Malmin sairaala 100 vuotta sivu 4

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Malmin sairaala 100 vuotta sivu 4"

Transkriptio

1 Terveiset H e l s i n g i n k a u p u n g i n t e r v e y s k e s k u k s e n h e n k i l ö s t ö l e h t i 4/2008 Malmin sairaala 100 vuotta sivu 4 Hammaslääkärin strategia sivu 14 Kouluterveyskysely sivu 20 Martti Syrjälä HYKS:n johdossa sivu 24

2 Terveiset 4/2008 Helsingin kaupungin terveyskeskuksen henkilöstölehti 28. vuosikerta To i m i t u s Siltasaarenkatu 13, 3. krs. PL Helsingin kaupunki puh. (09) Snellman Markus HKI/Terke P ä ä t o i m i t t a j a Matti Toivola t o i m i t u s s i h t e e r i Markus Snellman To i m i t u s n e u v o s t o Elisa Arles Virpi Heikkinen Seija Hiekkanen Ina Ihalainen Harriet Jacobson Hannele Kopilow Marja-Sisko Luomanpää Mira Reijonen Kati Sahlsten Eeva Sandelin Antti Sorva Sisältö 4 Malmi 100 vuotta 7 Iäkkäiden hoitotahto ja palliatiivinen hoito 10 Koskelan tupakoimattomuusprojekti 13 Espanjalainen Hope 14 Hammaslääkärin strategia 16 Neuvolan ja suun terveydenhuollon yhteistyö 18 Kotihoidon tekstit tiedon välittäjinä 20 Kouluterveyskysely 22 Perheverkostomalli pysyväksi 23 Lasten turhia röntgentutkimuksia hyvä välttää 24 Martti Syrjälä HYKS:n johdossa 26 Uusi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos aloittaa Rohto-palkinto Töölöön 28 Työ tutuksi Kysymyksiä henkilöstöpäällikölle 29 Työsuojeluterveiset Sairauspoissaolot ja niiden hallinta 30 Laatuterveiset Toimintajärjestelmää kehittämässä 31 Potkua elämään Auroralle hopeaa kotikentällä 32 Potkua elämään Otos vai teos? 34 Messuillaan Nuoret uravalintaa tekemässä 34 Henkilöstön juhlissa 35 Terveystempaus Kulttuuritalolla 35 Harjannostajaiset K a n s i k u v a Hammaslääkäri Nora Savanheimo ja hammashoitaja Erja Rantakokko. K u v a Kimmo Brandt T a i t t o Meri Jähi P a i n o Libris ISSN Terveiset 1/09 ilmestyy Aineiston tulee olla toimituksessa mennessä. Koskelan sairaalan osasto F4.

3 Pääkirjoitus Markus Snellman Katse vuoteen 2009 ja siitä eteenpäin Kimmo Brandt Helsingin talousarviovalmistelun käynnistyessä alkuvuodesta 2008 näköpiirissä oli vain joitakin heikkoja signaaleja kansainvälisen talouden epävarmuudesta ja valmistelun pohjana olivat nykytilannetta paremmat talouden näkymät. Lähtökohtana kaupungin ja myös terveydenhuollon vuoden 2009 talousarviossa on, että Helsinki panostaa jatkossakin laadukkaisiin palveluihin ja pitää investointitasoa yllä. Tämä lähtökohta näkyy myös terveydenhuollon ensi vuoden talousarviossa. Lisäyksiä kuluvaan vuoteen verrattuna on runsaasti. Vuoden 2009 talousarviossa saamme lähes 15 miljoonaa euron lisäyksen toimintojen laajentamiseen. Rahoitus kohdentuu terveysasemat-, kotihoito-, hammashuolto-, akuuttisairaala- ja psykiatriaosastoille. Terveyskeskuksen talousarvion keskeinen palvelurakenteeseen liittyvä muutos on taata hyvät ja laadukkaat palvelut vanhusväestölle siirtämällä hoivan painopistettä edelleen pitkäaikaissairaalasta koteihin. Tämä edellyttää lisävoimavaroja sekä kotihoitoon että sitä tukeviin toimintoihin. Vastaavasti voimavaroja vähennetään pitkäaikaisesta sairaalahoidosta. Ensi vuoden talousarviossa kohdennetaan lisävoimavaroja myös eritoten nuorten terveyden edistämiseen, mikä näkyy lisäyksenä koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoon. Sähköisen asioinnin parantamiseen panostetaan lisävoimavaroin. Rahoituksessa on myös otettu huomioon pääkaupunkiseudun yhteistyöryhmissä sovitut toimenpiteet, joista talousarviossa näkyy panostus pääkaupunkiseudun yhteisiin hammashuollon hankkeisiin. Ensi vuoden lisäyksistä huolimatta on kuitenkin pidettävä mielessä julkisen talouden pitkän aikavälin haasteet. Kansainvälisen valuuttarahaston mukaan julkisten palvelujen kysyntää tulisi hillitä ja kilpailua näiden palvelujen tuotannossa tulisi vahvistaa pyrittäessä rajoittamaan kustannuksia palveluja vaarantamatta. Tulevan valtuustokauden keskeisesti linjattavia asioita tulevatkin olemaan toimintamenojen sopeuttaminen käytettävissä olevaan tulopohjaan sekä palvelutuotannon tuottavuuden lisääminen. Meidän on myös lähitulevaisuudessa seurattava talouden kehitystä erityisen tarkoin ja oltava valmiita nopeaan reagointiin tarpeen vaatiessa. Mahdollista on, että Helsinki joutuu kattamaan verotulojen vähentymisen seurauksena syntyvää rahoitusvajetta lainanotolla. Tulevina vuosina on varauduttava talousarviomäärärahojen nollakasvuun tai jopa vähentymiseen. Tässä talouden tilanteessa ja kun terveydenhuollossa palvelutarve samanaikaisesti väestön ikääntymisen myötä kasvaa, tiukan taloudenpidon tärkeys korostuu entisestään. Myös palvelutuotannon kustannustehokkuuden parantaminen käy yhä välttämättömämmäksi. On myös kyettävä keskittymään kaikkein olennaisimpien tehtäviemme hoitamiseen ja osattava karsia vähemmän tärkeää. Talouden heikkenemisen keskellä terveydenhuollon toimintaympäristö on muutoinkin muutosten kourissa. Kunta- ja palvelurakenneuudistushankkeella (Paras) uudistetaan kuntarakennetta ja palveluverkkoa. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (KASTE) ja siihen liittyvien lukuisten hankkeiden avulla pyritään uudistamaan vuosien aikana sosiaali- ja terveyspoliittiset tavoitteet. Kansanterveys- ja erikoissairaanhoitolain yhdistävällä terveydenhuoltolailla uudistetaan vuodesta 2010 alkaen maamme terveyspalvelujärjestelmän rakenteita ja toimintojen järjestämistapaa olennaisesti. Helsingissä mm. nämä uudistamiseen tähtäävät valmisteluprosessit ja -toimet ovat merkinneet suurta määrää oman toiminnan kehittämishankkeita sekä lisääntyvää yhteistoimintaa ja yhteistä palvelutuotantoa pääkaupunkiseudun kuntien kanssa. Viimeksi mainituista pisimmälle ovat edenneet ensi vuonna käynnistyvä pääkaupunkiseudun yhteinen hammashuollon päivystys Meilahden alueelle valmistuvassa yhteispäivystyssairaalassa, suun erikoishoidon yksikkö Ruskeasuolla sekä yhteinen yritystyöterveydenhuolto Vantaan liikelaitoksen toimintana. Toiminnan, prosessien ja palvelurakenteiden jatkuva kehittäminen on välttämätöntä ja toivottavaa. Uusien käynnistettävien kehittämishankkeiden osalta peräänkuulutan kuitenkin myös kriittisyyttä. Jo nyt on havaittavissa väsymistä valtavaan hankemäärään ja niiden hallitsemiseen. Pääkaupunkiseudun kunnissa on käynnissä tai suunnitteilla yhteensä 125 sosiaali- ja terveydenhuollon sellaista hanketta, joihin rahoitusta tulee kuntien lisäksi jostain ulkopuolelta. Luvussa ei ole huomioitu kuntien omarahoitteisia hankkeita. Meidän on varottava ylittämästä jaksamistamme niin, ettemme enää selviä ensisijaisesta tehtävästämme, potilaidemme hoidosta. Kiittäen terveyskeskuksen koko henkilökuntaa kuluneen vuoden ponnisteluista helsinkiläisten hyväksi toivotan lepoa antavaa, rentouttavaa ja rauhallista joulua ja menestyksellistä uutta vuotta 2009! Matti Toivola toimitusjohtaja 3

4 Historiallisissa asuissa Sari Jalkanen, Maritta Lindholm, Riitta Husso, Leila Nieminen, Nina Ahola ja Sari Kilpeläinen. Malmi 100 vuotta Malmin sairaalan vietti 100-vuotisjuhliaan 24.9 aurinkoisessa ja hienossa syyssäässä. Malmin päivystysyksikön ylilääkäri Antti Kohvakka valottaa Malmin sairaalatoiminnan historiaa ja tulevaisuutta puheessaan, joka pidettiin juhlissa. Antti Kohvakka ja johtajalääkäri Päivi Koivuranta-Vaara. Te k s t i y l i l ä ä k ä r i A n t t i K o h v a k k a K u v a t M a r k u s S n e l l m a n 1900-luvun alussa Suomen ja Helsingin seudun tautipanoraamaa hallitsivat kulkutaudit (isorokko, rutto, kolera, lavantauti) ja tuolloinen suurin kansantautimme, tuberkuloosi, jota siihen aikaan kutsuttiin valkoiseksi rutoksi. Kuolevuus näihin kaikkiin tauteihin oli suurta. Ensimmäiset 30 vuotta Infektiotautitilannetta helpottamaan Helsingin pitäjään perustettiin vuonna 1908 kunnanlääkärin virka sekä kulkutautisairaala pieneen puurakennukseen Malmille. Näissä puitteissa alkoi Malmin sairaalan nyt 100 vuotiaaksi ehtinyt historia. Vuonna 1916 toteutettiin Malmin sairaalan ensimmäinen laajennus. Siinä kulkutautisairaalan läheisyydessä sijainnut vanha huvilarakennus sisustettiin kunnan sairaalaksi, jonka vuodeluku oli 14. Rakennus varustettiin sen ajan huipputekniikalla uunilämmityksellä ja sähkövalolla. Vuosisadan alkupuolella Malmin kulkutauti- ja kunnansairaalassa hoidettiin lähinnä infektiopotilaita muiden potilaiden määrän kasvaessa vähitellen. Diagnostiikka perustui oirekuvan selvittelyyn ja keuhkojen kuunteluun. Nämä taidot lääkärin on tänäkin päivänä hyvä osata. Keuhkojen kuuntelu tehtiin aina 1930-luvun alkuun asti puustetoskoopilla, millä itse asiassa kuuluu yllättävän hyvin. Infektioiden hoito rajoittui elimistön omien puolustuskeinojen tukemiseen. Keinoista tärkein oli vuodelepo, kuten nykyisinkin. Kipu- ja särkylääkkeiden ohella tehokkaita lääkkeitä oli pitkälle 1940-luvulle vain neljä: kinini malariaan, digitaliksen lehtivalmisteet sydämen vajaatoimintaan, kilpirauhasvalmiste kilpirauhasen vajaatoiminnan hoitoon ja vuonna 1879 keksitty nitroglyseridi nitro angina pectoriksen, sepelvaltimotaudin hoitoon. 4

5 40-luvulla saatiin penisilliini, mikä edelleenkin on perusantibiootti infektioiden hoidossa. Ensimmäinen tubi-basilliin tehoava lääke streptomysiini keksittiin vuonna Kamferi oli myös paljon käytetty lääke, melkeinpä kaikkien sairauksien hoidossa. Kamferin suuri käyttö ihmetyttää, koska jo keskiajalta löytyy salernolaisen koulukunnan julkaisu: Kamfora per nares, castrat odore mares eli kamferin haistelu kastroi hajullaan uroot luvun alussa alettiin jo ymmärtää, miten kulku- ja yleensäkin infektiotaudit leviävät ja miten leviämistä voidaan ehkäistä. Helsingin kulkutautisairaalassa silloisen pysyväisohjeen mukaan saivat hoitajattaret ottaa vastaan vieraita vain sairaalan puistossa ja kulkutautivaaran takia heidän oli pysyttävä kolmen metrin päässä vieraasta. Eräskin hoitaja kertoi myöhemmin muistelmissaan, ettei ollut ihme että hän noissa olosuhteissa jäi naimattomaksi. Kamferista ja kolmen metrin säännöstä huolimatta väestö Suomessa ja Helsingin seudulla lisääntyi niin, että Malmille piti rakentaa uusi, suurempi sairaala. Vuonna 1930 eli 15 vuotta ensimmäisestä lisärakentamisesta valmistuikin uusi, ajanmukainen kolmikerroksinen tiilinen sairaalarakennus (nykyinen rakennus 1). Sairaalarakennuksessa sairaansijamäärä oli 38 ja siinä sijaitsivat mm. leikkaus- ja röntgenhuoneet, pieni laboratorio ja apteekki. Päärakennuksen viereen noin 15 metrin etäisyydelle rakennettiin tiilestä osittain kaksi kerroksinen kulkutautiosasto (nykyinen rakennus 3), johon tuli 15 sairaansijaa. Vanhan kulkutautisairaalan rakennukseen sovitettiin 9-paikkainen tubi-osasto. Lisäksi tubi-tilanteen takia rakennettiin kunnansairaalan viereiselle alueelle v valmistunut yksi kerroksinen rakennus 20 sairaansijalle. Vuodesta 1908 vuoteen 1938 eli kolmessakymmenessä vuodessa Malmille oli syntynyt silloisen mittapuun mukaan melko suuri sairaalayhteiskunta. Rakennuksia oli yhteensä seitsemän ja sairaansijoja 93. Lääkäreitä oli potilaita hoitamassa kaksi, joista toinen hoiti kulkutautiosastoa ja tuberkuloosiosastoa, toinen lasarettiosastoa. Sodan jälkeen osaksi Helsinkiä Vuonna 1930 valmistuneessa sairaalarakennuksessa oli huone ylihoitajattarelle ja hoitajattarille. Lääkärithän saivat oman työhuoneen osastoilla vasta joskus 60-luvulla. Yleensäkin lääkärinvirkoja oli luvulla Suomessa vähän. Pieniä sairaaloita hoiti yksi lääkäri, jonka katsottiin voivan hoitaa osastoilla potilasta. Lääkäreiden päivystysrinki koostui 1-2 lääkäristä. Suurin osa henkilökunnasta asui sairaala-alueella, hoitajattaret jopa osastojensa yhteydessä olevissa huoneissa, joista heidät iltaisin ja öisin tarvittaessa kutsuttiin apuun. Epäilemättä käytännöllistä, taloudellista ja ekologista. Sairaaloita johti itsevaltiaasti ylilääkäri tai dominantti ylihoitajatar. Lääkintöhallitus ei sanottavasti käskykirjeitä lähettänyt eikä tiedusteluja tehnyt. Potilaat eivät myöskään hoidon laadusta tai henkilökunnan käyttäytymisestä valittaneet. TEO:a ei ollut. Ylilääkärin tärkein paperisota oli taloudenhoitajan esittämien laskujen hyväksyminen, mikä jo silloin koettiin turhauttavana. Pegasos tunnettiin vain Kreikan mytologian tarunomaisena siivekkäänä hevosena. Sotavuosina rakennus 1:ssä toimi sotilassairaala. Heti sodan jälkeen vuonna 1946 sairaala siirtyi Helsingin kaupungin sairaalaksi ja se nimitettiin Malmin sairaalaksi. Liitosalueen mukana siirtyi Helsingin kaupungin piiriin noin asukasta kaupungin asukasluvun oltua ennen liitosta sairaalan sairaansijamäärä ylitti ensimmäisen kerran 100 sairaansijan määrän noustuaan 103:een. Tässä vaiheessa potilaita oli hoitamassa ylilääkäri, kaksi apulaislääkäriä, ylihoitaja, 5 osastonhoitajaa ja 12 sairaanhoitajaa, apuna talous- ja huoltohenkilöstöä. Virkoihin saatiin nimittää Helsingin maalaiskunnan palveluksessa olevat viranhaltijat. Konsultoiva röntgenlääkäri kävi kerran viikossa. Sisätautien osastolle otettiin vuonna potilasta (v n ) ja kirurgiselle osastolle 669 potilasta. Poliklinikalla kävi (7 6000) uutta potilasta, näistä päivällä vastaanottoaikaan. Laboratoriotoimintaa vahvistettiin vuonna 1952 konsultoivalla laboratoriolääkärillä. Ensimmäinen anestesialääkäri palkattiin kirurgiaa helpottamaan Punakukkokin on sairaala-alueella vieraillut; pahimmiten vuonna 1950, jolloin asuntolana silloin palvellut vanha kunnansairaalan päärakennus paloi. Viimeisin palohälytys tapahtui noin 2 kuukautta sitten rakennus 1:n hallintokerroksessa, jossa ylihoitajan leivät kärysivät leivänpaahtimessa. Malmin henki Historian dokumentit ja eletty elämä kertoo, että sairaalassa on ollut jatkuvaa tilanahtautta ja paikkapulaa, mikä on ollut seurausta väestön ja potilaiden määrän lisääntymisestä ja ikääntymisestä, potilaiden muuttumisesta aikaisempaa raskashoitoisemmiksi sekä lääketieteellisten tutkimus- ja hoitomahdollisuuksien kehittymisestä. Historia myös kertoo, että sairaalan johto ja yleensäkin henkilökunta on aina herkästi joskus mediaakin apuna käyttäen viestittänyt ongelmista eteenpäin kaupungin sairaanhoidosta vastaaville, jotka sitten yhdessä poliittisen päätäntävallan kanssa ovat ongelmien ratkaisuun paneutuneet. Tältä pohjalta sairaala-alueen lisä- ja uudisrakentamiset, 5

6 ...Malmi 100 vuotta Maljan nostavat Antti Kohvakka, toimitusjohtaja Matti Toivola, apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkonen, kaupunginvaltuuston pj Rakel Hiltunen ja kaupunginhallituksen pj Suvi Rihtniemi (selin). ajanmukaisen laitekannan hankinnat ja henkilökunnan lisäämiset sekä heille rakennetut asunnot ovat kiitettävästi toteutuneet läpi vuosikymmenien ja mahdollistaneet potilaiden tehokkaan ja asianmukaisen hoidon. Kuluneen 100 vuoden aikana Malmin sairaalassa on hoidettu satojatuhansia potilaita. Sairaalassa on ollut työssä ja koulutettavana tuhansia lääkäreitä, hoitajia ja muuta henkilökuntaa. Osalle työntekijöistä työnteko Malmilla on täyttänyt suurimman osan heidän työvuosistaan jopa koko työuran. Kaikki Malmilla työskennelleet ovat omalta osaltaan olleet luomassa niin sanottua Malmin henkeä, minkä avulla on päästy yli vaikeidenkin aikojen. Kohti yhteispäivystyssairaalaa Huomisen historiaa eletään ja muokataan nyt. Se tulee Malmin sairaalan, niin päivystyskuin akuuttiyksikönkin, osalta näillä näkymillä olemaan pitkälti yhteispäivystyshistoriaa. Urheilusanastolla ilmaistuna verryttely tähän alkoi vuonna 1986, jolloin terveyskeskuspäivystys tuotiin sairaalaan sisätauti- ja kirurgian päivystyksen rinnalle. Varsinaisen startin voidaan katsoa ammutun vuodenvaihteessa HUS-sairaanhoitopiiriuudistuksen myötä, jolloin Malmin sairaalasta tuli terveyskeskussairaala ja sairaalaan perustettiin päivystystoimintojen yksikkö. 6 Nykyisellään, Helsingin terveysviraston siirryttyä uuteen organisaatiomalliin, on Malmin sairaalassa hiottu päivittäistoimintojen ohella päivystysyksikön siirtymistä vuonna 2013 Malmille valmistuvaan uuteen, ajanmukaiseen, nykyisellä huipputekniikalla varustettuun ja muutostarpeet mahdollistavaan itäiseen yhteispäivystyssairaalaan. Helsingissä yhteispäivystys tarkoittaa terveyskeskuksen akuuttisairaalan tuottamaa palvelukokonaisuutta, joka sisältää keskitetyn terveyskeskuspäivystyksen iltaisin ja viikonloppuisin sekä perustason sisätautien päivystyksen ja perustason kirurgisen päivystyksen ympäri vuorokauden. Yhteispäivystystä vahvistetaan psykiatrian, geriatrian sekä infektiotautien osaamisella. Päivystystä tukevat laboratorio-, kuvantamis-, sosiaali-, fysioterapia-, tarkkailu- ja vuodeosastopalvelut. Uusina toimintoina nykyiseen verrattuna sairaalaan tulee päivystysosasto ja infektioosasto. Infektio-osaston yhden hengen huoneet ovat alipaineistettuja, joten viimeistäänkin vuonna 2013 voidaan aikaisemmin säädetty kolmen metrin lähestymissääntö virallisestikin kumota. Yhteispäivystyksen ja erityistason erikoissairaanhoidon päivystyspotilaiden hoidon porrastus ja hoitopaikan valinta tehdään HUS:n kanssa sovitulla potilasohjauksella ja hoitopaikan valinnalla. Yhteispäivystyksessä toimii yhden oven periaate sekä viivytyksetön potilaiden luokittelu ja eteenpäin ohjaus tuloaulassa. Näitä asioita ollaan oman kehittämistoiminnan lisäksi työstetty parin viime vuoden aikana pääkaupunkiseudun päivystyshankkeen parissa. Itäisen yhteispäivystyssairaalan rakennushanke sisältää uudisrakennusosan sekä suojeltavat rakennukset 1 ja 3. Rakennukseen sijoitetaan päivystys- ja valvontaosastot (16ss ja 10 ss), kolme kappaletta 24 sairaansijan potilasosastoa ja yksi 18 potilaan infektio-osasto, yhteensä 116 osastosairaansijaa eli 32 enemmän kuin nykyisin. Lisäksi päivystyspoliklinikan sairaansijat lisääntyvät 11:llä. Sairaansijamäärien lisäys ja toiminnan monipuolistaminen on otettu huomioon henkilökuntarakenteessa ja -mitoituksessa. Lääkärityövoimaa, erikoistuvat lääkärit ja sairaalalääkärit, ostetaan HUS:lta kuten nyt syyskuun alusta on jo tehty. Tämä omalta osaltaan syventää hyvää yhteistyötä HUS:n kanssa. Uuden itäisen yhteispäivystyssairaalan suunnitteluryhmissä on ollut vahva edustus Malmin sairaalan henkilökunnasta kautta linjan. Jo tätäkin taustaa vasten on varmaa, että henkilökunta tulee ottamaan uuden ajanmukaisen sairaalan omakseen ja siirtämään sinne Malmin hengen hoidettavien potilaiden parhaaksi. Toivotan kaikkea hyvää Malmin sairaalan seuraavalle uudelle vuosisadalle.

7 Iäkkäiden hoitotahdon ja palliatiivisen hoidon tavoitteina on hyvä elämänlaatu Mikä on iäkkään kirjallisen hoitotahdon merkitys tämän hoidolle? Miten palliatiiviset hoitomenetelmät auttavat iäkästä tämän elämän loppuvaiheessa? Miten tutkimus tukee käytännön hoitotyötä? Näistä kysymyksistä ja muustakin keskustelimme geriatri Marja-Liisa Laakkosen kanssa. Marja-Liisa työskentelee Laakson sairaalan kuntoutusosaston apulaisylilääkärinä. Lisäksi hän tekee iäkkäiden potilaiden hoitoon liittyvää tutkimustyötä. Geriatri Marja-Liisa Laakkosen mielestä paras paikka tehdä hoitotahto on tehdä se kotioloissa, esimerkiksi kotihoidon tai kotisairaalan potilaana ollessa. Hoitotahdon tekeminen on usein prosessi. Asiasta tulisi keskustella iäkkään kanssa useammankin kerran. Te k s t i j a k u v a t L i i s a S u o m i n e n * Marja-Liisa Laakkonen päätyi valmistuttuaan lääkäriksi vuonna 1987 Koskelan sairaalaan töihin. - Koskelassa oli tosi kivoja ihmisiä ja hyvä yhdessä tekemisen meininki. Kiinnostuin sairaalan monialaisuudesta ja iäkkäiden potilaiden moniammatillisesta hoidosta. Sairaala oli varsinainen geriatrian Mekka 1980-luvulla. Kollegat kannustivat toisiaan. Minulla oli myös erittäin hyvä esimies. Niinpä erikoistuin geriatriaan. Väitöskirjan halusin tehdä iäkkäiden potilaiden näkökulmasta, siitä, kuinka iäkkäiden saattohoitoa ja hoitopäätöksiä voi tukea. Aihe oli mielenkiintoinen, vaikkakin raskas. - Tutkimukseni yhtenä yhteenvetona oli, että elämän loppuvaiheeseen liittyvistä asioista tulee keskustella potilaan kanssa. Keskustelutavan tulee olla hienovarainen ja potilaan voimavarat huomioonottava. Ilokseni olen huomannut, että keskustelua onkin käyty monellakin eri foorumilla, Marja-Liisa kertoi. Hoitotahtoja on tehty vielä vähän - Ne iäkkäät, jotka ovat tehneet kirjallisen hoitotahdon, ovat vielä pieni vähemmistö. He ovat olleet asiaa pohtivia rohkeita ihmisiä. Jos iäkäs haluaa keskustella lääkärin kanssa elämänsä loppuvaiheen hoidosta ja esittää siitä toiveita, on asiasta helpompi puhua, jos iäkäs on jo aikaisemmin miettinyt hoitotahtoon liittyviä asioita tai jopa laatinut hoitotahdon. Nämä keskustelut ovat lähinnä lääkärien työ- 7

8 ...Iäkkäiden hoitotahdon ja palliatiivisen hoidon tavoitteina on hyvä elämänlaatu Alzheimer -keskusliitto on tehnyt Hoitotahtoni -esitteen (kuvassa), joka sisältää lomakkeen, jolle voi tehdä kirjallisen hoitotahtonsa. Asiasta voit lukea lisää Alzheimer -keskusliiton internetsivuilta osoitteessa tä, mutta esimerkiksi omahoitajat ovat usein myös keskustelujen osapuolina. Vuonna 2002 tehdyssä tutkimuksessa helsinkiläisistä iäkkäistä 12 prosenttia oli tehnyt kirjallisen hoitotahdon. Koko Suomessa vastaava prosentti on iäkkäillä varmaan neljän ja kuuden välillä. - Pariskunnat puhuvat useinkin keskenään hoitotoiveista, harvemmin niistä puhutaan lääkärin kanssa. Joskus esimerkiksi vaikeasti dementoituneen puoliso haluaa puhua loppuvaiheen hoidosta omahoitajan tai lääkärin kanssa, mutta puoliso ei voi päättää hoidosta. Siitä päättää lääkäri ammattitaidollaan ottaen huomioon puolison kuvaamaa potilaan arvomaailmaa, Marja-Liisa kertoi. - Jotta dementoivaa sairautta sairastavan potilaan toiveet tulisivat esiin paremmin, olisi hyvä, jos muistipotilaat laatisivat hoitotahdon jo sairautensa alkuvaiheessa tai ainakin keskustelisivat läheistensä kanssa asiasta. - Omalla osastollani, traumakuntoutusosastolla, hoitotahtoja tehdään ja niistä keskustellaan huomattavan harvoin. Akuuttiosastolla, muistipoliklinikalla, jossa olen työskennellyt, hoitotahtoon liittyvät asiat tulevat useammin esille, useamman kerran kuussa. Akuuttiosastoilla on kuolevia ja kuolemaa lähellä olevia potilaita paljon. Muistipoliklinikallamme tällä hetkellä työskentelevä geriatri Heljä Lotvonen on uranuurtaja hoitotahtoasian esille tuomisessa potilaille, Marja-Liisa mainitsi. - Paras paikka tehdä hoitotahto on mielestäni tehdä se kotioloissa, akuuttisairaalaosasto ei ole siihen paras paikka. Hoitotahdon tekeminen on usein prosessi. Asiasta tulisi 8 keskustella iäkkään kanssa useamman kerran ja vähitellen. Kuolevalla potilaalla aikaa taas on niukalti. Silloin yritän antaa keskustelulle hänen kanssaan aikaa. Kiireisellä akuuttisairaalaosastolla riittävän ajan antaminen voi olla vaikea yhtälö. Useimmiten annettu aika tulee kuitenkin takaisin asioiden ja potilaan oireiden parempana hallintana sekä potilasja omaistyytyväisyytenä. Hoitotahdon eettisiä puolia - Päätösvaltaisuus on hoitotahtoa tehtäessä erittäin tärkeä osa. Lääkärin on kunnioitettava potilaan autonomiaa, sitä ei saa laiminlyödä. Jos potilas kuitenkin haluaa, että hänelle ei esimerkiksi tehdä jotain leikkausta, vaikka ilman sitä hän kuolisi muutamassa viikossa, on istuttava alas ja keskusteltava tämän kanssa. On varmistettava, ymmärtääkö potilas varmasti tilanteensa seuraukset. - Usein tulee esiin kysymys, miksi potilas ei syö. Tällöin tulee selvittää, voiko syömättömyyden syynä olla esimerkiksi masennus tai kipu, joita voidaan hoitaa. Vai onko monisairas ihminen niin uupunut, että toivoo kuolevansa ja siten saavansa rauhan. Potilaan mielipidettä pitää arvostaa, mutta keskustelua tulee pyrkiä jatkamaan useamman kerran tällaisissa ongelmatilanteissa, Marja-Liisa painotti. - Vaikea tilanne on myös silloin, kun potilaan ja omaisen mielipiteet menevät ristiin. Potilaan tytär voi vaatia, että potilas on sidottava turvavyöllä tuoliin, ja sanoo, että jos potilas kaatuu, se on heitteillejättö tai hoitovirhe Potilas itse taas saattaa ahdistua turvavyön käytöstä eikä halua sitä. Potilaan ja omaisen kanssa on tällöin käytävä keskusteluja ja pohdintoja siitä, miten parhaalla mahdollisella tavalla voimme tukea potilaan hyvää oloa ja autonomiaa. - Usein potilaan kirjallinen hoitotahto antaa lääkärille hoitotoiveen ja ohjeen siitä, että potilasta hoidetaan aktiivisesti niin kauan kuin on todennäköistä, että hän voi toipua. Jos hoitotulos kuitenkin kääntyy toivottomaksi, pidättäydytään niistä hoidoista, jotka vain pitkittäisivät kärsimykseksi muuttunutta elämää. Tällöin potilasta hoidetaan niin, että parhaalla mahdollisella tavalla lievitetään parantumattoman potilaan oireita. Minun eteeni ei ole tullut sellaista hoitotahtoa, jossa haluttaisiin, että hoitoa on pitkitettävä mahdollisimman pitkään. Lääkärin on hoidettava potilasta aina tämän etujen mukaisesti. Hänelle ei tulisi antaa lääkkeitä, joista ei ole hyötyä, Marja-Liisa totesi. Ajan ja läheisyyden antaminen on tärkeää - Olen huomannut, että on paljonkin ihmisiä, joille kuolema ei ole pelottava asia. Kun potilaan elämän loppuvaiheessa kuoleminen on lähellä ja ajankohtainen, pitää potilaan omaisia tukea enemmän ja kertoa heille, että nyt on oikea aika antaa kuolevalle aikaa ja läheisyyttä Kuolevan potilaan oireita tulee tiedustella usein ja oireita tulee lievittää aktiivisesti. Myös läheisyydellä, kuuntelemalla, pesemällä, kääntelemällä voidaan lievittää kuolevan oireita.

9 Societas Gerontologica Fennican (SGF) järjestämässä Eeva Jalavisto -symposiumissa jaettiin merkittäviä huomionosoituksia. NorAge-palkinnon mm. tärkeästä hoitotahtoon liittyvästä tutkimustyöstä sai geriatri Marja-Liisa Laakkonen Helsingistä. Hänet valittiin myös uudeksi SGF:n sihteeriksi. Societas Gerontologica Fennica ry on vuonna 1948 perustettu vanhenemisilmiöön ja vanhuuteen kohdistuvaan tieteelliseen tutkimukseen keskittynyt yhdistys. - Hoidon tavoitteena on hyvä kuolema, rauhallinen ja hallittu. Palliatiivisen hoidon tavoitteena on turvata sekä potilaalle että tämän läheisille hyvä elämänlaatu kuoleman läheisyydessäkin. Parhaan tuloksen saavuttamiseen on hoitohenkilökunnalla tällä hetkellä vielä liian vähän aikaa ja koulutusta, Marja-Liisa kertoi. Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyyskoulutus Suomessa Vuonna 2007 aloitettiin Suomessa lääkäreiden palliatiivisen lääketieteen erityispätevyyskoulutus. Teoreettista koulutusta järjestetään sekä pohjoismaisena että Suomen omana koulutuksena. Pohjoismainen koulutus kiertää kuutena viikon mittaisena koulutuksena eri Pohjoismaissa puolentoista vuoden aikana. Suomen oma teoreettinen koulutus sisältää useita kaksipäiväistä tapaamista eri paikkakunnilla. Koulutukseen sisältyy myös lähiopiskelua ja palvelua eri hoitopaikoissa. Tämän koulutuksen järjestää Palliatiivisen lääketieteen yhdistys yhteistyössä Tampereen yliopiston palliatiivisen lääketieteen professorin Kaija Hollin ja Terhokodin kanssa. Tällainen koulutuksen ja käytännön työn verkostoituminen nopeuttaa tietotaidon levittämistä hoitohenkilökunnalle palliatiivisista hoitomenetelmistä. Käypähoito -suositus, palliatiivinen hoito ja hoitosuunnitelma - Kuolevan potilaan oireiden hoito Käypä hoito -suositusta tehtäessä työryhmä kahlasi paljon tutkimuksia eri oireista. Hoitosuositus saatiin kokoon usean vuoden työn tuloksena alkuvuodesta Nyt tämä Käypä hoito -suositus on luettavissa Lääkäriseura Duodecimin nettisivuilta, ja siihen liittyvä diaesityskoulutusmateriaali on Käypä hoito -suosituksen antamin ehdoin vapaasti hyödynnettävissä kuolevien oirehoidon edistämiseksi työyhteisöissä, Marja-Liisa kertoi. - Palliatiivinen hoito tulee iäkkäiden hoidossa usein esiin jo useampi vuosi ennen potilaan kuolemaa. Palliatiivinen hoitohan määritellään hoidoksi, joka on potilaan aktiivista kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa, kun parantavan hoidon mahdollisuuksia ei enää ole. Tämän vuoksi dementoivia sairauksia sairastavat potilaat ovat suuri palliatiivisen hoidon kohteena oleva ryhmä. Hoidon päämääränä on potilaan ja hänen läheistensä mahdollisimman hyvä elämänlaatu. - Palliatiivisen hoidon toteutuksen väline on tietysti hyvä hoito- ja palvelusuunnitelma. Se tulee tehdä dementiapotilaalle samoin kuin parantumatonta syöpää sairastavallekin. Hoitosuunnitelmaan sisältyy kokonaisvaltainen tarkastelu potilaaseen, tämän omaisiin ja etuisuuksiin. Se sisältää myös pohdittuja ratkaisumalleja ja erilaisia vaihtoehtoja potilaan kiusallisimpien oireiden hoitamiseen, Marja-Liisa totesi. - Suunnitelma tehdään avohoidossa usein puoleksi vuodeksi, mutta sitä tarkistetaan potilaan voinnin mukaan. Heikkokuntoisempien ja kuolevien potilaiden hoitosuunnitelma tarkistetaan päivittäin. Kiitolliset potilaat ja tutkimustyö - Potilaspalaute on paras palaute tästä työstä. Sen ansiosta työni on mielenkiintoista ja sitä jaksaa tehdä. Iäkkäät ovat kiitollisia potilaita. Kuuntelemalla heitä voi omalla tietotaidollaan paneutua heidän ongelmiinsa ja pyrkiä oikeisiin ratkaisuihin, Marja-Liisa mietti. - Tutkimustyö muun työn ohella on välillä taakka, välillä henkireikä. Siitä saa kuitenkin uutta tietoa ja intoa. Kun sitten keksii jotain, joka edistää hoitoa, pieniä uusia käytänteitä, antaa se varmuutta suhteuttaa asioita toisiinsa. Työn haasteita ja moniammatillisen tiimin tuki - Haasteellisinta on työssäni varmaan se, että kaiken hoidon tulee perustua oikeaan diagnoosiin. Että osaisi hoitaa potilaassa oikeita asioita, se on joskus vaikeaa. Erityisesti iäkkäillä on useita diagnoosia sekoittavia tekijöitä, heillä on usein monta sairautta päällekkäin. Tai potilas ei osaa tai halua kertoa jotain. Iäkkään itseilmaisukyky mahdollisine muistin, ajattelu- ja havainnointikyvyn vajeineen ei ole niin hyvä kuin nuoremmilla, Marja-Liisa pohti. - Mieluisinta tässä työssä on moniammatillisuus. Se, että saa tehdä tiimityötä. Potilasta hoidetaan yhteisönä. Yksin toimimalla potilaan hoito jäisi vajavaiseksi. Välillä on tehtävä eettisesti vaikeita päätöksiä. On myös hyvä, että ongelmatilanteissa ja muutenkin voi konsultoida kollegoja ja tiimiä. Siitä saa uusia näkökulmia omaan työhönsä ja käsillä olevan ongelman ratkaisuun. *Liisa Suominen on vapaa toimittaja Marja-Liisa Laakkosen 2005 tekemä väitöskirja Advance care planning Elderly patients preferences and practices in long-term care löytyy internetistä osoitteessa polulta Julkaisut/ Sähköiset opinnäytteet, E-thesis/L/Laakkonen Marja-Liisa. Kuolevan potilaan oireiden hoitosuositus löytyy Duodecimin sivuilta osoitteesta kaypahoito.fi/kh/kaypahoito ja oppimateriaali osoitteesta polulta Oppimateriaalit/Kh-suosituksen nimen mukaan. 9

10 Te k s t i L i i s a S u o m i n e n K u v a t K i m m o B r a n d t, L i i s a S u o m i n e n Koskelan psykogeriatrisen osaston tupakoimattomuusprojekti onnistui erinomaisesti Koskelan sairaalan psykogeriatrisella osastolla C1 aloitettiin helmikuussa 2007 Savuton Helsinki -ohjelman innostamana tupakoimattomuusprojekti. Projektin alkaessa osaston 20 potilaasta 13 tupakoi osastolla poltettiin viimeinen tupakka. Marraskuussa 2008 osasto on edelleen täysin savuton. Projektin onnistumista on pidettävä erinomaisena, kun ottaa huomioon osaston haasteelliset potilaat. Myös osaston tupakoivat hoitohenkilöt ovat motivoituneet potilaiden ja projektin innoittamina: lähes kaikki heistä ovat lopettaneet tupakanpolton. 10 Terveystieteen maisteri Margit Honkamäki on toiminut vuodesta 1987 osastonhoitajana psykogeriatrisella osastolla C1 Koskelan sairaalassa. Hän tuli vuotta aiemmin Koskelan sairaalaan töihin lyhyen työmatkan vuoksi, hän asui Oulunkylässä. - Koskelassa on hyvin kaunis piha, ja ihastuin siellä juuri silloin kukkiviin koristeomenapuihin! Margit muistelee. Margit valmistui sairaanhoitajaksi vuonna 1983 ja erikoistui kätilöksi vuonna Mielenterveyteen hän erikoistui vuonna 2003 ja maisterin paperit hän sai Jyväskylän yliopistosta vuonna Hänen pääaineinaan olivat gerontologia ja kansanterveys.

11 Osastonhoitaja Margit Honkamäki kertoo, että projektin alkaessa osa potilaista hyväksyi tupakoimattomuuden ja lopetti tupakoinnin heti keväällä seinään. Osa lopetti suunnitellusti eikä halunnut korvaavia hoitoja. Vuoden lopussa vain kaksi potilaista ei uskonut, että tupakoinnin lopettaminen onnistuu. Projekti käynnistyi C1:llä helmikuussa Osastolla olimme vatvoneet ja keskustelleet tupakoimisasiasta jo monta vuotta. Sitten johtoryhmässä oli puhetta Savuton Helsinki -ohjelmasta. Toimin aloitteentekijänä ja otin puheeksi osastokokouksessa, miten osastomme voisi saada savuttomaksi. Asia herätti keskustelua puolesta ja vastaan. Pohdimme myös eettisiä puolia, esimerkiksi sitä, onko henkilökunnalla oikeutta puuttua potilaiden päätökseen polttaa tupakkaa. Ajattelimme myös terveysvaikutuksia laajemmin, ja tämä näkökulma helpotti päätöstä. - Helmikuussa 2007 päätimme, että alamme noudattaa Savuton Helsinki -teemaa ja laadimme osastolle tupakoimattomuussuunnitelman. Aloitimme tupakoimattomuusprojektimme heti. Päätöstämme vauhditti se, että parvekkeilla tupakointi oli kielletty: Koskelahan on savuton sairaala. Katsoimme myös, että potilaiden ulos tupakalle vieminen ei ole osa hoitotyötä. Sairaalan pihalla on nykyään muutama tupakointipiste ja ne sijaitsevat melko kaukana osastostamme, Margit kertoo projektin taustoista. Haasteelliset tupakoinnin lopettajat Koskelan sairaalassa on kolme psykogeriatrista osastoa. Osasto C1 on psykogeriatrinen 20 sairaansijan osasto, jossa hoidetaan psykiatrisia potilaita, joilla on vaikeita toiminnan ohjauksen häiriöitä. Potilaiden keski-ikä on 60 vuotta ja enemmistöllä heistä on diagnoosina skitsofrenia. Potilaiden haasteellisuutta lisää se, että suurin osa on käveleviä ja he liikkuvat paljon. Vuodepotilaita heistä on vain kaksi ja kaksi liikkuu pyörätuolilla, toinen heistäkin väliaikaisesti. Hoitohenkilökuntaa on yhteensä 16. Helmikuussa 2007 osaston 20 potilaasta 13 (65 prosenttia), miehistä seitsemän ja naisista kuusi, tupakoi. He kävivät valvottuina tupakalla osaston tupakkahuoneessa kahdeksan kertaa päivässä. Osastolla oli sovitut tupakkaajat, joita noudatettiin. Tavoite ja miten se toteutettiin Tavoitteena oli se, että tupakointi loppuu kokonaan osastolla vuoden 2007 lopussa. Potilaita ja omaisia informoitiin asiasta. Tupakointia vähennettiin savuke kerrallaan puolentoista kuukauden välein maaliskuusta lähtien. Joulukuuhun mennessä potilailla oli vain kaksi tupakointikertaa jäljellä, aamu- ja iltatupakointi. Viimeiset tupakat sammutettiin osasto C1:llä Osa potilaista hyväksyi tupakoimattomuuden ja lopetti tupakoinnin heti keväällä seinään. Osa lopetti suunnitellusti eikä halunnut korvaavia hoitoja. Alkuun joku kyseli tupakoiden perään silloin tällöin. Joskus tupakkaremmi odotteli tupakkahuoneen edessä siihenkin aikaan päivästä, jolta tupakkavuoro oli jo vähennetty. Osa taas ei käynyt kaikilla sovituilla tupakkakerroilla. Vuoden lopussa kolme potilasta ei olisi halunnut lopettaa tupakointiaan. Kaksi heistä ei uskonut, että lopettaminen onnistuu, Margit kertoo. - Ennen vuodenvaihdetta lääkäri määritteli laastarihoidon tarpeen. Kolme potilasta sai nikotiinilaastarin käyttöönsä vieroitusoireiden välttämiseksi. Lopettamisen jälkeen muutamalla muullakin potilaalla oli kolmen neljän viikon ajan laastari ajoittain käytössä. Tämän vuoden helmikuun jälkeen ei laastareita ole käytetty. Potilaita ja omaisia informoitiin vuoden aikana jatkuvasti tupakoinnin lopettamisesta. Siitä huolimatta yksi omainen otti yhteyttä johtavaan ylihoitajaan ja teki myös kirjallisen kantelun osastopäällikölle. Omainen sai vastauksen kanteluunsa ja tyytyi siihen. Totuttelemista ja pieniä ongelmia Tammikuun 2008 alussa osastolla havaittiin lievää levottomuuden lisääntymistä, vaikka ensimmäiset päivät olivat menneet hyvin rauhallisesti. Rauhattomuutta ilmeni varsinkin muutaman potilaan käytöksessä, jotka saivat kotilomillaan tupakoida. Kenellekään ei kuitenkaan tarvinnut antaa rauhoittavaa lääkettä. - Tammikuun alussa ongelmaksi koettiin myös sairaalan kahvio, joka myi potilaille tupakkaa. Vapaakävelijät ostivat tupakkaa toisilleen, kerjäsivät sitä pihassa ohikulkijoilta ja keräsivät tumppeja maasta ja tuhkakupeista. Tupakoita sitten löytyi muun muassa osaston vessoista ja potilaskaapeista. Savuttoman sairaalan periaatteiden mukaisesti savukkeiden myyminen lopetettiin kahviossa tammikuussa 2008, jolloin ongelmasta päästiin, Margit toteaa. - Osa hoitajista on kokenut projektin tavoitteen vaikeaksi siksi, että he olivat sitä mieltä, että potilaiden itsemääräämisoikeutta oli loukattu. He eivät kuitenkaan olleet halukkaita viemään potilaita ulos tupakalle. Asiasta keskusteltiinkin jokaisessa osastopalaverissa. Tällä hetkellä tilanne on osastolla rauhallinen. Joskus joku potilaista kysyy tupakkaa. Mikä muuttui osastolla ja sen päivärutiineissa - Tämän vuoden alusta olemme ideoineet entiselle tupakkahuoneelle uusia käyttömuotoja. Sen seinät maalattiin, se on nyt siisti ja puhdas. Nyt tila toimii pienimuotoisena kuntoiluhuoneena, siellä on kuntopyörä ja soutulaite. Tila on lämmittämätön, se sijaitsee ison parvekkeemme vieressä, mutta kyllä potilaat käyttävät laitteita silloin tällöin ihan itsekseen. Olemme käyttäneet tilaa ja sen viereistä parveketta myyjäisiin ja kirpputoreihin. Siellä on myös paljon kukkia. Tilaa on käytetty myös omaisten vierastapaamisiin, Margit toteaa. - Aiemminhan tupakkahuone oli varsinainen kaasukammio, ja täynnä savua, kun jopa kolmetoista ihmistä tupakoi siellä yhtä aikaa, kahdeksan kertaa päivässä. Henkilökunta on ollut projektissa mukana hyvin ja he ovat tyytyväisiä nykytilanteeseen. He kokevat helpottavana, ettei enää tarvitse olla valvomassa tupakointia. Henkilökunnankin tupakoitsijoista suurin osa on lopettanut tupakoinnin potilaiden innostamina. Hyvää on myös se, että osastolle ei tule tupakanhajua eikä savua. Tulipalovaarakin on vähentynyt. 11

12 ...Koskelan psykogeriatrisen osaston tupakoimattomuusprojekti onnistui erinomaisesti Osaston aktiviteetteja on lisätty: ulkoilu on päivittäistä, kanttiinissa käydään kahvilla ja Masurkassa ostoksilla. N-talon kuntosalilla käydään viikoittain. Myös erilaisia retkiä tehdään enemmän. Potilaiden omatoimisuus on lisääntynyt, he ovat valmiimpia lähtemään ulos ja jaksavat kävellä pidempiä matkoja. Potilaat käyvät myös säännöllisesti erilaisissa sairaalan yhteisissä ryhmissä: esimerkiksi askartelu-, keittiö- ja äijäryhmissä. Hyvin harva potilaista ei osallistu mihinkään ryhmään. - Olemme perustaneet osastolle elokuvamatinean. Se on hieno nimi sille, että katsomme sunnuntaisin iltapäivällä päiväsalissa yhdessä valitun elokuvan TV:stä. Elokuvia on tavallisesti katsomassa kolmasosa potilaista, mutta suosikkeja, esimerkiksi Turhapuroja, katsoo isompi joukko. Hyvin suosittu on myös perjantainen bingomme. Palkinnot ovat vaatimattomia, mutta potilaat ovat innokkaita, hyviä ja tarkkoja pelaajia, Margit kertoo. - Omalla pikkupihallamme grillaaminen on suosittua, sinne mahdumme kaikki. Kävelyretkillä käydään usein kanttiinissa ja kaupassa. Kanttiiniin on vaativa mäki, se on liikunnan kannalta hyvä. Retkien suosituin kohde on Jumbo. Siellä on väljät käytävät liikkua pyörätuolillakin ja paljon kauppoja ja ravintoloita. Retkillä käydään useimmiten parin potilaan ryhmissä, mutta ainakin kerran kesässä käy vähän isompi porukka yhdessä retkellä. Mitä olisi voinut tehdä toisin ja tulevaisuuden haaste Kokonaisuutena osastolla C1 onnistuttiin erinomaisesti toteuttamaan savuttomuuden periaatetta varsin haasteellisten potilaiden kanssa. - Näin jälkeenpäin voi todeta, että korvaushoidon tarkempi suunnittelu olisi ollut tärkeää. Muutenkin tarkempien suunnitelmien puute näkyi projektin loppuvaiheessa. Osa potilaista ei halunnut nikotiinilaastaria, vaikka se olisi helpottanut heidän oloaan. Korvaushoito oli muutenkin alkuvaiheessa haparoivaa eikä ihan johdonmukaista, Margit toteaa. - Tulevaisuuden haasteena ovat uudet tupakoivat potilaat. Toivomme, että tilanne osastolla säilyy nykyisenlaisena. Uusille potilaille aiomme aloittaa heti korvaushoidot. Nyt syksyllä meille on tullut kaksi uutta potilasta, joista molemmat olivat tupakoitsijoita. Heille Kahvitauolla juttelevat (vasemmalta) lähihoitajat Kirsi Heikkinen, Marju Mauro ja Zinaida Porvali sekä osastonhoitaja Margit Honkamäki. laitettiin heti nikotiinilaastarit, joita he edelleen käyttävät. Nyt kuukauden osastollamme ollut unohti tupakoinnin heti, ei ole tupakkaa edes kaivannut. Kaksi viikkoa sitten tullut potilas kyselee vielä silloin tällöin tupakkaa. Palautetta ja Vuoden saavutus -palkintoehdokkuus - Projektin loppuvaiheessa eräs potilas oli sitä mieltä, että potilaiden ääntä ei ollut kuunneltu riittävästi. Hän sanoi, että potilaat olisivat voineet kerätä nimiadressin, jonka avulla tupakoimattomuusprojektiasia olisi voitu välttää kokonaan. Tästäkin palautteesta tajuaa, että potilaamme ovat lahjakkaita ja luovia, kyllä heiltä tällainen toiminta ja paljon muutakin onnistuu helposti. - Koskelassa on kaksi muuta psykogeriatrista osastoa. Ne ovat hyvin toisenlaisia kuin meidän osastomme. Toinen niistä, N7, oli savuton ennen meitä, mutta toisen, F1:n, tilanteesta en tarkemmin tiedä. Kollegat sairaalassa ja kauempanakin ovat mielenkiinnolla seuranneet projektimme etenemistä He ovat olleet yllättyneitä, miten hyvin projekti eteni ja onnistui, Margit kertoo. - Sairaalamme johtava ylihoitaja Anneli Wallden on ollut täysillä mukana koko projektin ajan. Anneli Wallden ehdotti, että kirjoittaisin projektistamme terveyskeskuksen johtoryhmälle. Johtoryhmän nyt esittämä Kaupunginjohtajan vuoden saavutus -palkinto -ehdokkuus on hieno huomionosoitus projektillemme. Yhdessä irti tupakasta Kaupunginjohtajan Vuoden saavutus -palkinto 2008 Terveyskeskuksen johtoryhmä esitti lokakuussa Vuoden saavutus- palkintoa neljälle terveyskeskuksen saavutukselle. Hoitoa vailla vaikea hoitaa -projekti ja Auroran sairaalan erityishoidon poliklinikka. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto lasten, nuorten ja perheiden terveyden edistäjänä: syrjäytymisen ehkäisy, varhainen tuki, moniammatillinen yhteistyö. KÄTSY- vastavalmistuneiden hammaslääkäreiden mielekäs, oppimista tukeva ja sitouttava käytännön palvelun kokonaisuus. Koskelan sairaalan osasto C1:n tupakoimattomuusprojekti. Savuton Helsinki -periaate on onnistuneesti toteutettu psykogeriatrisella osastolla. Kilpailun tavoitteena on mm. tuoda esille saavutuksia, joilla on selkeästi vahva merkitys kaupungin toiminnassa, sekä samalla innostaa ja kannustaa henkilöstöä uudistumiseen ja innovatiivisten toimintamallien kehittämiseen. Palkitsemisen kriteereitä ovat vaikuttavuus, taloudellinen hyöty, uutuusarvo, yhteiskunnallinen merkitys, menettelytavan kekseliäisyys, prosessin tai tuottamistavan tehokkuus, hyöty organisaatiorajoja (osastot, virastot, kunnat) ylittäen. Vuoden saavutus-palkinto jaettiin kaupungintalolla 3. joulukuuta. Tietoa Helsingin kaupungin tupakkaklinikasta ja sen järjestämistä Irti tupakasta -kursseista löydät terveyskeskuksen internetsivuilta palvelut aakkosjärjestyksessä/tupakkaklinikka. Savuttomuuteen liittyviä juttuja voit lukea myös Terveiset -lehdistä 1/2007 ja 4/

13 Espanjalainen Hope Viime keväänä EU:n HOPEasiantuntijavaihto-ohjelma toi Suomeen espanjalaisen lääkärin, joka oli kuullut maastamme kollegaltaan. Kerro nimesi. Verónica Pérez. Missä asut? Olen espanjalainen ja asun Madridissa. Mikä on ammattisi, missä työskentelet? Olen lääketieteen tohtori. Juuri parhaillaan työskentelen sairaalani laatupäällikkönä Toledossa. Kuinka kiinnostuit Suomesta? Kuulin vaihto-ohjelmasta työkaveriltani, joka oli ollut Suomessa muutama vuosi aikaisemmin. Markus Snellman Koska olit Helsingissä? Vierailin Helsingissä toukokuussa Mikä oli vierailusi aihe? Ohjelman päätavoite oli tutustua isäntämaan terveydenhuoltoon sekä saada hyödyllisiä kokemuksia ja ideoita vertailtaessa eurooppalaisia sairaaloita keskenään. Kerro matkasi hyvistä puolista. Eniten opin Helsingin seudusta, kaupungin organisaatiosta ja terveyskeskuksen strategisesta suunnittelusta. Ohjelman aikana tapasimme ammattilaisia, joiden vastuulla oli ikäihmisten hoito. Kohtasimme myös IT-ihmisiä, laatuhallintoa ja julkisesta hammashuollosta vastaavia ihmisiä. Vierailimme koko HOPE-ryhmän voimin eduskunnassa ja sosiaali- ja terveysministeriössä. Kolmannen viikon aloitimme Tampereella. Siellä meillä oli kolmen päivän tapaaminen kaikkien Suomessa olleiden HOPEvaihdokkaiden kesken. Tuolloin pystyimme vaihtamaan keskenämme kokemuksia ja näkökulmia vaihdokasajalta. Vierailimme sairaaloissa ja tapasimme Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johtajia. Kolmannella ja neljännellä viikolla tutustuimme lisäksi Helsingin pelastuslaitoksella sairaankuljetukseen, Ortonin ortopediseen sairaalaan, SITRA:n toimintaan ja HUS:n Lasten ja nuorten sairaalaan. HUS:ssa saimme myös yleiskatsauksen strategiatyöstä ja kehittämisestä. Tapasimme matkan aikana asiantuntijoita esimerkiksi pitkäaikaissairaanhoidosta, kotihoidosta ja terveysneuvonnasta. Meille kerrottiin akuuttisairaalan roolista hoitoketjuissa, kuntoutuksesta ja terveysasemien avosairaanhoidosta. Saimme myös tietoa budjetoinnista ja informaatioteknologian hyödyntämisestä Helsingin terveydenhuollossa. Vierailuni lopuksi meillä oli terveyskeskuksessa strategiayksikön ihmisten kanssa seminaari, jossa esittelin oman maani terveydenhuoltoa. Haluaisitko kritisoida jotain? En. Mikä Suomessa oli erilaista verrattuna omaan maahasi Espanjaan? Eroja on varmasti useita. Matkustin takaisin kotiin siinä käsityksessä, että ihmiset ovat Helsingissä vähemmän stressaantuneita kuin Madridissa. Miten koit Helsingin? Pidin todella Helsingistä. Kun olin Suomessa, valoisaa oli koko päivä ja suurin osa yötä. En kaivannut oman maani kirkasta taivasta. Nautin maaseudusta kaupungin ulkopuolella: koivumetsistä, järvistä ja puutaloista. Kaupungissa löysin Pekka Halosen loistavan näyttelyn, oopperatalon tunnelma oli maaginen. Minusta oli ihanaa käyskennellä Seurasaaressa, Suomenlinnassa, Esplanadilla ja puistoissa, jotka olivat vappuna täynnä iloisia ihmisiä. Lisätietoja Hopesta löytyy osoitteesta 13

14 M a r j a M e r i l ä i n e n, h a m m a s l ä ä k ä r i K i v i k o n t e r v e y s a s e m a n h a m m a s h o i t o l a K u v a t M a r k u s S n e l l m a n Strategia tutuksi OSA 6. Voiko strategiaa katsoa hampaisiin? Kuvassa hammashoitaja Natalia Bragintseva ja Marja Meriläinen. Terveyskeskuksen strategiasuunnitelman merkityksestä hammaslääkärin työssä Mikä strategia? Tämä oli ensimmäinen ajatukseni kuullessani kysymyksen terveyskeskuksen strategian merkityksestä jokapäiväiseen työhöni hammaslääkärinä, Marja Meriläinen kertoo. Lähemmin tarkasteltuani kyseistä raporttia alussa kuvatut kaupungin arvot vaikuttavat etäisesti tutuilta. Arvothan ovat asiakaslähtöisyys, kestävä kehitys, oikeudenmukaisuus, taloudellisuus, turvallisuus ja yrittäjämielisyys. Pohdimme hammashuollossa joskus 2000-luvun alussa näiden arvojen sisältöä omassa työssämme ryhmätöiden avulla ja totesimme, että ne näkyvät käytännössäkin. Muutenkin strategiasuunnitelma on yllättävän käytännönläheinen eikä pelkkä fraasikokoelma niin kuin voisi odottaa. Päämäärät ovat yleviä, kuitenkin osin vaikeita saavuttaa. Suunnitelmassa on käsitteitä, jotka sopivat huonosti terveydenhuoltoon. Tuottavuus, tuotteistus, tulosyksikkö, jatkuva muutos ja kasvu ovat liike-elämän termejä, joista tulee mieleen taloudellisen voiton tavoittelu. Julkisessa terveydenhoidossa tuloksena pitäisi kuitenkin olla terveempiä ihmisiä. Tietenkin toimimme budjetin antamissa rajoissa, minkä vuoksi taloudelliset realiteetit täytyy muistaa. 14 Kestävää ja tarkoituksenmukaista Kestävän kehityksen periaate näkyy hammashoidossa esimerkiksi suusairauksien ennaltaehkäisyn tärkeytenä. Erityisesti lapsiin ja nuoriin käytetään paljon voimavaroja. Toimintamme ympäristövaikutukset ovat useinkin työpaikalla keskustelun aiheena näinä ilmastonmuutoksen aikoina. Jätteiden vähentäminen ja lajittelu ovat arkipäivää. Henkilökunnan hyvinvoinnista huolehtiminen kuuluu myös kestävään kehitykseen. Koulutusta kaupunki järjestää kiitettävästi. Halutessamme voimme työaikana osallistua jonkin verran ulkopuolisiinkin koulutustilaisuuksiin. Oma ajatukseni kehityskeskusteluista on, että niitä on liian usein, jos työtehtävät ovat pysyneet samanlaisina. Keskusteluissa voisi keskittyä vain mahdollisiin muutoksiin. Lähes samanlaisen kyselykaavakkeen täyttäminen joka vuosi ei tunnu mielekkäältä. Vuosittainen yhteinen työhyvinvointipäivä on mukavaa vaihtelua arkiseen aherrukseen. Työhyvinvointikyselyjen tuloksista tehtyjä mielenkiintoisia käyriä meille esitellään säännöllisesti, tosin niiden merkitys käytännön tasolla on jäänyt hieman epäselväksi. Taloudellisuutta meidän työssämme on esimerkiksi tehokkaampi työnjako. Hammaslääkärin ei kannata tehdä toimenpiteitä, jotka voi tehdä suuhygienisti tai hammashoitaja. Tervesuisia lapsia ei enää kutsuta joka vuosi hammaslääkärille, vaan yksilöllisen hoitosuunnitelman mukaan välillä suuhyhygienisteille, jolloin hammaslääkärille jää enemmän aikaa niille, jotka todella tarvitsevat hoitoa. Lainatakseni Raamattua terveet eivät tarvitse parantajaa vaan sairaat. Työnjakoa hammaslääkäreiden ja suuhygienistien sekä hammashoitajien kesken laajennetaan jatkossa enemmänkin. Periaatteessa tämä on hyvä asia, kunhan koulutuksesta huolehditaan. Yrittäjämielisyyskin toteutuu jollain tapaa hammaslääkärin työssä. Potilaan hoitotoimenpiteistä saa päättää itsenäisesti, vaikka nykyiset olosuhteet eivät aina salli aikuispoti-

15 Marja Meriläinen työhuoneessaan Kivikon terveysaseman hammashoitolassa. laiden kokonaisvaltaista hoitoa. Ostopalveluiden ja palveluseteleiden käyttö ovat suureksi avuksi nyt, kun periaatteessa koko väestöllä on oikeus julkiseen hammashoitoon. Alati vaihtelevat jonokäytännöt ovat hämmentäneet sekä potilaita että henkilökuntaa. Jonot ovat olleet välttämätön järjestely muutosten myllerryksessä. Niistä ollaan pyrkimässä eroon, mikä toivottavasti onnistuu jo lähitulevaisuudessa. Ei ole miellyttävää kertoa 6 kuukautta tutkimusjonossa olleelle potilaalle, että hän siirtyy tutkimuksen jälkeen hoitojonoon. Näin on joskus pakko toimia kiireettömissä hoidoissa, jotta ehtisimme hoitaa kiireellisemmät potilaat. Selkeät toimintaohjeet työajan jakamisesta eri potilasryhmien kesken ovat välttämättömiä, jotta voisimme hallita nykyisiä liian suuria potilasmääriä. Työajan käyttö onkin hyvin ohjeistettu. Jotkut kaupungin kampanjat ovat lähellä meidänkin työtämme. Savuton Helsinki -ohjelma muistuttaa meitä suun hoidon ammattilaisia puuttumaan myös potilaiden tupakointiin ja antamaan tietoa sen haitoista. Voimme kannustaa tupakoinnin lopettamiseen ja kertoa vieroitushoidoista. Toivottavasti myös meidän tupakoivat työntekijämme saavat lisää motivaatiota lopettamiseen. Uutta tekniikka, muutoksia ja tehokkuutta Tietotekniikka digikuvineen on tehnyt potilaiden hoidon sujuvammaksi, koska potilaat voivat joustavasti siirtyä hoitolasta toiseen ilman papereiden siirtelyä. Sähköpostilla muukin tieto siirtyy nopeasti, jopa niin, että joskus tiedon tulva uuvuttaa. Kaikkeen pitäisi reagoida nopeasti. Hyväkin muisti on koetuksella eri ohjelmien salasanojen ja tunnuksien ryteikössä. Uuden työntekijän perehdytys vaatiikin paljon aikaa. Esimerkiksi hammashuollon toimenpidekoodien viidakko kaikkine lisämerkintöineen ei ole aivan selvä vanhallekaan työntekijälle. Voimia ja työaikaa kuluu liian paljon muuhun kuin potilaiden hoitoon. Se on kai todettu työajan käytön tutkimuksillakin. Jatkuva muutos on aikamme ikoni, mutta olisiko sitä aiheellista hillitä? Hallitsemattoman muutoksen kääntöpuolena saattaa olla työntekijöiden uupuminen, sairauspoissaolojen lisääntyminen jne. Kaiken lomassa meidän tulee hoitaa tärkein työmme potilaat ammattitaitoisesti, ystävällisesti ja kiireettömästi ottaen huomioon jokaisen potilaan erityistarpeet, unohtamatta monikulttuurisuutta, jota työssämme tapaamme päivittäin. Tehokkuuden vaatimus johtaa siihen, että pyritään isompiin yksikköihin, joissa on eri alojen osaamista. On selvää, että yhden tai kahden yksikön hammashoitola on liian pieni. Omassa työyhteisössäni on henkilöä kaikki ammattiryhmät mukaan lukien. Hoitohuoneita on viisi, joista kaksi tai kolme on suuhygienistien käytössä. Henkilökunnan mielestä työyhteisömme on juuri sopivan kokoinen. Tunnelma on ajoittain jopa kodinomainen. Tämä harvemmin toteutuu isoissa yksiköissä. Työntekijöiden viihtyvyys lisää varmasti myös työmotivaatiota, tehokkuutta ja sitoutumista työhön. Tietenkin on antoisaa, jos samassa työyhteisössä on paljon erikoisalojen osaamista ja kollegan konsultoiminen on helppoa. Tämä taas puoltaa suurempia yksikköjä. Resursseista Aikuispotilaiden arkipäivystyksen keskittäminen pääasiassa Ruskeasuolle on paljon helpottanut hammashoitoloiden paineita, samoin iltapäivystys Kallion terveysasemalla. Toisaalta henkilöstön siirrot muista hammashoitoloista Ruskeasuolle tapahtuvat joskus lyhyelläkin varoitusajalla eikä sijaisia perustyöhön ole juurikaan saatavilla. Suunnitteilla on pääkaupunkiseudun yhteispäivystys Meilahteen, mikä tuo jälleen uusia haasteita toiminnallemme. 15

16 Neuvolan ja suun terveydenhuollon...terveyskeskuksen strategiasuunnitelman merkityksestä hammaslääkärin työssä Ajanvarauksen keskittäminen takaa sen, että peruutettuun aikaan saadaan useimmiten muutamassa minuutissa toinen potilas tilalle. Potilaat voivat käydä missä tahansa hammashoitolassa Helsingin alueella, eikä jäykkää aluejakoa ole, mikä jakaa työt tasaisemmin eri osiin kaupunkia. Aiemmin, kun koko väestö ei kuulunut julkisen hammashoidon piiriin, pystyimme kutsumaan päiväkotilapsia säännöllisesti hammashoitolaan. Johdon strategian mukaan vasta 5-vuotiaana koko ikäluokka kutsutaan suuhygienistille. Monet vanhemmat tietenkin tuovat lapsensa hammashoitolaan oma-aloitteisesti, mutta usein juuri ne, jotka eniten tarvitsisivat hoitoa, jäävät saapumatta. Joskus lapsen ensimmäinen hoitokäynti voi olla särkypäivystys. Ei ole ihan harvinaista, että 3-vuotiaan joutuu lähettämään narkoosihoitoon. Täällä Itä-Helsingissä hoidon tarve on suurempi kuin vaikkapa eteläisissä osissa Helsinkiä. Maahanmuuttajia on täällä paljon enemmän, mutta myös suomalaisilla pikkulapsilla on paljon kariesongelmia. Alueellisia eroja ei oteta huomioon, jos kutsukäytäntö on sama koko Helsingissä. Toisaalta tällä hetkellä resurssit eivät ehkä riittäisikään kaikkien alle kouluikäisten kutsumiseen ja liiasta holhouksesta pitäisi päästä eroon. Vanhempia täytyy ainakin valistaa ja informoida heidän omasta vastuustaan. Siinä työssä suuhygienistit ovat toimineet päiväkodeissa ansiokkaasti. Vaikka emme työpaikalla luekaan päivittäin terveyskeskuksen strategiasuunnitelmaa, osa sen sisällöstä välittyy meille monenlaisina käytännön ohjeina. Osa taas on muutenkin itsestään selviä arvoja. Strategiasuunnitelma kertoo myös, mitä muutoksia on tulossa lähitulevaisuudessa. Toivottavasti muutosten suunta on aina parempaan paitsi potilaiden myös henkilökunnan kannalta ja muutosvauhti pysyisi inhimillisenä. Lähteet Helsingin terveyskeskuksen strategiasuunnitelmat vuosille ja Lauttasaaren terveysasemalla on neuvolan ja hammashoitolan yhteistyöllä pyritty saamaan erityisen tuen tarpeessa olevia perheitä tehostettuun suun terveysneuvontaan mahdollisimman varhain, kirjoittaa suuhygienisti Johanna Backström. S u u h y g i e n i s t i J o h a n n a B a c k s t r ö m L a u t t a s a a r e n t e r v e y s a s e m a n h a m m a s h o i t o l a K u v a M a r k u s S n e l l m a n Yhteistyö neuvolan ja hammashuollon henkilökunnan välillä on avainasemassa edistettäessä väestön suun terveyttä. Hammashuollon ja neuvolan yhteistyöllä terveyskeskuksessa on jo pitkät perinteet. Viime vuosina lasten suun terveydentilassa on tapahtunut kuitenkin muutosta huonompaan suuntaan ja yhteistyön merkitys on korostunut. Suun terveydentilassa on tapahtunut niin kutsuttua polarisaatiota eli tällä hetkellä hyvin suurella osalla lapsista ja nuorista on terveet hampaat, mutta osalla lapsista hampaiden kunto on huono ja koko ajan huononeva. Miksi karies sitten kasautuu tietylle ryhmälle? Siihen vaikuttavat muun muassa napostelukulttuuri sekä puutteellinen suuhygienia. Suun terveyttä edistävää neuvontaa on siis aihetta tehostaa. Lauttasaaren terveysasemalla yhteistyötä on pyritty kehittämään, jotta saataisiin erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia ja perheitä ennaltaehkäisevästi suun terveysneuvontaan. Nykyinen työnjako hammashuollon ja neuvolan välillä Vaikka hammashoitohenkilöstöllä onkin päävastuu suun terveydenhuollosta, yhteistyö eri ammattiryhmien välillä on onnistumisen edellytys. Yhteisenä tavoitteenamme on perheen tukeminen arjen rutiineissa ja lapsen hyvinvoinnissa.

17 yhteistyöllä tehokkuutta suun terveysneuvontaan Määräaikaisseurannat ja niihin liittyvä perheiden neuvonta muodostavat neuvolatoiminnan tukirangan. Pulmien ehkäiseminen edellyttää suunnitelmallista moniammatillista yhteistyötä. Avainasemassa on neuvolan henkilökunnan ja suun terveydenhuollon välinen yhteistyö, jota koordinoi hammashuollosta erikseen nimetty neuvolayhteyshenkilö. Jo odotusaikana on hyvä muuttaa perheen tavat ja tottumukset sellaisiksi, että ne mahdollistavat tulevalle lapselle hyvän suun terveyden. Huonot hampaat eivät periydy, mutta ravintotottumukset ja hampaiden puhdistustavat siirtyvät vanhemmilta ja sisaruksilta uudelle vauvalle. Suun terveydenhuollon ammattilaisen osallistuminen perhevalmennukseen on tärkeää, jotta odottavat perheet saavat tietoa miten ehkäistä suun sairauksia. Neuvolan terveydenhoitaja tapaa lapsiperheet säännöllisesti, joten hänellä on hyvät mahdollisuudet löytää lapsia, joilla suun terveyden ongelmia on odotettavissa. Myös terveydenhoitaja antaa suun terveyttä edistävää neuvontaa perheille. Terveydenhoidon asiantuntijoiden säännölliset yhdessä etukäteen sovitut tapaamiset mahdollistavat molempiin suuntiin tapahtuvat tiedonkulun ja madaltavat kynnystä kääntyä kunkin asiantuntijan puoleen. Hammashuollossa on sovittu, että terveydenhoitajien tiedot suun terveydestä päivitettäisiin vuosittain. Terveydenhoitajat antavat lapsen ollessa puolivuotias suun terveyteen liittyviä neuvoja ja ohjeita muun neuvonnan ohessa. Ensimmäinen tapaaminen suun terveydenhuollossa suuhygienistin tai hammashoitajan vastaanotolla on yleensä noin vuoden ikäisenä. Terveydenhoitajan antama neuvonta Puolivuotiskäynnillä terveydenhoitaja kertoo perusasiat hampaiden puhkeamisesta ja puhdistamisesta sekä antaa hammasharjan. Ensimmäisen hampaan puhkeamisen aikaan aloitetaan hampaiden harjaus. Myös ravitsemusasioista ja ruokailun säännöllisyydestä sekä ksylitolin käytöstä on tärkeää mainita. Hampaiden reikiintymistä aiheuttava kariesbakteeri voi tarttua myös lapseen. Säännöllisellä ksylitolituotteiden käytöllä vanhemmat voivat vähentää näiden mutans streptokokkien tarttumista ja edistää lapsen suun terveyttä. Neuvonnan tukena kaupungilla on käytössä Mannerheimin lastensuojeluliiton ikäkausiesitteet, jotka hammashuolto toimittaa harjojen lisäksi neuvoloihin. Terveydenhoitajien työn tueksi on myös tehty neuvolakansio, joka on neuvolan odotushuoneessa asiakkaiden luettavana. Se sisältää perusasiat odottavan perheen ja lasten suun hoidosta. Tätä kansiota voivat myös suuhygienistit ja hammashoitajat käyttää terveysneuvonnan tukena. Yhteistyö Lauttasaaren terveysasemalla Lauttasaaren terveysasemalla on neuvolan ja hammashoitolan yhteistyöllä pyritty saamaan erityisen tuen tarpeessa olevia perheitä tehostettuun suun terveysneuvontaan jo mahdollisimman varhain. Näille perheille ja lapsille pyritään tarjoamaan lisäkäyntejä suun terveysongelmien ehkäisemiseksi. Neuvolan terveydenhoitaja ohjaa suun terveysneuvontaan jo alle 1-vuotiaana niiden perheiden lapset, joiden riski sairastua esimerkiksi kariekseen on suuri. Syynä suurentuneeseen riskiin voi olla se, että perheen vanhempien jaksaminen ja halu huolehtia lapsen hyvinvoinnista on heikentynyt. Erityistä tukea voivat tarvita myös muista kulttuureista tulleet perheet, joilla ei ole riittävästi tietoa suun hoidosta tai joiden ravintotottumukset ovat riski suun terveydelle. Mikäli terveydenhoitaja huomaa tarvetta, hän lähettää perheen neuvontaan suuhygienistille tai hammashoitajalle. Terveydenhoitajien kanssa on yhdessä sovittu lähettämiskäytännöistä. Suun terveyden riskitekijöitä voivat olla esimerkiksi perheen ravitsemusongelmat. Vanhemmilla itsellään saattaa olla hammashoitopelkoja tai puutteita suun hoitotottumuksissa. Lapsen kanssa voi olla harjausongelmia. Terveydenhoitaja saattaa havaita bakteeripeitettä eli plakkia lapsen hampaissa tai sisaruksilla on tai on ollut kariesta. Tavoitteet Tavoitteena on moniammatillisen yhteistyön lisääminen hammashuollon ja neuvolan henkilökunnan välillä. Hyvät tavat on helppo oppia varhain, mutta huonoista on myöhemmin vaikea oppia pois. Suun terveysongelmien ehkäisemiseksi tarvitaan jatkuvaa yhteistyötä ja neuvontaa. Eniten terveysneuvonnasta hyötyvät ne, joiden tietotaso on alhaisin. On tärkeää huomata, että juuri ehkäisevää toimintaa tehostamalla pystytään vähentämään korjaavan toiminnan kustannuksia. Lähteet Hakala M Suun ja hampaiden terveyden edistäminen ja hoito. Teoksessa Armanto A. Koistinen P. (toim.) Neuvolatyön käsikirja. Tammi. Sosiaali- ja terveysministeriö, Lastenneuvola lapsiperheiden tukena opas työntekijöille. STM:n oppaita 2004:14. Teos löytyy STM:n verkkosivuilta: (kätevimmin teos löytyy käyttämällä teoksen nimeä google-hakusanana). 17

18 Kati Karvinen on tutkinut suomen kielen pro gradu -työssään Tampereen yliopistossa Helsingin kotihoidon kirjaamiskäytäntöjä. Mitä aktiivin ja passiivin vaihtelu kirjaamisteksteissä kertoo hoitotyöstä? Kotihoidon tekstit tiedon välittäjinä Kodinhoitaja Riitta Prunnila työtehtävissään. K a t i K a r v i n e n K u v a t M a r k u s S n e l l m a n Kotihoitotyön kirjaamista ei kannata lähestyä pelkästään kirjaamisohjeiden tai kielenhuollon ihanteiden kautta. Hoitotyön kieli on kehittynyt palvelemaan hoitotyön käytäntöjä sekä työntekijöiden tarpeita ja tavoitteita. Vajailta ja epätäydellisiltäkin vaikuttavat ilmaukset kantavat merkityksiä ja palvelevat ammattilaisten keskinäistä viestintää. Olen suomen kielen pro gradu -työssäni tutkinut Helsingin kotihoidon kirjaustekstejä, joita tehdään sähköiseen asiakastietojärjestelmään. Tutkimus on osa Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Tekstualisoituva julkishallinto -hanketta, jossa tutkitaan pääosin pro gradu -töinä sosiaali- ja hoitoalojen tekstejä. Tutkimukseni on kielitieteellinen mutta motivoituu hoitotyössä tärkeistä kirjaamisen tavoitteista, joista keskeisimpiä on yksilökeskeisyyden toteutuminen. Työni lähtökohtana olikin tutkia, miten yksilölähtöisen hoitotyön periaate toteutuu kirjaamisteksteissä. Kirjaamista on tutkittu hoitotieteellisessä viitekehyksessä ja sitä on pyritty kehittämään palvelemaan paremmin hoidon jatkuvuutta ja yksilölähtöisyyttä. Silti siinä on edelleen kehitettävää. Kielitieteessä terveydenhuoltoalan viestinnän analyysi on keskittynyt enimmäkseen lääkärin ja potilaan väliseen keskustelun tutkimukseen. Hoitotyöntekijöiden 18 kielenkäyttöä on sen sijaan tutkittu vähän. Työssäni pyrinkin yksilölähtöisyyden lisäksi tarkastelemaan nimenomaan perusterveydenhuollon työntekijöiden välistä kirjallista ammattiviestintää. Perushoidon- ja hoivan työssä tuotetuilla teksteillä on nähdäkseni suuri vaikutus asiakkaalle annettavaan hoivaja hoitotyöhön. Kielitieteellinen näkökulma kirjaamisen tutkimukseen Kielitieteellisin keinoin pystyin analysoimaan työntekijöiden teksteissään tekemiä kielellisiä valintoja. Pelkkien kielellisten valintojen kuvailu ei kuitenkaan riitä, vaan analysoin myös kielellisten valintojen tehtäviä ja suhteita tekstinulkoiseen ympäristöön. Kir-

19 Keskisen kotihoidon Sörnäisten tiimi aamupalaverissa. joittamisympäristön hahmottamisessa auttoi kirjallisuuslähteiden ja kotihoidonohjaajan haastattelun lisäksi myös oma terveydenhoitoalan koulutukseni sekä kokemukseni kotihoidon työstä. Keskeisenä työvälineenä käytin semanttisten eli merkitysopillisten roolien analyysiä. Roolianalyysi antaa asiakkaaseen viittaamisesta hieman erilaisen kuvan kuin perinteinen lauseenjäsenten analyysi. Asiakasviittaus voi esimerkiksi olla aktiivisessa roolissa, vaikka se olisi muussa kuin kieliopillisen subjektin roolissa: Päättivät rouvan kanssa, että hän jää kotiin. Apua tarvitseva saa aktiivisen roolin Tutkimuksestani kävi ilmi, että asiakas esiintyy toiminnallisessa ja aktiivisessa roolissa usein silloin, kun tämän sanomaa tuodaan teksteissä toistuvasti ilmi. Toiminnallisin kuva saattaakin muodostua asiakkaista, joiden sanomaa tuodaan eniten esiin. Nämä asiakkaat voivat olla myös kaikkein haastavimpia. Toisaalta sellaiset asiakkaat, joiden luona käydään tiheästi, esiintyvät aktiivisina toimijoina perustoimintojen kuvauksen yhteydessä. Sen sijaan vähän apua tarvitseviin asiakkaisiin saatetaan viitata hyvin piilotetusti, esimerkiksi passiivin ja nominaalistusten avulla: Suihkuavut, ihon rasvaus, vointi hyvä. Tällöin nämä asiakkaat näyttäytyvät vähemmän toi- minnallisina kuin ne, jotka ehkä tosiasiallisesti tarvitsevat eniten apua ja huolenpitoa. Aineistoni kirjausteksteissä asiakkaiden toimijuus tulee loppujen lopuksi hyvin esille. Vain muutaman kohdalla toimijuus jäi ikään kuin sivuun, mikä johtui pääosin tekstien ongelmakeskeisyydestä ja teknisestä tyylistä. Miten viitataan asiakkaaseen ja omaan toimintaan? Aineistossani käytetään asiakkaaseen viitattaessa usein kohteliaita herra- ja rouva-ilmauksia. Yleisintä on kuitenkin ilmaisu, jossa ei lainkaan suoraan viitata asiakkaaseen: Kokee vointinsa huonoksi. Tällainen ilmipanematon viittaaminen on kotihoidon teksteissä vakiintunut tapa ja tunnusmerkittömämpää kuin eksplisiittinen viittaaminen. Epätäydelliset lauserakenteet ovat terveydenhuollon teksteissä jo aiempien tutkimusten mukaan yleisiä. Samalla tavoin tyypillistä on toiminnan passiivikuvailu: iltalääkkeet annettu; jalkoja rasvattu. Hoitajat tosin kuvaavat asiakkaan toimintaa usein myös aktiivissa, mutta omaan toimintaansa he viittaavat yleensä passiivissa. Tällä voi olla ammatillista etäisyyttä tukeva tehtävänsä. Aktiivia hoitajat käyttävät painottaessaan ja perustellessaan omaa toimintaansa tai vahvistaakseen sanomaansa: Yritin selittää mihin tarkoitukseen lääke on määrätty. Kirjaaminen vaatii taitoa Tutkimani kotihoidon kirjaamistekstit pääosin täyttävät tehtävänsä työyhteisön tiedonvälityksen apuvälineinä. Teksteissä tehdyt kielelliset valinnat toimivat myös strategisina tekstintuottamisen välineinä. Niiden avulla voidaan antaa hienovaraista tietoa esimerkiksi asiakastilanteiden haastavuudesta: yksityiskohtaiset tilannekuvaukset ja asiakkaan äänen esiin nostaminen kielivät usein kirjattujen tilanteiden poikkeuksellisuudesta tai ongelmallisuudesta. Strategisena valintana voidaan pitää myös aktiivin ja passiivin vaihtelua, sillä hoitajan oman toiminnan aktiiviverbikuvaus tekee tekstistä painokkaampaa ja korostaa tämän sanomaa. Kielellisten strategioiden avulla välitetään niin sanottua hiljaista tietoa. Strategisesti toimivien tekstien tuottaminen vaatii kuitenkin tekstintuottajayhteisöön sosiaalistumista, kirjaamiskokemusta sekä riittävästi aikaa ja rauhaa kirjoittaa. Koska vajaat rakenteet ja passiivin käyttö voivat myös hämärtää ilmaisua, edellyttää toimivien tekstien tuottaminen hyviä kirjoittamisen taitoja, jotka tulisi saada jo alalle kouluttautuessa. Lähde Karvinen, Kati 2008: Asiakkaaseen viittaaminen kotihoidon hoitokertomuksissa. Pro gradu -työ. Tampereen yliopisto: kieli- ja käännöstieteiden laitos. 19

20 Ilon- ja huolenaiheita helsinkiläisnuorten Pääkaupunkiseudun kouluterveyskyselyn 2008 tulokset julkaistiin syyskuun lopussa. Stakesin erikoistutkija Minna Pietikäinen avaa Terveiset-lehden lukijoille Helsingin tuloksia. Hän on yksi pääkaupunkiseudun raportin kirjoittajista. Te k s t i M i n n a P i e t i k ä i n e n K u v a t M a r k u s S n e l l m a n, O l l i T u r u n e n Kouluterveyskysely on tehty Helsingissä joka toinen vuosi vuodesta 1996 alkaen peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaille ja lukioiden 2. vuosikurssin opiskelijoille sekä vuodesta 2000 alkaen myös lukioiden 1. vuosikurssien opiskelijoille. Ammattiin opiskelevilla Kouluterveyskysely toteutettiin kymmenen vuoden tauon jälkeen uudestaan vuonna Vuosina vastanneiden lukumäärä peruskoulujen 8. ja 9. luokilla oli sekä lukioiden 1. ja 2. vuosikursseilla Vuonna 2008 kyselyyn osallistui 64 peruskoulua ja 38 lukiota. Ammatillisissa oppilaitoksissa kyselyyn vastasi 2284 ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijaa. Seuraavassa on nostettu joitakin keskeisiä tuloksia Helsingin vuoden 2008 Kouluterveyskyselyn tuloksista. Väkivallan varjossa Vuoteen 2006 asti vanhemmat tiesivät aikaisempaa paremmin yläluokkalais- ja lukiolaislastensa viikonloppuiltojen vietosta, mutta vuonna 2008 on tapahtunut käänne huonompaan. Vanhempien olisi syytä tietää enemmän lastensa menoista, sillä fyysisen uhan kokeminen on yleistynyt yläluokkalaisilla vuonna Lisäksi toistuvasti rikkeitä tekevien yläluokkalaisten osuus on lisääntynyt selvästi, 19 prosentista 24 prosenttiin. Ammattiin opiskelevista nuorista joka neljäs oli kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana ja joka kuudes ilmoitti sortuneensa toistuvaan rikkeiden tekoon. Fyysisen uhan kokeminen ja toistuvien rikkeiden tekeminen olivat pojille tyypillisempiä kuin tytöille ja lisääntyivät päihteiden käytön lisääntyessä. Väkivallan ehkäisy ja siihen puuttuminen ovat meidän kaikkien vastuulla. Keskeistä on perheiden tukeminen vaikeuksissa ja perhekeskeinen työ. Valitettavasti lapsen siirtyessä alakoulusta yläkouluun niin kodin ja koulun kuin myös kodin ja kouluterveydenhuollon välinen yhteydenpito vähentyy. Perusterveydenhuollossa on syytä kiinnittää huomiota lasten ja nuorten kuulemiseen ja huomioon ottamiseen silloin, kun perheessä on väkivaltaa tai päihteiden käyttöä. Lasten ruumiillinen kuritus on kiellettyä lainsäädäntömme mukaan ja se myös altistaa lasta ja nuorta väkivallan kohtaamiselle kodin ulkopuolella. Kasvatuksellisena keinona väkivallan ehkäisyssä on lasten väkivallattoman kehityksen tukeminen aggressio- ja turvataitokasvatuksen keinoin. Myös rohkeutta puuttua väkivaltatilanteisiin ja väkivallan puheeksi ottamisen koulutusta kaivataan kaikille kansalaisille ja erityisesti nuorten kanssa työskenteleville aikuisille. Meidän koulussa ei kiusata Monet yläluokkalaisten kouluolot ovat kehittyneet huonompaan suuntaan kahden viime vuoden aikana: koulutapaturmat, ongelmat koulun työilmapiirissä, koulun työmäärä, vaikeudet opiskelussa ja koulukiusaaminen ovat lisääntyneet. Esimerkiksi vähintään kerran viikossa kiusatuksi joutuneiden osuus yläluokkalaisista on kasvanut 6 prosentista 9 prosenttiin; kiusattuja oli vuonna 2008 pojista 11 prosenttia ja tytöistä 7 prosenttia. Ammattiin opiskelevista koulukiusatuksi joutui viikoittain 5 prosenttia opiskelijoista. Koulukiusaaminen on ryhmäilmiö. Väkivallan ja koulukiusaamisen käsittely koko luokan ja koulun kanssa on ensimmäinen askel koulukiusaamisen ehkäisemisessä. Se voi johtaa oppilaitosten väkivallattoman meidän koulussa ei kiusata -toimintakulttuurin kehittymiseen ja aiempaa parempaan yhteisöllisyyteen. Yhteistyövalmiudet eri toimijoiden kesken ja yhteiset kirjatut käytännöt väkivallan ehkäisemiseksi ja siihen puuttumiseksi on oltava jokaisessa koulussa. Koulukiusaamisen havaitsemiseksi koulukiusaamisen mahdollisuus selvitetään silloin kun oppilaalla ei ole läheisiä ystäviä, hän jää kiinni koulun omaisuuden vahingoittamisesta, hänelle sattuu tapaturma koulussa tai hänellä on runsaasti opiskeluvaikeuksia. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa koulukiusaamisen ja fyysisen uhan mahdollisuus selvitetään silloin, kun oppilaalla on masentuneisuutta tai oppilaalla on useita päivittäisiä oireita. Nämä voidaan kirjata opetussuunnitelmaan, joka laaditaan oppilashuollon suunnitelman osalta koulutoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen viranhaltijoiden yhteistyönä. Terveystieto kiinnostaa Yläluokkalaiset ja lukiolaiset kokivat aikaisempaa yleisemmin terveystiedon lisäävän valmiuksia huolehtia omasta terveydestä. Lisäksi yläluokkalaiset olivat entistä kiinnostuneempia terveystiedon aiheista. Sekä yläluokkalaisten että lukiolaisten tiedot päihteistä ovat parantuneet vuonna Ammattiin opiskelevista kolme neljästä piti terveystieto-oppiaineen aiheita kiinnostavina. 63 prosenttia koki, että terveystiedon opetus lisää omia valmiuksia huolehtia terveydestä. Positiivisesta kehityksestä huolimatta, edelleen joka viidennellä yläluokkalaisella ja ammattiin opiskelevalla on huonot tiedot päihteistä ja lähes samansuuruisella osuudella on huonot tiedot seksuaaliterveydestä. Seksuaalitietämyksessä on puutteita muun muassa sukupuolitaudeilta suojautumisen sekä raskaaksi tulemisen osalta. 20

Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia. Oletko se sinä?

Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia. Oletko se sinä? Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia Oletko se sinä? Meillä on töitä! Hyvä terveydenhuollon ammattilainen, me haluaisimme juuri sinut töihin osaavaan joukkoomme Seinäjoen terveyskeskukseen.

Lisätiedot

Ajankohtaista Pukinmäen terveyspalveluista ja Malmin sairaalan tilanteesta 17.4.2012

Ajankohtaista Pukinmäen terveyspalveluista ja Malmin sairaalan tilanteesta 17.4.2012 Ajankohtaista Pukinmäen terveyspalveluista ja Malmin sairaalan tilanteesta 17.4.2012 Pukinmäen terveysasema- ja neuvolapalvelut Malmin terveysasema 19 lääkärin terveysasema, jossa hyvä työvoimatilanne

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO Mirja Koivunen ylilääkäri yleislääketieteen erikoislääkäri palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos ARVOKAS = arvostusta ja

Lisätiedot

Terveyttä helsinkiläisille. Helsingin terveyskeskus

Terveyttä helsinkiläisille. Helsingin terveyskeskus Terveyttä helsinkiläisille Helsingin terveyskeskus 2012 Suomen suurin terveyskeskus Terveyskeskuksessa työskentelee yli 9 000 työntekijää ja toimipisteitä on yli 90 eri puolilla kaupunkia. Terveyskeskus

Lisätiedot

Savuton sairaala toimintaohjelma. 23.2.2015 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

Savuton sairaala toimintaohjelma. 23.2.2015 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Savuton sairaala toimintaohjelma 23.2.2015 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 2 SITOUTUMINEN... 2 TIEDOTTAMINEN... 3 KOULUTUS JA OHJAUS... 4 TUKI TUPAKOINNIN LOPETTAMISEKSI...

Lisätiedot

Savuton sairaala -toiminta HUS:ssa

Savuton sairaala -toiminta HUS:ssa Savuton sairaala -toiminta HUS:ssa Viestintämateriaali Tarja Nordman Hyväksytty ohjausryhmän kokouksessa 11.11.2013. Sisältö Taustaa HUS Savuton sairaala toimijat ja vastuut Tavoitteet Kohderyhmät Eteneminen

Lisätiedot

HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN. Marja-Liisa Laakkonen LT, geriatrian el Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Laakson sairaala

HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN. Marja-Liisa Laakkonen LT, geriatrian el Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Laakson sairaala HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN Marja-Liisa Laakkonen LT, geriatrian el Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Laakson sairaala Hoitotahto Kirjallisella tai suullisella hoitotahdolla potilas voi ennakoidusti

Lisätiedot

Perusturvakuntayhtymä Akseli. Masku Nousiainen - Mynämäki

Perusturvakuntayhtymä Akseli. Masku Nousiainen - Mynämäki Masku Nousiainen - Mynämäki UUDENLAISIA YHTEISIÄ TOIMINTATAPOJA OPPIMASSA Perusturvakuntayhtymä Akseli aloi4 toimintansa 2011 alussa, siihen kuuluu kolme kuntaa Masku- Nousiainen Mynämäki. Alueella on

Lisätiedot

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Tukea vapaaehtoistoiminnasta Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Lohduttaminen ei tarvitse suuria sanoja, ei valmiita vastauksia.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta projektijohtaja Jorma Teittinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari,

Lisätiedot

HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN

HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN Marja-Liisa Laakkonen LT, geriatrian dos. Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Laakson sairaala Hoitotahto Kirjallisella tai suullisella hoitotahdolla potilas voi ennakoidusti

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 1.3.2011

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 1.3.2011 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 73 8.2.2011 pöydälle pantu asia LAUSUNTO ALOITTEESTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSTA KOTIUTETTAVIEN JATKOHOIDON JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2010-3092 Esityslistan asia TJA/8 TJA

Lisätiedot

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto: Terveys- ja päihdepalvelut / Suun terveydenhuollon lähipalvelut: Hoitolaryhmä 2 (HR2)

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto: Terveys- ja päihdepalvelut / Suun terveydenhuollon lähipalvelut: Hoitolaryhmä 2 (HR2) HYVÄ POTKU 8. KEHITTÄMISTYÖN RAPORTOINTI Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto: Terveys- ja päihdepalvelut / Suun terveydenhuollon lähipalvelut: Hoitolaryhmä 2 (HR2) Hoitolaryhmä 2:een kuuluvat

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Ritva Halila dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sitoumukset: ei kaupallisia sidonnaisuuksia

Lisätiedot

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 NEUROPSYKIATRIAN OSASTO 21 MUUTTO PSYKIATRIAKESKUKSEEN MARRASKUUSSA 2016 Neuropsykiatrisia potilasryhmiä:

Lisätiedot

Aloite Sipoon kunnan julistautumisesta savuttomaksi kunnaksi/eva Autio. Aloite merkittiin tiedoksi.

Aloite Sipoon kunnan julistautumisesta savuttomaksi kunnaksi/eva Autio. Aloite merkittiin tiedoksi. Valtuusto 41 07.05.2012 Aloite Sipoon kunnan julistautumisesta savuttomaksi kunnaksi/eva Autio KV 104 Valtuusto 1.11.2010 Eva Autio (kesk.) jätti aloitteen, jossa hän ehdottaa, että Sipoon koko kunta julistautuu

Lisätiedot

TERVEYSKESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN 2015

TERVEYSKESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN 2015 1 Arja Heittola Marita Marttila Sari Koistinen 12.1.2015 TERVEYSKESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN 2015 1. KONSULTTISELVITYKSESTÄ: Erikoissairaanhoidon poliklinikkakäyntimäärät korkeat kautta

Lisätiedot

TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA

TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA TURO-PROJEKTI TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA Potilaita hoidettiin enemmän/ pidempään vuoteessa. Tehtiin enemmän potilaan puolesta asioita. Apuvälineitä oli jonkin verran, mutta Niitä ei osattu

Lisätiedot

Tule tekemään parastasi. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Tule tekemään parastasi. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Tule tekemään parastasi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2 ASTU SISÄÄN ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI 3 Päivystysosasto Uudessa Y-talossa toimivat erikoissairaanhoidon ja terveyskeskuksen päivystykset.

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Ti 25.3.14 Markus Partanen Runosmäen terveysaseman vastaava lääkäri, Turku

Ti 25.3.14 Markus Partanen Runosmäen terveysaseman vastaava lääkäri, Turku Ti 25.3.14 Markus Partanen Runosmäen terveysaseman vastaava lääkäri, Turku Lääkäri vuosimallia 2007, 9/2010 alkaen vastaavana lääkärinä Turun Runosmäen terveysasemalla Vuoden nuori lääkäri 2013 Tapaa saattohoitopotilaita

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Savuton Kontiolahti -työryhmä 31.12.2013 Seuranta/Mittari SAVUTON KUNTA -KRITEERIEN TOTEUMA KONTIOLAHDEN KUNTA. Toteutusvastuu

Savuton Kontiolahti -työryhmä 31.12.2013 Seuranta/Mittari SAVUTON KUNTA -KRITEERIEN TOTEUMA KONTIOLAHDEN KUNTA. Toteutusvastuu KRITEERI 1 Tupakointi on kielletty tupakkalain 12 :n osoittamissa kunnan omistamissa ja hallinnoimissa tiloissa ja ulkoalueilla. Tupakointikiellot on merkitty selkeästi kylteillä, tarroilla ja julisteilla.

Lisätiedot

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA OMAINEN PALVELUPROSESSISSA ESIMERKKEJÄ TAMPEREEN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSTA 1 KOTIHOITO TAMPEREELLA Alueet: Yksityiset: Mediverkko 2 lähipalvelualuetta Palvelutähti 1 lähipalvelualuetta Pihlajalinna 3 aluetta

Lisätiedot

saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Itä Suomen yliopisto 6.11.2012 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista

saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Itä Suomen yliopisto 6.11.2012 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista Muistisairaudesta kärsivien potilaiden saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Geriatrian professori Itä Suomen yliopisto 6.11.2012 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista on

Lisätiedot

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP Savuton sairaala auditointitulokset 2012 Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP MIKSI Savuton sairaala -ohjelmaa tarvitaan? Tupakkateollisuus on hämmentänyt ihmisten

Lisätiedot

Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon?

Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon? Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon? Miten olemme valmistautuneet Miten seuraamme hoitoonpääsyn toteutumista Miten hoitoonpääsy toteutuu Mitä tulemme tekemään Hallintoylilääkäri Jukka Pellinen 1 Mitä olemme

Lisätiedot

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Sairaalapäivät 2010 23.-24.11.2010, Finlandia-talo, Helsinki toimialueen johtaja Jorma Teittinen Päivystyksen toimialue Keski-Suomen sairaanhoitopiiri KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

A. VAKINAISET TOIMET:

A. VAKINAISET TOIMET: Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä (Isojoki, Karijoki, Kauhajoki, Teuva) on hoidon ja hoivan palvelualueella haettavana 18.3.2013 klo 15.00 mennessä seuraavat vakinaiset ja määräaikaiset toimet:

Lisätiedot

KEINOT, MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET. Kirsi Weeman Muistihoitaja Vantaa -13

KEINOT, MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET. Kirsi Weeman Muistihoitaja Vantaa -13 KEINOT, MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET Kirsi Weeman Muistihoitaja Vantaa -13 Henkilön oma ilmaisu siitä, kuinka haluaa ja tahtoo itseään hoidettavan silloin, kun ei pysty sitä itse kertomaan Hoitotahdon voi

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) 66 Stj / Valtuutettu Tuomo Valokaisen aloite terveyskeskuksen ja kaupunginsairaalan palveluista päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu

Lisätiedot

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri 2.6.2014 1 Mitä Turun PTH tekee huolehtii noin 180 000

Lisätiedot

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu

Lisätiedot

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 17.8.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 17.8.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2010 1 241 OIKAISUVAATIMUS TERVEYSKESKUSMAKSUPÄÄTÖKSESTÄ Terke 2010-1165 Esityslistan asia TJA/23 TJA Terveyslautakunta päätti hylätä tämän päätöksen liitteessä mainitun

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

ENSH-itsearviointilomake (Savuton sairaala-auditointi)

ENSH-itsearviointilomake (Savuton sairaala-auditointi) ENSH-itsearviointilomake (Savuton sairaala-auditointi) 1. Standardi 1: Sitoutuminen ä 1.1 Terveydenhuollon organisaation dokumenteissa on sitouduttu pyrkimään 0 0 2 9 11 3,82 ENSH-verkoston standardeihin.

Lisätiedot

Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen. Virpi Korhonen 30.11.2010

Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen. Virpi Korhonen 30.11.2010 Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen Virpi Korhonen 30.11.2010 Helpa Roihuvuori, 2010 Tupakoi päivittäin 47 % Tupakoi päivittäin oppilaitoksen alueella 37 % Tupakoi päivittäin oppilaitoksen läheisyydessä

Lisätiedot

Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä on hoidon ja hoivan palvelualueella haettavana 29.2.2012 klo 15.00 mennessä seuraavat toimet:

Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä on hoidon ja hoivan palvelualueella haettavana 29.2.2012 klo 15.00 mennessä seuraavat toimet: Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän hoidon ja hoivan palvelualue tuottaa, kehittää ja turvaa oikea aikaiset ja vaikuttavat terveys ja avopalvelut yhteistoiminta alueensa eli Kauhajoen kaupungin

Lisätiedot

KNK-klinikan keinot kohti savutonta leikkausta Päivi Siimes, sairaanhoitaja KYS, knk-poliklinikka. 19.3.2014 Päivi Siimes

KNK-klinikan keinot kohti savutonta leikkausta Päivi Siimes, sairaanhoitaja KYS, knk-poliklinikka. 19.3.2014 Päivi Siimes KNK-klinikan keinot kohti savutonta leikkausta Päivi Siimes, sairaanhoitaja KYS, knk-poliklinikka Terveydenhuollon henkilöstön tehtävänä on tunnistaa potilaan tupakointi ja nikotiiniriippuvuus, kehottaa

Lisätiedot

ENSH-SAVUTTOMUUSSTANDARDIT ITSEARVIOINTILOMAKE

ENSH-SAVUTTOMUUSSTANDARDIT ITSEARVIOINTILOMAKE Euroopan savuton terveydenhuoltoverkosto ENSH-SAVUTTOMUUSSTANDARDIT ITSEARVIOINTILOMAKE Savuton sairaala ja savuton terveydenhuolto-verkoston jäsenyyttä koskeva ohjeistus Euroopan savuttoman terveydenhuoltoverkoston

Lisätiedot

RISTO-HANKE. Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen

RISTO-HANKE. Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen RISTO-HANKE Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen HANKESUUNNITELMAN TAVOITE Yli 65-vuotiaiden suun terveyden edistäminen ja sairauksien

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013 Anna-Maija Koivusalo 16.4.214 Kivuton sairaala projekti vuonna 213 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kahdeksannen kerran syksyllä 213 pääosin viikolla 42. Mukana oli niin erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake 1 4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen suunnitellulle kontrollikäynnille

Lisätiedot

Vakanssinumero 45 30.6.2009

Vakanssinumero 45 30.6.2009 Toimiala Sosiaali- ja terveystoimiala Tulosalue Sote:n yhteiset palvelut, Terveyden- ja sairaudenhoitopalvelut, Perhepalvelut sekä Vanhuspalvelut Toimialan esitys Entinen virka- /työsuhteinen tehtävä Vakanssinumero

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 01.10.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 01.10.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) 324 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Tuomo Valokaisen ym. aloitteesta koskien kaupunginsairaalan ja terveyskeskuksen

Lisätiedot

Kanta-Hämeen keskussairaalan ja TAYS:n yhteistyöhankkeet. Sairaalapäivät 20.11.2012 Markku Järvinen Johtajaylilääkäri

Kanta-Hämeen keskussairaalan ja TAYS:n yhteistyöhankkeet. Sairaalapäivät 20.11.2012 Markku Järvinen Johtajaylilääkäri Kanta-Hämeen keskussairaalan ja TAYS:n yhteistyöhankkeet Sairaalapäivät 20.11.2012 Markku Järvinen Johtajaylilääkäri KHSHP Fimlab laboratorioiden yhteistyöhanke Markku Järvinen, johtajaylilääkäri, KHSHP

Lisätiedot

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta. 1 Ikääntymisen ennakointi Vanhuuteen varautumisen keinot: Jos sairastun vakavasti enkä

Lisätiedot

LÄÄKÄRITYÖVOIMAN VUOKRAAMINEN KAUPUNGINSAIRAALA-OSASTOLLE

LÄÄKÄRITYÖVOIMAN VUOKRAAMINEN KAUPUNGINSAIRAALA-OSASTOLLE 1 Liite 1. Palvelukuvaus H002-12-1 HEL 2011-010061 LÄÄKÄRITYÖVOIMAN VUOKRAAMINEN KAUPUNGINSAIRAALA-OSASTOLLE Hankinnan kohde Hankinnan kohteena on lääkärityövoiman vuokraaminen tilapäiseen sijaistarpeeseen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA Kaikki tietävät, että tupakointi on epäterveellistä. Mutta tiesitkö, että tupakoinnin lopettaminen kannattaa, vaikka olisit tupakoinut jo pitkään ja että lopettaminen

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö Päivitys 4/2015 Syöpätautien poliklinikka Sisällys Syöpätautien vastuualue... 3 Potilaana syöpätautien poliklinikalla...

Lisätiedot

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI!

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! Vapaaehtoistyön periaatteet Vapaaehtoisten toiminta on tärkeä tapa tuoda vaihtelua, iloa ja virkistystä ikäihmisten arkeen sekä asumispalveluissa että kotihoidossa.

Lisätiedot

Paraisten kaupunki Tilinpäätös 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO

Paraisten kaupunki Tilinpäätös 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Paula Sundqvist, sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille kuntalaisille ja kiireellinen

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki. Riitta Sauni

Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki. Riitta Sauni Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki Riitta Sauni Hankkeen taustaa Sote-alalla tarvitaan tulevaisuudessa runsaasti uutta työvoimaa ja laaja-alaista osaamista On arvioitu, että

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Anna-Liisa Niemelä Erityissuunnittelija, FT Kehittämisen ja toiminnan

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

KOSKELAN KIRKKO JA KOSKELAN SAIRAALAN KAPPELI (12.6.2007) Päivitetty 23.2.2015

KOSKELAN KIRKKO JA KOSKELAN SAIRAALAN KAPPELI (12.6.2007) Päivitetty 23.2.2015 KOSKELAN KIRKKO JA KOSKELAN SAIRAALAN KAPPELI (12.6.2007) Päivitetty 23.2.2015 Helsingin kaupungin Koskelan sairaala-aluetta alettiin rakentaa vuosina 1912 1914. Opastaulusta näkyy, että siellä on monenlaisia

Lisätiedot

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi OSALLISUUS OMAN ARJEN SUUNNITTELUUN Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen?, miksi Onko hoito- ja palvelusuunnitelmanne tavoitteet määritelty yhdessä teidän kanssanne? lainkaan

Lisätiedot

Psykiatrinen hoitotahto

Psykiatrinen hoitotahto Psykiatrinen hoitotahto Osastoryhmän päällikkö, TtT Päivi oininen HU, Hyvinkään sairaanhoitoalue, psykiatria Taustaa Väitöstutkimus Pakko, potilaan kokema hoito ja elämän laatu potilaan osallisuutta tulee

Lisätiedot

Asiakaskysely. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto

Asiakaskysely. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 2010 Asiakaskysely Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 1. Kyselyn toteutus ja osallistujat Porin kaupunginkirjasto tekee joka vuosi asiakaskyselyn, jolla mitataan kirjastopalvelujen laatua

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

Otos 1. Otoksen sisältö:

Otos 1. Otoksen sisältö: Tekijät: Hanne Cojoc, Projektipäällikkö, Hyvinvointiteknologia Taneli Kaalikoski, Projektityöntekijä, Apuvälinetekniikka Laura Kosonen, Projektityöntekijä, Vanhustyö Eija Tapionlinna, Kontaktivastaava,

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Terveyttä mobiilisti -seminaari 8.12.2011 VTT. Ville Salaspuro ville.salaspuro@mediconsult.fi Mediconsult OY

Terveyttä mobiilisti -seminaari 8.12.2011 VTT. Ville Salaspuro ville.salaspuro@mediconsult.fi Mediconsult OY Terveyttä mobiilisti -seminaari 8.12.2011 VTT Ville Salaspuro ville.salaspuro@mediconsult.fi Mediconsult OY Medinet mahdollistaa sähköisen hoidon ammattilaisen ja potilaan välillä. Medinet toimii myös

Lisätiedot

HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN. 25.5.2010 Mari Kärkkäinen

HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN. 25.5.2010 Mari Kärkkäinen HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN HOITOLINJAUS Tavoitteena on, että potilas saa oikean hoidon oikeaan aikaan oikeassa paikassa. HOITOLINJAUS JA HOITOTAHTO Hoitolinjauksen teko

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 18.11.2013 1226 HEL 2013-007690 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

Kotiutuksessa huomioitavia asioita

Kotiutuksessa huomioitavia asioita Kotiutuksessa huomioitavia asioita Sujuvampaa hoitoa lonkkamurtumapotilaalle 4.2.2015 Maarit Virtanen Turun kaupunki Hyvinvointitoimiala Akuutti ortopedinen kuntoutusosasto Onnistunut kotiutus Onnistuneet

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6. Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.2012 Tarkastelen asiaa Kolmesta näkökulmasta 1) asiakkaat / potilaat

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 Asiakkaan valinnan mahdollisuudet laajenevat edelleen 1.5.2011 alkaen on ollut mahdollista valita hoidosta vastaava terveysasema oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/6 11.09.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/6 11.09.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) 224 Toiminnan laatu Helsingin terveyskeskuksessa vuonna 2011 HEL 2012-001668 T 00 01 02 Päätös Käsittely päätti merkitä tiedoksi Toiminnan laatu Helsingin terveyskeskuksessa

Lisätiedot

HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 2/2015 1 (14) SAIRAANHOITOPIIRI 1 21.04.2015

HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 2/2015 1 (14) SAIRAANHOITOPIIRI 1 21.04.2015 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 2/2015 1 (14) 1 21.04.2015 14 AIKA 21.04.2015 klo 16:00-17:20 PAIKKA Hyks Psykiatriakeskus, Punatiili talo Ahlfors-sali KÄSITELLYT ASIAT Asia Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Lääkärin rooli toimintakykyä tukevan ja edistävän työn korostamisessa Kunnon Hoitaja koulutus kaipaa tuekseen laajan organisaation tuen

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana

Lisätiedot

HUS liittyi vuoden 2011 alussa Suomen terveyttä edistävät sairaalat verkostoon (STES) ja on siten sitoutunut Savuton sairaala -toimintaan.

HUS liittyi vuoden 2011 alussa Suomen terveyttä edistävät sairaalat verkostoon (STES) ja on siten sitoutunut Savuton sairaala -toimintaan. SAVUTON SAIRAALA -TOIMINNAN YHTEENVETOA HUS liittyi vuoden 2011 alussa Suomen terveyttä edistävät sairaalat verkostoon (STES) ja on siten sitoutunut Savuton sairaala -toimintaan. HUS-tason Savuton sairaala

Lisätiedot

Savuton sairaala- toimintaohje

Savuton sairaala- toimintaohje KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Savuton sairaala- toimintaohje päivitys vuosille 2013 2015 Johdanto Tupakan kulutus on parhaiten ehkäistävissä oleva yksittäinen kuolleisuuden ja työkyvyttömyyden syy maailmassa.

Lisätiedot

Savuton työpaikka - onko duunari ajettu liian ahtaalle? Päihdetiedotusseminaari 2012 Anu Katainen Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos

Savuton työpaikka - onko duunari ajettu liian ahtaalle? Päihdetiedotusseminaari 2012 Anu Katainen Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Savuton työpaikka - onko duunari ajettu liian ahtaalle? Päihdetiedotusseminaari 2012 Anu Katainen Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Tässä esitelmässä Tupakoitsijan näkökulma työpaikkatupakointiin

Lisätiedot

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, Eksote! Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta Väestö 133.000 Budjetti

Lisätiedot

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY PSYKIATRIA: Mielenterveystoimisto; aikuistenlasten ja nuorten vastaanotto, syömishäiriöpoliklinikka, sivuvastaanotto Uudessakaarlepyyssä Päiväosasto ja yöpymismoduli Psykiatrinen

Lisätiedot

SUUHYGIENISTI-TOIMINTAMALLI VANTAALLA

SUUHYGIENISTI-TOIMINTAMALLI VANTAALLA SUUHYGIENISTI-TOIMINTAMALLI VANTAALLA SUUN TERVEYDENHUOLTO SATEENVARJO HANKE 2007-2009 Mielenterveyspotilaiden suun terveyden edistäminen LOPPUSEMINAARI 6.11.2009 KRISTIINA KOSKINEN projektipäällikkö,

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

OPTS 2015 3.6.2015 TERVEYSPALVELUT

OPTS 2015 3.6.2015 TERVEYSPALVELUT TERVEYSPALVELUT OPTS 215 3.6.215 Kustannukset ja tuottavuustavoitteet Mittari Toteuma 213 Tavoite 214 Toteuma 214 Tavoitetaso 215 1. Taloustavoitteet Menot - 136 633 993 Tulot - 2 87 6 Netto - 115 826

Lisätiedot

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Taustaa hankkeelle Yhdistyksen jäsenten kokemusten perusteella

Lisätiedot

Hyviä hoitokäytäntöjä EPSHP:ssä, Going for Gold

Hyviä hoitokäytäntöjä EPSHP:ssä, Going for Gold Hyviä hoitokäytäntöjä EPSHP:ssä, Going for Gold Reetta-Maija Luhta, ennaltaehkäisevän päihdetyön koordinaattori, perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö Aksila, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Lisätiedot