Tärkeät päätökset ja toimivalta osakeyhtiössä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tärkeät päätökset ja toimivalta osakeyhtiössä"

Transkriptio

1 Lakimies 1/2011 s Artikkeleita Tärkeät päätökset ja toimivalta osakeyhtiössä Hakusanat: yhtiöoikeus, osakeyhtiö, hallituksen yleistoimivalta, yhtiökokouksen toimivalta, asian siirtäminen 1. Johdanto Osakeyhtiölain (624/2006, OYL) 6:2.1:ssa annetaan yhtiön hallitukselle laaja yleistoimivalta, jota rajaa lain ja yhtiön oman yhtiöjärjestyksen mukainen yhtiön muiden hallintoelinten, ennen kaikkea yhtiökokouksen, toimivalta. OYL 6:2.1:n 1. virkkeen mukaan hallituksen tehtävänä on huolehtia yhtiön hallinnosta ja yhtiön toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä (yleistoimivalta). Kysymys on yleissäännöksestä, jolla hallitukselle on määrätty kaikki ne tehtävät, joita ei ole osakeyhtiölaissa tai yhtiöjärjestyksessä määrätty yhtiön toisen toimielimen eli toimitusjohtajan, hallintoneuvoston tai yhtiökokouksen suoritettavaksi tai jotka kuuluvat asian luonteen johdosta hallituksen toimivaltaan. Tehtävän kuuluminen hallitukselle tarkoittaa, että se suoritetaan hallituksen päätöksen perusteella tai että hallituksen velvollisuutena on huolehtia siitä, että asia tulee suoritetuksi. OYL 6:2.1:n yleistoimivaltasäännöksen lisäksi osakeyhtiölaissa on lukuisa määrä erityisiä säännöksiä, joissa määritetty tehtävä tai toimi kuuluu nimenomaisesti hallitukselle tai sen jäsenille. Tällaisia ovat muun muassa osakepääomasijoitukseen perustuva osakepääoman korottaminen (OYL 11:3.1), sulautumis- ja jakautumissuunnitelman laatiminen (OYL 16:3.1 ja 17:3.1) sekä erilaiset rekisteröimisvelvollisuudet. 1 Osakeyhtiölaissa on lisäksi säännöksiä, joiden mukaan hallituksen erityinen toimivalta voidaan yhtiöjärjestyksellä määrätä kuulumaan hallintoneuvostolle, kuten yhtiökokouksen koolle kutsuminen (OYL 5:17.1). Rajaamme kuitenkin hallituksen erityisten tehtävien käsittelyn sekä hallituksen ja hallintoneuvoston välisen toimivallan jaon tämän artikkelin ulkopuolelle. Hallituksen toimivallan määrittäminen jätettiin osakeyhtiölaissa tietoisesti vuoden 1978 osakeyhtiölakia (734/1978, EOYL) vastaavalla tavalla yleisluon- 1 Ks. hallitukselle kuuluvista erityisistä tehtävistä tarkemmin Juhani Kyläkallio Olli Iirola Kalle Kyläkallio: Osakeyhtiö. Helsinki 2008 s

2 4 toisen säännöksen varaan. 2 Hallituksen yleistoimivaltaa on kuitenkin mahdollista lähestyä toimitusjohtajan yleistoimivallan kautta. OYL 6:17:n mukaan yhtiöön mahdollisesti valitulle toimitusjohtajalle kuuluu yhtiön juokseva hallinto. Juoksevan hallinnon sisältöä ei määritetä osakeyhtiölaissa, vaan sen sisältö määräytyy yhtiön toiminnan laajuuden ja laadun, yhtiön hallituksen ohjeistuksen sekä yhtiökäytännön mukaisesti. Vuoden 1978 osakeyhtiölain esitöiden mukaan juoksevaan hallintoon eivät kuitenkaan kuulu asiat, jotka ovat epätavallisia ja laajakantoisia. 3 Vuoden 1978 osakeyhtiölain perustelujen mukaan juokseva hallinto määritettiin seuraavasti:»lakiehdotuksessa ei ole voitu positiivisesti ilmaista, mitä juoksevaan hallintoon sisältyy. Sen rajat riippuvat muun ohella yrityksen laadusta ja laajuudesta sekä liike-elämässä muodostuneesta käytännöstä. Juoksevaan hallintoon kuuluu yhtiön liiketoiminnan johtaminen ja valvominen ja näin ollen sopimusten solmiminen hankkijoiden ja asiakkaiden kanssa sekä ainakin alemman henkilökunnan työhönotto ja yhtiön ylempien päätösten täytäntöönpanosta huolehtiminen. Juoksevaan hallintoon eivät kuulu toimet, jotka ovat epätavallisia tai laajakantoisia. Epätavallisuutta ja laajakantoisuutta on arvioitava yhtiön liikkeen koon ja tavoitteiden pohjalta. Poikkeustapauksissa toimitusjohtaja on oikeutettu ryhtymään juoksevaan hallintoon kuulumattomiinkin toimiin, joissa on kysymys niin kiireellisistä toimenpiteistä, ettei hallituksen päätöstä voida odottaa aiheuttamatta yhtiölle vahinkoa. Toimitusjohtajan edellytetään hyvän liiketavan mukaisesti kaikin tavoin edistävän yhtiön parasta.» 4 Toimitusjohtajan toimivallan alisteisuudesta suhteessa hallitukseen säädetään OYL 6:7.1:ssa. Säännöksen mukaan hallitus voi yksittäistapauksessa tai yhtiöjärjestyksen määräyksen nojalla tehdä päätöksen toimitusjohtajan yleistoimivaltaan kuuluvassa asiassa silloinkin, kun yhtiöllä on toimitusjohtaja. Alisteisuutta kuvaa myös se, että hallitus nimittää ja erottaa toimitusjohtajan (OYL 6:20.1). Jos yhtiöön ei ole valittu toimitusjohtajaa, myös yhtiön juokseva hallinto kuuluu yhtiön hallituksen toimivallan piiriin. Osakeyhtiölain hallintojärjestelmän systematiikan mukaisesti voidaan siis ajatella, että toimitusjohtajan toimivalta on lohkaistu hallituksen toimivallasta. 5 Voidaan todeta, että hallituksen ja toimitusjohtajan toimivallan jakautumisen suhde on joustava, määräytyy yhtiökohtaisesti ja on hallituksen määrättävissä. Tämän artikkelin teeman kannalta hallituksen ja toimitusjohtajan toimivallan välisen suhteen pohtiminen ei kuitenkaan asetu tarkastelun keskiöön. Tarkoituksenamme on pohtia, onko osakeyhtiölaista de lege lata johdettavissa sääntöä, jonka mukaan hallituksen on siirrettävä tietystä, erityisesti epätavallisesta 2 HE 109/2005 vp uudeksi osakeyhtiölainsäädännöksi s Ks. HE 27/1977 vp uudeksi osakeyhtiölainsäädännöksi s HE 27/1977 vp s Ks. toimitusjohtajan toimivallasta Manne Airaksinen Pekka Pulkkinen Vesa Rasinaho: Osakeyhtiölaki I, 2., uudistettu painos 2010 s. 234 ja

3 Tärkeät päätökset ja toimivalta osakeyhtiössä 5 ja laajakantoisesta taikka muutoin tärkeästä asiasta päättäminen yhtiökokouksen päätettäväksi, ja mikäli näin ei ole, olisiko sellaiselle säännölle perusteita de lege ferenda. Näin kysymys on hallituksen ja yhtiökokouksen välisen toimivallan välisestä suhteesta. Toisena artikkelin tavoitteena on oikaista aiempi perustelematon käsityksemme asiasta. Olemme todenneet vuonna 2006, että hallituksen tulisi vakavasti harkita päätettävän asian siirtämistä yhtiökokouksen päätettäväksi, jos päätettävänä olevan toimenpiteen vaikutus yhtiön liikevaihtoon tai tulokseen lähestyy 40 prosenttia. 6 Artikkelin tarkoituksena on myös testata tämän kannan oikeellisuus. 2. Toimivallanjako yhtiökokouksen ja hallituksen välillä 2.1. Perusasetelma OYL 5:2.1:n 1. virkkeen mukaan yhtiökokouksen päätöksenteon lähtökohtana on, että yhtiökokouksella on toimivalta sille osakeyhtiölain mukaan kuuluvista yhtiön asioista yleisen toimivallan kuuluessa yhtiön hallitukselle. 7 Osakeyhtiölain systematiikan mukaan yhtiökokouksen toimivaltaan kuuluvat asiat säädetään erikseen kutakin asiaa koskevassa säännöksessä. Ellei asian päättämisestä ole säädetty osakeyhtiölaissa yhtiökokouksen tehtäväksi, päätösvalta kuuluu joko hallitukselle tai toimitusjohtajalle ja hallituksen tahdosta riippuen viime kädessä hallitukselle. Näin vallanjaon perusasetelma on selvä. Hallituksella on osakeyhtiössä yleistoimivalta ja yhtiökokouksen toimivalta on hallituksen yleistoimivaltaan nähden toissijainen, ja asian kuuluminen yhtiökokouksen päätettäväksi edellyttää aina tuekseen sitä koskevaa erityistä osakeyhtiölain säännöstä. Yhtiökokous on siis toimivaltainen niissä asioissa, jotka osakeyhtiölain mukaan yhtiökokoukselle kuuluvat. 8 Yhteenvetona voidaan todeta, että yhtiökokous tekee lähtökohtaisesti vähän, mutta yhtiön toiminnan kannalta keskeisiä päätöksiä, joiden tekemisestä yhtiökokouksessa on erikseen säädetty osakeyhtiölaissa. Muu päätöksenteko kuuluu hallitukselle ja mahdolliselle toimitusjohtajalle. 6 Jukka Mähönen Seppo Villa: Osakeyhtiö III: Corporate Governance. Porvoo 2006 s. 140 (Mähönen Villa 2006a). 7 Ks. HE 109/2005 vp s Eräänlaisena yleisohjeena voidaan pitää, että yhtiökokouksessa päätettävät asiat liittyvät yleensä yhtiöjärjestyksen muuttamiseen, hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenten valitsemiseen, tilintarkastajien valitsemiseen, tilinpäätöksen vahvistamiseen, varojen jakamiseen, osakepääoman (sekä vara- ja ylikurssirahaston) alentamiseen, osakkeiden antamiseen, osakkeiden hankkimiseen, lunastamiseen ja mitätöintiin, tiettyihin yritysjärjestelyihin (sulautuminen ja jakautumien), yritysmuodon muutoksiin, yhtiön selvitystilaan asettamiseen, yhtiön purkamiseen sekä hallituksen yhtiökokouksen käsiteltäväksi tuomaan asiaan. Ks. tarkemmin teoksessa Kyläkallio Iirola Kyläkallio 2008 s esitettyä luetteloa.

4 6 Tämä perusasetelma on kuitenkin muutettavissa. Suomen yhtiöoikeudessa ei noudateta ehdottomasti niin sanottua numerus clausus -periaatetta, jonka mukaan yhtiökokouksen toimivalta on sidottu vain niihin asioihin, jotka sille osakeyhtiölain nimenomaisten säännösten perusteella kuuluvat. 9 Osakeyhtiölaissa on nimittäin varauduttu yhtiökäytännössä varsin tavanomaisiin toimivallan siirtämistilanteisiin hallitukselta tai toimitusjohtajalta yhtiökokoukselle 1) yhtiöjärjestyksen määräyksellä, 2) hallituksen päätöksellä tai 3) yksimielisten osakkeenomistajien päätöksellä. On kuitenkin huomattava, että niitä asioita, jotka on osakeyhtiölaissa nimenomaisesti määrätty hallituksen päätettäväksi, ei voida siirtää yhtiökokoukselle. Näin siirtämistilanteet koskevat ainoastaan hallituksen ja toimitusjohtajan yleistoimivaltaan kuuluvia asioita Määräys yhtiöjärjestyksessä OYL 1:9:stä ilmenevän tahdonvaltaisuuden periaatteen mukaan osakkeenomistajat voivat yhtiöjärjestyksessä pakottavan lain puitteissa varsin laajasti määrätä yhtiön toiminnasta. 10 Säännöstä on täsmennetty OYL 5:2.1:n 2. virkkeen säännöksellä, jonka mukaan yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä, että yhtiökokous päättää toimitusjohtajan ja hallituksen yleistoimivaltaan kuuluvasta asiasta. Näiden säännösten mukaisesti osakkeenomistajat voivat yhtiöjärjestyksellä muuttaa hallituksen ja yhtiökokouksen välisiä toimivaltasuhteita. Yhtiöjärjestyksessä voidaan esimerkiksi määrätä, että yhtiön omistaman kiinteistön tai liiketoiminnan myyminen edellyttää päätöksen tekemistä yhtiökokouksessa. Esimerkiksi keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön yhtiöjärjestykseen voidaan ottaa asunto-osakeyhtiölain (1599/2009, AOYL) 7:2.2:a muistuttava määräys, jonka mukaan yhtiökokouksen päätös tarvitaan toimiin, jotka 1) yhtiön koko ja toiminta huomioon ottaen ovat epätavallisia tai laajakantoisia, 2) vaikuttavat olennaisesti osakkeenomistajan hallinnassa olevan osakehuoneiston käyttämiseen taikka 3) vaikuttavat olennaisesti osakkeenomistajan velvollisuuteen maksaa yhtiövastiketta tai muihin osakkeenomistajan hallinnassa olevan osakehuoneiston käyttämisestä aiheutuviin kustannuksiin. Tällaisten itse yleistoimivaltaa siirtävien määräysten lisäksi yhtiöjärjestyksessä voidaan myös määrätä, että yhtiökokouksen päätös on tehtävä mainituissa asioissa tietyllä määräenemmistöllä tai edellyttävän kaikkien osakkeenomistajien suostumuksen. 11 Toisaalta, jos toimivallanjakoon liittyviä yhtiöjärjestyksen 9 Airaksinen Pulkkinen Rasinaho 2010 s OYL 1:9:n mukaan yhtiöjärjestykseen ei voida ottaa määräystä, joka on osakeyhtiölain tai muun lain pakottavan säännöksen taikka hyvän tavan vastainen. 11 Mainitunlaisia määräyksiä voidaan pitää OYL 1:9:n perusteella osakeyhtiölain mukaisina ainakin, jos tilannetta arvioidaan going concern eli yhtiön toiminnan aikana ja näkökulmasta. Tällaisten määräysten osakeyhtiölain mukaisuuteen saattaa toisaalta liittyä tulkintaongelmia esimerkiksi pohdittaessa selvitystilamenettelyssä yhtiöjärjestyksen määräyksen suhdetta selvitysmiehen toimivaltaan.

