power 125 vuotta sähköistä sankaritarinaa Juhlavuoden erikoisnumero

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "power 125 vuotta sähköistä sankaritarinaa Juhlavuoden erikoisnumero"

Transkriptio

1 power Juhlavuoden erikoisnumero ABB Oy:n asiakaslehti vuotta sähköistä sankaritarinaa Miten taajuusmuuttajatekniikka kehitettiin? 14 Helsingin metrosta kaikki alkoi Tiikeritiimi vei 90 % tarjoamistaan kaupoista Aasiassa 17 ABB:n Aasian valloitus alkoi 1990-luvun alussa Pakkastalvi sai aikaan Azipodin 24 Propulsiolaite valloitti 30 vuodessa maailman meret

2 Pääkirjoitus 14 Taajuusmuuttajan kehittäjä DI Martti Harmoinen kehitti1970-luvulla Strömbergillä taajuusmuuttajatekniikkaa. 17Tiikeritiimin matkassa ABB:n Aasian myyntitiimi onnistui 1990-luvulla niin hyvin, että se nimettiin Tiikeritiimiksi. power 3 13 Tauno Heinola Toimitusjohtaja ABB Oy Tuskin osasi Gottfrid Strömberg itsekään aavistaa, millaisen menestystarinan alkusävelet tuli soittaneeksi perustaessaan neljän miehen konepajansa Helsingin Kamppiin vuonna Suomessa elettiin tuohon aikaan hyvin toisenlaista arkea: pirteissä kärysivät päreet ja sähkövalo teki vasta tuloaan. Vahvalla teknisellä osaamisella, sinnikkyydellä ja uskolla omaan tekemiseen Strömberg loi nimestään tavaramerkin, joka tänäkin päivänä yhdistyy suomalaiseen ammattitaitoon ja laatuun. Tässä lehdessä juhlistamme Strömbergin ja ABB:n 125-vuotista tarinaa Suomessa. ABB:n synnyn myötä vuonna 1988 ovet kirjaimellisesti avautuivat maailmalle. Tänään maailmanlaajuiset markkinointi- ja myyntikanavat ovat Suomen ABB:lle vahvuus, joka tuo hyvinvointia laajemminkin suomalaiseen yhteiskuntaan. ABB:n menestys perustuu edelleen strömbergiläisiin arvoihin: laatuun, suomalaiseen insinööriosaamiseen ja vahvaan panostukseen tutkimukseen ja tuotekehitykseen. ABB on Suomen suurimpia tuotekehittäjiä ja globaalin ABB-yhtymän maista juuri se, josta löytyy tuotekehityksen terävin kärki monissa tuoteryhmissä. Myös tulevaisuuden menestystarina kirjoitetaan Gottfrid Strömbergin reseptillä: avoimella ja ennakkoluulottomalla yhteistyöllä asiakkaiden ja akateemisen maailman kanssa, sekä rohkeudella ja tinkimättömyydellä tarjota asiakkaille maailman parhaita ratkaisuja. Se on Strömbergin perintö, jota viemme suurella sydämellä eteenpäin. power 3 13 ABB:n asiakaslehti 30. vuosikerta Julkaisija: ABB Oy, Viestintä Päätoimittaja: Jaana Nikkari, , Toimituskunta: Marja Hawas, Jonna Helenius, Tua Kauppala, Taina Lahtinen, Miia Lintunen, Leena Munde, Irene Saarnio, Simo Suoranta, Matti Vaattovaara, Antti Vuorivirta Tilaukset ja osoitteenmuutokset: p Toimitustyö ja konsepti: Zeeland Paino: SP-Paino, 2013 Painosmäärä: ISSN:

3 Sisältö 20 Elektroniikkaa releisiin ABB:n releitä on kehitetty ajatteleviksi jo 1960-luvulta lähtien. 24 Azipodin historia Azipod-ruoripotkuri on valloittanut maailman meret. Kaikki sai alkunsa hyisenä pakkastalvena. Uutiset 4 Taitava herra Strömberg Gottfrid Strömberg oli tee-se-itse-mies 5 Miten kaikki alkoi? Strömbergin historiaa pähkinänkuoressa Tämä lehti julkaistaan myös sähköisenä Issuu-palvelussa osoitteessa issuu.com haulla ABB Suomi. Lehden edelliset numerot on arkistoitu abb.fisivustolle. Samasta paikasta voit myös lukea kaikki lehden jutut. Kestävä kehitys 9 Älykästä tekniikkaa koteihin Strömberg ja ABB ovat kehittäneet suomalaisiin koteihin älykästä tekniikkaa 1960-luvulta lähtien. Asiantuntija 14 Vallankumouksellista tekniikkaa Diplomi-insinööri Martti Harmoinen kertoo, miten taajuusmuuttaja kehitettiin. Mitä ihmettä 27 Laboratorio Ö Störmbergin tuotevalikoimasta löytyy yllättäviä tuotteita radiosta diskovaloihin. ABB power 3 13

4 Figure Mies tavaramerkin takana Teksti Jaana Nikkari Kuva ABB Saanen nöyrimmästi ilmoittaa aikovani tässä kaupungissa avata ja harjoittaa sähköliikettä Näin juhlavasti kuului 25-vuotiaan Axel Gottfrid Strömbergin elinkeinoilmoitus, jonka hän antoi Helsingin kaupungin maistraatille heinäkuun 24. päivänä vuonna Tuosta ilmoituksesta alkoi Strömbergin, sittemmin ABB:n, tarina Suomessa. Suomalaisen sähköteollisuuden pioneeri, uranuurtaja, insinööri, sähköteknisen opetuksen luoja, perusyrittäjä ja kiharapää Gottfrid. Kaikkea tätä ja paljon enemmän oli Axel Gottfrid Strömberg, joka jätti tuleville sukupolville paitsi sukunimensä myös sähköteknisen teollisuuden. Hänet tunnettiin sinnikkäänä yritysmiehenä ja vahvana tekniikan osaajana, joka ei hurmannut lennokkailla mainospuheilla, vaan rakensi yritystoimintansa perustan kotimaiseen vankkaan laatuun ja luotettavuuteen. Suosi suomalaista, tavara on hyvä, kuului Strömbergin koruttoman ytimekäs mainoslause yritystoiminnan alkuvuosina. Strömberg itse oli tuttu näky tehtaan lattialla. Tee-se-itsemiehenä hän osasi ja teki tehtaassa kaikkea tarpeen vaatiessa ja opasti työntekijöitä kädestä pitäen. Jokaisen tuli tehdä työnsä kuin Strömberg olisi sen itse tehnyt. Strömberg valmisti itse alusta loppuun asti kehittämäänsä D-tyypin Dynamoa viidentoista vuoden ajan, vuodesta 1890 suurlakkovuoteen 1905 saakka, yhteensä 500 konetta. Se oli kone, jolla Strömberg loi nimensä. Kun koneen kyljessä luki Strömberg, asiakas oli luottavaisella mielellä. Vaikeuksista voittoon Yritystoiminnan alkuvuodet olivat vaikeita. Työ- ja rahapula oli krooninen. Strömberg laati kustannusarvioita ja laskelmia, teki tarjouksia, matkusti hitailla junilla ja hevoskyydeillä tapaamaan sähkölaitoshankkeiden päättäjiä, puhui ja perusteli, mutta kauppa ei käynyt. Strömberg ei saanut suuria tuottoisia urakoita, mutta jotain kuitenkin. Vuonna 1893 Strömberg kirjoitti: Täällä vallitsee absoluuttinen hiljaisuus, ei myydä mitään, mutta palkat on kuitenkin maksettava. Asiakkaille lähtikin usein toivomuksia ja vetoomuksia pikaisesta maksusuorituksesta sillä en ole mikään erityisen pääomarikas yritys. Samanaikaisesti Strömberg koulutti Suomen ensimmäiset sähköinsinööriikäluokat Polyteknillisessä opistossa. Niistä riitti kymmeniksi vuosiksi pätevää työvoimaa niin opetustyöhön kuin kasvavan suomalaisen sähköteollisuuden avaintehtäviin. Strömberg rakensi suomalaista sähköteollisuutta kolmen ja puolen vuosikymmenen ajan, vuoteen 1924 saakka. Sinä aikana Suomi itsenäistyi, valaistiin ja alkoi käydä sähköllä. Strömberg oli luonut yrityksen, joka oli ja on kansainvälisesti tunnettu ja arvostettu. Lähteet: Strömberg Mies josta tuli tavaramerkki, Raimo Seppälä, 1997 Raimo Seppälän haastattelu tässä lehdessä sivulla 12 4 ABB power 3 13

5 Ensimmäisen dynamon synty Hyvä työ ja parhaat raaka-aineet Kojeita suurimpaan vesivoimalaan Gottfrid Strömberg ( ) oli suomalaisen sähköteollisuuden ja sähkötekniikan opetuksen uranuurtaja. Jo 17-vuotiaana koulupoikana Strömberg rakensi dynamon ja sai sillä aikaan sähkövalon kesällä 1881 vuotta aikaisemmin kuin Suomen ensimmäinen sähkölaitos valaisi Finlaysonin tehtaan Tampereella. Strömbergin kehittämä Suomen ensimmäinen tasavirtakone oli itsemagnetoiva tasavirtadynamo, jännite 65 volttia, virta 8 ampeeria. Strömbergin perhe asui tuolloin Varkaudessa, jossa Gottfridin isä työskenteli ruukin johtajana. Gottfrid hyödynsi muutamia vuosia aikaisemmin keksittyä kaarilamppua, jonka kahteen hiilikärkeen hän johti sähkövirran. Kun Strömbergin itse rakentama lamppu ensimmäisen kerran hehkui valoaan Varkaudessa, alkoi ostajia ja käyttötarkoituksia löytyä. Ruukin sirkkelisahuri totesi: Jos tuota valloo myytäsj, minnäj ostasin markalla puteliin. Sillä oisj hyvä tuulastoo. Näin kertoo kirjassaan Gottfrid Strömbergin elämäkerran kirjoittaja Raimo Seppälä. Insinööri Gottfrid Strömberg avasi vuonna 1889 Helsinkiin sähköliikkeen. Strömbergillä oli mielessään joukko uudistuksia, joiden avulla hän aikoi valmistaa parempia tasavirtadynamoita ja sähkövalaistuslaitoksia kuin senaikaiset kilpailijat. Uuden yhtiön tunnuslause oli Hyvä työ ja parhaat raaka-aineet. Gottfr. Strömbergin sähköliikkeen toimitiloina palveli Helsingissä Eerikinkadulla sisäpihalla sijainnut huone. Siellä korjattiin ja huollettiin dynamoita. Dynamokoneet Strömberg rakennutti John Stenbergin konepajassa. Oma dynamotehdas aloitti toimintansa vuotta myöhemmin Eerikinkadun ja nykyisen Kalevankadun kulmassa. Työntekijöitä oli Strömbergin itsensä lisäksi neljä. Ensimmäisinä vuosina tärkeimpiä asiakkaita olivat sahateollisuus sekä kiinteistöt kaupungeissa ja maaseudulla. Strömbergin suunnittelemat t sähkökoneet edustivat aikansa huippua ja saivat palkintoja kansainvälisissä ä näyttelyissä. Ensimmäiseen maailmansotaan mennessä Suomeen oli rakennettu yhteensä vain kymmenkunta vesivoimalaitosta. Strömberg oli aloittanut sähkölaitoksia varten kehitettyjen G-tyypin tasavirtageneraattoreiden valmistamisen jo luvun alussa. Vaihtovirtageneraattoreiden valmistus vesivoimaan käynnistyi kymmenisen vuotta myöhemmin. Vesivoimatuotannon käännekohta osui 1920-luvulle, jolloin käynnistettiin Suomen suurimman vesivoimalaitoksen rakentaminen Imatralle. Strömberg pääsi mukaan voimalaitoksen koje- ja instrumenttitoimituksiin sekä myöhemmin siirtoverkoston rakentamiseen. Sodanjälkeinen teollistuminen vaati valtavasti energiaa ja varsinainen vesivoiman rakentamisen buumi Suomessa koettiin ja 60-luvuilla. Nykyisin Suomessa on yli 220 vesivoimalaitosta, joiden yhteenlaskettu teho on noin megawattia. Imatra on edelleen vuosituotannoltaan Suomen suurin vesivoimalaitos. Sen tuotanto vastaa yli kotitalouden vuotuista sähkönkulutusta. ABB on tänä päivänä voimantuotannon sovellusten markkinajohtaja ja toimittanut 2000-luvulla Pohjoismaissa reilusti yli sata vesivoimalaitosten automaatio- ja sähköistysjärjestelmää. ABB power

