power 125 vuotta sähköistä sankaritarinaa Juhlavuoden erikoisnumero

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "power 125 vuotta sähköistä sankaritarinaa Juhlavuoden erikoisnumero"

Transkriptio

1 power Juhlavuoden erikoisnumero ABB Oy:n asiakaslehti vuotta sähköistä sankaritarinaa Miten taajuusmuuttajatekniikka kehitettiin? 14 Helsingin metrosta kaikki alkoi Tiikeritiimi vei 90 % tarjoamistaan kaupoista Aasiassa 17 ABB:n Aasian valloitus alkoi 1990-luvun alussa Pakkastalvi sai aikaan Azipodin 24 Propulsiolaite valloitti 30 vuodessa maailman meret

2 Pääkirjoitus 14 Taajuusmuuttajan kehittäjä DI Martti Harmoinen kehitti1970-luvulla Strömbergillä taajuusmuuttajatekniikkaa. 17Tiikeritiimin matkassa ABB:n Aasian myyntitiimi onnistui 1990-luvulla niin hyvin, että se nimettiin Tiikeritiimiksi. power 3 13 Tauno Heinola Toimitusjohtaja ABB Oy Tuskin osasi Gottfrid Strömberg itsekään aavistaa, millaisen menestystarinan alkusävelet tuli soittaneeksi perustaessaan neljän miehen konepajansa Helsingin Kamppiin vuonna Suomessa elettiin tuohon aikaan hyvin toisenlaista arkea: pirteissä kärysivät päreet ja sähkövalo teki vasta tuloaan. Vahvalla teknisellä osaamisella, sinnikkyydellä ja uskolla omaan tekemiseen Strömberg loi nimestään tavaramerkin, joka tänäkin päivänä yhdistyy suomalaiseen ammattitaitoon ja laatuun. Tässä lehdessä juhlistamme Strömbergin ja ABB:n 125-vuotista tarinaa Suomessa. ABB:n synnyn myötä vuonna 1988 ovet kirjaimellisesti avautuivat maailmalle. Tänään maailmanlaajuiset markkinointi- ja myyntikanavat ovat Suomen ABB:lle vahvuus, joka tuo hyvinvointia laajemminkin suomalaiseen yhteiskuntaan. ABB:n menestys perustuu edelleen strömbergiläisiin arvoihin: laatuun, suomalaiseen insinööriosaamiseen ja vahvaan panostukseen tutkimukseen ja tuotekehitykseen. ABB on Suomen suurimpia tuotekehittäjiä ja globaalin ABB-yhtymän maista juuri se, josta löytyy tuotekehityksen terävin kärki monissa tuoteryhmissä. Myös tulevaisuuden menestystarina kirjoitetaan Gottfrid Strömbergin reseptillä: avoimella ja ennakkoluulottomalla yhteistyöllä asiakkaiden ja akateemisen maailman kanssa, sekä rohkeudella ja tinkimättömyydellä tarjota asiakkaille maailman parhaita ratkaisuja. Se on Strömbergin perintö, jota viemme suurella sydämellä eteenpäin. power 3 13 ABB:n asiakaslehti 30. vuosikerta Julkaisija: ABB Oy, Viestintä Päätoimittaja: Jaana Nikkari, , Toimituskunta: Marja Hawas, Jonna Helenius, Tua Kauppala, Taina Lahtinen, Miia Lintunen, Leena Munde, Irene Saarnio, Simo Suoranta, Matti Vaattovaara, Antti Vuorivirta Tilaukset ja osoitteenmuutokset: p Toimitustyö ja konsepti: Zeeland Paino: SP-Paino, 2013 Painosmäärä: ISSN:

3 Sisältö 20 Elektroniikkaa releisiin ABB:n releitä on kehitetty ajatteleviksi jo 1960-luvulta lähtien. 24 Azipodin historia Azipod-ruoripotkuri on valloittanut maailman meret. Kaikki sai alkunsa hyisenä pakkastalvena. Uutiset 4 Taitava herra Strömberg Gottfrid Strömberg oli tee-se-itse-mies 5 Miten kaikki alkoi? Strömbergin historiaa pähkinänkuoressa Tämä lehti julkaistaan myös sähköisenä Issuu-palvelussa osoitteessa issuu.com haulla ABB Suomi. Lehden edelliset numerot on arkistoitu abb.fisivustolle. Samasta paikasta voit myös lukea kaikki lehden jutut. Kestävä kehitys 9 Älykästä tekniikkaa koteihin Strömberg ja ABB ovat kehittäneet suomalaisiin koteihin älykästä tekniikkaa 1960-luvulta lähtien. Asiantuntija 14 Vallankumouksellista tekniikkaa Diplomi-insinööri Martti Harmoinen kertoo, miten taajuusmuuttaja kehitettiin. Mitä ihmettä 27 Laboratorio Ö Störmbergin tuotevalikoimasta löytyy yllättäviä tuotteita radiosta diskovaloihin. ABB power 3 13

4 Figure Mies tavaramerkin takana Teksti Jaana Nikkari Kuva ABB Saanen nöyrimmästi ilmoittaa aikovani tässä kaupungissa avata ja harjoittaa sähköliikettä Näin juhlavasti kuului 25-vuotiaan Axel Gottfrid Strömbergin elinkeinoilmoitus, jonka hän antoi Helsingin kaupungin maistraatille heinäkuun 24. päivänä vuonna Tuosta ilmoituksesta alkoi Strömbergin, sittemmin ABB:n, tarina Suomessa. Suomalaisen sähköteollisuuden pioneeri, uranuurtaja, insinööri, sähköteknisen opetuksen luoja, perusyrittäjä ja kiharapää Gottfrid. Kaikkea tätä ja paljon enemmän oli Axel Gottfrid Strömberg, joka jätti tuleville sukupolville paitsi sukunimensä myös sähköteknisen teollisuuden. Hänet tunnettiin sinnikkäänä yritysmiehenä ja vahvana tekniikan osaajana, joka ei hurmannut lennokkailla mainospuheilla, vaan rakensi yritystoimintansa perustan kotimaiseen vankkaan laatuun ja luotettavuuteen. Suosi suomalaista, tavara on hyvä, kuului Strömbergin koruttoman ytimekäs mainoslause yritystoiminnan alkuvuosina. Strömberg itse oli tuttu näky tehtaan lattialla. Tee-se-itsemiehenä hän osasi ja teki tehtaassa kaikkea tarpeen vaatiessa ja opasti työntekijöitä kädestä pitäen. Jokaisen tuli tehdä työnsä kuin Strömberg olisi sen itse tehnyt. Strömberg valmisti itse alusta loppuun asti kehittämäänsä D-tyypin Dynamoa viidentoista vuoden ajan, vuodesta 1890 suurlakkovuoteen 1905 saakka, yhteensä 500 konetta. Se oli kone, jolla Strömberg loi nimensä. Kun koneen kyljessä luki Strömberg, asiakas oli luottavaisella mielellä. Vaikeuksista voittoon Yritystoiminnan alkuvuodet olivat vaikeita. Työ- ja rahapula oli krooninen. Strömberg laati kustannusarvioita ja laskelmia, teki tarjouksia, matkusti hitailla junilla ja hevoskyydeillä tapaamaan sähkölaitoshankkeiden päättäjiä, puhui ja perusteli, mutta kauppa ei käynyt. Strömberg ei saanut suuria tuottoisia urakoita, mutta jotain kuitenkin. Vuonna 1893 Strömberg kirjoitti: Täällä vallitsee absoluuttinen hiljaisuus, ei myydä mitään, mutta palkat on kuitenkin maksettava. Asiakkaille lähtikin usein toivomuksia ja vetoomuksia pikaisesta maksusuorituksesta sillä en ole mikään erityisen pääomarikas yritys. Samanaikaisesti Strömberg koulutti Suomen ensimmäiset sähköinsinööriikäluokat Polyteknillisessä opistossa. Niistä riitti kymmeniksi vuosiksi pätevää työvoimaa niin opetustyöhön kuin kasvavan suomalaisen sähköteollisuuden avaintehtäviin. Strömberg rakensi suomalaista sähköteollisuutta kolmen ja puolen vuosikymmenen ajan, vuoteen 1924 saakka. Sinä aikana Suomi itsenäistyi, valaistiin ja alkoi käydä sähköllä. Strömberg oli luonut yrityksen, joka oli ja on kansainvälisesti tunnettu ja arvostettu. Lähteet: Strömberg Mies josta tuli tavaramerkki, Raimo Seppälä, 1997 Raimo Seppälän haastattelu tässä lehdessä sivulla 12 4 ABB power 3 13

5 Ensimmäisen dynamon synty Hyvä työ ja parhaat raaka-aineet Kojeita suurimpaan vesivoimalaan Gottfrid Strömberg ( ) oli suomalaisen sähköteollisuuden ja sähkötekniikan opetuksen uranuurtaja. Jo 17-vuotiaana koulupoikana Strömberg rakensi dynamon ja sai sillä aikaan sähkövalon kesällä 1881 vuotta aikaisemmin kuin Suomen ensimmäinen sähkölaitos valaisi Finlaysonin tehtaan Tampereella. Strömbergin kehittämä Suomen ensimmäinen tasavirtakone oli itsemagnetoiva tasavirtadynamo, jännite 65 volttia, virta 8 ampeeria. Strömbergin perhe asui tuolloin Varkaudessa, jossa Gottfridin isä työskenteli ruukin johtajana. Gottfrid hyödynsi muutamia vuosia aikaisemmin keksittyä kaarilamppua, jonka kahteen hiilikärkeen hän johti sähkövirran. Kun Strömbergin itse rakentama lamppu ensimmäisen kerran hehkui valoaan Varkaudessa, alkoi ostajia ja käyttötarkoituksia löytyä. Ruukin sirkkelisahuri totesi: Jos tuota valloo myytäsj, minnäj ostasin markalla puteliin. Sillä oisj hyvä tuulastoo. Näin kertoo kirjassaan Gottfrid Strömbergin elämäkerran kirjoittaja Raimo Seppälä. Insinööri Gottfrid Strömberg avasi vuonna 1889 Helsinkiin sähköliikkeen. Strömbergillä oli mielessään joukko uudistuksia, joiden avulla hän aikoi valmistaa parempia tasavirtadynamoita ja sähkövalaistuslaitoksia kuin senaikaiset kilpailijat. Uuden yhtiön tunnuslause oli Hyvä työ ja parhaat raaka-aineet. Gottfr. Strömbergin sähköliikkeen toimitiloina palveli Helsingissä Eerikinkadulla sisäpihalla sijainnut huone. Siellä korjattiin ja huollettiin dynamoita. Dynamokoneet Strömberg rakennutti John Stenbergin konepajassa. Oma dynamotehdas aloitti toimintansa vuotta myöhemmin Eerikinkadun ja nykyisen Kalevankadun kulmassa. Työntekijöitä oli Strömbergin itsensä lisäksi neljä. Ensimmäisinä vuosina tärkeimpiä asiakkaita olivat sahateollisuus sekä kiinteistöt kaupungeissa ja maaseudulla. Strömbergin suunnittelemat t sähkökoneet edustivat aikansa huippua ja saivat palkintoja kansainvälisissä ä näyttelyissä. Ensimmäiseen maailmansotaan mennessä Suomeen oli rakennettu yhteensä vain kymmenkunta vesivoimalaitosta. Strömberg oli aloittanut sähkölaitoksia varten kehitettyjen G-tyypin tasavirtageneraattoreiden valmistamisen jo luvun alussa. Vaihtovirtageneraattoreiden valmistus vesivoimaan käynnistyi kymmenisen vuotta myöhemmin. Vesivoimatuotannon käännekohta osui 1920-luvulle, jolloin käynnistettiin Suomen suurimman vesivoimalaitoksen rakentaminen Imatralle. Strömberg pääsi mukaan voimalaitoksen koje- ja instrumenttitoimituksiin sekä myöhemmin siirtoverkoston rakentamiseen. Sodanjälkeinen teollistuminen vaati valtavasti energiaa ja varsinainen vesivoiman rakentamisen buumi Suomessa koettiin ja 60-luvuilla. Nykyisin Suomessa on yli 220 vesivoimalaitosta, joiden yhteenlaskettu teho on noin megawattia. Imatra on edelleen vuosituotannoltaan Suomen suurin vesivoimalaitos. Sen tuotanto vastaa yli kotitalouden vuotuista sähkönkulutusta. ABB on tänä päivänä voimantuotannon sovellusten markkinajohtaja ja toimittanut 2000-luvulla Pohjoismaissa reilusti yli sata vesivoimalaitosten automaatio- ja sähköistysjärjestelmää. ABB power

6 Tarinoita 125 vuoden varrelta Sörnäisistä Pitäjänmäkeen Sisulla meren kulun historiaa 30 vuotta tuulivoimateknologiaa Marraskuussa 1933 tulipalo tuhosi Strömbergin Sörnäisten tehtaan muutamassa tunnissa raunioiksi. Tulipalon jälkeen yhtiökokous päätti, että uudisrakentaminen keskitetään Pitäjänmäelle. Sörnäisten tehdasalue todettiin ahtaaksi tulevia laajennustarpeita silmällä pitäen. Yhtiö oli siirtänyt osan toiminnastaan vuonna 1898 Sörnäisten rantatien varteen valmistuneesta tehtaasta Pitäjänmäkeen jo aikaisemmin 1910-luvulla. Pitäjänmäen valimorakennus valmistui vuonna 1916 ja ensimmäinen konehalli vuonna Pitäjänmäelle uuteen arkkitehti Arthur Gauffinin suunnittelemaan tehtaaseen yhtiö pääsi muuttamaan vuonna Mukana Koneen ja Nokian synnyssä Gottfrid Strömberg oli mukana myös Koneen ja Nokian alkuvaiheissa. Strömberg osti vuonna 1910 Koneliike Tarmon ja antoi sille nimeksi Kone Oy. Vuonna 1924 talousvaikeuksissa oleva Strömbergin yhtiö myi omistamansa Koneen osakkeet. Ostajana oli insinööri Harald Herlin. Samalla kun sähkö yleistyi, tarvittiin myös päällystettyä sähköjohtoa. Strömberg hankki osake-enemmistön ainoas-ta kotimaisesta kaapelivalmistajasta Suomen Punomatehtaasta vuonna Vuonna 1922 kaapelitehdas myytiin nokialaiselle Suomen Gummitehdas O/Y:lle, jonka liiketoiminta myöhempinä vuosikymmeninä kuten tunnettua laajeni kumin ja kaapeleiden ohella muillekin aloille. Vuonna 1939 tehtiin Suomessa historiaa, kun merijäänmurtaja Sisu laskettiin vesille. Alus oli ensimmäinen Suomessa rakennettu merijäämurtaja. Strömbergillekin Sisu oli päänavaus, sillä Strömberg valmisti murtajaan sähkögeneraattorit ja kolme potkurimoottoria. Dieselmoottoreiden pyörittämät sähkögeneraattorit tuottivat virtaa potkurimoottoreille. Sisussa oli kolme potkuria, kaksi takana ja yksi edessä. Kukin moottori oli teholtaan 990 kilowattia. Vertailun vuoksi uusimpien jäänmurtajien tehot ovat 2 x 7,5 megawattia. Sähköisellä käytöllä potkureille saatiin riittävästi vääntömomenttia ja moottorit jaksoivat pyörittää potkureita myös jäissä. ABB:n Antti Lehtelän mukaan dieselsähköistä voimansiirtoa käytettiin pitkään ainoastaan jäissä kulkevissa laivoissa. Vasta ja -90-luvuilla ideaa kopioitiin muihinkin laivatyyppeihin. Tänä päivänä maailman meriä seilaa satoja aluksia, jäänmurtajista luksusristeilijöihin, jotka hyödyntävät ABB:n meriteollisuuden ratkaisuja. Pitäjänmäeltä Pohjanmaalle Strömbergin tuotanto laajeni Pitäjänmäeltä ja Sörnäisistä Pohjanmaalle, kun kojeiden ja pienmoottoreiden valmistus alkoi uudessa Vaasan tehtaassa vuonna Strömberg toimitti ensimmäiset generaattorit tuulivoimaloihin jo 1980-luvun alkupuolella. Yhteistyötä tehtiin tanskalaisten uranuurtajien kanssa. Alusta lähtien tuulivoimassa käytetty generaattorisovellus oli vaativa ja erikoinen, kertoo vuonna 1985 Strömbergille töihin tullut Peter Skeppar. Alussa tuulivoimalat olivat pienikokoisia yksityisten ihmisten ja yritysten omia myllyjä, puhuttiin kilowateista. Nyt voimalat ovat teollisuuslaitteita ja liikutaan megawateissa. Nykykehitys on vienyt tuulivoimaloita kohti yhä räätälöidympiä ratkaisuja. Generaattoreihinkin vaaditaan erikoisrakenteita ja designia. Erityisesti taajuusmuuttajateknologia on muuttanut tuulivoimaloita yhä tehokkaammiksi ja luotettavammiksi. Esimerkiksi säätömahdollisuudet ovat paremmat kuin vanhoissa myllyissä. Tästä on hyötyä, kun sähkön laatuvaatimukset ovat tiukentuneet. Taajuusmuuttajatekniikalla pystytään tasoittamaan myös tuulivoimaloiden sähköntuotantoa ja tukemaan sähköverkkoa ongelmatilanteissa. 6 ABB power 3 13

7 Tarinoita 125 vuoden varrelta Täysosuma toisella puolella palloa Moottorimaailman uudisraivaaja Palkinnon arvoinen innovaatio Vuosina australialainen pakkauspaperiyhtiö Visy Paper rakensi ensimmäisen uuden sellutehtaan Australiaan 25 vuoteen. Uuteen tehtaaseen toimitettiin laajin ABB:n koskaan sellu- ja paperiteollisuuteen toimittama kokonaisuus. ABB vastasi tehtaan automaatiosta, sähköntuotannosta ja sähköistyksestä. Kun ajatus oli, että sama toimittaja ensin tuottaa tehtaalle sähkön, sitten jakaa sen ja lopuksi pohtii, miten sähköä kuluu, tuli ABB:n tehtäväksi tehtaan sähköistyksessä kaikki höyryturbiinilaitoksesta valaistukseen asti, ABB:n projektia Australiassa vetänyt Jorma Näsinkoski kertoo. ABB:n kokonaistoimituksen onnistumisesta kertoo se, että vuonna 2007 asiakas tilasi samalla toimitusmallilla erittäin laajan automaatio- ja sähköistystoimituksen tehtaan tuotannon tuplaamiseksi. Visy-projektin kokonaistoimitus osoitti, että kun järjestelmät integroidaan kunnolla, on tieto helposti saatavilla ja edistää tehtaan tehokasta ajamista. Aina ei tarvitse keksiä uutta tekniikkaa keksiäkseen uutta tuotetta. Hyviä esimerkkejä ovat ABB:n kestomagneetti- ja synkronireluktanssimoottorit, joissa käytettävät tekniikat oli tunnettu jo kauan ennen näiden moottoreiden syntyä. Se, että pystyy tekemään olemassa olevasta tekniikasta toimivan tuotteen, on iso juttu, tuotekehitysjohtaja Jouni Ikäheimo ABB:ltä sanoo. Kestomagneettimoottoreiden kehitystyö lähti liikkeelle, kun 1990-luvun lopulla keksittiin, että kestomagneettimoottori yksinkertaistaisi paperikonekäyttöjä. Asiakkaat huomasivat, että kyseessä on järkevä investointi. Se yksinkertaisti paperikonekäyttöä, ja myös hyötysuhde saatiin paremmaksi. Myös synkronireluktanssimoottorin kehitystyö aloitettiin 1990-luvulla. Koska taajuusmuuttaja on tärkeä osa pakettia, oli ABB:n taajuusmuuttajaosaamisella ratkaiseva merkitys synkronireluktanssimoottorin kehitystyössä. Sekä kestomagneetti- että synkronireluktanssimoottoreiden lanseeraukset ovat merkittäviä virstanpylväitä moottorikehityksessä, ja saattaa olla, että ne ajan saatossa osoittautuvat jopa fundamentaalisiksi muutoksiksi. Samalla suunnittelemme myös täysin uutta. Vuonna 2009 kolme idearikasta ABB:läistä sai palkinnon itseltään Ruotsin kuninkaalta. Vesa Kajander, Jouni Ikäheimo ja Bengt Welin saivat Marcus Wallenberg -säätiön palkinnon paperikoneiden suorakäyttöjärjestelmän kehittämisestä. Uusi teknologia toi monia hyötyjä. Vaihteettomana koneet tarvitsivat vähemmän tilaa. Samalla häviöt vähenivät,koneen sähkökäyttöjärjestelmän ohjattavuus ja koneen ajettavuus paranivat. ABB power 3 13

8 Suomalaisia tähtituotteita ja teknologioita 60-luku 80-luku 90-luku Suojarele Suojarele havaitsee sähköverkon vikatilanteet ja ohjaa katkaisijaa eristäen viallisen osan verkossa. Suojaustoiminnallisuus edistää katkotonta sähkönsaantia ja turvaa ihmishenkiä sekä omaisuutta. Suojarele viestii verkon tilasta käytönvalvontajärjestelmään helpottaen verkon hallintaa ja vianpaikannusta. Suojareleiden kehitys alkoi Suomessa vuonna Käytönvalvontajärjestelmä Käytönvalvontajärjestelmä valvoo ja ohjaa siirto- ja jakeluverkkoja. Energian siirto tarvitsee verkon hallintajärjestelmän toimiakseen tehokkaasti ja luotettavasti. Kehitys alkoi Vedenalainen muuntaja Vedenalainen muuntaja mahdollistaa öljyn- ja kaasuntuotannon useiden kilometrien syvyyksistä. Teho syötetään suurjännitteellä kaapelia pitkin ja muuntaja pudottaa sen sopivaksi merenpohjan käyttölaitteille. Ensimmäinen vedenalainen muuntaja otettiin käyttöön tammikuussa luku Collaborative Production Management Älykäs ohjelmistoalusta niputtaa eri järjestelmistä saatavan tiedon yhteen ja mahdollistaa järjestelmien keskinäisen vuorovaikutuksen. Sitä hyödynnetään prosessi-, kaivos-, meri- ja energiateollisuuden sovelluksissa. Ensimmäiset järjestelmät toimitettiin voimalaitoksiin vuonna Azipod -ruoripotkurilaite Azipod-potkurikäytöllä voidaan saavuttaa noin 10 prosentin polttoainesäästö perinteisellä akselilinjalla toimivaan propulsioon verrattuna. Azipod-propulsion muita hyötyjä ovat paremmat jäissäkulku- ja ohjailuominaisuudet. Azipodidea syntyi vuonna Kestomagnetoidut sähkökäytöt Kestomagneettiteknologia mahdollistaa moottorin tai generaattorin koon pienentämisen ja hyötysuhteen kasvattamisen. Suuritehoisten kestomagnetoitujen käyttöjen kehitys alkoi 1997 ja kaupalliset toimitukset vuonna Aurinkosähköinvertteri Aurinkosähköinvertteri on aurinkosähköjärjestelmän sydän ja aivot. Se muuttaa aurinkopaneelien tuottaman tasasähkön verkkokelpoiseksi vaihtosähköksi. Vuonna 2009 tuotiin markkinoille kokoluokaltaan 250 kw:n laite. Taajuusmuuttaja Taajuusmuuttaja on kaasupoljin sähköverkon ja moottorin välillä. Säätämällä sähkömoottoreiden pyörimisnopeutta portaattomasti taajuusmuuttajalla voidaan leikata moottorin energiankulutusta jopa yli 50 prosenttia. Vaihtovirtakäyttöjen kehitys alkoi vuonna ABB Full Service -palvelu ABB Full Service on strateginen sopimuskumppanuus, joka auttaa asiakasta parantamaan tuotantolaitoksensa tuotantotehokkuutta suunnitelmallisen, systemaattisen ja hallitun kunnossapidon kehittämisen keinoin. Ensimmäinen sopimus solmittiin vuonna EMMA -energianhallintajärjestelmä Energiankäytön seuranta- ja hallintajärjestelmä (EMMA Advisory Suite) soveltuu energiankulutuksen ja -käytön jatkuvaan optimointiin ja sitä voidaan hyödyntää niin yhden aluksen kuin kokonaisen laivaston energiatehokkuuden optimoinnissa. Se parantaa laivojen energiatehokkuutta sekä vähentää polttoainekustannuksia ja kasvihuonepäästöjä. EMMA tuotiin markkinoille vuonna ABB power 3 13

9 Ajattelevasta hellasta älykkääseen kotiin Teksti Jaana Nikkari Kuva ABB 1960-luvulla suomalaiskodeissa ruoka valmistui ajattelevalla liedellä luvulla kotien älykäs taloautomaatioteknologia ohjaa kestävään ja energiatehokkaaseen sähkön käyttöön. Strömbergin, sittemmin ABB:n, tuotteet ja teknologia ovat olleet osa suomalaisten kotien arkea lähes 80 vuotta. Kestävä kehitys Suomalaisella perheenemännällä on nyt mahdollisuus amerikkalaistyylisiin keittiöratkaisuihin. Näin lausuttiin Strömbergin perhelehdessä vuonna 1959, kun elettiin sähköliesibuumin kuumimpia vuosia. Strömberg oli juuri tuonut markkinoille Strömberg-loistolieden, jonka hienouksia olivat ajatteleva Regla-levy, automaattinen kellokatkaisija, uunin valaistus ja kaksinkertainen uuni-ikkuna. Vajaassa kolmessa vuosikymmenessä sähkö oli asettunut asumaan suomalaiskoteihin. Yksi läpimurron pioneereista oli nimenomaan Strömbergin sähköliesi. Ensimmäinen Strömbergin liesimalli tuli markkinoille vuonna Tuohon aikaan sähköhella oli vielä ylellisyyttä, johon suhtauduttiin jopa hiukan epäillen. Sitä pidettiin kalliina ja hitaana ja sähkökatkojen pelättiin hankaloittavan ruoanvalmistusta. Edullista pyykinpesua Myös 2010-luvulla ABB:n ratkaisut ovat osa suomalaiskotien arkea. Yhä useammassa kodissa asuu ABB:n älykäs teknologia, joka mahdollistaa sähkön tuottamisen auringosta ja tuulesta, ohjaa energiankulutusta kestävämpään suuntaan ja säästää kukkaroa. Taloautomaation avulla voidaan ohjata muun muassa kodin valaistusta, lämmitystä ja ilmanvaihtoa. Parhaassa tapauksessa sähkölaskusta leikkaantuu kolmannes. Yhteiskunnan jatkuvan sähköistymisen myötä sähkönkulutus jatkaa kasvuaan. Huomisen arkipäivää on sähkönkulutuksen ohjaus. ABB tekee työtä ratkaisujen kehittämiseksi niin, että tulevaisuudessa kodeissa voidaan hyödyntää edullisen sähkön tunnit vaikkapa sitten pyykkikoneen pyörittämiseen. Lähteet: Strömberg-perhelehti, 1/1959, Sähkötekniikan Taitaja, Kaj Hoffman, Sähköliesien tuotanto käynnistyy m²:n liesitehdas valmistuu Vaasaan Miljoonas Strömbergliesi valmistuu Strömberg myy liesituotannon KNX-taloautomaatioja asennustuotteet osaksi ABB:tä yrityskaupan myötä Musiikkitalo yksi suurimmista KNX-kohteista Pohjoismaissa. ABB power 3 13

10 Teema Suomen sähköistäjä Lasse Sillanpää kehitysinsinööri, Tornion terästehdas 10 ABB power 3 13

11 Teema Sörmäisten rantatie 1898 Tehdassali 1920-luvulla Reikäkorttiosasto Oy Strömberg Ab sähköisti Suomea lähes ensimmäisestä sähkövalosta lähtien. Strömberg tarjosi vahvaa ja koeteltua laatua ja piti minkä lupasi. Teksti Pertti Suvanto Kuvat ABB ja Olli Urpela Vuonna 1880 itseoppinut 17-vuotias koulupoika Gottfrid Strömberg rakensi Suomen ensimmäisen tasavirtakoneen ja sai dynamollaan vuotta myöhemmin kaksi sähkökaarilamppua syttymään Varkauden ruukkikylässä. Koneen jännite oli 65 volttia ja virta kahdeksan ampeeria. Lamppujen kajo levittäytyi mykistyneen yleisön edessä monien metrien päähän, kertoo tietokirjailija ja Aamulehden emerituspäätoimittaja Raimo Seppälä. Tämä tapahtui vuotta aiemmin kuin Pohjolan ensimmäiseksi sähkövaloksi usein mainostettu Tampereen Finlaysonin tehtaan hehkulamppuvalaistus syttyi. Seppälän mukaan niistä tuikuista alkoi suomalaisen sähköteollisuuden ja sähkötekniikan opetuksen uranuurtajan poikkeuksellinen elämäntyö. Oy Strömberg Ab:n vaikutukset näkyvät edelleen vahvasti suomalaisessa yhteiskunnassa. Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan professori Peter Lund nyökkäilee vieressä. Sähkö on ollut yksi maailman merkittävimmistä keksinnöistä ja lähti oikeastaan liikkeelle 1800-luvun lopulla valaistuksesta, joka oli sosiaalinen innovaatio. Gottfrid Strömberg pääsi mukaan teollisen mullistuksen saumaan. Hän uskalsi ottaa kiinni uudesta ja näki sen tulevat mahdollisuudet, Lund sanoo. Ne toimivat varmasti Suomi kulki alusta saakka eurooppalaisen sähköistyksen eturintamassa. Sen keskeisin tukijalka oli Strömberg-yhtiö. Valmistuttuaan insinööriksi ja opiskeltuaan Saksassa Gottfrid Strömberg perusti vuonna 1889 sähköliikkeensä Helsingin Kamppiin. Liiketoiminnan ydin olivat tasavirtakoneet, asuin- ja liikekiinteistöjen valaistuskeskukset sekä asennukset. Hänen suunnittelemansa laitteet edustivat aikansa huippua ja saivat palkintoja kansainvälisissä näyttelyissä. Seppälä ja Lund sanovat, että Strömbergin tuotteisiin liittyi jo alusta asti laatu. Tuotemerkkiä ja laatua pidettiin synonyymeinä. Strömbergin generaattorit ja sähkömoottorit saattoivat olla painavampia ja kömpelömmin muotoiltuja kuin ulkomaisten kilpailijoiden laitteet, mutta ne toimivat varmasti, niiden huolto oli aina lähellä ja varaosat saatavilla, Seppälä sanoo. Kotiläksyjen kautta ulkomaille 1900-luvulla Oy Strömberg Ab:n tuotanto siirtyi Helsingin Sörnäisiin. Suomessa sähköä tuotettiin paikallisissa sähkölaitoksissa, jotka olivat asunto-, kortteli- tai yrityskohtaisia. Maassa toimi jo satoja sähkölaitoksia. Myös pieniä vesivoimalaitoksia rakennettiin. Sähkön ylivoimaisuus rakennusten, satamien ja katujen valonlähteenä sekä ennen pitkää teollisuuden koneiden käyttövoimana oivallettiin nopeasti. Alalle rynnisti useita kotimaisia ja ulkomaisia yrittäjiä. Mutta kotimaisista vain yksi vahvin säilyi, Seppälä sanoo ja 1920-luvuilla Oy Strömberg Ab rakensi kaupunkisähkölaitoksia ja sähköisti maaseutua. Vaihtovirta löi itsensä läpi sähköistyksissä. Vuonna 1925 maaseutusähkölaitosten määrä oli kasvanut 450:een luku 1920-luku Gottfrid Strömberg perusti sähköliikkeensä Helsingin Kamppiin. Strömberg aloitti viennin toimittamalla dynamot Venäjän valtion amiraliteetin ja ulkoministeriön uudisrakennuksiin. Vuosisadan vaihteessa tuotanto keskittyi Sörnäisiin. Strömberg rakensi kaupunkisähkölaitoksia ja sähköisti maaseutua. Vaihtovirta löi itsensä läpi sähköistyksissä. Puuhiomoista ja sellutehtaista tuli tärkeimmät asiakkaat. ABB power

12 Teema Raimo Seppälän ja Peter Lundin mukaan Strömbergin merkitys Suomelle on Nokiaa suurempi. Strömberg aloitti teollisen muuntajien valmistuksen. Puuhiomoista ja sellutehtaista tuli yritykselle tärkeimmät asiakkaat. Strömberg ymmärsi kotimarkkinoiden merkityksen vasta kotiläksyjen jälkeen mennään ulkomaille. Liiketaloudellisesti se oli hyvin edistyksellistä ajattelua. Niinhän muun muassa japanilaiset ovat aina toimineet, Lund sanoo. Esimerkiksi Venäjän pohjattomille markkinoille myytiin tavaraa silloin, kun kotimarkkinoilta liikeni. Mutta kun kauppa Suomessa hiljeni, toinen tukijalka olikin Venäjällä. Ensimmäinen maailmansota oli merkittävä vaihe. Strömberg kehitti muun muassa Saksan vastaisen rintaman sähköpiikkilanka-aitoihin posliinin sijasta paperimassasta eristeitä, jotka eivät hajonneet niin helposti luotisateessa. Niillä rahoilla hän rakensi kolmikerroksisen tehtaan Pitäjänmäkeen, Seppälä kertoo. Sotien jälkeen sähköistämisen veturi Talvisotaan mennessä Suomi oli lähes saavuttanut maailman kärkimaat teollisuuden käyttövoiman sähköistyksessä luvun lopulla oli sähköistetty puolet Suomen maaseudun talouksista ja lähes kaikki kaupunkikodit. Sodan päätyttyä Suomen sähköistäminen jatkui. Strömberg nousi Suomen kymmenen suurimman teollisuusyrityksen joukkoon. Niin sanottu HZ-oikosulkumoottori kohosi yhtiön päätuotteeksi. Vaasan tehtaiden toiminta alkoi vuonna Pienjännitekojeista tuli merkittävä tuoteryhmä. Strömberg osallistui huomattavalla panoksella Suomen sotakorvauksiin muuntaja-, moottori-, generaattori- ja kojetoimituksin. Sodassa Suomi oli menettänyt kolmanneksen rakennetusta tai rakenteilla olevasta vesivoimakapasiteetistaan. Vilkas vesivoimalaitosten rakentaminen alkoikin 50-luvulla. Strömberg räätälöi tehtaillaan suuria generaattoreita. Suurjännitekojeiden ja kojeistojen tuotekehitys alkoi Vaasan ja Pitäjänmäen tehtaiden yhteyteen rakennetuissa tutkimuslaboratorioissa. Teknillisen korkeakoulun ensimmäiset sähkötekniikan professorit olivat Gottfrid Strömbergin oppilaita. Peter Lundin Toivottavasti uudet strömbergit ottavat mallia siitä, mitä Römperi meille perintönään jätti. Raimo Seppälä Tietokirjailija 1930-luku 1940-luku 1950-luku Tuotanto siirtyi Sörnäisistä Pitäjänmäen teollisuusalueelle. Sodan päätyttyä Suomen sähköistäminen jatkui. Strömberg nousi Suomen kymmenen suurimman teollisuusyrityksen joukkoon. HZ-oikosulkumoottori kohosi yhtiön päätuotteeksi. Vaasan tehtaiden toiminta alkoi vuonna Pienjännitekojeista tuli merkittävä tuoteryhmä. Vilkasta vesivoimalaitosten rakentamisen aikaa. Strömberg räätälöi suuria generaattoreita. Suurjännitekojeiden ja kojeistojen tuotekehitys alkoi Vaasan ja Pitäjänmäen tehtaiden yhteyteen rakennetuissa tutkimuslaboratorioissa. 12 ABB power 3 13

13 Teema Yritys lähti liikkeelle yhden pojan ajatuksista. Kun kaikki käy hyvin, niin tässä ollaan. On oltava yksinkertaisesti jossain maailman paras. Peter Lund Professori, Aalto yliopisto 01 Helsingin osaston laskutus vuonna Vanha moottoritehdas Vaasassa 03 Sähköaseman kaukokäyttö vuonna 1983 mukaan korkeakoulu sekä Oy Strömberg Ab ja siitä eteenpäin ABB ovat vuosikymmenten saatossa tehneet erittäin läheistä yhteistyötä. Hän kutsuu sitä strategiseksi kumppanuudeksi. Strömbergin ja ABB:n merkitys sähkötekniikassa ja opetuksen kehittämisessä on ollut poikkeuksellisen keskeinen. Teemme vaikeita asioita. Strömberg ja ABB ovat olleet puolestaan vaativia asiakkaita. Se on aina ollut loistava symbioosi. Molemmat kannustavat toisiaan. Suomelle Nokiaa suurempi merkitys ja 1970-luvuilla tehoelektroniikka tuli mukaan Strömbergin tuotekehitykseen. Yrityksessä tehtiin aktiivista vaihtosähköteknologian tuotekehitystyötä. Taajuusmuuttajat oikosulkumoottoreiden nopeuden säätöön nousivat viennin lippulaivaksi luvulla Strömberg kehitti sähköverkkojen suojaukseen ja ohjaukseen mikroprosessoripohjaisen suojarelejärjestelmän sekä täysdigitaaliset sähkökäytöt teollisuudelle. Ensimmäinen Full Service -sopimus ja Azipod -idea näkivät päivänvalon. ABB syntyi vuonna Suomen ABB:n jonka ydin Oy Strömberg Ab on vienti kasvoi painopisteenään sähkövoima- ja automaatioteknologia. Energiatehokkuus, sähköverkkojen luotettavuus ja tuotantotehokkuus korostuvat tuotteissa, palveluissa ja järjestelmissä. Kun nyt puhutaan esimerkiksi älykkäistä sähköverkoista, virtuaalisista sähkölaitoksista, hajautetusta sähköntuotannosta, informaatioteknologiasta, joka yhdistyy energiaan ne kaikki ovat pääosin lähtöisin 1990-luvun alkupuolelta ABB:n ajatuksista. Teknillinen korkeakoulu, myöhemmin Aalto-yliopisto, on toiminut mukana uuden teknologian aallossa, Lund sanoo. Yritys lähti liikkeelle yhden pojan ajatuksista. Kun kaikki käy hyvin, niin tässä ollaan. On oltava yksinkertaisesti jossain maailman paras. Kaikki muu sitten järjestyy. Strömbergin ja ABB:n merkitys Suomelle on historiallisessa perspektiivissä ollut jopa suurempi kuin Nokian, Lund jatkaa. Seppälä sanoo, että Gottfrid Strömbergin yrittäjäntyön juurille on kasvanut suomalainen ABB, mutta myös Nokia ja Kone molemmat ovat lähteneet liikkeelle Strömbergin tytäryrityksistä. Alusta asti Gottfrid Strömberg etsi kansainvälisiä yhteyksiä ja näki yh teis työn välttämättömyyden. Hän itse puhui ja kirjoitti sujuvasti viittä kieltä, oli Philipsin veljesten perhetuttu ja ui kuin kala vedessä Euroopan rikkaissa teollisuuspiireissä. Melkoinen saavutus salotöllin pojalta. Viimeisinä vuosikymmeninä on todella toteutunut Strömbergin yrityksessään tavoittelema yhteistyö yli rajojen. Toivottavasti myös muualla uudet strömbergit ottavat mallia siitä, mitä Römperi meille perintönään jätti, Seppälä päättää luku 1970-luku 1980-luku 1988 syntyi ABB Tehoelektroniikka mukaan tuotekehitykseen. Aktiivista vaihtosähköteknologian tuotekehitystyötä. Taajuusmuuttajat oikosulkumoottoreiden nopeuden säätöön ja viennin lippulaivaksi. Strömberg kehitti sähköverkkojen suojaukseen ja ohjaukseen mikroprosessoripohjaisen suojarelejärjestelmän sekä täysdigitaaliset sähkökäytöt teollisuudelle. Kolmessa vuodessa suomalaisten ABB-yhtiöiden vienti yli kaksinkertaistui. Automaatioratkaisut tulivat perinteisen sähkövoimatekniikan rinnalle. ABB power 3 13

14 Metrosta maailmalle 1970-luvulla Strömbergillä kehitettiin vallankumouksellinen taajuusmuuttajatekniikka, joka mahdollisti ensimmäistä kertaa vaihtovirtamoottorin portaattoman nopeudensäädön. DI Martti Harmoinen oli kehittämässä moottorikäyttöä, joka nousi Helsingin metrosta teollisuuden menestystuotteeksi. Teksti Thomas Freundlich Kuvat ABB ja Junnu Lusa 14 ABB power 3 13

15 ABB:n Asiantuntija ABB power

16 Asiantuntija Strömbergillä oli jo 1960-luvulla onnistuttu kehittämään hyvin toimiva tasavirtamoottorin nopeudensäätö, mutta tasavirtamoottorin käyttöalue oli rajoitettu luvun alussa yhtiö käynnisti vuosia kestäneen laboratoriotutkimusohjelman, joka tähtäsi vaihtovirtamoottorin taajuusmuuttajan synnyttämiseen. Tiesimme, että yleiskäyttöinen oikosulkumoottorin nopeudensäätö olisi merkittävä keksintö, jolla olisi valtavat markkinat. Mutta siihen tarvittiin taajuusmuuttaja, jonka tekninen toteuttaminen olikin paljon vaikeampaa kuin osasimme kuvitella, kertoo Martti Harmoinen, joka vastasi taajuusmuuttajan kehitysprojektista Strömbergillä 1970-luvulla. Vaikeuksista voittoon Taajuusmuuttajan kehittämisessä tarvittiin laajaa teknistä osaamista, moottorin käyttäytymisestä, tehopuolijohteista ja tehopiireistä ohjauselektroniikkaan, jäähdytykseen ja valmistustekniikkaan. Tehopiirien toiminta oli varmaan Akilleen kantapää monilla kilpailijoillamme. Niihin me syvennyimme ja ne me hallitsimme, Harmoinen toteaa. Teknisten haasteiden keskellä selkeä päämäärä loi uskoa. Jo projektin alussa oli selvää, että nyt yritämme luoda todella uutta. Yksi keskeisistä onnistumisista oli päätös rakentaa taajuusmuuttaja PWM (Pulse Width Modulation) -konseptin pohjalle. Siinä moottorin käyntinopeutta säädetään vaihtovirtapulssin leveyttä muuntelemalla. Samaa tekniikkaa on sittemmin sovellettu yleisesti myös muiden valmistajien taajuusmuuttajissa. Vaihtovirtakäytön kehittäminen oli lähes uhkarohkea yritys. SAMI valloittaa teollisuuden Usean vuoden peräänantamattoman kehitystyön jälkeen taajuusmuuttaja oli vihdoin 1980-luvun alussa valmis. Laite ristittiin SAMIksi (Strömbergin Asynkroni Moottori Invertterikäyttö). Ensimmäisiä käyttökohteita oli Helsingin upouusi metro, joka avattiin matkustajille vuonna SAMIn ansiosta sähkömoottorin nopeudensäätö yleistyi nopeasti eri sovelluksissa. SAMI otettiin käyttöön muun muassa Loviisan ydinvoimalan polttoaineen vaihtokoneen ohjausjärjestelmässä. Tulevina vuosina laitteesta tuli niin suosittu, että SAMI-termiä käytettiin teollisuudessa jopa yleisnimenä. Muutkin valmistajat puhuivat SAMIsta tarkoittaessaan omia taajuusmuuttajiaan! Oikeilla raiteilla Vaihtovirtakäytön kehittäminen Helsingin metroon 1970-luvulla oli lähes uhkarohkea yritys. Sellaista tekniikkaa ei ollut missään. Yhdysvalloissa oli yritetty, mutta epäonnistuttu, muistelee Martti Harmoinen. Tänä päivänä ABB on maailman johtava taajuusmuuttajavalmistaja, jolla on tehdastuotantoa 10 maassa. Suomen ABB:llä on maailmanlaajuinen vastuu liiketoiminnasta ABB-yhtymässä. Vuonna 2012 ABB:n asennettu taajuusmuuttajakanta säästi sähköä noin 355 terawattituntia, mikä vastaa 85 miljoonan EU-kotitalouden vuotuista sähkönkulutusta. Nyt eläkepäiviä viettävä Martti Harmoinen oli mukana kehittämässä vaihtovirtakäyttöä Helsingin metroon. 16 ABB power 3 13

17 Heikki Kalamies ja Ari Tervo neuvottelevat thaimaalaisten asiakkaiden kanssa messuilla Singaporessa Tiikeritiimi ahmimassa Aasian-kauppoja Heikki Kalamiehen vetämä tiimi napsi 1990-luvun alussa Thaimaassa projektikauppoja siihen malliin, että silloinen ABB:n pääjohtaja Percy Barnevik nimesi ahkerat myyntimiehet Tiger Teamiksi. Teksti Anne Kytölä Kuvat Mikko Lehtimäki ja Heikki Kalamiehen kotialbumi Se oli riemastuttava hetki, kun näimme Barnevikin kirjoittaneen meistä Tiikeritiiminä. Olimme ylpeitä itsestämme. Näin muistelee Heikki Kalamies. Tiikeritiimin ytimen muodostivat Kalamiehen lisäksi Juhani Alamäki ja Kaj Tuominen, joka johti Vaasaan perustettua ABB Electrification -organisaatiota. Kalamies nimitettiin organisaation viennin johtoon Uusi organisaatio asetti itselleen huikeat tavoitteet: piti murtautua Aasian markkinoille sellu- ja paperiteollisuuden projekteissa ja myydä asiakkaille niin laajoja kokonaisuuksia kuin mahdollista. Sähköistyksiä myyvällä projektiorganisaatiolla ei ollut kovinkaan paljon kokemusta kaukoviennistä. Sitä oli harjoiteltu lähinnä Saudi-Arabiaan yhteistyössä Wärtsilän kanssa sekä muutamiin Afrikan maihin. Kalamies oli ollut mukana kummankin mantereen projekteissa. Hyvä strategia, valtava tahtotila Kalamiehellä on tallella muistioita vuosien varrelta. Hän kertoo hämmästyneensä jälkeenpäin papereita tutkiessaan siitä, miten suunnitelmallisesti Aasiaan lähdettiin. Asiakkaista ja markkinoista kerättiin systemaattisesti tietoa, vaikka se oli paljon työläämpää aikana ennen internetiä. Aasian valloitus aloitettiin Thaimaasta ja sieltä edettiin Indonesiaan ja Kiinaan. Strategian lisäksi onnistumisemme johtui siitä, että meillä oli valtava innostus ja draivi päällä. Päätimme onnistua ABB power

18 Uskonto on tärkeä osa thaimaalaisten elämää. Phoenixin tehtaan päämuuntajan käyttöönottoa edelsi sarja uskonnolisia rituaaleja. 02 Onnistuneet projektit johtivat uusiin. ABB:n Thaimaan maajohtajan Bill Valentinen ja Thai Paperin toimitusjohtajan kädenpuristus vahvistaa sopimuksen jatkokaupasta. 03 Heikki Kalamies on kuvassa oikealla, Kaj Tuominen allekirjoittaa sopimusta toimitusjohtaja P. K. Paulin kanssa. Mr Nangia on kuvassa vasemmalla ja ABB:n automaatioekspertti Christer Bertell takana vasemmalla. emmekä laskeneet kauppojen eteen tehtyjä tunteja. Jos piti puskea läpi yön tai viikonlopun, niin sitten puskettiin, Kalamies sanoo. Yöunet jäivät monesti lyhyiksi. Kalamies muistaa pitäneensä välillä huolta siitä, että Juhani Alamäki nukkuisi edes kolme tuntia, jottei laskelmiin pääsisi pujahtamaan virheitä. Häviämistä inhoavalla Kalamiehellä oli oma kannustuslausekin Tiikeritiimille: Meidän ei tarvitse voittaa koko maailmaa, vain kilpailijamme projektissa. Strategiset valinnat ja päätökset purivat hyvin. Aina asiakkaan asialla Strategiseksi kohdealueeksi valittiin sellu- ja paperiteollisuus, koska sillä alalla organisaation kyvykkyydet ja osaaminen olivat erityisen vahvat. ABB voitti kilpailijansa usein siksi, että sillä oli asiakkaalle enemmän annettavaa: kokonaisratkaisu, Composite Plant. ABB tarjosi ratkaisun, joka sisälsi sähkönjakelun ja prosessisähköistyksen lisäksi usein myös linjakäytöt ja automaation, suunnittelun, projektinjohdon ja näihin liittyvät asennukset. Kaikki hoitui yhdellä sopimuksella. Kalamiehen mielestä silloin on parhaat mahdollisuudet saada kauppa syntymään, kun myyjä tuntee asiakkaansa tarpeet ja tarjoaa niihin vielä hiukan parempaa ratkaisua kuin asiakas osaa odottaa. Toimimme lisäksi eri tavalla kuin kilpailijamme. Kun muut lensivät neuvottelun jälkeen kotiin hiomaan uutta tarjousta, me raahasimme ABB:n Thaimaan konttorista printterin hotellihuoneeseen ja teimme uuden sähköistystarjouksen valmiiksi joskus jo seuraavaksi päiväksi. Usein meillä oli tilaus taskussamme, kun lensimme viikon kuluttua kotimaahan, Kalamies kertoo. Resurssipula vaivasi Tiikeritiimi oli hyvin tehokas. Se nappasi yhdeksän kymmenestä Aasiassa tarjoamistaan kaupoista. Menestyksen myötä Vaasan organisaatio sai ABB:n sisällä globaalin vastuun sellu- ja paperiteollisuuden sähköistys- ja kokonaisprojekteista. Vuosina noin puolet yksikön tilausvolyymistä tuli viennistä. Innostus levisi kautta organisaation, kaikki tiesivät viennin merkityksen. Sillä oli suuri merkitys senkin vuoksi, että samaan aikaan kotimaassa elettiin laman kourissa, Kalamies sanoo. Lama haittasi Tiikeritiimiäkin. Kauppoja solmittiin vauhdilla, mutta projektien toteutukseen oli välillä vaikea saada resursseja. Yhteistyötä paikallisten kanssa Tiikeritiimi hyppäsi Aasiaan lähes kylmiltään, ilman vientiponnistuksiin varattuja resursseja. Yhteistyö paikallisten ABB-yhtiöiden kanssa oli ensiarvoisen tärkeää, sillä paikallisten avulla Tiikeritiimi oppi ymmärtämään maan kulttuuria ja tapoja. Yhteistyö sujuu parhaiten silloin, kun on kiinnostunut myös ihmisten elämästä eikä keskity vain bisnekseen. 18 ABB power 3 13

19 01 Heikki Kalamies on nyt eläkkeellä. Vielä vuonna 2012 hän työskenteli Etelä-Afrikan Johannesburgissa. 02 Tiikeritiimi teki ensimmäiset kauppansa Aasiassa Phoenixin tehtaalle Thaimaahan. Noin 30 miljoonan Yhdysvaltain dollarin arvoinen tilaus vuonna 1992 merkitsi mittavia laitetoimituksia ABB:n Vaasan ja Helsingin tehtaille Kysyin kiinnostaako asiakasta vaihtoehto, jos he voivat säästää miljoona dollaria. Heikki Kalamies Minä olen aina halunnut ymmärtää, millä tavalla ihmiset ajattelevat ja toimivat, Kalamies sanoo. Yllätyksellisiä neuvotteluja Kalamiehen mukaan jokainen Aasian maa oli omanlaisensa. Thaimaan neuvotteluista hänelle on jäänyt mieleen erityisesti kaksi persoonaa: Phoenix-yhtiön intialainen projektijohtaja Mr Nangia ja ABB:n Thaimaan yhtiössä työskennellyt Rattana. Tiimissämme mukana ollut rouva Rattana oli mainio. Hän oli asiakkaan konttorilla kuin kotonaan, keitteli ja tarjoili kahvit ja autteli asiakasta muutenkin. Me saimme kokouksissa paljon tärkeitä tietoja, Kalamies kehuu. Neuvottelut arvostetun ja pelätyn Mr. Nangian kanssa päättyivät toisinaan yllättävästi. Jos kokouksissa ei puhuttu Mr. Nangian mielestä asiaa, hän keräsi tavaransa ja poistui paikalta sanaa sanomatta, Kalamies naureskelee. Asialla oikealla hetkellä Tiikeritiimin ensimmäinen Thaimaan kauppa solmittiin Phoenix-yhtiön kanssa. Kauppaa edesauttoi Kalamiehen tartu tilaisuuteen -filosofia. Hän onnistui tuppautumaan mukaan ABB:n esittelykäynnille asiakkaan luokse, vaikka hänen nimeään ei ollut asiakkaalle etukäteen lähetetyssä ohjelmassa. Perillä Kalamies ujutti oman, ratkaisevan esittelykalvonsa piirtoheittimelle. Kysyin mustavalkoisella kalvollani, kiinnostaako asiakasta ABB:n sähköistysvaihtoehto, jos he voivat säästää miljoona Yhdysvaltain dollaria. Ja heitähän kiinnosti, Heikki Kalamies muistelee. Kalamiehen teesit 1. Meillä oli valtava into ja tahto saada asiat onnistumaan. 2. ABB:llä oli vahva osaaminen selluja paperiteollisuuden sähköistyksistä ja pistämätön konsepti, Composite Plant. 3. Pidimme hyvää huolta asiakassuhteista ja siitä, että sovitut asiat hoidettiin. 4. Timing is everything. Kaikella on aikansa kaupanteossa. Liikkeemme olivat harkittuja. 5. Onnistumisen takana olivat iskevä strategia, hyvä tiimityö ja oikeat avainhenkilöt sen toteutuksessa. Heikki Kalamies työskenteli ABB:llä omien sanojensa mukaan vuotta. 40 työvuoden jälkeen hän jäi eläkkeelle maaliskuussa 2011, mutta hänet kutsuttiin uudestaan palvelukseen vuodeksi Tämän vuoden hän työskenteli komennuksella Etelä-Afrikan Johannesburgissa. Kalamies toimi sähköistysprojektien myyjänä ja myytyjen projektien toteutuksista vastaavana. Viimeiset 25 vuotta hän työskenteli projektimyynnin eri toimintojen johto- ja esimiestehtävissä. Työtä hän teki esimerkiksi Aasian maissa, Brasiliassa, Chilessä, Argentiinassa, Australiassa ja Etelä-Afrikassa. ABB power

20 Ratkaisu Askeleen edellä Helsingin Pitäjänmäelle perustetaan luvun alussa uusi liiketoimintayksikkö. Sen tehtävänä on keksiä, miten uutta teknologiaa, elektroniikkaa, voisi hyödyntää Strömbergin tuotteissa. Kun käytössä on Suomen suurin laboratorio asiakkaiden sähköverkot on lopputuloskin omaa luokkaansa. Teksti Anne Kytölä Kuvat ABB:n arkisto ja Mikko Lehtimäki Presidentti Urho Kekkonen vieraili relelaboratoriossa vuonna Keskellä kuvassa UKK:n kanssa keskustelemassa Olavi Neuvo ja Samuli Taimisto. 20 ABB power 3 13

21 ABB power

22 Ratkaisu ABB:llä oli käytössään Suomen suurin laboratorio, kun asiakkaat antoivat meidän testata releitä verkoissaan Tapio Hakola Asiantuntija Strömbergillä ja ABB:llä, nykyisin eläkkeellä Göran Wiklundin (vas.) kädessä on varhaistuotantoa 1960-luvun lopusta ja Tapio Hakolalla 1980-luvulla valmistettu SPAA 331C. Dick Kronman puolestaan kertoo kädessään olevan 615-sarjan kennoterminaalin sisältävän yhdessä purkissa kaiken tällä hetkellä tarvittavan älyn. Elektroniikan mukaantulo releisiin oli suuri mullistus. Ennen elektroniikkaa sähkölaitteita ja sähköverkkoa suojattiin vikatilanteilta liikkuvia osia sisältävillä sähkömekaanisilla releillä. Sähkömekaaniset releet olivat hitaita ja epätarkkoja, ja niiden valmistus vaati yhtä suurta huolellisuutta kuin kellosepän työ. Uusi teknologia helpotti suojareleiden valmistusta. Releiden kehitystyössä vaikuttaneiden Göran Wiklundin, Tapio Hakolan ja Dick Kronmanin mielestä oli onni, ettei Strömberg koskaan valmistanut sähkömekaanisia releitä. Veikkaan, että kehitystyö olisi ollut hitaampaa, jos niitä olisi valmistettu. Nyt yritys pystyi aloittamaan puhtaalta pöydältä, liiketoiminnan kehitysjohtaja Dick Kronman ABB:ltä sanoo. Tuotanto keskitettiin Vaasaan Uusien sähkölaitoselektroniikkaa sisältävien tuotteiden valmistus keskitettiin Vaasaan. Yhtiö valmisti Vaasassa esimerkiksi laivojen palohälytysjärjestelmiä ja teatterivalaistuksen ohjauslaitteita. Pitäjänmäellä yhtiö kehitti vuonna 1970 jopa oman tietokoneen, Strömberg 1000:n, teollisuuden prosessien ohjaamiseen. Kokeilimme ennakkoluulottomasti, mihin kaikkeen elektroniikkaa voi hyödyntää, ja johto suhtautui myötämielisesti kokeiluihimme, työt releiden parissa vuonna 1969 aloittanut Göran Wiklund muistelee ABB valmistaa ensimmäisen staattisen, elektronisen releen Helsingin Pitäjänmäellä Elektroniikkatuotteiden kehitys ja valmistus keskitetään Vaasaan. Ensimmäinen elektroninen rele tuodaan markkinoille Ensimmäiset digitaalitekniikkaa sisältävät releet tulevat markkinoille Maailmalle esitellään ensimmäinen mikroprosessoritekniikkaa sisältävä rele Markkinoille tuodaan ensimmäinen kommunikoiva suojarelesarja SPACOM sekä valvontaja ohjausjärjestelmä MicroSCADA. 22 ABB power 3 13

23 ABB:n kehittämien tuotteiden avulla sähkökatkot jäävät lyhyiksi ja sähkönlaatu paranee Dick Kronman liiketoiminnan kehitysjohtaja, ABB Johto suhtautui kokeiluihimme myötämielisesti Göran Wiklund Asiantuntija Strömbergillä ja ABB:llä, nykyisin eläkkeellä Innovaatioita kahviautomaatilla Muutamaa vuotta myöhemmin tiimiin mukaan tullut Tapio Hakola korostaa eri työntekijäryhmien välisen kanssakäymisen ja kommunikaation merkitystä releiden kehityksessä. Tuotekehitystyötä tehtiin pienessä, alle kymmenen hengen tiimissä, jossa oli helppo vaihtaa ajatuksia toisten kanssa. Juttusille oli helppo ryhtyä myös samassa rakennuksessa työskennelleiden markkinointi-ihmisten ja projektien parissa työskentelevien kollegojen kanssa. Tietojen vaihdosta syntyi uusia innovaatioita. SPACOM-kennoterminaalin sanotaan syntyneen kahviautomaatilla, Tapio Hakola kertoo. Suomen suurin laboratorio Asiakkailla on ollut tärkeä rooli ABB:n releiden kehityksessä. Luottamus on vienyt suomalaista teknologiaa ja osaamista eteenpäin. Meillä on ollut käytössämme Suomen suurin laboratorio, kun olemme saaneet käyttää asiakkaittemme verkkoja kenttäkokeisiimme, Tapio Hakola sanoo. Nykyään verkon toimintaa simuloidaan simulointiohjelmilla. Mutta kontaktit asiakkaisiin ovat edelleen ensiarvoisen tärkeitä. Tietoa asiakkaiden toiveista ja kokemuksista saadaan muun muassa ABB:n asiakaspäivillä. ABB on mukana myös useissa tutkimushankkeissa. Jos on tarpeeksi hyvät korvat maailmalla kulkiessa, sitä kyllä kuulee, onko asiakkaalla ongelmia, joihin ei ole vielä löytynyt ratkaisua, Göran Wiklund lisää. ABB:n myötä maailmalle ABB:n releitä myydään yli 70 maahan. Ovet maailmalle aukenivat omistajanvaihdosten myötä. Strömbergillä oli tarjota innovatiivisia tuotteita, joita ASEAlla tai BBC:llä ei ollut. Meille oli onnenpotku, kun ASEA Strömbergistä tuli vuonna 1988 fuusion myötä osa ABB:tä, sillä olimme saaneet uuden tuoteperheemme teknisesti valmiiksi vuonna 1987, Tapio Hakola sanoo. Kehitystyön tulokset levisivät ensin Pohjoismaihin, sitten Espanjaan, Italiaan ja muualle Eurooppaan, Venäjälle ja edelleen Aasiaan. ABB:ssä ymmärrettiin varhain Aasian markkinoiden tärkeys ja markkinointiin panostettiin. Asiakkaat saatiin vakuutettua hyvällä myyntityöllä ja teknisellä osaamisella, Göran Wiklund kertoo ja antaa kiitosta erinomaisesta työstä esimerkiksi Malesiassa työskennelleelle Harvinder Singhille. Tekniikka kulkee edellä ABB on aina ollut releiden tekniikassa edellä kilpailijoitaan. Kennoterminaaleista ruvettiin puhumaan yleisesti 1990-luvun lopussa. ABB oli tuonut oman kennoterminaalinsa markkinoille kymmenen vuotta aikaisemmin, Dick Kronman sanoo. Kaupalliset sovellukset laahaavat teknisen kehityksen jäljessä, koska asiakkaat eivät välttämättä aluksi koe tarvitsevansa uudistuksia. Insinöörien kehittämiä ratkaisuja olisi mahdollisuus hyödyntää paljon laajemmin kuin nyt tehdään. Verkkojen älykkyys kasvaa Sähköä käytetään yhteiskunnassa koko ajan enemmän, ja sähkönjakelun on toimittava entistä luotettavammin. Sähköverkkojen älykkyys lisääntyy tietoliikenteen ja releiden kehittyessä. Tulevaisuuden releet kommunikoivat verkossa langattomasti keskenään. ABB on kehittänyt jo 1990-luvun lopulla ensimmäiset verkostoautomaation releet, Dick Kronman kertoo. Releiden sähköverkoista keräämän tiedon avulla pystytään esimerkiksi paikantamaan häiriötilanteeseen johtaneet syyt. Tietoa on olemassa jo nyt yllin kyllin, mutta se on jalostettava siten, että se on helposti asiakkaan hyödynnettävissä, Dick Kronman sanoo. Maailmanmarkkinoiden monimuotoisuus ja erilaiset standardit asettavat releiden kehitystyölle omat haasteensa. ABB vastaa näihin vaatimuksiin valmistamalla toiminnallisesti integroituja laitteita, jotka täyttävät eri markkina-alueiden asiakkaiden tarpeet Myyntiin tulee laitteita, joissa yhdistyvät sekä suojaus että valvonta luku painopiste siirtyy elektroniikasta ohjelmistointiin. Releiden toiminnot ohjelmoidaan niihin tietokoneella Markkinoille esitellään MicroSCADA Pro Ensimmäinen ABBkonsernin yhteinen relesarja Relion tuodaan markkinoille ABB on toimittanut miljoona vikatilanteilta suojaavaa laitetta Vaasan tehtaalta releyksikön perustamisesta lähtien. ABB power

24 Case - maailmalta Azipod merten menestystarina 24 ABB power 3 13

25 Teksti Heli Satuli Kuvat ABB On hyinen pakkastalvi vuosien 1986 ja 1987 taitteessa. Etelä-Suomessakin koetaan 14 vuorokautta peräjälkeen yli 20 asteen pakkasia ja jäänmurtajat ovat kovilla. Tästä alkaa Azipod-ruoripotkurin tarina, joka vie arktisilta meriltä Karibian tropiikin aaltoihin. Tuona talvena Merenkulkuhallituksen jäänmurtajat saivat pistää parastaan pitääkseen väylät kulkukelpoisina. Murtajien tehokkuus jätti toivomisen varaa, mutta sitäkin suurempi haaste oli niiden ohjailtavuus jäisellä merellä. Insinöörimme keskustelivat ongelmasta Merenkulkuhallituksen ja silloisen Wärtsilän Helsingin telakan kanssa. Haasteesta innostuttiin ja päätettiin lähteä yhdessä etsimään ratkaisua. Pohdinnat kiteytyivät ideaksi täysin uudenlaisesta propulsiolaitteesta, kertaa markkinointijohtaja Antti Lehtelä ABB:ltä. Nopeaa tuotekehitystä ABB uppoutui kehitystyöhön yhdessä Masa-Yardsiksi nimensä muuttaneen Helsingin telakan laivanrakennusammattilaisten kanssa. Suunnittelun päätavoitteena oli rakentaa luja ja yksinkertainen potkurilaite, jota olisi helpompi ohjailla kuin perinteistä akseli-peräsin-yhdistelmää. Useita patenttihakemuksia tehtiin jo samana vuonna. Yhteistyö oli ratkaisevan tärkeää. ABB:llä ei ollut vielä tuolloin kokemusta varsinaisesta laivatekniikasta. Masa-Yards puolestaan tarvitsi sähköisen propulsion suunnitteluun ABB:n sähköteknistä osaamista. Tuloksena syntynyt tuote nimettiin ytimekkäästi Azipod-potkurilaitteeksi. Azipodpotkurilaitteessa kiinteälapaista potkuria pyörittävä vaihtosähkökäyttöinen moottori sijaitsee laivan ulkopuolella olevassa erillisessä ohjailuyksikössä. Yksikkö pystyy kääntymään 360 astetta pystyakselinsa ympäri, joten se korvaa peräsimen. Azipod tarvitsee näin vähemmän tilaa laivan sisällä kuin perinteinen sähköinen potkurimoottori akseleineen. Voittokulku läpi laivanrakennusalan Yhteistyö auttoi myös prototyypin lanseerauksessa. Merenkulkuhallitus lähti ennakkoluulottomasti mukaan ja ABB sai koekaniiniksi väylänhoitoalus Seilin. Seili 1500 kw:n Azipod-ruoripotkuriyksikköineen laskettiin vesille vuonna Prototyypin käyttökokemukset ylittivät odotukset. Ruoripotkuriyksikkö oli tehokas, hiljainen ja polttoainetaloudellinen. Ennen kaikkea laivaa oli helppo ohjata kaikilla nopeuksilla. Azipod-yksiköt toimitettiin pian myös itävaltalaiseen jokijäänmurtaja Röthelsteiniin sekä suomalaisiin säiliölaivoihin m/t Uikkuun ja m/t Lunniin. Alussa kohderyhmänä olivat jäissä kulkevat alukset. Tajusimme pian, mikä valtava potentiaali Azipod-konseptissa piili. Masa-Yards oli tehnyt 1990-luvun puolivälissä kuusi Fantasia-sarjan risteilijää, joissa oli sähköpropulsio. Telakka sai kaksi lisätilausta, ja silloin yhdessä telakan kanssa päätimme, että tarjoamme näihin aluksiin Azipod-vaihtoehtoa. Tarjouksemme meni läpi ja saimme jalansijan risteilyaluksiin, muistelee Lehtelä. Azipod-konseptin hydrodynaamiset ominaisuudet olivat risteilijöissä omaa luokkaansa. Jo ensimmäisissä, 1998 valmistuneissa m/s Elationissa ja m/s Paradisessa laivojen hyötysuhde parani jopa yhdeksän prosenttia. Polttoaineen säästönä tämä tar- ABB power

ABB Suomessa 125 vuotta. Strömbergin jalanjäljillä vuodesta 1889.

ABB Suomessa 125 vuotta. Strömbergin jalanjäljillä vuodesta 1889. ABB Suomessa 125 vuotta. Strömbergin jalanjäljillä vuodesta 1889. Saanen nöyrimmästi ilmoittaa aikovani tässä kaupungissa avata ja harjoittaa sähköliikettä Ote Strömbergin Helsingin kaupungin maistraatille

Lisätiedot

Vacon puhtaan teknologian puolesta

Vacon puhtaan teknologian puolesta Vacon puhtaan teknologian puolesta Vesa Laisi, toimitusjohtaja, Vacon Oyj 16.11.2011 11/21/2011 1 Vacon - Driven by drives Vacon on globaali taajuusmuuttajavalmistaja. Yhtiö on perustettu vuonna 1993 Vaasassa.

Lisätiedot

Tuotekehitys palveluna

Tuotekehitys palveluna Kumppani joka tukee menestystäsi Tuotekehitys palveluna Tekniikka 2010, Jyväskylä Ville Volanen Koko tuotekehitysprojekti samasta paikasta Protoshop tarjoaa tuotekehitystä yhdistettynä tuotteen kaupallistamiseen,

Lisätiedot

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Maailman sähkönnälkä on loppumaton Maailman sähkönkulutus, biljoona KWh 31,64 35,17 28,27 25,02 21,9 2015 2020 2025 2030 2035 +84% vuoteen

Lisätiedot

Ohjattua suorituskykyä.

Ohjattua suorituskykyä. Ohjattua suorituskykyä. Yhdyskuntatekniset ajoneuvot Toimiala Rakennuskoneet Maa- ja metsätalouskoneet Kuljetus ja logistiikka Suorituskykyä. Kaikkien komponentien täydellisen integroinnin ansiosta saavutetaan

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Tapio Karvonen 7.6.2012 Itämeri-foorumi 0 Sisältö Laivanrakennuksen tila maailmalla Trendit Itämeren alueen maiden meriteollisuuden

Lisätiedot

Älykkäät sähköverkot puuttuuko vielä jotakin? Jukka Tuukkanen. Joulukuu 2010. Siemens Osakeyhtiö

Älykkäät sähköverkot puuttuuko vielä jotakin? Jukka Tuukkanen. Joulukuu 2010. Siemens Osakeyhtiö Älykkäät sähköverkot puuttuuko vielä jotakin? Jukka Tuukkanen Smart grid mahdollistaa tulevaisuuden vision toteutumisen Strateginen suunnittelu Mistä aloittaa? Mihin investoida? Mitä teknologioita valita?

Lisätiedot

Hankkija toi Suomeen ensimmäisen itsekulkevan leikkuupuimurin. Tämä Massey-Harris puimuri aloitti merkittävän yhteistyön Massey-Ferguson yhtiön

Hankkija toi Suomeen ensimmäisen itsekulkevan leikkuupuimurin. Tämä Massey-Harris puimuri aloitti merkittävän yhteistyön Massey-Ferguson yhtiön 1950 Hankkija toi Suomeen ensimmäisen itsekulkevan leikkuupuimurin. Tämä Massey-Harris puimuri aloitti merkittävän yhteistyön Massey-Ferguson yhtiön kanssa. Suosituimmaksi puimurimalliksi Suomessa tuli

Lisätiedot

Robert Olander Markkinointijohtaja Teknologiakeskus Merinova. Alueelliset kehitysnäkymät seminaari 6.3.2013

Robert Olander Markkinointijohtaja Teknologiakeskus Merinova. Alueelliset kehitysnäkymät seminaari 6.3.2013 Robert Olander Markkinointijohtaja Teknologiakeskus Merinova Alueelliset kehitysnäkymät seminaari 6.3.2013 EnergyVaasa Lähtökohta Pohjoismaiden suurin energiaklusteri Yksi puhtaamman maailman tekijöistä,

Lisätiedot

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja Boliden Kokkola vastuullinen sinkintuottaja Sinkkiteknologian edelläkävijä Luotettavaa laatua Boliden Kokkola on yksi maailman suurimmista sinkkitehtaista. Tehtaan päätuotteet ovat puhdas sinkki ja siitä

Lisätiedot

Tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy 17.11.2010. Kuva 1980-luvulta, useita rakennuksia on jo purettu

Tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy 17.11.2010. Kuva 1980-luvulta, useita rakennuksia on jo purettu Tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy 17.11.2010 Kuva 1980-luvulta, useita rakennuksia on jo purettu TAMRUn senioreilla oli onnistunut tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy:n toimintaan ja tiloihin Härmälässä.

Lisätiedot

Brändituotteella uusille markkinoille 26.9.2011 1

Brändituotteella uusille markkinoille 26.9.2011 1 Brändituotteella uusille markkinoille 26.9.2011 1 Abloy Oy Abloy Oy on johtavia lukko- ja rakennushelavalmistajia ja sähköisen lukitusteknologian edelläkävijä. Abloy Oy kuuluu maailman johtavaan ASSA ABLOY

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Vastantekoa sarjatuotantona pakollinen työharjoittelujakso kesällä 1962

Lisätiedot

ECOMATION. environment in mind ECOMATION - TUOTTEITA JA RATKAISUJA NYKYAIKAISILLE KULLANKAIVAJILLE. Recycling Technologies

ECOMATION. environment in mind ECOMATION - TUOTTEITA JA RATKAISUJA NYKYAIKAISILLE KULLANKAIVAJILLE. Recycling Technologies ECOMATION environment in mind Recycling Technologies ECOMATION - TUOTTEITA JA RATKAISUJA NYKYAIKAISILLE KULLANKAIVAJILLE YRITYS Ecomation Oy suunnittelee ja toimittaa asiakkailleen koneita, laitteistoja,

Lisätiedot

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Tuoteluettelo / 2014 RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Maatalous Teollisuus & materiaalin käsittely Ympäristönhoito Kevytperävaunut Muut laitteet THE SKY IS NOT THE LIMIT STARCO FINLAND

Lisätiedot

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen PVO-INNOPOWER OY Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen Pohjolan Voima Laaja-alainen sähköntuottaja Tuotantokapasiteetti n. 3600 MW n. 25

Lisätiedot

Esineiden, palveluiden ja ihmisten internet

Esineiden, palveluiden ja ihmisten internet Simo Säynevirta Global Technology Manager ABB Process Automation Services, Aalto AlumniWeekend 2015 24.10.2015 Teollisen tuotannon uusi aika Esineiden, palveluiden ja ihmisten internet A global leader

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot

Kilpailukykyä ympäristömyötäisestä tuotesuunnittelusta

Kilpailukykyä ympäristömyötäisestä tuotesuunnittelusta Timo J Miettinen Sustainability Controller ABB Oy,Drives Kilpailukykyä ympäristömyötäisestä tuotesuunnittelusta ABB Group -1- ABB lyhyesti Pääkonttori: Zürich, Sveitsi Henkilöstöä n. 120.000 noin 100 maassa

Lisätiedot

Teollisuuden sähköasennukset ja keskusvalmistus

Teollisuuden sähköasennukset ja keskusvalmistus Teollisuuden sähköasennukset ja keskusvalmistus Elkome Installaatiot Oy on erikoistunut sähköistykseen ja automaatioon. Suunnittelemme ja valmistamme sähkökeskuksia sekä erilaisia erikoiskeskuksia teollisuuden

Lisätiedot

Aurinkosähköä kotiin ja mökille Viralan koulu. Janne Käpylehto. www.solarvoima.fi

Aurinkosähköä kotiin ja mökille Viralan koulu. Janne Käpylehto. www.solarvoima.fi Aurinkosähköä kotiin ja mökille Viralan koulu Janne Käpylehto Aurinkosähkö 1. Merkittävä tuotantomuoto 2. Kannattavaa, hinta on kunnossa 3. Hauskaa! Aurinkosähkö - näpertelyä? Uusi sähköntuotantokapasiteetti

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja strateginen huippututkimus EFEU ohjelman tuloksia

Energiatehokkuus ja strateginen huippututkimus EFEU ohjelman tuloksia Jukka Tolvanen, Teknologia, 25.3.2014 Energiatehokkuus ja strateginen huippututkimus EFEU ohjelman tuloksia ABB Month DD, YYYY Slide 1 ABB:n historia Suomalaiset juuret Strömbergissä Gottfrid Strömberg

Lisätiedot

Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta

Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta Yhteistyöstä menestystä Forma messut on Taito Shopketjun myymälöille tärkein sisäänostotapahtuma ja paikka kohdata tavarantoimittajia. Siksi se

Lisätiedot

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen Pähkinänkuoressa Signal Partners on vuonna 2010 perustettu suomalaisessa omistuksessa oleva yritys. Toimimme pääasiallisesti Pohjoismaissa ja palvelemme kansainvälisesti toimivien asiakkaidemme koko organisaatiota

Lisätiedot

TaloauT omaat io. Jokaiseen kotiin ja budjettiin

TaloauT omaat io. Jokaiseen kotiin ja budjettiin R TaloauT omaat io Jokaiseen kotiin ja budjettiin Zennio tekee kodistasi nykyaikaisen ja mukavan. Samalla säästät nyt ja tulevaisuudessa. Taloautomaatio jokaiseen kotiin ja budjettiin. Oma koti suunnitellaan

Lisätiedot

KESKUSPÖLYNIMURIJÄRJESTELMÄT. hyvinvoinnin maailma...

KESKUSPÖLYNIMURIJÄRJESTELMÄT. hyvinvoinnin maailma... KESKUSPÖLYNIMURIJÄRJESTELMÄT hyvinvoinnin maailma... Hygieniaa ja mukavuutta yksinkertaisesti 1 Keskuspölynimuri 2 PVC-putket 3 Äänenvaimennin 4 Imurasia Kuvat ovat suuntaa-antavia. KESKUSPÖLYNIMURIJÄRJESTELMÄT

Lisätiedot

Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012

Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012 Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta 30.8.2012 Esa.Eklund@KodinEnergia.fi Kodin vihreä energia Oy Mitä tuulivoimala tekee Tuulivoimala muuttaa tuulessa olevan liikeenergian sähköenergiaksi. Tuulesta saatava

Lisätiedot

Miten asiakas tekee valintansa?

Miten asiakas tekee valintansa? Miten asiakas tekee valintansa? ja miten me voimme vaikuttaa siihen? TkT Asiantuntija Harri Karkkila Strategia Asiakkaan kokema arvo Asiakastyytyväisyys ja asiakaskokemus Kilpailuedut Yrittäjä Kouluttaja

Lisätiedot

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Esmo-yhtiöt pähkinänkuoressa Esmo-yhtiöt edistävät arvojensa mukaisesti suomalaista kilpailukykyä ja yrittäjyyttä.

Lisätiedot

Luontaisesti syntynyt ekoteollisuuspuisto Case Varkaus

Luontaisesti syntynyt ekoteollisuuspuisto Case Varkaus Luontaisesti syntynyt ekoteollisuuspuisto Case Varkaus 15.3.2006 Eeva Punta Linnunmaa Oy Luontaisesti syntynyt ekoteollisuuspuisto = tyypillisesti syntynyt suomalainen metsäteollisuusintegraatti liitännäisineen

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Business Oulu. Teollisuus-Forum 29.5.2013. Wisetime Oy:n esittely

Business Oulu. Teollisuus-Forum 29.5.2013. Wisetime Oy:n esittely Business Oulu Teollisuus-Forum 29.5.2013 Wisetime Oy:n esittely Wisetime Oy Wisetime Oy on oululainen v. 1991 perustettu ohjelmistotalo, jonka omat tuotteet, Wise-järjestelmät ja niihin liittyvät tukipalvelut,

Lisätiedot

Nauti lämmöstä ja säästä kustannuksissa.

Nauti lämmöstä ja säästä kustannuksissa. MAKING MODERN LIVING POSSIBLE Nauti lämmöstä ja säästä kustannuksissa. UUDET living by Danfoss -termostaatit. Harppaus kohti laadukkaampaa asumista. Asenna ja unohda Uudet living by Danfoss termostaatit

Lisätiedot

UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ. 4.11.2014 Atte Kallio Projektinjohtaja Helsingin Energia

UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ. 4.11.2014 Atte Kallio Projektinjohtaja Helsingin Energia UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ 4.11.2014 Projektinjohtaja Helsingin Energia ESITYKSEN SISÄLTÖ Johdanto Smart City Kalasatamassa Aurinkovoimalan teknisiä näkökulmia Aurinkovoimalan tuotanto

Lisätiedot

Kaukomarkkinat Oy. JP Lehmuskoski, toimitusjohtaja

Kaukomarkkinat Oy. JP Lehmuskoski, toimitusjohtaja Kaukomarkkinat Oy JP Lehmuskoski, toimitusjohtaja Pääomamarkkinapäivä 19.1.2010 1 Maailman markkinoiden osaaja Kaukomarkkinat toimii kaikilla toimialoillaan Suomessa. Erikoistunutta toimintaa myös Puolassa,

Lisätiedot

Aldata Solution Oyj. Yhtiökokous 15.4.2004

Aldata Solution Oyj. Yhtiökokous 15.4.2004 Aldata Solution Oyj Yhtiökokous 15.4.2004 Matti Hietala, toimitusjohtaja Aldata Solution Oyj lyhyesti Perustettu 1988 Toimiala Aldata kehittää, markkinoi ja asentaa integroituja kaupan ohjelmistoratkaisuja.

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

KiVi 2009 Live! Seminaari. Innovatiivisella tuotteella kansainvälisille markkinoille. Jukka-Pekka Karppinen, tekninen johtaja.

KiVi 2009 Live! Seminaari. Innovatiivisella tuotteella kansainvälisille markkinoille. Jukka-Pekka Karppinen, tekninen johtaja. KiVi 2009 Live! Seminaari 8.10.2009 Joensuu Innovatiivisella tuotteella kansainvälisille markkinoille Jukka-Pekka Karppinen, tekninen johtaja Flaxwood Oy YRITYS PÄHKINÄNKUORESSA Flaxwood Oy on perustettu

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Vacon Cleantech-tilaisuus, Helsingin Osakesäästäjät

Vacon Cleantech-tilaisuus, Helsingin Osakesäästäjät Vacon Cleantech-tilaisuus, Helsingin Osakesäästäjät Sebastian Linko, Vacon Oyj:n viestintä- ja sijoittajasuhdejohtaja 20. toukokuuta 2014 Vacon 1 Huomautus Esityksen sisältö perustuu tämänhetkisiin tietoihin.

Lisätiedot

Design. JPT-industria Oy Juha Nisula 18.1.2016. Production. Tuonnin korvaaminen Venäjällä. Maintenance. Make it work

Design. JPT-industria Oy Juha Nisula 18.1.2016. Production. Tuonnin korvaaminen Venäjällä. Maintenance. Make it work Design Production JPT-industria Oy Juha Nisula 18.1.2016 Tuonnin korvaaminen Venäjällä Maintenance Make it work JPT-industria Oy JPT-Industria Oy on perustettu Seinäjoella vuonna 2007. JPT-Industria Oy

Lisätiedot

MERITEOLLISUUS SUOMESSA JA SEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET. Tapio Karvonen 29.10.2015

MERITEOLLISUUS SUOMESSA JA SEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET. Tapio Karvonen 29.10.2015 MERITEOLLISUUS SUOMESSA JA SEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET Tapio Karvonen 29.10.2015 Suomen meriklusteri MERITEOLLISUUDEN TOIMITTAJAT VARUSTAMOT MUUT MERENKULKUUN LIITTYVÄT ELINKEINOT LAIVANRAKENNUS JA OFFSHORE

Lisätiedot

1907 Konttorikonemekaanikko Emil Henriksson keksii levyhaittasylinterin.

1907 Konttorikonemekaanikko Emil Henriksson keksii levyhaittasylinterin. 1907 Konttorikonemekaanikko Emil Henriksson keksii levyhaittasylinterin. Omaa luokkaansa maailman lukitusteollisuudessa oleva keksintö on edelleen perustana kaikille ABLOY -avainjärjestelmille, jotka suunnitellaan

Lisätiedot

Mistä sähkö ja lämpö virtaa?

Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Sähköä ja kaukolämpöä tehdään fossiilisista polttoaineista ja uusiutuvista energialähteistä. Sähköä tuotetaan myös ydinvoimalla. Fossiiliset polttoaineet Fossiiliset polttoaineet

Lisätiedot

LEDit ulkovalaistuksessa. Valoisa ja vetovoimeinen kaupunki, Oulu, 22.11.2013 Pauli Tarna, Philips Oy

LEDit ulkovalaistuksessa. Valoisa ja vetovoimeinen kaupunki, Oulu, 22.11.2013 Pauli Tarna, Philips Oy LEDit ulkovalaistuksessa Valoisa ja vetovoimeinen kaupunki, Oulu, 22.11.2013 Pauli Tarna, Philips Oy Liiketoimintamme 24% 2012 41% 35% Philips Healthcare Philips Lighting Philips Consumer Lifestyle 2 2

Lisätiedot

SataPV-projekti. lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi

SataPV-projekti. lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi SataPV-projekti lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi SataPV-projekti Aurinkosähköä Satakunnasta 2 Uusiutuvien energiamuotojen kasvua ajavat voimat Vuosittainen

Lisätiedot

KONEen yhtiökokous 2014. 24. helmikuuta 2014 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja

KONEen yhtiökokous 2014. 24. helmikuuta 2014 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja KONEen yhtiökokous 2014 24. helmikuuta 2014 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja 2013: Vahvaa kokonaiskehitystä 2013 2012 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut tilaukset M 6 151,0 5 496,2 11,9

Lisätiedot

EXP. Hybridilämpöpumppujärjestelmä. Yksi tekee kahden työt

EXP. Hybridilämpöpumppujärjestelmä. Yksi tekee kahden työt Hybridilämpöpumppujärjestelmä Yksi tekee kahden työt Etevä ja energiatehokas 4. polven lämpöpumppu Kylmää ja lämmintä. Yhtä aikaa tai erikseen. Energian tarve jopa 34 % pienempi! Viimeisen kymmenen vuoden

Lisätiedot

Rahtivarustamoiden mahdollisuudet 2000-luvulla

Rahtivarustamoiden mahdollisuudet 2000-luvulla Rahtivarustamoiden mahdollisuudet 2000-luvulla At Your Service! www.eslshipping.com Picture courtesy of Rosatomflot Älykäs meriteollisuus 21.4.2015 Mikki Koskinen Managing Director ESL Shipping Ltd Osa

Lisätiedot

ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI

ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI ASCOM MIRATEL LUONTEVA YHDISTYMINEN Suomalaisen terveydenhuollon alalla nimi Miratel tarkoittaa samaa kuin laadukkaat viestintätuotteet, -ratkaisut

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot

Kasvua Venäjältä OAO FORTUM TGC-1. Nyagan. Tobolsk. Tyumen. Argajash Chelyabinsk

Kasvua Venäjältä OAO FORTUM TGC-1. Nyagan. Tobolsk. Tyumen. Argajash Chelyabinsk Kasvua Venäjältä Kasvua Venäjältä Venäjä on maailman neljänneksi suurin sähkönkuluttaja, ja sähkön kysyntä maassa kasvaa edelleen. Venäjä on myös tärkeä osa Fortumin strategiaa ja yksi yhtiön kasvun päätekijöistä.

Lisätiedot

Yhtiöt eivät julkista kauppahintaa, mutta se maksetaan kokonaisuudessaan käteisellä.

Yhtiöt eivät julkista kauppahintaa, mutta se maksetaan kokonaisuudessaan käteisellä. Rakennuslehti 18.12.2012 EMC Talotekniikka myydään Hollantiin EMC Talotekniikka Oy myydään hollantilaiselle teknisten palveluiden toimittaja Royal Imtech N.V.:lle. EMC Talotekniikan nykyiset omistajat

Lisätiedot

Naps Systems Group. Aurinko, ehtymätön energialähde. Jukka Nieminen Naps Systems Oy

Naps Systems Group. Aurinko, ehtymätön energialähde. Jukka Nieminen Naps Systems Oy Aurinko, ehtymätön energialähde Jukka Nieminen Naps Systems Oy Aurinko energianlähteenä Maapallolle tuleva säteilyteho 170 000 TW! Teho on noin 20.000 kertaa koko maapallon teollisuuden ja lämmityksen

Lisätiedot

Tiina Nurmi. TV-tekninen historia. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Televisio- ja verkkovideotekniikka

Tiina Nurmi. TV-tekninen historia. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Televisio- ja verkkovideotekniikka Tiina Nurmi TV-tekninen historia Metropolia Ammattikorkeakoulu Televisio- ja verkkovideotekniikka 18.03.2013 Sisällysluettelo Sisällys Lyhenteet 1 Mitkä luonnontieteelliset sähköfysikaaliset keksinnöt

Lisätiedot

LeaseGreen ostaa TalPron

LeaseGreen ostaa TalPron Kauppalehti Keskiviikko 06.08.2014 klo 11:17 LeaseGreen ostaa TalPron KUVA: Katja Lehto EMC Talotekniikka myy TalPron LeaseGreen Groupille. Ydinliiketoimintoihinsa keskittyvä EMC Talotekniikka myy TalPron

Lisätiedot

Koja EXP. Yksi tekee kahden työt. Hybridilämpöpumppujärjestelmä

Koja EXP. Yksi tekee kahden työt. Hybridilämpöpumppujärjestelmä Yksi tekee kahden työt Hybridilämpöpumppujärjestelmä Etevä ja energiatehokas 4. polven lämpöpumppu Viimeisen kymmenen vuoden aikana satoihin kohteisiin ympäri maailman on asennettu Rhoss -järjestelmä ENERGIATEHOKKUUS

Lisätiedot

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n TUOMAS VANHANEN KUKA Tu o m a s Tu m u Vanhanen Energiatekniikan DI Energialähettiläs Blogi: tuomasvanhanen.fi TEEMAT Kuka Halpaa öljyä Energian kulutus kasvaa Ilmastonmuutos ohjaa energiapolitiikkaa Älykäs

Lisätiedot

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi?

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi? Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi? Ilmansuojelupäivät Lappeenranta 18.-19.8.2015 Esa Peltola VTT Teknologian tutkimuskeskus Oy Sisältö Mitä tarkoittaa tuulivoiman suurtuottajamaa? Tuotantonäkökulma

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

MERIPERUSTUSTEN VALMISTUS- JA ASENNUSPROJEKTIT

MERIPERUSTUSTEN VALMISTUS- JA ASENNUSPROJEKTIT Uutta liiketoimintaa merituulivoimasta Helsinki 24.9.2013 Ilkka Rantanen, STX Finland Oy MERIPERUSTUSTEN VALMISTUS- JA ASENNUSPROJEKTIT Windenergy Lastausta Turun telakalla elokuussa 2013 30 September

Lisätiedot

Antti Vuorivirta, ABB Oy Kotimaan myynti, SSTY Sairaalatekniikan päivät, 12.2.2014. Uudet sähkömoottoritekniikat energiasäästöjen tuojana

Antti Vuorivirta, ABB Oy Kotimaan myynti, SSTY Sairaalatekniikan päivät, 12.2.2014. Uudet sähkömoottoritekniikat energiasäästöjen tuojana Antti Vuorivirta, ABB Oy Kotimaan myynti, SSTY Sairaalatekniikan päivät, 12.2.2014 Uudet sähkömoottoritekniikat energiasäästöjen tuojana Sisällys Moottoreiden hyötysuhde Oikosulkumoottori Tahtireluktanssimoottori

Lisätiedot

HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY

HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY Seppo Mustonen HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY Pohjois-Suomen Hallituspartnerit ry Jäsenet 91 kpl PKyritykset Hallituspartnerien tarkoituksena on edistää ammattimaista ja eettisesti korkeatasoista Suomessa

Lisätiedot

Oikea jäähdytys on osa ruoan laatua.

Oikea jäähdytys on osa ruoan laatua. Oikea jäähdytys on osa ruoan laatua. Pikajäähdytys- ja pikapakastuslaitteet Porkka teki oikean jäähdytyksen helpoksi Porkan uuden sukupolven edistykselliset pikajäähdytys- ja pikajäähdytys-pakastuslaitteet

Lisätiedot

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi KHT Antti Ollikainen 23.9.2010 Johdanto: miksi yrityksen pitäisi kasvaa? Suuremmalla yrityksellä on helpompaa esimerkiksi näistä

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1 Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet Harri Kemppi One1 Sisältö Energia-alan murros yrityksen perustana One1 Oy Case Lappeenranta Energiaratkaisut yhteistyössä kunta-asiakkaan

Lisätiedot

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.04.09 2 LIIKEIDEA Iivari Mononen -konserni valmistaa ja myy infrastruktuurin rakentamisessa tarvittavia korkean

Lisätiedot

STRESSI POIS 60 MINUUTISSA?

STRESSI POIS 60 MINUUTISSA? Vapauta aistisi - Unplug yourself STRESSI POIS 60 MINUUTISSA? Anna itsellesi ja työntekijöillesi lupa kaikki häiriötekijät poistavaan syvärentoutukseen, joka lievittää tai jopa kokonaan poistaa kokemasi

Lisätiedot

AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA

AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA Esityksen sisältö Johdanto aiheeseen Aurinkosähkö Suomen olosuhteissa Lyhyesti tekniikasta Politiikkaa 1 AURINKOSÄHKÖ MAAILMANLAAJUISESTI (1/3) kuva: www.epia.org

Lisätiedot

TYÖNTEKIJÄMME TARJOAVAT PARASTA NEUVONTAA JA HUOLTOA

TYÖNTEKIJÄMME TARJOAVAT PARASTA NEUVONTAA JA HUOLTOA WWW.GNB-NORDIC.COM TUNNET MEIDÄT NIMELLÄ EXIDE MUTTA NYT OSASTOMME NIMI ON GNB GNB ON MAAILMAN SUURIMPIA AKKUVALMISTAJIA... TYÖNTEKIJÄMME TARJOAVAT PARASTA NEUVONTAA JA HUOLTOA ASIAKAS KErTOO: GNB:SSÄ

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

4 Suomen sähköjärjestelmä

4 Suomen sähköjärjestelmä 4 Suomen sähköjärjestelmä Suomen sähköjärjestelmä koostuu voimalaitoksista, siirto- ja jakeluverkoista sekä sähkön kulutuslaitteista. Suomen sähköjärjestelmä on osa yhteispohjoismaista Nordel-järjestelmää,

Lisätiedot

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö ja kilpailukyky Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Säteilevät Naiset -seminaari Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö tuotannontekijänä Sähkö tuotteena Sähköön liittyvä cleantech-liiketoiminta

Lisätiedot

BRANDS. Vahvista BRÄNDIÄ

BRANDS. Vahvista BRÄNDIÄ BRANDS Lisää myyntiä Vahvista BRÄNDIÄ VIESTINTÄ myymälässä MIKSI SE ON TÄRKEÄÄ? Hyödyntämällä näitä tietoja voit lisätä myyntiä melkoisesti Haluatko lisätä myyntiä? Viesti enemmän Haluatko kasvattaa MARKKINAOSUUTTASI?

Lisätiedot

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva 1.1 Tämä on STT-Lehtikuva STT-Lehtikuva on Suomen johtava, kansallinen uutis- ja kuvatoimisto. Uutispalveluiden lisäksi STT tuottaa muita palveluita medialle ja viestintäpalveluita johtaville yrityksille,

Lisätiedot

Power and productivity for a better world

Power and productivity for a better world Kohti kestävää maailmaa ABB Suomessa 2015 Power and productivity for a better world ABB on johtava sähkövoima- ja automaatioteknologiayhtymä, jonka tuotteet, järjestelmät ja palvelut parantavat teollisuus-

Lisätiedot

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Liiketoiminnan kehitys 1. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2008-31.1.2009

Lisätiedot

Miten kehittyä metsäteollisuuden hovihankkijasta myös kansainväliseksi energia-asiantuntijaksi

Miten kehittyä metsäteollisuuden hovihankkijasta myös kansainväliseksi energia-asiantuntijaksi Engineering and Technical Services since 1973 CTS GROWS GREEN Miten kehittyä metsäteollisuuden hovihankkijasta myös kansainväliseksi energia-asiantuntijaksi Antti Lukka, toimitusjohtaja CTS Engtec 3.11.2009

Lisätiedot

Rahtivarustamoiden ICT-haasteet

Rahtivarustamoiden ICT-haasteet Rahtivarustamoiden ICT-haasteet ICT:n markkinanäkymät merillä 20.8.2015 ESL Shipping Oy Osa Helsingin pörssiin listattua Aspo-konsernia Varustamo aloittanut toiminnan vuonna 1949 Lastivolyymi 12,1 miljoonaa

Lisätiedot

Kaukoluettavine mittareineen Talouslaskelmat kustannuksineen ja tuottoineen on osattava laskea tarkasti

Kaukoluettavine mittareineen Talouslaskelmat kustannuksineen ja tuottoineen on osattava laskea tarkasti Tornio 24.5.2012 Tuulivoimala on vaativa hanke Esim. viljelijän on visioitava oman tilansa kehitysnäkymät ja sähkötehon tarpeet Voimalan rakentaminen, perustuksen valu ja lujuuslaskelmat ovat osaavien

Lisätiedot

Atria Capital Markets Day Atria Skandinavia

Atria Capital Markets Day Atria Skandinavia Atria Capital Markets Day Atria Skandinavia Toimitusjohtaja 9.12.2011 Atria Skandinavia Katsaus 1.1. 30.9.2011 Q3 Q3 Q1-Q3 Q1-Q3 Milj. 2011 2010 2011 2010 2010 Liikevaihto 93,5 98,9 277,1 293,6 391,6 Liikevoitto

Lisätiedot

Johtamiskoulutuksen tarve. Simo Halonen 4.10.2007

Johtamiskoulutuksen tarve. Simo Halonen 4.10.2007 Johtamiskoulutuksen tarve Simo Halonen 4.10.2007 Sisältö Teknologiateollisuus ja Salon Konepaja Oy Johtamisosaamisen tarve Johtamisen erityishaasteita Suomessa Ammattikorkeakoulutuksen haasteita Päätoimialat

Lisätiedot

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä ENERGIARATKAISU KIINTEISTÖN KILPAILUKYVYN SÄILYTTÄMISEKSI Osaksi kiinteistöä integroitava Realgreen- tuottaa sähköä aurinko- ja

Lisätiedot

Vierumäki Esit itys 14.01.2009 www.vierumaki.fi

Vierumäki Esit itys 14.01.2009 www.vierumaki.fi Vierumäki Esitys 14.01.2009 VIERUMÄKI COUNTRY CLUB OY Suomen Urheiluopisto Vierumäellä on vuodesta 1937 lähtien ollut suomalaisen urheilun ja liikunnan koulutuksen osaamisen lippulaiva. Vierumäki Country

Lisätiedot

Merkittävä energiansäästö & Mukavan huoleton ja turvallinen asuminen. - Älykäs, hallittu talotekniikka -

Merkittävä energiansäästö & Mukavan huoleton ja turvallinen asuminen. - Älykäs, hallittu talotekniikka - Merkittävä energiansäästö & Mukavan huoleton ja turvallinen asuminen - Älykäs, hallittu talotekniikka - Agenda Mistä on kyse? Hyödyt Älykäs talotekniikan ohjaus käytännössä Miksi HomeSoft? Tekninen ratkaisu

Lisätiedot

YRITYKSEN TOIMITILOJEN KAIKKEIN TÄRKEIN OMINAISUUS ON... Saammeko esitellä talon, jonka tärkein ominaisuus on tyytyväiset käyttäjät?

YRITYKSEN TOIMITILOJEN KAIKKEIN TÄRKEIN OMINAISUUS ON... Saammeko esitellä talon, jonka tärkein ominaisuus on tyytyväiset käyttäjät? YRITYKSEN TOIMITILOJEN KAIKKEIN TÄRKEIN OMINAISUUS ON... Saammeko esitellä talon, jonka tärkein ominaisuus on tyytyväiset käyttäjät? Tervetuloa! Atomitie 5, pitäjänmäki Suomalainen Mirasys Oy on kansainvälisesti

Lisätiedot

TkT Mikko Juntunen 2.10.2014

TkT Mikko Juntunen 2.10.2014 TkT Mikko Juntunen 2.10.2014 Naps Solar Systems Oy / Ruosilankuja 4, FI-00390 Helsinki / Finland www.napssystems.com / +358 20 7545 666 / +358 20 7545 660 Naps Solar Systems Oy Naps Solar Systems on kotimainen

Lisätiedot

Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto

Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto Merikaarrontie N Torkkola Vähäkyrö 7 Torkkolan tuulivoimapuisto sijaitsee Vaasassa, Merikaarrontien varrella, Kyrönjoen eteläpuolella. Pinta-ala: noin 1 000

Lisätiedot

Wärtsilä 2004. Konsernijohtaja Ole Johansson 4.2.2005. Wärtsilä

Wärtsilä 2004. Konsernijohtaja Ole Johansson 4.2.2005. Wärtsilä Wärtsilä 2004 Konsernijohtaja Ole Johansson 4.2.2005 Wärtsilä Wärtsilän strategia Ship Power ja Huolto kasvua tuotevalikoiman laajentamisen ja yritysostojen kautta Voimalat painopiste kasvavilla hajautetun

Lisätiedot

Ruotsin markkinoiden mahdollisuudet. Suomalais-ruotsalainen kauppakamari Antti Vuori

Ruotsin markkinoiden mahdollisuudet. Suomalais-ruotsalainen kauppakamari Antti Vuori Ruotsin markkinoiden mahdollisuudet Suomalais-ruotsalainen kauppakamari Antti Vuori Miten Suomalais-ruotsalainen kauppakamari voi auttaa kansainvälistymisessä Suomalais-ruotsalainen kauppakamari Perustettu

Lisätiedot

Mediatiedote 22.2.2012

Mediatiedote 22.2.2012 Mediatiedote 22.2.2012 Julkaisuvapaa heti NSG GROUP: PILKINGTON LAHDEN LASITEHTAAN SULKEMINEN Olemme tänään ilmoittaneet Pilkington Lahden Lasitehdas Oy:n työntekijöille NSG Groupin päätöksestä sulkea

Lisätiedot

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA Suomessa LVI yhdistystoiminta alkoi Helsingissä jo 1930 luvulla, jolloin oli perustettu Lämpö-

Lisätiedot

Sähköpyörämarkkinoista Jari Elamo 2.6.2016

Sähköpyörämarkkinoista Jari Elamo 2.6.2016 Sähköpyörämarkkinoista Jari Elamo 2.6.2016 Sähköavusteinen polkupyörä Sähköavusteinen polkupyörä on haasteellinen nimi, joka on hidastanut tuotteiden markkinoille leviämistä ja ollut markkinoinnin haasteena.

Lisätiedot

Tekniikka osaksi Vaasan yliopistoa - Virstanpylväitä kolmen vuosikymmenen ajalta

Tekniikka osaksi Vaasan yliopistoa - Virstanpylväitä kolmen vuosikymmenen ajalta Ilkka Virtanen Tekniikka osaksi Vaasan yliopistoa - Virstanpylväitä kolmen vuosikymmenen ajalta 25.11.2014 Tekniikan ala mukana suunnitelmissa Kauppakorkeakoulun alusta alkaen Muistio 7.2.1967, VKKK:n

Lisätiedot

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti Tietotekniikan ja tietoliikenteen läpimurrot 1900- luvulla avasivat tien digitaaliseen tietoyhteiskuntaan Transistori

Lisätiedot