H A L S T A R I. RYLA-koulutuksen ryhmätyöt menossa LOHJAN ROTARYKLUBI LOJO ROTARYKLUBB. SELOSTE N:o ISSN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "H A L S T A R I. RYLA-koulutuksen ryhmätyöt menossa LOHJAN ROTARYKLUBI LOJO ROTARYKLUBB. SELOSTE N:o 1 2006-2007 ISSN 0781-4151"

Transkriptio

1 H A L S T A R I LOHJAN ROTARYKLUBI LOJO ROTARYKLUBB SELOSTE N:o ISSN RYLA-koulutuksen ryhmätyöt menossa

2 HALSTARI Seloste N:o 1 marraskuu 2006 Sisältö Sivu 3 Presidentin palsta 4 Nykyajan haasteet apteekille 6 Lohjan tenoripäivät Länsi-Uudenmaan ammatillinen koulukeskus 11 Lohjan sairaanhoitoalue ja sairaalan laajennus 15 Sairaankuljetus Lohjan alueella 17 Mestarintutkinnon merkitys ammatillisessa koulutuksessa 19 Intercity 22 Kartsa 25 Lohjanportin auto 28 Puhelin vai laajakaista tulevaisuuden liiketoimi 32 RYLA Painopaikka: Lohjan kopio Halstarin toimituskunta: Veikko Salminen Pentti Kuosmanen taitto, kuvat) 2 (päätoimittaja,

3 PRESIDENTIN PALSTA Yhtenä yhdistyselämän mielenkiintoisena kokemuksena on ollut alkanut rotarivuosi. Kuluvan vuoden tavoitteet ovat haasteelliset. Ohjelma on pyritty saamaan niin mielenkiintoiseksi, että kokouksista on suorastaan vaikea olla poissa. Näin saataneen kokousaktiivisuutta nostettua. Tärkein tavoite on jäsenmäärän kasvattaminen. Tarkoitus on saada kuluvana vuonna viisi uutta jäsentä klubiimme. Se puolestaan monipuolistaa ohjelmaa egoesitysten muodossa. Lisäyshaaste on kova, koska vielä emme ole saaneet yhtään uutta jäsentä. Useampi on toki kiikarissa. Miksi sitten jäsenlisäys on niin tärkeätä? Havahduin itse tilanteeseen kasatessani kuluvan vuoden hallitusta. Meillä oli siinä vaiheessa 41 jäsentä, joka toki korjaantui kevään myötä 44:een. Heistä 19 on vapautettu 85-säännön perusteella. Lisäksi 4 muuta jäsentä on hallituksen päätöksellä vapautettu kuluvaksi toimintavuodeksi. Jäljelle jäävien 21 pitäisi pyörittää toimintaa. Osa heistäkin on varsin usein työmatkojen vuoksi poissa. Väheksymättä vapautettujen osallistumista kokouksiin ja toimintaan yleensä on tulevaisuuden toiminnan takaamiseksi lähivuosina saatava uutta jäsentä. Tavoitteena kolmen vuoden tähtäimellä pitää olla 60 jäsenen klubi. Kolmantena tavoitteena on Rotarytoiminnan julkisuuskuvan ja tunnettuuden parantaminen. Osin se aloitettiin jo viime kaudella jakamalla kolmen koulun (lukio, Laurea, ammattikoulu) oppilaille 100 euron stipendit. Tapaa on tarkoitus jatkaa myös tulevaisuudessa. Paikallisena projektina on tänä vuonna Katupalveluyhdistys Kartsa ry:n toiminnan tukeminen. Tarkoituksena on kustantaa päivystäjille uudet liivit. Kansainvälisenä projektina avustamme lääkäripankkia. Syksyn aikana olemme panostaneet yhdessä naapuriklubin kanssa nuorten kouluttamiseen. Piirin ensimmäinen RYLA-koulutus (Rotary Youth Leadership Award) järjestettiin lokakuussa Laurean tiloissa. Päävastuullisena toimi sisar Päivi Korhonen yhdessä Lohjannummen klubin edustajan Panu Ruosteen kanssa. Tilaisuus oli oikein onnistunut saadun palautteen perusteella. Ilmeisesti sarjaa tullaan jatkamaa ensi toimintavuonna. Neljä ensimmäistä kuukautta klubin ruorissa on ollut mielenkiintoista aikaa. Jään innolla odottamaan tulevia kuukausia ja ennen kaikkea tavoitteiden toteutumista mahdollisimman hyvin. Presidentti 3

4 NYKYAJAN HAASTEET APTEEKILLE Heinäkuun ensimmäisessä viikkokokouksessamme apteekkari Eeva Savela Lohja ykkösapteekista kertoi meille keskeisistä apteekin haasteista. Vaikutelmaksi jäi, että apteekin pito ei ole mitään herkkua nykyään. Maailma on kovasti muuttunut ja apteekki sekä apteekkari ovat viranomaissäännösten kahleissa. Ennen kaikkea apteekin kannattavuus oli puhujan suuri murheen aihe. Viranomaisten vaikutus tuntuu eniten lääketaksan ja apteekkimaksun muodossa. Apteekkien on noudatettava valtioneuvoston määräämää lääketaksan hinnoittelukaavaa. Siksi lääkkeen hinta on sama kaikissa Suomen apteekeissa. Vähittäishinta apteekissa muodostuu valtakunnallisesti käytössä olevan tukkuhinnan mukaan seuraavasti: Eeva Savela Lääketaksan lisäksi apteekkien talouteen vaikuttaa keskeisesti veronluonteinen apteekkimaksu, jonka yksityiset apteekit maksavat valtiolle. Yliopistoapteekit puolestaan maksavat apteekkimaksun omistajayliopistolleen. Apteekkimaksun suuruus perustuu liikevaihtoon ja se on progressiivinen (0 11 % liikevaihdosta). Maksu sisältyy lääkkeiden taksan mukaiseen lääkkeen hintaan. Apteekkimaksun perusteista johtuen samanhintaisesta lääkkeestä pieni apteekki saa vähän suuremman katteen kuin iso apteekki. Maksulla tasataan erikokoisten apteekkien kannattavuutta. Se 4

5 mahdollistaa pienten apteekkien toiminnan ja siten maankattavan apteekkiverkoston. Apteekkimaksu tuottaa valtiolle nykyisin noin 120 miljoonaa euroa vuodessa. Esimerkkinä Eeva Savela esitti keskivertoapteekin kuvan. Sen liikevaihto on n. kolme miljoonaa euroa. Se toimittaa keskimäärin reseptiä vuodessa. Apteekkimaksu on noin euroa (7 % liikevaihdosta). Tyypillisesti tällaisessa apteekissa on henkilökuntaa 11 henkeä (apteekkari, proviisori, viisi farmaseuttia ja neljä muuta työntekijää) Apteekkitoimintaa voi Suomessa harjoittaa vain Lääkelaitoksen myöntämällä apteekkiluvalla. Lääkelaitos julistaa apteekkiluvat haettaviksi sen mukaisesti, miten paljon apteekkeja tarvitaan. Lääkelaitos myöntää luvat hakijoiden ammatillisten ansioiden perusteella. Apteekkilupa päättyy apteekkarin täyttäessä 67 vuotta. Apteekkari on sekä ammatillisesti että taloudellisesti vastuussa apteekistaan. Apteekkeja ja sivuapteekkeja oli vuoden 2005 lopulla 799. Niissä työskenteli yhteensä yli 8300 henkilöä.(taulukot 1 ja 2). Suomalaisista liki 99 prosenttia asuu kunnassa, jossa on apteekki. Asukkaita apteekkia kohti on keskimäärin Apteekkarilla voi olla kerrallaan korkeintaan yksi apteekkilupa ja kolme sivuapteekkilupaa. Sivuapteekki voidaan itsenäistää Lääkelaitoksen päätöksellä. Taulukko Apteekit Sivuapteekit Yhteensä Taulukko Apteekkarit Proviisorit Farmaseutit Tekninen henkilökunta Yhteensä Millä apteekki voi sitten kilpailla nykytilanteessa? Eeva Savela korosti työntekijöiden hyvää koulutusta. Se luo mahdollisuudet hyvään lääkevalistukseen. Apteekkien kilpailutekijät muuttuvassa yhteiskunnassa voinee kiteyttää sanaan osaaminen, mikä merkitsee lääkkeisiin ja niiden käyttöön liittyvän palvelun korkeaa laatua. - pentti kuosmanen - 5

6 LOHJAN TENORIPÄIVÄT 2006 Pidimme klubikokouksemme Lohjan musiikkiopiston kamarimusiikkisalissa Paikalla oli parisenkymmentä veljeä ja seuralaista. Lohjan Tenoripäivien taiteellinen johtaja Jyrki Anttila oli lupautunut kertomaan meille tämän vuoden tapahtuman ohjelmasta ja sen taustoista. Tenorikilpailua ei tänä vuonna pidetä. Sen sijaan ohjelmassa on Merikantoa ja operettia. Torstain avajaiskonsertti on Jyrki Anttila omistettu Merikannolle. Jyrki Anttila vaikutti todella ihastuneen hänen musiikkiinsa. Toiseksi tähdeksi oli luvassa Johanna Rusanen. Perjantaina on vuorossa suuri gaalakonsertti. Siinä esitetään Mozartia, Verdiä ja Puccinia. Konsertin tähtisolistiksi on kiinnitetty amerikkalainen Kathleen Cassello. Lauantaina tenorit esiintyvät torilla. Sinne ovat tulossa Hannu Jurmu, Tiina Vahevaara, Aki Alamikkotervo, Mika Nisula, Jouni Kokora, Jyrki Anttila. Laulajia säestää veli Kimmo Leppälän johtama Arriba! big band. Luantai- ja sunnuntai-iltana on vuorossa kreivitär Marizan konserttiversio Laurentius-salissa hieman eri miehityksin. Alkujaan oli sovittu, että Jyrki Anttila esittää kokouksessa pari laulua ilman säestystä ikään kuin malliksi. Meitä potkaisi onni siten, että Anttilan ja hänen pianistinsa Liisa Pimiän aikatauluun sopi yhteiseksi harjoitteluajaksi ainoastaan torstai klo 18. Niinpä saimme kuulla kokonaisen konsertin. Jyrki Anttila lauloi Merikantoa ja tenorille sovitettuja pohjalaisia kansanlauluja. Kyllä siinä kelpasi nautiskella. Konsertin jälkeen Anttila kertoi hieman taustastaan ja tulevaisuuden suunnitelmistaan. Hän kertoi oppineensa kantapään kautta, että maltti on valttia. Ammattilaisuraa tavoittelevan laulajan pitää muistaa, että äänen on kestettävä eläkeikään saakka. Aivan kaikkiin tilaisuuksiin ei kannata tarttua ja turhaan kuormittaa ääntään liikaa. Anttila on aloittanut musiikkiopintonsa Oulussa. Kajaanissa hän valmistui opettajaksi. Sen jälkeen olikin vuorossa Sibeliusakatemia. Häntä koulutettiin aluksi baritoniksi. Tenoriksi Anttila on kypsynyt 6

