheksi valittiin Vesa Lehtinen ja varapääluottamusmieheksi Tarja Paikkala. Luottamusmiehet: Varsinainen: Vara: LM Sthl Tarja Paikkala Jaana Larsson LM Hannu Rautakorpi Harri Suoranta LM Erkki Lehtimäki Kimmo Korkeamäki LM Spal Jukka Ura Työterveysasema on suljettu Företagshälsovårdsstationen är stängd

18 Joulukuu 8/2003 December MERITUULI - HAVSVINDEN Kaupunginjohtaja ja rouva Markku Lumion ITSENÄISYYSPÄIVÄN VASTAANOTTO kaupungintalolla peruskoulun yhdeksänsien luokkien 700 oppilaalle ja opettajalle. Kutsuja oli edeltänyt kouluissa moninaiset toimet tapakasvatusta pukeutumisesta kättelyyn - paritanssikuviosta small talkiin jo lokakuun alusta lukien. Tyylikkäitä, hyvin käyttäytyviä fiksuja ysiläisiä koululaisia. 18

19 MERITUULI - HAVSVINDEN Joulukuu 8/2003 December Eräänä päivänä tonttu lähti kierrokselle. Tonttu asui suuressa metsässä. Tonttu kiipesi puuhun tähystämään onko metsässä asuvat keijukaiset kilttejä. Tonttu kirjoitti Pukille kirjeen, jossa luki, että keijukaiset ovat kilttejä. Sitten tonttu meni sisälle lämmittelemään ja pisti takkaan tulen ja istui sen ääreen lukemaan kirjoja. Sitten tuli jouluaatto ja sen pituinen se. Iida 5v Alkulan pk Ohjelmassa oli mm. musiikkia, piiritansseja sekä viimeinen valssi. Teksti ja kuvat: Ville Rintamäki Joulu, joulu tullut on, juhla armahainen! Siitä riemu verraton, ilo autuainen. Kiittäkäämme Jumalaa, Isää taivaallista, kaiken hyvän jakajaa, armon s antimista! Toivotamme kaikille Merituulen lukijoille Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Vi önskar till alla Havsvindens läsare God Jul och Gott Nytt År! Joulusatu Eräänä päivänä lumisella maalla jänis loikki ja hän putosi kuoppaan ja äiti haki hänet. He menivät kotiin ja sitten he menivät saunaan. Ja sitten he pesivät hampaat ja menivät nukkumaan. Seuraavana aamuna ne heräs ja meni joulupuurolle. Sitten kun he olivat syöneet joulupuuron niin lapsi sanoi, että se haluaa mennä ulos leikkimään. Meni leikkimään kavereiden kanssa. Tekivät majan ja tekivät leikisti joulupuuroa. Sitte, kun he olivat leikkineet, he menivät kotiin ja äiti teki joulutorttuja ja katsoivat jouluvideoita. Tiia 5v, Sara 6v, Sami 6v, Benjamin 6v Unituulen pk 19

20 24. vuosikerta / årgången ISSN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

Arkeologian valintakoe 2015

Arkeologian valintakoe 2015 Sukunimi Kaikki etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Valintatoimiston merkintöjä KAR A (C) Sähköpostiosoite Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Arkeologian valintakoe 2015 Tarkista sivunumeroiden

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Pienryhmässä opiskelu

Pienryhmässä opiskelu Kulturer möts (2 op) ruotsin vapaaehtoinen kurssi kaikkien tiedekuntien opiskelijoille ohjattua opiskelua pienryhmissä, pareittain ja itsenäisesti, 8 lähiopetustuntia ensimmäinen kokoontuminen: info, ryhmien

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Hallituspohja. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 24

Hallituspohja. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 24 Hallituspohja 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 25% 5 75% 10 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen Kansanpuolue 10 Sosialidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät

Lisätiedot

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa ver Ohjelma kuntavaaleihin Pidetään kaikki mukana Jokaista ihmistä pitää arvostaa SDP:n tavoite on inhimillinen Suomi. SDP haluaa, että Suomessa kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia. Jokaista ihmistä pitää

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 946/2010 vp Adr-ajolupavaatimukset Helsinki-Vantaan lentokentällä Eduskunnan puhemiehelle Autonkuljettajilta vaaditaan adr-ajolupa, mikäli he kuljettavat vaarallisia aineita yli sallittujen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1256/2001 vp Palkansaajan järjestäytymättömyys ammattiliittoihin Eduskunnan puhemiehelle Perustuslaki turvaa oikeuden olla järjestäytymättä ammattiliittoon. Käytännössä valinnanvapautta

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,

Lisätiedot

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats?

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Maarit Nevalainen, terveyskeskuslääkäri, Mäntsälän terveyskeskus Ei sidonnaisuuksia, inga bindingar (till några firmor förutom

Lisätiedot

Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan?

Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan? Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan? Lotta Haldin luontoympäristöyksikkö/ naturmiljöenheten AVAJAISTILAISUUS / INVIGNING perjantaina/fredag 9.10. klo/kl. 9 11.30 Vaasan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2003 vp Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoito Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoidon osalta on ilmennyt ongelmia ympäri Suomea. Monet kunnat

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

WHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014

WHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014 WHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014 Kansainvälinen pitkäkestoinen koulukyselytutkimus, jossa tarkastellaan kouluikäisten lasten ja nuorten terveyskäyttäytymistä ja elämäntyylejä eri konteksteissa.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2001 vp Postinjakelu Kangasalan Kuohenmaalla Eduskunnan puhemiehelle Postin toiminta haja-asutusalueilla on heikentynyt. Postin jakaminen myöhään iltapäivällä ei ole kohtuullista.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Maahanmuutto Dokumentit

Maahanmuutto Dokumentit - Yleistä Var kan jag hitta formuläret för? Kysyt, mistä löydät lomakkeen När var ditt [dokument] utfärdat? Kysyt, milloin dokumentti on myönnetty Vart var ditt [dokument] utfärdat? Kysyt, missä dokumentti

Lisätiedot

VAMMAISNEUVOSTO HANDIKAPPRÅD. Kauniainen - Grankulla

VAMMAISNEUVOSTO HANDIKAPPRÅD. Kauniainen - Grankulla VAMMAISNEUVOSTO HANDIKAPPRÅD Kauniainen - Grankulla Kauniaisissa on toiminut vuodesta 1989 lähtien vammaisneuvosto, joka edistää ja seuraa kunnallishallinnon eri aloilla tapahtuvaa toimintaa vammaisten

Lisätiedot

KESKUSTELUJA KELASSA. Kansalaisopistot kotouttamisen tukena hanke/opetushallitus 2007 2008 Kuopion kansalaisopisto

KESKUSTELUJA KELASSA. Kansalaisopistot kotouttamisen tukena hanke/opetushallitus 2007 2008 Kuopion kansalaisopisto KESKUSTELUJA KELASSA Kansalaisopistot kotouttamisen tukena hanke/opetushallitus 2007 2008 Kuopion kansalaisopisto Materiaalin tekijät: Teksti: Mirja Manninen Ulkoasu/muokkaus: Sari Pajarinen Piirroskuvat:

Lisätiedot

Till riksdagens talman

Till riksdagens talman KK 496/2009 vp Mikaela Nylander /r ym. SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 496/2009 rd Publicering av platsannonser också i svenska dagstidningar Till riksdagens talman Enligt språklagen är en tvåspråkig myndighet skyldig

Lisätiedot

Ilmoittautuminen onnistuu myös ilmoittautumislomakkeella internetsivuiltamme. http://www.diagno.fi/lomake.html?id=3

Ilmoittautuminen onnistuu myös ilmoittautumislomakkeella internetsivuiltamme. http://www.diagno.fi/lomake.html?id=3 DIAGNO FINLAND OY KOULUTUS Ari Katila 28.1.2016 DIAGNON KOULUTUSOHJELMA KEVÄT / KESÄ 2016 Ohessa Diagnon tarjoamat koulutukset keväällä 2016. Viimeisimmät ja ajankohtaisimmat tiedot kaikista järjestämistämme

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 546/2010 vp Kuljettajantutkintojen kilpailuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi kilpailuttaa kuljettajantutkintojen vastaanottamisen 19 maakunnassa,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1027/2010 vp Kehäradan Ruskeasannan aseman rakentaminen Eduskunnan puhemiehelle Kehärataa ollaan rakentamassa Vantaalle siten, että radan on tarkoitus valmistua vuonna 2014. Kehärata

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 648/2002 vp Tupakkalain tulkinta Eduskunnan puhemiehelle Ympäristön tupakansavu luokitellaan syöpävaaralliseksi aineeksi. Tämä merkitsee sitä, että erityisen riskialttiita työntekijöitä,

Lisätiedot

Tehtävä 1 / Uppgift 1

Tehtävä 1 / Uppgift 1 Tehtävä 1 / Uppgift 1 /5 p Arvioi alla esitettyjen väittämien oikeellisuus valintakoetta varten lukemiesi artikkelien perusteella. Merkitse taulukkoon, onko väittämä mielestäsi oikein vai väärin. Bedöm

Lisätiedot

Itsenäisen työskentelyn tehtävät: vastaukset

Itsenäisen työskentelyn tehtävät: vastaukset Itsenäisen työskentelyn tehtävät: vastaukset 1. Missä Burundi on? Tutustu Google-karttapalveluun seuraavilta sivulta: www.google.fi/maps (voit vaihtaa näkymän satelliittitilaan) Etsi koulunne kartalta.

Lisätiedot

Liitteen 3 lähteet: Syksyinen näkymä uusittua puukujannetta pitkin merelle. VP.

Liitteen 3 lähteet: Syksyinen näkymä uusittua puukujannetta pitkin merelle. VP. Syksyinen näkymä uusittua puukujannetta pitkin merelle. VP. Liitteen 3 lähteet: Kaivopuiston Ison Puistotien puukujanteen uusiminen. Peruskorjaussuunnitelma 2007. Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisu

Lisätiedot

SpråkBarometern KieliBarometri 2008

SpråkBarometern KieliBarometri 2008 SpråkBarometern KieliBarometri 2008 Målgrupp/kohderyhmä kiga i tvåspr språkiga kommuner med finsk majoritet Suomenkielisiä kaksikielisissä kunnissa missä ruotsinkielinen enemmistö Urval kommunvis/otos

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Marraskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: november 2012

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Marraskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: november 2012 POHJANMAA ÖSTERBOTTEN Työllisyyskatsaus: Marraskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: november 2012 TYÖLLISYYSKATSAUS Marraskuu 2012 Lisätiedot: Olli Peltola puh +358 50 312 8727 Pohjanmaan työllisyyskatsaus

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 Tietoisku 2/2010 Kuva: Ee-mailin toimitus Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui 217 700 ulkomaalaistaustaista,

Lisätiedot

11.-13.11. http://littfest.vaasa.fi/ Teema Tema Minä Jag. Monika Fagerholm. Taiteellinen johtaja Konstnärlig ledare. Miika Nousiainen.

11.-13.11. http://littfest.vaasa.fi/ Teema Tema Minä Jag. Monika Fagerholm. Taiteellinen johtaja Konstnärlig ledare. Miika Nousiainen. Teema Tema Minä Jag Antti Nylén Kaj Korkea-aho 11.-13.11 2011 Miika Nousiainen Märta Tikkanen Maija Vilkkumaa Karl Ove Knausgård Leena Lehtolainen Monika Fagerholm Taiteellinen johtaja Konstnärlig ledare

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 400/2004 vp Kurun metsäoppilaitoksen opetusmetsien riittävyys Eduskunnan puhemiehelle Kurun metsäoppilaitoksella on tällä hetkellä käyttöoikeus noin 1 200 metsähehtaariin valtion tai

Lisätiedot

Jäsenrekisterinhoitaja Lippukunnanjohtaja Sihteeri Akela/Sampo (voivat lisätä huoltajan jäsenelle, mutta eivät voi luoda uutta)

Jäsenrekisterinhoitaja Lippukunnanjohtaja Sihteeri Akela/Sampo (voivat lisätä huoltajan jäsenelle, mutta eivät voi luoda uutta) 15.3.2017 vj Oikeus: Jäsenrekisterinhoitaja Lippukunnanjohtaja Sihteeri Akela/Sampo (voivat lisätä huoltajan jäsenelle, mutta eivät voi luoda uutta) HUOLTAJAN LISÄÄMINEN Lippukunnat voi lisätä alaikäisille

Lisätiedot

Adjektiivin vertailu

Adjektiivin vertailu Adjektiivin vertailu Adjektiivin vertailu Adjektiivilla on kolme vertailumuotoa: Positiivi Komparatiivi Superlatiivi fin finare finast hieno hienompi hienoin 1. Säännöllinen vertailu: -are ja -ast Positiivi

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 759/2004 vp Liikunnanopettajien pätevöityminen terveystiedon opettajiksi Eduskunnan puhemiehelle Uuden lain myötä aikaisemmin valmistuneet liikunnanopettajat eivät ole päteviä opettamaan

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 95/2006 vp Saamenkieliset ylioppilaskirjoitukset Eduskunnan puhemiehelle Saamen kielen aseman parantamiseksi Suomessa tuli vuonna 1992 voimaan kielilaki. Vuonna 2004 tuli voimaan saamen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

SANAJÄRJESTYS. Virke on sanajono, joka ulottuu isosta alkukirjaimesta pisteeseen, huutomerkkiin tai kysymysmerkkiin:

SANAJÄRJESTYS. Virke on sanajono, joka ulottuu isosta alkukirjaimesta pisteeseen, huutomerkkiin tai kysymysmerkkiin: SANAJÄRJESTYS RUB1 Virke ja lause. Virke on sanajono, joka ulottuu isosta alkukirjaimesta pisteeseen, huutomerkkiin tai kysymysmerkkiin: Minä en ole lukenut päivän lehteä tarkasti tänään kotona. Tulepas

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1019/2013 vp Poliisin lupapalveluiden ajanvaraus Eduskunnan puhemiehelle Poliisin lupapalveluita varten pitää jatkossa varata aika Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren poliisilaitoksella.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 393/2010 vp Kansaneläkelaitoksen puhelinyhteyden ruuhkaisuuden vähentäminen Eduskunnan puhemiehelle Kansaneläkelaitoksen asiakas yritti hoitaa puhelimitse asiaansa Kansaneläkelaitoksella,

Lisätiedot

Installation / Asennusohje SO-3396-V

Installation / Asennusohje SO-3396-V Installation / Asennusohje SO-3396-V SO-3396-V SO-3303 Black / Svart / Musta (0V) Connector / Skruv / Liitinruuvi 19. 0V Red / Röd / Punainen (+12V) 20. 12V Green / Grön / Vihreä (CLK) 29. CLK Yellow /

Lisätiedot

KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA I ETT NÖTSKAL

KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA I ETT NÖTSKAL TIINA VÄLIKANGAS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA 2015-2017 PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA 2015-2017 I ETT NÖTSKAL KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMAN

Lisätiedot

Sukupuolijakauma. Työllisyys KOULUTUSPALAUTTEET. Sukupuoli. Työllisyys

Sukupuolijakauma. Työllisyys KOULUTUSPALAUTTEET. Sukupuoli. Työllisyys KOULUTUSPALAUTTEET Koulutus Osallistujia Palautteita Elintapamuutokseen sitoutuminen 2.8.215 48 25 Miestyön abc 1.9.215 62 4 Syömishäiriöt 19.11.215 94 49 Poikatyö 14.1.216 5 9 Ikääntyneen ravitsemushoito

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 986/2009 vp Auton katsastamisen mahdollistaminen Espanjassa Eduskunnan puhemiehelle Huomattava määrä suomalaisia asuu osan vuotta Espanjassa. Monilla on siellä oma Suomessa rekisteröity

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 416/2013 vp Kehitysvamma-alan ammattitutkinnon kelpoisuus sosiaali- ja terveysalalla Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvamma-alan ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta tarjotaan useissa

Lisätiedot

CW- suotimen asennusohje CW-filtrets monteringsanvisning

CW- suotimen asennusohje CW-filtrets monteringsanvisning CW- suotimen asennusohje CW-filtrets monteringsanvisning Tämä ohje antaa toivottavasti sellaisen kuvan, että jokainen voi asentaa itse CW-suotimen omaan QROlleen. Lähtökohtana on ollut säästää virtaa sekä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1059/2005 vp Raskaana olevien päihteidenkäyttäjien pakkohoito Eduskunnan puhemiehelle Suomi on saanut kyseenalaisen kunnian sijoittua maailman kymmenen kärkimaan joukkoon alkoholin

Lisätiedot

Ännu större kanalutbud för våra fiber- och kabel-tv-kunder Vieläkin laajempi kanavavalikoima kuitu- ja kaapeli-tv-asiakkaillemme

Ännu större kanalutbud för våra fiber- och kabel-tv-kunder Vieläkin laajempi kanavavalikoima kuitu- ja kaapeli-tv-asiakkaillemme Trevlig sommar! Hauskaa kesää! Ännu större kanalutbud för våra fiber- och kabel-tv-kunder Vieläkin laajempi kanavavalikoima kuitu- ja kaapeli-tv-asiakkaillemme KUNDINFORMATION ASIAKASTIEDOTE 4/2011 Snart

Lisätiedot

Espoon kaupungin hyväksymät palveluntuottajat henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmään.

Espoon kaupungin hyväksymät palveluntuottajat henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmään. 1 (13) Espoon kaupungin hyväksymät palveluntuottajat henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmään. Serviceproducenter som godkänts av Esbo stad för servicesedelssystemet för personlig assistans. Huom!

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD1122 KUNNANJOHTAJIEN KÄSITYKSET KUNNALLISALAN KEHIT- TÄMISSÄÄTIÖSTÄ 1996

KYSELYLOMAKE: FSD1122 KUNNANJOHTAJIEN KÄSITYKSET KUNNALLISALAN KEHIT- TÄMISSÄÄTIÖSTÄ 1996 KYSELYLOMAKE: FSD1122 KUNNANJOHTAJIEN KÄSITYKSET KUNNALLISALAN KEHIT- TÄMISSÄÄTIÖSTÄ 1996 QUESTIONNAIRE: FSD1122 MUNICIPAL MANAGERS VIEWS ON THE FOUNDATION FOR MUNICIPAL DEVELOPMENT 1996 Tämä kyselylomake

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 816/2006 vp Yrittäjän sosiaaliturva EU-maissa Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin alueella työskentelevä yrittäjä (KK-Communication Ltd FI1839803-7 Lappeenranta Finland) ei kuulu

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 777/2004 vp Työntekijöiden työehtojen heikentyminen ISS:ssä Eduskunnan puhemiehelle Pietarsaaressa sijaitsevassa Snellmanin lihanjalostuslaitoksessa hoidettiin tuotantorakennusten siivoustyö

Lisätiedot

Hyvä Sisärengaslainen,

Hyvä Sisärengaslainen, Hyvä Sisärengaslainen, Tervetuloa SLEY:n nuorisotyön sisärenkaan raamattukouluun! Tämän kevään kuluessa käymme läpi Johanneksen evankeliumin lyhyissä jaksoissa. Voit lähettää kysymyksiä, palautetta, esirukousaiheita

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 159/2012 vp Aikuisen ADHD-potilaan metyylifenidaattilääkityksen korvaaminen Eduskunnan puhemiehelle ADHD aiheuttaa keskittymishäiriötä, se myös hankaloittaa ja vaikeuttaa ihmiselämän

Lisätiedot

EVIJÄRVI JAKOBSTAD KRONOBY FÖREDRAGNINGSLISTA / ESITYSLISTA 4 1 LARSMO NYKARLEBY PEDERSÖRE. Stadskansliet / Kaupunginkanslia, Nykarleby

EVIJÄRVI JAKOBSTAD KRONOBY FÖREDRAGNINGSLISTA / ESITYSLISTA 4 1 LARSMO NYKARLEBY PEDERSÖRE. Stadskansliet / Kaupunginkanslia, Nykarleby EVIJÄRVI JAKOBSTAD KRONOBY FÖREDRAGNINGSLISTA / ESITYSLISTA 4 1 Tid / Aika: 27.5.2014 kl./klo 16.00 Plats / Paikka: Stadskansliet / Kaupunginkanslia, Nykarleby Närvarande / Läsnä: Sabah Samaletdin, ordf./pj

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 281/2011 vp Lapsettomien leskien leskeneläkkeen ikärajojen laajentaminen Eduskunnan puhemiehelle Lapsettomien leskien leskeneläkettä saavat tämänhetkisen lainsäädännön mukaan 50 65-

Lisätiedot

Ilmastokyselyn tulokset

Ilmastokyselyn tulokset Ilmastokyselyn tulokset Huomioita Kyselyn tuloksia tulkittaessa on huomioitava, että koululaiset on pakotettu vastaamaan kyselyyn koulussa. Kaupunginosavertailuissa on mukana ainoastaan ne kaupunginosat,

Lisätiedot

Hejsan! Hej! Mitt namn är Emil. Jag bor i Jakobstad. Hur gammal är du? Jag är 13 år gammal.

Hejsan! Hej! Mitt namn är Emil. Jag bor i Jakobstad. Hur gammal är du? Jag är 13 år gammal. 8 Hejsan! pasi Hej, vad heter du? Morjens, jag heter Pasi. 5 Jesse Jesse Hej, vem är du? Tjena! Jag är Jesse. Var bor du? Jag bor i Stockholm. emil emil Hej! Mitt namn är Emil. Jag bor i Jakobstad. Hur

Lisätiedot

RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ERI KANSAKUNNAT, YKSI KAIPAUS HENKEÄSALPAAVA AVAJAISSEREMONIA

RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ERI KANSAKUNNAT, YKSI KAIPAUS HENKEÄSALPAAVA AVAJAISSEREMONIA 2 RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ISMMN Johtajuuskonferenssi 2014 jumalan miehen, pastori Chrisin, kanssa oli historiallinen ja elämää muuttava. Se oli erityisen muutoksen ja Pyhän Hengen välittämisen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 71/2004 vp Ulkomailla työskentelyn vaikutukset kansaneläkkeen viivästymiseen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla työskennelleiden Suomen kansalaisten eläkepäätökset viipyvät usein kuukausikaupalla.

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD1325 SOTA-AJAN PIKKUPOJAT 1999-2001 FSD1325 FATHER-SON RELATIONSHIPS AND THE WAR 1999-2001 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa.

Lisätiedot

TerveysInfo. Aivoverenkiertohäiriöt (AVH) lukuina Faktatietoa aivoverenkiertohäiriöistä

TerveysInfo. Aivoverenkiertohäiriöt (AVH) lukuina Faktatietoa aivoverenkiertohäiriöistä TerveysInfo aivot Aivojumppa opas Aivojumppa on sarja helppoja ja miellyttäviä liikkeitä, jota oppimiskinesiologiassa käytetään kokonaisvaltaisen oppimisen tukena. Aivojumppaliikkeet helpottavat kaikenlaista

Lisätiedot

Suunnittele ja toteuta lukuhetki!

Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Minä luen sinulle -kampanja (2017) Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Tietoa ja vinkkejä oppilaitoksille ja vammais- ja vanhustyön yksiköille Hyvä lukija, Selkokieli - yhteinen kieli tämä pieni opas tarjoaa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1291/2001 vp Vapaaehtoisen eläkevakuutuksen eläkeikäraja Eduskunnan puhemiehelle Työmarkkinoiden keskusjärjestöt pääsivät sopimukseen yksityisten alojen työeläkkeiden kehittämisestä.

Lisätiedot

TerveysInfo. Afasia Tietoa afasiasta, keinoja keskustelun tukemiseen, tietoa puheterapiasta ja vertaistuesta.

TerveysInfo. Afasia Tietoa afasiasta, keinoja keskustelun tukemiseen, tietoa puheterapiasta ja vertaistuesta. TerveysInfo Ta hand om din hjärna En stroke uppstår sällan utan någon tydlig riskfaktor. Ju fler riskfaktorer du har samtidigt, desto större är risken att du drabbas. Vad kan du göra för att minska risken

Lisätiedot

Fysiosporttis asiakaskysely 2011

Fysiosporttis asiakaskysely 2011 Fysiosporttis asiakaskysely 2011 1.11.2011 Toteutimme fysioterapia-asiakkaillemme asiakaskyselyn ajalla 15.9.-31.10.2011. Vastauksia kerättiin: 1) paperikyselyllä hoitojakson yhteydessä, 2) sähköisesti

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET 2013 LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN HALLINTOMALLI PÄÄTÖKSENTEON VUODENKIERTO

LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET 2013 LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN HALLINTOMALLI PÄÄTÖKSENTEON VUODENKIERTO Kokousaika Keskiviikko 24.4. klo 17 Kokouspaikka Lempoisten srk-talo, pieni sali 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 KOKOUKSEN AVAUS VARAPUHEENJOHTAJAN VALINTA LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 874/2010 vp Poliisikoiratoiminnan keskittäminen Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella Eduskunnan puhemiehelle Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella on valmisteilla muutos, jossa poliisikoiratoiminta

Lisätiedot

Jaana Walldén jaana.wallden(at)minedu.fi

Jaana Walldén jaana.wallden(at)minedu.fi Monialainen viranomaisverkosto, etsivä nuorisotyö ja nuorten työpajatoiminta. Tuloksia vuodesta 2012 14.5.2013 Jaana Walldén jaana.wallden(at)minedu.fi Paikallisten viranomaisten monialainen yhteistyö

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

HYVÄN ASIAKASPALVELUN AAKKOSET SEURAKUNNASSA Kouluttaja Tytti Pietilä, Agricola. Toimistohenkilöiden teemapäivät Turku

HYVÄN ASIAKASPALVELUN AAKKOSET SEURAKUNNASSA Kouluttaja Tytti Pietilä, Agricola. Toimistohenkilöiden teemapäivät Turku HYVÄN ASIAKASPALVELUN AAKKOSET SEURAKUNNASSA Kouluttaja Tytti Pietilä, Agricola Toimistohenkilöiden teemapäivät Turku KOKEMUKSENI HYVÄSTÄ PALVELUSTA Kerro tilanteesta, jossa Sinä olet ollut asiakkaana

Lisätiedot

Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi

Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi M I K Ä O N TÄ R K E Ä Ä, KUN TO I M I N N A N M U U TO S V I E DÄ Ä N L Ä P I J O H TA M I S E N J A H E N K I LÖ S TÖ N O S A A M I S E N N Ä KÖ KU L M A

Lisätiedot

5. Toimittajan Fanny Segerfelt vierailu/haastattelut. 8. Street-tanssi alkaa koulun salissa 18.1.2016

5. Toimittajan Fanny Segerfelt vierailu/haastattelut. 8. Street-tanssi alkaa koulun salissa 18.1.2016 TOIMINTAKAUSI 2016-2017 Leikkipuisto Kesanto Koululaisten talokokous Talokokous 12.1.2016 /1 Asialista: 1. Osallistujalista 2. Edellisen kokouksen muistion kertaus 3. Apuohjaajien ja pihapoliisien tehtävät

Lisätiedot

Ekklesiologia 14. Paikallisseurakunta

Ekklesiologia 14. Paikallisseurakunta Ekklesiologia 14 Kevään tunnit: 1 Dispensaatiot, Kristus Seurakunnan pää ja perustus 2 Seurakunnan olemassaolon kolme päätarkoitusta 3 Seurakunnan rakenteita ja johtajuusmalleja 4 Evankelioiminen 5 Rakentaminen

Lisätiedot

Demokratiapäivä Rinnakkaissessio klo KUNTAVAALIT TULEVAT - OLETKO VALMIS?

Demokratiapäivä Rinnakkaissessio klo KUNTAVAALIT TULEVAT - OLETKO VALMIS? Demokratiapäivä 18.10.2016 Rinnakkaissessio klo 13.30 15.30 KUNTAVAALIT TULEVAT - OLETKO VALMIS? 1 Kuntavaalit tulevat oletko valmis? Demokratiapäivä 16.10.2016 klo 13.30-15.30 Session avaus - Marianne

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom.

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom. Kaavoitusjaosto/Planläggningssekti onen 104 21.09.2011 Aloite pysyvien päätepysäkkien rakentamisesta Eriksnäsin alueelle/linda Karhinen ym. / Motion om att bygga permanenta ändhållplatser på Eriksnäsområdet/Linda

Lisätiedot

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat

Lisätiedot

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: heinäkuu 2012 Sysselsättningsöversikt: juli 2012

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: heinäkuu 2012 Sysselsättningsöversikt: juli 2012 POHJANMAA ÖSTERBOTTEN Työllisyyskatsaus: heinäkuu 2012 Sysselsättningsöversikt: juli 2012 TYÖLLISYYSKATSAUS heinäkuu 2012 Lisätiedot: Jorma Höykinpuro puh +358 50 3128568 ja Olli Peltola puh +358 50 312

Lisätiedot

5. Uskonnot ja niihin liittyvät juhlapyhät vaikuttavat liikaa yritykseni arkeen

5. Uskonnot ja niihin liittyvät juhlapyhät vaikuttavat liikaa yritykseni arkeen 5. Uskonnot ja niihin liittyvät juhlapyhät vaikuttavat liikaa yritykseni arkeen 3% 17% 37% 38% 5% 0 20 40 60 80 100 120 % täysin samaa mieltä jokseenkin samaa mieltä jokseenkin eri mieltä täysin eri mieltä

Lisätiedot

kielipassi Moduuli 1

kielipassi Moduuli 1 kielipassi Moduuli 1 minä ja lähipiiri MINÄ / IHMINEN / MODUULI 1 / A1.3 Osaan kertoa perustiedot itsestäni kirjallisesti ja suullisesti. Osaan vastata henkilötietokysymyksiin. Osaan täyttää henkilötietolomakkeen.

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot