Työ, terveys ja työssä jatkamisajatukset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työ, terveys ja työssä jatkamisajatukset"

Transkriptio

1 Merja Perkiö-Mäkelä ja Timo Kauppinen (toim.) Työ, terveys ja työssä jatkamisajatukset Työ ja ihminen Tutkimusraportti 41

2 Työ ja ihminen Päätoimittaja Harri Vainio Tieteelliset toimittajat Raoul Grönqvist Irja Kandolin Timo Kauppinen Kari Kurppa Anneli Leppänen Hannu Rintamäki Riitta Sauni Toimittaja Virve Mertanen Toimituksen osoite Työterveyslaitos Topeliuksenkatu 41 a A Helsinki puh , faksi (09) Sähköpostiosoitteet Toimituskunta 2010 alkaen Anna-Liisa Elo Marko Elovainio Mikael Fogelholm Maila Hietanen Raija Kalimo Pentti Kalliokoski Ulla Kinnunen Rea Lagerstedt Kirsti Launis Kari Lindström Toivo Niskanen Hannu Norppa Clas-Håkan Nygård Göte Nyman Eero Palomäki Ilkka Pirttilä Jorma Rantanen Vesa Riihimäki Kaija Leena Saarela Jukka Starck Heikki Summala Jouko Suokas Esa-Pekka Takala Sakari Tola Matti Vartiainen Seppo Väyrynen Erkki Yrjänheikki Kansi Tiina Vaahtera Kannen kuva Iisakki Härmä ISBN (nid.) (PDF) ISSN-L ISSN Kirjapaino Tampereen Yliopistopaino Oy Juvenes Print 2012

3 Työ, terveys ja työssä jatkamisajatukset Merja Perkiö-Mäkelä ja Timo Kauppinen (toim.) Työ ja ihminen Tutkimusraportti 41 Työterveyslaitos Helsinki

4 SISÄLLYS ESIPUHE... 4 Suomalaisten työssä jatkamisen harkitseminen ja eläkeajatukset.. 6 Merja Perkiö-Mäkelä, Timo Kauppinen ja Maria Hirvonen Työn tekemisen joustot ja työssä jatkamisajatukset Irja Kandolin ja Seppo Tuomivaara Työtapaturmat, työympäristön haittatekijät ja työssä jatkamisajatukset Timo Kauppinen, Simo Salminen, Maria Hirvonen ja Merja Perkiö-Mäkelä Työn fyysiset kuormitustekijät ja työssä jatkamisajatukset Merja Perkiö-Mäkelä ja Maria Hirvonen Psykososiaaliset työolot työssä jatkamista edistävinä tekijöinä Maarit Vartia ja Maria Hirvonen Terveys ja työssä jatkamisajatukset Päivi Leino-Arjas, Merja Perkiö-Mäkelä ja Maria Hirvonen Työkyky, työn imu ja työssä jatkamisajatukset Merja Perkiö-Mäkelä, Jari Hakanen ja Maria Hirvonen Elintavat ja työssä jatkamisajatukset Merja Perkiö-Mäkelä ja Päivi Leino-Arjas Työn sekä omais- ja läheishoivan yhdistäminen työssä jatkamisajatukset Kaisa Kauppinen ja Outi Jolanki Työssä jatkamisajatuksiin yhteydessä olevat tekijät yhteenvetoanalyysi ja suositukset Merja Perkiö-Mäkelä, Pertti Mutanen, Päivi Leino-Arjas, Jari Hakanen, Maria Hirvonen, Outi Jolanki, Irja Kandolin, Kaisa Kauppinen, Timo Kauppinen, Simo Salminen, Seppo Tuomivaara ja Maarit Vartia SAMMANDRAG SUMMARIES KIRJOITTAJAT

5 ESIPUHE Työurien pidentäminen on ollut julkisuudessa suuren huomion kohteena, ja se on tunnistettu tärkeäksi tekijäksi tavoiteltaessa julkisen talouden tasapainoa tulevaisuudessa. Työssä jatkamisen voi estää työn puute (työttömyys) tai terveyden pettäminen (työkyvyttömyys), mutta useimmat suomalaiset säilyvät kuitenkin työkykyisinä eläkeikään saakka. Heidän eläkkeelle siirtymisajankohtansa riippuu suurelta osin omasta päätöksestä, johon voivat vaikuttaa monet tekijät. Tällaisia ovat mm. oma terveydentila, työolot, taloudelliset tekijät ja elämäntilanne. Tässä Työ ja ihminen -tutkimusraportissa käsitellään pääasiassa varttuneempien työllisten (45 63-vuotiaiden) työssä jatkamisajatuksia käyttäen perustietolähteenä Työterveyslaitoksen Työ ja terveys -haastattelututkimusten aineistoja vuosilta 2006 ja Työssä jatkamiseen vaikuttavat tekijät on artikkeleita laadittaessa ryhmitelty työhön liittyviin ja työn ulkopuolisiin (katso kuva 1). Nämä tekijät voivat vaikuttaa työssä jatkamisajatuksiin joko suoraan tai välillisesti työkyvyn ja terveyden heikkenemisen kautta. Työssä jatkamisajatuksia on mitattu käyttäen haastattelututkimusten kolmea kysymystä, joista yksi koski työssä jatkamisen harkintaan liittyviä tekijöitä 63. ikävuoden jälkeen, toinen eläkkeelle siirtymisajatuksia ennen vanhuuseläkeikää ja kolmas työssä jatkamista, jos henkilö saisi käyttöönsä suuren summan rahaa (työhön sitoutuminen). Kaikissa artikkeleissa käytettiin mittarina kahden ensimmäisen kysymyksen tietoja ja lisäksi neljässä artikkelissa myös kolmatta kysymystä. 4

6 ESIPUHE Työhön liittyvät tekijät työn tekemisen joustot työtapaturmat ja työympäristö työn fyysiset kuormitustekijät psykososiaaliset työolotekijät ym. Työn ulkopuoliset tekijät elintavat omais- ja läheishoitovastuut Työkyky ja terveys Työssä jatkamisajatukset työssä jatkamisen harkinta eläkeajatukset työhön sitoutuminen ESIPUHE elämäntilanne taloudelliset tekijät ym. Kuva 1. Työssä jatkamisajatuksiin liittyvät tekijät. Tässä julkaisussa on 10 erillistä artikkelia. Ensimmäisessä artikkelissa kuvaillaan Työ ja terveys -haastattelututkimukset ja niissä käytetyt kysymykset. Perustulokset esitetään suorina prosenttijakaumina eri taustamuuttujien suhteen (sukupuoli, ikä, sosioekonominen asema, työnantajasektori, toimiala ja ammattiryhmä). Artikkelista saa tietoa eri työntekijäryhmien työssä jatkamisajatuksista ja jatkamiseen kannustavista tekijöistä. Seuraavissa kahdeksassa artikkelissa sukupuolen ja iän vaikutus on vakioitu ja eri sosioekonomisia ryhmiä (työntekijät, alemmat toimihenkilöt, ylemmät toimihenkilöt) tarkastellaan sekä yhdessä että erikseen. Neljässä artikkelissa analysoidaan työhön liittyvien tekijöiden (työajan ja -paikan joustot; työtapaturmat ja työympäristön fysikaaliset, kemialliset ja biologiset haittatekijät; työn fyysiset kuormitustekijät; psykososiaaliset työolotekijät) vaikutusta työssä jatkamisajatuksiin. Seuraavassa kahdessa artikkelissa tarkastellaan terveyden ja työkyvyn yhteyttä työssä jatkamisen harkintaan, eläkeajatuksiin ja työhön sitoutumiseen. Seuraavat kaksi artikkelia käsittelevät työn ulkopuolisista tekijöistä kahta, elintapoja ja omais- ja läheishoitovastuuta. Viimeisessä artikkelissa analysoidaan kaikkia edellä mainittuja tekijöitä yhdessä käyttäen monimuuttujamalleja. Artikkelin loppuun on kerätty suosituksia ja keinoja, joiden avulla työssäkäyvien työuria voidaan pyrkiä pidentämään. Helsingissä joulukuussa 2011 Tekijät 5

