Pääministeri Etunimi Sukunimen. hallituksen hallitusohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pääministeri Etunimi Sukunimen. hallituksen hallitusohjelma"

Transkriptio

1 Pääministeri Etunimi Sukunimen hallituksen hallitusohjelma 28. joulukuuta 2014

2 Hallitusohjelma on hallitukseen osallistuvien puolueiden hyväksymä toimintasuunnitelma, jossa sovitaan hallituksen tärkeimmistä tehtäväalueista. Tyypillisesti yksittäisillä ministereillä on oikeus tehdä itsenäisiä päätöksiä hallitusohjelman puitteissa, mutta poikkeamat vaativat koko hallituksen hyväksynnän. Tämä on innovaatio- ja konsulttitoimisto Neutrinica Oy:n täysin ilmaiseksi kenenkään pyytämättä laatima ehdotus Suomen seuraavan hallituksen hallitusohjelmaksi. Sen ovat toimittaneet Juha Peltoniemi & Jouni Peltoniemi. Ohjelma on muodostettu suhteellisen konservatiivisesti, useimpien hyväksyttäväksi kompromissiksi, jättäen pois kaikkein radikaaleimmat, kiistanalaisimmat ja vaikeimmin hyväksyttävät asiat. Se ei siten vastaa täydellisesti kirjoittajiensa arvomaailmaa. Välttämättömiä mutta kivuliaita toimenpiteitä ei kuitenkaan ole jätetty pois, vaikka sellaiset saattavat osoittautua poliittisesti vaikeiksi, jopa tuhoisiksi päättäjille. Taloudellisia lukuja ei ole vielä kiinnitetty, koska taloudellinen tilanne voi muuttua nopeasti ja tilanne tulee joka tapauksessa arvioida uudestaan todellisten hallitusneuvottelujen aikana.

3 Sisällys PELASTETAAN SUOMI ROMAHDUKSELTA...1 KORJATAAN EUROOPAN UNIONIA...2 UUDISTETAAN SUOMI PERUSTEELLISESTI...3 LOPETETAAN TÄMÄ LAMA...4 POISTETAAN RAKENTEELLINEN TYÖTTÖMYYS...5 EDISTETÄÄN ELINKEINOJA...7 YKSINKERTAISTETAAN VEROTUSTA...8 KANNUSTETAAN SOSIAALITURVALLA...10 LUOTETAAN SUOMALAISEEN OSAAMISEEN...12 PIIRRETÄÄN KUNTAKARTTA UUSIKSI...14 KEVENNETÄÄN HALLINTOA...15 OMISTETAAN, MYYDÄÄN JA RAKENNETAAN...16 JAETAAN OIKEUTTA...17 NAUTITAAN YHTEISESTÄ YMPÄRISTÖSTÄ...19 PUOLUSTETAAN ISÄNMAATA JA IHMISKUNTAA...20 PARANNETAAN MAAILMAA...20 TOIMITAAN AVOIMESTI JA VASTUULLISESTI...21 LIITTEET...23 Taloustilanne...23 Talousvaikutukset...23 Investoinnit...23 Ministeriöt...25

4 PELASTETAAN SUOMI ROMAHDUKSELTA Pääministeri Sukunimen hätätilahallitus pelastaa Suomen taloudelliselta ja moraaliselta romahdukselta ja johtaa isänmaan uuteen nousuun kohti oikeudenmukaista yhteiskuntaa, jossa kaikkien on hyvä olla. Hallitus pyrkii uudistamaan yhteiskuntamme perusrakenteet. Hallituksen politiikkaa ohjaaviin arvoihin kuuluvat oikeudenmukaisuus, sivistys ja vastuullisuus. Hallituksen omaa toimintaa ohjaavat myös rehellisyys, avoimuus ja luotettavuus. Hallituksen ohjelma perustuu vallitsevien tosiasioiden tunnustamiseen ja tutkimukseen perustuvan tiedon käyttöön. Suomi on ajautunut syvään ja kiihtyvään lamaan. Nykyinen suunta vie Suomen yhteiskunnallisen romahduksen partaalle. Olemme taloudellisessa hätätilassa, mutta emme epätoivon partaalla. Suunta voidaan kääntää, mutta se vaatii uhrauksia ja ponnistuksia kansalta. Tässä tilanteessa kenenkään ei pidä linnoittautua saavuttamiinsa etuoikeuksiin, vaan kaikkien tulee olla valmiita tinkimään eduistaan. Hallitus pyrkii palauttamaan moraalin ja vastuun hallintoon ja talouteen. Hallitus torjuu yhteiskunnallista vapaamatkustusta sekä moraalikatoa eli mahdollisuutta siirtää riskit toisille ja kerätä voitot itselle. Sen sijaan hallitus suuntaa kohti keskiaikaista vastuutaloutta, jossa hyödyn saa se, joka kantaa riskin ja riskin kantaa se, joka korjaa hyödyn. Hallitus vähentää köyhyyttä, syrjäytymistä ja eriarvoisuutta. Hallitus pyrkii kestävään talouskasvuun. Hallitus vahvistaa suomalaisen elinkeinoelämän kilpailukykyä ja poistaa rakenteellista työttömyyttä tukevat rakenteet. Hallitus paikkaa kansantalouden kestävyysvajeetta pitkän tähtäimen toimin. Julkista sektoria tehostetaan, sosiaalietuja arvioidaan uudestaan ja eläkeikää nostetaan. Verotuloja nostetaan kitkemällä veronkiertoa ja vähentämällä kansainvälistä verokilpailua. Mahdolliset julkisen sektorin leikkaukset pyritään ajoittamaan tulevalle nousukaudelle. Hallitus pyrkii jatkamaan kansainvälistä yhdentymiskehitystä kohti tasapainoista, moraalisesti kestävää Eurooppaa ja maailmaa. Hallitus pyrkii uudistamaan Euroopan Unionin rappeutuneita rakenteita ja tuhoisia taloudellisia mekanismeja, erityisesti yhteisvaluuttaa ja sen hallintoa. Hallitus varautuu eroamaan rahaliitosta, jos sitä ei uudisteta moraalisesti ja taloudellisesti kestäväksi. 1

5 KORJATAAN EUROOPAN UNIONIA Hallitus pyrkii vaikuttamaan Euroopan Unionin kehittämiseksi kestäväksi ja toimivaksi kansalaisunioniksi. Euroopan Unionin päätöksentekomekanismeja tulee kehittää. Yksimielisyyssäädöksiä voidaan lieventää, kunhan Suomen suhteellista vaikutusvaltaa ei heikennetä. Uusia jäsenvaltioita ei pystyttäne ottamaan, ennen kuin Euroopan Unionin talous ja hallinto saadaan parempaan kuntoon. Hallitus ei hyväksy erivapauksia muille jäsenmaille. Jos joku jäsenvaltio ei hyväksy samoja sääntöjä kuin Suomi, annetaan sen erota Euroopan Unionista. Yksittäisille valtioille ei pidä antaa epäoikeutettuja tukipaketteja, mutta taloudellisesti kestävä Eurooppaa vaatii finanssimekanismeja, joilla varallisuutta palautetaan keskeisiltä alueilta reuna-alueille, koska talouden lainalaisuuksien mukaan yhtenäisellä talousalueella varallisuutta virtaa aina reunoilta keskelle. Hallitus kannustaa Euroopan Unionia kehittämään yhteisiä ja sitovia säädöksiä verojen kierron estämiseksi ja kansainvälisille rahoitusmarkkinoille asetettavien verojen toteuttamiseksi. Asetetaan minimiverot yritystoiminnalle tai siitä saataville pääomatuloille sekä alkoholille, tupakalle ja polttonesteille, samoin arvonlisäverolle ainakin helposti rajan yli kulkeville tuotteille. Etämyynnin arvonlisäverot säädetään maksettavaksi ostajan kotimaan mukaan. Hallitus vaatii yhteisvaluutan ja sen hallinnon perinpohjaista uudistamista. Yhteisvaluutta-alueeseen liittyvät epäsymmetriat tulee korjata kestävällä ja oikeudenmukaisella tavalla, mutta ei kuitenkaan yhteisvastuullisilla lainoilla tai epäsymmetrisillä sitoumuksilla. Valtiollisia vakuutuksia voidaan laatia vain symmetrisen alkuasetelman pohjalta. Pankkiunionia kehitetään säätelyorganisaationa ylikansallisille pankeille eikä yhteistakaajana. EU-tasolla ei kannusteta pankkien ja muiden yhtiöiden kasvua niin suureksi, etteivät ne voi kaatua. Liian suuret rahalaitokset tulee pilkkoa. Pitkäaikaista talletus- ja lainaustoimintaa harjoittavat pankit tulee erottaa investointi-, keinottelu- ja varjopankeista sekä muista arvopaperikasinoista organisaationaalisesti ja funktionaalisesti. Pankkien vakavaraisuutta tulee parantaa. Uusien kuplien syntyä tulee hillitä myös rahoituksellisin sääntelytoimin. 2

6 Euroopan keskuspankin tulee huolehtia euron arvosta ennen kaikkea torjumalla deflaatiota. Deflaatio aiheuttaa taloudelle kurjistumiskierteen, joka vahingoittaa kaikkia talouden sektoreita. Missään euromaassa ei saisi esiintyä minkäänlaista deflaatiota, ei yksikköpalkkojen, kuluttajahintojen tai asumisen hinnoissa. Vain arvopaperien, arvometallien ja muiden pörssihyödykkeiden hinnat tulee erottaa deflaatioindeksistä. Talous toimii ja uudistuu tehokkaimmin lievässä, noin 2-5 % inflaatiossa, joka antaa sopivasti liikkumavaraa sopeuttaa taloutta. Vasta tätä korkeampi pitkäaikainen inflaatio aiheuttaa vahinkoa. Tässä taloustilanteessa koko Eurooppa tarvitsisi vähintään 4 % inflaation tulppien avaamiseksi ja epäsymmetrioiden suoristamiseksi. Hallitus vaatii Euroopan keskuspankkia torjumaan deflaatio lisäämällä merkittävästi kierrossa olevan rahan määrää lainaamalla tai jakamalla sitä tasapuolisesti suoraan jäsenmaille tai niiden kansalaisille, mutta ei pankeille. Tämä vaatii sääntöjen muuttamista. Euromaiden talouksien epäsymmetrian korjaamiseksi vahvojen euromaiden, ennen kaikkea Saksan tulee sallia muita maita suurempi inflaatio ja nostaa palkkatasoaan % suhteessa muihin euromaihin. Mikäli Saksa ja muut euromaat eivät taivu Suomen esittämiin vaatimuksiin, Suomen tulee erota eurosta ja siirtyä omaan markkaan niin pian kuin käytännössä mahdollista. UUDISTETAAN SUOMI PERUSTEELLISESTI Hallitus käynnistää parlamentaarisen prosessin perustuslain uudistamiseksi. Valtio ja sen hallitus ovat olemassa kansaa varten. Vallan liiallista keskittymistä ja pysyvien vallan sisäpiirien muodostumista estetään. Perusoikeuksia ja -velvollisuuksia vahvistetaan. Hallitus pyrkii vakaaseen, vapaaseen ja vauraaseen Suomeen, jossa vallitsee rehellisyys, lahjomattomuus ja kaikkien kunnioitus. Hallitus haluaa kehittää Suomea innovatiiviseksi, joustavaksi ja proaktiiviseksi. Hallitus pyrkii poistamaan moraalikatoon kannustavat palkkiojärjestelmät yksilö- ja instituutiotasoilta. Varotaan riskisosialismia, jossa tappiot lankeavat yhteiskunnalle. 3

