HANKE-ESITYKSET VUODEN 2018 MAAKUNNAN HANKELUETTELOON
|
|
- Susanna Väänänen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 HANKE-ESITYKSET VUODEN 2018 MAAKUNNAN HANKELUETTELOON STRATEGISET KÄRKIHANKKEET 1. KUNTIEN TEOLLISUUSKESKITTYMIEN JA NIIDEN INFRASTRUKTUURIN VAHVISTAMINEN Lieksan Kevätniemen teollisuuskeskittymän kokonaisvaltainen kehittäminen Viher- Kevätniemihankkeena (tiestö, kunnallistekniikka, maa-alueiden jalostus), tavoitteena on tukea biometsätalouden, biojalostamon ja jatkojalostamon, elintarviketeollisuuden vahvistamisen sekä tuontia korvaavan vihertuotannon sijoittumista alueelle. Lisäksi tuetaan bioklusteriin sisältyvän muun yritystoiminnan sijoittumista keskitetyillä terminaali-, varastointi- ja jakelu- ja palvelujärjestelmillä LIEKSAN VIHERKEVÄTNIEMI HANKKEESEEN LIITTYVÄN PUUN JALOSTAMISEN, BIOÖLJYJALOSTAMON JA JATKOJALOSTUKSEN JA ALUEELLE SIJOITTUVAN MIKRO-JA PK- TEOLLISUUDEN TUEN TURVAAMINEN Pohjois-Karjalassa teollisuus on keskittynyt kuntien ja kuntayhtiöiden vahvoille teollisuusalueille, joiden vahvistamisessa kunnilla on edelleen keskeinen rooli. Näiden alueiden infrastruktuuria on kehitettävä teollisuusinvestointeja tukevalla tavalla (mm teollisuusraiteet, syväsatamat, bioterminaalit, tietoliikenneyhteydet, teollisuuskiinteistöjen modifiointi, keskitetty energian tuotanto sekä logistiikka). Lieksan Kevätniemen teollisuuskeskittymän kokonaisvaltainen kehittäminen edistää puun jatkojalostamisen, biojalostamon ja jatkojalostustoiminnan syntymistä ja näihin tukeutuvan bioklusteriyritysten sekä elintarviketeollisuuden sijoittumisen edistämistä alueelle. Lieksan kaupunki ja Lieksan Teollisuuskylä Oy tarvitsevat tuekseen julkista rahoitusta. ViherKevätniemi on hankkeena Lieksan kaupungin ja Lieksan Teollisuuskylä Oy:n toinen osa seutukaupunkiverkoston SEUTU-kasvuohjelmaa, joka käynnistyi syksyllä 2016 (valtioneuvoston päätös kesäkuussa 2016). Lieksan kaupunki on kasvuohjelmassa yksi viidestä isäntäkaupungista. Lieksan kaupunki ja Lieksan Teollisuuskylä Oy esittävät, että Pohjois-Karjalan maakuntaliitto tukee ViherKevätniemi hankkeen toteutusta sekä yrityskohtaisia kasvuhankkeita ja näihin liittyvää edunvalvontaa KANTATIE 73 KIERTOLIITTYMÄ JA KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄT LIEKSAN KEVÄTNIEMEN TEOLLISUUSALUEELLE Lieksan keskustan välittömässä läheisyydessä, n. 2 km etäisyydellä, sijaitsee kantatie 73 ja Kevätniemen maantien risteys. Risteyksestä on kulku Kevätniemen teollisuusalueelle ja raskaan kaupan alueelle. Green Fuel Nordic Oy suunnittelee alueelle bioöljyjalostamoa ja Lieksan Teollisuuskylä Oy sekä ViherKevätniemi -hankkeen myötä muuta biotalouden tuotannollista ja sitä tukevaa toimintaa. Binderholz Nordic Oy on laajentamassa toimintaansa alueella.
2 Pohjois-Savon Ely-keskuksella on olemassa suunnitelma kantatie 73 ja Kevätniemen maantien risteyksen kiertoliittymästä. Suunnitelmassa ovat myös kevyenliikenteen väylät Kevätniemeen. Hanke on Lieksan kaupungin ja Lieksan Teollisuuskylä Oy:n yhteishanke. Hankkeen rahoituksesta ja toteuttamisesta ovat neuvotelleet Pohjois-Savon Ely-keskus, Pohjois- Karjalan maakuntaliitto, Lieksan kaupunki sekä Lieksan Teollisuuskylä Oy KUNTIEN OMISTAMIEN ELINKEINOYHTIÖIDEN INVESTOINTITUEN PALAUTTAMINEN Yritystoiminnan kehittämisessä kunnilla on perinteisesti ollut suuri rooli. Kuntien omistamien tilayhtiöiden työllisyysperusteisen investointituen poistaminen valtion budjetista on ollut virhe. Tilanne on sama yritystuen myöntämisessä kuntien tilayhtiöille. Tällä hetkellä Suomen bkt ja vienti laskevat. Tämän takia kasvuyrityksille ja niiden tukiorganisaatioille, kuntien tila- ja kehittämisyhtiöille tarvitaan uusimuotoinen tukielementti, joka sisältää em. rahoitusinstrumentit ja mahdollistaa tehokkaan elinvoimapolitiikan KANTATIE 73 PERUSPARANTAMINEN VÄLILLÄ JOENSUU-ENO-AHVENINEN-LIEKSA-NURMES JA KANTATIE 73 LUOKITUKSEN MUUTTAMINEN VALTATIEKSI Kantatie 73 on suuressa rasituksessa välillä Joensuu-Eno-Uimaharju (Ahveninen)- Lieksa-Nurmes johtuen reitin varrella sijaitsevasta teollisuudesta. Kantatien varrella sijaitsevat Enocell Oy Uimaharjussa, Lieksan teollisuuskeskittymä erityisesti Kevätniemessä sekä Nurmeksen teollisuus. Teollisuuden lisäksi kantatie 73 rasittavat raskaat puutavara- ja sivutuotekuljetukset läpikulkuliikenteenä. Kantatie 73 asfaltti on kesällä 2016 uusittu osittain välillä Uimaharju-Kelvä ja Surpeenvaara-Vieki. Tämä ei kuitenkaan riitä, koska raskaan liikenteen ja erityisesti puutavarakuljetusten määrien voidaan arvioida kasvavan lähivuosina hyvin merkittävästi erityisesti Lieksan Kevätniemen teollisuusalueelle sekä pohjoisesta että etelästä. Lisäksi valmiin tuotannon määrät nousevat merkittävästi sen jälkeen, kun biojalostamo ja bioterminaali aloittavat täysitehoisen toimintansa. Samalla Kevätniemen sahausvolyymi nousee ja jatkojalostus alueella kasvaa. Kantatie 73 luokituksen nostaminen valtatieksi on täysin perusteltua. 2. MATKAILUN KEHITTÄMINEN 2.1. MATKAILUN KANSAINVÄLISTÄMINEN Seutukaupunkiverkoston SEUTU-kasvuohjelma on seurausta TEM:n seutukaupunkiverkoston pilottihankkeista vuosina Tuolloin matkailualan seutukaupunkipilotti keskittyi liikuntaja urheilumatkailun kehittämiseen yritysten, kolmannen sektorin ja julkisen sektorin yhteistyönä.
3 Seutukaupunkiverkoston SEUTU-kasvuohjelman keskeinen yksi osa-alue on matkailun kehittäminen. Lieksan kaupunki on hankkeessa mukana omalla osiollaan. Lieksan kaupungin osiossa haetaan kansainvälisiä matkailualan sijoittajia, jotka olisivat halukkaita vahvistamaan ja monipuolistamaan Lieksan matkailutarjontaa. Matkailutarjonnan markkinointi kohdistuisi kunkin kansainvälisen investoijan kotimaan matkailijoihin. Samalla kehitetään logistisia ratkaisuja matkailun edistämiseksi. Pohjois-Karjalan maakuntaliiton tuki on tärkeää Lieksan kaupungin osioiden toteuttamiseksi INARIN TILAPÄISEN RAJANYLITYSPAIKAN TURVAAMINEN Pohjois-Karjalan rajavartioston valvomalla alueella on Joensuun lentoaseman ja Niiralan kansainvälisen rajanylityspaikan lisäksi yksi toiminnassa oleva tilapäinen rajanylityspaikka Lieksan Inarissa. Tilapäiset rajanylityspaikat eivät ole yleiselle liikenteelle avoimia, vaan rajaalueiden yhteistyön ja muun taloudellisen toiminnan toteuttamista varten. Tilapäiset rajanylityspaikat ovat ensisijaisesti yritysten puutavaraliikenteen käytössä, joten ylityspaikoilla on teollisuudelle puunhuollollista merkitystä. Inarin tilapäinen rajanyrityspaikka on metsäteollisuuden näkökulmasta merkittävä. Vaikka rajanylityspaikan kautta saapunut puuvirta on laskenut tilapäisesti, mahdollistaa hyvä suomalaisvenäläinen yhteistyö puumääränkasvun suhteellisen nopeasti. Inarin ylityspaikan vahvistamisella on metsäteollisuuden vahva tuki. Huomioon ottaen sen, että tilapäisten rajanylityspaikkojen luonteeseen sisältyy raja-alueiden yhteistyö ja muun taloudellisen toiminnan toteuttaminen, on perusteltavissa kansallisten ja kansainvälisten matkailijaryhmien; pienbussit ja linja-autot, mukaan ottaminen Inarin rajanylitysliikenteeseen. Tämä tukee sekä Lieksaa että Karjalan tasavallan matkailun kehittämistä. Pohjois-Karjalan maakuntaliiton on edelleen tuettava Inarin rajanylityspaikan säilymistä ja kehittämistä PIELISEN VESISTÖMATKAILUN KEHITTÄMINEN (LIIKENNE JA PALVELURAKENTEET) Pielinen valittiin vuonna 2011 Pohjois-Karjalan maakuntajärveksi. Pielistä ei ole pystytty elinkeinopolitiikan näkökulmasta hyödyntämään riittävästi. Keskeisiä syitä tähän ovat matkailua palvelevien rakenteiden puuttuminen ranta-alueilta ja se, että Pielisen matkailupalvelujen tuotteistamiseen ei ole panostettu riittävästi. Matkailun kehittämiseksi tulee panostaa sekä julkiseen rakentamiseen (väylät ja yleiset alueet) että yksityiseen rakentamiseen (kaupalliset palvelut). Valtion mukanaolo rahoituksessa on välttämätöntä. Kevään 2015 aikana valmistui selvitys Pielisen polttoainejakelun teknisistä vaihtoehdoista, sijoittumispaikoista ja toimintamalleista. Selvityksessä on suunniteltu, että Lieksan kaupungin alueelle tulee kaksi jakelupistettä, toinen Kolin satamaan ja toinen Lieksan satamaan. Investointiin haetaan hankerahoitus ja jakelutoiminta hoidetaan yrittäjänvetoisena. Autolauttaliikenteen sujuvuuden kannalta sekä Lieksan satamassa, Kolin satamassa ja Vuonislahden satamassa olevien laiturirakenteiden kunnossapito on turvattava. Lieksan satamassa
4 autolauttalaiturin edustalla tulee tehdä pienehkö ruoppaus autolautan liikennöinnin sujuvuuden turvaamiseksi (ELY) KOLIN LIIKENTEELLINEN KEHITTÄMINEN Kolia kehitetään Pohjois-Karjalan matkailustrategian mukaisesti, kansainvälisesti merkittävänä ympärivuotisena matkailukeskuksena. Kehittämisen perustuu kolmen alueen, Ukko Kolin, Kolin kylän ja Loma-Kolin, muodostamaan palvelukokonaisuuteen. Jotta alueen kehittyminen voi toteutua vision mukaisesti, tulee mainittujen kolmen alueen yhteyksien olla kunnossa. Sisäisen liikenteen lisäksi on varmistettava Kolin ulkoinen saavutettavuus maanteitse sekä liityntäyhteyksin juna- ja lentoliikenteeseen. Lisäksi tärkeää on turvata Pielisen yli Kolilta Lieksaan ulottuva yhteys ympäri vuoden. Kevyen liikenteen järjestelyt Kolilla kevyen liikenteen väylä on rakennettu ainoastaan Kolin kylän ja Jeron tiehaaran välille. Lisäksi maantien 504 kevyen liikenteen järjestelyt välillä Kolin kylä Purnuniementien liittymä on valmistunut. Kolin alueen palvelukokonaisuus ja ympäristövastuullinen kehittäminen edellyttävät, että alueiden välillä voi tulevaisuudessa liikennöidä kevyen liikenteen väyläverkostoa pitkin mm. kävellen ja pyörällä sekä rullasuksilla ja -luistimilla. Tarvittavan väyläinvestointikokonaisuuden toteuttaminen perusväylänpidon varojen kautta on nykyrahoitustasolla vaikeaa. Hankekokonaisuutta on vietävä eteenpäin matkailuelinkeinolle tärkeänä erillishankkeena. Tällä hetkellä Kolin kylältä on kevyenliikenteen väylä Jeron risteykseen. Se päättyy ennen kaikkein vaarallisinta osuutta, jyrkkää ja mutkaista tietä Ukko-Kolille. Kevyenliikenteenväylä Jero Ukko Koli on erityisen tärkeä juuri turvallisuuden takia. Nykyisellään pyöräilijät ja kävelijät käyttävät kapeaa maantien laittaa. Kevyen liikenteen väylästä on tehty havainnekuvat, mutta ei vielä tarkkaa kustannuslaskelmaa. Kevyenliikenteen väylä välille Jeron tiehaara UkkoKoli on toteutettava erillishankkeena (Kolin kylältä valaistus ja päällystys). Julkisen liikenteen varmistaminen Koli Joensuu kimppataksilla Saavutettavuus julkisin liikennevälinein on Matkailukohteen kilpailukyvylle välttämätöntä. Kolin matkailu on vahvasti yksityisautoilun varassa, mikä ei ole kestävän kehityksen mukaista ja rajoittaa matkailun kasvua. Kimppataksipalvelu on todettu toimivaksi ratkaisuksi Kolin ja Joensuun välillä. Järjestely palvelee sekä paikallisia asukkaita että matkailijoita. Kimppataksipalvelun jatkuminen on turvattava. Pidemmällä aikavälillä tavoitteena on liiketaloudelliselta pohjalta toimiva liikenne, ilman julkista tukea PIELISEN VIRTAKUTUISTEN KALOJEN LUONTAISEN LISÄÄNTYMISEN EDISTÄMINEN Saimaan alueella esiintyneen järvilohen luontaiset lisääntymisalueet ovat olleet Ala-Koitajoessa ja Pielisjoessa. Pielisessä aikoinaan elänyt järvilohi lisääntyi Lieksanjoessa. Järvilohi on Pohjois-Karjalan maakuntakala.
5 Sekä järvilohi että taimen ovat hyvin uhanalaisia lajeja. Järvilohi on nykyisin kokonaan emokalanviljelyn ja istutusten varassa. Emolohet pyydetään Pielisjoesta ja Lieksanjoesta. Järvilohen säilytysistutukset on keskitetty pääasiassa Pielisjokeen ja myös Lieksanjokeen. Maa- ja metsätalousministeriö suuntaa kärkihankerahoitusta erityisesti yhteisrahoitteisesti toteuttaviin konkreettisiin ja nopeasti liikkeelle lähteviin hankkeisiin, joissa on vahva alueellinen sitoutuneisuus. Kärkihankerahoituksella halutaan vauhdittaa viime aikoina useissa vesistöissä virinnyttä hyvää yhteistyötä vaelluskalakantojen luonnonkierron palauttamiseksi. Valittavissa kohteissa edellytetään alueellisten kohdetahojen mukaan tuloa rahoitukseen. Valtion tuki olisi siten hankkeiden rahoituksesta vain osa ja sen tarkoituksena on sitouttaa yhteistyötahoja vähintäänkin samanlaisiin panostuksiin vaelluskalojen hyväksi. Kärkihankerahoista tuettavilla hankkeilla vahvistetaan erityisesti jokien vaelluskalakantojen luonnontuotantoa lisääntymisalueilla. Toimenpiteitä on tarkoitus suunnata uudenlaisiin teknisiin ratkaisuihin kalan kulun järjestämiseksi, kalanpoikasten kotiuttamisistutuksiin lisääntymisalueille sekä emokalojen ylisiirtomenetelmien ja poikasten alasvaellusratkaisujen kehittämiseen. Elvyttämishankkeita halutaan edistää erityisesti Kemi-, Ii- ja Kymijoen sekä Saimaan ja Pielisen vaelluskalakantojen turvaamiseksi. Vahvistuneet vaelluskalakannat parantavat kestävän kalastusmatkailun, vapaa-ajankalastuksen sekä kaupallisen kalastuksen toimintaedellytyksiä. Samalla edistetään luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä sekä jokivesien ja Itämeren hyvän ekologisen tilan saavuttamista. Hankkeen toteutumiseksi tarvitaan seuraavat toimenpiteet: Lieksanjoen vanhaa uomaa on kehitettävä virtakutuisten kalojen luontaisena lisääntymisalueena. Pielisen altaaseen laskevien pienempien jokien hyödyntäminen virtakutuisten kalojen kutualueina on turvattava lisääntymisalueiden kunnostamisella ja pienten kalateiden rakentamisella. Lieksankosken alapuolelle tulee rakentaa kiinteä kalojen kiinniottolaite, jolla mahdollistetaan järvilohen ja taimenen siirto voimalaitosten ohi niiden luontaisille kutualueille. Kiinniottamisen ja siirtämisen resurssit on turvattava. Luontaisilla lisääntymisalueilla kehittyneiden poikasten kulun järjestämiseksi Pieliseen, ohi Pankakosken ja Lieksankosken voimalaitosten, on kehitettävä ja toteutettava toimiva järjestelmä PIELISEN SÄÄNNÖSTELYN KEHITTÄMINEN Pielinen on Suomen neljänneksi suurin ja samalla Suomen suurin säännöstelemätön järvi. Pielinen valittiin Pohjois-Karjalan maakuntajärveksi syksyllä Pielisen valuma-alue Pielisjoen yläosalla Kaltimon voimalaitoksen kohdalla on lähes neliökilometriä. Valuma-alueesta 43 prosenttia sijaitsee Venäjän puolella. Suurimpia Pieliseen laskevia jokia ovat Lieksanjoki ja Koitajoki. Pielinen laskee Pielisjoen kautta Pyhäselkään ja alemmas Saimaaseen. Pielisjoen keskivirtaama on 240 kuutiota sekunnissa. Joessa sijaitsee kaksi voimalaitosta, Kaltimo ja Kuurna. Pielisen juoksutuksen kehittämishanke alkoi vuoden 2006 alussa. Hankkeen päätavoitteena on ollut erityisesti kaikkein alimpien kesä- ja syysaikaisten vedenkorkeuksien nostomahdollisuuksien selvittäminen. Hankkeen vetovastuu on Pohjois-Karjalan ELY-keskuksella. Vuodenvaihteessa
6 2013/2014 valmistui oikeudellinen selvitys, joka käsitteli ensi sijassa Kaltimon voimalaitosluvan muuttamisedellytyksiä. Selvitys liittyy Itä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen , jossa ELY-keskus velvoitettiin selvittämään, onko Pielisen korkeuteen mahdollista vaikuttaa muulla tavoin kuin tähän saakka käytäntönä olleella poikkeusmenettelyllä (vesilain ns. vaarantorjuntapykälän nojalla tapahtuva poikkeaminen). Vuonna 2014 valmistui säännöstelyselvitysten koontiraportti, jonka jälkeen osapuolet kokoontuivat neuvottelemaan Pielisen säännöstelyedellytyksistä. Yhteistä tahtotilaa jatkotoimista ja riittävää sitoutumista ympäristövaikutusten arvioinnin kustannusten kattamiseen yhteisvastuullisesti ei valitettavasti löytynyt. Pielisen säännöstelyä on edistettävä eri intressit yhteen sovittaen. Valtion on turvattava omalla rahoituksellaan mm. välttämättömän YVA-menettelyn rahoitus. Ennen säännöstelyn toteutusta on haettava ratkaisu, jolla kyetään estämään vedenkorkeuden kohtuuttoman suuret vaihtelut KOLIN PURNULAMMEN KUNNOSTAMINEN Kolin matkailun vahvistamiseksi ja kehittymiseksi tarvitaan vahvoja sijoittajia, joilla on sidos matkanjärjestäjiin ja matkailun logistiikkaan lähtömaassa. Sijoittajien hankinta-aika on Kolin vahvan kehityksen valmisteluaikaa, jolloin rakennetaan Kolin alueen vastaanottovalmiutta nykyistä paremmaksi ja sen ohella nostetaan Koli Culturan vetovoimaisuutta. Koli Cultura hanke nousi 1990 luvulla vahvasti esille. Hankkeeseen liittyvät kansainvälisen tason huippuarkkitehdit, Shanghain suuren arkkitehtuurikilpailun voitto ja kansainvälisten sijoittajien kiinnostus. Kansainvälisten sijoittajien saamiseksi myönteiset signaalit alueelta ovat merkittäviä. Kolin Purnulammen kunnostaminen on merkittävä signaali luontomatkailun kehittämiselle. Pohjois- Karjalan ammattikorkeakoulun ympäristöteknologian koulutusohjelma valmisteli oppilastyönä Purnulammen kunnostussuunnitelman vuonna Tähän perustuen Lieksan Teollisuuskylä Oy valmistelee Purnulammen kunnostamishanketta yhdessä Lieksan kaupungin kanssa. Lieksan kaupunki ja Lieksan Teollisuuskylä Oy esittävät Pohjois-Karjalan maakuntaliitolle ja Pohjois- Karjalan Ely-keskukselle, että ne tukevat Purnulammen kunnostamishanketta 3. VALTION KESKITETTYJEN HALLINTOTEHTÄVIEN SIJOITTAMINEN POHJOIS-KARJALAAN Kansaneläkelaitoksen (KELA) Pohjois-Karjalan vakuutuspiirin ja Lieksan yhteyskeskuksen vahvistaminen uusilla tehtävillä (toimeentulotuki, asumistuki ja omaishoidontuki; puhelin-, internet- ja sähköpostipalvelu) KELAN PAIKASTA RIIPPUMATTOMAT TOIMINNOT Lieksassa Lieksan Teollisuuskylä Oy:n Rauhalan yrityskeskuksessa toimii KELAn yhteyskeskus, josta johdetaan KELAn viiden yhteyskeskuksen verkostoa. Erinomaisesti liikkeelle lähtenyt yhteyskeskus omaa kaikki edut laajentumiseen sekä tilojen että henkilöstön osalla. Laajennus voidaan toiminnallisesti toteuttaa Pohjois-Karjalan vakuutuspiirin etuuskäsittelytehtävien osalla sekä lisäksi toimeentulotuen, asumistuen ja omaishoidon tuen tehtävien siirrolla. Lisäksi valmistelussa ja toteutuksensa alussa oleva sote- uudistus tarjoaa todennäköisesti lisämahdollisuuksia toiminnan
7 laajentumiselle YHTEISPALVELUPISTEIDEN LUOMINEN JA VALTION TUKI NIIDEN TOIMINTAAN Valtion paikallishallinnon palvelupisteitä on viime vuosina korvattu yhteispalveluilla. Pohjois- Karjalassa yhteispalvelupisteitä on 8 kpl ( ). Asiakaspalvelu 2014 hankkeen tavoitteena ovat täyden palvelun asiakaspalvelupisteet, joiden vastuuviranomaisiksi on suunniteltu kuntia. Siirtyminen viranomaisten yhteisiin palvelupisteisiin tapahtuu vaiheittain vuosina Kesällä 2014 Pohjois-Karjalan maakunta siirrettiin viimeiseen, vuoden 2019 vaiheeseen. Huomioon ottaen pitkät etäisyydet ja asiakaspalvelupisteiden nopea häviäminen on perusteltua että Pohjois- Karjalassa toteutus tapahtuu aikaisemmin. Yhteispalvelupisteiden perustamisen yhteydessä on mahdollista kokeilla maksullisissa palveluissa yhteistyötä avoimen sektorin palveluntuottajien kanssa. Lieksan kaupunki on valmis toimimaan kokeilukuntana julkisen ja avoimen sektorin muodostaman yhteisen yhteispalvelupisteen kokeilukuntana. Valtion on varattava yhteispalvelupisteiden perustamiseen, ylläpitoon ja eri viranomaisten toimintakulujen kattamiseen erillinen määräraha. Kustannusjaon perusteena tulee olla todelliset kustannukset. Yhteispalvelupisteiden perustamisen yhteydessä on myös perusteltua ottaa kokeiluna mukaan avoimen sektorin toimijat maksullisten palveluiden osalla. Lieksan kaupunki on valmis olemaan julkisen ja avoimen sektorin yhteisen alueellisen yhteispalvelupisteen kokeilukunta. MUUT HANKE-ESITYKSET HALLINNONALOITTAIN 1. LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN LIIKENNEKAAREN MUKAISESTI Henkilöliikenteen turvaaminen rataosuudella Joensuu Eno Uimaharju Lieksa Nurmes. Rataliikenne muodostaa perustan, johon muu paikallis- ja matkailijaliikenne voidaan joustavasti liittää. Perusteena on maamme laita-alueilla tapahtunut merkittävä linja-autoliikenteen tarjonnan vähentyminen. Henkilöliikenteen turvaaminen parantaa myös tavaraliikenteen toimintaedellytyksiä samalla rataosuudella; rataosuudella toimivan teollisuuden palvelu mm. Enocell Oy Uimaharju, Lieksan kansainvälisesti toimiva ja kasvava teollisuus, sekä Ylä-Karjalan teollisuus. Yhden toteutusmahdollisuuden tarjoaa ns. ruuhka Suomen liikenteen erottaminen tuetusta kokonaisuudesta ja maan laita-alueiden liikenteen siirtäminen yhteiskunnan tuen piiriin. 2. MAANTIEN 5071 KUNNOSTAMINEN Maantien 5071 kunto on huono. Tie vaatii merkittävää kunnostamista välillä kantatie 73 risteys Vuonislahti. Maantiellä on suuri merkitys matkailulle. Vuonislahdessa sijaitsee Lieksan kaupungin keskeisiä matkailukohteita sekä asuntoautojen ja vaunujen leirintäalue. Kesämatkailijoiden lisäksi Kolin alueella olevat matkailijat käyttävät maantietä talvella ajaessaan jäätietä pitkin Lieksaan. 3. KUNNALLISVERON JAKAMINEN KOTIKUNNAN JA VAPAA-AJANASUMISKUNNAN KESKEN
8 Vapaa-ajan asuntojen määrä ja käyttö on jatkuvassa kasvussa. Kuntien näkökulmasta vapaa-.ajan asuminen on tervetullutta, mutta asettaa vahvat vapaa-ajan asumisen kunnat myös velvoitteiden eteen. Tämä merkitsee mm investointeja palvelutarjontaan ja kunnallistekniikkaan. Valtiovarainministeriön pitää selvittää verotuksellisen käytännön muuttamiseen siten, että vapaaajanasuntojen sijaintikunta saa osuuden vapaa-ajanasunnon omistajan kotikuntaansa maksamasta kunnallisverosta. Tämän verotuksellisen ratkaisun toteuttaminen on perusteltua kokeiluluonteisesti kunnissa, joissa on merkittävä määrä vapaa-ajanasutusta. Kuntatalouden näkökulmasta tämä verotuksellinen ratkaisu merkitsisi todellista valtion vastaantuloa. Lieksan kaupunki on halukas tässä asiassa kokeilukunnaksi. 4. MONIKERROSKAMPUSPILOTTI Lukion, keskiasteen ammatillisen koulutuksen sekä ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen sivupisteiden kehitystrendi on valtakunnallisesti selkeä. Yliopistojen sivupisteitä lopetetaan kiihtyvällä nopeudella ja ammattikorkeakoulujen aloituspaikkoja leikataan mikä johtaa keskittymiseen maakuntakeskuksiin. Sama on toteutunut ammatillisessa aikuiskoulutuksessa. Keskiasteen ammatillisen opetuksen pienet kampukset supistuvat, yhdistyvät ja poistuvat. Tämän seurauksena osaamispääoma seutukaupungeissa katoaa. Lieksan kaupunki on valmistellut niin sanotun monikerroskampustoimintamallin vaihtoehtona edellä kuvatulle. Tarkoituksena on vahvistaa elinkeinoelämän ja koko yhteisön osaamispääomaa lukioasteelta yliopistoasteelle uudella organisointitavalla. Tavoitteena on muuttaa toiminnan rakenteita ja vahvistaa digitaalisuudella tulevaisuuden oppilaitosten toimintaa kokonaisuutena. Samalla kehitetään yritysten sisäisiä järjestelmiä siten, että työpaikalla opiskelu mahdollistuu entistä helpommin. Lieksan kaupunki näkee perustelluksi että Pohjois-Karjalan maakuntaliitto tukee hankkeen toteutusta. 5. JOENSUU-LIEKSA-NURMES-KONTIOMÄKI RATAOSUUDEN SÄHKÖISTÄMINEN Joensuu-Lieksa-Nurmes-Kontiomäki-rataosuuden sähköistäminen on entistä tarkoituksenmukaisempaa Nurmes-Kontiomäki välin peruskorjauksen valmistuttua. Sähköistäminen palvelee alueen teollisuuden tarpeita Enocell Oy:n sellutehtaan, Lieksan teollisuuskeskittymän ja Nurmeksen sahan, kyllästämön ja taloteollisuuden osalla. Raidekuljetuksilla tavara siirtyy maamme vientisatamiin ja sähköistäminen palvelee myös Joensuun ratapihan ympäristöhaittojen vähentämistä. Sähköistäminen palvelee myös henkilöliikenteen kilpailukykyä. Joensuu-Lieksa-Nurmes välin kiskobussiyhteys palvelee seutukunnan asukkaita. Henkilöjunayhteyden uudelleen avaaminen Kontiomäelle mahdollistaisi liikenteen kytkeytymisen Savon rataan Kuopion suuntaan ja edelleen pohjoiseen Kajaanin ja Oulun suuntaan.
9 6. SEUTU-KASVUOHJELMAN TUKEMINEN Seutukaupunkipilotit ovat alueiden kilpailukyvyn ja elinvoimaisuuden kannalta merkittäviä avauksia, ja on tärkeää, että näille useita kuntia kokoaville malleille ja mukana olevien alueiden verkostoitumiselle luodaan kannustavat toimintaedellytykset jatkossakin. Seutukaupunkiverkoston SEUTU kasvuohjelma hyväksyttiin valtioneuvostossa kesäkuussa 2016 ja ohjelman käytännön toteuttaminen alkoi syyskesällä. Kasvuohjelmassa on mukana 24 seutukaupunkia, Lieksan kaupunki ainoana Pohjois-Karjalasta. Lieksa on yksi kasvuohjelman viidestä isäntäkaupungista. SEUTU kasvuohjelman kesto on Kasvuohjelman hallinnollinen rahoitus on ohjattu hallinnoijalle Suupohjan elinkeinoelämän kuntayhtymälle Etelä-Pohjanmaan liiton kautta. Kaupunkikohtaiset hankkeet rahoitetaan kunkin hankkeessa mukana olevan seutukaupungin maakunnasta. Maakuntien ja Ely-keskusten hallinnollisten rajojen ylittämistä ei voida rahoituksessa tehdä. Lieksan kaupunki esittää että Pohjois-Karjalan maakuntaliitto suhtautuu myönteisesti SEUTU kasvuohjelmaan sisältyviin Lieksan kaupungin Invest in Lieksa Investoi Lieksaan ja Elinvoimaa osaamisesta hankkeiden toteutukseen ja niiden tarvitsemaan rahoitukseen. 7. VIHREÄN LIEKSAN ASUINALUEET Lieksan kaupungin Rantalan asuntoalueen muuntaminen Vihreän Lieksan alueeksi. Hankkeen sisältö muodostuu: - Kiramon ranta-alueen rakentaminen - alueen yhdistäminen kaupungin keskustaan kaarisillan peruskorjaamisella tai uuden sillan rakentamisella - entisen kaupungintalon alueen jalostaminen - ns. kehäkukkaristeyksen liike- ja palvelukeskusten kehittäminen Hankkeessa hyödynnetään Lieksanjoen ranta-aluetta ja Rantalan asuinalueella olevaa puistoa siten, että puutarhakaupunkimainen asuminen mahdollistuu. Kiinteistöjen lämmöntuotantovaihtoehtona selvitetään Lieksanjoesta saatavan vesistölämmön hyödyntämistä. Hankekokonaisuudelle laaditaan kehittämisohjelma ja siihen perustuva toteuttamissuunnitelma. Samalla valmistellaan hankkeen kustannusarvio. Hankkeella tuetaan kaupunkirakenteen tiivistämistä, asukkaiden elämisen tason nostamista sekä vahvistuvan teollisuuden ja muun elinkeinoelämän tarvitseman henkilöstön ja perheiden sijoittumista Lieksaan. Lieksan kaupunki toivoo Pohjois-Karjalan maakuntaliitolta tukea hankkeen toteuttamiselle.
10 8. KUUDENNEN MAASEUTUPOLIITTISEN OHJELMAN HYÖDYNTÄMINEN Valtioneuvoston vuonna 2014 hyväksymä kuudes maaseutupoliittinen ohjelma tarjoaa mahdollisuuden sellaisten pilottihankkeiden rakentamiseen, joilla on myös valtakunnallista merkitystä. Tällaisiin osa-alueisiin kuuluvat mm elämänkaaren eri vaiheet ja mahdollistavat myös monipuolisen asumisen. Maaseudun infrastruktuuri ja palvelut on säilytettävä sellaisina, että ne huomioivat elämänkaaren eri vaiheet ja mahdollistavat monipuolisen asumisen. Erityisesti ohjelmassa korostetaan vanhusten mahdollisuuksia asua turvallisesti kotona. Tähän liittyen korostetaan erilaisia hoitoratkaisuja ja monipuolisia liikkuvia, sähköisiä ja kotipalveluja yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Maaseudulla tarvitaan erilaisia asumisvaihtoehtoja, esimerkiksi yhteisöasumiseen soveltuvia kohteita, senioriasuntoja jne. Yhden mahdollisuuden tarjoaa myös iäkkäiden perhehoito. Tällä hetkellä Lieksan maaseutualueella on olemassa tähän tarkoitukseen soveltuvaa kiinteistökantaa. Korostuneeseen asemaan tulee ihmisen mahdollisuus elää mahdollisimman pitkään omassa elinympäristössään. Lieksan kaupunki on halukas valtakunnallisen, erilaisia asumismuotoja ja niihin yhdistettäviä palveluita kehittävän pilotin toteuttajaksi. Pilotti toteutetaan yhteistyössä kolmannen sektorin ja yksityisen sektorin kanssa, ja siinä pyritään hyödyntämään erityisesti digitaalisia palveluita.
HANKE-ESITYKSET VUODEN 2017 MAAKUNNAN HANKELUETTELOON
HANKE-ESITYKSET VUODEN 2017 MAAKUNNAN HANKELUETTELOON STRATEGISET KÄRKIHANKKEET 1. KUNTIEN TEOLLISUUSKESKITTYMIEN JA NIIDEN INFRASTRUKTUURIN VAHVISTAMINEN Lieksan Kevätniemen teollisuuskeskittymän kokonaisvaltainen
LisätiedotHANKE-ESITYKSET P-K MAAKUNTALIITON HANKELUETTELOON 2016. Tilapäisten rajanylityspaikkojen kehittämisedellytysten turvaaminen
HANKE-ESITYKSET P-K MAAKUNTALIITON HANKELUETTELOON 2016 Tilapäisten rajanylityspaikkojen kehittämisedellytysten turvaaminen Pohjois-Karjalan rajavartioston valvomalla alueella on Joensuun lentoaseman ja
LisätiedotAjankohtaista POS-ELYstä
Ajankohtaista POS-ELYstä Tiemerkintäpäivät Kuopiossa 16.2.2017 Pohjois-Savon ELY-keskus / Airi Muhonen Sisältö Toimintaympäristö Itä-Suomen liikennestrategia Tienpidon rahoitus Tiehankkeet Pohjois-Savon
LisätiedotYhteistyöllä vaelluskalakantoja elvyttämään
Yhteistyöllä vaelluskalakantoja elvyttämään Vaelluskalojen ylisiirtoseminaari 21.4.2016 25.4.2016 1 Laajaa yhteistyötä kala-asioissa Lapin ja Pohjois-Savon ELY-keskukset Maa- ja metsätalousministeriö Vaikutusalueiden
LisätiedotLuonnos liikenne- ja viestintäministeriön asetukseksi maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta
Liikenne- ja viestintäministeriö Lausunto 1 (5) Lausuntopyyntönne 28.8.2018, LVM/1436/03/2018 Luonnos liikenne- ja viestintäministeriön asetukseksi maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta
LisätiedotPohjois-Karjalan strategiset vaikuttamisen kärkihankkeet. Vaikuttamisen kärjet 2020 Pohjois-Karjala
Pohjois-Karjalan strategiset vaikuttamisen kärkihankkeet Vaikuttamisen kärjet 2020 Pohjois-Karjala 2019 Pohjois-Karjalan strategiset vaikuttamisen kärkihankkeet Elinvoimapolitiikka ja osaamisrakenteet
LisätiedotTulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat
Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien
LisätiedotKeski-Karjalan rakennemuutoksen kasvupaketti TIIVISTELMÄ
Keski-Karjalan rakennemuutoksen kasvupaketti TIIVISTELMÄ Stora Enson päätettyä sulkea Kiteen sahan valtioneuvostolle esitetään Keski-Karjalan nimeämistä äkillisen rakennemuutoksen alueeksi vuosille 2020-2022.
LisätiedotPielisen säännöstelyselvitykset. Pielisen säännöstelyn vaikutukset ja järjestäminen tiivistelmä kunnanhallituksille
Pielisen säännöstelyselvitykset Pielisen säännöstelyn vaikutukset ja järjestäminen tiivistelmä kunnanhallituksille Pielisen säännöstelyselvitykset Aloitteentekijöinä selvitystyölle Pielisen alueen kunnat
LisätiedotKehittyvä Ääneseutu 2020
Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen
LisätiedotAlueiden kilpailukyky 2011
Valtakunnalliset sekä taustamuuttujakohtaiset tulokset 1 Kuinka paljon seuraavat tekijät vaikuttivat/vaikuttavat yrityksenne sijaintiin ja toimintaedellytyksiin alueella? Kaikki vastaajat, n=1280 Yritykselle
LisätiedotKalan kulkua, kalakantojen luontaista lisääntymistä ja monimuotoisuuden ylläpitoa edistävät hankkeet
Momentti 30.40.31 Vesi- ja kalataloushankkeiden tukeminen Kalan kulkua, kalakantojen luontaista lisääntymistä ja monimuotoisuuden ylläpitoa edistävät hankkeet Kuuleminen eduskunnan ympäristövaliokunnassa
LisätiedotYlä-Karjalan elinkeinoohjelmaluonnos
Ylä-Karjalan elinkeinoohjelmaluonnos 2018-2020 Tulevaisuustyöpaja 31.01.2017 ELINKEINO-OHJELMA 2018-2020 Suuntaa Valtimon ja Nurmeksen elinkeino- ja yritystoiminnan kehittämistä Toteuttaa Valtimon ja Nurmeksen
LisätiedotKalastuslain uudistus ja järvilohen emokalamäärä
Kalastuslain uudistus ja järvilohen emokalamäärä Jorma Piironen LUKE Joensuu Kalastuslakipäivät 28.-29.11.2017 Jyväskylä 1 Järvilohen säilyttäminen täysin riippuvainen emokalanviljelystä ja poikasistutuksista
Lisätiedottavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo
KAUPUNKISUUNNITTELUN SEMINAARI VI 2012 - UUDEN OULUN TULEVAISUUDET? tavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo PÄÄTAVOITTEET Hyvinvoivat ihmiset Elinvoimainen kaupunki Kestävä ja ekotehokas yhdyskuntarakenne
LisätiedotEuregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu
Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue
LisätiedotEtelä Suomen näkökulmasta
Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö
LisätiedotKIIHTELYSVAARAN RANTAOSAYLEISKAAVA
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, hyväksytty valtioneuvostossa 31.11.2008 ja tulleet voimaan 1.3.2009 Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö-
LisätiedotKalatalousavustukset. Vedet kuntoon Keski-Suomessa tilaisuus Mari Nykänen Pohjois-Savon ELY-keskus/Järvi-Suomen kalatalouspalvelut
Kalatalousavustukset Vedet kuntoon Keski-Suomessa tilaisuus 29.5.2017 Mari Nykänen Pohjois-Savon ELY-keskus/Järvi-Suomen kalatalouspalvelut ELY-keskuksen kalatalousviranomaisen hallinnoimat määrärahat,
LisätiedotKalatalouspalvelut. 2. vaihe
Kalatalouspalvelut 2. vaihe Kuvattavat palvelut Kalavarojen hoito Kalojen elinympäristön tilan säilyttäminen ja parantaminen Kalatalousyritysten kehittämispalvelut Kalavarojen hoidon vaikuttavuustavoite:
LisätiedotVesistöjen kunnostushankkeiden rahoitus
Vesistöjen kunnostushankkeiden rahoitus harkinnanvaraiset valtionavustukset ja muut rahoituslähteet 25.4.2018 Kunnostusrahojen myöntöperusteet VN asetuksesta Valtioneuvoston asetus 714/2015 Asetuksessa
LisätiedotPohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely
Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Yleisesittely Pohjois-Savon ELY-keskus, viestintä 20.4.2010 1 Tausta Aloitti toimintansa 1.1.2010 osana valtion aluehallinnon uudistusta Tehtävät
LisätiedotMiten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin
Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin Harri Pitkäranta, ympäristöministeriö Kymenlaakso pohjoisella kasvukäytävällä Eduskunta 7.11.2013 Kaakkois Suomen markkina alueet ja niiden
LisätiedotKestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue
Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys
LisätiedotKemijoki Oy Keskustelussa Ruunaan KA x x Pielisen KA Varmistunut x
Vuosi 2016 AJANKOHTA RAHOITUS LAJIT TOIMENPIDE TYYPPI ALKAA PÄÄTTYY KOHDE KOK.KUSTANNUS KÄRKIHANKE MUU LÄHDE TILANNE TOTEUTTAJAT JL TVI KUVAUS / VAIKUTTAVUUS / HUOMIOITA Valmistelu Koordinointi helmikuu
LisätiedotKiteen Puhokseen. KESKI-KARJALAN KEHITYSYHTIÖ OY
SIJ O I T U Kiteen Puhokseen KESKI-KARJALAN KEHITYSYHTIÖ OY www.keti.fi TEOLLISUUSTILOJA Lastulevytehtaan entiset tilat Puhoksessa: peruslevyhalli, viimeistelyhalli, MEL-halli, tuotevarastohalli, keskusvarasto,
LisätiedotViite: Lausuntopyyntö vuoden 2017 osto- ja velvoiteliikenteestä (LVM 1437/08/2016)
KEURUUN KAUPUNKI LAUSUNTO Liikenne- ja viestintäministeriö Viite: Lausuntopyyntö vuoden 2017 osto- ja velvoiteliikenteestä (LVM 1437/08/2016) KEURUUN KAUPUNGIN LAUSUNTO JUNIEN OSTO- JA VELVOITELIIKENTEESTÄ
LisätiedotMITÄ MAAKUNTAKAAVA 2040 TARKOITTAA MINULLE?
MITÄ MAAKUNTAKAAVA 2040 TARKOITTAA MINULLE? Liikenne Elinkeinolämä Palvelut Millä tavoin uusi maakuntakaava hyväksytyksi tultuaan vaikuttaa liikenneyhteyksiin, alueen palveluihin, elinvoimaisuuteen ja
LisätiedotKeski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017
Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan
LisätiedotLiikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa
Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset
LisätiedotLÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA
LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA
LisätiedotItäinen Suomi - arvoa koko Suomelle!
1 LIITE 1 Itäinen Suomi - arvoa koko Suomelle! Panostukset Itäisen Suomen liikennejärjestelmän kehittämiseen ovat välttämättömiä koko maan kilpailukyvylle. Itäisen Suomen merkitys osana Suomen kilpailukykyä
LisätiedotKehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali
Kehittämishankkeet Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 5.5.2015 Kymmenen virran sali Sivu 1 6.5.2015 Hakujen alkaminen ja valintajaksot ELY-keskus
LisätiedotYRITYSRYHMÄT KEHITTÄMISVÄLINEENÄ
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 YRITYSRYHMÄT KEHITTÄMISVÄLINEENÄ Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Yritysryhmähanketilaisuudet 9.10.2017 Hattula, Lepaan kartano 10.10.2017 Hollola, Hollolan
LisätiedotPienten keskusten tulevaisuus aluekehittämisen näkökulmasta Ylijohtaja Marja-Riitta Pihlman, yritys- ja alueosasto
Pienten keskusten tulevaisuus aluekehittämisen näkökulmasta Ylijohtaja Marja-Riitta Pihlman, yritys- ja alueosasto 100 suomalaista kirkonkylää kuntien keskukset muutoksessa -seminaari 16.5.2017 Maakuntauudistus,
LisätiedotBiokaasua liikenteeseen. Hankesuunnitelma tiedonvälityshankkeelle
Hankesuunnitelma tiedonvälityshankkeelle Laadittu Pohjois-Karjalan liikennebiokaasuverkoston kehityshankkeessa 14.8.2012 1. Tiivistelmä tiedonvälityshankkeen tarkoituksena on auttaa samaan aikaan Pohjois-
LisätiedotAlueelliset innovaatiot ja kokeilut -varojen alueellinen jako 2016 Ennakoitu rakennemuutos, euroa Kasvusopimukset, euroa Yhteensä, euroa Uudenmaan liitto 317 000 1 466 000 1 783 000 Hämeen liitto 183 000
LisätiedotKalastonhoitomaksu & osakaskuntien yhdistäminen
Kalastonhoitomaksu & osakaskuntien yhdistäminen Helsinki 19.10.2017 Kalastusbiologi Teemu Hentinen, P-S ELY-keskus Järvi-Suomen kalatalouspalvelut Kalastonhoitomaksusta Kalastajan näkökulmasta yhden kortin
LisätiedotMaakunta- ja sote-uudistus, ja kunnan uudet tehtävät. Luottamushenkilökoulutus Kaupunginjohtaja Kristina Stenman
Maakunta- ja sote-uudistus, ja kunnan uudet tehtävät Luottamushenkilökoulutus 4.10.2017 Kaupunginjohtaja Kristina Stenman Maakunta- ja sote-uudistus 2020 1.1.2020 uusi aluehallinnon taso, maakunta Pohjanmaan
LisätiedotMaakuntaohjelman
Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2010-2011 Hannu Korhonen Pääpainotukset: Liikenteellinen saavutettavuus Uusien elinkeinokärkien käynnistäminen Hyvinvointipalvelujen turvaaminen Osaavan työvoiman
LisätiedotKansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala
Kansainvälisyys maakunnissa Siru Korkala 26.11.2012 Mitä tutkittiin? Miten kansainvälinen aktiivisuus jakautuu alueellisesti? Miten kansainvälisyys on huomioitu maakuntasuunnitelmissa? Mitä kansainvälisyys
LisätiedotPOVERIA BIOMASSASTA Hanke-esittely
POVERIA BIOMASSASTA Hanke-esittely 24.2.2016 Antti Niemi POVERIA BIOMASSASTA Toteutusaika: 1.9.2015-30.6.2018 Budjetti: 798 645 Päärahoittaja: ELY-keskus Euroopan maaseuturahaston varoista Tavoite: Uusiutuvan
LisätiedotSAAVUTETTAVUUDEN PARANTAMINEN JA TÄRKEIMMÄT LIIKENNEHANKKEET POHJOIS-SAVO. Paula Qvick MKV
SAAVUTETTAVUUDEN PARANTAMINEN JA TÄRKEIMMÄT LIIKENNEHANKKEET POHJOIS-SAVO Paula Qvick MKV 15.5.2017 SAAVUTETTAVUUS MILLISEKUNTI JA ÄLYKÄS EKOSYSTEEMI OVAT KILPAILUETUJA Suoraa yhteyttä hyödyntävä Northern
LisätiedotKirkkonummen kunnan lausunto Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta
Palvelutuotannon lautakunta 117 21.10.2015 Kunnanhallitus 345 02.11.2015 Kirkkonummen kunnan lausunto Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta 2016-2019 701/08.00.01/2015 Palvelutuotannon
LisätiedotVesistökunnostuksen kansalliset rahoituslähteet. Vesistöpäällikkö Visa Niittyniemi Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Vesistökunnostusverkoston seminaari 2016 Vesistökunnostuksen kansalliset rahoituslähteet Vesistöpäällikkö Visa Niittyniemi Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kaakkois-Suomen ELY-keskus/Visa Niittyniemi 1 Kunnostustoiminnan
LisätiedotMaaseuturahasto syksyn hakuteemat
Maaseuturahasto syksyn hakuteemat Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Syyskuu 2019 ELY-keskus rahoittaa syksystä 2019 alkaen yleishyödyllisiä hankkeita seuraavin painotuksin: ELY-keskus osallistuu investointeihin
LisätiedotPohjois-Karjalan Kalatalouskeskus ry Rekkatie 11 A JOENSUU
LIITE 10.3 1 (6 s.) Pohjois-Karjalan Kalatalouskeskus ry Rekkatie 11 A 1 80100 JOENSUU 1 (2) SUUNNITELMA 18.11.2010 Joensuu Pohjois-Karjalan Ely-keskus/kalatalous Kauppakatu 40 B PL 69 80101 JOENSUU Viite:
LisätiedotOma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.
Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät www.omahäme.fi Tehtävien nykytilan kartoitus Vastuu alueiden kehittämisestä on ALKE-lain perusteella
LisätiedotHämeen liiton rahoitus
Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta
LisätiedotKasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö
käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen
LisätiedotLeader ja maakuntauudistus. Uusia mahdollisuuksiako? Elinkeinojohtaja Marko Mäki-Hakola
Leader ja maakuntauudistus Uusia mahdollisuuksiako? 17.1.2017 Elinkeinojohtaja Marko Mäki-Hakola Maakuntauudistuksella uusia markkinoita SOTE-markkinoista on puhuttu paljon Maaseudun palvelujen rakentaminen
LisätiedotMaaseudun yritystuet. Maaseudun kehittämisohjelma Investointituki Perustamistuki. Nurmes Tapani Mikkonen
Maaseudun yritystuet Maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Investointituki Perustamistuki Nurmes 8.11.2018 Maaseuturahoituksen tavoitteet Monipuolistaa, uudistaa, lisätä maaseudun elinkeinotoimintaa Parantaa
LisätiedotJärvilohen tilanne katsaus hankkeisiin
Järvilohen tilanne katsaus hankkeisiin Jorma Piironen LUKE Joensuu 1 JP/Joensuu Voimalat ja padot Pielisjoessa ja Ala-Koitajoessa Hiiskosken pato 1955 Kaltimo 1958 Pamilo 1955 Kuurna 1971 Joki MQ, m 3
LisätiedotJoukkoliikenteen palvelutason vahvistaminen Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueella
Päätös 1 (3) JAKELUN MUKAAN Joukkoliikenteen palvelutason vahvistaminen Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueella ASIA Joukkoliikenteen palvelutason vahvistaminen Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueelle RATKAISU,
LisätiedotMerenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013
Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle Logistics 2013 Suomen ulkomaankauppa alueittain 2012, %-osuudet Tavaravienti, 56,8 mrd euroa Tavaratuonti, 59,2 mrd euroa Yhdysvallat 6.3 % Muu
LisätiedotAluekehitysrahoitus. Aluekehityspäällikkö Heikki Ojala
Aluekehitysrahoitus Aluekehityspäällikkö Heikki Ojala Organisaatio Aluekehityksen strateginen asema Kriittiset menestystekijät: Rahoitusvälineiden strateginen ja tehokas hyödyntäminen Maakuntaohjelman
LisätiedotSEUTUKAUPUNGIT SOVELTAMISEN MESTARIT (SEUTU-OHJELMA) OHJELMAN TEKNISET TIEDOT
SEUTUKAUPUNGIT SOVELTAMISEN MESTARIT (SEUTU-OHJELMA) OHJELMAN TEKNISET TIEDOT VERKOSTO Hallinnoija: Isäntäkaupungit: Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä 1. Kauhajoki 2. Kurikka 3. Lieksa 4. Forssa 5.
LisätiedotLÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA
LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/lehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Yritysten
LisätiedotRakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja
Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta
LisätiedotKuntajohdon seminaari
Kuntajohdon seminaari Kuopio 11.11.2015 Hallituksen kärkihankkeiden vaikutukset Itä-Suomeen Elli Aaltonen Ylijohtaja 11.11.2015 1 11.11.2015 2 11.11.2015 3 Strategiset painopisteet ja yhteiset toimintatavat
LisätiedotITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA
Etelä-Karjalan maakuntaohjelmaseminaari ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA maakuntajohtaja Matti Viialainen Ruokolahti 23.1.2014 Maakuntaliiton tehtävät (aluekehityslaki) - aluekehittämisen strategisesta kokonaisuudesta
LisätiedotBaltic Bird hanke ja sen tulokset. Yhteyspäällikkö Sami Laakkonen
Baltic Bird hanke ja sen tulokset Yhteyspäällikkö Sami Laakkonen 14.8.2014 200 000 Joensuun lentomatkustajat 2000-2013 180 000 160 000 140 000 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 2000 2001 2002
LisätiedotKaupunkistrategia
Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia
LisätiedotVaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen
Hallituksen kärkihanke LUONTOPOLITIIKKAA LUOTTAMUKSELLA JA REILUIN KEINOIN Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen Kalastuslakipäivät 1.- 2.12.2016, Helsinki Jouni Tammi MMM/ Luonnonvaraosasto
LisätiedotMDI:n kuntakysely 2018 Raportti Ylä-Savon seutukunnan tuloksista
MDI:n kuntakysely 2018 Raportti Ylä-Savon seutukunnan tuloksista Kyselyn toteutus MDI toteutti marras-joulukuussa 2018 neljännen valtakunnallisen kuntakyselynsä, jolla kerättiin Manner-Suomen kuntien päättäjien
LisätiedotKESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI
KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelma Yritystuet
Maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Yritystuet Asiantuntija Kalevi Hiivala Sivu 1 19.2.2015 Esityksen sisältö Yleistä maaseudun yritystuesta Investointituki Perustamistuki Valintakriteerit Hakeminen
LisätiedotAlueiden kilpailukyky 2009 selvitys
selvitys 19.8. Tiina Tolvanen www.nk.chamber.fi Taustaa selvitys tarkastelee alueellisten tekijöiden vaikutusta yritystoimintaan. Tavoitteena on tutkia, mitkä tekijät vaikuttavat yritysten sijoittumiseen
LisätiedotSAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ
SAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ Kommenttipuheenvuoro Itä-Suomen liikennestrategiapäivillä Savonlinnan seudun kuntayhtymä Waterways Forward -projekti Vesiliikenne on olennainen osa Itä-Suomen
LisätiedotLIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa
strategia 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 Globaalitalous ja kestävä kehitys Lieksa ei ole irrallaan globaalin talouden vaikutuksesta. Uusiutuvien energialähteiden, ylikansallisten
LisätiedotMitä kehittämishankkeilla on tehty tai voi tehdä? Marko Tanttu Etelä-Savon maakuntaliitto
Mitä kehittämishankkeilla on tehty tai voi tehdä? Marko Tanttu Etelä-Savon maakuntaliitto KAMPISTA SAIMALLE Matkailuliikennepalveluiden kehittämis- ja tuotteistamispilotti Etelä-Savossa 2014 Matkailukohteiden
LisätiedotAjankohtaista maaseuturahastosta
Ajankohtaista maaseuturahastosta Maaseuturahaston rahoitusinfo Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Tiina Suutari, ryhmäpäällikkö Vuoden 2017 rahoitus Maaseutuohjelman rahoituskiintiö vuodelle 2017 on yhteensä
LisätiedotVesienhoidon rahoituslähteistä
Vesienhoidon rahoituslähteistä Lapin vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 8.2.2017 Arto Seppälä 13.2.2017 Valtion osallistumisesta vesistökunnostushankkeiden avustamiseen säädetään valtioneuvoston asetuksessa
LisätiedotKärkihankkeet Lieksanjoella ja Pielisjoella
Kärkihankkeet Lieksanjoella ja Pielisjoella Niilo Valkonen Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2018 12.6.2018, Oulu Esityksen sisältö: 1. Taustaa lyhyesti 2. Pielisjoen kärkihanke (Saimaan järvilohen
LisätiedotMaakuntauudistuksen ajankohtaiskatsaus. Erityisavustaja Sami Miettinen Seinäjoki
Maakuntauudistuksen ajankohtaiskatsaus Erityisavustaja Sami Miettinen Seinäjoki Maakunnille siirtyvät tehtävät ja henkilötyövuodet 2 Työnjako kunnan, maakunnan ja valtion välillä KUNNAT Paikallisen osallistumisen,
LisätiedotMiten maakuntaohjelmaa on toteutettu Pohjois-Savossa. Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa
Miten maakuntaohjelmaa 2014-2017 on toteutettu Pohjois-Savossa Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa 15.5.2017 Pohjois-Savon maakuntasuunnitelman 2030 ja maakuntaohjelman 2014-2017 toimintalinjat Aluerahoitukset
LisätiedotOKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017
OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle 2018 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017 Aineeton tuotanto ja luova talous Ohjaus tapahtuu työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön
LisätiedotUuden soten kulmakivet
Mikä ihmeen SOTE? Uuden soten kulmakivet 1. Palvelut järjestää tulevaisuudessa 18 maakuntaa 2. Palvelut tarpeen mukaan 3. Valinnanvapaus 4. Kustannusten kasvun hillintä 5. Digitalisaatio VIDEO: Mikä SOTE?
LisätiedotPohjois-Karjalan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma MH , MYR
Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2015-2016 MH 22.9.2014, MYR 26.9.2014 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pasi Lamminluoto Maakuntasuunnittelija Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma
LisätiedotTienpito Nykytilan kartoitus. Tehtävä: ELY:n Liikenne-vastuualueen tehtävät Janne Kojo
Tienpito Nykytilan kartoitus Tehtävä: ELY:n Liikenne-vastuualueen tehtävät Janne Kojo Tehtävien nykytilan kartoitus ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue vastaa toimialueensa valtion hallinnoiman
LisätiedotYleishyödyllisten investointien rahoittaminen, ml. laajakaistahankkeet
Yleishyödyllisten investointien rahoittaminen, ml. laajakaistahankkeet Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Lokakuu 2018 Yleishyödyllisyys Yleishyödyllistä investointia voidaan tukea, jos siitä saatava hyöty
LisätiedotEtelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa
EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012
LisätiedotKansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho
Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut 10.2.2015 1 Valtioneuvoston periaatepäätös 16.10.
LisätiedotPohjois-Karjalan maakuntaliiton EAKR-rahoitus
Pohjois-Karjalan maakuntaliiton EAKR-rahoitus Ulla-Riitta Pölönen Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 25.1.2018 Kestävää kasvua ja työtä -rakennerahaston toimintalinjat ja erityistavoitteet Kestävää kasvua
LisätiedotYritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö
LisätiedotLISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009
LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä 3.3.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö 24.2.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä
LisätiedotIISALMEN YLEISKAAVA strateginen
IISALMEN YLEISKAAVA strateginen 3 MALLIA KAUPUNGIN KEHITTÄMISEKSI IISALMEN KAUPUNKI PL 10, 74101 Iisalmi Puh. (017) 272 31 WWW.IISALMI.FI Iisalmen yleiskaava tavoitteet Kaupunkistrategiasta väestötavoite
LisätiedotSalpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14
Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 29.1.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke on Länsi-Suomesta ja Tampereelta Lahden ja Kouvolan kautta Lappeenrantaan
LisätiedotKITEEN KAUPUNKI HANKKEET MAAKUNNAN HANKELUETTELOON/VALTION TA 2017 6.11.2015 1 (6)
1 (6) Kaikki Kiteen kaupungin esittämät hankkeet sisältyvät Kiteen kaupungin talousarvioon 2016 ja taloussuunnitelmaan 2016-2019 Näiden dokumenttien kautta osoitetaan omarahoitusosuudet esitettyihin hankkeisiin.
LisätiedotPohjois-Karjalan turvallisuuspäivä. Turvallisuus on yhteinen etumme
Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä Kontiolahti 7.5.2013 Turvallisuus on yhteinen etumme Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto 7.5.2013 1 KAMU kaikki mukaan
LisätiedotPÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN
PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on
LisätiedotENO-TUUPOVAARA RANTAOSAYLEISKAAVA
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, hyväksytty valtioneuvostossa 31.11.2008 ja tulleet voimaan 1.3.2009 Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö-
LisätiedotRakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo
Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin
LisätiedotSEUTUKUNNAN ESITYKSET LÄHIVUOSIEN TOIMENPITEIKSI
SEUTUKUNNAN ESITYKSET LÄHIVUOSIEN TOIMENPITEIKSI Piispala 23.8.2012 Saarijärven-Viitasaaren johtoryhmä Huom! Kyseessä on ensimmäinen kooste alueen toimijoiden esityksistä. Toimenpiteiden sisältöjä tarkennetaan
LisätiedotTilastokatsaus YVA-menettelyihin
Sofia Lakka Jorma Jantunen 23.1.217 Tilastokatsaus YVA-menettelyihin 1994-216 Laki ja asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä tulivat voimaan 1.9.1994. YVA-lain mukaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyä
LisätiedotMISSION POSSIBLE. Kouvola Innovation Oy
MISSION POSSIBLE Kouvola Innovation Oy 2018-2020 KAUPUNGIN ELINVOIMAPOLITIIKKA YRITTÄJÄASIAKAS RAHTIKYLÄ BIOLAAKSO VISITKOUVOLA PALVELUT JA PAINOPISTEALUEET 2017 ALKAVAN YRITYKSEN PALVELUT TOIMIVAN YRITYKSEN
LisätiedotSuomen Pelastusalan Keskusjärjestön
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan
LisätiedotBotniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot
2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot
LisätiedotToimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)
Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään
LisätiedotLuovaa osaamista. Valtteri Karhu
Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla
Lisätiedot