Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 394/2012 vp Henkilömäärien siirtyminen työterveydenhuollosta julkisen terveydenhuollon piiriin Eduskunnan puhemiehelle Sujuvalla tietojen siirrolla työterveyshuollon ja julkisen terveydenhuollon välillä on entistä tärkeämpi rooli, kun niin kutsutut suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle jäädessään työterveyshuollosta julkisen terveydenhuollon piiriin. Palvelun turvaamiseksi on tärkeää, että tiedonsiirto toimii ongelmitta. Työterveydenhuollosta julkiseen terveydenhuoltoon siirtyvä asiakas saattaa etenkin ensikäynnillä kohdata ongelmia riittämättömän tiedonsiirron ja joustamattomien hoitokäytäntöjen kanssa. Asiakkailta on tullut palautetta, että tiukasti määritelty hoitoaika ei ole ollut riittävä asiakkaan ja lääkärin ensitapaamisessa. Aika ei ole riittänyt käymään läpi vuosikymmenten sairauskertomusta tai kontrollikäyntien sopimista seurattavista asioista, jolloin asiakasta on ohjeistettu varaamaan uusi aika kuukausien päähän. Potilastiedoista on myös esimerkiksi saattanut puuttua tieto lähiomaisesta, eikä sitä ole työterveyshuollosta siirtyneen eläkeläisen ensikäynnilläkään kysytty ja täydennetty tietoihin. Parannusehdotuksena on esitetty esimerkiksi valmista kysymyslistaa ensikäynnille, kutsumenettelyä sekä sähköisesti että painettuna saatavilla olevaa ohjeistusta oman terveysaseman ja päivystyksen toimintatavoista ym. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Miten julkisessa terveydenhuollossa on varauduttu työterveyshuollosta siirtyvien suurten henkilömäärien hoitotarpeisiin, onko kehitetty valtakunnallisia toimintaohjeita esimerkiksi suosittelemalla normaalistandardia pitempää ensikäyntiä, kartoituksen tekoa kysymyslistan avulla, kutsumenettelyä tai muita siirtymää sujuvoittavia toimenpiteitä, ja toimiiko sähköinen tiedonsiirto terveydenhuollon yksiköiden välillä? Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 2012 Katri Komi /kesk Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Katri Komin /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 394/2012 vp: Miten julkisessa terveydenhuollossa on varauduttu työterveyshuollosta siirtyvien suurten henkilömäärien hoitotarpeisiin, onko kehitetty valtakunnallisia toimintaohjeita esimerkiksi suosittelemalla normaalistandardia pitempää ensikäyntiä, kartoituksen tekoa kysymyslistan avulla, kutsumenettelyä tai muita siirtymää sujuvoittavia toimenpiteitä, ja toimiiko sähköinen tiedonsiirto yksiköiden välillä? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Julkisen vallan on vastattava riittävien terveyspalvelujen järjestämisestä niin, että ihmiset saavat tarvitsemansa palvelut yhdenvertaisesti riippumatta asuinpaikastaan, varallisuudestaan tai muista syistä. Lainsäädännön uudistamisessa tärkein yksittäinen hanke on ollut terveydenhuoltolaki. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteinen sisältölaki tuli voimaan toukokuussa Terveydenhuoltolain mukaisissa alueellisissa terveydenhuollon järjestämissuunnitelmissa sovitaan yhteistyöstä potilaiden hoitoon liittyen. Siinä on mahdollista sopia muun muassa terveyskeskuksen ja työterveyshuollon yhteistyöstä henkilöiden eläköityessä tai jäädessä työttömäksi. Työterveyslaitoksen SEITTI-hankkeessa on kehitetty työterveyshuollon hyviä yhteistyökäytäntöjä. Jatkossa toimintaa kohdennetaan erityisesti työterveyshuollon ja perusterveydenhuollon yhteistyöhön, jossa on mahdollista kehittää uusia yhteistyömuotoja terveyskeskuksen ja työterveyshuollon välille henkilöiden siirtyessä potilaiksi järjestelmästä toiseen. Terveydenhuoltolain (1326/2010) 24 :n mukaan potilaan hoidon ja kuntoutuksen toteutukselle on tarvittaessa laadittava hoito- ja kuntoutussuunnitelma. Lain 8 :n mukaan kunnan perusterveydenhuollon on vastattava potilaan hoidon kokonaisuuden yhteensovittamisesta, jollei siitä muutoin erikseen sovita. Suunnitelman laatiminen on tärkeää esimerkiksi pitkäaikaissairaan henkilön eläköityessä. Maastamme on puuttunut terveys- ja hoitosuunnitelman yhtenäinen tietorakenne. Sosiaalija terveysministeriö antoi Terveyden- ja hyvinvoinnin laitokselle tehtäväksi laatia kansallinen rakenne terveys- ja hoitosuunnitelmalle. Kansallinen rakenne on laadittu yhteistyössä kentän toimijoiden kanssa ja hyväksytty kansallisen koodistopalvelimen johtoryhmässä sekä julkistettu marraskuussa Rakenne on yhteinen koko terveydenhuollolle, mukaan lukien työterveyshuolto. Suunnitelma laaditaan potilaan ja terveydenhuollon ammattihenkilön/henkilöiden yhteistyönä. Usein huolellisen terveys- ja hoitosuunnitelman laatiminen vie aikaa jopa pari tuntia. Henkilön siirtyessä työterveyshuollosta terveyskeskuksen vastuulle työterveyshuollon tiedot ja henkilön ajankohtaiset terveystiedot muodostavat pohjan terveys- ja hoitosuunnitelmalle. Valtioneuvoston asetus 1484/2001, joka koskee hyvää työterveyshuoltokäytäntöä, on paraikaa uudistettavana. Luonnoksen 12 huomioidaan terveyden ja työkyvyn ylläpitämiseksi laadittava suunnitel- 2

3 Ministerin vastaus KK 394/2012 vp Katri Komi /kesk ma ja jatkotoimiin ohjaaminen työsuhteen päättyessä. Terveys- ja hoitosuunnitelman käyttöönoton tueksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on laatinut Käyttäjän oppaan ja lisäksi on laadittu terveydenhuollon ammattihenkilöille suunnattuja kirjoituksia sekä toteutettu koulutuksia, joissa muun muassa korostetaan riittävän ajan käyttöä suunnitelman laatimisessa. Potilasasiakirja-asetuksen 10 :ssä säädetään potilasasiakirjoihin sisällytettävistä perustiedoista. Perustiedot ovat potilasta sekä hoidon antajaa ja sen antamisajankohtaa koskevia hallinnollisluonteisia tietoja. Potilasasiakirjoista tulee ilmetä muun muassa potilaan ilmoittaman lähiomaisen tai muun yhteyshenkilön nimi, mahdollinen sukulaisuussuhde ja yhteystiedot. Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee opasta potilasasiakirjojen laatimisesta ja käsittelystä. Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut huhtikuussa 2011 ohjeen terveyskeskuksille välittömästä yhteydensaannista. Ohjeen mukaan terveyskeskuksen toimipaikoissa ja terveyskeskuksen Internet-sivuilla sekä terveyskeskuksen käyttämissä muissa tietokanavissa on tarpeen olla selkeät ja ajantasaiset ohjeet väestölle siitä, miten terveyskeskukseen saa yhteyden. Väestölle suunnattujen ohjeiden on syytä sisältää ainakin terveyskeskuksen aukioloajat, ohjeet päivystykseen hakeutumisesta, yhteystiedot ja tietoa toimintatavoista. Tällä hetkellä sähköinen tiedonsiirto terveydenhuollon yksiköiden välillä toimii puutteellisesti. Sähköistä tiedonsiirtoa helpottaa tulevaisuudessa kansallinen sähköinen arkisto. Sähköisen potilastiedon arkistoa (earkisto) kehitetään terveydenhuollon organisaatioiden käyttöön. Se toimii aktiivisesti käytössä olevana tietojärjestelmänä, ja tarjoaa lisäksi mahdollisuuden keskitettyyn sähköiseen potilastietojen arkistointiin ja tietojen pitkäaikaiseen säilyttämiseen. Sillä on myös keskeinen rooli tietojen välittämisessä terveydenhuollon organisaatioiden ja toimintayksiköiden kesken. Potilastiedot arkistoidaan teknisesti yhtenevässä muodossa, mikä mahdollistaa tietojen siirrettävyyden järjestelmästä toiseen ja parantaa tietojen saatavuutta potilaan hoitoon osallistuvissa toimintayksiköissä. Sähköisen potilastiedon arkistointi-palveluiden käyttöönotto tapahtuu voimassa olevan lain mukaan julkisessa terveydenhuollossa mennessä. Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 2012 Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 394/2012 rd undertecknat av riksdagsledamot Katri Komi /cent: Hur har man inom den offentliga hälsovården förberett sig för vårdbehovet hos den stora grupp människor som överförs från företagshälsovården, har man utvecklat nationella anvisningar till exempel genom att rekommendera ett första besök som är längre än normalstandard, kartläggning, kallning eller andra åtgärder som förenklar övergången och fungerar den elektroniska informationsöverföringen mellan enheterna? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Den offentliga makten skall svara för att ordna tillräckliga hälsovårdstjänster så att människor erhåller de tjänster de behöver på ett jämlikt sätt oberoende av var de är bosatta, förmögenhet eller andra faktorer. Då lagstiftningen förnyats har det viktigaste enskilda projektet varit hälso- och sjukvårdslagen. Den gemensamma lagen för primärvården och den specialiserade sjukvården trädde i kraft i maj I planeringen av den regionala hälsooch sjukvården enligt hälso- och sjukvårdslagen kommer man överens om samarbete i vården av patienter. Det är möjligt att avtala om bland annat samarbete mellan hälsovårdscentraler och företagshälsovården då en person går i pension eller blir arbetslös. Arbetshälsoinstitutets SEITTI-projekt har utvecklat goda samarbetsrutiner för företagshälsovården. I fortsättningen riktas verksamheten speciellt mot samarbete mellan företagshälsovården och primärvården, där det är möjligt att utveckla nya samarbetsformer mellan hälsovårdscentraler och företagshälsovården då en person överförs som patient från ett system till ett annat. Enligt 24 i hälso- och sjukvårdslagen (1326/2010) skall man vid behov upprätta en vård- och rehabiliteringsplan för genomförandet av patientens vård och rehabilitering. Enligt 8 i lagen skall kommunens primärvård ansvara för samordningen av den samlade vården av en patient, om inte något annat särskilt avtalats. Upprättandet av en plan är viktigt till exempel då en långtidssjuk person pensioneras. Vårt land har saknat en enhetlig datastruktur för hälso- och vårdplanering. Social- och hälsovårdsministeriet gav Institutet för hälsa och välfärd i uppgift att upprätta en nationell struktur för hälso- och vårdplaner. Den nationella strukturen har upprättats i samarbete mellan de som är aktiva på fältet och har godkänts i ledningsgruppen för den nationella kodtjänsten samt offentliggjordes i november Strukturen är gemensam för hela hälso- och sjukvården, inklusive företagshälsovården. Planen upprättas i samarbete mellan patienten och yrkesutbildade personer inom hälso- och sjukvården. Det krävs ofta upp till ett par timmar för att upprätta en omsorgsfull hälso- och vårdplan. Då personen överförs från företagshälsovården till hälsovårdscentralens ansvar bildar företagshälsovårdens data och personens aktuella hälsodata en grund för hälso- och vårdplanen. Statsrådets förordning 1484/2001 om principerna för god företagshälsovårdspraxis förnyas som 4

5 Ministerns svar KK 394/2012 vp Katri Komi /kesk bäst. I 12 i förslaget betonas att en plan för att upprätthålla hälsa och arbetsförmåga ska upprättas och anvisningar om fortsatta åtgärder efter att arbetsförhållandet tagit slut skall ges. För att stödja ibruktagandet av hälso- och vårdplaner har Institutet för hälsa och välfärd utarbetat Instruktioner för användaren och dessutom har man utarbetat olika dokument riktade till yrkesverksamma inom hälso- och sjukvården samt genomfört utbildningar, där man bland annat understryker att använda tillräckligt med tid då man utarbetar planen. I 10 i förordningen om journalhandlingar anges de basuppgifter som skall ingå i patientjournaler. Basuppgifterna består av information av förvaltningsnatur om patienten och vårdgivaren och vårdtidpunkten. I patientjournalen skall ingå bland annat namnet på en nära anhörig eller någon annan kontaktperson som patienten uppgett, samt eventuellt släktskapsförhållande och kontaktinformation. Social- och hälsovårdsministeriet förbereder en guide för upprättandet av patientjournaler. Social- och hälsovårdsministeriet har i april 2011 publicerat en anvisning om omedelbar kontakt till hälsovårdscentraler. Enligt anvisningen skall det på hälsovårdscentralens verksamhetsställen och på hälsovårdscentralens Internetsidor samt andra informationskanaler som hälsocentralen använder finnas tydliga och aktuella anvisningar för medborgarna om hur man får kontakt med hälsovårdscentralen. I anvisningarna för medborgarna är det skäl att inkludera åtminstone hälsovårdscentralens öppettider, instruktioner om hur man kontaktar jouren, kontaktinformation och information om verksamhetssätt. I detta nu fungerar den elektroniska informationsöverföringen mellan enheterna inom hälsooch sjukvården bristfälligt. Den elektroniska informationsöverföringen underlättas i framtiden av ett nationellt elektroniskt arkiv. Ett elektroniskt arkiv för patientjournaler (earkisto) utvecklas för organisationerna inom hälso- och sjukvården. Det fungerar som en databas i aktivt bruk och erbjuder dessutom en möjlighet till centraliserad elektronisk arkivering av patientinformation och långtidsförvaring av information. Arkivet har också en central roll vid informationsöverföring mellan organisationer och enheter inom hälso- och sjukvården. Patientinformationen arkiveras i en tekniskt enhetlig form, vilket möjliggör överföring av data mellan olika system och förbättrar åtkomsten av information för de enheter som deltar i vården av patienten. Arkivtjänsterna för elektronisk patientinformation tas i bruk inom offentlig hälsovård enligt den ikraftvarande lagen senast Helsingfors den 1 juni 2012 Omsorgsminister Maria Guzenina-Richardson 5