7 Hallitus pyrkii omalla esimerkillään uudistamaan yhteiskunnallista toimintakulttuuria rehellisemmäksi, avoimemmaksi ja vastuullisemmaksi. Luodaan kansalaiskulttuuria, joka sietää yritteliäisyyttä, erilaisuutta ja epäonnistumisia sekä tukee vastuunottoa, välittämistä, luovuutta, uudistumista ja henkistä kasvua. Korostetaan yhteistyötä keskinäisen kilpailun sijaan. Siirrytään nollasummapelistä plussummapeliin. LOPETETAAN TÄMÄ LAMA Hallitus lopettaa laman ja nostaa Suomen uuteen nousuun. Pitkittynyt lama johtuu pääosin oman taloutemme rakenteista ja jäykkyyksistä. Kestävä talous pystyy sopeutumaan niin ulkoisiin muutoksiin kuin muuttumattomuuksiin kuten jäykkään yhteisvaluuttaan. Suomen talous ei ole pystynyt joustamaan vaan on jäämässä deflaatiokierteen vangiksi. Erityisesti lamaa ruokkii ja koko yhteiskunnan perusteita rapauttaa maatamme ja maailmaamme runtiva moraalikato ja riskisosialismi. Hallituksen harjoittama rahapolitiikka riippuu Euroopan valinnoista. Jos Euroopan rahaliitto ryhtyy harjoittamaan oikeaa antideflatorista rahapolitiikkaa Suomen vaatimusten mukaan, voimme jatkaa euromaana. Muussa tapauksessa hallitus johtaa Suomen eroon eurosta ja ottaa käyttöön oman markan niin nopeasti kuin käytännössä mahdollista ilman hutilointia. Valuutan vaihto pyritään tekemään avoimesti ja hallitusti, aluksi 1:1 vaihtokurssilla ja sitten kelluttamalla valuutta. Hallitus palauttaa samanaikaisesti kilpailukykyä nopeasti ja päättäväisesti sisäisin toimin. Hallitus ei jää odottamaan päätöksiä euron kohtalosta, koska siihen menee kuukausia. Positiivisten päätösten vaikutukset ilmenevät kuukausien tai vuosien päästä ja negatiivisen päätöksen jälkeen oman valuutan käyttöönottokin vaatii kuukausien valmistelun (riippuen siitä, millaiset suunnitelmat on salaa tehty.). Rahanvaihtokaaoksen välttäminen edellyttää reaalista 1:1-vaihtosuhdetta, jotteivät keinottelijat vetäisi välistä. Siksi hallitus toteuttaa välittömän, maltillisen sisäisen devalvaation. Sisäisen devalvaation määrä riippuu suhdannetilanteesta. Se toteutetaan ensisijaisesti fiskaalisin toimin. Ensiksi voitaneen siirtää työnantajille kuuluva työttömyysvakuutusmaksu 4

8 (n. 3 %) työntekijöiden maksettavaksi. Mikäli tämä ei riitä, siirretään myös sairausvakuutusmaksu (n. 2 %). Viime hädässä voidaan siirtää myös eläkevakuutusmaksuja (n. 24 %). Vaihtoehtoisesti sisäinen devalvaatio voitaisiin toteuttaa työmarkkinaneuvotteluin, mutta niiden onnistuminen on epävarmaa. Esimerkiksi lomarahojen poisto toisi noin 4 %:n kustannusvaikutuksen. Joka tapauksessa hallitus elvyttää taloutta lisäämällä julkista kulutusta. Elvytys rahoitetaan osittain ottamalla velkaa niin kauan kuin sitä halvalla saa. Euroalueeseen nähden valtion velka on edelleen selvästi keskimääräistä alhaisempi, joten lisävelkaantuminen ei vielä johda ahdinkoon, vaan pikemminkin suojelee meitä joutumasta maksajan osaan tulevissa euron pelastusoperaatioissa. Euron mahdollisesti sortuessa kaoottisesti velkaantuneet joka tapauksessa hyötyvät velkojien ja säästäjien kustannuksella. Kuntasektorin velkaantumista ei kuitenkaan tueta, vaan elvytys pidetään valtion vastuulla. Minielvytystä tehdään myös nopeuttamalla rahankiertoa. Palkan ja sosiaalitukien maksu muutetaan kuukausittaisesta viikoittaiseksi, jolloin tyypillisen kädestä-suuhun-kansalaisen rahat muuttuvat uudeksi työksi nopeammin ja tileille tarvitsee kerätä vähemmän rahaa. Velkaantuminen lopetetaan heti talouden elvyttyä. Hallitus laatii suunnitelman velan takaisin maksamiseksi. Tämän hallituskauden aikana ei kuitenkaan päästäne lyhentämään velkoja merkittävästi. POISTETAAN RAKENTEELLINEN TYÖTTÖMYYS Hallitus poistaa rakenteellista työttömyyttä ylläpitävät rakenteet hallituskauden aikana. Edellä mainitut finanssitoimet jo parantavat Suomen kilpailukykyä merkittävästi, mutta eivät vielä kestävästi ja pysyvästi. Niiden lisäksi toteutetaan konkreettisia rakenteellisia toimenpiteitä, joilla hillitään inflaatiota ja luodaan täystyöllisyyttä edistäviä vakaita rakenteita. Hallitus edesauttaa taloustilanteeseen sopivan, inflaatiota hillitsevän palkkakehityksen syntymistä tukemalla mahdollisimman kokonaisvaltaisia ja keskitettyjä työmarkkinasopimuksia. Sellaiset turvaavat inflaatiotavoitteet ja kansallisen kilpailukyvyn paremmin kuin alakohtaiset sopimukset, jotka johtavat helpommin työntekijäryhmien epäterveeseen palkka- 5

9 kilpailuun ja työnantajien lepsuiluun. Epäterve palkkakilpailu toimii miinussummapelinä, josta kaikki lopulta kärsivät. Hallitus kannattaa mahdollisimman oikeudenmukaisen ja tasaarvoisen palkkajärjestelmän kehittämistä. Lakko-oikeutta tarkastellaan. Hallitus pyrkii poistamaan työttömyysturvaan liittyvän moraalikadon siirtämällä työttömyyskorvausten rahoituksen ja maksamisen työntekijöiden omistamien ja hallitsemien ammattialakohtaisten työttömyysvakuutuslaitosten vastuulle. Nämä keräisivät tulonsa työntekijöiltä kerätyillä vakuutusmaksuilla, joiden suuruus riippuu täten työttömyydestä. Vakuutuslaitokset taikka niitä hallinnoivat työntekijäjärjestöt päättäisivät itse niin vakuutusmaksujen kuin työttömyyskorvausten suuruuksista, mutta näiden tulisi pysyä tasapainossa. Moraalikadon estämiseksi työttömyysvakuutus pitäisi säätää lailla pakolliseksi. Muita tahoja voidaan vaatia rahoittamaan työttömyysturvaa siltä osin, kun kyseisiä tahoja voidaan pitää omien päätöstensä vuoksi suoraan vastuullisina työttömyyden noususta. Tuotannollis-taloudellisiin irtisanomisiin liitetään toimialan työttömyysvakuutuslaitokselle annettava pakollinen rahamääräinen 3-24 kuukauden palkkaa vastaava irtisanomistalletus, joka palautetaan työnantajalle irtisanotun työllistyessä uudelleen. Tällä kannustetaan irtisanomaan viimeksi sellaiset, joiden mahdollisuudet saada uutta työtä ovat heikoimmat. Muuten irtisanomiskynnystä voisi laskea työllistämisriskien pienentämiseksi. Hallitus poistaa kaikki tunnetut sosiaaliturvaan tai verotukseen liittyvät kannustinloukut, jotka tekevät työnhakijalle työn vastaanottamisesta kannattamatonta. Nämä määritellään tarkemmin jäljempänä. Työttömyysturva toteutetaan osin lainamuotoisena, joka maksetaan takaisin työllistymisen jälkeen pidättämällä palkasta henkilökohtainen takavakuutusmaksu. Pyritään turvaamaan mahdollisimman monelle mahdollisuus saada minimiansiot turvaavaa työtä kansalaispalkkaa vastaan, aluksi kokeiluluonteisesti. Kansalaispalkkaan oikeutetuksi työksi voidaan lukea muun muassa omaishoito, osallistuminen hyväntekeväisyysjärjestön toimintaan taikka tieteellinen ja taiteellinen työ. Kokeilun jälkeen pyritään saamaan se kansalaisoikeudeksi. Työvoiman ammatillista liikkuvuutta tuetaan suuntaamalla ammatillista ja akateemista koulutusta ennustetun työvoiman tarpeen mukaiseksi. Syrjäytymisen estämiseksi jokaiselle työttömäksi jääneelle pyritään antamaan mahdollisuus päästä nopeasti koulutukseen, työ- 6

10 harjoitteluun, kuntouttavaan työtoimintaan tai yhteiskunnalliseen työhön, jopa maanpuolustustehtäviin. Hallitus pyrkii parantamaan heikoimmassa neuvotteluasemassa olevien työntekijöiden asemaa esittämällä minimiehtoja, vuokratyötä ja nollasopimuksia koskevia lakeja. Vuokratyöhön liitetään vuokratyönantajaan kohdistuva työllisyysvakuutusmaksu. Hallitus kuitenkin varoo asettamasta turhia esteitä työllistymiselle ja hyväksyy joustavat työehdot, kunhan ne kohtelevat osapuolia tasapuolisesti. Jokaisen työlainsäädäntöä rikkovan tulee palauttaa saamansa hyöty ja korvata aiheuttamansa haitta. EDISTETÄÄN ELINKEINOJA Hallitus kehittää elinkeinotoiminnan edellytyksiä. Hallitus ei kuitenkaan päätä, mitä elinkeinoja Suomessa harjoitetaan. Yritykset tekevät itse päätöksensä investoinneista ja toimintojensa sijoittamisesta. Hallitus vaikuttaa yritysten toimintaedellytyksiin eri toimialoilla suunnatessaan opetus- ja tutkimusresursseja, säätäessään veroja, jakaessaan tukia ja lupia sekä kehittäessään julkisia infrastruktuureja. Hallitus pyrkii tekemään omalla vastuullaan olevat suuntapäätökset parhaiden kulloinkin saatavilla olevien ennusteiden mukaisesti eikä sido käsiänsä nimeämällä hallitusohjelmassa toimialat, joita saa kehittää ja tukea. Oletusarvoisesti kehitysresursseja suunnataan aloille, joilla Suomi nauttii kestävää kilpailuetua omintakeisen osaamisen, luonnonolosuhteiden, kulttuurin tai sijainnin vuoksi. Hallitus pyrkii eroon suorista rahallisista elinkeinotuista, myös turhista verotuista. Kuntien antamiin elinkeinotukiin suhtaudutaan kriittisesti, varsinkin, jos niillä pyritään lähinnä kilpailemaan naapurikuntien kanssa yrityksen toimipisteen sijaintipaikasta. Uusien yritysten perustamista helpotetaan koulutus- ja kehityspalveluilla. Kaikkia energiantuotantovaihtoehtoja tarkastellaan niiden hyötyjen, kustannusten ja riskien pohjalta. Mitään energiamuotoa ei kategorisesti suljeta pois energiantuotantopaletista, mutta pahiten ilmaa saastuttavista polttovoimaloista pyritään eroon. Sähköä pyritään tuottamaan mahdollisimman paljon kotimaassa. Vastuullisesti tuotetun sähkön ja muun energian vienti hyväksytään. Pyritään kehittämään säätövoimaa sekä kotimaista energiaa jo huoltovarmuussyistä. Turvetuotannon ympäristöriskejä arvioidaan ja pyritään vähentämään. Varaudutaan myöntämään lupia uusille ydinvoimaloille, jotka korvaavat 7

11 käytöstä poistettavia voimaloita. Hallitus ei halua kannustaa vanhojen ydinvoimaloiden käyttöä ohi parasta ennen -päivämäärän. Varaudutaan uuden käytetyn ydinpolttoaineen säilytys- ja käsittelylaitoksen perustamiseen Suomeen. Yrittäjien toimintaedellytyksiä sekä asiakkaiden ja sidosryhmien asemaa parannetaan laajentamalla eettisyys-, tiedonanto- ja totuudellisuusvaatimuksia kaikkeen tiedottamiseen, myös mainontaan. Ei-toivottua ja häiritsevää markkinointia kuten puhelimitse tai sähköpostitse tapahtuvaa ja lapsille suunnattua rajoitetaan. Kaiken markkinoinnin edellytetään pohjautuvan perusteltuihin tosiasioihin eikä vääristeleviin mielikuviin tai keksittyihin tarpeisiin. Mainoksen tulee olla tunnistettavissa mainokseksi. Asetetaan yrityksille ankara korvausvastuu kaikesta vääristelevästä ja valheellisesta markkinoinnista. Hallitus edistää yritysten tervettä kilpailua ja estää keskittymistä, kartellisoitumista ja monopolisoitumista. Yritykseen tai yritysryhmään liittyviä kanta-asiakasetuja tarkastellaan kriittisesti. Kielletään supralineaariset kanta-asiakasedut, jotka sitovat asiakasta yhteen yritykseen tai ketjuun ja siten haittaavat kilpailijoiden tuloa markkinoille. Rajoitetaan monopolistisen taikka tietyllä alueella tai tietyssä hyödykeluokassa määräävässä markkinaasemassa olevan yrityksen tarjoamia bonusetuja. Hallitus pyrkii avoimuuteen ja rehellisyyteen koko elinkeinosektorilla. Hallitus ei tue piilotettuja tai nimettömiä osakeomistuksia, talletuksia tai arvopaperien hallintarekistereitä. Pankki- ja rahoitussektorin vakautta ja varmuutta tuetaan tarkentamalla sääntelyä. Talletus- ja lainapankit pidetään erillään spekulatiivisista investointi- ja kasinopankeista. Rajoitetaan esoteerisia johdannaisia. Valtion talletustakuu myönnetään vain pankeille, jotka eivät osallistu kasinopeleihin. YKSINKERTAISTETAAN VEROTUSTA Hallitus yksinkertaistaa verotusta ja torjuu veronkiertoa. Verotus tehdään läpinäkyvämmäksi ja laillisten verojen maksu helpommaksi. Reaaliaikainen henkilötuloverotus mahdollistetaan verotilijärjestelmällä, jossa tulonmaksaja tilittää bruttomäärän yleisine sivukuluineen verotoimistoon tulonsaajan verotilille, josta verotoimisto tekee automaattiset pidätykset ja tilittää nettomäärän välittömästi tulonsaajan omalle pankkitilille. 8

12 Veronkiertoa torjutaan lainsäädäntöä kehittämällä, valvontaa tehostamalla sekä ennen kaikkea kansainvälisellä yhteistyöllä. Hallitus pyrkii kattaviin valtioidenvälisiin veronkiertoa torjuviin sopimuksiin. Hallitus tavoittelee verotuksen harmonisointia Euroopan Unionin taikka laajemman veroliiton pohjalta, jotta estetään valtioiden välinen verokilpailu sekä monikansallisten yritysten verokikkailu eri maiden erilaisia lainsäädännöllisiä heikkouksia hyödyntäen. Hallitus pyrkii eristämään veroliitosta lipeävät maat vero- ja tullimuureilla kansainvälisten sitoumusten puitteissa. Yritysverotus uudistetaan poistamalla yrityksen liikevaihtoon tai voittoon perustuva verotus kokonaan ja siirtämällä verotus yrityksestä poisotettuun varalli suuteen, myös pimeään. Pääomatulon veroaste pidetään riittävän lähellä ansiotuloveroastetta verokikkailun estämiseksi. Harkitaan pääomatuloveron progressiota, korkovähennystä ja lähderiippuvuutta investointihalujen tukemiseksi ja moraalikatoisen riski-tuotto-suhteen estämiseksi. Monikansallisten yritysten tai yritysryhmien siirtohinnoittelun valvontaa tehostetaan ja säädöksiä täsmennetään. Kansalaisten verotusta yksinkertaistetaan yhtenäistämällä tulolajien verotusta sekä poistamalla kaikki muut kuin suoraan tulon hankkimiseen kohdistuvat vähennykset. Negatiivisen veron toteutuessa muutetaan verotuksen rakennetta sitä vastaavasti. Tällöin pienistäkin tuloista tulee maksaa veroja ja sosiaalivakuutusmaksuja. Perintöjä verotetaan kuten muuta tuloa, tietyllä vähennyksellä perintökaaren mukaisille rintaperillisille. Yritysomaisuuden perintövero voidaan huojentaa osin tai kokonaan, jolloin veroa maksetaan yrityksestä saatavasta pääomatulosta sovitetun perintöveroarvon mukaisella pääomaoletuksella. Hallitus pohtii sote-uudistuksen yhteydessä mahdollisuutta siirtää valtion tulovero erityiseksi sote-veroksi, joka tilitetään alueelliselle sote-hallinnolle. Hallitus säätää erityisen solidaarisuusveron. Sitä maksetaan progressiivisesti kovimmista tuloista sekä eräistä helpoiten kierrettävistä veroista. Solidaarisuusvero maksetaan solidaarisuuskassaan, mistä maksetaan hoitoa ja avustuksia kaikkein heikoimmassa asemassa oleville kansalaisille, kuten sairaille vanhuksille, sotaveteraaneille ja vammaisille. Kuntien epätervettä kilpailua korkeimmista veronmaksajista hillitään asettamalla kunnallisverolle katto, jonka ylittävät verot tilitetään yllä mainittuun solidaarisuuskassaan. 9

13 Arvonlisävero nostetaan 25 %:iin päässälaskujen helpottamiseksi. Alemmat arvonlisäveroluokat poistetaan. Ruoka pannaan täydelle arvonlisäverolle, mutta tilatut sanomalehdet vapautetaan kokonaan arvonlisäverosta. Ruoan arvonlisäveron nosto kompensoituu lapsiperheille kohoavien lapsilisien muodossa (negatiivisena verona). Tupakan ja alkoholin veroja nostetaan, jos kansainvälisin sopimuksin pystytään luomaan yhtenäisiä käytäntöjä, joilla vähennetään trokausta. Kiinteistöverotusta muutetaan progressiivisemmaksi. Jotta tavallisen perheen tai pienyrittäjän rasitus ei kasva kohtuuttomasti, määritellään sopiva asumisvähennys omassa käytössä olevasta asunnosta. Laillisesta saastutuksesta ja muusta ympäristön tärvelemisestä peritään tuntuvia haittaveroja. Laittomasta tuhotyöstä kärsitään lisäksi laissa säädetyt rangaistukset. Haittaverot pyritään asettamaan suhteessa todettuihin haittoihin ja yhteiskunnallisiin ulkoiskustannuksiin. Yleisen energiaveron sijaan pyritään verottamaan alkutuotannon päästöjä, missä mahdollista. Pyritään asettamaan ympäristömaksuja maahantuoduille tuotteille, joiden tuotannosta aiheutuu ympäristöpäästöjä, mutta alkuperämaa ei niistä verota. Hallitus tavoittelee yhtenäisiä Euroopan- tai maailmanlaajuisia käytäntöjä. Hallitus selvittää mahdollisuutta siirtää erilliset autoverot ja autonkäyttömaksut sekä polttonesteisiin liittyvät verot pois lukien arvonlisäverot sekä haitta- ja ympäristöverot suoraan tiehallinnolle tilitettäviksi veroluonteisiksi autonkäyttömaksuiksi käytettäväksi korvamerkitysti tienpitoon. Työvoiman liikkuvuutta estävä ja asumisresurssien kohdentumista haittaava asuntokaupan varainsiirtovero poistetaan takautuvasti vuoden alusta alkaen (samoin autovero). Hallitus pyrkii välttämään kokonaisveroasteen nousun ja pyrkii alentamaan sitä niin pian kuin mahdollista. Verot asetetaan suhdanteiden ja vallitsevan liikkumavaran puitteissa. KANNUSTETAAN SOSIAALITURVALLA Hallitus haluaa turvata jokaiselle oikeuden ihmisarvoiseen elämään, mutta samalla haluaa kannustaa jokaista työntekoon. Asiallinen palkkatyö on parasta sosiaaliturvaa. Hallitus 10

14 huolehtii kuitenkin myös niistä, jotka eivät eri syistä pysty työntekoon. Ketään ei saa päästää syrjäytymään. Hallitus toteuttaa rahamääräisen valtiollisen sosiaaliturvan negatiivisena verona. Siten veronmaksajan saama sosiaalituki vähennetään ensisijaisesti verosta, mutta verojen alittaessa perustulon määrän ylijäämä maksetaan rahassa. Koska nykyisin suuri osa sosiaalitukea saavista maksaa samanaikaisesti veroja, tällä virtaviivaistetaan rahankiertoa ja pienennetään laskennallista kokonaisveroastetta. Hallitus toteuttaa universaalin sosiaaliturvan maksamalla jokaiselle kansalaiselle tietyn perustulon. Sen määrästä säädetään budjetin puitteissa. Laskennallisesti neutraali määrä olisi työikäisille noin 300 euroa kuussa: tässä taloudellisessa tilanteessa tuskin on varaa kovin paljon suurempaan. Ansaitut palkkatulot eivät pienentäisi perustulon määrää, joka olisi universaali, mutta riippuisi saajan iästä tai terveydestä siten, että eläkekelpoiset saisivat suuremman perustulon. Perustulolla korvataan lapsilisä, opintoraha, työttömyyskorvauksen perusosa sekä kansaneläke. Kaikki ansiosidonnaiset edut toteutetaan muodollisesti yksityisen sosiaalivakuutuksen kautta. Näihin sisältyvät työeläkkeet, ansiosidonnaiset työttömyyskorvaukset, sairauspäivärahat ja vastaavat tosin sairaspäivärahat voisi siirtää hoidosta vastaavan sote-hallinnon maksettavaksi osaoptimoinnin estämiseksi. Vakuutusrahastojen tulojen ja menojen tulee pysyä tasapainossa. Jos tulot eivät kata menoja, tulee korottaa vakuutusmaksuja tai laskea maksettavia korvauksia samassa suhteessa. Sosiaalivakuutusyhtiöiden asemaa, hallintoa ja vastuunkantoa kehitetään nykyaikaa vastaavaksi. Jotta eläkekustannukset eivät riistäytyisi käsistä, hallitus pyrkii nostamaan yleistä eläkeikää vähitellen alasta riippuen niin pitkälle kun työkykyä riittää, aina 70 ikävuoteen tai 45 työvuoteen saakka. Työkyvyttömyyseläkkeitä tarkastellaan erikseen. Työkyvyttömyyseläkkeen rinnalle kokeillaan määräaikaista koulutustukea, jolla ammattialallaan työkykynsä menettänyt voidaan kouluttaa alalle, jossa rajoitus ei haittaa. Leskeneläkkeestä luovutaan kokonaan: erityistapauksissa maksetaan erilliskorvaus huollettavista. Hallitus täydentää yleisen perustulon lahjamuotoista sosiaaliturvaa sosiaalilainalla, jota jokainen kansalainen voi tietyin ehdoin saada valtiolta tai sosiaalivakuutuslaitokselta tila- 11

