Siviiliuralla puolustusvoimissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Siviiliuralla puolustusvoimissa"

Transkriptio

1 Ruotuväki, PL 25, HKI MP2 Itella Oyj Perintöä vaalimassa Veteraanipäivää vietettiin tänä vuonna Hämeenlinnassa uutiset, sivu 5 puolustusvoimien uutislehti 53. vuosikerta n:o 9 (1164) verkossa > Kuva: Ville Bröijer Siviiliuralla puolustusvoimissa Tänä keväänä puolustusvoimissa pilotoidaan uutta siviiliseuraajasuunnitelmaa. Sen yhtenä tavoitteena on helpottaa siviiliuran luomista puolustusvoimissa. Suunnitelma perustuu siihen, että työntekijä voi ilmoittaa halukkuutensa uuteen tehtävään. Puolustusvoimissa työskentelee yli siviiliä erilaisine työtehtävineen ja urasuunnitelmineen. Yksi heistä on Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastosihteeri Tiina Kokkonen. uutiset, sivu 3 Varusmiesten avoimuus yllätti tutkijankin uutiset, sivu 4 Särmä ajaminen on osa varusmieskoulutusta kentällä, sivu 10 Derby sytytti Stadin vapaalla, sivu 15

2 2 ruotuväki 9/2015 pääkirjoitus Pahimman varalle nurkka Ässärykmentin opetus Asekätkennän johtaja, eversti Valo Nihtilä opetti 1930-luvulla Sotakorkeakoulussa, että yleisesikuntaupseerin pitää elää kahta aikaa, nykyhetkeä ja tulevaisuutta. Tulevaisuudesta on otettava huomioon aina myös pahin mahdollinen. Ohje iskostui syvälle oppilaiden takaraivoihin. Kun kesällä 1944 aselepo Neuvostoliiton kanssa häämötti edessä, päättivät eversti Nihtilän entiset oppilaat, etunenässä everstiluutnantti Usko Sakari Haahti, ryhtyä toimeen ja varautua pahimman varalle. Alkoi sotavarustuksen hajavarastointi eli asekätkentä, joka paljastui Meidän tulee varautua myös nykyarjessa. reilu puoli vuotta myöhemmin, 70 vuotta tornitouhua sitten, huhti-toukokuussa Paljastumista seurasi Pohjoismaiden suurin oikeudenkäynti, jossa taannehtivan lain perusteella henkilöä tuomittiin vankeusrangaistuksiin. Moni osallistujista tuomittiin siis vankilaan siitä, että he olivat vuonna 1944 noudattaneet esimiestensä käskyjä toiminnassa, joka tultiin kriminalisoimaan vasta vuonna Sotilaat tuomittiin siitä, että he toimivat kuten sotilaiden kuuluukin toimia ja varautuivat pahimpaan. Toki ajan poliittiset olosuhteet huomioon ottaen oli selvää, ettei asekätkentää voinut villaisellakaan painaa. Jälkikäteen on kiistelty siitä, pelastiko juuri asekätkentä ja sen paljastuminen Suomen miehitykseltä. Niin tai näin, asekätkijöiden ansiosta Suomi ainakin oli varautunut pahimpaan. *** Eversti Nihtilän oppien valossa ymmärtää, miksi Liettuan viranomaiset julkaisivat tämän vuoden tammikuun alussa kansalaisilleen oppaan, jossa neuvotaan toimimaan sodan syttyessä tai kriisitilanteessa. Puolustusministeriön, armeijan ja pelastusviranomaisten valmistelemassa oppaassa esimerkiksi ohjeistetaan, miten miehitystilanteessa järjestäydytään sosiaalisessa mediassa ja miten siviilivastarinnalla tai kyberhyökkäyksillä aiheutetaan haittaa miehittäjälle. Suomessa viranomaiset eivät sentään kehota varautumaan miehitykseen. Sen sijaan meillä on julkaistu oppaita toiminnasta pitkien sähkökatkojen tai muiden arkisempien kriisien aikana. Jos totta puhutaan, jokaisen meistä olisi syytä kuunnella Nihtilän oppeja ja soveltaa niitä arjen turvallisuudessa. Palovaroitin, kotivakuutus, pin-koodin näppäilyn suojaaminen baaritiskillä tai ylimääräinen kahvikupillinen ennen pitkää automatkaa viikonloppuvapaille. Kaikki ovat varautumista pahimpaan. *** Eversti Nihtilä ja everstiluutnantti Haahti eivät koskaan saaneet virallisesti anteeksi osallistumista asekätkentään eivätkä liioin tunnustusta tekemästään arvokkaasta työstä. Vasta kylmän sodan jälkeen on asekätkijöiden työtä alettu laajemmin arvostaa. Maaliskuussa 1992 puolustusministeri Elisabeth Rehn puheessaan valtakunnallisen maanpuolustuskurssin avajaisissa tunnusti asekätkijöiden työn arvon. Nihtilä ja Haahti olivat kuolleet jo parikymmentä vuotta aiemmin. Asekätkennästä lisää lehden keskiaukeamalla. > Lokakuussa vuonna 1939 itäisen Helsingin reserviläisille tuli kutsu kokoontua Pitkänsillan pohjoispuolella sijaitseville kouluille. Niissä muodostettiin Jalkaväkirykmentti 11, joka sai tunnusnimekseen S-rykmentti. Se koottiin Sörnäisten, Kallion, Vallilan, Alppiharjun, Hermannin ja Punavuoren nuorista miehistä. Laulajia oli porukassa kuoroksi asti ja urheilijoita niin paljon, että kotipuolessa ihmeteltiin oliko tarkoitus koota olympiavalmennusleiri. *** Ässärykmentin kykyä ja halua taistella epäiltiin. Pääkaupungin poikia arveltiin sekä sakilaisiksi että punikeiksi. Monen pojan isä oli ollut Helsingin punakaartissa. Kun joukossa oli myös oppikoulun käyneitä, pelättiin kavereiden riitaantuvan keskenään. Viimeistään hyökkääjä yhdisti nämä nuoret miehet niin kuin koko Suomen. Punalentäjät pommittivat erotuksetta sekä työläiskaupunginosia että herrasväen asuinalueita. Rykmentistä muodostui yhtenäinen joukko, joskaan ei aina kovin sotilaallinen, mutta komentajien mukaan erittäin aikaansaapa ja luotettava. Koko talvisodan ajan etulinjassa taistellut rykmentti ei kertaakaan käskyttä jättänyt asemiaan. Ässä-rykmentin historia on suomalaisen yhteiskunnan eheytymisen historia pienoiskoossa. Talvisodassa Suomen puolustusvoimista tuli koko kansan armeija. Päätöksenteko jouduttiin sallimaan myös miehille itselleen tiukoissa tilanteissa. Tämä teki suomalaisista taistelijoista yksilöitä. Yleisen asevelvollisuuden korkea kannatus Suomessa vielä 75 vuotta myöhemmin perustuu näihin kokemuksiin. Ylin päällystö oli saanut sotaoppinsa enimmäkseen Saksan tai Venäjän armeijoissa, joissa esimiehen käskyjä ei kyseenalaistettu. Nyt johtajiksi ja johdettaviksi tuli myös tehtaiden väkeä, suojeluskuntain kouluttamia talonpoikia ja kaupunkilaisia reservin upseereja, vapaita suomalaisia, joille käskyt kannatti perustella. Talvisodassa syntynyt aseveljeys ja yhteishenki olivat merkittävä ilmiö. Välirauhan aikana perustettu Suomen Aseveljien Liitto oli viisivuotisen elinkaarensa aikana Suomen suurin nuorisojärjestö, jäseniä neljännesmiljoona. Aseveliliitto lakkautettiin SKP:n ja valvontakomission vaatimuksesta tammikuussa 1945, mutta sen vaikutus tuntui suomalaisessa yhteiskunnassa 1980-luvulle saakka. Sodan käyneet pystyivät päättämään suurista asioista yli puoluerajojen, usein epävirallisesti, suurta melua pitämättä. *** Talvisota ja välirauhan aika opettivat sotasukupolvelle yhteisvastuun ajatuksen. Ilman näitä miehiä ja naisia ja heidän tekojaan emme nyt keskustelisi pakkoruotsista sen enempää kuin subjektiivisesta oikeudesta päivähoitoon. Kieli, aakkoset ja kansalaisoikeudet olisivat kokonaan toiset kuin tämän päivän demokraattisessa Suomessa. Lasse Lehtinen Kirjailija, filosofian tohtori entinen Ruotuväen toimittaja kysymys sosiaalisesta mediasta Innolla odotellaan kirjettä. Toiveissa, että reservissä huhkiminen olisi vaikuttanut myös sijoitukseen. Aktiivinen reserviläinen Kai Kuokkanen odottaa omaa reserviläiskirjettään malttamattomana. Olisi pitänyt jäädä töihin armeijaan. Ei tarvitse miettiä aamulla mitä laittaa päälle, puhaltaa vain pölyt kräniköistä. Oululainen Juha Korhonen tuskailee työpäivän vaatevalintoja. Tapahtumat Suomenlahdella osoittavat, että meillä järjestelmät toimivat ja asiat hoidetaan hyvin. Kiitokset siitä! Kansanedustaja Timo Heinonen kiittelee merivoimien toimintaa. Osallistu keskusteluun sosiaalisessa mediassa #ruotuväki tai lähetä mielipiteesi sähköpostilla Ruotsista seuraajan mutua: puolustusvoimien viestintä vedenalaisesta jostakin on ollut selvempää ja avoimempaa kuin täällä syksyllä. Helsingin Sanomien Skandinavian kirjeenvaihtaja Elina Kervinen Tukholmasta kehuu viranomaisten tiedotusta aluevesillä havaitusta Ruotuväki Seuraava kysymys: Haaveiletko ylennyksestä? Äänestykseen voi osallistua myös Ruotuväen www-sivuilla osoitteessa > KUSTANTAJA: Puolustusvoimat TILAUS-, LASKUTUS- JA OSOITEASIAT: Puh Seuraava numero ilmestyy ISSN (painettu) ISSN (verkkolehti) PÄÄTOIMITTAJA Mikko Ilkko Puh Fax UUTISPÄÄLLIKKÖ Juha Heikkinen Puh Fax VERKKOUUTISPÄÄLLIKKÖ Helena Immonen Puh Fax LEVIKKISIHTEERI Kaartinjääkäri Joonas Immonen Puh TOIMITTAJAT Alikersantti Aappo Jutila Puh Alikersantti Mika Niskanen Puh Kaartinjääkäri Joonas Koivisto Puh Kaartinjääkäri Kalle Toivonen Puh Kaartinjääkäri Jussi Vainikka Puh GRAAFIKKO Kaartinjääkäri Sofia Korhonen VALOKUVAAJAT Upseerikokelas Tommi Selander Kaartinjääkäri Ville Bröijer Puh arkisin kello Pirkanmaan Lehtipaino Oy Tampere 2015 Toimituksen ja palvelupisteen käyntiosoite: Pääesikunta, C-rakennus, Fabianinkatu 2, Helsinki, postiosoite: PL 25, Helsinki, puhelinvaihde: internet-osoite: >

3 ruotuväki 9/ uutiset Siviilien urapolkumahdollisuuksia parannetaan Uusi seuraajasuunnitelma pyrkii helpottamaan siviiliuran luomista puolustusvoimissa. Suunnitelma perustuu työntekijöiden omaan halukkuuteen. Kalle Toivonen Puolustusvoimat pilotoi tänä keväänä siviiliseuraajasuunnitelmaa, jonka tarkoituksena on parantaa siviilien mahdollisuuksia siirtyä uusiin tehtäviin puolustusvoimien sisällä. Maanpuolustuksen Henkilökuntaliiton puheenjohtajan Marja-Leena Karekiven mukaan suunnitelma luo siviileille luontaisen kanavan oman urapolun hahmottamiseen sekä suunnitteluun. Suunnitelman tavoitteena on vähentää epätasa-arvoisuutta siviilien ja sotilaiden urasuunnittelun välillä. Sotilaille yleneminen organisaatiossa on ollut johdonmukaista ja selkeää, siviileille taas ei. On siviilihenkilöitä, jotka ovat olleet koko työuransa samassa toimessa puolustusvoimissa vailla etenemismahdollisuuksia. Loistavaa, että työnantajapuoli on nyt ottanut kopin ongelmasta, Karekivi sanoo. Pilotti antaa perusteet siviilien seuraajasuunnittelun kehittämiselle edelleen. Pilottiin sisältyy 150 eri tehtävää, mutta tavoitteena on laajentaa seuraajasuunnitelma koskemaan kaikkia siviilien tehtäviä puolustusvoimissa. Pitää muistaa, että kaikkien 4 000:n virkamiehenä tai työntekijänä työskentelevän siviilin kohdalla urasuunnitelma ei voi toteutua. Tärkeintä on se, että luodaan luontainen kanava, jota pitkin urasuunnitelmaa on mahdollista toteuttaa, Karekivi tiivistää. Ketään ei pakoteta luomaan uraa Seuraajasuunnittelua toteutetaan työnantajalähtöisesti. Tavoitteena on varmistaa puolustusvoimien tarvittava osaaminen ja tehtävien keskeytymätön hoito. Kun avautuvaan paikkaan on valmiina 2 5 tunnistettua seuraajaehdokasta, ei mikään avainasemassa oleva tehtävä ole siirtymävaiheessa tyhjänä, vaan seuraaja on valmiina heti. Lisäksi jo tiedossa olevan seuraajan osaamista voidaan suunnitelmallisesti kehittää tulevaan tehtävään. Kaikkiin tehtäviin haetaan tilanteen mukaisesti sopivinta mahdollista henkilöä. Seuraajasuunnitelman perusteella tehtävä voidaan täyttää ilman julkista hakua, Kuva: Ville Bröijer Ylitarkastaja Taru Heiskala painottaa sitä, että siviilien seuraajasuunnittelua kehitetään sekä työnantajan että työntekijän tarpeiden perusteella. ylitarkastaja Taru Heiskala Pääesikunnan henkilöstöosastolta selventää. Suunnitelman tärkeänä perustana on työntekijöiden mahdollisuus ilmaista halukkuutensa uusiin tehtäviin osana kehityskeskustelua. Halukkuuden ilmoittamista pyritään tukemaan siviilitehtäviä kuvaavan tehtävärakennemallin kautta, minkä avulla siviilit voivat suunnitella omaa uraansa sekä kehittää omaa osaamistaan kohti vaativampia tehtäviä. Koskettaako seuraajasuunnitelma kaikkia? Kalle Toivonen Puolustusvoimissa työskentelee yhteensä yli siviiliä, mikä on noin kolmasosa puolustusvoimien palkatusta henkilöstöstä. Työtehtävien kirjo ulottuu ruohonjuuritasolta korkempiin virkoihin, varusvaraston uumenista Pääesikunnan kansliaan. Siviilien määrä laski puolustusvoimauudistuksessa merkittävästi, Seuraajasuunnitelmaan halukkaaksi ilmoittautuminen on yksi askel uramahdollisuuksien luomisessa. Seuraajasuunnittelu ei kuitenkaan automaattisesti takaa uutta tehtävää. Halukkuuden lisäksi vaaditaan työntekijän omaa osaamisen kehittämistä työnantajan kanssa sovittuun suuntaan. Oman osaamisen kehittämisessä auttaa siviilitehtäviä kuvaava tehtävärakennemalli. Mallin avulla voi hahmottaa erilaisia tehtävämahdollisuuksia eri tasoilla sekä kun puolustusvoimien rakenteita uudistettiin ja tehtäviä keskitettiin. Puolustusvoimilla on kuitenkin yhä suuri tarve osaaville siviilityöntekijöille. Seuraajasuunnitelman yksi tavoite on kehittää juuri tätä osaamista. Vaikka siviiliseuraajasuunnitelman tavoitteena on koskea mahdollisimman laajasti kaikkia siviilityöntekijöitä, tietyt niin sanotut tulotehtävät täytetään yhä avoimen haun kautta puolustusvoimien ulkopuolelta. Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastosihteeri Tiina Kokkonen ei osallistunut pilottiin, koska paikat joihin haetaan seuraajia olivat melko vaativia. Hän on työskennellyt puolustusvoimien alaisuudessa kirjastosihteerin toimen lisäksi muun muassa kuvakeskuksella ja tuotanto-osastolla taittajana. Kokkonen kokee siviilien etenemismahdollisuuksien olevan hyvät, jos tuntee organisaation toiminnan. Puolustusvoimiin voi olla vaikea päästä töihin, mutta jos saa jalan oven väliin, voi mielestäni edetä urallaan. Työkokemusta puolustusvoimien sisältä katsotaan hyvällä, joten omalla halulla ja työnteolla voi edetä, vaikka se onkin siviileille vaikeampaa kuin sotilaille, Kokkonen pohdiskelee. kehittää osaamistaan vaativampia tehtäviä kohti. Kukaan ei tule hakemaan toimistopöydän äärestä uusiin tehtäviin. Tässä ei siis suunnitella kenenkään uraa, vaan annetaan ihmisille työkalut omaan uran suunnitteluun sekä tehdään seuraajasuunnittelua työnantajana, Heiskala painottaa. Oma halukkuus on luonnollisesti tärkeä osa seuraajasuunnittelua ja tehtäväkiertoa. Toisin kuin sotilashenkilöstön kanssa, siviilejä ei pääsääntöisesti määrätä tehtäviin vastoin heidän omaa tahtoaan. Siviilien seuraajasuunnitelma perustuu siihen, että työntekijä voi ilmoittaa omat halukkuutensa uusiin tehtäviin. Ketään ei siis suunnitella sijoitettavan uuteen tehtävään ilman tätä oman halukkuutensa ilmaisua, Heiskala muistuttaa. Käsisyvyyspommeja joudutaan käyttämään harvoin Käsisyvyyspommilla annetaan varoitus vedenalaiselle kohteelle, johon ei voida ottaa yhteyttä radioteitse. Kuva: puolustusvoimat Aappo Jutila Merivoimien valvontajärjestelmä havaitsi maanantaina 27. huhtikuuta mahdollisen vedenalaisen kohteen Suomen aluevesien sisäpuolella Helsingin edustalla. Kohdetta etsittiin pinta-alusten avulla. Etsintäalueella tehtiin havainto viime yönä ja sen myötä annettiin varoitus tiputtamalla kuusi käsisyvyyspommia miinalaiva Uusimaalta. Merivoimien operaatiopäällikkö, kommodori Olavi Jantunen kertoo, että 2000-luvun aikana käsisyvyyspommeja on käytetty vain muutaman kerran. Viimeksi niitä käytettiin varoituksen antamiseen vuonna 2004, hän sanoo. Käsisyvyyspommi on pienehko käsikranaattia muistuttava pommi, joka heitetään alukselta mereen käsin. Se painaa vajaan kilon ja on noin 14 senttimetriä pitkä ja halkaisijaltaan 7,5 senttimetriä. Käsisyvyyspommi asetetaan räjähtämään tietyn ajan kuluttua pudottamisesta. Sen lataus on niin pieni, ettei se voi vahingoittaa kohdetta. Jantunen kertoi Turussa järjestetyssä tiedotustilaisuudessa, että käsisyvyyspommin ainoa tarkoitus on antaa mahdolliselle kohteelle tieto toiminnasta, jota Suomen valtio ei hyväksy. Käsisyvyyspommi on merkin antoväline Pommi ei ole taisteluväline vaan merkinantoväline. Kun kohteeseen ei voi saada yhteyttä radiolla puhutaan varoituksesta. Käsisyvyyspommista kuuluu jysähdys, joka kyllä varmasti kuuluu mahdolliseen kohteeseen, hän totesi. Merivoimat ei kuitenkaan ota kantaa, oliko pinnan alla ketään kuulemmassa varoitusmerkkejä. He eivät myöskään ota kantaa siihen, oliko kyseessä mahdollisesti sukellusvene vai jokin muu. Meillä on vain mahdollinen vedenalainen kohde. On harvinaista, että Suomen aluevesillä havaitaan vedenalaisia kohteita. Itämeri on meripuolustuksellisesti hankala alue, joten merivalvonnan tutka- ja sensorilaitteiston keräämän tiedon analysoinnissa menee aikaa.