7 myöhemmin. Hän kertoi pyrkimisestään Sibeliusakatemiaan. Korrepetiittorina pääsykoetta varten toimi juuri Liisa Pimiä. Jyrki Anttila lauloi jonkin ranskankielisen kappaleen ja uskoi kunnon pohjalaisena ääntämisen oleva kohdallaan. Siihen Pimiä oli todennut: Mene sinä vain laulamaan se koelaulusi. Sen jälkeen pannaan koko ääntäminen uusiksi. Olipa ainutlaatuinen kokous. Elämys oli aivan mahtava. -pentti kuosmanen- 7

8 LÄNSI-UUDENMAAN AMMATILLINEN KOULUTUSKESKUS Meillä oli ilo vierailla Harjulla Länsi-Uudenmaan koulutuskeskuksen rehtorin Tapio Siukosen vieraana. Hän toimii samalla koko kuntayhtymän johtajana. Lohjalle rehtori Siukonen on päätynyt Forssan ja Huittisten ammatillisten oppilaitosten kautta. Kuudes vuosi on alkamassa. Kokoushuoneen seinällä oleviin muotokuviin viitaten Siukonen totesi edeltäjiensä Helge Virtasen ja Toivo Sippolan olleen vahvoja persoonia, jotka ovat voimakkaasti kehittäneet koulun toimintaa. Lohjan ammatillisella o p p i l a i t o k s e l l a on alkamassa 45. toimintavuosi. Koulu on perustettu 1961 ja siihen liitettiin Vihdin taideoppilaitos vuonna Jäsenkuntien asukaspohja on yhteensä henkeä. Länsi- Uudenmaan ammattikoulutuskuntayhtymän omistajakunnat ovat Hanko, Inkoo, Karjaa, Karjalohja, Karkkila, Kirkkonummi, Lohja, Lohjan ammatillisen oppilaitoksen jäsenkunnat Nummi-Pusula, Pohja, Sammatti, Siuntio, Tammisaari ja Vihti. Suurimpien kuntayhtymäosuuksien omistajia ovat Lohjan kaupunki ( asukasta) ja Vihdin kunta ( asukasta). O m i s t a j a k u n t i e n alueella asuu kaiken kaikkiaan asukasta. (läh- 8 de: Tilastokeskus ). Kuntayhtymä on suomenkielinen. Koulutustoiminta jakautuu kahtia

9 nuoriso- ja aikuiskoulutukseen (LUKK ja Innofocus), joilla kummallakin on oma rehtorinsa. Ylin päättävä elin on kuntayhtymäkokous, joka käytännössä siunaa toiminnan raamit. Yhteensä kuntayhtymän palveluksessa on n. 700 henkeä, joista n. 200 on opettajia. Rehtori Siukonen puhui oppimispoluista. Niitä on esimerkiksi työelämään suuntaavat, jatko-opintoihin suuntaavat, elämän hallintaan suuntautuvat (perustaitojen opiskelua) ja valmentava koulutus. Käytännön näkymisestä LUKK:n toiminnassa rehtori Siukonen mainitsi ravintolan, jota pyrittää ravintolakoulu. Autokorjaamo toimii autonasentajalinjan koulutuspaikkana. Rakennuslinja valmistaa puolestaan kaksi omakotitaloa myyntiin tämän vuoden aikana. Opiskelijamäärä, laskentapäivä Ammatilliseen koulutukseen haki viime vuonna yli henkeä, joista koulutukseen pääsi Eri aloille on tietysti erilainen kiinnostus. Muotialat vaihtelevat. Lohjalle hakeneiden suosikit käyvät esiin taulukosta. Siinä luku kertoo kuinka monta hakijaa on yhtä hyväksyttyä kohti. 9

10 Kiinnostus aloittain vuosina (hakijaa/aloituspaikka) Teletekniikka 2.72 Viestintä 2.60 Hiukset 1.92 Rakennustekniikka 1.63 Kulttuuri 1.23 Autotekniikka 1.21 Ammattikoulun käyneet työllistyvät hyvin, vaikka kaikki eivät heti pääsekään omalle koulutusalalleen. EK:n 2005 tekemän työvoimatiedustelun mukaan tarvetta olisi erityisesti kuljetus-, jakelu- ja varastotyöntekijöille. Tähän vastaaminen on yksi ammattikoulutuksen haasteista. Ammattikoulutuksen haasteiksi rehtori Siukonen mainitsi koulutuksen työelämän tarpeisiin, nuorten tarpeisiin vastaaminen, osaava henkilöstö sekä riittävät kone- ja laiteinvestoinnit. Esimerkiksi kuluvana vuonna investointien määrä on yhden miljoonan luokkaa. Esitys loi kattavan kuvan ammattikoulutuksen nykytilasta LUKK:n kattamalla koulutussektorilla. - pentti kuosmanen - 10

11 LOHJAN SAIRAANHOITOLAUE JA SAIRAALAN LAAJENNUS Naapuriklubin kanssa olimme kiinnostuneita Lohjan sairaanhoitoalueen tilasta ja sairaalan laajennusprojektista. Uteliaisuuteemme suhtauduttiin suopeasti. Hallintojohtaja Eero Mämmelän sekä sairaanhoitoalueen johtajan Raimo Kekkosen kanssa sovimme ohjelmasta. Kuutisenkymmentä klubien jäsentä oli paikalla seuralaisineen klo 18 sairaalan ruokasalissa. Raimo Kekkonen aloitti Raimo Kekkonen kertomalla sairaanhoitoalueesta ja sen tulevaisuuden näkymistä. Sairaanhoitoalueen kunnat Karjalohja, Karkkila, Lohja, Nummi- Pusula, Sammatti, Siuntio ja Vihti omaavat noin hengen asukaspohjan. Alueen kasvu on ollut viime vuosina valtakunnan kolmanneksi nopeinta. Koska kasvu näyttää jatkuvan voimakkaana, on tulevaisuuteen syytä varautua ajoissa (taulukko). Lohjan sairaanhoitoalueen väestökehitys Kunta Karjalohja Karkkila Lohja Nummi-Pusula Sammatti Siuntio Vihti Yhteensä Lähde: Tilastokeskus Rakenteilla oleva laajennusosa vastaa näihin tarpeisiin. Uudisrakennukseen tulevat päiväkirurgian yksiköt ajanmukaisiin 11

12 Eero Mämmelä tiloihin. Sinne sijoittuu myös terveyskeskusten yhteinen päivystysyksikkö sekä Lohjan terveyskeskuksen 30-paikkainen vuodeosasto. Lisäksi tiloihin mahtuu dialyysiyksikkö, jonka tarve on huutava. Nyt Lohjan alueen potilaat käyvät hoidossa joko Hyvinkäällä tai Helsingissä HYKSissä. Ideana terveyskeskuspäivystyksen toimiminen virkaajan ulkopuolella sairaalakiinteistössä on akuuttitilanteessa palvelujen saanti samassa rakennuksessa vaivasta riippumatta. Terveyskeskuspäivystystä tukee 12-paikkainen valvontaosasto, jolle seurantaa vaativat potilaat voidaan ottaa tarkkailuun. Päihdehoitoyksikön perustamiselle on suuri tarve. Päihderiippuvuus on alati voimakkaasti kasvava ongelma päivystyksessä. Helpoin tapa vähentää painetta on Raimo Kekkosen mukaan nostaa viinan hintaa, koska tilanne paheni selvästi alkoholiveron laskemisen jälkeen. Laajennussuunnitelma sattui ajallisesti sopivaan hetkeen. Se käynnistyi vuonne 2002, jolloin hanke otettiin HUS:in budjettiin. HUS-kiinteistöt tulivat mukaan projektiin seuraavana vuonna rakennuttajan ominaisuudessa. Laajennuksen on suunnitellut lähinnä ulkomailla mainetta niittänyt Arkkitehtitoimisto AW2 (Matti Anttila, Kyösti Meinilä) yhteistyökumppaninaan Lohjalainen arkkitehti Jalo Läspä. Tämä on arkkitehtitoimiston ensimmäinen suuri sairaalaprojekti Suomessa. Pääurakoitsijaksi valittiin Hartela Oy. Seuraavaksi on tavoitteena saada Paloniemen psykiatriset toiminnot samalle tontille. Tilaa siihen on kuntien omistamalla tontilla. Eero Mämmelä kertoi meille vastuullaan olevista ei-lääkinnällisistä tukitoiminnoista. Vuonna 1979 valmistuneen sairaalan pinta-ala on m2 ja nyt valmistuvan laajennuksen koko 9565 m2. Laajennuksen kustannusarvio on 23,8 miljoonaa euroa. HUS-kuntayhtymä rahoittaa ja rakennuttaa sen itselleen. Terveyskeskuskunnilta peritään vuokraa niiden käyttöön tulevasta osasta rakennusta. HUS tarjoaa kaikki tarvittavat palvelut myös terveyskeskuksen osastolle. Sairaanhoitoalueen pitkän aikavälin investointisuunnitelmissa on pyritty toimintojen tehostamiseen. Lähes kaikki vuodeosastot 12

13 on korjattu. Parhaillaan ravintokeskuksen uudistaminen on valmistumassa. Periaatteena on käyttää puolet vuosittaisista poistoista uusintainvestointeihin. Lohjan sairaanhoitoalueen vuotuiset kokonaistoimintamenot ovat n. 47 miljoonaa euroa, josta mm. kiinteistön poistot ovat 2,7 miljoonaa ja kiinteistömenot 3,1 miljoonaa euroa. Laajennuksen vaikutus hoidon päiväkustannuksiin on noin 1,7 prosenttia. On nähtävissä, että kiinteistö- ja laitetekniikan osuus toimintamenoissa tulee kasvamaan. Tekninen johtaja Koivisto kertoi omassa osuudessaan laitteistoon investoitavan vuosittain noin 1 miljoonan verran. Jatkuva uudistaminen on tarpeen, koska tekniikka vanhenee 15 vuodessa. Teknistä henkilöstöä on sairaalassa 20 henkeä. Tällä työvoimalla pystytään hoitamaan 60 prosenttia kaikesta kunnossapidosta. Loppuosa ostetaan. Noin 4000 laitetta on sairaalassa ylläpidettävänä. Niistä puolet hoidetaan omin voimin. Talossa on noin 40 ilmanvaihtokonetta hoitamassa ilman jäähdytystä, lämmitystä, kostutusta ja suodatusta. Lisäksi sairaalassa on yli 2000 kaasunjakopistettä. Katkeamatonta sähkönsyöttöä varten on käytettävissä neljä dieselgeneraattoria, joiden yhteinen teho on 1000 kilowattia. Laajennuksen myötä joudutaan osa laitteistoista yhteensopivuuden vuoksi uusimaan. Onneksi höyrykattilalaitos on tehty alun pe- 13