15 päiseen avuntarpeeseen. Varmistetaan sairauden, vammaisuuden tai muun heikkouden aiheuttamiin erityistarpeisiin kohdistuvat edut. Yleiset asumistuet poistetaan heti tai siirtymäajan jälkeen, koska ne vain siirtyvät asuntojen omistajien voitoiksi. Erityisessä tarpeessa olevien asuminen turvataan tukiasunnoin. Turvataan vanhusten oikeus arvokkaaseen elämään ja laadukkaaseen hoitoon. Mahdollistetaan perhepalvelukodit, joissa ikänsä tai vammansa vuoksi avustuspalvelua tarvitseva voi asua vuokralla perheensä kanssa siten, että tarvittavat palvelut voidaan toteuttaa kustannustehokkaasti ja joutuisasti samasta rakennuskompleksista käsin. Tarkastellaan vanhustenhoidon vastuunjakoa julkisen sektorin organisaatioiden kesken siten, että alueellinen tasa-arvo toteutuu, eikä vanhusten vapaata liikkumisoikeutta rajoiteta. Päihdepolitiikka perustetaan käytännössä saatuihin ja saavutettaviin hyötyihin ja minimoituihin haittoihin ilman isompaa paatosta. Harkitaan enemmän äitien pakkohoitoja sekä päihderiippuvaisten sterilointia päihdevammaisten lasten syntymisen ehkäisemiseksi. LUOTETAAN SUOMALAISEEN OSAAMISEEN Hallitus kehittää peruskoulua tuoreimman kasvatustieteellisen tietämyksen pohjalta. Jatketaan ohjelmia koulurauhan ylläpitämiseksi ja kiusaamisen torjumiseksi. Pohditaan siirtymäkausien ajoitusta sekä oppilastuen parantamista. Iltapäivätoimintaa pyritään integroimaan paremmin koulutoimeen. Koulun aloitusta joustavoitetaan. Selvitetään mahdollisuutta, että osa ikäluokasta aloittaa koulunsa tammikuussa. Esikoulun roolia kouluvalmiuksien kehittäjänä ja testaajana edistetään. Oppivelvollisuus ulotetaan esikoulusta ylioppilas- tai ammattitutkintoon. Kehitetään oppisopimusta, näyttötutkintoja sekä muita vaihtoehtoisia opetus- ja opinnäytemuotoja mahdollisuutena oppivelvollisuuden suorittamiseen. Ammattikoulutuksen organisaatiota ja vastuunjakoa harkitaan. Ylioppilaskirjoituksia kehitetään paremmin tukemaan korkeakoulujen pääsyvaatimuksia. Mikäli tämä ei onnistu, harkitaan ylioppilaskirjoituksista luopumista kokonaan. Peruskouluille luodaan myös yhtenäiset päättökokeet, joita käytetään lukioiden ja ammattikoulujen oppilas- 12

16 valinnoissa, koska opettajan antamat arvosanat ovat tutkimuksissa osoittautuneet varsin epäyhtenäisiksi ja siten epäoikeudenmukaisiksi. Vaihtoehtoisesti asetetaan pääsykokeet. Suomenkielisten oppilaiden mahdollisuus ruotsinkielen opiskeluun turvataan kaikilla koulutustasoilla. Kehitetään kaksikielisyyttä vaativille viranhaltijoille tehokkaita työajalla suoritettavia kielikursseja, joissa pystyy saavuttamaan vaadittavan palvelutason. Ruotsin kieli säilytetään pakollisena oppiaineena kaksikielisillä alueilla ja koulutusohjelmissa, joissa odotettavissa olevissa työtehtävissä pitää palvella myös ruotsiksi. Hallitus kehittää yleistä aikuiskoulutusta. Koulutusten kilpailuttamisen sijaan pohditaan yhtenäisen aikuisopistojärjestelmän perustamista. Sellaisen tehtävänä olisi ammatillinen muunto- ja täydennyskoulutus sekä tavoitteellinen yleissivistävä koulutus kuten kielten opiskelu. Hallitus pyrkii lisäämään mahdollisuuksia toisen kotimaisen kielen sekä vieraiden kielten vapaaehtoiseen määrätietoiseen opiskeluun aikuisiällä. Hallitus siirtää maahanmuuttajien kieli- ja kotoutumiskoulutuksen pysyvien kunnallisten tai valtiollisten oppilaitosten vastuulle. Eritasoisia Suomen kielen, kulttuurin ja yhteiskuntaopin opintoja tarjotaan ilmaisina verkko-opintoina kaikille halukkaille. Hallitus tukee tieteen vapautta. Yliopistojen hallintoa ja työnjakoa täsmennetään neuvotellen yliopistojen kanssa. Yliopistojen sallitaan erilaistua ja tehdä omia strategisia valintoja. Suurta kokoa ei pidetä itsetarkoituksena: Yhteistyön ja virtuaalisen opetuksen avulla pienikin yksikkö voi toimia hyvin tehokkaasti. Hallitus kannustaa kansainvälistämään tutkimusta, osallistumaan kansainvälisiin hankkeisiin sekä saamaan Suomeen kansainvälisiä tutkimushankkeita ja tutkimusasemia. Hallitus säätää oppilaitosten sisäänottomääriä ja tutkintotavoitteita odotettavissa olevan osaajatarpeen mukaan. Erityisesti lisätään lääkärikoulutusta, tarvittaessa jopa uudella tiedekunnalla, jos yliopistot eivät suostu kasvattamaan sisäänottoaan. Hallitus uudistaa valtion tutkimuslaitoksia tarpeen ja tiedon mukaan. Kehitetään yhteistyötä ja henkilökiertoa tutkimuslaitosten, yliopistojen sekä elinkeinoelämän välillä. Hallitus edistää kulttuuria ja urheilua parhaiten puuttumalla siihen mahdollisimman vähän. Vapaaehtoisten yksilöllisten kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajanpalvelujen tarjontaa 13

17 siirretään yksityisen sektorin varaan. Hallitus pyrkii siirtämään Yleisradion julkisen palvelun tuotannon, kuten uutis- ja ajankohtaistuotannon, lastenohjelmat sekä kulttuurillisesti merkittävät ohjelmat suoraan valtion budjettirahoituksen varaan, mutta viihteelliset lähetykset kuten urheilun, elokuvat ja sarjaohjelmat maksulliseksi palveluksi. PIIRRETÄÄN KUNTAKARTTA UUSIKSI Hallitus toteuttaa vuosikymmeniä lykätyn kuntauudistuksen kerralla ja kunnolla. Koska tarvittavat selvitykset on jo tehty ja kaikkia osapuolia kuultu moninkertaisesti, kaikki päätökset ovat päättämistä vaille valmiita. Siten hallitus pyrkii siihen, että jo seuraavissa kuntavaaleissa (huhtikuussa 2017) äänestetään uudesta kunnallishallinnosta. Kuntauudistus ja siihen liittyvät kuntien rajojen määritykset toteutetaan lainsäädäntöteitse tarvittaessa vastoin kuntien tahtoa. Kaupungit ja niiden rajat määritellään uudestaan perusteltujen koulussakäynti-, työssäkäynti- ja asiointialueiden sekä yhtenäisten infrastruktuurien mukaan. Toiminnallisesti ja kaavoituksellisesti yhtenäisen alueen sisällä ei saisi olla turhia kunnanrajoja. Suuriin kuntakokoihin ei pyritä itsetarkoituksellisesti, vaan maan eri osissa voidaan soveltaa ja kokeilla erilaisia malleja, kunkin alueen omista olosuhteista ja perinteistä lähtien. Hallitus säätää menetelmät, joilla lakisääteisten tehtäviensä suorittamisessa epäonnistunut kunta voidaan ottaa valtion hallintaan. Hallitus vie sote-uudistuksen loppuun. Sote-palvelut siirtyvät sovitusti viidelle alueelliselle organisaatiolle, joita tässä lääneiksi kutsutaan. Hallitus pyrkii perustuslain mukaisiin itsehallinnollisiin lääneihin, jotka saavat rahoituksensa yleisen solidaarisuusveron, itse määräämänsä suhteellisen lääninveron sekä lain mukaan määräytyvien asiakasmaksujen kautta. Läänien ja kuntien väliin ei tarvita muita hallintohimmeleitä. Läänien ylintä valtaa käyttää vaaleilla valittava lääninvaltuusto, jonka vaalit käydään yhtä aikaa kuntavaalien kanssa, seuraavaksi jo vuonna Läänien tulee pääsääntöisesti tuottaa lainmukaiset palvelut itse. Vain ei-kriittiset palvelut voidaan ulkoistaa yksityisille toimijoille. Hallitus hyväksyy yksityisen sote-sektorin toiminnan julkisen rinnalla täysin asiakaslähtöisenä. 14

18 Sote-toimen siirtyessä kunnilta lääneille kuntien taakka pienenee. Kuntien tärkeimpinä tehtävinä ovat paikallisen demokratian toteuttaminen, alueen suunnittelu ja paikallisen kunnallistekniikan ylläpito. Näitä ei voi kunnalta pois siirtää eikä niiden toteuttamiseksi ole perusteltua muodostaa kuntayhtymiä. Toisen tehtäväkorin muodostavat sivistykselliset palvelut. Nämä voidaan toteuttaa myös kuntayhtymien kautta. Hallitus tarkastelee jäljelle jääneiden tehtävien osalta työnjakoa valtion ja kuntien kesken. KEVENNETÄÄN HALLINTOA Hallitus pyrkii yksinkertaistamaan lainsäädäntöä, keventämään hallintoa, vähentämään sääntelyä sekä tehostamaan julkisen sektorin toimintaa. Lupapalveluja nopeutetaan ja vähennetään viranomaisten keskinäistä kiistelyä. Merkittäviä kansantaloudellisia säästöjä ja tuottavuuden parantumista saadaan vain uudistamalla sääntöjä, rakenteita ja prosesseja perusteista alkaen sekä luomalla uutta organisaatiokulttuuria. Tämä vaatii syvällistä perehtymistä toimintaan sekä tavoitteisiin ruohonjuuritasolta alkaen. Uudistukset toteutetaan ensisijaisesti yhteistyössä kunkin viraston tai laitoksen ja sen henkilökunnan kanssa, kunkin työntekijän ihmisarvoa kunnioittaen ja osaamista arvostaen, jolloin maksimoidaan tuottavien ideoiden tuotanto sekä henkilöstön sitoutuminen ja minimoidaan suunnittelu- ja toteutusvirheiden synty. Sanelumuutoksia käytetään vain, jos on pakko tehdä kriittinen uudistus, jolle ei ole odotettavissakaan henkilöstön tukea. Suuremmat leikkaukset ja henkilöstövähennykset ajoitetaan seuraavalle nousukaudelle, jolloin hyvää valtion kouluttamaa työvoimaa tarvitaan yksityissektorilla. Julkiselle sektorille luodaan yhtenäiset tietojärjestelmät, jotka korvaavat erilliset, hajanaiset järjestelmät. Järjestelmät pyritään laatimaan valtion omana työnä mahdollisimman avoimina järjestelminä, jotta ei jäädä kalliiden kaupallisten ohjelmistotalojen panttivangiksi. Muilta järjestelmiltä vaaditaan yhteensopivuutta, esimerkiksi tiedostostandardien suhteen. 15