5 Tärkeät päätökset ja toimivalta osakeyhtiössä 7 määräyksiä ei ole, noudatetaan lain olettamasäännöksiä hallituksen ja yhtiökokouksen välisestä toimivallanjaosta Hallituksen siirtopäätös OYL 6:7.2:n mukaan hallitus voi saattaa hallituksen tai toimitusjohtajan yleistoimivaltaan kuuluvan asian yhtiökokouksen päätettäväksi. Hallituksen ja toimitusjohtajan yleistoimivaltaan liittyvät asiat ovat yleensä liiketoiminnallisia. Asian siirtäminen yhtiökokouksen käsiteltäväksi ei edellytä tuekseen yhtiöjärjestyksen määräystä. Erityisesti on huomattava, ettei asian siirtäminen OYL 6:7.2:n perusteella yhtiökokoukselle luo yhtiökokoukselle velvollisuutta päättää asiasta toisin kuin jos siirtämisestä olisi määrätty yhtiöjärjestyksessä. Mikäli yhtiökokous kuitenkin päättää asiasta, päätös rajoittaa hallituksen toimivaltaa. On mahdollista, että asian siirtäminen yhtiökokoukselle vapauttaa hallituksen vahingonkorvausvastuusta, mutta asian täytäntöönpanovastuu jää edelleen hallitukselle. 12 OYL 6:2.2:n mukaanhan hallitus tai hallituksen jäsen ei saa noudattaa yhtiökokouksen, hallintoneuvoston tai hallituksen tekemää päätöstä, joka on osakeyhtiölain tai yhtiöjärjestyksen vastaisena pätemätön. Osakeyhtiölain perusteluissa mainitaan yritysjärjestelyt esimerkkinä tilanteesta, jossa hallitus siirtää yleistoimivaltaansa yhtiökokoukselle. Esimerkiksi sulautumisessa voidaan yhtiökokouksen hyväksyttäväksi tulevaan OYL 16:3:n mukaiseen sulautumissuunnitelmaan lisätä ehtoja, joita siihen ei lain mukaan ole välttämätöntä kirjata. Myös erilaisissa monivaiheisissa päätöstilanteissa voi perustelujen mukaan olla tarve tuoda puhtaaseen yhtiöoikeudelliseen päätösmenettelyyn kuulumattomia, mutta kokonaisuuden kannalta merkittäviä seikkoja yhtiökokouksen päätettäväksi Yksimieliset osakkeenomistajat OYL 5:2.2:n 2. virkkeen mukaan osakkeenomistajat voivat yksimielisinä muutenkin tehdä yksittäistapauksessa päätöksen hallituksen tai toimitusjohtajan yleistoimivaltaan kuuluvassa asiassa ilman yhtiöjärjestykseen otettua määräystä tai hallituksen esitystä. Tällaisen päätöksen oikeusvaikutukset vastaavat edellä OYL 5:2.1:n 1. virkkeen osalta esitettyjä. Säännös liittyy ja tukeutuu taustaltaan OYL 5:1.2:n ja 5:15:n säännöksiin, joiden mukaan osakkeenomistajat voivat yhtiökokousta pitämättä ja yksimielisinä (OYL 5:1.2) lain muotosäännökset sivuuttamalla (OYL 5:15) päättää yhtiökokoukselle kuuluvasta asiasta. 14 OYL 5:2.2:n 2. virkkeen mukainen päätöksentekomekanismi on tarkoituksenmukai- 12 Ks. HE 109/2005 vp s. 66 ja HE 109/2005 vp s HE 109/2005 vp s. 66.

6 8 nen ja transaktiokustannuksiltaan tehokas ja vastaa muita toimivallan siirtämistilanteita sekä hallituksen alisteisuutta 15 yhtiökokoukselle. Olisi tarpeetonta, että yhtiöjärjestykseen pitäisi ensin ottaa asian siirtämistä koskeva määräys OYL 5:2.1:n 2. virkkeen mukaisesti ja vasta tämän määräyksen perusteella asia voitaisiin siirtää yhtiökokouksen päätettäväksi. Toisaalta erityinen yhtiöjärjestysmääräys alentaa yhtiön sopimuskumppaneiden transaktiokustannuksia. Silloin kun toimivallan siirto perustuu yhtiöjärjestyksen määräykseen, yhtiön sopimuspuolen on helpompi saada tietää yhtiön edustajan toimivallan ylityksestä kuin, jos se perustuisi pelkkään osakkeenomistajien päätökseen Merkittävän liiketoiminnan myyminen Osakeyhtiölaissa ei nimenomaisesti säännellä tilannetta, jossa asia kuuluu muodollisesti hallituksen yleistoimivaltaan, mutta kyseessä on osakkeenomistajien kannalta merkittävä asia esimerkiksi asia, joka edellä mainitun AOYL 7:2.2:n 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla on epätavallinen tai laajakantoinen yhtiön koko ja toiminta huomioon ottaen. Tällaisia tilanteita voi olla niin suurissa pörssiyhtiöissä kuin suppeasti omistetuissa yksityisissä osakeyhtiöissä, kuten juuri keskinäisessä kiinteistöosakeyhtiössä. Pörssiyhtiötä koskettavana esimerkkinä voidaan mainita jo edellä viitattu monimutkainen yritysjärjestelykokonaisuus, jonka osalta hallitus on vienyt järjestelystä päättämisen kokonaisuudessaan yhtiökokoukselle, vaikka osakeyhtiölain mukaan vain tietyt järjestelyn osat edellyttäisivät päätöksen tekemistä yhtiökokouksessa, kuten osakeannista päättäminen. Kuvatunlaiseen tilanteeseen on nimenomaisesti otettu kantaa vain osakeyhtiölain sulautumista ja jakautumista koskevissa 16 ja 17 luvuissa. 17 Muissa tilanteissa hallitus voi yleistoimivaltansa perusteella esimerkiksi myydä huomattavan osan yhtiön varallisuudesta tai ostaa merkittävän varallisuus erän siten, että yhtiön liiketoiminnan luonne muuttuu olennaisesti toiseksi. OYL 6:27.2:n säännös, jonka mukaan yhtiöjärjestyksen toimialamääräys rajoittaa edustajan toimivaltaa, ei koske hallituksen kelpoisuutta tehdä oikeustoimia. Hallituksen toimien sitovuudesta säädetään OYL 6:28:ssä. Hallituksen yhtiön puolesta tekemä oikeustoimi ei sido yhtiötä, jos hallitus on toiminut vastoin 15 Yhtiökokouksen eräs tärkeimpiä tehtäviä on valita ja erottaa (ks. erottamisesta OYL 6:13.1) hallituksen jäsenet. Tämä ilmenee OYL 6:9:n säännöksestä, jonka mukaan yhtiöko kous valitsee lähtökohtaisesti hallituksen jäsenet. Säännös on osittain pakottava, osittain tahdonvaltainen: yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä, että hallintoneuvosto valitsee yhtiökokouksen sijasta hallituksen jäsenet. Yhtiöjärjestyksessä voidaan myös määrätä, että vähemmän kuin puolet hallituksen jäsenistä valitaan muussa järjestyksessä. 16 HE 109/2005 vp s OYL 16:9:n ja 17:9:n mukaan sulautumisesta ja jakautumisesta päättää sulautuvassa ja jakautuvassa yhtiössä yhtiökokous kahden kolmasosan määräenemmistöllä.

7 Tärkeät päätökset ja toimivalta osakeyhtiössä 9 osakeyhtiölaissa säädettyä kelpoisuuden rajoitusta (1 kohta) taikka se edustaja on ylittänyt toimivaltansa ja se, johon oikeustoimi kohdistui, tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää toimivallan ylityksestä (3 kohta). Hallituksen toimivaltaa rajoittaa ennen kaikkea yhtiön yhtiöjärjestyksessä oleva toimialamääräys (OYL 6:27.2). Edustajan kelpoisuutta ei kuitenkaan voida tehokkaasti rajoittaa tällaisella määräyksellä. Tämä johtuu OYL 6:28.2:n säännöksestä, jonka mukaan riittävänä osoituksena siitä, että oikeustoimen kohteena ollut tiesi tai että hänen olisi pitänyt tietää toimivallan ylityksestä, ei voida pitää pelkästään sitä, että toimivaltaa koskevat rajoitukset ovat rekisteröity. Säännös perustuu direktiivin 2009/101/EY artiklan 1 kohtaan, jonka mukaan yhtiön toimielimen toimet sitovat yhtiötä silloinkin, kun ne eivät ole sopusoinnussa yhtiön tarkoituksen kanssa, edellyttäen että ne eivät ole toimielimen laissa säädetyn tai lain salliman toimivallan ulkopuolella. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin säätää, että toimielimen toimet eivät sido yhtiötä, jos ne eivät ole sopusoinnussa yhtiön tarkoituksen kanssa, ja yhtiö näyttää, että ulkopuolinen henkilö tiesi siitä tai ei olosuhteet huomioon ottaen voinut olla tietämättä siitä; yhtiöjärjestyksen julkistaminen ei sellaisenaan ole riittävä näyttö tästä seikasta. Kelpoisuuden ja toimivallan välinen rajanveto on kuitenkin ongelmallinen. OYL 6:28.1:n 1 kohdasta ei ilmene, mitkä osakeyhtiölain säännökset muodostavat hallituksen ja toimitusjohtajan kelpoisuuden rajoituksen. 19 Kelpoisuus liittyy ulkoisesti havaittaviin seikkoihin, kuten juuri yhtiökokouksen, hallituksen ja toimitusjohtajan asemaan osakeyhtiölaista ilmenevänä yhtiön toimielimenä ja osakeyhtiölaista ilmenevään keskinäiseen toimivallanjakoon. Toisaalta kelpoisuuden ylityksenä on pidetty selvästi yhtiön OYL 1:5:n olettamasäännöksen (voiton tuottaminen osakkeenomistajille) tai yhtiöjärjestyksen mukaisen muun tarkoituksen vastaista oikeustoimea. Rajatapauksissa kelpoisuuden tulee lisäksi katsoa olettamanluonteisesti olevan olemassa. 20 Ongelmaksi muodostuu kuitenkin yhtiökokouksen ja hallituksen välinen toimivallanjako. Hallitus ylittää kelpoisuutensa, jos se ryhtyy toimenpiteisiin, jotka osakeyhtiölain mukaan expressis verbis kuuluvat yhtiökokoukselle. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi sulautuvassa yhtiössä päätös sulautumisesta ja jakautuvassa yhtiössä päätös jakautumisesta taikka yhtiön oma päätös yhtiön asettamisesta selvitystilaan. Ongelmallinen on kuitenkin tilanne, jossa päätös muodollisesti kuuluu hallituksen yleistoimivaltaan, mutta jossa on kyse talou- 18 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/101/EY, annettu 16 päivänä syyskuuta 2009, niiden takeiden yhteensovittamisesta samanveroisiksi, joita jäsenvaltioissa vaaditaan perustamissopimuksen 48 artiklan toisessa kohdassa tarkoitetuilta yhtiöiltä niiden jäsenten sekä ulkopuolisten etujen suojaamiseksi, Euroopan unionin virallinen lehti nro L 258, s Airaksinen Pulkkinen Rasinaho 2010 s. 516 ja Airaksinen Pulkkinen Rasinaho 2010 s. 527; ks. myös HE 27/1977 vp s ja HE 89/1996 vp laeiksi osakeyhtiölain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta s. 109.

8 10 dellisilta vaikutuksiltaan edellä mainittuihin yritysjärjestelyihin verrattavasta merkittävästä liiketoiminnan luovuttamisesta. Suomen oikeuden epäselvää tilannetta voi verrata Saksan oikeuden Holzmüller-doktriiniin 21, jonka mukaan osakkeenomistajalla on oikeus moittia hallituksen päätöstä tilanteessa, jossa hallitus on tehnyt päätöksen, jolla on osakkeenomistajille olennainen merkitys (Holzmüllerissä yhtiön varojen yhtiöittäminen määräävän osakkeenomistajan kontrolliin). Tällöin on olennaista, vaikuttaako päätös yhtiön ydinliiketoimintaan tai muuttaako se yhtiön rakennetta tai luonnetta. Holzmülleria tarkennettiin Gelatine I ja II -ratkaisuissa 22 tarkoittamaan 80 prosenttia taseen loppusummasta. Nimenomaisesti ratkaisuissa hylättiin saksalaisessa oikeuskirjallisuudessa aiemmin esitetty 50 prosentin raja. Ratkaisevaa ei ole kuitenkaan pelkkä raja: lisäksi on otettava huomioon transaktion luonne. Jos testin vaatimukset täyttyvät, päätös on tehtävä yhtiökokouksessa kahden kolmasosan määräenemmistöllä, kuten yhtiöjärjestystä muutettaessa. 23 Suomessa ei ole vastaavaa sääntelyä tai oikeuskäytäntöä. Erityislainsäädännössä on siihen viittaavia normeja. Vakuutusyhtiölain (521/2008, VYL) 21:8.1:n mukaan luovuttavassa ja vastaanottavassa yhtiössä vakuutuskannan luovuttamisesta päättää yhtiökokous. VYL 21:8.3:n mukaan yhtiökokouksen päätös vakuutuskannan luovuttamisesta on tehtävä VYL 5:21:n mukaisesti kahden kolmasosan määräenemmistöllä. Kysymys on siis siitä, onko tavallisen osakeyhtiön hallituksella lakiin perustumaton velvollisuus alistaa taikka siirtää erityisesti merkittävät hallituksen yleistoimivaltaan sinänsä kuuluvat asiat, esimerkiksi liikkeenluovutus, yhtiökokouksen päätettäväksi. Oikeuskäytäntöä ei ole tai se on erittäin epäselvä. Asiassa on viitattu yleensä korkeimman oikeuden ratkaisuihin KKO 1960 II 139 ja KKO 1974 II 9. Ratkaisussa KKO 1960 II 139 hallituksen tekemä päätös luovuttaa koneita oli kuitenkin pätemätön sekä siksi, että oli koskenut huomattavaa osaa koneista että siksi, että kauppa ei ollut tapahtunut yhtiön liiketoiminnan edistämiseksi. Ratkaisussa KKO 1974 II 9 oli kyse siitä, että sähkönjakelua harjoittavien osakeyhtiöiden A:n ja B:n johtokuntien välillä oli tehty sopimus, jonka mukaan A luovutti B:lle sähkönjakeluverkostonsa kaikkine laitteineen. Luovutussopimus oli sen jälkeen hyväksytty A:n yhtiökokouksessa. Koska sopimus oli tehty vastoin A:n yhtiöjärjestyksen määräystä yhtiön tarkoituksesta ja toimialasta, sen hyväksymä yhtiökokouksen päätös kumottiin vuoden 1895 osakeyhtiöistä annetun lain (22/1895) 30 :n 1 ja 3 momentin nojalla ja sopimus selitettiin purkautuneeksi. Jälkimmäistä ratkaisua ovat Manne Airaksinen, Pekka Pulkkinen ja Vesa Rasinaho kritisoineet sillä perusteella, että hallituksen tekemänä päätös olisi 21 BGH II ZR 174/80, BGHZ 83, BGH II ZR 155/02, BGHZ 159, 30. Ks. myös Macrotron, BGH II ZR 133/01, BGHZ 153, Holzmüller-doktriinista ks. esimerkiksi Ulrich Noack Dirk Zetsche (bearb): Kölner Kommentar zum Aktiengesetz, Band 3 2 Teillieferung, Dritte Auflage. Köln 2011 s. 532.

9 Tärkeät päätökset ja toimivalta osakeyhtiössä 11 ollut kelpoisuuden rajoissa tehtynä pätevä. 24 Ratkaisut liittyvät näin keskeisesti siihen, mikä merkitys osakeyhtiön yhtiöjärjestyksen mukaisen toimialan ja tarkoituksen mukaisen toiminnan harjoittamiselle on annettava arvioitaessa yhtiön hallituksen tai yhtiökokouksen mahdollisuudetta päättää yhtiön liiketoiminnan myymisestä ja ylipäätään hallituksen ja yhtiökokouksen välistä toimivallanjakoa. 4. Kotimainen oikeuskirjallisuus Suomalaisessa oikeuskirjallisuudessa on lakiin perustumattomaan yhtiökokouksen toimivaltaan suhtauduttu pääsääntöisesti myönteisesti juurikaan tulkintaa perustelematta, kuten mekin aiemmin. Kriteerit kuitenkin vaihtelevat. Lars Erik Taxell korosti vuoden 1895 osakeyhtiöstä annetun lain aikana kriteerinä olennaisesti tavallisuudesta poikkeavia toimia. 25 Hän on kuitenkin muuttanut kantaansa myöhemmin vuoden 1978 osakeyhtiölain voimaantulon jälkeen. 26 Pauli Koski asetti kriteeriksi kolmasosan liikevaihdosta tai yli tai lähes puolet yhtiön koko toiminnasta esimerkiksi liikevaihdolla tai liikeomaisuudella mitattuna. 27 Ari Savela korostaa yhtiön kannalta erityisen tärkeitä asioita ja asettaa kriteeriksi kolmasosasta puoleen yhtiön varoista. 28 Risto Nuolimaa on katsonut, että hallituksen pitäisi alistaa yhtiökokouksen ratkaistavaksi sen tyyppiset tärkeät asiat kuin yhtiön siirtyminen uudelle toimialalle tai niin sanotun kruununjalokiven myynti. 29 Jarmo Tuomisto ja Allan Huttunen ovat nostaneet kriteeriksi erityisen merkittävät asiat, nyrkkisääntönä yli 20 prosenttia yhtiön arvosta. 30 Gerhard af Schultén on puolestaan korostanut liiketoimintojen tai omaisuuden huomattavan osan luovuttamista. 31 Manne Airaksinen ja Jyrki Jauhiainen ovat korostaneet olennaisena kriteerinä sitä, saattaako toimi vaikuttaa osakkeenomistajien kannalta vastaavalla tavalla kuin toimialaa ja/tai voitonjakoa koskeva yhtiöjärjestyksen muutos, esimerkiksi juuri liiketoiminnan luovutus. Olennaista heidän mukaansa on se, miten toimi vaikuttaa liikeriskiin. 32 Raimo Immonen on koros- 24 Airaksinen Pulkkinen Rasinaho 2010 s Lars Erik Taxell: Aktiebolagsstyrelsen kompetens att rättshandla. Åbo 1946 s Lars Erik Taxell: Aktiebolagets organisation Åbo 1988 s Pauli Koski: Yhtiöoikeudellisia asiantuntijalausuntoja ja välitystuomioita. Toim. Matti J. Sillanpää. Turku 1993 s. 102, Ari Savela: Hostile takeovers and directors. Turku 1999 s. 242 ja R.O. Nuolimaa: Näkökohtia ns. yritysvaltauksesta. Lakimies 1989 s. 1 9, s. 6, samoin Savela 1999 s ; R.O. Nuolimaa: Kirjallisuusarvostelu teoksesta Johansson, Svante: Bolagsstämma, Lakimies 1991 s , s Allan Huttunen Jarmo Tuomisto: Osakeyhtiön toiminnan muuttamisesta. Teoksessa Yhteisöoikeudellisia kirjoituksia I, Turku 2001 s , erityisesti s Gerhard af Schultén: Osakeyhtiölain kommentaari I. Jyväskylä 2003 s. 4 5, 496 ja Manne Airaksinen Jyrki Jauhiainen: Osakeyhtiö. Teoksessa Yritysoikeus. Helsinki 1999 s. 252.

10 12 tanut tilannetta, jossa toimenpide muuttaa olennaisesti yhtiön tarkoitusta ja toimialaa. Rajan hän asettaa prosenttiin taseen loppusummasta. 33 Mika Hemmo on ottanut kantaa myös tarvittavaan enemmistöön: hänen mukaansa yhtiökokouksen päätös tulisi tehdä samalla määräenemmistöllä kuin yhtiöjärjestyksen muutos, vaikka yhtiöjärjestystä ei muutettaisikaan. 34 Kielteisesti doktriiniin ovat suhtautuneet Petri Mäntysaari 35 sekä Manne Airaksinen, Pekka Pulkkinen ja Vesa Rasinaho. 36 Viimeksi mainitut ovat erityisesti kritisoineet oikeuskirjallisuutta, jossa on vedottu edellä mainittuun korkeimman oikeuden ratkaisuun KKO 1974 II 9. He suhtautuvat kriittisesti erityisesti Juhani Kyläkallion, Olli Iirolan ja Kalle Kyläkallion näkemykseen, jonka mukaan jos yhtiö aikoo muuten kuin tilapäisesti luopua toiminnastaan sellaisella toimialalla, joka muodostaa pääosan yhtiön toiminnasta, tämä ei ole yleensä laillista muuten kuin yhtiöjärjestystä muuttamalla. 37 Tästä seuraisi yhtäältä se, että yhtiöllä olisi velvollisuus harjoittaa yhtiöjärjestyksensä mukaista toimialaa, toisaalta se, että toimiminen yhtiöjärjestyksen mukaisella yleistoimialalla (kaikki laillinen liiketoiminta) kävisi mahdottomaksi Osakeyhtiölain systematiikan merkitys Kun tarkastellaan asiaa systemaattiselta kannalta, on huomattava, että perusasetelma on selvä. Yhtiökokouksella on toimivalta päättää sen päätettäväksi osakeyhtiölaissa nimenomaisesti määrätyistä asioista, ja hallituksella on yleistoimivaltansa perusteella toimivalta päättää muista asioista. Tosin osakeyhtiölain systematiikassa korostetaan yhtäältä osakkeenomistajien päätäntävaltaa sekä yhtiökokouksen asemaa ylimpänä päättävänä yhtiöelimenä ja toisaalta hallituksen yleistoimivaltaa. Osakeyhtiölaissa on nimenomaisesti varauduttu ja otettu huomioon yhtiökokouksen asema ylimpänä yhtiöoikeudellisena elimenä säätämällä mekanismeista, joita noudattamalla hallituksen ja yhtiökokouksen väliseen toimivallan jakautumiseen voidaan puuttua joko yhtiöjärjestyksellä tai osakkeenomistajien yksimielisellä päätöksellä. Näiden mekanismien mukaisesti osakkeenomistajat voivat käyttää ylintä päätösvaltaansa yhtiössä ja määrätä yhtiöjärjestyksessä, että tietty hallituksen yleistoimivaltaan kuuluva asia kuten yhtiön liiketoiminnan myyntiä koskeva asia on siirrettävä päätettäväksi yhtiökokouksessa. Näin osakkeenomistajat, 33 Raimo Immonen: Yritysjärjestelyt. Helsinki 2006 s Mika Hemmo: Sopimusoikeus I, 2., uudistettu painos. Helsinki 2007 s Petri Mäntysaari: Liikkeen luovutus ja osakeyhtiölaki. Defensor Legis 1999 s , s Airaksinen Pulkkinen Rasinaho 2010 s Kyläkallio Iirola Kyläkallio 2008 s Airaksinen Pulkkinen Rasinaho 2010 s. 530 av. 104.

11 Tärkeät päätökset ja toimivalta osakeyhtiössä 13 jotka hallitsevat yhtiöjärjestyksen muuttamiseen liittyvää määräenemmistöä, 39 voivat määrätä yhtiön hallituksen ja yhtiökokouksen välisestä toimivallasta haluamallaan tavalla. Erityisesti on pantava merkille, että osakeyhtiölain mekanismien mukaisesti yksimieliset osakkeenomistajat voivat päättää niin halutessaan hallituksen yleistoimivaltaan kuuluvasta asiasta milloin tahansa. Toisaalta tämä päätösmekanismi on käytössä vain niiden osakeyhtiöiden kohdalla, joiden osakkeenomistajien piiri on siinä määrin suppea tai osakeomistus on muutoin keskittynyttä, että yhtiön kaikkien osakkeenomistajien suostumuksen hankkiminen ei jää ainoastaan teoreettiseksi mahdollisuudeksi. Tällaisissa osakeyhtiöissä on tavanomaista, että hallituksen jäsenet ovat itse yhtiön osakkeenomistajia tai välillisen omistuksen tilanteissa edustavat yhtiön osakkeenomistajia. Jos yhtiön osakkeenomistajien lukumäärä on suuri, mahdollisuus hyödyntää yksimielisten osakkeenomistajien päätösmekanismia jää teoreettiseksi. Näyttää siis siltä, että osakeyhtiölain systematiikka ja toimivallan siirtämistä yhtiökokoukselle koskevat sääntelymekanismit tukevat tulkintaa, jonka mukaan hallitus on yleistoimivaltansa perusteella toimivaltainen myymään yhtiön liiketoimintaa ilman velvollisuutta siirtää asia yhtiökokouksen päätettäväksi. Ainoastaan yksimielisillä osakkeenomistajilla on oikeus ottaa asia päätettäväkseen vastoin hallituksen tahtoa. Hallituksella on oikeus ehdottaa asian ottamista yhtiökokouksen päätettäväksi, mutta yhtiökokouksella ei ole velvollisuutta suostua ehdotukseen. Jos yhtiökokous asiasta päättää, tapahtuu päätöksenteko yksinkertaisella enemmistöllä. Ajatus, jonka mukaan päätöksenteko edellyttäisi yhtiöjärjestyksen muuttamiselta edellytettyä määräenemmistöä, ei saa tukea laista. 6. Toimialamääräyksen vaikutus OYL 6:27.2:sta ja 6:28.2:sta johtuu, että yhtiön hallituksen ja toimitusjohtajan toimivalta on sidottu ensisijaisesti yhtiöjärjestyksestä ilmenevään toimialaan. OYL 2:3.1:n 3 kohdan mukaan osakeyhtiön yhtiöjärjestyksessä on aina mainittava yhtiön toimiala. Yhtiön toimialan voidaan ajatella muodostuvan niistä tavoista ja keinoista, joilla yhtiön toiminnan tarkoitusta joko olettamasäännöksen mukaan voiton tuottaminen osakkeenomistajille tai yhtiöjärjestyksessä nimenomaan määrättyä muuta tarkoitusta pyritään saavuttamaan. Yhtiön toimiala voidaan määrittää yhtiöjärjestyksessä joko yksityiskohtaisesti luettelemalla kaikki yhtiön toimialat tai laveasti kattaen kaiken mahdollisen laillisen liiketoi- 39 Ks. OYL 5:27.2:n 1 kohta. Yhtiöjärjestys on muutettavissa, jos päätösehdotusta on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä ja kokouksessa edustetuista osakkeista (OYL 5:27.1).

12 14 minnan harjoittamisen (niin sanottu yleistoimiala), jolla tavoitellaan yhtiön toiminnan tarkoituksen täyttämistä. Toimialamääräyksen sisältö on yhtiöjärjestykseen liittyvänä määräyksenä osakkeenomistajien päätösvallan piiriin kuuluva asia. Yhtiötä perustettaessa yhtiön perustamissopimuksen osapuolet määrittävät yhtiöjärjestyksessä yhtiön toimialan. OYL 2:2:n mukaan perustamissopimukseen on otettava tai siihen on liitettävä yhtiöjärjestys, ja OYL 2:3.1:n 3 kohdan mukaan yhtiöjärjestyksessä on aina mainittava yhtiön toimiala. Osakkeenomistajat voivat myös muuttaa yhtiöjärjestyksen toimialamääräystä noudattamalla yhtiöjärjestyksen muuttamista koskevia päätöksentekomekanismeja. Näin yhtiöjärjestyksen toimialamääräys voidaan ymmärtää päämies agenttiteorian 40 mukaisesti ja sen perusteella osana päämiehen (osakkeenomistajan) agentille (osakeyhtiön hallitus) antamaa toimeksiantoa osoittamassa, millä toimialalla toimimalla päämiehet haluavat agentin toteuttavan saamaansa toimeksiantoa. Toimialamääräyksen tarkoituksena on suojata osakkeenomistajan luottamusta siitä, että yhtiö toimii toimialansa mukaisella toimialalla ja siihen liittyvällä riskillä. Näin kysymys yhtiön toiminnan toimialanmukaisuudesta liittyy osakkeenomistajan sijoitukseen liittyvään riskiin ja riskiodotuksiin rajaamalla hyväksyttävän riskin toimialaan liittyviin toimiin. Sanotusta syystä OYL 6:27.2:ssa säädetään nimenomaisesti, että yhtiöjärjestyksen toimialamääräys rajoittaa edustajan toimivaltaa. Yhtiöjärjestyksen toimialamääräys rajoittaa yhtiön johdon toimivaltaa silloinkin, kun toimintaa harjoitetaan yhtiön toiminnan tarkoituksen toteuttamiseksi. Osakeyhtiön toiminnan tarkoituksen mukaista toimintaa on siis harjoitettava toimialamääräyksen osoittamalla liiketoimintaalueel la. Toimialamääräys ei kuitenkaan edellytä, että yhtiön olisi harjoitettava sen mahdollisesti sisältämiä kaikkia liiketoiminnan alueita. Olennaista on, että toimintaa harjoitetaan toimialamääräyksen sallimalla liiketoiminta-alueella. Toisaalta toimialamääräys ei rajoita yksimielisten osakkeenomistajien oikeutta päättää oikeustoimista, jotka menevät toimialan tai toimialojen ulkopuolelle. 41 Kuten edellä on jo todettu, Juhani Kyläkallio, Olli Iirola ja Kalle Iirola katsovat, korkeimman oikeuden ratkaisuun KKO 1974 II 9 viitaten, että yhtiö ei voi luopua muuten kuin tilapäisesti toimimisesta tietyllä toimialalla muuttamatta yhtiöjärjestystä poistamalla asianomainen toimiala siitä. Näin, jos yhtiö myy päätoimialaansa kuuluvan varallisuuden, yhtiön olisi heidän mukaansa poistettava toimiala yhtiöjärjestyksestään. Kirjoittajat katsovat päätoimialaksi lähtökohtaisesti toiminnan, josta kertyy yli 50 prosenttia yhtiön liikevaihdosta Ks. päämies agenttiteoriasta esimerkiksi Jukka Mähönen Seppo Villa: Osakeyhtiö I: Yleiset opit. Helsinki 2006 s (Mähönen Villa 2006b). 41 Kyläkallio Iirola Kyläkallio 2008 s Kyläkallio Iirola Kyläkallio 2008 s Airaksisen ym. kritiikistä ks. edellä.

13 Tärkeät päätökset ja toimivalta osakeyhtiössä 15 OYL 6:28.1:n 3 kohdan mukaan yhtiö ei tule sidotuksi oikeustoimeen, jonka yhtiön edustaja on tehnyt toimivaltansa ylittäen, jos kolmas henkilö tiesi tai tämän piti tietää toimivallan ylityksestä. Säännöksestä seuraa, että yhtiö ei ole sidottu oikeustoimeen, jonka yhtiön johto tekee yhtiön toimialan ulkopuolella, mikäli vastapuoli tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää toimialan ylittämisestä. Voitontuottamistarkoitustakin edistävät toimet saattavat olla kiellettyjä, jos ne ovat selvästi toimialamääräyksen vastaisia. On myös huomattava, että jos hallitus on ylittänyt toimivaltansa, yhtiökokous ei voi päättää samasta asiasta edes määräenemmistöllä, vaan päätöksen osakeyhtiölain mukaisuus edellyttää yksimielisyyttä. Toimialan todellisen laajuuden selvittäminen voi olla vaikeaa. Oikeuskirjallisuudessa puolletaankin käsitystä, jonka mukaan toimialamääräystä ei tulisi tulkita suppeasti ja niin sanottuihin toimialaliukumiin tulisi suhtautua hyväksyvästi. 43 Käsityksemme mukaan yhtiön toimialaan ei tarvitse ottaa määräystä esimerkiksi siitä, että yhtiö voi sijoittaa kassavarojaan arvopapereihin. Toisaalta, jos varojen sijoittamiseen kohdistuva tappion riski voi esimerkiksi vaarantaa yhtiön toiminnan jatkuvuuden, selvästi heikentää yhtiön vakavaraisuutta tai toiminnan voitollisuutta, yhtiön toiminnan harjoittamisessa on siirrytty liiketoiminta-alueelle, joka edellyttää osakkeenomistajien hyväksyntää ja josta olisi siis määrättävä yhtiöjärjestyksessä. Tulkitsemme, että toimialaliukumat eivät saa tosiasiallisesti johtaa siihen, että yhtiö harjoittaa muuta kuin toimialansa mukaista liiketoimintaa. Jos yhtiön toimialaksi on määrätty niin sanottu yleistoimiala eli käytännössä kaikki laillinen liiketoiminta, niin OYL 6:27.2:n määräys menettää merkityksensä ja yhtiön johto saa harjoittaa yhtiön nimissä yhtiön toiminnan tarkoituksen mukaista toimintaa parhaaksi katsomallaan toimialalla, kunhan se ei ole pakottavan lain vastainen. Toimialamääräyksen voidaan kuitenkin ajatella kohdistuvan lähinnä yhtiön varojen käyttämistä koskeviin kysymyksiin. Yhtiön liiketoiminnan myynnissä yhtiön toiminta ei laajene, vaan supistuu ja muuttuu yleensä kassavaroiksi. Jos liiketoiminnan myynnistä vapautuneet varat sijoitetaan yhtiön toimialan edellyttämällä tavalla toimialan sisällä ja toiminnan tarkoituksen mukaisesti, hallitus on toimivaltainen päättämään asiasta, koska osakkeenomistajat ovat hallituksen siihen valtuuttaneet määräämällä yhtiön toimialasta. Jos toimialan merkitys hallituksen toimivallan sisällölle ja laajuudelle ymmärretään edellä selostetulla tavalla, ratkaisun KKO 1974 II 9 perustelu jää toimialan osalta epäselväksi. Jos 43 Ks. esimerkiksi Raimo Immonen: Yritysmuodot ja liiketoiminta. Helsinki 2002 s. 434, Timo Rapakko: Osakeyhtiön johdon huolellisuusvelvollisuus kehittyneillä pääomamarkkinoilla. Helsinki 1990 s , Ilmari Caselius A.R. Heikonen Allan Huttunen: Osakeyhtiö II. Porvoo 1973 s. 52, Koski 1993 s. 101, Kyläkallio Iirola Kyläkallio 2008 s ja Airaksinen Pulkkinen Rasinaho 2010 s. 76.

14 16 liiketoiminnan myynnistä saatuja varoja ei edelleen käytettäisi yhtiön toimialan edellyttämällä tavalla, yhdymme ratkaisun perusteluihin. Tällöin vain yksimieliset osakkeenomistajat voisivat tehdä päätöksen, joka on toimialasäännöksen vastainen. 7. Toiminnan tarkoituksen vaikutus OYL 1:5:n mukaan yhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Agentin fidusiaarisista velvollisuuksista seuraa, että agentilla on velvollisuus toimia päämiehen edun mukaisesti. Osakeyhtiöympäristössä sanotulla tarkoitetaan yhtiön johdon velvollisuutta edistää yhtiön etua osakeyhtiölain osoittamalla ja edellyttämällä tavalla. 44 Päämies agenttidoktriinista voidaan tiivistäen todeta, että johdon velvollisuus edistää yhtiön etua tarkoittaa velvollisuutta toimia lojaalisti kaikkia osakkeenomistajia kohtaan toimimalla yhtiön ja osakkeenomistajakollektiivin edun mukaisesti. Osakkeenomistajien edulla tarkoitetaan tällöin yhtiön kaikkien osakkeenomistajien yhteistä etua, joka on siis lähtökohtaisesti yrityksen pitkän aikavälin voiton, toisin sanoen osakkeenomistajien sijoituksen arvon maksimointi. 45 Osakeyhtiön toiminnan tarkoitus rajoittaa hallituksen toimivaltaa tehdä päätöksiä siten, että päätökset, jotka eivät edistä yhtiön toiminnan tarkoitusta ja siis yhtiön ja osakkeenomistajan yhteistä etua, on katsottava kielletyiksi. Yhtiön toiminnan tarkoitus joko OYL 1:5:ssa lausuttu olettama tai yhtiöjärjestyksessä määrätty muu tarkoitus suojaa osakkeenomistajan luottamusta siitä, että hallitus ja toimitusjohtaja käyttävät osakkeenomistajan yhtiöön tekemää sijoitusta yhtiön toiminnan tarkoituksen mukaisesti. Yhtiön toiminnan tarkoituksen vastaisten toimien tekeminen edellyttää kaikkien osakkeenomistajien suostumusta. Tulkitsemme, että yhtiön toiminnan tarkoitusta koskeva määräys ei sinänsä estä yhtiön hallitusta myymästä yhtiön liiketoimintaa, jos myynnistä saadut varat käytetään hallituksen kelpoisuuden mukaisesti edelleen yhtiön toiminnan tarkoituksen mukaisesti. 46 Näin ratkaisun KKO 1974 II 9 perusteluja 44 Ks. osakeyhtiön johdon fidusiaarisista velvollisuuksista Mähönen Villa 2006b s Yhtiön etu määritellään yhtiön tarkoituksen kautta. Lähtökohtana on OYL 1:5:n säännös yhtiön toiminnan tarkoituksesta. Koska osakeyhtiön tarkoitus on voiton tuottaminen osakkeenomistajille, ellei yhtiöjärjestyksessä ole muuta määrätty, velvollisuuden edistää yhtiön etua voidaan katsoa tarkoittavan velvollisuutta toimia osakkeenomistajien edun mukaisesti. Tästä seuraa yhtäältä se, että kun voiton tuottaminen tarkoittaa voiton tuottamista kaikille osakkeenomistajille, toimiminen pelkästään tietyn omistajan tai omistajaryhmän välittömien etujen mukaisesti on lojaliteettivelvollisuuden vastaista. Ks. esimerkiksi Mähönen Villa 2006b s Ks. KKO 1960 II 139. Hallituksen tekemä päätös luovuttaa koneita oli pätemätön, koska kauppa ei ollut tapahtunut yhtiön liiketoiminnan edistämiseksi.

15 Tärkeät päätökset ja toimivalta osakeyhtiössä 17 voidaan kritisoida tästäkin näkökulmasta. Hallituksella on käsityksemme mukaan toimivalta myydä yhtiön liiketoiminta, jos toimi tapahtuu ja sillä tavoitellaan yhtiön toiminnan tarkoituksen tässä tapauksessa voiton tuottamisen osakkeenomistajalle toteuttamista going concern. 8. Tarvetta lainsäädäntötoimille? Olemme edellä päätyneet tulkintaan, jonka mukaan osakeyhtiölain systematiikka on rakennettu varta vasten niin, että yhtiökokouksen toimivaltaan kuuluvat vain ne asiat, jotka ovat osakeyhtiölaissa erikseen säädetty yhtiökokouksessa päätettäväksi, ellei yhtiöjärjestyksessä ole muuta määrätty tai yksimieliset osakkeenomistajat muuta päätä. Muutoin päätösvalta kuuluu hallituksen tai mahdollisen toimitusjohtajan yleistoimivaltaan. Yhtiön liiketoiminnan myynti ei poikkea asiana muista hallituksen tai toimitusjohtajan yleistoimivaltaan kuuluvista asioista edellyttäen, että myynti suoritetaan yhtiön toiminnan tarkoituksen täyttämiseksi ja myynnistä vapautuvat varat käytetään yhtiön toimialan ja toiminnan tarkoituksen mukaisesti. Osakeyhtiölaissa on säädetty nimenomaiset ratkaisumekanismit (yhtiöjärjestysmääräys ja yksimielisten osakkeenomistajien päätös), joita käyttämällä osakkeenomistajat voivat määrätä hallituksen ja yhtiökokouksen toimivallan välisistä suhteista. Näin tulkitsemme, että kysymys yhtiön liiketoiminnan myynnistä kuuluu osakkeenomistajien tahdonvaltaisuuden alaan ja että osakeyhtiölain systematiikan mukaisesti hallitus on toimivaltainen päättämään yhtiön liiketoiminnan myynnistä edellä kuvattujen yhtiön toimialasta ja toiminnan tarkoituksesta johdettavien rajoitusten edellyttämällä tavalla. Osakeyhtiölakia edeltävä oikeuskäytäntö ja -kirjallisuus eivät anna aihetta muuttaa tätä käsitystä. Oikeuskirjallisuudessa esitetyt luovutetun toiminnan laajuutta koskevat prosenttiluvut ovat mielivaltaisia, eivätkä perustu lakiin. Oikeuspoliittisesti tilanne ei kuitenkaan ole ongelmaton. Saksan korkein oikeus on nimenomaisesti oikeuspoliittisista syistä luonut asiaa koskevan säännön korostamalla sen suhdetta Saksankin osakeyhtiölaista ilmeneviin nimenomaisiin sulautumista ja jakautumista koskeviin säännöksiin. Katsomme kuitenkin, että pelkkä oikeusvertaileva tulkinta ei riitä. Vastaavalla tavalla kuin Saksassa, osakeyhtiölain systemaattisesta tulkinnasta poikkeava lähestymistapa edellyttäisi myös Suomessa selkeää, perusteltua kantaa tuomioistuimilta. Korkeimman oikeuden ratkaisu KKO 1974 II 9 ei ole tällainen kannanotto. Holzmüller-doktriinin kaltaiseen ratkaisuun sisältyisi useita ongelmallisia kysymyksiä. Oletetaan, että yhtiön hallitus on myynyt yhtiön liiketoiminnan. Jos tuomioistuimessa konstruoitaisiin sääntö, jonka mukaan asia olisi tullut käsitellä yhtiökokouksessa, koska se ei kuulu hallituksen kelpoisuuteen tai että hallitus on ylittänyt toimivaltansa, ongelmaksi muodostuu, kenellä on oikeus vedota kelpoisuuden tai toimivallan ylittämiseen. Yleensä kyseeseen tulisi kon-

16 18 kurssihallinto tämän tyyppisissä tapauksissa. 47 Ennen konkurssia kyseeseen tulisi yleistoimivaltansa nojalla yhtiön hallitus, mutta on varsin epätodennäköistä, vetoaisiko se itse tekemänsä oikeustoimen pätemättömyyteen kelpoisuuden tai toimivallan ylittämisen perusteella. Osakkeenomistajien keinot puuttua asiaan ovat rajoitetut. Hallituksen päätöstä ei voi moittia, ellei kyse ole yhtiökokouksen valtuutuksen perusteella tehtävästä päätöksestä, josta tässä ei tietenkään ole kysymys (ks. OYL 21:3). Moiteoikeutta koskeva säännös on lisäksi mitä ilmeisimmin tarkoitettu tulkittavaksi erittäin suppeasti. Toinen ongelma liittyy yhtiökokouksen päätökseltä vaadittavaan enemmistöön. Yksimielisyysvaatimuksessa ei ole mieltä, koska nytkin yksimieliset osakkeenomistajat voivat päättää hallituksen ja toimitusjohtajan yleistoimivaltaan koskevasta asiasta. Nimenomaisen säännöksen puuttuessa yksinkertainen enemmistö riittäisi. Toisaalta tämä ratkaisu ei olisi linjassa sulautumiseen, jakautumiseen ja selvitystilaan asettamiseen liittyvän analogiapäättelyn kanssa. Olisi luonnollista, että päätös tehtäisiin siinä järjestyksessä, missä yhtiöjärjestystä muutetaan, toisin sanoen määräenemmistöpäätöksellä. Tällaiselle ratkaisulle ei kuitenkaan olisi systemaattisesti löydettävissä tukea osakeyhtiölaista. Olennaisinta kuitenkin on, että tuomioistuimilla tuskin on halua avata Pandoran lipasta. Näin mahdollisuus toteuttaa Holzmüller-doktriini Suomessa on erittäin epätodennäköinen sekä lainopillisista että oikeuspoliittisista syistä. Katsommekin, että tällaista sääntöä Suomen oikeusjärjestys ei tällä hetkellä tunne, eikä sääntöä tule oikeusjärjestykseen tuoda myöskään oikeuskäytännön kautta. Asia vaatisi nimenomaisia lainsäädäntötoimia, mutta asiasta säätäminen olisi vastoin osakeyhtiölain systematiikkaa, koska asia kuuluu osakkeenomistajien tahdonvaltaisuuden alaan. Osakkeenomistajat voivat osakeyhtiön yhtiöjärjestystä koskevan muuttamismekanismin mukaisesti päättää yhtiön hallituksen ja yhtiökokouksen välisestä toimivallasta. 47 Ks. KKO 1960 II 139, KKO 1988:31 ja KKO 2006:90.

OSAKASSOPIMUS 1 OSAPUOLET. Tämän sopimuksen osapuolia ovat. Keski-Pasilan jätteen putkikeräys Oy

OSAKASSOPIMUS 1 OSAPUOLET. Tämän sopimuksen osapuolia ovat. Keski-Pasilan jätteen putkikeräys Oy LIITE 5 1 (5) OSAKASSOPIMUS 1 OSAPUOLET Tämän sopimuksen osapuolia ovat Keski-Pasilan jätteen putkikeräys Oy Y-tunnus 2719025-4 (jäljempänä Jäteyhtiö ) YIT Rakennus Oy Y-tunnus 1565583-5 Jäteyhtiön perustajaosakkaana

Lisätiedot

POSIVIRE OY:N OSAKASSOPIMUS

POSIVIRE OY:N OSAKASSOPIMUS Luonnos 26.10.2011, muutokset 0 POSIVIRE OY:N OSAKASSOPIMUS Luonnos 26.10.2011, muutokset 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Sopijapuolet 2. Sopimuksen taustaa 3. Sopimuksen tarkoitus 4. Yhtiön osakepääoma, osakkeiden

Lisätiedot

9 VASTUUVAPAUDESTA PÄÄTTÄMINEN HALLITUKSEN JÄSENILLE JA TOIMITUSJOHTAJALLE

9 VASTUUVAPAUDESTA PÄÄTTÄMINEN HALLITUKSEN JÄSENILLE JA TOIMITUSJOHTAJALLE AFFECTO OYJ PÖYTÄKIRJA 112011 3 (6) 7 TILINPÄÄTÖKSEN VAHVISTAMINEN Merkittiin, että yhtiön ja konsernin tilinpäätös, toimintakertomus ja tilintarkastuskertomus olivat lain ja yhtiöjäijestyksen mukaisesti

Lisätiedot

HE 94/2016 vp LAEIKSI PUOLUSTUSVOIMISTA ANNETUN LAIN, ALUEVALVON- TALAIN JA ASEVELVOLLISUUSLAIN MUUTTAMISESTA

HE 94/2016 vp LAEIKSI PUOLUSTUSVOIMISTA ANNETUN LAIN, ALUEVALVON- TALAIN JA ASEVELVOLLISUUSLAIN MUUTTAMISESTA Veli-Pekka Viljanen HE 94/2016 vp LAEIKSI PUOLUSTUSVOIMISTA ANNETUN LAIN, ALUEVALVON- TALAIN JA ASEVELVOLLISUUSLAIN MUUTTAMISESTA Eduskunnan perustuslakivaliokunta 7.10.2016 Perustuslakivaliokunnan sihteeristö

Lisätiedot

Hallituksen tehtävät ja vastuut

Hallituksen tehtävät ja vastuut Hallituksen tehtävät ja vastuut Taloyhtiötapahtuma 2016 Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa Sisältö Hallituksen rooli ja tehtävät taloyhtiössä Hallituksen päätöksenteko Hallituksen

Lisätiedot

AVILON OYJ:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 Toiminimi Yhtiön toiminimi on Avilon Oyj, englanniksi Avilon Plc. 2 Kotipaikka Yhtiön kotipaikka on Valkeakoski. 3 Toimiala Yhtiön toimialana on harjoittaa joko suoraan taikka

Lisätiedot

SAMPO OYJ PÖRSSITIEDOTE KLO 10.50

SAMPO OYJ PÖRSSITIEDOTE KLO 10.50 PÖRSSITIEDOTE 11.2.2004 KLO 10.50 SAMMON HALLITUKSEN EHDOTUKSET YHTIÖKOKOUKSELLE Sampo Oyj:n hallitus on päättänyt tehdä 7.4.2004 järjestettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle seuraavat ehdotukset, joiden

Lisätiedot

HE 79/1997 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ. ja henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa YLEISPERUSTELUT

HE 79/1997 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ. ja henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa YLEISPERUSTELUT HE 79/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain ja henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa annetun lain 4 ja 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

Oulun läänin Kiinteistöyhdistys Yhtiön johto

Oulun läänin Kiinteistöyhdistys Yhtiön johto Yhtiön johto Yhtiön johto käsittää hallituksen sekä isännöitsijän Johdon tehtävä Yhtiön hallituksen ja isännöitsijän on huolellisesti toimien edistettävä yhtiön etua (1 luku 1 ) Johdon toimittava: huolellisesti

Lisätiedot

MUUTOKSENHAUSTA YLIOPPILASKUNNAN OMAISUUDEN SÄÄTIÖITTÄMISTÄ KOSKEVASTA PÄÄTÖKSESTÄ

MUUTOKSENHAUSTA YLIOPPILASKUNNAN OMAISUUDEN SÄÄTIÖITTÄMISTÄ KOSKEVASTA PÄÄTÖKSESTÄ 1/6 Pääsihteeri Kimmo Kääriä KY MUUTOKSENHAUSTA YLIOPPILASKUNNAN OMAISUUDEN SÄÄTIÖITTÄMISTÄ KOSKEVASTA PÄÄTÖKSESTÄ Taustaa Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta on valmistelemassa mahdollista omaisuutensa

Lisätiedot

Yhtiöjärjestys on hyväksytty varsinaisessa yhtiökokouksessa ja merkitty kaupparekisteriin

Yhtiöjärjestys on hyväksytty varsinaisessa yhtiökokouksessa ja merkitty kaupparekisteriin 1 Yhtiöjärjestys on hyväksytty varsinaisessa yhtiökokouksessa 9.5.2016 ja merkitty kaupparekisteriin 20.5.2016. 1 KÖYLIÖN-SÄKYLÄN SÄHKÖ OY YHTIÖJÄRJESTYS 1 Yhtiön toiminimi on Köyliön-Säkylän Sähkö Oy

Lisätiedot

Yhtiön kotipaikka on Keravan kaupunki.

Yhtiön kotipaikka on Keravan kaupunki. YHTIÖJÄRJESTYS 1 (5) Luonnos Keski-Uudenmaan informaatioteknologia Oy:n yhtiöjärjestys 1 Yhtiön toiminimi 2 Yhtiön kotipaikka 3 Yhtiön toimiala 4 Yhtiön omistajuus 5 Tilikausi 6 Osakepääoma Yhtiön toiminimi

Lisätiedot

PUBLIC EUROOPANUNIONIN NEUVOSTO. Brysel,30.huhtikuuta2013(03.05) (OR.en) 9068/13 LIMITE PESC475 RELEX347 CONUN53 COARM76 FIN229

PUBLIC EUROOPANUNIONIN NEUVOSTO. Brysel,30.huhtikuuta2013(03.05) (OR.en) 9068/13 LIMITE PESC475 RELEX347 CONUN53 COARM76 FIN229 ConseilUE EUROOPANUNIONIN NEUVOSTO Brysel,30.huhtikuuta2013(03.05) (OR.en) 9068/13 LIMITE PUBLIC PESC475 RELEX347 CONUN53 COARM76 FIN229 ILMOITUS:I/A-KOHTA Lähetäjä: Neuvostonpääsihteeristö Vastaanotaja:

Lisätiedot

AFFECTO OYJ PÖRSSITIEDOTE klo 10.30

AFFECTO OYJ PÖRSSITIEDOTE klo 10.30 AFFECTO OYJ PÖRSSITIEDOTE 12.2.2009 klo 10.30 KUTSU AFFECTO OYJ:N VARSINAISEEN YHTIÖKOKOUKSEEN :n osakkeenomistajat kutsutaan varsinaiseen yhtiökokoukseen, joka pidetään perjantaina 3.4.2009 alkaen klo

Lisätiedot

Suomen liittyessä Euroopan talousalueeseen sekä myöhemmin Suomen liittymisestä Euroopan unioniin tehdyn sopimuksen yhteydessä

Suomen liittyessä Euroopan talousalueeseen sekä myöhemmin Suomen liittymisestä Euroopan unioniin tehdyn sopimuksen yhteydessä HE 63/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työeläkevakuutusyhtiöistä

Lisätiedot

Yhdistyksistä yleisesti

Yhdistyksistä yleisesti Yhdistyksistä yleisesti YHDISTYS Yhdistyslaki 503/89 Rekisteröimättömän yhdistyksen puolesta tehdyn toimen aiheuttamasta velvoitteesta vastaavat toimeen osallistuneet henkilökohtaisesti ja yhteisvastuullisesti.

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUS Jykes Kiinteistöt Oy

OSAKASSOPIMUS Jykes Kiinteistöt Oy LUONNOS OSAKASSOPIMUS 5.10.2016 Jykes Kiinteistöt Oy 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Osapuolet... 3 2. Sopimuksen tausta ja tarkoitus... 3 3. Yleisvelvoite... 3 4. Yhtiön hallinto ja omistajaohjaus... 3 5. Osakkeiden

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Tieliikelaitoslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lakia Tieliikelaitoksesta. Valtion liikelaitoksista annetun

Lisätiedot

ALMA MEDIA OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS NIMITYSTOIMIKUNNAN TARKOITUS JA TEHTÄVÄT

ALMA MEDIA OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS NIMITYSTOIMIKUNNAN TARKOITUS JA TEHTÄVÄT ALMA MEDIA OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS 1 NIMITYSTOIMIKUNNAN TARKOITUS JA TEHTÄVÄT 2 Alma Media Oyj:n ( Yhtiö ) osakkeenomistajien nimitystoimikunta ( Toimikunta ) on yhtiön

Lisätiedot

HALLITUKSEN EHDOTUS TASEEN OSOITTAMAN VOITON KÄYTTÄMISESTÄ JA OSINGONMAKSUSTA

HALLITUKSEN EHDOTUS TASEEN OSOITTAMAN VOITON KÄYTTÄMISESTÄ JA OSINGONMAKSUSTA HALLITUKSEN EHDOTUS TASEEN OSOITTAMAN VOITON KÄYTTÄMISESTÄ JA OSINGONMAKSUSTA ehdottaa, että 31.12.2015 päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan taseen perusteella jaetaan 0,35 euroa osakkeelta ja että

Lisätiedot

YHTIÖJÄRJESTYS. (ei muutosta) 2 Toimiala

YHTIÖJÄRJESTYS. (ei muutosta) 2 Toimiala Nykyinen OMNIA KOULUTUS OY:N YHTIÖJÄRJESTYS Muutosehdotukset OMNIA KOULUTUS OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 Toiminimi ja kotipaikka Yhtiön toiminimi on Omnia koulutus Oy ja kotipaikka Espoo. 1 Toiminimi ja kotipaikka

Lisätiedot

EV 250/2006 vp HE 247/2006 vp. Jos kuitenkin on ilmeistä, että kokonaisjakautumisessa

EV 250/2006 vp HE 247/2006 vp. Jos kuitenkin on ilmeistä, että kokonaisjakautumisessa EDUSKUNNAN VASTAUS 250/2006 vp Hallituksen esitys eräitä yritysjärjestelyjä koskeviksi muutoksiksi verolainsäädäntöön Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä eräitä yritysjärjestelyjä koskeviksi

Lisätiedot

UUDENMAAN SAIRAALAPESULA OY:N OSAKASSOPIMUS

UUDENMAAN SAIRAALAPESULA OY:N OSAKASSOPIMUS UUDENMAAN SAIRAALAPESULA OY:N OSAKASSOPIMUS 0 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Sopijapuolet 2. Sopimuksen tarkoitus 3. Osakekirjat 4. Osakkeiden panttauskielto 5. Osakkeiden myynti 6. Päätöksenteko yhtiökokouksissa

Lisätiedot

1993 vp - HE 78 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1993 vp - HE 78 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1993 vp - HE 78 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi Joensuun yliopistosta, Tampereen yliopistosta, Turun yliopistosta ja Turun kauppakorkeakoulusta annettujen lakien muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS

HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS 17.2.2016 HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS :n (jäljempänä Yhtiö ) hallitus on hyväksynyt tämän työjärjestyksen osana konsernin hallinto- ja ohjausjärjestelmää. Työjärjestys ohjaa hallituksen työskentelyä ja täydentää

Lisätiedot

Korjausrakentamisen tupailta Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa

Korjausrakentamisen tupailta Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa Korjausrakentamisen tupailta 18.1.2012 Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa Kiinteistöliitto Uusimaa (Uudenmaan Asuntokiinteistöyhdistys) Suomen Kiinteistöliiton suurin alueyhdistys 9300

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan keskushallinnon toimialan liikelaitosten johtosääntö

Nurmijärven kunnan keskushallinnon toimialan liikelaitosten johtosääntö Nurmijärven kunnan keskushallinnon toimialan liikelaitosten johtosääntö www.nurmijarvi.fi Nurmijärven kunnan keskushallinnon toimialan liikelaitosten johtosääntö Sisällysluettelo Liikelaitosten organisaatio

Lisätiedot

SIIKAJOEN KUNTA LÄMPÖLAITOSLIIKETOIMINTOJEN YHTIÖITTÄMINEN. Ajankohta Toimenpide Päätöksentekijä tai toimenpiteen suorittaja

SIIKAJOEN KUNTA LÄMPÖLAITOSLIIKETOIMINTOJEN YHTIÖITTÄMINEN. Ajankohta Toimenpide Päätöksentekijä tai toimenpiteen suorittaja 1 (5) 19.11. SIIKAJOEN KUNTA LÄMPÖLAITOSLIIKETOIMINTOJEN YHTIÖITTÄMINEN Kuntalain 2 a :ssä määritellyn yhtiöittämisvelvoitteen mukaan kunnan hoitaessa lain 2 :ssä tarkoitettua tehtävää kilpailutilanteessa

Lisätiedot

2 Kokouksen puheenjohtajan valinta ja sihteerin kutsuminen Puheenjohtajaksi valittiin aa Olli Hyvönen ja sihteeriksi kutsuttiin Mirja Kopsa.

2 Kokouksen puheenjohtajan valinta ja sihteerin kutsuminen Puheenjohtajaksi valittiin aa Olli Hyvönen ja sihteeriksi kutsuttiin Mirja Kopsa. 1(5) Aika 23.2.2009 klo 10.00 Paikka Interavanti Oyj, Mannerheimintie 118, 00270 Helsinki Läsnä 22 osakasta edustaen yhteensä 9 169 259 osaketta ja ääntä, joka on 94,5 % yhtiön koko äänimäärästä (9 703

Lisätiedot

Varsinainen yhtiökokous perjantaina 16. maaliskuuta 2012 klo Pörssisali, Fabianinkatu 14, Helsinki

Varsinainen yhtiökokous perjantaina 16. maaliskuuta 2012 klo Pörssisali, Fabianinkatu 14, Helsinki Varsinainen yhtiökokous perjantaina 16. maaliskuuta 2012 klo 13.00 Pörssisali, Fabianinkatu 14, Helsinki Esityslista 1. Kokouksen avaaminen 2. Kokouksen järjestäytyminen 3. Pöytäkirjantarkastajien ja ääntenlaskun

Lisätiedot

HALLITUKSEN JA SEN VALIOKUNTIEN EHDOTUKSET PIDETTÄVÄLLE VARSINAISELLE YHTIÖKOKOUKSELLE

HALLITUKSEN JA SEN VALIOKUNTIEN EHDOTUKSET PIDETTÄVÄLLE VARSINAISELLE YHTIÖKOKOUKSELLE HALLITUKSEN JA SEN VALIOKUNTIEN EHDOTUKSET 16.3.2016 PIDETTÄVÄLLE VARSINAISELLE YHTIÖKOKOUKSELLE OSINGONJAKOEHDOTUS Digia Oyj:n vapaa oma pääoma oli 31.12.2015 päivätyn taseen mukaan 34.214.777,30 euroa,

Lisätiedot

Componenta Oyj:n optio oikeudet 2016

Componenta Oyj:n optio oikeudet 2016 Sivu 1 / 5 Componenta Oyj:n optio oikeudet 2016 Componenta Oyj:n hallitus (hallitus) on päättänyt esittää 15.4.2016 kokoontuvalle Componenta Oyj:n (yhtiö) ylimääräiselle yhtiökokoukselle optio oikeuksien

Lisätiedot

EHDOTUKSET BITTIUM OYJ:N VARSINAISELLE YHTIÖKOKOUKSELLE

EHDOTUKSET BITTIUM OYJ:N VARSINAISELLE YHTIÖKOKOUKSELLE EHDOTUKSET BITTIUM OYJ:N VARSINAISELLE YHTIÖKOKOUKSELLE 12.4.2017 Copyright Bittium Corporation Bittium Corporation, Tutkijantie 8, FI-90590 Oulu, FINLAND, +358 40 344 2000, +358 8 343 032 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Hallituksen ehdotus koskien taseen osoittaman voiton käyttämistä ja osingonmaksua

Hallituksen ehdotus koskien taseen osoittaman voiton käyttämistä ja osingonmaksua Hallituksen ehdotus koskien taseen osoittaman voiton käyttämistä ja osingonmaksua Emoyhtiön taseen 31.12.2013 mukaan emoyhtiön jakokelpoiset varat ovat 17 969 052,99 euroa. Hallitus esittää yhtiökokoukselle,

Lisätiedot

SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN [X] OY:N. välillä. [. päivänä kuuta 2014]

SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN [X] OY:N. välillä. [. päivänä kuuta 2014] SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN JA [X] OY:N välillä [. päivänä kuuta 2014] 1. OSAPUOLET 1.1 Luovuttaja Helsingin kaupunki (Palmia liikelaitos)

Lisätiedot

Talenom Oyj:n optio-oikeudet 2016 TALENOM OYJ:N OPTIO-OIKEUDET 2016

Talenom Oyj:n optio-oikeudet 2016 TALENOM OYJ:N OPTIO-OIKEUDET 2016 Sivu 1 / 5 TALENOM OYJ:N OPTIO-OIKEUDET 2016 Talenom Oyj:n (yhtiö) varsinainen yhtiökokous on 17.3.2016 päättänyt optio-oikeuksien antamisesta yhtiön hallituksen (hallitus) ehdotuksen 17.2.2016 mukaisesti

Lisätiedot

Osuuskunnan toiminimi on Pispalan Kivijalka osk ja sen rinnakkaistoiminimi on Pispala Stonefoot co-op. Osuuskunnan kotipaikka on Tampere.

Osuuskunnan toiminimi on Pispalan Kivijalka osk ja sen rinnakkaistoiminimi on Pispala Stonefoot co-op. Osuuskunnan kotipaikka on Tampere. 1 OSUUSKUNNAN SÄÄNNÖT 1 Toiminimi ja kotipaikka Osuuskunnan toiminimi on Pispalan Kivijalka osk ja sen rinnakkaistoiminimi on Pispala Stonefoot co-op. Osuuskunnan kotipaikka on Tampere. 2 Toimiala Osuuskunnan

Lisätiedot

SISÄLLYS. Alkusanat 11. Lyhenteet 13. Johdanto

SISÄLLYS. Alkusanat 11. Lyhenteet 13. Johdanto SISÄLLYS Alkusanat 11 1 Johdanto 2 Osakeyhtiön Lyhenteet 13 15 1.1 Osakeyhtiön olennaiset piirteet........................ 17 1.1.1 Oikeushenkilöllisyys.......................... 17 1.1.2 Rajoitettu vastuu.............................

Lisätiedot

YHDISTYSLAIN KESKEISIMMÄT PYKÄLÄT

YHDISTYSLAIN KESKEISIMMÄT PYKÄLÄT YHDISTYSLAIN KESKEISIMMÄT PYKÄLÄT 8 YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Yhdistyksen säännöissä on mainittava: 1) yhdistyksen nimi; 2) yhdistyksen kotipaikkana oleva Suomen kunta; 3) yhdistyksen tarkoitus ja toimintamuodot;

Lisätiedot

Yhtiön toiminimi on Nurmijärven Työterveys Oy ja ruotsiksi Arbetshälsan i Nurmijärvi Ab.

Yhtiön toiminimi on Nurmijärven Työterveys Oy ja ruotsiksi Arbetshälsan i Nurmijärvi Ab. YHTIÖJÄRJESTYS 1 Toiminimi Yhtiön toiminimi on Nurmijärven Työterveys Oy ja ruotsiksi Arbetshälsan i Nurmijärvi Ab. 2 Kotipaikka Yhtiön kotipaikka on Nurmijärven kunta. 3 Toimiala Yhtiön toimialana on

Lisätiedot

HE 27/2006 vp. Ehdotetuin säännöksin pantaisiin täytäntöön

HE 27/2006 vp. Ehdotetuin säännöksin pantaisiin täytäntöön HE 27/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi palkkaturvalain ja merimiesten palkkaturvalain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan lisättäviksi palkkaturvalakiin

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 73/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi yhdistyslain, tilintarkastuslain 57 :n ja puoluelain muuttamisesta.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 73/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi yhdistyslain, tilintarkastuslain 57 :n ja puoluelain muuttamisesta. EDUSKUNNAN VASTAUS 73/2010 vp Hallituksen esitys laeiksi yhdistyslain, tilintarkastuslain 57 :n ja puoluelain muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2009 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä

Lisätiedot

Kuluttaja ei voi luopua hänelle tämän direktiivin mukaan kuuluvista oikeuksista.

Kuluttaja ei voi luopua hänelle tämän direktiivin mukaan kuuluvista oikeuksista. Neuvoston direktiivi 85/577/ETY, annettu 20 päivänä joulukuuta 1985, muualla kuin elinkeinonharjoittajan toimitiloissa neuvoteltuja sopimuksia koskevasta kuluttajansuojasta Virallinen lehti nro L 372,

Lisätiedot

HUHTAMÄKI OYJ:N OPTIO-OIKEUDET 2006 OPTIO-OIKEUKSIEN EHDOT

HUHTAMÄKI OYJ:N OPTIO-OIKEUDET 2006 OPTIO-OIKEUKSIEN EHDOT HUHTAMÄKI OYJ:N OPTIO-OIKEUDET 2006 OPTIO-OIKEUKSIEN EHDOT Huhtamäki Oyj:n hallitus on 7.2.2006 päättänyt ehdottaa 27.3.2006 pidettävälle Huhtamäki Oyj:n (jäljempänä yhtiö ) varsinaiselle yhtiökokoukselle

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 1.12.2003 1. luku YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin kaupungin ylläpitämän, kunnallisena

Lisätiedot

Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy Osakassopimus ver

Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy Osakassopimus ver 1 Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy Osakassopimus ver 25.4.2016 1. Osapuolet 1. Tampereen kaupunki, joka omistaa 71,20 % osakkeista ja äänivallasta 2. Ylöjärven kaupunki, joka omistaa 8,53 % osakkeista

Lisätiedot

Aika Keskiviikko klo Nordic Aluminium, BO-Sali, Kirkkonummi

Aika Keskiviikko klo Nordic Aluminium, BO-Sali, Kirkkonummi NORDIC ALUMINIUM OYJ PÖYTÄKIRJA VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS Aika Keskiviikko 31.3.2010 klo 13.00-13.30 Paikka Nordic Aluminium, BO-Sali, Kirkkonummi Läsnä Paikalla olivat pöytäkirjan liitteenä 1 olevasta osallistujaluettelosta

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Kaupunginvaltuusto Asianro 4031/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Kaupunginvaltuusto Asianro 4031/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) Kaupunginhallitus 170 6.6.2016 42 Asianro 4031/02.05.05/2016 Varkauden Opiskelijakadun kiinteistön siirtäminen kuntayhtymästä Savoniaammattikorkeakoulu Oy:lle Päätöshistoria

Lisätiedot

MÄÄRÄYS OSAKKEEN- JA KIINTEISTÖOMISTUKSEN ILMOITTAMISESTA

MÄÄRÄYS OSAKKEEN- JA KIINTEISTÖOMISTUKSEN ILMOITTAMISESTA Muutokset alleviivattu 1(5) Luottolaitoksille Omistusyhteisöille Rahoituspainotteisen rahoitus- ja vakuutusryhmittymän emoyritykselle MÄÄRÄYS OSAKKEEN- JA KIINTEISTÖOMISTUKSEN ILMOITTAMISESTA Rahoitustarkastus

Lisätiedot

HALLITUKSEN JA NIMITYSVALIOKUNNAN ESITYKSET YHTIÖKOKOUKSELLE SCANFIL OYJ:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS SIEVI

HALLITUKSEN JA NIMITYSVALIOKUNNAN ESITYKSET YHTIÖKOKOUKSELLE SCANFIL OYJ:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS SIEVI HALLITUKSEN JA NIMITYSVALIOKUNNAN ESITYKSET YHTIÖKOKOUKSELLE :N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS SIEVI 12.4.2016 SISÄLLYS 1. TASEEN OSOITTAMAN VOITON KÄYTTÄMINEN JA OSINGONMAKSUSTA PÄÄTTÄMINEN...3 2. HALLITUKSEN

Lisätiedot

TALENTUMIN HALLITUKSEN EHDOTUKSET VARSINAISELLE YHTIÖKOKOUKSELLE

TALENTUMIN HALLITUKSEN EHDOTUKSET VARSINAISELLE YHTIÖKOKOUKSELLE TALENTUM OYJ PÖRSSITIEDOTE 26.2.2002 KELLO 9.30 TALENTUMIN HALLITUKSEN EHDOTUKSET VARSINAISELLE YHTIÖKOKOUKSELLE Talentumin hallitus kutsuu varsinaisen yhtiökokouksen koolle 25.3.2002. - Osinkoehdotus

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto Oy Rovaniemen Salmenperä 5 07.01.2015 18:43:52 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 07.01.2015 Toiminimi: Asunto Oy Rovaniemen Salmenperä 5

Lisätiedot

Hallituksen ehdotus koskien taseen osoittaman voiton käyttämistä ja osingonmaksusta päättämistä

Hallituksen ehdotus koskien taseen osoittaman voiton käyttämistä ja osingonmaksusta päättämistä Hallituksen ehdotus koskien taseen osoittaman voiton käyttämistä ja osingonmaksusta päättämistä Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että 31.12.2014 päättyneeltä tilikaudelta vahvistetun taseen perusteella

Lisätiedot

Toimintojen luovutuspäivä on kello 00:00:01 ( Luovutushetki ).

Toimintojen luovutuspäivä on kello 00:00:01 ( Luovutushetki ). LUOVUTUSSOPIMUS 1 LUOVUTTAJA Wirma Lappeenranta Oy (jäljempänä Yhtiö ) Y-tunnus: 1565217-5 Laserkatu 6 53850 Lappeenranta 2 LUOVUTUKSENSAAJA Lappeenrannan kaupunki (jäljempänä Kaupunki ) Y-tunnus 0162193-3

Lisätiedot

OSAKEYHTIÖÖN TEHTÄVÄT PÄÄOMANSIJOITUKSET. Raimo Immonen Senior advisor, professori

OSAKEYHTIÖÖN TEHTÄVÄT PÄÄOMANSIJOITUKSET. Raimo Immonen Senior advisor, professori OSAKEYHTIÖÖN TEHTÄVÄT PÄÄOMANSIJOITUKSET Raimo Immonen Senior advisor, professori Sijoitukset sidottuun tai vapaaseen omaan pääomaan Mitä vaihtoehtoja on sijoituksen kirjaamisessa taseeseen perustamisessa

Lisätiedot

6. Vuoden 2010 tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja tilintarkastuskertomuksen esittäminen

6. Vuoden 2010 tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja tilintarkastuskertomuksen esittäminen 1 KUTSU VARSINAISEEN YHTIÖKOKOUKSEEN Interavanti Oyj:n osakkeenomistajat kutsutaan varsinaiseen yhtiökokoukseen, joka pidetään tiistaina 8.3.2011 kello 10.00 alkaen yhtiön toimistossa osoitteessa Mannerheimintie

Lisätiedot

Taseen osoittaman voiton käyttäminen ja osingonmaksusta päättäminen

Taseen osoittaman voiton käyttäminen ja osingonmaksusta päättäminen Taseen osoittaman voiton käyttäminen ja osingonmaksusta päättäminen ehdottaa yhtiökokoukselle, että yhtiö jakaa osinkoa 0,22 euroa osakkeelta. Osinkoa jaetaan osakkeenomistajalle, joka osingonmaksun täsmäytyspäivänä

Lisätiedot

ASUNTO-OSAKEYHTIÖ AHTOLA YHTIÖJÄRJESTYS. ASUNTO-OY AHTOLA 1 (6) Kaupparekisterin rekisteröimä Toiminimi

ASUNTO-OSAKEYHTIÖ AHTOLA YHTIÖJÄRJESTYS. ASUNTO-OY AHTOLA 1 (6) Kaupparekisterin rekisteröimä Toiminimi ASUNTO-OY AHTOLA 1 (6) ASUNTO-OSAKEYHTIÖ AHTOLA YHTIÖJÄRJESTYS 1 Toiminimi Yhtiön toiminimi on Asunto-Oy Ahtola ja kotipaikka Helsingin kaupunki. 2 Toimiala Yhtiön toimialana on omistaa ja hallita tonttia

Lisätiedot

evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta

evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta EDUSKUNNAN VASTAUS 108/2005 vp Hallituksen esitys laiksi evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi

Lisätiedot

***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA

***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Konsolidoitu lainsäädäntöasiakirja 5.7.2012 EP-PE_TC1-COD(2011)0902 ***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 5. heinäkuuta 2012 Euroopan parlamentin

Lisätiedot

HE 112/1996 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kiinteistörekisterilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 112/1996 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kiinteistörekisterilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 112/1996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kiinteistörekisterilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kiinteistörekisterilakia siten, että kiinteistötunnuksen

Lisätiedot

Kokoukseen ilmoittautuneiden vastaanottaminen ja äänilippujen jako sekä kahvitarjoilu alkavat kokouspaikalla klo 9.

Kokoukseen ilmoittautuneiden vastaanottaminen ja äänilippujen jako sekä kahvitarjoilu alkavat kokouspaikalla klo 9. 1 (5) KUTSU YIT OYJ:N YLIMÄÄRÄISEEN YHTIÖKOKOUKSEEN YIT Oyj:n osakkeenomistajat kutsutaan ylimääräiseen yhtiökokoukseen, joka pidetään maanantaina 17. päivänä kesäkuuta 2013 klo 10 Finlandia-talon kongressisiiven

Lisätiedot

KALASATAMAN PALVELU 2 OY:N YHTIÖJÄRJESTYS. 1 Yhtiön toiminimi ja kotipaikka

KALASATAMAN PALVELU 2 OY:N YHTIÖJÄRJESTYS. 1 Yhtiön toiminimi ja kotipaikka KALASATAMAN PALVELU 2 OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 Yhtiön toiminimi ja kotipaikka 2 Yhtiön toimiala 3 Osakkeet Yhtiön toiminimi on Kalasataman Palvelu 2 Oy, ruotsiksi Fiskehamnens Service 2 Ab ja kotipaikka Helsinki.

Lisätiedot

DNA OYJ VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 2017

DNA OYJ VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 2017 1 (5) DNA OYJ VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 2017 Hallituksen ehdotukset ja osakkeenomistajien nimitystoimikunnan ehdotus hallituksen kokoonpanoksi ja palkkioiksi varsinaiselle yhtiökokoukselle 2017 2 (5) Hallituksen

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 7.11.2016 Taltionumero 4668 Diaarinumero 2984/3/15 1 (6) Asia Valittaja Kunnallisasiaa koskeva valitus Hämeenkyrön kunnanhallitus Päätös,

Lisätiedot

VAKUUTUSOSAKEYHTIÖ HENKI-FENNIAN HYVÄÄ HALLINNOINTI- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄÄ SEKÄ HYVÄÄ HALLINTOTAPAA KOSKEVA OHJEISTUS 1 (5)

VAKUUTUSOSAKEYHTIÖ HENKI-FENNIAN HYVÄÄ HALLINNOINTI- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄÄ SEKÄ HYVÄÄ HALLINTOTAPAA KOSKEVA OHJEISTUS 1 (5) VAKUUTUSOSAKEYHTIÖ HENKI-FENNIAN HYVÄÄ HALLINNOINTI- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄÄ SEKÄ HYVÄÄ HALLINTOTAPAA KOSKEVA OHJEISTUS 1 (5) 2 (5) Yleinen lähtökohta Corporate Governance (CG) -työryhmän vuonna 2003 julkaisemat

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN SÄÄSTÖPANKKISÄÄTIÖN SÄÄNNÖT. Säätiön nimi on Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiö ja sen kotipaikka on Lappeenranta.

ETELÄ-KARJALAN SÄÄSTÖPANKKISÄÄTIÖN SÄÄNNÖT. Säätiön nimi on Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiö ja sen kotipaikka on Lappeenranta. ETELÄ-KARJALAN SÄÄSTÖPANKKISÄÄTIÖN SÄÄNNÖT 1 Säätiön nimi ja kotipaikka Säätiön nimi on Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiö ja sen kotipaikka on Lappeenranta. 2 Säätiön tarkoitus Säätiön tarkoituksena on

Lisätiedot

Taseen osoittaman voiton käyttäminen ja osingonmaksusta päättäminen

Taseen osoittaman voiton käyttäminen ja osingonmaksusta päättäminen Taseen osoittaman voiton käyttäminen ja osingonmaksusta päättäminen ehdottaa yhtiökokoukselle, että yhtiö jakaa tilikaudelta 1.1.2015 31.12.2015 osinkoa 0,14 euroa osakkeelta. Osinkoa jaetaan osakkeenomistajalle,

Lisätiedot

Lappeenrannan toimitila-konsernin perustamiseen liittyvät toimenpiteet

Lappeenrannan toimitila-konsernin perustamiseen liittyvät toimenpiteet Kaupunginhallitus 166 03.04.2017 Kaupunginhallitus 186 10.04.2017 Lappeenrannan toimitila-konsernin perustamiseen liittyvät toimenpiteet 973/00.00.01.10/2015 KH 166 Valmistelija/lisätiedot: Strategia-

Lisätiedot

Turun seudun puhdistamo Oy:n yhtiöjärjestys. Turun seudun puhdistamo Oy:n yhtiöjärjestys

Turun seudun puhdistamo Oy:n yhtiöjärjestys. Turun seudun puhdistamo Oy:n yhtiöjärjestys Turun seudun puhdistamo Oy:n yhtiöjärjestys 1 Toiminimi ja kotipaikka Yhtiön toiminimi on Turun seudun puhdistamo Oy ja kotipaikka Turku. 2 Toimiala Yhtiön toimialana on jätevesien siirto ja puhdistus,

Lisätiedot

Laki. oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamisesta

Laki. oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamisesta Laki oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain (100/2013) 1 luvun 1 ja 6 luvun 6 sekä lisätään

Lisätiedot

LAPIN AMMATTIKORKEAKOULU OY:N OSAKASSOPIMUS

LAPIN AMMATTIKORKEAKOULU OY:N OSAKASSOPIMUS Sivu 1 / 4 LAPIN AMMATTIKORKEAKOULU OY:N OSAKASSOPIMUS 1. Osapuolet Tämän osakassopimuksen osapuolia ovat: 1) Lapin yliopisto, osoite PL 122, 96101 ROVANIEMI 2) Rovaniemen kaupunki, osoite PL 8216, 96101

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 1 HYVINVOINTIALAN LIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja paikka Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. Liitto on Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Lähiomaisen tai muun läheisen tai laillisen edustajan määritteleminen

Lähiomaisen tai muun läheisen tai laillisen edustajan määritteleminen Lähiomaisen tai muun läheisen tai laillisen edustajan määritteleminen 16.10.2007 Tutkimusasiamies Jari-Pekka Tuominen VSSHP/TUKIJA Lääketieteellisen tutkimuksen osalta taustalla lääketutkimusdirektiivi

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 65/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuloverolain 33 c :n, elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n sekä rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain 3 ja 3

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE klo ( 2 )

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE klo ( 2 ) OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 14.4.2000 klo 9.00 1 ( 2 ) OLVI OYJ:N VARSINAISEN YHTIÖKOKOUKSEN PÄÄTÖKSET Olvi Oyj jakaa 0,90 euroa osinkoa vuodelta 1999. Nykyiset hallituksen jäsenet valittiin uudelleen hallitukseen.

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.10.2012 COM(2012) 591 final 2012/0285 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS kalavarojen säilyttämisestä teknisten toimenpiteiden avulla Itämeren, Belttien

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Suurpellon jätehuolto Oy 30.11.2015 13:50:00 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 30.11.2015 Toiminimi: Suurpellon jätehuolto Oy Yritys- ja yhteisötunnus:

Lisätiedot

Vastikkeet taloyhtiössä

Vastikkeet taloyhtiössä Vastikkeet taloyhtiössä Kristel Pynnönen Apulaispäälakimies Suomen Kiinteistöliitto OSAKKEENOMISTAJAN VASTIKKEENMAKSUVELVOLLISUUS Asunto-osakeyhtiön erityispiirre Asoy:ssä pääasiallinen tulolähde Keskeinen

Lisätiedot

OLVI OYJ PÖRSSI-ILMOITUS 11.9.2001 1(1)

OLVI OYJ PÖRSSI-ILMOITUS 11.9.2001 1(1) OLVI OYJ PÖRSSI-ILMOITUS 11.9.2001 1(1) OLVI OYJ:N YHTIÖJÄRJESTYKSEN MUUTOS KAUPPAREKISTERIIN Olvi Oyj:n yhtiöjärjestyksen muutos on merkitty 4.9.2001 kaupparekisteriin. Olvi Oyj:n varsinainen yhtiökokous

Lisätiedot

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Asia C-540/03 Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Maahanmuuttopolitiikka Kolmansien maiden kansalaisten alaikäisten lasten oikeus perheenyhdistämiseen Direktiivi 2003/86/EY Perusoikeuksien

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN- HALLITUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ ESPOON KAUPUNGIN- HALLITUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ. Ehdotus kaupunginhallitus

ESPOON KAUPUNGIN- HALLITUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ ESPOON KAUPUNGIN- HALLITUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ. Ehdotus kaupunginhallitus ESPOON KAUPUNGIN- HALLITUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Valtuusto 8.12.2008 Voimaan 1.1.2009 Valtuusto 10.12.2012 Viimeksi muutettu Valtuusto 9.12.2013 Voimaan 1.1.2014 3 Kaupunginhallituksen tehtävät ja Kaupunginhallitus

Lisätiedot

I Johdanto 1. 1. Mistä corporate governancessa on kysymys 1 2. Corporate governancen kohde 7 3. Teoksen rakenne 11. II Perustaminen 13

I Johdanto 1. 1. Mistä corporate governancessa on kysymys 1 2. Corporate governancen kohde 7 3. Teoksen rakenne 11. II Perustaminen 13 Sisällys Alkusanat v Sisällys vii Lyhenteet xv I Johdanto 1 1. Mistä corporate governancessa on kysymys 1 2. Corporate governancen kohde 7 3. Teoksen rakenne 11 II Perustaminen 13 1. Lähtökohdat 13 1.1.

Lisätiedot

Turun seudun puhdistamo Oy:n osakeanti, yhtiösopimuksen hyväksyminen ja yhtiöjärjestyksen

Turun seudun puhdistamo Oy:n osakeanti, yhtiösopimuksen hyväksyminen ja yhtiöjärjestyksen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 682/14.05.01/2013 287 Turun seudun puhdistamo Oy:n osakeanti, yhtiösopimuksen hyväksyminen ja yhtiöjärjestyksen päivittäminen Kaupunginjohtaja Ari Korhonen: Turun

Lisätiedot

Hallituksen ehdotus koskien taseen osoittaman voiton käyttämistä, osingonmaksua sekä hallituksen valtuutusta päättämään lisäosingon jakamisesta

Hallituksen ehdotus koskien taseen osoittaman voiton käyttämistä, osingonmaksua sekä hallituksen valtuutusta päättämään lisäosingon jakamisesta Hallituksen ehdotus koskien taseen osoittaman voiton käyttämistä, osingonmaksua sekä hallituksen valtuutusta päättämään lisäosingon jakamisesta Tilinpäätöksen 31.12.2015 mukaan emoyhtiön jakokelpoiset

Lisätiedot

Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pekka Luoto

Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pekka Luoto OULUN LÄÄNIN KIINTEISTÖYHDISTYS Hyvän asumisen puolesta Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys 3.3. 2011 Pekka Luoto Uusi asunto-osakeyhtiölaki tuli voimaan 1.7 2010 Muun muassa: Kunnossapitotarveselvitys

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto Oy Porvoon Vesitorninmäki 06.08.2016 14:35:02 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 06.08.2016 Toiminimi: Asunto Oy Porvoon Vesitorninmäki Yritys-

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus rahoitus- ja vakuutusryhmittymän vakavaraisuuden laskemisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetun lain (699/2004)

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto-Oy Säästöpurje 19.03.2015 16:26:25 1(14) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 19.03.2015 Toiminimi: Asunto-Oy Säästöpurje Yritys- ja yhteisötunnus:

Lisätiedot

annetun lain muuttamisesta sekä Laki ulkomailla suoritettujen komeakouluopintojen tuottamasta vimakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta

annetun lain muuttamisesta sekä Laki ulkomailla suoritettujen komeakouluopintojen tuottamasta vimakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta EV 35/1997 vp - HE 248/1996 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi ulkomailla suoritettujen komeakouluopintojen tuottamasta vimakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta sekä Euroopan talousalueen

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONNAN AJANKOHTAISSEMINAARI KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTOKSET Päätöksenteko, kustannusvastuu ja kunnossapitovastuu asoy:ssä

RAKENNUSVALVONNAN AJANKOHTAISSEMINAARI KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTOKSET Päätöksenteko, kustannusvastuu ja kunnossapitovastuu asoy:ssä RAKENNUSVALVONNAN AJANKOHTAISSEMINAARI 2.12.2014 KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTOKSET Päätöksenteko, kustannusvastuu ja kunnossapitovastuu asoy:ssä Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari HUONEISTON KÄYTTÖTARKOITUS

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.1.2017 COM(2017) 2 final 2017/0006 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Ranskalle tehdä Sveitsin kanssa sopimus, joka sisältää direktiivin 2006/112/EY

Lisätiedot

Huhtamäki Oyj:n varsinainen yhtiökokous

Huhtamäki Oyj:n varsinainen yhtiökokous Huhtamäki Oyj:n varsinainen yhtiökokous Aika: 24.4.2014 klo 13.00 Paikka: Läsnä: Finlandia-talon kongressisiipi, Mannerheimintie 13 e, Helsinki Kokouksessa olivat läsnä tai edustettuina kokouksessa vahvistetusta

Lisätiedot

NURMINEN LOGISTICS OYJ PÖYTÄKIRJA No 1/2014

NURMINEN LOGISTICS OYJ PÖYTÄKIRJA No 1/2014 NURMINEN LOGISTICS OYJ PÖYTÄKIRJA No 1/2014 VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS Aika: Paikka: Läsnä: Tiistaina 8.4.2014 klo 13.00 alkaen Satamakaari 24, 00980 Helsinki Pöytäkirjan liitteenä 1 olevan ääniluettelon

Lisätiedot

KONE OYJ:N OPTIO-OIKEUKSIEN 2007 EHDOT

KONE OYJ:N OPTIO-OIKEUKSIEN 2007 EHDOT KONE OYJ:N OPTIO-OIKEUKSIEN 2007 EHDOT KONE Oyj:n hallitus (hallitus) on 5.12.2007 päättänyt optio-oikeuksien antamisesta KONE Oyj:n (yhtiö) ja sen tytäryhtiöiden (KONE-konserni) avainhenkilöille sekä

Lisätiedot

Osakeyhtiö I yleiset opit

Osakeyhtiö I yleiset opit Osakeyhtiö I yleiset opit Jukka Mähönen Seppo Villa TALENTUM Helsinki 2015 3., uudistettu painos Copyright 2015 Talentum Media Oy ja tekijät Yhteistyössä Lakimiesliiton Kustannus Kansi: Outi Pallari Taitto:

Lisätiedot

muutos johtuvat Euroopan unionin neuvoston direktiivin muuttamisesta. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä lokakuuta 1999.

muutos johtuvat Euroopan unionin neuvoston direktiivin muuttamisesta. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä lokakuuta 1999. HE 13/1999 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi luvanvaraisesta

Lisätiedot

Hallituksen ehdotus koskien taseen osoittaman voiton käyttämistä, osingonmaksua sekä hallituksen valtuutusta päättämään lisäosingon jakamisesta

Hallituksen ehdotus koskien taseen osoittaman voiton käyttämistä, osingonmaksua sekä hallituksen valtuutusta päättämään lisäosingon jakamisesta Hallituksen ehdotus koskien taseen osoittaman voiton käyttämistä, osingonmaksua sekä hallituksen valtuutusta päättämään lisäosingon jakamisesta Tilinpäätöksen 31.12.2014 mukaan emoyhtiön jakokelpoiset

Lisätiedot