6 Tarinoita 125 vuoden varrelta Sörnäisistä Pitäjänmäkeen Sisulla meren kulun historiaa 30 vuotta tuulivoimateknologiaa Marraskuussa 1933 tulipalo tuhosi Strömbergin Sörnäisten tehtaan muutamassa tunnissa raunioiksi. Tulipalon jälkeen yhtiökokous päätti, että uudisrakentaminen keskitetään Pitäjänmäelle. Sörnäisten tehdasalue todettiin ahtaaksi tulevia laajennustarpeita silmällä pitäen. Yhtiö oli siirtänyt osan toiminnastaan vuonna 1898 Sörnäisten rantatien varteen valmistuneesta tehtaasta Pitäjänmäkeen jo aikaisemmin 1910-luvulla. Pitäjänmäen valimorakennus valmistui vuonna 1916 ja ensimmäinen konehalli vuonna Pitäjänmäelle uuteen arkkitehti Arthur Gauffinin suunnittelemaan tehtaaseen yhtiö pääsi muuttamaan vuonna Mukana Koneen ja Nokian synnyssä Gottfrid Strömberg oli mukana myös Koneen ja Nokian alkuvaiheissa. Strömberg osti vuonna 1910 Koneliike Tarmon ja antoi sille nimeksi Kone Oy. Vuonna 1924 talousvaikeuksissa oleva Strömbergin yhtiö myi omistamansa Koneen osakkeet. Ostajana oli insinööri Harald Herlin. Samalla kun sähkö yleistyi, tarvittiin myös päällystettyä sähköjohtoa. Strömberg hankki osake-enemmistön ainoas-ta kotimaisesta kaapelivalmistajasta Suomen Punomatehtaasta vuonna Vuonna 1922 kaapelitehdas myytiin nokialaiselle Suomen Gummitehdas O/Y:lle, jonka liiketoiminta myöhempinä vuosikymmeninä kuten tunnettua laajeni kumin ja kaapeleiden ohella muillekin aloille. Vuonna 1939 tehtiin Suomessa historiaa, kun merijäänmurtaja Sisu laskettiin vesille. Alus oli ensimmäinen Suomessa rakennettu merijäämurtaja. Strömbergillekin Sisu oli päänavaus, sillä Strömberg valmisti murtajaan sähkögeneraattorit ja kolme potkurimoottoria. Dieselmoottoreiden pyörittämät sähkögeneraattorit tuottivat virtaa potkurimoottoreille. Sisussa oli kolme potkuria, kaksi takana ja yksi edessä. Kukin moottori oli teholtaan 990 kilowattia. Vertailun vuoksi uusimpien jäänmurtajien tehot ovat 2 x 7,5 megawattia. Sähköisellä käytöllä potkureille saatiin riittävästi vääntömomenttia ja moottorit jaksoivat pyörittää potkureita myös jäissä. ABB:n Antti Lehtelän mukaan dieselsähköistä voimansiirtoa käytettiin pitkään ainoastaan jäissä kulkevissa laivoissa. Vasta ja -90-luvuilla ideaa kopioitiin muihinkin laivatyyppeihin. Tänä päivänä maailman meriä seilaa satoja aluksia, jäänmurtajista luksusristeilijöihin, jotka hyödyntävät ABB:n meriteollisuuden ratkaisuja. Pitäjänmäeltä Pohjanmaalle Strömbergin tuotanto laajeni Pitäjänmäeltä ja Sörnäisistä Pohjanmaalle, kun kojeiden ja pienmoottoreiden valmistus alkoi uudessa Vaasan tehtaassa vuonna Strömberg toimitti ensimmäiset generaattorit tuulivoimaloihin jo 1980-luvun alkupuolella. Yhteistyötä tehtiin tanskalaisten uranuurtajien kanssa. Alusta lähtien tuulivoimassa käytetty generaattorisovellus oli vaativa ja erikoinen, kertoo vuonna 1985 Strömbergille töihin tullut Peter Skeppar. Alussa tuulivoimalat olivat pienikokoisia yksityisten ihmisten ja yritysten omia myllyjä, puhuttiin kilowateista. Nyt voimalat ovat teollisuuslaitteita ja liikutaan megawateissa. Nykykehitys on vienyt tuulivoimaloita kohti yhä räätälöidympiä ratkaisuja. Generaattoreihinkin vaaditaan erikoisrakenteita ja designia. Erityisesti taajuusmuuttajateknologia on muuttanut tuulivoimaloita yhä tehokkaammiksi ja luotettavammiksi. Esimerkiksi säätömahdollisuudet ovat paremmat kuin vanhoissa myllyissä. Tästä on hyötyä, kun sähkön laatuvaatimukset ovat tiukentuneet. Taajuusmuuttajatekniikalla pystytään tasoittamaan myös tuulivoimaloiden sähköntuotantoa ja tukemaan sähköverkkoa ongelmatilanteissa. 6 ABB power 3 13

7 Tarinoita 125 vuoden varrelta Täysosuma toisella puolella palloa Moottorimaailman uudisraivaaja Palkinnon arvoinen innovaatio Vuosina australialainen pakkauspaperiyhtiö Visy Paper rakensi ensimmäisen uuden sellutehtaan Australiaan 25 vuoteen. Uuteen tehtaaseen toimitettiin laajin ABB:n koskaan sellu- ja paperiteollisuuteen toimittama kokonaisuus. ABB vastasi tehtaan automaatiosta, sähköntuotannosta ja sähköistyksestä. Kun ajatus oli, että sama toimittaja ensin tuottaa tehtaalle sähkön, sitten jakaa sen ja lopuksi pohtii, miten sähköä kuluu, tuli ABB:n tehtäväksi tehtaan sähköistyksessä kaikki höyryturbiinilaitoksesta valaistukseen asti, ABB:n projektia Australiassa vetänyt Jorma Näsinkoski kertoo. ABB:n kokonaistoimituksen onnistumisesta kertoo se, että vuonna 2007 asiakas tilasi samalla toimitusmallilla erittäin laajan automaatio- ja sähköistystoimituksen tehtaan tuotannon tuplaamiseksi. Visy-projektin kokonaistoimitus osoitti, että kun järjestelmät integroidaan kunnolla, on tieto helposti saatavilla ja edistää tehtaan tehokasta ajamista. Aina ei tarvitse keksiä uutta tekniikkaa keksiäkseen uutta tuotetta. Hyviä esimerkkejä ovat ABB:n kestomagneetti- ja synkronireluktanssimoottorit, joissa käytettävät tekniikat oli tunnettu jo kauan ennen näiden moottoreiden syntyä. Se, että pystyy tekemään olemassa olevasta tekniikasta toimivan tuotteen, on iso juttu, tuotekehitysjohtaja Jouni Ikäheimo ABB:ltä sanoo. Kestomagneettimoottoreiden kehitystyö lähti liikkeelle, kun 1990-luvun lopulla keksittiin, että kestomagneettimoottori yksinkertaistaisi paperikonekäyttöjä. Asiakkaat huomasivat, että kyseessä on järkevä investointi. Se yksinkertaisti paperikonekäyttöä, ja myös hyötysuhde saatiin paremmaksi. Myös synkronireluktanssimoottorin kehitystyö aloitettiin 1990-luvulla. Koska taajuusmuuttaja on tärkeä osa pakettia, oli ABB:n taajuusmuuttajaosaamisella ratkaiseva merkitys synkronireluktanssimoottorin kehitystyössä. Sekä kestomagneetti- että synkronireluktanssimoottoreiden lanseeraukset ovat merkittäviä virstanpylväitä moottorikehityksessä, ja saattaa olla, että ne ajan saatossa osoittautuvat jopa fundamentaalisiksi muutoksiksi. Samalla suunnittelemme myös täysin uutta. Vuonna 2009 kolme idearikasta ABB:läistä sai palkinnon itseltään Ruotsin kuninkaalta. Vesa Kajander, Jouni Ikäheimo ja Bengt Welin saivat Marcus Wallenberg -säätiön palkinnon paperikoneiden suorakäyttöjärjestelmän kehittämisestä. Uusi teknologia toi monia hyötyjä. Vaihteettomana koneet tarvitsivat vähemmän tilaa. Samalla häviöt vähenivät,koneen sähkökäyttöjärjestelmän ohjattavuus ja koneen ajettavuus paranivat. ABB power 3 13

8 Suomalaisia tähtituotteita ja teknologioita 60-luku 80-luku 90-luku Suojarele Suojarele havaitsee sähköverkon vikatilanteet ja ohjaa katkaisijaa eristäen viallisen osan verkossa. Suojaustoiminnallisuus edistää katkotonta sähkönsaantia ja turvaa ihmishenkiä sekä omaisuutta. Suojarele viestii verkon tilasta käytönvalvontajärjestelmään helpottaen verkon hallintaa ja vianpaikannusta. Suojareleiden kehitys alkoi Suomessa vuonna Käytönvalvontajärjestelmä Käytönvalvontajärjestelmä valvoo ja ohjaa siirto- ja jakeluverkkoja. Energian siirto tarvitsee verkon hallintajärjestelmän toimiakseen tehokkaasti ja luotettavasti. Kehitys alkoi Vedenalainen muuntaja Vedenalainen muuntaja mahdollistaa öljyn- ja kaasuntuotannon useiden kilometrien syvyyksistä. Teho syötetään suurjännitteellä kaapelia pitkin ja muuntaja pudottaa sen sopivaksi merenpohjan käyttölaitteille. Ensimmäinen vedenalainen muuntaja otettiin käyttöön tammikuussa luku Collaborative Production Management Älykäs ohjelmistoalusta niputtaa eri järjestelmistä saatavan tiedon yhteen ja mahdollistaa järjestelmien keskinäisen vuorovaikutuksen. Sitä hyödynnetään prosessi-, kaivos-, meri- ja energiateollisuuden sovelluksissa. Ensimmäiset järjestelmät toimitettiin voimalaitoksiin vuonna Azipod -ruoripotkurilaite Azipod-potkurikäytöllä voidaan saavuttaa noin 10 prosentin polttoainesäästö perinteisellä akselilinjalla toimivaan propulsioon verrattuna. Azipod-propulsion muita hyötyjä ovat paremmat jäissäkulku- ja ohjailuominaisuudet. Azipodidea syntyi vuonna Kestomagnetoidut sähkökäytöt Kestomagneettiteknologia mahdollistaa moottorin tai generaattorin koon pienentämisen ja hyötysuhteen kasvattamisen. Suuritehoisten kestomagnetoitujen käyttöjen kehitys alkoi 1997 ja kaupalliset toimitukset vuonna Aurinkosähköinvertteri Aurinkosähköinvertteri on aurinkosähköjärjestelmän sydän ja aivot. Se muuttaa aurinkopaneelien tuottaman tasasähkön verkkokelpoiseksi vaihtosähköksi. Vuonna 2009 tuotiin markkinoille kokoluokaltaan 250 kw:n laite. Taajuusmuuttaja Taajuusmuuttaja on kaasupoljin sähköverkon ja moottorin välillä. Säätämällä sähkömoottoreiden pyörimisnopeutta portaattomasti taajuusmuuttajalla voidaan leikata moottorin energiankulutusta jopa yli 50 prosenttia. Vaihtovirtakäyttöjen kehitys alkoi vuonna ABB Full Service -palvelu ABB Full Service on strateginen sopimuskumppanuus, joka auttaa asiakasta parantamaan tuotantolaitoksensa tuotantotehokkuutta suunnitelmallisen, systemaattisen ja hallitun kunnossapidon kehittämisen keinoin. Ensimmäinen sopimus solmittiin vuonna EMMA -energianhallintajärjestelmä Energiankäytön seuranta- ja hallintajärjestelmä (EMMA Advisory Suite) soveltuu energiankulutuksen ja -käytön jatkuvaan optimointiin ja sitä voidaan hyödyntää niin yhden aluksen kuin kokonaisen laivaston energiatehokkuuden optimoinnissa. Se parantaa laivojen energiatehokkuutta sekä vähentää polttoainekustannuksia ja kasvihuonepäästöjä. EMMA tuotiin markkinoille vuonna ABB power 3 13

9 Ajattelevasta hellasta älykkääseen kotiin Teksti Jaana Nikkari Kuva ABB 1960-luvulla suomalaiskodeissa ruoka valmistui ajattelevalla liedellä luvulla kotien älykäs taloautomaatioteknologia ohjaa kestävään ja energiatehokkaaseen sähkön käyttöön. Strömbergin, sittemmin ABB:n, tuotteet ja teknologia ovat olleet osa suomalaisten kotien arkea lähes 80 vuotta. Kestävä kehitys Suomalaisella perheenemännällä on nyt mahdollisuus amerikkalaistyylisiin keittiöratkaisuihin. Näin lausuttiin Strömbergin perhelehdessä vuonna 1959, kun elettiin sähköliesibuumin kuumimpia vuosia. Strömberg oli juuri tuonut markkinoille Strömberg-loistolieden, jonka hienouksia olivat ajatteleva Regla-levy, automaattinen kellokatkaisija, uunin valaistus ja kaksinkertainen uuni-ikkuna. Vajaassa kolmessa vuosikymmenessä sähkö oli asettunut asumaan suomalaiskoteihin. Yksi läpimurron pioneereista oli nimenomaan Strömbergin sähköliesi. Ensimmäinen Strömbergin liesimalli tuli markkinoille vuonna Tuohon aikaan sähköhella oli vielä ylellisyyttä, johon suhtauduttiin jopa hiukan epäillen. Sitä pidettiin kalliina ja hitaana ja sähkökatkojen pelättiin hankaloittavan ruoanvalmistusta. Edullista pyykinpesua Myös 2010-luvulla ABB:n ratkaisut ovat osa suomalaiskotien arkea. Yhä useammassa kodissa asuu ABB:n älykäs teknologia, joka mahdollistaa sähkön tuottamisen auringosta ja tuulesta, ohjaa energiankulutusta kestävämpään suuntaan ja säästää kukkaroa. Taloautomaation avulla voidaan ohjata muun muassa kodin valaistusta, lämmitystä ja ilmanvaihtoa. Parhaassa tapauksessa sähkölaskusta leikkaantuu kolmannes. Yhteiskunnan jatkuvan sähköistymisen myötä sähkönkulutus jatkaa kasvuaan. Huomisen arkipäivää on sähkönkulutuksen ohjaus. ABB tekee työtä ratkaisujen kehittämiseksi niin, että tulevaisuudessa kodeissa voidaan hyödyntää edullisen sähkön tunnit vaikkapa sitten pyykkikoneen pyörittämiseen. Lähteet: Strömberg-perhelehti, 1/1959, Sähkötekniikan Taitaja, Kaj Hoffman, Sähköliesien tuotanto käynnistyy m²:n liesitehdas valmistuu Vaasaan Miljoonas Strömbergliesi valmistuu Strömberg myy liesituotannon KNX-taloautomaatioja asennustuotteet osaksi ABB:tä yrityskaupan myötä Musiikkitalo yksi suurimmista KNX-kohteista Pohjoismaissa. ABB power 3 13

10 Teema Suomen sähköistäjä Lasse Sillanpää kehitysinsinööri, Tornion terästehdas 10 ABB power 3 13

11 Teema Sörmäisten rantatie 1898 Tehdassali 1920-luvulla Reikäkorttiosasto Oy Strömberg Ab sähköisti Suomea lähes ensimmäisestä sähkövalosta lähtien. Strömberg tarjosi vahvaa ja koeteltua laatua ja piti minkä lupasi. Teksti Pertti Suvanto Kuvat ABB ja Olli Urpela Vuonna 1880 itseoppinut 17-vuotias koulupoika Gottfrid Strömberg rakensi Suomen ensimmäisen tasavirtakoneen ja sai dynamollaan vuotta myöhemmin kaksi sähkökaarilamppua syttymään Varkauden ruukkikylässä. Koneen jännite oli 65 volttia ja virta kahdeksan ampeeria. Lamppujen kajo levittäytyi mykistyneen yleisön edessä monien metrien päähän, kertoo tietokirjailija ja Aamulehden emerituspäätoimittaja Raimo Seppälä. Tämä tapahtui vuotta aiemmin kuin Pohjolan ensimmäiseksi sähkövaloksi usein mainostettu Tampereen Finlaysonin tehtaan hehkulamppuvalaistus syttyi. Seppälän mukaan niistä tuikuista alkoi suomalaisen sähköteollisuuden ja sähkötekniikan opetuksen uranuurtajan poikkeuksellinen elämäntyö. Oy Strömberg Ab:n vaikutukset näkyvät edelleen vahvasti suomalaisessa yhteiskunnassa. Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan professori Peter Lund nyökkäilee vieressä. Sähkö on ollut yksi maailman merkittävimmistä keksinnöistä ja lähti oikeastaan liikkeelle 1800-luvun lopulla valaistuksesta, joka oli sosiaalinen innovaatio. Gottfrid Strömberg pääsi mukaan teollisen mullistuksen saumaan. Hän uskalsi ottaa kiinni uudesta ja näki sen tulevat mahdollisuudet, Lund sanoo. Ne toimivat varmasti Suomi kulki alusta saakka eurooppalaisen sähköistyksen eturintamassa. Sen keskeisin tukijalka oli Strömberg-yhtiö. Valmistuttuaan insinööriksi ja opiskeltuaan Saksassa Gottfrid Strömberg perusti vuonna 1889 sähköliikkeensä Helsingin Kamppiin. Liiketoiminnan ydin olivat tasavirtakoneet, asuin- ja liikekiinteistöjen valaistuskeskukset sekä asennukset. Hänen suunnittelemansa laitteet edustivat aikansa huippua ja saivat palkintoja kansainvälisissä näyttelyissä. Seppälä ja Lund sanovat, että Strömbergin tuotteisiin liittyi jo alusta asti laatu. Tuotemerkkiä ja laatua pidettiin synonyymeinä. Strömbergin generaattorit ja sähkömoottorit saattoivat olla painavampia ja kömpelömmin muotoiltuja kuin ulkomaisten kilpailijoiden laitteet, mutta ne toimivat varmasti, niiden huolto oli aina lähellä ja varaosat saatavilla, Seppälä sanoo. Kotiläksyjen kautta ulkomaille 1900-luvulla Oy Strömberg Ab:n tuotanto siirtyi Helsingin Sörnäisiin. Suomessa sähköä tuotettiin paikallisissa sähkölaitoksissa, jotka olivat asunto-, kortteli- tai yrityskohtaisia. Maassa toimi jo satoja sähkölaitoksia. Myös pieniä vesivoimalaitoksia rakennettiin. Sähkön ylivoimaisuus rakennusten, satamien ja katujen valonlähteenä sekä ennen pitkää teollisuuden koneiden käyttövoimana oivallettiin nopeasti. Alalle rynnisti useita kotimaisia ja ulkomaisia yrittäjiä. Mutta kotimaisista vain yksi vahvin säilyi, Seppälä sanoo ja 1920-luvuilla Oy Strömberg Ab rakensi kaupunkisähkölaitoksia ja sähköisti maaseutua. Vaihtovirta löi itsensä läpi sähköistyksissä. Vuonna 1925 maaseutusähkölaitosten määrä oli kasvanut 450:een luku 1920-luku Gottfrid Strömberg perusti sähköliikkeensä Helsingin Kamppiin. Strömberg aloitti viennin toimittamalla dynamot Venäjän valtion amiraliteetin ja ulkoministeriön uudisrakennuksiin. Vuosisadan vaihteessa tuotanto keskittyi Sörnäisiin. Strömberg rakensi kaupunkisähkölaitoksia ja sähköisti maaseutua. Vaihtovirta löi itsensä läpi sähköistyksissä. Puuhiomoista ja sellutehtaista tuli tärkeimmät asiakkaat. ABB power

12 Teema Raimo Seppälän ja Peter Lundin mukaan Strömbergin merkitys Suomelle on Nokiaa suurempi. Strömberg aloitti teollisen muuntajien valmistuksen. Puuhiomoista ja sellutehtaista tuli yritykselle tärkeimmät asiakkaat. Strömberg ymmärsi kotimarkkinoiden merkityksen vasta kotiläksyjen jälkeen mennään ulkomaille. Liiketaloudellisesti se oli hyvin edistyksellistä ajattelua. Niinhän muun muassa japanilaiset ovat aina toimineet, Lund sanoo. Esimerkiksi Venäjän pohjattomille markkinoille myytiin tavaraa silloin, kun kotimarkkinoilta liikeni. Mutta kun kauppa Suomessa hiljeni, toinen tukijalka olikin Venäjällä. Ensimmäinen maailmansota oli merkittävä vaihe. Strömberg kehitti muun muassa Saksan vastaisen rintaman sähköpiikkilanka-aitoihin posliinin sijasta paperimassasta eristeitä, jotka eivät hajonneet niin helposti luotisateessa. Niillä rahoilla hän rakensi kolmikerroksisen tehtaan Pitäjänmäkeen, Seppälä kertoo. Sotien jälkeen sähköistämisen veturi Talvisotaan mennessä Suomi oli lähes saavuttanut maailman kärkimaat teollisuuden käyttövoiman sähköistyksessä luvun lopulla oli sähköistetty puolet Suomen maaseudun talouksista ja lähes kaikki kaupunkikodit. Sodan päätyttyä Suomen sähköistäminen jatkui. Strömberg nousi Suomen kymmenen suurimman teollisuusyrityksen joukkoon. Niin sanottu HZ-oikosulkumoottori kohosi yhtiön päätuotteeksi. Vaasan tehtaiden toiminta alkoi vuonna Pienjännitekojeista tuli merkittävä tuoteryhmä. Strömberg osallistui huomattavalla panoksella Suomen sotakorvauksiin muuntaja-, moottori-, generaattori- ja kojetoimituksin. Sodassa Suomi oli menettänyt kolmanneksen rakennetusta tai rakenteilla olevasta vesivoimakapasiteetistaan. Vilkas vesivoimalaitosten rakentaminen alkoikin 50-luvulla. Strömberg räätälöi tehtaillaan suuria generaattoreita. Suurjännitekojeiden ja kojeistojen tuotekehitys alkoi Vaasan ja Pitäjänmäen tehtaiden yhteyteen rakennetuissa tutkimuslaboratorioissa. Teknillisen korkeakoulun ensimmäiset sähkötekniikan professorit olivat Gottfrid Strömbergin oppilaita. Peter Lundin Toivottavasti uudet strömbergit ottavat mallia siitä, mitä Römperi meille perintönään jätti. Raimo Seppälä Tietokirjailija 1930-luku 1940-luku 1950-luku Tuotanto siirtyi Sörnäisistä Pitäjänmäen teollisuusalueelle. Sodan päätyttyä Suomen sähköistäminen jatkui. Strömberg nousi Suomen kymmenen suurimman teollisuusyrityksen joukkoon. HZ-oikosulkumoottori kohosi yhtiön päätuotteeksi. Vaasan tehtaiden toiminta alkoi vuonna Pienjännitekojeista tuli merkittävä tuoteryhmä. Vilkasta vesivoimalaitosten rakentamisen aikaa. Strömberg räätälöi suuria generaattoreita. Suurjännitekojeiden ja kojeistojen tuotekehitys alkoi Vaasan ja Pitäjänmäen tehtaiden yhteyteen rakennetuissa tutkimuslaboratorioissa. 12 ABB power 3 13

13 Teema Yritys lähti liikkeelle yhden pojan ajatuksista. Kun kaikki käy hyvin, niin tässä ollaan. On oltava yksinkertaisesti jossain maailman paras. Peter Lund Professori, Aalto yliopisto 01 Helsingin osaston laskutus vuonna Vanha moottoritehdas Vaasassa 03 Sähköaseman kaukokäyttö vuonna 1983 mukaan korkeakoulu sekä Oy Strömberg Ab ja siitä eteenpäin ABB ovat vuosikymmenten saatossa tehneet erittäin läheistä yhteistyötä. Hän kutsuu sitä strategiseksi kumppanuudeksi. Strömbergin ja ABB:n merkitys sähkötekniikassa ja opetuksen kehittämisessä on ollut poikkeuksellisen keskeinen. Teemme vaikeita asioita. Strömberg ja ABB ovat olleet puolestaan vaativia asiakkaita. Se on aina ollut loistava symbioosi. Molemmat kannustavat toisiaan. Suomelle Nokiaa suurempi merkitys ja 1970-luvuilla tehoelektroniikka tuli mukaan Strömbergin tuotekehitykseen. Yrityksessä tehtiin aktiivista vaihtosähköteknologian tuotekehitystyötä. Taajuusmuuttajat oikosulkumoottoreiden nopeuden säätöön nousivat viennin lippulaivaksi luvulla Strömberg kehitti sähköverkkojen suojaukseen ja ohjaukseen mikroprosessoripohjaisen suojarelejärjestelmän sekä täysdigitaaliset sähkökäytöt teollisuudelle. Ensimmäinen Full Service -sopimus ja Azipod -idea näkivät päivänvalon. ABB syntyi vuonna Suomen ABB:n jonka ydin Oy Strömberg Ab on vienti kasvoi painopisteenään sähkövoima- ja automaatioteknologia. Energiatehokkuus, sähköverkkojen luotettavuus ja tuotantotehokkuus korostuvat tuotteissa, palveluissa ja järjestelmissä. Kun nyt puhutaan esimerkiksi älykkäistä sähköverkoista, virtuaalisista sähkölaitoksista, hajautetusta sähköntuotannosta, informaatioteknologiasta, joka yhdistyy energiaan ne kaikki ovat pääosin lähtöisin 1990-luvun alkupuolelta ABB:n ajatuksista. Teknillinen korkeakoulu, myöhemmin Aalto-yliopisto, on toiminut mukana uuden teknologian aallossa, Lund sanoo. Yritys lähti liikkeelle yhden pojan ajatuksista. Kun kaikki käy hyvin, niin tässä ollaan. On oltava yksinkertaisesti jossain maailman paras. Kaikki muu sitten järjestyy. Strömbergin ja ABB:n merkitys Suomelle on historiallisessa perspektiivissä ollut jopa suurempi kuin Nokian, Lund jatkaa. Seppälä sanoo, että Gottfrid Strömbergin yrittäjäntyön juurille on kasvanut suomalainen ABB, mutta myös Nokia ja Kone molemmat ovat lähteneet liikkeelle Strömbergin tytäryrityksistä. Alusta asti Gottfrid Strömberg etsi kansainvälisiä yhteyksiä ja näki yh teis työn välttämättömyyden. Hän itse puhui ja kirjoitti sujuvasti viittä kieltä, oli Philipsin veljesten perhetuttu ja ui kuin kala vedessä Euroopan rikkaissa teollisuuspiireissä. Melkoinen saavutus salotöllin pojalta. Viimeisinä vuosikymmeninä on todella toteutunut Strömbergin yrityksessään tavoittelema yhteistyö yli rajojen. Toivottavasti myös muualla uudet strömbergit ottavat mallia siitä, mitä Römperi meille perintönään jätti, Seppälä päättää luku 1970-luku 1980-luku 1988 syntyi ABB Tehoelektroniikka mukaan tuotekehitykseen. Aktiivista vaihtosähköteknologian tuotekehitystyötä. Taajuusmuuttajat oikosulkumoottoreiden nopeuden säätöön ja viennin lippulaivaksi. Strömberg kehitti sähköverkkojen suojaukseen ja ohjaukseen mikroprosessoripohjaisen suojarelejärjestelmän sekä täysdigitaaliset sähkökäytöt teollisuudelle. Kolmessa vuodessa suomalaisten ABB-yhtiöiden vienti yli kaksinkertaistui. Automaatioratkaisut tulivat perinteisen sähkövoimatekniikan rinnalle. ABB power 3 13

14 Metrosta maailmalle 1970-luvulla Strömbergillä kehitettiin vallankumouksellinen taajuusmuuttajatekniikka, joka mahdollisti ensimmäistä kertaa vaihtovirtamoottorin portaattoman nopeudensäädön. DI Martti Harmoinen oli kehittämässä moottorikäyttöä, joka nousi Helsingin metrosta teollisuuden menestystuotteeksi. Teksti Thomas Freundlich Kuvat ABB ja Junnu Lusa 14 ABB power 3 13

15 ABB:n Asiantuntija ABB power

16 Asiantuntija Strömbergillä oli jo 1960-luvulla onnistuttu kehittämään hyvin toimiva tasavirtamoottorin nopeudensäätö, mutta tasavirtamoottorin käyttöalue oli rajoitettu luvun alussa yhtiö käynnisti vuosia kestäneen laboratoriotutkimusohjelman, joka tähtäsi vaihtovirtamoottorin taajuusmuuttajan synnyttämiseen. Tiesimme, että yleiskäyttöinen oikosulkumoottorin nopeudensäätö olisi merkittävä keksintö, jolla olisi valtavat markkinat. Mutta siihen tarvittiin taajuusmuuttaja, jonka tekninen toteuttaminen olikin paljon vaikeampaa kuin osasimme kuvitella, kertoo Martti Harmoinen, joka vastasi taajuusmuuttajan kehitysprojektista Strömbergillä 1970-luvulla. Vaikeuksista voittoon Taajuusmuuttajan kehittämisessä tarvittiin laajaa teknistä osaamista, moottorin käyttäytymisestä, tehopuolijohteista ja tehopiireistä ohjauselektroniikkaan, jäähdytykseen ja valmistustekniikkaan. Tehopiirien toiminta oli varmaan Akilleen kantapää monilla kilpailijoillamme. Niihin me syvennyimme ja ne me hallitsimme, Harmoinen toteaa. Teknisten haasteiden keskellä selkeä päämäärä loi uskoa. Jo projektin alussa oli selvää, että nyt yritämme luoda todella uutta. Yksi keskeisistä onnistumisista oli päätös rakentaa taajuusmuuttaja PWM (Pulse Width Modulation) -konseptin pohjalle. Siinä moottorin käyntinopeutta säädetään vaihtovirtapulssin leveyttä muuntelemalla. Samaa tekniikkaa on sittemmin sovellettu yleisesti myös muiden valmistajien taajuusmuuttajissa. Vaihtovirtakäytön kehittäminen oli lähes uhkarohkea yritys. SAMI valloittaa teollisuuden Usean vuoden peräänantamattoman kehitystyön jälkeen taajuusmuuttaja oli vihdoin 1980-luvun alussa valmis. Laite ristittiin SAMIksi (Strömbergin Asynkroni Moottori Invertterikäyttö). Ensimmäisiä käyttökohteita oli Helsingin upouusi metro, joka avattiin matkustajille vuonna SAMIn ansiosta sähkömoottorin nopeudensäätö yleistyi nopeasti eri sovelluksissa. SAMI otettiin käyttöön muun muassa Loviisan ydinvoimalan polttoaineen vaihtokoneen ohjausjärjestelmässä. Tulevina vuosina laitteesta tuli niin suosittu, että SAMI-termiä käytettiin teollisuudessa jopa yleisnimenä. Muutkin valmistajat puhuivat SAMIsta tarkoittaessaan omia taajuusmuuttajiaan! Oikeilla raiteilla Vaihtovirtakäytön kehittäminen Helsingin metroon 1970-luvulla oli lähes uhkarohkea yritys. Sellaista tekniikkaa ei ollut missään. Yhdysvalloissa oli yritetty, mutta epäonnistuttu, muistelee Martti Harmoinen. Tänä päivänä ABB on maailman johtava taajuusmuuttajavalmistaja, jolla on tehdastuotantoa 10 maassa. Suomen ABB:llä on maailmanlaajuinen vastuu liiketoiminnasta ABB-yhtymässä. Vuonna 2012 ABB:n asennettu taajuusmuuttajakanta säästi sähköä noin 355 terawattituntia, mikä vastaa 85 miljoonan EU-kotitalouden vuotuista sähkönkulutusta. Nyt eläkepäiviä viettävä Martti Harmoinen oli mukana kehittämässä vaihtovirtakäyttöä Helsingin metroon. 16 ABB power 3 13

17 Heikki Kalamies ja Ari Tervo neuvottelevat thaimaalaisten asiakkaiden kanssa messuilla Singaporessa Tiikeritiimi ahmimassa Aasian-kauppoja Heikki Kalamiehen vetämä tiimi napsi 1990-luvun alussa Thaimaassa projektikauppoja siihen malliin, että silloinen ABB:n pääjohtaja Percy Barnevik nimesi ahkerat myyntimiehet Tiger Teamiksi. Teksti Anne Kytölä Kuvat Mikko Lehtimäki ja Heikki Kalamiehen kotialbumi Se oli riemastuttava hetki, kun näimme Barnevikin kirjoittaneen meistä Tiikeritiiminä. Olimme ylpeitä itsestämme. Näin muistelee Heikki Kalamies. Tiikeritiimin ytimen muodostivat Kalamiehen lisäksi Juhani Alamäki ja Kaj Tuominen, joka johti Vaasaan perustettua ABB Electrification -organisaatiota. Kalamies nimitettiin organisaation viennin johtoon Uusi organisaatio asetti itselleen huikeat tavoitteet: piti murtautua Aasian markkinoille sellu- ja paperiteollisuuden projekteissa ja myydä asiakkaille niin laajoja kokonaisuuksia kuin mahdollista. Sähköistyksiä myyvällä projektiorganisaatiolla ei ollut kovinkaan paljon kokemusta kaukoviennistä. Sitä oli harjoiteltu lähinnä Saudi-Arabiaan yhteistyössä Wärtsilän kanssa sekä muutamiin Afrikan maihin. Kalamies oli ollut mukana kummankin mantereen projekteissa. Hyvä strategia, valtava tahtotila Kalamiehellä on tallella muistioita vuosien varrelta. Hän kertoo hämmästyneensä jälkeenpäin papereita tutkiessaan siitä, miten suunnitelmallisesti Aasiaan lähdettiin. Asiakkaista ja markkinoista kerättiin systemaattisesti tietoa, vaikka se oli paljon työläämpää aikana ennen internetiä. Aasian valloitus aloitettiin Thaimaasta ja sieltä edettiin Indonesiaan ja Kiinaan. Strategian lisäksi onnistumisemme johtui siitä, että meillä oli valtava innostus ja draivi päällä. Päätimme onnistua ABB power

18 Uskonto on tärkeä osa thaimaalaisten elämää. Phoenixin tehtaan päämuuntajan käyttöönottoa edelsi sarja uskonnolisia rituaaleja. 02 Onnistuneet projektit johtivat uusiin. ABB:n Thaimaan maajohtajan Bill Valentinen ja Thai Paperin toimitusjohtajan kädenpuristus vahvistaa sopimuksen jatkokaupasta. 03 Heikki Kalamies on kuvassa oikealla, Kaj Tuominen allekirjoittaa sopimusta toimitusjohtaja P. K. Paulin kanssa. Mr Nangia on kuvassa vasemmalla ja ABB:n automaatioekspertti Christer Bertell takana vasemmalla. emmekä laskeneet kauppojen eteen tehtyjä tunteja. Jos piti puskea läpi yön tai viikonlopun, niin sitten puskettiin, Kalamies sanoo. Yöunet jäivät monesti lyhyiksi. Kalamies muistaa pitäneensä välillä huolta siitä, että Juhani Alamäki nukkuisi edes kolme tuntia, jottei laskelmiin pääsisi pujahtamaan virheitä. Häviämistä inhoavalla Kalamiehellä oli oma kannustuslausekin Tiikeritiimille: Meidän ei tarvitse voittaa koko maailmaa, vain kilpailijamme projektissa. Strategiset valinnat ja päätökset purivat hyvin. Aina asiakkaan asialla Strategiseksi kohdealueeksi valittiin sellu- ja paperiteollisuus, koska sillä alalla organisaation kyvykkyydet ja osaaminen olivat erityisen vahvat. ABB voitti kilpailijansa usein siksi, että sillä oli asiakkaalle enemmän annettavaa: kokonaisratkaisu, Composite Plant. ABB tarjosi ratkaisun, joka sisälsi sähkönjakelun ja prosessisähköistyksen lisäksi usein myös linjakäytöt ja automaation, suunnittelun, projektinjohdon ja näihin liittyvät asennukset. Kaikki hoitui yhdellä sopimuksella. Kalamiehen mielestä silloin on parhaat mahdollisuudet saada kauppa syntymään, kun myyjä tuntee asiakkaansa tarpeet ja tarjoaa niihin vielä hiukan parempaa ratkaisua kuin asiakas osaa odottaa. Toimimme lisäksi eri tavalla kuin kilpailijamme. Kun muut lensivät neuvottelun jälkeen kotiin hiomaan uutta tarjousta, me raahasimme ABB:n Thaimaan konttorista printterin hotellihuoneeseen ja teimme uuden sähköistystarjouksen valmiiksi joskus jo seuraavaksi päiväksi. Usein meillä oli tilaus taskussamme, kun lensimme viikon kuluttua kotimaahan, Kalamies kertoo. Resurssipula vaivasi Tiikeritiimi oli hyvin tehokas. Se nappasi yhdeksän kymmenestä Aasiassa tarjoamistaan kaupoista. Menestyksen myötä Vaasan organisaatio sai ABB:n sisällä globaalin vastuun sellu- ja paperiteollisuuden sähköistys- ja kokonaisprojekteista. Vuosina noin puolet yksikön tilausvolyymistä tuli viennistä. Innostus levisi kautta organisaation, kaikki tiesivät viennin merkityksen. Sillä oli suuri merkitys senkin vuoksi, että samaan aikaan kotimaassa elettiin laman kourissa, Kalamies sanoo. Lama haittasi Tiikeritiimiäkin. Kauppoja solmittiin vauhdilla, mutta projektien toteutukseen oli välillä vaikea saada resursseja. Yhteistyötä paikallisten kanssa Tiikeritiimi hyppäsi Aasiaan lähes kylmiltään, ilman vientiponnistuksiin varattuja resursseja. Yhteistyö paikallisten ABB-yhtiöiden kanssa oli ensiarvoisen tärkeää, sillä paikallisten avulla Tiikeritiimi oppi ymmärtämään maan kulttuuria ja tapoja. Yhteistyö sujuu parhaiten silloin, kun on kiinnostunut myös ihmisten elämästä eikä keskity vain bisnekseen. 18 ABB power 3 13

19 01 Heikki Kalamies on nyt eläkkeellä. Vielä vuonna 2012 hän työskenteli Etelä-Afrikan Johannesburgissa. 02 Tiikeritiimi teki ensimmäiset kauppansa Aasiassa Phoenixin tehtaalle Thaimaahan. Noin 30 miljoonan Yhdysvaltain dollarin arvoinen tilaus vuonna 1992 merkitsi mittavia laitetoimituksia ABB:n Vaasan ja Helsingin tehtaille Kysyin kiinnostaako asiakasta vaihtoehto, jos he voivat säästää miljoona dollaria. Heikki Kalamies Minä olen aina halunnut ymmärtää, millä tavalla ihmiset ajattelevat ja toimivat, Kalamies sanoo. Yllätyksellisiä neuvotteluja Kalamiehen mukaan jokainen Aasian maa oli omanlaisensa. Thaimaan neuvotteluista hänelle on jäänyt mieleen erityisesti kaksi persoonaa: Phoenix-yhtiön intialainen projektijohtaja Mr Nangia ja ABB:n Thaimaan yhtiössä työskennellyt Rattana. Tiimissämme mukana ollut rouva Rattana oli mainio. Hän oli asiakkaan konttorilla kuin kotonaan, keitteli ja tarjoili kahvit ja autteli asiakasta muutenkin. Me saimme kokouksissa paljon tärkeitä tietoja, Kalamies kehuu. Neuvottelut arvostetun ja pelätyn Mr. Nangian kanssa päättyivät toisinaan yllättävästi. Jos kokouksissa ei puhuttu Mr. Nangian mielestä asiaa, hän keräsi tavaransa ja poistui paikalta sanaa sanomatta, Kalamies naureskelee. Asialla oikealla hetkellä Tiikeritiimin ensimmäinen Thaimaan kauppa solmittiin Phoenix-yhtiön kanssa. Kauppaa edesauttoi Kalamiehen tartu tilaisuuteen -filosofia. Hän onnistui tuppautumaan mukaan ABB:n esittelykäynnille asiakkaan luokse, vaikka hänen nimeään ei ollut asiakkaalle etukäteen lähetetyssä ohjelmassa. Perillä Kalamies ujutti oman, ratkaisevan esittelykalvonsa piirtoheittimelle. Kysyin mustavalkoisella kalvollani, kiinnostaako asiakasta ABB:n sähköistysvaihtoehto, jos he voivat säästää miljoona Yhdysvaltain dollaria. Ja heitähän kiinnosti, Heikki Kalamies muistelee. Kalamiehen teesit 1. Meillä oli valtava into ja tahto saada asiat onnistumaan. 2. ABB:llä oli vahva osaaminen selluja paperiteollisuuden sähköistyksistä ja pistämätön konsepti, Composite Plant. 3. Pidimme hyvää huolta asiakassuhteista ja siitä, että sovitut asiat hoidettiin. 4. Timing is everything. Kaikella on aikansa kaupanteossa. Liikkeemme olivat harkittuja. 5. Onnistumisen takana olivat iskevä strategia, hyvä tiimityö ja oikeat avainhenkilöt sen toteutuksessa. Heikki Kalamies työskenteli ABB:llä omien sanojensa mukaan vuotta. 40 työvuoden jälkeen hän jäi eläkkeelle maaliskuussa 2011, mutta hänet kutsuttiin uudestaan palvelukseen vuodeksi Tämän vuoden hän työskenteli komennuksella Etelä-Afrikan Johannesburgissa. Kalamies toimi sähköistysprojektien myyjänä ja myytyjen projektien toteutuksista vastaavana. Viimeiset 25 vuotta hän työskenteli projektimyynnin eri toimintojen johto- ja esimiestehtävissä. Työtä hän teki esimerkiksi Aasian maissa, Brasiliassa, Chilessä, Argentiinassa, Australiassa ja Etelä-Afrikassa. ABB power

20 Ratkaisu Askeleen edellä Helsingin Pitäjänmäelle perustetaan luvun alussa uusi liiketoimintayksikkö. Sen tehtävänä on keksiä, miten uutta teknologiaa, elektroniikkaa, voisi hyödyntää Strömbergin tuotteissa. Kun käytössä on Suomen suurin laboratorio asiakkaiden sähköverkot on lopputuloskin omaa luokkaansa. Teksti Anne Kytölä Kuvat ABB:n arkisto ja Mikko Lehtimäki Presidentti Urho Kekkonen vieraili relelaboratoriossa vuonna Keskellä kuvassa UKK:n kanssa keskustelemassa Olavi Neuvo ja Samuli Taimisto. 20 ABB power 3 13

21 ABB power

22 Ratkaisu ABB:llä oli käytössään Suomen suurin laboratorio, kun asiakkaat antoivat meidän testata releitä verkoissaan Tapio Hakola Asiantuntija Strömbergillä ja ABB:llä, nykyisin eläkkeellä Göran Wiklundin (vas.) kädessä on varhaistuotantoa 1960-luvun lopusta ja Tapio Hakolalla 1980-luvulla valmistettu SPAA 331C. Dick Kronman puolestaan kertoo kädessään olevan 615-sarjan kennoterminaalin sisältävän yhdessä purkissa kaiken tällä hetkellä tarvittavan älyn. Elektroniikan mukaantulo releisiin oli suuri mullistus. Ennen elektroniikkaa sähkölaitteita ja sähköverkkoa suojattiin vikatilanteilta liikkuvia osia sisältävillä sähkömekaanisilla releillä. Sähkömekaaniset releet olivat hitaita ja epätarkkoja, ja niiden valmistus vaati yhtä suurta huolellisuutta kuin kellosepän työ. Uusi teknologia helpotti suojareleiden valmistusta. Releiden kehitystyössä vaikuttaneiden Göran Wiklundin, Tapio Hakolan ja Dick Kronmanin mielestä oli onni, ettei Strömberg koskaan valmistanut sähkömekaanisia releitä. Veikkaan, että kehitystyö olisi ollut hitaampaa, jos niitä olisi valmistettu. Nyt yritys pystyi aloittamaan puhtaalta pöydältä, liiketoiminnan kehitysjohtaja Dick Kronman ABB:ltä sanoo. Tuotanto keskitettiin Vaasaan Uusien sähkölaitoselektroniikkaa sisältävien tuotteiden valmistus keskitettiin Vaasaan. Yhtiö valmisti Vaasassa esimerkiksi laivojen palohälytysjärjestelmiä ja teatterivalaistuksen ohjauslaitteita. Pitäjänmäellä yhtiö kehitti vuonna 1970 jopa oman tietokoneen, Strömberg 1000:n, teollisuuden prosessien ohjaamiseen. Kokeilimme ennakkoluulottomasti, mihin kaikkeen elektroniikkaa voi hyödyntää, ja johto suhtautui myötämielisesti kokeiluihimme, työt releiden parissa vuonna 1969 aloittanut Göran Wiklund muistelee ABB valmistaa ensimmäisen staattisen, elektronisen releen Helsingin Pitäjänmäellä Elektroniikkatuotteiden kehitys ja valmistus keskitetään Vaasaan. Ensimmäinen elektroninen rele tuodaan markkinoille Ensimmäiset digitaalitekniikkaa sisältävät releet tulevat markkinoille Maailmalle esitellään ensimmäinen mikroprosessoritekniikkaa sisältävä rele Markkinoille tuodaan ensimmäinen kommunikoiva suojarelesarja SPACOM sekä valvontaja ohjausjärjestelmä MicroSCADA. 22 ABB power 3 13

23 ABB:n kehittämien tuotteiden avulla sähkökatkot jäävät lyhyiksi ja sähkönlaatu paranee Dick Kronman liiketoiminnan kehitysjohtaja, ABB Johto suhtautui kokeiluihimme myötämielisesti Göran Wiklund Asiantuntija Strömbergillä ja ABB:llä, nykyisin eläkkeellä Innovaatioita kahviautomaatilla Muutamaa vuotta myöhemmin tiimiin mukaan tullut Tapio Hakola korostaa eri työntekijäryhmien välisen kanssakäymisen ja kommunikaation merkitystä releiden kehityksessä. Tuotekehitystyötä tehtiin pienessä, alle kymmenen hengen tiimissä, jossa oli helppo vaihtaa ajatuksia toisten kanssa. Juttusille oli helppo ryhtyä myös samassa rakennuksessa työskennelleiden markkinointi-ihmisten ja projektien parissa työskentelevien kollegojen kanssa. Tietojen vaihdosta syntyi uusia innovaatioita. SPACOM-kennoterminaalin sanotaan syntyneen kahviautomaatilla, Tapio Hakola kertoo. Suomen suurin laboratorio Asiakkailla on ollut tärkeä rooli ABB:n releiden kehityksessä. Luottamus on vienyt suomalaista teknologiaa ja osaamista eteenpäin. Meillä on ollut käytössämme Suomen suurin laboratorio, kun olemme saaneet käyttää asiakkaittemme verkkoja kenttäkokeisiimme, Tapio Hakola sanoo. Nykyään verkon toimintaa simuloidaan simulointiohjelmilla. Mutta kontaktit asiakkaisiin ovat edelleen ensiarvoisen tärkeitä. Tietoa asiakkaiden toiveista ja kokemuksista saadaan muun muassa ABB:n asiakaspäivillä. ABB on mukana myös useissa tutkimushankkeissa. Jos on tarpeeksi hyvät korvat maailmalla kulkiessa, sitä kyllä kuulee, onko asiakkaalla ongelmia, joihin ei ole vielä löytynyt ratkaisua, Göran Wiklund lisää. ABB:n myötä maailmalle ABB:n releitä myydään yli 70 maahan. Ovet maailmalle aukenivat omistajanvaihdosten myötä. Strömbergillä oli tarjota innovatiivisia tuotteita, joita ASEAlla tai BBC:llä ei ollut. Meille oli onnenpotku, kun ASEA Strömbergistä tuli vuonna 1988 fuusion myötä osa ABB:tä, sillä olimme saaneet uuden tuoteperheemme teknisesti valmiiksi vuonna 1987, Tapio Hakola sanoo. Kehitystyön tulokset levisivät ensin Pohjoismaihin, sitten Espanjaan, Italiaan ja muualle Eurooppaan, Venäjälle ja edelleen Aasiaan. ABB:ssä ymmärrettiin varhain Aasian markkinoiden tärkeys ja markkinointiin panostettiin. Asiakkaat saatiin vakuutettua hyvällä myyntityöllä ja teknisellä osaamisella, Göran Wiklund kertoo ja antaa kiitosta erinomaisesta työstä esimerkiksi Malesiassa työskennelleelle Harvinder Singhille. Tekniikka kulkee edellä ABB on aina ollut releiden tekniikassa edellä kilpailijoitaan. Kennoterminaaleista ruvettiin puhumaan yleisesti 1990-luvun lopussa. ABB oli tuonut oman kennoterminaalinsa markkinoille kymmenen vuotta aikaisemmin, Dick Kronman sanoo. Kaupalliset sovellukset laahaavat teknisen kehityksen jäljessä, koska asiakkaat eivät välttämättä aluksi koe tarvitsevansa uudistuksia. Insinöörien kehittämiä ratkaisuja olisi mahdollisuus hyödyntää paljon laajemmin kuin nyt tehdään. Verkkojen älykkyys kasvaa Sähköä käytetään yhteiskunnassa koko ajan enemmän, ja sähkönjakelun on toimittava entistä luotettavammin. Sähköverkkojen älykkyys lisääntyy tietoliikenteen ja releiden kehittyessä. Tulevaisuuden releet kommunikoivat verkossa langattomasti keskenään. ABB on kehittänyt jo 1990-luvun lopulla ensimmäiset verkostoautomaation releet, Dick Kronman kertoo. Releiden sähköverkoista keräämän tiedon avulla pystytään esimerkiksi paikantamaan häiriötilanteeseen johtaneet syyt. Tietoa on olemassa jo nyt yllin kyllin, mutta se on jalostettava siten, että se on helposti asiakkaan hyödynnettävissä, Dick Kronman sanoo. Maailmanmarkkinoiden monimuotoisuus ja erilaiset standardit asettavat releiden kehitystyölle omat haasteensa. ABB vastaa näihin vaatimuksiin valmistamalla toiminnallisesti integroituja laitteita, jotka täyttävät eri markkina-alueiden asiakkaiden tarpeet Myyntiin tulee laitteita, joissa yhdistyvät sekä suojaus että valvonta luku painopiste siirtyy elektroniikasta ohjelmistointiin. Releiden toiminnot ohjelmoidaan niihin tietokoneella Markkinoille esitellään MicroSCADA Pro Ensimmäinen ABBkonsernin yhteinen relesarja Relion tuodaan markkinoille ABB on toimittanut miljoona vikatilanteilta suojaavaa laitetta Vaasan tehtaalta releyksikön perustamisesta lähtien. ABB power

24 Case - maailmalta Azipod merten menestystarina 24 ABB power 3 13

25 Teksti Heli Satuli Kuvat ABB On hyinen pakkastalvi vuosien 1986 ja 1987 taitteessa. Etelä-Suomessakin koetaan 14 vuorokautta peräjälkeen yli 20 asteen pakkasia ja jäänmurtajat ovat kovilla. Tästä alkaa Azipod-ruoripotkurin tarina, joka vie arktisilta meriltä Karibian tropiikin aaltoihin. Tuona talvena Merenkulkuhallituksen jäänmurtajat saivat pistää parastaan pitääkseen väylät kulkukelpoisina. Murtajien tehokkuus jätti toivomisen varaa, mutta sitäkin suurempi haaste oli niiden ohjailtavuus jäisellä merellä. Insinöörimme keskustelivat ongelmasta Merenkulkuhallituksen ja silloisen Wärtsilän Helsingin telakan kanssa. Haasteesta innostuttiin ja päätettiin lähteä yhdessä etsimään ratkaisua. Pohdinnat kiteytyivät ideaksi täysin uudenlaisesta propulsiolaitteesta, kertaa markkinointijohtaja Antti Lehtelä ABB:ltä. Nopeaa tuotekehitystä ABB uppoutui kehitystyöhön yhdessä Masa-Yardsiksi nimensä muuttaneen Helsingin telakan laivanrakennusammattilaisten kanssa. Suunnittelun päätavoitteena oli rakentaa luja ja yksinkertainen potkurilaite, jota olisi helpompi ohjailla kuin perinteistä akseli-peräsin-yhdistelmää. Useita patenttihakemuksia tehtiin jo samana vuonna. Yhteistyö oli ratkaisevan tärkeää. ABB:llä ei ollut vielä tuolloin kokemusta varsinaisesta laivatekniikasta. Masa-Yards puolestaan tarvitsi sähköisen propulsion suunnitteluun ABB:n sähköteknistä osaamista. Tuloksena syntynyt tuote nimettiin ytimekkäästi Azipod-potkurilaitteeksi. Azipodpotkurilaitteessa kiinteälapaista potkuria pyörittävä vaihtosähkökäyttöinen moottori sijaitsee laivan ulkopuolella olevassa erillisessä ohjailuyksikössä. Yksikkö pystyy kääntymään 360 astetta pystyakselinsa ympäri, joten se korvaa peräsimen. Azipod tarvitsee näin vähemmän tilaa laivan sisällä kuin perinteinen sähköinen potkurimoottori akseleineen. Voittokulku läpi laivanrakennusalan Yhteistyö auttoi myös prototyypin lanseerauksessa. Merenkulkuhallitus lähti ennakkoluulottomasti mukaan ja ABB sai koekaniiniksi väylänhoitoalus Seilin. Seili 1500 kw:n Azipod-ruoripotkuriyksikköineen laskettiin vesille vuonna Prototyypin käyttökokemukset ylittivät odotukset. Ruoripotkuriyksikkö oli tehokas, hiljainen ja polttoainetaloudellinen. Ennen kaikkea laivaa oli helppo ohjata kaikilla nopeuksilla. Azipod-yksiköt toimitettiin pian myös itävaltalaiseen jokijäänmurtaja Röthelsteiniin sekä suomalaisiin säiliölaivoihin m/t Uikkuun ja m/t Lunniin. Alussa kohderyhmänä olivat jäissä kulkevat alukset. Tajusimme pian, mikä valtava potentiaali Azipod-konseptissa piili. Masa-Yards oli tehnyt 1990-luvun puolivälissä kuusi Fantasia-sarjan risteilijää, joissa oli sähköpropulsio. Telakka sai kaksi lisätilausta, ja silloin yhdessä telakan kanssa päätimme, että tarjoamme näihin aluksiin Azipod-vaihtoehtoa. Tarjouksemme meni läpi ja saimme jalansijan risteilyaluksiin, muistelee Lehtelä. Azipod-konseptin hydrodynaamiset ominaisuudet olivat risteilijöissä omaa luokkaansa. Jo ensimmäisissä, 1998 valmistuneissa m/s Elationissa ja m/s Paradisessa laivojen hyötysuhde parani jopa yhdeksän prosenttia. Polttoaineen säästönä tämä tar- ABB power

Maailman johtava rototiltti Rototilt juhlii 30 vuottaan

Maailman johtava rototiltti Rototilt juhlii 30 vuottaan Paikallisesta keksinnöstä urakointialan mullistajaksi: Maailman johtava rototiltti Rototilt juhlii 30 vuottaan 30 vuotta sitten syntyi tuote, joka sittemmin muutti koko alaa. 80-luvun puolivälissä keksittiin

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Tuoteluettelo / 2014 RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Maatalous Teollisuus & materiaalin käsittely Ympäristönhoito Kevytperävaunut Muut laitteet THE SKY IS NOT THE LIMIT STARCO FINLAND

Lisätiedot

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja KONEen yhtiökokous 2015 23. helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja 2014: Kannattava kasvu jatkui 2014 2013 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut tilaukset Me 6 812,6 6 151,0

Lisätiedot

Esineiden, palveluiden ja ihmisten internet

Esineiden, palveluiden ja ihmisten internet Simo Säynevirta Global Technology Manager ABB Process Automation Services, Aalto AlumniWeekend 2015 24.10.2015 Teollisen tuotannon uusi aika Esineiden, palveluiden ja ihmisten internet A global leader

Lisätiedot

40 vuotta kokemusta ja palvelua

40 vuotta kokemusta ja palvelua 40 vuotta kokemusta ja palvelua Tarina alkaa navetasta 1970-luku Oy Telemerkki Ab on perustettu 23.11.1970, Jokelassa, Navettarakennukseen. Toiminta alkoi 2.1.1971 Osakkeenomistajat: Martti Konkari Erkki

Lisätiedot

Design. JPT-industria Oy Juha Nisula 18.1.2016. Production. Tuonnin korvaaminen Venäjällä. Maintenance. Make it work

Design. JPT-industria Oy Juha Nisula 18.1.2016. Production. Tuonnin korvaaminen Venäjällä. Maintenance. Make it work Design Production JPT-industria Oy Juha Nisula 18.1.2016 Tuonnin korvaaminen Venäjällä Maintenance Make it work JPT-industria Oy JPT-Industria Oy on perustettu Seinäjoella vuonna 2007. JPT-Industria Oy

Lisätiedot

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Sähköpyörämarkkinoista Jari Elamo 2.6.2016

Sähköpyörämarkkinoista Jari Elamo 2.6.2016 Sähköpyörämarkkinoista Jari Elamo 2.6.2016 Sähköavusteinen polkupyörä Sähköavusteinen polkupyörä on haasteellinen nimi, joka on hidastanut tuotteiden markkinoille leviämistä ja ollut markkinoinnin haasteena.

Lisätiedot

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio,

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, 12.5.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Kalasataman älykkäät energiajärjestelmät Suvilahden aurinkovoimala

Lisätiedot

Luotettava ratkaisutoimittaja

Luotettava ratkaisutoimittaja Luotettava ratkaisutoimittaja 40 vuoden kokemuksella 1 Asiakaslähtöistä ongelmanratkaisua jo 40 vuotta Vuonna 1976 perustettu Sermatech Group on kasvanut 40 vuodessa mekaniikan suunnittelu- ja valmistusyhtiöstä

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja strateginen huippututkimus EFEU ohjelman tuloksia

Energiatehokkuus ja strateginen huippututkimus EFEU ohjelman tuloksia Jukka Tolvanen, Teknologia, 25.3.2014 Energiatehokkuus ja strateginen huippututkimus EFEU ohjelman tuloksia ABB Month DD, YYYY Slide 1 ABB:n historia Suomalaiset juuret Strömbergissä Gottfrid Strömberg

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Ammattilaisen kädenjälki 9.11.2016 Mia Nores 1 Cleantech eli puhdas teknologia Tuotteet, palvelut, prosessit ja teknologiat, jotka edistävät

Lisätiedot

Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta

Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta Miten lisää arvoa? Kuinka saada lisää arvoa kalalle ja kalan kasvattajalle? Osallistujat ohjattiin ideoimaan keinoja kalan ja kalankasvattajien

Lisätiedot

GSRELE ohjeet. Yleistä

GSRELE ohjeet. Yleistä GSRELE ohjeet Yleistä GSM rele ohjaa Nokia 3310 puhelimen avulla releitä, mittaa lämpötilaa, tekee etähälytyksiä GSM-verkon avulla. Kauko-ohjauspuhelin voi olla mikä malli tahansa tai tavallinen lankapuhelin.

Lisätiedot

Sataman tarpeet ja näkökulma

Sataman tarpeet ja näkökulma Sataman tarpeet ja näkökulma Sähköistymisen hyödyt satamille ja varustamoille Matti Esko, Toimitusjohtaja, Kvarken Ports Ltd Perusteet Kvarken Ports on osakeyhtiö, joka yhdistää Vaasan ja Uumajan satamat

Lisätiedot

ANTTI ISOKANGAS & RIKU VASSINEN

ANTTI ISOKANGAS & RIKU VASSINEN ANTTI ISOKANGAS & RIKU VASSINEN Me kirjoittajat tapasimme toisemme ensimmäisen kerran alkuvuodesta 2008 haastattelun merkeissä. Riku oli juuri aloittanut tuolloin maailman suosituimman verkkoyhteisön,

Lisätiedot

27.5.2011. Ensimmäinen ajatus nähdessäni tämän seminaarin aiheen oli, ai minäkö ennustaja? Arealtec Oy Kari Kumpulainen vain toimitusjohtaja

27.5.2011. Ensimmäinen ajatus nähdessäni tämän seminaarin aiheen oli, ai minäkö ennustaja? Arealtec Oy Kari Kumpulainen vain toimitusjohtaja Ennustajako, minäkö?? Ensimmäinen ajatus nähdessäni tämän seminaarin aiheen oli, ai minäkö ennustaja? Arealtec Oy Kari Kumpulainen vain toimitusjohtaja 1 Sisältö 1. Arealtec Oy lyhyesti 2. Mitä huomenna,

Lisätiedot

Ekovilla Oy 2010 multimediaesittely

Ekovilla Oy 2010 multimediaesittely Puukuitupohjaisia lämmöneristeitä valmistava Ekovilla Oy on 30-vuotias rakennusteollisuusyritys, joka toimii Kuusan-koskella. Yhtiöllä on tehtaat myös Kiimingissä ja Ylistarossa. Ekovilla on orgaanisten

Lisätiedot

Munksjö Älykästä paperiteknologiaa. Arvopaperin Rahapäivä Helsinki Pia Aaltonen-Forsell, CFO

Munksjö Älykästä paperiteknologiaa. Arvopaperin Rahapäivä Helsinki Pia Aaltonen-Forsell, CFO Munksjö Älykästä paperiteknologiaa Arvopaperin Rahapäivä Helsinki 15.9.2016 Pia Aaltonen-Forsell, CFO 1 2 3 4 Munksjö lyhyesti Strategia, markkinat ja liiketoiminta-alueet Taloudellinen kehitys ja taloudelliset

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus

10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus 10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus Wulff merkittävä toimistomaailman toimija Pohjoismaissa ö 1 Wulff-Yhtiöt lukuina ö 2 Wulff-Yhtiöt Oyj liikevaihdon jakautuminen vuonna 2010

Lisätiedot

Valaistus. Teollisuus. Case study. Carlo Casagrande. Valoisassa varastossa kelpaa työskennellä Lapinjärvi, Suomi

Valaistus. Teollisuus. Case study. Carlo Casagrande. Valoisassa varastossa kelpaa työskennellä Lapinjärvi, Suomi Valaistus Teollisuus Case study Carlo Casagrande Valoisassa varastossa kelpaa työskennellä Lapinjärvi, Suomi CoreLine Highbay Taustaa Vuonna 1959 perustettu Carlo Casagrande & Co Oy on kotimainen maahantuontiin

Lisätiedot

AINEETTOMAN OMAISUUDEN HUOLTOKIRJA

AINEETTOMAN OMAISUUDEN HUOLTOKIRJA AINEETTOMAN OMAISUUDEN HUOLTOKIRJA 1 Tämä huoltokirja on tarkoitettu yrityksesi aineettoman omaisuuden tunnistamiseen, oman osaamisen ja työn tulosten suojaamiseen sekä niiden hallintaan ja hyödyntämiseen.

Lisätiedot

MAKSULIIKEUUTISET 1 (5) JOULUKUU 2010. Yritysasiakkaat suosittelevat e laskua Kultalinkki ja taloushallinnon ohjelmistot SEPA aikaan

MAKSULIIKEUUTISET 1 (5) JOULUKUU 2010. Yritysasiakkaat suosittelevat e laskua Kultalinkki ja taloushallinnon ohjelmistot SEPA aikaan MAKSULIIKEUUTISET 1 (5) JOULUKUU 2010 Yritysasiakkaat suosittelevat e laskua Kultalinkki ja taloushallinnon ohjelmistot SEPA aikaan MAKSULIIKEUUTISET 2 (5) E laskulla rahanarvoisia etuja Tässä Maksuliikeuutisten

Lisätiedot

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin Viestintä strategian mahdollistajana Elisa Juholin 1.9.2016 Karu totuus Jopa yhdeksän kymmenestä strategian toimeenpanosta epäonnistuu Jopa yhdeksän ihmistä kymmenestä ei pysty konkreettisesti sanomaan,

Lisätiedot

KOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa

KOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa KOLIN ARVOISESTI Nyt ja tulevaisuudessa Kolin arvo-ohjeet 2014 1 HUOLEHDI PARHAASTA LAADUSTA Asetamme riman entistäkin korkeammalle! YRITTÄJÄ Ota omat arvosi näkyväksi osaksi toimintaasi. Kerro ne nettisivuillasi

Lisätiedot

PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT

PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT 29.9.2016 KontaktiVerkko Suomi Oy:n toimitusjohtaja ja Suomen Tuotekehitysyhdistys ry, Sytkyn toiminnanjohtaja 2014

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset SijoitusInvest 08 Sari Tulander Neomarkka Oyj, Aleksanterinkatu 48 A, 00100 Helsinki Neomarkka lyhyesti Neomarkka Oyj:n on sijoitusyhtiö, joka sijoittaa

Lisätiedot

#vibes2016 TERVETULOA. Enfo Digital Dimension Vibes 2016

#vibes2016 TERVETULOA. Enfo Digital Dimension Vibes 2016 TERVETULOA Enfo Digital Dimension Vibes 2016 LOISTE OY DIGITALISAATION AVULLA UUTTA LIIKETOIMINTAA - CASE LOISTE EERO LUHTANIEMI AGENDA Loiste-konserni Digitalisaatio Kehityshaasteet energiayhtiössä Talousprosessien

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Tulostiedote 1.1. - 31.12.27 Esitys 11.2. Toimintakatsaus Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Suominen yhteensä Milj. EUR Q4/27 Q4/26 27 26 Liikevaihto 54,1 54,2 215,2 22,6 Liikevoitto ennen arvonalennuksia

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 21/60 www.m1914.org Bible for Children, PO

Lisätiedot

Silent Gliss 9020/21, 9040/41 ja 5091 moottorit. Uusi moottorisukupolvi

Silent Gliss 9020/21, 9040/41 ja 5091 moottorit. Uusi moottorisukupolvi Silent Gliss 9020/21, 9040/41 ja 5091 moottorit Uusi moottorisukupolvi Elämää helpottavia innovaatioita Silent Glissillä on yli 40 vuoden kokemus sähkötoimisista verhokiskoista. Toimme ensimmäisenä markkinoille

Lisätiedot

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio,

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, 20.9.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Suvilahden ja Kivikon aurinkovoimalat PPA-uutuus Muuta aurinkoenergiaan

Lisätiedot

Kansainvälistymiseen tarvitset rohkean tarinan

Kansainvälistymiseen tarvitset rohkean tarinan Kansainvälistymiseen tarvitset rohkean tarinan Sisältömarkkinoinnilla kasvuun seminaari 6.6. / Kati Keronen Kuvalähde: https://www.flickr.com/photos/psd/8591351239 Tervehdys! @KatiKeronen Asiakaslähtöisen

Lisätiedot

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus 2015 Jyri Luomakoski toimitusjohtaja. Varsinainen yhtiökokous 2016

Toimitusjohtajan katsaus 2015 Jyri Luomakoski toimitusjohtaja. Varsinainen yhtiökokous 2016 Toimitusjohtajan katsaus 2015 Jyri Luomakoski toimitusjohtaja Varsinainen yhtiökokous 2016 Liikevaihto Uponor-konserni, M 2014 2015 Muutos Liikevaihto 1 023,9 1 050,8 2,6 % Orgaaninen kasvu 5,2 % ilman

Lisätiedot

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Harjoittelukoulujen juhlaseminaari Hämeenlinna Matti Lehti

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Harjoittelukoulujen juhlaseminaari Hämeenlinna Matti Lehti Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos Harjoittelukoulujen juhlaseminaari Hämeenlinna 2.9.2010 Matti Lehti Tietotekniikan ja tietoliikenteen läpimurrot 1900-luvulla avasivat tien digitaaliseen

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Vanerintuotanto ja kulutus

Vanerintuotanto ja kulutus Vanerintuotanto ja kulutus vuosina 2000, 2005, 2010 ja 2014 (milj. m 3 ) Vanerintuotanto ja kulutus 120,0 100,0 80,0 60,0 Vuosi Tuotanto Kulutus 2000 58,4 59,6 2005 73,3 72,5 2010 81,5 79,4 2014 98,9 94,1

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Toimitusjohtajat tentissä

Toimitusjohtajat tentissä Onko teknologiateollisuus sinun tulevaisuutesi? Teknologiateollisuus ry Eteläranta 10, PL 10, 00131 Helsinki puhelin 09 19231, faksi 09 624 462, www.teknologiateollisuus.fi Toimitusjohtajat tentissä 18.9.2012

Lisätiedot

LAADUN MERKITYS PALVELULIIKE- TOIMINNASSA. Arto Engbom 23.1.2015 Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Laatupäivä

LAADUN MERKITYS PALVELULIIKE- TOIMINNASSA. Arto Engbom 23.1.2015 Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Laatupäivä LAADUN MERKITYS PALVELULIIKE- TOIMINNASSA Arto Engbom Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Laatupäivä LAADUN MERKITYS PALVELULIIKETOIMINNASSA Arto Engbom Laatu ja kehitysjohtaja, Laitteet liiketoiminta-alue

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

UUSASIAKASHANKINTA. Johdanto

UUSASIAKASHANKINTA. Johdanto HINTAVASTAVÄITTEE T TYÖKIRJA.docx UUSASIAKASHANKINTA Johdanto Laatu on paras liiketoimintasuunnitelma M iten löytää enemmän ja parempia uusia asiakkaita, on yksi myyjän ydintaidoista. Millainen strategia

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

YIT:n maantieteellinen laajentuminen

YIT:n maantieteellinen laajentuminen 1 YIT:n maantieteellinen laajentuminen Hannu Leinonen Toimitusjohtaja Tilaisuus, analyytikoille, sijoittajille ja medialle 30.5.2008 2 Sisältö Maantieteellisen laajentumisen strategian toteuttaminen YIT:n

Lisätiedot

Markkinoinnilla kasvua & työtä!

Markkinoinnilla kasvua & työtä! Markkinoinnilla kasvua & työtä! Oulun Kauppakamarin Kevätforum 13.5.2016 Anne Korkiakoski Meillä on tehtävä, jotta suomalaiset yritykset lisäisivät panostuksia markkinointiin, koska silloin osaamisemme,

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 1.1. - 30.6.2006 10.8.2006 toimitusjohtaja Tapani Kiiski www.raute.com Kysyntä jatkuu hyvänä Vaneriteollisuuden markkinatilanne hyvä päämarkkina-alueilla lukuunottamatta Pohjois-Amerikkaa.

Lisätiedot

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU KEKSINTÖSÄÄTIÖ JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU 18.1.2011 / Avainklubi Pekka Rantala, Kusti Alasalmi Riitta Ahola, Timo Kilpinen, Antti Niemi, Pauliina Sievänen Maailma tarvitsee keksintöäsi Keksijätutkintoa sjä

Lisätiedot

Nostetta kuormankäsittelyyn

Nostetta kuormankäsittelyyn Kuormausnosturit Vaihtolavalaitteet Ajoneuvotrukit Takalaitanostimet Puutavara- ja kierrätysnosturit Nostetta kuormankäsittelyyn www.hiab.com Hiab tuntee kuormankäsittelyn toimialat ja niiden erityispiirteet.

Lisätiedot

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi Raportin on laatinut FiHTAn toimeksiannosta Harri Luukkanen, Eco-Intelli Ky, 29.8.. 1 Yhteenveto kokonaiskehityksestä Lääkintälaitteiden vienti jatkuu aikaisemmalla korkealla tasolla Useimmat viennin pääryhmät

Lisätiedot

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA 2.4.2011 Petteri Pihlajamäki Executive Vice President, Pöyry Management Consulting Oy Esityksen

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Ibero Liikelahjat osaksi Wulff-konsernia

Ibero Liikelahjat osaksi Wulff-konsernia Ibero Liikelahjat osaksi Wulff-konsernia Wulff-Yhtiöt on ostanut 28.9.2008 Ibero Liikelahjat Oy:n koko osakekannan Progift Oy:ltä. Yrityskauppa vahvistaa Wulff-konsernin liikelahjamyyntiä ja asemaa liikelahjamarkkinoilla.

Lisätiedot

NICOLA TESLA LAURI JA JUHANI

NICOLA TESLA LAURI JA JUHANI NICOLA TESLA LAURI JA JUHANI LAPSUUS Syntyi 9. heinäkuuta 1856 Samiljanin kylässä sen aikaisessa Itävallan keisarikunnassa. Hän syntyi keskiyöllä ja tarinan mukaan ukkosmyrskyn aikaan. Nicolan lisäksi

Lisätiedot

Jorma Kaimio toimitusjohtaja WSOY CMD, WSOY

Jorma Kaimio toimitusjohtaja WSOY CMD, WSOY Jorma Kaimio toimitusjohtaja CMD, 2003 2 Liikevaihto, milj. euroa EBITA, milj. euroa 80 70 60 2,6 1,1 1,1 16,1 1,3 1,4 5,0 12,7 50 40 30 20 10 0-10 1,6 1,0 13,4 11,8 17,0 15,1 14,7 31,3 44,2 29,2 37,9-6,6-6,7-5,9-7,9

Lisätiedot

Potkua peruskoulun tvt-taitoihin sekä sosiaalisen median käyttöön Jyväskylä, Oskari Uotinen viestintäkonsultti, yrittäjä

Potkua peruskoulun tvt-taitoihin sekä sosiaalisen median käyttöön Jyväskylä, Oskari Uotinen viestintäkonsultti, yrittäjä Potkua peruskoulun tvt-taitoihin sekä sosiaalisen median käyttöön Jyväskylä, 22.10. Oskari Uotinen viestintäkonsultti, yrittäjä Tutustuminen ja esittelyt Ketäs te olette? Etsi täältä sellainen henkilö,

Lisätiedot

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK 1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Kannattava aurinkosähköinvestointi

Kannattava aurinkosähköinvestointi Kannattava aurinkosähköinvestointi -aurinkosähköjärjestelmästä yleisesti -mitoittamisesta kannattavuuden kannalta -aurinkoenergia kilpailukyvystä Mikko Nurhonen, ProAgria Etelä-Savo p. 043-824 9498 senttiä

Lisätiedot

AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA

AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA AUTOMAATIOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA Suomen teollisuuden kilpailukyky perustuu yhä enemmän tietotaitoon. Automaation avulla osaaminen voidaan hyödyntää tehostuvana tuotantona. Automaatiotekniikan koulutusohjelman

Lisätiedot

Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla

Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla Pikokaasu loppuseminaari 13 kesäkuuta 2013 Tatu Lyytinen VTT Teknologian Tutkimuskeskus 2 Tatu Lyytinen

Lisätiedot

F-Secure Oyj:n yhtiökokous 2011 Toimitusjohtajan katsaus

F-Secure Oyj:n yhtiökokous 2011 Toimitusjohtajan katsaus F-Secure Oyj:n yhtiökokous 2011 Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio Protecting the irreplaceable f-secure.com F-Secure tänään Globaali liiketoiminta Tytäryhtiöt 16 maassa Yli 200 operaattorikumppania

Lisätiedot

KONE Pörssiaamu 5.3.2013, Helsinki Henrik Ehrnrooth, CFO

KONE Pörssiaamu 5.3.2013, Helsinki Henrik Ehrnrooth, CFO KONE Pörssiaamu 5.3.2013, Helsinki Henrik Ehrnrooth, CFO 2012: Vahvaa kehitystä ja ennätyskorkea rahavirta 2012 2011 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut tilaukset Me 5 496,2 4 465,1 23,1

Lisätiedot

Pohjoiskalotilla toimivasta pienestä laitetoimittajasta merkittäväksi kansainväliseksi järjestelmätoimittajaksi

Pohjoiskalotilla toimivasta pienestä laitetoimittajasta merkittäväksi kansainväliseksi järjestelmätoimittajaksi Pohjoiskalotilla toimivasta pienestä laitetoimittajasta merkittäväksi kansainväliseksi järjestelmätoimittajaksi Tuomo Juntikka, Civ. Ing. Hallituksen puheenjohtaja Paakkola Conveyors Oy Historiikki Yritys

Lisätiedot

Liikeidea. Etunimi Sukunimi

Liikeidea. Etunimi Sukunimi Liikeidea Funidata Oy on perustettu maaliskuussa 2016 Tampereen yliopiston, Jyväskylän yliopiston, Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston yhteisen Opintohallinnon tietojärjestelmän modernisointi OTM-hankkeen

Lisätiedot

KONEen osavuosikatsaus tammi syyskuulta 2013

KONEen osavuosikatsaus tammi syyskuulta 2013 KONEen osavuosikatsaus tammi syyskuulta 2013 22. lokakuuta 2013 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja KONE pitää matkustajat liikkeessä liukuporrasinnovaatioilla. KONEen viimeisin liukuporrasinnovaatio, KONE

Lisätiedot

4 ensimmäistä sähköpostiasi

4 ensimmäistä sähköpostiasi 4 ensimmäistä sähköpostiasi 1 Ohjeet Nyt rakennetaan neljä viestiä, jotka voit lähettää sähköpostilistallesi. Jos et vielä osaa rakentaa sähköpostilistaa, lue tämä kirjoitus: http://www.valmentaja-akatemia.fi/sahkopostilista/

Lisätiedot

Suvilahden energiavarasto / Perttu Lahtinen

Suvilahden energiavarasto / Perttu Lahtinen Suvilahden energiavarasto 24.5.2016 / Perttu Lahtinen Helenin kehitysohjelman tavoitteena on hiilineutraali Helsinki 2050.Tämän saavuttamiseksi kehitämme jatkuvasti uusia teknologioita ja innovaatioita.

Lisätiedot

Bravidan David Ednerin haastattelu

Bravidan David Ednerin haastattelu Bravidan David Ednerin haastattelu Bravida on pohjoismaiden johtava kiinteistöjen teknisten asennusten sekä huolto- ja ylläpitopalvelujen kokonaistoimittaja, jolla on noin 9 000 Keväällä 2016 Symbrio haastatteli

Lisätiedot

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja Lauri Oksanen Head of Research 27.9.2010 Nämä kommentit ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Nokia Siemens Networksin

Lisätiedot

SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS

SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS MAATALOUSKONETEOLLISUUS JA AGROTEKNOLOGIAVERKOSTO Suomalaisen maatalouskoneteollisuuden liikevaihto ja vienti on kasvanut huomattavasti 1990-luvun alusta Alan liikevaihto

Lisätiedot

Innovation Thursday Helsinki 7.4.2016 Pirjo Rinnepelto

Innovation Thursday Helsinki 7.4.2016 Pirjo Rinnepelto Puhdas teknologia liiketoiminnan ja innovaatioiden lähtökohtana Innovation Thursday Helsinki 7.4.2016 Pirjo Rinnepelto Esityksen sisältö Cleantech Suomessa missä mennään ja vieläkö mahtuu mukaan? Caset:

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Olli Tuomivaara Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa työpaja 25.8.2014. Aurinkoenergian globaali läpimurto 160000

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille 2014 2016 Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta 22.1.2014 Janne Känkänen Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittäminen 2014-2016

Lisätiedot

Näin eläketurvakeskuslaiset saatiin houkuteltua mukaan strategian muokkaamiseen. Kati Kalliomäki Fountain Parkin aamutilaisuus 1.9.

Näin eläketurvakeskuslaiset saatiin houkuteltua mukaan strategian muokkaamiseen. Kati Kalliomäki Fountain Parkin aamutilaisuus 1.9. Näin eläketurvakeskuslaiset saatiin houkuteltua mukaan strategian muokkaamiseen Kati Kalliomäki Fountain Parkin aamutilaisuus 1.9.2016 Esityksen sisältö Pari sanaa Eläketurvakeskuksesta Strategiatyö vaihe

Lisätiedot

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET Kurssin esittely Sähkömagneettiset ilmiöt varaus sähkökenttä magneettikenttä sähkömagneettinen induktio virta potentiaali ja jännite sähkömagneettinen energia teho Määritellään

Lisätiedot

DIGITALISAATION HYÖDYNTÄMINEN JÄTEHUOLLOSSA

DIGITALISAATION HYÖDYNTÄMINEN JÄTEHUOLLOSSA DIGITALISAATION HYÖDYNTÄMINEN JÄTEHUOLLOSSA 4.10.2016 Hanna-Liisa Järvinen Yhtiö on perustettu vuonna 2002 Yhtiö on perustettu vuonna 2002 Yhtiö on kuulunut RenoNorden ASA Group:iin vuodesta 2013 Yhtiö

Lisätiedot

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana - kokemuksia EU-hankkeista Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, 9.10.2013 Jyrki Raitila, VTT Taustaa VTT (Jyväskylä) ollut mukana useissa EU- ja maakuntaprojekteissa,

Lisätiedot

Vientimarkkinointia verkossa: Asiakasymmärrys. Workshop 13.11.2014 17/11/14 1

Vientimarkkinointia verkossa: Asiakasymmärrys. Workshop 13.11.2014 17/11/14 1 Vientimarkkinointia verkossa: Asiakasymmärrys Workshop 13.11.2014 17/11/14 1 Agenda tänään 1. Digitaalisuus, Some ja Verkkokauppa 2. Asiakasymmärrys KATI SAARI Strategi Kati Varhee (MS ECON) on toiminut

Lisätiedot

Verkkokauppa ja Kotisivut

Verkkokauppa ja Kotisivut Kaupan liiton verkkokauppa -koulutus 2011 6.4.2011 Hotelli Radisson Blu Royal Verkkokauppa ja Kotisivut Markku Korkiakoski, Vilkas Group Oy Agenda Vilkas Group Oy:n esittely Käsitteitä? Monikanavainen

Lisätiedot

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus Liikevoittomarginaali parani Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Mikko Puolakka, talous- ja rahoitusjohtaja 25. lokakuuta 2016 Keskeistä kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Maankäyttötieteiden laitos Geoinformatiikan tutkimusyhmä Julkisen tiedon avaaminen - tutkimustietoa avaamispäätöksen tueksi Tarve Paikkatietojen

Lisätiedot

KONEen tilinpäätös 2013

KONEen tilinpäätös 2013 KONEen käyttäjälähtöistä suunnittelua. KONEen tilinpäätös 2013 Uudella ja intuitiivisella kosketusnäytöllä ohjaat nyt helposti myös hissiä. 28. tammikuuta 2014 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja Q4 2013:

Lisätiedot

Pälkäneen Valokuitu Oy

Pälkäneen Valokuitu Oy INFO 15.09.2016 INFO 16.09.2016 Tervetuloa Pälkäneen Valokuitu Oy:n järjestämään infotilaisuuteen valokuituverkon rakentamisesta ja verkossa tarjottavista palveluista Pälkäneen kunnan alueelle Pälkäneen

Lisätiedot

KONEen osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 2014

KONEen osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 2014 Tähtäimessä vieläkin vihreämpi huolto KONE etsii jatkuvasti uusia, innovatiivisia tapoja vähentää toimintojensa ympäristövaikutuksia. Huoltomiehillämme on maailmanlaajuisesti käytössään 10,000 huoltoautoa.

Lisätiedot