19 Julkisen sektorin yksiköiden koordinointia parannetaan osaoptimoimisen välttämiseksi. Osaoptimointiin voi kannustaa sektorien ja laitosten epäselvä työnjako taikka monilähteinen rahoitus. Kuhunkin tehtävään nimitetään henkilö, joka parhaiten tehtävää ja isänmaan etua edistää. Poliittista taustaa käytetään valintaperusteena vain tehtäviin, joissa nimenomaisesti sellaista vaaditaan kollektiivisen toimielimen jäsenenä tai vastaavasta syystä. Poliittiset nimitykset sallitaan myös purettavaksi poliittisesti ilman eri syytä. Hallitus pyrkii edistämään virkamiesten henkilökiertoa. Valtion virastojen ja laitosten johtamista kehitetään. Tuhoisista tulospalkkioista ja uhkailuperinteistä luovutaan ja siirrytään työntekijän autonomiaa, osaamista ja yhteenkuuluvuutta tukeviin johtamistapoihin. Organisaatiorakenteita tarkastellaan ja säädetään tieteellisen tiedon perustella. Tarvittaessa asetetaan ulkoisia hallintoelimiä valvomaan toimintaa ja taloudellisuutta sekä edistämään organisaation tavoitteiden täyttymistä ja innostamaan uudistuksia. Henkilöstökoulutusta parannetaan erityisesti johtamisen ja hallinnon osalta siten, että hyvistä johtajista saadaan ylijäämää ja helposti myös yrityksiin työllistyvää ja siten osaamista edelleen siirtävää. OMISTETAAN, MYYDÄÄN JA RAKENNETAAN Hallitus selkeyttää valtion omistusta sekä valtion kiinteistö- ja osakeomistuksen hallintoa. Valtio säilyttää ja tarvittaessa lisää omistusta valtion tai kansalaisten kannalta tärkeissä monopolistisissa ja strategisissa yhtiöissä. Muuten omistusta pohditaan siltä pohjalta, tuoko vai viekö valtio-omistus jotakin lisäarvoa yrityksen toimintaan tai kansantalouteen. Eistrategisesta sijoitusomistuksesta pääsääntöisesti luovutaan, ei kuitenkaan alennusmyynnillä. Myynnissä varmistetaan kilpailun säilyminen, tarvittaessa pilkkomalla myytävät yhtiöt ensin pienempiin osiin. Hallitus siirtää valtakunnalliset monopolistiset energian ja tiedon siirtoverkostot tarkoitusta varten perustettavan valtion yhtiön tai liikelaitoksen hallintaan. Viranomaistoimintoja ja muita valtion ydintoimintoja ei yksityistetä eikä ulkoisteta. 16

20 Hallitus voi käyttää saamiaan myyntituloja uusien valtionyhtiöiden perustamiseen toimialoille, joissa tarvitaan vakavaraista investoijaa, mutta poliittisten riskien vuoksi yksityiset sijoittajat eivät voi investoida tai ei haluta yhden ulkomaalaisen suuryrityksen varaan. Investoinneilta vaaditaan liiketaloudellista perusteltavuutta riskin ja odotettavan riskipreemion suhteen. Valtion tulee ottaa taloudellisia riskejä rohkeasti mutta ei typerästi. Hallitus välttää hankkimasta omistusta vanhoista markkinaehtoisista yhtiöistä, ellei sellaista pidetä välttämättömänä kansallisesti merkittävän toiminnan turvaamiseksi. Hallitus pyrkii purkamaan omistuksiaan sopivassa suhdannetilanteessa. Hallitus panostaa massiivisesti uusiin ja vanhoihin liikenneväyliin. Hallitus vie aloitetut hankkeet määrätietoisesti loppuun ja aloittaa nopeasti kiireelliset tie- ja ratahankkeet sekä lisää väylien peruskorjauksen määrärahoja. Hallitus tukee osaltaan julkisten rakennusten peruskorjausta sekä uudisrakennusta perusteltuihin kohteisiin. Rakentamistahtia hillitään talouden käännyttyä nousuun ylikuumenemisen estämiseksi sekä julkisten varojen säästämiseksi. Hallitus priorisoi liikenneinvestoinnit ja muut rakennushankkeet arvioitujen hyöty/ kustannus-suhteiden perusteella. Hallitus ei aseta mitään hanketta tai aluetta perusteettomasti toista parempaan tai huonompaan asemaan. Hallitus haluaa kehittää asuntorakentamista poistattamalla vääristäviä ja kallistavia kaavamääräyksiä ja järkevöittämällä rakennusmääräyksiä ja tehostamalla kaavoitusta ja nopeuttamalla valitusprosessien hoitoa. JAETAAN OIKEUTTA Hallitus turvaa oikeuslaitokselle riittävät resurssit kansalaisten oikeusturvan ylläpitämiseksi. Rikosten uhrien asemaa pyritään parantamaan. Oikeusprosesseja nopeutetaan merkittävästi. Oikeuslaitoksen osaamista ja rehellisyyttä kehitetään. Vaalitaan poliisin ja muiden viranomaisten korruptoitumattomuutta. Pyritään parantamaan hallintoprosessien läpinäkyvyyttä. Poliisille taataan riittävät valtuudet rikosten selvittämiseen. Poliisille sallitaan riittävät biotunnisterekisterit niin kansalaisista kuin maahantulolupaa hakeneista. Niiden käyttö ja 17

21 hallinta suunnitellaan yksityisyydensuojaa noudattaen. Lakien rikkomista ei pidetä kansalaisoikeutena, joka nauttisi yksityisyydensuojaa. Huumetestien ja huumekoirien käytön valtuuksia laajennetaan. Rikoslainsäädäntöä uudistetaan tarpeen mukaan. Rikosseuraamukset pyritään asettamaan parhaan saatavilla olevan tieteellisen tiedon perusteella sellaisiksi, että ne ehkäisevät rikoksia ennalta ja pyrkivät sopeuttamaan rikollisen yhteiskuntaan, eivätkä loukkaa kovin pahasti sivullisten oikeuskäsityksiä tai tuota kohtuuttomia kustannuksia valtiolle. Kehitetään vankilasta vapautettavien taikka ehdolliseen vankeuteen tuomittujen ohjausta lainmukaiseen elämään ja heidän mahdollisuuksiaan ansaita elatuksensa kunniallisella työllä. Lisätään rikoslakiin mahdollisuus rikoksesta tuomitun valvontaan ja pakolliseen ohjaukseen tai hoitoon myös kärsityn vankeuden jälkeen tai sen sijaan. Rikosten vanhentumissääntöjä tarkennetaan. Pienimpiä rikoksia pyritään saamaan pois oikeuslaitoksesta sovittelu-, huomautus- tai hoitoonohjausmenetelmään. Toisaalta eräiden väkivallantekojen ja törkeiden kunnianloukkausten asettamista yleisen syyttäjän syyteharkintaan pohditaan, koska asianomistajat saattavat olla asemansa puolesta liian haavoittuvia pystyäkseen vaatimaan itselleen oikeutta. Julkisten rikosten syyttämättä jättäminen voi antaa vääränlaista esimerkkiä. Mahdollisuuksia karkottaa rikoksesta tuomittu ulkomaalainen kotimaahansa parannetaan valtioiden välisin sopimuksin. Tiukennetaan kansalaisuuden myöntämiseen liittyviä nuhteettomuusvaatimuksia. Hallitus parantaa tavallisen kansalaisen mahdollisuuksia selvitä tavanomaisesta arki- ja perhejuridiikasta turvautumatta oikeuslaitokseen ja lakimiehiin. Perheoikeudellisissa järjestelyissä hallitus lähtee ensisijaisesti lapsen edun pohjalta. Muuten hallitus sallii aikuisten ihmisten vastata itse omista vapaaehtoisuuteen perustuvista perhe-, pari- ja sukupuolisuhteista valtion siihen turhaan puuttumatta. NAUTITAAN YHTEISESTÄ YMPÄRISTÖSTÄ Hallitus pyrkii vähentämään ympäristölle vahingollisia ja terveydelle vaarallisia päästöjä rajoituksin, sopimuksin sekä korvauksin ja haittaveroin. Hallitus pitää yhteisten luonnon- 18

22 varojen käyttäjiä ja ympäristön turmelijoita ensisijaisessa vastuussa aiheuttamistaan haitoista. Kansainvälisesti pyritään kattavin ja sitovin sopimuksin rajoittamaan kaikkia päästöjä ja saastuttamista, niin sisäisiä kuin rajat ylittäviä, ja vastuuttamaan päästäjät tai päästön sallivat valtiot maksamaan kaikki aiheuttamansa haitat. Suomen on näytettävä kaikessa hyvää esimerkkiä ja toimittava vastuullisesti ja kestävästi kaikissa tilanteissa. Suomi ei saa siirrättää saastuttamista ulkomaille tai tuhota omaa hyvinvointia kohtuuttoman itsetuhoisin määräyksin ja sopimuksin. Suomi pyrkii toimimaan ilmastopolitiikassa parhaan käytettävissä olevan tieteellisen tiedon pohjalta. Suomi toimii vähintään neutraalisti eli ei pahenna ongelmaa omalla toiminnallaan, osaa varautua ilmastonmuutoksen tuottamiin hyötyihin ja haittoihin sekä osaa johtaa kansainvälistä ilmastopolitikointia tutkimustietoon ja kansainväliseen oikeudenmukaisuuteen nojaten. Tämä vaatii erityisen vahvaa painottamista kokeelliseen luonnontieteeseen. Hallitus pyrkii hiilineutraaliin yhteiskuntaan, jossa hiiltä sidotaan kasvaviin metsiin, puutaloihin ja muihin kestäviin tuotteisiin. Hallitus keventää mahdollisuuksien mukaan tarkoitukseen nähden suhteettomia ja ylimitoitettuja ympäristömääräyksiä kuten yksittäisten asuntojen jätevesimääräykset tai pientalojen kohtuuttomat energiatehokkuusvaatimukset. Muuten vesiensuojelua tehostetaan. Tarkastellaan vanhojen metsien ja soiden suojelua. Hallitus tarkastelee uudelleen suurpetojen, joutsenen, liito-oravan ja eräiden muiden aikoinaan uhanalaisiksi luokiteltujen lajien suojeluntarvetta luonnontieteellisen tietämyksen pohjalta. Hallitus kehittää ekologisesti kestävää kaivostoimintaa, mikä sallisi kannattavan kaivostoiminnan haavoittuvilla alueilla. PUOLUSTETAAN ISÄNMAATA JA IHMISKUNTAA Hallitus sitoutuu ylläpitämään uskottavaa itsenäistä maanpuolustusta. Yleinen asevelvollisuus säilytetään ja sitä kehitetään tarpeiden ja resurssien mukaan. Puoliammattilaisjoukkoja ja nopean valmiuden reserviläisjoukkoja kehitetään. Pyritään integroimaan ja sopeuttamaan sotilaskoulutus paremmin kunkin siviilikoulutukseen. Huolehditaan maan- 19

23 puolustuksen riittävästä resurssoinnista. Varaudutaan puolustusvoimien uusiin kalustohankintoihin ja niiden rahoitukseen. Suomi nojaa jatkossakin ensisijaisesti omiin sotavoimiin. Suomen asevelvolliset harjoittelevat vain Suomen puolustamista. Yhteistyöratkaisuja tarkastellaan kansainvälisen tilanteen kehittymisen mukaan. Miinakielto käsitellään uudelleen. Hallitus edistää rauhantyötä ja on valmis lähettämään rauhanturvajoukkoja YK:n pyynnöstä kiperillekin alueille. Hallitus pyrkii takaamaan valmiudet huolehtia kansasta myös kriisiaikoina. Ruoan, energian, vessapaperin ja muiden välttämättömyystavaroiden kotimaista tuotantoa ei päästetä niin alas, että se vaarantaa huoltovarmuuden. Parannetaan terveydenhuoltosektorin sekä liikenneinfrastruktuurin kriisinsietokykyä. Tärkeimpänä turvallisuustekijänä hallitus pitää ehdottoman oikeudenmukaista ja luotettavaa sisä- ja ulkopolitiikkaa. PARANNETAAN MAAILMAA Hallitus tukee Yhdistyneiden Kansakuntien ja sen erityisjärjestöjen toimintaa. Hallitus edistää diplomaattisia ratkaisuja konflikteihin. Omalla vaatimattomalla esimerkillä pyrimme näyttämään tietä oikeudenmukaisuuteen ja menestykseen. Teemme hyvää maailmalle niin paljon kuin pystymme resurssiemme puolesta omaa tulevaisuuttamme vaarantamatta. Hyväntekeminen muodostaa onnellisuuden peruselementin. Kehitysavun tehokkuutta ja vaikuttavuutta parannetaan. Erityisesti pyritään estämään avun ajautuminen näennäistyöhön tai korruption tukemiseen. Laman aikana kokonaistasoa joudutaan laskemaan, mutta heti nousun alettua pyritään 1% tavoitetasoon bruttokansantuotteesta. Vahvojen tutkimus- ja koulutushankkeiden kautta pyritään globaaleihin hyötyihin. Hallitus varautuu vastaanottamaan turvapaikanhakijoita ja ottamaan vastaan pakolaisia YK:n pakolaishallinnolta erikseen sovittavan määrän. Hallitus korostaa paikallisten 20

24 diplomaattisten ratkaisujen merkitystä pakolaisongelmien ratkaisemiseksi, mutta tunnustaa omat rajalliset voimavaransa. Hallitus osallistuu Euroopan Unionin ja Yhdistyneiden Kansakuntien julistamiin pakotteisiin ja boikotteihin. Hallitus ei hyväksy kansainvälisen lain loukkauksia ja lainvastaisia rajansiirtoja. TOIMITAAN AVOIMESTI JA VASTUULLISESTI Hallitus linjaa omaa toimintaansa seuraavasti: 1. Asioista päätetään avoimesti, ellei päätöksen luonne vaadi suljettua menettelyä. Luottamukselliset asiat pidetään luottamuksellisina. 2. Kukaan ministereistä ei suosi mitään hanketta tai esitystä henkilökohtaisten mieltymysten tai oman vaalipiirinsä tai eturyhmänsä etujen mukaan toisia sortaen. Omaan vaalipiiriin tai eturyhmään kohdistuvat päätökset tuodaan hallituksen tai pääministerin hyväksyttäväksi, mikäli ne eivät ole objektiivisesti perusteltavissa tai kiistatta hallitusohjelman tai aiempien periaatepäätösten mukaisia. 3. Puhuessaan virallisissa tilaisuuksissa ja edustaessaan maata ulkomailla ministerit edustavat hallitusta eivätkä käytä niitä hallituksen sisäisten kiistojen esilletuomiseen taikka muuhun mielenosoitukseen. 4. Ministerit toimivat ministerin arvon mukaisesti eivätkä osallistu television hömppäohjelmiin, pyri esille yksityiselämänsä avulla taikka muuten käyttäydy epäsopivalla tavalla julkisesti. 5. Virkoihin nimitetään pätevyyden ja koetellun kansalaiskunnon mukaan suosimatta ystäviä tai puoluetovereita. 6. Ministerit ja hallituspuolueiden johtajat sitoutuvat yhdenvertaisuuden puolustamiseen eivätkä hyökkää tai kiihota ketään ryhtymään Suomessa asuvia ihmisiä tai kansanryhmiä vastaan näiden sukupuolen, etnisen alkuperän, seksuaalisen suuntautumisen, uskonnon tai vastaavan syyn perusteella. 21

25 7. Hallitusohjelmaa tarkastetaan ja päivitetään vuosittain taikka tarpeen mukaan tilanteen muuttuessa. 22

26 LIITTEET Taloustilanne Kuralla... Talousvaikutukset Tähän lisätään yksityiskohtaisempi taulukko tulojen ja menojen muutoksista. Lopulliset luvut selviävät vasta hallitusneuvottelujen aikaan, mihin mennessä taloudellinen tilanne voi vielä muuttua. Investoinnit Hallituskauden aikana tehtäneen tai aloitettaneen seuraavat väyläinvestoinnit (ei tärkeysja prioriteettijärjestys uusia hankkeita voidaan lisätä tarpeen mukaan) Vesiväylät Rauma (2,1) Kemi (1,8) Kokkola (1,8) Tieverkosto M7 Hamina-Vaalima Vt 3 Tampere - Vaasa yhteysväli 23

27 Vt 4: Jyväskylä-Liminka, levennyksiä. Vt 4, Oulu 3+3-kaistaa Oulujoen siltojen yli, liittymien pidennys, moottoritien jatke Haukiputaan ohi. Vt 4, Ii-Simo: ohituskaistatieksi, Iin ohitustie moottoriliikennetienä Vt 5 Mikkeli-Juva yhteysväli Vt 6: Taavetti-Lappeenranta yhteysväli Vt 8 Turku - Pori yhteysväli Vt 9 Tampere - Orivesi yhteysväli Vt 12 Lahden eteläinen kehätie Vt 12 Lahti-Kouvola yhteysväli Espoon kinttupolut: vähän levennetään ja paikataan pahimmat kuopat Muita paikallisia teitä sekä vähäisempiä maanteitä Rataverkosto Luumäki-Imatra kaksoisraide Imatra-Valtakunnanraja, Imatran ratapihat, kolmioraide, kunnostuksia Pohjanmaan radan peruskorjaus loppuun Oulu-Liminka-(Tuomioja-Ylivieska) kaksoisraide Iisalmi-Ylivieska sähköistys Iisalmi-Kontiomäki peruskorjaus 24

28 Hanko-Hyvinkää sähköistys Kerava-Riihimäki paikallisia lisäraiteita Turun radan pakkokorjauksia, (Salo-Halikko kaksoisraide) Orivesi-Jyväskylä korjauksia, oikaisuja ja kohtauspaikkoja (kaksoisraidetta) Leppävaara-Espoo lisäraide Helsingin päärautatieasema, asetinlaite, vaihdekujat, lisäraiteet/laiturit Pasilan asema, lisälaituri Riihimäen kolmioraide Lapin kaivosratoja tarpeen mukaan Näiden ohella tehdään lukuisia paikallisia korjauksia ja parannuksia. Selvitetään, suunnitellaan ja valmistellaan Pisara-rataa, Lentorataa, Tallinna-tunnelia, Espoo-Salo-ratayhteyttä sekä pääkaupunkiseudun lähiöratoja, joiden toteuttaminen jäänee seuraaville hallituskausille. Uusia valtakunnallisia moottoriteitä ei enää tarvittane ainoastaan paikallisia kaupunkien lähiväyliä. Ministeriöt Ministerien määrästä ja ministeriöistä sopiminen ei sinänsä kuulu hallitusohjelmaan, koska ministereistä sovitaan erikseen hallitusneuvottelujen yhteydessä. Ministerien määrällä ei ole merkittävää vaikutusta valtion menoihin, vaan ministerikokoonpanon suunnittelun tärkeimpänä tavoitteena on tehostaa päätöksentekokykyä. Neuvosto voi toimia tehokkaasti tiiminä vain, jos se on riittävän pieni. Rajakoko on tyypillisesti 7-9 tapauksesta riippuen. Näin pientä hallitusta tuskin saadaan koskaan muodostetuksi, joten hallitus tarvitsee joka tapauksessa sisäisiä rakenteita (talouspoliittiset ja ulkopoliittiset valiokunnat y.m., puoluejohtajien sisäpiiri) joiden pohjalta neuvotellaan. Siten ministereiden määrää ei välttämättä tarvitse laskea, jos useampi ministeri ja tehtävän jako muuten tehostaa toimintaa. 25

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen 1 Lähtökohta: veropohjaa rapautettu Hallitus on jo keventänyt veroja yli 3500 miljoonalla

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille EK:n vaalitavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Vauhtia vientiin Viennin arvo on yhä 20 % pienempi kuin vuonna 2008 Kilpailukyky

Lisätiedot

23. Yhteisvaluutta-alueet ja Euroopan rahaliitto (Mankiw&Taylor, Ch 38)

23. Yhteisvaluutta-alueet ja Euroopan rahaliitto (Mankiw&Taylor, Ch 38) 23. Yhteisvaluutta-alueet ja Euroopan rahaliitto (Mankiw&Taylor, Ch 38) 1. Euron synty 2. Yhteisvaluutan hyödyt ja kustannukset 3. Onko EU optimaalinen yhteisvaluutta-alue? 4. Yhteisvaluutta-alueet ja

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio = ihmisten hyvinvoinnista huolehditaan elämän joka tilanteessa. Suomalainen hyvinvointivaltiomalli on muiden Pohjoismaiden kanssa

Hyvinvointivaltio = ihmisten hyvinvoinnista huolehditaan elämän joka tilanteessa. Suomalainen hyvinvointivaltiomalli on muiden Pohjoismaiden kanssa Hyvinvointivaltio = ihmisten hyvinvoinnista huolehditaan elämän joka tilanteessa. Suomalainen hyvinvointivaltiomalli on muiden Pohjoismaiden kanssa yksi maailman laajimpia Kunnat ja valtio kantavat suurimman

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Oikeus työhön, ulos köyhyydestä - vihreät askeleet työn ja sosiaaliturvan parempaan yhteensovittamiseen 16.12.2013

Oikeus työhön, ulos köyhyydestä - vihreät askeleet työn ja sosiaaliturvan parempaan yhteensovittamiseen 16.12.2013 Oikeus työhön, ulos köyhyydestä - vihreät askeleet työn ja sosiaaliturvan parempaan yhteensovittamiseen 16.12.2013 Tavoitteena toimivampi sosiaaliturva Lisätään työn tarjontaa. Helpotetaan tukien yhdistämistä

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

AMK-opiskelijaliikkeen vaalitavoitteet 2019

AMK-opiskelijaliikkeen vaalitavoitteet 2019 AMK-opiskelijaliikkeen vaalitavoitteet 2019 Sukupolvipolitiikka, osaaminen ja sivistys tulevaisuuden kivijalaksi. 12.10.2018 Vaalien tärkeät kysymykset 2 Miten kehitämme korkeakoulutusta vastaamaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu Avoin hallinto Open Government Partnership Suomen toimintaohjelman valmistelu Mikä on Open Government Partnership? Open Government Partnership (avoimen hallinnon kumppanuushanke) eli OGP käynnistettiin

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Kestävän kilpailupolitiikan elementit

Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kilpailuviraston 20-vuotisjuhlaseminaari Finlandia-talo 7.10.2008 Matti Vuoria, toimitusjohtaja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Lähtökohta Esityksen lähtökohtana

Lisätiedot

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.3.2014 COM(2014) 140 final KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti neuvoston ensimmäisessä

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 1.12.2003 1. luku YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin kaupungin ylläpitämän, kunnallisena

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

Asiakkaan valinnanvapaus maakunnan ja palvelujen tuottajan näkökulmasta. Hallituksen esitys valinnanvapaudesta

Asiakkaan valinnanvapaus maakunnan ja palvelujen tuottajan näkökulmasta. Hallituksen esitys valinnanvapaudesta Asiakkaan valinnanvapaus maakunnan ja palvelujen tuottajan näkökulmasta Hallituksen esitys valinnanvapaudesta 9.5.2017 9.5.2017 Hallituksen esitys valinnanvapauslaiksi Mikä on asiakasseteli? Sotekeskus,

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Neuvotteleva virkamies Lauri Taro / budjettiosasto YmV:n kuuleminen Kansantalouden kehitys ennuste, syyskuu 2015 2012 2013*

Lisätiedot

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022 HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 25.11.2016 TIEDOSSA TULEVAISUUS www.professoriliitto.fi Professoriliiton tehtävät Professoriliiton sääntöjen mukaan liitto toimii yliopistolain tarkoittamien yliopistojen, Maanpuolustuskorkeakoulun

Lisätiedot

Asumiseen perustuva sosiaaliturva kansainvälisissä tilanteissa

Asumiseen perustuva sosiaaliturva kansainvälisissä tilanteissa Asumiseen perustuva sosiaaliturva kansainvälisissä tilanteissa Lainsäädäntöhanke Suomen asumiseen perustuvan sosiaaliturvan tarkoituksenmukaisesta kohdentumisesta rajat ylittävissä tilanteissa Julkaisija

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0278/2. Tarkistus. Christel Schaldemose ja muita

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0278/2. Tarkistus. Christel Schaldemose ja muita 6.4.2016 A8-0278/2 2 Johdanto-osan A kappale A. katsoo, että sisämarkkinat ovat keskeinen unionin talouskasvua ja työpaikkojen luomista elvyttävä väline; A. katsoo, että sisämarkkinat ovat keskeinen unionin

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Paikallispolitiikan seminaari 6.4.2014 Lahti Isoja kuntatalouteen vaikuttavia päätöksiä Kuntien

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Per Mickwitz STN:n puheenjohtaja 1 SUOMEN AKATEMIA STN:n ensimmäiset ohjelmat Valtioneuvosto päätti vuoden 2015 teemoista 18.12.2014. Strategisen

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»

Lisätiedot

Globaalin vastuun strategia

Globaalin vastuun strategia Globaalin vastuun strategia 9.5.2012 HELSINGIN KAUPUNKI 1 GLOBAALIN VASTUUN STRATEGIA Sisältö 1. Johdanto 2. Globaalin vastuun linjaukset Helsingin kaupungin toiminnassa Globaalin vastuun määritelmä Ilmastonmuutos

Lisätiedot

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Millä eväillä valtiontalous ja kilpailukyky saadaan kuntoon? Suomen Perustan pikkujouluseminaari 10.12.2013 Ostrobotnia 1. Suomen

Lisätiedot

Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina

Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina Marita Laukkanen Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) 26.1.2016 Marita Laukkanen (VATT) Tukijärjestelmät ja ilmastopolitiikka 26.1.2016 1 / 13 Miksi

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta

Lisätiedot

ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Käsittelyt ja hyväksynnät:

ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Käsittelyt ja hyväksynnät: ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Käsittelyt ja hyväksynnät: Johtokunta Yhtymähallitus Yhtymävaltuusto 10.6.2008 LIIKELAITOS EDUPOLIN JOHTOSÄÄNTÖ 1. LUKU YLEISTÄ 1 Ylläpitäjä Liikelaitos Edupoli on kuntalain

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Tarkistus. Luke Ming Flanagan GUE/NGL-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Tarkistus. Luke Ming Flanagan GUE/NGL-ryhmän puolesta 24.4.2017 A8-0160/21 21 33 kohta 33. toteaa, että erityiskertomusta koskevaa työasiakirjaa laadittaessa komissio oli jo antanut ehdotuksensa rakenneuudistusten tukiohjelman perustamiseksi; panee tyytyväisenä

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen uudessa terveydenhuollon mallissa Liisa-Maria Voipio-Pulkki/ Terveyspalveluryhmä Sosiaali- ja terveysministeriö Mikä on uusi terveydenhuollon malli? Työ on vielä

Lisätiedot

Porvoon ammattiopiston johtosääntö

Porvoon ammattiopiston johtosääntö 12.4.2002 Porvoon ammattiopiston johtosääntö Kyjory 12.4.02 Yh YK PORVOON AMMATTIOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ 1.LUKU YLEISTÄ 1. Ylläpitäjä Porvoon ammattiopiston omistaja on Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä ja

Lisätiedot

SUURET POHJALAISET KOTOUTUMISPÄIVÄT

SUURET POHJALAISET KOTOUTUMISPÄIVÄT SUURET POHJALAISET KOTOUTUMISPÄIVÄT 23 24.10.2018 Näe minut Näen sinut Academill/Åbo Akademi, Rantakatu 2, Vaasa Janette Grönfors, Suomen Punainen Risti SINUT ON LEIMATTU- harjoitus Sinut on leimattu harjoitus

Lisätiedot

Kysynnänsäätelypolitiikka 2010- luvulla. Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 18.11.2014

Kysynnänsäätelypolitiikka 2010- luvulla. Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 18.11.2014 Kysynnänsäätelypolitiikka 2010- luvulla Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 18.11.2014 Luennon sisältö 1. Talouspolitiikan tavoitteet 2. Funktionaalinen rahoitus ja investoinnit 3.

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Yleistä Tavoite eli mitä opettaja haluaa teidän oppivan ja mikä on arvioinnin peruste: Ryhmä tutustuu laajasti yrittäjyyteen Ryhmätyöskentely

Yleistä Tavoite eli mitä opettaja haluaa teidän oppivan ja mikä on arvioinnin peruste: Ryhmä tutustuu laajasti yrittäjyyteen Ryhmätyöskentely Yritysprojekti Yleistä Tavoite eli mitä opettaja haluaa teidän oppivan ja mikä on arvioinnin peruste: Ryhmä tutustuu laajasti yrittäjyyteen Ryhmätyöskentely Esittäminen Tietotekniikan hyödyntäminen Omat

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 Työllisyys- ja sosiaalivaliokunta 2004 6. kesäkuuta 2001 PE 305.694/1-21 TARKISTUKSET 1-21 LAUSUNTOLUONNOS: Jean Lambert (PE 305.694) YHTEISÖN MAAHANMUUTTOPOLITIIKKA Päätöslauselmaesitys

Lisätiedot

SOTE-LAINSÄÄDÄNTÖ JA JOHTAMINEN. Professori Teemu Malmi

SOTE-LAINSÄÄDÄNTÖ JA JOHTAMINEN. Professori Teemu Malmi SOTE-LAINSÄÄDÄNTÖ JA JOHTAMINEN KYSYMYS Mahdollistaako esitetty järjestelmä tavoitteellisen johtamisen ja ohjauksen - toisaalta valtio/maakunta ja toisaalta maakunta/palveluntuottajat akselilla sekä siitä,

Lisätiedot

SUOMEN ELOKUVASÄÄTIÖN STRATEGIA

SUOMEN ELOKUVASÄÄTIÖN STRATEGIA SUOMEN ELOKUVASÄÄTIÖN STRATEGIA 2018-2023 TEHTÄVÄ SUOMEN ELOKUVASÄÄTIÖN TEHTÄVÄ ON ELINVOIMAISEN JA MONIMUOTOISEN SUOMALAISEN ELOKUVAN TULEVAISUUDEN VARMISTAMINEN ELOKUVASÄÄTIÖ: TUKEE elokuvien ja tv-sarjojen

Lisätiedot

Kuntien yhteinen varainhankintajärjestelmä

Kuntien yhteinen varainhankintajärjestelmä Kuntarahoituksen myöntämän rahoituksen edellytykset: Kuntien yhtiöiden rahoittaminen & Kunnan myöntämä takaus Kuntien yhteinen varainhankintajärjestelmä Varainhankinta Asiakkaat Omistajat Jäsenet Kuntien

Lisätiedot

Pentti Arajärvi. Kansalaispalkka ja suomalaisen sosiaaliturvan perusta. Kalevi Sorsa säätiö 15.12.2006

Pentti Arajärvi. Kansalaispalkka ja suomalaisen sosiaaliturvan perusta. Kalevi Sorsa säätiö 15.12.2006 Pentti Arajärvi Kansalaispalkka ja suomalaisen sosiaaliturvan perusta Kalevi Sorsa säätiö 15.12.2006 1 SUOMEN PERUSTUSLAKI 18 Oikeus työhön ja elinkeinovapaus Jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa

Lisätiedot

Palveluntuottajien eettinen näkökulma

Palveluntuottajien eettinen näkökulma Palveluntuottajien eettinen näkökulma Pirkanmaan sote-uudistuksen eettiset ulottuvuudet, Tampere 15.3.2017 Hyvinvointialan liitto lyhyesti Hyvinvointialan liitto edistää yksityisten sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

KAIKEN MAHDOLLISTAVA TULOREKISTERI? Pirjo Väänänen Sosiaaliasioiden päällikkö

KAIKEN MAHDOLLISTAVA TULOREKISTERI? Pirjo Väänänen Sosiaaliasioiden päällikkö KAIKEN MAHDOLLISTAVA TULOREKISTERI? 26.4.2018 Pirjo Väänänen Sosiaaliasioiden päällikkö Kansallinen tulorekisteri Tulorekisteriin kerätään kansalaisten tulotietoja 1.1. alkaen. Tiedonkeruu laajenee maksettuihin

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnallisen eläkelain muuttamisesta Kunnallista eläkelakia esitetään muutettavaksi siten, että kunnallisen eläkelaitoksen Kevan toimitusjohtaja voitaisiin irtisanoa

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja

Lisätiedot

Osatyökykyisille tie työelämään

Osatyökykyisille tie työelämään Osatyökykyisille tie työelämään Kärkihanke osana strategisen hallitusohjelman toimeenpanoa 2016 2019 Painopistealue Hyvinvointi ja terveys Kuka on osatyökykyinen? Henkilö, jolla on käytössään osa työkyvystään

Lisätiedot

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö 1 Ketä ovat suomalaiset? Suomen kansalaisuus voi perustua kansalaisuuslain mukaan vanhemman

Lisätiedot

Missä Suomi on nyt? Tarvitaan tulevaisuudenuskoa vahvistava käänne!

Missä Suomi on nyt? Tarvitaan tulevaisuudenuskoa vahvistava käänne! Missä Suomi on nyt? Investoinnit jäissä Työpaikat vähenevät Yritykset eivät pärjää kansainvälisessä kilpailussa entiseen tapaan, markkinaosuudet pienenevät Talousnäkymä sumea Yritysten rahoituksen saatavuus

Lisätiedot

Hallitusohjelmakirjauksia työllisyydestä

Hallitusohjelmakirjauksia työllisyydestä Hallitusohjelmakirjauksia työllisyydestä Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari Oulu 6.10.2011 Erja Lindberg erityisasiantuntija TYP-toimintamalli Työ- ja elinkeinotoimistojen,

Lisätiedot

Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011. Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011

Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011. Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011 Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011 Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011 AMMATTIKORKEAKOULUT OSAKEYHTIÖIKSI Ammattikorkeakoulut ovat jatkossa osakeyhtiöitä ja siten

Lisätiedot

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA 2017-2021 Työeläke on keskeinen osa hyvinvointia ja siihen luotetaan. Se on rahoituksellisesti kestävä, edistää talouden vakautta ja on tehokkaasti järjestetty. on lakisääteinen

Lisätiedot

KUNTIIN KOHDISTUVAT TALOUDELLISET VAIKUTUKSET SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUKSEN YHTEYDESSÄ KOKKOLA / KEVÄT 2017

KUNTIIN KOHDISTUVAT TALOUDELLISET VAIKUTUKSET SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUKSEN YHTEYDESSÄ KOKKOLA / KEVÄT 2017 KUNTIIN KOHDISTUVAT TALOUDELLISET VAIKUTUKSET SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUKSEN YHTEYDESSÄ KOKKOLA / KEVÄT 2017 1. KUNNILTA MAAKUNNILLE SIIRTYVIEN TEHTÄVIEN JA NIIDEN RAHOITUKSEN SIIRTO MAAKUNNILLE SIIRTYVIEN

Lisätiedot

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä

Lisätiedot

Kunnan kannattaa hankkia hyviä veronmaksajia. juha kemppinen

Kunnan kannattaa hankkia hyviä veronmaksajia. juha kemppinen 070517 Kunnan kannattaa hankkia hyviä veronmaksajia juha kemppinen 070517 Kunnan kannattaa hankkia hyviä veronmaksajia Lappeenrannan kunnallisveroprosentti on Suomen maakuntakeskusten suurimpia. Useimmat

Lisätiedot

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Kuntamarkkinat Jorma Suonio Tuotantojohtaja, toisen asteen koulutus 10.9.2014 Jorma Suonio 16 vuotiaiden väestöennuste Tampere + naapurikunnat

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Oulun tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Oulun tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Oulun tulevaisuusfoorumi 20.4.2010 Tulevaisuusselonteon sisällöstä Miksi tulevaisuusselonteko? Tulevaisuusselonteko täydentää ilmasto- ja energiastrategiaa pitkän aikavälin

Lisätiedot

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015 Budjettia tehdään haasteellisessa taloustilanteessa Suomen kansantalous supistui v.

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Paperittomana peruskoulussa Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Perustuslain 16.1. Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppivelvollisuudesta säädetään lailla. Lapsen oikeuksien

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö. Hallitusohjelmatavoitteet vaalikaudelle

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö. Hallitusohjelmatavoitteet vaalikaudelle Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Hallitusohjelmatavoitteet vaalikaudelle 2019-2023 Hallitusohjelmaan esitetään, että otetaan tasa-arvoinen turvallinen asuminen kaikille hallituksen kärkihankkeeksi.

Lisätiedot

Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin

Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin Lainsäädäntö ja ohjeistus Opintotukilaki Opintotukiasetus Kotikuntalaki Hallintolaki Ulkomaalaislaki Kelan ohjeet Oikeuskäytäntö 2 Opintotuen

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu VM/JulkICT JUHTA 10.05.2016 JulkICT-osasto Tausta: Vanhat strategiat ja hallitusohjelma Linjaukset julkisen

Lisätiedot

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 Hallituksen budjettiesitys ja kunnat Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 1 0-200 -400 Hallitusohjelman, kehysriihen 22.3.2012 ja kehysriihen 21.3.2013 päätösten vaikutus kunnan

Lisätiedot

Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos

Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos 29.2.2016 1 Yleistä Sopimuksen hyväksymisen edellytyksenä on, että se korvaa hallituksen valmistelevat pakkolait Työmarkkinakeskusjärjestöt edellyttävät, että hallitus

Lisätiedot

Kuntajohdon seminaari

Kuntajohdon seminaari Kuntajohdon seminaari Kuopio 11.11.2015 Hallituksen kärkihankkeiden vaikutukset Itä-Suomeen Elli Aaltonen Ylijohtaja 11.11.2015 1 11.11.2015 2 11.11.2015 3 Strategiset painopisteet ja yhteiset toimintatavat

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.6.2011 KOM(2011) 360 lopullinen 2011/0157 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS euron käytön jatkamista Saint-Barthélemyn saarella sen jälkeen, kun sen asema Euroopan unioniin nähden

Lisätiedot

Hankinnat hallitusohjelmassa - kommenttipuheenvuoro

Hankinnat hallitusohjelmassa - kommenttipuheenvuoro Hankinnat hallitusohjelmassa - kommenttipuheenvuoro PTCS:n julkisten hankintojen ajankohtaisfoorumi 17.11.2011 Asiantuntija Jukka Lehtonen, EK Julkisia hankintoja koskevat kirjaukset EK ei näe tarvetta

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä Euroopan tilintarkastustuomioistuin on Euroopan unionin toimielin, joka perussopimuksen mukaan perustettiin huolehtimaan unionin varojen tarkastamisesta.

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0048/7. Tarkistus. Marco Zanni, Stanisław Żółtek, André Elissen ENF-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0048/7. Tarkistus. Marco Zanni, Stanisław Żółtek, André Elissen ENF-ryhmän puolesta 8.3.2018 A8-0048/7 7 Marco Zanni, Stanisław Żółtek, André Elissen Johdanto-osan B kappale B. ottaa huomioon, että vuosien 2014 2020 monivuotinen rahoituskehys osoittautui nopeasti riittämättömäksi pyrittäessä

Lisätiedot

Hyria. Strategia määrittelee, mitkä tavoitteet ovat Hyriassa tärkeitä ja mikä on se tapa, jolla niitä halutaan toteuttaa.

Hyria. Strategia määrittelee, mitkä tavoitteet ovat Hyriassa tärkeitä ja mikä on se tapa, jolla niitä halutaan toteuttaa. Hyria 2018 Strategia määrittelee, mitkä tavoitteet ovat Hyriassa tärkeitä ja mikä on se tapa, jolla niitä halutaan toteuttaa. Strategian avulla toteutamme visiomme. Hyria 2018 Strategia ei anna suoraa

Lisätiedot

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat MEP Sirpa Pietikäinen Julkiset hankinnat Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Työllisyyden, välittämisen, osaamisen ja turvallisuuden budjetti 2018 talousarvioesitys. Pääministeri Juha Sipilä

Työllisyyden, välittämisen, osaamisen ja turvallisuuden budjetti 2018 talousarvioesitys. Pääministeri Juha Sipilä Työllisyyden, välittämisen, osaamisen ja turvallisuuden budjetti 2018 talousarvioesitys Pääministeri Juha Sipilä Hallituksen talouspoliittiset tavoitteet TOTEUTUVAT VAATIVAT VIELÄ TÖITÄ Työllisyysaste

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0193/158. Tarkistus. Birgit Sippel S&D-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0193/158. Tarkistus. Birgit Sippel S&D-ryhmän puolesta 12.4.2019 A8-0193/158 158 Johdanto-osan 13 kappale (13) Olisi yhdenmukaistettava sellaisesta lainsäädäntöön perustuvasta määräyksestä johtuvat menettelyt ja velvoitteet, jonka nojalla säilytyspalvelun

Lisätiedot

Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013. Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja

Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013. Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013 Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry:n toimintastrategia 2014 2017 Visio Vahva, itsenäinen ja osaava toimija Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11. Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.2014 Kuntaliiton lähtökohta ja tavoitteet uudistukselle Yleiset tavoitteet:

Lisätiedot

Yliopistojen rakenteellinen ja toiminnallinen kehittäminen. Kalervo Väänänen Rehtori Turun yliopisto

Yliopistojen rakenteellinen ja toiminnallinen kehittäminen. Kalervo Väänänen Rehtori Turun yliopisto Yliopistojen rakenteellinen ja toiminnallinen kehittäminen Kalervo Väänänen Rehtori Turun yliopisto Valtion vuoden 2016 talousarvio Turun yliopiston näkökulmasta 5.4. Tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikka

Lisätiedot

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan päivänä tammikuuta 1993.

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan päivänä tammikuuta 1993. 1992 vp - HE 247 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi opintotukilain :n ja korkeakouluopiskelijoiden opintotuesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan opintotuen

Lisätiedot

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa 1 17.11.2009 Pentti Kananen Valtioneuvoston selonteko 12.11.2009 Hallinnollisten rakenteiden kehittämisen ohella keskeistä on palvelurakenteiden ja palvelujen

Lisätiedot

VINCIT GROUP OYJ KANNUSTINJÄRJESTELMÄ 2017

VINCIT GROUP OYJ KANNUSTINJÄRJESTELMÄ 2017 VINCIT GROUP OYJ KANNUSTINJÄRJESTELMÄ 2017 I (I) SISÄLLYSLUETTELO 1 VINCIT GROUP -KONSERNIN KANNUSTINJÄRJESTELMÄ 2017... 1 2 KANNUSTINJÄRJESTELMÄN PERUSTEET JA LAAJUUS... 1 3 OSAKKEIDEN ILMOITTAMINEN KANNUSTINJÄRJESTELMÄN

Lisätiedot

LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ

LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ Ehkäisevän päihdetyön, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn toimijoiden yhteistyöpäivä 17.11.2015 /ESavi Orientaatioksi..

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022

Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022 Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022 10.4.2014 Jouni Nissinen suojelupäällikkö Suomen luonnonsuojeluliitto ry Ensitunnelmat strategiasta + kokonaisvaltaisuus

Lisätiedot

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sotilasvammalakia siten, että kunnan järjestämistä kotipalveluista

Lisätiedot

Tutkintorakenteen uudistaminen. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén

Tutkintorakenteen uudistaminen. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén Tutkintorakenteen uudistaminen Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Hallitusohjelma Koulutustarjonta mitoitetaan kansakunnan sivistystarpeiden ja työmarkkinoiden

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI VAIKUTA VALINNOILLASI Oletko kyllästynyt nykyiseen yltiökapitalistiseen ja keinotteluun perustuvaan talousjärjestelmäämme, joka perustuu aineellisen ja tarpeettoman kulutuksen kasvattamiseen ja kulutuksen

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Tampereen tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Tampereen tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Tampereen tulevaisuusfoorumi 9.2.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Fennovoiman vastuullisuusohjelma

Fennovoiman vastuullisuusohjelma Fennovoiman vastuullisuusohjelma 1 Vastuullisuusohjelma tukee Fennovoiman toimintojen ja Hanhikivi 1 -hankkeen kestävää kehitystä. Turvallisuus Ympäristö Sosiaalinen ja taloudellinen vastuu 2 Vastuullisuusohjelma

Lisätiedot

KOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET

KOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET KOTOUTTAMISLAKI KOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET mahdollisuus päästä yhteiskunnan jäseneksi oikeus kaikkiin peruspalveluihin, kuten terveydenhoito, koulutus, eläke, työttömyysturva, työllistyminen KOTOUTTAMISTYÖN

Lisätiedot

Lappi vastaa hallitusohjelman haasteeseen. Lapin kuntapäivä

Lappi vastaa hallitusohjelman haasteeseen. Lapin kuntapäivä Lappi vastaa hallitusohjelman haasteeseen Lapin kuntapäivä 25.9.2015 Ratkaisujen Suomi Strategiset tavoitteet ja kärkihankkeet Työllisyys ja kilpailukyky 1. Kilpailukyvyn vahvistaminen yrittäjyyden ja

Lisätiedot

1993 vp - HE 78 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1993 vp - HE 78 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1993 vp - HE 78 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi Joensuun yliopistosta, Tampereen yliopistosta, Turun yliopistosta ja Turun kauppakorkeakoulusta annettujen lakien muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt

Lisätiedot

Toimintojen luovutuspäivä on kello 00:00:01 ( Luovutushetki ).

Toimintojen luovutuspäivä on kello 00:00:01 ( Luovutushetki ). LUOVUTUSSOPIMUS 1 LUOVUTTAJA Wirma Lappeenranta Oy (jäljempänä Yhtiö ) Y-tunnus: 1565217-5 Laserkatu 6 53850 Lappeenranta 2 LUOVUTUKSENSAAJA Lappeenrannan kaupunki (jäljempänä Kaupunki ) Y-tunnus 0162193-3

Lisätiedot