H A L S T A R I. RYLA-koulutuksen ryhmätyöt menossa LOHJAN ROTARYKLUBI LOJO ROTARYKLUBB. SELOSTE N:o ISSN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "H A L S T A R I. RYLA-koulutuksen ryhmätyöt menossa LOHJAN ROTARYKLUBI LOJO ROTARYKLUBB. SELOSTE N:o 1 2006-2007 ISSN 0781-4151"

Transkriptio

1 H A L S T A R I LOHJAN ROTARYKLUBI LOJO ROTARYKLUBB SELOSTE N:o ISSN RYLA-koulutuksen ryhmätyöt menossa

2 HALSTARI Seloste N:o 1 marraskuu 2006 Sisältö Sivu 3 Presidentin palsta 4 Nykyajan haasteet apteekille 6 Lohjan tenoripäivät Länsi-Uudenmaan ammatillinen koulukeskus 11 Lohjan sairaanhoitoalue ja sairaalan laajennus 15 Sairaankuljetus Lohjan alueella 17 Mestarintutkinnon merkitys ammatillisessa koulutuksessa 19 Intercity 22 Kartsa 25 Lohjanportin auto 28 Puhelin vai laajakaista tulevaisuuden liiketoimi 32 RYLA Painopaikka: Lohjan kopio Halstarin toimituskunta: Veikko Salminen Pentti Kuosmanen taitto, kuvat) 2 (päätoimittaja,

3 PRESIDENTIN PALSTA Yhtenä yhdistyselämän mielenkiintoisena kokemuksena on ollut alkanut rotarivuosi. Kuluvan vuoden tavoitteet ovat haasteelliset. Ohjelma on pyritty saamaan niin mielenkiintoiseksi, että kokouksista on suorastaan vaikea olla poissa. Näin saataneen kokousaktiivisuutta nostettua. Tärkein tavoite on jäsenmäärän kasvattaminen. Tarkoitus on saada kuluvana vuonna viisi uutta jäsentä klubiimme. Se puolestaan monipuolistaa ohjelmaa egoesitysten muodossa. Lisäyshaaste on kova, koska vielä emme ole saaneet yhtään uutta jäsentä. Useampi on toki kiikarissa. Miksi sitten jäsenlisäys on niin tärkeätä? Havahduin itse tilanteeseen kasatessani kuluvan vuoden hallitusta. Meillä oli siinä vaiheessa 41 jäsentä, joka toki korjaantui kevään myötä 44:een. Heistä 19 on vapautettu 85-säännön perusteella. Lisäksi 4 muuta jäsentä on hallituksen päätöksellä vapautettu kuluvaksi toimintavuodeksi. Jäljelle jäävien 21 pitäisi pyörittää toimintaa. Osa heistäkin on varsin usein työmatkojen vuoksi poissa. Väheksymättä vapautettujen osallistumista kokouksiin ja toimintaan yleensä on tulevaisuuden toiminnan takaamiseksi lähivuosina saatava uutta jäsentä. Tavoitteena kolmen vuoden tähtäimellä pitää olla 60 jäsenen klubi. Kolmantena tavoitteena on Rotarytoiminnan julkisuuskuvan ja tunnettuuden parantaminen. Osin se aloitettiin jo viime kaudella jakamalla kolmen koulun (lukio, Laurea, ammattikoulu) oppilaille 100 euron stipendit. Tapaa on tarkoitus jatkaa myös tulevaisuudessa. Paikallisena projektina on tänä vuonna Katupalveluyhdistys Kartsa ry:n toiminnan tukeminen. Tarkoituksena on kustantaa päivystäjille uudet liivit. Kansainvälisenä projektina avustamme lääkäripankkia. Syksyn aikana olemme panostaneet yhdessä naapuriklubin kanssa nuorten kouluttamiseen. Piirin ensimmäinen RYLA-koulutus (Rotary Youth Leadership Award) järjestettiin lokakuussa Laurean tiloissa. Päävastuullisena toimi sisar Päivi Korhonen yhdessä Lohjannummen klubin edustajan Panu Ruosteen kanssa. Tilaisuus oli oikein onnistunut saadun palautteen perusteella. Ilmeisesti sarjaa tullaan jatkamaa ensi toimintavuonna. Neljä ensimmäistä kuukautta klubin ruorissa on ollut mielenkiintoista aikaa. Jään innolla odottamaan tulevia kuukausia ja ennen kaikkea tavoitteiden toteutumista mahdollisimman hyvin. Presidentti 3

4 NYKYAJAN HAASTEET APTEEKILLE Heinäkuun ensimmäisessä viikkokokouksessamme apteekkari Eeva Savela Lohja ykkösapteekista kertoi meille keskeisistä apteekin haasteista. Vaikutelmaksi jäi, että apteekin pito ei ole mitään herkkua nykyään. Maailma on kovasti muuttunut ja apteekki sekä apteekkari ovat viranomaissäännösten kahleissa. Ennen kaikkea apteekin kannattavuus oli puhujan suuri murheen aihe. Viranomaisten vaikutus tuntuu eniten lääketaksan ja apteekkimaksun muodossa. Apteekkien on noudatettava valtioneuvoston määräämää lääketaksan hinnoittelukaavaa. Siksi lääkkeen hinta on sama kaikissa Suomen apteekeissa. Vähittäishinta apteekissa muodostuu valtakunnallisesti käytössä olevan tukkuhinnan mukaan seuraavasti: Eeva Savela Lääketaksan lisäksi apteekkien talouteen vaikuttaa keskeisesti veronluonteinen apteekkimaksu, jonka yksityiset apteekit maksavat valtiolle. Yliopistoapteekit puolestaan maksavat apteekkimaksun omistajayliopistolleen. Apteekkimaksun suuruus perustuu liikevaihtoon ja se on progressiivinen (0 11 % liikevaihdosta). Maksu sisältyy lääkkeiden taksan mukaiseen lääkkeen hintaan. Apteekkimaksun perusteista johtuen samanhintaisesta lääkkeestä pieni apteekki saa vähän suuremman katteen kuin iso apteekki. Maksulla tasataan erikokoisten apteekkien kannattavuutta. Se 4

5 mahdollistaa pienten apteekkien toiminnan ja siten maankattavan apteekkiverkoston. Apteekkimaksu tuottaa valtiolle nykyisin noin 120 miljoonaa euroa vuodessa. Esimerkkinä Eeva Savela esitti keskivertoapteekin kuvan. Sen liikevaihto on n. kolme miljoonaa euroa. Se toimittaa keskimäärin reseptiä vuodessa. Apteekkimaksu on noin euroa (7 % liikevaihdosta). Tyypillisesti tällaisessa apteekissa on henkilökuntaa 11 henkeä (apteekkari, proviisori, viisi farmaseuttia ja neljä muuta työntekijää) Apteekkitoimintaa voi Suomessa harjoittaa vain Lääkelaitoksen myöntämällä apteekkiluvalla. Lääkelaitos julistaa apteekkiluvat haettaviksi sen mukaisesti, miten paljon apteekkeja tarvitaan. Lääkelaitos myöntää luvat hakijoiden ammatillisten ansioiden perusteella. Apteekkilupa päättyy apteekkarin täyttäessä 67 vuotta. Apteekkari on sekä ammatillisesti että taloudellisesti vastuussa apteekistaan. Apteekkeja ja sivuapteekkeja oli vuoden 2005 lopulla 799. Niissä työskenteli yhteensä yli 8300 henkilöä.(taulukot 1 ja 2). Suomalaisista liki 99 prosenttia asuu kunnassa, jossa on apteekki. Asukkaita apteekkia kohti on keskimäärin Apteekkarilla voi olla kerrallaan korkeintaan yksi apteekkilupa ja kolme sivuapteekkilupaa. Sivuapteekki voidaan itsenäistää Lääkelaitoksen päätöksellä. Taulukko Apteekit Sivuapteekit Yhteensä Taulukko Apteekkarit Proviisorit Farmaseutit Tekninen henkilökunta Yhteensä Millä apteekki voi sitten kilpailla nykytilanteessa? Eeva Savela korosti työntekijöiden hyvää koulutusta. Se luo mahdollisuudet hyvään lääkevalistukseen. Apteekkien kilpailutekijät muuttuvassa yhteiskunnassa voinee kiteyttää sanaan osaaminen, mikä merkitsee lääkkeisiin ja niiden käyttöön liittyvän palvelun korkeaa laatua. - pentti kuosmanen - 5

6 LOHJAN TENORIPÄIVÄT 2006 Pidimme klubikokouksemme Lohjan musiikkiopiston kamarimusiikkisalissa Paikalla oli parisenkymmentä veljeä ja seuralaista. Lohjan Tenoripäivien taiteellinen johtaja Jyrki Anttila oli lupautunut kertomaan meille tämän vuoden tapahtuman ohjelmasta ja sen taustoista. Tenorikilpailua ei tänä vuonna pidetä. Sen sijaan ohjelmassa on Merikantoa ja operettia. Torstain avajaiskonsertti on Jyrki Anttila omistettu Merikannolle. Jyrki Anttila vaikutti todella ihastuneen hänen musiikkiinsa. Toiseksi tähdeksi oli luvassa Johanna Rusanen. Perjantaina on vuorossa suuri gaalakonsertti. Siinä esitetään Mozartia, Verdiä ja Puccinia. Konsertin tähtisolistiksi on kiinnitetty amerikkalainen Kathleen Cassello. Lauantaina tenorit esiintyvät torilla. Sinne ovat tulossa Hannu Jurmu, Tiina Vahevaara, Aki Alamikkotervo, Mika Nisula, Jouni Kokora, Jyrki Anttila. Laulajia säestää veli Kimmo Leppälän johtama Arriba! big band. Luantai- ja sunnuntai-iltana on vuorossa kreivitär Marizan konserttiversio Laurentius-salissa hieman eri miehityksin. Alkujaan oli sovittu, että Jyrki Anttila esittää kokouksessa pari laulua ilman säestystä ikään kuin malliksi. Meitä potkaisi onni siten, että Anttilan ja hänen pianistinsa Liisa Pimiän aikatauluun sopi yhteiseksi harjoitteluajaksi ainoastaan torstai klo 18. Niinpä saimme kuulla kokonaisen konsertin. Jyrki Anttila lauloi Merikantoa ja tenorille sovitettuja pohjalaisia kansanlauluja. Kyllä siinä kelpasi nautiskella. Konsertin jälkeen Anttila kertoi hieman taustastaan ja tulevaisuuden suunnitelmistaan. Hän kertoi oppineensa kantapään kautta, että maltti on valttia. Ammattilaisuraa tavoittelevan laulajan pitää muistaa, että äänen on kestettävä eläkeikään saakka. Aivan kaikkiin tilaisuuksiin ei kannata tarttua ja turhaan kuormittaa ääntään liikaa. Anttila on aloittanut musiikkiopintonsa Oulussa. Kajaanissa hän valmistui opettajaksi. Sen jälkeen olikin vuorossa Sibeliusakatemia. Häntä koulutettiin aluksi baritoniksi. Tenoriksi Anttila on kypsynyt 6

7 myöhemmin. Hän kertoi pyrkimisestään Sibeliusakatemiaan. Korrepetiittorina pääsykoetta varten toimi juuri Liisa Pimiä. Jyrki Anttila lauloi jonkin ranskankielisen kappaleen ja uskoi kunnon pohjalaisena ääntämisen oleva kohdallaan. Siihen Pimiä oli todennut: Mene sinä vain laulamaan se koelaulusi. Sen jälkeen pannaan koko ääntäminen uusiksi. Olipa ainutlaatuinen kokous. Elämys oli aivan mahtava. -pentti kuosmanen- 7

8 LÄNSI-UUDENMAAN AMMATILLINEN KOULUTUSKESKUS Meillä oli ilo vierailla Harjulla Länsi-Uudenmaan koulutuskeskuksen rehtorin Tapio Siukosen vieraana. Hän toimii samalla koko kuntayhtymän johtajana. Lohjalle rehtori Siukonen on päätynyt Forssan ja Huittisten ammatillisten oppilaitosten kautta. Kuudes vuosi on alkamassa. Kokoushuoneen seinällä oleviin muotokuviin viitaten Siukonen totesi edeltäjiensä Helge Virtasen ja Toivo Sippolan olleen vahvoja persoonia, jotka ovat voimakkaasti kehittäneet koulun toimintaa. Lohjan ammatillisella o p p i l a i t o k s e l l a on alkamassa 45. toimintavuosi. Koulu on perustettu 1961 ja siihen liitettiin Vihdin taideoppilaitos vuonna Jäsenkuntien asukaspohja on yhteensä henkeä. Länsi- Uudenmaan ammattikoulutuskuntayhtymän omistajakunnat ovat Hanko, Inkoo, Karjaa, Karjalohja, Karkkila, Kirkkonummi, Lohja, Lohjan ammatillisen oppilaitoksen jäsenkunnat Nummi-Pusula, Pohja, Sammatti, Siuntio, Tammisaari ja Vihti. Suurimpien kuntayhtymäosuuksien omistajia ovat Lohjan kaupunki ( asukasta) ja Vihdin kunta ( asukasta). O m i s t a j a k u n t i e n alueella asuu kaiken kaikkiaan asukasta. (läh- 8 de: Tilastokeskus ). Kuntayhtymä on suomenkielinen. Koulutustoiminta jakautuu kahtia

9 nuoriso- ja aikuiskoulutukseen (LUKK ja Innofocus), joilla kummallakin on oma rehtorinsa. Ylin päättävä elin on kuntayhtymäkokous, joka käytännössä siunaa toiminnan raamit. Yhteensä kuntayhtymän palveluksessa on n. 700 henkeä, joista n. 200 on opettajia. Rehtori Siukonen puhui oppimispoluista. Niitä on esimerkiksi työelämään suuntaavat, jatko-opintoihin suuntaavat, elämän hallintaan suuntautuvat (perustaitojen opiskelua) ja valmentava koulutus. Käytännön näkymisestä LUKK:n toiminnassa rehtori Siukonen mainitsi ravintolan, jota pyrittää ravintolakoulu. Autokorjaamo toimii autonasentajalinjan koulutuspaikkana. Rakennuslinja valmistaa puolestaan kaksi omakotitaloa myyntiin tämän vuoden aikana. Opiskelijamäärä, laskentapäivä Ammatilliseen koulutukseen haki viime vuonna yli henkeä, joista koulutukseen pääsi Eri aloille on tietysti erilainen kiinnostus. Muotialat vaihtelevat. Lohjalle hakeneiden suosikit käyvät esiin taulukosta. Siinä luku kertoo kuinka monta hakijaa on yhtä hyväksyttyä kohti. 9

10 Kiinnostus aloittain vuosina (hakijaa/aloituspaikka) Teletekniikka 2.72 Viestintä 2.60 Hiukset 1.92 Rakennustekniikka 1.63 Kulttuuri 1.23 Autotekniikka 1.21 Ammattikoulun käyneet työllistyvät hyvin, vaikka kaikki eivät heti pääsekään omalle koulutusalalleen. EK:n 2005 tekemän työvoimatiedustelun mukaan tarvetta olisi erityisesti kuljetus-, jakelu- ja varastotyöntekijöille. Tähän vastaaminen on yksi ammattikoulutuksen haasteista. Ammattikoulutuksen haasteiksi rehtori Siukonen mainitsi koulutuksen työelämän tarpeisiin, nuorten tarpeisiin vastaaminen, osaava henkilöstö sekä riittävät kone- ja laiteinvestoinnit. Esimerkiksi kuluvana vuonna investointien määrä on yhden miljoonan luokkaa. Esitys loi kattavan kuvan ammattikoulutuksen nykytilasta LUKK:n kattamalla koulutussektorilla. - pentti kuosmanen - 10

11 LOHJAN SAIRAANHOITOLAUE JA SAIRAALAN LAAJENNUS Naapuriklubin kanssa olimme kiinnostuneita Lohjan sairaanhoitoalueen tilasta ja sairaalan laajennusprojektista. Uteliaisuuteemme suhtauduttiin suopeasti. Hallintojohtaja Eero Mämmelän sekä sairaanhoitoalueen johtajan Raimo Kekkosen kanssa sovimme ohjelmasta. Kuutisenkymmentä klubien jäsentä oli paikalla seuralaisineen klo 18 sairaalan ruokasalissa. Raimo Kekkonen aloitti Raimo Kekkonen kertomalla sairaanhoitoalueesta ja sen tulevaisuuden näkymistä. Sairaanhoitoalueen kunnat Karjalohja, Karkkila, Lohja, Nummi- Pusula, Sammatti, Siuntio ja Vihti omaavat noin hengen asukaspohjan. Alueen kasvu on ollut viime vuosina valtakunnan kolmanneksi nopeinta. Koska kasvu näyttää jatkuvan voimakkaana, on tulevaisuuteen syytä varautua ajoissa (taulukko). Lohjan sairaanhoitoalueen väestökehitys Kunta Karjalohja Karkkila Lohja Nummi-Pusula Sammatti Siuntio Vihti Yhteensä Lähde: Tilastokeskus Rakenteilla oleva laajennusosa vastaa näihin tarpeisiin. Uudisrakennukseen tulevat päiväkirurgian yksiköt ajanmukaisiin 11

12 Eero Mämmelä tiloihin. Sinne sijoittuu myös terveyskeskusten yhteinen päivystysyksikkö sekä Lohjan terveyskeskuksen 30-paikkainen vuodeosasto. Lisäksi tiloihin mahtuu dialyysiyksikkö, jonka tarve on huutava. Nyt Lohjan alueen potilaat käyvät hoidossa joko Hyvinkäällä tai Helsingissä HYKSissä. Ideana terveyskeskuspäivystyksen toimiminen virkaajan ulkopuolella sairaalakiinteistössä on akuuttitilanteessa palvelujen saanti samassa rakennuksessa vaivasta riippumatta. Terveyskeskuspäivystystä tukee 12-paikkainen valvontaosasto, jolle seurantaa vaativat potilaat voidaan ottaa tarkkailuun. Päihdehoitoyksikön perustamiselle on suuri tarve. Päihderiippuvuus on alati voimakkaasti kasvava ongelma päivystyksessä. Helpoin tapa vähentää painetta on Raimo Kekkosen mukaan nostaa viinan hintaa, koska tilanne paheni selvästi alkoholiveron laskemisen jälkeen. Laajennussuunnitelma sattui ajallisesti sopivaan hetkeen. Se käynnistyi vuonne 2002, jolloin hanke otettiin HUS:in budjettiin. HUS-kiinteistöt tulivat mukaan projektiin seuraavana vuonna rakennuttajan ominaisuudessa. Laajennuksen on suunnitellut lähinnä ulkomailla mainetta niittänyt Arkkitehtitoimisto AW2 (Matti Anttila, Kyösti Meinilä) yhteistyökumppaninaan Lohjalainen arkkitehti Jalo Läspä. Tämä on arkkitehtitoimiston ensimmäinen suuri sairaalaprojekti Suomessa. Pääurakoitsijaksi valittiin Hartela Oy. Seuraavaksi on tavoitteena saada Paloniemen psykiatriset toiminnot samalle tontille. Tilaa siihen on kuntien omistamalla tontilla. Eero Mämmelä kertoi meille vastuullaan olevista ei-lääkinnällisistä tukitoiminnoista. Vuonna 1979 valmistuneen sairaalan pinta-ala on m2 ja nyt valmistuvan laajennuksen koko 9565 m2. Laajennuksen kustannusarvio on 23,8 miljoonaa euroa. HUS-kuntayhtymä rahoittaa ja rakennuttaa sen itselleen. Terveyskeskuskunnilta peritään vuokraa niiden käyttöön tulevasta osasta rakennusta. HUS tarjoaa kaikki tarvittavat palvelut myös terveyskeskuksen osastolle. Sairaanhoitoalueen pitkän aikavälin investointisuunnitelmissa on pyritty toimintojen tehostamiseen. Lähes kaikki vuodeosastot 12

13 on korjattu. Parhaillaan ravintokeskuksen uudistaminen on valmistumassa. Periaatteena on käyttää puolet vuosittaisista poistoista uusintainvestointeihin. Lohjan sairaanhoitoalueen vuotuiset kokonaistoimintamenot ovat n. 47 miljoonaa euroa, josta mm. kiinteistön poistot ovat 2,7 miljoonaa ja kiinteistömenot 3,1 miljoonaa euroa. Laajennuksen vaikutus hoidon päiväkustannuksiin on noin 1,7 prosenttia. On nähtävissä, että kiinteistö- ja laitetekniikan osuus toimintamenoissa tulee kasvamaan. Tekninen johtaja Koivisto kertoi omassa osuudessaan laitteistoon investoitavan vuosittain noin 1 miljoonan verran. Jatkuva uudistaminen on tarpeen, koska tekniikka vanhenee 15 vuodessa. Teknistä henkilöstöä on sairaalassa 20 henkeä. Tällä työvoimalla pystytään hoitamaan 60 prosenttia kaikesta kunnossapidosta. Loppuosa ostetaan. Noin 4000 laitetta on sairaalassa ylläpidettävänä. Niistä puolet hoidetaan omin voimin. Talossa on noin 40 ilmanvaihtokonetta hoitamassa ilman jäähdytystä, lämmitystä, kostutusta ja suodatusta. Lisäksi sairaalassa on yli 2000 kaasunjakopistettä. Katkeamatonta sähkönsyöttöä varten on käytettävissä neljä dieselgeneraattoria, joiden yhteinen teho on 1000 kilowattia. Laajennuksen myötä joudutaan osa laitteistoista yhteensopivuuden vuoksi uusimaan. Onneksi höyrykattilalaitos on tehty alun pe- 13

14 rin riittävän suureksi palvelemaan myös sairaalan laajennusosaa. Tulevaisuuden haasteina tekninen johtaja Koivisto näkee tarpeen toiminnan tehostamisen sekä ostopalvelujen lisäämisen. Lopuksi Pekka Ekström tarkasteli laajennusprojektia rakennuttajan kannalta ja kävi läpi koko suunnittelun eri vaiheineen. Siihen sisältyi mm. urakkakilpailu ja urakkaneuvottelut sekä sopimusten laadinta. Loppuvaiheessa tulevat vielä koekäytöt ja toimintakokeet. Laajennusosan vastaanottopäiväksi on sovittu Lopuksi osallistujilla oli mahdollisuus kiertokäyntiin laajennusosassa. Oli mielenkiintoista nähdä se putkien ja johtojen määrä, joka sairaalassa tarvitaan. Samoin mielenkiintoa herättivät leikkauksen valmistelusali ja heräämö. Kumpikin tila on avara ja suurista ikkunoista on näkymä suoraan harjun luontoon. - pentti kuosmanen - 14

15 SAIRAANKULJETUS LOHJAN ALUEELLA Viikkoesitelmä alkoi klubimme kokouskessa varsin vauhdikkaasti, kun yksikön päällikkö Janne Veijalainen pyyhkäisi täydessä valmiusvarustuksessa sisään parinsa Lennun kanssa. Janne kertoi olleensa mukana sairaankuljetuksessa siitä asti kun kortin sai eli noin18,5 vuotta. Perheyrityksen osakkeista myytiin pääosa, kun Jannen isä jäi eläkkeelle pari vuotta sitten. Nykyään pääomistaja on Korsisaari Oy. Lohjan yksikössä on töissä yhteensä 22 henkilöä. Yrityksen toimitilat ovat nykyisin Ratakadun varrelle Onnisen tukkuliikkeen talossa. Paikka on liikenteellisesti otollinen, koska siitä pääsee nopeasti mihin suuntaan aluetta tahansa. Tilaa on yrityksen käytössään noin 120 neliötä. Vain autokatokset puuttuvat toistaiseksi. Syynä on kaavakysymys. Selvisi, että Lohjan terveyskeskus päättää s a i r a a n k u l j e t u k s e n Janne Veijalainen valmiustilasta alueellaan. Lohjalla on päivisin liikkeellä kolme sairasautoa ja yöllä kaksi. Näistä toinen on välittömästi lähtövalmis ja toinen 15 minuutin valmiudessa. Uuden hätäkeskuksen myötä toimintatapa ja miehitys ovat kokeneet suuren muutoksen. Tehtävät jaotellaan eri luokkiin A:sta D:hen. D-luokka: Potilas on tavoitettava 1-2 tunnissa C-luokka: Potilas on tavoitettava 20 minuutissa B-luokka: Kiireellinen 15

16 A-luokka: Kiireellinen. Hälytetään myös Medi-Heli Muutoksen myötä tilanne huononi jossain määrin Jannen käsityksen mukaan. Aikaisemmin autossa piti olla aina mukana suonen sisäisten lääkkeiden antoon oikeutettu henkilö. Nykyään siirtokuljetuksia tekevän miehistö ei tätä vaatimusta tarvitse täyttää. Jos potilaan tila ei edellytä sairasautokuljetusta tilaa ambulanssimiehistö taksin tai omaiset hoitamaan kuljetuksen. Tällä säästetään kustannuksia ja vapautetaan ambulanssi seuraavaan lähtöön. Jos potilas on saanut haavan, joka hoituu siteillä, eikä kuljetusta tarvita, maksaa kulut terveyskeskus. Pääasiallinen maksaja on KELA. Seuraavaksi tulevat Lohjan terveyskeskus, vakuutusyhtiöt ja asiakkaat. Kelan kustantaessa kulut jää hoidettavan omavastuuosuudeksi 9,25 euroa. Aiemmin sairaankuljettajan koulutukseksi riitti Ensiapukurssi III. Nykyään siihen vaaditaan sairaanhoitajan tai ensihoitajan tai HUS: n ARKADA-koulutus. Tutkinto on päivitettävä vuosittain, koska lääkityksessä ja lääkkeissä tapahtuu koko ajan muutoksia. Kuvaavaa on, että ulkona odottavassa ambulanssissa on yli 40 erilaista suonen sisäisesti annettavaa lääkeainetta. Työpari-ihanteena Janne piti nais-mies miehitystä, koska etenkin naisten tutkimiseen nainen soveltuu mainiosti. Miehille käy kuka vain. Miehistä voimaa saatetaan tarvita kohdattaessa mielenterveyspotilaita tai väkivaltaisia henkilöitä. Sairaankuljetuksen lisäksi yrityksellä on turvapuhelinpalvelu. Niistä 10noin 100 on terveyskeskuksen ja noin 100 Lohjan sairaankuljetuksen omistuksessa. Hiita-hankkeen myötä Janne odottaa palvelujen kilpailuttamista. Siinä suhteessa hän uskoi edustamansa yrityksen olevan vahva kilpailija. Parivaljakon lähtö oli yhtä vauhdikas kuin tulokin. Yksikkö sai B-luokan hälytyksen Routiolle. Palokunta oli kuulemma lähetetty tukemaan toimintaa. Olipa autenttinen esitys. - pentti kuosmanen - 16

17 MESTARIN TUTKINNON MERKITYS AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA Meillä oli ilo saada vieraaksemme puuseppä Ari Toivonen, entinen klubimme jäsen, kokoukseemme elokuun viimeisenä päivänä. Ari suoritti viime kesänä puuseppämestarin tutkinnon. Siksi oli mielenkiintoista kuulla hänen kokemuksiaan tutkinnon eri vaiheista. Kisällin (ammattitutkinto) ja mestarin tutkinnon Siltä pohjalta Ari kuvasi, miten alalla kuin alalla asia hoituu. Rakenne on periaatteessa sama. Tutkintoon sisältyy hyvin monia osia. Tässäkin tapauksessa piti osoittaa taidot mm. pneumatiikassa, hydrauliikassa, yrittäjätietoudessa ja opetustaidossa. Tutkinto edellytti kaikkiaan kolmen eri näyttötyön tekemistä. Ensimmäinen työ oli pyöreä pöytä, jossa oli alaspäin kapenevat jalat. Seuraavaksi Arin piti rakentaa sivulta aukeava CD hyllykkö. Puuseppämestari ja lopputyö Lopputyö on viimeinen etappi mestarin tutkintoon. Se joko hyväksytään tai hylätään. Työn valmistelu alkaa alustavalla työpiirustuksella, joka lautakunnan täytyy hyväksyä. Ari kertoi testanneensa suunnittelemiensa tuolien yksinkertaisempaa versiota. Palautteena tuli kuitenkin vaatimus jalkojen kaartumisesta sekä taakse että sivulle. Kun lopulliset piirustukset oli hyväksytty, pääsi kokelas valmistelemaan näyttötyötään. Siihen annettiin noin viikko aikaa. Ari valitsi tuolin kohteekseen. Lautakunta totesi kuitenkin niitä tarvittavan kaksi, jotta työstön toistettavuus voitaisiin todeta tuoleja vertailemalla. Yksi työhön liittyvistä ideoista oli piirustuksen tietojen siirto kolmiulotteiselle työstökoneelle. Siihen meni kuulemma tuskastuttavan paljon aikaa. Tuskaisen vääntämisen jälkeen se kuitenkin on- 17

18 Klubilaisia kuuntelemassa puseppä Toivosen esitystä mestarin tutkinnosta ja sen vaatimuksista nistui. Näyttötyön tekemiseen varattiin viikko. Perjantaina puolen päivän jälkeen piti töiden olla esittelykunnossa. Ari totesi tekemiensä tuolien selkänojien olevan huonosti istutettuja. Siksi hän sai viikon lisäaikaa ja vaatimuksena oli tehdä kaksi vaatimukset täyttävää tuolia lisää. Se onnistui ja mestarin paperit tulivat kesäkuussa. Alkujaan urakkaan ryhtyi seitsemän innokasta puualan ammattilaista. Hyväksytysti tutkinnon suoritti tällä kertaa kaksi henkilöä. Ari pohti myös miksi urakkaan piti ryhtyä. Alun perin tavoitteena oli saada mestarin tutkintoon oikeuttavien näyttöjen vastaanotto ja hyväksymisoikeus. Hän vetosi myös tämän vuoden RI:n presidentin tunnuslauseeseen Näytä tietä. Ylläpitämällä ja kehittämällä omaa ammattitaitoaan opettajalla on mahdollisuus kouluttaa opiskelijoista entistä valmiimpia alansa osaajia, joihin teollisuus voi olla tyytyväinen. -pentti kuosmanen- 18

19 INERCITY LOHJAN KALKKIKAIVOKSESSA Tiistaina kokoontui noin 80 läntisen Uudenmaan Rotaria ja seuralaista Lohjan kaivosmuseon Tytyrisaliin pitämään Intercity-kokousta. Ruokatarjoilusta huolehti Lohjan juhlaserviisi luotettuun tapaansa. Tilaisuuden avasi Lohjannummen Rotaryklubin presidentti Heimo Rahikka ja juhlaesitelmän piti tutkija Torsti Salonen. Aiheena oli Salosella läntisen Uudenmaan kaivosteollisuus. Hän oli muuttanut otsikon muotoon Kaivosteollisuus Lohjan seudulla. Syynä oli se, että juuri Lohjan seudulla on ollut eniten ja merkittävintä kaivostoimintaa luvulta lähtien. Vuonna 1542 Laamanni Erik Fleming Heimo Rahikka aloitti rautamalmin louhintatyöt Lohjan Ojamolla. Rautakaivoksen malmia jalostamaan perustettiin Mustion ruukki vuonna Usko Ojamon malmiin ja sen riittävyyteen oli niin vahva, että lisäksi perustettiin muitakin ruukkeja: Antskog, Billnäs ja Fiskars. Ajan myötä tuotanto ei kuitenkaan riittänyt, vaan malmia tuotiin Ruotsin puolelta etenkin Tukholman edustalla olevasta Utösta. Louhintatekniikka oli 1500 ja 1600-luvulla varsin alkeellista. Kaivoksen pohjalla poltettiin puuta. Kuuman pohjan päälle kaadettiin kylmää vettä, mikä rikkoi kalliota. Siitä irrotettiin käsipelillä kivet masuunissa jalostettavaksi. Tuolla pelillä vuosituotanto oli noin 150 tonnia eli vajaa kolme nykyistä rekka-autokuormaa. Olosuhteet kaivoksessa olivat hankalat. Savu ja häkä aiheuttivat huonoa oloa ja tajunnan menetyksiä. Jossain vaiheessa havaittiin, että kunnon annos viinaa nautittuna ennen kaivokseen menoa mah- 19

20 dollisti pidemmän työrupeaman kuin selvin päin. Niinpä noin kolmen desilitran viina-annos oli kumottava kurkkuun ennen töiden alkua. Se oli tietysti terveydelle vaarallista. Toisaalta seurauksena oli rähinöitä, minkä vuoksi alueella tarvittiin oma karsseri. Ojamon kaivoksen tuotanto päättyi onnettomuuteen. Kun kaivaminen oli edennyt järven alle, ryöpsähti vesi kaivokseen. Silloisella Torsti Salonen pumppaustekniikalla ei kaivosta saatu tyhjäksi. Se onnistui vasta 1800-luvulla, jolloin tuotanto pääsi jatkumaan. Sillä välin oli Lohjan ympäristöstä löydetty useita pieniä malmioita (16), joissa oli kaivostoimintaa. Niiden tuotanto jatkui aina luvulle asti. Kiskon Orijärven kuparikaivos ei ole aivan läntistä Uuttamaata, mutta sen malmilla on ollut kuitenkin suuri merkitys Lohjan ympäristön ruukkien toimintaan. Kalkkia kaivetaan tänäkin päivänä Lohjalla. Nykyisen Pohjolanmäellä oli ennen lukion rakentamista jäljellä kuoppia merkkinä talonpoikien harrastamasta kalkinpoltosta. Myös Pusulassa on ollut vastaavaa toimintaa. Nykyaikainen vuorityö Lohjalla alkoi 1897, kun kallioperän teollinen hyödyntäminen aloitettiin. Särkisalolainen merikapteeni Karl Forström perusti tuolloin kalkinpolttolaitoksen. Siitä kasvoi yksi maamme suurimmista yrityksistä, Oy Lohja Ab. Toiminta aloitettiin Tytyrin avokaivoksessa. Aloittamista hidasti kirkko, koska maa oli seurakunnan omistuksessa. Kun vuokra alkoi tuntua liian suurelta siirrettiin louhinnan painopiste Ojamolle. Tehdas osti Haikarin kalkkiesiintymän alueen vuonna Kiveä louhittiin vuodesta 1928 lähtien kalkkitehtaan tarpeisiin. 20

21 Lohjan Kalkkitehdas Oy rakennutti vuosina kapearaiteisen rautatien Ojamon kalkkikivilouhokselta Virkkalan kalkki- ja sementtitehtaalle kiven kuljetusta varten. Junissa matkusti myös yhtiön henkilökuntaa. Rautatie kulki nykyisen Kalkkitien kohdalla. Sen käyttö lopetettiin vuonna Tytyrissä siirryttiin maan alle osittain 1947, jolloin 110 metrin tasolle rakennettuun murskaamoon pudotettiin avolouhoksesta louhitut kivenjärkäleet murskattavaksi. Kokonaan maanalaiseen toimintaa siirryttiin Tänään Tytyrissä porataan ja ammutaan 350 metrin syvyydessä. Järven ja osin kaupungin alueiden alla risteilevän käytäväverkoston yhteispituus on yli 60 kilometriä. Nykyään työtä tehdään yhdessä vuorossa. Tuotanto on taas lisääntymään päin. Kaivoksen vieressä on toiminnassa kaksi kalkkiuunia. Tuotteet menevät hyvin erilaisiin tarkoituksiin. Niitä käyttää maatalous, teollisuus etenkin paperiteollisuus, vedenpuhdistus jne. Torsti Salosen esitys oli mielenkiintoinen ja elävä. Se kirvoitti yleisöstä runsaasti kysymyksiä ja muutaman asiaa valaisevan kommentin. -pentti kuosmanen- 21

22 KATUPALVELUYHDISTYS KARTSA RY Katupalveluyhdistys Kartsa ry: n puheenjohtaja Anu Saha puhui meille harrastuksestaan Yhdistys on aloittanut toimintansa 1987 eli toiminut jo 19 vuotta. Toiminta alkoi Lohjan kaupungin ja Lohjan seurakunnan yhteistyönä. Toiminnan ympäriltä perustettiin yhdistys Kartsa on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton yhdistys. Sen suurimmat tukijat ovat Toiminna alkuun panneet Lohjan kaupunki ja Lohjan seurakunta. Anu Saha Jäsenmaksua peritään tänä vuonna varisnaisilta jäseniltä 5 ja kannatushenkilöjäseneltä 15. Kannatusyhteisöjäsenten vuosimaksu riippuu yhteisön jäsenten määrästä: 1-9 henkilön Jäsenet 2006 yhteisö 50, henkilön yhteisö 100 ja yli 100 henkilöä yhteisössä 200. Varsinaisia jäseniä 38 Kannatushenkilöjäseniä 27 Kannatusyhteisöjäseniä 11 Kunniajäseniä 2 Vapaaehtoinen päivystäjä on aina varsinainen jäsen. Hänen täytyy olla täytyy olla 18-vuotta täyttänyt, Kartsakoulutuksen käynyt, vaitiolovelvollinen, turvallinen aikuinen kadulla. Kartsan päivystäjä ei mene tappeluihin väliin fyysisesti vaan olemalla läsnä ja ääntä käyttämällä. Kartsan jäsenyys edellyttää päivystämistä vähintään kerran vuodessa. Kartsan tavoitteet ovat: turvallisuus, kasvun tukeminen, vanhemmuuden tukeminen, vapaaehtoisten työn mielekkyyden ja jaksamisen ylläpitäminen. Kartsa tekee ennaltaehkäisevää nuorisotyötä kohtaamalla nuoret heidän omassa elinympäristössään heidän vapaa-ajallaan. Kartsa 22

23 tekee etsivää nuorisotyötä ja pyrkii huomioimaan myös syrjäytymisvaarassa olevat nuoret. Kartsa tekee yhteistyötä muiden nuorten parissa toimivien tahojen kanssa (hoitoonohjaus). Pyrkimyksenä on tukea vanhempia nuorten kasvatustyössä. Jaetaan informaatiota nuoria koskevista asioista (teemat, vanhempainillat). Tärkeintä on päivystäminen kadulla ja nuorisotapahtumissa perjantaisin ja juhlapyhien aattoina. Toimintaan kuuluu keskustelu nuorten kanssa. Autolla pyritään kiertämään koko Lohjan alue. Mutta toiminta keskitetään sinne, missä nuoret ovat. Työntekijöitä valmistellaan kierrokselle antamalla keskustelunaiheiksi erilaisia teemoja. Kartsan teema keväällä 2006 on ollut Tulevaisuuden suunnitelmat kuten jatko-opinnot ja kesätyöt. Kesän teema oli Omilla valinnoilla on väliä, joka sisältää aiheita päihteiden käyttö, seksi (kondomi-kampanja). Syksyllä kampanjoidaan teemalla Kaveria ei jätetä. Siinä käsitellään aiheita, miksi ja miten kaverista pidetään huolta ja miten kavereita kohdellaan. Liian päihtyneet nuoret toimitetaan ensisijaisesti kotiin, tarvittaessa sairaalaan. Heidän vanhempiinsa otetaan yhteyttä ja heille tarjotaan keskusteluapua. Tarvittaessa humalainen lapsi viedään kotiin sellaisenaan mitenkään siistimättä. Tarvittaessa Kartsa on yhteydessä muihin viranomaisiin kuten poliisi ja sosiaalitoimeen. Anun mukaan Kartsa tekee eniten huostaanottoon johtavia ilmoituksia. Suuri ongelma on pienen porukan tolkuton juominen. Muut huumausaineet kuuluvat myös kuvaan. Väärinkäyttäjät jakaantuvat omiin porukoihinsa. Yhdellä on viina ja toisella vaikkapa marihuana. Tavallisen nuoren kannattaa välttää näitä porukoita. Siellä voi saada vahingossa selkäänsä pahemman kerran. Nuorten nukkumaanmeno tai ainakin kotiutumisajoista Anu on vankasti sitä mieltä, että ennen iltayhtätoista pitäisi nuorten olla jo kotona. Viimeistään silloin alkaa meno mennä rajuksi kaupungilla. 23

24 Tilastovertailua (19.8.) Kontaktit nuoriin Puututtu tappeluun Annettu ensiapua Viety kotiin syy: humala 5 tyttöä, 5 poikaa tyttöä, 7 poikaa Vanhemmat 4 11 hakeneet Syy: humala 2 tyttöä, 2 4 tyttöä, 7 poikaa poikaa Viety sairaalaan 6 humala tai 3 pahoinpitely pahoinpitely Soitettu apua 18 poliisi 18 poliisi 1 ambulanssi 4 ambulanssi Täysi-ikäiset 4 poliisi 1 poliisi 7 tappeluita, ea, sairaalaan, kotiin 1 ambulanssi 12 tappeluita, ea, kotiin Anun esitys pani taas kerran miettimään nyky yhteiskunnan tapaa huolehtia nuorista. Siinä Kartsa korjaa osaltaan yhteiskunnan rakenteiden ja arvojen vääristymää sekä vanhempien osin epäonnistunutta kasvatustyötä. - pentti kuosmanen - 24

25 AUTOKAUPPAA LOHJALAISITTAIN LOHJANPORTIN AUTO Volvo, Renault, Skoda ja Mitsubisi ovat Lohjanportin auton edustamia merkkejä. Näistä ja ennen kaikkea Volvosta meitä valisti toimitusjohtaja Juha Keskinen. Runsaalle osanottajajoukolle tarjoiltiin tiedon lisäksi erinomaiset voileivät kahvin tai teen kera. Siinä yhteydessä toimitusjohtaja totesi kahvion olevan siitä erikoinen, että kyseessä ei ole ulkoistettu palvelu. Yhtenä selityksenä on se, että kahvio toimii myös työpaikkaruokalana ja henkilökunnalla on ruokaetu. Lohjalla eri automerkkien edustukset ovat mielenkiintoisesti jakautuneet. Vaikka Volvo on Fordin omistuksessa, sitä ei myy Ford-liike eikä Lohjanportin auto Fordia. Skoda puolestaan on VW-konsernin tuote, mutta se on Lohjanportin auton edustuksessa. Toisaalta Volvon ja Renaultin yhteinen maahantuonti on lopetettu. Renault on perustanut yhteispohjoismaisen maahantuontiyrityksen. Lohjanportin auto on kasvanut hurjasti vuodesta Silloin henkilöstöä oli 22 ja 2006 alussa 49. Automyyjiä on Toimitusjohtaja katsoo kuuluvansa edelleen automyyjiin. Asentajia on yhteensä 33. Keskisen mukaan huoltohenkilöstön saaminen on nykyään vaikeaa. Parhaillaankin on haku päällä. Tammisaaren liikkeen vahvuus on puolestaan 26 henkeä. Tammisaaren erikoisuutena on Lohjaan verrattuna Ford-edustus. Nykyautoissa esiintyy erittäin vähän mekaanisia vikoja. Sähköongelmat sen sijaan ovat tavallisia ja hyvin harmillisia. Esimerkkinä Juha Keskinen kertoi autosta, jonka takaikkuna laskeutui ala-asentoon aina, kun radio kytkettiin päälle. Syyksi osoittautui ohjelmointivirhe, joka lopulta oli suhteellisen helppo korjata. 25 Juha Keskinen

26 Kuvaavaa nykytoiminnalle oli myymälän valoisa sinivalkoinen ilme. Se on päämiehen määräämä ja kuvastaa kuulemma Skandinaavista y l e l l i s y y t t ä. Mainonta on hyvin keskitetysti ohjattua. Lisäksi liike voi itse päättää mainostaa kampanjoitten lisäksi. Silloinkin päämiehen valmiita pohjia on syytä käyttää. Juha Keskinen mainitsi muutaman sanan vaihtoautokaupasta. Vaihtoautovarastosta hän totesi: Se on elämän ja kuoleman kysymys. Uudet autot ovat nyt halvempia kuin ennen ja vaihtoautovarastot kasvavat. Käsite vaihtosuhde vilahti puheessa. Uuden auton ostaja vaihtaa yleensä vanhan auton ja kuvittelee, että se vain jää kauppiaalle. Kyseinen vaihtoauto menee kaupaksi taas jollekin asiakkaalle, joka puolestaan saattaa tarjota omaa vanhaa autoaan vaihdossa. Näin alkuperäinen vaihtoauto saattaa synnyttää monen vaihdon ketjun. 26

27 Saksantuonneista oli myös keskustelua. Keskinen kertoi liikkeen tuoneen kokeeksi kaksi autoa. Toinen oli kaikin puolin kunnossa ja meni hyvin kaupaksi. Sen sijaan toisen Volvon kanssa oli runsaasti ongelmia. Suureks vaikeudeksi Keskinen määritteli usein vaillinaisen dokumentaation. Auton historaan jää näin epäselviä kohtia. Saksasta tultujen käytettyjen autojen vaihtoarvo on osoittautunut myös matalammaksi, kuin maahantuojan uutena tuomien samanikäisten henkilöautojen. Pienen utelun jälkeen toimitusjohtaja Keskinen myönsi, että liiketoiminnan kannattavin osa on kuitenkin korjaamotoiminta. Myös lisätarvikkeet myydään hyvällä katteella. Lopuksi meille esiteltiin myyjien käyttämä tilaussovellus. Sen avulla voi valita haluamansa mallin ja koota siihen mieleisen varustepaketin. Kun tilaus sitten lähtee tehtaalle, voi myyjä seurata prosessin kulkua reaaliajassa. Vierailu kokosi yli kaksikymmentä jäsentämme kuulemaan esitystä, jonka perusteella saimme hyvän kuvan Lohjanportinauton toiminnasta. - pentti kuosmanen - 27

28 PUHELIN VAI LAAJAKAISTA - TULEVAISUUDEN LIIKETOIMI Kokouksessamme 28 syyskuuta 2006 palvelupäällikkö Timo Holma kertoi meille Lohjan Puhelin Oy:n kuulumisia. Alueellisena puhelinyhtiönä se kuuluu Finnet ketjuun. Toimalue on perinteisesti Lohja ympäristöineen. Vastuut laajakaistan ja mobiilitekniikan osalta alkavat Lohjan alueelta ja jatkuvat aina valtatie kolmoselle asti. Perinteisesti Lohjan puhelin on tarjonnut alueellaan lankaliittymiä. Kyseessä on piirikytkentäinen yhteys eli yhteys on koko ajan kahden puhujan välillä. Nimensä mukaisesti ne on tarkoitettu puheen siirtämiseen kahden pisteen välillä. Puhelinlinjaa voidaan käyttää myös tiedonsiirtoon modeemilla. Nykymittapuun mukaan yhteys on hidas. Piirikytkentäisen yhteyden veloitus perustuu yhteysaikaan eli puhelun kestoon Laajakaistalla tarkoitetaan tietoliikenneyhteyttä, joka mahdollistaa tietoverkoissa olevan tiedon nopean ja vaivattoman käytön (Viestintävirasto). Laajakaistayhteyden nopeus on vähintään 256 kb/s. Tietoa siirretään ykkösinä ja nollina. Tietty määrä näitä paketoidaan ns. kehykseen, joka puolestaan pitää sisällään mm. osoitetiedon siitä, mihin paketti on matkalla. Yhteys on pakettikytkentäinen eli tietoa siirretään pala kerrallaan muun tietoliikenteen seassa. Puheen siirto pakettikytkentäisessä verkossa asettaa toiminnalle omia vaatimuksiaan. Kun puhe muokataan ykkösiksi ja nolliksi, on pakettien viiveetön eteneminen tärkeää. Jos paketit hidastelevat matkalla, kuulostaa puhe katko- 28

29 Liittymää Lohjan Puhelimen liittymäkehitys Puhelinliittymä Kaapeli TV Laajakaista tammi.04 huhti.04 heinä.04 loka.04 tammi.05 huhti.05 heinä.05 Aika loka.05 tammi.06 huhti.06 heinä.06 naiselta ja on joskus mahdotonta ymmärtää. Puheliikennepakettien priorisointi takaa hyvän puheen laadun. Esitelmöitsijä kertoi Lohjan Puhelimen pystyvän tarjoamaan tämän palvelun koko valtakunnan alueella. Valtakunnallisesti lankapuhelinliittymien määrä on laskenut ja matkapuhelinliittymien noussut. Vuodesta 1999 viime vuoteen oli kiinteiden liittymien määrä laskenut vajaasta kolmesta miljoonasta hieman päälle kahden miljoonan. Lohjan puhelimen alueella kiinteiden puhelinliittymien määrän lasku on ollut kuitenkin hitaampaa kuin muualla maassa. Lisäksi laajakaistan käyttäjämäärä on ollut kovasti kasvussa. Siinä vanhaa lankaverkkoa voidaan hyödyntää uudella tavalla. Valtakunnallisena tavoitteena on kattaa valtaosa suomalaisista kodeista laajakaistayhteydellä. Viime vuoden syyskuussa maassamme oli 1,2 miljoonaa kotia joissa oli laajakaistaliittymä joko ADSL-tai kaapeliyhteys. Laajakaista tekee mahdolliseksi suurempien tietosisältöjen ja vaativampien palveluiden käyttämisen tietoliikenneverkossa. Laajakaista itsessään on vain yhteys. Ilman palveluita on vaikea hyödyntää nopeaa tietoliikenneyhteyttä. Mitä palveluja suomalaiset sitten käyttävät? Siitä kertoo oheinen taulukko. Esitelmöitsijä pohti lopuksi laajakaistan tulevaisuutta kysyen 29

30 mitä palveluita laajakaista tarjoaa tulevaisuudessa ja millainen sen tekninen rakenne on. Palveluita voisivat olla: VoIP, Puhetta ip-verkon yli eli laajakaistaa käyttäen IPTV, televisiokanavia laajakaistan yli VoD, videovuokrausta laajakaistan yli Jaettu olohuone Voidaan jakaa kuvia, musiikkia, videoita, keskusteluja yms. kutsuttujen ystävien kesken Telelääketiede mahdollistaa terveyspalvelut siellä, missä niitä tarvitaan Valvonta- ja seurantapalvelut Mitä muuta? Millainen laajakaista on tulevaisuudessa? Kiinteä vai mobiili? Tasahinta, määräpohjainen laskutus, moduloitu hinta? Sun, mun vai meidän laajakaista? Liittymä vai palvelu vai liittymäpalvelu? Esitelmän loppuosa käsitteli Lohjan Puhelin Oy:n liiketoimin- 30

31 taa ja tulosta. Siihen liittyen hän esitti kaavion laskelmasta, jossa rahavirrat konkretisoituvat suhteessa toimintaympäristöön. Sen perusteella paikallinen puhelinyhtiö on taloudellisessa mielessä siunaukseksi Lohjalle ja lohjalaisille. Esitys oli mielenkiintoinen valottaen Lohjan Puhelimen liiketoimintaa hyvin selvällä tavalla. - pentti kuosmanen - 31

32 R Y L A Aatos Lahtinen Pentti Jänkälä Piirin ensimmäinen Rotary Youth Leadership Avard pidettiin Lohjalla Järjestelyistä vastasiva Pävi Korhonen ja Panu Ruoste. Tilaisuuden avasivat governor Pentti Jänkälä ja RYLA-komitean puheenjohtaja Aatos Lahtinen. Alakuvassa osallistujat ja kurssin vetäjät. 32

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 16.5.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-maaliskuussa 14.674.840 euroa. Liikevaihto kasvoi 9,9 % edellisen

Lisätiedot

7:30 Aamuvuoro alkaa yhteisellä palaverilla yövuoron kanssa. Tällöin käydään läpi yön keikat ja jaetaan muuta tärkeää tietoa. 8:30 Tarkistetaan ja huolletaan autot. Täydennetään hoitotarvikkeet, kuten

Lisätiedot

Yhdistyksen tarkoituksena on puoluepoliittisesti sitoutumattomana

Yhdistyksen tarkoituksena on puoluepoliittisesti sitoutumattomana Omakotiyhdistyksen säännöt Nimi, kotipaikka ja kieli 1 Yhdistyksen nimi on Saarenkylän Omakotiyhdistys ry. Sen kotipaikka on Rovaniemi ja toimialue on Saarenkylä. Näissä säännöissä käytetään nimitystä

Lisätiedot

KOKOUKSEN AVAUS, LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 2 KIRKKOHERRAN PÄÄTÖSLUETTELO 3 3 ILTAPÄIVÄKERHON TILANNE 3

KOKOUKSEN AVAUS, LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 2 KIRKKOHERRAN PÄÄTÖSLUETTELO 3 3 ILTAPÄIVÄKERHON TILANNE 3 Seurakuntaneuvosto ESITYSLISTA 5/2014 Aika Paikka 13.5.2014 klo 16.30 Tapiolan kirkon seurakuntasali KÄSITELTÄVÄT ASIAT: KOKOUKSEN AVAUS, LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry Säännöt

Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry Säännöt Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry Säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry, ruotsiksi Miljöstuderande MYY rf ja englanniksi The Association

Lisätiedot

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4.

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4. 1 Mervi Matinlauri Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö RAPORTTI 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA Paikka Veszprém, Unkari Aika 18.3. 12.4.2007 1. Taustatyö ja kohteen kuvaus Tavoitteenani

Lisätiedot

ORIVEDEN SEURAKUNTA KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 12/2013 SIVU 58/2013. AIKA Perjantaina klo Oriveden seurakuntatalo, kokoushuone

ORIVEDEN SEURAKUNTA KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 12/2013 SIVU 58/2013. AIKA Perjantaina klo Oriveden seurakuntatalo, kokoushuone KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 12/2013 SIVU 58/2013 AIKA Perjantaina 8.11.2013 klo 9 12.10 PAIKKA Oriveden seurakuntatalo, kokoushuone LÄSNÄ Tapiolinna Mika puheenjohtaja Aakula Kari jäsen Hjerppe Ilkka Jokinen

Lisätiedot

TIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT

TIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT TIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT Sisällysluettelo 1 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA...3 2 YHDISTYKSEN TARKOITUS...3 3 TOIMINNAN LAATU...3 4 JÄSENYYTTÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET...4 5 YHDISTYKSESTÄ EROAMINEN

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 1(5) 29.8.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 30.181.495 euroa. Liikevaihto kasvoi 10,5 %

Lisätiedot

Jäsenten aktivointi Piirikokous Jämsänkoski

Jäsenten aktivointi Piirikokous Jämsänkoski Jäsenten aktivointi Piirikokous 12.10.2013 Jämsänkoski Kohdat 1 5 ovat johdanto aiheeseen Kohdat 6 17 ovat ryhmän 4 ajatuksia DGN Raili Töntsi Lahti-Laune 1 Jäsenmäärän muutos 2012 2013 RI:n ja SR:n tilastojen

Lisätiedot

Puheenjohtajan avauspuheenvuoro -AKL:n suhdannebarometri esittely

Puheenjohtajan avauspuheenvuoro -AKL:n suhdannebarometri esittely Puheenjohtajan avauspuheenvuoro -AKL:n suhdannebarometri esittely Puheenjohtaja Pekka Helander Autoalan Keskusliitto ry 26.3.2010 Hilton Helsinki Kalastajatorppa AKL:n EETTINEN VASTUU Autoalan Keskusliitto

Lisätiedot

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Juhla-,kokous- ja muistelumamatka Lappiin Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Kukonlaulun aikaan syyskuun 19.päivänä aloitimme LaaksojenAutoteknillisen yhdistyksen matkan Rovaniemen suuntaan.

Lisätiedot

Kymenlaakson toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämistä koskeva selvitystyö. 5.8.2014 Pentti Rauhala

Kymenlaakson toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämistä koskeva selvitystyö. 5.8.2014 Pentti Rauhala Kymenlaakson toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämistä koskeva selvitystyö 5.8.2014 Pentti Rauhala Esittäytyminen Pentti Rauhala, s. 9.4.1945, FT, dosentti, VTM, ak opettaja, asun Lahdessa, eläkkeelle

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 1.7.2005 30.9.2005 1 Elisan Q3 2005 Q3 2005 ja taloudellinen tilanne Katsaus matkaviestintään ja kiinteän verkon liiketoimintaan Saunalahti-kaupan eteneminen Tulevaisuuden näkymät 2 Q3

Lisätiedot

Valtuustoaloite Hietanen Matti ym. / Koillis-Lapin Sähkön siirtohinnat. Uusi sähkömarkkinalaki astui voimaan Sähkömarkkinalain mukaan:

Valtuustoaloite Hietanen Matti ym. / Koillis-Lapin Sähkön siirtohinnat. Uusi sähkömarkkinalaki astui voimaan Sähkömarkkinalain mukaan: Kaupunginhallitus 144 11.04.2016 Kaupunginvaltuusto 49 30.05.2016 Valtuustoaloite Hietanen Matti ym. / Koillis-Lapin Sähkön siirtohinnat 116/07.073/2016 KH 11.04.2016 144 Valtuustossa 29.2.2016 jätetty

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Tanhua Tanhuan alueella on selvitetty joulukuun aikana kyläläisten kiinnostusta liittyä valokuituverkkoon

Tanhua Tanhuan alueella on selvitetty joulukuun aikana kyläläisten kiinnostusta liittyä valokuituverkkoon Savukosken kunta ja Kuitua Pohjoiseen-hanke ovat käynnistäneet kartoituksen kiinnostuksesta liittyä alueelle mahdollisesti rakennettavaan valokuituverkkoon. Kyselyyn vastaaminen ei sido mihinkään. Kyseessä

Lisätiedot

Nuorisotutkimusseuran hallituksen kokous 5/2016

Nuorisotutkimusseuran hallituksen kokous 5/2016 Nuorisotutkimusseuran hallituksen kokous 5/2016 Aika: 25.10.2016 klo 13.00 15.30 (kokouslounas klo 12 13) Paikka: Ravintola Makun pieni kabinetti, Ratamestarinkatu 11, Helsinki Päätösluettelo 1 Kokouksen

Lisätiedot

Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012

Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012 Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012 Lähteenä vuosittain tehtävä valtakunnallinen kysely etsivää nuorisotyötä tekeville sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön laatima kooste Etsivä nuorisotyö

Lisätiedot

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014 VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto Mwanza, Tanzania Nimikkohankeraportti 1/2014 Hankenumero 14106 115 Nyakato Luterilainen Koulutuskeskus perustettiin

Lisätiedot

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS SANATYYPIT LÄMMIN TAKKI LÄMPIMÄT TAKIT KAUNIS NAINEN KAUNIIT NAISET SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen?

Lisätiedot

CCI-sanomat 5 19.8.2014

CCI-sanomat 5 19.8.2014 Kyösti Meriläinen Aihe: VL: CCI-sanomat 4 / 28.7.2013 CCI-sanomat 5 19.8.2014 CCI-sanomat uudistuu Turun tuomiokirkon poika- ja koulutuskuoro Turun konservatorion poikakuoromuskari CCI-sanomissa tiedotetaan

Lisätiedot

Smart way to smart products. Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani

Smart way to smart products. Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani Toimitusjohtaja Juha Näkki 13.8.2014 Toimintaympäristö 4-6/2014 Teknisten suunnittelupalveluiden ja teknisen dokumentoinnin ensimmäisen vuosineljänneksen lopussa alkanut

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2016 1

KAUHAVAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2016 1 KAUHAVAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2016 1 Vammaisneuvosto 21.03.2016 AIKA 21.03.2016 klo 18:00-19:06 PAIKKA Helmirannan kokoustila, Helminkuja 3, 62200 Kauhava KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 1 Valtakunnallisen

Lisätiedot

Tahdomme parantaa. Uudistuva KYS KAARISAIRAALA

Tahdomme parantaa. Uudistuva KYS KAARISAIRAALA Tahdomme parantaa Uudistuva KYS KAARISAIRAALA Tahdomme PARANTAA Sairaalan rooli on muuttumassa. Siellä vietetty aika on entistä lyhyempi ja kohdistuu tarkoin harkittuihin hoitoihin. Kaikki perustuu yhteistyöhön.

Lisätiedot

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti!

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Ensimmäinen kohteemme tällä viikolla oli Anttolan palvelukeskus. Aloitimme aamun reippaasti pihapeleillä. Yksi asukkaista ymmärsi petanquen idean

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Näin homma toimii seminaari Aika: Tiistai klo Paikka: Pääkirjasto Metso, Pirkankatu Tampere

Näin homma toimii seminaari Aika: Tiistai klo Paikka: Pääkirjasto Metso, Pirkankatu Tampere 10.00 Aamukahvi 10.20 Tervetuloa Näin homma toimii seminaari Aika: Tiistai 25.9.2012 klo 10.00-15.30 Paikka: Pääkirjasto Metso, Pirkankatu 2 33101 Tampere 10.30 Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen

Lisätiedot

VALMAKSI LÄHIPÄIVÄ Aulatoiminnan järjestelyistä

VALMAKSI LÄHIPÄIVÄ Aulatoiminnan järjestelyistä VALMAKSI LÄHIPÄIVÄ Aulatoiminnan järjestelyistä 7.4.2016 Validia ammattiopistossa järjestettiin Valmaksi projektin lähipäivä 7.4.2016. Tämän päivän järjestelyihin pyydettiin mukaan Telma ryhmien pyörittämää

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 0295 021 117 Marraskuun työllisyyskatsaus 11/ Julkaisuvapaa perjantaina 20.12. klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita vajaa neljännes enemmän

Lisätiedot

Kevätseminaari 2016 Suomen Seutuverkot ry Silja Symphony

Kevätseminaari 2016 Suomen Seutuverkot ry Silja Symphony Kevätseminaari 2016 Suomen Seutuverkot ry Silja Symphony Mikko Kurtti toimitusjohtaja, CEO Kaisanet Oy mikko.kurtti@kaisanet.fi 044 7344 240 22.4.2016 Kurtti Mikko 1 Omistus ja hallinto Kaisanet Oy jatkaa

Lisätiedot

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen Nuorisotakuu Te-hallinnossa Anna-Kaisa Räsänen 15.11.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille HENKILÖKUNNAN OPAS

Nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille HENKILÖKUNNAN OPAS Nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille HENKILÖKUNNAN OPAS Vantaan nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille Peruskoulun päättyminen on tärkeä askel nuoren elämässä. Siirtyminen jatko-opintoihin

Lisätiedot

KÄYTTÖTAPAUS- KUVAUKSET

KÄYTTÖTAPAUS- KUVAUKSET KÄYTTÖTAPAUS- KUVAUKSET Asiakas Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Hankintatoimisto Porrassalmenkatu 35-37 50100 Mikkeli SUOMI SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto 1 1.1 Selitteet... 1 2 Käyttötapaus: Päiväkirurgia

Lisätiedot

Muistio E-P Senioripoliisien helmikuun tapaamisesta Kauhavan Lentosotakoululla alkaen klo 10.00

Muistio E-P Senioripoliisien helmikuun tapaamisesta Kauhavan Lentosotakoululla alkaen klo 10.00 Muistio E-P Senioripoliisien helmikuun tapaamisesta Kauhavan Lentosotakoululla 16.2.2010 alkaen klo 10.00 Erittäin sumuisena helmikuun kolmannen tiistain aamupäivänä ajeli runsaslukuinen senioripoliisijoukko

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 5.1.216] KUUKAUSIRAPORTTI MARRASKUU 215 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/21 Marraskuu 215 MARRASKUU PÄHKINÄNKUORESSA Marraskuun raportin perusteella voidaan toiminnan osalta todeta seuraavaa:

Lisätiedot

PIIKKIÖN YHTENÄISKOULUN VANHEMPAINYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

PIIKKIÖN YHTENÄISKOULUN VANHEMPAINYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT PIIKKIÖN YHTENÄISKOULUN VANHEMPAINYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 27.9.2011 1 Yhdistyksen nimi on Yy-Kaa-Koo ry (Yhteinen Kasvatus Koulussa), ja se toimii Piikkiön yhtenäiskoulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Kaarinan

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, joulukuu Tutkija Tuunia Keränen Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, joulukuu Tutkija Tuunia Keränen Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, Tutkija Tuunia Keränen Uudenmaan ELY-keskus Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, marraskuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, marraskuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Nykypäivänä englannin osaaminen on lähtökohta mitä kieliä valitaan sen

Lisätiedot

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK 1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Sporttimerkonomi - koulutus -

Sporttimerkonomi - koulutus - Tuntuuko sinusta, että tarvitset lisää osaamista tulevaisuuden haasteisiin infotilaisuus 20.5.2013 klo 17-19 Sporttimerkonomi - koulutus - Koulutusohjelma tähtää liiketalouden perustutkinnon, merkonomi,

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

LAUSUNTO ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMASTA

LAUSUNTO ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMASTA LAUSUNTO ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMASTA 2017 2019 817/13.130/2016 KH 10.10.2016 312 Valmistelu ja lisätiedustelut: koulutusjohtaja Jari Kettunen, 0405141133, jari.kettunen@porvoo.fi

Lisätiedot

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2013

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2013 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2013 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Helmikuun työllikatsaus 2/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 26.3.2013 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2013 Työttömänä olevia työnhakijoista oli Kaakkois-Suomessa

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu Tutkija Jouni Nupponen Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu Tutkija Jouni Nupponen Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu 2013 Tutkija Jouni Nupponen Uudenmaan ELY-keskus Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU SOSIAALI- JA TERVEYSALA Ensihoidon koulutusohjelma Takojantie Kotka

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU SOSIAALI- JA TERVEYSALA Ensihoidon koulutusohjelma Takojantie Kotka 1 Liite 3 KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU SAATE SOSIAALI- JA TERVEYSALA 30.08.2010 Ensihoidon koulutusohjelma Takojantie 1 48220 Kotka Hyvä kyselyyn vastaaja Olen Ensihoitaja (AMK)-opiskelija Kymenlaakson

Lisätiedot

Pöytäkirja on ollut nähtävänä Ylivieskan seurakunnan kirkkoherranvirastossa 20.2.2014 klo 9-12

Pöytäkirja on ollut nähtävänä Ylivieskan seurakunnan kirkkoherranvirastossa 20.2.2014 klo 9-12 YLIVIESKAN SEURAKUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA 2/2014 8 Aika Keskiviikko 12.2.2014 klo 17-18.20 Paikka Läsnä Kokoushuone Lagus Timo Määttä, puheenjohtaja Tuomo Haikola Marja Himanka Ismo Iso-Heiniemi Anita Kallio

Lisätiedot

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia VASTAVÄITTEET Tapio Joki Johdanto Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia K aupat syntyvät harvoin ilman vastaväitteitä. Myyjälle ratkaisevan tärkeää on ymmärtää,

Lisätiedot

Ryhmät alkavat tiistaina 7.1 ja päättyvät viikolla 16-17. Kertoja on 15.

Ryhmät alkavat tiistaina 7.1 ja päättyvät viikolla 16-17. Kertoja on 15. KUNTOKEIDAS SANDELS Kalliolan Senioripalvelusäätiö Kuntokeidas Sandels Välskärinkatu 4 B, 00260 Helsinki Puh. (09) 4368 8070 Sisäänkäynti: katutaso, B-ovi, hissi/portaat pohjakerrokseen Kevätkauden 2014

Lisätiedot

TARKAN SÄÄNNÖT. Tampereen rakennusarkkitehtiopiskelijoiden kerhon säännöt

TARKAN SÄÄNNÖT. Tampereen rakennusarkkitehtiopiskelijoiden kerhon säännöt TARKAN SÄÄNNÖT n säännöt 2(6) 1 Kerhon nimi ja kotipaikka Kerhon nimi on Tarkka, jota kutsutaan näissä säännöissä kerhoksi. Kerhon kotipaikka on Tampereen kaupunki. 2 Kerhon tarkoitus Kerhon tarkoituksena

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 93. Valtuusto Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 93. Valtuusto Sivu 1 / 1 Valtuusto 18.08.2014 Sivu 1 / 1 2651/00.04.01/2014 Kaupunginhallitus 185 16.6.2014 93 EVTEK-kuntayhtymän purkaminen Valmistelijat / lisätiedot: Tiina Pesonen, puh. 09 816 52204 Riikka Kiljander-Kiiskinen,

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä / Ylä-Savon ammattiopisto. Kari Puumalainen Kuntayhtymän johtaja / rehtori

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä / Ylä-Savon ammattiopisto. Kari Puumalainen Kuntayhtymän johtaja / rehtori Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä / Ylä-Savon ammattiopisto Kari Puumalainen Kuntayhtymän johtaja / rehtori Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Omistajakuntien maantieteellinen pinta-ala: 9310 km2 (vrt. Uusimaa

Lisätiedot

Petri J. Kokko / N-Clean

Petri J. Kokko / N-Clean 9.12.2011 Petri J. Kokko / N-Clean 1 Yhteistyöesitys Pieksämäen kaupunginhallitukselle 23.11.2011 N-Clean Oy Rauno Nurmi hallituksen puheenjohtaja 1. Keitä me olemme? N-Clean Oy on vuonna 2004 perustettu

Lisätiedot

MÄNTYHARJUN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA KIRKKOVALTUUSTO 3/2015 23.6.2015

MÄNTYHARJUN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA KIRKKOVALTUUSTO 3/2015 23.6.2015 Aika Tiistai 23.6.2015 klo 18.00 19.28 Paikka Seurakuntakeskuksessa Läsnä Poissa Läsnä Jäsenet: Eveliina Hall Kristiina Häkkänen Piia Hämäläinen Panu Karjalainen Matti Kemppainen Helen Kokkonen Liisa Kuoksa

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, kesäkuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, kesäkuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, kesäkuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

Koulutuslautakunta 4 26.01.2016 Koulutuslautakunta 12 02.02.2016. Lisätalousarvio: Maahanmuuttajille järjestettävä valmistava opetus 882/12.00.

Koulutuslautakunta 4 26.01.2016 Koulutuslautakunta 12 02.02.2016. Lisätalousarvio: Maahanmuuttajille järjestettävä valmistava opetus 882/12.00. Koulutuslautakunta 4 26.01.2016 Koulutuslautakunta 12 02.02.2016 Lisätalousarvio: Maahanmuuttajille järjestettävä valmistava opetus 882/12.00.01/2016 KOULTK 4 26.1.2016 Perusopetuslain 5 :n mukaan kunta

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C, 4. krs.

Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C, 4. krs. Espoon kaupunki Pöytäkirja 17.03.2014 Sivu 1 / 9 Kokoustiedot Aika 17.03.2014 maanantai klo 9:00-10:35 Paikka kokoushuone, Asemakuja 2 C, 4. krs. Saapuvilla olleet jäsenet Seppo Sonkeri, puheenjohtaja

Lisätiedot

Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi?

Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi? Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi? Yhdistyksen toiminta-ajatus Onko meillä yhteinen näkemys siitä, miksi yhdistys on olemassa?

Lisätiedot

HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 6/ (12) SAIRAANHOITOPIIRI. Palvelukeskus, Stenbäckinkatu 9, kokoushuone Arvo

HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 6/ (12) SAIRAANHOITOPIIRI. Palvelukeskus, Stenbäckinkatu 9, kokoushuone Arvo HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 6/2015 1 (12) TARKASTUSLAUTAKUNTA AIKA 20.04.2015 klo 13:03-15:27 PAIKKA Palvelukeskus, Stenbäckinkatu 9, kokoushuone Arvo KÄSITELLYT ASIAT Asia Otsikko Sivu 38 EDELLISEN

Lisätiedot

Konsernin rahoitusasema ja vakavaraisuus ovat hyvällä tasolla.

Konsernin rahoitusasema ja vakavaraisuus ovat hyvällä tasolla. TIEDOTE 1 (5) 23.8.2004 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä HPO-YHTYMÄN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2004 HPO-yhtymän liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 27.312.662 euroa. Liikevaihto kasvoi 6,1 % edellisen

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 20.12.2013 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus marraskuu 2013 Kaakkois-Suomessa oli

Lisätiedot

Joukkueenjohtajien opas

Joukkueenjohtajien opas Joukkueenjohtajien opas Tervetuloa Palokan Riennon joukkueenjohtajaksi! Tässä oppaassa käsitellään lyhyesti joukkueenjohtajien vastuita ja velvollisuuksia ja heille sekä joukkueelle kuuluvia tehtäviä.

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 2.6.215] KUUKAUSIRAPORTTI HUHTIKUU 215 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/21 Huhtikuu 215 HUHTIKUU PÄHKINÄNKUORESSA Huhtikuun raportin perusteella voidaan toiminnan osalta todeta seuraavaa: lastensuojelun

Lisätiedot

sihteeri, hallintojohtaja Kontiolahti Markku Kauppinen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Joensuu

sihteeri, hallintojohtaja Kontiolahti Markku Kauppinen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Joensuu KOKOUSMUISTIO 2 / 2016 1 (5) Seuturyhmän kokousmuistio Aika: ke 24.8.2016 klo 13:00 16:15 Paikka: Ilomantsin kunnanvirasto, Kalevalasali Läsnä: Pekka Kukkonen seututyöryhmän puheenjohtaja, poistui kokouksesta

Lisätiedot

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 1 (8) LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 5 lapsi kiipesi päiväkodin aidan yli, työntekijä kiipesi perässä ja sai

Lisätiedot

Miksi Keski-Pohjanmaan piiri käynnisti keinonurmen rakentamishankkeeseen? Miksi Pietarsaari pilotiksi?

Miksi Keski-Pohjanmaan piiri käynnisti keinonurmen rakentamishankkeeseen? Miksi Pietarsaari pilotiksi? Miksi Keski-Pohjanmaan piiri käynnisti keinonurmen rakentamishankkeeseen? piirin alueella vain yksi keinonurmi pilottihankkeen tarkoitus oli saada muutkin käynnistämään samankaltaisia hankkeita Miksi Pietarsaari

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

Puutarhakoulutuksen markkinointi ja vetovoimaaisuus

Puutarhakoulutuksen markkinointi ja vetovoimaaisuus Puutarhakoulutuksen markkinointi ja vetovoimaaisuus Jyrki Jalkanen PUUTARHA&Kauppa Millaisena meidät ehkä nähdään? Vihreän ympäristön tekijöitä Terveellisen ruoan tuottajina Kaupunkien inhimillistäjinä&puhdistajana

Lisätiedot

Kevään 2016 yhteishaku

Kevään 2016 yhteishaku Kevään 2016 yhteishaku Yh Ammatilliseen koulutuksen hakuprosessi muodostuu kolmesta kokonaisuudesta yhteishaku, erillishaku ja lisähaku. Yhteishaku, opintopolku.fi, 23.2. - 15.3.2016 peruskoulun päättäneet

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 35 2007 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007 Väkiluku on kasvanut määrällisesti eniten Helsingissä, Vantaalla,

Lisätiedot

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka MAOL 17.11.2012 Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013 2014 2015 2016 Esi-, 2017 perus- ja lisäopetuksen opsin perusteet

Lisätiedot

ZA5947. Flash Eurobarometer 401 (Young People and Drugs) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA5947. Flash Eurobarometer 401 (Young People and Drugs) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA97 Flash Eurobarometer 0 (Young People and Drugs) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL0 - Youth Attitudes on Drugs - FIF D Minkä ikäinen olette? (KIRJOITA IKÄ JOS KIELTÄYTYI, KOODI ON '99') D Vastaajan

Lisätiedot

Asia: Poikkeamishakemus koskien kiinteistöä RN:o ja sillä sijaitsevaa entistä Ul. Pyhäjärven kunnantaloa, Karkkila

Asia: Poikkeamishakemus koskien kiinteistöä RN:o ja sillä sijaitsevaa entistä Ul. Pyhäjärven kunnantaloa, Karkkila Karkkilan kaupunki Sivistystoimiala Kulttuurin ja vapaa-ajan palvelualue Museotoimi Karkkilan kaupunki Tekninen toimiala Maankäytön ja ympäristön palvelualue Viite: Lausuntopyyntönne 18.12.2015 Asia: Poikkeamishakemus

Lisätiedot

Mikäli vastasit edes johonkin kysymykseen myöntävästi, Ventelän VPK saattaa olla paikka Sinulle! aina mielenkiinnon kohteena?

Mikäli vastasit edes johonkin kysymykseen myöntävästi, Ventelän VPK saattaa olla paikka Sinulle! aina mielenkiinnon kohteena? aina mielenkiinnon kohteena? Istut kotona kaikessa rauhassa sohvalla. Tv:stä alkaa juuri uutiset ja lapset leikkivät vauhdikkaasti huoneessaan. Piip-piip-piippiip! Äkkiä hakulaitteesi alkaa hälyttää ja

Lisätiedot

4V:n asukastyön pääsuunnitteluryhmä. Järjestötila Länsimäki

4V:n asukastyön pääsuunnitteluryhmä. Järjestötila Länsimäki 4V:n asukastyön pääsuunnitteluryhmä Järjestötila Länsimäki 16.8.2010 Ohjelma 13:00 Kahvia, aluekoordinaattori Liisa Juustila esittelee järjestötilaa sekä asukastyötä Vantaalla 14:00 4V-hankkeen kuulumiset

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 1/2017

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 1/2017 Elinympäristövaliokunta AIKA 09.01.2017 klo 16:00-18:00 PAIKKA Kaupungintalo, Kotka-kokoushuone Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Törrö Marja-Leena 16:00-18:00 puheenjohtaja Nivala Kaisa 16:00-18:00 varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Maailman Suurin Vanhempainilta

Maailman Suurin Vanhempainilta Maailman Suurin Vanhempainilta Maailma muuttuu nopeasti, samoin suomalainen koulu. Maailman Suurimman Vanhempainillan tavoitteena on kertoa innostavalla tavalla kaikesta siitä hienosta, mitä suomalaisissa

Lisätiedot

Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä

Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä 29.-30.10.2014 Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi, Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto 31.10.2014 2 lukumäärä 1 700 1 600 1

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring Perustettu 2005 Suomen Toimii yhdyselimenä omaishoidon alalla tai siihen läheisesti liittyvällä alueella Suomessa toimivien järjestöjen, säätiöiden

Lisätiedot

T E K N I S E N T O I M E N P Ä Ä V A S T U U A L U E E N

T E K N I S E N T O I M E N P Ä Ä V A S T U U A L U E E N VALTIMON KUNNAN T E K N I S E N T O I M E N P Ä Ä V A S T U U A L U E E N J O H T O S Ä Ä N T Ö Hyväksytty 6.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 2 TEKNISEN TOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 Toiminta-ajatus 2 Tekninen lautakunta

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ajoneuvojen katsastusluvista annetun lain 5 ja 10 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ajoneuvojen katsastusluvista annettua lakia siten, että henkilö

Lisätiedot

KOKOUSKUTSU 7/2016. Kokousaika: Maanantai klo Kokouspaikka: Kaupungintalo, 3. kerros, kokoushuone 302

KOKOUSKUTSU 7/2016. Kokousaika: Maanantai klo Kokouspaikka: Kaupungintalo, 3. kerros, kokoushuone 302 KOKOUSKUTSU 7/2016 Kokousaika: Maanantai 19.9.2016 klo 17.30 Kokouspaikka: Kaupungintalo, 3. kerros, kokoushuone 302 Saapuvilla olevat jäsenet: Varajäsenet: Haavisto Marika Salonen Leevi Mauriala Anni

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 3.11.215] KUUKAUSIRAPORTTI LOKAKUU 215 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/21 Lokakuu 215 LOKAKUU PÄHKINÄNKUORESSA Lokakuun raportin perusteella voidaan toiminnan osalta todeta seuraavaa: Lääkäripalvelujen

Lisätiedot

TERKKARIN KUMPPANI UUDET PALVELUT APTEEKIN TERVEYSPISTE

TERKKARIN KUMPPANI UUDET PALVELUT APTEEKIN TERVEYSPISTE TERKKARIN KUMPPANI TEKSTI JAANA AHLBLAD KUVAT MAURI RATILAINEN Apteekin Terveyspiste ei uhkaa yksityisiä lääkäripalveluita, sanoo apulaisylilääkäri Kirsi Valtonen Vantaalta. Hän pitää Terveyspistettä yhtenä

Lisätiedot

Maanantaina klo Kunnanvirasto, lautakuntien kokoushuone

Maanantaina klo Kunnanvirasto, lautakuntien kokoushuone Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 7/2014 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2013-2016 KOKOUSAIKA Maanantaina 15.12.2014 klo 12.00 15.12 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot