Työ, terveys ja työssä jatkamisajatukset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työ, terveys ja työssä jatkamisajatukset"

Transkriptio

1 Merja Perkiö-Mäkelä ja Timo Kauppinen (toim.) Työ, terveys ja työssä jatkamisajatukset Työ ja ihminen Tutkimusraportti 41

2 Työ ja ihminen Päätoimittaja Harri Vainio Tieteelliset toimittajat Raoul Grönqvist Irja Kandolin Timo Kauppinen Kari Kurppa Anneli Leppänen Hannu Rintamäki Riitta Sauni Toimittaja Virve Mertanen Toimituksen osoite Työterveyslaitos Topeliuksenkatu 41 a A Helsinki puh , faksi (09) Sähköpostiosoitteet Toimituskunta 2010 alkaen Anna-Liisa Elo Marko Elovainio Mikael Fogelholm Maila Hietanen Raija Kalimo Pentti Kalliokoski Ulla Kinnunen Rea Lagerstedt Kirsti Launis Kari Lindström Toivo Niskanen Hannu Norppa Clas-Håkan Nygård Göte Nyman Eero Palomäki Ilkka Pirttilä Jorma Rantanen Vesa Riihimäki Kaija Leena Saarela Jukka Starck Heikki Summala Jouko Suokas Esa-Pekka Takala Sakari Tola Matti Vartiainen Seppo Väyrynen Erkki Yrjänheikki Kansi Tiina Vaahtera Kannen kuva Iisakki Härmä ISBN (nid.) (PDF) ISSN-L ISSN Kirjapaino Tampereen Yliopistopaino Oy Juvenes Print 2012

3 Työ, terveys ja työssä jatkamisajatukset Merja Perkiö-Mäkelä ja Timo Kauppinen (toim.) Työ ja ihminen Tutkimusraportti 41 Työterveyslaitos Helsinki

4 SISÄLLYS ESIPUHE... 4 Suomalaisten työssä jatkamisen harkitseminen ja eläkeajatukset.. 6 Merja Perkiö-Mäkelä, Timo Kauppinen ja Maria Hirvonen Työn tekemisen joustot ja työssä jatkamisajatukset Irja Kandolin ja Seppo Tuomivaara Työtapaturmat, työympäristön haittatekijät ja työssä jatkamisajatukset Timo Kauppinen, Simo Salminen, Maria Hirvonen ja Merja Perkiö-Mäkelä Työn fyysiset kuormitustekijät ja työssä jatkamisajatukset Merja Perkiö-Mäkelä ja Maria Hirvonen Psykososiaaliset työolot työssä jatkamista edistävinä tekijöinä Maarit Vartia ja Maria Hirvonen Terveys ja työssä jatkamisajatukset Päivi Leino-Arjas, Merja Perkiö-Mäkelä ja Maria Hirvonen Työkyky, työn imu ja työssä jatkamisajatukset Merja Perkiö-Mäkelä, Jari Hakanen ja Maria Hirvonen Elintavat ja työssä jatkamisajatukset Merja Perkiö-Mäkelä ja Päivi Leino-Arjas Työn sekä omais- ja läheishoivan yhdistäminen työssä jatkamisajatukset Kaisa Kauppinen ja Outi Jolanki Työssä jatkamisajatuksiin yhteydessä olevat tekijät yhteenvetoanalyysi ja suositukset Merja Perkiö-Mäkelä, Pertti Mutanen, Päivi Leino-Arjas, Jari Hakanen, Maria Hirvonen, Outi Jolanki, Irja Kandolin, Kaisa Kauppinen, Timo Kauppinen, Simo Salminen, Seppo Tuomivaara ja Maarit Vartia SAMMANDRAG SUMMARIES KIRJOITTAJAT

5 ESIPUHE Työurien pidentäminen on ollut julkisuudessa suuren huomion kohteena, ja se on tunnistettu tärkeäksi tekijäksi tavoiteltaessa julkisen talouden tasapainoa tulevaisuudessa. Työssä jatkamisen voi estää työn puute (työttömyys) tai terveyden pettäminen (työkyvyttömyys), mutta useimmat suomalaiset säilyvät kuitenkin työkykyisinä eläkeikään saakka. Heidän eläkkeelle siirtymisajankohtansa riippuu suurelta osin omasta päätöksestä, johon voivat vaikuttaa monet tekijät. Tällaisia ovat mm. oma terveydentila, työolot, taloudelliset tekijät ja elämäntilanne. Tässä Työ ja ihminen -tutkimusraportissa käsitellään pääasiassa varttuneempien työllisten (45 63-vuotiaiden) työssä jatkamisajatuksia käyttäen perustietolähteenä Työterveyslaitoksen Työ ja terveys -haastattelututkimusten aineistoja vuosilta 2006 ja Työssä jatkamiseen vaikuttavat tekijät on artikkeleita laadittaessa ryhmitelty työhön liittyviin ja työn ulkopuolisiin (katso kuva 1). Nämä tekijät voivat vaikuttaa työssä jatkamisajatuksiin joko suoraan tai välillisesti työkyvyn ja terveyden heikkenemisen kautta. Työssä jatkamisajatuksia on mitattu käyttäen haastattelututkimusten kolmea kysymystä, joista yksi koski työssä jatkamisen harkintaan liittyviä tekijöitä 63. ikävuoden jälkeen, toinen eläkkeelle siirtymisajatuksia ennen vanhuuseläkeikää ja kolmas työssä jatkamista, jos henkilö saisi käyttöönsä suuren summan rahaa (työhön sitoutuminen). Kaikissa artikkeleissa käytettiin mittarina kahden ensimmäisen kysymyksen tietoja ja lisäksi neljässä artikkelissa myös kolmatta kysymystä. 4

6 ESIPUHE Työhön liittyvät tekijät työn tekemisen joustot työtapaturmat ja työympäristö työn fyysiset kuormitustekijät psykososiaaliset työolotekijät ym. Työn ulkopuoliset tekijät elintavat omais- ja läheishoitovastuut Työkyky ja terveys Työssä jatkamisajatukset työssä jatkamisen harkinta eläkeajatukset työhön sitoutuminen ESIPUHE elämäntilanne taloudelliset tekijät ym. Kuva 1. Työssä jatkamisajatuksiin liittyvät tekijät. Tässä julkaisussa on 10 erillistä artikkelia. Ensimmäisessä artikkelissa kuvaillaan Työ ja terveys -haastattelututkimukset ja niissä käytetyt kysymykset. Perustulokset esitetään suorina prosenttijakaumina eri taustamuuttujien suhteen (sukupuoli, ikä, sosioekonominen asema, työnantajasektori, toimiala ja ammattiryhmä). Artikkelista saa tietoa eri työntekijäryhmien työssä jatkamisajatuksista ja jatkamiseen kannustavista tekijöistä. Seuraavissa kahdeksassa artikkelissa sukupuolen ja iän vaikutus on vakioitu ja eri sosioekonomisia ryhmiä (työntekijät, alemmat toimihenkilöt, ylemmät toimihenkilöt) tarkastellaan sekä yhdessä että erikseen. Neljässä artikkelissa analysoidaan työhön liittyvien tekijöiden (työajan ja -paikan joustot; työtapaturmat ja työympäristön fysikaaliset, kemialliset ja biologiset haittatekijät; työn fyysiset kuormitustekijät; psykososiaaliset työolotekijät) vaikutusta työssä jatkamisajatuksiin. Seuraavassa kahdessa artikkelissa tarkastellaan terveyden ja työkyvyn yhteyttä työssä jatkamisen harkintaan, eläkeajatuksiin ja työhön sitoutumiseen. Seuraavat kaksi artikkelia käsittelevät työn ulkopuolisista tekijöistä kahta, elintapoja ja omais- ja läheishoitovastuuta. Viimeisessä artikkelissa analysoidaan kaikkia edellä mainittuja tekijöitä yhdessä käyttäen monimuuttujamalleja. Artikkelin loppuun on kerätty suosituksia ja keinoja, joiden avulla työssäkäyvien työuria voidaan pyrkiä pidentämään. Helsingissä joulukuussa 2011 Tekijät 5

7 SUOMALAISTEN TYÖSSÄ JATKAMISEN HARKITSEMINEN JA ELÄKEAJATUKSET Merja Perkiö-Mäkelä, Timo Kauppinen ja Maria Hirvonen Artikkelissa kuvataan Työterveyslaitoksen Työ ja terveys -haastattelututkimusten tulosten perusteella työssä olevien työssä jatkamisen harkintaa, eläkeajatuksia ja työhön sitoutumista sekä niiden muutoksia. Vuonna 2009 kaksi kolmasosaa (64 %) työssä olevista vuotiaista kertoi jonkin syyn, joka saisi heidät jatkamaan työelämässä mukana oloa 63. ikävuoden jälkeen. Heidän osuutensa oli selvästi kasvanut vuoteen 2006 verrattuna, jolloin 58 % mainitsi jonkin edellytyksen. Erityisesti naisten, vuotiaiden, ylempien ja alempien toimihenkilöiden sekä valtion ja kunnan palveluksessa työskentelevien työssä jatkamisen harkinta oli lisääntynyt vuodesta 2006 vuoteen Toimialoista eniten työssä jatkamisen harkinta oli lisääntynyt yritysten välisten palveluiden ja terveys- ja sosiaalipalveluiden toimialoilla. Vuonna 2009 positiivisimmin työssä jatkamisen harkintaan suhtautuivat ylemmät toimihenkilöt ja yrittäjät, kielteisimmin työntekijäasemassa olevat. Työssä jatkamisen tärkeimmiksi edellytyksiksi mainittiin sekä vuonna 2006 että 2009 oma terveys ja taloudelliset tekijät. Noin puolet työssä olevista vuotiaista ei ollut ajatellut siirtyä eläkkeelle ennen vanhuuseläkeikää terveydellisistä tai muista syistä vuosina Noin joka seitsemäs vuotias työssä oleva ilmoitti vuonna 2009, että jatkaisi työntekoa kuten ennenkin, vaikka voittaisi tai perisi niin paljon rahaa, että voisi elää ilman ansiotyötä. Heidän osuutensa on hieman laskenut vuodesta 1997 lähtien. Viime vuosina vuotiaiden työssä olevien asenteet työurien jatkamiseen ovat muuttuneet selvästi myönteiseen suuntaan. Kehitys ei kuitenkaan koske kaikkia työssä olevia. Eri työntekijäryhmät korostavat erilaisia tekijöitä, jotka saisivat heidät harkitsemaan työssä jatkamista 63. ikävuoden jälkeen. Asiasanat: eläkkeelle siirtyminen, työhön sitoutuminen, työuran pidentäminen, yrittäjä, palkansaaja 6

8 SUOMALAISTEN TYÖSSÄ JATKAMISEN HARKITSEMINEN JA ELÄKEAJATUKSET Johdanto Työelämästä siirrytään pois, jos siellä ei kyetä jatkamaan tai saada tai haluta jatkaa. Työkyvyttömyys tai työn puute ovat varsin tavallisia eläkkeelle siirtymisen syitä (taulukko 1). Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy vuosittain noin 30 % eläkkeelle siirtyneistä. Pääasiallisia työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syitä ovat tuki- ja liikuntaelinsairaudet ja mielenterveyden häiriöt. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirryttiin vuonna 2009 keskimäärin 52,1-vuotiaana. Työttömyyseläkkeelle siirtyneiden osuus oli 14 % ja keskimääräinen ikä 60,3 vuotta. Työkyvyttömyyseläkkeelle ja työttömyyseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä ei ole noussut 2000-luvun aikana (Kannisto ja Hiltunen 2010). Yli puolet suomalaisista työntekijöistä kuitenkin pystyy jatkamaan ja saa halutessaan jatkaa työssä 63-vuotiaaksi tai sitä vanhemmaksi. Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 63,4 vuotta vuonna 2009, ja se on ollut lievässä nousussa koko 2000-luvun (Kannisto ja Hiltunen 2010). Tämän joukon työssä jatkamiseen vaikuttavat monet työhön ja työn ulkopuolisiin tekijöihin liittyvät asiat. Työterveyslaitos on tehnyt laajoja Työ ja terveys -haastattelututkimuksia joka kolmas vuosi vuodesta 1997 alkaen. Tämän artikkelin tavoitteena on kuvata näiden haastattelututkimusten perusteella työssä olevien vuotiaiden työssä jatkamiseen ja työhön sitoutumiseen liittyviä tekijöitä. Tämän julkaisun muissa artikkeleissa tutkitaan tärkeimpiä työssä jatkamista edistäviä tai estäviä tekijöitä vuotiaiden palkansaajien keskuudessa. Julkaisun viimeisessä artikkelissa palkansaajien työssä jatkamiseen liittyviä tekijöitä käsitellään kaikkia yhdessä. ARTIKKELI I Taulukko 1. Työeläkkeelle siirtyneet eläkelajin mukaan vuonna Eläkelaji Eläkkeelle siirtyneet % Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Työttömyyseläke Maatalouden erityiseläke Kaikki eläkkeelle siirtyneet Osa-aikaeläkkeelle siirtyneet Lähde: Kannisto ja Hiltunen

9 SUOMALAISTEN TYÖSSÄ JATKAMISEN HARKITSEMINEN JA ELÄKEAJATUKSET Aineisto ja menetelmät Aineisto Aineiston muodostivat Työ ja terveys -haastattelututkimuksen (Perkiö- Mäkelä ym. 2010) vuosien 1997, 2000, 2003, 2006 ja 2009 suomenkieliset, vuotiaat, haastatteluhetkellä työssä olevat (töissä, osa-aikaeläkkeellä, alle 6 kk sairauslomalla, alle 1 kk lomautetut). Aineiston koko eri vuosina oli: 1997, n = 2 136; 2000, n = 2 031; 2003, n = 2 326; 2006, n = 2 229; 2009, n = Aineisto edustaa Suomen työssä olevaa, suomenkielistä vuotiasta väestöä. Vuosien tiedonkeruukierroksen haastattelut tehtiin Työterveyslaitoksen CATI-puhelinhaastatteluyksikössä Kuopiossa kunkin vuoden tammi-toukokuussa. Vuoden 2009 puhelinhaastattelut tehtiin Tilastokeskuksen CATI- ja kenttähaastatteluyksiköissä helmi-toukokuussa Vuosina haastateltavat poimittiin satunnaisotannalla Väestörekisteristä vuotiaiden suomenkielisten joukosta. Vuonna 2009 poiminta tehtiin satunnaisotantana vuotiaiden joukosta Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastosta, ja mukana olivat myös ruotsinkieliset. Otoskoko on eri vuosina ollut noin henkilöä. Vastausprosentti on vaihdellut eri vuosina 58:sta 72:een. Vuonna 2009 vastausprosentti oli 59. Taustamuuttujat Sukupuoli tallennettiin haastattelussa kysymättä. Ikä selvitettiin kysymällä syntymävuosi. Käytetyt ikäluokat, samoin kuin muutkin käytetyt luokat, näkyvät taulukoissa. Sosioekonominen asema on määritelty Tilastokeskuksen sosioekonomisen aseman luokituksen (TK 1989, perustuu ammattiluokitukseen 2001) mukaisesti. Sosioekonomista asemaa määritettäessä on käytetty haastateltavan ammattia sekä ammattiasemaa ( Oletko palkansaaja, yrittäjä vai maatalousyrittäjä? ) koskevia tietoja. Työssä olevien työnantajasektoria tiedusteltiin kysymällä, oliko heidän työnantajansa valtio (myös valtion liikelaitokset), kunta (myös kuntien liikelaitokset), kuntayhtymä vai yksityinen työnantaja (myös valtion/ kuntien kokonaan tai osittain omistamat yhtiöt). 8

10 SUOMALAISTEN TYÖSSÄ JATKAMISEN HARKITSEMINEN JA ELÄKEAJATUKSET Ammattitieto luokiteltiin Tilastokeskuksen ammattiluokituksen (TK 2001) mukaan. TK 2001 ammattiluokitus perustuu Kansainvälisen työjärjestön (ILO) ammattiluokituksesta johdettuun Euroopan unionin versioon ISCO-88 (COM). Niissä ammattiluokka luokitellaan työtehtävien laadun ja henkilöltä vaadittavan ammatillisen pätevyystason ja koulutuksen mukaan. Sotilaita aineistossa oli niin vähän, että heidän tuloksiaan ei esitetä ammattiryhmäkohtaisessa tarkastelussa. Työssäkäyntitilastosta saatiin alustava tieto toimialasta. Tämä tieto varmistettiin haastattelussa. Mikäli toimiala oli muuttunut, haastateltavilta tiedusteltiin avokysymyksellä heidän nykyisen työpaikkansa toimialaa toimipaikkatasolla ( Mikä toiminta, tai minkä tuotteiden tai palvelujen tuottaminen on toimipaikan pääasiallinen tehtävä? ) Toimipaikalla selvennettiin tarkoitettavan samassa osoitteessa sijaitsevaa, yhdentyyppistä toimintaa harjoittavaa ja samaan yritykseen tai vastaavaan kuuluvaa yksikköä. ARTIKKELI I Tulosmuuttujat Työssä jatkamisen harkintaa eläkeiän saavuttamisen jälkeen kysyttiin seuraavalla kysymyksellä vähintään 45 vuotta täyttäneiltä työssä olevilta. Tuloksissa esitetään vuotiaiden vastaukset. Sosiaali- ja terveysministeriön tavoitteena on, että työolosuhteet ja ihmisten terveys kehittyisivät niin, että työelämässä jaksettaisiin pidempään. Mitkä asiat saisivat sinut jatkamaan työelämässä mukana oloa 63. ikävuoden jälkeen? Vastaukset ryhmiteltiin seuraaviin luokkiin: 1. Hyvä ja kannustava työyhteisö (työkaverit ja työpaikan sosiaaliset suhteet, hyvä esimiestoiminta, työyhteisön ilmapiiri, työviihtyvyys) 2. Hyvä ja toimiva työympäristö 3. Taloudelliset tekijät (työeläkkeen suurempi määrä, palkka, erotus) 4. Mielekäs, mielenkiintoinen ja haastava työ (vaikutusmahdollisuudet, arvostus, elämänsisältö) 9

11 SUOMALAISTEN TYÖSSÄ JATKAMISEN HARKITSEMINEN JA ELÄKEAJATUKSET 5. Työn keventäminen (työmäärän vähentäminen, ikääntymisen huomioiminen, työn ruumiillisen/henkisen kuormittavuuden vähentäminen) 6. Työaika (joustavat työajat, osa-aikatyö, työajan lyhentäminen) 7. Oma terveys 8. Muu, mikä? [avo*] 9. Ei mikään 88. Ei osaa sanoa 99. Ei vastaa Eläkeajatuksia kysyttiin seuraavalla kysymyksellä vuotiailta työssä olevilta: Oletko ajatellut, että saattaisit terveydellisistä tai muista syistä lähteä eläkkeelle jo ennen vanhuuseläkeikää? Vastausvaihtoehdot ovat: 1. En ole ajatellut 2. Olen ajatellut joskus 3. Olen ajatellut usein 4. Olen jo jättänyt eläkehakemuksen 8. En osaa sanoa 9. En vastaa Työhön sitoutumista arvioitiin seuraavan kysymyksen avulla vuotiailta työssä olevilta: Jos voittaisit tai perisit niin paljon rahaa, että voisit elää tekemättä ansiotyötä, niin mitä seuraavista tekisit? 1. Jatkaisin työntekoa kuten ennenkin 2. Vähentäisin työntekoa 3. Lopettaisin kokonaan työnteon 4. Vaihtaisin ammattia 5. Aloittaisin opiskelun 8. En osaa sanoa 9. En vastaa 10

12 SUOMALAISTEN TYÖSSÄ JATKAMISEN HARKITSEMINEN JA ELÄKEAJATUKSET Tulokset Työssä jatkamista harkitsevien osuus on lisääntynyt Työ ja terveys -haastattelututkimuksessa vuonna 2009 kaksi kolmasosaa (64 %) työssä olevista vuotiaista kertoi jonkin syyn, mikä saisi heidät jatkamaan työelämässä mukana oloa 63. ikävuoden jälkeen. Heidän osuutensa on selvästi kasvanut vuoteen 2006 verrattuna, jolloin 58 % mainitsi jonkin edellytyksen työssä jatkamiselle (taulukko 2). Tärkeimmiksi edellytyksiksi mainittiin sekä vuonna 2006 että 2009 oma terveys ja taloudelliset tekijät (kuva 1). ARTIKKELI I oma terveys taloudelliset tekijät mielekäs, mielenkiintoinen ja haastava työ työaika työn keventäminen hyvä ja kannustava työyhteisö hyvä ja toimiva työympäristö muu ei mikään % Kuva 1. Tekijät, jotka saisivat jatkamaan työelämässä mukana oloa 63. ikävuoden jälkeen, Työ ja terveys -haastattelututkimus 2006 ja 2009, vuotiaat, n = Erityisesti naisten, vuotiaiden, ylempien ja alempien toimihenkilöiden, valtion ja kunnan palveluksessa työskentelevien sekä yritysten välisten palveluiden ja terveys- ja sosiaalipalveluiden toimialalla työskentelevien työssä jatkamisen harkinta oli lisääntynyt vuodesta 2006 vuoteen 2009 (taulukko 2). 11

13 SUOMALAISTEN TYÖSSÄ JATKAMISEN HARKITSEMINEN JA ELÄKEAJATUKSET Taulukko 2. Työssä jatkamista 63. ikävuoden jälkeen harkitsevien prosenttiosuus. Työ ja terveys -haastattelututkimus 2006 ja 2009, vuotiaat työssä olevat. Taustamuuttujittain prosenttiosuus (%) Jatkamista harkitsevat vuonna 2006 Jatkamista harkitsevat vuonna 2009 Tilastollinen merkitsevyys vuosien 2006 ja 2009 välillä Yhteensä kaikki p < 0, Sukupuoli miehet ns naiset p < 0, Ikäluokka ns ns p < 0, ns Sosioekonominen maatalousyrittäjä ns asema yrittäjä 70* 71 ns ylempi toimihenkilö 63 73* p < 0, alempi toimihenkilö p < 0, työntekijä 48* 53* ns Työnantajasektori valtio p < 0, kunta tai kuntayhtymä p < 0, yksityinen työnantaja ns n 2006 n 2009 Taulukko 2. jatkuu... 12

14 Taulukko 2. jatkuu Taustamuuttujittain prosenttiosuus (%) Jatkamista harkitsevat vuonna 2006 Jatkamista harkitsevat vuonna 2009 Tilastollinen merkitsevyys vuosien 2006 ja 2009 välillä Ammattiryhmä johtajat ja ylimmät virkamiehet 64 72* ns erityisasiantuntijat 67* 74* ns asiantuntijat ns toimisto- ja asiakaspalvelutyö 45* 60 ns palvelu-, myynti- ja hoitotyö ns maanviljelijät, metsätyöntekijät 72* 71 ns rakennus-, korjaus- ja valmistustyö 52 51* ns prosessi- ja kuljetustyöntekijät ns muut työntekijät 48 54* ns Toimiala maa- ja metsätalous 67 77* ns teollisuus 59 55* ns rakentaminen 56 53* ns kauppa ja korjaus ns majoitus ja ravitsemus ns kuljetus ja tietoliikenne 46* 46* ns rahoitus ns yritysten väliset palvelut 60 74* p < 0, julkishallinto ns koulutus ns terveys- ja sosiaalipalvelut p < 0, muut palvelut ns * tilastollisesti merkitsevä kaikkien vastanneiden keskiarvosta poikkeava tulos ko. vuonna ns, tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä n 2006 n 2009 SUOMALAISTEN TYÖSSÄ JATKAMISEN HARKITSEMINEN JA ELÄKEAJATUKSET ARTIKKELI I

15 SUOMALAISTEN TYÖSSÄ JATKAMISEN HARKITSEMINEN JA ELÄKEAJATUKSET Sosioekonominen asema erottelee työssä jatkamisajatuksia Vuonna 2009 positiivisimmin työssä jatkamisen harkintaan suhtautuivat ylemmät toimihenkilöt ja yrittäjät, kielteisimmin työntekijäasemassa olevat. Työntekijöistä lähes puolet ei ollut halukas jatkamaan työssä mukanaoloa 63. ikävuoden jälkeen. Johtajat ja ylimmät virkamiehet sekä erityisasiantuntijat harkitsivat keskimääräistä useammin työssä jatkamista 63. ikävuoden jälkeen, ja rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät sekä muut työntekijät keskimääräistä harvemmin. Toimialoittain tarkasteltuna maa- ja metsätalouden ja yritysten välisten palveluiden toimialoilla oli keskimääräistä enemmän työssä jatkamista harkitsevia. Erityisesti kuljetus- ja tietoliikenteen, rakentamisen ja teollisuuden toimialoilla oli niitä, jotka vastasivat, ettei mikään saisi heitä jatkamaan työelämässä mukanaoloa 63. ikävuoden jälkeen. Sukupuoli, ikä ja työnantajasektori eivät vaikuttaneet merkittävästi työssä jatkamisen harkintaan (taulukko 2). Tärkeimmät edellytykset työssä jatkamiselle ovat hyvä terveys ja taloudelliset tekijät Työssä jatkamisen tärkeimpinä edellytyksinä vuonna 2009 mainittiin oma terveys (24 %), taloudelliset tekijät (23 %), mielekäs, mielenkiintoinen ja haastava työ (20 %), työn keventäminen (16 %) ja työajan joustoihin liittyvät tekijät (16 %, taulukko 3). Taustamuuttujien mukaan tarkasteltuna vuonna 2009 naisilla korostuivat miehiä yleisemmin työajan joustot sekä hyvä ja kannustava työyhteisö. Yrittäjillä korostui mielekäs, mielenkiintoinen ja haastava työ, ylemmillä toimihenkilöillä mielekäs, mielenkiintoinen ja haastava työ, taloudelliset tekijät sekä hyvä ja kannustava työyhteisö. Kunta-alalla työskentelevillä korostuivat edellytyksinä oma terveys, työn keventäminen sekä hyvä ja toimiva työympäristö. 14

16 SUOMALAISTEN TYÖSSÄ JATKAMISEN HARKITSEMINEN JA ELÄKEAJATUKSET Ammattiryhmittäin tarkasteltuna johtajilla ja ylimmillä virkamiehillä korostui mielekäs, mielenkiintoinen ja haastava työ, erityisasiantuntijoilla samoin, sekä lisäksi taloudelliset tekijät ja hyvä ja kannustava työyhteisö. Asiantuntijoilla korostui joustavan työajan merkitys. Palvelu-, myynti ja hoitotyöntekijät sekä erityisasiantuntijat kertoivat edellytykseksi muita ryhmiä yleisemmin hyvän ja kannustavan työyhteisön. Koulutuksen, muiden palveluiden ja yritysten välisten palveluiden toimialalla korostui mielekäs, mielenkiintoinen ja haastava työ. Terveys- ja sosiaalipalveluiden toimialalla oma terveys, työn keventäminen ja joustava työaika olivat keskimääristä tärkeämpi edellytys työssä jatkamiselle 63. ikävuoden jälkeen (taulukko 3). ARTIKKELI I 15

17 Taulukko 3. Tekijät, jotka saisivat jatkamaan työelämässä mukana oloa 63. ikävuoden jälkeen, %. Työ ja terveys -haastattelututkimus 2009, vuotiaat työssä olevat. 16 Taustamuuttujittain prosenttiosuus (%) Oma terveys Taloudelliset tekijät Mielekäs, mielenkiintoinen ja haastava työ Työn keventäminen Työaika Hyvä ja Hyvä ja kannus- toimiva tava työympäristö työyhteisö Yhteensä kaikki Sukupuoli miehet naiset x 13 x Ikäluokka Sosioekonominen maatalousyrittäjä yrittäjä * asema ylempi toimihenkilö 19 29* 34* * alempi toimihenkilö työntekijä 26 17* 8* 13 10* Työnantajasektori valtio 16* kunta 29* * * yksityinen työnantaja Muu syy N SUOMALAISTEN TYÖSSÄ JATKAMISEN HARKITSEMINEN JA ELÄKEAJATUKSET Taulukko 3. jatkuu...

18 Taulukko 3. jatkuu Taustamuuttujittain prosenttiosuus (%) Oma terveys Taloudelliset tekijät Mielekäs, mielenkiintoinen ja haastava työ Työn keventäminen Työaika Hyvä ja Hyvä ja kannus- toimiva tava työympäristö työyhteisö Ammattiryhmä johtajat ja ylimmät virkamiehet 19* 22 37* erityisasiantuntijat 23 29* 34* * asiantuntijat * toimisto- ja asiakaspalvelutyö palvelu-, myynti- ja hoitotyö * maanviljelijät, metsätyöntekijät rakennus-, korjaus- ja 25 15* 7* 14 10* 4* valmistustyö prosessi- ja kuljetustyöntekijät * 8* muut työntekijät * Toimiala maa- ja metsätalous teollisuus 23 16* rakentaminen kauppa ja korjaus majoitus ja ravitsemus kuljetus ja tietoliikenne rahoitus * yritysten väliset palvelut * julkishallinto koulutus * * terveys- ja sosiaalipalvelut 30* * 23* muut palvelut * x ero miesten ja naisten välillä on tilastollisesti merkitsevä * tilastollisesti merkitsevä kaikkien vastanneiden keskiarvosta poikkeava tulos Muu syy N SUOMALAISTEN TYÖSSÄ JATKAMISEN HARKITSEMINEN JA ELÄKEAJATUKSET ARTIKKELI I

19 SUOMALAISTEN TYÖSSÄ JATKAMISEN HARKITSEMINEN JA ELÄKEAJATUKSET Ikääntyneiden eläkkeelle siirtymisajatukset vähenevät Noin puolet työssä olevista ei ollut ajatellut siirtyä eläkkeelle ennen vanhuuseläkeikää terveydellisistä tai muista syistä. Miesten, vuotiaiden, yksityisen työantajan palveluksessa toimivien sekä johtajien ja ylimpien virkamiesten eläkkeelle jäämisajatukset ovat vähentyneet vuodesta 2003 alkaen, jolloin kysymys esitettiin ensimmäistä kertaa Työ ja terveys -haastattelututkimuksessa (taulukko 4). Keskimääräistä harvemmin vuonna 2009 eläkkeelle siirtymistä ennen vanhuuseläkeikää olivat ajatelleet vuotiaat (p < 0,001), ylemmät toimihenkilöt (p < 0,01), erityisasiantuntijat (p < 0,01) sekä muiden palveluiden toimialoilla työskentelevät (p < 0,01). Eläkkeelle siirtymistä olivat ajatelleet keskimääräistä yleisemmin vuotiaat (p < 0,001), rakennus-, korjaus- ja valmistustyötä tekevät (p < 0,05) sekä rakentamisen toimialalla työskentelevät (p < 0,05, taulukko 4). 18

20 SUOMALAISTEN TYÖSSÄ JATKAMISEN HARKITSEMINEN JA ELÄKEAJATUKSET Taulukko 4. Eläkeajatukset, prosenttiosuus heistä, jotka eivät ole terveydellisistä tai muista syistä ajatelleet lähteä eläkkeelle ennen vanhuuseläkeikää. Työ ja terveys -haastattelututkimukset , vuotiaat työssä olevat. Taustamuuttujittain Prosenttiosuus (%) 19 Vuosi 2003 n = 2326 Vuosi 2006 n = 2229 Vuosi 2009 n = 2355 Tilastollinen merkitsevyys eri vuosien välillä Yhteensä kaikki ns Sukupuoli miehet p < 0,05 naiset ns Ikäluokka ns ns * ns p < 0,05 Sosioekonominen asema Työnantajasektori Ammattiryhmä maatalousyrittäjä ns yrittäjä ns ylempi toimihenkilö ns alempi toimihenkilö ns työntekijä ns valtio ns kunta ns yksityinen työnantaja p < 0,05 johtajat ja ylimmät virkamiehet p < 0,05 erityisasiantuntijat ns asiantuntijat ns toimisto- ja asiakaspalvelutyö ns palvelu-, myynti- ja hoitotyö ns maanviljelijät, metsätyöntekijät ns rakennus-, korjaus- ja valmistustyö ns prosessi- ja kuljetustyöntekijät ns muut työntekijät ns Toimiala maa- ja metsätalous ns teollisuus ns rakentaminen ns kauppa ja korjaus ns majoitus ja ravitsemus ns kuljetus ja tietoliikenne ns rahoitus ns yritysten väliset palvelut ns julkishallinto ns koulutus ns terveys- ja sosiaalipalvelut ns muut palvelut ns ns, tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä ARTIKKELI I

21 SUOMALAISTEN TYÖSSÄ JATKAMISEN HARKITSEMINEN JA ELÄKEAJATUKSET Työhön sitoutuminen Joka seitsemäs työssä oleva ilmoitti vuonna 2009, että jatkaisi työntekoa kuten ennenkin, vaikka voittaisi tai perisi niin paljon rahaa, että voisi elää ilman ansiotyötä. Heidän osuutensa on tasaisesti laskenut vuodesta 1997 lähtien. Erityisesti laskua on tapahtunut naisilla, vuotiailla, alemmilla toimihenkilöillä, valtion ja yksityisen työnantajan palveluksessa työskentelevillä, asiantuntijoilla, sekä kuljetus- ja tietoliikenteen toimialalla työskentelevillä (taulukko 5). Vuonna 2009 maatalousyrittäjät (p < 0,001), yrittäjät (p < 0,05) ja ylemmät toimihenkilöt (p < 0,001), johtajat ja ylimmät virkamiehet (p < 0,01) sekä yritysten väliset palvelut -toimialalla työskentelevät (p < 0,01) vastasivat keskimääräistä useammin, että jatkaisivat työntekoa kuten ennenkin, vaikka voittaisivat tai perisivät niin paljon rahaa, että voisivat elää ilman ansiotyötä. Keskimääräistä harvemmin näin vastasivat työntekijät (p < 0,01), palvelu-, myynti ja hoitotyötä tekevät (p < 0,05) sekä teollisuuden toimialalla työskentelevät (p < 0,05) (taulukko 5). 20

22 SUOMALAISTEN TYÖSSÄ JATKAMISEN HARKITSEMINEN JA ELÄKEAJATUKSET Taulukko 5. Työhön sitoutuminen, prosenttiosuus heistä, jotka jatkaisivat työntekoa kuten ennenkin, vaikka voittaisivat tai perisivät niin paljon rahaa, että voisivat elää ilman ansiotyötä. Työ ja terveys -haastattelututkimukset , vuotiaat työssä olevat. Taustamuuttujittain prosenttiosuus (%) Vuosi 1997 n = 2136 Vuosi 2000 n = 2031 Vuosi 2003 n = 2326 Vuosi 2006 n = 2229 Vuosi 2009 n = 2355 Tilastollinen merkitsevyys eri vuosien välillä Yhteensä kaikki p < 0,001 Sukupuoli miehet ns naiset p < 0,001 Ikäluokka p < 0, p < 0, p < 0, ns Sosioekonominen asema Työnantajasektori Ammattiryhmä maatalousyrittäjä ns yrittäjä ns ylempi toimihenkilö ns alempi toimihenkilö p < 0,01 työntekijä ns valtio p < 0,05 kunta ns yksityinen työnantaja p < 0,05 johtajat ja ylimmät virkamiehet ns erityisasiantuntijat ns asiantuntijat p < 0,05 toimisto- ja asiakaspalvelutyö ns palvelu-, myynti- ja hoitotyö ns maanviljelijät, metsätyöntekijät ns rakennus-, korjaus- ja valmistustyö ns prosessi- ja kuljetustyöntekijät ns muut työntekijät ns Toimiala maa- ja metsätalous ns teollisuus ns rakentaminen ns kauppa ja korjaus ns majoitus ja ravitsemus ns kuljetus ja tietoliikenne p < 0,05 rahoitus ns yritysten väliset palvelut ns julkishallinto ns koulutus ns terveys- ja sosiaalipalvelut ns muut palvelut ns ns, tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä 21 ARTIKKELI I

23 SUOMALAISTEN TYÖSSÄ JATKAMISEN HARKITSEMINEN JA ELÄKEAJATUKSET Pohdinta ja johtopäätökset Työssä jatkamisen harkitseminen vanhuuseläkeiän saavuttamisen jälkeen Työssä jatkamisen harkitseminen oli selvästi lisääntynyt vuodesta 2006 vuoteen Työ ja terveys -haastattelututkimus ei suoraan paljasta syitä tähän lisäykseen. Vuoden 2009 haastattelussa työssä olevien yleinen työtyytyväisyys, tyytyväisyys työterveyshuollon toimintaan ja koettu oma työkyky olivat parantuneet vuoteen 2006 verrattuna (Perkiö-Mäkelä ym. 2010). Tämän taustalla voi olla tehtyjen toimenpiteiden lisäksi se, että työelämän laatukysymyksiin ja työurien jatkamiseen on viime vuosina kohdistettu poikkeuksellisen paljon huomiota sekä työpaikoilla että valtakunnallisesti. Todennäköisesti myös vuonna 2005 voimaan tullut eläkeiän uudistus on vaikuttanut työntekijöiden asenteisiin työssä jatkamista kohtaan. Työurien pidentämisen tarpeellisuudesta vallitsee suuri yksimielisyys, ja sen toteuttamistavasta on keskusteltu paljon tiedotusvälineissä. Tämän seurauksena yleinen asenneilmapiiri näyttää muuttuneen myönteisempään suuntaan, mikä yksilötasolla on heijastunut aiempaa suurempana mielenkiintona työssä jatkamista kohtaan 63. ikävuoden jälkeen. Työssä jatkamisen edellytykset Työssä jatkamisen tärkeimmiksi edellytyksiksi mainittiin sekä vuonna 2006 että 2009 oma terveys ja taloudelliset tekijät. Nämä seikat ovat nousseet esille aikaisemmissakin selvityksissä (Tuominen ym. 2010). Työolotutkimuksessa (Lehto ja Sutela 2008) asiaa on kysytty hieman eri tavalla kuin Työ ja terveys -tutkimuksessa. Työolotutkimuksessa vastaaja on arvioinut eri tekijöiden vaikutusta siihen, että jatkaa työssä yli 63-vuotiaana. Vuonna 2008 yli puolet (57 %) vähintään 55-vuotiaista vastaajista kertoi Työolotutkimuksessa, että oma terveys ja voimavarat vaikuttavat asiaan paljon. Oman työn mielekkyys (39 %), elämäntilanne kokonaisuudessaan (37 %), kuuluminen työyhteisöön (17 %) ja suurempi eläke (13 %) mainittiin yleisyysjärjestyksessä asioina, jotka vaikuttavat paljon työssä jatkamiseen yli 63-vuotiaana (Lehto ja Sutela 2008). Erilaisesta kysymyksen asettelusta huolimatta Työ ja terveys -tutkimuksen ja Työolotutkimuksen tulokset tukevat hyvin toisiaan. 22

Asiantuntijatyön ajat ja paikat

Asiantuntijatyön ajat ja paikat Asiantuntijatyön ajat ja paikat Tutkija Joonas Miettinen Tiedotustilaisuus 1.3.1 Yhteenveto Asiantuntijat ja esimiehet joustavat työajoissa muita palkansaajia useammin työtehtävien vaatimuksesta, asiakkaiden

Lisätiedot

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006 Kaikilla mausteilla Artikkeleita työolotutkimuksesta Julkistamisseminaari 2.6.2006 Esityksen rakenne! Mitä työolotutkimukset ovat?! Artikkelijulkaisun syntyhistoria! Sisältöalueet! Seminaarista puuttuvat

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Läsnätyön haasteet ja mahdollisuudet työhyvinvoinnin näkökulmasta Erikoistutkija Seppo Tuomivaara Työterveyslaitos 4.11.2014 By MS Läsnätyö Ei tutkijoiden käyttämä termi: tarkoitetaan

Lisätiedot

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Työeläkepäivä 14.11.2012, Seminaari 2 Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Eila Tuominen Vanhuuseläkkeelle siirtyminen yleistynyt v. 2000 2011 Vuonna 2000 kolmasosa

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

työkyvyttömyyseläkkeistä

työkyvyttömyyseläkkeistä FINNISH CENTRE FOR PENSIONS KANSAINVÄLINEN VAMMAISNAISSEMINAARI 12.3.2008 Kuvitettua Naisten tietoa työkyky ja työkyvyttömyyseläkkeistä työkyvyttömyyseläkkeet Raija Gould Raija Gould Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 25.04.12 Tiina Rajala. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 25.04.12 Tiina Rajala. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä 1 Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi 2012 Terveydenedistäminen osana hyvää työelämää 24.4.2012 Aluejohtaja Tiina Rajala 2 Hyvinvointia työstä Terveellinen, turvallinen ja mielekäs

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

11. Jäsenistön ansiotaso

11. Jäsenistön ansiotaso 24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin

Lisätiedot

TYÖ JA TERVEYS -haastattelututkimus 2009

TYÖ JA TERVEYS -haastattelututkimus 2009 TYÖ JA TERVEYS -haastattelututkimus 29 Merja Perkiö-Mäkelä Maria Hirvonen Anna-Liisa Elo Irja Kandolin Kaisa Kauppinen Timo Kauppinen Ritva Ketola Timo Leino Pirjo Manninen Sonja Miettinen Kari Reijula

Lisätiedot

Työolotutkimus 2003. Tiedotustilaisuus 5.10.2004

Työolotutkimus 2003. Tiedotustilaisuus 5.10.2004 Työolotutkimus 3 Tiedotustilaisuus 5..4 13..4 Työolotutkimukset Työolosuhdetiedustelu 1972 - postikysely - koetutkimus Työolosuhdetiedustelu 1977 - käynti, otos 75 työllistä - vastausprosentti 91 % - palkansaajia

Lisätiedot

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 43 2011 Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Helsingissä siirtyi eläkkeelle vuoden 2010 aikana 7 296 henkeä. Eläkkeelle siirtyi 17 prosenttia enemmän helsinkiläisiä

Lisätiedot

Esimiehestä kaikki irti?

Esimiehestä kaikki irti? Esimiehestä kaikki irti? Esimiestyön vaatimukset, aikapaine ja vaikutusmahdollisuudet 2.6.2006 2.6.2006 Johtaminen ja organisaatiot muuttuneet! ENNEN johtamistyylit tavoite- ja tulosjohtaminen, prosessiajattelu

Lisätiedot

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 TYÖN JA PERHEEN YHTEENSOVITTAMISEN VERKKOAIVORIIHI Esitys on osa Työterveyslaitoksen koordinoimaa Sosiaali- ja terveysministeriön Työ ja perhe-elämä -ohjelmaa. Marja Etunimi

Lisätiedot

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa TNS Gallup Oy on selvittänyt SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten arvioita työssä jaksamisesta sekä suhtautumista

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Mitä suomalainen työelämä menettää alkoholinkäytön myötä?

Mitä suomalainen työelämä menettää alkoholinkäytön myötä? Mitä suomalainen työelämä menettää alkoholinkäytön myötä? Timo Leino, dos. ylilääkäri Eläke-Fennia ratkaisutoiminta ja työkyvyttömyysriskinhallinta palvelut 31.5.2012, Päihdetiedotusseminaari 2012 2 Alkoholin

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Tervetuloa Työterveys ja maatalous Suomessa seminaariin

Hyvinvointia työstä. Tervetuloa Työterveys ja maatalous Suomessa seminaariin Hyvinvointia työstä Tervetuloa Työterveys ja maatalous Suomessa seminaariin Työterveys ja maatalous Suomessa 2014 Merja Perkiö-Mäkelä, erikoistutkija, FT, ft KoneAgria seminaari 8.10.2015 8.10.2015 Työterveyslaitos

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin: JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

Artikkeleita työolotutkimuksesta Tilastokeskus

Artikkeleita työolotutkimuksesta Tilastokeskus Artikkeleita työolotutkimuksesta Tilastokeskus Julkistamisseminaari 2.6.26 Työelämän tutkija Ulla Aitta AKAVA Artikkelissa käytetyt vertailuasetelmat Ylemmät toimihenkilönaiset 1) ylemmät ylemmät toimihenkilönaiset

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2015

Työhyvinvointikysely 2015 Työhyvinvointikysely 2015 Vakuutusväen Liitto VvL ry kyseli työoloista edellisen kerran vuonna 2012. Silloin kaikkien vakuutusalan työntekijöiden oli mahdollista vastata. Vastaajia oli yli 3.300, joista

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Paikallinen sopiminen työaika-asioissa

Paikallinen sopiminen työaika-asioissa TIEDOTE 3.5.2007 Paikallinen sopiminen työaika-asioissa Turun yliopiston työoikeuden tutkimusryhmän kyselytutkimuksen osatuloksia Työaika joustaa työpaikoilla Yksityisen sektorin työpaikoilla on käytössä

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

Saatteko työttömyyseläkettä? 1. Kyllä AH5 2. Ei AH4

Saatteko työttömyyseläkettä? 1. Kyllä AH5 2. Ei AH4 1(7) TYÖVOIMATUTKIMUKSEN AD HOC -LISÄTUTKIMUS 2012: SIIRTYMINEN TYÖSTÄ ELÄKKELLE LOMAKE Kysymykset esitetään kohdehenkilöille 5. vastauskerralla, ja ne sijoitetaan peruslomakkeen loppuun ennen kotitalousosaa.

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 214 puh. 29 54 85 Julkistettavissa 21.1.214 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) 28 '9 '1 '11 '12 '13

Lisätiedot

Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä

Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä Kasvuyritysten ketterä henkilöstöjohtaminen toimintamalleja pk-yrityksille (KetteräHR)

Lisätiedot

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Ikäjohtamisen seminaari Tampereen yliopisto, 20.3.2012 Lars-Mikael Bjurström 21.3.2012 Taustaa linjausten valmistelulle Työsuojelustrategia 1998

Lisätiedot

Työolojen kehityslinjoja

Työolojen kehityslinjoja Työolojen kehityslinjoja Anna-Maija Lehto anna-maija.lehto@stat.fi Työolotutkimukset! Työolosuhdetiedustelu 1972 - postikysely, koetutkimus! Työolosuhdetiedustelu 1977 - käynti, otos 7500 työllistä - vastausprosentti

Lisätiedot

Työurat pidemmiksi mitä meistä kunkin on hyvä tietää työurista nyt ja tulevaisuudessa?

Työurat pidemmiksi mitä meistä kunkin on hyvä tietää työurista nyt ja tulevaisuudessa? Työurat pidemmiksi mitä meistä kunkin on hyvä tietää työurista nyt ja tulevaisuudessa? Video Työkaarimallin taustat Työuria on saatava pitenemään alusta, keskeltä ja lopusta Työmarkkinajärjestöjen raamisopimus

Lisätiedot

Työmarkkinoilta kadonneet

Työmarkkinoilta kadonneet Julkinen BoF Online 6 2014 Työmarkkinoilta kadonneet Seppo Orjasniemi Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien huhtikuussa 2008 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008 Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Vuokratyöntekijätutkimuksen toteutus Sisältö Toisto vuoden 2007 vuokratyöntekijätutkimuksesta Aihealueet:

Lisätiedot

SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä

SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä KANSANTAUTIEN KANSSA TYÖELÄMÄSSÄ SOTERKOn tutkimuspäivä 23.9.2013 Marianna Virtanen, TTL Eira Viikari-Juntura, TTL Kansantautien kanssa

Lisätiedot

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Lapin liitto ja Suomen Kuntaliitto Kuntapäivä, Pyhätunturi 24.9.2013 Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Pekka Alanen Keva Keva Tänään työssä hyvän huomisen puolesta KuEL

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä

Lisätiedot

Voiko työssä voida hyvin?

Voiko työssä voida hyvin? Voiko työssä voida hyvin? Pirjo Manninen Ylilääkäri, teemajohtaja Vaikuttava työterveyshuolto Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 0.-.2.20 Helsinki Agenda Työhyvinvoinnin määrittely Työpahoinvoinnin

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 214 puh. 29 4 8 Julkistettavissa 22.7.214 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 3 3 2 (1) 2 1 1 (2) Kuvio 1. Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

FlowIT virtaa IT-hankintoihin

FlowIT virtaa IT-hankintoihin FlowIT virtaa IT-hankintoihin Virpi Kalakoski, Matti Gröhn, Kirsi Jääskeläinen, Tiina Kalliomäki-Levanto, Jani Lukander, Kristian Lukander, Jarno Turunen, Teppo Valtonen, Tiina Vihtonen, Tuija Virtanen

Lisätiedot

Työelämä. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Työelämä. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Työelämä Konsultit 2HPO 1 55-64 -vuotiaiden työllisyysaste EU:ssa 60 % 50 40 30 20 10 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 EU-15 Suomi EU-27 Lähde:

Lisätiedot

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 neljännellä neljänneksellä 71,3 prosenttia. Vuonna 2014 keskimääräinen työllisyysaste oli

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Nuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014

Nuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014 Lue analyysi kyselyn tuloksista: www.nuoretlakimiehet.fi/0///nula-selvitti-tyooloja-sisalto-ennen-kompensaatiota-ja-glooriaa/ Taustatiedot Sukupuoli 0 8 6 6 Mies Nainen Kaikki (KA:.6, Hajonta:0.9) (Vastauksia:7)

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos ASLAK ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kohderyhmä: työntekijät,

Lisätiedot

YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1

YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1 YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien kesäkuussa 2007 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista sekä kesätyöntekijöiden palkkaamisesta.

Lisätiedot

LINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti 25.5.2010

LINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti 25.5.2010 1/12 Perinnässä olevien suomalaisten henkilöprofiili 2001 ja 2010 KENELLÄ SUOMESSA ON MAKSUJEN KANSSA VAIKEUKSIA? 1. TUTKIMUS Lindorff Oy:n Tilastokeskukselta tilaaman tarkastelun tarkoituksena on selvittää,

Lisätiedot

Osuva-kysely Timo Sinervo

Osuva-kysely Timo Sinervo Osuva-kysely Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Kunnat ja organisaatiot Kunta Vastaajat Jyväskylä 977 Eksote 1065 Länsi-Pohja 65 Akseli 59 Laihia-Vähäkyrö 52 Kaksineuvoinen 33 Terveystalo 31 Jyväskylän hoivapalv.

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Työeläketurva. VR-Yhtymä Oy 4.11.2010. Marjukka Matikainen Eläkepalvelut

Työeläketurva. VR-Yhtymä Oy 4.11.2010. Marjukka Matikainen Eläkepalvelut Työeläketurva VR-Yhtymä Oy 4.11.2010 Marjukka Matikainen Eläkepalvelut Työeläke muodostuu monesta palasta Eläketurva 2 Eläkkeen pohjana työansio Eläke kertyy vuosiansiosta ikää vastaavalla karttumisprosentilla

Lisätiedot

Työaikoihin liittyvät kuormitustekijät *

Työaikoihin liittyvät kuormitustekijät * Työaikoihin liittyvät kuormitustekijät * Työaikatekijöiden arviointiohje Työaikojen kuormituksen arvioinnin tarkoitus on selvittää, ovatko joko ryhmän ja/ yksilön työajat kunnossa terveyden ja toimintakyvyn

Lisätiedot

2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015

2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2015 toisella neljänneksellä 73,3 prosenttia, mikä oli 0,8 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta

Lisätiedot

Korkeasti koulutetut työttömät. Tekijä: Tutkija Jouni Nupponen, Uudenmaan ELY-keskus

Korkeasti koulutetut työttömät. Tekijä: Tutkija Jouni Nupponen, Uudenmaan ELY-keskus Korkeasti koulutetut työttömät Tekijä: Tutkija Jouni Nupponen, Uudenmaan ELY-keskus Määritelmä ja lähdetiedot Korkeasti koulutetut = alempi korkeakouluaste, ylempi korkeakouluaste sekä tutkijakoulutusaste

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto 2012

Palvelualojen taskutilasto 2012 Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturvaneuvonta 020 690 211 Vaihde 020 774 002 (ma pe klo 9 16) www.pam.fi pam@pam.fi etunimi.sukunimi@pam.fi Keskustoimisto

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Osaaminen osana työkykyä 21.1.2010

Osaaminen osana työkykyä 21.1.2010 Osaaminen osana työkykyä 21.1.2010 Kommenttipuheenvuoro Anu Polvinen, Eläketurvakeskus Koulutusta kuvaava mittari (5 ryhmää): 1. Akateeminen korkea-aste 2. Ammatillinen korkea-aste 3. Keskiasteen koulutus

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan?

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Helsinki 17.4.2015 ja Jyväskylä 24.4.2015 Pirkko Mäkinen, Työturvallisuuskeskus Työpajan tavoite

Lisätiedot

Toimihenkilöbarometri 2013

Toimihenkilöbarometri 2013 Toimihenkilöbarometri 2013 Seppo Nevalainen 2 7. 11. 2 0 1 3 Vastanneet jäsenliitoittain Yhteensä N = 1288 Miehet N = 307 Naiset N = 979 Naisten osuus, % Vastausprosentti Painokerroin Ammattiliitto PRO

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Opetus- ja kasvatushenkilöstön työolosuhteiden laadullinen kehittäminen 27.5.2008

Opetus- ja kasvatushenkilöstön työolosuhteiden laadullinen kehittäminen 27.5.2008 Opetus- ja kasvatushenkilöstön työolosuhteiden laadullinen kehittäminen 27.5.2008 Pauli Forma, VTT, dos. Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Kuntien eläkevakuutus Esitelmän näkökulmat Työolot, työkyky ja työhyvinvointi

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Tulevaisuuden työ - nousevia trendejä työelämän muutostutkimusten valossa

Tulevaisuuden työ - nousevia trendejä työelämän muutostutkimusten valossa Tulevaisuuden työ - nousevia trendejä työelämän muutostutkimusten valossa Anu Järvensivu, dosentti, vanhempi tutkija anu.jarvensivu@ttl.fi, 043 824 7370 Merkittäviä muutoskulkuja, joista ei paljon puhuta

Lisätiedot

Työsuojelu muuttuneessa työelämässä

Työsuojelu muuttuneessa työelämässä Työsuojelu muuttuneessa työelämässä Anu Raappana, tutkimuspäällikkö Sari Niemi, TKI-asiantuntija Lahden Tiedepäivä 2015 Kiinnostuksen kohteemme Mitä on työsuojelu? Työelämän muutos Työssä (ympäristössä,

Lisätiedot

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

05/2014 ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA TIIVISTELMÄ. Mikko Laaksonen, Jenni Blomgren ja Raija Gould

05/2014 ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA TIIVISTELMÄ. Mikko Laaksonen, Jenni Blomgren ja Raija Gould 05/2014 ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA TIIVISTELMÄ Mikko Laaksonen, Jenni Blomgren ja Raija Gould Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden sairauspäiväraha-, kuntoutus- ja työttömyyshistoria Rekisteripohjainen

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 5/2015

Satakunnan työllisyyskatsaus 5/2015 NÄKYMIÄ TOUKOKUU 2015 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 5/2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 24.6.2015 klo 9.00 Avoimia työpaikkoja enemmän kuin vuosi sitten Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan

Lisätiedot

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työkyky määräytyy suhteessa työhön Sopiva työ tukee kaikkien ihmisten hyvinvointia myös useimmista

Lisätiedot

VAALIPUNTARI HELSINKI

VAALIPUNTARI HELSINKI VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

VAALIPUNTARI TAMPERE

VAALIPUNTARI TAMPERE VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 17 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kunta-alan haasteet t Kunta-alan alan työntekijöiden ikääntyminen,

Lisätiedot

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 17 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 7/2015

Satakunnan työllisyyskatsaus 7/2015 NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2015 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 7/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 25.8.2015 klo 9.00 Työttömien määrä lisääntyi heinäkuussa Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan elinkeino-,

Lisätiedot

Työkaarimalli: ikäjohtamisen periaatteet, haasteet ja hyödyt

Työkaarimalli: ikäjohtamisen periaatteet, haasteet ja hyödyt Työkaarimalli: ikäjohtamisen periaatteet, haasteet ja hyödyt Työhyvinvointi 2014 -seminaari Helsinki 8.5.2014 Jan Schugk Elinkeinoelämän keskusliitto EK Työurien pidentäminen tavoitteena jo 20 vuotta Työurien

Lisätiedot

Kyselytutkimus työajan käytöstä

Kyselytutkimus työajan käytöstä Kyselytutkimus työajan käytöstä Omien asioiden hoitaminen ja Internetin käyttö työajalla Markkina- ja mielipidetutkimusyritys Q-Tutkimus toteutti kesäkuussa 2013 (3.6. 17.6.2013) kyselytutkimuksen, joka

Lisätiedot

08/2014. Työolot ja eläkeajatukset 2013. Eläketurvakeskus. Noora Järnefelt, Riku Perhoniemi ja Pirjo Saari ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA

08/2014. Työolot ja eläkeajatukset 2013. Eläketurvakeskus. Noora Järnefelt, Riku Perhoniemi ja Pirjo Saari ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA 08/2014 ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA Työolot ja eläkeajatukset 2013 Noora Järnefelt, Riku Perhoniemi ja Pirjo Saari Eläketurvakeskus PENSIONSSKYDDSCENTRALEN 08/2014 ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA Työolot

Lisätiedot

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Valtakunnalliset neuvolapäivät, Helsinki 21..214 Johanna Lammi-Taskula 3..214 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lammi-Taskula Johanna, Karvonen Sakari

Lisätiedot

Työelämän joustavista järjestelyistä 2000-luvulla

Työelämän joustavista järjestelyistä 2000-luvulla ANALYYSIT Työelämän joustavista järjestelyistä 2000-luvulla Onko palkansaajan sukupuolella merkitystä? PÄIVI JÄRVINIEMI Johdanto Vastauksena talouden globalisaation, väestörakenteen muutosten sekä uuden

Lisätiedot

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa Tuula Selonen Mitä ikäjohtamisella tarkoitetaan? 1/3 Ikäjohtaminen on eri-ikäisten ihmisten johtamista eli hyvää henkilöstöjohtamista. Työurien parantamiseen ja pidentämiseen

Lisätiedot