4 4 uutiset ruotuväki 9/2015 lyhyesti Reserviläiskirjeiden postitus alkoi Puolustusvoimat aloitti reserviläiskirjeiden postituksen maanantaina. Noin kirjettä lähetetään porrastetusti toukokuun aikana. Kirjeessä kerrotaan reserviläisen sodan ajan tehtävä ja sijoitus. Puolustusvoimien operaatiopäällikkö, kenraaliluutnantti Mika Peltosen mukaan kirjeiden tarkoitus on parantaa vuorovaikutusta reserviin. Toivomme, että mahdollisimman moni reserviläinen vastaa kirjeeseen, Peltonen kommentoi tiedotustilaisuudessa Pääesikunnassa maanantaina. Peltosen mukaan kirjeiden tulosten analysointi kestää ainakin syksyyn asti. HIm Ohjusveneet takaisin käyttöön? Rauma-luokan ohjusveneet pyritään saamaan takaisin operatiiviseen käyttöön tämän vuoden aikana. Ohjusveneet asetettiin käyttökieltoon helmikuussa, kun veneistä löytyi rasitusmurtumia. Veneet ovat teknisesti otettavissa käyttöön, mikäli käynnissä olevat tutkimukset ja niiden tulosten perusteella tehtävät korjaukset johtavat toivottuun tulokseen, kertoo komentaja Veli-Pekka Heinonen Logistiikkalaitokselta. Heinonen kertoo, että ohjusveneiden rasitusmurtumille on löydetty syy, mutta asiasta tiedotetaan vasta, kun alusten käytettävyys on varmistettu. MNi Suomi lähetti valvontakoneen Välimerelle Hallituksen EU-ministerivaliokunta linjasi huhtikuussa, että Suomi osallistuu edelleen aktiivisesti Euroopan unionin rajavalvontaoperaatiohin Välimerellä. Suomen rajavartiolaitoksen partiovene on paraikaakin miehistöineen Välimerellä mukana Poseidon Sea -operaatiossa. Toukokuun alussa alueelle lähtenyt valvontakone osallistuu Triton-rajavalvontaoperaatioon Italiassa. Suomi on lähettänyt Välimerelle valvontalentokoneita aiemminkin. Triton-operaatio keskittyy partioimaan merialueita mahdollisten merihätään joutuneiden laittomien maahanpyrkijöiden varalta. AJu Hornetit osallistuivat Naton tapahtumaan Suomen ilmavoimat osallistui huhtikuun puolivälissä kansainväliseen koulutustapahtumaan Baltiassa kahdella Hornet-monitoimihävittäjällä. Naton järjestämää kaksipäiväistä Baltic Region Training Event 20 -nimistä tapahtumaa isännöi Latvia. Tapahtumaan osallistunut Karjalan lennoston 3. lentueen päällikkö 31. hävittäjälentolaivueesta, kapteeni Ville Hirvonen korostaa, että tapahtumassa omaa osaamista päästiin kehittämään kustannustehokkaasti. Jos pyörimme ainoastaan omassa piirissä, emmekä vertaa objektiivisesti osaamistamme muihin, emme tiedä mikä on meidän todellinen suorituskyky, Hirvonen sanoo. MNi Varusmiesten avoimuus yllättää Varusmieskulttuuri siirtyy sukupolvelta toiselle. Varusmiehet jakavat murheitaan avoimesti. Jussi Vainikka Kesällä 2008 Anni Ojajärvi astui varusmiespalvelukseen alokkaiden joukkoon Panssariprikaatiin Parolannummelle kerätäkseen kokemuksia ja materiaalia etnografiseen tutkimukseensa varusmiesten terveystajusta eli terveyteen liittyvistä valinnoista sosiaalisena ilmiönä. Nyt tutkimuksen tulokset on julkaistu väitöskirjana. Ojajärvi sanoo odottaneensa einiin-perinteistä mieskuvaa tai varusmiesideaalia, mutta lopulta yleiset käsitykset osoittautuivat hyvin paikkaansa pitäviksi. Varusmieskulttuuri menee sukupolvelta toiselle ja isältä pojalle. Mielikuvat ovat olemassa ja varusmiehet toteuttavat niitä palveluksessa, Ojajärvi pohtii. Tutkimuksessa paljastuneista negatiivisista terveysvaikutuksista esille ovat nousseet muun muassa tupakointi sekä ruokailutottumukset, joissa puolustusvoimien käytännöt ajavat epäterveellisiin valintoihin. Positiiviset vaikutukset kohdistuvat muun muassa liikuntaan ja mielenterveyteen. Positiivisia asioita on monia. Jos vain liikuntapuoli toteutetaan yksikössä hyvin, on mahdollisuus hyvin kokonaisvaltaiseen urheiluun, koska liikuntamahdollisuudet kasarmeilla iltaisin ovat tosi hienot, Ojajärvi sanoo. Sosiaalinen tuki apuna Aappo Jutila Locked Shields -kyberpuolustusharjoitus on kansainvälinen verkkosodankäyntiä kehittävä harjoitus, jonka Virossa toimiva Natomaiden kyberturvallisuuskeskus, NATO Cooperative Cyber Defence Centre of Excellence, järjestää vuosittain. Kyberturvallisuuskeskus ei ole elimellinen osa Natoa, mutta kyseessä on kuitenkin Naton hyväksymä kansainvälinen sotilasorganisaatio. Se tuottaa tutkimustitetoa ja järjestää harjoituksia kyberpuolustuksesta ja -sodankäynnistä. Organisaatiossa työskentelee kaksi suomalaista asiantuntijaa. Suomi on osallistunut harjoitukseen vuodesta 2012 alkaen. Puolustusvoimat osallistui harjoitukseen etäyhteyksien avulla Suomesta käsin niin kutsutulla sinisellä ryhmällä, joka suojaa harjoitusympäristöön mallinnettua Anni Ojajärvi yllättyi varusmiesten sterotypioiden vastaisesta avoimuudesta toisilleen. Yhdeksi suureksi asiaksi Ojajärvi nostaa varusmiesten avoimuuden toisilleen. Vaikeistakin asioista puhuminen helpottuu Ojajärven totaalilaitokseksi kutsumassa varuskuntaympäristössä. Minulle oli yllättävää, että ainakin omassa yksikössäni nuoret miehet jakoivat tosi avoimesti itselleen henkisesti vaikeita tilanteita. He tukeutuivat toisiinsa ja olivat hirveän avoimia, mikä ei taas sovi siihen miehiseen stereotypiaan, Ojajärvi kertoo. Kaiken kaikkiaan varusmiespalvelusta yhteisöllisempää kokemusta on vaikea keksiä. Kun ympärivuorokautisesti toimitaan yhdessä ja asutaan samassa porukassa, tunteita koetaan paljon myös yhteisesti. Ihminen on siinä mielessä sellainen sosiaalinen eläin, että kun on huono fiilis, niin se kaverikin ymmärtää, miksi on huono fiilis. Sosiaalinen tuki tuo paljon positiivisia, mielenterveyteen liittyviä juttuja, Ojajärvi tähdentää. Varusmiespalveluksen positiivisten vaikutusten hyödyntäminen riippuu pitkälti varusmiehen omasta asenteesta. Kyllä monet nuoret ottavat sen myös terveyskouluna. Oikeanlaisen motivaation avulla siitä saa sellaisen tehtyä. Se, mitä kritisoin Jussi Vainikka Varusmiehen ongelma iltavapaiden alkaessa voisi olla vaikkapa seuraavanlainen: lähteäkö juoksulenkille vai mennä palvelustovereiden seurassa sotilaskotiin nauttimaan munkkikahveista? Vapaa-ajan liikuntamahdollisuudet ovat useimmilla kasarmialueilla hyvät ja monipuoliset. Varuskuntaympäristössä tavallista on juuri se, että palveluksen terveysvaikutus näyttäisi olevan paljon isompaa roolia näyttelevä ryhmäpaine kuitenkin kääntää vaakakupin usein jälkimmäisen eduksi. Anni Ojajärven väitöskirjan mukaan ryhmäpaine vaikuttaa myös muun muassa tupakointiin. Käyttämäänsä termiä tupakkasosiaalisuus hän luonnehtii erityisen sosiaalisen kanssakäymisen muodoksi, jonka merkitys näyttäisi korostuvan niin sanotuissa totaalilaitoksissa. Sosiaalinen vaikutus ajaa juuri yksilöstä kiinni, Ojajärvi toteaa. Ryhmäpaine näyttelee isoa roolia palveluksessa tupakkakoppiin helposti, vaikka ei itse edes polttaisi. Ojajärven havaintojen perusteella varusmiespalveluksen terveysvaikutus riippuu pitkälti siitä, että suhtautuuko yksilö palvelukseen poikkeustilana, jossa sallii itselleen siviiliä epäterveellisemmät valinnat vai tilaisuutena keskittyä tarkemmin myös oman kunnon ja terveyden ylläpitoon. Väitteessä on vinha perä. Suomi mukana kansainvälisessä kyberharjoituksessa Puolustusvoimat osallistui huhtikuuta Nato-maiden kyberturvallisuuskeskuksen järjestämään Locked Shields -kyberpuolustusharjoitukseen. Kuvassa harjoitustoimintaa Virossa. Kuva: Viron asevoimat/eesti katisevägi tietojärjestelmäympäristöä. Suomen ryhmä koostui 20:stä puolustusvoimien asiantuntijasta ja siihen kuului myös Jyväskylän ammattikorkeakoulun IT-instituutin asiantuntija. Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskuksen kyberosaston päällikkö, insinöörimajuri Anssi Kärkkäinen kertoo, että harjoituksessa puolustuvat joukkueet havainnoivat ja torjuvat kyberhyökkäyksiä. Lisäksi ne pyrkivät toipumaan hyökkäyksistä ja raportoimaan niistä. Kyberpuolustusta ei pääse useasti harjoittelemaan dynaamisessa ympäristössä kansainvälisten asiantuntijoiden kesken, Kärkkäinen sanoo. Harjoituksessa on skenaario, jossa kuvitteellinen valtio on joutunut laajamittaisen kyberhyökkäyksen kohteeksi. Monikansalliseen harjoitukseen osallistuvat maat harjoittelevat kybersuojaamista tietojärjestelmäympäristössä, johon on mallinnettu useita suojattavia tietojärjestelmiä ja palveluita. Alansa laajin harjoitus Locked Shields -harjoitus on laajin kyberpuolustukseen keskittyvä harjoitus. Tänä vuonna siinä oli mukana 18 eri kansallisuutta. Kärkkäinen sanoo, että yhteistyö on harjoituksessa tärkeässä osassa ja se onkin yksi syy siihen, miksi myös puolustusvoimat osallistuu harjoituksiin. Harjoitustoimina on tehokas tapa kehittää henkilöstön osaamista. Lisäksi harjoitukset auttavat verkostoitumaan alan toimijoiden kanssa, Kärkkäinen kertoo. Harjoituksen avulla voidaan myös todeta oman osaamisen taso. Puolustusvoimat muistuttaa, että kyberpuolustusta täytyy harjoitella samalla tavoin kuin perinteistäkin maanpuolustusta. Kuva: Ville Bröijer

5 ruotuväki 9/ uutiset Veteraanien perintöä vaalimassa tähtäimessä Millaisia ovat RUK:n lomakuljetukset? Joonas Immonen Kansallisena veteraanipäivänä 27. huhtikuuta veteraanit ja lotat kokoontuivat suurin joukoin Hämeenlinnan Elenia Areenalle viettämään veteraanipäivän pääjuhlaa. Juhlallisuuksissa muistettiin myös sodan päättymisen 70-vuotispäivää. Kunniavieraina olivat sotiemme veteraanit, mutta juhlallisuuksiin oli kutsuttu myös veteraanien omaisia ja muita kutsuvieraita. Paikalla olivat myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja puoliso Jenni Haukio. Juhla alkoi aamulla lipunnoston ja hartauden merkeissä. Hartaudessa juhlaväki lauloi yhdessä virsiä varusmiessoittokunnan säestämänä. Hartaudessa saarnasi Hämeenlinnan Vanajan seurakunnan kirkkoherra Timo Kalaja. Ennen pääjuhlatilaisuuden alkua juhlayleisö sai nauttia yhteistä juhlavaa lounasta seuruekohtaisissa pöydissään. Pääjuhlassa kuultiin monia juhlapuheita ja saatiin kuunnella Varusmiessoittokunnan ja eri kuorojen musisointia. Juhlapuheiden aiheina olivat veteraanien tekemät uhraukset sota-aikoina, suomalaisten kiitollisuus veteraaneja kohtaan ja tulevaisuuden rakentaminen veteraanien luoman perustan varaan. Juhlassa oli myös esillä suomalaista kulttuuria musiikin, tanssin ja draaman muodossa. Yle Kalle Toivonen Tasavallan presidentti on nimittänyt 24. huhtikuuta useita eri kenraaleita ja amiraaleja uusiin tehtäviin. Pääesikunnan päälliköksi siirtyvän kontra-amiraali Kari Takasen seuraajaksi merivoimien komentajaksi määrätään kontra-amiraali Veijo Taipalus, joka toimii tällä hetkellä Maanpuolustuskorkeakoulun rehtorina. Taipaluksen siirron myötä avoimeksi jääneeseen Maanpuolustuskorkeakoulun rehtorin virkaan taas nimitetään Pääesikunnan johtamisjärjestelmäpäällikkö, prikaatikenraali Ilkka Korkiamäki. Lisäksi tasavallan presidentti määräsi Pääesikunnassa logistiikkapäällikkönä työskentelevän kenraalimajuri Kyösti Halosen Kalle Toivonen Kenraali Hannes Ignatiuksen säätiö palkitsi tuttuun tapaan kirjailijaupseereja, joiden on katsottu ansioituneen viimeisen vuoden aikana. Katajannokan Kasinolla 28. huhtikuuta pidetyssä tilaisuudessa jaettiin stipendejä yhteensä euron arvosta. Kadettikoulun perustajan kenraali Hannes Ignatiuksen mukaan Veteraanipäivän pääjuhlassa valokeila kohdistui myös tuleviin sukupolviin. puolustusvoimien sotatalouspäälliköksi. näytti pääjuhlan suorana lähetyksenä. Pääjuhla oli suunniteltu ja toteutettu huolellisesti ja juhlallisesti kunnioittaen veteraanien läsnäoloa. Hämeenlinnan veteraanipäivän pääjuhla -toimikunnan puheenjohtaja, eversti Jukka Sorvarin mukaan juhlat sujuivat moitteettomasti. Juhlimme kiitollisina veteraanipäivää veteraanien tekemän uhrautuvaisen työn muistamiseksi, Sorvari tiivistää. Veteraanit kehuivat juhlallisuuksien jälkeen vuoden pääjuhlia eräiksi parhaista mitä on järjestetty. Samana päivänä tasavallan presidentti Sauli Niinistö antoi ensimmäisen päiväkäskynsä. Se oli osoitettu veteraaneille sekä lotille. Päiväkäskyssä kiitettiin heidän tekemästään uhrautuvaisesta työstä ja luvattiin huolehtia veteraanien jät- Kenraaleja ja amiraaleja uusiin tehtäviin Kenraalimajuri Halonen on puolustusvoimien seuraava sotatalouspäällikkö. nimetty, vuonna 1924 perustettu säätiö jakaa vuosittain stipendejä kadettiopiskelijoille sekä upseerikirjailijoille. Palkittuja kirjailijaupseereita olivat muun muassa everstiluutnantti evp Esa Seppänen, joka julkaisi viime vuonna kaksi tietokirjaa, sekä WWF:n vuoden luontokirjana palkitun teoksen Aarresaaret kirjoittanut everstiluutnantti evp Jarmo Nieminen. Säätiön korkeimman kunnianosoituksen, Hannes Ignatius -säätiön standaarin sai majuri Marko Palokangas. Korkeampaa sotatieteellisen kirjallisuuden kunnianosoitusta ei Suomessa voi saada. Palkinto kannustaa jatkamaan kirjoittamista. Kirjoittaja kirjoittaa suuresti itselleen, mutta kuitenkin aina enemmän muille, Palokangas kuvailee. tämästä perinnöstä sekä turvata Suomen itsenäisyys. Sotien jälkeisessä jälleenrakennustyössä korostuivat veteraanisukupolvelle ominaiset arvot: vastuullisuus, velvollisuudentunto, lähimmäisestä huolehtiminen sekä luja ja horjumaton usko tulevaisuuteen. Tätä esimerkkiä ja henkeä tarvitsemme myös tänään, Niinistö kirjoittaa päiväkäskyssään. Tunnen logistiikka-alan, mutta paljon on myös muuttunut puolustusvoimauudistuksessa perustetun Logistiikkalaitoksen myötä. Tulevan tehtäväni osa-alueet ovat erikseen käsiteltynä tuttuja jo entuudestaan, mutta samaan paikkaan keskitettynä ne tuovat tehtävääni uudenlaista haastetta, Halonen kommentoi. Muita tehtäviin määräyksiä olivat Pääesikunnan suunnittelupäällikön, prikaatikenraali Eero Pyötsiän siirto puolustusvoimien operaatiopäälliköksi ja Kainuun prikaatin komentajan, prikaatikenraali Jukka Sonnisen siirto Pääesikunnan koulutuspäälliköksi. Prikaatikenraali Jukka Sonninen aloittaa tehtävänsä marraskuun alusta, kun taas kaikki muut edellä mainitut tehtäviin määräykset luetaan alkavaksi heti ensi vuoden alussa. Ansioituneita kirjailijaupseereita palkittiin Kuva: Ville Bröijer Säätiön mukaan palkintaperusteena on sotilaallista ammattitaitoa edistävän julkaisun kirjoittaminen. Kirjailijaupseerien lisäksi tilaisuudessa palkittiin nuoria upseereita lehtikirjoitustensa perusteella. Myös nuorempia upseereita halutaan siten kannustaa omien mielipiteidensä ilmaisuun. Kuva: Ville Bröijer Jussi Vainikka Reserviupseerikurssin upseerioppilaat on perinteisesti kuljetettu Haminasta lomille yhteisillä linja-autokuljetuksilla kotipaikkakunnasta riippumatta ja näin tapahtuu edelleen. Reserviupseerikoulun johtaja, eversti Markku Hutka vastaa askarruttaviin kysymyksiin. Onko ympäri Suomea tulevien upseerioppilaiden mahdollista hakea matka-ajanpidennyksiä palvellessaan Haminassa? Matka-ajanpidennys on tarvittaessa käytettävissä. Kuljetuksista kauimmainen menee Rovaniemen tasalle ja lähtee kello 12 ja palaa sitten tietysti vähän myöhemmin eli kello 24 mennessä. Kuljetuksessa on näin ollen huomioitu matkaajan pidennystä kuusi tuntia. RUK:ssa palvelevien upseerioppilaiden ei ole mahdollista lentää kotiin, kun taas useimmissa uutisia muualta Seppeleitä sankarihautausmaille joukko-osastoissa tämä on tarvittaessa mahdollista. Miksi? Meillä lähtökohta on ollut se, että lentoliput on kohdennettu niille henkilöille, jotka matkustavat ulkomaille. Meillä käytetään RUK Transportia eli tätä lomakuljetuskokonaisuutta, joka on näkökulmastamme ollut se kustannustehokkain ja monesti myös nopein tapa kuljettaa nuoret miehet ja naiset kotiin. Reserviupseerikurssin 14 viikosta lähes puolet on kiinnioloviikonloppuja. Ei sitä matkustamista sitä kautta koko kurssipituudella ihan joka viikonloppu tule. Uskottetko, että varsin pitkät linja-automatkat karsivat reserviupseerikurssille haluavien määrää esimerkiksi Pohjois- Suomessa? Missään yhteydessä ei ole tullut esille, että pitkät matkat karsisivat halukkuutta. RUK:hon on haluttu ympäri Suomea. Täältä on päässyt turvallisesti ja asianmukaisesti jo vuosikymmenten ajan kuljetuksilla lomille. Helsingin uutiset kertoo, että jopa 600 sankarihautausmaata sai seppeleen kansallisen veteraanipäivän kunniaksi 27. huhtikuuta. Veteraanipäivänä tuli kuluneeksi 70 vuotta Lapin sodan päättymisestä, joka merkitsi samalla rauhan ajan alkua Suomessa. Suomen sotaveteraaniliiton toiminnanjohtaja Markku Seppä kertoo, että tavallisesti seppeleitä lasketaan ainoastaan isoilla paikkakunnilla ja noin haudalle. Tänä vuonna vierailtiin kuitenkin myös pienemmillä paikkakunnilla. Viimeksi vastaava kampanja järjestettiin vuonna 2007, jolloin seppeleen sai 603 sankarihautausmaata. Kampanjassa ovat mukana Sotainvalidien Veljesliitto, Suomen Sotaveteraaniliitto, Rintamaveteraaniliitto ja Reserviläisliitto. Helsingin Uutiset Vuoden upseeri tulee Tikkakoskelta Etelä-Suomen Sanomat kertoo Upseeriliiton valinneen Vuoden upseeriksi everstiluutnantti Jouni Kalliomäen Ilmavoimien esikunnasta. Kalliomäki toimii ilmavoimien alueellisena pääluottamusmiehenä, Ilmavoimien Lentäjäyhdistys ILY ry:n puheenjohtajana ja istuu upseeriliiton hallituksessa. Upseeriliiton perusteluissa todetaan Kalliomäen olevan esimerkillinen ja hyvä upseeri myös työssään. Pääluottamusmiehenä hänen työnkuvaansa kuuluu muun muassa työehtojen tulkintaa sekä palkkaneuvotteluja. Taustaltaan Kalliomäki on hävittäjäohjaaja. Hän toimi Hawkkouluttajana ja Draken-päivystysohjaajana Satakunnan lennostossa vuosina Etelä-Suomen Sanomat 27.4 Aselakiin halutaan helpotuksia Maaseudun tulevaisuus kertoo, että Reserviläisliittto haluaa yhdeksi aseluvan myöntämisperusteeksi vapaaehtoisen maanpuolustustyön ja reserviläistoiminnan. Reserviläisliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Mikko Savola (kesk.) ajattelee myös, että useita aseita omistavien reserviläisten lupamenettelyn tulisi olla kevyempi ja halvempi kuin ensimmäistä lupaansa hakevilla. Savola sanoi Seinäjoen Reserviläisten 60-vuotisjuhlassa huhtikuussa, että liitto edellyttää aselainsäädäntöön liittyvien hallintomenettelyjen asettamista samalle viivalle koko maan alueella. Savola toivoo myös, että aselainsäädäntö pitäisi nostaa tällä vaalikaudella uuteen tarkasteluun. Hän vaatii vuonna 2009 lakiin tehtyjä muutoksia korjattavaksi. Maaseudun Tulevaisuus Toimittanut Joonas Immonen

6 6 maailmalla ruotuväki 9/2015 lyhyesti Ranska voi maksaa sotalaivojen kauppahinnan takaisin Ranskan presidentin Francois Hollanden mukaan kahden Venäjälle myydyn Mistral-luokan sotalaivan toimittaminen ei ole edelleenkään mahdollista. Toimitus on jäissä Ukrainan konfliktin ja Venäjän vastaisten pakotteiden takia. Hollande lupasi maksaa 1,2 miljardin euron kauppahinnan takaisin, jos Venäjä jää kokonaan ilman aluksia. Hollande on keskustellut asiasta Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa, mutta päätöstä alusten toimittamisesta tai takaisinmaksusta ei ole tehty. (mtv.fi ) JKo Miltei Isisin taistelijaa on kuollut Syyrian ihmisoikeuksien havaintoaseman mukaan Isisin taistelijaa on saanut surmansa viime vuoden syyskuun lopulta lähtien. He ovat kuolleet kansainvälisen liittouman ylläkköhyökkäyksissä ja ilmaiskuissa, jotka on kohdistettu Isisin asemapaikkoihin Homsin, Aleppon ja Deir ez Zorin kaupunkeihin. Samana aikana on kuollut 66 siviiliä, joista 10 on lapsia. Kurdijoukot ovat hyötyneet kansainvälisen liittouman ilmaiskuista. Niistä oli apua esimerkiksi tammikuussa Isisin taistelijoiden karkottamisessa Syyrian ja Turkin rajalla olevasta Kobanen levottomuuspesäkkeestä. (iltalehti.fi 24.4.) AJu Kranaatti-isku suomalaisten tukikohtaan Afganistanissa Pohjois-Afganistanissa sijaitsevaan Camp Marmalin sotilastukikohtaan tehtiin kranaatti-isku perjantaina 24. huhtikuuta. Laajan tukikohdan ulkopuolelta ammuttu kranaatti osui tukikohdan lentokentän alueelle. Camp Marmalilla palvelevat yhteensä noin 60 suomalaista eivät kärsineet iskussa henkilö- tai materiaalivahinkoja. Iskun tekijä ei ole vielä varmistunut. Vastaavan iskuihin on varauduttu muun muassa turvallisuustoimia tarkistamalla. (yle.fi 24.4.) JVa Saksan asevoimat luopuu viallisista aseistaan Saksan asevoimat luopuu :sta G36-rynnäkkökivääristä. Saksan puolustusministeri Ursula von der Leyen ilmoitti 22. huhtikuuta, että kyseisen mallin käyttö lopetetaan. Heckler & Koch -yhtiön valmistama rynnäkkökivääri on ollut käytössä 1990-luvulta asti. Saksan asevoimat totesi vuonna 2011 kyseisen aseen muuttuvan epätarkaksi kuumentuessa, eli esimerkiksi silloin, kun sotilas ampuu sarjan laukauksia. Saksassa puolustusministeriötä on kritisoitu päätöksenteon hitaudesta, sillä se on tilannut uusia G36-rynnäkkökivääreitä vielä vian toteamisen jälkeen. (TAZ 22.4.) KTo ICG: Isis ei vielä uhkaa Eurooppaa Lähi-idässä on parhaillaan käynnissä viisi samanaikaista konfliktia. ICG-kansalaisjärjestön Joost Hiltermann lähettäisi lisää humanitääristä apua ei sotilaita. Sakari Nuuttila Jotkut saattavat luulla, että Isisin uhkan voisi poistaa pommituksilla, mutta valitettavasti niin helppoja vaihtoehtoja ei ole, mikäli vaihtoehtoja on laisinkaan. Näin toteaa kansalaisjärjestö International Crisis Groupin (ICG) Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan kriisinhallintaohjelman johtaja Joost Hiltermann. Brysselissä päämajaansa pitävä sitoutumaton ICG toimii kymmenillä maailman konfliktialueilla etsien kriiseihin diplomaattisia ratkaisuja kentällä työskentelevien asiantuntijoidensa avulla. Hiltermann puhui tutkijoille ja diplomaateille Alankomaiden ulkoministeriön tukemassa tilaisuudessa Haagissa huhtikuun puolivälissä. Koko Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka on Hiltermannin analyysin mukaan suurten, arvaamattomien muutosten kourissa. Hän muistuttaa, että kun alueella on aiemmin puhjennut enintään kaksi samanaikaista kriisiä, tällä hetkellä niitä on käynnissä viisi. Syyriassa velloo jo vuosia jatkunut sisällissota, Irakissa ja Syyriassa jihadistijärjestö Isis on vallannut mittavia alueita, Jemen on hajoamispisteessä, Libyassa kehittyy oma sisällissotansa ja jännite Israelin ja Palestiinan välillä on tulenarempi kuin vuosiin. Alueella vallinnut suhteellisen tasapainoinen järjestys on arabikeväästä saakka ollut purkautumassa. Kukaan ei tiedä, millainen järjestys tulee vallitsemaan tämän Joonas Immonen Yhdysvallat on aloittanut ukrainalaisten sotilaiden kouluttamisen 300 laskuvarjojääkärin voimin. Tarkoituksena on kouluttaa 900 ukrainalaissotilasta taistelemaan Itä-Ukrainan separatisteja vastaan. Ukrainan presidentti Petro Porošhenko osallistui maanantaina 20. huhtikuuta Javorivissa järjestettyyn operaation avajaisseremoniaan. Yhdysvaltain varapresidentti Joe Biden ja Porošhenko ovat käyneet keskustelua avustuksista ja Ukrainan hallinnon uudistuksista. hajoamisen jälkeen, eivätkä alueen toimijat ole valmiita keskustelemaan diplomaattisista ratkaisuista. Tämä on taistelemisen, ei puhumisen, aikaa, Hiltermann sanoo. Kansalaisjärjestö ICG:n Joost Hiltermann pitää terrorismi -sanaa politisoituneena ja vääristävänä. Hän suosittelee sanan käytöstä luopumista Lähi-idän kriiseistä puhuttaessa. Shiialaiset taistelijat juhlivat maaliskuun lopulla Tikritin kaupungissa lippunsa ja Isisin taistelijoilta kaappaamaansa taulun kanssa. Länsimaiden vaihtoehdot Etenkin Isiksen laajentuminen ja mediassa huomiota keränneet veriteot ovat herättäneet länsimaissa paljon reaktioita. Hiltermannin mukaan Isistä ei kuitenkaan tällä hetkellä voi pitää uhkana Euroopalle. Ihmisten ensimmäinen vaisto Isiksen julmuudet nähdessään on kostaminen. Silloin taistelemme kuitenkin sokeasti epämääräistä vihollista vastaan, jonka toimintaa emme ymmärrä, hän sanoo. Tärkein asia, jonka länsimaat voivat tehdä, on olla aiheuttamatta alueella enempää tuhoa. Länsimaiden ei tulisi Hiltermannin mukaan ainakaan tässä vaiheessa harkita sotilaiden lähettämistä alueelle, vaan sen sijaan keskittää resurssinsa humanitääriseen apuun. Polttavimpia ongelmia ovat Valkoinen talo kertoo Bidenin antaneen tukensa Ukrainan korruption vastaisen viraston uuden johtajan nimitykselle ja kannustaneen Ukrainaa ottamaan käyttöön uusia korruption vastaisia toimia. Keskusteluissa on käyty myös läpi Ukrainan tilannetta yleisellä tasolla. Venäjä on varoittanut, että yhteisharjoitus saattaa pahentaa Itä- Ukrainan kriisiä. Venäjän mukaan amerikkalaissotilaiden saapuminen rikkoo Minskin tulitaukosopimusta ja että se on askel kohti aseellista tukea. Aseellista tukea Yhdysvallat ei ole Ukrainalle antanut. Koulutusavun lisäksi Yhdysvallat on luvannut 16 miljoonaa euroa humanitaarista apua Ukrainaan. Ulkopoliittisen instituutin Yhdysvaltain ulkopolitiikan asiantuntija Mika Aaltolan mukaan ukrainalaissotilaiden kouluttaminen on lähinnä symbolinen viesti Venäjälle sekä Ukrainalle yhteistyöstä Nato-maiden välillä. Koulutusavulla osoitetaan tukea Ukrainan hallinnolle. Yhdysvallat haluaa pitää kiinni sopimuksista Nato-kumppanuuteen liittyen, Aaltola kertoo. sotien aiheuttamat pakolaistulvat ja radikaalien aseellisten ryhmien lisääntyminen kaaoksen keskellä. Euroopan tulisi Hiltermannin mukaan tarttua alueella ennen kaikkea konkreettisiin ongelmiin. Valtioiden romahtamisen voi havaita ajoissa ja siihen voi puuttua. Resursseja tulisi ohjata valtioiden instituutioiden ja poliittisen järjestelmien kehittämiseen, vakauden saavuttamiseksi. Lisäksi Euroopan pitäisi kaikin mahdollisin keinoin tukea YK:n rauhanneuvotteluita Lähi-idässä. Ainoa vaihtoehto neuvotteluille on sisällissotien ja humanitääristen katastrofien jatkuminen. Radikalisoituminen Euroopassa Yhdysvallat kouluttaa ukrainalaissotilaita Asiantuntijan mukaan kyseessä on lähinnä symbolinen viesti. Kuva: Getty Images Ukrainalaisille opetetaan mm. tiedustelua ja lääkinnällisiä taitoja. Länsimaisessa mediassa Isisin lietsoma kauhu leviää kulovalkea tavoin, palvellen näin järjestön tarkoituksia. Euroopan valtioilla on Hiltermannin mukaan kaikki mahdollisuudet ehkäistä omien kansalaistensa radikalisoitumista ja liittymistä Isiksen riveihin. Muslimeja pidetään Euroopassa usein yhtenäisenä yhteisönä, vaikka näin ei olekaan. He haluavat tulla kohdelluiksi tavallisina kansalaisina, mutta yksittäisten henkilöiden tekemät väkivaltaiset iskut lasketaan koko yhteisön harteille. Hiltermannin mukaan Isiksen ideologia islamilaisesta yhteisöstä viehättää niitä eurooppalaisia muslimeja, jotka kokevat ulkopuolisuutta ja muun yhteiskunnan syrjintää. Meidän on tarjottava Euroopassa paremmat edellytykset integroitumiselle sekä enemmän taloudellisia ja sosiaalisia mahdollisuuksia. Ongelmia ei ainakaan pidä väistellä, sillä muuten ne vain pahenevat. Kuva: Lehtikuva Kuva: Lehtikuva

7 ruotuväki 9/ reportaasi Kuvat: Tommi Selander Alikersantti Joona Jäppinen aluksen ohjailijan apulaisena Laivamiehen päivä Miinalaiva Uusimaalla on pitänyt kiirettä merialueiden valvonnassa. Useista merillä vietetyistä viikonlopuista huolimatta aluksella on hyvä henki. Joonas Koivisto Perä irti! Tuoreet matruusit kiskovat varusmiesjohtajien ja palkatun henkilökunnan johdolla köydet laiturista. Näin miinalaiva Uusimaa jatkaa matkaansa Uudenkaupungin satamasta. Keväällä merivalvonnalle tärkeästä AKT- valmiudesta (Alueellisen koskemattomuuden turvaaminen) oman osansa on vastannut Hämeenmaa-luokan miinalaiva Uusimaa. Rannikkolaivaston alaisuuteen kuuluvalla aluksella palkatun ammattihenkilöstön lisäksi varusmiehiä on aluksen henkilövahvuudesta noin kolmannes. Aluksella palvelevan alikersantti Anton Venäläisen mukaan palvelus aluksella on omalaatuinen kokemus. Suhde kantahenkilökunnan ja varusmiesten välillä eroaa kasarmielämästä. Aluksella varusmiesten tehtävät ovat usein paljon lähempänä kantahenkilökunnan tasoa ja molempien panos on äärimmäisen tärkeää aluksen toiminnan kannalta. Kantahenkilökunnalla on muun muassa aluksen siisteydessä vastuuta samoin kuin varusmiehillä. Hyvä henki on aluksella tärkeää. Merillä saatetaan viettää tarpeen vaatiessa pitkiä aikoja tiiviisti yhdessä. Venäläisen mukaan tasapuolisuus pitää hengen kasassa ja pitkätkin ajat merellä ovat näin mahdollisia. Merellä olo vaatii silti osansa, koska aluksella on toimintaa ympäri vuorokauden. Pitkät merijaksot vaativat luonnetta. On oltava pitkiä aikoja pois kotoa. Meren muuttuvat sääolosuhteet ja muuttujat on siedettävä. Pitkän ja onnistuneen reissun jälkeen onkin usein hyvä tunnelma, Venäläinen toteaa. Lähdön jälkeen Venäläisellä on muutama tunti aikaa ennen vahtivuoroaan. Aikaa nukkua olisi runsaasti, mutta Venäläisen mukaan vapaa-aikaa kannattaa käyttää muuhunkin. Suunnaksi hän ottaa varusmiesten taukotilan, messin. Messin johtajatilassa on muita samaan vahtivuoroon kuuluvia johtajia, joiden kanssa riittäisi juttua pidemmäksikin aikaa. Messissä vietetyn ajan jälkeen Venäläinen esittelee vapaa-ajan paikoista oman suosikkinsa, varusmiesten saunan. Sinne on mukava mennä oman vahtivuoron jälkeen rentoutumaan ja juttelemaan palvelustovereiden kanssa. Muuten Venäläinen käyttää vapaa-aikaansa liikkumiseen ja opiskeluun. Vaikkei televisio aina näy ja puhelimen internet-yhteys on merillä korkeintaan välttävä, ei aluksella Venäläisen mukaan ehdi tulla tylsää. AKT-vuoron haasteet Aluksella on AKT-vuoron aikana vahvuudesta riippuen kaksi tai kolme varusmiestä jokaista tehtävää kohden. Vahdissa olevaa vaihdetaan neljän tunnin välein. Aikataulua saattavat kuitenkin rikkoa valmiusvuoroon liittymättömät harjoitukset. Yleisimpiä harjoituksia ovat palo- ja vauriontorjunta, mies yli laidan, ampumaja miinoitusharjoitukset. Vuoroihin perustuva päivärytmi vaatii omat järjestelynsä. Skansseissa, eli majoitustiloissa on usein hiljaisuus, kun joku nukkuu tauollaan. Vastavuoroisesti varusmiesten messistä löytyy helposti seuraa tauoille. Pitkät merijaksot vaativat luonnetta. On oltava pitkiä aikoja pois kotoa. alik. Venäläinen Matruusi tähystää tutkana. Laivakokkien tekemää ruokaa tarjoillaan viisi kertaa vuorokaudessa. Aamiaisen, lounaan ja päivällisen lisäksi on kaksi yöpalaa. Venäläinen kehuukin vuolaastialuksen ruokatarjontaa, kuten kaikki aluksella palvelevat varusmiehet. Taistelukeskusjoukkueen tärkeä lenkki Omassa tehtävässään aluksella Venäläinen vastaa niin sanotun pintatilannekuvan luonnista ja päivittämisestä. Hänen vastuullaan on käsitys siitä, mitä sekä aluksen lähistöllä että muutenkin merialueilla liikkuu. Hän luokittelee tutkan maaleja niiden tietojen perusteella. Venäläiselle on osunut yövahti aamuyöstä aamukahdeksaan. Hän nousee öisen aterian jälkeen aluksen ohjaamoon työpisteensä ääreen ja vapauttaa palvelustoverinsa tauolle. Merialueilla liikenne on rauhallista, mutta alus on juuri saaristossa. Tutka havaitsee saaristossa paljon maaleja, joista on tärkeää poimia olennaiset. Pintatilannekuvan ylläpito on tärkeää saaristossa, jotta aluksen navigoinnista vastaavat voivat tehdä työnsä rauhassa, Venäläinen sanoo. Alikersantti Jäppisen ja aluksen ohjailijan antamat ruorikomennot kuuluvat ohjaamossa, kun Venäläinen käy tutkakuvia läpi. Maalien tunnistus käy jouhevasti, kun takana on jo muutama kuukausi Alikersantti Anton Venäläisen mukaan aluksen miehistö on ylpeä palveluspaikastaan. aluksella. Koulutus Venäläisen tehtävää varten alkoi jo viime syksynä aliupseerikurssin toisessa vaiheessa. Vielä juuri ennen Upinniemen satamaan kiinnittämistä, pienen veneen seilatessa lähisaaristossa, huomataan tähystäjänä ja maalinosoittajana toimivan matruusin tärkeys. Heillä on tutkaan nähden etulyöntiasema esimerkiksi juuri tällaisissa tapauksissa. Venäläisen työssä on tarpeen, ettei mitään jää huomaamatta. Pian kuuluu valmistava hälytys aluksen oikean sivun kiinnitystä varten ja miehistö aloittaa valmistelut. Kiinnitys sujuu hyvin ja aluksen miehistö on tyytyväinen onnistuneeseen purjehdukseen.

8 8 ASEKÄTKENTÄ ruotuväki 9/2015 Asekätkentä - salainen operaatio miehityksen varalle TEKSTI: MIKKO VIRTA TAITTO: SOFIA KORHONEN KUVAT: LAURI VÄÄTTÄSEN KIRJASTA LAURI MIETTINEN JA ASEKÄTKENTÄ VAKKA-SUOMESSA (2014) Elokuussa 1944 häämöttivät edessä jatkosodan loppu ja mahdollinen aselepo Neuvostoliiton kanssa. Samalla Suomessa pohdittiin varautumista pahimman varalle. Mitä tehtäisiin, jos Neuvostoliitto miehittäisi maan? Mietittiin, että jos rauha syntyy ja Neuvostoliitto hyväksyy ehdot, onko Neuvostoliitto luotettava kumppani vai aikooko se jatkaa sitä politiikkaa Suomessa, mitä oli aiemmin tapahtunut Baltiassa ja josta oli viitteitä Unkarin, Romanian ja Tšekkoslovakian suunnalla, asekätkentää tutkinut everstiluutnantti evp Lauri Väättänen kertoo. Päämajassa Mikkelissä alettiin hahmotella varautumista sissisodankäyntiin. Esimerkkejä tunnettiin niin omalta rintamalta kuin maailmaltakin. Suomalaisilla oli jatkosodan ajalta kokemuksia venäläisten partisaanitoiminnasta. Myös Saksan itärintamalta ja Jugoslaviasta oli tullut tietoa hyvistä tuloksista, joita saatiin taistelujoukkojen ja siviiliväestön yhteistoiminnalla peitteisessä maastossa. Sotavarusteiden hajavarastoinnistakin oli kokemuksia pienessä mittakaavassa Karjalan Kannakselta ennen talvisotaa, jolloin aseita, räjähdysaineita, piikkilankaa ja bensiiniä oli varastoitu yksityisten suojiin. Talvisodan jälkeen varastointia oltiin laajennettu. Esimerkiksi linnoitusjoukkojen reserviläisten varusteet odottivat betonikorsuissa. Maahan oli kaivettu sekä bensiinisäiliöitä että räjähdysaineita, joiden huollosta vastasivat paikalliset asukkaat. Mannerheimia informoidaan Mitä tehtäisiin, jos Neuvostoliitto miehittäisi maan? Everstiluutnantti Usko Sakari Haahti, Päämajan operatiivisen osaston maavoimatoimiston päällikkö alkoi kehitellä suunnitelmaa. Hän ja muutamat muut Päämajan upseerit olivat valmiita ryhtymään asekätkentään, vaikka suunnitelmalle ei saataisikaan esimiesten hyväksyntää. Sotilaat oli koulutettu valmistautumaan aina pahimman varalle. Lupa ja tuki toimintaan tuli kuitenkin esimieheltä, eversti Valo Nihtilältä, joka informoi asiasta omaa esimiestään, päämajoitusmestari A.F. Airoa. Kenraaliluutnantti Airo taas kertoi asiasta ylipäällikkö Mannerheimia, joka ymmärsi pahimpaan varautumisen. Päätettiin, että sotavarustuksen hajavarastoinnista eli asekätkennästä vastaisi Päämajan operatiivinen osasto. Tavoitteena oli kätkeä jokaiseen suojeluskuntapiiriin aseet ja varusteet pataljoonan kokoiselle, noin 900 miehen taisteluosastolle. Lopulta aseita kätkettiin yhteensä miehen tarpeisiin. Vielä lokakuussa 2014 Uudenkaupungin Okslanpäästä löytyi kiviröykkiöstä kymmeniä kiväärinpatruunoita sekä mm. radiopuhelimia. Asekätkentä toteutettiin suojeluskuntapiireittäin. Käytännön tasolla päävastuu annettiin suojeluskuntapiireihin sijoitettaville 2. yleisesikuntaupseereille. Heidät valittiin Päämajassa tehtävään huolellisesti ja harkiten. Vaatimuksena oli, että tehtävään sijoitettavan tuli olla rintamajoukoissa palvellut, pystyväksi havaittu johtaja, jonka tuli tuntea suojeluskuntapiirinsä alue ja sen avainhenkilöitä jo ennestään. Valitut henkilöt olivat huipputason sotilaita ja johtajia, pataljoonan tai patteriston komentajia, usein myös Mannerheim-ristin ritareita. Yleisesikuntaupseereille annettiin Päämajasta peitetehtävä, jonka varjolla he saivat laajat valtuudet ja resurssit kätkennän toteuttamiseen. Peitetehtävä oli valvoa joukkojen kotiuttamista ja estää mahdolliset sabotaasi- ja provokaatiovalmistelut, jotka voitaisiin tulkita rauhansopimuksen rikkomiseksi. Tehtävä edellytti luonnollisesti ahkeraa liikkumista suojeluskuntapiirin alueella ja raportointia suoraan Päämajaan. Tämän ansiosta hajavarastoinnin johtaminen, joka piti pitää ehdottoman salassa jopa omilta muodollisilta esimiehiltä, ei tulisi herättämään oudoksuntaa. Aseiden lisäksi kätkettiin muun muassa miinoja ja räjähteitä, ruokaa, viestivälineitä ja lääkintätarpeita. Toiminta Varsinais-Suomessa Väättänen on tutkinut, miten kätkentä toteutettiin käytännön tasolla Varsinais-Suomen länsiosassa. Toimintaa johtanut 2. yleisesikuntaupseeri, majuri Lauri Miettinen, oli Väättäsen kummisetä. Lokakuun puolella majuri Miettinen sai käskyn Haahdelta, jonka jälkeen hän meni Raumalle. Suunnitelma syntyi nopeasti. Miettinen valitsi jokaiseen suojeluskuntapiirin kuntaan oman vastaavan. Kaikki valitut olivat joko suojeluskunnan toiminnassa mukana olleita tai Miettisen asetovereita sotien ajalta, Väättänen kuvailee. Kun Miettinen oli saanut suostumukset valitsemiltaan kuntasolujen johtajilta, alkoi hän toimittaa materiaalia. Kuntasolujen johtajat vastasivat aseiden kätkemisestä omassa kunnassaan. He saivat valita itselleen yhden tai useampia apulaisia työhön. Useimmat selvisivät yhdellä apulaisella. Tavoitteena oli kätkeä kuntaan tulleet aseet sopiviin kätköihin, kuten rakennusten alle, rakenteisiin, maakuoppiin tai kiviröykkiöihin. Aseet ja muu materiaali saatiin Jalkaväkirykmentti 56:n esikuntapäällikkönä toimineen Miettisen oman rykmentin kotiuttamisen yhteydessä sekä naapuripiireistä ja Päämajan varikoilta. Väättäsen arvion mukaan pelkästään Vakka-Suomen piirissä kätköjä oli useita satoja. Pelasti miehitykseltä? Asekätkentä tähtäsi ensisijaisesti syksyllä 1944 tunnetun välittömän miehitysvaaran torjuntaan tai sodan jatkamiseen miehitetyssä maassa. Keväällä 1945, kun välitön vaara näytti jo menneen ohi, Vakka-Suomen asekätkennän avainhenkilöitä. Vasemmalta Lauri Miettinen, Väinä Metsämäki, Unto Lukkala ja Vilho Junnila.

9 ruotuväki 9/2015 ASEKÄTKENTÄ 9 Asekätkennästä kirjoittanut everstiluutnantti evp Lauri Väättänen. höltyi myös joidenkin kätkijöiden moraali. Salainen suuroperaatio alkoi paljastua Oulun seudulla huhtitoukokuussa Yksi kätkemiseen osallistunut sotilas paljasti asian valvontakomissiolle yritettyään ensin kiristää kätkennän johtajilta rahaa asialla. Kätköjä löydettiin paljon ja avainhenkilöt pidätettiin. Pidätetyt upseerit eivät kuitenkaan suostuneet paljoa puhumaan, joten tutkinta venyi. Aikatauluun vaikutti myös toiminnan laajuus. Sisäministeriön tutkintaelin kuulusteli virallisten tietojen mukaan henkilöä. Epäiltyinä pidätettiin henkilöä, joista oikeudenkäynnissä tuomittiin lopulta Asekätkennän merkityksestä on väitelty kiivaasti aina operaation paljastumisesta lähtien. Toisten mukaan kätkentä saattoi Suomen vakavaan vaaraan. Asekätkentäoikeudenkäynnin aikainen kommunistinen lehdistö puhui suomalaisten upseerien johtamasta salaliitosta. Toiset taas pitävät asekätkijöitä sankareina, joiden työlle annettiin arvoa virallisesti vasta kylmän sodan päättymisen jälkeen. Väättänen arvioi asekätkennän pelastaneen Suomen Neuvostoliiton miehitykseltä. Hän perustaa käsityksensä siihen, mitä vasemmistopoliitikko Arvo Poika Tuominen kertoi Nihtilälle 1950-luvulla. Tuominen tapasi Nihtilän 50-luvulla Pariisissa ja kertoi tälle, että kun asekätkennän laajuus paljastui valvontakomissiota johtaneelle Ždanoville, tämä antoi tiedon Stalinille, että mikäli Neuvostoliitto pyrkisi Suomen miehittämiseen, vaatisi se paljon joukkoja, eikä välttämättä onnistuisi ollenkaan. Tuomisen kertomuksen mukaan Stalin päättikin keskittyä ensin Unkarin, Tšekkoslovakian ja Puolan asioihin. Lähteet: Matti Lukkari: Asekätkentä (Otava 1997), Lauri Väättänen: Lauri Miettinen ja asekätkentä Vakka-Suomessa (2014) Salainen suuroperaatio alkoi paljastua Oulun seudulla huhti-toukokuussa Asekätkentä Aseita ja ampumatarvikkeita kätkettiin yhteensä miehelle. Kätkentään osallistui arviolta henkilöä. Muuta materiaalia kätkettiin mm kg räjähdysainetta, panssarimiinaa, 20 kenttäpuhelinta, litraa bensiinialkoholia, litraa petrolia sekä sissimuonaa kymmeniä tuhansia kiloja. Asekätkentä käynnistyi syyskuussa 1944 ja paljastui huhti-toukokuussa Oikeudenkäynti oli pohjoismaiden suurin, henkilöä pidätettiin epäiltynä, henkilöä tuomittiin vankeuteen. Mietoisten asekätköstä hävinneiden aseiden listalla on 16 sotilaskivääriä ja yksi venäläinen puoliautomaattikivääri. Kuvassa venäläinen puoliautomaattikivääri, joka arvioitiin markan arvoiseksi viranomaisten pöytäkirjassa Tutkimus suljettiin kassakaappiin Eversti evp Martti Keskitalo teki asekätkennästä ensimmäisen tieteellisen tutkimuksen, Sotakorkeakoulun diplomityön, 1960-luvun puolivälissä nuorena kapteenina. Aiheen hän valitsi valmiista listasta, jossa yksi vaihtoehto oli asekätkentä. Aihe oli ilmeisesti kuitenkin liian tuoreessa muistissa joillekin, sillä tutkimuksen teko keskeytettiin. Sotakorkeakoulun johtaja Mikko Sisto henkilökohtaisesti kielsi minua hankkimasta lisää materiaalia tutkimustyötä varten. Hän sanoi, että teette tutkimuksen sillä materiaalilla, joka on jo hallussa. Joku oli tainnut sanoa hyvin korkealta taholta, että pysäyttäkää kapteenin diplomityö, Keskitalo muistelee nyt, lähes 50 vuotta myöhemmin. Keskitaloa käskettiin kirjoittamaan tutkimuksensa käsin. Muut oppilaat saivat naputella sen kirjoituskoneella. Kun diplomityö oli valmis, joutui Keskitalo luovuttamaan ainoan käsinkirjoitetun kappaleen Sotakorkeakoululle. Tutkimus leimattiin salaiseksi ja suljettiin kassakaappiin. Keskitaloa vannotettiin, ettei hän saisi puhua tai esitelmöidä aiheesta kellekään. Työn olemassaoloa ei mainittu edes diplomityöluetteloissa. Vasta 1990-luvulla, 25 vuotta myöhemmin, sain tutkimustyöstä oman kappaleeni, joka oli koneella kirjoitettu, Keskitalo kertoo. Siitäkin versiosta puuttui yksi liite, karttapiirros, johon oli merkitty materiaali- ja asekätköjä. Vaikka Keskitalo pitää edelleen outona, että työ piti salata 20 vuotta asekätkennän julkitulon jälkeen, on hänellä aavistus syystä. Työstä kävi ilmi asioita ja sellaisten henkilöiden nimiä, jotka eivät halunneet nimiään siinä yhteydessä mainittavan. Toisaalta asekätkentämateriaalia oli koko valtakunnan alueella kätköissä. Jos tutkimus olisi määritelty julkiseksi, moni olisi mennyt kaivamaan ja etsimään aseita, Keskitalo tuumaa. Hän ei usko, että kätketyllä aseistuksella olisi enää 60-luvulla ollut sodankäynnin kannalta merkitystä. 20 vuodessa käyttökelpoisuus oli jo laskenut. Aseita oli ruostunut ja muukin varustus vanhentunut. Sotatarvikemateriaali oli siinä ajassa kehittynyt, kätköissä olleille aseille ei olisi ollut kovinkaan paljon käyttöä. Sen sijaan jotkut vielä vakinaisessa virassa olevat sotilashenkilöt pelkäsivät jutun paljastumista, Keskitalo arvelee. Vaikka kätköjen asemateriaali onkin ajat sitten vanhentunut, ei kätkennän takana olleeseen suunnitelmaan ole ajan hammas samalla tavalla purrut. Varautuminen alueelliseen sissisodankäyntiin miehittäjää vastaan muistuttaa melkoisesti sotien jälkeen käyttöön otettua alueellisen puolustuksen oppia, jonka periaatteisiin Suomen puolustus vielä tänäkin päivänä nojaa. Kyllähän se muistuttaa sitä. Nämä jotka pääesikunnassa alueellista puolustusta suunnittelivat, ovat saattaneet käyttää diplomityötä ja asekätkijöiden ideaa hyväkseen suunnittelussa, Keskitalo pohtii. Myös everstiluutnantti evp Lauri Väättänen uskoo asekätkijöiden suunnitelman vaikuttaneen Suomen myöhempään puolustusdoktriiniin. Hän ei ihmettele, että Keskitalon tutkimus aikanaan salattiin. Siinä oli 60-luvun puolivälissä kirjoitettu sellaista tietoa, jonka vuotaminen vääriin käsiin olisi ollut katastrofaalista, Väättänen toteaa.

10 10 kentällä ruotuväki 9/2015 lyhyesti Puolustusvoimat hävitti sodanaikaisen pommin Puolustusvoimat hävitti huhtikuun lopulla sodanaikaisen lentopommin Taipalsaarella puolustusvoimien alueella. Pommi oltiin nostettu aikaisemmin samana päivänä Saimaasta Lappeenrannassa. Nosto-operaatio suoritettiin Rakuunanmäen alapuolisella vesialueella, ja siitä vastasi puolustusvoimien henkilöstö. Yliluutnantti Vesa Tirkkonen Maasotakoulusta kertoo nostooperaation onnistuneen hyvin. Kyseessä ei ollut helpoin operaatio, muttei myöskään hankalin. Toiminta vedessä on aina tietyllä tavalla haastavaa, Tirkkonen toteaa. MNi Valmiusharjoitus kokosi naiset Santahaminaan Santahaminan varuskunta-alueella järjestettiin huhtikuun viimeisenä viikonloppuna Naisten Valmiusliiton valtakunnallinen valmiusharjoitus. Nimeä Santis 2015 kantaneeseen harjoitukseen osallistui noin 400 naista eri ikäryhmistä. Harjoituksen johtaja Anne Seppänen oli mielissään naisten aktiivisuudesta. Naiset tulivat huippuinnokkaana paitsi itse harjoitukseen, niin myös tekemään. Monet innokkaat ovat soittaneet ja ilmaisseet halunsa tulla organisaatioon mukaan, Seppänen kertoo. JVa PIA täytti vuosia Viime vuoden lopulla tuli kuluneeksi 20 vuotta siitä, kun 20 suomalaista puolustusteollisuuden yritystä perusti yhteistyöelimekseen Suomen puolustus- ja ilmailuteollisuusyhdistyksen, eli PIA:n. Merkkipäivää juhlistettiin tämän vuoden huhtikuussa. Kysyntää yhteiselle järjestölle tuli puolustusvoimilta, jossa haluttiin yksi selkeä teollisuuden taho, jonka kanssa keskustella, PIA:n pääsihteeri Tuija Karanko kertoo. Karangon mukaan PIA:n perustamiseen vaikuttivat myös Euroopan enenevä integraatio ja puolustusvoimien hävittäjätilaus. PIA:an kuuluu noin sata suomalaista puolustus-, ilmailu-, avaruus- ja turvallisuusteollisuuden yritystä. KTo Virka-apu on harvinaista Ahvenanmaalla Puolustusvoimien viranomaistuki Ahvenanmaalla on harvinaista, selviää Puolustusministeriön selvityksestä. Ahvenanmaalla viranomaistukea annetaan 2 5 kertaa vuosittain. Koko maassa suoritetaan vuosittain puolestaan noin 500 virka-apusuoritusta. Hallitusneuvos Hanna Nordströmin mukaan demilitarisoidun aseman vuoksi viranomaiset harkitsevat avun pyytämistä alueelle tarkemmin kuin muualla. Tukea pyydetään ainostaan tilanteisiin, joissa vain puolustusvoimilla on erityisantuntemusta, kuten räjähteiden tunnistamisessa ja raivaamisessa, hän sanoo. MNi Särmä ajaminen on osa koulutusta Särmänä liikenteessä -koulutuksessa halutaan kiinnittää varusmiesten huomiota tarkkaavaisuuteen. Nuorten liikenneonnettomuudet ovat vähentyneet usealla sadalla. Mika M. Niskanen Sen piti olla aivan tavallinen paluu kasarmille viikonloppuvapailta. Oli joulukuu, taivaalla ei pilvenhattaraakaan ja tie tuntui pitävältä. Upseerioppilas Antti Grönlund naputteli sormiaan ohjauspyörään ajaessaan kohti Haminaa Turun moottoritiellä. Isoisältä lainattu vaaleanruskea Opel hurahteli tyytyväisenä alla. Ei väsyttänyt, ei lainkaan, vaikka takana oli vilkas viikonloppu kahdeksan tunnin unilla. Edellisellä viikolla oli puolestaan ollut taisteluharjoitus, jossa unta oli kertynyt neljän yön aikana enintään kymmenen tuntia. Yhteensä se teki ainoastaan 18 tuntia unta seitsemän päivän aikana. Mutta Grönlundia ei edes haukotuttanut. Ajaminen kului rutiinilla. Ennen varusmiespalvelusta mies oli työnsä puolesta ajanut päivittäin pitkiä matkoja. Hän ei kiinnittänyt liikenteeseen erityistä huomiota. Ajatukset viipyilivät jo seuraavan viikon harjoituksissa. Radio pauhasi tutulla ja turvallisella taajuudella. Sitten rauhallisesti, tyystin huomaamatta kaikki tummeni. Mutta miksi meno tuntuu nyt niin epätasaiselta, Grönlund pohti mielensä perukoilla. Silmät rävähtivät auki. Auto kiisi kohti moottoritien keskikaidetta. Kädet tekivät äkkinäisen korjausliikkeen. Auton kylki syöksi kipinöitä, ja Grönlundin sydän hakkasi kurkussa. Hän sai ohjattua ajoneuvon takaisin ajokaistalle. Nyt tuli tehtyä melkoinen temppu, Grönlund ajatteli kiitäessään autiolla moottoritiellä. Melkoinen temppu, hän puhisi. Puhelimen näppäily aiheuttaa vaaratilanteita kolumni Liikenneturvan koulutuspäällikkö Antero Lammi korostaa, että tarkkaavaisuuteen tulee kiinnittää liikenteessä huomiota. Puolustusvoimat otti vuonna 2011 kiinteäksi osaksi varusmieskoulutusta Särmänä liikenteessä -koulutuksen. Liikenneturvan kanssa yhteisvoimin toteutetulla koulutuksella pyritään lisäämään nuorten ymmärrystä riskeistä liikenteessä ja herättämään ajatuksia niiden välttämisestä. Koulutuksella pyritään ennen kaikkea kiinnittämään huomiota väsymykseen, nopeuteen, alkoholin vaikutukseen sekä turvavyön käyttöön. Tänä vuonna huomiota on ryhdytty kiinnittämään myös tarkkaavaisuuteen. Tämä johtuu älypuhelimista, kertoo Liikenneturvan koulutuspäällikkö Antero Lammi. Ihmiset eivät enää vain soita puhelimella, vaan myös pelaavat pelejä ja tarkistavat sähköpostiaan samalla, kun ajavat, Lammi sanoo. Esimerkiksi Yhdysvalloissa mobiililaitteiden aiheuttamaa tarkkaamattomuutta liikenteessä Maastokuvio murtaa jään Vaikea kuvitella juttua syntyvän, jos junassa istuva nuori olisi pukeutunut maastopuvun sijaan nahkatakkiin ja farkkuihin. pidetään pahempana turvallisuusriskinä kuin alkoholia, hän jatkaa. Käytännössä Särmänä liikenteessä -koulutus toteutetaan alokkaille pidettävänä oppituntina sekä perehdytyksellä varusmiesjohtajille. Perehdytyksensä jälkeen varusmiesjohtajat pitävät aiheen tiimoilta ryhmäkeskusteluja omien alokkaidensa kanssa. Liikenneturvallisuus on yhteinen asia Suomalaisia pidetään yleisesti hiljaisena kansana. Nyrkkisääntönä tuntuu olevan, ettei ventovieraalle puhuta kuin pakon edessä. Kynnys keskustelun avaamiseen tuntuu kuitenkin pienenevän, kun vastaan sattuu maastopukuinen varusmies. Lomapuku päällä kaupungilla liikkuessa vastaan tulee jos jonkinmoista huutelijaa. Tavallisesti huutojen sisältö liittyy lähinnä jäljellä oleviin aamuihin, mutta esimerkiksi junan ravintolavaunussa istuessa kuka tahansa, yleensä vanhemman sukupolven edustaja, saattaa tulla kyselemään kuulumisia aidosti kiinnostuneena. Vaikea kuvitella juttua syntyvän, jos junassa istuva nuori olisi pukeutunut maastopuvun sijaan nahkatakkiin ja farkkuihin. Mistä tämä sitten johtuu? Kaikilla varusmiespalveluksen suorittaneilla iästä ja saapumiserästä riippumatta on omat inttimuistonsa ja -käsityksensä. Allekirjoittaneelta on kyselty muun muassa nykyisen ampumataitotestin rakenteesta. Lisäksi erityisesti koulutushaaramerkit tuntuvat herättävän mielenkiintoa. Tuskin olisin ilman maastopukua ajautunut keskustelemaan myöskään renkaiden vaihdosta saati sitten itselleni tuntemattoman Kouvolan kaupungin remonttihankkeista. Perinteiden vaaliminen on tärkeää, ja varusmiespalvelus onkin yksi merkittävimmistä perinteistä maassamme. Tietynlainen jatkuvuus lisää muistojen arvoa; RUK on edelleen yhtä tarunhohtoinen ja tällä hetkellä palvelusta suorittava henkilö purkaa ja kasaa rynnäkkökiväärinsä yhä samalla tavalla kuin se on aiemminkin tehty. Yhteisiä puheenaiheita entisten ja nykyisten varusmiesten välille löytyy lähes loputtomasti. Vaikka ei itse olisi varusmiespalvelusta suorittanut, kaikilta löytyy siihen jonkinlainen kosketuspinta. Kutsunnoissa käyvät kaikki miehet, ja naisillekin intin käytännöt tulevat tutuksi vähintään poikaystävän tai sukulaisten kautta. Kuva: Tommi Selander Pääesikunnan insinöörimajuri Petteri Tuomisen mielestä liikenneturvallisuuskoulutus soveltuu erinomaisesti puolustusvoimien tehtäviin. Hän perustelee mielipidettään sillä, että puolustusvoimat antaa liikenneturvallisuuskoulutusta muussakin toiminnassaan esimerkiksi kouluttaessaan kuljettajia. Liikenneturvallisuus on lisäksi kaikkien yhteinen asia. Tämä on tapa, jolla puolustusvoimat kantaa kortensa yhteiseen kekoon, Tuominen sanoo. Särmänä liikenteessä -koulutuksella tavoitetaan lähes kaikki varusmiespalvelustaan suorittavat, eli liikenneturvallisuuden kannalta tärkein kohderyhmä nuoriso. Liikenneturvan tutkimuksen mukaan joka kolmas tieliikenteessä vahingoittunut on nuori. Yhteistyöllä voidaan olettaa olleen myös vaikutuksia, koska nuorten liikenneonnettomuudet ovat vähentyneet. Vuonna 2009 nuoria kuoli liikenteessä 30 ja loukkaantui 902. Viime vuonna sen sijaan 18 nuorta menetti liikenneonnettomuudessa henkensä ja 672 loukkaantui. Lammi uskoo koulutuksen vaikuttaneen asiaan, mutta korostaa, että ilmiöön heijastuu muun muassa myös teknologinen kehitys. On hyvin vaikea arvioida koulutuksen suoraa vaikutusta, mutta on selvää, että turvallisuudessa on tapahtunut suuri parannus, Lammi sanoo. Tavoitteena on pelastaa henkiä Vaikka koulutuksen toteuttaminen on onnistunut hyvin, kokee Lammi parantamisen varaa vielä löytyvän. Hän toivoisi muun muassa, että liikenneturvallisuuskoulutus voitaisiin asettaa tiiviimmäksi osaksi viikko-ohjelmaa. Esimerkiksi nyt varusmiesjohtajien pitämät ryhmäkeskustelut sijoittuvat usein iltavapaille, selviää liikenneturvan kouluttajan Mika Hatakan vuonna 2012 tekemästä selvityksestä. Koulutusta voitaisiin lisäksi toteuttaa tehokkaammin lisäämällä vuorovaikutteisuutta koulutustilanteisiin. Olisi myös tärkeää, että henkilökunnan tietämystä aiheesta hiottaisiin ja että he sitoutuisivat koulutukseen paremmin. Vaikka pientä hienosäätöä riittää, Lammi kokee, että tulos on kaiken työn arvoista. Hän sanoo, että tavoitteena on pelastaa henkiä. Grönlundin kokemasta vaaratilanteesta on kulunut puolestaan lähes puoli vuotta. Hän korostaa, että matkassa oli mukana rutkasti onnea. Ajaminen väsyneenä on turvallisuusriski ja jokaisen tulisi henkilökohtaisesti tunnistaa ne merkit itsestään, hän toteaa. Jussi Vainikka Maastopuku päällä varuskunnan ulkopuolella liikkuessa varusmies tai -nainen joutuu tahtomattaankin huomion keskipisteeksi. Kun pieni lapsi näkee sotilaspuvun, pää kääntyy lähes poikkeuksetta ihmettelemään näkyä. Vetipä eräs innokas pikkutyttö kerran lippaankin alokaskaudella muodossa marssiessamme. Vaikka aamujen huutelijat voivat joskus käydä hermoille eikä vanhemman herrasmiehen innostunutta kerrontaa jaksaisi millään kuunnella, on maastopukua syytä kantaa ylpeydellä. Keskustele aiheesta lisää Twitterissä #ruotuväki

11 ruotuväki 9/ kentällä Varusmiehet kansanedustajina palveluksessa Eduskunta pyysi puolustusvoimilta 199 varusmiestä apuun Uusi eduskunta istuu väistösalissa noin kaksi ja puoli vuotta Joonas Koivisto Kaartin jääkärirykmentin varusmiehille suotiin harvinainen kunnia. Eduskunta pyysi puolustusvoimilta 199 varusmiestä testaamaan eduskunnan uuden väistösalin toimivuutta. Eduskunta tulee toimimaan Sibelius-Akatemian tiloissa toimivassa väistösalissa seuraavat noin kaksi ja puoli vuotta varsinaisen eduskuntatalon ollessa remontissa. Idea pyytää varusmiehiä testaamaan salia lähti eduskunnan tietohallinnon suunnittelijan Esa Mommon mukaan väentarpeesta. Eduskunnan virkamiehet eivät olisi saaneet täyttä salia kokoon ilman ulkopuolista apua. Kun varusmiehiä oli jo käytetty eduskunnan apuna ennen uuden salijärjestelmän käyttöönottoa 2008, päätti eduskunta ottaa puolustusvoimiin uudestaan yhteyttä. Testeissä varusmiesten selkeä suosikki oli äänestysjärjestelmän kuormitustestit, jossa he pääsivät käyttämään jaa, ei, tyhjää ja poissa nappeja kuin oikeat kansanedustajat. Mahdollisuus edes istua kansanedustajan paikalla istuntosalissa on harvinainen. Normaalisti istuntosalin puolelle eivät pääse kuin itse edustajat ja jotkut eduskunnan virkamiehet. Logistiikka ja akustiikka ovat tärkeitä ruotuväki 40 vuotta sitten Kalle Toivonen Sotilasmestari Jyrki Surkka siirtyi Kaartin jääkärirykmentin kuljetuskomppanian vääpelin paikalta Aliupseeriliiton pääluottamusmieheksi 1. toukokuuta. Varusmiespalveluksen suoritin nyt jo edesmenneessä Oulun ilmatorjuntapatteristossa. Heti varusmiespalveluksen jälkeen tein ravintolatöitä, kunnes vuonna 1989 lähdin YK:n valvontajoukkoihin sotilaskokiksi Golanin kukkuloille. Siviilikoulutukseni on ravintolakokki. Siviilissä kartutettu kokemus on tukenut sotilasuraani vuosien Äänentoisto on eduskunnan istuntosalissa hyvin tärkeää. Emme olisi saaneet testattua salin akustiikkaa kunnolla ilman täyttä salia, Mommo kuvailee. Salin logistiikkaa testatessa mitattiin salissa liikkumiseen kulunutta aikaa. Eduskunta käyttää testeistä saatuja tietoja esimerkiksi aikataulun ja tiloissa liikkumista helpottavien ohjeiden suunnitteluun. Tilat ovat paljon varsinaista Rannikkotykistö auttaa onnettomuustapauksissa tänä kesänä uudenaikaisen kaluston voimin. Ensimmäistä kertaa uudet veneet on varustettu hapenanto- ja lima-imulaitteilla. Nopeiden yhteysveneiden sairaanhoitovarustukseen kuuluvat lisäksi paarit, elvytyslaukku, suojapeite sekä sidos- ja lastoitustarpeet. Rannikkotykistö saa huostaansa kuusi nopeaa yhteysvenettä, kuusi uiskoa ja kaksi kevyttä yhteysvenettä. Nopeista yhteysveneistä on Vator Oy valmistanut neljä ja Turun Venevesitämö kaksi. Molempien veistämöiden veneiden nopeus on solmua kuormasta riippuen. Moottoreina käytetään kahta hv:n sisäperämoottoria Veneet kykenevät kuljettamaan 8 10 henkilöä tai kaksi paaripotilasta hoitajineen. Normaalin merenkulku- ja kansikaluston lisäksi veneissä on merenkulkututka, kaikuluotain, loki, magneettikompassi, lähiradio, sähköiset tyhjennyspumput sekä tuulilasinpyyhkijät. Veneiden paloturvallisuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota. Materiaalina on käytetty lujitemuovia. Kevyet yhteysveneet pystyvät kuljettamaan neljä henkilöä. Heinlahden veistämö on rakentanut kuusi uiskoa, jotka puskevat aaltoja kahden 140 hv:n mootorin voimin. Nopeus on solmua kuormituksesta riippuen. Uiskot pystyvät kuljettamaan kolme tonnia tavaraa. Uudet uiskot on varustettu koneiden kaukosäätölaitteilla, mittaritauluilla, varapotkureilla, automaattisella konetilan sammutuksella sekä konetilan tuuletuksella. varrella. Rauhanturvatehtäviin lähtö oli ollut haaveena kauan ja kokin koulutus auttoi sen toteutumisessa. Ruoanlaitto on pysynyt uran sivussa harrastuksena tähän päivään asti. Olen viettänyt elämästäni yhteensä 6,5 vuotta rauhanturvatehtävissä eri puolilla maailmaa. Ensimmäinen kerta Golanilla sytytti sen kipinän, jonka myötä siirryin sotilasuralle. Kotiuduttuani hain aliupseerin töitä ja pääsin vuonna 1991 ensimmäiseen palkalliseen tehtävääni puolustusvoimissa, kouluttajaksi Ouluun Pohjois-Suomen viestipataljoonaan Urapolkuni on kulkenut ulkomaankomennusten ohessa useiden eri työtehtävien kautta. Olen toiminut muun muassa Riihimäellä viestirykmentissä sekä keskussotilassairaalassa. Uuteen tehtävääni aliupseeriliiton pääluottamusmiehenä siirryin Kaartin jääkärirykmentin kuljetuskomppanian vääpelin tehtävästä. Olen työskennellyt ammattiliittotehtävissä aikaisemmin Uudenmaan aliupseerit ry:n puheenjohtajana ja joukko-osaston luottamusmiehenä. Uudessa työssäni on erittäin mielenkiintoinen ja laaja tehtäväkenttä. Edustan kaikkia tämän valtakunnan liittoon kuuluvia aliupseereita ja valvon heidän etujaan. Tehtävä on mielestäni parhaimpia, mitä aliupseeri voi tässä maassa tehdä. eduskuntaa pienemmät ja salin muoto on erilainen. Varsinaisen salin pyöreä muoto helpottaa logistiikkaa kun salissa liikutaan paljon, Mommo sanoo. Vaikka varusmiehet ovat keskimäärin nuorempia ja liikkeiltään ripeämpiä kuin kansanedustajat, tietoja voidaan suhteuttaa kansanedustajien toimintaan. Tietojen pohjalta voidaan Mommon mukaan luoda esimerkiksi edustajille ohjeita siitä, kuinka saliin kannattaa omalle paikalle kulkea tai puhutaanko puheenvuoro puhujapöntön sijaan omalta paikalta. Mommolle jäi hyvä kokemus varusmiesten käytöstä testeissä. Varusmiehet toimivat hyvin käskyjen mukaisesti ja ollaan saatu sali täyteen, joka oli testien kannalta tärkeää. Rannikkotykistölle uusia, nopeita veneitä eteenpäin Äänestysjärjestelmä selvisi testeistä hyvin. Ravintolakokista aliupseerien edunvalvojaksi Sotilasmestari Jyrki Surkka aloitti Aliupseeriliiton pääluottamusmiehenä toukokuun 1. päivänä. Kuva: Tommi Selander Kuva: Ruotuväki Kuva: puolustusvoimat NIMI JA SOTILASARVO IKÄ Erik Jokinen, res. luutnantti 39 TOIMENKUVA Sotilaslakimies ASUINPAIKKA Espoo KOULUTUS Varatuomari JOTAIN MUUTA, MITÄ? "Kaikelle löytyy ratkaisu." Pääesikunnan oikeudellinenosasto, Helsinki Joonas Koivisto Pääesikunnan 11 sotilaslakimiestä ovat osa puolustusvoimien oikeudellista osastoa, jolla on kolme päätehtävää: antaa oikeudellista asiantuntijatukea, valvoa toiminnan laillisuutta ja vastata sotilasoikeudenhoidosta. Sotilaslakimies Erik Jokinen toimii asiantuntijasektorilla. Tärkein tehtävämme on antaa asiantuntijantukea Pääesikunnan johdolle, osastoille ja alaisille laitoksille. Sektorin sisällä jokaisella lakimiehellä on omat päävastuualueensa. Jokinen vastaa muun muassa asevelvollisuusasioista, valmiusjuridiikasta ja virka-apu kysymyksistä. Oman sektorin ja omien vastuualueiden lisäksi kaikki oikeudellisen osaston lakimiehet osallistuvat puolustusvoimia koskevaan säädösvalmisteluun. Kun uutta lainsäädäntöä valmistellaan, tulevat lakiluonnokset oikeudelliselle osastolle lausuntokierrokselle. Puolustusvoimat voi myös tehdä puolustusministeriölle omia säädösesityksiä. Jokisen mukaan puolustusvoimat ja puolustusministeriö toimivat tiiviissä yhteistyössä puolustushallintoa koskevassa säädösvalmistelussa. Haastava tehtäväkenttä Jokisen mukaan juristin työ nimenomaan puolustusvoimissa on mielenkiintoista. Oikeudellisten kysymysten kirjo, joiden kanssa täällä työskennellään on hyvin laaja. Monesti ei osaa etukäteen arvata minkälainen tapaus on tiedossa ja mihin oikeudenalaan asiassa täytyy perehtyä, Jokinen toteaa. TYÖPAIKKA Lakimiehenä sotilasorganisaatiossa Työssään Jokinen on ollut tekemisissä sellaisen lainsäädännön kanssa, johon ei kuvitellut ikinä törmäävänsä puolustusvoimissa. Esimerkiksi erästä tapausta hoitaessa oli perehdyttävä kaivoslainsäädäntöön. Oikeudellisella alalla voi vastaan tulla vaikka mitä, hän kuvailee. Yksittäisten kysymysten lisäksi oikeudellinen osasto osallistuu myös isoihin pitkäaikaisempiin projekteihin. Yksi näistä oli esimerkiksi puolustusvoimauudistuksen valmistelu. Jokisen mukaan uudistus vaati paljon säädösmuutoksia, kun organisaatio muuttui oleellisesti. Muutoksia piti valmistella ennen uudistuksen läpivientiä. Puolustusvoimauudistukseen liittyvä säädöspohja piti perata perusteellisesti ja valmistella säädökset vastaamaan uutta organisaatiota ja sen tehtäviä. Lakimieskokelaasta ammattilaiseksi Lähtiessään varusmiespalvelukseen vuonna 2004 Jokinen oli suorittanut suuren osan oikeustieteellisistä opinnoistaan. Jo palvelukseen astuessaan hänellä oli tarkka tavoite. Tunsin ihmisiä jotka olivat palvelleet lakimieskokelaina ja tavoittelin paikkaa alusta asti. Reserviupseerikurssin jälkeen Jokinen palveli lakimieskokelaana Panssariprikaatissa Parolassa. Jokinen sai suoritettua puuttuvat tentit ennen kotiutumistaan ja valmistui oikeustieteen maisteriksi Varatuomarin tittelin hän sai auskultoituaan Tampereen käräjäoikeudessa Vakituisessa virassa puolustusvoimissa Jokinen on ollut vuodesta 2007.

12 12 kentällä ruotuväki 9/2015 Puolustusvoimat vahvistaa pimeätaistelukykyä Puolustusvoimat hankkii uusia pimeänäkölaitteita yli 17 miljoonalla eurolla. Pimeänäkölaitteet ovat vain pieni osa pimeätaistelusuorituskykyä. Aappo Jutila Kuva: Millog Oy Puolustusministeriö on päättänyt hankkia Naton Logistiikkavirastolta pimeänäkölaitteita muun muassa kriisinhallintaan sekä kotimaan puolustukseen tarkoitettujen joukkojen käyttöön. Hankinnan arvonlisäverollinen hinta on yli 17 miljoonaa euroa, ja sen työllistävä vaikutus on kotimaassa jopa 18 henkilötyövuotta. Pimeänäkölaitteita hankitaan kolmea eri tyyppiä, joista kaksi on suomalaisen Millog Oy:n valmistamia valonvahvistimia: VVLITE DUAL -stereopimeänäkölasit ja VV3X-pimeätähtäin. Hankinta sisältää myös yhdysvaltalaisen Ray-theonin Phantom IRXR lämpökameroita. Hankekoordinaattori, everstiluutnantti Matti Honkela Maavoimien esikunnasta kertoo, että hankinnat liittyvät Taistelija hankkeeseen. Laitteita tullaan käyttämään myös erittäin lyhyen kantaman ilmatorjuntaohjusjärjestelmän yksikkövarustuksena sekä kriisinhallintajoukkojen toiminnan kehittämisessä. Jokainen hankinta on pieni askel, jolla lisätään suorituskykyä. Täytyy muistaa, että uusi laite on vain pieni osa pimeätaistelun suorituskykyä, Honkela sanoo. Pimeällä täytyy pyrkiä suojautumaan vihollisen vastaavilta laitteilta ja osata käyttää pimeyttä hyväksi. Uusien laitteiden lisäksi käytetään edelleen vanhoja keinoja, kuten valoammuksia taistelukentän valaisemiseksi. Hankinta on lisähankinta aikaisemmin kilpailutetuille ja teknisesti hyväksytyille laitteille. Naton Logistiikkaviraston kautta pimeänäkölaitteiden hankintaa on tehty yksinkertaisemmaksi, sillä esimerkiksi byrokratia vähenee huomattavasti. Suomessa on olemassa jo täysi kunnossapitojärjestelmä kyseisille pimeänäkölaitteille. Miten pimeänäkölaite toimii? Pimeänäkölaitteet jaetaan kahteen kategoriaan: valonvahvistimiin ja lämpökameroihin. Millog Oy:llä projektipäällikkönä työskentelevä Otto Valkonen sanoo, että näitä kahta laitetyyppiä ei voi asettaa paremmuusjärjestykseen, sillä niiden toiminta- ja käyttötarkoitukset ovat erilaiset. Valonvahvistimen toiminta perustuu näkyvän valon vahvistamiseen. Lisäksi ne käyttävät hyväksi lähi-infrapuna-aluetta, Valkonen selittää. Laite muuttaa lämpösäteilyn ihmissilmälle näkyväksi valoksi. Valonvahvistimen antama kuva on yleensä vihertävän harmaa, mutta myös mustavalkoisen kuvan tuottavia laitteita on saatavilla. Lämpökamera ei tarvitse toimiakseen yhtään valoa. Se muodostaa kuvan kohteen lähettämän lämpösäteilyn avulla. Siinä on lämpöherkkä ilmaisinkenno, jonka välittämän sähköisen signaalin avulla kuva siirretään näytölle. Valkosen mukaan valonvahvistin on sotilaan pimeätoiminnan kannalta paras ratkaisu, joka mahdollistaa toimimisen pimeässä. Lämpökamera soveltuu esimerkiksi tähtäimeksi, sillä sen avulla muusta ympäristöstä poikkeava kohde voidaan havaita helposti. Suomalaisen Millog Oy:n valmistama VVLITE DUAL -stereopimeänäkölasit ovat osaltaan kehittämässä muun muassa jalkaväen ja kriisinhallintajoukkojen suorituskykyä pimeässä. huomio! verkossa Jo kaksi vuosikymmentä verkossa Kerää kaikki! Lähetä meille osoitteeseen oma ehdotuksesi Huomio!-kuvaksi ja liitä mukaan yhteystietosi. Julkaistusta kuvasta saa palkinnon. Kuva: Tommi Selander Joonas Immonen Puolustusvoimien internetsivuston etusivu vuodelta Puolustusvoimien verkkosivuilta on vuodesta 1995 asti voinut lukea tietoa puolustusvoimista ja maanpuolustuksesta. Verkkosivujen sisältö ja rooli on vaihdellut ajan kuluessa. Niitä on ollut kehittämässä lukemattomia varusmiehiä ja tekniikan alan ammattilaisia. Kun verkkosivut julkaistiin vuonna 1995, ne sisälsivät lähinnä perustietoa puolustusvoimista. Vuosituhannen loppupuolella useilla eri joukko-osastoilla oli jo omia verkkosivuja, mutta hajautetusti eri osoitteissa. Tämä teki sivujen hallitsemisesta ja tietyn joukko-osaston löytämisestä vaikeaa. Kaikkia sivustoja ei tunnistanut virallisiksi niiden eriävän ulkoasun vuoksi, puolustusvoimien sektorin johtaja järjestelmäoperaatiokeskuksessa Juha Vähäkoski kertoo. Vuonna 1999 aloitettiin puolustusvoimien www-verkkosivujen systemaattinen kehittäminen, jota johti silloin www-koordinaattorin asemassa ollut Vähäkoski. Verkkopalveluita kehitettiin käyttäjäkyselyiden ja käytettävyystutkimusten perusteella entistä helppokäyttöisemmiksi sekä laadittiin valtakunnallinen ohjeistus puolustusvoimiin. Alkuvaiheessa palvelimia ylläpidettiin ja sivuston julkaisutyökaluja kehitettiin varusmiesvoimin. Vuosikymmenten aikana verkkosivujen ulkoasua ja käytettävää teknologiaa on uudistettu useaan otteeseen lukuisin projektein ja työryhmin. Kehitystyössä on ollut mukana palkattua henkilökuntaa, varusmiehiä ja alan yrityksiä. Olen aidosti ylpeä puolustusvoimien verkkosivuista. Ne ovat laadukkaat ja kestävät kansainvälisen vertailun. Suuri kiitos tästä kuuluu ammattitaitoisille varusmiehille, jotka ovat toimineet sivuston kehittämis- ja ylläpitotehtävissä 20 vuoden aikana, Vähäkoski sanoo. Verkkosivut ennen ja nyt Juha Vähäkosken mukaan puolustusvoimien verkkosivujen rooli ja Kuva: Internet Archive: Wayback Machine tehtävä on muuttunut ajan kuluessa. Aikaisemmin niiden tehtävä oli informoida ja kertoa perustietoa puolustusvoimista. Nyt sivujen tärkein tehtävä on maanpuolustustahdon ylläpito ja edistäminen. Kehityskulku on ollut sellainen, että ollaan menty sähköiseen asiointiin, maineenhallintaan ja rekrytointiin, Juha Vähäkoski sanoo. Vähäkosken mukaan verkko ei ollut aikaisemmin paikka, jossa kohdata ihmisiä ja yksilöitä, mutta nykyään se toimii sosiaalisena ympäristönä. Puolustusvoimat on aktivoitunut sosiaalisessa mediassa viimeisen muutaman vuoden aikana, Vähäkoski sanoo. Nykyään puolustusvoimien verkosta voi katsoa ajankohtaisuutisia, tietoa puolustusvoimista, yhteystietoja ja siellä pystyy hoitamaan asioita sähköisesti. Vähäkosken mukaan verkkosivut ovat toimineet ja toimivat edelleen myös kriisiviestinnän välineenä.

13 ruotuväki 9/ vapaalla Kuva: Lauri Kolomainen Topi Kanninen hppäsi suksien päälle jo kaksivuotiaana. Kumparelaskun hän aloitti ala-asteikäisenä. Varusmies valloitti Euroopan Pian kotiutuva kumparelaskija, upseerikokelas Topi Kanninen suorittaa varusmiespalvelustaan Urheilukoulussa. Mika M. Niskanen Kuva: Tommi Selander Mitään salaisuutta ei kuulemma ole. Näin upseerikokelas Topi Kanninen ainakin väittää. Mutta miten on mahdollista voittaa kumparelaskun Euroopan Cupin kokonaiskilpailu ja kaksi SM-pronssia samalla, kun suorittaa varusmiespalvelustaan? Kai se liittyy siihen, kun on harjoitellut tarpeeksi ja paikka tulee, niin asiat loksahtavat kohdilleen, Kanninen pohtii. Kanninen on suorittanut viimeisen vuoden ajan varusmiespalvelustaan Kaartin jääkärirykmentin Urheilukoulussa. Joukko-osastossa, johon valitaan ainoastaan Suomen lahjakkaimmat urheilijat. Tällä hetkellä hän istuu Urheilukoulun valmennuskeskuksessa. Ympärillä on painoja ja tankoja välineitä, joiden keskellä Kanninen on viettänyt suuren osan palveluksestaan. Toki aika on kulunut myös metsässä, luokkahuoneissa ja ampumaradalla. Leireilläkin on tullut vietettyä yli 30 päivää. Tietyllä tavalla tämä aika on kasvattanut. On tullut kovuutta ja itsekuria suorittamiseen. Vaikka on ajoittain tuntunut pahalta, niin on silti tehnyt vaadittavat tehtävät, Kanninen sanoo. Kun on käsketty, niin eipä siinä tosin ole voinut vastaankaan laittaa, hän naurahtaa. Päättynyt kausi on ollut 20-vuotiaalle Kanniselle valtava menestys. Hän voitti kumparelaskun Euroopan Cupin kokonaiskilpailun yli sadan pisteen erolla, nappasi kaksi SM-pronssia, oli neljäs nuorten MM-kisoissa ja sijoittui 26:nneksi maailmancupin osakilpailussa Japanissa. Kanninen painottaa tasaisuuden merkitystä. En ole hirveän monessa Euroopan Cupin kilpailussa sijoittunut viiden parhaan ulkopuolelle, hän sanoo. Puolustusvoimat on omalta osaltaan tukenut urakehitystä. Kunhan on hoitanut omat vastuunsa, on harjoittelemaan ja kilpailemaan aina Kanninen suoritti varusmiespalveluksensa aikana johtajakoulutuksen. Hyvä, että tämä mahdollisuus on pystytty tarjoamaan, Kanninen sanoo. päässyt. Kanninen ei koe, että varusmiespalveluksen suorittaminen olisi ollut rasitteena tai hidastanut hänen urheilu-uraansa. Kumparelaskija kertoo, että siviilissä harjoittelu on kuitenkin vapaampaa. Mikäli illalla tekee mieli lähteä harjoittelemaan hyppytekniikkaa viereisen järven hyppyrille, on se kotona mahdollista. Santahaminassa tämä ei onnistu. Täällä on kuitenkin pystynyt pitämään yleiskuntoa hyvin yllä. Vaikkei ole aina päässyt lajiharjoitteita tekemään, on kuitenkin päässyt harjoittamaan kaikkea muuta. Unelmana olla maailman paras Kannisen varusmiespalvelus päättyy 14. toukokuuta. Mies kertoo, että etenkin aikaisia herätyksiä ei tule reserviin siirryttyä ikävä. Myös erinäisiä pitkiä leirejä hän muistelee raskaina, mutta jälkeenpäin ajateltuna arvokkaina kokemuksina. Paras osa palvelusta on ehdottomasti olleet kaikki kaverit, joiden kanssa on saanut jakaa hienoja kokemuksia, Kanninen toteaa. Kotiutumisen jälkeen Kanninen havittelee opiskelupaikkaa Jyväskylän ammattikorkeakoulun liiketalouden koulutusohjelmasta. Suurin tavoite on kuitenkin asetettu rinteille. Unelmani on olla kumparelaskussa maailman paras. Se on tavoite, jonka saavuttamiseksi teen koko ajan töitä. tupavisa 1. Mikä on pääesikunnan päälliköksi nimitettävän Kari Takasen sotilasarvo? 2. Kuka naisnyrkkeilijä voitti nyrkkeilyn maailmanmestaruuden huhtikuussa? 3. Kuinka monta kirjettä puolustusvoimat lähettää reserviläisille toukokuussa? 4. Mikä ammattiorkesteri on toiminut Suomessa pisimmän aikaa yhtäjaksoisesti? 5. Mikä maa isännöi jääkiekon maailmanmestaruuskilpailua tänä vuonna? 6. Montako jäsentä kuluu ilmavoimien soittokuntaan? 7. Mainitse kolme eduskuntavaaleissa eniten ääniä saanutta ehdokasta? 8. Missä maassa järjestettyyn sotilasmusiikkitapahtumaan Kaartin soittokunta osallistui huhtikuussa? 9. Mistä vuodesta lähtien puolustusvoimilla on ollut verkkosivut? 10. Minkä niminen on kuvan kunniamerkki? vastaukset 1. Kontra-amiraali, 2. Eva Wahlström, , 4. Kaartin soittokunta, 5. Tšekki, 6. 22, 7. Juha Sipilä, Timo Soini ja Alexander Stubb, 8. Yhdysvalloissa, 9. Vuodesta 1995, 10. Valkoisen Ruusun ansioristi

14 14 vapaalla ruotuväki 9/2015 kirjat museo Isä ja poika kaukopartiossa Kirjoittaja Irja Kortelainen Kustantaja Minerva Kustannus Oy Julkaisuvuosi 2015 Sitten juoksin pakoon Kirjoittaja Marie Jalowic Simon Kustantaja Gummerus Julkaisuvuosi 2015 Juutalaistytön selviytymistarina toisen maailmansodan ajalta. Kuulostaako tutulta? Berliinissä kasvaneen ja sota-aikana piilotelleen Marie Jalowicz Simonin tarina poikkeaa monelta osin Amsterdamissa perheensä kanssa piileskelleen Anne Frankin elämästä. Marie kertoi tarinansa ääninauhoille 1990-luvulla. Nyt niistä on koottu 400-sivuinen muistelmateos Sitten juoksin pakoon. Marie teki toisen maailmansodan aikana rohkean päätöksen ja ryhtyi elämään maan alla. On yllättävää huomata, kuinka moni oli valmis auttamaan tätä vahvatahtoista juutalaistyttöä, vaikka aina oli olemassa riski joutua tilille juutalaisten auttamisesta. Vaikka holokaustia on käsitelty eurooppalaisessa kirjallisuudessa jokaiselta mahdolliselta kantilta, niin vuosittain joku pyrkii tuomaan julki vielä jotain uutta juutalaisvainoista. Sitten juoksin pakoon -teoksessa nousee vahvana esille ihmisen halu pysyä hengissä. Jos Marie ei olisi elänyt laittomana Berliinissä, olisi hänet Kaikkia muistelmateoksia yhdistää häilyminen toden ja tarun hämärillä rajamailla. Monet maailmankirjallisuuden muistelmaklassikoista nojaavat kuitenkin totuutta enemmän taruun, väärin ymmärrettyyn tai silkkaan valheeseen. Irja Kortelaisen lankonsa Pauli Savinaisen muistelujen perusteella toimittama Isä ja poika kaukopartiossa kertoo tarinan Pekka ja Pauli Savinaisen, isän ja pojan osallistumisesta kaukopartiotoimintaan toisen maailmansodan aikaan. Tositarina teoksen taustalla on äärimmäisen mielenkiintoinen. Jo tsaarin armeijaan kuulunut isä ja sodan kovettama, hädin tuskin parikymppinen poika vihollisen selustassa. Silminnäkijän todistus historiasta voi tuoda ajan monin verroin lähemmäs ihmistä kuin historiallisesti tarkka listaus yleisesti tunnustetuista tapahtumista. On sääli, että tätä teosta lukiessaan lukija alkaa kiristellä kohdassa jos toisessa hampaitaan. Muistelmien todenperäisyys on hieman kyseenalaista, kun johdonmukaisesti muistetaan sanatarkkoja vuoropuheluja yli 70 vuoden takaa tai kerrotaan miten Pekka Savinainen veti hevosen paljain käsin ylös jäistä. Kirjan omituisen kujeileva sävy ja kevyt, kioskikirjamainen kieli eivät auta asiaa. Teos muistuttaa tyylillisesti niin paljon mitä tahansa Korkeajännityksen hengessä kirjoitettua kioskikirjaa, että sitä lukiessa unohtaa tarinan pohjautuvan historiallisiin tositapahtumiin. Muistelmien subjektiivinen näkökulma ei tällä kertaa viehätä, vaan pikemminkin vaivaannuttaa. Kalle Toivonen varmasti jossain vaiheessa toimitettu pakkotyöleirille. Marien muistot vilisevät ihmisiä ja ihmissuhteita, jotka väkisinkin sekoittavat lukijan pään. Kirja avaa näkymän juutalaistytön tuttavapiiriin ja raakan elämään, jota valtion koneistoa pakoileva nuori nainen joutui kohtaamaan. Leppoisa minä-kertoja vie tarinaa eteenpäin ja rakennetta rikkoo sinne tänne ripotellut sitaatit. Tämä tekee kirjasta miellyttävän luettavan. Muistelmateosta lukiessa täytyy aina olla kriittinen, varsinkin jos tapahtumat kirjoitetaan ylös vasta vuosikymmenien jälkeen. Kirjan toimittanut Hermann Simon kuitenkin vakuuttaa kirjan jälkitekstissä tarkastaneensa faktat ja henkilöiden yhteydet toisiinsa. Aappo Jutila Museo Militariassa työskentelevä tutkija Samuel Fabrin kertoo, että jääkärimarssi sanoitettiin ja sävellettiin kohottamaan kansallishenkeä. Jääkärit olivat tavallisia nuoria Hämeenlinnan Linnankasarmilla sijaitsevassa Museo Militarian uudessa vaihtuvassa näyttelyssä esitellään jääkäreiden kokemuksia Saksassa. Jääkärit ja Sibelius -niminen näyttely on avoinna vuoden loppuun saakka. Sillä juhlitaan 100 -vuotiasta jääkäriliikettä sekä 150 vuotta täyttävää kansallissäveltäjäämme Jean Sibeliusta. Kun astuu sisään vanhaan tiilirakennukseen voi miltei toisesta päästä rakennusta kuulla Jääkärimarssin tutut sävelet. Musiikki johdatteleekin museovierailijan oivasti tutustumaan jääkäreistä kertovaan erikoisnäyttelyyn, joka on avoinna vuoden loppuun saakka. Näyttelyn perustana toimii suomalaisen jääkärieversti Heikki Nurmion päiväkirjamerkinnät, jotka hän julkaisi jo vuonna 1919 otsikolla Jääkärin päiväkirja. Näyttelyn koonneen tutkija Samuel Fabrinin mukaan näyttely sopii kaikille. Se avautuu ensikertalaiselle ja antaa asioihin jo perehtyneelle uutta näkökulmaa aiheeseen. Museo Militaria on keskittynyt esittelemään perusnäyttelyssään tykistö-, pioneeri- ja viestiaselajien historiaa keskiajalta nykypäivään. Erikoisnäyttely täydentää museon perusnäyttelyn jääkäreistä kertovaa osiota varsinkin vuosilta Tällä hetkellä museossa on näytteillä myös laaja kunniamerkkejä esittelevä näyttely. Jääkäri Nurmion päiväkirja luo uuden näkökulman suomalaisten vapaaehtoisten elämään Saksassa. Kyseessä oli jatkuva epätietoisuus siitä, milloin palataan Suomeen. Osa jääkäreistä osallistui myös Saksan rintamilla sotaan Venäjää vastaan, eikä huolto kenttäolosuhteissa aina ollut paras mahdollinen. Näyttelyssä nousee esille se, että jääkärikoulutettavat miehet olivat aivan tavallisia nuoria ja he joutuivat kokemaan monenlaisia asioita Saksassa. Tunteet vaihtelivat laidasta laitaan, Fabrin kertoo. Epävarmuutta herätti myös se, miten heihin suhtauduttaisiin kun he palaavat Suomeen. Olivathan he ainakin Venäjän näkökulmasta maanpettureita. Näyttelyssä yhdistyy yksittäisen jääkärin tarina kuvin ja tekstein suurempaan kokonaisuuteen. Myös jääkäriliikkeen sisällä oli paljon erimielisyyksiä. Esimerkiksi viimeinen rintamalla kuollut jääkäri ammuttiin omien käskystä, Fabrin kertoo. Sibelius oli jo vuosisadan vaihteessa ollut kansallismielinen säveltäjä. Kun jääkärikoulutettavat asettuivat pidemmäksi aikaa Liebauhun Saksaan, alettiin huolehtia myös taistelijoiden henkisestä hyvinvoinnista. Yksi keino nostattaa yhteishenkeä oli vuonna 1917 järjestetty sanoituskilpailu, jolla haettiin sanoitusta jääkärien omaan marsssiin. Heikki Nurmion kilpailuun laittamista teksteistä kaksi pääsi palkintosijoille saakka ja lopulta kilpailuraati valitsi voittajaksi runon, joka alkaa sanoin: Syvä iskumme on, viha voittamaton, meill armoa ei kotimaata Heikki Nurmion kirjoittamat sanat jääkärimarssiin toimitettiin Suomeen salaisesti, jossa Sibelius omien sanojensa mukaan teki sävellyksen voimakkaan isänmaallisen tunnelman vallassa. Tottakai se, että juuri Sibelius sävelsi Jääkärimarssin oli merkittävää. Hän oli jo vuosisadan vaihteessa ollut kansallismielinen säveltäjä, Fabrin muistuttaa. Vaikka jääkärimarssi ei säveliltään ole perinteinen paraatimarssi, on se noussut Suomen puolustusvoimissa merkittävään asemaan. Marssin sanoihin kiteytyy jääkäriliikkeen aatteellinen ydin. Aappo Jutila Kuva: Tommi DSelander levyt Aste: 2.0 Sony Music Kouvolasta maailmalle ponnistanut hip hop -artisti Aste julkaisi uuden albuminsa 2.0 maaliskuun lopussa. Omien sanojensa mukaan Aste on halunnut pysyä tyylilleen uskollisena ja tehdä monipuolista musiikkia, mikä todellakin toteutuu uudella levyllä. Mitään selkeää yksittäistä genreä yhdeksän kappaleen joukosta ei ole havaittavissa, vaan joukosta löytyy kaikenlaista aina perinteisestä listahittipopista vähän railakkaampaan hip hopiin asti. 2.0 sisältää useita tarttuvia ralleja, mutta sitä kuunnellessa tuntuu siltä, että tämä on kuultu ennenkin. Syykin on selvä, sillä suureksi hitiksi noussut Spaceman on julkaistu singlenä jo lähes kaksi vuotta sitten. Kappaleet Only One, Yhet sille ja Himalaja on niin ikään julkaistu singlenä jo aikaisemmin, joten kovin paljon uutta 2.0 ei Asteen faneille tuo. Albumilla vierailee muun muassa PMMP:stä tuttu Mira Luoti. PMMP:n henki on muutenkin levyllä hyvin mukana, sillä kappaleessa Yhdet sille lainataan takavuosien hittiä Rusketusraidat. Muita vierailijoita albumilla ovat Pyhimys, Asa, Jussi Kuoma sekä taannoisen katoamistempauksen jälkeen musiikkiuransa lopettanut Nikke Ankara. Kaiken kaikkiaan Asteen 2.0 on hyvän mielen albumi, jonka voisi kuvitella toimivan hyvin illanistujaisissa tai miksipä ei myös juoksulenkillä. Mitään mullistavaa se ei kuitenkaan tarjoa, eikä sen elinkaari näin ollen keskivertokuluttajalla montaa kuuntelukertaa kestä. Sen sijaan Asteen faneille levy ei taatusti tuota pettymystä. Jussi Vainikka Pate Mustajärvi: Taivas on täynnä Ratas Music Group Pate Mustajärvi on suomalaisen musiikkielämän, ei, vaan elämän jykevimpiä instituutioita. Kävi miten kävi, oli muoti mikä tahansa tai tuiversipa tuuli miten lujaa, Pate seisoo kansakuntamme kaapin päällä kuin Jukolan Jussi, suomalaisen äijäkulttuurin kaatumaton tammi. On paras aina varoo mitä sanoo, vaan tuskin pahastuu, jos äijäks häntä nimität Pate pakinoi suomalaisen miehen piilotajuntaan kurkistavassa keskiolutballadissa Äijä. Kappale on hänen uusimmalta albumiltaan Taivas on täynnä, joka tarjoaa kolmentoista laulun verran kurkistuksia elävään elämään, eri kuvakulmia suomalaiseen äijään. Pitkän uran suomirockin pioneerina tehnyt Pate on pysynyt myös 2010-luvulla kiireisenä kyseessä on jo hänen kolmas sooloalbuminsa tällä vuosikymmenellä. Toiset kappaleet, kuten edellämainittu Äijä, Finnhits-humpat mieleen tuova Kauas kuljen ja Jäniksen vuotta sivuava Vatanen onnistuvat paremmin. Toiset, kuten mollivoittoinen nimikkokappale Taivas on täynnä tai paperisessa kansallis- ja maalaisromantiikassaan yliampuva Kotijoki haisevat enemmän levy-yhtiöpalaverilta kuin tavoitellulta olutjuottolan nurkkapöydältä. Paten uusin albumi ei tarjoa mitään uutta. Kappaleiden toki ammattitaitoiset taustat vaihtelevat mitäänsanomattomuuden eri vivahteissa. Mutta Paten ei tarvitse seurata trendien virtoja eikä uudistaa itseään. Hän pysyy aina omana itsenään ja siten aina ajankohtaisena. Sillä Pate on pitkän uransa aikana tuonut maahan enemmän aitoa tunnetta ja sydämellisyyttä kuin Punavuoren punaviininjuojat. Kuten klassikossa Ukkometso lauletaan: nää laulut kertoo meistä, onnen enkeleistä, jotka pohjantähden alla asustaa. Kalle Toivonen

15 ruotuväki 9/2015 VAPAALLA 15 KIIHKEÄ STADIN DERBY SYTYTTI >> HIFK ja HJK kohtasivat 43 vuoden tauon jälkeen korkeimmalla sarjatasolla. >> Loppuunmyydyn stadionin yli kymmentuhatpäinen yleisö loi poikkeuksellisen upean tunnelman. Suomalaisesta jalkapallosta puhutaan usein harmaana ja mitäänsanomattona. Keväisen torstai-illan mittelö pääkaupungin herruudesta Helsingin IFK:n ja Helsingin Jalkapalloklubin välillä oli kuitenkin täysin päinvastainen elämys ja paras mahdollinen mainos jalkapallon Veikkausliigalle. Paikallisottelut ovat ympäri maailmaa palloilun suola, eikä Helsingin versio tehnyt poikkeusta. Hieno tunnelma ja yhteenkuuluvuuden tunne lähtee vain ja ainoastaan ihmisestä itsestään, tapahtui se sitten huutamalla äänensä käheäksi päätykatsomossa tai tunnustamalla muuten vain väriä. Se on jalkapallokulttuuria parhaimmillaan, kuten Töölön jalkapallostadionilla nähtiin. Tällainen kannattajakulttuuri molemmin puolin on todella hieno juttu. Toivotaan, että tämä noste kantaa myös muihin otteluihin, sanoo HJK:n markkinointijohtaja Sari Mikkonen-Mannila. Vuosikymmenten odotus 43 vuotta siitä ehti vierähtää, kun HIFK ja HJK viimeksi kohtasivat toisensa jalkapallon SM-sarjassa, nykyisellään Veikkausliigassa. Vuosikymmenten odotuksen jälkeen kaupungin punainen ja sinivalkoinen puoli ottivat jälleen yhteen Helsingin paikalliskamppailussa, Stadin derbyssä. HIFK:n nousukiito on ollut 2000-luvulla päätähuimaavaa. Vuosikymmenien takaiset mestaruudet olivat muisto vain, HIFK:n Youness Rahimi ja HJK:n Rasmus Schüller kamppailemassa pallosta. kun seura pelasi vuonna 2003 pahimmillaan nelosdivisioonassa. Kaudella 2013 seura nousi toiseksi korkeimmalle sarjatasolle Ykköseen ja kaikkien hämmästykseksi voitti heti nousun jälkeen myös Ykkösen mestaruuden varmistaen samalla nousunsa Veikkausliigaan. Samanaikaisesti HIFK:n nousun kanssa HJK on dominoinut suomalaista seurajalkapalloilua suvereenisti. Vuodesta 2009 alkanut mestaruusputki odottaa yhä katkaisijaansa. Ennätykselliset 27 kertaa Suomen mestaruutta historiansa aikana juhlinut HJK otti viime kaudella kauan odotetun askeleen kohti Euroopan huippua, kun seura selvitti tiensä Eurooppa-liigan lohkovaiheeseen. HIFK:n ja HJK:n kohtaamista alettiin hehkuttaa jo syksyllä HIFK:n nousun ratkettua. Paikallispelille todellakin oli tilausta eikä vähiten siksi, että Turun kahdesta seurasta toinen, TPS, putosi Ykköseen ja HJK:n aiempi, hieman väkinäinenkin paikallisvastustaja, espoolainen FC Honka menetti talousvaikeuksien myötä liigapaikkansa. Loppuunmyyty ennätysyleisö Keväisen torstai-illan asetelma oli selvä. Seitsemättä peräkkäistä Suomen mestaruutta metsästävä HJK vastaan kaikkien yllätykseksi täksi kaudeksi Veikkausliigaan noussut selkeä altavastaaja HIFK. Ottelu myytiin loppuun jo päiviä ennen aloituspotkua, ja tilastoihin kirjattiinkin Töölön jalkapallostadionilla ottelua On tämä ihan tajuton fiilis. Tätä päivää on odotettu pitkään ja nyt se käy todeksi. isännöineen HIFK:n ennätysyleisö: katsojaa. Molempien seurojen kannattajat olivat kerääntyneet sankoin joukoin yhteen omille tahoilleen jo hyvissä ajoin ennen ottelua. Ennakkoasetelmista huolimatta HIFK:n kannattajat huokuivat itsevarmuutta ja laulu raikui Töölössä komeasti. On tämä ihan tajuton fiilis. Tätä päivää on odotettu pitkään ja nyt se käy todeksi. Kunhan nyt vain piestäisiin HJK pahasti, Hugoksi esittäytyvä HIFK:n kannattaja tunnelmoi. Pilkkalauluja ja katsomotaidetta Kannattajaryhmät marssivat stadionille Helsinginkatua pitkin poliisin tiukassa valvonnassa ja tunnelma yltyi poikkeuksellisen kiihkeäksi. Oman joukkueen kannustamisen lisäksi paikallisotteluille ominaiset vastustajalle kohdistetut pilkkalaulut raikuivat kadun molemmin puolin. Aloituspotkun lähestyessä täydellä stadionilla ei voinut olla aistimatta ottelun tavallista merkittävämpää luonnetta. Pelaajien astuessa kentälle molemmissa päädyissä nähtiin katsomotaidetta tifon muodossa: HJK:n päätyä koristi sinivalkoinen mosaiikkikuvio ja HIFK:n katsomoa puolestaan punaisilla heilutuslipuilla höystetty kolmen overhead-lakanan kokonaisuus. Auringossa kylpeneen Töölön jalkapallostadionin sinivalkoinen Klubipääty räjähti heti ottelun alkajaisiksi riemuun, kun HJK:n uusi japanilainen tähtihyökkääjä Mike Havenaar puski joukkueensa johtoon jo kolmannella peliminuutilla. 20 minuuttia myöhemmin HIFK kuitenkin tasoitti Joni Korhosen rangaistuspotkulla, ja HIFK:n kannattajaryhmä Stadin Kingit rynnisti läpi aitojen juhlimaan maalia pelaajien kanssa. Pisteet jaettiin lopulta tulostaulun näyttäessä 90 minuutin jälkeen 1-1-lukemia. HJK:n kannattajat poistuivat katsomosta pettyneinä, kun taas HIFK:n kannattajat juhlivat tasapeliä kuin voittoa. Ottelun jälkeisessä lehdistötilaisuudessa sekä HJK:n että HIFK:n valmennus ja pelaajat kiittelivät stadionin tunnelmaa vuolaasti. Ensimmäisen liigamaalinsa tehnyt HIFK:n Joni Korhonen oli taiston tauottua lähes häkeltynyt. En ole ikinä ennen pelannut tuollaisen yleisön edessä, joka koko matsin laulaa ja huutaa. Ihan mieletöntä, parempaa ei ole, Korhonen kiitteli illan päätteeksi. TEKSTI: Jussi Vainikka ULKOASU: Sofia Korhonen KUVAT: Ville Bröijer

16 16 takakansi ruotuväki 9/2015 potretti Sovittava ylikapelli Mikko Ilkko Elias Seppälän verkostoituminen kaupungin päättäjien piireihin alkoi kirjaimellisesti törmäyksellä, kun hän vuonna 1986 tuoreena Oulun varuskuntasoittokunnan päällikkönä otti kontaktia maaherra Ahti Pekkalan autoon. Sittemmin maaherrasta tuli tärkeä yhteistyöhenkilö. Fyysisen ensikosketuksen takia jouduin maksamaan maaherran auton puskurin korjaamisen, muistelee Seppälä hymyillen. Puolustusvoimien ylikapellimestari, musiikkieverstiluutnantti Elias Seppälän 43-vuotiseen uraan on mahtunut monenlaista, mutta tämän kolarin jälkeen hän on onnistunut välttämään fyysiset yhteentörmäykset. Vuonna 2010 aloitettu ja tämän vuoden alussa päättynyt puolustusvoimauudistus oli yksi uran kovimmista paikoista. Silloiselta operaatiopäälliköltä tuli karu ja selkeä tehtävänanto vähentää sata virkaa ja seitsemän soittokuntaa. Kun tavoitteet julkistettiin, ylikapellimestari kiersi kaikki soittokunnat. Hän sanoo, että nämä henkilökohtaiset käynnit olivat ensiarvoisen tärkeitä. Kova paikka oli mennä esimerkiksi Ouluun, missä hän on työskennellyt ison osan urastaan, kertomaan soittokunnan lakkauttamisesta. Soittokuntakierroksella kuravettä tuli suoraan päin naamaa ja henkilökohtaisuuksiinkin meneviä syytöksiä. Joissakin soittokunnissa reagoitiin vastahyökkäyksellä, toisissa ikään kuin lamaannuttiin vaitiololla. Alkuperäistä sadan tehtävän vähennystavoitetta onnistuttiin pienentämään, mutta muutos oli silti suuri. Onneksi saimme perustellusti vähennettävien tehtävien määräksi 78. Silti se oli liian raju muutos. Ei pystytty rakentamaan optimaalisia kokoonpanoja. Soittokuntien määrä on nyt hyvä mutta henkilöstöä tarvittaisiin enemmän, Seppälä harmittelee. Huomio sodanajan tehtäviin Puolustusvoimauudistuksen myötä muotoutuneissa uusissa soittokunnissa on myös uudet sodanajan tehtävät. Sotilassoittoa pystytään nyt hyödyntämään operatiivisessa työssä, muun muassa valmiutta kohottaessa. Soittaja-aliupseerit on osa tätä järjestelmää. Seppälä puhuu paljon kohderyhmäajattelusta. Pitää miettiä, miten tietylle kohderyhmälle esiinnytään ja mitä halutaan viestittää. Esimerkiksi koululaisille esiintyessä nuorison suosikkikappaleet voivat toimia herättäjänä, mutta lisäksi tarvitaan myös painavampaa sanottavaa. Uran neljänteen vaiheeseen? Oulun varuskuntasoittokunnassa vietetyn uran 11 ensimmäisen vuoden jälkeen avautui vuonna 1983 mahdollisuus päästä Helsingin varuskuntasoittokunnan nuoremmaksi kapellimestariksi. Kolmen vuoden jälkeen koitti siirto takaisin Ouluun, tällä kertaa päälliköksi. Vuonna 1990 soittokuntien nimet sidottiin joukkoosastoihin ja alueisiin, ja syntyi Pohjan sotilassoittokunta. Oulussa tällä kertaa vietetyn yhdeksän vuoden jälkeen Seppälä palasi Kaartin soittokunnan päälliköksi, josta siirtyi vuonna 2008 puolustusvoimien ylikapellimestariksi. Elias Seppälän ura jakautuu Kuva: Ville Bröijer Aiemmin enemmän hallinnollinen ylikapellimestarin tehtävä on muuttunut Elias Seppälän aikana. Nyt edellytetään kaikkien soittokuntien johtamista. Kehittämistyössä Seppälän avainsanoja ovat suunnitelmallisuus ja kohderyhmäajattelu. siis kolmeen päävaiheeseen; tutuiksi ovat tulleet Pohjan ja Kaartin soittokunnat edeltäjineen sekä puolustusvoimallinen taso ylikapellimestarina. Olen päässyt kaikissa tehtävissäni kehittämään toimintaa aina ruohonjuuritasolta. Näistä vaiheista ehkä Oulun aika oli kaikkinensa mieleenpainuvin. Soittokunnan asema oli merkittävä pienehkössä kaupungissa, Seppälä tuumii. Seppälä jää eläkkeelle kesäkuussa, mutta musiikkia hän ei suunnittele jättävänsä. Ehkä uralle tuleekin vielä neljäs vaihe sovittamisen ja mahdollisesti vapaaehtoisen sotilasmusiikin puolella. Elias Seppälä on sovittanut poikkeuksellisen paljon musiikkia puhallinorkesterille. Sovittamisen kauttakin saa oman kädenjäljen näkyviin ja se on luovaa työtä. Tarvittaessa Seppälän osaaminen on käytettävissä vielä sotilasmusiikin parissa tavalla tai toisella. En malta olla seuraamatta Sibelius-Akatemian puhallinkapellimestariluokan kehitystä, ja mielellään tarvittaessa tuen sitä. Olen myös käytettävissä kapellimestarina, jos vain tarvetta ja kysyntää riittää. Esimerkiksi vapaaehtoisten maanpuolustussoittokuntien parissa olisi kehitettävää, Seppälä pohdiskelee. Aikaa jää enemmän myös perheelle, vaimon kanssa matkusteluun ja lastenlapsille sekä rakkaalle tennisharrastukselle. Elias Seppälä Ikä: 60 vuotta Asuinpaikka: Vantaa Ammatti: Puolustusvoimien ylikapellimestari Koulutus: Kapellimestari Sotilasarvo: Musiikkieverstiluutnantti Sävelet syntyvät nuoteista, musiikki niiden tulkinnasta. Kuva: puolustusvoimat poiminta ja Ilmavoimien näytöslentoja ympäri Suomea Joonas Immonen Ilmavoimat avaa ovensa ilmailusta kiinnostuneille eri toimipisteissään toukokuussa. Luvassa on kaluston esittelyä, tutustumista toimipisteisiin sekä useita näytöslentoja. Ilmassa nähdään muun muassa Hornet-monitoimihävittäjien esityslentoja ja ilmavoimien virallisen taitolento-osasto Midnight Hawksin esityslentoja. Kyseessä on ilmavoimien vuosittain järjestämä tapahtuma. Tapahtumista ensimmäisen järjestää Satakunnan lennosto tiistaina 19. toukokuuta. Ovet aukeavat kahdeltatoista ja siitä lähtien tullaan esittämään useita näytöslentoja. Ilmavoimien Big Band soittaa tapahtumassa ja Teräsbetoni-yhtyeestä tuttu Jarkko Ahola esittää Ilmavoimat järjestää jälleen vuosittaisen Ilmailusta ammatti -tapahtumasarjan. Se käynnistyy 19. toukokuuta Satakunnan lennostossa Pirkkalassa. Kuva: puolustusvoimat kappaleitaan yleisölle. Myös ilmavoimien johto lausuu tervehdyksensä. Tapahtumapaikalla on mahdollisuus kenttäkeittiön tarjoamaan hernekeittoruokailuun ja Sotilaskodin munkkien nauttimiseen. Satakunnan lennosto kutsuu kaikki ilmailusta kiinnostuneet tervetulleeksi tapahtumaan. Tapahtuma on kaikille avoin, tiedotussihteeri Tiina Koivisto kertoo. Ilmailusta ammatti-tapahtumat Tilaisuudet järjestetään Satakunnan lennostossa Pirkkalassa, Karjalan lennostossa Rissalassa ja Ilmasotakoululla Tikkakoskella. Myöhemmin, tapahtuma järjestetään myös Lapin lennoston tukikohdassa Rovaniemellä. Tilaisuuksiin on vapaa pääsy. kalenteri Kaartin soittokunnan äitienpäivä-konsertit Kaartin soittokunta esittää äitienpäivää edeltävinä päivinä kaksi viihdekonserttia. Ensimmäinen konsertti järjestetään Hämeenlinnassa Verkatehtaalla perjantaina 8. toukokuuta ja toinen Helsingissä Finlandia-talolla lauantaina 9. toukokuuta. Konsertteja johtaa Kaartin soittokunnan päällikkö, musiikkimajuri Jyrki Koskinen ja kapellimestari musiikkikapteeni Ville Paakkunainen. Saimaa-yhtyeestä tunnettu Pepe Willberg laulaa konserteissa sekä uutta että vanhaa tuotantoaan. Konsertteihin on varattava paikat ja liput ovat maksullisia. > Utin jääkärirykmentin toimintanäytöstapahtuma Utin jääkärirykmentti järjestää perinteisen yleisölle avoimen toimintanäytöstapahtuman 8. toukokuuta Utin jääkärirykmentissä. Tapahtumassa esitellään rykmentin kalustoa, esikuntapäällikkö lausuu tervehdyssanat ja tarjolla on varuskuntaravintolan valmistamaa hernekeittoa. Päivän mittaa nähdään myös näytöslentoja sekä laskuvarjohyppyjä. Tapahtumaan ovat tervetulleita kaikki puolustusvoimien toiminnasta kiinnostuneet. Tapahtumaan on ilmainen pääsy. >

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

Yrjö Ilmari Keinonen. Opinnot. Sotilas- ja virkaura

Yrjö Ilmari Keinonen. Opinnot. Sotilas- ja virkaura Yrjö Ilmari Keinonen Syntynyt 31. 8. 1912 Ruskealassa Kuollut 29.10. 1977 Nurmijärvellä Jalkaväenkenraali, Mannerheim-ristin ritari n:o 91 Filosofian maisteri Vanhemmat: Talousneuvos Einar Keinonen ja

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Muonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti

Muonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti 42 Muonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti (koonnut FM Paavo Jäppinen) Hankkiessaan aineistoa Joroisten lottamatrikkeliin työryhmä sai haltuunsa lottajärjestön Joroisten paikallisosaston

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus Yhteiskunnan turvallisuudesta huolehtiminen on valtiovallan keskeisimpiä tehtäviä ja yhteiskunnan elintärkeät

Lisätiedot

LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN

LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN Uusiutunut lipunnostotilaisuus täytti Pietarinkarin paviljongin ääriään myöten äitienpäivää edeltäneenä lauantaina. - Väkimäärä yllätti järjestäjät! totesi kommodori Timo

Lisätiedot

Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä

Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä Kuopiossa järjestettiin turvallisuuspoliittinen seminaari 21.11.2015 Best Western Hotel Savonialla. Seminaarin järjestivät

Lisätiedot

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ RESERVILÄISLIITTO ON AVOIN KAIKILLE Reserviläisliitto on Suomen suurin maanpuolustusjärjestö, johon kuuluu lähes 40.000 suomalaista. Joukossa on sekä miehiä että naisia.

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Hyvinvoinnin puolesta Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Johtava lasten liikuttaja Missio Edistää lasten sekä nuorten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia liikunnan avulla Yli

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Kevätretki Tykistöprikaatiin

Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkan Viesti Kesäkuu 3/2009 Teksti : Ilkka Mäntyvaara Kuvat: Jorma Hautala Tykkiä 155K98 laitetaan ampumakuntoon. Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkanmaan Maanpuolustusyhdistys ja Tampereen Reserviupseerien

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN LIIKUNTA- JA TERVEYSKASVATUKSEN AVULLA KARJALAN TASAVALLAN PETROSKOIN ALUEEN KOULUISSA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN LIIKUNTA- JA TERVEYSKASVATUKSEN AVULLA KARJALAN TASAVALLAN PETROSKOIN ALUEEN KOULUISSA TERVEYDEN EDISTÄMINEN LIIKUNTA- JA TERVEYSKASVATUKSEN AVULLA KARJALAN TASAVALLAN PETROSKOIN ALUEEN KOULUISSA Projekti on yhteistyöprojekti Liikunnan ja Terveystiedon Opettajat ry:n sekä Karjalan tasavallan

Lisätiedot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot j~~îçáã~í= Maavoimien muutos ja paikallisjoukot Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi Maavoimien SA-joukkojen määrän muutos 450000 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000

Lisätiedot

Pääesikunta Määräys 1 (6) Logistiikkaosasto HELSINKI HK906 3.12.2014 PVHSM HPALV 003 - PELOGOS- PUOLUSTUSVOIMIEN VIRKAPUKUJEN KÄYTTÖMÄÄRÄYKSET

Pääesikunta Määräys 1 (6) Logistiikkaosasto HELSINKI HK906 3.12.2014 PVHSM HPALV 003 - PELOGOS- PUOLUSTUSVOIMIEN VIRKAPUKUJEN KÄYTTÖMÄÄRÄYKSET Pääesikunta Määräys 1 (6) 3.12.2014 PVHSM HPALV 003 - PELOGOS- PUOLUSTUSVOIMIEN VIRKAPUKUJEN KÄYTTÖMÄÄRÄYKSET Normikokoelman lyhenne PVHSMK-PE Peruste Voimassaoloaika Laatija Lisätietoja antaa Kumoaa Säilytys

Lisätiedot

Itä-Suomen Sotilasläänin Esikunta Käsky 1 (5) Etelä-Savon Aluetoimisto MIKKELI MH21394 27.6.2011

Itä-Suomen Sotilasläänin Esikunta Käsky 1 (5) Etelä-Savon Aluetoimisto MIKKELI MH21394 27.6.2011 Itä-Suomen Sotilasläänin Esikunta Käsky 1 (5) 27.6.2011 ETELÄ-SAVON RESERVILÄISTEN RYNNÄKKÖKIVÄÄRIAMMUNTAKILPAILU 3.9.2011 1 JÄRJESTÄJÄ, KILPAILUAIKA JA -PAIKKA järjestää viiteasiakirjan mukaisesti Itä-

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Perustajajäsenemme kenraaliluutnantti Ermei Kannisen siunaustilaisuus 8.12.2015 Rukajärven suunnan historiayhdistys ry.

Perustajajäsenemme kenraaliluutnantti Ermei Kannisen siunaustilaisuus 8.12.2015 Rukajärven suunnan historiayhdistys ry. Perustajajäsenemme kenraaliluutnantti Ermei Kannisen siunaustilaisuus 8.12.2015 Rukajärven suunnan historiayhdistys ry. www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi www.rukajarvikeskus.fi Kukkatervehdykset:

Lisätiedot

UKRAINAN KRIISI JA MEDIASOTA. Marja Manninen, Yle Uutiset, Moskova

UKRAINAN KRIISI JA MEDIASOTA. Marja Manninen, Yle Uutiset, Moskova UKRAINAN KRIISI JA MEDIASOTA Marja Manninen, Yle Uutiset, Moskova MISTÄ KAIKKI ALKOI? JA MIKSI? Taustalla syvä tyytymättömyys korruptioon ja taloustilanteeseen Lähtölaukauksena EU sopimuksen kariutuminen

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Pääesikunnan päällikkö, vara-amiraali Juha Rannikko Henkilöstöpäällikkö, kenraalimajuri Sakari Honkamaa EK Puolustusvoimauudistuksen aikataulu

Lisätiedot

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016 Heikki Kurttila Isäntämaasopimus hyppy kohti NATOa Pirtin klubi 5.4.2016 Historiaa: Paasikiven Kekkosen linja Paasikivi: Olipa Venäjä miten vahva tai miten heikko hyvänsä, aina se on tarpeeksi vahva Suomelle.

Lisätiedot

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

SUOMALAISTEN KUNNIAMERKKIEN KANTOJÄRJESTYS

SUOMALAISTEN KUNNIAMERKKIEN KANTOJÄRJESTYS SUOMALAISTEN KUNNIAMERKKIEN KANTOJÄRJESTYS 1. VIRALLISET KUNNIAMERKIT Suomen Valkoisen Ruusun suurristi ketjuineen Vapaudenristin suurristi Suomen Valkoisen Ruusun suurristi Suomen Leijonan suurristi Vapaudenristin

Lisätiedot

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940

Lisätiedot

MOTIVAATIO 1/5 10 100 MIKÄ KORTIN OTSIKKO MILLOIN. pakka MITÄ VAHVUUDET. coaching. www.ideapakka.fi HEIKKOUDET URATAIVAL

MOTIVAATIO 1/5 10 100 MIKÄ KORTIN OTSIKKO MILLOIN. pakka MITÄ VAHVUUDET. coaching. www.ideapakka.fi HEIKKOUDET URATAIVAL 1/5 10 100 MOTIVAATIO pakka ++ ++ ++ www.ideapakka.fi coaching URATAIVAL KORTIN OTSIKKO 3/5 15 40 MOTIVAATIO Menetelmä, jossa kirjoitetaan henkilökohtainen tulevaisuuden tavoite, motivoiva unelma Esimerkiksi

Lisätiedot

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai

Lisätiedot

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Yleistä tutkimuksesta 2 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Kaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja

Kaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja Kaiken varalta harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja taitojen hyödyntäminen suunnitelmallisesti normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa tukee yhteiskunnan

Lisätiedot

Kiitos veteraanit! -palveluaktiviteetti

Kiitos veteraanit! -palveluaktiviteetti Lions Clubs International MD 107 Finland Kiitos veteraanit! -palveluaktiviteetti 2014-2015 Tausta Vuosikokous 2013 päätöksellä palveluaktiviteetti sotiemme veteraanien hyväksi. Kokouksen päätös perustui

Lisätiedot

Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan tervehdys Salpavaelluksen päätösjuhlassa 28.6.2015, Salpalinja-museo

Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan tervehdys Salpavaelluksen päätösjuhlassa 28.6.2015, Salpalinja-museo Julkaisuvapaa 28.6.2015 kello 13.00 Muutosvarauksin. Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan tervehdys Salpavaelluksen päätösjuhlassa 28.6.2015, Salpalinja-museo Kunnioitetut sotiemme

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe,

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, toimeenpano ja henkilöstövaikutukset Puolustusvoimain komentaja kenraali Ari Puheloinen Tiedotustilaisuus, Helsinki 6.6.2014 Puolustusvoimauudistuksen syyt ja tavoite

Lisätiedot

Kiitos veteraanit! -palveluaktiviteetti

Kiitos veteraanit! -palveluaktiviteetti Lions Clubs International MD 107 Finland Kiitos veteraanit! -palveluaktiviteetti 2014-2015 Tausta Lions-liiton vuosikokous 2013 Heinolassa teki päätöksen palveluaktiviteetista sotiemme veteraanien hyväksi

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 15.2.2002 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 Kulunut vuosi oli kiltamme 37. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Havaintoja varusmiesten loppukyselyistä 2011-2012

Havaintoja varusmiesten loppukyselyistä 2011-2012 Havaintoja varusmiesten loppukyselyistä 2011-2012 Esityksen sisältö Merkinnät 1-10, 2-10, 1-11 ja 2-11 tarkoittavat seuraavaa: 1-10 = vuoden 2010 heinäkuussa kotiutuneiden varusmiesten vastaukset = kesä

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook koulutus Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook, mikä se on? Facebook on Internetissä toimiva mainosrahoitteinen yhteisöpalvelu Sivusto tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden

Lisätiedot

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. marraskuuta 2015 (OR. fr) 14098/15 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 17. marraskuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat

Lisätiedot

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA SUOMEKSI TILASTOTIETOJA Virolle 14,1 miljardin kruunun matkailutulot! Matkailu on merkittävä tulonlähde Virolle. Vuonna 2004 Viroon tuli matkailukruunuja 14,1 miljardin kruunun edestä, 15 prosenttia enemmän

Lisätiedot

Kokoelmat kertovat 9/2013: Mannerheim-ristin ritari, evl. Olli Puhakan albumit

Kokoelmat kertovat 9/2013: Mannerheim-ristin ritari, evl. Olli Puhakan albumit Teksti ja taitto: tutk. Tapio Juutinen, Arkistokuvat: Olli Puhakan kokoelma ds Lentolaivue 26:n 3. lentueen päällikkö luutnantti Risto Puhakka Fiat G.50 -hävittäjän ohjaamossa jatkosodan alussa, mahdollisesti

Lisätiedot

Esa Anttas / Martti Hietalahti

Esa Anttas / Martti Hietalahti Esa Anttas / Martti Hietalahti ASEKÄTKENTÄ POHJOIS-KYMENLAAKSON SUOJELUSKUNTAPIIRISSÄ Yleistä asekätkennästä Elokuussa vuonna 1944 syntyi päämajan nuorten upseerien keskuudessa ajatus aseiden hajavarastoinnista.

Lisätiedot

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus AKUT-pilotti Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009 Hankkeen tausta - AKUT-pilotti käynnistyi Pirkanmaan ympäristökeskuksessa syksyllä 2007 - pääteemaksi valikoitui Senioriasiantuntijuuden siirto Pirkanmaan

Lisätiedot

ASEVELVOLLISIA JOHTAJIA JA JOHDETTAVIA JO VIIDENNESSÄ POLVESSA

ASEVELVOLLISIA JOHTAJIA JA JOHDETTAVIA JO VIIDENNESSÄ POLVESSA ASEVELVOLLISIA JOHTAJIA JA JOHDETTAVIA JO VIIDENNESSÄ POLVESSA Suunta 2011 Johdettavana Y-sukupolvi tulevaisuuden johtajat Kenraalimajuri Jukka Pennanen Suunta 2011 Johdettavana Y-sukupolvi tulevaisuuden

Lisätiedot

YHTEISÖT. Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa. KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva.

YHTEISÖT. Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa. KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva. YHTEISÖT Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva.fi KALEVA-KONSERNI Pohjois-Suomen suurin media-alan konserni

Lisätiedot

KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010

KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Kymenlaakson Reserviläispiiri ry Piirihallitus 25.10.2009 KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 1. JOHDANTO Kymenlaakson Reserviläispiiri ry:n 53. toimintavuosi noudattaa Reserviläisliitto

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta

MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta AJOLUPAKURSSI 10.2.2014 Ajolupakursseille haluaa moni. Nyt se on taas mahdollista. Seuraava B-ajolupakurssi järjestetään maanantaina 10.2.2014. Kurssi on henkilökunnan

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimien henkilöstöjohtamisen päämääränä on turvata puolustusvoimille

Lisätiedot

TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä

TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä Lionspiirin viestintäkoulutus Erkki Hujanen, Oulu 8.10.2015 WWW.KALEVA.FI KALEVA-KONSERNI Pohjois-Suomen suurin media-alan konserni, joka tarjoaa asiakkailleen tuoreita

Lisätiedot

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 ETTA PARTANEN MEIJU AHOMÄKI SAMU HÄMÄLÄINEN INNOLINK RESEARCH OY TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Reserviläisliiton 2013 tutkimusraportti. Tutkimuksella selvitettiin

Lisätiedot

Suomen puolustusjärjestelmä

Suomen puolustusjärjestelmä Suomen puolustusjärjestelmä "Millainen puolustusjärjestelmä Suomessa mielestäsi tulisi olla?" Kuva Yleinen asevelvollisuus miehille ja vapaaehtoinen varusmiespalvelus naisille Vapaaehtoinen varusmiespalvelus

Lisätiedot

Laatineet: Maija-Stiina Auvinen ja Jenni Väisänen, yhteisöpedagogiopiskelijat, HUMAK, 2014

Laatineet: Maija-Stiina Auvinen ja Jenni Väisänen, yhteisöpedagogiopiskelijat, HUMAK, 2014 Väittämäkortit Liikkuva romaniväestö Suomessa ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset Laatineet: Maija-Stiina Auvinen ja Jenni Väisänen, yhteisöpedagogiopiskelijat, HUMAK, 2014 Väittämäkortit

Lisätiedot

Varusmiehenä Rannikkolaivastoon! 2/2016

Varusmiehenä Rannikkolaivastoon! 2/2016 Varusmiehenä Rannikkolaivastoon! 2/2016 Sisällys 1 Tervetuloa Rannikkolaivastoon!... 3 2 Siirtyminen peruskoulutuskaudelta omaan yksikköön... 4 3 Rannikkolaivastoon organisaatio... 4 4 Palvelus ja vapaat...

Lisätiedot

VIESTINTÄ TAPAHTUMA SANOMA SANOMA PALAUTE. LÄHETTÄJÄ - ilmaisukyky - esitystapa - taustat (media/yksilö)

VIESTINTÄ TAPAHTUMA SANOMA SANOMA PALAUTE. LÄHETTÄJÄ - ilmaisukyky - esitystapa - taustat (media/yksilö) VIESTINTÄ TAPAHTUMA VUOROVAIKUTUS SANOMA YHTEINEN KOODISTO JA KIELI PALAUTE SANOMA LÄHETTÄJÄ - ilmaisukyky - esitystapa - taustat (media/yksilö) KANAVA - häiriöt - no-signal VASTAANOTTAJA - tulkinta -

Lisätiedot

Reserviläisliiton varapuheenjohtajan Esko Raskilan juhlapuhe itsenäisyyspäivän iltajuhlassa Rovaniemellä 6.12.2008, Lapin lennosto

Reserviläisliiton varapuheenjohtajan Esko Raskilan juhlapuhe itsenäisyyspäivän iltajuhlassa Rovaniemellä 6.12.2008, Lapin lennosto Julkaisuvapaa 6.12.2008 klo 18.00 Reserviläisliiton varapuheenjohtajan Esko Raskilan juhlapuhe itsenäisyyspäivän iltajuhlassa Rovaniemellä 6.12.2008, Lapin lennosto Kunnioitetut sotaveteraanit, herra eversti,

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Hyvästi, huono kieli!

Hyvästi, huono kieli! Journalisti 13/2010 Hyvästi, huono kieli! Kun toimittaja panostaa resursseja, lukija voihkii. Lehtori Sirkka Wahlstén tekee kaikkensa, jotta jutuissa eivät vilahtelisi vierassanat ja viranomaiskieli. Jaakko

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Mitä kuuluu. politiikan journalismille?

Mitä kuuluu. politiikan journalismille? Mitä kuuluu politiikan journalismille? Politiikan toimittajien jäsenkyselyn tulokset Jukka Vahti Jäsenkysely Toteutettiin touko kesäkuussa 2014 sähköpostitse 49 vastaajaa yhdistyksen 132 jäsenestä vapaamuotoinen

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia?

Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia? Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia? Itämerihaasteen kansallinen seminaari 16.11.2010 Satu Viitasalo-Frösén Helsingin kaupungin ympäristökeskus Miksi uusi hanke? 2007

Lisätiedot

Valmistelut avajaisia varten

Valmistelut avajaisia varten POISTARIPAJA -hanke 10.6.2014 Oona Salo Texvex Forssan avajaiset 3.6.2014 juhlistettiin Forssan Texvexin virallisia avajaisia iloisissa tunnelmissa. Päivään sopi niin lasten askartelua, tekstiilin lajittelua

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Vantaa, 23.1.2016 ESITYS RESERVILÄISLIITON SÄÄNTÖJEN MUUTOKSESTA NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE 1 Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

ILIMATAR. Hyvää huomenta ILIMATAR -kurssilainen! 3/2012. Lauantai 4.8.2012

ILIMATAR. Hyvää huomenta ILIMATAR -kurssilainen! 3/2012. Lauantai 4.8.2012 ILIMATAR Lauantai 4.8.2012 3/2012 Hyvää huomenta ILIMATAR -kurssilainen! SISÄLTÖ: 2 Terveiset Ajankohtaista ja uutiset 3 Valmiusliiton Lotalta 4 Tunnelmia avajaisista Maastossa majoitutaan mukavasti 5

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa.

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Pieni neuvottelutaitojen työkirja naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Neuvottelutaidot ovat (työ)elämän ydintaitoja Neuvottelutaidot muodostuvat erilaisten taitojen, tietojen, toimintatapojen ja

Lisätiedot

Esimiesroolin muutokset. Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa

Esimiesroolin muutokset. Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa Esimiesroolin muutokset Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa HAKE-hanke - Arviolta 70 esimiestä tulee jäämään ilman esimiestehtävää HAKEhankkeen

Lisätiedot

Yksi univormu, monta erilaista suomalaista.

Yksi univormu, monta erilaista suomalaista. Yksi univormu, monta erilaista suomalaista. Tarvitsemme toisiamme. www.mil.fi Itsenäisyyttä puolustaen, tasa-arvoisesti toimien. Puolustusvoimien tehtävänä on paitsi maamme alueiden valvonta ja alueellisen

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö Puhe Reserviläisliiton valtakunnallisessa maanpuolustusjuhlassa Joensuussa 16.11.

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö Puhe Reserviläisliiton valtakunnallisessa maanpuolustusjuhlassa Joensuussa 16.11. 1 Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö Puhe Reserviläisliiton valtakunnallisessa maanpuolustusjuhlassa Joensuussa 16.11.2014 klo 13 Arvoisat sotiemme veteraanit reserviläiset hyvä juhlayleisö!

Lisätiedot

Puolustusvoimien johtamisjärjestelmä muutoksessa

Puolustusvoimien johtamisjärjestelmä muutoksessa johtamisjärjestelmä muutoksessa PUOLUSTUSVOIMIEN JOHTAMISJÄRJESTELMÄPÄÄLLIKKÖ PRIKAATIKENRAALI ILKKA KORKIAMÄKI Mihin maailmaan olemme menossa JULK-ICT TORI-palvelukeskus SA - johtaminen PV (PVJJK) TORI

Lisätiedot

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Pidetty maanantaina 17.9.2007 Helsingissä Osallistujat: JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Merja LAUNIS Urheilutyönantajat ry Esko RANTO Jalkapallon

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

Lentosotakoulu. Lakkautettavien varuskunta-alueiden kehittämisen koordinaattoritapaaminen MAJ Pasi Pekkanen 10.10.2013

Lentosotakoulu. Lakkautettavien varuskunta-alueiden kehittämisen koordinaattoritapaaminen MAJ Pasi Pekkanen 10.10.2013 Lentosotakoulu Lakkautettavien varuskunta-alueiden kehittämisen koordinaattoritapaaminen MAJ Pasi Pekkanen 10.10.2013 Lentosotakoulun tehtävät Taito ja tahto 1. Sotilaallinen puolustus Lentokoulutus Ilmavoimien

Lisätiedot

Häjyjen pj:n kommentti Simo Nikulan Ilkassa 25.7.2014 olleeseen kirjoitukseen, jossa hän käsitteli E-P:n liikuntatapahtumia.

Häjyjen pj:n kommentti Simo Nikulan Ilkassa 25.7.2014 olleeseen kirjoitukseen, jossa hän käsitteli E-P:n liikuntatapahtumia. Sippolan Eero hei! Olen Hölkkä- ja kuntoliikuntaseura Häjyt ry:n puheenjohtaja. Toivon, että julkaisette ao. tekstini Ilkassa ja mahd. muissakin Ilkka-konsernin julkaisuissa. Asia koskee mm. Nikun kommenttia

Lisätiedot

6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA

6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA Huhtikuun 6. päivän kilta 6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA 3. MERISOTAA ITÄMERELLÄ WW II SUOMENLAHDEN MERISULKU MIINASOTAAN LIITTYVIÄ OPERAATIOITA

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

Märsky 29.10.2012. Heikki Pajunen Novetos Oy. Luomme menestystarinoita yhdessä

Märsky 29.10.2012. Heikki Pajunen Novetos Oy. Luomme menestystarinoita yhdessä Märsky 29.10.2012 Heikki Pajunen Novetos Oy Luomme menestystarinoita yhdessä Aamun ajatus By Positiivarit: Maanantai 29.10.2012 AAMUN AJATUS Elämä on 10-prosenttisesti sitä miten elää ja 90-prosenttisesti

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan päätöspuhe Reserviläisliiton 60-vuotisjuhlassa 12.4.2015, M/S Baltic Queen

Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan päätöspuhe Reserviläisliiton 60-vuotisjuhlassa 12.4.2015, M/S Baltic Queen Julkaisuvapaa 12.4.2015 kello 15.00 Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan päätöspuhe Reserviläisliiton 60-vuotisjuhlassa 12.4.2015, M/S Baltic Queen Kunnioitetut sotiemme veteraanit,

Lisätiedot

Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja

Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja Uusavuttomuus - uusi ilmiö Jorma Lehtojuuri Wikipedia määrittelee uusavuttomuuden varsinkin nuorten aikuisten

Lisätiedot

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Sotaveteraaniliitto ry, ruotsiksi Finlands Krigsveteranförbund rf. Näissä säännöissä

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot