Pääministeri Etunimi Sukunimen. hallituksen hallitusohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pääministeri Etunimi Sukunimen. hallituksen hallitusohjelma"

Transkriptio

1 Pääministeri Etunimi Sukunimen hallituksen hallitusohjelma 28. joulukuuta 2014

2 Hallitusohjelma on hallitukseen osallistuvien puolueiden hyväksymä toimintasuunnitelma, jossa sovitaan hallituksen tärkeimmistä tehtäväalueista. Tyypillisesti yksittäisillä ministereillä on oikeus tehdä itsenäisiä päätöksiä hallitusohjelman puitteissa, mutta poikkeamat vaativat koko hallituksen hyväksynnän. Tämä on innovaatio- ja konsulttitoimisto Neutrinica Oy:n täysin ilmaiseksi kenenkään pyytämättä laatima ehdotus Suomen seuraavan hallituksen hallitusohjelmaksi. Sen ovat toimittaneet Juha Peltoniemi & Jouni Peltoniemi. Ohjelma on muodostettu suhteellisen konservatiivisesti, useimpien hyväksyttäväksi kompromissiksi, jättäen pois kaikkein radikaaleimmat, kiistanalaisimmat ja vaikeimmin hyväksyttävät asiat. Se ei siten vastaa täydellisesti kirjoittajiensa arvomaailmaa. Välttämättömiä mutta kivuliaita toimenpiteitä ei kuitenkaan ole jätetty pois, vaikka sellaiset saattavat osoittautua poliittisesti vaikeiksi, jopa tuhoisiksi päättäjille. Taloudellisia lukuja ei ole vielä kiinnitetty, koska taloudellinen tilanne voi muuttua nopeasti ja tilanne tulee joka tapauksessa arvioida uudestaan todellisten hallitusneuvottelujen aikana.

3 Sisällys PELASTETAAN SUOMI ROMAHDUKSELTA...1 KORJATAAN EUROOPAN UNIONIA...2 UUDISTETAAN SUOMI PERUSTEELLISESTI...3 LOPETETAAN TÄMÄ LAMA...4 POISTETAAN RAKENTEELLINEN TYÖTTÖMYYS...5 EDISTETÄÄN ELINKEINOJA...7 YKSINKERTAISTETAAN VEROTUSTA...8 KANNUSTETAAN SOSIAALITURVALLA...10 LUOTETAAN SUOMALAISEEN OSAAMISEEN...12 PIIRRETÄÄN KUNTAKARTTA UUSIKSI...14 KEVENNETÄÄN HALLINTOA...15 OMISTETAAN, MYYDÄÄN JA RAKENNETAAN...16 JAETAAN OIKEUTTA...17 NAUTITAAN YHTEISESTÄ YMPÄRISTÖSTÄ...19 PUOLUSTETAAN ISÄNMAATA JA IHMISKUNTAA...20 PARANNETAAN MAAILMAA...20 TOIMITAAN AVOIMESTI JA VASTUULLISESTI...21 LIITTEET...23 Taloustilanne...23 Talousvaikutukset...23 Investoinnit...23 Ministeriöt...25

4 PELASTETAAN SUOMI ROMAHDUKSELTA Pääministeri Sukunimen hätätilahallitus pelastaa Suomen taloudelliselta ja moraaliselta romahdukselta ja johtaa isänmaan uuteen nousuun kohti oikeudenmukaista yhteiskuntaa, jossa kaikkien on hyvä olla. Hallitus pyrkii uudistamaan yhteiskuntamme perusrakenteet. Hallituksen politiikkaa ohjaaviin arvoihin kuuluvat oikeudenmukaisuus, sivistys ja vastuullisuus. Hallituksen omaa toimintaa ohjaavat myös rehellisyys, avoimuus ja luotettavuus. Hallituksen ohjelma perustuu vallitsevien tosiasioiden tunnustamiseen ja tutkimukseen perustuvan tiedon käyttöön. Suomi on ajautunut syvään ja kiihtyvään lamaan. Nykyinen suunta vie Suomen yhteiskunnallisen romahduksen partaalle. Olemme taloudellisessa hätätilassa, mutta emme epätoivon partaalla. Suunta voidaan kääntää, mutta se vaatii uhrauksia ja ponnistuksia kansalta. Tässä tilanteessa kenenkään ei pidä linnoittautua saavuttamiinsa etuoikeuksiin, vaan kaikkien tulee olla valmiita tinkimään eduistaan. Hallitus pyrkii palauttamaan moraalin ja vastuun hallintoon ja talouteen. Hallitus torjuu yhteiskunnallista vapaamatkustusta sekä moraalikatoa eli mahdollisuutta siirtää riskit toisille ja kerätä voitot itselle. Sen sijaan hallitus suuntaa kohti keskiaikaista vastuutaloutta, jossa hyödyn saa se, joka kantaa riskin ja riskin kantaa se, joka korjaa hyödyn. Hallitus vähentää köyhyyttä, syrjäytymistä ja eriarvoisuutta. Hallitus pyrkii kestävään talouskasvuun. Hallitus vahvistaa suomalaisen elinkeinoelämän kilpailukykyä ja poistaa rakenteellista työttömyyttä tukevat rakenteet. Hallitus paikkaa kansantalouden kestävyysvajeetta pitkän tähtäimen toimin. Julkista sektoria tehostetaan, sosiaalietuja arvioidaan uudestaan ja eläkeikää nostetaan. Verotuloja nostetaan kitkemällä veronkiertoa ja vähentämällä kansainvälistä verokilpailua. Mahdolliset julkisen sektorin leikkaukset pyritään ajoittamaan tulevalle nousukaudelle. Hallitus pyrkii jatkamaan kansainvälistä yhdentymiskehitystä kohti tasapainoista, moraalisesti kestävää Eurooppaa ja maailmaa. Hallitus pyrkii uudistamaan Euroopan Unionin rappeutuneita rakenteita ja tuhoisia taloudellisia mekanismeja, erityisesti yhteisvaluuttaa ja sen hallintoa. Hallitus varautuu eroamaan rahaliitosta, jos sitä ei uudisteta moraalisesti ja taloudellisesti kestäväksi. 1

5 KORJATAAN EUROOPAN UNIONIA Hallitus pyrkii vaikuttamaan Euroopan Unionin kehittämiseksi kestäväksi ja toimivaksi kansalaisunioniksi. Euroopan Unionin päätöksentekomekanismeja tulee kehittää. Yksimielisyyssäädöksiä voidaan lieventää, kunhan Suomen suhteellista vaikutusvaltaa ei heikennetä. Uusia jäsenvaltioita ei pystyttäne ottamaan, ennen kuin Euroopan Unionin talous ja hallinto saadaan parempaan kuntoon. Hallitus ei hyväksy erivapauksia muille jäsenmaille. Jos joku jäsenvaltio ei hyväksy samoja sääntöjä kuin Suomi, annetaan sen erota Euroopan Unionista. Yksittäisille valtioille ei pidä antaa epäoikeutettuja tukipaketteja, mutta taloudellisesti kestävä Eurooppaa vaatii finanssimekanismeja, joilla varallisuutta palautetaan keskeisiltä alueilta reuna-alueille, koska talouden lainalaisuuksien mukaan yhtenäisellä talousalueella varallisuutta virtaa aina reunoilta keskelle. Hallitus kannustaa Euroopan Unionia kehittämään yhteisiä ja sitovia säädöksiä verojen kierron estämiseksi ja kansainvälisille rahoitusmarkkinoille asetettavien verojen toteuttamiseksi. Asetetaan minimiverot yritystoiminnalle tai siitä saataville pääomatuloille sekä alkoholille, tupakalle ja polttonesteille, samoin arvonlisäverolle ainakin helposti rajan yli kulkeville tuotteille. Etämyynnin arvonlisäverot säädetään maksettavaksi ostajan kotimaan mukaan. Hallitus vaatii yhteisvaluutan ja sen hallinnon perinpohjaista uudistamista. Yhteisvaluutta-alueeseen liittyvät epäsymmetriat tulee korjata kestävällä ja oikeudenmukaisella tavalla, mutta ei kuitenkaan yhteisvastuullisilla lainoilla tai epäsymmetrisillä sitoumuksilla. Valtiollisia vakuutuksia voidaan laatia vain symmetrisen alkuasetelman pohjalta. Pankkiunionia kehitetään säätelyorganisaationa ylikansallisille pankeille eikä yhteistakaajana. EU-tasolla ei kannusteta pankkien ja muiden yhtiöiden kasvua niin suureksi, etteivät ne voi kaatua. Liian suuret rahalaitokset tulee pilkkoa. Pitkäaikaista talletus- ja lainaustoimintaa harjoittavat pankit tulee erottaa investointi-, keinottelu- ja varjopankeista sekä muista arvopaperikasinoista organisaationaalisesti ja funktionaalisesti. Pankkien vakavaraisuutta tulee parantaa. Uusien kuplien syntyä tulee hillitä myös rahoituksellisin sääntelytoimin. 2

6 Euroopan keskuspankin tulee huolehtia euron arvosta ennen kaikkea torjumalla deflaatiota. Deflaatio aiheuttaa taloudelle kurjistumiskierteen, joka vahingoittaa kaikkia talouden sektoreita. Missään euromaassa ei saisi esiintyä minkäänlaista deflaatiota, ei yksikköpalkkojen, kuluttajahintojen tai asumisen hinnoissa. Vain arvopaperien, arvometallien ja muiden pörssihyödykkeiden hinnat tulee erottaa deflaatioindeksistä. Talous toimii ja uudistuu tehokkaimmin lievässä, noin 2-5 % inflaatiossa, joka antaa sopivasti liikkumavaraa sopeuttaa taloutta. Vasta tätä korkeampi pitkäaikainen inflaatio aiheuttaa vahinkoa. Tässä taloustilanteessa koko Eurooppa tarvitsisi vähintään 4 % inflaation tulppien avaamiseksi ja epäsymmetrioiden suoristamiseksi. Hallitus vaatii Euroopan keskuspankkia torjumaan deflaatio lisäämällä merkittävästi kierrossa olevan rahan määrää lainaamalla tai jakamalla sitä tasapuolisesti suoraan jäsenmaille tai niiden kansalaisille, mutta ei pankeille. Tämä vaatii sääntöjen muuttamista. Euromaiden talouksien epäsymmetrian korjaamiseksi vahvojen euromaiden, ennen kaikkea Saksan tulee sallia muita maita suurempi inflaatio ja nostaa palkkatasoaan % suhteessa muihin euromaihin. Mikäli Saksa ja muut euromaat eivät taivu Suomen esittämiin vaatimuksiin, Suomen tulee erota eurosta ja siirtyä omaan markkaan niin pian kuin käytännössä mahdollista. UUDISTETAAN SUOMI PERUSTEELLISESTI Hallitus käynnistää parlamentaarisen prosessin perustuslain uudistamiseksi. Valtio ja sen hallitus ovat olemassa kansaa varten. Vallan liiallista keskittymistä ja pysyvien vallan sisäpiirien muodostumista estetään. Perusoikeuksia ja -velvollisuuksia vahvistetaan. Hallitus pyrkii vakaaseen, vapaaseen ja vauraaseen Suomeen, jossa vallitsee rehellisyys, lahjomattomuus ja kaikkien kunnioitus. Hallitus haluaa kehittää Suomea innovatiiviseksi, joustavaksi ja proaktiiviseksi. Hallitus pyrkii poistamaan moraalikatoon kannustavat palkkiojärjestelmät yksilö- ja instituutiotasoilta. Varotaan riskisosialismia, jossa tappiot lankeavat yhteiskunnalle. 3

7 Hallitus pyrkii omalla esimerkillään uudistamaan yhteiskunnallista toimintakulttuuria rehellisemmäksi, avoimemmaksi ja vastuullisemmaksi. Luodaan kansalaiskulttuuria, joka sietää yritteliäisyyttä, erilaisuutta ja epäonnistumisia sekä tukee vastuunottoa, välittämistä, luovuutta, uudistumista ja henkistä kasvua. Korostetaan yhteistyötä keskinäisen kilpailun sijaan. Siirrytään nollasummapelistä plussummapeliin. LOPETETAAN TÄMÄ LAMA Hallitus lopettaa laman ja nostaa Suomen uuteen nousuun. Pitkittynyt lama johtuu pääosin oman taloutemme rakenteista ja jäykkyyksistä. Kestävä talous pystyy sopeutumaan niin ulkoisiin muutoksiin kuin muuttumattomuuksiin kuten jäykkään yhteisvaluuttaan. Suomen talous ei ole pystynyt joustamaan vaan on jäämässä deflaatiokierteen vangiksi. Erityisesti lamaa ruokkii ja koko yhteiskunnan perusteita rapauttaa maatamme ja maailmaamme runtiva moraalikato ja riskisosialismi. Hallituksen harjoittama rahapolitiikka riippuu Euroopan valinnoista. Jos Euroopan rahaliitto ryhtyy harjoittamaan oikeaa antideflatorista rahapolitiikkaa Suomen vaatimusten mukaan, voimme jatkaa euromaana. Muussa tapauksessa hallitus johtaa Suomen eroon eurosta ja ottaa käyttöön oman markan niin nopeasti kuin käytännössä mahdollista ilman hutilointia. Valuutan vaihto pyritään tekemään avoimesti ja hallitusti, aluksi 1:1 vaihtokurssilla ja sitten kelluttamalla valuutta. Hallitus palauttaa samanaikaisesti kilpailukykyä nopeasti ja päättäväisesti sisäisin toimin. Hallitus ei jää odottamaan päätöksiä euron kohtalosta, koska siihen menee kuukausia. Positiivisten päätösten vaikutukset ilmenevät kuukausien tai vuosien päästä ja negatiivisen päätöksen jälkeen oman valuutan käyttöönottokin vaatii kuukausien valmistelun (riippuen siitä, millaiset suunnitelmat on salaa tehty.). Rahanvaihtokaaoksen välttäminen edellyttää reaalista 1:1-vaihtosuhdetta, jotteivät keinottelijat vetäisi välistä. Siksi hallitus toteuttaa välittömän, maltillisen sisäisen devalvaation. Sisäisen devalvaation määrä riippuu suhdannetilanteesta. Se toteutetaan ensisijaisesti fiskaalisin toimin. Ensiksi voitaneen siirtää työnantajille kuuluva työttömyysvakuutusmaksu 4

8 (n. 3 %) työntekijöiden maksettavaksi. Mikäli tämä ei riitä, siirretään myös sairausvakuutusmaksu (n. 2 %). Viime hädässä voidaan siirtää myös eläkevakuutusmaksuja (n. 24 %). Vaihtoehtoisesti sisäinen devalvaatio voitaisiin toteuttaa työmarkkinaneuvotteluin, mutta niiden onnistuminen on epävarmaa. Esimerkiksi lomarahojen poisto toisi noin 4 %:n kustannusvaikutuksen. Joka tapauksessa hallitus elvyttää taloutta lisäämällä julkista kulutusta. Elvytys rahoitetaan osittain ottamalla velkaa niin kauan kuin sitä halvalla saa. Euroalueeseen nähden valtion velka on edelleen selvästi keskimääräistä alhaisempi, joten lisävelkaantuminen ei vielä johda ahdinkoon, vaan pikemminkin suojelee meitä joutumasta maksajan osaan tulevissa euron pelastusoperaatioissa. Euron mahdollisesti sortuessa kaoottisesti velkaantuneet joka tapauksessa hyötyvät velkojien ja säästäjien kustannuksella. Kuntasektorin velkaantumista ei kuitenkaan tueta, vaan elvytys pidetään valtion vastuulla. Minielvytystä tehdään myös nopeuttamalla rahankiertoa. Palkan ja sosiaalitukien maksu muutetaan kuukausittaisesta viikoittaiseksi, jolloin tyypillisen kädestä-suuhun-kansalaisen rahat muuttuvat uudeksi työksi nopeammin ja tileille tarvitsee kerätä vähemmän rahaa. Velkaantuminen lopetetaan heti talouden elvyttyä. Hallitus laatii suunnitelman velan takaisin maksamiseksi. Tämän hallituskauden aikana ei kuitenkaan päästäne lyhentämään velkoja merkittävästi. POISTETAAN RAKENTEELLINEN TYÖTTÖMYYS Hallitus poistaa rakenteellista työttömyyttä ylläpitävät rakenteet hallituskauden aikana. Edellä mainitut finanssitoimet jo parantavat Suomen kilpailukykyä merkittävästi, mutta eivät vielä kestävästi ja pysyvästi. Niiden lisäksi toteutetaan konkreettisia rakenteellisia toimenpiteitä, joilla hillitään inflaatiota ja luodaan täystyöllisyyttä edistäviä vakaita rakenteita. Hallitus edesauttaa taloustilanteeseen sopivan, inflaatiota hillitsevän palkkakehityksen syntymistä tukemalla mahdollisimman kokonaisvaltaisia ja keskitettyjä työmarkkinasopimuksia. Sellaiset turvaavat inflaatiotavoitteet ja kansallisen kilpailukyvyn paremmin kuin alakohtaiset sopimukset, jotka johtavat helpommin työntekijäryhmien epäterveeseen palkka- 5

9 kilpailuun ja työnantajien lepsuiluun. Epäterve palkkakilpailu toimii miinussummapelinä, josta kaikki lopulta kärsivät. Hallitus kannattaa mahdollisimman oikeudenmukaisen ja tasaarvoisen palkkajärjestelmän kehittämistä. Lakko-oikeutta tarkastellaan. Hallitus pyrkii poistamaan työttömyysturvaan liittyvän moraalikadon siirtämällä työttömyyskorvausten rahoituksen ja maksamisen työntekijöiden omistamien ja hallitsemien ammattialakohtaisten työttömyysvakuutuslaitosten vastuulle. Nämä keräisivät tulonsa työntekijöiltä kerätyillä vakuutusmaksuilla, joiden suuruus riippuu täten työttömyydestä. Vakuutuslaitokset taikka niitä hallinnoivat työntekijäjärjestöt päättäisivät itse niin vakuutusmaksujen kuin työttömyyskorvausten suuruuksista, mutta näiden tulisi pysyä tasapainossa. Moraalikadon estämiseksi työttömyysvakuutus pitäisi säätää lailla pakolliseksi. Muita tahoja voidaan vaatia rahoittamaan työttömyysturvaa siltä osin, kun kyseisiä tahoja voidaan pitää omien päätöstensä vuoksi suoraan vastuullisina työttömyyden noususta. Tuotannollis-taloudellisiin irtisanomisiin liitetään toimialan työttömyysvakuutuslaitokselle annettava pakollinen rahamääräinen 3-24 kuukauden palkkaa vastaava irtisanomistalletus, joka palautetaan työnantajalle irtisanotun työllistyessä uudelleen. Tällä kannustetaan irtisanomaan viimeksi sellaiset, joiden mahdollisuudet saada uutta työtä ovat heikoimmat. Muuten irtisanomiskynnystä voisi laskea työllistämisriskien pienentämiseksi. Hallitus poistaa kaikki tunnetut sosiaaliturvaan tai verotukseen liittyvät kannustinloukut, jotka tekevät työnhakijalle työn vastaanottamisesta kannattamatonta. Nämä määritellään tarkemmin jäljempänä. Työttömyysturva toteutetaan osin lainamuotoisena, joka maksetaan takaisin työllistymisen jälkeen pidättämällä palkasta henkilökohtainen takavakuutusmaksu. Pyritään turvaamaan mahdollisimman monelle mahdollisuus saada minimiansiot turvaavaa työtä kansalaispalkkaa vastaan, aluksi kokeiluluonteisesti. Kansalaispalkkaan oikeutetuksi työksi voidaan lukea muun muassa omaishoito, osallistuminen hyväntekeväisyysjärjestön toimintaan taikka tieteellinen ja taiteellinen työ. Kokeilun jälkeen pyritään saamaan se kansalaisoikeudeksi. Työvoiman ammatillista liikkuvuutta tuetaan suuntaamalla ammatillista ja akateemista koulutusta ennustetun työvoiman tarpeen mukaiseksi. Syrjäytymisen estämiseksi jokaiselle työttömäksi jääneelle pyritään antamaan mahdollisuus päästä nopeasti koulutukseen, työ- 6

10 harjoitteluun, kuntouttavaan työtoimintaan tai yhteiskunnalliseen työhön, jopa maanpuolustustehtäviin. Hallitus pyrkii parantamaan heikoimmassa neuvotteluasemassa olevien työntekijöiden asemaa esittämällä minimiehtoja, vuokratyötä ja nollasopimuksia koskevia lakeja. Vuokratyöhön liitetään vuokratyönantajaan kohdistuva työllisyysvakuutusmaksu. Hallitus kuitenkin varoo asettamasta turhia esteitä työllistymiselle ja hyväksyy joustavat työehdot, kunhan ne kohtelevat osapuolia tasapuolisesti. Jokaisen työlainsäädäntöä rikkovan tulee palauttaa saamansa hyöty ja korvata aiheuttamansa haitta. EDISTETÄÄN ELINKEINOJA Hallitus kehittää elinkeinotoiminnan edellytyksiä. Hallitus ei kuitenkaan päätä, mitä elinkeinoja Suomessa harjoitetaan. Yritykset tekevät itse päätöksensä investoinneista ja toimintojensa sijoittamisesta. Hallitus vaikuttaa yritysten toimintaedellytyksiin eri toimialoilla suunnatessaan opetus- ja tutkimusresursseja, säätäessään veroja, jakaessaan tukia ja lupia sekä kehittäessään julkisia infrastruktuureja. Hallitus pyrkii tekemään omalla vastuullaan olevat suuntapäätökset parhaiden kulloinkin saatavilla olevien ennusteiden mukaisesti eikä sido käsiänsä nimeämällä hallitusohjelmassa toimialat, joita saa kehittää ja tukea. Oletusarvoisesti kehitysresursseja suunnataan aloille, joilla Suomi nauttii kestävää kilpailuetua omintakeisen osaamisen, luonnonolosuhteiden, kulttuurin tai sijainnin vuoksi. Hallitus pyrkii eroon suorista rahallisista elinkeinotuista, myös turhista verotuista. Kuntien antamiin elinkeinotukiin suhtaudutaan kriittisesti, varsinkin, jos niillä pyritään lähinnä kilpailemaan naapurikuntien kanssa yrityksen toimipisteen sijaintipaikasta. Uusien yritysten perustamista helpotetaan koulutus- ja kehityspalveluilla. Kaikkia energiantuotantovaihtoehtoja tarkastellaan niiden hyötyjen, kustannusten ja riskien pohjalta. Mitään energiamuotoa ei kategorisesti suljeta pois energiantuotantopaletista, mutta pahiten ilmaa saastuttavista polttovoimaloista pyritään eroon. Sähköä pyritään tuottamaan mahdollisimman paljon kotimaassa. Vastuullisesti tuotetun sähkön ja muun energian vienti hyväksytään. Pyritään kehittämään säätövoimaa sekä kotimaista energiaa jo huoltovarmuussyistä. Turvetuotannon ympäristöriskejä arvioidaan ja pyritään vähentämään. Varaudutaan myöntämään lupia uusille ydinvoimaloille, jotka korvaavat 7

11 käytöstä poistettavia voimaloita. Hallitus ei halua kannustaa vanhojen ydinvoimaloiden käyttöä ohi parasta ennen -päivämäärän. Varaudutaan uuden käytetyn ydinpolttoaineen säilytys- ja käsittelylaitoksen perustamiseen Suomeen. Yrittäjien toimintaedellytyksiä sekä asiakkaiden ja sidosryhmien asemaa parannetaan laajentamalla eettisyys-, tiedonanto- ja totuudellisuusvaatimuksia kaikkeen tiedottamiseen, myös mainontaan. Ei-toivottua ja häiritsevää markkinointia kuten puhelimitse tai sähköpostitse tapahtuvaa ja lapsille suunnattua rajoitetaan. Kaiken markkinoinnin edellytetään pohjautuvan perusteltuihin tosiasioihin eikä vääristeleviin mielikuviin tai keksittyihin tarpeisiin. Mainoksen tulee olla tunnistettavissa mainokseksi. Asetetaan yrityksille ankara korvausvastuu kaikesta vääristelevästä ja valheellisesta markkinoinnista. Hallitus edistää yritysten tervettä kilpailua ja estää keskittymistä, kartellisoitumista ja monopolisoitumista. Yritykseen tai yritysryhmään liittyviä kanta-asiakasetuja tarkastellaan kriittisesti. Kielletään supralineaariset kanta-asiakasedut, jotka sitovat asiakasta yhteen yritykseen tai ketjuun ja siten haittaavat kilpailijoiden tuloa markkinoille. Rajoitetaan monopolistisen taikka tietyllä alueella tai tietyssä hyödykeluokassa määräävässä markkinaasemassa olevan yrityksen tarjoamia bonusetuja. Hallitus pyrkii avoimuuteen ja rehellisyyteen koko elinkeinosektorilla. Hallitus ei tue piilotettuja tai nimettömiä osakeomistuksia, talletuksia tai arvopaperien hallintarekistereitä. Pankki- ja rahoitussektorin vakautta ja varmuutta tuetaan tarkentamalla sääntelyä. Talletus- ja lainapankit pidetään erillään spekulatiivisista investointi- ja kasinopankeista. Rajoitetaan esoteerisia johdannaisia. Valtion talletustakuu myönnetään vain pankeille, jotka eivät osallistu kasinopeleihin. YKSINKERTAISTETAAN VEROTUSTA Hallitus yksinkertaistaa verotusta ja torjuu veronkiertoa. Verotus tehdään läpinäkyvämmäksi ja laillisten verojen maksu helpommaksi. Reaaliaikainen henkilötuloverotus mahdollistetaan verotilijärjestelmällä, jossa tulonmaksaja tilittää bruttomäärän yleisine sivukuluineen verotoimistoon tulonsaajan verotilille, josta verotoimisto tekee automaattiset pidätykset ja tilittää nettomäärän välittömästi tulonsaajan omalle pankkitilille. 8

12 Veronkiertoa torjutaan lainsäädäntöä kehittämällä, valvontaa tehostamalla sekä ennen kaikkea kansainvälisellä yhteistyöllä. Hallitus pyrkii kattaviin valtioidenvälisiin veronkiertoa torjuviin sopimuksiin. Hallitus tavoittelee verotuksen harmonisointia Euroopan Unionin taikka laajemman veroliiton pohjalta, jotta estetään valtioiden välinen verokilpailu sekä monikansallisten yritysten verokikkailu eri maiden erilaisia lainsäädännöllisiä heikkouksia hyödyntäen. Hallitus pyrkii eristämään veroliitosta lipeävät maat vero- ja tullimuureilla kansainvälisten sitoumusten puitteissa. Yritysverotus uudistetaan poistamalla yrityksen liikevaihtoon tai voittoon perustuva verotus kokonaan ja siirtämällä verotus yrityksestä poisotettuun varalli suuteen, myös pimeään. Pääomatulon veroaste pidetään riittävän lähellä ansiotuloveroastetta verokikkailun estämiseksi. Harkitaan pääomatuloveron progressiota, korkovähennystä ja lähderiippuvuutta investointihalujen tukemiseksi ja moraalikatoisen riski-tuotto-suhteen estämiseksi. Monikansallisten yritysten tai yritysryhmien siirtohinnoittelun valvontaa tehostetaan ja säädöksiä täsmennetään. Kansalaisten verotusta yksinkertaistetaan yhtenäistämällä tulolajien verotusta sekä poistamalla kaikki muut kuin suoraan tulon hankkimiseen kohdistuvat vähennykset. Negatiivisen veron toteutuessa muutetaan verotuksen rakennetta sitä vastaavasti. Tällöin pienistäkin tuloista tulee maksaa veroja ja sosiaalivakuutusmaksuja. Perintöjä verotetaan kuten muuta tuloa, tietyllä vähennyksellä perintökaaren mukaisille rintaperillisille. Yritysomaisuuden perintövero voidaan huojentaa osin tai kokonaan, jolloin veroa maksetaan yrityksestä saatavasta pääomatulosta sovitetun perintöveroarvon mukaisella pääomaoletuksella. Hallitus pohtii sote-uudistuksen yhteydessä mahdollisuutta siirtää valtion tulovero erityiseksi sote-veroksi, joka tilitetään alueelliselle sote-hallinnolle. Hallitus säätää erityisen solidaarisuusveron. Sitä maksetaan progressiivisesti kovimmista tuloista sekä eräistä helpoiten kierrettävistä veroista. Solidaarisuusvero maksetaan solidaarisuuskassaan, mistä maksetaan hoitoa ja avustuksia kaikkein heikoimmassa asemassa oleville kansalaisille, kuten sairaille vanhuksille, sotaveteraaneille ja vammaisille. Kuntien epätervettä kilpailua korkeimmista veronmaksajista hillitään asettamalla kunnallisverolle katto, jonka ylittävät verot tilitetään yllä mainittuun solidaarisuuskassaan. 9

13 Arvonlisävero nostetaan 25 %:iin päässälaskujen helpottamiseksi. Alemmat arvonlisäveroluokat poistetaan. Ruoka pannaan täydelle arvonlisäverolle, mutta tilatut sanomalehdet vapautetaan kokonaan arvonlisäverosta. Ruoan arvonlisäveron nosto kompensoituu lapsiperheille kohoavien lapsilisien muodossa (negatiivisena verona). Tupakan ja alkoholin veroja nostetaan, jos kansainvälisin sopimuksin pystytään luomaan yhtenäisiä käytäntöjä, joilla vähennetään trokausta. Kiinteistöverotusta muutetaan progressiivisemmaksi. Jotta tavallisen perheen tai pienyrittäjän rasitus ei kasva kohtuuttomasti, määritellään sopiva asumisvähennys omassa käytössä olevasta asunnosta. Laillisesta saastutuksesta ja muusta ympäristön tärvelemisestä peritään tuntuvia haittaveroja. Laittomasta tuhotyöstä kärsitään lisäksi laissa säädetyt rangaistukset. Haittaverot pyritään asettamaan suhteessa todettuihin haittoihin ja yhteiskunnallisiin ulkoiskustannuksiin. Yleisen energiaveron sijaan pyritään verottamaan alkutuotannon päästöjä, missä mahdollista. Pyritään asettamaan ympäristömaksuja maahantuoduille tuotteille, joiden tuotannosta aiheutuu ympäristöpäästöjä, mutta alkuperämaa ei niistä verota. Hallitus tavoittelee yhtenäisiä Euroopan- tai maailmanlaajuisia käytäntöjä. Hallitus selvittää mahdollisuutta siirtää erilliset autoverot ja autonkäyttömaksut sekä polttonesteisiin liittyvät verot pois lukien arvonlisäverot sekä haitta- ja ympäristöverot suoraan tiehallinnolle tilitettäviksi veroluonteisiksi autonkäyttömaksuiksi käytettäväksi korvamerkitysti tienpitoon. Työvoiman liikkuvuutta estävä ja asumisresurssien kohdentumista haittaava asuntokaupan varainsiirtovero poistetaan takautuvasti vuoden alusta alkaen (samoin autovero). Hallitus pyrkii välttämään kokonaisveroasteen nousun ja pyrkii alentamaan sitä niin pian kuin mahdollista. Verot asetetaan suhdanteiden ja vallitsevan liikkumavaran puitteissa. KANNUSTETAAN SOSIAALITURVALLA Hallitus haluaa turvata jokaiselle oikeuden ihmisarvoiseen elämään, mutta samalla haluaa kannustaa jokaista työntekoon. Asiallinen palkkatyö on parasta sosiaaliturvaa. Hallitus 10

14 huolehtii kuitenkin myös niistä, jotka eivät eri syistä pysty työntekoon. Ketään ei saa päästää syrjäytymään. Hallitus toteuttaa rahamääräisen valtiollisen sosiaaliturvan negatiivisena verona. Siten veronmaksajan saama sosiaalituki vähennetään ensisijaisesti verosta, mutta verojen alittaessa perustulon määrän ylijäämä maksetaan rahassa. Koska nykyisin suuri osa sosiaalitukea saavista maksaa samanaikaisesti veroja, tällä virtaviivaistetaan rahankiertoa ja pienennetään laskennallista kokonaisveroastetta. Hallitus toteuttaa universaalin sosiaaliturvan maksamalla jokaiselle kansalaiselle tietyn perustulon. Sen määrästä säädetään budjetin puitteissa. Laskennallisesti neutraali määrä olisi työikäisille noin 300 euroa kuussa: tässä taloudellisessa tilanteessa tuskin on varaa kovin paljon suurempaan. Ansaitut palkkatulot eivät pienentäisi perustulon määrää, joka olisi universaali, mutta riippuisi saajan iästä tai terveydestä siten, että eläkekelpoiset saisivat suuremman perustulon. Perustulolla korvataan lapsilisä, opintoraha, työttömyyskorvauksen perusosa sekä kansaneläke. Kaikki ansiosidonnaiset edut toteutetaan muodollisesti yksityisen sosiaalivakuutuksen kautta. Näihin sisältyvät työeläkkeet, ansiosidonnaiset työttömyyskorvaukset, sairauspäivärahat ja vastaavat tosin sairaspäivärahat voisi siirtää hoidosta vastaavan sote-hallinnon maksettavaksi osaoptimoinnin estämiseksi. Vakuutusrahastojen tulojen ja menojen tulee pysyä tasapainossa. Jos tulot eivät kata menoja, tulee korottaa vakuutusmaksuja tai laskea maksettavia korvauksia samassa suhteessa. Sosiaalivakuutusyhtiöiden asemaa, hallintoa ja vastuunkantoa kehitetään nykyaikaa vastaavaksi. Jotta eläkekustannukset eivät riistäytyisi käsistä, hallitus pyrkii nostamaan yleistä eläkeikää vähitellen alasta riippuen niin pitkälle kun työkykyä riittää, aina 70 ikävuoteen tai 45 työvuoteen saakka. Työkyvyttömyyseläkkeitä tarkastellaan erikseen. Työkyvyttömyyseläkkeen rinnalle kokeillaan määräaikaista koulutustukea, jolla ammattialallaan työkykynsä menettänyt voidaan kouluttaa alalle, jossa rajoitus ei haittaa. Leskeneläkkeestä luovutaan kokonaan: erityistapauksissa maksetaan erilliskorvaus huollettavista. Hallitus täydentää yleisen perustulon lahjamuotoista sosiaaliturvaa sosiaalilainalla, jota jokainen kansalainen voi tietyin ehdoin saada valtiolta tai sosiaalivakuutuslaitokselta tila- 11

15 päiseen avuntarpeeseen. Varmistetaan sairauden, vammaisuuden tai muun heikkouden aiheuttamiin erityistarpeisiin kohdistuvat edut. Yleiset asumistuet poistetaan heti tai siirtymäajan jälkeen, koska ne vain siirtyvät asuntojen omistajien voitoiksi. Erityisessä tarpeessa olevien asuminen turvataan tukiasunnoin. Turvataan vanhusten oikeus arvokkaaseen elämään ja laadukkaaseen hoitoon. Mahdollistetaan perhepalvelukodit, joissa ikänsä tai vammansa vuoksi avustuspalvelua tarvitseva voi asua vuokralla perheensä kanssa siten, että tarvittavat palvelut voidaan toteuttaa kustannustehokkaasti ja joutuisasti samasta rakennuskompleksista käsin. Tarkastellaan vanhustenhoidon vastuunjakoa julkisen sektorin organisaatioiden kesken siten, että alueellinen tasa-arvo toteutuu, eikä vanhusten vapaata liikkumisoikeutta rajoiteta. Päihdepolitiikka perustetaan käytännössä saatuihin ja saavutettaviin hyötyihin ja minimoituihin haittoihin ilman isompaa paatosta. Harkitaan enemmän äitien pakkohoitoja sekä päihderiippuvaisten sterilointia päihdevammaisten lasten syntymisen ehkäisemiseksi. LUOTETAAN SUOMALAISEEN OSAAMISEEN Hallitus kehittää peruskoulua tuoreimman kasvatustieteellisen tietämyksen pohjalta. Jatketaan ohjelmia koulurauhan ylläpitämiseksi ja kiusaamisen torjumiseksi. Pohditaan siirtymäkausien ajoitusta sekä oppilastuen parantamista. Iltapäivätoimintaa pyritään integroimaan paremmin koulutoimeen. Koulun aloitusta joustavoitetaan. Selvitetään mahdollisuutta, että osa ikäluokasta aloittaa koulunsa tammikuussa. Esikoulun roolia kouluvalmiuksien kehittäjänä ja testaajana edistetään. Oppivelvollisuus ulotetaan esikoulusta ylioppilas- tai ammattitutkintoon. Kehitetään oppisopimusta, näyttötutkintoja sekä muita vaihtoehtoisia opetus- ja opinnäytemuotoja mahdollisuutena oppivelvollisuuden suorittamiseen. Ammattikoulutuksen organisaatiota ja vastuunjakoa harkitaan. Ylioppilaskirjoituksia kehitetään paremmin tukemaan korkeakoulujen pääsyvaatimuksia. Mikäli tämä ei onnistu, harkitaan ylioppilaskirjoituksista luopumista kokonaan. Peruskouluille luodaan myös yhtenäiset päättökokeet, joita käytetään lukioiden ja ammattikoulujen oppilas- 12

16 valinnoissa, koska opettajan antamat arvosanat ovat tutkimuksissa osoittautuneet varsin epäyhtenäisiksi ja siten epäoikeudenmukaisiksi. Vaihtoehtoisesti asetetaan pääsykokeet. Suomenkielisten oppilaiden mahdollisuus ruotsinkielen opiskeluun turvataan kaikilla koulutustasoilla. Kehitetään kaksikielisyyttä vaativille viranhaltijoille tehokkaita työajalla suoritettavia kielikursseja, joissa pystyy saavuttamaan vaadittavan palvelutason. Ruotsin kieli säilytetään pakollisena oppiaineena kaksikielisillä alueilla ja koulutusohjelmissa, joissa odotettavissa olevissa työtehtävissä pitää palvella myös ruotsiksi. Hallitus kehittää yleistä aikuiskoulutusta. Koulutusten kilpailuttamisen sijaan pohditaan yhtenäisen aikuisopistojärjestelmän perustamista. Sellaisen tehtävänä olisi ammatillinen muunto- ja täydennyskoulutus sekä tavoitteellinen yleissivistävä koulutus kuten kielten opiskelu. Hallitus pyrkii lisäämään mahdollisuuksia toisen kotimaisen kielen sekä vieraiden kielten vapaaehtoiseen määrätietoiseen opiskeluun aikuisiällä. Hallitus siirtää maahanmuuttajien kieli- ja kotoutumiskoulutuksen pysyvien kunnallisten tai valtiollisten oppilaitosten vastuulle. Eritasoisia Suomen kielen, kulttuurin ja yhteiskuntaopin opintoja tarjotaan ilmaisina verkko-opintoina kaikille halukkaille. Hallitus tukee tieteen vapautta. Yliopistojen hallintoa ja työnjakoa täsmennetään neuvotellen yliopistojen kanssa. Yliopistojen sallitaan erilaistua ja tehdä omia strategisia valintoja. Suurta kokoa ei pidetä itsetarkoituksena: Yhteistyön ja virtuaalisen opetuksen avulla pienikin yksikkö voi toimia hyvin tehokkaasti. Hallitus kannustaa kansainvälistämään tutkimusta, osallistumaan kansainvälisiin hankkeisiin sekä saamaan Suomeen kansainvälisiä tutkimushankkeita ja tutkimusasemia. Hallitus säätää oppilaitosten sisäänottomääriä ja tutkintotavoitteita odotettavissa olevan osaajatarpeen mukaan. Erityisesti lisätään lääkärikoulutusta, tarvittaessa jopa uudella tiedekunnalla, jos yliopistot eivät suostu kasvattamaan sisäänottoaan. Hallitus uudistaa valtion tutkimuslaitoksia tarpeen ja tiedon mukaan. Kehitetään yhteistyötä ja henkilökiertoa tutkimuslaitosten, yliopistojen sekä elinkeinoelämän välillä. Hallitus edistää kulttuuria ja urheilua parhaiten puuttumalla siihen mahdollisimman vähän. Vapaaehtoisten yksilöllisten kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajanpalvelujen tarjontaa 13

17 siirretään yksityisen sektorin varaan. Hallitus pyrkii siirtämään Yleisradion julkisen palvelun tuotannon, kuten uutis- ja ajankohtaistuotannon, lastenohjelmat sekä kulttuurillisesti merkittävät ohjelmat suoraan valtion budjettirahoituksen varaan, mutta viihteelliset lähetykset kuten urheilun, elokuvat ja sarjaohjelmat maksulliseksi palveluksi. PIIRRETÄÄN KUNTAKARTTA UUSIKSI Hallitus toteuttaa vuosikymmeniä lykätyn kuntauudistuksen kerralla ja kunnolla. Koska tarvittavat selvitykset on jo tehty ja kaikkia osapuolia kuultu moninkertaisesti, kaikki päätökset ovat päättämistä vaille valmiita. Siten hallitus pyrkii siihen, että jo seuraavissa kuntavaaleissa (huhtikuussa 2017) äänestetään uudesta kunnallishallinnosta. Kuntauudistus ja siihen liittyvät kuntien rajojen määritykset toteutetaan lainsäädäntöteitse tarvittaessa vastoin kuntien tahtoa. Kaupungit ja niiden rajat määritellään uudestaan perusteltujen koulussakäynti-, työssäkäynti- ja asiointialueiden sekä yhtenäisten infrastruktuurien mukaan. Toiminnallisesti ja kaavoituksellisesti yhtenäisen alueen sisällä ei saisi olla turhia kunnanrajoja. Suuriin kuntakokoihin ei pyritä itsetarkoituksellisesti, vaan maan eri osissa voidaan soveltaa ja kokeilla erilaisia malleja, kunkin alueen omista olosuhteista ja perinteistä lähtien. Hallitus säätää menetelmät, joilla lakisääteisten tehtäviensä suorittamisessa epäonnistunut kunta voidaan ottaa valtion hallintaan. Hallitus vie sote-uudistuksen loppuun. Sote-palvelut siirtyvät sovitusti viidelle alueelliselle organisaatiolle, joita tässä lääneiksi kutsutaan. Hallitus pyrkii perustuslain mukaisiin itsehallinnollisiin lääneihin, jotka saavat rahoituksensa yleisen solidaarisuusveron, itse määräämänsä suhteellisen lääninveron sekä lain mukaan määräytyvien asiakasmaksujen kautta. Läänien ja kuntien väliin ei tarvita muita hallintohimmeleitä. Läänien ylintä valtaa käyttää vaaleilla valittava lääninvaltuusto, jonka vaalit käydään yhtä aikaa kuntavaalien kanssa, seuraavaksi jo vuonna Läänien tulee pääsääntöisesti tuottaa lainmukaiset palvelut itse. Vain ei-kriittiset palvelut voidaan ulkoistaa yksityisille toimijoille. Hallitus hyväksyy yksityisen sote-sektorin toiminnan julkisen rinnalla täysin asiakaslähtöisenä. 14

18 Sote-toimen siirtyessä kunnilta lääneille kuntien taakka pienenee. Kuntien tärkeimpinä tehtävinä ovat paikallisen demokratian toteuttaminen, alueen suunnittelu ja paikallisen kunnallistekniikan ylläpito. Näitä ei voi kunnalta pois siirtää eikä niiden toteuttamiseksi ole perusteltua muodostaa kuntayhtymiä. Toisen tehtäväkorin muodostavat sivistykselliset palvelut. Nämä voidaan toteuttaa myös kuntayhtymien kautta. Hallitus tarkastelee jäljelle jääneiden tehtävien osalta työnjakoa valtion ja kuntien kesken. KEVENNETÄÄN HALLINTOA Hallitus pyrkii yksinkertaistamaan lainsäädäntöä, keventämään hallintoa, vähentämään sääntelyä sekä tehostamaan julkisen sektorin toimintaa. Lupapalveluja nopeutetaan ja vähennetään viranomaisten keskinäistä kiistelyä. Merkittäviä kansantaloudellisia säästöjä ja tuottavuuden parantumista saadaan vain uudistamalla sääntöjä, rakenteita ja prosesseja perusteista alkaen sekä luomalla uutta organisaatiokulttuuria. Tämä vaatii syvällistä perehtymistä toimintaan sekä tavoitteisiin ruohonjuuritasolta alkaen. Uudistukset toteutetaan ensisijaisesti yhteistyössä kunkin viraston tai laitoksen ja sen henkilökunnan kanssa, kunkin työntekijän ihmisarvoa kunnioittaen ja osaamista arvostaen, jolloin maksimoidaan tuottavien ideoiden tuotanto sekä henkilöstön sitoutuminen ja minimoidaan suunnittelu- ja toteutusvirheiden synty. Sanelumuutoksia käytetään vain, jos on pakko tehdä kriittinen uudistus, jolle ei ole odotettavissakaan henkilöstön tukea. Suuremmat leikkaukset ja henkilöstövähennykset ajoitetaan seuraavalle nousukaudelle, jolloin hyvää valtion kouluttamaa työvoimaa tarvitaan yksityissektorilla. Julkiselle sektorille luodaan yhtenäiset tietojärjestelmät, jotka korvaavat erilliset, hajanaiset järjestelmät. Järjestelmät pyritään laatimaan valtion omana työnä mahdollisimman avoimina järjestelminä, jotta ei jäädä kalliiden kaupallisten ohjelmistotalojen panttivangiksi. Muilta järjestelmiltä vaaditaan yhteensopivuutta, esimerkiksi tiedostostandardien suhteen. 15

19 Julkisen sektorin yksiköiden koordinointia parannetaan osaoptimoimisen välttämiseksi. Osaoptimointiin voi kannustaa sektorien ja laitosten epäselvä työnjako taikka monilähteinen rahoitus. Kuhunkin tehtävään nimitetään henkilö, joka parhaiten tehtävää ja isänmaan etua edistää. Poliittista taustaa käytetään valintaperusteena vain tehtäviin, joissa nimenomaisesti sellaista vaaditaan kollektiivisen toimielimen jäsenenä tai vastaavasta syystä. Poliittiset nimitykset sallitaan myös purettavaksi poliittisesti ilman eri syytä. Hallitus pyrkii edistämään virkamiesten henkilökiertoa. Valtion virastojen ja laitosten johtamista kehitetään. Tuhoisista tulospalkkioista ja uhkailuperinteistä luovutaan ja siirrytään työntekijän autonomiaa, osaamista ja yhteenkuuluvuutta tukeviin johtamistapoihin. Organisaatiorakenteita tarkastellaan ja säädetään tieteellisen tiedon perustella. Tarvittaessa asetetaan ulkoisia hallintoelimiä valvomaan toimintaa ja taloudellisuutta sekä edistämään organisaation tavoitteiden täyttymistä ja innostamaan uudistuksia. Henkilöstökoulutusta parannetaan erityisesti johtamisen ja hallinnon osalta siten, että hyvistä johtajista saadaan ylijäämää ja helposti myös yrityksiin työllistyvää ja siten osaamista edelleen siirtävää. OMISTETAAN, MYYDÄÄN JA RAKENNETAAN Hallitus selkeyttää valtion omistusta sekä valtion kiinteistö- ja osakeomistuksen hallintoa. Valtio säilyttää ja tarvittaessa lisää omistusta valtion tai kansalaisten kannalta tärkeissä monopolistisissa ja strategisissa yhtiöissä. Muuten omistusta pohditaan siltä pohjalta, tuoko vai viekö valtio-omistus jotakin lisäarvoa yrityksen toimintaan tai kansantalouteen. Eistrategisesta sijoitusomistuksesta pääsääntöisesti luovutaan, ei kuitenkaan alennusmyynnillä. Myynnissä varmistetaan kilpailun säilyminen, tarvittaessa pilkkomalla myytävät yhtiöt ensin pienempiin osiin. Hallitus siirtää valtakunnalliset monopolistiset energian ja tiedon siirtoverkostot tarkoitusta varten perustettavan valtion yhtiön tai liikelaitoksen hallintaan. Viranomaistoimintoja ja muita valtion ydintoimintoja ei yksityistetä eikä ulkoisteta. 16

20 Hallitus voi käyttää saamiaan myyntituloja uusien valtionyhtiöiden perustamiseen toimialoille, joissa tarvitaan vakavaraista investoijaa, mutta poliittisten riskien vuoksi yksityiset sijoittajat eivät voi investoida tai ei haluta yhden ulkomaalaisen suuryrityksen varaan. Investoinneilta vaaditaan liiketaloudellista perusteltavuutta riskin ja odotettavan riskipreemion suhteen. Valtion tulee ottaa taloudellisia riskejä rohkeasti mutta ei typerästi. Hallitus välttää hankkimasta omistusta vanhoista markkinaehtoisista yhtiöistä, ellei sellaista pidetä välttämättömänä kansallisesti merkittävän toiminnan turvaamiseksi. Hallitus pyrkii purkamaan omistuksiaan sopivassa suhdannetilanteessa. Hallitus panostaa massiivisesti uusiin ja vanhoihin liikenneväyliin. Hallitus vie aloitetut hankkeet määrätietoisesti loppuun ja aloittaa nopeasti kiireelliset tie- ja ratahankkeet sekä lisää väylien peruskorjauksen määrärahoja. Hallitus tukee osaltaan julkisten rakennusten peruskorjausta sekä uudisrakennusta perusteltuihin kohteisiin. Rakentamistahtia hillitään talouden käännyttyä nousuun ylikuumenemisen estämiseksi sekä julkisten varojen säästämiseksi. Hallitus priorisoi liikenneinvestoinnit ja muut rakennushankkeet arvioitujen hyöty/ kustannus-suhteiden perusteella. Hallitus ei aseta mitään hanketta tai aluetta perusteettomasti toista parempaan tai huonompaan asemaan. Hallitus haluaa kehittää asuntorakentamista poistattamalla vääristäviä ja kallistavia kaavamääräyksiä ja järkevöittämällä rakennusmääräyksiä ja tehostamalla kaavoitusta ja nopeuttamalla valitusprosessien hoitoa. JAETAAN OIKEUTTA Hallitus turvaa oikeuslaitokselle riittävät resurssit kansalaisten oikeusturvan ylläpitämiseksi. Rikosten uhrien asemaa pyritään parantamaan. Oikeusprosesseja nopeutetaan merkittävästi. Oikeuslaitoksen osaamista ja rehellisyyttä kehitetään. Vaalitaan poliisin ja muiden viranomaisten korruptoitumattomuutta. Pyritään parantamaan hallintoprosessien läpinäkyvyyttä. Poliisille taataan riittävät valtuudet rikosten selvittämiseen. Poliisille sallitaan riittävät biotunnisterekisterit niin kansalaisista kuin maahantulolupaa hakeneista. Niiden käyttö ja 17

21 hallinta suunnitellaan yksityisyydensuojaa noudattaen. Lakien rikkomista ei pidetä kansalaisoikeutena, joka nauttisi yksityisyydensuojaa. Huumetestien ja huumekoirien käytön valtuuksia laajennetaan. Rikoslainsäädäntöä uudistetaan tarpeen mukaan. Rikosseuraamukset pyritään asettamaan parhaan saatavilla olevan tieteellisen tiedon perusteella sellaisiksi, että ne ehkäisevät rikoksia ennalta ja pyrkivät sopeuttamaan rikollisen yhteiskuntaan, eivätkä loukkaa kovin pahasti sivullisten oikeuskäsityksiä tai tuota kohtuuttomia kustannuksia valtiolle. Kehitetään vankilasta vapautettavien taikka ehdolliseen vankeuteen tuomittujen ohjausta lainmukaiseen elämään ja heidän mahdollisuuksiaan ansaita elatuksensa kunniallisella työllä. Lisätään rikoslakiin mahdollisuus rikoksesta tuomitun valvontaan ja pakolliseen ohjaukseen tai hoitoon myös kärsityn vankeuden jälkeen tai sen sijaan. Rikosten vanhentumissääntöjä tarkennetaan. Pienimpiä rikoksia pyritään saamaan pois oikeuslaitoksesta sovittelu-, huomautus- tai hoitoonohjausmenetelmään. Toisaalta eräiden väkivallantekojen ja törkeiden kunnianloukkausten asettamista yleisen syyttäjän syyteharkintaan pohditaan, koska asianomistajat saattavat olla asemansa puolesta liian haavoittuvia pystyäkseen vaatimaan itselleen oikeutta. Julkisten rikosten syyttämättä jättäminen voi antaa vääränlaista esimerkkiä. Mahdollisuuksia karkottaa rikoksesta tuomittu ulkomaalainen kotimaahansa parannetaan valtioiden välisin sopimuksin. Tiukennetaan kansalaisuuden myöntämiseen liittyviä nuhteettomuusvaatimuksia. Hallitus parantaa tavallisen kansalaisen mahdollisuuksia selvitä tavanomaisesta arki- ja perhejuridiikasta turvautumatta oikeuslaitokseen ja lakimiehiin. Perheoikeudellisissa järjestelyissä hallitus lähtee ensisijaisesti lapsen edun pohjalta. Muuten hallitus sallii aikuisten ihmisten vastata itse omista vapaaehtoisuuteen perustuvista perhe-, pari- ja sukupuolisuhteista valtion siihen turhaan puuttumatta. NAUTITAAN YHTEISESTÄ YMPÄRISTÖSTÄ Hallitus pyrkii vähentämään ympäristölle vahingollisia ja terveydelle vaarallisia päästöjä rajoituksin, sopimuksin sekä korvauksin ja haittaveroin. Hallitus pitää yhteisten luonnon- 18

22 varojen käyttäjiä ja ympäristön turmelijoita ensisijaisessa vastuussa aiheuttamistaan haitoista. Kansainvälisesti pyritään kattavin ja sitovin sopimuksin rajoittamaan kaikkia päästöjä ja saastuttamista, niin sisäisiä kuin rajat ylittäviä, ja vastuuttamaan päästäjät tai päästön sallivat valtiot maksamaan kaikki aiheuttamansa haitat. Suomen on näytettävä kaikessa hyvää esimerkkiä ja toimittava vastuullisesti ja kestävästi kaikissa tilanteissa. Suomi ei saa siirrättää saastuttamista ulkomaille tai tuhota omaa hyvinvointia kohtuuttoman itsetuhoisin määräyksin ja sopimuksin. Suomi pyrkii toimimaan ilmastopolitiikassa parhaan käytettävissä olevan tieteellisen tiedon pohjalta. Suomi toimii vähintään neutraalisti eli ei pahenna ongelmaa omalla toiminnallaan, osaa varautua ilmastonmuutoksen tuottamiin hyötyihin ja haittoihin sekä osaa johtaa kansainvälistä ilmastopolitikointia tutkimustietoon ja kansainväliseen oikeudenmukaisuuteen nojaten. Tämä vaatii erityisen vahvaa painottamista kokeelliseen luonnontieteeseen. Hallitus pyrkii hiilineutraaliin yhteiskuntaan, jossa hiiltä sidotaan kasvaviin metsiin, puutaloihin ja muihin kestäviin tuotteisiin. Hallitus keventää mahdollisuuksien mukaan tarkoitukseen nähden suhteettomia ja ylimitoitettuja ympäristömääräyksiä kuten yksittäisten asuntojen jätevesimääräykset tai pientalojen kohtuuttomat energiatehokkuusvaatimukset. Muuten vesiensuojelua tehostetaan. Tarkastellaan vanhojen metsien ja soiden suojelua. Hallitus tarkastelee uudelleen suurpetojen, joutsenen, liito-oravan ja eräiden muiden aikoinaan uhanalaisiksi luokiteltujen lajien suojeluntarvetta luonnontieteellisen tietämyksen pohjalta. Hallitus kehittää ekologisesti kestävää kaivostoimintaa, mikä sallisi kannattavan kaivostoiminnan haavoittuvilla alueilla. PUOLUSTETAAN ISÄNMAATA JA IHMISKUNTAA Hallitus sitoutuu ylläpitämään uskottavaa itsenäistä maanpuolustusta. Yleinen asevelvollisuus säilytetään ja sitä kehitetään tarpeiden ja resurssien mukaan. Puoliammattilaisjoukkoja ja nopean valmiuden reserviläisjoukkoja kehitetään. Pyritään integroimaan ja sopeuttamaan sotilaskoulutus paremmin kunkin siviilikoulutukseen. Huolehditaan maan- 19

23 puolustuksen riittävästä resurssoinnista. Varaudutaan puolustusvoimien uusiin kalustohankintoihin ja niiden rahoitukseen. Suomi nojaa jatkossakin ensisijaisesti omiin sotavoimiin. Suomen asevelvolliset harjoittelevat vain Suomen puolustamista. Yhteistyöratkaisuja tarkastellaan kansainvälisen tilanteen kehittymisen mukaan. Miinakielto käsitellään uudelleen. Hallitus edistää rauhantyötä ja on valmis lähettämään rauhanturvajoukkoja YK:n pyynnöstä kiperillekin alueille. Hallitus pyrkii takaamaan valmiudet huolehtia kansasta myös kriisiaikoina. Ruoan, energian, vessapaperin ja muiden välttämättömyystavaroiden kotimaista tuotantoa ei päästetä niin alas, että se vaarantaa huoltovarmuuden. Parannetaan terveydenhuoltosektorin sekä liikenneinfrastruktuurin kriisinsietokykyä. Tärkeimpänä turvallisuustekijänä hallitus pitää ehdottoman oikeudenmukaista ja luotettavaa sisä- ja ulkopolitiikkaa. PARANNETAAN MAAILMAA Hallitus tukee Yhdistyneiden Kansakuntien ja sen erityisjärjestöjen toimintaa. Hallitus edistää diplomaattisia ratkaisuja konflikteihin. Omalla vaatimattomalla esimerkillä pyrimme näyttämään tietä oikeudenmukaisuuteen ja menestykseen. Teemme hyvää maailmalle niin paljon kuin pystymme resurssiemme puolesta omaa tulevaisuuttamme vaarantamatta. Hyväntekeminen muodostaa onnellisuuden peruselementin. Kehitysavun tehokkuutta ja vaikuttavuutta parannetaan. Erityisesti pyritään estämään avun ajautuminen näennäistyöhön tai korruption tukemiseen. Laman aikana kokonaistasoa joudutaan laskemaan, mutta heti nousun alettua pyritään 1% tavoitetasoon bruttokansantuotteesta. Vahvojen tutkimus- ja koulutushankkeiden kautta pyritään globaaleihin hyötyihin. Hallitus varautuu vastaanottamaan turvapaikanhakijoita ja ottamaan vastaan pakolaisia YK:n pakolaishallinnolta erikseen sovittavan määrän. Hallitus korostaa paikallisten 20

24 diplomaattisten ratkaisujen merkitystä pakolaisongelmien ratkaisemiseksi, mutta tunnustaa omat rajalliset voimavaransa. Hallitus osallistuu Euroopan Unionin ja Yhdistyneiden Kansakuntien julistamiin pakotteisiin ja boikotteihin. Hallitus ei hyväksy kansainvälisen lain loukkauksia ja lainvastaisia rajansiirtoja. TOIMITAAN AVOIMESTI JA VASTUULLISESTI Hallitus linjaa omaa toimintaansa seuraavasti: 1. Asioista päätetään avoimesti, ellei päätöksen luonne vaadi suljettua menettelyä. Luottamukselliset asiat pidetään luottamuksellisina. 2. Kukaan ministereistä ei suosi mitään hanketta tai esitystä henkilökohtaisten mieltymysten tai oman vaalipiirinsä tai eturyhmänsä etujen mukaan toisia sortaen. Omaan vaalipiiriin tai eturyhmään kohdistuvat päätökset tuodaan hallituksen tai pääministerin hyväksyttäväksi, mikäli ne eivät ole objektiivisesti perusteltavissa tai kiistatta hallitusohjelman tai aiempien periaatepäätösten mukaisia. 3. Puhuessaan virallisissa tilaisuuksissa ja edustaessaan maata ulkomailla ministerit edustavat hallitusta eivätkä käytä niitä hallituksen sisäisten kiistojen esilletuomiseen taikka muuhun mielenosoitukseen. 4. Ministerit toimivat ministerin arvon mukaisesti eivätkä osallistu television hömppäohjelmiin, pyri esille yksityiselämänsä avulla taikka muuten käyttäydy epäsopivalla tavalla julkisesti. 5. Virkoihin nimitetään pätevyyden ja koetellun kansalaiskunnon mukaan suosimatta ystäviä tai puoluetovereita. 6. Ministerit ja hallituspuolueiden johtajat sitoutuvat yhdenvertaisuuden puolustamiseen eivätkä hyökkää tai kiihota ketään ryhtymään Suomessa asuvia ihmisiä tai kansanryhmiä vastaan näiden sukupuolen, etnisen alkuperän, seksuaalisen suuntautumisen, uskonnon tai vastaavan syyn perusteella. 21

25 7. Hallitusohjelmaa tarkastetaan ja päivitetään vuosittain taikka tarpeen mukaan tilanteen muuttuessa. 22

26 LIITTEET Taloustilanne Kuralla... Talousvaikutukset Tähän lisätään yksityiskohtaisempi taulukko tulojen ja menojen muutoksista. Lopulliset luvut selviävät vasta hallitusneuvottelujen aikaan, mihin mennessä taloudellinen tilanne voi vielä muuttua. Investoinnit Hallituskauden aikana tehtäneen tai aloitettaneen seuraavat väyläinvestoinnit (ei tärkeysja prioriteettijärjestys uusia hankkeita voidaan lisätä tarpeen mukaan) Vesiväylät Rauma (2,1) Kemi (1,8) Kokkola (1,8) Tieverkosto M7 Hamina-Vaalima Vt 3 Tampere - Vaasa yhteysväli 23

27 Vt 4: Jyväskylä-Liminka, levennyksiä. Vt 4, Oulu 3+3-kaistaa Oulujoen siltojen yli, liittymien pidennys, moottoritien jatke Haukiputaan ohi. Vt 4, Ii-Simo: ohituskaistatieksi, Iin ohitustie moottoriliikennetienä Vt 5 Mikkeli-Juva yhteysväli Vt 6: Taavetti-Lappeenranta yhteysväli Vt 8 Turku - Pori yhteysväli Vt 9 Tampere - Orivesi yhteysväli Vt 12 Lahden eteläinen kehätie Vt 12 Lahti-Kouvola yhteysväli Espoon kinttupolut: vähän levennetään ja paikataan pahimmat kuopat Muita paikallisia teitä sekä vähäisempiä maanteitä Rataverkosto Luumäki-Imatra kaksoisraide Imatra-Valtakunnanraja, Imatran ratapihat, kolmioraide, kunnostuksia Pohjanmaan radan peruskorjaus loppuun Oulu-Liminka-(Tuomioja-Ylivieska) kaksoisraide Iisalmi-Ylivieska sähköistys Iisalmi-Kontiomäki peruskorjaus 24

28 Hanko-Hyvinkää sähköistys Kerava-Riihimäki paikallisia lisäraiteita Turun radan pakkokorjauksia, (Salo-Halikko kaksoisraide) Orivesi-Jyväskylä korjauksia, oikaisuja ja kohtauspaikkoja (kaksoisraidetta) Leppävaara-Espoo lisäraide Helsingin päärautatieasema, asetinlaite, vaihdekujat, lisäraiteet/laiturit Pasilan asema, lisälaituri Riihimäen kolmioraide Lapin kaivosratoja tarpeen mukaan Näiden ohella tehdään lukuisia paikallisia korjauksia ja parannuksia. Selvitetään, suunnitellaan ja valmistellaan Pisara-rataa, Lentorataa, Tallinna-tunnelia, Espoo-Salo-ratayhteyttä sekä pääkaupunkiseudun lähiöratoja, joiden toteuttaminen jäänee seuraaville hallituskausille. Uusia valtakunnallisia moottoriteitä ei enää tarvittane ainoastaan paikallisia kaupunkien lähiväyliä. Ministeriöt Ministerien määrästä ja ministeriöistä sopiminen ei sinänsä kuulu hallitusohjelmaan, koska ministereistä sovitaan erikseen hallitusneuvottelujen yhteydessä. Ministerien määrällä ei ole merkittävää vaikutusta valtion menoihin, vaan ministerikokoonpanon suunnittelun tärkeimpänä tavoitteena on tehostaa päätöksentekokykyä. Neuvosto voi toimia tehokkaasti tiiminä vain, jos se on riittävän pieni. Rajakoko on tyypillisesti 7-9 tapauksesta riippuen. Näin pientä hallitusta tuskin saadaan koskaan muodostetuksi, joten hallitus tarvitsee joka tapauksessa sisäisiä rakenteita (talouspoliittiset ja ulkopoliittiset valiokunnat y.m., puoluejohtajien sisäpiiri) joiden pohjalta neuvotellaan. Siten ministereiden määrää ei välttämättä tarvitse laskea, jos useampi ministeri ja tehtävän jako muuten tehostaa toimintaa. 25

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen 1 Lähtökohta: veropohjaa rapautettu Hallitus on jo keventänyt veroja yli 3500 miljoonalla

Lisätiedot

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille EK:n vaalitavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Vauhtia vientiin Viennin arvo on yhä 20 % pienempi kuin vuonna 2008 Kilpailukyky

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 1.12.2003 1. luku YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin kaupungin ylläpitämän, kunnallisena

Lisätiedot

Oikeus työhön, ulos köyhyydestä - vihreät askeleet työn ja sosiaaliturvan parempaan yhteensovittamiseen 16.12.2013

Oikeus työhön, ulos köyhyydestä - vihreät askeleet työn ja sosiaaliturvan parempaan yhteensovittamiseen 16.12.2013 Oikeus työhön, ulos köyhyydestä - vihreät askeleet työn ja sosiaaliturvan parempaan yhteensovittamiseen 16.12.2013 Tavoitteena toimivampi sosiaaliturva Lisätään työn tarjontaa. Helpotetaan tukien yhdistämistä

Lisätiedot

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.3.2014 COM(2014) 140 final KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti neuvoston ensimmäisessä

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Per Mickwitz STN:n puheenjohtaja 1 SUOMEN AKATEMIA STN:n ensimmäiset ohjelmat Valtioneuvosto päätti vuoden 2015 teemoista 18.12.2014. Strategisen

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Paikallispolitiikan seminaari 6.4.2014 Lahti Isoja kuntatalouteen vaikuttavia päätöksiä Kuntien

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu Avoin hallinto Open Government Partnership Suomen toimintaohjelman valmistelu Mikä on Open Government Partnership? Open Government Partnership (avoimen hallinnon kumppanuushanke) eli OGP käynnistettiin

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Neuvotteleva virkamies Lauri Taro / budjettiosasto YmV:n kuuleminen Kansantalouden kehitys ennuste, syyskuu 2015 2012 2013*

Lisätiedot

Kestävän kilpailupolitiikan elementit

Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kilpailuviraston 20-vuotisjuhlaseminaari Finlandia-talo 7.10.2008 Matti Vuoria, toimitusjohtaja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Lähtökohta Esityksen lähtökohtana

Lisätiedot

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 Hallituksen budjettiesitys ja kunnat Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 1 0-200 -400 Hallitusohjelman, kehysriihen 22.3.2012 ja kehysriihen 21.3.2013 päätösten vaikutus kunnan

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja

Lisätiedot

Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011. Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011

Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011. Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011 Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011 Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011 AMMATTIKORKEAKOULUT OSAKEYHTIÖIKSI Ammattikorkeakoulut ovat jatkossa osakeyhtiöitä ja siten

Lisätiedot

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen uudessa terveydenhuollon mallissa Liisa-Maria Voipio-Pulkki/ Terveyspalveluryhmä Sosiaali- ja terveysministeriö Mikä on uusi terveydenhuollon malli? Työ on vielä

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan päivänä tammikuuta 1993.

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan päivänä tammikuuta 1993. 1992 vp - HE 247 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi opintotukilain :n ja korkeakouluopiskelijoiden opintotuesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan opintotuen

Lisätiedot

Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin

Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin Lainsäädäntö ja ohjeistus Opintotukilaki Opintotukiasetus Kotikuntalaki Hallintolaki Ulkomaalaislaki Kelan ohjeet Oikeuskäytäntö 2 Opintotuen

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Paperittomana peruskoulussa Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Perustuslain 16.1. Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppivelvollisuudesta säädetään lailla. Lapsen oikeuksien

Lisätiedot

ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Käsittelyt ja hyväksynnät:

ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Käsittelyt ja hyväksynnät: ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Käsittelyt ja hyväksynnät: Johtokunta Yhtymähallitus Yhtymävaltuusto 10.6.2008 LIIKELAITOS EDUPOLIN JOHTOSÄÄNTÖ 1. LUKU YLEISTÄ 1 Ylläpitäjä Liikelaitos Edupoli on kuntalain

Lisätiedot

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö 1 Ketä ovat suomalaiset? Suomen kansalaisuus voi perustua kansalaisuuslain mukaan vanhemman

Lisätiedot

Kysynnänsäätelypolitiikka 2010- luvulla. Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 18.11.2014

Kysynnänsäätelypolitiikka 2010- luvulla. Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 18.11.2014 Kysynnänsäätelypolitiikka 2010- luvulla Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 18.11.2014 Luennon sisältö 1. Talouspolitiikan tavoitteet 2. Funktionaalinen rahoitus ja investoinnit 3.

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Pentti Arajärvi. Kansalaispalkka ja suomalaisen sosiaaliturvan perusta. Kalevi Sorsa säätiö 15.12.2006

Pentti Arajärvi. Kansalaispalkka ja suomalaisen sosiaaliturvan perusta. Kalevi Sorsa säätiö 15.12.2006 Pentti Arajärvi Kansalaispalkka ja suomalaisen sosiaaliturvan perusta Kalevi Sorsa säätiö 15.12.2006 1 SUOMEN PERUSTUSLAKI 18 Oikeus työhön ja elinkeinovapaus Jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa

Lisätiedot

Miten sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus saadaan toimivaksi? Vesa Rantahalvari 26.5.2015

Miten sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus saadaan toimivaksi? Vesa Rantahalvari 26.5.2015 Miten sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus saadaan toimivaksi? Vesa Rantahalvari 26.5.2015 Sote-uudistuksen lähtötilanne järjestämisen, tuottamisen ja rahoituksen linjaukset lyödään kiinni hallitusohjelmaneuvotteluissa

Lisätiedot

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015 Budjettia tehdään haasteellisessa taloustilanteessa Suomen kansantalous supistui v.

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Mikä perustuslaki on? Perustuslaki on kaiken lainsäädännön ja julkisen vallan käytön perusta. Perustuslaista löytyvät suomalaisen kansanvallan keskeisimmät pelisäännöt,

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

VAASAN SEURAKUNTAYHTYMÄN TOIMINTASTRATEGIA VUOTEEN 2020

VAASAN SEURAKUNTAYHTYMÄN TOIMINTASTRATEGIA VUOTEEN 2020 Sivu 1 / 6 VAASAN SEURAKUNTAYHTYMÄN TOIMINTASTRATEGIA VUOTEEN 2020 1 JOHDANTO Liite 2/34 Yht. kv. 29.9.2015 Vaasan seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto on päättänyt käynnistää suunnittelutyön strategiasuunnitelman

Lisätiedot

Vaasan seurakuntayhtymän strategia 2016 2020

Vaasan seurakuntayhtymän strategia 2016 2020 Vaasan seurakuntayhtymän strategia 2016 2020 Hautausmaat ja hautaustoimi Talous Henkilöstö Kiinteistöt Sairaalasielunhoito Perheneuvonta Visio Seurakuntayhtymän visiona on olla ihmiskasvoinen uskon yhteisö,

Lisätiedot

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat MEP Sirpa Pietikäinen Julkiset hankinnat Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013. Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja

Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013. Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013 Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry:n toimintastrategia 2014 2017 Visio Vahva, itsenäinen ja osaava toimija Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen. Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012

Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen. Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012 Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012 1. Liikennepoliittinen selonteko: hallituksen ja eduskunnan mandaatti uudelle liikennepolitiikalle

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa. Timo Lankinen 20.8.2012

Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa. Timo Lankinen 20.8.2012 Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa Valtioneuvostossa tehtävä politiikka-, lainsäädäntöja resurssiohjaus yhtenäiseksi Hallituksen strategisen näkemyksen nykyistä parempi toimeenpano

Lisätiedot

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Kuntamarkkinat Jorma Suonio Tuotantojohtaja, toisen asteen koulutus 10.9.2014 Jorma Suonio 16 vuotiaiden väestöennuste Tampere + naapurikunnat

Lisätiedot

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon Eveliina Pöyhönen Hallituksen painopistealueet Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen Työ on parasta sosiaaliturvaa.

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11. Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.2014 Kuntaliiton lähtökohta ja tavoitteet uudistukselle Yleiset tavoitteet:

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön 3.5.2016 oikeus- ja työministeri Jari Lindström opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto 27.1.2016

Ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto 27.1.2016 Ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto 27.1.2016 Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin 2. Toisen asteen ammatillisen

Lisätiedot

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä Euroopan tilintarkastustuomioistuin on Euroopan unionin toimielin, joka perussopimuksen mukaan perustettiin huolehtimaan unionin varojen tarkastamisesta.

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot

Euroopan investointipankki lyhyesti

Euroopan investointipankki lyhyesti Euroopan investointipankki lyhyesti Euroopan unionin rahoituslaitoksena tarjoamme rahoitusta ja asiantuntemusta terveen liiketoiminnan edellytykset täyttäviin kestävällä tavalla toteutettaviin investointihankkeisiin,

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

Aluehallintouudistus. Tilannekatsaus joulukuu

Aluehallintouudistus. Tilannekatsaus joulukuu Aluehallintouudistus Tilannekatsaus joulukuu 2015 18.12.2015 1 Juha Sipilän hallitusohjelma Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovituksesta tehdään erikseen päätös, jolla yksinkertaistetaan

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

HE 44/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 44/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 44/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 3 luvun 7 :n ja 4 luvun :n sekä työttömyysturvalain 8 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Plus500CY Ltd. Eturistiriitoja koskevat toimintaperiaatteet

Plus500CY Ltd. Eturistiriitoja koskevat toimintaperiaatteet Plus500CY Ltd. Eturistiriitoja koskevat toimintaperiaatteet Eturistiriitoja koskevat toimintaperiaatteet 1. Johdanto 1.1. Tässä eturistiriitoja koskevassa käytännössä määritetään, kuinka Plus500CY Ltd.

Lisätiedot

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka Hallitusohjelma Investointeja tukeva politiikka Talouskriisin aikana Suomen teollisuuden kiinteiden investointien määrä on alentunut enemmän kuin EU-maissa keskimäärin ja huomattavasti enemmän kuin kilpailijamaissamme.

Lisätiedot

Työ on parasta sosiaaliturvaa. Tuetun työllistymisen markkinat Finlandia-talo 4.8.2011 Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Työ on parasta sosiaaliturvaa. Tuetun työllistymisen markkinat Finlandia-talo 4.8.2011 Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Työ on parasta sosiaaliturvaa Tuetun työllistymisen markkinat Finlandia-talo 4.8.2011 Sosiaali- ja terveysministeri Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea Suomi Jyrki Kataisen hallituksen tavoitteena on välittävä

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Kustannukset, ulkoinen

Kustannukset, ulkoinen Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 on tasapainoinen, mutta lisää säästöjä tarvitaan ja kaikki säästötoimenpiteet, joihin on ryhdytty, ovat välttämättömiä. Talousarvioehdotuksen

Lisätiedot

EU ja julkiset hankinnat

EU ja julkiset hankinnat EU ja julkiset hankinnat Laatua hankintoihin Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015

MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015 MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015 1 TIIVISTYS: TYÖHÖN PERUSTUVA MALLI Työ mahdollistaa hyvän sosiaaliturvan ja julkiset palvelut = hyvinvointiyhteiskunnan Pohjoismainen

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

Verot us Keskustanuorten veropoliittinen ohjelma

Verot us Keskustanuorten veropoliittinen ohjelma Verot us Keskustanuorten veropoliittinen ohjelma 1. Johdanto Tässä asiakirjassa on esitelty Keskustanuorten näkemys tulevaisuuden veropolitiikan painopisteistä. Verotuksen pääasiallinen tehtävä on kerätä

Lisätiedot

10 12 2012 Mauri Kontu. Arvoisa Eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja, Hyvät maakuntavaltuuston jäsenet naiset ja herrat

10 12 2012 Mauri Kontu. Arvoisa Eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja, Hyvät maakuntavaltuuston jäsenet naiset ja herrat 1 10 12 2012 Mauri Kontu Arvoisa Eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja, Hyvät maakuntavaltuuston jäsenet naiset ja herrat Tänään valtuustomme kokoontuu viimeisen kerran tässä kokoonpanossa, kun

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

Sosiaaliturva ja elämänvaiheet. Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi

Sosiaaliturva ja elämänvaiheet. Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Sosiaaliturva ja elämänvaiheet Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Jotkut epäilevät, etteivät

Lisätiedot

Moderni vapaakuntakokeilu

Moderni vapaakuntakokeilu Moderni vapaakuntakokeilu Aloite Kuntaliitolle kokeilun valmistelusta 17.12.2013 Aloitteen tekijät Hattula Hollola Kalajoki Kuusamo Lapua Pudasjärvi Tutkimus kustannustehokkuudesta 353 kunnassa vuosina

Lisätiedot

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUS. Luonnos 1 26.3.2014

OSAKASSOPIMUS. Luonnos 1 26.3.2014 OSAKASSOPIMUS Luonnos 1 26.3.2014 Sisällys 1. Sopijapuolet... 2 2. Osakassopimuksen tarkoitus ja omistajatahto... 2 3. Yhtiön tarkoitus ja tehtävät... 3 4. Osakkeenomistajien keskinäiset suhteet... 3 5.

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Välityömarkkinafoorumi. Ritva Sillanterä 6.3.2015

Välityömarkkinafoorumi. Ritva Sillanterä 6.3.2015 Välityömarkkinafoorumi Ritva Sillanterä 6.3.2015 Uudistunut palkkatuki Työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu tuki, jonka TE-toimisto myöntää työnantajalle palkkauskustannuksiin

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus AKKU-johtoryhmän toimenpide-ehdotukset (toinen väliraportti) Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:11 AKKU (=ammatillisesti

Lisätiedot

KAINUUN TOISEN ASTEEN KOULUTUSLIIKELAITOKSEN (KAIKU -LIIKELAITOKSEN) JOHTOSÄÄNTÖ

KAINUUN TOISEN ASTEEN KOULUTUSLIIKELAITOKSEN (KAIKU -LIIKELAITOKSEN) JOHTOSÄÄNTÖ KAINUUN TOISEN ASTEEN KOULUTUSLIIKELAITOKSEN (KAIKU -LIIKELAITOKSEN) JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 24.9.2012 57. Voimassa 1.1.2013 alkaen. 1. Yleistä 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan

Lisätiedot

KOHTAAMINEN. Kotimaisen adoption kehittämishanke 2010-2013

KOHTAAMINEN. Kotimaisen adoption kehittämishanke 2010-2013 KOHTAAMINEN Kotimaisen adoption kehittämishanke 2010-2013 KOHTAAMINEN hankkeen lähtöajatus Pysyvyyden turvaaminen ja oikeus perheeseen pitkäaikaista sijaishuoltoa tarvitsevalle lapselle LOS 20 artikla

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Vetoomusvaliokunta 2009 7.3.2008 ILMOITUS JÄSENILLE Aihe: Vetoomus nro 849/2004, Bernard Ross, Yhdistyneen kuningaskunnan kansalainen, verotuksesta Ruotsissa ja pääoman vapaasta

Lisätiedot

Omaisuus ja hoiva eri omaisuuslajit vanhushoivan rahoituksessa. 10.11.2011 Markus Lahtinen

Omaisuus ja hoiva eri omaisuuslajit vanhushoivan rahoituksessa. 10.11.2011 Markus Lahtinen Omaisuus ja hoiva eri omaisuuslajit vanhushoivan rahoituksessa 10.11.2011 Markus Lahtinen Teemat Sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja hoivan rahoitus: Mistä rahat vanhushoivan rahoitukseen tulevaisuudessa?

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA Kunnanvaltuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista (13

Lisätiedot

Seksityö ja maahanmuutto Suomessa. Elani Nassif

Seksityö ja maahanmuutto Suomessa. Elani Nassif Seksityö ja maahanmuutto Suomessa Elani Nassif Tutkimuksen tavoite Ymmärtää miksi ja miten seksityöntekijät ja erityisesti maahanmuuttajat /ulkomaalaiset seksityöntekijät jäävät systeemin ulkopuolelle

Lisätiedot

eq-konsernin palkitsemisperiaatteet

eq-konsernin palkitsemisperiaatteet eq-konsernin palkitsemisperiaatteet Sisällys eq-konsernin palkitsemisperiaatteet... 3 1. Palkitsemista ohjaavat periaatteet ja tavoitteet... 3 2. Päätöksentekojärjestys... 3 3. Palkitsemisessa noudatettavat

Lisätiedot

Code of Conduct - Toimintaohjeistus Toimittajille. Huhtikuu 2011

Code of Conduct - Toimintaohjeistus Toimittajille. Huhtikuu 2011 Code of Conduct - Toimintaohjeistus Toimittajille Huhtikuu 2011 JOHDANTO Sodexon periaatteisiin liiketoiminnassa kuuluu korkeat eettiset standardit. Tämän vuoksi olemme laatineet Code of Conduct, toimintaohjeistuksen

Lisätiedot

Uusi liikennepolitiikka

Uusi liikennepolitiikka Uusi liikennepolitiikka Ylijohtaja Anne Herneoja 28.11.2012 Liikenteen VISIO 2030+ Kilpailukykyä ja hyvinvointia vastuullisella liikenteellä Valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko eduskunnalle n

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-22. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. PE510.492v01-00 17.4.2013. Luonnos päätöslauselmaesitykseksi Sharon Bowles (PE507.

TARKISTUKSET 1-22. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. PE510.492v01-00 17.4.2013. Luonnos päätöslauselmaesitykseksi Sharon Bowles (PE507. EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Talous- ja raha-asioiden valiokunta 17.4.2013 PE510.492v01-00 TARKISTUKSET 1-22 Sharon Bowles (PE507.945v01-00) sukupuolten tasapuolisesta edustuksesta rahoituspalvelualalla

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA

TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA Suomen talouden ja työllisyyden parantaminen edellyttää viennin vetoa ja monipuolistamista, investointeja sekä tuottavuuden kasvua kaikilla sektoreilla. Seuraavan

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 3: Suomen pankkikriisi 1990-92 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: Ruuskanen, Osmo: Pankkikriisi

Lisätiedot

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sotilasvammalakia siten, että kunnan järjestämistä kotipalveluista

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kansainvälistyminen energiaalalla - ulkomaiset yritykset tulevat Energiateollisuus ry:n toimenpiteet

Työmarkkinoiden kansainvälistyminen energiaalalla - ulkomaiset yritykset tulevat Energiateollisuus ry:n toimenpiteet Työmarkkinoiden kansainvälistyminen energiaalalla - ulkomaiset yritykset tulevat Energiateollisuus ry:n toimenpiteet Pertti Lindberg Työmarkkinaseminaari 20110915 Energia-alan hankinta ja kilpailutus Energiateollisuus

Lisätiedot

Omistajaohjausosaston verojalanjälkiselvitys 2014

Omistajaohjausosaston verojalanjälkiselvitys 2014 Omistajaohjausosaston verojalanjälkiselvitys 2014 2.6.2014 Marja Pokela Johtava erityisasiantuntija Vastuullisuus Yrityksen verojalanjälkeä on pidettävä osana yritysten yhteiskuntavastuuta Verojen välttäminen,

Lisätiedot

Kansanedustajat, syksy 2015

Kansanedustajat, syksy 2015 Kansanedustajat, syksy 215 1. Puolue 1 2 4 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen kansanpuolue Sosialidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät 4 2. Vastaajan sukupuoli 1 2 Nainen

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot