VAIHTOEHTOHOITOJEN SÄÄNTELYN TARVE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VAIHTOEHTOHOITOJEN SÄÄNTELYN TARVE"

Transkriptio

1 Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:17 VAIHTOEHTOHOITOJEN SÄÄNTELYN TARVE Vaihtoehtohoitoja koskevan lainsäädännön tarpeita selvittäneen työryhmän raportti SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

2 Vaihtoehtohoitojen sääntelytarve. Vaihtoehtohoitoja koskevan lainsäädännön tarpeita selvittäneen työryhmän raportti. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:17 ISBN (PDF) ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) URN:ISBN:

3 Julkaisija: Sosiaali- ja terveysministeriö Tekijät Vaihtoehtohoitoja koskevan lainsäädännön tarpeita selvittävä työryhmä Puheenjohtaja: Tarja Holi, johtaja, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto, varapuheenjohtaja: Terhi Hermanson, lääkintöneuvos, STM. Sihteeri: Anne Koskela, hallitusneuvos, STM, Kirsti Kotaniemi, lakimies, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä: Toimeksiantaja Sosiaali- ja terveysministeriö HARE-nro ja toimielimen asettamispäivä STM040:00/2008, Julkaisun nimi: Vaihtoehtohoitojen sääntelytarve. Vaihtoehtohoitoja koskevan lainsäädännön tarpeita selvittäneen työryhmän raportti. Tiivistelmä Sosiaali- ja terveysministeriö asetti työryhmän selvittämään vaihtoehtohoitoja koskevia sääntelytarpeita ajalle Työryhmän tuli selvittää vaihtoehtohoitoihin liittyvät poti-lasturvallisuuden kannalta keskeisimmät ongelmat, arvioida lainsäädäntötarve ja tehdä ehdotuksensa vaihtoehtohoitoja koskevasta sääntelystä. Työryhmä ehdottaa ensimmäisessä vaiheessa toteutettavaksi rajoitussäännökset, joilla esille tulleisiin potilasturvallisuutta vaarantaviin ongelmiin voitaisiin vaikuttaa mahdollisimman nopeasti. Työryhmä ehdottaa, että potilasturvallisuuden varmistamiseksi rajoitettaisiin eräiden potilasryhmien hoito vain terveydenhuollon ammattihenkilöiden tehtäväksi. Ehdotuksen mukaan muu kuin terveydenhuollon ammattihenkilö voisi hoitaa tiettyjä vakavia sairauksia ja potilasryhmiä ainoastaan yhteistyössä lääkärin kanssa. Työryhmän raportti sisältää ehdotuksen terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamista koskevaksi hallituksen esitykseksi. Työryhmä ehdottaa, että toisessa vaiheessa ryhdyttäisiin valmistelemaan vaihtoehtohoitoja koskevaa lainsäädäntöä. Vaihtoehtohoitoja koskeva laki sisältäisi edellä mainittujen rajoitussäännösten lisäksi muun muassa vaihtoehtohoitojen määritelmän, säännöksen lain soveltamisalasta, yleisiä velvoitteita vaihtoehtohoitoja ammattimaisesti antaville, markkinointia ja sen valvontaa koskevia säännöksiä, vapaaehtoista vaihtoehtoterapeuttien rekisteröintiä koskevat säännökset sekä säännökset vaihtoehtohoitojen valvonnasta. Lisäksi työryhmä on tehnyt muita kehittämisehdotuksia, joilla voitaisiin osaltaan vaikuttaa vaihtoehtohoitojen turvallisuuteen. Työryhmä näkee tärkeäksi lisätä vuoropuhelua vaihtoehtohoitojen antajien ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden välillä potilasturvallisuuden lisäämiseksi ja positiivisemman asenneilmapiirin luomiseksi. Työryhmä ehdotti, että vaihtoehtohoitoja edustavien järjestöjen tulisi kehittää omaa toimintaansa muun muassa organisoitumalla nykyistä paremmin. Vaihtoehtohoitojen tutkimusta tulisi lisätä ja perustaa tutkimuksen tietopankki. Asiasanat: potilasturvallisuus, terveydenhuolto, terveydenhuoltohenkilöstö Bibliografiset tiedot Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:17 ISBN ISBN (PDF) ISSN (painettu), ISSN (verkkojulkaisu) URN:ISBN: Muut tiedot: Kokonaissivumäärä 86 Kieli suomi Myynti - Hinta: - Kustantaja Luottamuksellisuus Julkinen 3

4

5 Utgivare: Social- och hälsovårdsministeriet Författare: Arbetsgruppen för att utreda behovet av lagstiftning om alternativa vårdmetoder Ordförande: Tarja Holi, direktör, Tillstånds- och tillsynsverket för social- och hälsovården, vice ordförande: Terhi Hermanson, medicinalråd, SHM. Sekreterare: Anne Koskela, regeringsråd, SHM, Kirsti Kotaniemi, jurist, Tillstånds- och tillsynsverket för social- och hälsovården PRESENTATIONSBLAD Utgivningsdatum Uppdragsgivare Social- och hälsovårdsministeriet Publikationens titel: Behovet av bestämmelser för alternativa vårdmetoder. Rapport av arbetsgruppen för att utreda behovet av lagstiftning om alternativa vårdmetoder Referat Social- och hälsovårdsministeriet tillsatte en arbetsgrupp för tiden för att utreda behovet av bestämmelser för alternativa vårdmetoder. Arbetsgruppens uppgift var att utreda de viktigaste problemen beträffande alternativa vårdmetoder med tanke på patientsäkerheten, bedöma behovet av lagstiftning och ge sitt förslag till reglering av alternativa vårdmetoder. Arbetsgruppen föreslår att man i det första skedet ska ställa upp begränsningsbestämmelser med vilkas hjälp man så snabbt som möjligt kan ingripa om problem som äventyrar patientsäkerheten uppstår. Arbetsgruppen föreslår att man för att säkra patienternas trygghet ska begränsa vården för vissa patientgrupper att utföras endast av yrkesutbildade personer inom hälso- och sjukvården. Enligt förslaget kan någon annan än en yrkesutbildad person inom hälso- och sjukvården endast i samarbete med läkare sköta vissa allvarliga sjukdomar och patientgrupper. Arbetsgruppens rapport innehåller ett förslag till en regeringsproposition om ändring av lagen om yrkesutbildade personer inom hälso- och sjukvården. Arbetsgruppen föreslår att man i det andra skedet ska börja bereda lagstiftningen om alternativa vårdmetoder. Lagen om alternativa vårdmetoder ska gälla, förutom de tidigare nämnda begränsningsbestämmelserna, bland annat en definition över alternativa vårdmetoder, regler för lagens tillämpningsområde, allmänna skyldigheter för den som yrkesmässigt utövar alternativa vårdmetoder, regler för marknadsföring och dess övervakning, regler för frivillig registrering av alternativvårdsterapeuter samt regler för övervakning av alternativvård. Dessutom har arbetsgruppen framfört andra utvecklingsförslag, vilka för sin del kunde påverka de alternativa vårdmetodernas säkerhet. Arbetsgruppen ser som viktigt att öka dialogen mellan dem som utövar alternativvård och yrkesutbildade personer inom hälso- och sjukvården för att förbättra patientsäkerheten och för att skapa en positivare inställning. Arbetsgruppen föreslog att de föreningar som representerar alternativa vårdmetoder ska utveckla sin egen verksamhet bland annat genom att organisera sig bättre än i dag. Forskningen om alternativa vårdmetoder borde öka och det borde grundas en kunskapsbank för forskningen. Nyckelord: hälso- och sjukvård, patientsäkerhet, yrkesutbildade personer inom hälso- och sjukvården Bibliografiska data: Social- och hälsovårdsministeriets rapporter 2009:17 ISBN (PDF) ISSN (print),issn (online) URN:ISBN Distribution och försäljning - Övriga uppgifter: Sidoantal 86 Pris - Förlag Språk Finska Sekretessgrad Offentlig 5

6

7 Publisher: Ministry of Social Affairs and Health, Finland DOCUMENTATION PAGE Authors: Working Group to examine the need for legislation on complementary and alternative therapies Chairperson: Tarja Holi, Director, National Supervisory Authority for Welfare and Health; Vice chairperson: Terhi Hermanson, Ministerial Counsellor, Ministry of Social Affairs and Health (MSAH) Secretary: Anne Koskela, Ministerial Counsellor for Legal Affairs, MSAH; Kirsti Kotaniemi, Lawyer, National Supervisory Authority for Welfare and Health Commissioned by Ministry of Social Affairs and Health Title of publication: Need for regulation of complementary and alternative therapies. Report of the Working Group to examine the need for legislation on complementary and alternative therapies. Summary The Ministry of Social Affairs and Health set up in May 2008 a Working Group to examine the need for regulating complementary and alternative therapies for the period from 1 June 2008 to 31 March It was assigned to examine the major problems related to complementary and alternative therapies from the perspective of patient safety, to assess the related need for legislation and to put forward proposals for the regulation of complementary and alternative therapies. As the first phase the Working Group proposes restrictive legal provisions so as to enable tackling emerging problems that endanger patient safety as soon as possible. It proposes prescribing, in order to ensure patient safety, that only health care professionals may carry out the treatment of certain patient groups. Persons other than health care professionals should be allowed to treat certain serious diseases and patient groups only in cooperation with a physician. The report contains a draft Government bill for amending the Act on Health Care Professionals. As the second phase the Working Group proposes preparing legislation on complementary and alternative therapies. The law on complementary and alternative therapies to be enacted should include, besides the restrictive provisions referred to above, e.g. a definition of complementary and alternative therapies, a provision on the scope of application of the act, general obligations for persons providing complementary and alternative therapies on a professional basis, provisions on marketing and its supervision, provisions on the registration of therapists providing complementary and alternative therapies, and provisions on the supervision of complementary and alternative therapies. The Working Group has also prepared a few other development proposals that could contribute to the safety of complementary and alternative therapies. The Working Group considers it important to increase the dialogue between the providers of complementary and alternative therapies and health care professionals in order to promote patient safety and to create a more favourable attitude climate. It proposes that the organisations representing complementary and alternative therapies should develop their activities for instance by organising themselves better. The research on alternative treatments should be increased and a data bank on research findings established. Key words: health care, health care staff, patient safety Bibliographic data Reports of the Ministry of Social Affairs and Health 2009:17 ISBN (PDF) ISSN (print), ISSN (online) URN:ISBN: Distribution and sales - Other information: Number of pages 86 Price - Financier Language Finnish Publicity Public 7