7 SUOMALAISTEN TYÖSSÄ JATKAMISEN HARKITSEMINEN JA ELÄKEAJATUKSET Merja Perkiö-Mäkelä, Timo Kauppinen ja Maria Hirvonen Artikkelissa kuvataan Työterveyslaitoksen Työ ja terveys -haastattelututkimusten tulosten perusteella työssä olevien työssä jatkamisen harkintaa, eläkeajatuksia ja työhön sitoutumista sekä niiden muutoksia. Vuonna 2009 kaksi kolmasosaa (64 %) työssä olevista vuotiaista kertoi jonkin syyn, joka saisi heidät jatkamaan työelämässä mukana oloa 63. ikävuoden jälkeen. Heidän osuutensa oli selvästi kasvanut vuoteen 2006 verrattuna, jolloin 58 % mainitsi jonkin edellytyksen. Erityisesti naisten, vuotiaiden, ylempien ja alempien toimihenkilöiden sekä valtion ja kunnan palveluksessa työskentelevien työssä jatkamisen harkinta oli lisääntynyt vuodesta 2006 vuoteen Toimialoista eniten työssä jatkamisen harkinta oli lisääntynyt yritysten välisten palveluiden ja terveys- ja sosiaalipalveluiden toimialoilla. Vuonna 2009 positiivisimmin työssä jatkamisen harkintaan suhtautuivat ylemmät toimihenkilöt ja yrittäjät, kielteisimmin työntekijäasemassa olevat. Työssä jatkamisen tärkeimmiksi edellytyksiksi mainittiin sekä vuonna 2006 että 2009 oma terveys ja taloudelliset tekijät. Noin puolet työssä olevista vuotiaista ei ollut ajatellut siirtyä eläkkeelle ennen vanhuuseläkeikää terveydellisistä tai muista syistä vuosina Noin joka seitsemäs vuotias työssä oleva ilmoitti vuonna 2009, että jatkaisi työntekoa kuten ennenkin, vaikka voittaisi tai perisi niin paljon rahaa, että voisi elää ilman ansiotyötä. Heidän osuutensa on hieman laskenut vuodesta 1997 lähtien. Viime vuosina vuotiaiden työssä olevien asenteet työurien jatkamiseen ovat muuttuneet selvästi myönteiseen suuntaan. Kehitys ei kuitenkaan koske kaikkia työssä olevia. Eri työntekijäryhmät korostavat erilaisia tekijöitä, jotka saisivat heidät harkitsemaan työssä jatkamista 63. ikävuoden jälkeen. Asiasanat: eläkkeelle siirtyminen, työhön sitoutuminen, työuran pidentäminen, yrittäjä, palkansaaja 6

8 SUOMALAISTEN TYÖSSÄ JATKAMISEN HARKITSEMINEN JA ELÄKEAJATUKSET Johdanto Työelämästä siirrytään pois, jos siellä ei kyetä jatkamaan tai saada tai haluta jatkaa. Työkyvyttömyys tai työn puute ovat varsin tavallisia eläkkeelle siirtymisen syitä (taulukko 1). Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy vuosittain noin 30 % eläkkeelle siirtyneistä. Pääasiallisia työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syitä ovat tuki- ja liikuntaelinsairaudet ja mielenterveyden häiriöt. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirryttiin vuonna 2009 keskimäärin 52,1-vuotiaana. Työttömyyseläkkeelle siirtyneiden osuus oli 14 % ja keskimääräinen ikä 60,3 vuotta. Työkyvyttömyyseläkkeelle ja työttömyyseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä ei ole noussut 2000-luvun aikana (Kannisto ja Hiltunen 2010). Yli puolet suomalaisista työntekijöistä kuitenkin pystyy jatkamaan ja saa halutessaan jatkaa työssä 63-vuotiaaksi tai sitä vanhemmaksi. Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 63,4 vuotta vuonna 2009, ja se on ollut lievässä nousussa koko 2000-luvun (Kannisto ja Hiltunen 2010). Tämän joukon työssä jatkamiseen vaikuttavat monet työhön ja työn ulkopuolisiin tekijöihin liittyvät asiat. Työterveyslaitos on tehnyt laajoja Työ ja terveys -haastattelututkimuksia joka kolmas vuosi vuodesta 1997 alkaen. Tämän artikkelin tavoitteena on kuvata näiden haastattelututkimusten perusteella työssä olevien vuotiaiden työssä jatkamiseen ja työhön sitoutumiseen liittyviä tekijöitä. Tämän julkaisun muissa artikkeleissa tutkitaan tärkeimpiä työssä jatkamista edistäviä tai estäviä tekijöitä vuotiaiden palkansaajien keskuudessa. Julkaisun viimeisessä artikkelissa palkansaajien työssä jatkamiseen liittyviä tekijöitä käsitellään kaikkia yhdessä. ARTIKKELI I Taulukko 1. Työeläkkeelle siirtyneet eläkelajin mukaan vuonna Eläkelaji Eläkkeelle siirtyneet % Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Työttömyyseläke Maatalouden erityiseläke Kaikki eläkkeelle siirtyneet Osa-aikaeläkkeelle siirtyneet Lähde: Kannisto ja Hiltunen

9 SUOMALAISTEN TYÖSSÄ JATKAMISEN HARKITSEMINEN JA ELÄKEAJATUKSET Aineisto ja menetelmät Aineisto Aineiston muodostivat Työ ja terveys -haastattelututkimuksen (Perkiö- Mäkelä ym. 2010) vuosien 1997, 2000, 2003, 2006 ja 2009 suomenkieliset, vuotiaat, haastatteluhetkellä työssä olevat (töissä, osa-aikaeläkkeellä, alle 6 kk sairauslomalla, alle 1 kk lomautetut). Aineiston koko eri vuosina oli: 1997, n = 2 136; 2000, n = 2 031; 2003, n = 2 326; 2006, n = 2 229; 2009, n = Aineisto edustaa Suomen työssä olevaa, suomenkielistä vuotiasta väestöä. Vuosien tiedonkeruukierroksen haastattelut tehtiin Työterveyslaitoksen CATI-puhelinhaastatteluyksikössä Kuopiossa kunkin vuoden tammi-toukokuussa. Vuoden 2009 puhelinhaastattelut tehtiin Tilastokeskuksen CATI- ja kenttähaastatteluyksiköissä helmi-toukokuussa Vuosina haastateltavat poimittiin satunnaisotannalla Väestörekisteristä vuotiaiden suomenkielisten joukosta. Vuonna 2009 poiminta tehtiin satunnaisotantana vuotiaiden joukosta Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastosta, ja mukana olivat myös ruotsinkieliset. Otoskoko on eri vuosina ollut noin henkilöä. Vastausprosentti on vaihdellut eri vuosina 58:sta 72:een. Vuonna 2009 vastausprosentti oli 59. Taustamuuttujat Sukupuoli tallennettiin haastattelussa kysymättä. Ikä selvitettiin kysymällä syntymävuosi. Käytetyt ikäluokat, samoin kuin muutkin käytetyt luokat, näkyvät taulukoissa. Sosioekonominen asema on määritelty Tilastokeskuksen sosioekonomisen aseman luokituksen (TK 1989, perustuu ammattiluokitukseen 2001) mukaisesti. Sosioekonomista asemaa määritettäessä on käytetty haastateltavan ammattia sekä ammattiasemaa ( Oletko palkansaaja, yrittäjä vai maatalousyrittäjä? ) koskevia tietoja. Työssä olevien työnantajasektoria tiedusteltiin kysymällä, oliko heidän työnantajansa valtio (myös valtion liikelaitokset), kunta (myös kuntien liikelaitokset), kuntayhtymä vai yksityinen työnantaja (myös valtion/ kuntien kokonaan tai osittain omistamat yhtiöt). 8

10 SUOMALAISTEN TYÖSSÄ JATKAMISEN HARKITSEMINEN JA ELÄKEAJATUKSET Ammattitieto luokiteltiin Tilastokeskuksen ammattiluokituksen (TK 2001) mukaan. TK 2001 ammattiluokitus perustuu Kansainvälisen työjärjestön (ILO) ammattiluokituksesta johdettuun Euroopan unionin versioon ISCO-88 (COM). Niissä ammattiluokka luokitellaan työtehtävien laadun ja henkilöltä vaadittavan ammatillisen pätevyystason ja koulutuksen mukaan. Sotilaita aineistossa oli niin vähän, että heidän tuloksiaan ei esitetä ammattiryhmäkohtaisessa tarkastelussa. Työssäkäyntitilastosta saatiin alustava tieto toimialasta. Tämä tieto varmistettiin haastattelussa. Mikäli toimiala oli muuttunut, haastateltavilta tiedusteltiin avokysymyksellä heidän nykyisen työpaikkansa toimialaa toimipaikkatasolla ( Mikä toiminta, tai minkä tuotteiden tai palvelujen tuottaminen on toimipaikan pääasiallinen tehtävä? ) Toimipaikalla selvennettiin tarkoitettavan samassa osoitteessa sijaitsevaa, yhdentyyppistä toimintaa harjoittavaa ja samaan yritykseen tai vastaavaan kuuluvaa yksikköä. ARTIKKELI I Tulosmuuttujat Työssä jatkamisen harkintaa eläkeiän saavuttamisen jälkeen kysyttiin seuraavalla kysymyksellä vähintään 45 vuotta täyttäneiltä työssä olevilta. Tuloksissa esitetään vuotiaiden vastaukset. Sosiaali- ja terveysministeriön tavoitteena on, että työolosuhteet ja ihmisten terveys kehittyisivät niin, että työelämässä jaksettaisiin pidempään. Mitkä asiat saisivat sinut jatkamaan työelämässä mukana oloa 63. ikävuoden jälkeen? Vastaukset ryhmiteltiin seuraaviin luokkiin: 1. Hyvä ja kannustava työyhteisö (työkaverit ja työpaikan sosiaaliset suhteet, hyvä esimiestoiminta, työyhteisön ilmapiiri, työviihtyvyys) 2. Hyvä ja toimiva työympäristö 3. Taloudelliset tekijät (työeläkkeen suurempi määrä, palkka, erotus) 4. Mielekäs, mielenkiintoinen ja haastava työ (vaikutusmahdollisuudet, arvostus, elämänsisältö) 9

11 SUOMALAISTEN TYÖSSÄ JATKAMISEN HARKITSEMINEN JA ELÄKEAJATUKSET 5. Työn keventäminen (työmäärän vähentäminen, ikääntymisen huomioiminen, työn ruumiillisen/henkisen kuormittavuuden vähentäminen) 6. Työaika (joustavat työajat, osa-aikatyö, työajan lyhentäminen) 7. Oma terveys 8. Muu, mikä? [avo*] 9. Ei mikään 88. Ei osaa sanoa 99. Ei vastaa Eläkeajatuksia kysyttiin seuraavalla kysymyksellä vuotiailta työssä olevilta: Oletko ajatellut, että saattaisit terveydellisistä tai muista syistä lähteä eläkkeelle jo ennen vanhuuseläkeikää? Vastausvaihtoehdot ovat: 1. En ole ajatellut 2. Olen ajatellut joskus 3. Olen ajatellut usein 4. Olen jo jättänyt eläkehakemuksen 8. En osaa sanoa 9. En vastaa Työhön sitoutumista arvioitiin seuraavan kysymyksen avulla vuotiailta työssä olevilta: Jos voittaisit tai perisit niin paljon rahaa, että voisit elää tekemättä ansiotyötä, niin mitä seuraavista tekisit? 1. Jatkaisin työntekoa kuten ennenkin 2. Vähentäisin työntekoa 3. Lopettaisin kokonaan työnteon 4. Vaihtaisin ammattia 5. Aloittaisin opiskelun 8. En osaa sanoa 9. En vastaa 10

12 SUOMALAISTEN TYÖSSÄ JATKAMISEN HARKITSEMINEN JA ELÄKEAJATUKSET Tulokset Työssä jatkamista harkitsevien osuus on lisääntynyt Työ ja terveys -haastattelututkimuksessa vuonna 2009 kaksi kolmasosaa (64 %) työssä olevista vuotiaista kertoi jonkin syyn, mikä saisi heidät jatkamaan työelämässä mukana oloa 63. ikävuoden jälkeen. Heidän osuutensa on selvästi kasvanut vuoteen 2006 verrattuna, jolloin 58 % mainitsi jonkin edellytyksen työssä jatkamiselle (taulukko 2). Tärkeimmiksi edellytyksiksi mainittiin sekä vuonna 2006 että 2009 oma terveys ja taloudelliset tekijät (kuva 1). ARTIKKELI I oma terveys taloudelliset tekijät mielekäs, mielenkiintoinen ja haastava työ työaika työn keventäminen hyvä ja kannustava työyhteisö hyvä ja toimiva työympäristö muu ei mikään % Kuva 1. Tekijät, jotka saisivat jatkamaan työelämässä mukana oloa 63. ikävuoden jälkeen, Työ ja terveys -haastattelututkimus 2006 ja 2009, vuotiaat, n = Erityisesti naisten, vuotiaiden, ylempien ja alempien toimihenkilöiden, valtion ja kunnan palveluksessa työskentelevien sekä yritysten välisten palveluiden ja terveys- ja sosiaalipalveluiden toimialalla työskentelevien työssä jatkamisen harkinta oli lisääntynyt vuodesta 2006 vuoteen 2009 (taulukko 2). 11

13 SUOMALAISTEN TYÖSSÄ JATKAMISEN HARKITSEMINEN JA ELÄKEAJATUKSET Taulukko 2. Työssä jatkamista 63. ikävuoden jälkeen harkitsevien prosenttiosuus. Työ ja terveys -haastattelututkimus 2006 ja 2009, vuotiaat työssä olevat. Taustamuuttujittain prosenttiosuus (%) Jatkamista harkitsevat vuonna 2006 Jatkamista harkitsevat vuonna 2009 Tilastollinen merkitsevyys vuosien 2006 ja 2009 välillä Yhteensä kaikki p < 0, Sukupuoli miehet ns naiset p < 0, Ikäluokka ns ns p < 0, ns Sosioekonominen maatalousyrittäjä ns asema yrittäjä 70* 71 ns ylempi toimihenkilö 63 73* p < 0, alempi toimihenkilö p < 0, työntekijä 48* 53* ns Työnantajasektori valtio p < 0, kunta tai kuntayhtymä p < 0, yksityinen työnantaja ns n 2006 n 2009 Taulukko 2. jatkuu... 12

14 Taulukko 2. jatkuu Taustamuuttujittain prosenttiosuus (%) Jatkamista harkitsevat vuonna 2006 Jatkamista harkitsevat vuonna 2009 Tilastollinen merkitsevyys vuosien 2006 ja 2009 välillä Ammattiryhmä johtajat ja ylimmät virkamiehet 64 72* ns erityisasiantuntijat 67* 74* ns asiantuntijat ns toimisto- ja asiakaspalvelutyö 45* 60 ns palvelu-, myynti- ja hoitotyö ns maanviljelijät, metsätyöntekijät 72* 71 ns rakennus-, korjaus- ja valmistustyö 52 51* ns prosessi- ja kuljetustyöntekijät ns muut työntekijät 48 54* ns Toimiala maa- ja metsätalous 67 77* ns teollisuus 59 55* ns rakentaminen 56 53* ns kauppa ja korjaus ns majoitus ja ravitsemus ns kuljetus ja tietoliikenne 46* 46* ns rahoitus ns yritysten väliset palvelut 60 74* p < 0, julkishallinto ns koulutus ns terveys- ja sosiaalipalvelut p < 0, muut palvelut ns * tilastollisesti merkitsevä kaikkien vastanneiden keskiarvosta poikkeava tulos ko. vuonna ns, tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä n 2006 n 2009 SUOMALAISTEN TYÖSSÄ JATKAMISEN HARKITSEMINEN JA ELÄKEAJATUKSET ARTIKKELI I

15 SUOMALAISTEN TYÖSSÄ JATKAMISEN HARKITSEMINEN JA ELÄKEAJATUKSET Sosioekonominen asema erottelee työssä jatkamisajatuksia Vuonna 2009 positiivisimmin työssä jatkamisen harkintaan suhtautuivat ylemmät toimihenkilöt ja yrittäjät, kielteisimmin työntekijäasemassa olevat. Työntekijöistä lähes puolet ei ollut halukas jatkamaan työssä mukanaoloa 63. ikävuoden jälkeen. Johtajat ja ylimmät virkamiehet sekä erityisasiantuntijat harkitsivat keskimääräistä useammin työssä jatkamista 63. ikävuoden jälkeen, ja rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät sekä muut työntekijät keskimääräistä harvemmin. Toimialoittain tarkasteltuna maa- ja metsätalouden ja yritysten välisten palveluiden toimialoilla oli keskimääräistä enemmän työssä jatkamista harkitsevia. Erityisesti kuljetus- ja tietoliikenteen, rakentamisen ja teollisuuden toimialoilla oli niitä, jotka vastasivat, ettei mikään saisi heitä jatkamaan työelämässä mukanaoloa 63. ikävuoden jälkeen. Sukupuoli, ikä ja työnantajasektori eivät vaikuttaneet merkittävästi työssä jatkamisen harkintaan (taulukko 2). Tärkeimmät edellytykset työssä jatkamiselle ovat hyvä terveys ja taloudelliset tekijät Työssä jatkamisen tärkeimpinä edellytyksinä vuonna 2009 mainittiin oma terveys (24 %), taloudelliset tekijät (23 %), mielekäs, mielenkiintoinen ja haastava työ (20 %), työn keventäminen (16 %) ja työajan joustoihin liittyvät tekijät (16 %, taulukko 3). Taustamuuttujien mukaan tarkasteltuna vuonna 2009 naisilla korostuivat miehiä yleisemmin työajan joustot sekä hyvä ja kannustava työyhteisö. Yrittäjillä korostui mielekäs, mielenkiintoinen ja haastava työ, ylemmillä toimihenkilöillä mielekäs, mielenkiintoinen ja haastava työ, taloudelliset tekijät sekä hyvä ja kannustava työyhteisö. Kunta-alalla työskentelevillä korostuivat edellytyksinä oma terveys, työn keventäminen sekä hyvä ja toimiva työympäristö. 14

16 SUOMALAISTEN TYÖSSÄ JATKAMISEN HARKITSEMINEN JA ELÄKEAJATUKSET Ammattiryhmittäin tarkasteltuna johtajilla ja ylimmillä virkamiehillä korostui mielekäs, mielenkiintoinen ja haastava työ, erityisasiantuntijoilla samoin, sekä lisäksi taloudelliset tekijät ja hyvä ja kannustava työyhteisö. Asiantuntijoilla korostui joustavan työajan merkitys. Palvelu-, myynti ja hoitotyöntekijät sekä erityisasiantuntijat kertoivat edellytykseksi muita ryhmiä yleisemmin hyvän ja kannustavan työyhteisön. Koulutuksen, muiden palveluiden ja yritysten välisten palveluiden toimialalla korostui mielekäs, mielenkiintoinen ja haastava työ. Terveys- ja sosiaalipalveluiden toimialalla oma terveys, työn keventäminen ja joustava työaika olivat keskimääristä tärkeämpi edellytys työssä jatkamiselle 63. ikävuoden jälkeen (taulukko 3). ARTIKKELI I 15

17 Taulukko 3. Tekijät, jotka saisivat jatkamaan työelämässä mukana oloa 63. ikävuoden jälkeen, %. Työ ja terveys -haastattelututkimus 2009, vuotiaat työssä olevat. 16 Taustamuuttujittain prosenttiosuus (%) Oma terveys Taloudelliset tekijät Mielekäs, mielenkiintoinen ja haastava työ Työn keventäminen Työaika Hyvä ja Hyvä ja kannus- toimiva tava työympäristö työyhteisö Yhteensä kaikki Sukupuoli miehet naiset x 13 x Ikäluokka Sosioekonominen maatalousyrittäjä yrittäjä * asema ylempi toimihenkilö 19 29* 34* * alempi toimihenkilö työntekijä 26 17* 8* 13 10* Työnantajasektori valtio 16* kunta 29* * * yksityinen työnantaja Muu syy N SUOMALAISTEN TYÖSSÄ JATKAMISEN HARKITSEMINEN JA ELÄKEAJATUKSET Taulukko 3. jatkuu...

18 Taulukko 3. jatkuu Taustamuuttujittain prosenttiosuus (%) Oma terveys Taloudelliset tekijät Mielekäs, mielenkiintoinen ja haastava työ Työn keventäminen Työaika Hyvä ja Hyvä ja kannus- toimiva tava työympäristö työyhteisö Ammattiryhmä johtajat ja ylimmät virkamiehet 19* 22 37* erityisasiantuntijat 23 29* 34* * asiantuntijat * toimisto- ja asiakaspalvelutyö palvelu-, myynti- ja hoitotyö * maanviljelijät, metsätyöntekijät rakennus-, korjaus- ja 25 15* 7* 14 10* 4* valmistustyö prosessi- ja kuljetustyöntekijät * 8* muut työntekijät * Toimiala maa- ja metsätalous teollisuus 23 16* rakentaminen kauppa ja korjaus majoitus ja ravitsemus kuljetus ja tietoliikenne rahoitus * yritysten väliset palvelut * julkishallinto koulutus * * terveys- ja sosiaalipalvelut 30* * 23* muut palvelut * x ero miesten ja naisten välillä on tilastollisesti merkitsevä * tilastollisesti merkitsevä kaikkien vastanneiden keskiarvosta poikkeava tulos Muu syy N SUOMALAISTEN TYÖSSÄ JATKAMISEN HARKITSEMINEN JA ELÄKEAJATUKSET ARTIKKELI I

19 SUOMALAISTEN TYÖSSÄ JATKAMISEN HARKITSEMINEN JA ELÄKEAJATUKSET Ikääntyneiden eläkkeelle siirtymisajatukset vähenevät Noin puolet työssä olevista ei ollut ajatellut siirtyä eläkkeelle ennen vanhuuseläkeikää terveydellisistä tai muista syistä. Miesten, vuotiaiden, yksityisen työantajan palveluksessa toimivien sekä johtajien ja ylimpien virkamiesten eläkkeelle jäämisajatukset ovat vähentyneet vuodesta 2003 alkaen, jolloin kysymys esitettiin ensimmäistä kertaa Työ ja terveys -haastattelututkimuksessa (taulukko 4). Keskimääräistä harvemmin vuonna 2009 eläkkeelle siirtymistä ennen vanhuuseläkeikää olivat ajatelleet vuotiaat (p < 0,001), ylemmät toimihenkilöt (p < 0,01), erityisasiantuntijat (p < 0,01) sekä muiden palveluiden toimialoilla työskentelevät (p < 0,01). Eläkkeelle siirtymistä olivat ajatelleet keskimääräistä yleisemmin vuotiaat (p < 0,001), rakennus-, korjaus- ja valmistustyötä tekevät (p < 0,05) sekä rakentamisen toimialalla työskentelevät (p < 0,05, taulukko 4). 18

20 SUOMALAISTEN TYÖSSÄ JATKAMISEN HARKITSEMINEN JA ELÄKEAJATUKSET Taulukko 4. Eläkeajatukset, prosenttiosuus heistä, jotka eivät ole terveydellisistä tai muista syistä ajatelleet lähteä eläkkeelle ennen vanhuuseläkeikää. Työ ja terveys -haastattelututkimukset , vuotiaat työssä olevat. Taustamuuttujittain Prosenttiosuus (%) 19 Vuosi 2003 n = 2326 Vuosi 2006 n = 2229 Vuosi 2009 n = 2355 Tilastollinen merkitsevyys eri vuosien välillä Yhteensä kaikki ns Sukupuoli miehet p < 0,05 naiset ns Ikäluokka ns ns * ns p < 0,05 Sosioekonominen asema Työnantajasektori Ammattiryhmä maatalousyrittäjä ns yrittäjä ns ylempi toimihenkilö ns alempi toimihenkilö ns työntekijä ns valtio ns kunta ns yksityinen työnantaja p < 0,05 johtajat ja ylimmät virkamiehet p < 0,05 erityisasiantuntijat ns asiantuntijat ns toimisto- ja asiakaspalvelutyö ns palvelu-, myynti- ja hoitotyö ns maanviljelijät, metsätyöntekijät ns rakennus-, korjaus- ja valmistustyö ns prosessi- ja kuljetustyöntekijät ns muut työntekijät ns Toimiala maa- ja metsätalous ns teollisuus ns rakentaminen ns kauppa ja korjaus ns majoitus ja ravitsemus ns kuljetus ja tietoliikenne ns rahoitus ns yritysten väliset palvelut ns julkishallinto ns koulutus ns terveys- ja sosiaalipalvelut ns muut palvelut ns ns, tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä ARTIKKELI I

21 SUOMALAISTEN TYÖSSÄ JATKAMISEN HARKITSEMINEN JA ELÄKEAJATUKSET Työhön sitoutuminen Joka seitsemäs työssä oleva ilmoitti vuonna 2009, että jatkaisi työntekoa kuten ennenkin, vaikka voittaisi tai perisi niin paljon rahaa, että voisi elää ilman ansiotyötä. Heidän osuutensa on tasaisesti laskenut vuodesta 1997 lähtien. Erityisesti laskua on tapahtunut naisilla, vuotiailla, alemmilla toimihenkilöillä, valtion ja yksityisen työnantajan palveluksessa työskentelevillä, asiantuntijoilla, sekä kuljetus- ja tietoliikenteen toimialalla työskentelevillä (taulukko 5). Vuonna 2009 maatalousyrittäjät (p < 0,001), yrittäjät (p < 0,05) ja ylemmät toimihenkilöt (p < 0,001), johtajat ja ylimmät virkamiehet (p < 0,01) sekä yritysten väliset palvelut -toimialalla työskentelevät (p < 0,01) vastasivat keskimääräistä useammin, että jatkaisivat työntekoa kuten ennenkin, vaikka voittaisivat tai perisivät niin paljon rahaa, että voisivat elää ilman ansiotyötä. Keskimääräistä harvemmin näin vastasivat työntekijät (p < 0,01), palvelu-, myynti ja hoitotyötä tekevät (p < 0,05) sekä teollisuuden toimialalla työskentelevät (p < 0,05) (taulukko 5). 20

22 SUOMALAISTEN TYÖSSÄ JATKAMISEN HARKITSEMINEN JA ELÄKEAJATUKSET Taulukko 5. Työhön sitoutuminen, prosenttiosuus heistä, jotka jatkaisivat työntekoa kuten ennenkin, vaikka voittaisivat tai perisivät niin paljon rahaa, että voisivat elää ilman ansiotyötä. Työ ja terveys -haastattelututkimukset , vuotiaat työssä olevat. Taustamuuttujittain prosenttiosuus (%) Vuosi 1997 n = 2136 Vuosi 2000 n = 2031 Vuosi 2003 n = 2326 Vuosi 2006 n = 2229 Vuosi 2009 n = 2355 Tilastollinen merkitsevyys eri vuosien välillä Yhteensä kaikki p < 0,001 Sukupuoli miehet ns naiset p < 0,001 Ikäluokka p < 0, p < 0, p < 0, ns Sosioekonominen asema Työnantajasektori Ammattiryhmä maatalousyrittäjä ns yrittäjä ns ylempi toimihenkilö ns alempi toimihenkilö p < 0,01 työntekijä ns valtio p < 0,05 kunta ns yksityinen työnantaja p < 0,05 johtajat ja ylimmät virkamiehet ns erityisasiantuntijat ns asiantuntijat p < 0,05 toimisto- ja asiakaspalvelutyö ns palvelu-, myynti- ja hoitotyö ns maanviljelijät, metsätyöntekijät ns rakennus-, korjaus- ja valmistustyö ns prosessi- ja kuljetustyöntekijät ns muut työntekijät ns Toimiala maa- ja metsätalous ns teollisuus ns rakentaminen ns kauppa ja korjaus ns majoitus ja ravitsemus ns kuljetus ja tietoliikenne p < 0,05 rahoitus ns yritysten väliset palvelut ns julkishallinto ns koulutus ns terveys- ja sosiaalipalvelut ns muut palvelut ns ns, tulos ei ole tilastollisesti merkitsevä 21 ARTIKKELI I

23 SUOMALAISTEN TYÖSSÄ JATKAMISEN HARKITSEMINEN JA ELÄKEAJATUKSET Pohdinta ja johtopäätökset Työssä jatkamisen harkitseminen vanhuuseläkeiän saavuttamisen jälkeen Työssä jatkamisen harkitseminen oli selvästi lisääntynyt vuodesta 2006 vuoteen Työ ja terveys -haastattelututkimus ei suoraan paljasta syitä tähän lisäykseen. Vuoden 2009 haastattelussa työssä olevien yleinen työtyytyväisyys, tyytyväisyys työterveyshuollon toimintaan ja koettu oma työkyky olivat parantuneet vuoteen 2006 verrattuna (Perkiö-Mäkelä ym. 2010). Tämän taustalla voi olla tehtyjen toimenpiteiden lisäksi se, että työelämän laatukysymyksiin ja työurien jatkamiseen on viime vuosina kohdistettu poikkeuksellisen paljon huomiota sekä työpaikoilla että valtakunnallisesti. Todennäköisesti myös vuonna 2005 voimaan tullut eläkeiän uudistus on vaikuttanut työntekijöiden asenteisiin työssä jatkamista kohtaan. Työurien pidentämisen tarpeellisuudesta vallitsee suuri yksimielisyys, ja sen toteuttamistavasta on keskusteltu paljon tiedotusvälineissä. Tämän seurauksena yleinen asenneilmapiiri näyttää muuttuneen myönteisempään suuntaan, mikä yksilötasolla on heijastunut aiempaa suurempana mielenkiintona työssä jatkamista kohtaan 63. ikävuoden jälkeen. Työssä jatkamisen edellytykset Työssä jatkamisen tärkeimmiksi edellytyksiksi mainittiin sekä vuonna 2006 että 2009 oma terveys ja taloudelliset tekijät. Nämä seikat ovat nousseet esille aikaisemmissakin selvityksissä (Tuominen ym. 2010). Työolotutkimuksessa (Lehto ja Sutela 2008) asiaa on kysytty hieman eri tavalla kuin Työ ja terveys -tutkimuksessa. Työolotutkimuksessa vastaaja on arvioinut eri tekijöiden vaikutusta siihen, että jatkaa työssä yli 63-vuotiaana. Vuonna 2008 yli puolet (57 %) vähintään 55-vuotiaista vastaajista kertoi Työolotutkimuksessa, että oma terveys ja voimavarat vaikuttavat asiaan paljon. Oman työn mielekkyys (39 %), elämäntilanne kokonaisuudessaan (37 %), kuuluminen työyhteisöön (17 %) ja suurempi eläke (13 %) mainittiin yleisyysjärjestyksessä asioina, jotka vaikuttavat paljon työssä jatkamiseen yli 63-vuotiaana (Lehto ja Sutela 2008). Erilaisesta kysymyksen asettelusta huolimatta Työ ja terveys -tutkimuksen ja Työolotutkimuksen tulokset tukevat hyvin toisiaan. 22

Asiantuntijatyön ajat ja paikat

Asiantuntijatyön ajat ja paikat Asiantuntijatyön ajat ja paikat Tutkija Joonas Miettinen Tiedotustilaisuus 1.3.1 Yhteenveto Asiantuntijat ja esimiehet joustavat työajoissa muita palkansaajia useammin työtehtävien vaatimuksesta, asiakkaiden

Lisätiedot

Palkansaajien sairauspoissaolot

Palkansaajien sairauspoissaolot Palkansaajien sairauspoissaolot Kaikilla mausteilla Artikkeleita työolotutkimuksesta Julkaisuseminaari 2.6.2006 Marko Ylitalo Asetelma! Tutkimuksessa selvitettiin " omaan ilmoitukseen perustuvien sairauspoissaolopäivien

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Työkyky työuran lopussa julkisella sektorilla

Työkyky työuran lopussa julkisella sektorilla Työkyky työuran lopussa julkisella sektorilla VTT, dosentti Pauli Forma Keva Työelämän tutkimuspäivät 7.11.2014 7.11.2014 1 Tutkimuksen lähtökohdat Keskustelu työurien pidentämisestä ja tukemisesta jatkuu,

Lisätiedot

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Pärnänen Anna Erikoistutkija Väestö- ja elinolotilastot Muistio 29.3.2016 1 (1) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Asiantuntijakuuleminen nollatuntisopimuksista Tilastokeskus selvitti vuonna 2014 työvoimatutkimuksen

Lisätiedot

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista

Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista 1 S Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista Suomen Yrittäjät, maaliskuu 2016 2 Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista SISÄLLYS KYSELY ERILAISISTA TYÖSOPIMUKSISTA JA TYÖNTEKOMUODOISTA...

Lisätiedot

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2014

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2014 NÄKYMIÄ ELOKUU 2014 Elokuun työllisyyskatsaus 8/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 23.9.2014 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus elokuu 2014 Työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi elokuussa edelleen,

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Tervetuloa Työterveys ja maatalous Suomessa seminaariin

Hyvinvointia työstä. Tervetuloa Työterveys ja maatalous Suomessa seminaariin Hyvinvointia työstä Tervetuloa Työterveys ja maatalous Suomessa seminaariin Työterveys ja maatalous Suomessa 2014 Merja Perkiö-Mäkelä, erikoistutkija, FT, ft KoneAgria seminaari 8.10.2015 8.10.2015 Työterveyslaitos

Lisätiedot

SAK:n työolobarometri Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys. työpaikoilla

SAK:n työolobarometri Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys. työpaikoilla SAK:n työolobarometri 2012 Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys SAK:laisilla työpaikoilla 1 SAK:n työolobarometri 2012 Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys SAK:laisilla työpaikoilla ISBN 978-951-714-281-6

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta

Esityksen sisältö. Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta Esityksen sisältö Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta etera.fi/elakeuudistus etera.fi/pages/elakelaskuri-2017.aspx etera.fi/omaelake Työeläke

Lisätiedot

Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä

Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä Kasvuyritysten ketterä henkilöstöjohtaminen toimintamalleja pk-yrityksille (KetteräHR)

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

02/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ

02/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ 02/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Arja Kurvinen, Arja Jolkkonen, Pertti Koistinen, Liudmila Lipiäinen, Tapio Nummi ja Pekka Virtanen Työpaikan menetys työuran loppuvaiheessa yli 45-vuotiaiden

Lisätiedot

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2015

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2015 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 24.2.2015 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus tammikuu 2015 Tammikuun lopussa Kaakkois-Suomessa

Lisätiedot

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET Yhteenveto vuosilta, ja toteutetuista kyselyistä Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin kunnan palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Tuija Koivunen & Satu Ojala Tampereen yliopisto Työsuojelurahaston projekti Työssä koettu syrjintä ja myöhempi työura (2015 2017) 1. Tutkimuksessa analysoidaan

Lisätiedot

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2014

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2014 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2014 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 20.1.2015 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus joulukuu 2014 Kaakkois-Suomen työttömyys

Lisätiedot

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Joulukuun 2014 tilannekatsaus (tilastopäivä ) Työttömyys kasvoi

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Joulukuun 2014 tilannekatsaus (tilastopäivä ) Työttömyys kasvoi Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 20.1.2015 Joulukuun 2014 tilannekatsaus (tilastopäivä 31.12.2014) Työttömyys kasvoi Pirkanmaan TE-toimistossa oli joulukuun 2014 lopussa 38529 työtöntä työnhakijaa,

Lisätiedot

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Lapin liitto ja Suomen Kuntaliitto Kuntapäivä, Pyhätunturi 24.9.2013 Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Pekka Alanen Keva Keva Tänään työssä hyvän huomisen puolesta KuEL

Lisätiedot

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto Eläkkeellesiirtymisikä vuonna 2016 Jari Kannisto 15.2.2017 Aiheet Työeläkkeelle siirtyneiden määrä Eläkkeellesiirtymisiän kehitys Työllisyys Työllisen ajan odote 2 Eläkkeelle siirtymisen myöhentämistavoitetta

Lisätiedot

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta TNS 0 Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Kysely toteutettiin TNS Gallup Foruminternetpaneelissa. Yhteensä tehtiin

Lisätiedot

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Huhtikuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä ) Työttömyys kasvoi

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Huhtikuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä ) Työttömyys kasvoi Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 27.5.2015 Huhtikuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä 30.4.2015) Työttömyys kasvoi Pirkanmaan TE-toimistossa oli huhtikuun 2015 tilannekatsauspäivänä 35352

Lisätiedot

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Joulukuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä )

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Joulukuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä ) Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 27.1.2016 Joulukuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä 31.12.2015) Työttömyyden vuositason kasvu hidastui edelleen Pirkanmaan TE-toimistossa oli joulukuun 2015

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Artikkelit ja katsaukset 2005

Artikkelit ja katsaukset 2005 Artikkelit ja katsaukset 2005 1/2006 3 4 Onko Suomella varaa vanheta? Juhani Ilmarinen 5 21 Ponnistusten ja palkkioiden epäsuhta työssä: Siegristin kyselyn rakenne johtajilla Ulla Kinnunen, Taru Feldt,

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

Uudet avoimet työpaikat joulukuu marraskuu joulukuu joulukuu 2016/2015

Uudet avoimet työpaikat joulukuu marraskuu joulukuu joulukuu 2016/2015 Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 24.1.2017 Joulukuun 2017 tilannekatsaus (tilastopäivä 30.12.2016) Myönteinen työttömyyskehitys jatkui ja kiihtyi Pirkanmaalla oli joulukuun 2016 tilannekatsauspäivänä

Lisätiedot

Monikulttuurisuus Suomen työelämässä tilannekatsaus

Monikulttuurisuus Suomen työelämässä tilannekatsaus Hyvinvointia työstä Monikulttuurisuus Suomen työelämässä 2016 - tilannekatsaus Barbara Bergbom Monikulttuurisuus liiketoiminnan mahdollistajana seminaari 12.05.2016 12.05.2016 Työterveyslaitos Barbara

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Tilastotietoja kunta-alan eläkkeistä ja vakuutetuista. Lisätietoja:

Tilastotietoja kunta-alan eläkkeistä ja vakuutetuista. Lisätietoja: Tilastotietoja kunta-alan eläkkeistä ja vakuutetuista Lisätietoja: tilastot@keva.fi Kevassa tehdyt kunta-alan eläkejärjestelmää koskevat eläkeja etuuspäätökset lajeittain vuosina 2015 ja 2014 Eläkelaji

Lisätiedot

Osatyökykyiset ja työssäkäynti

Osatyökykyiset ja työssäkäynti Osatyökykyiset ja työssäkäynti Mikko Kautto, johtaja Tutkimus, tilastot ja suunnittelu 8.3.2016 Mikko_Kautto@etk.fi Esityksen aiheita Näkökulma osatyökyvyttömyyseläkkeiden suunnasta Työurien pidentämisen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Uudet avoimet työpaikat marraskuu lokakuu marraskuu marraskuu 2016/2015

Uudet avoimet työpaikat marraskuu lokakuu marraskuu marraskuu 2016/2015 Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 20.12.2016 Marraskuun 2016 tilannekatsaus (tilastopäivä 30.11.2016) Työttömyystilanteessa selvä käänne Pirkanmaan TE-toimistossa oli marraskuun 2016 viimeisenä

Lisätiedot

Uudet avoimet työpaikat syyskuu elokuu syyskuu syyskuu 2016/2015

Uudet avoimet työpaikat syyskuu elokuu syyskuu syyskuu 2016/2015 Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 25.10.2016 Syyskuun 2016 tilannekatsaus (tilastopäivä 30.9.2016) Työttömyyden vuositason kasvu hidastui huomattavasti Pirkanmaan TE-toimistossa oli syyskuun

Lisätiedot

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Raportti Tutkimusraportti 3.2.2010 23.3.2010 TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Tutkimusjohtaja Tutkija Suvi Kovero Mikko Kesä Innolink Research Oy Oy. 2009-2010 2010 Perustiedot

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto

Palvelualojen taskutilasto Palvelualojen taskutilasto 2010 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 SISÄLTÖ PAMin jäsenistön toimialajakauma Palkansaajien määrät PAMin toimialoilla 2008-2009 Palkansaajien määrät sukupuolen mukaan PAMin

Lisätiedot

Tilastotietoja valtion eläkejärjestelmän. vakuutetuista. Lisätietoja:

Tilastotietoja valtion eläkejärjestelmän. vakuutetuista. Lisätietoja: Tilastotietoja valtion eläkejärjestelmän eläkkeistä ja vakuutetuista Lisätietoja: tilastot@keva.fi Kevassa tehdyt valtion eläke- ja etuuspäätökset lajeittain vuosina 2015 ja 2014 Eläkelaji Kaikki eläkeasiat,

Lisätiedot

Näyttö ratkaisee? tutkimuksen keskeisiä tuloksia

Näyttö ratkaisee? tutkimuksen keskeisiä tuloksia Näyttö ratkaisee? tutkimuksen keskeisiä tuloksia Monimuotoisen ohjauksen teemapäivä Hämeenlinna 19.4.2011 Metallityöväen liitto Tutkimuspäällikkö Jorma Antila Tutkimuksen taustaa Metalliteollisuudessa

Lisätiedot

Lokakuun työllisyyskatsaus 10/2014

Lokakuun työllisyyskatsaus 10/2014 NÄKYMIÄ LOKAKUU 2014 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Lokakuun työllikatsaus 10/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.11.2014 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2014 Kaakkois-Suomen työttömien työnhakijoiden

Lisätiedot

Yksilötutka-työhyvinvointikysely

Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikyselyllä kartoitetaan, mikä on vastaajan oma arvio työhyvinvointinsa tilasta tällä hetkellä. Vastaaminen on vapaaehtoista ja tapahtuu anonyymisti.

Lisätiedot

Uudet avoimet työpaikat marraskuu lokakuu marraskuu marraskuu 2015/2014

Uudet avoimet työpaikat marraskuu lokakuu marraskuu marraskuu 2015/2014 Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 22.12.2015 Marraskuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä 30.11.2015) Työttömyyden vuositason kasvu hidastui edelleen Pirkanmaan TE-toimistossa oli marraskuun

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto

Palvelualojen taskutilasto Palvelualojen taskutilasto 2009 Sisältö PAMin jäsenet... 3 Palkansaajien määriä... 4 Yritysten lukumääriä palvelutoimialoilla... 9 Ansiot...10 Työsuhdemuodot...11 Lisätietoja...14 PAMIN taskutilasto 2009

Lisätiedot

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Tammikuun 2016 tilannekatsaus (tilastopäivä )

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Tammikuun 2016 tilannekatsaus (tilastopäivä ) Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 23.2.2016 Tammikuun 2016 tilannekatsaus (tilastopäivä 29.1.2016) Työttömyyden vuositason kasvu hidastui edelleen Pirkanmaan TE-toimistossa oli tammikuun 2016

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2017 1 (5) 38 Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2016 HEL 2017-000445 T 08 00 00 Hankenumero 0861_8 Päätös päätti merkitä tiedoksi tutkimuksen, jossa on selvitetty helsinkiläisten

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

Tilastotietoja evankelisluterilaisen. eläkkeistä ja vakuutetuista. Lisätietoja:

Tilastotietoja evankelisluterilaisen. eläkkeistä ja vakuutetuista. Lisätietoja: Tilastotietoja evankelisluterilaisen kirkon eläkkeistä ja vakuutetuista Lisätietoja: tilastot@keva.fi Saapuneiden kirkon eläkehakemusten määrä eläkelajeittain vuosina 2015 ja 2014 Eläkelaji 2015 2014 Muutos,

Lisätiedot

Ammattina avustaminen

Ammattina avustaminen Ammattina avustaminen Henkilökohtaisen avustajan työ työelämän tutkimuksen näkökulmasta Milja Mäkinen, YTK Henkilökohtainen avustaja Tampereen yliopiston Porin yksikkö Ammattina avustaminen 2010 - tutkimus

Lisätiedot

AMMATILLINEN KUNTOUTUS

AMMATILLINEN KUNTOUTUS AMMATILLINEN KUNTOUTUS Ammatillinen kuntoutus auttaa jatkamaan työssä Työkyvyn heikkeneminen voi estää työskentelysi jossain vaiheessa työuraa. Tällöin ammatillinen kuntoutus voi auttaa sinua jatkamaan

Lisätiedot

Uudet avoimet työpaikat tammikuu joulukuu tammikuu tammikuu 2017/2016

Uudet avoimet työpaikat tammikuu joulukuu tammikuu tammikuu 2017/2016 Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 21.2.2017 Tammikuun 2017 tilannekatsaus (tilastopäivä 31.1.2017) Työttömyys aleni reippaasti sekä vuosi- että kuukausitasolla Pirkanmaalla oli tammikuun 2017

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2015

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2015 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2015 UUDENMAAN ELY-KESKUS Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 27.1.2015 klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita 8,5 % enemmän kuin vuotta aiemmin Uudenmaan elinkeino-,

Lisätiedot

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä

Lisätiedot

Kaikki hyvin työssä? Valtion henkilöstön työhyvinvointi vuosina

Kaikki hyvin työssä? Valtion henkilöstön työhyvinvointi vuosina Kaikki hyvin työssä? Valtion henkilöstön työhyvinvointi vuosina - Irma Väänänen-Tomppo Taustatietoa tutkimusaineistoista Kyselyn otos on poimittu satunnaisotannalla valtion henkilörekisteristä, jolloin

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Perhemyönteiset käytännöt kuntatyöpaikoilla 2016 kyselyn tulokset

Perhemyönteiset käytännöt kuntatyöpaikoilla 2016 kyselyn tulokset Hyvinvointia työstä Perhemyönteiset käytännöt kuntatyöpaikoilla 2016 kyselyn tulokset Salla Toppinen-Tanner Nina Olin Marjukka Laine 8.11.2016 Työterveyslaitos www.ttl.fi 2 Kyselyn toteutus Nettikysely

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2.

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2. Hyvinvointia työstä 1 Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla 20.4.2015, Tampere Rauno Hanhela, johtava asiantuntija, aluevastaava 2 Esittäjän nimi / 8.2.2011 1 Ihmisen mittainen työ

Lisätiedot

Lähijohtajuus ja työntekijän työuupumusja depressio-oireet selittävätkö johtajuuden piirteet myöhempää oireilua?

Lähijohtajuus ja työntekijän työuupumusja depressio-oireet selittävätkö johtajuuden piirteet myöhempää oireilua? Lähijohtajuus ja työntekijän työuupumusja depressio-oireet selittävätkö johtajuuden piirteet myöhempää oireilua? Kaisa Perko & Ulla Kinnunen Tampereen yliopisto Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Tilastokatsaus 6:2014

Tilastokatsaus 6:2014 Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2015

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2015 NÄKYMIÄ ELOKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Elokuun työllisyyskatsaus 8/ Julkaisuvapaa tiistaina 22.9. klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita 13,3 % enemmän kuin vuotta aiemmin

Lisätiedot

TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma

TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma THL 21.5.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Työelämän murros ja rakennemuutos Palveluala kasvaa, teollisuus vähenee Organisaatioiden uudelleenjärjestelyt (esim. fuusiot)

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 toisella neljänneksellä 75,1 prosenttia, mikä oli puoli prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuosi

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus heinäkuu 2015

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus heinäkuu 2015 NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2015 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2015 Julkaisuvapaa tiistaina 25.8.2015 klo 9.00 Parikkala Ruokolahti Rautjärvi Savitaipale Taipalsaari Imatra Lemi Iitti

Lisätiedot

Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.

Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3. Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden opiskelijoiden työhyvinvointi Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.2009 Jari Hakanen, vanhempi tutkija sosiaalipsykologian dosentti Hyvinvoinnin

Lisätiedot

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA Työyhteisöjen aikaansaavuus mistä se syntyy ja miten sitä voi tukea? Irma Väänänen-Tomppo, erikoistutkija Valtiokonttori, Talous ja henkilöstö

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus huhtikuu 2015

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus huhtikuu 2015 NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2015 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 27.5.2015 klo 9.00 Parikkala Ruokolahti Rautjärvi Savitaipale Taipalsaari Imatra Lemi

Lisätiedot

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät 17.3.2016 Esityksen tavoite Taustalla mm. käynnissä oleva hanke Työuria pidentävät yhteistoiminnalliset keinot (Typyke),

Lisätiedot

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo Näyttötutkinnot 20 vuotta, 21.10.2014, klo 10.45 15.30 NÄYTTÖTUTKINTOJEN VAIKUTTAVUUDEN KYSYMYS? Mitä rekisteriaineistot ja vertailuasetelmat kertovat? Asko Suikkanen, emeritusprofessori (YTT), Lapin yliopisto

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi R RAPORTTEJA Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3 TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet Tutkimuksessa arvioitiin, mitä muutoksia henkilön tuloissa ja

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 30.11.2016 Sivu 1 / 1 3477/2016 02.08.00 217 Liikennebarometri 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Heini Peltonen, puh. 043 824 7212 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 Reijo Ailasmaa +358 29 524 7062 reijo.ailasmaa@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta

Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta Liite 1. Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta Kouvolan kaupunki Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta 1 1. Miehet ja naiset Kouvolan kaupungin henkilöstöstä naisia on 83,9 % ja

Lisätiedot

Pk-yritys Hyvä työnantaja 2010: kaikki kalvot

Pk-yritys Hyvä työnantaja 2010: kaikki kalvot Pk-yritys Hyvä työnantaja 2010: kaikki kalvot Suomen Yrittäjät 30.6.2010 30.6.2010 1 Yritysten määrä kokoluokittain 2008 Pienyritykset (10-49 hlöä); 14 570; 5,5 % Keskisuuret yritykset (50-249 hlöä); 2

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä

Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä Tilastokatsaus Lisätietoja: 28.05.2010 Esko Ruhanen, puh. 020 634 1364, etunimi.sukunimi@kela.fi Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä Kelan eläke-etuudensaajat ja maksetut eläkeetuudet

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Samapalkkaisuusohjelma Pelastustoimen naisverkosto Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö

Samapalkkaisuusohjelma Pelastustoimen naisverkosto Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö Pelastustoimen naisverkosto 4.5.2016 Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö Sukupuolten palkkatasa-arvo sitkeä ja keskeinen tasa-arvokysymys Naisten ja miesten syrjimätön ja tasa-arvoinen

Lisätiedot

Kesätyöntekijät ja lomat pk-yrityksissä

Kesätyöntekijät ja lomat pk-yrityksissä Kesätyöntekijät ja lomat pk-yrityksissä YRITTÄJYYS KANTAA SUOMEA SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 1 TIIVISTELMÄ... 2 1 JOHDANTO... 4 2 YRITTÄJIEN LOMAT... 6 3 KESÄTYÖNTEKIJÄT... 9 Tämän raportin ovat

Lisätiedot

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies 1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin

Lisätiedot

VAALIPUNTARI KOKO SUOMI

VAALIPUNTARI KOKO SUOMI VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 17 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste,

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, 8.4.2014 Pro on Yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista: suurin yksityisen sektorin toimihenkilöliitto ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot