jo 375 vuotta 3/2008 Antti Tuuri kartoittajan apulaisena Rajaloukkaukset ja yhteiskunta rauha Sirkka Liakka Suomen ensimmäinen naismaanmittari

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "jo 375 vuotta 3/2008 Antti Tuuri kartoittajan apulaisena Rajaloukkaukset ja yhteiskunta rauha Sirkka Liakka Suomen ensimmäinen naismaanmittari"

Transkriptio

1 3/2008 Rajaloukkaukset ja yhteiskunta rauha Antti Tuuri kartoittajan apulaisena Maanmittausta vuodesta 1633 jo 375 vuotta Sirkka Liakka Suomen ensimmäinen naismaanmittari 3D-AINEISTOT RETKEILIJÄN APUNA KEKSIMINEN ELÄMÄNTAPANA IIRISLAHDEN RANTARAITTI KUNTALIITOSTEN VAIKUTUS KIINTEISTÖREKISTERIIN

2 Leica SmartWorx v6.00 Top Suorin Linetie tietoon Lower Lower Line Suora yhteys maastosta toimiston tietokoneeseen ja päinvastoin Yhteys laitteen omasta käyttöjärjestelmästä ilman välikäsiä Leica Geosystemsin System 1200:n uusi käyttöjärjestelmäversio Leica SmartWorx v6.00 tarjoaa tehokkaimman tiedonsiirron ja monipuolisimmat ominaisuudet Maasto-toimisto -ominaisuuden avulla siirrät objekteja ja tiedostoja mistä tahansa System sarjan laitteesta toimiston tietokoneelle ja päinvastoin. Nyt voit välittömästi siirtää maastosta kerätyt tiedot toimistolle työstettäväksi. Enää ei myöskään tarvitse kesken mittausten poiketa toimistolle hakemaan puuttuvia tiedostoja tai käyttää sähköpostia. Työkalun avulla tiedostot työt, koodilistat, formaatit, koordinaattijärjestelmät jne. ovat ladattavissa välittömästi milloin tahansa ja missä tahansa. Ilman että niitä tarvitsee edes muuntaa toiseen muotoon. SmartWorx v6.00 sisältää myös muita uusia edistyksellisiä ominaisuuksia: Vertailulinjaohjelmassa linjoja ja kaaria voidaan yhdistää, jolloin vertailu tapahtuu automaattisesti RTCM v3.1 koordinaattijärjestelmien tuki Tiedonhallinnan uudet apuvälineet LandXML Vienti Parannuksia DXF-tuontiin ja -vientiin Parannuksia RoadRunnerin käyttäjille Sama käyttöjärjestelmä sopii kaikille Leica System sarjan laitteille. Lue lisää: Tiedustelut: Leica Nilomark Oy Puh. (09)

3 SISÄLTÖ 3/ HEIKKI YLIKANGAS Yhteiskuntarauhan aikaansaamiseen tarvittiin siis sekä pakottamiskykyistä valtiota että jakotoimitusten teknistä osaamista, modernia maanmittaustaitoa. S. 6. ANTTI TUURI Kesää 1962 se muistaakseni oli, kun Lappajärven Tarvolassa jaettiin isoa maatilaa, ja isäni Elias Tuuri, joka oli Lappajärven ja Vimpelin pitäjien taksamittari, määräsi minut kartoittajansa Erkki Mäntyniemen apulaiseksi. S JARMO RATIA Perimmäinen vastuu kiinteistöjärjestelmästä ja paikkatiedoista kuuluu julkiselle hallinnolle ei yksityiselle sektorille. Maanmittausta ja Maanmittauslaitosta tarvitaan. 22 KIRSI MÄKINEN Sirkka Liakka Suomen ensimmäinen naismaanmittari PEKKA KANGAS Maanmittarit ovat historiassa olleet tärkeitä kaavoittajia. Heillä on kykyä ja osaamista muihinkin yhteiskunnallisiin tehtäviin kuin pelkkään rekisterin ylläpitoon. 5 Pekka Lehtonen (pääkirjoitus) MAANMITTAUS 375 VUOTTA 6 Heikki Ylikangas RAJALOUKKAUKSET JA YHTEISKUNTARAUHA 12 Mikko Huhtamies MAANMITTAUSLAITOS (LANTMÄTERIKONTOR) RUOTSIN KAUDELLA ( ) 16 Jarmo Ratia MAANMITTAUSTA 375 VUOTTA, ENTÄ JATKOSSA? 20 Antti Tuuri KESÄTÖITÄ 22 Kirsi Mäkinen SIRKAN JÄLJILLÄ VIIPURISTA KOUVOLAAN 26 Heikki Hakkila VS. NUOREMPANA INSINÖÖRINÄ MAANMITTAUSHALLITUKSESSA 30 Pekka Kangas Pekka Lehtosen haastattelussa: ELINYMPÄRISTÖN KEHITTÄMISESSÄ TAVOITTEIDEN JA TOTEUTUMAN VÄLILLÄ RISTIRIITA 34 Mauri Asmundela KUNNAT YHDISTYVÄT MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN KIINTEISTÖREKISTERIIN 37 Pentti Aalto CASE IIRISLAHTI IIRISLAHDEN RANTARAITTI 41 JARRUMIES 44 TÄÄLLÄ ANTTI JAKOBSSON, PARIISI 46 Risto Jäppinen Pekka Lehtosen haastattelussa: ÄLÄ KULJE ONGELMAN OHI TUOTEKEHITYS ELÄMÄNTAPANA 50 Tapani Sarjakoski ja L. Tiina Sarjakoski MITÄ UUTTA TARKAT 3D-AINEISTOT TARJOAVAT RETKEILIJÄLLE? 53 RAJALINJALLA 54 FIG-UUTISIA 58 Matti Holopainen LÖYTYYKÖ SITOUTUMISTA ILMAN KUNTALIITOSTA? 60 UUTISIA 76 LUKIJOILTA 80 PALVELUHAKEMISTO Kustantajat: Suomen Maanmittausinsinöörien Liitto MIL, Maanmittausalan ammattikorkeakoulu- ja opistoteknisten liitto MAKLI ry, Suomen Kartoittajayhdistys SKY Päätoimittaja: Pekka Lehtonen, sähköposti: pekka.lehtonen maankaytto.fi, puh Kansi: Maanmittauslaitos täyttää 375 vuotta mutta katse on tulevaisuudessa. Ammattiin liittyviä (vääriä) myyttejä murretaan, jotta tulevaisuudessakin tekijöitä löytyisi. Henkilökuva: Mervi Laitinen.

4 - Kaksi digitaalikameraa - Kohteen skannaus kuvalta - Prismaton mittaus 2000 metriä - Automaattinen kohteen tunnistus IS Imaging Station grafit-werbeagentur.de IS Imaging Station Topconilta, kameratakymetrien edelläkävijältä TOPGEO OY Sarkatie 3 5, Vantaa Puh. (09)

5 T PÄÄKIRJOITUS MAANMITTAUS 375 VUOTTA ämä Maankäyttö-lehti on omistettu 375-vuotiaalle maanmittaukselle. Se sisältää sekä Ilmastonmuutoksen torjunta korostuu tietojen tuottamisen rinnalla historiaa että tulevaisuutta, jossa maanmittauksessakin. on myös ristikkäisiä paineita. Professori Heikki Ylikangas kuvaa kiintoisasti, kuinka rajariitoja nasta, joka lähti viimeiseltä asemaltaan käsiteltiin ennen modernin valtion syntymistä: maakaarimuutoksen yhteydessä. Kun voima ratkaisi. Yhteiskunta- kauppa on tehty ja huudatettu, miksi ei rauhan aikaansaamiseen tarvittiin sekä rekisteröitäisi! pakottamiskykyistä valtiota että modernia Näkökantaerot syntyvät, koska alueiden maanmittaustaitoa. käyttö ja kiinteistönmuodostus Maanmittauksen historiikkia kirjoittava kuuluvat eri hallintohaaroihin ja tähtäävät FT Mikko Huhtamies käsittelee eri tavoitteisiin. Molemmilla on lähtökoh- Ruotsin vallan aikaista maanmittausta, taiset perustelunsa. jolloin Suomenkin maanmittaustoimi sai Kun tulevissa uudistuksissa ministeriöiden alkunsa. tehtäviä järjestellään, olisi luonte- Pääjohtaja Jarmo Ratia kertoo Maanmittauslaitoksen vaa, että maa- ja metsätalousministeriön tästä päivästä ja tulevai- tehtävät jaettaisiin elinkeino- ja luonnonvaa, suuden haasteista. Kiinteistöjärjestelmä varaministeriöiden kesken. Tällöin maanmittaus ja sen ylläpitäminen on vastaisuudessakin ja alueiden käyttö luonnollisesti talouselämän ja yhteiskunnallisen vakauden sijoitettaisiin samaan ministeriöön. perusta. Paikkatietojen merkitys Elämäntapamuutoksen tarve on kiis- suunnittelussa, ympäristönsuojelussa, taton. On rakennettava toimivampia tutkimuksessa, hallinnossa ja liiketoiminnassa yhdyskuntia niin, että liikennöintitarve kasvaa. ja energian kulutus vähenevät. Se voi Mutta maanmittaus on myös elämää. johtaa hyvinkin perusteellisiin lakien ja Sen voimme aistia kirjailija Antti Tuurin asenteiden muutoksiin. muisteluksessa, piiri-insinööri, evp. Maanmittauksen ja alueiden käytön Heikki Hakkilan hauskassa pakinassa yhdistymisen jälkeen prosesseihin kiintyneet 25 vuoden takaa ja Kirsi Mäkisen kertomuksessa havaitsisivat, että kaikkien osas- Suomen ensimmäisestä naismaanmittarista. ten on palveltava samaa, vääjäämätöntä tavoitetta. Ylijohtaja Pekka Kangas ympäristöministeriöstä Kaavoitus, henkilökohtaiset rakenta- sanoo, että ilmastomuutoksen missuunnitelmat, kiinteistönluovutus ja hillintä on niin haasteellinen tehtävä, että -muodostus, lainhuudatus ja rakentaminen maanmittauslaitos ja maanmittarit tulee sekä yhdyskuntien toiminta tulisi ajatella saada näihin talkoisiin mukaan. samaan tavoitteeseen johtavana tapahtumaketjuna. Tulevaisuuden kuumimmat haasteet Kuinka se toteutetaan, jääköön eivät kuitenkaan ilmene maa- ja metsätalousministeriön uusitun organisaation mietittäväksi. hallinnoimas- sa maanmittauksessa. Osittamisrajoitukset ovat esimerkki erilaisista näkökulmista, joista kiistellään. Ympäristöhallinnosta on rajoitusten vähentämisiä toppuuteltu huolena yhdyskuntien pirstoutuminen. Toimitusammattilaiset taas ovat lähes yksituumaisia loppujenkin rajoitusten poistamisessa. Osit tamisrajoitusten kannattajien sanotaan jääneen ju- Ruotsissa ajattelussa ollaan pitemmällä, joskaan ei ongelmitta. Siellä on mm. havaittu, että tarkoituksenmukaisuusharkinta kiinteistönmuodostuksessa toimii ennaltaehkäisevänä ja pelättyjä, erottamattomia määräaloja on vähemmän. Olisikin hyödyllistä vertailla naapurusten toimituskustannusten ohella myös yhdyskuntien rakennekustannuksia ja kiinteistönmuodostuksen vaikutuksia niihin. Rakennelmaan jää joka mallissa eräs heikkous: suomalainen poliitikko karttelee vastuutaan maanomistamiseen liittyvissä asioissa. Mutta päätöksenteko on aina ryhdistynyt, kun aika on tarpeeksi vaikea ja ongelmat riittävän suuria. Sen on historia osoittanut. Suuret ongelmat ovat tulossa ja asiantuntijoiden tulisi kulkea edellä, herättäjinä. On valitettavaa, että edellä mainittu juna on liian kauan porhaltanut päättyvää raidetta ja peruuttaminen yhdyskuntarakenteelle aiheutettujen vakavien virheiden korjaaminen maksaa hirvittävästi ja vie 100 vuotta. Siihen väliin sattuu Maanmittauksen 400-vuotisjuhla, jolloin olemme arvattavasti jo löytäneet yhteiset tavoitteet. Onnea ja menestystä 375-vuotiaalle ja sen väelle! Laitos on kyennyt vastaamaan menestyksekkäästi useisiin yhteiskunnan välttämättömiin tarpeisiin, kuten ulkopuoliset kirjoittajat tässäkin lehdessä toteavat. Ilman tekijöitä ei olisi tuloksiakaan! PEKKA LEHTONEN Päätoimittaja pekka.lehtonen maankaytto.fi 5

6 Tuusulan museo / Matti Ruotsalainen 6

7 Heikki Ylikangas Väkivalta voitti niin lain kuin oikeudenkin kohtuudesta puhumattakaan. Se velloi kautta Euroopan runsaana keskiajalla ja 1500-luvulla, se kääntyi laskuun 1600-luvulla ja painui 1800-luvun alkuun tultaessa suunnilleen nykyiselle tasolleen. Rajaloukkaukset ja yhteiskuntarauha TOISEN MAAILMANSODAN jälkeen silloin tällöin esille pulpahtanut keskustelu Karjalan palauttamisesta on aina sammunut saman tosiasian toteamiseen, sen nimittäin, että valtakuntien välisiä rajoja ei muuteta muutoin kuin sodalla. Historiasta löytyy vain harvoja esimerkkejä rajojen vapaaehtoisesta, osapuolten sopimukseen perustuvasta muuttamisesta. Silloinkin yleensä heikompi osapuoli on taipunut vahvemman tahtoon, koska se ei ole voinut elättää edes hentoa toivetta vaatimuksen menestyksellisestä torjumisesta aseisiin turvautuen. Pääsäännön mukaan valtioitten väliset rajat on määrätty sodalla ja vahvistettu sitä seuranneessa rauhassa. Periaatteessa valtakunnallisten rajojen kulku vastaa sotien kulloistenkin osapuolten sotilaallisia voimasuhteita. Voimakkaampi osapuoli on väkivallalla toteuttanut intressinsä. Miksi näin viime kädessä siksi, että kansallisvaltioiden yläpuolella ei ole ollut eikä ole vieläkään pakottamiskykyistä maailmanhallitusta, jonka päätökset sitoisivat kansallisvaltioita. Yhdistyneet kansakunnat tai sitä edeltänyt Kansainliitto eivät ole tätä asemaa saavuttaneet. Kansainvälisessä oikeudessa tarkoitukseen kelpaavia sääntöjä kyllä löytyy, mutta niitä ei välttämättä noudateta, koska niiden rikkomisesta ei seuraa asianmukaista rangaistusta. TODETTU SYNNYTTÄÄ KYSY- MYKSEN siitä, miten valtioitten sisällä meneteltiin sinä aikana, kun pakottamiskykyistä keskusvaltaa puuttui. Sitä puuttui kauan. Ns. esimoderni valtio nousi hahmolleen 1500-luvulla, mutta toteutui vasta 1600-luvulla ja silloinkin sen valta vahvistui vain vähitellen. Esimodernia Pekka Halonen, Vainolaista vastaan, öljy, valtiota edelsi kyllä valtio sitäkin, ja myös se nojasi periaatteessa niin kuin oli laita Ruotsissa valtakunnallisiin lakeihin, joita eritasoiset tuomioistuimet sovelsivat. Valtaa tuolla valtiolla oli kuitenkin niukalti, jopa niukemmin kuin kirkolla, jonka organisaatio perustui kirjallisiin päätöksiin, hiippakunta- ja seurakuntaorganisaatioon ja joka saattoi käytellä niissä oloissa tehokkaita rangaistuksia: pannaa ja interdiktiä. Kärjistäen ilmaisten kuninkaalla tai hänen edustajallaan oli valtaa vain siellä, missä hän liikkui sotajoukko tai ainakin aseellinen seurue mukanaan. PAIKALLISTA VALTAA KASAU- TUI lähinnä linnapäälliköille, joilla oli palkkasotureita käskyvallassaan. Sitä säteili ympäristöön voutien kierrellessä asemiesten tukemina hallintoalueillaan. Linnoitusten verkko oli kuitenkin kovin harvasilmuinen ja linnaläänien voutien mahdollisuudet valvoa laajoja alueitaan sitä myöten heikot. Käytännössä sopimukset korvasivat pakon. Keskiaikaisessa valtiossa jopa verot perustuivat pitäjäkohtaisiin sopimuksiin, eivät keskushallinnon määräämiin asukkaita velvoittaviin päätöksiin. Myös kiistojen oikeudelliset ratkaisut toteutuivat osapuolten välisin sopimuksin, jotka julkistettiin käräjillä. Valtakunnallisia lakeja ratkaisuissa ei noudatettu. Mitä näin ollen tapahtui ennen esimodernin valtion syntymistä, siis sellaisen valtion tuloa, joka tukeutui pysyvään armeijaan ja jossa keskushallinnon tahto toteutui ylhäältä alas ulottuvan virkakoneiston välityksellä? Vastaus on selkeä. Ennen modernin valtion syntymistä meneteltiin muutettavat muuttaen samalla tavalla kuin valtioitten kesken nykyisin. Tehokkaan keskushallinnon ja sitä tottelevan virkahierarkian puuttuessa valtaa käyttelivät suvut, perheet ja yksityiset, vallan määrä kun on aina vakio. Muodollisesti kaikki tapahtui sopimuksin, mutta sopimuskäytäntö ei merkinnyt olotilaa, jossa ihmisten välinen kanssakäyminen olisi sujunut harmonisesti ja sopusointuisesti. Esimerkiksi maankäytön alueelliset rajat määräytyivät viime kädessä osapuolten voimasuhteitten mukaan. VIIMEKSI MAINITUSTA ASIAIN- TILASTA on runsaasti todisteita. Väkivalta voitti niin lain kuin oikeudenkin kohtuudesta puhumattakaan. Suomi oli aivan ensimmäisiä maita, joissa 1940-luvulta lähtien alettiin kiinnittää huomiota varhaisten oikeuslähteitten ns. sakkoluetteloiden ja muutamien varsinaisten tuomiokirjain (myös siviilijutut) sisältämiin tietoihin väkivallan yleisyydestä ja laajuudesta. Oikeuslähteet 1500-luvulta ja jotkin katkelmat 1400-luvun lopulta pursuilevat tietoja fyysisistä loukkauksista. Teot käsittivät enimmäkseen yhden ainoa mustelman, mutta myös väkilukuarvioihin suhteutetut varsinaiset henkirikokset osoittautuivat tavattoman yleisiksi. Ne edustivat karkeasti laskien 20 tapauksen tasoa vuotta ja Ennen modernin valtion syntymistä maankäytön alueelliset rajat määräytyivät viime kädessä osapuolten voimasuhteitten mukaan. 7

8 Sarkajako Hattulan Mierolassa. Muutamiin jakolohkoihin (joita tarkoittavat roomalaiset numerot) on kartalla merkitty eri talojen sarat. Lähde: Kaasalainen, Kylämuodosta ja vainiojärjestyksestä teoksessa Eino Jutikkala: Suomen Talonpojan historia, Porvoo Kaskenpolton ja peltoviljelyn sekä karjanhoidon yleistyessä rajakiistat seurauksineen selvästikin lisääntyivät. Väestön kasvu vaikutti samaan suuntaan, niin myös sarkajako. asukasta kohden. (Nykyään sama taso liikkuu Suomessa kolmen tapauksen vaiheilla, Länsi-Euroopassa kahta puolen yhden tapauksen.). Väkivaltaa selitettiin kehityspsykologian avulla. Kyse oli sen mukaan luonnonkansoille ominaisesta tunteenomaisesta reagoinnista erilaisiin loukkauksiin. Osapuilleen tätä linjaa seurailin itsekin vielä 1971, jolloin laadin aiheesta laajahkon artikkelin. Katsoin ajan ihmisten kunnianarkuuden aiheuttaneen päällekarkaukset. Solvattu (halventava nimittely) tai herjattu (syytös kriminalisoidusta teosta) kosti välittömästi väkivaltaan turvautuen ja syyllistyi sitä kautta rangaistavaan tekoon. Tuomarinohjeiden mukaan se, joka löi, aina rikkoi. Solvausten osalta loukatulla ei muuta laillista reagoimiskeinoa ollut tarjollakaan, sillä laki ei kriminalisoinut solvauksia. Selitystä vaille jäi kuitenkin se, minkä vuoksi käräjillä ei noudatettu valtakunnallisia lakeja, ja toisekseen se, mistä syystä yksi ainoa mustelma saattoi johtaa kalliiseen ja yksin pitkien välimatkojen vuoksi hankalaan oikeudenkäyntiin. Lain sivuuttaminen koski jopa henkirikoksia. Vaikka laki edellytti kuolemantuomiota tahallisessa tapossa, mikäli tekijä tavoitettiin verekseltä tai vuorokauden sisällä paikalta pakenevana, tapot johtivat säännöllisesti sopimuksiin, joissa surmaajan henki säästettiin erikseen neuvoteltuja ja sen vuoksi määrältään vaihtelevia sakkoja ja korvauksia vastaan. Edelleen jäi vaille vastausta se, minkä tähden väkivallanteot alkoivat vähentyä 1500-luvun lopulla ja vähentyminen jatkui 1600-luvulla. HISTORIALLISTA KRIMINOLO- GIAA KOSKEVA tutkimus laajentui kansainvälisellä tasolla voimakkaasti 1970-luvulta lähtien. Havaittiin, että väkivalta velloi kautta Euroopan runsaana keskiajalla ja 1500-luvulla, ja pantiin vielä merkille, että se kaikkialla kääntyi laskevaan suuntaan 1600-luvulla painuakseen 1800-luvun alkuun tultaessa suunnilleen nykyiselle tasolleen. Kehitys Suomessa vastasi siis kehitystä koko läntisessä Euroopassa. Niinpä sen selityksenkin täytyi olla yhdenmukainen. Tässä vaiheessa ilmiölle myös löydettiin sittemmin varsin yleisesti hyväksytty selitys: saksalaisen filosofin Norbert Eliaksen jo 1930-luvulla 8

9 Yksi kiistoja laannuttava tekijä oli koulutettujen maanmittareitten tulo Suomeen 1630-luvulta alkaen. kehittelemä sivilisaatioteoria. Sen mukaan esimoderni valtio monopolisoi väkivallan käytön. Miten se kykeni siihen, jäi avoimeksi. Elias tyytyi vain toteamaan, että väkivaltaisen käyttäytymisen laantuminen sai alkunsa hallitsijan vallan liepeiltä ja aatelista ja levittäytyi sitten rauhanomaisen käyttäytymismallin omaksumisen kautta aikaa myöten alempiin yhteiskuntakerroksiin. SIVILISAATIOTEO- RIA SOPI ajallisesti ja osin asiallisestikin väkivallan vähentymisen selitykseksi, mutta se ei ilmoittanut syytä runsaaseen väkivallan viljelyyn ennen modernia valtiota. Teorian valossa ihminen käyttäytyy luonnostaan aggressiivisesti, jos ei jokin ulkopuolinen voima sitä estä. Toisekseen aateli sopi teoriaan huonosti. Vapaasäädyn keskuudessa väkivaltaisuus säilyi todel lisuudessa tuntuvana pitempään kuin muiden väestönosien keskuudessa, ja kaksintaistelujen muodossa se nimenomaan aatelin osalta entisestään yleistyi 1500-luvun lopulla ja 1600-luvulla. Kuvaillun kansainvälisen tutkimuksen motivoimana palasin uudelleen aiheeseen. Saatoin todeta, että vuosisadanvaihteen 1500 tienoilta säilyneet tuomiokirjat sisälsivät toisenkin ajalle tyypillisen rikoksen väkivallan tekojen ohella: vieraitten tilusten luvattoman hyväksikäytön. Kyse oli tavallisimmin kylän (jakokunnan) rajapyykkien ylittämisestä. Tietyn kylän talonpojat tunkeutuivat naapurikylän alueelle ja korjasivat mukaansa heinää tai viljaa väittäen tiluksia kyläänsä kuuluviksi. Varsinkin leskivaimojen omistamia maakappaleita otettiin muitta mutkitta naapurien haltuun. Näistä omavaltaisuuksista käräjöitiin kerta toisensa jälkeen, ja tuomioissa määrättiin huomattavia sakkoja jommallekummalle osapuolelle. Silti teot jatkuivat miltei vuodesta toiseen. Tuomioista ei välitetty eikä kruunu näy onnistuneen perimään edes omaa kolmannestaan sakoista puhumattakaan, että niitä olisi maksettu kihlakunnalle ja loukatulle osapuolelle. Rajapaikat lueteltiin tuomioissa aina tarkoin; ne siis kyllä tiedettiin. Ongelmana ei ollut rajojen epäselvyys vaan se, että tuomioita ei noudatettu. OMISTUSKIISTOIHIN LIITTYI säännönmukaisesti väkivallantekoja. Osapuolet karkasivat toistensa kimppuun ja aiheuttivat vähintään pahoinpitelyjä, joskus miestappojakin, jotka silloin tällöin iskostuivat rajapaikkojen nimeksi Sanomalehti Pohjalainen, Eetu Sillanpää. (esim. Miestapetunoja). Verisiä tappeluita esiintyi jo erätalouden ollessa vallalla ja verotuksen perustuessa jousilukuun. Asiakirjoissa on 1300-luvulta alkaen tietoja hämäläisten ja savolaisten rajuista yhteenotoista nykyisen Keski-Suomen alueella ja siitä pohjoiseen sijoittuvissa metsissä, jonne kummatkin heimot koettivat ulottaa eränautintansa. Riitoja yritettiin hillitä arvovaltaisin rajankäynnein (mm. Kaarle Knuutinpojan suorittamin), mutta ne jatkuivat samalla tavoin ja samasta syystä pakottamiskykyisen keskusvallan puuttuessa kuin kylienkin riidat lyhyemmin tai pitemmin väliajoin. Koska eräomistuksessa esiintyi myös yksityisiä eräalueita (miehenmetsiä jne.), kiistat arvatenkin ulottuivat heimojen sisälle, koskivat pitäjien, kylien ja jopa yksityisten talojen nautintoja. Kaskenpolton ja peltoviljelyn sekä karjanhoidon yleistyessä rajakiistat seurauksineen selvästikin lisääntyivät. Väestön kasvu vaikutti samaan suuntaan, niin myös sarkajako, joka alkoi Lounais- Suomessa jo 1400-luvulla. Talojen alun perin yksityiset pellonraivaukset, möhkälemäiset ja epäsäännöllisen muotoiset Ylikangas on tutkinut erityisesti väkivaltarikollisuuden historiaa. 9

10 tilukset liittyivät toisiinsa ja pakottivat kylät yhteisviljelyyn. Keskeinen viljelyalue aidattiin yhteisesti, ja se jaettiin talojen kesken vähintään kuusikyynäräisellä tangolla tiluslohkojen leveyssuuntaan edeten talojen verolukujen mukaisessa suhteessa. Kukin tila sai jokaisella epäsäännöllisellä peltolohkolla omat sarkansa, joita ne käyttivät yksityisesti, vaikka yhteisviljelyn (vainiopakon) puitteissa. Koska sarkoja eivät erottaneet ojat ja koska raja piti vain tähystää seipäistä sarkojen päissä, erehtyi viljan tai heinän korjaaja helposti vahingossakin naapurin saralle. Niityistä ja kaskimetsistä syntyi riitaa nimenomaan kylien kesken. Siinä oli perimmäinen syy väkivallan runsauteen. Sakkoluetteloihin merkityt yhden mustelman pahoinpitelyt merkitsivät ainoastaan näkyvää heijastumaa niiden taakse peittyvistä omistusriidoista, niitä kun ei sakkoluetteloihin kirjattu. Tämä tulkinta keskiaikaisen väkivaltaisuuden syistä on saanut sittemmin tukea kansainvälisessä tutkimuksessa. MITEN KUVATUNLAATUISESTA OMAVALTAISUUDESTA päästiin eroon? Yksi kiistoja laannuttava tekijä oli koulutettujen maanmittareitten tulo Suomeen 1630-luvulta alkaen. Varhaiset maanmittarit kävivät erityisesti kylien rajoja ja vahvistivat niiden kulun tarkoin karttapiirroksin, joihin kansanomaisissa jakotoimituksissa ei kyetty. Sovintojaot, joita tilojen kesken jatkui toisen maailmansodan jälkeisiin aikoihin asti, voitiin korvata insinöörijaolla, jonka taustalla häämötti kruunun kasvanut arvovalta ja joiden loukkaaminen oli huomattavasti vaikeampaa kuin sovintojakojen. Maanmittarit edustivat modernia valtiota ja sen läsnäolo tuli esille muillakin alueilla. Turkuun 1623 perustettu hovioikeus käytteli kuninkaan tuomiovaltaa, ei enää kansasta kumpuavaa tuomiovaltaa niin kuin käyttelivät alioikeudet. Vuoteen 1634 mennessä lääneihin nimitettiin maaherrat, joiden yhtenä tehtävänä oli valvoa tuomioitten toimeenpanoa. Tässä vaiheessa tilusrajojen loukkaajia alkoivat uhata vangitsemiset ja niihin liittyvät tuomiot, joiden määräämiä lainmukaisia seurauksia täytyi noudattaa. Väkivalta vähentyi nimenomaan valtaväestön talonpoikien keskuudessa; se siirtyi sotilaiden ja maattoman väestönosan lohkolle. Ongelmat eivät kuitenkaan loppuneet tähän. Aatelisvallan aikana 1600-luvulla Ruotsi kietoutui suurvaltasotiin, jotka kuluttivat miespuolista väestöä siinä määrin, että väestömäärä ja viljelyalat suorastaan laskivat 1660-luvulle saakka, jolloin hyökkäyssodat vihdoin loppuivat resurssien niukentumiseen. Läänitysten peruuttaminen kruunulle 1680-luvulta lähtien vei kartanoilta talonpoikien veropäivätyöt ja pakotti nämä kilpailemaan työvoimasta talonpoikien kanssa. Nälkävuodet 1690-luvulla leikkasivat neljänneksen kolmanneksen väestöstä ja vuonna 1700 alkanut suuri Pohjan sota esti väestön kasvun kahdeksi vuosikymmeneksi. Kruunu yritti korjata tilannetta kiristämällä 1700-luvun ensivuosikymmeninä entisestään jo siihenkin saakka noudatettua työvoimapolitiikkaa. Se velvoitti asetuksin kaikki työkykyiset palvelukseen rangaistuksilla uhaten ja rajoitti talonpoikaistilojen oikeutta pitää omia lapsiaan kotitilalla työssä. Tilojen halkomiset kiellettiin. Ajatuksena oli, että ylimääräinen työvoima valuisi näin talonpoikaistiloilta säätyläisten omistamien kartanoitten, manufaktuurien, ruukkien ja sahojen käyttöön. VALITTU LINJA OSOITTAUTUI riittämättömäksi. Hattujen (edustivat lähinnä liikemiesaatelia ja suurporvaristoa) päästyä valtiopäivillä valtaan työvoimapolitiikan suuntaa muutettiin. Lähdettiin siitä, että lisäämällä väestömäärää luotaisiin edellytykset työvoiman kasvavalle tarjonnalle. Niinpä 1740-luvulta alkaen poistettiin tilojen halkomisrajoitukset ja sallittiin torppien rakentaminen talonpoikaismaalle. Ideana oli parantaa alamaisten taloudellisia mahdollisuuksia perustaa perhe ja kohottaa sitä kautta asukaslukua. Myös uudisasutusta suosittiin eikä niin tehty vain siksi, että väestö lisääntyisi vaan myös tarkoituksella kasvattaa elintarvikkeiden tuotantoa. Tätä päämäärää silmällä pitäen hallitus tulkitsi Lopullisen kuoliniskun yhteisviljelylle toivat maatalouskoulut, koneet ja apulantojen käyttö. kylien usein peninkulmittaiset metsämaat kruununmaaksi ja maaherrat myönsivät alueelle uudistilalupia. Seurauksena oli ankara yhteentörmäys kruunun ja talonpoikien välillä. Metsien arvo 1700-luvulla tasaisesti nousi tukkipuun ja tervan kansainvälisen kysynnän kasvaessa. Talonpojat käyttivät yhteismetsiä periaatteessa tilojensa verolukujen mukaisessa suhteessa ja tulkitsivat yhteisomistuksen sulkevan kruunun omistuksen pois. Uudisasukkaiden tai edes torppareiden pääsyä yhteismetsiin ei hevin sallittu. Maaherrain myöntämät uudisasutusluvat johtivat säännöllisesti oikeudenkäynteihin, jotka saattelivat kiistat kamarikollegioon saakka Tukholmassa. Usein vedottiin vielä kuninkaaseen eli valtaneuvoston oikeudelliseen jaostoon. Ajatus väestön ja viljelyalan paisuttamisesta uudistilain ja torppien avulla hiipui. Talonpojat vierastivat jopa tilojen halkomisia, koska huonekuntien päämiehet halusivat pitää käskyvaltaansa tottelevan työvoiman mahdollisimman suurena. Tervanpoltto ja muut metsänkäytön muodot vaativat runsaasti työvoimaa. Väkirikas talo kykeni tehokkaasti puolustamaan nautintojaan tai laajentamaan niitä naapurien kustannuksella. Metsissä palattiin pitkälti takaisin väkivaltaiseen keskiaikaan. Erityisen epäedullisesti tämä käytäntö vaikutti tilojen nuorimpien poikien ja vävyjen asemaan. He kokivat säännöllisesti sosiaaliaseman heikentymisen, joutuivat tyytymään renkimiehen tai mäkitupalaisen osaan. TÄSSÄ VAIHEESSA KRUUNU tarttui uuteen keinoon: isojakoon. Sille löytyi esikuvia erityisesti saksalaisista ruhtinaskunnista, joissa suurimpana ongelmana oli kartanoitten pyrkimys lohkaista jakokuntien yhteismaista osan käyttöönsä. Ruotsissa kokeiltiin ensin asetusta (1749), joka olisi toteuttanut isojaon jakokunnan viljelijäin yksimielisellä päätöksellä. Tämä tie ei johtanut toivottuun tulokseen. Talonpitäjät torjuivat jaot. Niinpä menettelyä muutettiin. Isojako käynnistyi varsinaisesti vuonna 1757 annetulla asetuksella, jonka mukaan jako pantaisiin toimeen, jos yksikin jakokunnan osakas sitä 10

11 Yhteiskuntarauhan aikaansaamiseen tarvittiin siis sekä pakottamiskykyistä valtiota että jakotoimitusten teknistä osaamista, modernia maanmittaustaitoa. vaatisi. Niissä osissa Ruotsin valtakuntaa, joissa uudistettaisiin verollepano, jako toteutettaisiin viranomaispäätöksellä ilman jakokunnan yhdenkään osakkaan vaatimusta. Koska Pohjanmaalla oli juuri tuolloin meneillään verollepano, jako aloitettiin Laihian pitäjässä jo sanottuna vuonna. Lähivuosina reformi ulotettiin muihin Etelä-Pohjanmaan pitäjiin ja varsin nopeassa tempossa koko eteläiseen Suomeen. Jakopäätöksen synnyttämisessä käytettiin sekä pakkoa että suostuttelua. Laihialla jakoa vastustaneet vedettiin Turun hovioikeuteen, jossa heidät tuomittiin korkeisiin sakkoihin valtiollisesta, kapinaan vertautuvasta rikoksesta. Menettely osoittaa kouriintuntuvasti, kuinka tehokkaasti moderni valtio saattoi toimia. Keskiaikana tällainen ei olisi tullut kysymykseenkään. Suostutteluperusteena käytettiin erityisesti sitä seikkaa, että jaon jälkeen talolliset saattoivat myöntää torpanpaikkoja ja niin sanottuja verouudistiloja entiselle jakokunnan yhteisomistuksessa olleelle metsämaalle, siis sille osalle metsämaata, joka pyykityksin ja tiluskartoin olisi yksittäiselle tilalle erotettu. Näin kruunun harjoittamasta kolonisaatiosta päästäisiin eroon. Nimenomaan jälkimmäinen peruste puri. Se vastasi tilojen nuorimpien poikien ja vävyjen intressiä. Talonpitäjät taipuivat. Ideaalitulokseen, yhteen yhtenäiseen lohkoon rajoittuvaan maatilaan, ei päästy vaan palstojen luku jäi edelleen melkoiseksi. Sen vuoksi vainiopakko pysyi monin paikoin yhä voimassa. Silti isojako merkitsi valtaisaa käännettä valtakunnan sisäisessä kehityksessä. Vasta isojaon jälkeen torpparilaitoksen kasvu pääsi varsinaisesti vauhtiin ja entisiin yhteismetsiin rupesi ilmaantumaan uudistiloja, jotka kameraalisesti käsitettiin tilojen halkomisiksi, ei enää valtiovallan kontrolloimiksi ja vapaavuosilla varustamiksi varsinaisiksi kruununmaalle perustetuiksi uudistiloiksi. Periaatteellisella tasolla oli ehkä tärkeintä se, että vasta isojako toi myötään yksityisen maanomistuksen. Siihen saakka veron saaja eli valtio oli ymmärretty ylimmäksi maanomistajaksi ja veron maksaja eli talonpoika eräänlaisen aliomistusoikeuden haltijaksi. Viime kädessä juuri tähän feodaaliseen oppiin oli perustunut kruunun tulkinta siitä, että se saattoi määrätä yhteisomistusalueiden käytöstä. YHTEISVILJELY VAINIOPAK- KO sai jälkimaailman silmissä huonon maineen. Sen katsottiin kammitsoineen yksityistä yritteliäisyyttä ja luoneen siten pohjaa isojaolle, joka sen lopulta poisti. Tässä käsityksessä piilee annos isojaon myöhäsyntyistä positiivissävyistä perustelua. Yhteisviljely merkitsi talkoohenkisyyttä, ja vaikka se epäilemättä rajoitti aktiivisimpien ja kyvykkäimpien viljelijäin toimintamahdollisuuksia, se aivan samassa mitassa tuki heikoimpia ja laiskimpia osakkaita. Itse asiassa yhteisviljelyn päättyminen ja isojaon toimeenpano eivät ole kiinteässä syy- ja seuraussuhteessa toisiinsa. Yhteisviljely säilyi kauas 1800-luvulle saakka, ja vasta uusjaot koituivat sen kohtaloksi, eivät nekään heti eivätkä välittömästi. Lopullisen kuoliniskun yhteisviljelylle toivat maatalouskoulut, koneet ja apulantojen käyttö. Niiden myötä siirryttiin maatalouden tuoton tehostamiseen. Maanjaot eivät siihen vielä riittäneet. Ne loivat vain yksityiselle yritteliäisyyden perustan, josta se sitten aikanaan nousi. Koulutetut maanmittarit joutuivat kantamaan jakojen raskaimman taakan. Monet heistä heittivät homman sikseen ja luopuivat tehtävästään alituisten valitusten ja joskus fyysisenkin uhkan uuvuttamina. Joku toinen astui eronneiden tilalle. Kului usein vuosikymmeniä, ennen kuin uusjaot saatiin päätökseen. Isojakotoimitusten ja uusjakojen synnyttämässä valitustulvassa näkyy, tosin jo kontrolloituna ja sivilisoituneena, se sama voima, joka oli aikoinaan johtanut väkivallan kierteeseen, vahvemman oikeuden hapattamaan yhteiskuntaan. Sitä mukaa kun raja alkoi pitää ja kiinteän omistuksen suoja lujittua, väkivalta talonpoikien osalta väistyi. Yhteiskuntarauhan aikaansaamiseen tarvittiin siis sekä pakottamiskykyistä valtiota että jakotoimitusten teknistä osaamista, modernia maanmittaustaitoa. Erikseen on noteerattava muuan toinen varhaisten maanmittareitten ansio. Varsinaisen työsarkansa ohessa maanmittarit tulivat jättäneeksi jälkeensä muiston, joka koskee hyvin olennaisesti yhtä historiantutkimuksen lohkoa. He laativat alueestaan ensi töikseen kertomuksen, joka loi pohjan ja perustan itse jakotoimitukselle. Maanmittareitten pitäjänkertomukset merkitsevät yleensä paikallishistoriallisen tutkimuksen varsinaista alkua. Vain jotkin matkailijain itsessään harvinaiset kuvaukset tai maaherrain ja käskynhaltijain raportit edustavat vielä varhaisempaa vaihetta. Jälkimmäiset kattoivat tavallisesti pitäjää laajemman alueen; maanmittareitten kuvausten kehikkona on nimenomaisesti pitäjä. Kyseisistä maanmittareitten pitäjänkertomuksista saa melkoisesti tukea tässä esitetylle tulkinnalle väkivallan taannoisesta yleisyydestä ja sen vähentymisen syistä. HEIKKI YLIKANGAS on professori (emeritus) ja nimekkäimpiä suomalaisia historioitsijoita. Tuotteliaan Ylikankaan teoksista etenkin Nuijasota, Tie Tampereelle ja Tulkintani talvisodasta ovat herättäneet voimakasta keskustelua; teoksista keskimmäinen sai vuonna 1994 Tieto-Finlandiapalkinnon. Heikki Ylikangas on kritisoinut suomalaisen historiankirjoituksen kansallis-idealistista koulukuntaa ja historiankirjoituksen myyttejä. Ylikangas on tutkinut erityisesti väkivaltarikollisuuden historiaa, sääty-yhteiskunnan sosiaalisia jännitteitä ja tapahtumia Suomen sisällissodan tiimoilla Myös lukeva yleisö on löytänyt Ylikankaan tuotannon. Tietokirjojen lisäksi Heikki Ylikangas on tehnyt näytelmiä ja romaanin. (Lähde: Wikipedia.) 11

12 Tukholma-panoraama suurvaltakauden lopulta. Maanmittauslaitos (Lantmäterikontor) Ruotsin kaudella ( ) Mikko Huhtamies Vuoden 1650 paikkeilla maanmittaustoimesta alettiin ensimmäistä kertaa käyttää nimitystä lantmäteriet. VAIKKA ANDREAS BUREUS (k. 1646) oli jo vuonna 1628 perustanut Ruotsin maanmittauslaitoksen, kesti aina 1680-luvulle saakka ennen kuin maanmittauslaitos institutionalisoitui ja identifioitui omaksi hallinnonhaarakseen. Suurvaltakauden (n ) Ruotsi oli maantieteellisesti laaja mutta verraten köyhä ja vähäväkinen maa, jonka taloudelliset ja opilliset voimavarat eivät riittäneet tehokkaan maanmittauslaitoksen luomiseen, eikä maanmittauslaitos saanut merkittävää arvostusta ja lisäpanostusta osakseen kuin vasta 1700-luvun puolivälin paikkeilla. Maanmittauslaitos oli sitä perustettaessa alistettu osaksi veroasioita vastaavaa kamarikollegiota (kammarkollegiet), tarkalleen ottaen sen laskukamaria (räknekammar). Tukholmassa sijainneella kamarikollegiolla ei kuitenkaan ollut riittävää alan asiantuntemusta, jotta se olisi voinut johtaa tehokkaasti maanmittaustoimintaa. Maanmittaushallinto oli laajan ja hankalien kulkuyhteyksien yhdistämässä valtakunnassa monien haasteiden edessä. Osa maanmittareista toimi omavaltaisesti kamarikollegioin valvonnan ulottumattomissa tehden omia yksityismittauksia aatelistolle tai teettäen virkatyönsä säädösten vastaisesti oppilaillaan. Koulutus oli puutteellisesti järjestetty oppipoikajärjestelmän avulla, henkilökohtaiset suhteet korvasivat ammattitaidon. Tilanteen korjaamiseksi perustettiin vuonna 1643 tarkastajan virka, jota ensimmäisenä hoiti maanmittari Peder Menlös. Parannusta ei kuitenkaan saatu aikaan. Oireellista tulevan kehityksen kannalta oli kuitenkin se, että noin vuoden 1650 paikkeilla maanmittaustoimesta alettiin ensimmäistä kertaa käyttää nimitystä lantmäteriet. Ruotsin heikosti organisoitunut ja vähäväkinen maanmittauslaitos sai kuitenkin jo suurvaltakaudella kansainvä- 12

13 Tukholman kaupunginmuseo lisesti merkittäviä kartografisia tuloksia erityisesti verotuksen tehostamiseksi tehtyjen ns. geometristen maakirjojen alalla. Vuonna 1643 oli aloitettu myös maantieteelliset kartoitukset. Niitä tehtiin erityisesti valtakunnan pohjoisosista diplomatian ja oman rajapolitiikan tueksi. Lisäksi maanmittarit tekivät yksityiskartoituksia suurvaltakaudella hallitsevaan asemaan nousseelle aatelistolle, jonka verovapaa maaomaisuus (frälse) oli saanut suuret mittasuhteet (yli puolet valtakunnan maa-alasta) kruunulta saatujen läänitysten (förläning) takia. Maanmittarit tekivät rahakkaampia mittauksia aatelistolle mieluummin kuin huonosti palkattuja valtion töitä luvun keskivaiheilla Ruotsin valtakunnassa oli noin 60 maanmittaria. Se oli vähän, kun otetaan huomioon, että maanmittaushallinto toimi Ruotsin ja Suomen alueiden lisäksi myös provinsseissa, Baltiassa ja Etu-Pommerissa luku oli merkittävä käännekohta paitsi Ruotsin myös maanmittaushallinnon näkökulmasta. Suurten muutosten taustalla oli kuninkaan vallan vahvistuminen, mikä lopulta johti yksinvaltiuteen. Kollegioiden asema hallinnossa heikkeni ja suuren vaikutusvallan saivat kuninkaan luottamusta Tukholman Tre Kronor -linna oli paikka, jossa sijaitsi Kamarikollegio eli vanhan maanmittauslaitoksenkin kotipesä. nauttivat virkamiehet. Käänteentekeviä muutoksia olivat myös uuteen sotaväen ja virkamiehistön palkkausjärjestelmään, määrajakoislaitokseen (indelningsverket) siirtyminen sekä aatelistolle annetun maaomaisuuden takaisin perimisen, ns. suuri reduktio. Myös tieteen suuret edistysaskeleet astronomian ja geodesian alalla heijastuivat Ruotsiinkin. Vuonna 1683 maanmittauslaitos sai ensimmäisen ylitirehtöörin Carl Gripenhielmin (k. 1694). Uusi johtaja aloitti päämäärätietoisen kehitystyön, jonka tuloksena maanmittauslaitos identifioitui omaksi virastokseen. Maanmittarien ammatillista pätevyyttä nostettiin ja karttojen tarkkuus parani. Omat tilat saaneeseen keskushallintoon saatiin lisää työvoimaa, kun ylitirehtöörin avuksi palkattiin tarkastaja, kaksi insinööriä, kirjureita ja muuta aputyövoimaa. Maanmittarikunnan valvontaa lisättiin. Kenttämaanmittarit velvoitettiin pitämään työpäiväkirjaa, vannomaan virkavala sekä raportoimaan Tukholmaan saamistaan toimeksiannoista. Maanmittauslaitos tiivisti yhteistyötään yliopistolaitoksen kanssa pyrkiessään rekrytoimaan alalle lisää maanmittareita. Keskiöön nousivat määräjakoislaitokseen ja reduktioon liittyvä kartoitukset ja mittaukset sekä metsäkartoitukset, joiden taustalla oli erityisesti hollantilaisten ja englantilaisten kaupallisen toiminnan lisääntyminen Suomenlahdella. Myös rannikkovesien kartoitukset kaupallisten yhteyksien parantamiseksi lisääntyivät. Gripenhielm teki vuonna 1688 merkittävän Ruotsin valtakunnan kartan, ensimmäisen sitten Tukholman kaupunginmuseo 13

14 Kuninkaallinen kirjasto 14

15 Maanmittarit tekivät rahakkaampia mittauksia aatelistolle mieluummin kuin huonosti palkattuja valtion töitä. Bureuksen vuoden 1626 kartan. Maanmittarien lukumäärä moninkertaistui, kun laajoja maanmittaustoimituksia (reduktio- ja katasterimittaukset Baltiassa ja Etu-Pommerissa) varten perustettiin komissioita, joissa oli kymmeniä ns. komissiomaanmittareita. Maanmittarikunnan muodostivat edellä mainittujen ohella vakinaiset maanmittari lääneissään (ordinarie lantmätare), ylimääräiset maanmittarit (extra ordinarie lantmätare) sekä maanmittauskonttorin henkilökunta. Vain vakinaiset maanmittarit saivat säännöllistä palkkaa. Pitkien välimatkojen haitta hallinnolle voitiin osittain eliminoida, kun 1700-luvun alussa perustettiin ensimmäiset lääninmaanmittauskonttorit (länslantmäterikontor). Erotukseksi näistä Tukholman maanmittauskonttorista alettiin käyttää nimitystä päämaanmittauskonttori (generallantmäterikontoret). Gripenhielmin uudistustyön katkaisi vuosina käyty suuri Pohjan sota, jonka seurauksena maanmittaustoiminta lakkasi ja maanmittarien lukumäärä romahti. Gripenhielmin seuraajat Johan Transchiöld (k. 1699), Gunno Eurelius Dahlstierna (k. 1709) sekä Jacob Nordencreutz (k. 1747) olivat matalan profiilin johtajia, jotka jatkoivat kuitenkin Gripenhielmin viitoittamalla tiellä. Ruotsin geodesia sai merkittävän kytköksen kansainvälisen tieteen kenttään, kun ranskalaisen Maupertuis n mittausretkikunta vieraili Lapissa vuosina Maanmittauslaitos alkoi tehdä, osittain ranskalaisilta saaduin laittein astronomisia paikanmäärityksiä. Painopiste siirtyi maantieteellisiin Gripenhielmin kartta vuodelta 1688 oli ensimmäinen valtakunnallinen kartta Andreas Bureauksen valtakunnan kartan jälkeen (v. 1626). kartoituksiin ja erityisesti Venäjän vastaiselle rajalle. Helsingin ulkopuolelle nousevan Viaporin linnoitustyömaan takia alettiin kartoittaa linnoitukseen johtavia vesireittejä ns. läpikulkuvesitie hankkeen takia luvun puolessavälissä valtakunnan itäinen puolisko, Suomi sai oman maanmittauskonttorin ja johtajan E. O. Runebergin (k. 1770). Uusi merkittävä aikakausi Ruotsin maanmittauslaitoksen historiassa alkoi vuonna 1747, kun päämaanmittauskonttorin johtoon tuli aiemmin laitoksessa tarkastajana toiminut Jacob Faggot (k. 1777). Uusi ylitirehtööri lisäsi päämaanmittauskonttorin henkilökuntaa. Konttoriin saatiin kirjaaja (registrator) kasvavan asiakirjatulvan hallitsemiseksi. Faggot laati päämaanmittauskonttorille sisäisen ohjesäännön ja pystyi parantamaan jonkin verran maanmittareiden palkkaustakin. Maanmittarien huono palkkaus oli edelleen ongelma, ei vähiten siksi, että maanmittaustoiminta ja maanmittarien lukumäärä oli lisääntynyt merkittävästi isojaon alkamisen takia vuonna Faggot tunnetaankin erityisesti isojaon puolestapuhujana. Isojako siirsi maanmittaushallinnon painopisteen maantieteellistä kartoituksista tiluskartoituksiin. Isojaon toimeenpano hallitsi päämaanmittauskonttorin toimintaa 1700-luvun loppuun asti. Vuosisadan lopulla aloitettiin yksityisrahoituksen turvin myös maantieteelliset kartoitukset (Hermelinin kartasto) sekä kruunun toimesta sotilaalliset rekognosointikartoitukset. Faggotin jälkeen päämaanmittauskonttorin johdossa oli Eric af Wetterstedt (k. 1822). Ruotsin kauden lopulla keskeiseen osaan nousivat isojaon yhteydessä tehdyt liikamaan erottamiset. Liikamaa oli kylien välissä olevaa ei-kenenkään-maata, joka siihen asti oli ollut yhteisnautinnassa. Liikamaata oli sitä enemmän mitä pohjoisemmaksi mentiin. Yhdysvaltojen itsenäisyyssodan ( ) ja siihen liittyvän kauppasaarron takia puun kysyntä oli merkittävästi kasvanut. Myös kruunu kiinnostui metsien omistamisesta ja halusi saada isojaossa omansa juuri liikamaiden muodossa. Näin sai alkunsa valtion metsänomistus, myös aivan konkreettisella tasolla, vaikkakin jo Kustaa Vaasa oli aikoinaan julistanut metsien kuuluvan kruunulle. Kirjoittaja on filosofian tohtori, jolta ilmestyy syyskuussa Suomen maanmittauksen historiaa käsittelevä teos. Sähköposti mikko.huhtamies helsinki.fi. Isojako siirsi maanmittaushallinnon painopisteen maan tieteellistä kartoituksista tiluskartoituksiin. 15

16 Jarmo Ratia Maanmittausta 375 vuotta, entä jatkossa? Maanmittausta ja Maanmittauslaitosta tarvitaan tulevaisuudessakin. Paikkatietojen merkitys suunnittelussa, ympäristönsuojelussa, tutkimuksessa, hallinnossa ja liiketoiminnassa vain kasvaa. Antero Aaltonen, Maanmittauslaitos. MAAT ON MITATTU ja pyykit pantu, mitä te enää touhuatte. Näin kuulee aina silloin tällöin sanottavan. Se on hyvä kysymys, joka johdattelee pohtimaan perimmäisiä kysymyksiä: tarvitaanko maanmittausta ja Maanmittauslaitosta jatkossakin. Englannissa tällainen kysymyksenasettelu kuuluu määrävälein jokaisen julkisen organisaation tehtäviin. Maanmittaus Ruotsi-Suomessa alkoi verotuksellisista syistä. Valtakunnan hallinnointiin ja etenkin sodankäyntiin tarvittiin varoja. Karttojen hyödyllisyys myös sotatoimissa tiedostettiin. Satoja vuosia kestäneen kehityksen tuloksena maanomistukseen perustuvilla veroilla ei enää ole kovin suurta merkitystä julkisen talouden kannalta. Tosin jatkuvasti keskustellaan, pitäisikö tätä veromuotoa edelleen kehittää. Sen sijaan luotettava ja tarkka kiinteistöjärjestelmä on edelleen talouselämän ja yhteiskunnallisen vakauden perusta. Kiinteistöjärjestelmä osoittaa omistus- ja panttioikeuden kohteet maastossa. Muutosten tekeminen kiinteistöjärjestelmään tulee olla hallittua ja läpinäkyvää. Niinpä vastaus tämän maanmittauksen osion tarpeellisuudesta on itsestään selvästi myönteinen. Kiinteistöjärjestelmä Entä voidaanko nykyistä kiinteistöjärjestelmää ja sen ylläpitämistä kehittää, vai onko nykytila paras mahdollinen? Kiinteistöjärjestelmä syntyi isojaossa noin 250 vuotta sitten, Perimmäinen vastuu kiinteistöjärjestelmästä ja paikkatiedoista kuuluu julkiselle hallinnolle, ei yksityiselle sektorille, sanoo kirjoittaja Jarmo Ratia. 16

17 kun kylät ja talot muodostettiin. Jakojen seurauksena taloista syntyivät tilat ja tilojen jakojen seurauksena uudet tilat. Tilat ovat kiinteistöjä, jotka yhdessä muiden tilojen kanssa muodostavat kiinteistöjärjestelmän. Kiinteistöjärjestelmään kuuluu myös muita rajoiltaan määriteltyjä alueita, mutta esityksen yksinkertaistamisen vuoksi ne joudutaan tässä sivuuttamaan. Suomen kiinteistöjärjestelmässä myös kulkuoikeuksilla ja rasitteilla on keskeinen merkitys. Tiloilla saattaa olla yhteisiä alueita sekä kylän sisällä että toisen kylän alueella. Jokaisen tilan syntyhistoria voidaan arkistossa olevien maanmittaustoimitusten toimitusasiakirjojen avulla selvittää samoin kuin tiloihin liittyvät etuudet ja rasitteet. Suurimmissa kaupungeissa asemakaavoitetuilla alueilla kiinteistöt eivät ole enää sidoksissa kylä- ja talojärjestelmään. Voisiko näin olla myös muualla. Olisiko siitä jotakin etuja saatavissa. Silloin kukin kiinteistö muodostaisi oman kokonaisuutensa yksinään eikä sen syntyhistoriasta tarvitsisi välittää. Ensimmäinen askel tähän suuntaan on ollut, kun säädettiin, ettei kiinteistön yksilöintitunnus, sen rekisterinumero jakotoimituksissa muutu. Oikeastaan kysymys on siitä, mitä tietoja kiinteistöstä on saatavissa. Jos kiinteistöstä olisi helposti saatavissa kaikki sitä koskevat tiedot, lopputulos olisi asiakkaan kannalta verrattavissa kaupunkien tonttijärjestelmään. Kiinteistöt ja niitä koskevat tiedot merkitään kiinteistörekisteriin ja rekisterikarttaan. Valitettavasti vain nykyisellään kiinteistörekisterin ja -kartan tiedot ovat vajavaisia ja puutteellisia. Tämä puute on tiedostettu myös poliittisella tasolla. Maa- ja metsätalousministeriö on hyväksynyt vuonna 2005 kiinteistörekisterin perusparannuksen strategian otsikolla Kiinteistörekisteri 2015 päämäärät ja toimintalinjat. Vielä senkään jälkeen, kun strategian ehdottamat toimenpiteet on toteutettu, kiinteistörekisteri ei ole aivan täydellinen. Lopulliseksi tavoitteeksi olisikin asetettava, että kiinteistörekisteristä selviävät kaikki yksittäistä kiinteistöä koskevat tiedot ilman, että niitä joudutaan etsimään arkistosta. Työtä tulee riittämään paljon vielä vuoden 2015 jälkeenkin. Kirjaamisasiat Kirjaamisasiat siirtyvät Maanmittauslaitoksen hoidettaviksi vuoden 2010 alusta lukien. Silloin kiinteistöjen muodostaminen ja niihin kohdistuvien oikeuksin kirjaaminen ovat yhden viranomaisen vastuulla. Ne muodostavat silloin kokonaisuuden, joka mahdollistaa järjestelmän perusteisiin saakka ulottuvan kehittämistyön aloittamisen. Aluksi joudutaan analysoimaan, mitkä ovat ostajan ja myyjän tarpeet kiinteistön kaupassa. Kun kysymyksessä on yksityisoikeudellinen sopimus, joudutaan kysymään, tarvitaanko sen osalta jotain erityistä sääntelyä, vai riittäisikö yleinen oikeustoimilaki säädöspohjaksi. Myös sitä tulee pohtia, mitkä ovat yhteiskunnan tarpeet kiinteistökaupassa. Kaupanvahvistaja instituutio luotiin 1930-luvun laman seurauksena torjumaan kiinteistökeinottelua. Onko edelleen todellisia tarpeita järjestelmän säilyttämiseksi? Entä lainhuudon hakeminen, voitaisiinko siitäkin luopua? Digitaalinen maailma antaa aivan uusia mahdollisuuksia myös kiinteistön kaupan tekemisessä. Voitaisiin kuvitella, että ostaja ja myyjä hoitavat kaupan kodeistaan käsin verkon välityksellä. Kaupan kohde määritellään kuvaruudulla kiinteistörekisterin ja sijaintitarkan rekisterikartan avulla. Taustaksi kuvaruudulle voitaisiin hakea ilmakuvan alueesta ja maastotiedot maastotietokannasta. Kauppahinta suoritetaan sähköisenä maksuna. Mikäli kysymyksessä on määräala, myös toimitusinsinööri kytkeytyy istuntoon ja lohkominen suoritetaan samalla. Omistusoikeuden muutos kirjautuu rekisteriin välittömästi eikä erillistä lainhuudon hakemista tarvita. Pankki voitaisiin niin ikään kytkeä samaan istuntoon, jolloin panttioikeus voitaisiin vahvistaa ja laina myöntää samalla kertaa. Tällainen järjestelmä täyttäisi myös yhteiskunnan tarpeet. Osaamisyhteiskunnan perustana on tieto. Kiinteistöjen osalta se merkitsee sitä, että yhteiskunnassa tulee olla reaaliaikainen tieto, kuka kiinteistön omistaa, mitä oikeuksia kiinteistöön kohdistuu ja mikä on kiinteistön ulottuvuus erityisine etuuksineen ja rasitteineen maan pinnalla. Yllä kuvattu menettely asettaa eri rekistereiden laadulle hyvin korkeatasoisia vaatimuksia. Tavoitetason saavuttaminen on mahdollista vain eri viranomaisten yhteistyöllä ja ennen kaikkea yhteisymmärryksellä lopullisesta päämäärästä. Rekistereiden yhteiskäyttö on mahdollista vain, jos sama kohde eri rekistereissä on yksilöity yksiselitteisesti samalla tavalla. Pelkästään kansallisesti tämän tavoitetilan saavuttaminen on vielä vuosien päässä. Maastotietokanta Totesin alussa, että kartat oivallettiin käyttökelpoisiksi välineiksi sotatoimissa jo 1600-luvulla. Nykyään paikkatiedot ovat niin itsestään selvästi kaiken toiminnan perustana, ettei sitä tarvitse erityisesti perustella. Maanmittauslaitos sai digitaalisen maastotietokantansa valmiiksi vuonna 2007, kun myös aikaisemmin topografikunnan vastuulla olevat Lapin alueet liitettiin siihen. Tästä eteenpäin on tarkoitus keskittyä ajan tasalla pitoon. Taloudellisin tapa ylläpitää maastotietokantaa on yhteistyö muiden viranomaisten kanssa. Maanmittauslaitoksen tavoitteena on luoda yhteinen ja yhteensopiva maas- Lopulliseksi tavoitteeksi olisikin asetettava, että kiinteistörekisteristä selviävät kaikki yksittäistä kiinteistöä koskevat tiedot ilman, että niitä joudutaan etsimään arkistosta. totietokanta yhdessä muiden paikkatietoja tuottavien organisaatioiden kanssa. Näin saadaan tiedonkeruun päällekkäisyys poistettua. Tiedot kootaan tietoverkkoa pitkin eri lähteistä. Maastotietokanta ei olisi enää yksi fyysinen tietokanta vaan looginen kokonaisuus. Myös tämän tavoitetilan saavuttaminen vuoteen 2015 mennessä edellyttää suurta yhteisymmärrystä eri toimijoiden välillä ja asennemuutosta Maanmittauslaitoksen sisällä. Maanmittauslaitoksen rooli kehittyisi maastotietokannan ylläpitäjästä laadunvalvojaksi ja yleisten toimintaedellytysten luojaksi. Seuraavassa vaiheessa jokainen maastotietokannan kohde saa oman yksilöintiä osoittavan koodin. Kohteita maastotietokannassa on kymmeniä, jopa satoja miljoonia. Yksilöinnin avulla jokaiseen kohteeseen voidaan taas liittää muuta tietoa. Oman lisänsä työhön tuo INSPIRE direktiivin täytäntöönpano, joka tulee kestämään seuraavan vuosikymmenen loppuun saakka. Maanmittauslaitoksella tulee olemaan keskeinen rooli yhdessä muiden paikkatiedon tuottajien kanssa direktiivin toimeenpanossa Maankäyttöä ohjaa kaavoitus, joka kuuluu kuntien toimivaltaan. Ongelmaksi on koettu tiedon saanti kaavoitustilanteesta. 17

18 Antero Aaltonen, Maanmittauslaitos. Ongelmaksi on koettu tiedon saanti kaavoitustilanteesta. Tavoitteena on aikaansaada reaaliaikainen koko maan kattava tietokanta maankäytön rajoituksista. Tavoitteena on aikaansaada reaaliaikainen koko maan kattava tietokanta maankäytön rajoituksista. Kiinteistötietojärjestelmän käyttöönoton myötä edellytykset tämän suunnittelutietojärjestelmän kehittämiselle ovat olemassa. Siinäkin tulee Maanmittauslaitoksella olemaan keskeinen rooli. Paikkatiedot Paikkatiedot ovat viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana olleet kasvavan mielenkiinnon kohteena. On alettu puhua paikkatietoinfrastruktuurista, jossa sijaintitietoon liitetään ominaisuustietoja ja kaikki eri lähteistä tulevat tiedot ovat yhteen sovitettuja. Paikkatiedot elävät uutta tulemistaan ja olemme vasta tämän kehityskulun alussa. Paikkatiedot eivät enää pelkästään kuvaile maastoa, ilmoita sijaintia tai osoita suuntaa haluttuun kohteeseen. Niistä on tullut tiedonkäsittelyjärjestelmiä. Parhaimmillaan ne organisoivat tietoa ja inhimillistä ymmärrystä helposti omaksuttavaan ja käsitettävään muotoon. Osoituksena niistä suurista odotuksista, joita paikkatietojen hyödyntämiseen liitetään, ovat suurten IT-yritysten kuten Nokian, Googlen, Microsoftin ja Yahoon panostukset alalle. Suomen yrityshistorian suurin yksittäinen kauppa tehtiin paikkatiedoilla, kun Nokia osti amerikkalaisen tiekarttoihin erikoistuneen Navtechyrityksen huikealla 5,7 miljardilla eurolla. Jää nähtäväksi, pystyvätkö nämä yritykset liittämään paikkatietoihin niin paljon palveluja ja tuotteita, että niistä muodostuu tosiasiallinen paikkatietoinfra struktuuri. Olen edellä kuvannut paikkatietoalan tulevaisuuden näkymiä. Se osoittanee, että tekemistä tulee riittämään useiksi vuosikymmeniksi. Tässä suhteessa tulevaisuuden ennustaminen on helppoa. Maanmittauslaitoksen rooli tulee jatkossakin olemaan kiinteistöjärjestelmän Maanmittauslaitoksen rooli kehittyisi maastotietokannan ylläpitäjästä laadunvalvojaksi ja yleisten toimintaedellytysten luojaksi. ja maastotietokannan ylläpitäminen. Molemmat ovat sellaisia yhteiskunnan perusinfrastruktuurin osia, joita ei saa päästää rapautumaan. Maanmittauslaitoksen tulee lisäksi saattaa hallussaan oleva tieto mahdollisimman laajan käyttäjäkunnan hyödynnettäväksi. Maanmittauslaitos on omalta osaltaan halunnut edistää ja helpottaa tuottamansa tiedon käyttöönottoa antamalla se viranomaiskäyttöön käytännössä ilmaiseksi. Vaikka uusi käytäntö on ollut vasta muutaman kuukauden voimassa, se on saanut hyvin myönteisen vastaanoton. Voinee sanoa, ettei ole ainoastaan Maanmittauslaitoksen vaan koko yhteiskunnan etu, jos kaikissa merkittävissä paikkatietojärjestelmissä on Maanmittauslaitoksen tuottamat peruspaikkatiedot pohjana. Lisäarvoa tuottavan jatkojalostuksen Maanmittauslaitos jättää kernaasti yksityisen sektorin tehtäväksi. Organisaatio Maanmittauslaitoksen organisaatiota uudistettiin 1990-luvulla kolme kertaa. Sen seurauksena organisaatiotasoja ja yksikköjen lukumäärää vähennettiin, johtoa kevennettiin ja toimipisteverkkoa saneerattiin. Samaa aikaan strategiaksi omaksuttiin keskittyminen laitoksen lakisääteisiin ydintehtäviin. Karttakeskus liikelaitostettiin, yhtiöitettiin ja yksityistettiin. Sateliittikuvakeskus yhtiöitettiin ja yksityistettiin. Kaavojen tekemisestä laitos oli jo luopunut aikaisemmin. Nyt luovuttiin myös kaavojen pohjakarttojen tekemisestä tilaustyönä. Myös yksittäisten kiinteistöjen arvonmääritykset lopetettiin. Periaatteena oli ja on, ettei Maanmittauslaitos ryhdy sellaiseen toimintaan, joka saattaisi sen puolueettomuuden vaaraan. Alan keskeinen lainsäädäntö maakaari ja kiinteistönmuodostamislaki on uudistettu. Maanmittaustoimitusten tekeminen ja kartantuotanto on uudistettu perusteellisesti JAKO-perheen sovellusten käyttöönotolla. Laatuun kiinnitettiin erityistä huomiota prosessiorganisaation ja tiimityöskentelyn myötä. Kaikkien näiden toimenpiteiden seurauksena työn tuottavuutta on voitu parantaa merkittävästi. Laitoksen henkilöstömäärä on vähentynyt yli 700 henkilöllä. Ylimmän johdon huolen aiheena tulee pysyvästi olla toiminnan tehokkuus, taloudellisuus ja vaikuttavuus sekä ne puitteet, missä toimintaa harjoitetaan. Hallinnollisia rakenteita tulee voida edelleen kehittää korkea palvelutaso säilyttäen. Lähivuosina tapahtuva eläköityminen antaa mahdollisuuden harkita kentän yksikköjen lukumäärää. Vastaako 18

19 Pasilanmäen organisaatio muuttuneita olosuhteita, on myös syytä pohtia. Toimintojen ulkoistamista ja yksityistämistä pitää harkita, mikäli se osoittautuu kokonaistaloudellisesti edullisimmaksi ratkaisuksi. Pohjoismaiden välillä on verrattu kustannuksia lohkomisen suorittamisessa. Maanmittauslaitos on osoittautunut tässä vertailussa edullisimmaksi. Toimintaa tulee kuitenkin edelleen tehostaa. Huolimatta menestyksestämme pohjoismaisessa vertailussa on toimitusten hinta jatkuvan päivittelyn aihe asiakkaiden keskuudessa. Toimitusten kustannuksista ylivoimaisesti suurin osa muodostuu palkoista ja muista henkilöstökuluista. Palkankorotuksilla ja työaikaan liittyvillä järjestelyillä on siten välitön korottava vaikutus toimituksen kustannuksiin ja sitä kautta asiakkaalta perittävään hintaan ellei toiminnan tuottavuutta pystytä korotuksia vastaavasti parantamaan. Viimeaikaiset palkka- ja muut ratkaisut ovat sitä tasoa, että lyhyellä aikavälillä tuottavuuden nostaminen on erittäin haasteellista. Olisikin selvitettävä, toisiko ostopalvelujen käyttö mittaustoiminnassa kustannussäästöjä ja tuottavuushyötyjä asiakkaan kannalta. Lopuksi Maanmittausta on harjoitettu 375 vuotta. Ei ole epäilystäkään etteikö sitä tehtäisi vielä satoja vuosia. Sen sisältö saattaa ajan saatossa muuttua, mutta perusteet pysyvät. Kiinteistöjärjestelmä ja sen ylläpitäminen on vastaisuudessakin talouselämän ja yhteiskunnallisen vakauden perusta. Paikkatietojen merkitys suunnittelussa, ympäristönsuojelussa, tutkimuksessa, hallinnossa ja liiketoiminnassa vain kasvaa. Perimmäinen vastuu molemmista kuuluu julkiselle hallinnolle, ei yksityiselle sektorille. Maanmittausta ja Maanmittauslaitosta tarvitaan. Kirjoittaja on Maanmittauslaitoksen pääjohtaja. Sähköposti jarmo.ratia maanmittauslaitos.fi. Olisi selvitettävä, toisiko ostopalvelujen käyttö mittaustoiminnassa kustannussäästöjä ja tuottavuushyötyjä asiakkaan kannalta.

20 ANTTI TUURI on Kauhavalla syntynyt kirjailija, koulutukseltaan diplomi-insinööri. Tuuri tunnetaan ennen kaikkea pohjalaisia kuvaavista kirjoistaan. Hän sai Finlandia-palkinnon 1997 teoksestaan Lakeuden kutsu ja Pohjanmaasarjan ensimmäisestä teoksesta Pohjanmaa Pohjoismaisen Neu voston kirjallisuuspalkinnon vuonna 1985.Tuuri on myös suomentanut islantilaisia saagoja. Antti Tuurin teoksista on filmatisoitu useita elokuvia. Tämän lisäksi hän on myös kirjoittanut TV-sarjoja ja lähes sata kuunnelmaa. Hänen kirjojaan on käännetty kuudelletoista kielelle. Tuuri on aikamme näkyvimpiä ja arvostetuimpia kertojia. Hänen tiedetään pohjustavan kaunokirjallisetkin teoksensa huolellisesti ja usein laajoin haastatteluin, jotka antavat teoksille niiden uskottavuuden. Myös henkilökohtaiset kokemukset ovat hänen kirjojensa keskeistä materiaalia. (Lähde: Wikipedia.) Antti Tuuri KESÄTÖITÄ KESÄÄ 1962 se muistaakseni oli, kun Lappajärven Tarvolassa jaettiin isoa maatilaa, ja isäni Elias Tuuri, joka oli Lappajärven ja Vimpelin pitäjien taksamittari, määräsi minut kartoittajansa Erkki Mäntyniemen apulaiseksi; koko tila kartoitettiin. Mieluummin olisin ollut laiskana, lueskellut hiukan koulukirjoja, koska syksyllä alkoi abiturienttivuosi, ja muitakin kirjoja, ja odottanut lauantain tansseja ja pikkulauantaita, keskiviikkoa, jolloin myös jollakin Pohjanmaan monista lavoista olisi tanssit. Kartoittajan apulainen minusta kuitenkin tuli. Taksapiireihin järjestetty maanmittauslaitos oli silloin jo ajautunut merkilliseen umpikujaan: maanmittareiden työmäärä vain lisääntyi, mutta toimituksista perittävät palkkiot eivät pysyneet edes inflaation mukana. Järkevimmät maanmittarit siirtyivät tekemään vain lohkomisia, huvilatonttien erottamisia ja muita vähätöisiä hommia, joista vielä leipä lohkesi, mutta isoihin jakoihin ei enää koskettu, ja ne jäivät makaamaan vuosikausiksi. Isäni ei kuulunut järkeviin; jaettavaksi tullut maatila oli iso ja siinä oli isosti töitä. Minä olin tietenkin palkattomana apulaisena. Muistan kesän kuitenkin kauniina. Kartoitimme ensin peltomaat, joita oli puoli kylää. Uittotyöt olivat jo loppuneet Lappajärveltä, uitto huilasi jossakin Ähtävänjoella kohti Pietarsaarta, ja taloista oli antaa miehiä kartoittajalle apulaisiksi. Apumiehet olivat nuoria ukkomiehiä, jotka kiusoittelivat toisiaan ja minuakin ankarasti naisasioilla. Perinteisin menetelmin vedettiin selkälinjaa pellonreunoissa ja kartanoilla, etsittiin pyykkejä ja kuunneltiin kylän vanhojen miesten muistelmia: Siinä se pyykki oli vuonna 1908 kun olin tässä takahaassa paimenessa. Annan Kallen Matti kai sen haki, kun vuonna -45 sai rintamamiestontin ja tarvitsi kivijalkaan sopivaa kiveä. Niin kauan kuin oltiin kylällä, talo tarjosi ruuan, metsissä oltiin omissa eväissä. Muistan, että pöydässä oli aina lisäkkeenä etikkakurkkuja, viipaleiksi leikattuja avomaankurkkuja, joita oli pidetty aamupäivä etikkavedessä, sokerissa ja suolassa, ja ripoteltu tilliä sekaan. Hyviltä ne maistuivat 20

Tuusulan museo / Matti Ruotsalainen MAANKÄYTTÖ 3/2008

Tuusulan museo / Matti Ruotsalainen MAANKÄYTTÖ 3/2008 Tuusulan museo / Matti Ruotsalainen 6 Heikki Ylikangas Väkivalta voitti niin lain kuin oikeudenkin kohtuudesta puhumattakaan. Se velloi kautta Euroopan runsaana keskiajalla ja 1500-luvulla, se kääntyi

Lisätiedot

Nimi: Kiinteistö Oy Rauhan Ranta 6 Y-tunnus: 2145043-0 Osoite: c/o Holiday Club Resorts Oy, Hitsaajankatu 22, 00810 Helsinki

Nimi: Kiinteistö Oy Rauhan Ranta 6 Y-tunnus: 2145043-0 Osoite: c/o Holiday Club Resorts Oy, Hitsaajankatu 22, 00810 Helsinki KIINTEISTÖN KAUPPAKIRJA 1 OSAPUOLET 1.1 Myyjä Nimi: Kiinteistö Oy Rauhan Ranta 6 Y-tunnus: 2145043-0 Osoite: c/o Holiday Club Resorts Oy, Hitsaajankatu 22, 00810 Helsinki ("Myyjä") 1.2 Ostaja Nimi: Eläkevakuutusosakeyhtiö

Lisätiedot

Nimi: Saimaan Palvelukiinteistöt Oy Y-tunnus: 2264713-9 Osoite: c/o Holiday Club Resorts Oy, Hitsaajankatu 22, 00810 Helsinki

Nimi: Saimaan Palvelukiinteistöt Oy Y-tunnus: 2264713-9 Osoite: c/o Holiday Club Resorts Oy, Hitsaajankatu 22, 00810 Helsinki KIINTEISTÖN KAUPPAKIRJA 1 OSAPUOLET 1.1 Myyjä Nimi: Saimaan Palvelukiinteistöt Oy Y-tunnus: 2264713-9 Osoite: c/o Holiday Club Resorts Oy, Hitsaajankatu 22, 00810 Helsinki ("Myyjä") 1.2 Ostaja Nimi: Magic

Lisätiedot

SAAMELAISTEN MAA- JA ELINKEINO-OIKEUKSIEN OIKEUDELLISET PERUSTEET - Historiallinen katsaus -

SAAMELAISTEN MAA- JA ELINKEINO-OIKEUKSIEN OIKEUDELLISET PERUSTEET - Historiallinen katsaus - SAAMELAISTEN MAA- JA ELINKEINO-OIKEUKSIEN OIKEUDELLISET PERUSTEET - Historiallinen katsaus - Oik. kand. Heikki J. Hyvärinen Saamentutkimuksen seminaari Levillä 30.9. 1.10.2010 1 NYKYINEN TILANNE JA KYSYMYKSIÄ

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Pär-Gustaf Relander. Y-tunnus: 0151364-1 PL 4, 15561 Nastola

Pär-Gustaf Relander. Y-tunnus: 0151364-1 PL 4, 15561 Nastola Kunnanhallitus 205 08.12.2014 Kauppakirja, Relander 967/41.411/2014 Kunnanhallitus 205 Pär-Gustaf Relanderin ja Nastolan kunnan kesken on 27.11.2014 alle kir joi tet tu seuraavan sisältöinen kauppakirja.

Lisätiedot

Pär-Gustaf Relander. Y-tunnus: 0151364-1 PL 4, 15561 Nastola

Pär-Gustaf Relander. Y-tunnus: 0151364-1 PL 4, 15561 Nastola Kunnanhallitus 203 08.12.2014 Kauppakirja, Relander 967/41.411/2014 Kunnanhallitus 203 Pär-Gustaf Relanderin ja Nastolan kunnan kesken on 27.11.2014 alle kir joi tet tu seuraavan sisältöinen kauppakirja.

Lisätiedot

K A U P P A K I R J A Myyjä: Vesilahden kunta (y-tunnus: 0157711-9) Lindinkuja 1 37470 VESILAHTI Ostaja: KAUPAN KOHDE: KAUPPAHINTA: Liisa Kristiina Kuusela (090745-536B) Tapolantie 10 37470 Vesilahti Noin

Lisätiedot

Mistä on kysymys Ylä-Lapin maanomistusongelmassa?

Mistä on kysymys Ylä-Lapin maanomistusongelmassa? Mistä on kysymys Ylä-Lapin maanomistusongelmassa? Lapinkyläjärjestelmä Saamelaisten elinkeinorakenteen muutokset Valtiovallan suhde Lapinmaahan ja saamelaisiin Pohjoisten kuntien isojaot Yhteenveto Arvo

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 17.8.2015 liite nro 7 (1/5)

Kaupunginhallitus 17.8.2015 liite nro 7 (1/5) Kaupunginhallitus 17.8.2015 liite nro 7 (1/5) KIINTEISTÖREKISTERIN KARTTAOTE 10.8.2015 Rekisteriyksikkö 992-454-1-98 Hirvaskankaan Liikekeskus Sivu 1 (1) Kiinteistötunnus: 992-454-1-98 Nimi: Hirvaskankaan

Lisätiedot

MIKSI METSÄTILUSJÄRJESTELYJEN TARVE KASVAA? Metsien käytön kehittäminen ja tilusjärjestelyt MML:n toimintastrategiassa.

MIKSI METSÄTILUSJÄRJESTELYJEN TARVE KASVAA? Metsien käytön kehittäminen ja tilusjärjestelyt MML:n toimintastrategiassa. MIKSI METSÄTILUSJÄRJESTELYJEN TARVE KASVAA? Metsien käytön kehittäminen ja tilusjärjestelyt MML:n toimintastrategiassa. Arvo Kokkonen 14.9.2009 Helsinki Metsätilojen koon ja rakenteen kehittämishanke Maanmittaustoimitukset

Lisätiedot

Kauppaan ei kuulu osuuksia yhteisiin alueisiin eikä erityisiin etuuksiin.

Kauppaan ei kuulu osuuksia yhteisiin alueisiin eikä erityisiin etuuksiin. 1/6 Asianumero KAUPAN OSAPUOLET KAUPPAKIRJA Myyjä: Ostaja: Suomen valtio, Metsähallitus Kotipaikka Vantaa, Y-tunnus 0116726-7 Osoite: PL 94, 01301 VANTAA Keuruun kaupunki Multiantie 5 42700 Keuruu Y-tunnus

Lisätiedot

Kauppahinta viisikymmentätuhatta (50.000,00) euroa. Tämän kiinteistökaupan kaikki ehdot on esitetty tässä

Kauppahinta viisikymmentätuhatta (50.000,00) euroa. Tämän kiinteistökaupan kaikki ehdot on esitetty tässä Kiinteistön kauppa 1 (4) Myyjä Rautjärven kunta (0206951-1) Simpeleentie 12 56800 SIMPELE Ostaja Kuusisto, Ville Pekka Tapani Ahmakuja 3 55420 Imatra Kaupan kohde Kauppahinta Rautjärven kunnan Torsansalon

Lisätiedot

PARANNETTAVA METSÄTILUSJÄRJESTELYILLÄ? Metsäalueiden käytön kehittäminen ja tilusjärjestelyt. Arvo Kokkonen 20.1.2011 Ylivieska

PARANNETTAVA METSÄTILUSJÄRJESTELYILLÄ? Metsäalueiden käytön kehittäminen ja tilusjärjestelyt. Arvo Kokkonen 20.1.2011 Ylivieska MIKSI METSIEN TILUSRAKENNETTA ON PARANNETTAVA METSÄTILUSJÄRJESTELYILLÄ? Metsäalueiden käytön kehittäminen ja tilusjärjestelyt MML:n toimintastrategiassa. Arvo Kokkonen 20.1.2011 Ylivieska 1 MAANMITTAUSLAITOS

Lisätiedot

KAUPPAKIRJA. Kauhavan kaupungin Alahärmän kaupunginosassa sijaitseva MÄNTYRINNEniminen kiinteistö (233-411-23-4).

KAUPPAKIRJA. Kauhavan kaupungin Alahärmän kaupunginosassa sijaitseva MÄNTYRINNEniminen kiinteistö (233-411-23-4). KAUPPAKIRJA Myyjä: Eira, Aarre Esko Kalevi kp. c/o Eira, Esko Tapio Kulnevintie 21, 62300 Härmä Ostaja: Kauhavan kaupunki Y-tunnus: 0208852-8 Kauppatie 109, 62200 Kauhava Kaupan kohde: Kauhavan kaupungin

Lisätiedot

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016 Kuolinpesä metsän omistajana Projektineuvoja Jorma Kyllönen Tietoinen metsänomistus -hanke 2 Kuolinpesä Puhekielessä perikunta Itsenäinen verotusobjekti,

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 72/98 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Annettu Helsingissä 19 päivänä toukokuuta1999 Päätös nro 24/99 Asia Korvausvaatimus Korvausvaatimuksen perusteena olevat päätökset Korvausvaatimus

Lisätiedot

KAUPPAKIRJA. 1/3 osuudella: Kehusmaa (os. Alapassi), Sisko Helena, osoite: Kanavakatu 4, 28200 Pori

KAUPPAKIRJA. 1/3 osuudella: Kehusmaa (os. Alapassi), Sisko Helena, osoite: Kanavakatu 4, 28200 Pori KAUPPAKIRJA Myyjät: 1/3 osuudella: Alapassi, Antti Veikko osoite: Iidesranta 46 A 006, 33100 Tampere 1/3 osuudella: Alapassi, Erkki Tapani, kuolinpesä, jonka edunsaajana Koivisto, Kirsti Aino Marjatta

Lisätiedot

Nousiaisten kunta, Y-tunnus 0135821-5 (jäljempänä Myyjä ) Nukki Jonna Marita, (xxxxxx-xxxx), 21270 Nousiainen. (jäljempänä Ostaja )

Nousiaisten kunta, Y-tunnus 0135821-5 (jäljempänä Myyjä ) Nukki Jonna Marita, (xxxxxx-xxxx), 21270 Nousiainen. (jäljempänä Ostaja ) 1/5 KAUPPAKIRJA MYYJÄ Nousiaisten kunta, Y-tunnus 0135821-5 (jäljempänä Myyjä ) OSTAJA Nukki Jonna Marita, (xxxxxx-xxxx), 21270 Nousiainen (jäljempänä Ostaja ) KAUPAN KOHDE Nousiaisten kunnassa sijaitsevien

Lisätiedot

Yhteismetsä. omistusratkaisuna. Yhteismetsän perustaminen ja oman maan liittäminen yhteismetsään

Yhteismetsä. omistusratkaisuna. Yhteismetsän perustaminen ja oman maan liittäminen yhteismetsään Yhteismetsä omistusratkaisuna Yhteismetsän perustaminen ja oman maan liittäminen yhteismetsään Kalle Konttinen 040-5636066, kalle.konttinen@maanmittauslaitos.fi Esityksen sisältö 1. Yhteismetsien taustoista

Lisätiedot

Yhteismetsä omistusratkaisuna

Yhteismetsä omistusratkaisuna Yhteismetsä omistusratkaisuna Yhteismetsän perustaminen ja oman maan liittäminen yhteismetsään Kalle Konttinen 040-5636066, kalle.konttinen@maanmittauslaitos.fi Esityksen sisältö 1. Yhteismetsien taustoista

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen yhteistyö maankäytössä. Rakennuttajan kokemuksia

Julkisen ja yksityisen yhteistyö maankäytössä. Rakennuttajan kokemuksia Julkisen ja yksityisen yhteistyö maankäytössä Rakennuttajan kokemuksia ASUNTOSÄÄTIÖ - Perustettiin vuonna 1951 rakennuttamaan Tapiola Perustajajärjestöt Väestöliitto Mannerheimin Lastensuojeluliitto SAK

Lisätiedot

KIINTEISTÖN KAUPPAKIRJA

KIINTEISTÖN KAUPPAKIRJA KIINTEISTÖN KAUPPAKIRJA MYYJÄ: Kauhavan kaupunki, y-tunnus 0208852-8 Kauppatie 109, 62200 KAUHAVA. OSTAJA: Eepee-Kiinteistöt Oy, y-tunnus 2285106-8 Osoite: PL 70, 60101 SEINÄJOKI. KAUPAN KOHDE: Kauhavan

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot

SUOMALAINEN KIINTEISTÖJÄRJESTELMÄ

SUOMALAINEN KIINTEISTÖJÄRJESTELMÄ SUOMALAINEN KIINTEISTÖJÄRJESTELMÄ KIINTEISTÖJÄRJESTELMÄN KOKONAISUUS KIINTEISTÖJAOTUS KIINTEISTÖREKISTERIYKSIKÖT Aalto-yliopisto / Maankäyttötieteiden laitos Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos 1 SUOMALAINEN

Lisätiedot

Yhteismetsä omistusratkaisuna. Yhteismetsään liittyminen, Jarmo Korhonen 19.2.2014

Yhteismetsä omistusratkaisuna. Yhteismetsään liittyminen, Jarmo Korhonen 19.2.2014 Yhteismetsä omistusratkaisuna Yhteismetsään liittyminen, Jarmo Korhonen 19.2.2014 Lisämaan hankkiminen yhteismetsissä Laajenemisen vaihtoehdot: Metsätilojen osto, liittäminen yhteismetsään osuuksia vastaan,

Lisätiedot

HAKEMUS 16.1 0.2007. Tarvittaessa lisätietoja asiassa antaa Jouni Puhakka, gsm 040-50 6363 8 tai jouni.puhakka@lindstro~ninvest.fi.

HAKEMUS 16.1 0.2007. Tarvittaessa lisätietoja asiassa antaa Jouni Puhakka, gsm 040-50 6363 8 tai jouni.puhakka@lindstro~ninvest.fi. * Lindström v HAKEMUS C-?,!. "Q-$:j.,.c*,.g./ew- 16.1 0.2007 HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUKSELLE Lindström Oy suunnittelee Konalassa osoitteessa Ristipellontie 14, Helsinki sijaitsevan palvelukeskuskiinteistönsä

Lisätiedot

Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön

Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön Suomen Kartografinen Seura Kevätseminaari Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön 29.3.2012 Antti Vertanen Maa- ja metsätalousministeriö 2001-2010 strategia

Lisätiedot

Y-tunnus 0208852-8 Osoite: Kauppatie 109, 62200 Kauhava

Y-tunnus 0208852-8 Osoite: Kauppatie 109, 62200 Kauhava Kh 22.2.2016 liite x 1/5 Asianumero MH 833/2016, 06.04.01 KAUPPAKIRJA KAUPAN OSAPUOLET Myyjä: Ostaja: Suomen valtio, Metsähallitus Kotipaikka Vantaa, Y-tunnus 0116726-7 Osoite: PL 94, 01301 VANTAA Kauhavan

Lisätiedot

Maanmittauslaitoksen palvelut osakaskunnalle. Kotka Merikeskus Vellamo 26.10.2010 Ursula Seppä-Nieminen Kaakkois-Suomen maanmittaustoimisto

Maanmittauslaitoksen palvelut osakaskunnalle. Kotka Merikeskus Vellamo 26.10.2010 Ursula Seppä-Nieminen Kaakkois-Suomen maanmittaustoimisto Maanmittauslaitoksen palvelut osakaskunnalle Kotka Merikeskus Vellamo 26.10.2010 Ursula Seppä-Nieminen Kaakkois-Suomen maanmittaustoimisto 1 Maanmittauslaitoksen tehtävät kiinteistönmuodostamis- ja tilusjärjestelytoiminta

Lisätiedot

11.10.2013 Tekijän nimi

11.10.2013 Tekijän nimi 11.10.2013 Tekijän nimi Arkkitehtuuri kehittämisen välineenä Kokonaisarkkitehtuuri hallitun muutoksen avaimena Etelä-Savon maakuntaliitto 10.10.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Otteen rekisteriyksikön tunnus esitetään alleviivattuna silloin, kun se esiintyy otteella muualla kuin otsikko- ja perustiedoissa.

Otteen rekisteriyksikön tunnus esitetään alleviivattuna silloin, kun se esiintyy otteella muualla kuin otsikko- ja perustiedoissa. Kiinteistörekisteriote ja Kiinteistörekisterin tietoja Kiinteistörekisteristä saatavat otteet ovat oikeaksi todistettava "Kiinteistörekisteriote" ja "Kiinteistörekisterin tietoja". Ne eroavat toisistaan

Lisätiedot

3 KAUPAN KOHDE 5 KAUPAN MUUT EHDOT 4 KAUPPAHINTA 2 OSTAJA. Merimasku-Antinlinna 23.5.2014. Luonnos ---- 1 MYYJÄ

3 KAUPAN KOHDE 5 KAUPAN MUUT EHDOT 4 KAUPPAHINTA 2 OSTAJA. Merimasku-Antinlinna 23.5.2014. Luonnos ---- 1 MYYJÄ NAANTALIN KAUPUNKI KAUPPAKIRJA 23.5.2014 ---- 1 Luonnos ---- 1 MYYJÄ 2 OSTAJA Naantalin kaupunki, y-tunnus 0135457-2 Käsityöläiskatu 2 21100 Naantali Petri Kodisoja 3 KAUPAN KOHDE Naantalin kaupungin Tammisaaren

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSOPIMUS ASEMAKAAVAN LAATIMISES- TA / KIINTEISTÖKAUPAN ESISOPIMUS

MAANKÄYTTÖSOPIMUS ASEMAKAAVAN LAATIMISES- TA / KIINTEISTÖKAUPAN ESISOPIMUS Luonnos 16.10.2014 MAANKÄYTTÖSOPIMUS ASEMAKAAVAN LAATIMISES- TA / KIINTEISTÖKAUPAN ESISOPIMUS Sopijapuolet Sastamalan kaupunki, 0144411-3 PL 23 38201 Sastamala (kaupunki) Sopimuksen kohde Asemakaavan laatiminen

Lisätiedot

MÄÄRÄALAN KAUPPAKIRJA

MÄÄRÄALAN KAUPPAKIRJA Sivu 1 / 5 MÄÄRÄALAN KAUPPAKIRJA KAUPAN OSAPUOLET MYYJÄT 1/5 Marja-Leena Airio 1/5 Merja Hannele Meronen 1/5 Jarkko Pekka Nurminen 1/5 Jarmo Tapio Nurminen 1/5 Jorma Tapani Nurminen yhteyshenkilö: Jarkko

Lisätiedot

Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt

Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt Polvelta toiselle -messut Mikkeli 14.4.2014 Seppo Niskanen Tarkkana jo perunkirjoitusvaiheessa Perukirjassa luetellaan vainajan (ja lesken) omaisuus Arvoina kannattaa

Lisätiedot

Maastotietokannan ylläpito

Maastotietokannan ylläpito Maastotietokannan ylläpito Kuntien paikkatietoseminaari 10.-11.2.2015 Risto Ilves Kehityspäällikkö, Maastotietotuotanto Maanmittauslaitos Sisältö Nykytoiminta lyhyesti Kansallinen maastotietokanta hanke

Lisätiedot

MYYJÄ Karungin Palvelukoti ry (Y-tunnus: 0216145-7) os. Satamakatu 12, 95400 Tornio.

MYYJÄ Karungin Palvelukoti ry (Y-tunnus: 0216145-7) os. Satamakatu 12, 95400 Tornio. KAUPPAKIRJA MYYJÄ Karungin Palvelukoti ry (Y-tunnus: 0216145-7) os. Satamakatu 12, 95400 Tornio. OSTAJA KAUPAN KOHDE Tornion kaupunki os. Suensaarenkatu 4, 95400 Tornio Vanhainkoti -nimisestä tilasta,

Lisätiedot

3 Naantalin kaupungin 12. kaupunginosan (Pirttiluoto) 42. korttelin tontti nro 5, osoitteessa Pirttiluodontie X, 21110 Naantali.

3 Naantalin kaupungin 12. kaupunginosan (Pirttiluoto) 42. korttelin tontti nro 5, osoitteessa Pirttiluodontie X, 21110 Naantali. 1 1 Myyjä Naantalin kaupunki, y-tunnus 0135457-2. 2 Ostaja 3 Kaupan kohde Naantalin kaupungin 12. kaupunginosan (Pirttiluoto) 42. korttelin tontti nro 5, osoitteessa Pirttiluodontie X, 21110 Naantali.

Lisätiedot

Kiinteistötoimitukset metsätilalla

Kiinteistötoimitukset metsätilalla Kiinteistötoimitukset metsätilalla Kalle Konttinen 040-5636066, kalle.konttinen@maanmittauslaitos.fi Esityksen sisältö Maanmittauslaitoksen organisaatiouudistus Yleistä kiinteistötoimituksista Kiinteistötoimitukset

Lisätiedot

Ostaja Raision seudun Koulutuskuntayhtymä y-tunnus 0204427-7 Eeronkuja 3 21200 Raisio

Ostaja Raision seudun Koulutuskuntayhtymä y-tunnus 0204427-7 Eeronkuja 3 21200 Raisio KAUPPAKIRJA Myyjä Raision kaupunki y-tunnus 0204428-5 PL 100 21201 Raisio Ostaja Raision seudun Koulutuskuntayhtymä y-tunnus 0204427-7 Eeronkuja 3 21200 Raisio Kaupan kohde Kiinteistö 680-1-156-2 rakennuksineen.

Lisätiedot

OSAKEKAUPPAKIRJA. Lappeenrannan kaupungin. Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n. välillä. (jäljempänä Kauppakirja )

OSAKEKAUPPAKIRJA. Lappeenrannan kaupungin. Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n. välillä. (jäljempänä Kauppakirja ) OSAKEKAUPPAKIRJA Lappeenrannan kaupungin ja Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n välillä (jäljempänä Kauppakirja ) 1. Kaupan osapuolet 1.1 Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy (y-tunnus 0433221-3), Valtakatu 44,

Lisätiedot

Tällä luovutuskirjalla toteutetaan edellä mainituin tavoin yhtymäkokouksen tekemän päätöksen mukaisesti kiinteistöjen luovutus peruskunnille.

Tällä luovutuskirjalla toteutetaan edellä mainituin tavoin yhtymäkokouksen tekemän päätöksen mukaisesti kiinteistöjen luovutus peruskunnille. 1 Luovutuskirja Luovuttaja Raision Naantalin Vesilaitos -kuntayhtymä (Y- 0204419-7) Luovutuksensaajat Raision kaupunki (Y- 0204428-5) Naantalin kaupunki (Y- 0135457-2) Luovutuksen tausta Raision Naantalin

Lisätiedot

Historialliset paikat ja kartat

Historialliset paikat ja kartat Historialliset paikat ja kartat Esko Ikkala 27.11.2015 Sisällys 1. Motivaatio ja tavoitteet 2. Sotasammon paikkaontologian kokoaminen 3. Historiallisten karttojen käyttöönotto 4. Sotasammon paikkanäkymän

Lisätiedot

Naantalin kaupunki Kauppakirja 1 Jouni T. Laine (Ponikummun hanke) Luonnos 13.1.2016

Naantalin kaupunki Kauppakirja 1 Jouni T. Laine (Ponikummun hanke) Luonnos 13.1.2016 Naantalin kaupunki Kauppakirja 1 1 Myyjä 2 Ostajat Naantalin kaupunki (y-tunnus 0135457-2), Käsityöläiskatu 2, 21100 Naantali. Jouni T. Laine, Raisio 3 Kaupan kohde Naantalin kaupungin (529) Immasen kylän

Lisätiedot

Fysiikan historia Luento 2

Fysiikan historia Luento 2 Fysiikan historia Luento 2 Ibn al- Haytham (Alhazen), ensimmäinen tiedemies Keskiajan tiede Kiinnostus =iloso=iaa ja luonnontiedettä kohtaan alkoi laantua Rooman vallan kasvaessa Osa vanhasta tiedosta

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Arvoa tuottava IPR-salkku ei synny sattumalta

Arvoa tuottava IPR-salkku ei synny sattumalta Arvoa tuottava IPR-salkku ei synny sattumalta IPR-lakimies Ari-Pekka Launne Helsinki 3.6.2015 Oikeuksien varmistaminen Tuotekehitys Markkinoilletulo Brändi TUOTE ja sen SUOJAUS Kartoitus Seuranta Palaute

Lisätiedot

Yhteismetsän hallinto

Yhteismetsän hallinto LAAJENEVAT JA KEHITTYVÄT YHTEISMETSÄT Koulutusprojekti 2012-2014 PEREHDYTYSAINEISTO 1/2013 Yhteismetsän hallinto Perehdytysaineisto yhteismetsien avainhenkilöille 14.2.2014 Kemijärven, Kuusamon, Posion

Lisätiedot

Y-tunnus: 0151364-1 PL 4, 15561 Nastola. Jukka-Matti Jäppinen

Y-tunnus: 0151364-1 PL 4, 15561 Nastola. Jukka-Matti Jäppinen Kunnanhallitus 37 16.03.2015 Kauppakirja, Jäppinen Kunnanhallitus 37 Nastolan kunnan ja Jukka-Matti Jäppisen kesken on laadittu seu raavan sisältöinen kauppakirja. Kauppa perustuu kunnanhallituksen lainvoimaiseen

Lisätiedot

MÄRKÄTILAKORJAUKSET 27.3. 2013. Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi

MÄRKÄTILAKORJAUKSET 27.3. 2013. Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi MÄRKÄTILAKORJAUKSET 27.3. 2013 Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Osakkeenomistajan remontit Kunnossapito- tai muutostyö Kunnossapitotyöt: Yhtiön kunnossapitoa on kiinteistön ylläpitoon kuuluva toiminta, joka

Lisätiedot

Me allekirjoittaneet sopijapuolet olemme tänään tällä asiakirjalla tehneet seuraavan osakekaupan:

Me allekirjoittaneet sopijapuolet olemme tänään tällä asiakirjalla tehneet seuraavan osakekaupan: KAUPPAKIRJA Me allekirjoittaneet sopijapuolet olemme tänään tällä asiakirjalla tehneet seuraavan osakekaupan: OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ Ylöjärven kaupunki Y-tunnus: 0158221-7 Kutuntie 14 33470 Ylöjärvi (jäljempänä

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto - toiminnan säädöspohja. Tekijänoikeusneuvos Viveca Still

Kansallinen digitaalinen kirjasto - toiminnan säädöspohja. Tekijänoikeusneuvos Viveca Still Kansallinen digitaalinen kirjasto - toiminnan säädöspohja Tekijänoikeusneuvos Viveca Still Kansallisen digitaalisen kirjaston säädöspohjasta yleisesti Ei erillistä säädöspohjaa Tulevaisuuden tarve? Organisatoriset,

Lisätiedot

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014 KUMPPANUUSBAROMETRI KÄYNNISTÄÄ MAAKUNTASTRATEGIAN SEURANNAN Kumppanuusbarometrissa tarkastellaan maakunnan yleistä kehitystä ja maakuntastrategian toimenpiteiden toteutumista. Se on maakunnan keskeisten

Lisätiedot

Komission ilmoitus. annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta

Komission ilmoitus. annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 16.12.2014 C(2014) 9950 final Komission ilmoitus annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta FI FI Komission ohjeet

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

Kestävän kilpailupolitiikan elementit

Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kilpailuviraston 20-vuotisjuhlaseminaari Finlandia-talo 7.10.2008 Matti Vuoria, toimitusjohtaja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Lähtökohta Esityksen lähtökohtana

Lisätiedot

Pellon myynti. Marica Twerin/Maatalouslinja

Pellon myynti. Marica Twerin/Maatalouslinja Pellon myynti Marica Twerin/Maatalouslinja Muotovaatimukset / kauppa Kirjallisesti Osapuolten on allekirjoitettava kauppakirja ja kaupanvahvistajan vahvistettava kauppa kaikkien allekirjoittajien ollessa

Lisätiedot

DAISY. Esteetöntä julkaisua

DAISY. Esteetöntä julkaisua DAISY Digital Accessible Information SYstem Esteetöntä julkaisua Markku Leino 27.4.2009 ESITYKSEN SISÄLTÖ Mikä on DAISY kirja? DAISY-järjestelmän lyhyt historia Miten rakentaa DAISY-kirja ja kirjatyypit

Lisätiedot

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen Pähkinänkuoressa Signal Partners on vuonna 2010 perustettu suomalaisessa omistuksessa oleva yritys. Toimimme pääasiallisesti Pohjoismaissa ja palvelemme kansainvälisesti toimivien asiakkaidemme koko organisaatiota

Lisätiedot

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi Prosessikonsultaatio Lähtötilanteessa kumpikaan, ei tilaaja eikä konsultti, tiedä mikä organisaation tilanne oikeasti on. Konsultti ja toimeksiantaja yhdessä tutkivat organisaation tilannetta ja etsivät

Lisätiedot

HE 212/2013 vp. 65 vuodesta 68 vuoteen. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman

HE 212/2013 vp. 65 vuodesta 68 vuoteen. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman HE 212/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaupanvahvistajista annetun lain 1 ja 2 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Kaupanvahvistajista annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2011:7

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2011:7 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2011:7 Asia Hakija Tekijänoikeus liiketunnukseen X Annettu 9.3.2011 Tiivistelmä Yrityksen liiketunnus ei ollut riittävän itsenäinen ja omaperäinen ollakseen tekijänoikeuslain

Lisätiedot

KAUPPAKIRJA. Lasse Sihvo & Pia Rautio Nousiaisten kunta

KAUPPAKIRJA. Lasse Sihvo & Pia Rautio Nousiaisten kunta KAUPPAKIRJA Lasse Sihvo & Pia Rautio Nousiaisten kunta 2015 1. MYYJÄ: Sihvo, Lasse Tapio (½) ( ) Rautio, Pia Anneli (½) ( ) (jäljempänä Myyjä ) 2. OSTAJA: Nousiaisten kunta (jäljempänä Ostaja ) Y-tunnus

Lisätiedot

Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä

Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä Eläketurvakeskus (jäljempänä ETK) on perustettu hoitamaan yksityisten eläkelaitosten yhteisiä palvelu-, ohjaus-, rekisteröinti- ja neuvonta-asioita.

Lisätiedot

Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotto

Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotto TES: 279202 Pöytäkirja 30.6.2005 Allekirjoittamispöytäkirja, joka tehtiin puolustusministeriön sekä Maanpuolustuksen Henkilökuntaliitto MPHL ry:n ja Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry:n

Lisätiedot

PerustA - Perustietovarantojen viitearkkitehtuuri Liite 2: Loogiset tietovarannot

PerustA - Perustietovarantojen viitearkkitehtuuri Liite 2: Loogiset tietovarannot 1 (6) PerustA - Perustietovarantojen viitearkkitehtuuri Liite 2: Loogiset tietovarannot 2 (6) Sisältö 1 TIETOVARANTOJEN JÄSENNYS 3 2 PERUSTIETOVARANTOJEN VIITEARKKITEHTUURIN SUHDE LOOGISIIN TIETOVARANTOIHIN

Lisätiedot

Kiinteistötoimitukset, rajat ym. ProAgrian Vältä lakitupa sopimustietoa maatalousyrittäjille -koulutus 22.11.2011

Kiinteistötoimitukset, rajat ym. ProAgrian Vältä lakitupa sopimustietoa maatalousyrittäjille -koulutus 22.11.2011 Kiinteistötoimitukset, rajat ym. ProAgrian Vältä lakitupa sopimustietoa maatalousyrittäjille -koulutus 22.11.2011 Arviointipäällikkö Mika Summala Pohjois-Karjalan maanmittaustoimisto 1 MAANMITTAUSLAITOS

Lisätiedot

Hankkija toi Suomeen ensimmäisen itsekulkevan leikkuupuimurin. Tämä Massey-Harris puimuri aloitti merkittävän yhteistyön Massey-Ferguson yhtiön

Hankkija toi Suomeen ensimmäisen itsekulkevan leikkuupuimurin. Tämä Massey-Harris puimuri aloitti merkittävän yhteistyön Massey-Ferguson yhtiön 1950 Hankkija toi Suomeen ensimmäisen itsekulkevan leikkuupuimurin. Tämä Massey-Harris puimuri aloitti merkittävän yhteistyön Massey-Ferguson yhtiön kanssa. Suosituimmaksi puimurimalliksi Suomessa tuli

Lisätiedot

LUONNOS 1. Huittisten kaupunki (Y-tunnus 0203762-4), jäljempänä Myyjä

LUONNOS 1. Huittisten kaupunki (Y-tunnus 0203762-4), jäljempänä Myyjä 1 / 6 LUONNOS 1 KAUPPAKIRJA (19.3.2012/UO) KAUPAN OSAPUOLET MYYJÄ Huittisten kaupunki (Y-tunnus 0203762-4), jäljempänä Myyjä Risto Rytin katu 36 32700 Huittinen OSTAJA (he- / Y-tunnus), jäljempänä Ostaja

Lisätiedot

Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut

Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut Julkaisuvapaa maanantaina 10.12.2012 klo. 06.00 Kuntarating 2012 Suomen kuntien asukastyytyväisyystutkimus Kansainvälinen ja riippumaton EPSI Rating tutkii johdonmukaisesti

Lisätiedot

Yrityskaupan muistilista

Yrityskaupan muistilista Yrityskaupan muistilista Aloita ajoissa * Yleisemmin yrityksen myyntiprosessi kestää noin 10 kuukautta, mutta hyvin usein se venyy yli vuoden mittaiseksi. Valitettavasti kaikkein yleisintä on, että yrityskauppa

Lisätiedot

TRIPLEWIN KEHITYSTARINA

TRIPLEWIN KEHITYSTARINA TRIPLEWIN KEHITYSTARINA Mistä olemme tulossa, mitä olemme tänään ja mihin olemme menossa? will invest into customer xperience leadership TripleWinin juuret ovat General Motorsissa (GM) ja Saturn automerkissä

Lisätiedot

1) Maan muodon selvittäminen. 2) Leveys- ja pituuspiirit. 3) Mittaaminen

1) Maan muodon selvittäminen. 2) Leveys- ja pituuspiirit. 3) Mittaaminen 1) Maan muodon selvittäminen Nykyään on helppo sanoa, että maa on pallon muotoinen olet todennäköisesti itsekin nähnyt kuvia maasta avaruudesta kuvattuna. Mutta onko maapallomme täydellinen pallo? Tutki

Lisätiedot

JORMA HEINONEN, TOIMIALAJOHTAJA, toimistot, Case: Senaatti-kiinteistöt. Senaatti-kiinteistöjen pääkonttori, Helsinki

JORMA HEINONEN, TOIMIALAJOHTAJA, toimistot, Case: Senaatti-kiinteistöt. Senaatti-kiinteistöjen pääkonttori, Helsinki Senaatti-kiinteistöjen verkostokumppanina Workspace on mukana tuottamassa Senaattikiinteistöjen asiakkaille työympäristökehittämisen asiantuntijapalveluita. Yhteistyö on alkanut vuonna 2003 ja tänä aikana

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto

Kansallinen digitaalinen kirjasto Kansallinen digitaalinen kirjasto - käyttörajoitusten t huomioiminen i i Kansallisen digitaalisen it kirjaston säädöspohjasta yleisesti Ei erillistä säädöspohjaa Tulevaisuuden tarve? Organisatoriset, taloudelliset

Lisätiedot

Osakas A-osakkeet B-osakkeet

Osakas A-osakkeet B-osakkeet 1 (5) LISÄSOPIMUS 28.2.2013 PÄIVÄTTYYN TAPIOLAN KESKUSPYSÄKÖINTI OY:N OSAKASSOPIMUKSEEN A-lisäosakkeet / VSS-tila 1. OSAPUOLET Osakas A-osakkeet B-osakkeet Finprop Tapiola Oy (Y-tunnus: 1749679-4) 460

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

KIINTEISTÖ OY KYLPYLÄNTORNI 1 ESIKAUPPAKIRJALUONNOS 1(4)

KIINTEISTÖ OY KYLPYLÄNTORNI 1 ESIKAUPPAKIRJALUONNOS 1(4) KIINTEISTÖ OY KYLPYLÄNTORNI 1 ESIKAUPPAKIRJALUONNOS 1(4) Osapuolet: 1. LAPPEENRANNAN KAUPUNKI, jota edustaa teknisen toimen kiinteistö- ja mittaustoimi, jäljempänä myös kaupunki PL 38, Villimiehenkatu

Lisätiedot

Hereditas Elinkorkolaitoksesta osakeyhtiöksi 24.9.2014

Hereditas Elinkorkolaitoksesta osakeyhtiöksi 24.9.2014 Hereditas Elinkorkolaitoksesta osakeyhtiöksi 24.9.2014 1 Menestyksekästä sijoittamista jo 109 vuotta Elinkorkolaitos Hereditas perustettiin 4.6.1905 Keisarillisen Senaatin antaman toimiluvan perusteella.

Lisätiedot

Vastuu. Tekijänoikeudet ammatin opetuksessa Opentekoa.fi

Vastuu. Tekijänoikeudet ammatin opetuksessa Opentekoa.fi Vastuu Tekijänoikeudet ammatin opetuksessa Opentekoa.fi Avainsanat: hyvitys, korvaus, tekijänoikeusrikkomus, tekijänoikeusrikos, tekijänoikeus, taloudelliset oikeudet, teos, YouTube Vastuu Siviilioikeudellinen

Lisätiedot

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Espoo Kouvola Oulu Tampere Turku Kuntien Tiera Oy Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1 Hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi LUONNOS 1 (8) Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että itsehallintoalueet olisivat Kevan

Lisätiedot

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Vaikeuksia ymmärtää, että ovat rikoksen uhreja. Vaikeuksia saada asioihin selvyyttä hajallaan olevan

Lisätiedot

Oikeuden hakijat. Iisa Vepsä. Tutkimus Vaasan hovioikeuden perustamisesta ja varhaisesta toiminnasta

Oikeuden hakijat. Iisa Vepsä. Tutkimus Vaasan hovioikeuden perustamisesta ja varhaisesta toiminnasta Iisa Vepsä Oikeuden hakijat Tutkimus Vaasan hovioikeuden perustamisesta ja varhaisesta toiminnasta Yliopistollinen väitöskirja, joka Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan suostumuksella esitetään

Lisätiedot

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Kulkiessaan Masalantieltä polun ensimmäiseltä etapilta Framnäsin puistotietä pitkin luoteeseen huomaa kävelytien vievän ylös puistomaiselle

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ajoneuvojen katsastusluvista annetun lain 5 ja 10 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ajoneuvojen katsastusluvista annettua lakia siten, että henkilö

Lisätiedot

Mobiililaitteiden hallinta tunnistatko bisneshyödyt? Jouni Huttunen IBM

Mobiililaitteiden hallinta tunnistatko bisneshyödyt? Jouni Huttunen IBM Mobiililaitteiden hallinta tunnistatko bisneshyödyt? Jouni Huttunen IBM Hallinta? Hallinta tarkoittaa ulkopuolisten havaittavissa olevaa määräämisvaltaa irtaimeen tai kiinteään esineeseen tai oikeuteen.

Lisätiedot

Yksityistielain keskeinen sisältö

Yksityistielain keskeinen sisältö Yksityistielain keskeinen sisältö 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1-7a 2 LUKU Tieoikeus sekä muut tienpitoa ja tien käyttöä varten tarvittavat oikeudet 8-21 Yksityistielain soveltamisala Ei julkisen vallan ylläpitämät

Lisätiedot

Liiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia,

Liiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia, YRITYKSEN Srateal Oy, Niilo Kurikka niilo.kurikka@strateal.com PELIKENTTÄ, TILANNE, TAVOITTEET JA KEHITTÄMINEN PELIKENTTÄ: Yritysten menestyminen on haasteellisempaa kansainvälistymisen ja entistä nopeampien

Lisätiedot

3 Kaupan kohde Naantalin kaupungin 12. kaupunginosan (Pirttiluoto) 39. korttelin tontti nro 3, osoitteessa Luodontie, 21110 Naantali.

3 Kaupan kohde Naantalin kaupungin 12. kaupunginosan (Pirttiluoto) 39. korttelin tontti nro 3, osoitteessa Luodontie, 21110 Naantali. 1 1 Myyjä Naantalin kaupunki, y-tunnus 0135457-2. 2 Ostaja Rakennustoimisto Laamo Oy (Y- 0829611-7) Huuhkajantie 2 21210 Raisio 3 Kaupan kohde Naantalin kaupungin 12. kaupunginosan (Pirttiluoto) 39. korttelin

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013

Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013 Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013 Maanmittauspäivät 20. 21.3.2013 Seinäjoki Lainsäädäntöneuvos Jyrki Hurmeranta Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) toimivuutta on seurattu jatkuvasti

Lisätiedot

KONE OYJ:N OPTIO-OIKEUKSIEN 2015 EHDOT

KONE OYJ:N OPTIO-OIKEUKSIEN 2015 EHDOT 1 KONE OYJ:N OPTIO-OIKEUKSIEN 2015 EHDOT KONE Oyj:n hallitus on yhtiökokoukselta 1.3.2010 saamansa valtuutuksen perusteella päättänyt 18.12.2014 optio-oikeuksien antamisesta KONE Oyj:n (yhtiö) ja sen tytäryhtiöiden

Lisätiedot

Asiakas ja tavoite. Tekninen toteutus

Asiakas ja tavoite. Tekninen toteutus Asiakas ja tavoite Heikieli on vuonna 2015 perustettu yhden hengen asiantuntijayritys, joka tarjoaa käännös- ja oikolukupalveluita englannista ja saksasta suomeksi. Freelance-kääntäjiä on Suomessa paljon,

Lisätiedot

Sovittelu. Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä.

Sovittelu. Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä. Sovittelu Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä. SSF / T. Brunila / 2008 1 Kaksi erilaista näkökulmaa Rikosoikeus

Lisätiedot

KAUPPAKIRJA ( luonnos ) 1. OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ

KAUPPAKIRJA ( luonnos ) 1. OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ KAUPPAKIRJA ( luonnos ) 1. OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ Helsingin kaupunki (y-tunnus: 0201256-6) Osoite: PL 2213, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Jäljempänä: Myyjä Myyjän kaupparekisteriote liitteenä 1.1 1.2. OSTAJA

Lisätiedot

KIINTEISTÖKAUPAN ESISOPIMUS

KIINTEISTÖKAUPAN ESISOPIMUS KIINTEISTÖKAUPAN ESISOPIMUS Sopimusosapuolet Myyjä Saarijärven kaupunki (0176975-1) Sivulantie 11 Ostajat Timo Leppäaho ( ), omistusosuus ½ Hanna Leppäaho ( ), omistusosuus ½ Kolsantie 91 Kaupan kohde

Lisätiedot

VÄLSKÄRINKUJA JA VENKA. Sijaintikartta. Maankäyttöosasto 22.4.2013/ESu VÄLSKÄRINKUJA VENKA VENKA VÄLSKÄRINKUJA. . NAANTALI Luovutettavat tontit 2013

VÄLSKÄRINKUJA JA VENKA. Sijaintikartta. Maankäyttöosasto 22.4.2013/ESu VÄLSKÄRINKUJA VENKA VENKA VÄLSKÄRINKUJA. . NAANTALI Luovutettavat tontit 2013 VÄLSKÄRINKUJA VENKA VENKA VÄLSKÄRINKUJA. NAANTALI Luovutettavat tontit 2013 VÄLSKÄRINKUJA JA VENKA Sijaintikartta M:\KARTTA\LIITE\2013\Liitekartat\Luovutettavat_tontit_kiinteistot\Valskarinkuja\Sijaintikartta.pdf

Lisätiedot