8

9 Sisällysluettelo Kuvailulehti...3 Presentationsblad...5 Documentation page...7 Sosiaali- ja terveysministeriölle Johdanto Toimeksianto Nykytila Vaihtoehtohoitojen nykytila Vaihtoehtohoitojen alalla käytettävistä käsitteistä Terapeuttien määrä Vaihtoehtohoitojen kentästä Terveydenhuoltoa ja vaihtoehtohoitoja koskeva sääntely Terveydenhuollon järjestäminen Laki yksityisestä terveydenhuollosta Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä Laki potilaan asemasta ja oikeuksista Potilasvahinkolaki Terveydenhuollon ja vaihtoehtohoitojen valvonta Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston, Valviran (ennen Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen) valvonta Terveydenhuollon ohjaus ja valvonta lääninhallituksissa Lääkelaitoksen valvontatehtävät Elintarvikelain mukainen valvonta Tuoteturvallisuuslainsäädäntö ja valvonta Markkinointi ja markkinoinnin valvonta kuluttajansuojalaissa Kuluttajansuojalain markkinointisäännökset Kuluttajansuojalain markkinointisäännösten valvonta Vaihtoehtohoitoihin liittyvä markkinointi Sosiaali- ja terveysalan koulutus ja vaihtoehtohoidot Korkeakoulut Ammatillinen koulutus Vapaan sivistystyön oppilaitoksissa annettava koulutus Kansainvälinen kehitys ja muiden maiden lainsäädäntö Ruotsi Norja Tanska Iso-Britannia

10 4.5 Alankomaat WHO:n (Maailman terveysjärjestö) suositukset vaihtoehtohoidoista Euroopan Unionin (EU) suhtautuminen vaihtoehtohoitoihin Nykytilan arviointi Vaihtoehtohoitojen käytön syyt ja laajuus Potilasturvallisuus Potilasturvallisuusongelmista Merkittävimpiä vaihtoehtohoitoihin liittyviä potilas- turvallisuusongelmia Muut haitat Valvonnan mahdollisuudet Koulutuksesta ja rekisteröintiin liittyvistä kysymyksistä Asiantuntijoiden kuuleminen Kirjalliset kuulemiset Suulliset asiantuntijakuulemiset Työryhmän ehdotukset Hallituksen esitys terveydenhuollon ammattihenkilöitä koskevan lain muuttamisesta Säännöksen tarkoitus ja tavoitteet Ainoastaan terveydenhuollon ammattihenkilöiden tehtäväksi ehdotetut hoidot Tiettyjä potilasryhmiä koskevat rajoitukset ja yhteistyö lääkärin kanssa Laaja sääntelyvaihtoehto Työryhmän muut ehdotukset Eriävä mielipide...68 Liite 1. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta

11 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖLLE Sosiaali- ja terveysministeriö asetti vaihtoehtohoitoja koskevan lainsäädännön tarpeita selvittävän työryhmän ajalle Työryhmän tehtävä oli selvittää täydentäviin hoitoihin ja vaihtoehtohoitoihin liittyvät, potilasturvallisuuden kannalta keskeisimmät ongelmat, kuulla asiantuntijoita ja vaihtoehtohoitojen edustajia, arvioida lainsäädäntötarpeen laajuus ja tehdä tämän pohjalta tarpeelliset ehdotukset. Tämän jälkeen työryhmän tuli laatia ehdotuksensa vaihtoehtohoitoja koskevasta sääntelystä joko suppean tai laajan sääntelyvaihtoehdon pohjalta. Suppeassa sääntelyvaihtoehdossa kiellettäisiin tai rajoitettaisiin vaihtoehtohoitojen käyttö eräiden sairauksien tai potilasryhmien osalta tai määriteltäisiin tietyt hoitomuodot, joita voivat antaa vain terveydenhuollon ammattihenkilöt sekä määriteltäisiin mahdollisten kieltojen tai rajoituksien noudattamisen valvonta. Suppeaa sääntelyä koskeva ehdotus tuli laatia hallituksen esityksen muotoon. Laajassa sääntelyvaihtoehdossa tulisi laatia ehdotus vaihtoehtohoitojen piiriin kuuluvia hoitoja ja niitä tarjoavia henkilöitä koskevan sääntelyn keskeisestä sisällöstä. Työryhmän puheenjohtajana toimi johtaja Tarja Holi Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastosta ja varapuheenjohtajana lääkintöneuvos Terhi Hermanson sosiaali- ja terveysministeriöstä. Työryhmän jäsenet olivat kaupallinen neuvos Ilkka Cantell työ- ja elinkeinoministeriöstä, lääninlääkäri Marjut Frantsi-Lankia Etelä-Suomen lääninhallituksesta, johtaja Tomi Lounema Kuluttajavirastosta, ylilääkäri Veijo Saano Lääkelaitoksesta, dosentti Hannu Lauerma Suomen Lääkäriliitosta, kehittämisjohtaja Liisa Saaristo Suomen Mielenterveysseura ry:stä, kehittämispäällikkö Kristiina Kariniemi-Örmälä Tehy ry:stä, pääsihteeri Markku Silvennoinen SuPer ry:stä, LL, homeopaatti Liisa Sulkakoski Luonnonlääketieteen Keskusliitto LKL ry:stä, osteopaatti, homeopaatti Pekka Niemi Luonnonlääketieteen Keskusliitto LKL ry:stä ajalla ja puheenjohtaja Anitta Kouvo-Sillanpää Luonnonlääketieteen Keskusliitto LKL ry:stä ajalla Kirsi Markkanen Tehy ry:stä on osallistunut työryhmän kokouksiin ajalla Työryhmän sihteereinä toimivat hallitusneuvos Anne Koskela sosiaali- ja terveysministeriöstä ja lakimies Kirsti Kotaniemi Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastosta. Työryhmä kuuli työnsä aikana kirjallisesti vaihtoehtohoitojen antajia edustavia yhdistyksiä, potilasjärjestöjä, julkisen terveydenhuollon edustajia ja viranomaistahoja sekä lääketieteen erikoisaloja edustavia yhdistyksiä. Lausuntopyynnöllä työryhmä pyrki kartoittamaan erityisesti nykyisen lainsäädännön mahdollisia muutostarpeita potilasturvallisuuden kannalta, vaihtoehtohoitoihin liittyviä potilasturval- 11

12 lisuusongelmia sekä valvonnan tarvetta vaihtoehtohoidoissa. Lausuntoja saapui 51 kappaletta. Lausuntoja on saatu myös tahoilta, joilta ei ole sitä pyydetty, ja kaikki saapuneet lausunnot on otettu huomioon työryhmän työssä. Työryhmä kuuli lisäksi suullisesti asiantuntijana Anna-Liisa Enkovaaraa lääkevalmisteiden potilasturvallisuusriskeistä ja valvonnan mahdollisista ongelmista vaihtoehtohoitojen näkökulmasta, apulaisjohtaja Päivi Seppälää Kuluttajavirastosta vaihtoehtohoitojen markkinoinnin sääntelystä ja valvonnasta sekä opetusneuvos Marja-Liisa Niemeä opetusministeriöstä vaihtoehtohoitojen koulutuskysymyksistä. Työryhmä päätyi ehdottamaan ensimmäisessä vaiheessa säännöksiä, joilla esille tulleisiin potilasturvallisuutta vaarantaviin ongelmiin voitaisiin vaikuttaa mahdollisimman nopeasti. Työryhmä ehdottaa, että potilasturvallisuuden varmistamiseksi rajoitettaisiin eräiden potilasryhmien hoito vain terveydenhuollon ammattihenkilöiden tehtäväksi. Ehdotuksen mukaan muu kuin terveydenhuollon ammattihenkilö voisi hoitaa tiettyjä vakavia sairauksia ja potilasryhmiä ainoastaan yhteistyössä lääkärin kanssa. Työryhmän raporttiin on liitetty on ehdotus terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamista koskevaksi hallituksen esitykseksi. Työryhmä ehdottaa, että toisessa vaiheessa ryhdyttäisiin valmistelemaan vaihtoehtohoitoja koskevaa lainsäädäntöä. Vaihtoehtohoitoja koskeva laki sisältäisi edellä mainittujen rajoitussäännösten lisäksi muun muassa vaihtoehtohoitojen määritelmän, säännöksen lain soveltamisalasta, yleisiä velvoitteita vaihtoehtohoitoja ammattimaisesti antaville, markkinointia ja sen valvontaa koskevia säännöksiä, vapaaehtoista vaihtoehtoterapeuttien rekisteröintiä koskevat säännökset sekä säännökset vaihtoehtohoitojen valvonnasta. Laaja sääntely edellyttäisi perusteellisen säädösvalmistelun lisäksi muun muassa voimavaroja edellyttävän valvontakysymyksen ratkaisemista sekä vaihtoehtohoitojen kentän kattavampaa järjestäytymistä ja yhdistysten oman valvontatoiminnan kehittämistä. Lisäksi työryhmä on tehnyt muita kehittämisehdotuksia, joilla voitaisiin osaltaan vaikuttaa vaihtoehtohoitojen turvallisuuteen. Työryhmä kokoontui 13 kertaa. Työryhmän muistioon sisältyy Luonnonlääketieteen keskusliitto LKL ry:n eriävä mielipide. Saatuaan työnsä valmiiksi työryhmä jättää raporttinsa sosiaali- ja terveysministeriölle. Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 2009 Tarja Holi Ilkka Cantell Anitta Kouvo-Sillanpää Tomi Lounema Veijo Saano Markku Silvennoinen Anne Koskela Terhi Hermanson Marjut Frantsi-Lankia Hannu Lauerma Kristiina Kariniemi-Örmälä Liisa Saaristo Liisa Sulkakoski Kirsti Kotaniemi 12

13 1 JOHDANTO Viralliseen terveydenhuoltoon kuulumattomien hoitojen tarjonta, markkinointi ja käyttö on merkittävästi lisääntynyt Suomessa 1970-luvulta alkaen. Tällaisten hoitomenetelmien hyödyistä ja haitoista, hoitojen käyttäjistä, terapeuttien koulutuksesta ja valvonnasta, hoitojen markkinoinnista, virallisen terveydenhuollon edustajien suhtautumisesta vaihtoehtohoitoihin sekä mahdollisesti tarvittavasta lainsäädännöstä on keskusteltu pitkään. Vaihtoehtohoitojen valvonnan puutteellisuutta ja siitä johtuvaa asiakkaan ja potilaan heikkoa oikeusturvaa on pidetty joiltakin osin ongelmana. Vaihtoehtohoitojen kokonaisuus on pirstaleinen ja jatkuvasti muotoaan muuttava. Erilaisten hoitomuotojen lukumäärää on vaikea arvioida. Arviot vaihtelevat suuresti muun muassa sen mukaan, miten vaihtoehtohoitojen kenttää on rajattu ja luokiteltu. Luokitteluperusteina on käytetty esimerkiksi sitä annetaanko hoitoja itsehoidollisesti vai hoitosuhteessa, ovatko kyseessä kansanomaiset, perinteiset hoitomuodot vai uudemmat, muista kulttuureista tulevat hoitomuodot. Saman terapia- tai diagnoosimenetelmän nimen alla voi myös olla useita muunnelmia, koska määritelmiä menetelmistä tai niiden käytöstä ei ole. Osa hoidoista soveltaa teknisiä laitteita. Arviointia vaikeuttaa myös alalla käytettävien termien ja käsitteiden moninaisuus. Eri vaihtoehtohoitomuotojen ja -suuntausten taustalla olevat käsitykset ja teoriat ihmisestä, terveydestä, sairaudesta, hoidon tarpeesta, hoidon teoriaperustasta ja sisällöstä sekä vaikutuksista eroavat suuresti toisistaan. Jako viralliseen lääkintään ja vaihtoehtohoitoihin ei ole yksiselitteinen. Esimerkiksi akupunktiohoitoa ei voi yksiselitteisesti luokitella vain jompaankumpaan. Virallisessakaan lääkinnässä ei voida puhua vain yhdestä totuudesta, vain yhdestä oikeasta hoitomuodosta. Lisäksi sitä mukaa kun jostain menetelmästä saadaan luotettavaa tutkimuksellista näyttöä, se vähitellen siirtyy yleisesti hyväksyttyyn lääkintään tai terveydenhuoltoon kuuluvaksi. Ajan myötä myös jotkut virallisen lääkinnän menetelmät ovat menettäneet tieteellisenä pidetyn perustansa, mutta niiden käyttö on jatkunut vaihtoehtohoitoina. Lääkehoitojen kohdalla rajanvetoa vaikeuttaa kiista siitä, mitkä tuotteet tai aineet on luokiteltava lääkkeiksi ja mitkä taas eivät sellaisia ole. Valtaosa vaihtoehtohoidoista voidaan ryhmitellä käytetyn menetelmän tai selitetyn vaikutustavan mukaan, mutta on myös lukuisia hoitomuotoja, joita ei voida luokitella. Osa hoidoista liittyy kokonaisideologioihin (mm. homeopatia, antroposofinen lääkintä), osassa käytetään fysikaalisia menetelmiä (manipulaatiohoidot, hieronta-, voimistelu ja asentohoidot, vesi- ja ilmastohoidot ym.) ja osassa aistivälitteisiä menetelmiä (mm. aromaterapia, väri-, taide- ja musiikkiterapia). Osa hoidoista perustuu kasvien lääkkeellisiin vaikutuksiin, ja osa erilaisiin ruokavalio-, vitamiini-, hivenaine- ja paastohoitoihin. Elimistön puhdistamiseen sanotaan pyrittävän mm. erilaisilla suoliston tyhjennyshoidoilla ja kuppauksella. Monilla hoitomuodoilla kerrotaan vaikutettavan elimistön energiavirtoihin (mm. bioenergiaterapiat, rytmiterapiat). Ns. refleksiterapioihin luettaneen mm. akupainelu, akupunktio ja vyöhyketerapia. Osa vaihtoehtohoidoista perustuu taas pelkästään psyykkiseen vaikutukseen, joista äärimuotoja lienevät erilaiset henkiparannukset. Osa niistä on taas lähellä virallisen lääkinnän käyttämiä psykoterapioita ja -analyysia sekä suggestiohoitoja. Osa vaihtoehtohoitomenetelmistä taas ei todennäköisesti koskaan saa kuin marginaalisen pienen joukon puolestapuhujikseen. Suomessa vaihtoehtohoitojen profiilin on katsottu eroavan ainakin jossain määrin muun Euroopan tilanteesta, jossa pääasiallisia muotoja ovat homeopatia, manuaaliset hoidot ja akupunktio. Suomalaisia perinnehoitoja ovat kuppaus ja jäsenkorjaus. Esimerkiksi kuppausta ei juuri tavata muualla Euroopassa. Vaihtoehtohoitoja ovat käyttäneet ja kehittäneet sekä terveydenhuollon ammattihenkilöt että muut. Suomessa ei ole vaihtoehtohoitoja ja niiden harjoittamista koskevaa erityislainsäädäntöä. Kuka tahansa voi ryhtyä vaihtoehtoterapeutiksi edellyttäen, että hän ei käytä virallisia terveydenhuollon ammattinimikkeitä. Osa vaihtoehtohoitojen tarjoajista ei ole terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Kouluttautuminen vaihtoehtohoitojen antamiseen on vapaata, eikä koulutusohjelmien sisällöstä ole virallisia vaatimuksia. Suomessa ei ole virallista rekisteriä vaihtoehtohoitojen antajista. Alan järjestöillä on kuitenkin omia rekisterejä edustamansa hoitomuodon antajista. Toiminta vaihtoehtoterapeuttina 13

14 14 ei edellytä potilasasiakirjanpitoa, potilasvakuutusta tai terveydenhuollon ammattihenkilöitä koskevien velvoitteiden noudattamista. Vaihtoehtohoitojen markkinointi on kirjavaa, eikä väestöllä ole käytettävissään luotettavia tietoja hoitomuotojen mahdollisista vaikutuksista. Vaihtoehtohoitoja koskevaa tutkimusta on Suomessa vähän. Joistain vaihtoehtohoitomuodoista on muualla maailmassa runsaammin tutkimuksia. Osa vaihtoehtohoitoja koskevista tutkimuksista ei täytä tieteelliselle tutkimukselle asetettavia kriteerejä. Vaihtoehtohoitoja, kuten muidenkin palvelujen tarjoamista, koskee kuluttajansuoja- ja tuoteturvallisuuslainsäädäntö, vahingonkorvauslainsäädäntö ja rikoslaki. Luvaton terveydenhuollon ammattihenkilönä toimiminen on rangaistava teko. Vaihtoehtohoitojen antaminen on lääninhallitusten ja Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen valvonnan piirissä vain silloin, kun on kyse terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammattitoiminnassaan soveltamista hoitomenetelmistä. Suomen Mielenterveysseura teki kesäkuussa 2005 sosiaali- ja terveysministeriölle aloitteen työryhmän perustamisesta. Suomen Mielenterveysseura kiinnitti huomiota vaihtoehtohoitojen valvonnan puutteellisuuteen ja tiedusteli mahdollisuutta asettaa työryhmä, joka selvittäisi väärinkäytösten kohteeksi joutuneiden ihmisten oikeusturvaa. Luonnonlääketieteen Keskusliitto teki syyskuussa 2005 aloitteen työryhmän perustamisesta valmistelemaan mietintöä, jonka pohjalta laadittaisiin lait tai asetukset määrittämään koulutettujen terapeuttien oikeudet ja velvollisuudet. Suomen Homeopaatit ry ja Pohjoismainen Homeopaattiyhdistys ry lähettivät kesäkuussa 2008 sosiaali- ja terveysministeriölle kannanoton, jossa todettiin, että Suomi on Pohjoismaista ainoa, jossa ei ole vaihtoehtoisia ja täydentäviä hoitoja koskevaa lainsäädäntöä. Koulutettujen homeopaattien ja muiden koulutettujen terapeuttien asema tulisi kannanoton mukaan saattaa vastaamaan nyt virallistettujen ammattihenkilöiden asemaa. Kansanedustaja Timo Ihamäki/kok kysyi kirjallisessa kysymyksessään 1048/2001 vp hallituksen aikomuksia kansallisen vaihtoehtolääkintäpolitiikan muotoilemiseksi. Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara totesi vastauksessaan lokakuussa 2001, että hallitus selvittää mahdollisuuksia aikaisempaa laajemman keskustelufoorumin saamiseksi aikaan virallisen ja vaihtoehtolääkinnän välille. Kansanedustaja Saara Karhu/sd ym. teki kirjallisen kysymyksen vaihtoehtohoitoja antavien kouluttautumisesta ja luvanvaraistamisesta (KK 764/2005 vp).. Peruspalveluministeri Hyssälä vastasi kysymykseen lokakuussa Vastauksessa todettiin muun muassa, että sosiaali- ja terveysministeriö jatkaa TEO:n ja järjestöjen kanssa neuvotteluja tarvittavien toimenpiteiden suunnittelemiseksi. Kansanedustaja Saara Karhu /sd kiinnitti kirjallisessa kysymyksessään (KK 185/2007 vp) huomiota vaihtoehtohoitojen turvallisuuden varmistamiseen niiden käyttäjän kannalta sekä vaihtoehtohoitoja koskevan lain säätämisen tarpeeseen. Peruspalveluministeri Paula Risikko ilmoitti heinäkuussa 2007 antamassaan vastauksessa, että sosiaali- ja terveysministeriö selvittää parhaillaan vaihtoehtohoitoihin liittyviä lainsäädäntötarpeita.

15 2 TOIMEKSIANTO Työryhmän tehtäväksi annettiin selvittää täydentäviin hoitoihin ja vaihtoehtohoitoihin liittyvät, potilasturvallisuuden kannalta keskeisimmät ongelmat, kuulla asiantuntijoita ja vaihtoehtohoitojen edustajia, arvioida lainsäädäntötarpeen laajuus ja tehdä tämän pohjalta tarpeelliset ehdotukset. Työryhmän tuli laatia ehdotuksensa seuraavien vaihtoehtojen pohjalta: A. Suppea vaihtoehtohoitojen piiriin kuuluvia hoitoja ja niitä tarjoavia henkilöitä koskeva sääntely. Tässä vaihtoehdossa kiellettäisiin tai rajoitettaisiin vaihtoehtohoitojen käyttö eräiden sairauksien/potilasryhmien osalta ja/tai määriteltäisiin tietyt hoitomuodot, joita voivat antaa vain terveydenhuollon ammattihenkilöt peruskoulutuksensa ja/tai määritellyn lisäkoulutuksen ja/tai määritellyn kokemuksen perusteella tai muutoin rajatuin edellytyksin sekä määritellään mahdollisten kieltojen/rajoituksien noudattamisen valvonta. B. Laaja vaihtoehtohoitojen piiriin kuuluvia hoitoja ja niitä tarjoavia henkilöitä koskeva sääntely. Työryhmän tuli valita toinen edellä mainituista vaihtoehdoista ja esittää perustelut valinnalle. Valitessaan vaihtoehdon A mukaisen sääntelytavan, työryhmän tuli laatia esitystä koskevat muutosehdotukset voimassa oleviin säädöksiin hallituksen esityksen muotoisena. Jos työryhmä päätyy vaihtoehtoon B, sen tuli laatia ehdotus asiaa koskevan uuden säädöksen keskeisestä sisällöstä. 3 NYKYTILA 3.1 Vaihtoehtohoitojen nykytila Vaihtoehtohoitojen alalla käytettävistä käsitteistä Vaihtoehtohoitojen alueella on tyypillistä käsitteiden runsaus. Suomalaisessa keskustelussa termi vaihtoehtohoidot on yleisin käytössä oleva termi, mutta sen rinnalla käytetään myös termejä täydentävät hoidot ja uskomushoidot. Englanninkielisessä kirjallisuudessa ja tutkimuksessa käytetään termiä täydentävä ja vaihtoehtoinen lääkintä (complementary and alternative medicine, CAM). Vaihtoehtohoito mielletään yleensä ilmiöksi, joka asettuu virallisen terveyden- ja sairaanhoidon valtakulttuurin ulkopuolelle. Vaihtoehtohoidoilla tarkoitetaan yleensä hoitoja ja taudinmääritysmenetelmiä, jotka eivät perustu lääketieteelliseen tietoon, eikä niiden tehoa tai toimivuutta ole osoitettu tutkimuksin. Luottamus vaihtoehtohoitoihin perustuu usein asiakkaan tuntemuksista tehtyihin päätelmiin. Täydentävä hoito käsite on erilainen kuin vaihtoehtohoito; siinä on vähemmän jyrkkä vastakkainasettelu suhteessa viralliseen terveydenhoitoon ja lääketieteeseen. Suuri osa potilaista käyttääkin vaihtoehtohoitoja juuri täydentävässä mielessä, he hakevat apua vaivoihinsa useilta eri tahoilta liikkuen joustavasti erilaisten hoitomuotojen välillä. Vaihtoehtohoidoiksi katsotaan monenlaisia hoitomenetelmiä, jotka eivät ole yleensä osa vallitsevaa terveydenhuoltoa. Joitain vaihtoehtohoitomuotoja voi tosin joissain maissa sisältyä myös viralliseen terveyspalvelujärjestelmään. Vaihtoehtohoitojen käyttäjät pitävät niitä yleensä ennaltaehkäisevinä, hoitavina tai terveyttä ja hyvinvointia edistävinä. Termi uskomushoito on syntynyt aikakauskirja Duodecimin (1995) sanakilpailun tuloksena. Uskomuslääkintä viittaa siihen, että hoidot eivät kuulu tieteellisen tutkimuksen piiriin. Uskomushoito tai 15

16 uskomuslääkintä -termiä näyttävät Suomessa käyttävän etenkin vaihtoehtohoitoihin kriittisesti suhtautuvat henkilöt. Uskomuslääkintä viittaa kaikkiin sellaisiin hoitoihin ja menetelmiin, joita käytetään sairauden parantamiseen tai diagnostiikkaan ja joiden teho perustuu uskomuksiin eikä tieteelliseen näyttöön niiden tehokkuudesta. Vaihtoehtohoitojen edustajat suhtautuvat kriittisesti termin käyttöön. Viralliseen lääkintään kuulumatonta lääkintää kutsuttiin 1970-luvulla luonnonlääkinnäksi tai luontaislääkinnäksi. Käsitteillä tarkoitettiin rohdosvalmisteiden ja kansanomaisten hoitojen käyttöä sairauksien hoitoon ja ehkäisyyn. Luontaislääkinnän nousu kytkeytyi 1960-luvun Yhdysvalloissa niin sanottuihin vaihtoehtoliikkeisiin, ja tämän vuoksi luontaislääkinnän nimitykseksi tuli yleisesti käyttöön sana vaihtoehtolääkintä. Käsitteet luontaisterapia ja luontaishoito viittaavat luonnonmukaisiin hoitoihin, jotka kattavat vain osan vaihtoehtohoitojen kentästä. Työryhmä on toimeksiantonsa mukaisesti päätynyt käyttämään tässä muistiossa termiä vaihtoehtohoito. Työryhmä ei ole tehtäväksiannon huomioon ottaen rajautunut käsittelemään vain joitakin hoitomuotoja, vaan termi vaihtoehtohoito on ymmärretty laajasti. Toimeksiantonsa mukaisesti työryhmä on kuitenkin keskittynyt potilasturvallisuuden kannalta keskeisimpiin ongelmiin ja niiden perusteella tekemiinsä johtopäätöksiin ja ehdotuksiin Terapeuttien määrä Suomessa vaihtoehtohoitoja antavien terapeuttien määrää ei ole kartoitettu. Eri terapiayhdistykset pitävät rekisteriä jäsenistään. Suomessa työskentelee tällä hetkellä arviolta luontaisterapeuttia. Päijät-Hämeen alueella vuonna 2007 tehdyssä kartoituksessa alueelta löytyi 263 vaihtoehtohoitoja antavaa, mikä merkitsisi koko maahan suhteutettuna yli 6000 vaihtoehtoterapeuttia. Osalla vaihtoehtohoitoja antavista on myös jokin terveydenhuollon koulutus. Kaikki terapeutit eivät työskentele täysipäiväisesti. Päijät-Hämeen alueen kartoituksessa löytyi 119 erilaista vaihtoehtohoitomenetelmää. Suuri terapiaryhmä on manuaaliset hoidot, joissa terapeuttien määräksi arvioidaan 1 500, vyöhyketerapeutteja lienee noin 2 000, homeopaatteja noin 1 000, kiinalaisen lääkinnän terapeutteja määrän arviot vaihtelevat välillä ja lymfa- tai aromaterapeutteja arvioidaan olevan yhteensä noin 800. Hoitomuotoja, joita harjoittavat vain muutamat henkilöt, on lukumääräisesti paljon, eikä niiden määrästä ole käytettävissä tietoja. Terapeutit toimivat yleensä itsenäisinä ammatinharjoittajina omalla vastaanotollaan tai terapia- ja lääkäriasemilla, fysikaalisissa hoitolaitoksissa tai kylpylöissä. Luonnonlääketieteen keskusliiton internetsivulla esiteltiin vuonna 2008 yli 80 eri vaihtoehtohoitomenetelmää. Jo 1970-luvulla hoitomuotoja on arvioitu olevan Todennäköisesti Euroopassa on käytössä useita satoja erilaisia vaihtoehtohoitoja, ja hoitomuotojen sisällä on hieman toisistaan poikkeavia alaryhmiä samankin hoitomuodon sisällä. Jotkin hoitomuodot hiipuvat käytöstä ja uusia hoitomuotoja tulee markkinoille, joten vaihtoehtohoitojen kenttä on jatkuvassa muutoksessa Vaihtoehtohoitojen kentästä Täydentävät hoitomuodot ovat monimuotoinen ja heterogeeninen ryhmä. Ne ovat kehittyneet yhteiskunnallisten instituutioiden ulkopuolella, ja niiden yhteisenä piirteenä on virallisen organisaation puuttuminen. Näiden epävirallisten hoitomuotojen kenttä on hajanainen. Tätä epäkohtaa on pyritty korjaamaan maassamme perustamalla vuonna 1984 vaihtoehtohoitojen harjoittajien yhteisjärjestö, josta on sittemmin kehittynyt Luonnonlääketieteen Keskusliitto LKL ry. LKL:oon kuuluu tämän raportin laatimisen aikaan seitsemän yhdistyksen jäsenvaatimukset täyttävää eri vaihtoehtohoitomuotoja edustavaa yhdistystä, ja yhteinen jäsenmäärä on 1100 terapeuttia. Täten LKL:n ulkopuolelle jää useita alan yhdistyksiä ja arviolta 5000 vaihtoehtoterapeuttia. Joillakin vaihtoehtohoitomuodoilla on maassamme myös useita rinnakkaisia yhdistyksiä, joihin terapeutit ovat jakautuneet. LKL arvioi suurimpien kouluttajien antamien tietojen mukaan, että Suomessa on koulutettu yli 4500 terapeuttia, joiden koulutus täyttää LKL:n aiemmat jäsenvaatimukset (450 tuntia). 16

17 Vaihtoehtohoitojen alueella ei ole virallisia koulutusvaatimuksia, mutta LKL on asettanut jäsenilleen koulutuksen minimivaatimukset, jotka tällä hetkellä ovat yhteensä 960 tuntia (35,5 opintopistettä). LKL voi valvoa vain oman jäsenistönsä koulutustasoa, ja perustamalla sen kouluttajatahon antamaan selvitykseen opetusohjelmasta. Seuraavaan on poimittu eräitä Suomessa yleisesti käytössä olevia terapiamuotoja. Antroposofinen lääketiede on lääkärijohtoinen järjestelmä, jossa terapeutit toimivat yleensä yhteistyössä lääkärien kanssa. Se käyttää hoidoissaan mm. lääkkeitä, kuvataideterapiaa, musiikkiterapiaa, hoitoeurytmiaa, hierontaa ja muita ulkoisia hoitoja. Suomessa ei ole alan peruskoulutusta, mutta kylläkin seminaareja ja osakoulutuksia. Aromaterapiassa käytetään eteerisiä eli haihtuvia öljyjä rentouttavan ja hoitavan vaikutuksen aikaansaamiseksi. Yleisin hoitomenetelmä on hieronta, muita menetelmiä ovat mm. höyryhengitys, hauteet ja kylvyt. Fytoterapiassa käytetään mietoja rohdoskasveja sekä ulkoisesti että sisäisesti. Suomessa on useita kasvilääkintää opettavia kouluja. Homeopatia on maailmanlaajuisesti yksi käytetyimmistä vaihtoehtohoitomuodoista. Joissain maissa se on otettu osaksi kansallista terveydenhuoltoa. Hoitotapahtumassa käytetään voimakkaasti, tietyllä menetelmällä, laimennettuja homeopaattisia lääkkeitä. Vuodesta 2004 alkaen ne ovat EU-direktiivien mukaan lääkkeitä, joita maassamme valvoo Lääkelaitos. Suomessa on kaksi yksityistä koulua. Kajava-terapia on lääketieteen ja kirurgian tohtori, professori Yrjö Kajavan kehittämä koko kehon hierontamenetelmä, joka tarkoituksena on vilkastuttaa lymfa- ja verenkiertoa sekä laukaista jännitystiloja. Perinteinen suomalainen jäsenkorjaus perustuu vanhaan parantajaperinteeseen. Hoidossa tukirakenteen kineettistä ketjua jalkapohjista kallonrajaan käsitellään mobilisoivalla hieronnalla asiakkaan omia liikeratoja seuraten. Vaikutuksina katsotaan olevan hermotoiminnan sekä kudosneste- ja verenkierron palautumisen. Perinteinen kiinalainen lääketiede on tiettävästi maailman vanhin yhtäjaksoisesti harjoitettu vaihtoehtohoitomuoto. Sen yleisimmät hoitomenetelmät ovat akupunktuuri ja yrttilääkintä. Muita menetelmiä ovat mm. tulineula, moksa eli lämmittäminen, kuiva- ja mikrokuppaus, guasha-kaavinta, tuina-hieronta, akupainelu sekä ruokaterapia. Erityisen suosittua on akupunktuuri. Hoidossa käsitellään energiakanavia ja niillä olevia akupunktiopisteitä, tavoitteena sanotaan olevan tasapainottaa sisäelinten toimintaa ja saada energia, veri ja nesteet virtaamaan vapaasti. Reflegsologiassa ja vyöhyketerapiassa käsitellään vyöhykelinjoja tai elinten, kudosten ja kehontoimintojen eri kehon alueilla olevia heijasteita. Niitä painelemalla kerrotaan stimuloitavan, aktivoitavan tai rauhoitettavan elimiä ja kehon toimintoja. Terapiamuoto periytyy tuhansien vuosien takaa eri puolilta maailmaa. 3.2 Terveydenhuoltoa ja vaihtoehtohoitoja koskeva sääntely Terveydenhuollon järjestäminen Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) valmistelee sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön ja ohjaa ja seuraa sen toteutumista. Lainsäädäntö määrittelee sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan ja palvelujen järjestämisen periaatteet, keskeisen sisällön ja linjaukset, mutta ei yksityiskohtaisesti palvelujen laajuutta, sisältöä tai järjestämistapaa. Näin kuntien tarjoamissa terveyspalveluissa voi olla eroja. Laissa määritellään kuitenkin keskeiset kansanterveystyön ja erikoissairaanhoidon palvelut, jotka kuntien on järjestettävä sekä periaatteet, joita yksityisessä terveydenhuollon palvelujen antamisessa on noudatettava. 17

18 STM vastaa kansanterveystyön, erikoissairaanhoidon, yksityisen terveydenhuollon ja työterveyshuollon yleisestä suunnittelusta, ohjauksesta ja valvonnasta. Vaihtoehtohoidot tai niiden antajat eivät kuulu ministeriön toimialaan lukuun ottamatta tilannetta, jossa laillistettu tai nimikesuojattu terveydenhuollon ammattihenkilö antaa vaihtoehtohoitojen piiriin kuuluvia hoitoja. Lääninhallitusten sosiaali- ja terveysosastot vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollon alueellisesta ohjauksesta ja valvonnasta. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (aiemmin Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen) tehtävänä on muun muassa huolehtia terveydenhuollon ammattihenkilöiden valvonnasta sekä terveydenhuollon toiminnan ohjauksesta ja valvonnasta. Osana aluehallinnon kehittämishanketta (ALKU-hanke) nykyisten lääninhallitusten, työvoima- ja elinkeinokeskusten, alueellisten ympäristökeskusten, ympäristölupavirastojen, tiepiirien ja työsuojelupiirien työsuojelutoimistojen tehtävät organisoidaan uudelleen. Valtion aluehallintoviranomaisten tehtävät on tarkoitus koota vuoden 2010 alusta kahteen monialaiseen viranomaiseen, aluehallintovirastoihin sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiin. Asiaa koskeva luonnos hallituksen esitykseksi on lähetetty lausuntokierrokselle ja hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle huhtikuussa Esityksen mukaan aluehallintovirasto tukisi alueellista yhdenvertaisuutta hoitamalla lainsäädännön toimeenpano-, ohjaus- ja valvontatehtäviä alueilla. Virasto edistäisi perusoikeuksien ja oikeusturvan toteutumista, peruspalvelujen saatavuutta, ympäristönsuojelua, ympäristön kestävää käyttöä, sisäistä turvallisuutta sekä terveellistä ja turvallista elin- ja työympäristöä alueilla. Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen toimialan laajentamista selvittänyt työryhmä (STM työryhmämuistioita 2004:4) sivusi luvatonta terveydenhuollon ammattihenkilönä toimimista ja terveydenhuoltoon kuulumattomia hoitoja. Työryhmä totesi tällöin kantanaan, että uskomuslääkinnästä, vaihtoehtohoidoista sekä muusta vastaavasta toiminnasta, joka ei ole terveydenhuoltoa, ei myöskään tulisi säätää terveydenhuollon lainsäädännössä, vaan niitä koskevat muun muassa rikoslainsäädäntö, vahingonkorvauslainsäädäntö ja kuluttajansuojalainsäädäntö siten kuin muidenkin palveluiden ja tuotteiden myyntiä, ostoa ja käytön mahdollisia haittoja. Terveydenhuolto rahoitetaan pääasiassa verovaroin. Osa terveydenhuollon kustannuksista katetaan asiakasmaksuilla. Sairausvakuutus korvaa asiakkaalle osan yksityisen terveydenhuollon maksuista. Terveydenhuollon palveluista ei makseta arvonlisäveroa. Arvonlisäverolain (1501/1993) mukaan terveyden- ja sairaanhoitopalvelun myynnistä ei suoriteta arvonlisäveroa. Veroa ei myöskään suoriteta, kun hoitotoimen harjoittaja luovuttaa hoidon yhteydessä hoitoon tavanomaisesti liittyviä palveluja ja tavaroita. Arvonlisäverolaissa terveyden- ja sairaanhoitopalvelulla tarkoitetaan ihmisen terveydentilan sekä toiminta- ja työkyvyn määrittämiseksi taikka terveyden sekä toiminta- ja työkyvyn palauttamiseksi tai ylläpitämiseksi tehtäviä toimenpiteitä, jos kysymyksessä on valtion tai kunnan ylläpitämässä terveydenhuollon toimintayksikössä annettava hoito taikka yksityisestä terveydenhuollosta annetussa laissa (152/1990) tarkoitettu hoito taikka sellaisen terveydenhuollon ammattihenkilön antama hoito, joka harjoittaa toimintaansa lakiin perustuvan oikeuden nojalla tai joka on lain nojalla rekisteröity. Vastaavasti Kela saattaa maksaa ilman tietoista päätöstä sairausvakuutuskorvauksia vaihtoehtolääkinnän piiriin kuuluvasta hoidosta, mikäli palveluja ei ole eriytetty yksityisestä terveydenhuollosta annetuista terveyden- ja sairaanhoidon palveluista, eikä asiakirjoista ole pääteltävissä hoidon sisällöstä riittävästi Laki yksityisestä terveydenhuollosta Yksityisestä terveydenhuollosta annetussa laissa säädetään oikeudesta antaa väestölle yksityisesti terveydenhuollon palveluja. Toiminnan on oltava lääketieteellisesti asianmukaista ja siinä tulee ottaa huomioon potilasturvallisuus. Terveydenhuollon palveluja annettaessa on oltava asianmukaiset tilat ja laitteet sekä toiminnan edellyttämä henkilökunta. Yksityisestä terveydenhuollosta annetussa laissa terveydenhuollon palveluilla tarkoitetaan laboratoriotoimintaa, radiologista toimintaa ja muita siihen verrattavia kuvantamis- ja tutkimusmenetelmiä, muita terveydentilan tai sairauden toteamiseksi taikka hoidon määrittelemiseksi tehtäviä tutkimuksia ja toimenpiteitä, fysioterapeuttista toimintaa ja muita suorituskykyä parantavia ja ylläpitäviä toimenpiteitä ja terapioita, työterveyshuoltoa, lääkäri- ja hammaslääkäripalveluja ja muuta terveyden- ja sairaanhoitoa sekä näihin rinnastettavia palveluja sekä hierontaa. 18

19 Palvelujen tuottajalla tarkoitetaan yksittäistä henkilöä taikka yhtiötä, osuuskuntaa, yhdistystä tai muuta yhteisöä taikka säätiötä, joka ylläpitää terveydenhuollon palveluja tuottavaa yksikköä. Palvelujen tuottajalla on oltava lääninhallituksen lupa terveydenhuollon palvelujen antamiseen. Luvasta tulee ilmetä palvelujen tuottajan palveluala. Lupaan voidaan liittää potilasturvallisuuden varmistamiseksi välttämättömiä ehtoja palvelujen määrästä, henkilöstöstä, tiloista, laitteista ja tarvikkeista sekä toimintatavoista. Itsenäisellä ammatinharjoittajalla tarkoitetaan sellaista terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun laissa tarkoitettua terveydenhuollon ammattihenkilöä, joka harjoittaa itsenäisesti ammattiaan. Ennen kuin itsenäinen ammatinharjoittaja antaa tässä laissa tarkoitettuja terveyden- ja sairaanhoidon palveluja, hänen tulee tehdä kirjallinen ilmoitus toiminnastaan lääninhallitukselle. Valvira ja lääninhallitukset pitävät yhdessä valtakunnallista tietojärjestelmää (yksityisten palvelujen antajien rekisteri, YSTERI) tässä laissa tarkoitettujen lupa- ja ilmoitusasioiden käsittelyä sekä toiminnan valvontaa ja tilastointia varten. Tietojärjestelmään kuuluvat erillisinä osina rekisteri yksityisistä terveydenhuollon palvelujen tuottajista ja itsenäisistä ammatinharjoittajista, sekä rekisteri yksityisistä sosiaalipalvelujen tuottajista. Vaihtoehtolääkinnän piiriin kuuluvat palvelut eivät kuulu yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain piiriin Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä Terveydenhuollon ammattihenkilöiden valvonnan tarkemmasta sisällöstä on säädetty terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun laissa (559/1994, jäljempänä ammattihenkilölaki). Lain tarkoituksena on edistää potilasturvallisuutta sekä terveydenhuollon palvelujen laatua varmistamalla, että terveydenhuollon ammattihenkilöllä on ammattitoiminnan edellyttämä koulutus, muu riittävä ammatillinen pätevyys ja ammattitoiminnan edellyttämät muut valmiudet. Terveydenhuollon ammattihenkilöllä tarkoitetaan laissa 1. henkilöä, joka on saanut ammatinharjoittamisoikeuden ( laillistettu ammattihenkilö) tai ammatinharjoittamisluvan (luvan saanut ammattihenkilö); sekä 2. henkilöä, jolla on oikeus käyttää valtioneuvoston asetuksella säädettyä terveydenhuollon ammattihenkilön ammattinimikettä (nimikesuojattu ammattihenkilö). Terveydenhuollon ammattihenkilö on oikeutettu toimimaan asianomaisessa ammatissa ja käyttämään asianomaista ammattinimikettä. Nimikesuojatun ammattihenkilön tehtäviä saavat suorittaa muutkin kuin nimikesuojatut ammattihenkilöt, joilla on siihen riittävä koulutus, kokemus ja ammattitaito. Terveydenhuollon ammattihenkilön on ammattitoiminnassaan noudatettava ammattihenkilölaissa säädettyjä ammattieettisiä velvollisuuksia. Hänen on muun muassa sovellettava ammattitoiminnassaan yleisesti hyväksyttäjä ja kokemusperäisiä perusteltuja menettelytapoja koulutuksensa mukaisesti, jota hänen on pyrittävä jatkuvasti täydentämään. Hänen tulee tasapuolisesti ottaa huomioon ammattitoiminnasta potilaalle koituva hyöty ja sen mahdolliset haitat. Terveydenhuollon ammattihenkilöllä on velvollisuus ottaa huomioon, mitä potilaan oikeuksista säädetään. Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 22 :n mukaan laillistettu lääkäri päättää potilaan lääketieteellisestä tutkimuksesta, taudinmäärityksestä ja siihen liittyvästä hoidosta. Vastaavasti laillistettu hammaslääkäri päättää potilaan hammaslääketieteellisestä tutkimuksesta, taudinmäärityksestä ja siihen liittyvästä hoidosta. Laillistetulla lääkärillä ja hammaslääkärillä on oikeus määrätä apteekista lääkkeitä, lääkärillä lääkinnällistä tai lääketieteellistä tarkoitusta varten ja hammaslääkärillä hammaslääkinnällistä tai hammaslääketieteellistä tarkoitusta varten, noudattaen, mitä siitä erikseen säädetään tai määrätään. 19

20 3.2.4 Laki potilaan asemasta ja oikeuksista Potilaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa (785/1992, jäljempänä potilaslaki) säädetään potilaan asemasta ja oikeuksista terveyden- ja sairaanhoitoa järjestettäessä. Terveyden- ja sairaanhoito edellyttää potilaan suostumusta ja hoidon on tapahduttava yhteisymmärryksessä potilaan kanssa. Potilaalle on annettava tiedot hänen terveydentilastaan, hoidon laajuudesta, riskitekijöistä ja hoidon vaihtoehdoista siten, että potilas riittävästi ymmärtää sen sisällön. Lapsipotilasta hoidettaessa hänen mielipiteensä on otettava huomioon silloin, kun lapsi on kyllin kehittynyt sen ilmaisemaan. Jos alaikäinen pystyy ikänsä ja kehitystasonsa perusteella päättämään hoidostaan, häntä on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Lääkäri tai muu ammattihenkilö arvioi alaikäisen kehittyneisyyden ja kyvyn päättää hoidostaan. Lapsen huoltajalla ei ole oikeutta kieltää hoitoa, jota tarvitaan alaikäisen henkeä tai terveyttä uhkaavan vaaran torjumiseksi. Potilaalla on oikeus tarkistaa hänestä potilasasiakirjoihin merkityt tiedot ja saada mahdolliset virheelliset merkinnät korjatuksi. Hoitoa jonottamaan joutuvalle on ilmoitettava odotuksen syy ja arvioitu kesto. Terveyden- tai sairaanhoitoonsa tai siihen liittyvään kohteluun tyytymätön potilas voi tehdä muistutuksen terveydenhuollon toimintayksikön terveydenhuollosta vastaavalle johtajalle. Muistutuksen lisäksi hoitoon tai kohteluun tyytymättömällä potilaalla on oikeus tehdä kantelu terveydenhuoltoa valvovalle viranomaiselle, kuten lääninhallitukselle, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle tai laillisuusvalvontaviranomaiselle, kuten eduskunnan oikeusasiamiehelle. Terveydenhuollon toimintayksiköllä on oltava potilasta avustava potilasasiamies, jonka tehtävänä on neuvoa potilaita tämän lain soveltamiseen liittyvissä asioissa, avustaa potilasta muistutuksen ja kantelun tekemisessä, tiedottaa potilaan oikeuksista sekä toimia muutenkin potilaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi. Potilaslaki koskee terveyden- ja sairaanhoitopalveluja käyttävää henkilöä. Terveyden- ja sairaanhoidolla tarkoitetaan potilaan terveydentilan määrittämiseksi taikka hänen terveytensä palauttamiseksi tai ylläpitämiseksi tehtäviä toimenpiteitä, joita suorittavat terveydenhuollon ammattihenkilöt tai joita suoritetaan terveydenhuollon toimintayksikössä. Vaihtoehtohoitojen piirissä olevia henkilöitä potilaslaki ei koske Potilasvahinkolaki Potilasvahinkolain (585/1986) mukaan terveydenhoitoa ja sairaanhoitoa harjoittavalla laitoksella ja henkilöllä on oltava vakuutus potilasvahingon varalta. Potilaalle korvataan terveyden- tai sairaanhoidon yhteydessä aiheutunut henkilövahinko. Korvausta suoritetaan henkilövahingosta, jos on todennäköistä, että se on aiheutunut potilasvahinkolain 2 :n 1 momentissa mainitusta syystä. Korvattavuus edellyttää aina, että henkilövahingolla on todennäköinen syy-yhteys tutkimukseen, hoitoon tai muuhun vastaavaan käsittelyyn. Syy-yhteyden toteamiseksi on riittävää, että vahingon osoitetaan todennäköisesti aiheutuneen tutkimuksesta, hoidosta tai muusta vastaavasta käsittelystä taikka niiden laiminlyönnistä. Korvausta suoritetaan henkilövahingosta, jos on todennäköistä, että se on aiheutunut tutkimuksesta, hoidosta tai muusta vastaavasta käsittelystä taikka sellaisen laiminlyönnistä edellyttäen, että kokenut terveydenhuollon ammattihenkilö olisi tutkinut, hoitanut tai muutoin käsitellyt potilasta toisin ja siten todennäköisesti välttänyt vahingon. Mahdollisuus välttää vahinko toisin toimimalla arvioidaan käyttäen abstraktina mittapuuna asianomaisen alan kokeneen terveydenhuollon ammattihenkilön - esimerkiksi kokeneen lääkärin, kokeneen kätilön tai kokeneen fysioterapeutin - ammatillisen osaamisen tasoa. Abstraktin mittapuun käyttäminen merkitsee, että potilasta hoitaneen henkilön tosiasiallinen ammatillinen kokemus ja taito, samoin kuin hänen yksilölliset tosiasialliset edellytyksensä jätetään huomiotta. Kokeneen ammattihenkilön oletetaan pitävän ammattitaitoaan ajan tasalla ja hankkivan valmiuksia hyödyntää myös uusia hoitotapoja. Lisäksi hänen oletetaan kykenevän joka tilanteessa toimimaan tämän korkean ammattitaidon mukaisesti. Tuottamukselliseksi luonnehdittavasta huolimattomuudesta aiheutuneet vahingot korvataan aina, koska huolimattomuudesta aiheutuvat vahingot ovat aina vältettävissä kokeneen ammattihenkilön ammattistandardilla toimien. Oikeus korvaukseen ei kui- 20

Terveydenhuollon ammattihenkilön vastuu, velvollisuudet ja oikeudet

Terveydenhuollon ammattihenkilön vastuu, velvollisuudet ja oikeudet Terveydenhuollon ammattihenkilön vastuu, velvollisuudet ja oikeudet Riitta Pöllänen Ylilääkäri Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira), Valvontaosasto 7.3.2014 Riitta Pöllänen@valvira.fi

Lisätiedot

Lääkärin oikeuksista ja velvollisuuksista

Lääkärin oikeuksista ja velvollisuuksista Lääkärin oikeuksista ja velvollisuuksista Markus Henriksson ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira Huom. 1. Esityksessä ei käsitellä kaikkia säädöksiä

Lisätiedot

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 817/2015 HE 354/2014 Vp Lakiklinikka Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 lakimies Maria Porko Taustaa Lain valmistelu» Pohja valmistelulle pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö, THM Tehy ry

Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö, THM Tehy ry Terveydenhuollon ammattihenkilöstön vastuu ja valvonta Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö, THM Tehy ry Kuka vastaa? mistä vastuussa voi olla kyse Terveydenhuollon ammattihenkilön ammatillinen vastuu Eettinen

Lisätiedot

Laki. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta

Laki. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 6 :n 3 momentti, sellaisena kuin

Lisätiedot

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa Kuntamarkkinat, 12.9.2013 Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija EU:n direktiivi potilaan oikeuksista rajat ylittävässä terveydenhuollossa,

Lisätiedot

YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET

YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET HTSY Verohallinto Päiväys 27.5.2014 2 (5) YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET Tässä kirjoituksessa tarkastellaan yksityisen terveydenhuollon yritysten lakisääteisten

Lisätiedot

Hämeenkyrön terveyskeskus. Yhteystiedot: Hämeenkyrön terveyskeskus Härkikuja 10 39100 Hämeenkyrö

Hämeenkyrön terveyskeskus. Yhteystiedot: Hämeenkyrön terveyskeskus Härkikuja 10 39100 Hämeenkyrö HÄMEENKYRÖN KUNTA REKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10 Perusturva Terveyspalvelut 15.4.2014 1. Terveydenhuollon toimintayksikkö (rekisterinpitäjä) 2. Rekisteriasioista vastaava henkilö Rekisteriasioiden

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 37/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 5 a ja 9 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että sairausvakuutuslakia alemmanasteisten lääkekorvauksia

Lisätiedot

LIITE 1. REKISTERIN TIETOSISÄLTÖ

LIITE 1. REKISTERIN TIETOSISÄLTÖ LIITE 1. REKISTERIN TIETOSISÄLTÖ Yksityiset terveydenhuollon palvelujen tuottajat 1) Yhteisön rekisteriotteen mukainen nimi 2) Toiminimi 3) Yhtiömuoto 4) Y tunnus 5) OID koodi 6) Yhteystiedot (osoite,

Lisätiedot

Yksityisen terveydenhuollon potilasasiakirjat

Yksityisen terveydenhuollon potilasasiakirjat Yksityisen terveydenhuollon potilasasiakirjat 5.9.2007 1 Sisällys Yksityisen terveydenhuollon potilasasiakirjat 1 Potilasasiakirjat 1 Potilasasiakirjarekisteri 1 Rekisterinpitäjän vastuu ja velvollisuudet

Lisätiedot

Valvonta-asioiden käsittelyprosessi

Valvonta-asioiden käsittelyprosessi Valvonta-asioiden käsittelyprosessi Valviran asiantuntijasymposium 16.4.2013 Tarja Holi johtaja, valvontaosasto 16.4.2013 Tarja Holi 1 Valviran ja aluehallintovirastojen välinen työnjako sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 59/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi terveydenhuollon

Lisätiedot

Ohje 1/2015 1 (6) Dnro 6174/06.00.00.02/2014 6.2.2015. Jakelussa mainituille

Ohje 1/2015 1 (6) Dnro 6174/06.00.00.02/2014 6.2.2015. Jakelussa mainituille Ohje 1/2015 1 (6) Jakelussa mainituille Yksityistä sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevan lainsäädännön soveltaminen yksityisten koulutuksen järjestäjien tuottamiin sosiaali- ja terveyspalveluihin Taustaa

Lisätiedot

10.6.2013. Kolmannen vuosikurssin hammaslääketieteen opiskelijoiden työskentelystä

10.6.2013. Kolmannen vuosikurssin hammaslääketieteen opiskelijoiden työskentelystä Vastauskirje 1 (7) Kolmannen vuosikurssin hammaslääketieteen opiskelijoiden työskentelystä Suomen Hammaslääketieteen Opiskelijain Liitto ry:n Valviralle osoittaman kirjelmän mukaan hammaslääketieteen alalla

Lisätiedot

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen Alaikäiset ja biopankit -keskustelu 25.11.2014 Merike Helander Merike Helander, lakimies 25.11.2014 2 Esityksen

Lisätiedot

Potilas aktiivisena toimijana omassa hoidossaan

Potilas aktiivisena toimijana omassa hoidossaan Potilas aktiivisena toimijana omassa hoidossaan Suomen EDI-LEIDIT ry seminaari 27.9.2007 VR-kokouskeskus, Helsinki Synnöve Amberla varatuomari Suomen Kuntaliitto Perustuslaki Yhdenvertaisuus (6 ) Oikeus

Lisätiedot

Kirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen

Kirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen Kirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen Sosiaali- ja Terveydenhuollon ATK-päivät 2015 Tampere Pia-Liisa Heiliö Neuvotteleva virkamies 12.5.2015

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa Työnjako ja tehtävän siirrot sosiaali- ja terveydenhuollossa Yksityissektorilla työskentelevien bioanalyytikkojen ja laboratoriohoitajien koulutuspäivät 15.-16.4.2016, Tampere Mervi Flinkman, sh, TtT Työvoimapoliittinen

Lisätiedot

KOTITYÖPALVELUT eli arjen tukipalvelut (mm. siivous ) - milloin arvonlisäverottomana?

KOTITYÖPALVELUT eli arjen tukipalvelut (mm. siivous ) - milloin arvonlisäverottomana? KOTITYÖPALVELUT eli arjen tukipalvelut (mm. siivous ) - milloin arvonlisäverottomana? Lähteet: verohallinnon ohjeistus, Valviran ohjeistus, www.elias.fi (Taija Härkki), Sosiaalihuoltolaki, Arvonlisäverolaki,

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2011. 377/2011 Valtioneuvoston asetus. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2011. 377/2011 Valtioneuvoston asetus. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2011 377/2011 Valtioneuvoston asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 28 päivänä

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Hämeenkyrön terveyskeskus. Yhteystiedot: Hämeenkyrön terveyskeskus Härkikuja 10 39100 Hämeenkyrö

Hämeenkyrön terveyskeskus. Yhteystiedot: Hämeenkyrön terveyskeskus Härkikuja 10 39100 Hämeenkyrö HÄMEENKYRÖN KUNTA REKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10 Perusturva Terveyspalvelut Laatimispäivä 24.7.2007 Päivitetty 15.4.2014 1. Terveydenhuollon toimintayksikkö (rekisterinpitäjä) 2. Rekisteriasioista

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

HOITOTAHTO. VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014

HOITOTAHTO. VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014 HOITOTAHTO VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014 1 VT PAULA KOKKONEN 3.2.2014 Mikä on hoitotahto / hoitotestamentti? Tahdonilmaisu, jolla tavoitellaan hyvää kuolemaa Miksi sitä tarvitaan? Lääketieteen

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaali- ja terveystoimi huomenna seminaari 19.3.2010 Suomen Kuntaliitto Vesa Rantahalvari, valtiosihteeri Vesa Rantahalvari

Lisätiedot

POTILAAN VALINNAN VAPAUS

POTILAAN VALINNAN VAPAUS POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI POTILAAN VALINNAN VAPAUS Aino-Liisa Oukka dos., johtajaylilääkäri PPSHP Asiakaslähtöisyys MIKSI? potilaan vahvempi osallistaminen hoitoonsa yleinen asenneilmapiiri

Lisätiedot

Poimintoja lainsäädännöstä

Poimintoja lainsäädännöstä Poimintoja lainsäädännöstä Perustuslaki 731/1999 6 7 Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 62/2003 vp Pehmytkudosreuman lääkitys Kela-korvauksen piiriin Eduskunnan puhemiehelle Pehmytkudosreuman (fibromyalgian) hoitoon käytettävät lääkkeet eivät kuulu Kelan erityiskorvattavien

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 81/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan terveydenhuoltolakia muutettavaksi siten, erityisvastuualuejaossa

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 111/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta annetun lain 6 ja 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA

LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY JÄSENKIRJE 11/2005 Tast 20.5.2005 Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ

Lisätiedot

HE 217/2014 vp. Ehdotettu laki on käsiteltävä eduskunnassa. Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin, että tehtä-

HE 217/2014 vp. Ehdotettu laki on käsiteltävä eduskunnassa. Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin, että tehtä- HE 217/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ahvenanmaan itsehallintolain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin,

Lisätiedot

uudet tehtävät konsultaation kannalta

uudet tehtävät konsultaation kannalta Aluehallintouudistus ja Valviran uudet tehtävät konsultaation kannalta Ylitarkastaja Keijo Mattila Lapin lääninhallitus Verkkokonsulttien työkokous Rovaniemellä 26.11.2009 1 Aluehallinto uudistuu 1.1.2010

Lisätiedot

REKISTERÖINTI JA. Ammattihenkilölaki-ilta Lakimies Riitta Husso, Valvira 7.3.2016 9.3.2016 1

REKISTERÖINTI JA. Ammattihenkilölaki-ilta Lakimies Riitta Husso, Valvira 7.3.2016 9.3.2016 1 REKISTERÖINTI JA VALVONTA Ammattihenkilölaki-ilta Lakimies Riitta Husso, Valvira 7.3.2016 9.3.2016 1 Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki Lakia sovelletaan julkista tehtävää hoitavan yhteisön yksityisen

Lisätiedot

Infektio uhka potilasturvallisuudelle

Infektio uhka potilasturvallisuudelle Infektio uhka potilasturvallisuudelle JAANA INKILÄ POTILASASIAMIES HUS, HYVINKÄÄN SAIRAANHOITOALUE 39. VALTAKUNNALLISET SAIRAALAHYGIENIAPÄIVÄT 12.3.2013 Potilasasiamiestyö 2 Laki potilaan asemasta ja oikeuksista

Lisätiedot

Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 13.12.2010 1 YKSITYINEN SOSIAALIPALVELU: Laki

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö 31.3.2009 ERIÄVÄ MIELIPIDE

Sosiaali- ja terveysministeriö 31.3.2009 ERIÄVÄ MIELIPIDE 1 Sosiaali- ja terveysministeriö 31.3.2009 ERIÄVÄ MIELIPIDE Me allekirjoittaneet Luonnonlääketieteen Keskusliitto LKL ry:n edustajat esitämme eriävän mielipiteemme STM:n vaihtoehtohoitojen lainsäädännön

Lisätiedot

Suostumuskäytännöt Suomen perustuslaki

Suostumuskäytännöt Suomen perustuslaki Suostumuskäytännöt 2..205 THL / OPER - OTK Joni Komulainen Suomen perustuslaki 6 Yhdenvertaisuus 0 Yksityiselämän suoja: Jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu: - Henkilötietojen suojasta

Lisätiedot

Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 15.2.2012 1 YKSITYINEN SOSIAALIPALVELU: Laki yksityisistä

Lisätiedot

POTILASASIAKIRJASSA OLEVAN TIEDON ANTAMINEN POTILAALLE

POTILASASIAKIRJASSA OLEVAN TIEDON ANTAMINEN POTILAALLE 17.3.2016 Dnro 1669/2/15 Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Håkan Stoor POTILASASIAKIRJASSA OLEVAN TIEDON ANTAMINEN POTILAALLE 1 ASIA Tutkittavani

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUN JA KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA. 20.11.2014 Kehitysvammaisten Tukiliiton tilaisuus / Jyväskylä 20.11.

VAMMAISPALVELUN JA KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA. 20.11.2014 Kehitysvammaisten Tukiliiton tilaisuus / Jyväskylä 20.11. VAMMAISPALVELUN JA KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA 20.11.2014 Kehitysvammaisten Tukiliiton tilaisuus / Jyväskylä 20.11.2014 PM-B 1 Aluehallintovirastot - Toimialueet maakuntajakoon pohjautuvia -

Lisätiedot

Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 17.8.1992/785

Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 17.8.1992/785 Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 17.8.1992/785 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Soveltamisala Potilaan asemaan ja oikeuksiin terveyden- ja sairaanhoitoa järjestettäessä

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä päivänä kuuta 2014 Johtolause 2 a Psykoterapeutin ammattinimikkeen käyttöoikeuteen johtava

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojärjestelmät ja niiden uudistukset

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojärjestelmät ja niiden uudistukset Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojärjestelmät ja niiden uudistukset Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä 157/2009 Jussi Holmalahti, johtaja Lupaosasto Tietojärjestelmät

Lisätiedot

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kielilakia. Esityksen mukaan yksikielinen kunta voitaisiin

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Gramex haluaa kiinnittää ministeriön huomion seuraaviin asioihin:

Gramex haluaa kiinnittää ministeriön huomion seuraaviin asioihin: Opetus- ja kulttuuriministeriölle Gramex ry:n lausunto hallituksen esitysluonnoksesta laiksi tekijänoikeuden yhteishallinnoinnista sekä laiksi oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

POTILASVAKUUTUS JA MUUT KORVAUSJÄRJESTELMÄT. Duodecimin XIII Opetuksen kehittämisseminaari 1.4.2004 Reima Palonen

POTILASVAKUUTUS JA MUUT KORVAUSJÄRJESTELMÄT. Duodecimin XIII Opetuksen kehittämisseminaari 1.4.2004 Reima Palonen POTILASVAKUUTUS JA MUUT KORVAUSJÄRJESTELMÄT Duodecimin XIII Opetuksen kehittämisseminaari 1.4.2004 Reima Palonen MÄÄRITELMIÄ Komplikaatio lisätauti, jälkitauti, sivuhäiriö, (hoidon) sivuvaikutus aikaisempaan

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM 25.05.11 Opiskeluterveydenhuolto kansanterveyslakiin vuonna 1977 kunnan velvollisuudeksi, terveyskeskukset

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 416/2013 vp Kehitysvamma-alan ammattitutkinnon kelpoisuus sosiaali- ja terveysalalla Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvamma-alan ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta tarjotaan useissa

Lisätiedot

Suomen nuorisopsykiatrinen yhdistys ry:n lausunto luonnoksesta ohjeeksi terveyden- ja sairaanhoidon arvonlisäverotuksesta

Suomen nuorisopsykiatrinen yhdistys ry:n lausunto luonnoksesta ohjeeksi terveyden- ja sairaanhoidon arvonlisäverotuksesta Verohallinto PL 325, 00052 VERO 14.11. 2013 Verohallinnon yritysverotuksen ohjaus- ja kehittämisyksikkö kati.tamminen@vero.fi Suomen nuorisopsykiatrinen yhdistys ry:n lausunto luonnoksesta ohjeeksi terveyden-

Lisätiedot

Valtuutussäännökset. Voimassaoloaika. Määräys tulee voimaan pp. päivänä [x]kuuta 2015 ja se on voimassa toistaiseksi.

Valtuutussäännökset. Voimassaoloaika. Määräys tulee voimaan pp. päivänä [x]kuuta 2015 ja se on voimassa toistaiseksi. MÄÄRÄYS 3/2015 1(5) Määräys valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen avulla terveydenhuollon ulkopuolisille toimijoille luovutettavista todistuksista ja lausunnoista (SV6, lääkärintodistus A) Valtuutussäännökset

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA 15.5.2014 1

KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA 15.5.2014 1 KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA 15.5.2014 1 Aluehallintoviraston ohjaus ja valvonta Aluehallintoviraston ohjauksen eri muodot: seminaarit, ohjeet, kannanotot, Internet, sähköposti- ja puhelinohjaus,

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2009 Julkaistu Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 2009 N:o 46 51. Laki. N:o 46

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2009 Julkaistu Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 2009 N:o 46 51. Laki. N:o 46 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2009 Julkaistu Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 2009 N:o 46 51 SISÄLLYS N:o Sivu 46 Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta... 181 47 Laki lääkärin hyväksymisestä

Lisätiedot

Lausunto hallituksen esityksestä (HE 67/2013 vp) oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta

Lausunto hallituksen esityksestä (HE 67/2013 vp) oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Lausunto hallituksen esityksestä (HE 67/2013 vp) oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Eduskunnan sivistysvaliokunta pyytää ehdotuksesta lausuntoa

Lisätiedot

Mitä palvelusetelillä tarkoitetaan. Infotilaisuus 23.2.2012. Maritta Koskinen 1 22.2.2012

Mitä palvelusetelillä tarkoitetaan. Infotilaisuus 23.2.2012. Maritta Koskinen 1 22.2.2012 Mitä palvelusetelillä tarkoitetaan Infotilaisuus 23.2.2012 Maritta Koskinen 1 Taustaa palvelusetelille Aiemmat säädökset palvelusetelistä vuonna 2004 Laajentui vuonna 2008 Palvelusetelilaki (569/2009)

Lisätiedot

Tällä tiedotteella pyritään selventämään kunnille, mikä toiminta vastaa sellaista päivähoitoa, josta voidaan maksaa yksityisen hoidon tukea.

Tällä tiedotteella pyritään selventämään kunnille, mikä toiminta vastaa sellaista päivähoitoa, josta voidaan maksaa yksityisen hoidon tukea. Muistio Jarkko Lahtinen 27.6.2013 OSA-AIKAINEN LASTENHOITO JA YKSITYISEN HOIDON TUKI Tämän tiedotteen laatiminen on tullut ajankohtaiseksi, koska on ilmennyt epätietoisuutta, voidaanko yksityisen hoidon

Lisätiedot

Ammatinharjoittamisoikeudet ja Terhikki-rekisteri

Ammatinharjoittamisoikeudet ja Terhikki-rekisteri Ammatinharjoittamisoikeudet ja Terhikki-rekisteri Maarit Mikkonen Ryhmäpäällikkö, Esittelijäneuvos Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira 29.10.2014 Maarit Mikkonen 1 Terhikki-rekisteri

Lisätiedot

EU:n potilasdirektiivi, priorisointi ja palveluvalikoiman määrittely miten potilaiden vaikutusmahdollisuudet tulevat muuttumaan?

EU:n potilasdirektiivi, priorisointi ja palveluvalikoiman määrittely miten potilaiden vaikutusmahdollisuudet tulevat muuttumaan? EU:n potilasdirektiivi, priorisointi ja palveluvalikoiman määrittely miten potilaiden vaikutusmahdollisuudet tulevat muuttumaan? Priorisointi terveydenhuollossa 1.11.2012 Mervi Kattelus Terveyspoliittinen

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1. Valtiovarainministeriön asetus

SISÄLLYS. N:o 1. Valtiovarainministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2003 Julkaistu Helsingissä 10 päivänä tammikuuta 2003 N:o 1 3 SISÄLLYS N:o Sivu 1 Valtiovarainministeriön asetus yksittäisten kuntien ja evankelis-luterilaisten seurakuntien verovuoden

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 212/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain :n muuttamisesta Tieliikennelakiin ehdotetaan koottaviksi liikenteen ohjauslaitteista annettavia asetuksia ja määräyksiä koskevat valtuussäännökset.

Lisätiedot

Nyt tulee paljon tekstiä, mutta tämä ei valitettavasti muuten aukene.

Nyt tulee paljon tekstiä, mutta tämä ei valitettavasti muuten aukene. Hei! 12.4.2015 Nyt tulee paljon tekstiä, mutta tämä ei valitettavasti muuten aukene. Moni teistä on varmasti lukenut facebookista Bioanalyytikko&Laboratoriohoitaja-sivustolta keskustelua, joka lähti alun

Lisätiedot

Sote uudistus ja sen toimeenpano. Kuopio ERVAn yhteistoimintaelimen seminaari 11.2.2015 Johtaja Sirkka Jakonen

Sote uudistus ja sen toimeenpano. Kuopio ERVAn yhteistoimintaelimen seminaari 11.2.2015 Johtaja Sirkka Jakonen Sote uudistus ja sen toimeenpano Kuopio ERVAn yhteistoimintaelimen seminaari 11.2.2015 Johtaja Sirkka Jakonen Sote-uudistuksen toimeenpanon organisaatio 1.10.2014 1.3.2017 Lakijaos Talous &omaisuusjaos

Lisätiedot

Terveydenhuollon yksikön oma laitevalmistus: uudet velvoitteet ja menettelytavat. Kimmo Linnavuori. Ylilääkäri

Terveydenhuollon yksikön oma laitevalmistus: uudet velvoitteet ja menettelytavat. Kimmo Linnavuori. Ylilääkäri Terveydenhuollon yksikön oma laitevalmistus: uudet velvoitteet ja menettelytavat Ylilääkäri Lain 629/2010 2 Soveltamisala Tätä lakia sovelletaan terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden ja niiden lisälaitteiden

Lisätiedot

Potilaan itsemääräämisoikeus ja hoitotahto Tarja Holi johtaja, Valvira

Potilaan itsemääräämisoikeus ja hoitotahto Tarja Holi johtaja, Valvira Potilaan itsemääräämisoikeus ja hoitotahto Tarja Holi johtaja, Valvira 25.11.2013 Tarja Holi 1 Perustuslaki * Jokaisella on oikeus elämään, henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan asiantuntijakutsu / lausuntopyyntö HE107/2015 vp 20.11.2015 klo 9.00.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan asiantuntijakutsu / lausuntopyyntö HE107/2015 vp 20.11.2015 klo 9.00. Sosiaali- ja terveysvaliokunta 19.11.2015 00102 EDUSKUNTA puh. 09 4321 stv@eduskunta.fi Sosiaali- ja terveysvaliokunnan asiantuntijakutsu / lausuntopyyntö HE107/2015 vp 20.11.2015 klo 9.00. Asia Tehy ry:n

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

Terveydenhuollon ATK-päivät 25.5.2010 Sessio 2: Terveydenhuollon tiedonhallinnan kansallinen koordinaatio Hallitusneuvos Pekka Järvinen.

Terveydenhuollon ATK-päivät 25.5.2010 Sessio 2: Terveydenhuollon tiedonhallinnan kansallinen koordinaatio Hallitusneuvos Pekka Järvinen. Terveydenhuollon ATK-päivät 25.5.2010 Sessio 2: Terveydenhuollon tiedonhallinnan kansallinen koordinaatio Hallitusneuvos Pekka Järvinen Lakimuutokset Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan parhaillaan

Lisätiedot

Selvitys sähköisen arkistoinnin haasteista

Selvitys sähköisen arkistoinnin haasteista TOIMINTA JA HALLINTO 2006:32 Selvitys sähköisen arkistoinnin haasteista Käräjäoikeuksien tilanteen kartoitus OIKEUSMINISTERIÖN TOIMINTA JA HALLINTO 2006:32 Selvitys sähköisen arkistoinnin haasteista Käräjäoikeuksien

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 14/2013

Määräykset ja ohjeet 14/2013 Määräykset ja ohjeet 14/2013 Kolmansien maiden kaupankäyntiosapuolet Dnro FIVA 15/01.00/2013 Antopäivä 10.6.2013 Voimaantulopäivä 1.7.2013 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 1 HYVINVOINTIALAN LIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja paikka Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. Liitto on Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat

Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat Kehitysvammahuollon yhteistyökokous Sosiaalihuollon johtava ylitarkastaja Eija Hynninen-Joensivu 12.12.2011 1 Vammaispolitiikan uusi aika 1) YK:n yleissopimus

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

HE 41/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

HE 41/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi HE 41/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuorma- ja linja-auton kuljettajien ammattipätevyydestä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Asia: Svenska Finlands folkting järjestön lausunto hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Lääkkeiden hintalautakunta

Lääkkeiden hintalautakunta Lääkkeiden hintalautakunta kehittämispäällikkö Lauri Vuorenkoski, THL 21.4.2010 ylijohtaja Marina Erhola 1 Lääkkeiden priorisointi avohoidossa Suomessa lääkkeitä priorisoidaan avohoidossa lääkekorvausjärjestelmän

Lisätiedot

VALVONTAVIRANOMAISTEN

VALVONTAVIRANOMAISTEN VALVONTAVIRANOMAISTEN ROOLI OIKEUKSIEN TOTEUTTAMISESSA Oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin I 15.5.2014 Sanna Hyttinen VÄITÄN, ETTÄ Valvontaviranomaisilla on suurempi ja monipuolisempi rooli yksilön

Lisätiedot

MALLI JULKISEN TERVEYDENHUOLLON POTILAIDEN INFORMOINNISTA

MALLI JULKISEN TERVEYDENHUOLLON POTILAIDEN INFORMOINNISTA TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTO MALLI JULKISEN TERVEYDENHUOLLON POTILAIDEN INFORMOINNISTA Päivitetty 15.09.2010 www.tietosuoja.fi 2 Malli rekisterinpitäjille julkisessa terveydenhuollossa (mallia voidaan

Lisätiedot

Laatua luvalla. HYVÄ-kehittäjäristeily 1.10.2014. Hanna Ahonen. Valvira. 1.10.2014 Hanna Ahonen 1

Laatua luvalla. HYVÄ-kehittäjäristeily 1.10.2014. Hanna Ahonen. Valvira. 1.10.2014 Hanna Ahonen 1 Laatua luvalla HYVÄ-kehittäjäristeily 1.10.2014 Hanna Ahonen Sosiaalineuvos Valvira 1.10.2014 Hanna Ahonen 1 Luvan ja ilmoituksenvaraiset sosiaalipalvelut - Ympärivuorokautinen (asiakkailla säännöllinen

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Pekka Järvinen 2.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeuslaki. Oma tupa, oma lupa - itsemääräämisoikeus vanhuspalveluissa

Itsemääräämisoikeuslaki. Oma tupa, oma lupa - itsemääräämisoikeus vanhuspalveluissa Itsemääräämisoikeuslaki Oma tupa, oma lupa - itsemääräämisoikeus vanhuspalveluissa Riitta Burrell 20.5.2014 Hallitusohjelma Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma: Laaditaan lainsäädäntö asiakkaiden

Lisätiedot

Ammattipätevyyden tunnustaminen Pirjo Pennanen Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira

Ammattipätevyyden tunnustaminen Pirjo Pennanen Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira Ammattipätevyyden tunnustaminen Pirjo Pennanen Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira 10.5.2011 Pirjo Pennanen 1 Lainsäädäntö - Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Mikkeli 3.11.2015. Sirkka Koponen Sosiaalihuollon ylitarkastaja

Mikkeli 3.11.2015. Sirkka Koponen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Mikkeli 3.11.2015 Sirkka Koponen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Sirkka Koponen, PEOL 3.11.2015

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston ilmoitukset ja päätökset: Hakija/palvelujen tuottaja: Palveluja tuottava toimipaikka:

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston ilmoitukset ja päätökset: Hakija/palvelujen tuottaja: Palveluja tuottava toimipaikka: Hallitus 127 17.06.2015 Ilmoitusasiat H 127 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston ilmoitukset ja päätökset: 1) Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston, Valviran päätös 29.5.2015

Lisätiedot

Uusi aluehallinto Satakunnassa -seminaari

Uusi aluehallinto Satakunnassa -seminaari Uusi aluehallinto Satakunnassa -seminaari 13.4.2010 Pori Lounais-Suomen aluehallintovirasto, ylijohtaja Rauno Saari 12.4.2010 1 Aluehallinnon uudistus Valtion aluehallinto uudistui 1.1.2010 Kaksi uutta

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 2/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Laki tie- ja maastoliikenneonnettomuuksien tutkinnasta 19.1.2001/24

Laki tie- ja maastoliikenneonnettomuuksien tutkinnasta 19.1.2001/24 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2001» 19.1.2001/24 19.1.2001/24 Aineisto on tekijänoikeuden alaista. Lisätietoja käyttöehdoista www.finlex.fi/fi/laki/kayttoehdot.php. Laki tie- ja maastoliikenneonnettomuuksien

Lisätiedot

Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen HOITOTAKUU EI TOTEUTUNUT MUSTASAAREN KUNNAN SUUN TERVEYDENHUOL- LOSSA

Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen HOITOTAKUU EI TOTEUTUNUT MUSTASAAREN KUNNAN SUUN TERVEYDENHUOL- LOSSA 27.8.2010 Dnro 1851/4/09 Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen HOITOTAKUU EI TOTEUTUNUT MUSTASAAREN KUNNAN SUUN TERVEYDENHUOL-

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Anne Koskela Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä.

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä. Hallituksen esitys eduskunnalle Kansainvälisen viinijärjestön perustamisesta tehdyn sopimuksen irtisanomisesta ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun

Lisätiedot

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. 1977L0249 FI 01.01.2007 005.001 1 Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. B NEUVOSTON DIREKTIIVI, annettu 22 päivänä maaliskuuta 1977, asianajajien

Lisätiedot