SIJAISVANHEMMUUS MELKO TAVALLISTA LAPSIPERHEEN ELÄMÄÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SIJAISVANHEMMUUS MELKO TAVALLISTA LAPSIPERHEEN ELÄMÄÄ"

Transkriptio

1 SIJAISVANHEMMUUS MELKO TAVALLISTA LAPSIPERHEEN ELÄMÄÄ Jenni Kuosmanen Opinnäytetyö, syksy 2004 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Sosionomi (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Kuosmanen, Jenni, Sijaisvanhemmuus Melko tavallista lapsiperheen elämää. Helsinki, syksy s. 2 Liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, sosiaali- ja kasvatusala, sosionomi (AMK). Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää perhehoitoa tarjoavien sijaisperheiden tuen tarvetta. Mitkä tekijät auttavat sijaisvanhempia jaksamaan haastavassa työssään? Millaista tukea sijaisperheinä toimivat perheet kaipaavat? Mikä on vertaistuen merkitys sijaisvanhemmille? Kuinka sijaisvanhemmat ovat kokeneet yhteistyön onnistuvan viranomaisten kanssa? Tutkimus on kvalitatiivinen. Tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoidulla kyselylomakkeella, jossa kysymykset olivat avoimia. Vastaajina toimivat sijaisvanhemmat, jotka osallistuivat vertaistukiryhmään. Aineisto on analysoitu kvalitatiivisesti teemoittain. Sijaisvanhemmat kokivat antoisana omassa työssään kaiken sen, mikä kuuluu normaaliin perhe-elämään. Haastavana nähtiin lasten taustoista johtuvien erityisongelmien kanssa selviäminen. Vertaistukitoiminnasta sijaisvanhemmat olivat lähteneet hakemaan tukea ja kokemusten jakamista toisten sijaisvanhempien kanssa. Vastaajat odottivat saavansa vertaisryhmästä vertaistuen lisäksi, tietoa sijaisvanhemmuudesta, ystäviä ja vertaisia ihmisiä. Sijaisvanhempien kokemukset vertaistukiryhmästä olivat pääsääntöisesti positiivisia. Sijaisvanhemmat olivat kyenneet jakamaan kokemuksia muiden sijaisvanhempien kanssa ja saaneet apua arjen eteen tuomiin ongelmiin. Viranomaisilta saamaansa tukeen he eivät olleet tyytyväisiä. Kokemukset yhteistyöstä viranomaisten kanssa olivat hyvin erilaisia. Koettiin, että yhteistyössä viranomaisten kanssa sijaisvanhempia ei kuulla tarpeeksi päätettäessä sijaislasten asioista. Yhteistyötä haluttiin kehittää niin, että avun saanti sijaisvanhemmille helpottuisi ja sijaisvanhemmat saisivat myös rahallista arvostusta, jos sijaislapset ovat vaikeahoitoisia. Yhteistyötä haluttiin myös lisätä, jotta sosiaalityöntekijät tietäisivät arjen sujumisesta sijaisperheissä. Tutkimuksesta ilmeni, kuinka tavallisista asioista sijaisvanhemmat ammentavat oman jaksamisensa ja kuinka haasteellista työ on. Oikeanlaisilla tukitoimilla helpotetaan kuitenkin arjen sujumista sijaisperheissä ja näin autetaan sijaisvanhempia jaksamaan työssään. Tutkimukseen vastanneet kaipasivat ammatillista tukea viranomaisilta enemmän kuin olivat sitä saaneet. Vertaistukitoiminnasta vastaajat kokivat pääsääntöisesti saaneensa sitä, mitä olivat sieltä lähteneet hakemaan. Asiasanat: lastensuojelu; sijaishuolto; perhehoito; sijaisvanhemmat; vertaistuki; vertaisryhmät; tutkimus; kvalitatiivinen tutkimus

3 ABSTRACT Kuosmanen, Jenni. Supporting Foster Parents and Families to Cope. Helsinki. Autumn 2004, Language: Finnish, 50 pages, 2 appendices. Diaconia Polytechnic, Helsinki Unit, Degree Programme in Diaconal Social Welfare, Health Care and Education. The purpose of this study is to understand foster parenting and the kind of support foster families need. Which factors help foster parents in their challenging work? What is the meaning of peer support groups for foster parents? How have they experienced cooperation with different kinds of authorities? This study is qualitative. The research material was gathered with half-structured questionnaires, using open questions. The respondents had all experience in foster parenting and had taken part in peer support groups. 15 questionnaires were given out and 3 returned. The material was analyzed thematically. The results indicated that the foster parents felt their work rewarding. They found it difficult to cope with their foster children s special problems. In peer activities, the foster parents wanted to share their experiences and support with other foster parents. From peer groups, they expected to get other foster families support, find friends and information about foster parenting. Through peer group, foster parents wanted to share their feelings with other foster parents. The foster families had positive feelings about the peer support group. The foster parents thought that they were able to share their feelings with other foster parents in peer support groups and that they got help from the groups in their everyday life. Foster parents were disappointed in authorities because they did not get enough support from them. Their experiences about co-operation with different kinds of authorities varied. The respondents thought that the authorities had not listened to foster parents when they decided foster children s cases. In order to get help and financial support when the children are difficult to take care of, the foster parents wanted to improve the co-operation with authorities. Furthermore, the foster parents wanted to increase co-operation with social workers so they would know more about the everyday life of the foster families. It became evident through the study how little help the foster families got for coping in their challenging work and how challenging the work actually is. The right kind of support can make foster families everyday lives easier and can help foster parents carry out their challenging work. Respondents wanted more professional support from the authorities than they have received. The respondents felt that they got what they needed from the peer support groups. Keywords: child welfare; foster care; private care; foster parents; peer groups; support; study; qualitative study.

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO LASTENSUOJELU Avohuollon tukitoimet Huostaanotto Sijaishuolto PERHEHOITO Sijaisvanhempi Valintaprosessi sijaisvanhemmaksi Valintakriteerit Esitarkastus Pride-koulutus Sijoitusprosessi Biologisten vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö Sijoitetun lapsen ja nuoren erityistarpeet Korjaavat kokemukset Kaksi perhekulttuuria Oma paikka uudessa perheessä SIJAISVANHEMPIEN TUKEMINEN Vertaistuki Vertaistukiryhmä Vertaistukiryhmässä saatu tuki TUTKIMUSPROSESSI Tutkimuksen toteutuminen Aineiston analyysi TUTKIMUKSEN TULOKSET...33

5 6.1 Sijaisvanhemmuus Sijaisvanhempien vertaistukitoiminta Viranomaisilta saatu tuki JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA...38 LIITTEET...45 Liite1. Internetin keskustelupalstalla julkaistu kysely...45 Liite 2. Opinnäytetyön kyselylomake...47

6 1 JOHDANTO Tutkimukseni aiheena on perhehoito, joka on osa lastensuojelun sijaishuoltoa. Sijaishuoltoon tulevat lapset ovat sosiaalilautakunnan huostaanottamia ja heidän katsotaan tarvitsevan kodin ulkopuolista hoitoa ja kasvatusta (Laurila, ). Sijaisvanhempana voi toimia henkilö, joka koulutuksensa, kokemuksensa ja ominaisuuksiensa perusteella on sopiva antamaan perhehoitoa. Perhehoidon tarkoituksena on tarjota lapselle perhettä vastaava hoitopaikka, pysyvät ja läheiset ihmissuhteet sekä malli tavallisesta perhe-elämästä. (Ahto & Mikkola 1999, 4 9 ja 33.) Sijaisvanhemmuudessa kiinnostavaa on sijaisvanhempien jaksaminen. Mistä he ammentavat voimavaransa vaativaan työhönsä, kuinka sijaisvanhemmat kokevat saavansa tukea viranomaisilta ja mistä muuta kautta sijaisvanhemmat kokivat saavansa tukea työhönsä. Seuraamalla keskustelua sijaisvanhemmuudesta Internetin keskustelupalstalla mielenkiintoni heräsi vertaistukea kohtaan. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää perhehoitoa tarjoavien perheiden tuen tarvetta. Mitkä tekijät auttavat sijaisvanhempia jaksamaan haastavassa työssään? Millaista tukea sijaisperheinä toimivat perheet kaipaavat? Mikä on vertaistuen merkitys sijaisvanhemmille? Kuinka sijaisvanhemmat ovat kokeneet yhteistyön onnistuvan viranomaisten kanssa? Tutkimuksella pyrin kehittämään viranomaisten ja vertaistukiryhmien tarjoamaa toimintaa sijaisvanhemmille. Tavoitteellisella ja toimivalla tukiverkostolla pystytään auttamaan sijaisvanhempia jaksamaan työssään. Tutkimukseni on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Tutkimuksen aineisto on kerätty puolistrukturoidulla kyselylomakkeella. Aineisto kerättiin Uudenmaan Sijaiskotiyhdistys ry:n kautta. Aineisto on analysoitu teemoittain.

7 7 2 LASTENSUOJELU Suomessa jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen ja virikkeitä antavaan kasvuympäristöön ja tasapainoiseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. (Ahto & Mikkola 1999, 6.) Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (1983/361) määrittää ensimmäisessä pykälässään lapsen hyvän huollon, hoidon ja kasvatuksen. Lain mukaan lapselle tulee olla mahdollisuus hyvinvointiin ja tasapainoiseen kehitykseen lapsen yksilölliset tarpeet ja toiveet huomioiden. Lapsella on oikeus myönteisiin ja läheisiin ihmissuhteisiin. Erityisesti lapsen ja hänen vanhempansa suhde nähdään tärkeänä. Lapsella tulee olla turvallinen, virikkeitä antava kasvuympäristö, jossa on lapsen ikään ja kehitystasoon nähden tarpeellinen valvonta ja huolenpito. Lapsella tulee olla hyvä hoito ja kasvatus. Lasta tulee lain mukaan myös rohkaista itsenäistymään ja kasvamaan vastuullisuuteen sekä antaa mahdollisuus lapsen taipumuksia ja toiveita vastaavan koulutuksen hankkimiseen. Laissa on kielletty kaikki lasta alistava ja loukkaava käytös sekä ruumiillinen kuritus. Vaikka yhteiskunnassamme on laeilla pyritty turvaamaan lapsen hyvä hoito, ei lapsella kuitenkaan aina ole perheissä lain velvoittamia kasvuolosuhteita. Lapsen aseman parantamiseen yhteiskunnassa on lastensuojelulaissa (1983/683) pykälässä 40 määritelty lasten kanssa työskenteleville viranomaisille ilmoitusvelvollisuus. Jos havaitaan puutteita lapsen hoidossa ja kasvatuksessa, lapsen kasvuolosuhteet ovat turvattomat tai lapsi omalla käyttäytymisellä vahingoittaa terveyttään ja kehitystään, on käännyttävä lastensuojeluviranomaisten puoleen. Lapsen vanhemmat voivat myös itse ottaa yhteyttä kunnan lastensuojeluviranomaisiin ja pyytää apua ja tukea, jos tilanne sitä perheessä vaatii. Lapsi voi myös itse hakea apua omaan tilanteeseensa. Lastensuojeluilmoituksen voi tehdä myös kuka tahansa lapsen asioista huolissaan oleva henkilö. Näissä tilanteissa on lastensuojelu velvoitettu puuttumaan asiaan. (Ahto & Mikkola 1999, 6 7.)

8 8 2.1 Avohuollon tukitoimet Lastensuojelun asiakasperhettä tuetaan aluksi avohuollon tukitoimin, jotta vanhemmat ja muut lasta hoitavat henkilöt kykenisivät huolehtimaan lapsen hoidosta ja kasvatuksesta. Tavoitteena on löytää vanhempien voimavaroja, jotta he kykenisivät toimimaan lapsilleen riittävän hyvinä vanhempina. (Ahto & Mikkola 1999, 7 ja 10.) Se, mitä avohuollon tukitoimet ovat, on varsin vaikea määritellä tiukasti. Kuntien resurssit ja mahdollisuudet niiden järjestämiseen ja perheiden tarpeet ovat erilaisia. Kaikki lapset ja perheet eivät hyödy samoista tukitoimista, osa ei ole halukas samoihin tukitoimiin eikä yksi muoto sovi välttämättä kaikille. Kullekin lapselle on pyrittävä räätälöimään juuri hänen tarvitsemansa tukitoimet. (Rousu & Holma 1999, ) Lastensuojelulain (1983/683) neljännessä pykälässä on määritelty mitkä avohuollon tukitoimet kunnan on vähintään järjestettävä. Näitä ovat neuvottelumahdollisuus sosiaalityöntekijöiden kanssa sosiaalitoimistossa tai tarvittaessa perheen kanssa kotona tai muualla, tutkimus- ja hoito kasvatus- ja perheneuvolassa, sekä kotipalvelun ja perhetyöntekijän apu lapsiperheelle. Myös päivähoitopaikan järjestäminen ottaen huomioon lapsen erityistarpeet ja koulunkäynnin tukeminen yhteistyössä koulujen kanssa kuuluvat kunnan järjestämiin tukitoimiin, sekä tukihenkilön hankkiminen lapselle, nuorelle tai perheelle. Kunnan tulee antaa taloudellista tukea lapsen ja nuoren harrastuksiin sekä taloudellista muuta tukea lastensuojelullisin perustein perheelle. Asumisen puutteiden korjaaminen tai asunnon järjestäminen lastensuojelullisin perustein kuuluvat kunnan järjestämiin tukitoimiin. Kunnan tukitoimina ovat myös lapsen ja tarvittaessa koko perheen kuntouttava lyhytaikainen sijoitus esim. lastenkotiin avohuollon tukitoimenpiteenä, lomatoiminnan järjestäminen tai loman tukeminen, sekä nuoren työhönsijoittumisen tukeminen. (Rousu & Holma 1999, ) 2.2 Huostaanotto Avohuollon tukitoimin pyritään ensisijaisesti tukemaan perhettä, jotta lapsi voisi asua huoltajiensa luona. Avohuollon tukitoimilla ei kuitenkaan aina pystytä takaamaan lapsen hyvää hoitoa ja kasvatusta. Vanhemmille on saattanut kasaantua omassa elämässään

9 9 niin paljon vaikeuksia, etteivät he pysty huolehtimaan lapsistaan. Perheissä saattaa olla työttömyyttä, päihde- tai mielenterveysongelmia, perheväkivaltaa jne. Näin vanhempien tuen tarve saattaa yksinkertaisesti olla niin suuri, ettei siihen pystytä vastaamaan avohuollon tukitoimin. Vanhemmat saattavat myös kieltäytyä tai he eivät kykene sitoutumaan heille tarjottuun apuun ja tukeen. (Ahto & Mikkola 1999, 8.) Jos lapsen terveys ja kehitys on vaarantunut avohuollontukitoimista huolimatta ja huostaanoton katsotaan olevan lapsen edun mukaista on sosiaalilautakunnalla velvollisuus ottaa lapsi huostaan ja järjestää hänelle sijaishuolto. Sijaishuollolla tarkoitetaan huostaan otetun lapsen hoidon ja kasvatuksen järjestämistä oman kodin ulkopuolella. (Lastensuojelulaki 1983/683, 16. pykälä.) 2.3 Sijaishuolto Lastensuojelulaissa (1983/683) luvussa kuusi pykälässä 22 määritellään sijaishuollon järjestäminen ja jälkihuolto sekä sijaishuoltoa koskevat yleiset säännökset. Sijaishuoltoon tulevat sosiaalilautakunnan huostaanottamat lapset, joiden katsotaan tarvitsevan kodin ulkopuolista hoitoa ja kasvatusta. Sijaishuollossa lapsi on yleensä huostaanotettu sosiaalilautakunnan toimesta, mutta myös avohuollon tukitoimenpiteenä voidaan tehdä lyhytaikainen sijoitus. Sijaishuolto sisältää laitoshuollon, mm. lastenkodit ja perhehoidon. Perhehoitoa voidaan järjestää myös ammatillisena työnä ns. perhekodeissa, mutta pääasiassa se tapahtuu yksityisperheissä. Lapsi voidaan sijoittaa perhehoitoon myös sukulaiskotiin. (Laurila 2002, 6). Vuonna 2003 kodin ulkopuolelle oli sijoitettuna lasta ja nuorta. Edellisestä vuodesta sijoitettujen määrä kasvoi 228 lapsella ja nuorella. Sijoitetuista lapsista 60 % (8641) oli laitos- tai muussa huollossa ja 40 % (5751) perhehoidossa. (Säkkinen & Kuoppala 2004, 1 2.) Jokaiselle sijoitetulle lapselle nimetään sijoituspäätöksessä ja siinä hyväksyttävässä huoltosuunnitelmassa oma vastuusosiaalityöntekijä, joka huolehtii lapsen lastensuojelun asiakkuuden edellyttämistä asioista; huoltosuunnitelman ajantasaisuudesta, lapsen päivittäistenasioiden hoitoon liittyvistä tehtävistä ja varmistaa, että lapsen etu toteutuu kaikissa olosuhteissa. (Rousu & Holma 1999, 55.)

10 10 3 PERHEHOITO Perhehoito on osa lastensuojelun sijaishuoltoa. Perhehoidosta säädetään pääasiassa lastensuojelulaissa (1983/683), lastensuojeluasetuksessa (1983/1010), laissa lastensuojelulain muuttamisesta (1990/139) sekä asetuksessa lastensuojeluasetuksen muuttamisesta (1990/546). Sosiaalihuoltolaki (1982/710) määrittelee pykälässä 25 mitä perhehoidolla tarkoitetaan. Perhehoito on yksityisessä perheessä tapahtuvaa lastensuojelun toimenpiteenä toteutettua lapsen hoitoa ja kasvatusta. Perhehoito tarjoaa lapselle perhettä vastaavan hoitopaikan, pysyvät ja läheiset ihmissuhteet sekä mallin tavallisesta perhe-elämästä. Perhehoidon tavoitteena on edistää lapsen perusturvallisuutta ja sosiaalista kehitystä. Perhehoito on tarkoitettu kaikille henkilöille, joiden hoitoa, kasvatusta tai muuta huolenpitoa ei pystytä asianmukaisesti järjestämään heidän omissa kodeissaan tai muita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita hyväksi käyttäen. Perhehoidossa olevien henkilöiden ei katsota olevan myöskään laitoshuollon tarpeessa. (Ahto & Mikkola 1999, 4 9.) Perhehoitaja on henkilö, joka on tehnyt perhehoidon toimeksiantosopimuksen lapsen perheeseen sijoittaneen kunnan sosiaalilautakunnan tai sen edustajan kanssa. Perhehoitaja saa sijoittajakunnalta lapsen hoidon kuluihin tarkoitetun korvauksen ja yleensä pienen verollisen hoitopalkkion. (Laurila 2002, 6.) Vuonna 1992 voimaan tullut, perhehoitajien korvaukset ja muun muassa kulujen korvauksen ja hoitopalkkion määrittävä perhehoitajalaki (1996/604) sekä siihen liittyvä asetus koskevat nimenomaan toimeksiantosopimuksen tehneitä perhehoitajia. Toimeksiantosuhteen solmiminen ei kuitenkaan merkitse työsuhteen syntymistä perhehoitajan ja kunnan välillä. (Ahto & Mikkola 1999, 12.) Perhehoitajanimikettä käytetään myös silloin, jos perhehoitotyötä tekevä on työsuhteessa siihen kuntaan, josta lapsi tai lapset on perhekotiin sijoitetut. Tällainen niin sanottu kunnallinen ammatillinen perhekoti voi toimia joko omassa asunnossaan tai kyseisen kunnan osoittamissa tiloissa. Kunnallisena ammatillisena perhekotina voi toimia myös toimeksiantosopimuksen perusteella ja tällöinkin toiminta voi tapahtua joko perheen omissa tai kunnan osoittamissa tiloissa. Työsopimussuhteessa oleva

11 11 perhehoitaja saa työstään varsinaista työsopimuksella sovittua palkkaa ja muut sovitut edut, muun muassa lomaedut. (Ahto & Mikkola 1999, 13.) Perhehoitaja voi myös toimia yrittäjänä tai olla esimerkiksi jonkin yhdistyksen palveluksessa tai tehdä perhehoitotyötä yksityisenä sosiaalipalveluiden antajana ja tuottajana. Tällaisiin yksityisiin ammatillisiin perhekoteihin sijoitettujen lasten hoidosta maksetaan hoitopalkkion ja kulujen korvausten sijasta hoitovuorokausimaksua. Nämä ammatilliset perhekodit tarvitsevat yksityisten sosiaalipalvelujen valvontaa koskevan lain perusteella asianomaisen lääninhallituksen luvan toimintansa aloittamiseen. Ammatillisten perhekotien toimintaa valvoo lääninhallitus kodin sijaintikuntien ohella. (Ahto & Mikkola 1999, 13.) Virallisesti hoitomuoto on nimitetty perhehoidoksi ja perhehoitoa tarjoava henkilö perhehoitajaksi. (Laurila 2002, 6.) Tässä tutkimuksessa käytetään virallista nimitystä perhehoito puhuttaessa perheiden tarjoamasta sijaishuollosta. Sen sijaan virallisesta perhehoitajanimikkeestä käytetään puhekielessä yleisempää sijaisvanhempitermiä. Puhuttaessa perheistä, jotka tarjoavat sijaishuoltoa, käytetään tässä tutkimuksessa nimitystä sijaisperhe sekä perheeseen sijoitetusta lapsesta puhutaan sijaislapsena. Tähän määrittelyyn päädyin, koska sijaisvanhempi, sijaisperhe ja sijaislapsi tuntuivat tutuimmilta termeiltä myös tutkittavieni keskuudessa. 3.1 Sijaisvanhempi Koska kaikki perhehoitoa tarvitsevat lapset ovat erilaisia yksilöitä, joilla on erilaiset tarpeet, tarvitaan myös erilaisia perheitä ja sijaisvanhempia heistä huolehtimaan (Ahto & Mikkola 1999, 33). Ei olekaan yksiselitteistä mallia sille millainen perhe on hyvä sijaisperhe. Sijaisperheet ovat aivan tavallisia perheitä omine ongelmineen. Joitakin ominaisuuksia sijaisvanhemmilla tulisi kuitenkin olla: Heidän tulisi olla joustavia, sopeutuvia ja kykeneviä haasteellisten ongelmien käsittelyyn ihmissuhteissa. Sijaisvanhempien on myös heti alusta ymmärrettävä, ettei lapsi ole heitä varten vaan he lasta varten. Sijaisvanhemmilla tulisi olla myös voimavaroja lapsesta luopumiseen, jos se on lapsen edun mukaista. Sijaisperheen on hyväksyttävä lapsen biologiset

12 12 vanhemmat yhteistyökumppaneiksi ja perheellä tulee olla halua yhteistyöhön viranomaisten ja erilaisten auttavien tahojen kanssa. (Laurila 1993, 27.) Sijaisvanhempana toimiminen on sekä samanlaista että erilaista kuin yleensä vanhempana toimiminen. Perhehoitoon sijoitetut lapset vaativat usein aikaisempien kokemustensa takia tavanomaista enemmän huomiota, suojelua ja hoivaa. Sijaisvanhemmilta edellytetään toisaalta lapsen erityistarpeisiin vastaamista, hänen kasvunsa ja kehityksensä tukemiseen paneutumista sekä aikaisempien kokemusten korjaamista ja korvaamista uusilla, myönteisillä kokemuksilla. (Ahto ja Mikkola 1999, 24.) Amerikkalaisessa Brownin ja Calderin (2000) tutkimuksessa kysyttiin sijaisvanhemmilta, mitä hyvään sijaisvanhemmuuteen tarvitaan. Vastaukset saatettiin jakaa viiteen eri ryhmään: ammatillinen tuki, avoimuus kulttuuriselle erilaisuudelle, hyvät perheen sisäiset suhteet, riittävä taloudellinen tuki ja sopivia kasvattaja piirteitä. Sijaisvanhempien mainitsemia hyviä kasvattaja piirteitä olivat kärsivällisyys, ymmärtävyys, välittäminen, rakkaus, huomaavaisuus, tyyneys, lapsista välittäminen, ystävällisyys, energisyys, oivalluskyky, reiluus, tunne-elämän tasapainoisuus, sitoutuneisuus, hyvä itsetunto, perhearvojen kunnioittaminen, suurpiirteisyys, sitkeys, kasvattajataidot ja stressin käsittelytaidot. (Laurila 2002, 25.) 3.2 Valintaprosessi sijaisvanhemmaksi Lapsen elämä ei ala siitä hetkestä kun hän saapuu sijaisperheeseen. Hänellä on menneisyys, jota hän kuljettaa mukanaan koko elämän. Lapsen hoito on saatettu laiminlyödä kokonaan, lasta on voitu seksuaalisesti hyväksikäyttää tai lapsella saattaa olla äidin raskauden aikaisen alkoholinkäytön aiheuttamia vaurioita. Nämä lasten kokemukset ja ominaisuudet vaativat sijaisvanhemmilta erityistä ymmärrystä ja tukea. (Ahto & Mikkola 1999, 19.) Sijaisvanhemmuus voi kuitenkin parhaimmillaan toimia terapeuttisena suhteena, jonka avulla voidaan muuttaa nuoren ja lapsen uskomuksia itsestään ja maailmastaan (Laurila 2002, 35).

13 13 Hämäläisen (1998, 6) mukaan perhehoidossa ovat avainasemassa lapsen kahdet vanhemmat, biologiset - ja sijaisvanhemmat, ja heidän mahdollisuutensa löytää oma tapansa toimia yhdessä lapsen hyväksi sekä sijoitustilanteessa että sen toimeenpanon jälkeen. Perhehoitolapsi onkin kaksien vanhempien lapsi. Perhehoidossa kohtaavat biologinen, sosiaalinen ja psykologinen vanhemmuus. Mukana ovat perhehoitoon lapsen luovuttavan vanhemman biologinen vanhemmuus, sijaisvanhemman sosiaalinen vanhemmuus ja lapsen tarvitsema psykologinen vanhemmuus. (Valkonen 1995, 3.) Valintakriteerit Sijaisvanhemmaksi voidaan lainsäädännön mukaan hyväksyä henkilö, joka koulutuksensa, kokemuksensa ja ominaisuuksiensa perusteella on sopiva antamaan perhehoitoa. Sijaisvanhemmaksi aikovalta edellytetään ennen kaikkea kiinnostusta lapsiin, kykyä pitää lapsista ja kykyä kiintyä lapsiin. Sijaisvanhempien valintaprosessilla pyritään varmistamaan se, että sijaisvanhemmat ovat tietoisia siitä, mihin tehtävään he ovat sitoutumassa ja toisaalta se, että sijoitettu lapsi saa sellaista hoitoa kuin hän tarvitsee niin kauan kuin hän sitä tarvitsee. (Ahto & Mikkola 1999, 33.) Sijaisvanhemmat voivat olla lapsettomia tai heillä voi olla biologisia lapsia. Hoitoperheinä toimivat pääsääntöisesti perheet, joissa ovat molemmat vanhemmat sekä isä että äiti. Tärkeintä on että sijaisperheeksi ryhtymisen takana on koko perhe. Perheen tulisi rakentua niin, että iältään sijoitetut lapset voisivat olla sijaisvanhempiensa lapsia. Yleensä sijaislapsi pyritään sijoittamaan perheen nuorimmaiseksi lapseksi. Perheen taloudellinen tilanne tulee olla vakaa. Sijaislapselle tulee olla perheessä myös tilaa. Sijaisperheessä sijoitetulle lapselle tulee löytyä aikaa, sillä monesti lapsen taustasta johtuen he vaativat enemmän aikuisen huomiota, kuin normaali perheen lapset. Sijaisvanhemmilta edellytetään myös terveyttä ja voimavaroja, jotta he jaksavat huolehtia lapsesta tarvittaessa hänen aikuisuuteensa saakka. (Ahto & Mikkola 1999, )

14 Esitarkastus Sijaisvanhempien soveltuvuuden arvioinnissa selvitetään vanhempien parisuhteen kestoa ja laatua, perheen aikaisempia kokemuksia ja ongelmatilanteiden ratkaisua, perheessä vallitsevaa ilmapiiriä, perheen muita ihmissuhteita sekä vanhempien kasvatusasenteita. Sijoitetun lapsen mukana tulee myös erilaisia yhteistyötahoja, esim. biologiset vanhemmat, sosiaalityöntekijä, terapeutit jne. Sijaisvanhemmilta vaaditankin erityisesti yhteistyöhalua ja kykyä. (Ahto & Mikkola 1999, 34.) Sijaisvanhempien valinta ja valmennusmenettely kestää aina useamman kuukauden riippumatta siitä, mikä taho valinnan suorittaa tai millä menetelmällä valinta ja valmennus tapahtuvat. Sijaisvanhemmaksi ryhtymisessä on kyse sijaisvanhemmiksi kasvamisesta ja tämä tehtävään kasvaminen vaatii oman aikansa. Valinta- ja valmennusajan jälkeen sekä perheen että muiden perhettä valmennusjaksolla arvioineiden tulee kaikkien olla vakuuttuneita perheen kiinnostuksesta ja kyvystä toimia sijaisperheenä lapselle, joka on mahdollisesti kokenut jo useita menetyksiä elämässään. (Ahto ja Mikkola 1999, 37.) Pride-koulutus Vuodesta 1995 alkaen Suomessa on ollut käytössä Yhdysvalloissa kehitetty sijais- ja adoptiovanhempien valinta- ja valmennusmenetelmä PRIDE (Parent`s Resource for information, Development and Education). Ohjelman tavoitteena on antaa tietoa, joka auttaa vanhempia valmentautumaan sijais- ja adoptiovanhemmiksi sekä lisäämään heidän voimavarojaan. PRIDE-valmennuksessa kokenut sijais- tai adoptiovanhempi ja sosiaalityöntekijä yhdessä toimivat kouluttajaparina. Näin yhdistyvät sijais/adoptiovanhemman käytännön kokemus ja sosiaalityöntekijän ammatillinen osaaminen. (Ahto & Mikkola 1999, 35.) Pride-valmennuksen tavoitteena on taata jokaiselle sijais-/adoptiokotia tarvitsevalle lapselle mahdollisuus päästä hyvin valmentautuneeseen perheeseen. Pride-valinta ja valmennusmenetelmän avulla perheet saavat ennakkotietoa sijaisvanhemmuudesta

15 15 ennen kuin he tekevät mahdollisen päätöksen siitä, ryhtyvätkö he sijaisvanhemmiksi tai adoptiovanhemmiksi. Tällä pyritään ehkäisemään sijoitusten purkautuminen ja varmistamaan lapsen oikeus päästä hyvin valmentautuneeseen perheeseen. (Helminen 1998, 125.) Pride-valmennus koostuu yhdeksästä kolmen tunnin ryhmäkokoontumisesta sekä perhekohtaisista kotikäynneistä ja kotitehtävistä. Valmennus kestää noin kolme kuukautta. Valmennuksessa pyritään tiedon jakamisen lisäksi kokemukselliseen oppimiseen. Kokoontumiskerroilla eläydytään erilaisten harjoitusten avulla omiin, sijoitettavan lapsen sekä hänen vanhempiensa tunteisiin perhesijoituksen eri vaiheissa. (Ahto & Mikkola 1999, 36.) Pride-valmennuksen ohjelmassa korostetaan lapsen tarvetta turvallisiin ja pysyviin ihmissuhteisiin, valmistaudutaan lapsen kehityksellisten tarpeiden kohtaamiseen ja keskustellaan biologisen perheen kanssa tehtävän yhteistyön merkityksestä ja tärkeydestä. Tapaamisten aikana käsitellään muun muassa lapsen kiintymys ja sen merkitys, lapsen menetyksiä ja niiden aiheuttamia tunteita ja reaktioita lapsessa sekä lapsen itsetunnon ja kasvun tukemista. Ohjelmaan kuuluu paitsi ennakkovalmennus myös arviointi, jossa perhe yhdessä kouluttajien kanssa arvioi omaa kykyään ja halukkuuttaan ryhtyä sijais- tai adoptioperheeksi. (Sinkkonen & Kalland 2001, 228.) Sijoitusprosessi Sijoitusta valmisteltaessa on korostettava, että lapsella on oikeus päästä sellaiseen sijaisperheeseen joka vastaa parhaiten juuri hänen tarpeisiinsa. Lapsen tarpeet selvitetään kokoamalla kaikki saatavilla olevat lasta koskevat tiedot. Lapsen ikätasoon sopivalla tavalla selvitetään myös lapsen mielipide. Tietojen keruun päämääränä on selvittää, millainen lapsi on ja millaisia erityistarpeita hänellä on. Toinen tärkeä kriteeri hyvälle sijoitukselle on, että se toteutetaan suunnitelmallisesti ja lasta ja perhettä ja myös tulevaa hoitopaikkaa hyvin valmistaen. Huolellinen huostaanoton valmistelu auttaa eri osapuolia käymään sijoitukseen liittyviä erilaisia tunteita läpi ja edesauttaa näin lasta kiintymään uuteen kotiinsa sekä auttaa lapsen ja biologisten vanhempien ja

16 16 muun perheen välisen kiintymissuhteen säilymistä myös sijoituksen aikana. Lapsen sijoitus pois omasta perheestä on aina traumaattinen kokemus, jonka työstämiseen on paneuduttava. Kolmas keskeinen kriteeri on, että lapsen vastaanottavan hoitopaikan tulee täyttää lastensuojelulain hoidolle asetetut laatukriteerit. Jos lapsen sijoituspaikkana on esimerkiksi sijaisperhe, on sijaisperheen oltava tähän työhön ja tämän lapsen vastaanottamiseen valmistautunut. (Ahto & Mikkola 1999, 36 ja Rousu & Holma 1999, ) Sijaisperheen ja lapsen kanssa aloitetaan tapaamis- ja tutustumisvaihe, kun lapsen tarpeita vastaava perhe on löytynyt. Lapsen ja perheen annetaan rauhassa tutustua toisiinsa esim. lapselle tutussa ympäristössä. Vähitellen lapsi voi siirtyä vierailemaan tutun henkilön kanssa sijaisperheessään. Tutustumisjakson tavoitteena on, että lapsi vähitellen tutustuisi mahdollisesti tulevaan kotiinsa. Tutustumisvaiheessa myös kaikilla osapuolilla on vielä mahdollista miettiä, onko tuleva sijoitus oikea niin lapselle kuin perheellekin. Onko perheellä mahdollisuus tarjota lapselle hänen tarvitsemansa tuki ja onko perhe valmis hyväksymään lapsen perheensä jäseneksi? Pystyykö perhe sitoutumaan tehtäväänsä, joka saattaa kestää aikuisikään saakka? (Ahto & Mikkola 1999, 14.) Tutustumisjakson aikana vanhemmille pyritään antamaan sijaislapsesta kaikki se tieto, mitä hänestä on kirjoitettu asiakirjoihin, myös hänen perhettään koskevia asioita. Tässä vaiheessa pyritään järjestämään myös lapsen biologisten, hänelle muiden tärkeiden ihmisten ja sijaisvanhempien tapaaminen, jotta yhteistyö heidän välillään pääsisi mahdollisimman hyvin alulle. Parhaimmillaan lapsen omat vanhemmat hyväksyvät perhesijoituksen ja antavat näin lapselle ikään kuin luvan olla onnellinen sijaisperheessä. (Ahto & Mikkola 1999, 16.) Sijaisperheessä olevalle lapselle laaditaan huoltosuunnitelma yhdessä lapsen sosiaalityöntekijän, biologisten vanhempien ja sijaisvanhempien kanssa. Huoltosuunnitelmaan kirjataan tärkeimmät tiedot lapsesta ja hänen tarpeistaan. Huoltosuunnitelmaan kirjataan myös sijaishuollon tavoitteet, mahdollisesti lapsen tarvitsema erityinen apu ja tuki sekä miten biologisten vanhempien kanssa yhteydenpito toteutetaan. (Ahto & Mikkola 1999, 16.)

17 17 Sijaisperheeseen sijoittuminen vaatii lapselta paljon. Lapset saattavatkin reagoida hyvin eri tavoin sijoitukseen. Toinen lapsi voi olla hyvin huomion kipeä, kun toinen vetäytyy masentuneen oloisena omiin maailmoihinsa. Lapsi saattaa kiukutella ja itkeskellä, hänen saattaa olla vaikea nukahtaa ja hän saattaa nähdä painajaisia. Monet lapset saattavat myös taantua kehityksessään ja saattavat käydä uudestaan läpi aiempia kehitysvaiheitaan. Näillä tavoilla lapset käyvät läpi surua, vihaa ja ahdistusta, jota liittyy sijoituksen alkuun. Samalla he pyrkivät saamaan hyväksytyn paikan uudessa perheessään ja kokea turvallisuutta. Eroon liittyvien tunteiden läpikäyminen tekee mahdolliseksi uuden kiintymyssuhteen syntymisen. (Ahto & Mikkola 1999, ) Pysyväisluontoiseksi suunniteltu perhehoito päättyy yleisimmin nuoren normaaliin itsenäistymiseen ja/tai jälkihuoltoon siirtymiseen. Sijoitus voi myös päättyä ennen tätä, sillä lastensuojelulain (1983/683) 20. pykälän mukaan lapsen huostassa pito tulee lopettaa, kun huostassapidon ja sijaishuollon tarvetta ei enää ole eli huostaan ottamisen syyt ovat poistuneet ja vanhemmat saaneet tilanteensa kuntoon. Huostassapitoa tulee kuitenkin jatkaa, jos sen lopettaminen on selvästi vastoin lapsen etua. Harkittaessa, mikä on lapsen parhaaksi, otetaan huomioon sijaishuollon kestoaika, lapsen ja sijaisvanhemman välillä vallitsevan suhteen laatu sekä lapsen ja hänen biologisenvanhempansa välinen yhteydenpito ja kanssakäyminen. Huostassapito lakkaa aina, kun lapsi täyttää 18 vuotta tai solmii avioliiton. (Ahto & Mikkola 1999, 28.) Biologisten vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö Lastensuojelulaki määrittelee biologisten vanhempien ja sijaisvanhempien roolin huostaanoton ja perhesijoituksen jälkeen uudella tavalla. Kun aikaisemmin biologiset vanhemmat olivat menettäneet lapsen huollon ja holhouksen eli päätösvallan lapsen asioista sosiaalilautakunnalle ja sijaisvanhemmille, nyt sijaisvanhemmille siirtyy vain kasvatusvastuu ja biologisten vanhempien päätösvalta omien lasten asioissa säilyy heillä osin edelleenkin. (Hämäläinen 1998, 20.) Huostaanotetun lapsen huolenpidon toteutumisesta ja olinpaikasta vastaa sosiaalilautakunta ja sen on pyrittävä yhteistoimintaan lapsen biologisten vanhempien kanssa.

18 18 Lapsen huoltajuus ja holhous säilyvät lapsen biologisilla vanhemmilla huostassa pidon aikana. Perhehoidossa olevan lapsen huoltoon liittyvissä kysymyksissä kuullaan kuitenkin myös sijaisvanhempia. Holhoojina biologiset vanhemmat huolehtivat lapsen omaisuuden hoidosta sekä edustavat lasta ja käyttävät puhevaltaa lapsen omaisuudesta päätettäessä. Huoltajina biologiset vanhemmat taas vastaavat lapsen henkilökohtaisesti tärkeiden asioiden hoidosta, päättävät esimerkiksi lapsen nimestä, uskonnosta ja ovat mahdollisuuksien mukaan myös päättämässä muun muassa lapsen koulunkäyntiin ja terveydenhuoltoon liittyvissä asioissa. (Ahto & Mikkola 1999, 28.) Sijaislapsella on oikeus tavata biologisia vanhempiaan ja sijaisvanhemmilla on velvollisuus tehdä yhteistyötä biologisten vanhempien kanssa. Vaikka sijoitus alkaa ja biologisen vanhemman valtaa rajoitetaan, ei lapsen tunneside omaan vanhempaan tai oman vanhemman vanhemmuus lakkaa lapsen mielessä. (Laurila 2002, 7 ja Valkonen 1995, 1.) Alle yhdeksänkuukautisen lapsen tunteista on vaikea sanoa muuta kuin se, että he näyttävät hyväksyvän uudet vanhempansa suoraan entisen tilalle. Näin sijaisvanhemmista muodostuu lapselle yhdet vanhemmat, kun vakiintunutta suhdetta syntymävanhempiin ei ole muodostunut. Syntymäperhe vaikuttaa näissä tapauksissa kuitenkin mielikuvana omasta alkuperästä. Lapsen täytyykin saada vapaasti muokata tätä mielikuvaansa uudelleen aina ikäkautensa mukaisesti ja hänellä on oikeus aikuisilta saatavaan tätä koskevaan tietoon ja tukeen kussakin ikävaiheessa. Tavallisimmin lapsi ja vanhempi kuitenkin ovat ennättäneet elää ennen huostaanottoa yhteistä elämää kyllin pitkään, jotta heidän välilleen on voinut kehittyä suhde, jonka lapsi itse kokee, muistaa ja nimeää vanhemmuudeksi. (Hämäläinen 1998, ) Siitä alkaen kun lapsi alkaa tietoisesti tunnistaa ja muistaa vanhempansa, tämä tietoisuus on mukana lapsen muita ihmissuhteita muovaamassa. Ero tästä vanhemmasta, olipa se kuinka välttämätön tahansa, on aina itsessään kärsimystä tuottava kokemus. Kokemuksen traumaattisuus ei riipu siitä, miten hyvin tai huonosti vanhemmat ovat häntä kohdelleet. Lapsen kiintymys ei ole mikään vanhemmalle hyvästä suorituksesta ansion mukaan koituva palkinto, joka tulisi vain onnistuneen tai edes vain läsnä olevan vanhemman osaksi. Ero vanhemmista tuottaa lapselle tuskaa lähes riippumatta lapsen ja vanhemman välisen suhteen laadusta. (Hämäläinen 1998, )

19 19 Yhteyden katkeamiseen biologisten vanhempien kanssa liittyy myös toinen suuri ongelma. Sijoitetun lapsen omaa alkuperää koskevien kysymysten avoimeksi jääminen, joka aiheuttaa lapsen mielessä hämmennyksen ja tämän hämmennyksen vahingolliset seuraukset on ymmärretty viime vuosina yhä selvemmin. Alkuperäisten ihmissuhteiden jatkuvuus on juuri tästä syystä nykyisin lähes kaikkialla tunnustettu lapsen lailla turvatuksi oikeudeksi. Vaikka lapsi saattaa ilmaista helpotuksensa päästessään tukalasta elämäntilanteesta ja huolista turvallisimpiin oloihin, ja melko pian myös iloita uusista läheisistään, olisi ymmärtämätöntä luulla lapsen tuntevan helpotusta saati kiitollisuutta vanhemmasta erottamisesta. Uusien ihmissuhteiden tuottaman aidon ilon edellytyksenä on päinvastoin se, että lapsi hyväksytään vanhempineen päivineen vaatimatta häneltä näistä luopumista. (Hämäläinen 1998, 15.) Lapset voivat kehittää persoonallisuuttaan ja identiteettiään suhteessa kaksiin vanhempiin sillä edellytyksellä, että heidän mielessään on selvä kuva omasta tilanteestaan ja varmuus nykyisen hoitomuodon jatkuvuudesta. Biologisten vanhempien tapaamiset tulee järjestää niin, etteivät lapset koe jatkuvuuden olevan uhattuna. (Laurila 2002, 27.) Lapsi tarvitsee biologisia vanhempiaan avukseen erokriisissä, mutta vanhemman mahdollisuudet antaa korvaamaton panoksensa riippuvat siitä, onko vanhemmalla itsellään omassa kriisissään työntekijän tuki ja sijaisvanhemmilla valmius hänen tilanteensa ymmärtämiseen. Tukea vaille jäävä biologinen vanhempi useimmiten pakenee tilanteesta, josta hän ei oman kriisinsä ylivoimaisuuden vuoksi tunne itse selviytyvänsä. Kun vanhempi tuntee saavansa tukea omassa kriisissään on hänen helpompi kohdata myös lapsensa kriisi ilman, että hänen tarvitsee kadota lapsen elämästä. (Hämäläinen 1998, ) Omien vanhempien tapaamiset voivat aiheuttaa lapsessa levottomuutta ja tunnekuohuja, ne auttavat lasta kuitenkin käsittelemään omia tunteitaan ja taustaansa. Vaikka sijaisvanhemmat eivät pystyisikään hyväksymään biologistenvanhempien tekoja tulisi sijaisvanhempien hyväksyä heidät ihmisinä. Lapselle on tärkeää, etteivät sijaisvanhemmat moiti ja arvostele lapsen omia vanhempia, sillä lapsi ottaa arvostelemisen osaksi itseään. (Ahto & Mikkola 1999, 23.) Sijaisperheessä äidin rooli on usein jaettu biologisen äidin kanssa, ja näiden kahden äitiyden mahdollinen ristiriita voi vähentää sijaislapsen myönteisiä tunteita sijaisäitiä kohtaan. Koska biologiset isät pitävät

20 20 vähemmän yhteyttä sijoitettuihin lapsiin, sijaisisän roolissa ei yhtä usein ole lapsen elämässä kilpailevaa vanhempaa. (Laurila 2002, 21.) Jatkuvuuden turvaaminen lapsen sijoituksen jälkeen ei välttämättä ole helppoa biologisille vanhemmille eikä sijaisperheen vanhemmille. Tavallisempaa lienee, että keskinäisen yhteisymmärryksen rakentamisessa on suuriakin vaikeuksia. Lapsen molempien vanhempien onkin ponnisteltava kyetäkseen yhteistyöhön juuri siksi, että vastakkaisasettelu hyvät vanhemmat / huonot vanhemmat vältetään. Jos se syntyy, se yleensä johtaa lapsen vanhempien pois vetäytymiseen, jolloin tuloksena on juuri se lapsen kokemus hylkäämisestä, jolta häntä piti suojella. (Hämäläinen 1998, ) Molempien vanhempien olisi hyvä muistaa, että sijoitetun lapsen selviytyminen on sitä heikompaa, mitä täydellisemmin lapsen siteet ja kosketus omaan perheeseen on sijoituksen aikana katkennut. Yhteyden katkeaminen merkitsee kokemusta hylätyksi tulemisesta, joka on inhimillisistä kokemuksista kaikkein raskaimpia varsinkin kasvuiässä. Sen jättämiä jälkiä on erittäin vaikea korjata. Vaikka sijaisvanhemmaksi ryhdyttäessä vanhempia valmistellaan siihen tosiasiaan, että lapset voidaan palauttaa biologisille vanhemmille jos biologisten vanhempien olosuhteet ja edellytykset lapsen hoitoon ja kasvatukseen paranevat. Tämä pelko lasten palauttamisesta voi olla esteenä onnistuneelle yhteistyölle sijaisvanhempien ja biologisten vanhempien välillä. (Hämäläinen 1998, ) Lapsen toipumisen tärkeimpiä, ellei tärkein, kriteeri lienee hänen mahdollisuudet solmia elämässään tyydyttäviä ja läheisiä ihmissuhteita. Nämä mahdollisuudet riippuvat perusluottamuksesta itseen, toiseen ihmiseen ja ihmissuhteisiin. Perusluottamusta horjuttaa vakavimmin alkuperäisten suhteiden katkeaminen ja läheisten suhteiden katkeamisen toistuminen. Perheeseen sijoitettujen lasten elämänkaaritutkimuksen muodossa tehtyä kiintymyssuhteiden syntyä ja katkeamisen elinikäisiä vaikutuksia selvittänyt tutkimus, onkin kyseenalaistanut ajatuksen alkuperäisten ihmissuhteiden korvattavuudesta. Tästä syystä myös nykyinen lastensuojelulakimme säätää lähimpien ihmissuhteiden säilyttämisen lapsen oikeudeksi ja aikuisten velvollisuudeksi. (Hämäläinen 1998, 6.)

21 Sijoitetun lapsen ja nuoren erityistarpeet Lapsella, joka on jäänyt osittain tai kokonaan vaille omien vanhempien tukea, on myös sellaisia tarpeita, joita muilla lapsilla ei ole. Hän tarvitsee toipumisen mahdollisuuden ja muutakin tasoitusta heikentyneistä lähtökohdista, jotka eivät ole lapsen syytä. Vaikka lapsen siirto turvallisempaan ympäristöön on välttämätöntä, ei se yksin riitä toipumisen takeeksi. (Hämäläinen 1998, 5.) Sijoitettu lapsi tarvitsee useimmiten erityisiä tukitoimia perhehoidon, perhekotihoidon tai lastenkotihoidon lisäksi. Sijoitettu lapsi tarvitsee tukipalveluita, jotka auttavat häntä kuntoutumisessa. Tukipalvelut voivat olla terapiapalveluita tai lasten vertaistukiryhmiä, joissa lapsi tai nuori voi jakaa samanlaisia elämäntilanteita läpi käyneiden lasten kanssa kokemuksiaan. Koulunkäynnin tukeminen on usein yksi tukimuoto sijoitetuille lapsille, sillä sijoitettujenlasten koulumenestys on usein havaittu keskitasoa heikommaksi. Yhä useimmin sijoitetut nuoret tarvitsevat myös päihdekatkaisuhoitoa ja -kuntoutusta sekä erityiskoulunkäymisen mahdollisuutta. (Rousu & Holma 1999, 55 ja Laurila 2002, 25.) Sijaislasten kanssa työskenneltäessä puhutaan useasti lasten oireiluista. Pitkäaikaisessa perhehoidossa olleista lapsista tehdyssä englantilaisessa tutkimuksessa sijaisvanhempien usein mainitsemia oireita olivat keskittymiskyvyttömyys, raivokohtaukset, varastaminen, univaikeudet, valehtelu ja yökastelu. Oireita olivat myös syömisvaikeudet, tuhoava käyttäytyminen, vetäytyväisyys, uusien tilanteiden pelot ja koulupelot. Tutkimuksessa havaittiin, että sijoitusvaiheessa esiintyneet oireet yleensä jatkuivat vuosikausia. (Laurila 2002, 26.) Monella sijoitetulla lapsella on myös huono itsetunto. Kasvaakseen ja kehittyäkseen lapsi tarvitsee ennen kaikkea hänen tarpeensa huomioon ottavaa vuorovaikutusta häntä hoitavan aikuisen kanssa. (Ahto & Mikkola 1999, 4, 26) Aina sijoitetun lapsen poikkeava käyttäytyminen ei johdu hänen kokemuksistaan puutteellisessa kasvuympäristössä. Lapsi on saattanut vaurioitua jo ennen syntymäänsä. Runsas alkoholinkäyttö raskauden aikana aiheuttaa lapselle pysyviä keskushermostovaurioita, henkisen kehityksen hidastumista ja epämuodostumia sekä raskauden loppuvaiheessa häiriöitä erityisesti aivojen kehityksessä. Raskauden aikaisessa alkoholin käytössä lapselle aiheuttamaa oireyhtymää kutsutaan fetaalialkoholisyndroomaksi (FAS) tai fetaalialkoholiefektiksi (FAE). FAS-lapselle on tunnusomaista kasvuhäiriöt, keskushermoston toimintahäiriöt ja syndroomalle tyypilliset kasvonpiir-

22 22 teet. Tyypillisissä tapauksissa lapset ovat kärsimättömiä, impulsiivisia, helposti ärtyviä, levottomia ja heidän on vaikea ottaa sosiaalisia kontakteja tai pitää niitä yllä. He ovat ylivilkkaita ja velttoja. Leikki ja kouluiässä lapset kärsivät tarkkaavaisuushäiriöistä ja oppimisvaikeuksista, jotka haittaavat merkittävästi koulutyötä, ja vain yksi viidestä FAS-FAE-lapsesta selviytyy koulusta ilman tukitoimenpiteitä tai erityisluokkaratkaisuja. FAE oireyhtymä on lievempi kuin FAS oireyhtymä. (Holmberg 2003, ja Halmesmäki 2000, 22.) Odottavan äidin huumeiden käyttö vaikuttaa myös sikiöön, koska huumausaineet kulkeutuvat istukan kautta sikiöön ja vaarantavat sen kehityksen useilla eri osa-alueilla. Huumausaineille sikiöaikana altistunut lapsi kärsii usein NAS- oireyhtymästä (Neonatal abstinence syndrome). Sikiö kokee äidin kohdussa niin huumausaineen vaikutuksen kuin vieroitusoireetkin. Sikiö saattaa jo syntyessään olla riippuvainen huumausaineista ja joutuu aloittamaan elämänsä huumevieroituksessa. Huumausaineille altistuneet vauvat ovat yleensä pienipainoisia ja ennenaikaisia. Huumeita käyttäneiden äitien synnyttämillä vauvoille on tyypillistä yleinen tuskaisuus ja levottomuus, alipaino, pienipäisyys ja eriasteiset vammat, esim. kehitysvammat, huuli-suulakihalkio, sydänviat jne. (Holmberg 2003, ) Korjaavat kokemukset Vanhat ajatukset siitä, että huostaan otetun lapsen koti olisi ollut rakkaudeton tai ettei lapsi tuntisi koti-ikävää ja kaipaisi biologisia vanhempiaan, muita läheisiään, itselleen tuttuja ja omaa entistä elämää, eivät nykytietouden valossa pidä enää paikkaansa (Hämäläinen 1998, 19). Lasten taustat ja kyvyt selviytyä vaikeista kasvuolosuhteista ovat erilaiset. Pahimmillaan sijaiskotilapsi on vaurioitunut kohdussa, kaltoin kohdeltu syntymäkodissa, joutunut käymään läpi raastavan huostaanottoprosessin ja epäonnistuneita sijoituksia. Parhaimmillaan lapsi on syntynyt terveenä, kokenut onnellisen perhelapsuuden ja kouluiässä suhteellisen lyhyen hoidon laiminlyönnin kauden, hyvän huostaanoton ja sijoitettu itselleen läheiseen sukulaisperheeseen, jonka vanhempien suhteet biologisiin vanhempiin ovat hyvät. (Laurila 2002, 7.)

23 23 Yksittäisen sijaiskodista aikuistuneen nuoren kohdalla ei voida päätellä, mikä on hänen oman elinvoimaisuutensa ja mikä ympäristön tarjoaman korjaavan kokemuksen osuus tai nimenomaan sijaisperheen osuus. Lisäksi varhaisten vuosien tapahtumat jäävät yleensä arvoitukseksi, eikä jälkeenpäin voida luotettavasti arvioida lastensuojeluperheessä kasvaneen lapsen elämän varhaisia tukitekijöitä tai haavoittavia tekijöitä. (Laurila 2002, 32.) Hughes (1997) on pitkän kliinisen kokemuksensa perusteella havainnut, että lapsi, joka ei ollut pystynyt elämänsä ensimmäisinä vuosina kiintymään vanhempiinsa hoivan puutteellisuuden vuoksi, saattoi myöhemmin siitä huolimatta kiintyä sijaisvanhempiin. Vaikka kiintymyssuhdeteorioissa ja niiden pohjalta tehdyissä uusissa tutkimuksissa korostetaan varhain muodostuneen kiintymyskäyttäytymisentyylin pysyvyyttä, korjaava kokemus voi muuttaa tyyliä. Se edellyttää Hughesin mukaan sijaisvanhemmilta omien psykologisten tarpeiden erottamista lapsen tarpeista ja kykyä olla erilainen kuin mitä lapsi viestittää. Sijaisvanhempien tulee uskaltaa asettaa sijaislapselle myös turvallisia rajoja. (Laurila 2002, 35.) Kaksi perhekulttuuria Sijoitus merkitsee täydellistä mullistusta lapsen elämässä. Hän joutuu eroon perheestä, johon tuntee kuuluvansa. Lapsi joutuu uusien, aluksi vielä vieraiden ihmisten haltuun. Uuteen perheeseen, johon hän ei heti voi tuntea kuuluvansa. Sijoitetun lapsen ensimmäinen mikrojärjestelmän kehys on ollut yleensä syntymäperhe. Nykyään näin on yhä useammin, koska lastensuojeluperheille pyritään antamaan mahdollisuus hoitaa vauvaansa ensin itse erilaisten tukitoimien avulla. Kun lapsi siirtyy uuteen kotiin, hän kohtaa suuren joukon uusia haasteita. Lapsi tulee uuteen perheeseen, jossa toiminnot voivat olla hyvin erilaiset, ihmissuhteet rakentuvat erilailla ja lapsen rooliinkin saattaa liittyä täysin erilaisia odotuksia ja toimintoja. Hän joutuu tekemään surutyötä menettäessään jokapäiväisen kosketuksen osaan läheisistään ja samaan aikaan muodostamaan uusia kiintymyssuhteita. Sijaislapsen kiintyminen uuteen perheeseensä on hidas ja aikaa vaativa prosessi. Sijoitetulla lapsella onkin historiassaan vähintään kaksi erilaista perhekehystä. (Laurila 2002, )

24 24 Ero muodostuu säännön mukaisesti sekä vanhemmalle että lapselle kriisitilanteeksi. Lapsen elämässä kriisin mittasuhteet ovat kuitenkin toiset, koska lapsi on niin riippuvainen vanhemmistaan ja lapsen tuen tarve on sen mukainen. Kriisi sellaisenaan on kuitenkin lapselle ja biologiselle vanhemmalle elämässä tietyn ajan vaikuttava haitta ja sillä saattaa olla myös vaihtelevanlaatuisia pitkäaikaisvaikutuksia. Kriisitilannetta voidaan kuitenkin lievittää ja hoitaa sekä pitkäaikaisvaikutuksia ehkäistä ennalta. (Hämäläinen 1998, ) Lapsen on sijoituksen jälkeen sopeuduttava uusiin ihmisiin ja tapoihin sekä uuteen ympäristöön ja perhe-elämään. Samalla lapsen on jätettävä taakseen tutut ihmiset ja asiat, saatava surra entisen menetystä sekä rakentaa vähitellen luottamus uusiin hoitajiin. (Ahto & Mikkola 1999, 16.) Monesti sijaislapsi ja biologinen vanhempi ovat ennättäneet elää ennen huostaanottoa yhteistä elämää kyllin pitkään, jotta heidän välilleen on voinut kehittyä suhde, jonka lapsi itse kokee, muistaa ja nimeää vanhemmuudeksi. Sen vuoksi perheeseen sijoitus merkitsee yleensä lapselle hyvin konkreettista kahden perheen järjestelmään kuulumista. Aikuiset sijoitustilanne haastaa näkemään toinen toisensa merkityksen lapselle ja antamaan arvoa toisensa panokselle lapsen elämässä kaikista eroista huolimatta. Parhaimmillaan kummankin vanhemman roolit ovat toisiaan täydentäviä ja vahvistavia. (Hämäläinen 1998, 17.) Oma paikka uudessa perheessä Kiintymyksen syntymistä helpottaa, kun sijaislapsi otetaan täysivaltaiseksi perheenjäseneksi sekä perhepiirissä että sukulais- ja tuttavapiirissä ja hänet hyväksytään juuri omana itsenään. (Ahto & Mikkola 1999, 24) Sijaislapsi samaistuu omaan taustaansa yhtä luonnollisesti kuin sijaisperheensä jäsenet omaansa, joten sijaislapsen taustaa ei saa torjua. Torjunta saa lapsen tuntemaan itsensä erilaiseksi sijaisperheessä ja siten estää häntä tuntemasta itsensä sen aidoksi jäseneksi. Myöskään syyllistä etsivä lähestymistapa ei aiheuta lapselle kuin häpeän tunteita menneisyyttään kohtaan. Jos uudessa perheessä nähdään vain hyvää ja tavoiteltavaa ja entisessä vain pahaa, lapsi ikään kuin pakotetaan häpeämään hänelle tuttua ja siellä opittuja tapoja. Näin lapsi oppii häpeämään itseään ja

25 25 näin tuhotaan hänen mahdollisuutensa hyvään itsetuntoon ja myönteiseen käsitykseen itsestä. (Hämäläinen 1998, 14 ja Laurila 1993, ) Sijaislapsi ei myöskään kaipaa sääliä, vaikka hän on joutunut kokemaan vaikeitakin tapahtumia. On luonnollista, että ensimmäinen reaktio voi lapsen taustoja kuullessa olla suojelunhaluinen ja vihainen torjunta. Sijaisvanhemmuus on kuitenkin tehtävä, joka vaatii kykyä tämän ensimmäisen suuttumusreaktion ylittämiseen. Jos lapsen taustaan ja alkuperään suhtaudutaan torjuvasti lapseen kohdistuneiden vahingollisten tekojen tuomittavuuden vuoksi, lapselle aiheutetaan uusi itsetuntovamma. Itsetunnonongelmat vaikututtavat negatiivisesti lapsen kehitykseen tai ne saattavat tulla esiin vasta murrosiässä. (Hämäläinen 1998, 14 ja Laurila 1993, ) 4 SIJAISVANHEMPIEN TUKEMINEN Sijaisvanhempi joutuu kohtaamaan asioita, joita ei tavallisena vanhempana ehkä koskaan kohtaa. Monet lapset tarvitsevat perhehoidossa ollessaan terapiaa ja muuta erityishoitoa. Osan koulunkäyntiä joudutaan lykkäämään ja osa tarvitsee erityiskoulua tai kouluavustajaa. Nämä seikat asettavatkin omat erityiset vaatimuksensa koulutukselle ja muulle tuelle, jota vanhemmat sijaisvanhemmuudessa onnistuakseen tarvitsevat. (Ahto & Mikkola 1999, 24 ja Laurila 1993, 140.) Sijaisperheissä koetaan erilaisia stressaavia tapahtumia, jotka johtuvat perheen tehtävästä ja asettavat omat haasteensa. Näitä ovat lasten ongelmien lisäksi esimerkiksi sijoituksen suunnittelematon katkeaminen ja lapsesta eroon joutuminen, aiheettomat syytökset, ongelmat biologisten vanhempien kanssa tai suvun kanssa ja ongelmat sosiaalityöntekijöiden kanssa. Pelko, ettei lapsi kiinny sijaisvanhempiinsa ja ehkä sijaisvanhemmat eivät uskalla kiintyä itsekään, elleivät he tiedä ja tunne olevansa lapsen tärkeimmät vanhemmat. Joskus sijaisvanhemmat myös vierastavat tai eivät hyväksy lapsen taustaa ja/tai kieltäytyvät näistä syistä olemasta missään tekemisissä sen kanssa. (Laurila 2002, 24 ja Hämäläinen 1998, 19.)

Lastensuojelu Suomessa

Lastensuojelu Suomessa Lastensuojelu Suomessa 16.6.2010 Lastensuojelu 2008 Lastensuojelun sosiaalityön asiakkaana ja avohuollollisten tukitoimien piirissä oli yhteensä yli 67 000 lasta ja nuorta vuonna 2008. Suomessa ei tilastoida,

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset

Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset Sanna Ahola Erityisasiantuntija 28.11.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Milloin lapsi voidaan sijoittaa kodin ulkopuolelle? Lastensuojelulain

Lisätiedot

Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa

Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa 23.11.2016 Kuopio Jaana Pynnönen, YTM, sosiaalityöntekijä Kuka huomaa minut? Kuka kertoo minulle, mitä minulle tapahtuu? Onko äiti vihainen

Lisätiedot

Sukulaissijaisvanhempien valmennus. Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI

Sukulaissijaisvanhempien valmennus. Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI 1 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän käsikirja Loppuraportti Sukulaissijaisvanhempien valmennus Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI 2 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

Perhehoitolain uudistuminen - Uusi perhehoitolaki

Perhehoitolain uudistuminen - Uusi perhehoitolaki Perhehoitolain uudistuminen - Uusi perhehoitolaki 1.4.2015 1 Lain tarkoitus ja tavoite Tämän lain tarkoituksena on turvata hoidettavalle perheenomainen ja hoidettavan tarpeiden mukainen perhehoito. Perhehoidon

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO PALVELUNA Perhehoidolla tarkoitetaan iäkkään henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Lisätiedot

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT 2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä

Lisätiedot

Lastensuojelun perhehoito

Lastensuojelun perhehoito Lastensuojelun perhehoito 12.12.2012 Perhehoidon lakimuutoksia 1.1.2012 Perhehoidon ensisijaisuus (Lsl 50 ) Ennakkovalmennus pakollinen (Perhehoitajalaki 1 ) Sijaishoitaja (Perhehoitajalaki 6 a ) Vastuutyöntekijän

Lisätiedot

Lapsi perheen ja hallinnon välissä

Lapsi perheen ja hallinnon välissä Lapsi perheen ja hallinnon välissä Lasten ja perheiden eroauttaminen -seminaari Pentti Arajärvi 11.11.2015 1 Lapsen oikeuksien yleissopimus 3 artikla 1. Kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon,

Lisätiedot

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Kartoitus sijaisisien asemasta Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Tutkimuksen taustaa Idea sijaisisiä koskevasta opinnäytetyöstä syntyi PePPihankkeen toimesta, kyseltyämme sähköpostitse opinnäytetyön aihetta

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Äiti lähtee päihdekuntoutukseen. Maija mukana. Sekä äiti että Maija viihtyvät. elo -95. marras -95 maalis -96

Äiti lähtee päihdekuntoutukseen. Maija mukana. Sekä äiti että Maija viihtyvät. elo -95. marras -95 maalis -96 Liite 4 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän käsikirja 1 LIITE 4 1. Kotitehtävä (Elämäntapahtumat): Lapsen elämänjana Elämänjanalla tarkoitetaan janaa, jolle kootaan aikajärjestyksessä, syntymästä

Lisätiedot

Loimaan. Perhepalvelut

Loimaan. Perhepalvelut Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysvaliokunta 2.6.2016. Sosiaalijohtaja Arja Heikkinen

Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysvaliokunta 2.6.2016. Sosiaalijohtaja Arja Heikkinen Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysvaliokunta 2.6.2016 Sosiaalijohtaja Arja Heikkinen Yleistä: Oulun kaupungissa on tällä hetkellä noin 250 lastensuojelun, 13 ikäihmisten ja 3 kehitysvammaisten ja vammaisten

Lisätiedot

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa Lastensuojelun asiakkaana Suomessa 16.6.2010 Uusi lastensuojelulaki 2008 lähtökohtana vanhempien ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista tavoitteena auttaa perheitä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen

Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto

Lisätiedot

1 Sosiaalihuoltolaissa lapsella tarkoitetaan alle 18-vuotiasta henkilöä.

1 Sosiaalihuoltolaissa lapsella tarkoitetaan alle 18-vuotiasta henkilöä. 1 Mitä lasten ja nuorten tukihenkilötoiminta on? Lasten ja nuorten tukihenkilötoiminta on sosiaalihuoltolakiin ja lastensuojelulakiin perustuvaa suunnitelmallista, ohjattua ja tavoitteellista vapaaehtoistoimintaa,

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

LAPSEN JA VANHEMMAN VÄLISEN YHTEYDEN SÄILYTTÄMINEN

LAPSEN JA VANHEMMAN VÄLISEN YHTEYDEN SÄILYTTÄMINEN LAPSEN JA VANHEMMAN VÄLISEN YHTEYDEN SÄILYTTÄMINEN Tässä esityksessä käydään lyhyesti läpi lapsen ja vanhemman välisen yhteyden säilyttämisen osaalueita, joita on tärkeä huomioida lapsen huostaanoton tai

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

Isät esiin. VI Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät Jyväskylä. Tom Ahlqvist, Seppo Kinnunen

Isät esiin. VI Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät Jyväskylä. Tom Ahlqvist, Seppo Kinnunen Isät esiin VI Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät 12.- 13.11.2014 Jyväskylä Tom Ahlqvist, Seppo Kinnunen Isän rooli sijaisperheessä Perhehoidon virallinen rakenne on hyvin naisvaltainen

Lisätiedot

Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies. Lapsen osallisuus lastensuojelussa

Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies. Lapsen osallisuus lastensuojelussa Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies Lapsen osallisuus lastensuojelussa Esityksen rakenne 1) Lapsen oikeuksista Lapsen oikeuksien sopimus: keskeiset periaatteet Lasten oikeuksien toteutumisen

Lisätiedot

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen

Lisätiedot

Lapsen suojelu ja lapsen hyvä. ETENE seminaari Heureka, Vantaa

Lapsen suojelu ja lapsen hyvä. ETENE seminaari Heureka, Vantaa Lapsen suojelu ja lapsen hyvä ETENE seminaari Heureka, Vantaa 16.8.2016 Tuleeko lapsi kuulluksi ja huomioiduksi lastensuojelussa? Merike Helander lakimies, lapsiasiavaltuutetun toimisto Merike Helander

Lisätiedot

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo NUORTEN OSALLISUUS LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄNÄ Seija Saalismaa projektikoordinaattori 1 Lainsäädäntö velvoittaa lasten ja nuorten osallisuuteen 2 Perustuslain 6 3 mom. määrää, että lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA. Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet alkaen

SIILINJÄRVEN KUNTA. Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet alkaen SIILINJÄRVEN KUNTA Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet 1.6.2015 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 28.5.2015 Sisältö 1 Sosiaalihuoltolain mukainen

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30 PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30 /Jaana Pynnönen Lapsen tarpeet ja vanhemmuuden valmiudet

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

Erityisryhmien ja ikäihmisten perhehoito Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Erityisryhmien ja ikäihmisten perhehoito Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Erityisryhmien ja ikäihmisten perhehoito Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry 1 Mitä toimeksiantosuhteinen perhehoito on? Perhehoito on henkilön hoidon tai muun osa- tai ympärivuorokautisen

Lisätiedot

Lapsen sijoitus. Reunaehtoja työlle. 23.11.2015 Pinja Salmi/Lapsiperheiden sosiaalityö

Lapsen sijoitus. Reunaehtoja työlle. 23.11.2015 Pinja Salmi/Lapsiperheiden sosiaalityö Lapsen sijoitus Reunaehtoja työlle Sijoitukseen vaikuttavia lakeja Perustuslaki (mm. 21 asian laillinen käsittely) Lapsen oikeuksien sopimus (mm. Lapsen etu) Kuntalaki (mm. 44 julkisen vallan käyttö virkasuhteessa)

Lisätiedot

Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 2015

Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 2015 Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 15 Kiitoksia vastanneille! Käymme työntekijöiden kanssa tulokset lävitse ja parannamme sitä kautta lapsen päiväkotielämän arkea. Asiakastyytyväisyyskyselyn

Lisätiedot

Tämän lain tarkoituksena on turvata hoidettavalle perheenomainen ja hoidettavan tarpeiden mukainen perhehoito.

Tämän lain tarkoituksena on turvata hoidettavalle perheenomainen ja hoidettavan tarpeiden mukainen perhehoito. Perhehoitolaki 263/2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Lain tarkoitus ja tavoite Tämän lain tarkoituksena on turvata hoidettavalle perheenomainen ja hoidettavan tarpeiden mukainen perhehoito.

Lisätiedot

Valomerkki toimintamalli

Valomerkki toimintamalli Valomerkki toimintamalli Stop nuorten päihteiden käytölle Kaarinan kaupunki Kaarinan kihlakunnan poliisi 2008 Valomerkki -toimintamalli Aloitettiin huhtikuussa 2004 Kihlakunnan poliisin ja kaupungin nuoriso-

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Salo 5.11. 2015 Erityisen mainiot perheet- teemailta Omaisena edelleen ry, TK 1 Valtakunnallisen yhdistyksen tavoitteena tukea niitä omaisia ja läheisiä, joiden

Lisätiedot

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Systemaattinen kysyminen parisuhdeväkivallasta jos lapsi on vanhemman mukana pyritään kysymään ilman lasta; lapsen

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari 11.11.2010 Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Haasteena lapsen oikeus päihteettömään elämään A-klinikkasäätiö > hoitopalvelutuotanto

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen nimi: syntymäaika Päivähoitopaikka: HELAPUISTON PÄIVÄKOTI PÄÄSKYSEN PÄIVÄKOTI PPH KESKUSTELUN päivämäärä: osallistujat: Lapsen ja vanhemman aiemmat kokemukset päivähoidosta:

Lisätiedot

Yksin tulleiden lasten ja nuorten tukeminen arjessa

Yksin tulleiden lasten ja nuorten tukeminen arjessa Teija Savolainen/Riitta Moghaddam 15.9.2016 Yksin tulleiden lasten ja nuorten tukeminen arjessa Kotoutumislaissa säädetään, että alle 18-vuotiaan kohdalla on kiinnitettävä erityistä huomiota lapsen etuun

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

1(6) Sosiaalilautakunta 7.2.2012 4 LASTENSUOJELUN AVO- JA SIJAISHUOLLON OHJEET. 1. Hoitopalkkio

1(6) Sosiaalilautakunta 7.2.2012 4 LASTENSUOJELUN AVO- JA SIJAISHUOLLON OHJEET. 1. Hoitopalkkio 1(6) Sosiaalilautakunta 7.2.2012 4 LASTENSUOJELUN AVO- JA SIJAISHUOLLON OHJEET 1. Hoitopalkkio 1.1.2012 voimaan tulleen perhehoitajalain muutosten mukaisesti perhehoidossa maksettavan hoitopalkkion määrä

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon viranhaltijoiden päätösvalta ja viranomaistehtävien hoito

Sosiaali- ja terveydenhuollon viranhaltijoiden päätösvalta ja viranomaistehtävien hoito Liite nro 1 Pela 13.1.2009 1 (9) Sosiaali- ja terveydenhuollon viranhaltijoiden päätösvalta ja viranomaistehtävien hoito Perusturvan tilaajaorganisaatio Viranhaltija viranomaistehtävä Tilaajajohtaja -

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu 2013 (päivitetty_ )

Kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu 2013 (päivitetty_ ) Kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu (päivitetty_28052014) Lastensuojelu ilmoitusten lukumäärä Kuusikko-kunnissa 2009-16 000 Lastensuojeluilmoitusten lukumäärä

Lisätiedot

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Vertaiskonsultaatioseminaari 8.-9.6.2006 Metsä-Luostolla / 8.6.2006 / Maija Uramo Lapsikeskeisen lastensuojelun

Lisätiedot

Huostaanotettujen lasten ja nuorten ajatuksia ja kokemuksia sukulaissijaisperheessä elämisestä

Huostaanotettujen lasten ja nuorten ajatuksia ja kokemuksia sukulaissijaisperheessä elämisestä Huostaanotettujen lasten ja nuorten ajatuksia ja kokemuksia sukulaissijaisperheessä elämisestä Sukulaissijaisperhehoito osana lastensuojelun sijaishuoltojärjestelmää Suomessa suhtautuminen sukulaissijoituksiin

Lisätiedot

ASKELMERKKI. Intensiivinen avoperhekuntoutus.

ASKELMERKKI. Intensiivinen avoperhekuntoutus. ASKELMERKKI Intensiivinen avoperhekuntoutus www.askelmerkki.fi Avoperhekuntoutus kannattaa aina Suomi on johtavia maita Euroopassa sijoitusten määrässä. Me haluamme auttaa ehkäisemään ja lyhentämään sijoituksia,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 7. Valmistelijat / lisätiedot: Leena Wilén, puh Nina Sormo, puh

Espoon kaupunki Pöytäkirja 7. Valmistelijat / lisätiedot: Leena Wilén, puh Nina Sormo, puh 07.01.2016 Sivu 1 / 1 5681/2015 01.02.01 7 Perhehoidon palkkioiden korottaminen 1.3.2016 Valmistelijat / lisätiedot: Leena Wilén, puh. 050 428 9405 Nina Sormo, puh. 050 598 6982 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

I Kasvattajana muuttuvassa maailmassa. Kasvatuskaaoksesta yhteiseen ymmärrykseen...17

I Kasvattajana muuttuvassa maailmassa. Kasvatuskaaoksesta yhteiseen ymmärrykseen...17 Sisällys Alkusanat...5 I Kasvattajana muuttuvassa maailmassa Matti Rimpelä Kasvatuskaaoksesta yhteiseen ymmärrykseen...17 Kasvatuksen ammattilaisten erityinen tehtävä...19 Lapsen kehittyminen aikuiseksi...21

Lisätiedot

YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI

YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI Paula Loukkola Oulun yliopisto Varhaiskasvatus Yhdessä lapsen parhaaksi - seminaari 3.2.2011 Haapajärvi PUHEENVUORON SUUNTAVIIVOJA varhaiskasvattajien ja vanhempien välinen yhteistyö

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Jyväskylän kaupungin esiopetussuunnitelma 2010 Oppilashuollon strategia Lapsen esiopetuksen

Lisätiedot

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Pienen lapsen kiukku KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Sisältö: Lapsen psyykkisen kehityksen vaiheet Temperamentti Mikä lasta kiukuttaa? Konstit ja keinot kiukkutilanteissa Tavoitteet:

Lisätiedot

Faron sopimuksen suositukset

Faron sopimuksen suositukset Faron sopimuksen suositukset Kohti kestävää kulttuuriperintötyötä Tässä tekstissä kerrotaan, mitä Faron sopimus tarkoittaa Suomelle. Sopimuksen hyötyjä ovat esimerkiksi: - Kaikki ihmiset voivat vaikuttaa

Lisätiedot

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi 1.4.2016 ja vanhempien tuen tarpeen arviointi Hyvä asiakas! Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa on käytössä yhdenmukainen arviointimalli, jonka avulla arvioidaan yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Poikkihallinnollisten prosessien tarkastelu Lastensuojelun kustannushyötyanalyysit

Poikkihallinnollisten prosessien tarkastelu Lastensuojelun kustannushyötyanalyysit Nurmijärven kunta Poikkihallinnollisten prosessien tarkastelu Lastensuojelun kustannushyötyanalyysit Juha Sutelainen 15.11.213 Taloudellisen mallintamisen lähtökohtia Mallilla simuloidaan yksittäisen kuntalaisen

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani

Lisätiedot

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Seinäjoki 11.3.2014 Ville Järvi Erityisopetuksen rehtori Seinäjoen kaupunki Tehtävänanto 1. Yhteistyötä edistävät tekijät 2. Yhteistyön kannalta kehitettävää

Lisätiedot

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN Tämä luku käsittelee perheensisäisiä ongelmia perheissä, joissa on ADHD-lapsi. Mukana on kappaleita, joissa käsitellään häiriön ymmärtämistä lapsen

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku 1 Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Valtakunnalliset neuvolapäivät 3-4.11.2010 Helsinki Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Koskelan neuvola 2 Taustaa TUKEVA 1-hankepilotointi

Lisätiedot

Asia: Lapsiasiavaltuutetun lausunto luonnoksista hallituksen esityksiksi omaishoitolain ja perhehoitolain muuttamiseksi

Asia: Lapsiasiavaltuutetun lausunto luonnoksista hallituksen esityksiksi omaishoitolain ja perhehoitolain muuttamiseksi LAPS/14/2016 20.4.2016 1 /5 Sosiaali- ja terveysministeriölle Viite: Lausuntopyyntö 30.3.2016, STM108:00/2015, STM109:00/2015 Asia: Lapsiasiavaltuutetun lausunto luonnoksista hallituksen esityksiksi omaishoitolain

Lisätiedot

Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia ja elämää. Muuttoräppi löytyy netistä:

Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia ja elämää. Muuttoräppi löytyy netistä: Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia ja elämää Muuttoräppi löytyy netistä: http://www.kvps.fi/perheille/muuttovalmennus/ Elämäntilanteen kuvaus ja tulevaisuuden suunnittelu Missä haluaisin asua? Millaisessa

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

ymmärtää nuoruuden arvon ja ainutkertaisuuden edistää omalla toiminnallaan nuoren itsenäistymistä tukee nuoren itsetuntoa ja minäkuvan kehittymistä

ymmärtää nuoruuden arvon ja ainutkertaisuuden edistää omalla toiminnallaan nuoren itsenäistymistä tukee nuoren itsetuntoa ja minäkuvan kehittymistä 1 Lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinto VALINNAISET TUTKINNON OSAT ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN NUORTEN JA HEIDÄN PERHEIDENSÄ OHJAUS JA TUKEMINEN Näytön antaja: Näytön arvioija: Paikka ja aika:

Lisätiedot

MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA. Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry.

MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA. Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry. MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry. 1 Mitä turvallisuus on lapsen mielestä? Turvallisuus on sitä, että ei

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN PERHEHOITOSIJOITUSTEN PURKAUTUMINEN

LASTENSUOJELUN PERHEHOITOSIJOITUSTEN PURKAUTUMINEN LASTENSUOJELUN PERHEHOITOSIJOITUSTEN PURKAUTUMINEN Kartoitustutkimus Keski-Suomen ja Kangasniemen kuntien sijoittamien lasten purkautuneista sijoituksista vuosina 2000 2006 Anu Lamminen Riikka Rantanen

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö

Lisätiedot

Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma

Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma 1(6) Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma 2(6) Sisällys 1. Yleistä 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tilat ja ympäristö 4. Asiakkaat 5. Palvelut - sosiaalipalvelut

Lisätiedot

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Iloa vanhemmuuteen Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Avoin vanhempainilta Kaakkurin yhtenäiskoululla 27.2.2013 klo:18-19.30. Tilaisuuden järjestää Nuorten Ystävien Vanhempien Akatemia yhdessä

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMUUS

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMUUS Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMUUS Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on tarkoitettu välineeksi silloin kun huoli vammaisen lapsen hyvinvoinnista

Lisätiedot