14 rin riittävän suureksi palvelemaan myös sairaalan laajennusosaa. Tulevaisuuden haasteina tekninen johtaja Koivisto näkee tarpeen toiminnan tehostamisen sekä ostopalvelujen lisäämisen. Lopuksi Pekka Ekström tarkasteli laajennusprojektia rakennuttajan kannalta ja kävi läpi koko suunnittelun eri vaiheineen. Siihen sisältyi mm. urakkakilpailu ja urakkaneuvottelut sekä sopimusten laadinta. Loppuvaiheessa tulevat vielä koekäytöt ja toimintakokeet. Laajennusosan vastaanottopäiväksi on sovittu Lopuksi osallistujilla oli mahdollisuus kiertokäyntiin laajennusosassa. Oli mielenkiintoista nähdä se putkien ja johtojen määrä, joka sairaalassa tarvitaan. Samoin mielenkiintoa herättivät leikkauksen valmistelusali ja heräämö. Kumpikin tila on avara ja suurista ikkunoista on näkymä suoraan harjun luontoon. - pentti kuosmanen - 14

15 SAIRAANKULJETUS LOHJAN ALUEELLA Viikkoesitelmä alkoi klubimme kokouskessa varsin vauhdikkaasti, kun yksikön päällikkö Janne Veijalainen pyyhkäisi täydessä valmiusvarustuksessa sisään parinsa Lennun kanssa. Janne kertoi olleensa mukana sairaankuljetuksessa siitä asti kun kortin sai eli noin18,5 vuotta. Perheyrityksen osakkeista myytiin pääosa, kun Jannen isä jäi eläkkeelle pari vuotta sitten. Nykyään pääomistaja on Korsisaari Oy. Lohjan yksikössä on töissä yhteensä 22 henkilöä. Yrityksen toimitilat ovat nykyisin Ratakadun varrelle Onnisen tukkuliikkeen talossa. Paikka on liikenteellisesti otollinen, koska siitä pääsee nopeasti mihin suuntaan aluetta tahansa. Tilaa on yrityksen käytössään noin 120 neliötä. Vain autokatokset puuttuvat toistaiseksi. Syynä on kaavakysymys. Selvisi, että Lohjan terveyskeskus päättää s a i r a a n k u l j e t u k s e n Janne Veijalainen valmiustilasta alueellaan. Lohjalla on päivisin liikkeellä kolme sairasautoa ja yöllä kaksi. Näistä toinen on välittömästi lähtövalmis ja toinen 15 minuutin valmiudessa. Uuden hätäkeskuksen myötä toimintatapa ja miehitys ovat kokeneet suuren muutoksen. Tehtävät jaotellaan eri luokkiin A:sta D:hen. D-luokka: Potilas on tavoitettava 1-2 tunnissa C-luokka: Potilas on tavoitettava 20 minuutissa B-luokka: Kiireellinen 15

16 A-luokka: Kiireellinen. Hälytetään myös Medi-Heli Muutoksen myötä tilanne huononi jossain määrin Jannen käsityksen mukaan. Aikaisemmin autossa piti olla aina mukana suonen sisäisten lääkkeiden antoon oikeutettu henkilö. Nykyään siirtokuljetuksia tekevän miehistö ei tätä vaatimusta tarvitse täyttää. Jos potilaan tila ei edellytä sairasautokuljetusta tilaa ambulanssimiehistö taksin tai omaiset hoitamaan kuljetuksen. Tällä säästetään kustannuksia ja vapautetaan ambulanssi seuraavaan lähtöön. Jos potilas on saanut haavan, joka hoituu siteillä, eikä kuljetusta tarvita, maksaa kulut terveyskeskus. Pääasiallinen maksaja on KELA. Seuraavaksi tulevat Lohjan terveyskeskus, vakuutusyhtiöt ja asiakkaat. Kelan kustantaessa kulut jää hoidettavan omavastuuosuudeksi 9,25 euroa. Aiemmin sairaankuljettajan koulutukseksi riitti Ensiapukurssi III. Nykyään siihen vaaditaan sairaanhoitajan tai ensihoitajan tai HUS: n ARKADA-koulutus. Tutkinto on päivitettävä vuosittain, koska lääkityksessä ja lääkkeissä tapahtuu koko ajan muutoksia. Kuvaavaa on, että ulkona odottavassa ambulanssissa on yli 40 erilaista suonen sisäisesti annettavaa lääkeainetta. Työpari-ihanteena Janne piti nais-mies miehitystä, koska etenkin naisten tutkimiseen nainen soveltuu mainiosti. Miehille käy kuka vain. Miehistä voimaa saatetaan tarvita kohdattaessa mielenterveyspotilaita tai väkivaltaisia henkilöitä. Sairaankuljetuksen lisäksi yrityksellä on turvapuhelinpalvelu. Niistä 10noin 100 on terveyskeskuksen ja noin 100 Lohjan sairaankuljetuksen omistuksessa. Hiita-hankkeen myötä Janne odottaa palvelujen kilpailuttamista. Siinä suhteessa hän uskoi edustamansa yrityksen olevan vahva kilpailija. Parivaljakon lähtö oli yhtä vauhdikas kuin tulokin. Yksikkö sai B-luokan hälytyksen Routiolle. Palokunta oli kuulemma lähetetty tukemaan toimintaa. Olipa autenttinen esitys. - pentti kuosmanen - 16

17 MESTARIN TUTKINNON MERKITYS AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA Meillä oli ilo saada vieraaksemme puuseppä Ari Toivonen, entinen klubimme jäsen, kokoukseemme elokuun viimeisenä päivänä. Ari suoritti viime kesänä puuseppämestarin tutkinnon. Siksi oli mielenkiintoista kuulla hänen kokemuksiaan tutkinnon eri vaiheista. Kisällin (ammattitutkinto) ja mestarin tutkinnon Siltä pohjalta Ari kuvasi, miten alalla kuin alalla asia hoituu. Rakenne on periaatteessa sama. Tutkintoon sisältyy hyvin monia osia. Tässäkin tapauksessa piti osoittaa taidot mm. pneumatiikassa, hydrauliikassa, yrittäjätietoudessa ja opetustaidossa. Tutkinto edellytti kaikkiaan kolmen eri näyttötyön tekemistä. Ensimmäinen työ oli pyöreä pöytä, jossa oli alaspäin kapenevat jalat. Seuraavaksi Arin piti rakentaa sivulta aukeava CD hyllykkö. Puuseppämestari ja lopputyö Lopputyö on viimeinen etappi mestarin tutkintoon. Se joko hyväksytään tai hylätään. Työn valmistelu alkaa alustavalla työpiirustuksella, joka lautakunnan täytyy hyväksyä. Ari kertoi testanneensa suunnittelemiensa tuolien yksinkertaisempaa versiota. Palautteena tuli kuitenkin vaatimus jalkojen kaartumisesta sekä taakse että sivulle. Kun lopulliset piirustukset oli hyväksytty, pääsi kokelas valmistelemaan näyttötyötään. Siihen annettiin noin viikko aikaa. Ari valitsi tuolin kohteekseen. Lautakunta totesi kuitenkin niitä tarvittavan kaksi, jotta työstön toistettavuus voitaisiin todeta tuoleja vertailemalla. Yksi työhön liittyvistä ideoista oli piirustuksen tietojen siirto kolmiulotteiselle työstökoneelle. Siihen meni kuulemma tuskastuttavan paljon aikaa. Tuskaisen vääntämisen jälkeen se kuitenkin on- 17

18 Klubilaisia kuuntelemassa puseppä Toivosen esitystä mestarin tutkinnosta ja sen vaatimuksista nistui. Näyttötyön tekemiseen varattiin viikko. Perjantaina puolen päivän jälkeen piti töiden olla esittelykunnossa. Ari totesi tekemiensä tuolien selkänojien olevan huonosti istutettuja. Siksi hän sai viikon lisäaikaa ja vaatimuksena oli tehdä kaksi vaatimukset täyttävää tuolia lisää. Se onnistui ja mestarin paperit tulivat kesäkuussa. Alkujaan urakkaan ryhtyi seitsemän innokasta puualan ammattilaista. Hyväksytysti tutkinnon suoritti tällä kertaa kaksi henkilöä. Ari pohti myös miksi urakkaan piti ryhtyä. Alun perin tavoitteena oli saada mestarin tutkintoon oikeuttavien näyttöjen vastaanotto ja hyväksymisoikeus. Hän vetosi myös tämän vuoden RI:n presidentin tunnuslauseeseen Näytä tietä. Ylläpitämällä ja kehittämällä omaa ammattitaitoaan opettajalla on mahdollisuus kouluttaa opiskelijoista entistä valmiimpia alansa osaajia, joihin teollisuus voi olla tyytyväinen. -pentti kuosmanen- 18

19 INERCITY LOHJAN KALKKIKAIVOKSESSA Tiistaina kokoontui noin 80 läntisen Uudenmaan Rotaria ja seuralaista Lohjan kaivosmuseon Tytyrisaliin pitämään Intercity-kokousta. Ruokatarjoilusta huolehti Lohjan juhlaserviisi luotettuun tapaansa. Tilaisuuden avasi Lohjannummen Rotaryklubin presidentti Heimo Rahikka ja juhlaesitelmän piti tutkija Torsti Salonen. Aiheena oli Salosella läntisen Uudenmaan kaivosteollisuus. Hän oli muuttanut otsikon muotoon Kaivosteollisuus Lohjan seudulla. Syynä oli se, että juuri Lohjan seudulla on ollut eniten ja merkittävintä kaivostoimintaa luvulta lähtien. Vuonna 1542 Laamanni Erik Fleming Heimo Rahikka aloitti rautamalmin louhintatyöt Lohjan Ojamolla. Rautakaivoksen malmia jalostamaan perustettiin Mustion ruukki vuonna Usko Ojamon malmiin ja sen riittävyyteen oli niin vahva, että lisäksi perustettiin muitakin ruukkeja: Antskog, Billnäs ja Fiskars. Ajan myötä tuotanto ei kuitenkaan riittänyt, vaan malmia tuotiin Ruotsin puolelta etenkin Tukholman edustalla olevasta Utösta. Louhintatekniikka oli 1500 ja 1600-luvulla varsin alkeellista. Kaivoksen pohjalla poltettiin puuta. Kuuman pohjan päälle kaadettiin kylmää vettä, mikä rikkoi kalliota. Siitä irrotettiin käsipelillä kivet masuunissa jalostettavaksi. Tuolla pelillä vuosituotanto oli noin 150 tonnia eli vajaa kolme nykyistä rekka-autokuormaa. Olosuhteet kaivoksessa olivat hankalat. Savu ja häkä aiheuttivat huonoa oloa ja tajunnan menetyksiä. Jossain vaiheessa havaittiin, että kunnon annos viinaa nautittuna ennen kaivokseen menoa mah- 19

20 dollisti pidemmän työrupeaman kuin selvin päin. Niinpä noin kolmen desilitran viina-annos oli kumottava kurkkuun ennen töiden alkua. Se oli tietysti terveydelle vaarallista. Toisaalta seurauksena oli rähinöitä, minkä vuoksi alueella tarvittiin oma karsseri. Ojamon kaivoksen tuotanto päättyi onnettomuuteen. Kun kaivaminen oli edennyt järven alle, ryöpsähti vesi kaivokseen. Silloisella Torsti Salonen pumppaustekniikalla ei kaivosta saatu tyhjäksi. Se onnistui vasta 1800-luvulla, jolloin tuotanto pääsi jatkumaan. Sillä välin oli Lohjan ympäristöstä löydetty useita pieniä malmioita (16), joissa oli kaivostoimintaa. Niiden tuotanto jatkui aina luvulle asti. Kiskon Orijärven kuparikaivos ei ole aivan läntistä Uuttamaata, mutta sen malmilla on ollut kuitenkin suuri merkitys Lohjan ympäristön ruukkien toimintaan. Kalkkia kaivetaan tänäkin päivänä Lohjalla. Nykyisen Pohjolanmäellä oli ennen lukion rakentamista jäljellä kuoppia merkkinä talonpoikien harrastamasta kalkinpoltosta. Myös Pusulassa on ollut vastaavaa toimintaa. Nykyaikainen vuorityö Lohjalla alkoi 1897, kun kallioperän teollinen hyödyntäminen aloitettiin. Särkisalolainen merikapteeni Karl Forström perusti tuolloin kalkinpolttolaitoksen. Siitä kasvoi yksi maamme suurimmista yrityksistä, Oy Lohja Ab. Toiminta aloitettiin Tytyrin avokaivoksessa. Aloittamista hidasti kirkko, koska maa oli seurakunnan omistuksessa. Kun vuokra alkoi tuntua liian suurelta siirrettiin louhinnan painopiste Ojamolle. Tehdas osti Haikarin kalkkiesiintymän alueen vuonna Kiveä louhittiin vuodesta 1928 lähtien kalkkitehtaan tarpeisiin. 20

21 Lohjan Kalkkitehdas Oy rakennutti vuosina kapearaiteisen rautatien Ojamon kalkkikivilouhokselta Virkkalan kalkki- ja sementtitehtaalle kiven kuljetusta varten. Junissa matkusti myös yhtiön henkilökuntaa. Rautatie kulki nykyisen Kalkkitien kohdalla. Sen käyttö lopetettiin vuonna Tytyrissä siirryttiin maan alle osittain 1947, jolloin 110 metrin tasolle rakennettuun murskaamoon pudotettiin avolouhoksesta louhitut kivenjärkäleet murskattavaksi. Kokonaan maanalaiseen toimintaa siirryttiin Tänään Tytyrissä porataan ja ammutaan 350 metrin syvyydessä. Järven ja osin kaupungin alueiden alla risteilevän käytäväverkoston yhteispituus on yli 60 kilometriä. Nykyään työtä tehdään yhdessä vuorossa. Tuotanto on taas lisääntymään päin. Kaivoksen vieressä on toiminnassa kaksi kalkkiuunia. Tuotteet menevät hyvin erilaisiin tarkoituksiin. Niitä käyttää maatalous, teollisuus etenkin paperiteollisuus, vedenpuhdistus jne. Torsti Salosen esitys oli mielenkiintoinen ja elävä. Se kirvoitti yleisöstä runsaasti kysymyksiä ja muutaman asiaa valaisevan kommentin. -pentti kuosmanen- 21

22 KATUPALVELUYHDISTYS KARTSA RY Katupalveluyhdistys Kartsa ry: n puheenjohtaja Anu Saha puhui meille harrastuksestaan Yhdistys on aloittanut toimintansa 1987 eli toiminut jo 19 vuotta. Toiminta alkoi Lohjan kaupungin ja Lohjan seurakunnan yhteistyönä. Toiminnan ympäriltä perustettiin yhdistys Kartsa on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton yhdistys. Sen suurimmat tukijat ovat Toiminna alkuun panneet Lohjan kaupunki ja Lohjan seurakunta. Anu Saha Jäsenmaksua peritään tänä vuonna varisnaisilta jäseniltä 5 ja kannatushenkilöjäseneltä 15. Kannatusyhteisöjäsenten vuosimaksu riippuu yhteisön jäsenten määrästä: 1-9 henkilön Jäsenet 2006 yhteisö 50, henkilön yhteisö 100 ja yli 100 henkilöä yhteisössä 200. Varsinaisia jäseniä 38 Kannatushenkilöjäseniä 27 Kannatusyhteisöjäseniä 11 Kunniajäseniä 2 Vapaaehtoinen päivystäjä on aina varsinainen jäsen. Hänen täytyy olla täytyy olla 18-vuotta täyttänyt, Kartsakoulutuksen käynyt, vaitiolovelvollinen, turvallinen aikuinen kadulla. Kartsan päivystäjä ei mene tappeluihin väliin fyysisesti vaan olemalla läsnä ja ääntä käyttämällä. Kartsan jäsenyys edellyttää päivystämistä vähintään kerran vuodessa. Kartsan tavoitteet ovat: turvallisuus, kasvun tukeminen, vanhemmuuden tukeminen, vapaaehtoisten työn mielekkyyden ja jaksamisen ylläpitäminen. Kartsa tekee ennaltaehkäisevää nuorisotyötä kohtaamalla nuoret heidän omassa elinympäristössään heidän vapaa-ajallaan. Kartsa 22

23 tekee etsivää nuorisotyötä ja pyrkii huomioimaan myös syrjäytymisvaarassa olevat nuoret. Kartsa tekee yhteistyötä muiden nuorten parissa toimivien tahojen kanssa (hoitoonohjaus). Pyrkimyksenä on tukea vanhempia nuorten kasvatustyössä. Jaetaan informaatiota nuoria koskevista asioista (teemat, vanhempainillat). Tärkeintä on päivystäminen kadulla ja nuorisotapahtumissa perjantaisin ja juhlapyhien aattoina. Toimintaan kuuluu keskustelu nuorten kanssa. Autolla pyritään kiertämään koko Lohjan alue. Mutta toiminta keskitetään sinne, missä nuoret ovat. Työntekijöitä valmistellaan kierrokselle antamalla keskustelunaiheiksi erilaisia teemoja. Kartsan teema keväällä 2006 on ollut Tulevaisuuden suunnitelmat kuten jatko-opinnot ja kesätyöt. Kesän teema oli Omilla valinnoilla on väliä, joka sisältää aiheita päihteiden käyttö, seksi (kondomi-kampanja). Syksyllä kampanjoidaan teemalla Kaveria ei jätetä. Siinä käsitellään aiheita, miksi ja miten kaverista pidetään huolta ja miten kavereita kohdellaan. Liian päihtyneet nuoret toimitetaan ensisijaisesti kotiin, tarvittaessa sairaalaan. Heidän vanhempiinsa otetaan yhteyttä ja heille tarjotaan keskusteluapua. Tarvittaessa humalainen lapsi viedään kotiin sellaisenaan mitenkään siistimättä. Tarvittaessa Kartsa on yhteydessä muihin viranomaisiin kuten poliisi ja sosiaalitoimeen. Anun mukaan Kartsa tekee eniten huostaanottoon johtavia ilmoituksia. Suuri ongelma on pienen porukan tolkuton juominen. Muut huumausaineet kuuluvat myös kuvaan. Väärinkäyttäjät jakaantuvat omiin porukoihinsa. Yhdellä on viina ja toisella vaikkapa marihuana. Tavallisen nuoren kannattaa välttää näitä porukoita. Siellä voi saada vahingossa selkäänsä pahemman kerran. Nuorten nukkumaanmeno tai ainakin kotiutumisajoista Anu on vankasti sitä mieltä, että ennen iltayhtätoista pitäisi nuorten olla jo kotona. Viimeistään silloin alkaa meno mennä rajuksi kaupungilla. 23

24 Tilastovertailua (19.8.) Kontaktit nuoriin Puututtu tappeluun Annettu ensiapua Viety kotiin syy: humala 5 tyttöä, 5 poikaa tyttöä, 7 poikaa Vanhemmat 4 11 hakeneet Syy: humala 2 tyttöä, 2 4 tyttöä, 7 poikaa poikaa Viety sairaalaan 6 humala tai 3 pahoinpitely pahoinpitely Soitettu apua 18 poliisi 18 poliisi 1 ambulanssi 4 ambulanssi Täysi-ikäiset 4 poliisi 1 poliisi 7 tappeluita, ea, sairaalaan, kotiin 1 ambulanssi 12 tappeluita, ea, kotiin Anun esitys pani taas kerran miettimään nyky yhteiskunnan tapaa huolehtia nuorista. Siinä Kartsa korjaa osaltaan yhteiskunnan rakenteiden ja arvojen vääristymää sekä vanhempien osin epäonnistunutta kasvatustyötä. - pentti kuosmanen - 24

25 AUTOKAUPPAA LOHJALAISITTAIN LOHJANPORTIN AUTO Volvo, Renault, Skoda ja Mitsubisi ovat Lohjanportin auton edustamia merkkejä. Näistä ja ennen kaikkea Volvosta meitä valisti toimitusjohtaja Juha Keskinen. Runsaalle osanottajajoukolle tarjoiltiin tiedon lisäksi erinomaiset voileivät kahvin tai teen kera. Siinä yhteydessä toimitusjohtaja totesi kahvion olevan siitä erikoinen, että kyseessä ei ole ulkoistettu palvelu. Yhtenä selityksenä on se, että kahvio toimii myös työpaikkaruokalana ja henkilökunnalla on ruokaetu. Lohjalla eri automerkkien edustukset ovat mielenkiintoisesti jakautuneet. Vaikka Volvo on Fordin omistuksessa, sitä ei myy Ford-liike eikä Lohjanportin auto Fordia. Skoda puolestaan on VW-konsernin tuote, mutta se on Lohjanportin auton edustuksessa. Toisaalta Volvon ja Renaultin yhteinen maahantuonti on lopetettu. Renault on perustanut yhteispohjoismaisen maahantuontiyrityksen. Lohjanportin auto on kasvanut hurjasti vuodesta Silloin henkilöstöä oli 22 ja 2006 alussa 49. Automyyjiä on Toimitusjohtaja katsoo kuuluvansa edelleen automyyjiin. Asentajia on yhteensä 33. Keskisen mukaan huoltohenkilöstön saaminen on nykyään vaikeaa. Parhaillaankin on haku päällä. Tammisaaren liikkeen vahvuus on puolestaan 26 henkeä. Tammisaaren erikoisuutena on Lohjaan verrattuna Ford-edustus. Nykyautoissa esiintyy erittäin vähän mekaanisia vikoja. Sähköongelmat sen sijaan ovat tavallisia ja hyvin harmillisia. Esimerkkinä Juha Keskinen kertoi autosta, jonka takaikkuna laskeutui ala-asentoon aina, kun radio kytkettiin päälle. Syyksi osoittautui ohjelmointivirhe, joka lopulta oli suhteellisen helppo korjata. 25 Juha Keskinen

26 Kuvaavaa nykytoiminnalle oli myymälän valoisa sinivalkoinen ilme. Se on päämiehen määräämä ja kuvastaa kuulemma Skandinaavista y l e l l i s y y t t ä. Mainonta on hyvin keskitetysti ohjattua. Lisäksi liike voi itse päättää mainostaa kampanjoitten lisäksi. Silloinkin päämiehen valmiita pohjia on syytä käyttää. Juha Keskinen mainitsi muutaman sanan vaihtoautokaupasta. Vaihtoautovarastosta hän totesi: Se on elämän ja kuoleman kysymys. Uudet autot ovat nyt halvempia kuin ennen ja vaihtoautovarastot kasvavat. Käsite vaihtosuhde vilahti puheessa. Uuden auton ostaja vaihtaa yleensä vanhan auton ja kuvittelee, että se vain jää kauppiaalle. Kyseinen vaihtoauto menee kaupaksi taas jollekin asiakkaalle, joka puolestaan saattaa tarjota omaa vanhaa autoaan vaihdossa. Näin alkuperäinen vaihtoauto saattaa synnyttää monen vaihdon ketjun. 26

27 Saksantuonneista oli myös keskustelua. Keskinen kertoi liikkeen tuoneen kokeeksi kaksi autoa. Toinen oli kaikin puolin kunnossa ja meni hyvin kaupaksi. Sen sijaan toisen Volvon kanssa oli runsaasti ongelmia. Suureks vaikeudeksi Keskinen määritteli usein vaillinaisen dokumentaation. Auton historaan jää näin epäselviä kohtia. Saksasta tultujen käytettyjen autojen vaihtoarvo on osoittautunut myös matalammaksi, kuin maahantuojan uutena tuomien samanikäisten henkilöautojen. Pienen utelun jälkeen toimitusjohtaja Keskinen myönsi, että liiketoiminnan kannattavin osa on kuitenkin korjaamotoiminta. Myös lisätarvikkeet myydään hyvällä katteella. Lopuksi meille esiteltiin myyjien käyttämä tilaussovellus. Sen avulla voi valita haluamansa mallin ja koota siihen mieleisen varustepaketin. Kun tilaus sitten lähtee tehtaalle, voi myyjä seurata prosessin kulkua reaaliajassa. Vierailu kokosi yli kaksikymmentä jäsentämme kuulemaan esitystä, jonka perusteella saimme hyvän kuvan Lohjanportinauton toiminnasta. - pentti kuosmanen - 27

28 PUHELIN VAI LAAJAKAISTA - TULEVAISUUDEN LIIKETOIMI Kokouksessamme 28 syyskuuta 2006 palvelupäällikkö Timo Holma kertoi meille Lohjan Puhelin Oy:n kuulumisia. Alueellisena puhelinyhtiönä se kuuluu Finnet ketjuun. Toimalue on perinteisesti Lohja ympäristöineen. Vastuut laajakaistan ja mobiilitekniikan osalta alkavat Lohjan alueelta ja jatkuvat aina valtatie kolmoselle asti. Perinteisesti Lohjan puhelin on tarjonnut alueellaan lankaliittymiä. Kyseessä on piirikytkentäinen yhteys eli yhteys on koko ajan kahden puhujan välillä. Nimensä mukaisesti ne on tarkoitettu puheen siirtämiseen kahden pisteen välillä. Puhelinlinjaa voidaan käyttää myös tiedonsiirtoon modeemilla. Nykymittapuun mukaan yhteys on hidas. Piirikytkentäisen yhteyden veloitus perustuu yhteysaikaan eli puhelun kestoon Laajakaistalla tarkoitetaan tietoliikenneyhteyttä, joka mahdollistaa tietoverkoissa olevan tiedon nopean ja vaivattoman käytön (Viestintävirasto). Laajakaistayhteyden nopeus on vähintään 256 kb/s. Tietoa siirretään ykkösinä ja nollina. Tietty määrä näitä paketoidaan ns. kehykseen, joka puolestaan pitää sisällään mm. osoitetiedon siitä, mihin paketti on matkalla. Yhteys on pakettikytkentäinen eli tietoa siirretään pala kerrallaan muun tietoliikenteen seassa. Puheen siirto pakettikytkentäisessä verkossa asettaa toiminnalle omia vaatimuksiaan. Kun puhe muokataan ykkösiksi ja nolliksi, on pakettien viiveetön eteneminen tärkeää. Jos paketit hidastelevat matkalla, kuulostaa puhe katko- 28

29 Liittymää Lohjan Puhelimen liittymäkehitys Puhelinliittymä Kaapeli TV Laajakaista tammi.04 huhti.04 heinä.04 loka.04 tammi.05 huhti.05 heinä.05 Aika loka.05 tammi.06 huhti.06 heinä.06 naiselta ja on joskus mahdotonta ymmärtää. Puheliikennepakettien priorisointi takaa hyvän puheen laadun. Esitelmöitsijä kertoi Lohjan Puhelimen pystyvän tarjoamaan tämän palvelun koko valtakunnan alueella. Valtakunnallisesti lankapuhelinliittymien määrä on laskenut ja matkapuhelinliittymien noussut. Vuodesta 1999 viime vuoteen oli kiinteiden liittymien määrä laskenut vajaasta kolmesta miljoonasta hieman päälle kahden miljoonan. Lohjan puhelimen alueella kiinteiden puhelinliittymien määrän lasku on ollut kuitenkin hitaampaa kuin muualla maassa. Lisäksi laajakaistan käyttäjämäärä on ollut kovasti kasvussa. Siinä vanhaa lankaverkkoa voidaan hyödyntää uudella tavalla. Valtakunnallisena tavoitteena on kattaa valtaosa suomalaisista kodeista laajakaistayhteydellä. Viime vuoden syyskuussa maassamme oli 1,2 miljoonaa kotia joissa oli laajakaistaliittymä joko ADSL-tai kaapeliyhteys. Laajakaista tekee mahdolliseksi suurempien tietosisältöjen ja vaativampien palveluiden käyttämisen tietoliikenneverkossa. Laajakaista itsessään on vain yhteys. Ilman palveluita on vaikea hyödyntää nopeaa tietoliikenneyhteyttä. Mitä palveluja suomalaiset sitten käyttävät? Siitä kertoo oheinen taulukko. Esitelmöitsijä pohti lopuksi laajakaistan tulevaisuutta kysyen 29

30 mitä palveluita laajakaista tarjoaa tulevaisuudessa ja millainen sen tekninen rakenne on. Palveluita voisivat olla: VoIP, Puhetta ip-verkon yli eli laajakaistaa käyttäen IPTV, televisiokanavia laajakaistan yli VoD, videovuokrausta laajakaistan yli Jaettu olohuone Voidaan jakaa kuvia, musiikkia, videoita, keskusteluja yms. kutsuttujen ystävien kesken Telelääketiede mahdollistaa terveyspalvelut siellä, missä niitä tarvitaan Valvonta- ja seurantapalvelut Mitä muuta? Millainen laajakaista on tulevaisuudessa? Kiinteä vai mobiili? Tasahinta, määräpohjainen laskutus, moduloitu hinta? Sun, mun vai meidän laajakaista? Liittymä vai palvelu vai liittymäpalvelu? Esitelmän loppuosa käsitteli Lohjan Puhelin Oy:n liiketoimin- 30

31 taa ja tulosta. Siihen liittyen hän esitti kaavion laskelmasta, jossa rahavirrat konkretisoituvat suhteessa toimintaympäristöön. Sen perusteella paikallinen puhelinyhtiö on taloudellisessa mielessä siunaukseksi Lohjalle ja lohjalaisille. Esitys oli mielenkiintoinen valottaen Lohjan Puhelimen liiketoimintaa hyvin selvällä tavalla. - pentti kuosmanen - 31

32 R Y L A Aatos Lahtinen Pentti Jänkälä Piirin ensimmäinen Rotary Youth Leadership Avard pidettiin Lohjalla Järjestelyistä vastasiva Pävi Korhonen ja Panu Ruoste. Tilaisuuden avasivat governor Pentti Jänkälä ja RYLA-komitean puheenjohtaja Aatos Lahtinen. Alakuvassa osallistujat ja kurssin vetäjät. 32

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kauniainen Grankulla Rotary Club

Kauniainen Grankulla Rotary Club Kauniainen Grankulla Rotary Club Toimintasuunnitelma Rotaryvuosi 2008-2009 Juha Pulkkinen Toteuta unelmasi Förverkliga drömmen Make Dreams Real Yleistä Toiminta jatkuu noudattaen klubissa hyviksi koettuja

Lisätiedot

Tilakustannukset osana palvelun kustannusrakennetta

Tilakustannukset osana palvelun kustannusrakennetta Tilakustannukset osana palvelun kustannusrakennetta Investointien ja toiminnan muutosten vaikutukset palvelujen kustannuksiin Keskeiset periaatteet Kuntayhtymä vuokraa tilat pääsääntöisesti jäsenkunnilta

Lisätiedot

Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät. 12.11.2013 Esittäjän nimi 1

Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät. 12.11.2013 Esittäjän nimi 1 Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät 12.11.2013 Esittäjän nimi 1 ESIMERKKI APTEEKIN TULOSLASKELMASTA APTEEKIN TULOSLASKELMA Liikevaihto 3 512 895 Kelan ostokertapalkkiot 34 563 Muut tuotot 27 156

Lisätiedot

AUTOSALPA RAKENTAA LAHTEEN UUDEN TOIMITALON

AUTOSALPA RAKENTAA LAHTEEN UUDEN TOIMITALON LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa heti AUTOSALPA RAKENTAA LAHTEEN UUDEN TOIMITALON Autosalpa Oy ja Renor Oy ovat sopineet torstaina, 19.6.2008, tonttikaupasta Lahden Asemantaustan kaupunginosassa olevasta

Lisätiedot

Terveydenhuollon kuntayhtymä, pelastuslaitos, lähikunnat, Kela, hoito- ja palvelukodit ovat yleisimmät sidosryhmät.

Terveydenhuollon kuntayhtymä, pelastuslaitos, lähikunnat, Kela, hoito- ja palvelukodit ovat yleisimmät sidosryhmät. YRITTÄJYYSTARINA Rautalammin Sairaankuljetus Oy on osakeyhtiö, joka aloitti toimintansa 1.7.2001. Osakkaita oli aluksi kolme, joiden osakkuudet olivat 50%, 30% ja 20%. Tästä piti tehdä ilmoitus kaupparekisteriin.

Lisätiedot

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32

Lisätiedot

SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ. Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito

SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ. Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito Kaamanen Kaamasen kylään on Ivalosta matkaa noin 70 km. Kylässä asuu vajaa 200 kuntalaista, joista ikäihmisiä

Lisätiedot

Keskiviikko 14.05.2008 kello 18.00 Paloaseman johtokeskus 1. 8 KESÄN 2008 TYÖNTEKIJÄSELVITYS 2. 9 KESÄTOIMINTA JA MAKSUJEN MÄÄRITTÄMINEN

Keskiviikko 14.05.2008 kello 18.00 Paloaseman johtokeskus 1. 8 KESÄN 2008 TYÖNTEKIJÄSELVITYS 2. 9 KESÄTOIMINTA JA MAKSUJEN MÄÄRITTÄMINEN VAPAA AJAN LAUTAKUNTA KOKOUS 3/2008 Keskiviikko 14.05.2008 kello 18.00 Paloaseman johtokeskus 1. 8 KESÄN 2008 TYÖNTEKIJÄSELVITYS 2. 9 KESÄTOIMINTA JA MAKSUJEN MÄÄRITTÄMINEN 3. 10 TALOUDEN TOTEUMA 4. 11

Lisätiedot

JOHTOSUUNNITELMASTA TOIMINTASUUNNITELMAAN

JOHTOSUUNNITELMASTA TOIMINTASUUNNITELMAAN JOHTOSUUNNITELMASTA TOIMINTASUUNNITELMAAN Esittäjä: OLAVI MIETTINEN Päivämäärä 19.03.2011 Esityksen tavoite: Tulevat presidentit, -sihteerit ja komiteat Innostaa sekä lisätä valmiuksia: Suunnitella klubin

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 16

Espoon kaupunki Pöytäkirja 16 25.02.2015 Sivu 1 / 1 738/00.04.01/2015 16 Espoon uuden sairaalan aula- ja turvallisuuspalvelujen organisointi HUS -Servis liikelaitoksen ja HUS -Kiinteistö Oy:n Turvapalvelujen hoidettavaksi (Kh/Kv) Valmistelijat

Lisätiedot

ROTARYVUODEN SUNNITTELU. Päivämäärä: 17.03.2012

ROTARYVUODEN SUNNITTELU. Päivämäärä: 17.03.2012 ROTARYVUODEN SUNNITTELU Esittäjä: OLAVI MIETTINEN Päivämäärä: 17.03.2012 Esityksen tavoite: Tulevat presidentit, -sihteerit ja komiteat Innostaa sekä lisätä valmiuksia: Suunnitella klubin hallinto ja toiminta

Lisätiedot

Kenguru 2011 Benjamin (6. ja 7. luokka)

Kenguru 2011 Benjamin (6. ja 7. luokka) sivu 1 / 6 NIMI LUOKKA/RYHMÄ Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Jätä ruutu tyhjäksi, jos et halua

Lisätiedot

VAIHTO-OPPILAAKSI ULKOMAILLE

VAIHTO-OPPILAAKSI ULKOMAILLE VAIHTO-OPPILAAKSI ULKOMAILLE 28.8.2015 Sakari Wallin 1 Sisältö Rotary nuorisovaihto Vuosivaihto Pääsyvaatimukset ja kustannukset Vuosivaihtoon hakeminen ja valinta Yhteystiedot 28.8.2015 Sakari Wallin

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan Tästä lähdettiin Vuonna 2006 tuli kuluneeksi kymmenen vuotta ammatillisten opettajakorkeakoulujen syntymisestä. Opettajakorkeakoulujen toiminta alkoi elokuussa 1996, jolloin laki ammatillisesta opettajankoulutuksesta

Lisätiedot

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kysely kandien kesätöistä 2013 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa 2013.

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

3. Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

3. Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Suomen hydrologian yhdistys (SHY) VUOSIKOKOUS 15.5.2014 klo. 17.30-18:43 Suomen ympäristökeskus, Mechelininkatu 34a, Helsinki Läsnäolijat: Johanna Korhonen, Hannu Marttila, Harri Koivusalo, Ari Jolma,

Lisätiedot

Hallintokeskus, Vierimaantie 5, Iso kokoushuone, Ylivieska

Hallintokeskus, Vierimaantie 5, Iso kokoushuone, Ylivieska Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Pöytäkirja 2/2013 1 Veteraaniasiain neuvottelukunta Aika 19.11.2013 klo 09:30-11:00 Paikka Hallintokeskus, Vierimaantie 5, Iso kokoushuone, Ylivieska Käsitellyt asiat Otsikko

Lisätiedot

HUS-Kiinteistöt Oy:n tietomallipohjainen investointiprosessi

HUS-Kiinteistöt Oy:n tietomallipohjainen investointiprosessi HUS-Kiinteistöt Oy:n tietomallipohjainen investointiprosessi Esitelmä 17.9.-14 HUS-Kiinteistöt Oy:n toimintaympäristö Onnistunut rakennusinvestointi Tietomallipohjainen investointiprosessi Tietomallintamisen

Lisätiedot

HUS-Tilakeskus Hallitus 27.4.2010, LIITE 2

HUS-Tilakeskus Hallitus 27.4.2010, LIITE 2 1 HUS-Tilakeskus Hallitus 27.4.2010, LIITE 2 HUS:N OMISTAMAT ASUNNOT SAIRAANHOITOALUEITTAIN 24.11.2009 Yhtiöiden tiedot kerätty pääosin Valjakka Oy:n asuntoselvityksestä ja talousluvut laskettu käytössä

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Näin me sen teimme. RYLA-koulutus Urpilan kartanossa

Näin me sen teimme. RYLA-koulutus Urpilan kartanossa Näin me sen teimme RYLA-koulutus Urpilan kartanossa Ylivieskan Rotary klubi Ylivieskan Jokivarsi Rotary klubi Haapaveden Rotary klubi Oulaisten Rotary klubi 22.3.2014 MARTTI MATIKAINEN 1 OHJELMA RYLA-JOHTAMISSEMINAARI

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Toimintakertomus kaudelta 2011 2012

Toimintakertomus kaudelta 2011 2012 Toimintakertomus kaudelta 2011 2012 Kauden kansainvälinen teema Kauden kansainvälinen teema oli Kuuntele sydäntäsi auttaaksesi muita RI presidenttinä toimi Kalyan Banerjee. Kokemäen rotaryklubilla oli

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä 1. Yleistä Jyväskylän nuorisovaltuusto on vuonna 2009 perustettu 13 20 vuotiaiden jyväskyläläisten nuorten vaikuttamis- ja kuulemiskanava. Se pyrkii parantamaan nuorten kuulemista ja osallistumista päätöksentekoon

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 107/2011 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi apteekkimaksusta annetun lain 1 a ja :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi apteekkimaksusta annettua lakia. Apteekin mukaan määräytyvän

Lisätiedot

ALUSTAVA AIKATAULU 20.12.2013 (Aikataulutus perustuen siihen, ettei kuntien päätöksistä valiteta)

ALUSTAVA AIKATAULU 20.12.2013 (Aikataulutus perustuen siihen, ettei kuntien päätöksistä valiteta) 1 (5) ROUSKIS OY:N JA TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY:N YHDISTYMISPROSESSI ALUSTAVA AIKATAULU 20.12.2013 (Aikataulutus perustuen siihen, ettei kuntien päätöksistä valiteta) 1 Luonnokset yhdistymissopimuksesta,

Lisätiedot

toteutus, Kari Sippola

toteutus, Kari Sippola Radiologisen yksikön rakennusprojektin toteutus, Kari Sippola 1 HUS-Kuvantamisen toimitilat vuokralaisena kaikissa radiologisen yksikön toimitiloissa tilojen omistajina; HUS kuntayhtymä, kaupungit ja kunnat

Lisätiedot

Kiinteän omaisuuden myynti/määräala kiinteistöstä Gröndal 753-421-12-1 sekä kiinteistö 753-421-878-4/Louhintahiekka Oy

Kiinteän omaisuuden myynti/määräala kiinteistöstä Gröndal 753-421-12-1 sekä kiinteistö 753-421-878-4/Louhintahiekka Oy Valtuusto 65 18.06.2012 Kiinteän omaisuuden myynti/määräala kiinteistöstä Gröndal 753-421-12-1 sekä kiinteistö 753-421-878-4/Louhintahiekka Oy 299/10.00.02/2012 KAAVJAOS 39 Kaavoitusjaosto 28.03.2012 Valmistelija:

Lisätiedot

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA 2014 Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA Kun koulu loppuu -tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yläkoululaisten ja lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmia,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4 07.06.2012 Sivu 1 / 1 24/00.02.02/2011 4 Pelastustoimen rakennushankkeet vuosina 2013-2017 Valmistelijat / lisätiedot: Lindholm Stefan, puh. (09) 816 83061 Pietikäinen Olli, puh. (09) 816 26820 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Vastuu on meidän! Ansvaret är vårt!

Vastuu on meidän! Ansvaret är vårt! Lions Clubs International MD 107 Finland Vastuu on meidän! Ansvaret är vårt! Aktiviteetti lionsklubeille Netin turvallinen käyttö perheissä 1 Leijonien oma palveluaktiviteetti! Netin turvallinen käyttö

Lisätiedot

I I PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS. Kaupparekisterijärjestelmä : -

I I PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS. Kaupparekisterijärjestelmä : - PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisterijärjestelmä Sivu 1 31.07.2013 : - SÄÄNNÖT Yritys- ja yhteisötunnus: 2555471-2 Yhtiö: Luoteis-Kuhmon kyläverkko-osuuskunta Käsittelevä toimisto: Jäljennöksen

Lisätiedot

Roatarian Leadrship Academy,HAMK 19.4.2007

Roatarian Leadrship Academy,HAMK 19.4.2007 ITSENSÄ JOHTAMINEN Roatarian Leadrship Academy,HAMK 19.4.2007 Helena Rantanen 20 vuotta yrittäjänä Aulangon apteekki apteekkari Aulangon Rotaryklubi 2. Sihteeri v. 2007 presidentti v. 2009-2010 KOKEMUSTA

Lisätiedot

Tansanian Ilembulan sairaalan tehohoitoyksikön toiminta 2008 2009

Tansanian Ilembulan sairaalan tehohoitoyksikön toiminta 2008 2009 Pasilan Rotaryklubi - Fredriksbergs Rotaryklubb 17.5.2011 Teksti ja kuvat perustuvat klubin verkkosivulla aiemmin julkaistuun aineistoon Tansanian Ilembulan sairaalan tehohoitoyksikön toiminta 2008 2009

Lisätiedot

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Esityksen sisältö 1. Aineeton pääoma 2. Miksi vapaaehtoiskysely?

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2014

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.3.2014 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus kuu 2014 Työttömyyden peruskuva on säilynyt ennallaan. Työttömien määrä

Lisätiedot

tukee yritysten räätälöityjä koulutusratkaisuja täsmäkoulutusta Uudenmaan TE-keskuksen

tukee yritysten räätälöityjä koulutusratkaisuja täsmäkoulutusta Uudenmaan TE-keskuksen TÄSMÄ-projekti tukee yritysten räätälöityjä koulutusratkaisuja täsmäkoulutusta Uudenmaan TE-keskuksen ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittama jatkuu 29.2.2008 saakka sekä teollisille että palvelualan

Lisätiedot

Dream Broker. Jani Heino Asiakkuusjohtaja

Dream Broker. Jani Heino Asiakkuusjohtaja Dream Broker Jani Heino Asiakkuusjohtaja Dream Broker lyhyesti Dream Broker on online-videoratkaisuja toimittava ohjelmistoyritys Tarjoamme SaaS-ohjelmiston online-videoiden tuotantoon, editointiin, hallintaan,

Lisätiedot

Kuntayhtymän omaisuus sekä vastuut ja velvoitteet

Kuntayhtymän omaisuus sekä vastuut ja velvoitteet Kunnanhallitus 332 25.08.2014 Kunnanvaltuusto 79 01.09.2014 EVTEK-kuntayhtymän purkaminen 379/00.04.02/2013 Kunnanhallitus 25.08.2014 332 Selostus EVTEK-kuntayhtymä Kuntayhtymän jäsenkunnat sekä osuudet

Lisätiedot

PÄIHDEPOTILAS PÄIVYSTYKSESSÄ JA OSASTOLLA

PÄIHDEPOTILAS PÄIVYSTYKSESSÄ JA OSASTOLLA PÄIHDEPOTILAS PÄIVYSTYKSESSÄ JA OSASTOLLA Psykososiaalisten interventiomallien ja hoitoonohjauskäytäntöjen kehittäminen. Pilottina Hyvinkään sairaala SOCCA, Helsinki 10.02.2015 Sisko Vierimaa Linjaesimies/vastaava

Lisätiedot

Technopolis Erilainen kiinteistöyhtiö

Technopolis Erilainen kiinteistöyhtiö 1 Technopolis Erilainen kiinteistöyhtiö Kiinteistöihin, toimitilojen vuokraukseen ja palveluihin erikoistunut pörssiyhtiö. Yhtiö on keskittynyt monikäyttäjäympäristöihin. Sen keskeinen toiminta-ajatus

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

TULEVIEN PRESIDENTTIEN VALMENNUS KAUDELLE 2015-2016. Hyviä käytäntöjä, kyselyn tulokset

TULEVIEN PRESIDENTTIEN VALMENNUS KAUDELLE 2015-2016. Hyviä käytäntöjä, kyselyn tulokset TULEVIEN PRESIDENTTIEN VALMENNUS KAUDELLE 2015-2016 Hyviä käytäntöjä, kyselyn tulokset Pressan kestokansio, myös sähköisenä Puolisot mukana toiminnassa Klubin viihtyvyys / iloinen tekemisen meininki Kokoukset

Lisätiedot

M I T E N R O T A R Y N Ä K Y Y S O S I A A L I S E S S A M E D I A S S A

M I T E N R O T A R Y N Ä K Y Y S O S I A A L I S E S S A M E D I A S S A Rotary ja Internet 1 M I T E N R O T A R Y N Ä K Y Y S O S I A A L I S E S S A M E D I A S S A RI:n ryhmät 2 Kuva: http://www.bbrotary.w5h-global.com/ Rotarit sosiaalisessa mediassa 3 Facebook Miksi Facebook?

Lisätiedot

Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012

Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012 Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012 Lähteenä vuosittain tehtävä valtakunnallinen kysely etsivää nuorisotyötä tekeville sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön laatima kooste Etsivä nuorisotyö

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.4.2006 30.6.2006

Osavuosikatsaus 1.4.2006 30.6.2006 Osavuosikatsaus 1.4.2006 30.6.2006 1 Elisan Q2 2006 Q2 2006 ja taloudellinen tilanne Katsaus matkaviestintään ja kiinteän verkon liiketoimintaan Strategian toteuttaminen ja 3G-palvelupaketit Näkymät vuodelle

Lisätiedot

Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto

Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto Taru-Kalusteen Tarja Siivonen toiminut yrittäjänä 40 vuotta Nummelan Kenttälässä toimivan Taru-Kalusteen yrittäjä Tarja Siivoselle on kertynyt yrittäjyysvuosia

Lisätiedot

PIRKANMAAN HOITOKOTI KÄYTÄNNÖN OHJEITA KUOLEMAN JÄLKEEN

PIRKANMAAN HOITOKOTI KÄYTÄNNÖN OHJEITA KUOLEMAN JÄLKEEN PIRKANMAAN HOITOKOTI KÄYTÄNNÖN OHJEITA KUOLEMAN JÄLKEEN 1 Potilaan kuoleman jälkeen Läheisillä on mahdollisuus hyvästellä vainaja kiireettömästi potilashuoneessa tai Hoitokodin kappelissa. Läheiset voivat

Lisätiedot

YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1

YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1 YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien kesäkuussa 2007 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista sekä kesätyöntekijöiden palkkaamisesta.

Lisätiedot

Kymenlaakson toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämistä koskeva selvitystyö. 5.8.2014 Pentti Rauhala

Kymenlaakson toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämistä koskeva selvitystyö. 5.8.2014 Pentti Rauhala Kymenlaakson toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämistä koskeva selvitystyö 5.8.2014 Pentti Rauhala Esittäytyminen Pentti Rauhala, s. 9.4.1945, FT, dosentti, VTM, ak opettaja, asun Lahdessa, eläkkeelle

Lisätiedot

Kiinteistöpalvelut- ja turvallisuusalan ennakointikamari

Kiinteistöpalvelut- ja turvallisuusalan ennakointikamari Kiinteistöpalvelut- ja turvallisuusalan ennakointikamari Kiinteistöpalvelut- ja turvallisuusalan ennakointikamari Matti Husso Tuntiopettaja KM, tradenomi (turvallisuus) matti.husso@edu.hel.fi 040-33 40

Lisätiedot

Yleisten apurahojen hakuohjeet

Yleisten apurahojen hakuohjeet Yleisten apurahojen hakuohjeet 1) Mihin tarkoitukseen rahasto jakaa yleisiä apurahoja? Erilaisia hankkeita tukemalla rahasto haluaa lisätä Suomen ja Norjan välisiä kontakteja sekä lisätä molempien maiden

Lisätiedot

www.sunnycarcenter.fi

www.sunnycarcenter.fi www.sunnycarcenter.fi www.sunnycarcenter.fi Sunny Car Center Oy Vankanlähde 7 13100 Hämeenlinna Tel +358 (0)10 322 3344 Fax +358 (0)10 322 3345 www.sunnycarcenter.fi Katariina Muukka Project Coordinator

Lisätiedot

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen)

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen) Näin homma toimii seminaari sekä Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry 15 - vuotta Aika: Torstai 31.10.2013 Paikka: Wegeliussali, ODL, Albertinkatu 16, 90100 Oulu 9.30 Aamukahvi 10.00 Musiikkiesitys

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY JA YHTEISÖLLISYYS kotona asumisen tukeminen kansalaisaktiivisuuden edistäminen toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen työllistäminen

Lisätiedot

ILMAJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 8 Perusturvalautakunta Hallintoasioista sivu 1

ILMAJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 8 Perusturvalautakunta Hallintoasioista sivu 1 ILMAJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 8 Perusturvalautakunta Hallintoasioista sivu 1 Kokousaika 27.10.2011, kello 18.00 20.00 Kokouspaikka Saapuvilla olleet jäsenet Jaakko Ilkan koulu Löppönen Markku, puheenjohtaja

Lisätiedot

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4.

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4. 1 Mervi Matinlauri Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö RAPORTTI 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA Paikka Veszprém, Unkari Aika 18.3. 12.4.2007 1. Taustatyö ja kohteen kuvaus Tavoitteenani

Lisätiedot

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA 2/2012 1. Heke-tiimi. Käsitellyt asiat. Otsikko Sivu

PÖYTÄKIRJA 2/2012 1. Heke-tiimi. Käsitellyt asiat. Otsikko Sivu PÖYTÄKIRJA 2/2012 1 Heke-tiimi Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 8 Edellisen kokouksen muistio 3 9 Työnohjaus 4 10 Opettajien työssäjaksaminen 5 11 Savuton työyhteisö -toimenpideohjelma 6 12 Rekrytoinnin kehittämisen

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

INSINÖÖRI INSINÖÖRIKOULUTUS 100V. Leo Ilkko 19.3.2013 Pehr Brahen rotaryklubi

INSINÖÖRI INSINÖÖRIKOULUTUS 100V. Leo Ilkko 19.3.2013 Pehr Brahen rotaryklubi INSINÖÖRI INSINÖÖRIKOULUTUS 100V Leo Ilkko 19.3.2013 Pehr Brahen rotaryklubi INSINÖÖRIKOULUTUKSEN HISTORIAA SUOMESSA Insinöörikoulutusta 100 v Suomessa 41 vuotta Raahessa, kampuksen historiaa INSINÖÖRI

Lisätiedot

Elisa Talokaapeli. Tuotetiedot, tilausohjeet ja hinnasto 1.9.2004

Elisa Talokaapeli. Tuotetiedot, tilausohjeet ja hinnasto 1.9.2004 Elisa Talokaapeli Tuotetiedot, tilausohjeet ja hinnasto 1.9.2004 Elisa Talokaapeli Elisa Talokaapeli mahdollistaa kiinteistön sisäjohtoverkon yhdistämisen maakaapelilla yleiseen televerkkoon. Yhdistämisen

Lisätiedot

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa Maahanmuuttajille suunnattu tukimateriaali työturvallisuuskorttikoulutukseen/ Luonnos/ KK Tavastia / Tiina Alhainen Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa s. 7 Yhteinen työpaikka tarkoittaa, että

Lisätiedot

Seinäjoen keskussairaala. Hyvä omainen

Seinäjoen keskussairaala. Hyvä omainen Hyvä omainen 2 (8) Sisällys Johdanto... 3 Vainajan säilytys... 4 Vainajan omaisuus... 4 Hautauslupa ja ruumiinavaus... 4 Vainajan noutaminen... 5 Perhe-eläke... 5 Vakuutukset... 5 Perunkirjoitus... 6 Hautajaisjärjestelyt...

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Pienryhmäohjauksen mahdollisuuksia lukiossa - kokemuksia Itäkeskuksen lukiosta YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Lukion

Lisätiedot

Nuorisotoimen verkko. Palveluverkko- ja organisaatiotyöryhmä 46 05.03.2015. Kasvatus- ja opetuslautakunta 34 01.04.2015 188/00.01.

Nuorisotoimen verkko. Palveluverkko- ja organisaatiotyöryhmä 46 05.03.2015. Kasvatus- ja opetuslautakunta 34 01.04.2015 188/00.01. Palveluverkko- ja 46 05.03.2015 organisaatiotyöryhmä Kasvatus- ja opetuslautakunta 34 01.04.2015 Nuorisotoimen verkko 188/00.01.02/2015 PALRYH 05.03.2015 46 Lohjan kaupungin nuorisotoimen palvelut koostuvat

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2006

TOIMINTAKERTOMUS 2006 TOIMINTAKERTOMUS 2006 YLEISTÄ Vuosi 2006 oli OuLVI:n 44. toimintavuosi. Vuoden aikana järjestetty toiminta oli edellisten vuosien mukaista.tapahtumissa keskityttiin laatuun ja panostettiin tapahtumaympäristöön

Lisätiedot

Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.1.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.1.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.2012 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Yrityksenne henkilömäärä: 2-4 16 20,00% 5-9 17 21,25% 10-49 21 26,25% 4.

Lisätiedot

Ennen mahdollista uusintakaivua on hankittava ajan tasalla oleva kartta.

Ennen mahdollista uusintakaivua on hankittava ajan tasalla oleva kartta. KAUKOLÄMPÖ-, KAUKOJÄÄHDYTYS- 1(5) JA KAASUJOHDOT YLEINEN OHJE 3 115-1 Luotu 16.12.2013 Korvaa ohjeen 10.02.2012 Voimassa toistaiseksi 1 Yleistä Sähkölaitoksen sijaintikartoilla on esitettynä maahan asennettuja

Lisätiedot

HOPE osk perustamisleiri 3 Ahlman 25.9.2013 TERVETULOA!

HOPE osk perustamisleiri 3 Ahlman 25.9.2013 TERVETULOA! HOPE osk perustamisleiri 3 Ahlman 25.9.2013 TERVETULOA! Osuuskunnan perustamisleirit Kaikki leirit on nyt käyty! Enää edessä on osuuskunnan perustaminen. Se tulee tehdä 31.10.2104 mennessä. Osuuskunnan

Lisätiedot

Keskitä yhteydet kasvun paikkaan.

Keskitä yhteydet kasvun paikkaan. Joensuun seutu Keskitä yhteydet kasvun paikkaan. Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy Investoi osaajiin ASIAKASPALVELUA, KOMMUNIKAATIOTA, VIESTINTÄÄ, TUKIPALVELUJA, SÄHKÖISTÄ LIIKETOIMINTAA, MARKKINOINTIA,

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Imatran Ketterä Juniorit ry ja kotipaikka Imatra. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi.

Yhdistyksen nimi on Imatran Ketterä Juniorit ry ja kotipaikka Imatra. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi. IMATRAN KETTERÄ JUNIORIT RY:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Imatran Ketterä Juniorit ry ja kotipaikka Imatra. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi. 2 Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen

Lisätiedot

Tutkimusideoista uutta tietoa ja liiketoimintaa Turvallisuus-ohjelman hakuinfo 14.9.2011

Tutkimusideoista uutta tietoa ja liiketoimintaa Turvallisuus-ohjelman hakuinfo 14.9.2011 Tutkimusideoista uutta tietoa ja liiketoimintaa Turvallisuus-ohjelman hakuinfo 14.9.2011 9:30 Johdanto Mikko Utriainen, teknologia-asiantuntija, Tekes 9:40 Uudistuva julkisen tutkimuksen rahoitus Asko

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/2012 1 (5) Kaupunginvaltuusto Stj/15 07.11.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/2012 1 (5) Kaupunginvaltuusto Stj/15 07.11.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/2012 1 (5) 366 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän perussopimuksen muuttaminen HEL 2012-013867 T 00 01 06 Päätös päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen

Lisätiedot

PETS D 1400 14.-15.3.2009

PETS D 1400 14.-15.3.2009 PETS D 1400 14.-15.3.2009 SERVICE ABOVE SELF RI on maailmanlaajuinen rotaryklubien yhteisö, joka palvelee, vaalii korkeita eettisiä arvoja, edistää maailman yhteisymmärrystä, hyvää tahtoa ja rauhaa johtavien

Lisätiedot

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.04.09 2 LIIKEIDEA Iivari Mononen -konserni valmistaa ja myy infrastruktuurin rakentamisessa tarvittavia korkean

Lisätiedot

Esko Valkeala Alueyrityskummi, puheenjohtaja Pääkaupunkiseudun Yrityskummit ry +358 50 586 2288 esko.valkeala@yrityskummit.fi

Esko Valkeala Alueyrityskummi, puheenjohtaja Pääkaupunkiseudun Yrityskummit ry +358 50 586 2288 esko.valkeala@yrityskummit.fi Esko Valkeala Alueyrityskummi, puheenjohtaja Pääkaupunkiseudun Yrityskummit ry +358 50 586 2288 esko.valkeala@yrityskummit.fi MITÄ MENTOROINTI TARKOITTAA Mentorointi keskittyy yrittäjien liiketoiminnan

Lisätiedot

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä Toiminnallinen tehtävä Tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstaassa pohditaan omaa roolia ja toimintaa kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi tavoitteena on oppia tulevaisuusajattelua: ymmärtää, että nykyiset

Lisätiedot

Vesihuoltomme on hyvin hoidettu

Vesihuoltomme on hyvin hoidettu Vesihuoltomme on hyvin hoidettu Asukkaan päivässä käyttämä 150 litraa vesijohtovettä maksaa jätevesimaksuineen vain 40 50 senttiä. Samalla rahalla ei saa puolta litraa pullovettä. Yhteistyö varmistaa tulevaisuudessakin

Lisätiedot

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon?

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Kysely Bastian Fähnrich Kansainvälisyys- ja kulttuurisihteeri 2008: N = 35 opiskelijaa (Oulainen) 2007: N = 66 opiskelijaa (Oulainen) + 29 (Oulu) yhteensä = 95 - uusia kokemuksia

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

VASO-ASUKKAAN OPAS. DNA Kiinteistölaajakaista

VASO-ASUKKAAN OPAS. DNA Kiinteistölaajakaista VASO-ASUKKAAN OPAS DNA Kiinteistölaajakaista 1 Tervetuloa nopean laajakaistan pariin! Onneksi olkoon, olet tehnyt hyvän valinnan muuttaessasi Vason asuntoon.tämä on opas laajakaistan käyttöönottoon ja

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

KVESTORIKOLLEGIO PÖYTÄKIRJA. 6. kesäkuuta 2000 pidetystä kokouksesta. Bryssel. 1. Esityslistaluonnoksen hyväksyminen...2

KVESTORIKOLLEGIO PÖYTÄKIRJA. 6. kesäkuuta 2000 pidetystä kokouksesta. Bryssel. 1. Esityslistaluonnoksen hyväksyminen...2 EUROPANPARLAMENTI PV 6/00 KVESTORIKOLLEGIO PÖYTÄKIRJA 6. kesäkuuta 2000 pidetystä kokouksesta Bryssel SISÄLTÖ Sivu 1. Esityslistaluonnoksen hyväksyminen...2 2. Keskustelu Louise Weiss -rakennuksessa suoritetun

Lisätiedot

Yrittäjän tukena kaikissa tilanteissa

Yrittäjän tukena kaikissa tilanteissa YRITYSKEHITYS FÖRETAGSUTVECKLING BUSINESS DEVELOPMENT Yrittäjän tukena kaikissa tilanteissa Matkailun rahoitus-yritys tilaisuus Kirkkonummi, 29.11.2013 Carl-Johan Sandström www.novago.fi 1 OPERATIIVINEN

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

CCI-sanomat 5 19.8.2014

CCI-sanomat 5 19.8.2014 Kyösti Meriläinen Aihe: VL: CCI-sanomat 4 / 28.7.2013 CCI-sanomat 5 19.8.2014 CCI-sanomat uudistuu Turun tuomiokirkon poika- ja koulutuskuoro Turun konservatorion poikakuoromuskari CCI-sanomissa tiedotetaan

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito

Lisätiedot

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Kartoituksen tausta ja tavoitteet TäsmäProto-projektin uusiutuvan energian toimialan osaamis-

Lisätiedot

Mälläistentie 137, 32440 ALASTARO (puh. 02 76 41 492 Mirja Liukas, majoitusmahdollisuus)

Mälläistentie 137, 32440 ALASTARO (puh. 02 76 41 492 Mirja Liukas, majoitusmahdollisuus) 1/5 Vuosikokouksen 2014 esityslista SAKSIN SUKUSEURA RY:N VUOSIKOKOUS :n jäsenet ja suvun toiminnasta kiinnostuneet toivotetaan tervetulleiksi yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Kokoukselle

Lisätiedot

KANSALAISYHTEISKUNTA KANSALAISTOIMINTA JA KOULUTUS

KANSALAISYHTEISKUNTA KANSALAISTOIMINTA JA KOULUTUS KANSALAISYHTEISKUNTA KANSALAISTOIMINTA JA KOULUTUS Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät 12.2.2015 Rehtori Tapio Huttula HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU 1 KANSALAISTOIMINTA PELASTAA MAAN?

Lisätiedot

TODE@OPPIA Todellista todenmukaista oppimista TERHYn opinnoissa

TODE@OPPIA Todellista todenmukaista oppimista TERHYn opinnoissa TODE@OPPIA Todellista todenmukaista oppimista TERHYn opinnoissa Anu Havisto, Katriina Niemelä, Katja Heikkinen ja Anna-Kaisa Sjölund (Turun yliopisto) Kuviin ja videoihin on Turun AMK/TERHYllä kaikki tekijänoikeudet

Lisätiedot