Diginatiivit haastavat työelämässä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Diginatiivit haastavat työelämässä"

Transkriptio

1 Diginatiivit haastavat työelämässä Henkilöstöjohdon ryhmä HENRY ry Me haluamme elämältä muutakin, kuin rahaa ja työn kautta saavutettua menestystä, arvostamme elämää tuottavuuden ulkopuolella. Meidät on arvioitu laiskoiksi työntekijöiksi, jotka odottelevat taivaalta tippuvia palkintoja. Meidät tullaan tässä maailmassa palkkaamaan työhön, josta palkkiona jätämme jälkeemme tuleville sukupolville mahdollisuuden nähdä elämä muutenkin kuin tuottavuuden ikeessä. Hyvän elämän tiedostaminen on saavutus, johon nyt jo ikääntyvät sukupolvet eivät ole koskaan päässeet. Voi olla, että vuosikymmeniä sitten heillä ei ollut siihen varaa. Se ei kuitenkaan anna oikeutta arvostella nuorisoa. Olisivat iloisia, että maailma on menossa eteenpäin ja hyvään suuntaan. (Kauppalehden uutisblogeja ) Diginatiivit ovat syntyneitä ja heistä käytetään myös nimityksiä Y-sukupolvi, digiajan natiivit l. diginatiivit ja millenniaalit. Heidän kuvataan olevan, kiihkeitä, kärsimättömiä, nopeita, kykenemättömiä sietämään epäonnistumisia, omiin kykyihin luottavia, yrittäjähenkisiä, tietoteknisesti osaavia, verkostoitumistaitoisia, ympäristötietoisia ja vastuullisia, vapaaaikaa arvostavia ja kavereiden kanssa viihtyviä. He ovat yltäkylläisen, urbaanin ja globaalin markkina- ja mediakulttuurin kasvatteja, jotka elävät globaalissa maailmassa. He ovat siirtymässä parhaillaan työelämään ja heidän odotuksensa työstä, johtamisesta ja työyhteisön toiminnasta ja poikkeavat aikaisempien sukupolvien odotuksista. Diginatiiville on tärkeää saada toimia omalla tavallaan, työskennellä samanhenkisten työkavereiden kanssa ja työn(kin) olisi oltava hauskaa ja jännittävää. Omat kehittymismahdollisuudet ovat tärkeitä. Työelämä ja ura ovat oman minän toteuttamisen jatkeita. Elämää ei rakenneta uran varaan jos työpaikka menee, luotetaan, että joku ottaa aina kiinni. Työnantajaan ei sitouduta, koska työnantajakaan ei sitoudu työntekijään ja sitoudutaan vain hetkeksi, työttömyys ei ole häpeä: lopputilin ottaminen voi olla parempi vaihtoehto tylsälle työlle, työpaikalla on oltava kivaa, mukava esimies ja hyvä ilmapiiri, raha ei ole motivoiva tekijä, vaan tyydytyksen saaminen omasta osaamisesta pitää tuntua hyvältä, palautteen saaminen sekä esimieheltä että työkavereilta on tärkeää ja vastuullisia tehtäviä on saatava nopeasti. Diginatiivista tulee olla kiinnostunut kokonaisena ihmisenä, ei pelkkänä työntekijänä. Työyhteisössä on tiedettävä, mistä asioista diginatiivi motivoituu ja millainen on hänelle ihanteellinen työympäristö. Diginatiiville tulee luoda joustoja työaikoihin ja työn tekemisen tapoihin sekä mahdollistaa se, että työ tuottaa lisäarvoa hänen elämäänsä. On osattava kunnioittaa, kuunnella, välittää, innostaa, valmentaa ja kehittää laumasieluisia individualisteja. Hänen kanssaan on osattava olla samalla viivalla. Netti on opettanut Y-sukupolven kyseenalaistamaan kaiken tiedon. Siksi toimitusjohtajan palaveripuheita ei välttämättä uskota, koska opiskelijakaveri sanoi, että japanilaisfirmassa yritettiin samaa viime viikolla, eikä se toiminut. Pidä siis varasi työpaikalla, jos olet syntynyt ennen vuotta Uusi sukupolvi haluaa yletä, eikä jää odottelemaan, jos ylennysjärjestyksessä seuraava henkilö jarruttaa urakehitystä. Pirkko-Liisa Vesterinen, Dosentti, KT, Johtamistaidon Opisto JTO, Jyväskylä Keski-Suomen aluejaoksen vetäjä TÄSSÄ NUMEROSSA: Pääkirjoitus... 1 Huomisen johtaminen... 2 Vuoden paras HR Gradu valittu... 3 Henkilöstötekokilpailuun ennätysmäärä hakemuksia... 4 HENRY -tilaisuudet, tietoiskut ja yrityskäynnit... 4 Muut tilaisuudet... 6 Aluejaokset... 6 Kansainvälisiä konferensseja ja kokoontumisia... 7 Väitöksiä, tutkimuksia ja selvityksiä... 7 Uutta kirjallisuutta...12 Mukava tietää...14 Tapahtumakalenteri...14 Uudet jäsenet...15 HENRY tiedottaa...16 HENRYn toimiston yhteystiedot...16 HENRY RY:N JÄSENTIEDOTE/LOKAKUU

2 Huomisen johtaminen - Wanha Satama HENRYn vuoden päätapahtuma Uudista ja Uudistu messut kokosi taas runsaan joukon henkilöstöammattilaisia sekä henkilöstöasioista kiinnostuneita Helsingin Wanhaan Satamaan. Messujen aikana rekisteröitiin yli 3300 vierailua - monet kävivät messuilla molempina päivinä. Kokoustiloissa oli mahdollista kuulla herätteleviä esityksiä, tutustua henkilöstötyön avuksi suunniteltuihin työkaluihin, arjen työhön uutta perspektiiviä antaviin tutkimustuloksiin ja selata oman ammatillisen kehittymisen tueksi julkaistua kirjallisuutta. Ajatusmalleja ja visioita tapahtumasta mukana vietäväksi saivat niin yritysjohto, HR-konkarit kuin henkilöstötehtäviin hiljakkoin tulleet. Laajaa kontaktipintaa alan parhaisiin palvelutarjoajiin sekä tuotekehityksen viimeisimpiin saavutuksiin sai luontevasti ja helposti yhden katon alta. Käytävillä ja kahviloissa oli havaittavissa jälleennäkemisen riemua, kun vanhat ystävät kohtasivat kollegiaalisen rennossa ilmapiirissä: Uudista ja Uudistu on verkostoitumispaikkana vertaansa vailla. 94,5% haastatelluista kävijöistä olikin valmis suosittelemaan Uudista ja Uudistu tapahtumaa kollegoille, esimiehelle tai alaiselle. Kiitämme tapahtuman pääkumppaneita Helsingin Sanomia, oikotie.fi:ta ja Skillnet Oy:tä panostuksesta tapahtuman onnistumiseen. Seminaarejamme tukivat Mehiläinen, Silta ja Johtamistaidon Opisto JTO. Viestinnässä saimme merkittävää apua Suomen AMT:lta, T-Medialta sekä päämediakumppaniltamme Faktalta, josta olemme kiitollisia. Mutta ilman innostuneita näytteilleasettajia sekä messuilla käyneitä aktiivisia henryläisiä emme olisi tavoittaneet Uudista ja Uudistu messujen omaleimaista tunnelmaa kiitokset kuuluvat myös teille! Uudista ja Uudistu 2009 tapahtuman parhaimmaksi messuosastoksi äänestettiin Smartum Oy:n osasto numero B40. Kilpailuun osallistuneiden kesken arvottujen kirjapalkintojen voittajat löydät kotisivuiltamme onneksi olkoon voittajille! Palaute ja tapahtuman esitysmateriaalit Lokakuun ajan keräämme messuja koskevaa tilasto- ja palautetietoa, johon palaamme seuraavassa jäsentiedotteessa yksityiskohtaisemmin. Mediayhteistyökumppanimme Talentumin avulla taltioimme Helsingin kauppakorkeakoulun professori Liisa Välikankaan seminaaripuheenvuoron Innovaatioiden johtaminen tie tulevaisuuteen. HENRYn kuluvan toimintavuoden yksi tavoite on internetin ja HR-portaalin interaktiivisuuden lisääminen. Videokooste on samalla pilotti, jolla testaamme 2 HENRY RY:N JÄSENTIEDOTE/LOKAKUU 2009

3 jäsenten kiinnostusta, joten toivomme henryläisiltä palautetta HENRYn kotisivujen palautekanavan kautta. Palaamme lähiaikoina siihen, milloin esityksen voi katsoa HENRYn kotisivuilta. Uudista ja Uudistu 2009 tapahtumien muut esitysmateriaaleihin ja referaatteihin voi tutustua osoitteessa: > Uudista ja Uudistu >Seminaariaineistoja, Tietoiskuaineistoja. Uudista ja Uudistu tapahtuma uudistuu ja siirtyy Finlandia-taloon 2011 Uudista ja Uudistu messuilla tapaamme seuraavan kerran syyskuussa Jätämme nyt myös hieman haikeina jäähyväiset Wanhalle Satamalle ja sen osaavalle järjestelytiimille, jota kiitämme erinomaisesta yhteistyöstä menneinä vuosina. Messujen nimi velvoittaa, ja uudistuaksemme siirrymme yhdeksänsien messujen myötä laajentuneeseen Finlandia-taloon Töölönlahden rannalle. Messuihin on vielä kaksi vuotta, joten sitä ennen on syytä kerrata seuraavan ammattitapahtuman yksityiskohdat. HEN- RYn ensi vuoden ykköstapahtuma on HENRY Foorumi Hotel Crowne Plazassa merkitse päivä jo alustavasti kalenteriisi. Vuoden 2009 paras HR Gradu valittu Henkilöstöjohdon ryhmä - HENRY ry järjesti neljännen kerran kilpailun henkilöstöjohtamisen alalta tehdyn pro gradu -tutkimuksen palkitsemiseksi. Osallistuvien töiden teemat voivat liittyä esim. työhyvinvointiin, johtamiseen, juridiikkaan, palkitsemiseen tai strategiaan. Kriteereinä ovat tutkimuksen innovatiivisuus, uusi ja tuore näkökulma alan keskusteluun, laadukas tutkimuksen toteutus sekä tulosten hyödynnettävyys henkilöstöjohtamisen näkökulmasta. Arviointiryhmä valitsi Vuoden parhaaksi HR-Graduksi PsM Hanna Tuovisen Auttajaroolin etsiminen ja ammatillinen selviytyminen työpaikkakiusaamisen selvittelytyössä. Työ valmistui syksyllä 2008 Joensuun yliopiston psykologian laitoksella. Tutkielman tavoitteena oli tarkastella työpaikkakiusaamisilmiöitä ammattiauttajan näkökulmasta. Tutkimusongelmiksi Hanna Tuovinen oli valinnut auttajien tulkinnat työpaikkakiusaamisen syistä, auttajan omat roolit varsinaisessa selvitys- ja interventiotyössä sekä auttamistyön paineenhallintakeinot. Toimiessaan selvittelytyön asiantuntijoina ammattiauttajat tasapainoilevat erilaisten ristiriitaistenkin rooliodotusten ja -valintojen välimaastossa. Tutkimusaineiston haastateltavat kokivat työpaikkakiusaamisen selvittelytyön haastavana, raskaana sekä omaa jaksamista koettelevana työnä. Tämän tutkimuksen perusteella voidaankin todeta, että kiusaamiskonfliktista kärsii yksilötasolla myös ulkopuolinen auttajataho. Hanna Tuovisen viitekehys ja tutkimus on poikkeuksellisen ansiokas sekä teoreettisesti että käytännöllisesti. Työn metodologiset perustelut, tiedonkeruu strukturoiduin haastatteluin sekä hermeneuttisen lähestymistavan tieteenfilosofiset lähtökohdat, metaforat ja niiden luokittelu, ovat tasoltaan pro gradu tutkimuksissa harvinaisia. Metaforat pystyvät välittämään auttajien tulkitsemien merkitysten sävyjä, joita muuten on vaikea esittää. Tuomaristo piti työn vahvuutena hyvin ajankohtaista ja työyhteisöjä laajasti kiinnostavaa aihetta, jota on tutkittu uudesta näkökulmasta. Tutkimustulokset lisäävät myös empiiristä tietoa työpaikkakiusaamisesta. Vaikean tutkimusaiheen aineiston esittämistyyli on selkeä ja johdonmukainen, ja kokonaisuudessaan Hanna Tuovisen Pro Gradu on hyvin perusteellisesti ja laadukkaasti toteutettu tutkimus. Kaksi muuta finalistia olivat: Hannamari Kosonen: Yrityksen kasvustrategian ristiriidat Helsingin yliopisto, Käyttäytymistieteellinen tiedekunta, kasvatustieteen laitos Ville Toikka: Osaamisen kehittäminen talouspalvelukeskuksessa Case FTS Financial Services Oy Jyväskylän yliopisto, Taloustieteiden tiedekunta Voittaja Hanna Tuovinen palkittiin rahapalkinnolla ja kaksi muuta finalistia Talentumin lahjoittamilla kirjapalkinnoilla. Palkinnot luovutettiin HENRY ry:n järjestämässä Uudista ja Uudistu tapahtumassa Helsingin Wanhassa Satamassa Voit tutustua voittajatyöhön Riittävän hyvät henkilöstökäytännöt portaalissa: johtaminen>yleisjohtaminen>organisaation kehittäminen>tutkimuksia. HENRY RY:N JÄSENTIEDOTE/LOKAKUU

4 Henkilöstötekokilpailuun ennätysmäärä hakemuksia Henkilöstöjohdon ryhmä HENRY ry ja Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen haluavat kannustaa organisaatioita kehittämään työyhteisöjä ja hyvinvointia työpaikoilla. Palkinto myönnetään hakemusten perusteella, ja palkittavan henkilöstöteon päättää puolueeton tuomaristo arviointiryhmän esityksestä. Henkilöstöteko-kilpailuun tuli tänä vuonna runsaasti hakemuksia. Asiantuntijoista ja HENRYn toimiston edustajista koostuva arviointiryhmä käy hakemuksia ja hankkeita paraikaa lävitse valitakseen jatkoon päässeet hankkeet. Kolme parasta hanketta esittäytyy HENRY-päivän seminaarissa , jossa myös julkaistaan ja palkitaan voittaja. Voittajahanke kuittaa Ilmarisen lahjoittamat euroa. Henkilöstöteolla tarkoitetaan sellaista tekoa tai hanketta, jonka mitattavat vaikutukset organisaation toimintaan ovat jo nähtävissä. Voittajan valinnassa käytetyt tärkeimmät kriteerit ovat: Teon/hankkeen vaikutukset työhyvinvointiin: Miten teko tai hanke edistää hyviä johtamiskäytäntöjä, osaamisen kehittämistä, työyhteisön toimivuutta tai työntekijöiden terveyttä ja hyvinvointia? Teon/hankkeen vaikutukset organisaation liiketoiminnallisiin tavoitteisiin: Miten teko tai hanke edistää yrityksen kilpailukykyä ja kustannustehokkuutta? Lisäksi voittajan valinnassa huomioidaan myös teon tai hankkeen: - ajankohtaisuus - esimerkillisyys - innovatiivisuus - yhteiskunnallinen vaikuttavuus Kerromme arviointiryhmän työn tuloksista ja loppukilpailuun päässeistä hankkeista HENRYn seuraavassa Pikatiedotteessa. Julkistustilaisuuden muusta ohjelmasta katso lisää: HENRY-päivän seminaari HENRY -tilaisuudet, tietoiskut ja yrityskäynnit HR:N ROOLI JA TOIMINNAN VAATIMUKSET VENÄJÄLLÄ Aika: klo Paikka: Fintra, Atomitie 2 B, Pitäjänmäki, Helsinki Järjestäjä: Fintra ja HENRY ry Fintra on tehnyt tutkimuksen suomalaisten yritysten osaamistarpeista ja osaamisen tasosta Venäjän liiketoiminnassa. Tutkimuksesta käy ilmi millaisia osaamistarpeita suomalaiset yritykset ovat tunnistaneet menestyksekkään liiketoiminnan edellytyksiksi Venäjällä ja mikä heidän arvionsa on ko. osaamisen tasostaan tällä hetkellä. Samalla tutkimus peilaa yritysten arvioita yleisistä menestystekijöistä Venäjän liiketoiminnassa. Näistä lähtökohdista juontavat myös HR:n rooli ja osaamisvaateet Venäjän liiketoiminnassa. Tiedossa on, että yritysjohdon odotukset HR:n toiminnan ja osaamisen suhteen ovat selvästi muuttuneet ja muuttuvat edelleen. Mihin suuntaan? a) Venäjä osaamistarvekartoituksen tulosten esittely, Tuija Eloranta, Business Development Manager Russia, Fintra b) Interaktiivinen paneelikeskustelu Understanding and Overcoming the Current HR Challenges in Russia. Paneelin jäseni nä Venäjän liiketoiminnan HR-ammattilaisia; Sirpa Sara-aho, Senior Vice President, Russia Sponda Plc, Natalia Bordovs kaya, Human Resources Administrative Director, Sokotel LLC sekä Anna Palamarchuk, HR Manager, Motorola. (vahvis tuu myöhemmin). Tavoitteena on tarjota tiivis päivityspaketti kaikille niille HR:ille, joiden oman yrityksen liiketoimintasuunnitelmissa Venäjä on mahdollinen uusi markkina-alue sekä niille, jotka jo toimivat Venäjällä. Tarkoitus on jakaa HR:ien kokemuksia Venäjällä toimimisesta ja HR:n omasta oppimisprosessista. Mukaan mahtuu 40 henkilöä, muutama paikka on vielä vapaana. Ilmoittautumiset HENRYn tapahtumakalenterin kautta tai sähköpostitse osoitteeseen 4 HENRY RY:N JÄSENTIEDOTE/LOKAKUU 2009

5 mennessä. Tulo-ohjeistus osallistujille: Mikäli tulet omalla autolla, löydät Fintran asiakaspaikat parkkihallista kerroksista 3-4. Parkkihallin koodi on 2009 ja nuolinäppäin. Sama koodi toimii myös poistuessasi parkkihallista. Pysäköinti parkkihallissa on maksutonta. Pääset kätevästi myös A-junalla Helsingin keskustasta. Matka kestää 12 minuuttia. kts. UUDET TAVAT ORGANISOIDA - yritysvierailu Deloitteen MITEN ORGANISAATIOTA TULEE MUUTTAA UUDEN STRATEGIAN TAI TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSTEN MYÖTÄ? Aika: klo Paikka: Deloitte House, Porkkalankatu 24, (Ruoholahti) Helsinki Järjestäjä: Deloitte ja HENRY ry Toimintaympäristöt ja niiden vaatimukset organisaatioille muuttuvat kiristyneessä taloustilanteessa. Sopeutuakseen organisaatioiden on sekä mietittävä uusiksi strategiaansa että toimintatapaansa, ja organisoida toimintansa uusia vaatimuksia vastaavaksi. Tule verkostoitumaan ja vaihtamaan ajatuksia radikaaleista toiminta- ja organisoitumismallien muutoksista ja muutosten toteutuksen haasteista. Destian henkilöstöjohtaja Sari Kuittinen-Tihilä kertoo oman organisaationsa toteuttamasta organisaatiouudistuksesta ja sen haasteista. Muutoksen kohteena ovat tukitoiminnot mukaan lukien henkilöstötoiminto. Lisäksi Deloitten asiantuntijat valottavat, miten henkilöstötyöllä, erityisesti palkitsemisjärjestelmillä, voidaan tukea uuden toimintatavan toteutusta ja vahvistaa organisaatiota uudessa toimintaympäristössä. Ohjelma: Verkostoitumista aamukahvin kera 9.00 CASE Destia: Tehokkaat tavat organisoida tukitoiminnot hyödyt ja haasteet, Sari Kuittinen-Tihilä, henkilöstöjohtaja, Destia Uudelleenorganisoinnin tukeminen henkilöstötyöllä, esimerkkinä kannustinjärjestelmät Katariina Suomi/Anne Grönberg, Henkilöstö- ja muutosjohtamisen palvelut, Deloitte Veera Campbell, Vero- ja lakipalvelut, Deloitte Tilaisuus päättyy Tilaisuuteen mahtuu 70 henkeä, muutama paikka on vielä vapaana. Ilmoittautumiset tapahtumakalenterin kautta tai sähköpostitse osoitteeseen mennessä. HENRY-PÄIVÄ: HENKILÖSTÖTEKOJA TYÖHYVINVOINNIN EDISTÄMIKSEKSI Aika: klo Paikka: Ilmarisen auditorio, Porkkalankatu 1, (Ruoholahti), Helsinki Järjestäjä: Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen ja HENRY ry Alustava ohjelma: Ilmoittautuminen alkaa Tervetuliaissanat, varapuheenjohtaja Kenneth Söderholm, HENRY ry Työhyvinvointi suomalaisilla työpaikoilla, eläkejohtaja Timo Aro, Ilmarinen Asiantuntijapuheenvuoro Kahvitauko Henkilöstöteko-kilpailun finalistien esittäytyminen ja voittajan palkitseminen - toimitusjohtaja Harri Sailas, Ilmarinen - toiminnanjohtaja Leena Malin ja varapuheenjohtaja Kenneth Söderholm, HENRY ry Malja voittajalle + buffet Lopullinen ohjelma seuraavassa sähköisessä tiedotteessa. Ilmoittautumiset mennessä tapahtumakalenterin kautta tai sähköpostitse osoitteeseen: HENRY RY:N JÄSENTIEDOTE/LOKAKUU

6 HENRYN SYYSKOKOUS Aika: Maanantai klo Paikka: Postitalon Postimestari -neuvottelutila, Mannerheiminaukio 1 B-rappu, Helsinki Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Kokouskutsu, esityslista ja tarkempi ohjelma tulevat marraskuun jäsentiedotteen liitteinä. Muut tilaisuudet Muut tilaisuudet -ilmoittelukanava muutti HENRYn nettisivuille ja vaihtoi samalla nimensä. Markkinapaikalle pääset HEN- RYn etusivulta. Aluejaokset KESKI-SUOMEN ALUEJAOS Aika: klo Paikka: Rehtoraatti, Seminaarinkatu 32, Jyväskylän yliopisto Aihe: Yliopistouudistus ja henkilöstön asema siinä Henkilöstöjohtaja Markku Uusitalo kertoo yliopistouudistuksesta henkilöstön näkökulmasta ja henkilöstöjohtamisen professori Anna-Maija Lämsä tutkijoineen naisten johtamisurien edistämisestä ja eettisestä johtamisesta ja johtajan moraalista. Ilmoittautumiset mennessä sähköpostilla tai Tervetuloa! TAMPEREEN ALUEJAOS Lokakuun aamutapaaminen Aika: klo Paikka: Juvenes Attila, Yliopistonkatu 38. Aihe: Parempaa huomista rakentamassa! Ilmoittautuminen / yhteystiedot: p Ilmoittautumistakaraja: mennessä Virvo Oy fasilitoi aamupalakeskustelun, jossa osanottajat yhdessä rakentavat kuvaa HR-toimintojen tulevaisuuden haasteista, painopistealueista ja organisoinnista pirkanmaalaisissa yrityksissä. Tervetuloa mukaan tuulettamaan omia ajatuksia sekä oppimaan muilta! Tilaisuuden annista Virvo työstää yhteisen näkemyksen ja toimittaa sen kaikille mukana olleille. Marraskuun aamutapaaminen klo R:stä johdon strateginen kumppani, aiheesta alustaa Minna Telanne Leading Partners Oy:stä. Joulukuun aamutapaaminen klo Hyvän yrityksen erinomainen HR, aiheesta alustaa Ritva-Liisa Niskanen. Terveisin, Miia Huitti Mercuri Urval Finland Tel (0) , Mobile +358 (0) , Fax +358 (0) Elegantit kokous- ja koulutustilat laadukkailla oheisohjelmilla Tampereen keskustassa Tutustu: 6 HENRY RY:N JÄSENTIEDOTE/LOKAKUU 2009

7 Kansainvälisiä konferensseja ja kokoontumisia CIPD ANNUAL CONFERENCE AND EXHIBITION 2009 OHJELMA ON JULKISTETTU Aika: Paikka: Manchester Central Convention Complex, Manchester, Englanti Maailman HR-ammattilaiset arvostavat CIPD:n vuotuisen konferenssin ja näyttelyn yhdeksi alan parhaimmaksi sekä sisällöltään hyvin monipuoliseksi. Konferenssi on muuttanut Harrogatesta Manchesteriin, ja ajankohtakin on siirtynyt syyskuulta marraskuulle. Uusiutuakseen CIPD on jakanut runsaan konferenssitarjonnan kattamaan 10 tärkeimpää HR:n osa-aluetta. Kolmen päivän aikana ohjelmassa on 65 esitystä ja alustusta 10 eri ohjelmapolulla. Osallistumisvalinnan helpottamiseksi myös osallistumistapaan löytyy peräti seitsemän eri vaihtoehtoa: key note puheenvuorot, mestariluokat, teemaworkshopit, työkaluesittelypajat jne., joiden avulla voi laatia oman päiväohjelman. Puhujalistalla on tunnettuja johtamisen huippunimiä kuten Jim Collins sekä paljon asiantuntijoita. Näytteilleasettajia on paikalla liki 300. Ennakkoilmoittautuminen netissä on alkanut. Lisätietoa ohjelmasta sekä ohjeita ilmoittautumisesta löytyy osoitteesta: Väitöksiä, tutkimuksia ja selvityksiä Helsingin kauppakorkeakoulun kansainvälinen yritysviestintä aineeseen kuuluva väitös tarkastettiin : DIALOGIC CONSTRUCTION OF UNDERSTANDING IN CROSS-BORDER CORPORATE MEETINGS (Ymmärryksen dialoginen rakentuminen monikansallisten yritysten kokouksissa). FL Tuija Nikon väitöskirja käsittelee yhteisen ymmärryksen rakentumista suomalais-ruotsalaisten fuusioyritysten englanniksi käytävissä sisäisissä kokouskeskusteluissa. Tutkimuksessa kävi ilmi, että kokousten vuorovaikutus on sujuvaa, ja osallistujat ymmärtävät toisiaan vaivatta. Tutkimuksen mukaan suomalais-ruotsalaisten yritysten sisäiset kokoukset ovat yhtäältä kurinalaisia ja tavoitteellisia, toisaalta niissä on rento ja yhteistyöhakuinen ilmapiiri. Varsinkin pysyvien tiimien kokouksissa kiinnitetään erityistä huomiota yhteisöllisyyden ja myönteisen ilmapiirin rakentumiseen. Tutkimuksessa kävi myös ilmi, että vieraan kielen käytöstä aiheutuvia ongelmia ei kokouskeskusteluissa juurikaan käsitellä. Perinteisesti vieraan kielen käyttöä on tutkittu sellaisesta näkökulmasta, että kommunikaatio on lähtökohtaisesti ongelmallista ja johtaa välttämättä väärinymmärryksin. Tässä tutkimuksessa huomio sen sijaan kohdistui sellaisiin vuorovaikutuksen keinoihin, jotka edesauttavat kommunikaation onnistumista kokoustilanteessa. Uutta on myös se, että huomio ei kohdistunut yksittäisten osallistujien puheeseen vaan siihen, miten osallistujat yhdessä rakentavat merkityksiä. Tutkimuksen aineistona oli Nordean ja Stora Enson sisäisiä kokouskeskusteluja, joissa osanottajina oli sekä yrityksen suomalaisia että ruotsalaisia työntekijöitä. Aineisto kerättiin laajemman Suomen Akatemian rahoittaman tutkimushankkeen yhteydessä Helsingin kauppakorkeakoulussa vuosina Lisätietoja: Tuija Nikko, p , tuija.nikko(at)hse.fi Hankenilla tarkastettiin johtaminen ja organisaatiot alueeseen kuuluva väitöskirja: DEVELOPING AND INTEGRATING HRM PRACTICES IN MNC SUBSIDIARIES IN CHINA Multinationella företag verksamma i Kina är starkt beroende av kontakten med varandra för att utveckla sin personalledning (Human Resource Management, HRM). En förutsättning för att HRM ska vidareutvecklas i är att chefer vid olika multinationella företags dotterbolag har ett socialt nätverk med varandra. Bland annat detta framgår ur EM Jennie Sumelius doktorsavhandling. I sin avhandling undersöker Sumelius hur HRM formas i multinationella företags dotterbolag i Kina. Hon fokuserar på processerna genom vilka europeiska företag inför HRM i sina kinesiska dotterbolag, samt på hur dotterbolagen vidareutvecklar sin HRM-kompetens med hjälp av sociala nätverk. Resultaten visar att cheferna vid dotterbolagen ser kontakterna med kolleger i andra utländska dotterbolag i Kina som ytterst viktiga för att kunna vidareutveckla sin egen HRM-kompetens och därmed vidareutveckla dotterbolagets HRM. Kontakten till moderbolaget uppfattades också som central i denna bemärkelse medan kontakten till lokala kinesiska företag värdesätts betydligt mindre. Sumelius avhandling bygger på ett omfattande empiriskt material insamlat i Kina Totalt intervjuades 153 chefer i 87 utländska dotterbolag. Genom att kombinera detta material med tidigare motsvarande data belyser hon även utvecklingen av HRM i multinationella företag i Kina över en tioårig period. Resultaten visar också att HRM i multinationella företags dotterbolag i Kina under den här tiden i allt större grad liknar HRM i både moderbolaget och även lokala kinesiska företag. Detta kan tolkas som tecken på en ökad standardisering av HRM inom multinationella företag, samt på att kinesiska företag mer och mer försöker efterlikna interna- HENRY RY:N JÄSENTIEDOTE/LOKAKUU

8 tionell HRM. Detta tyder på att multinationella företags dotterbolag har ett starkt inflytande på utformningen av HRM i Kina, både vad gäller andra utländska dotterbolag och lokala kinesiska företag. Avhandlingen kan läsas i sin helhet på avhandlingsdatabasen vid Hankens bibliotek: DHanken: fi/dhanken. Tampereen yliopistossa tarkastettiin ammattikasvatuksen alaan kuuluva väitöskirja: TUNNEÄLYTAIDOT IKÄJOHTAMISESSA. ESIMIEHEN TUNNEÄLYTAIDOT JA NIIDEN TÄRKEYS KUNTAHENKI- LÖSTÖN ARVIOIMANA (Emotional intelligence competencies in age management. The EI competencies of a superior and the importance of these competencies evaluated by the employees in the municipal sector) Väestön ikärakenteessa ja toimintaympäristössä tapahtuvat nopeat muutokset ovat suuri haaste yksilöille, yrityksille ja koko yhteiskunnalle. Tehokkuusvaatimusten lisääntyminen, jatkuva kiire ja jatkuvan oppimisen tarve ovat tuoneet lisätaakkaa työntekoon. Julkisella sektorilla, erityisesti suuren murroksen keskellä olevalla kuntasektorilla, ovat toiminnan tehostamisen ohella ikäjohtamiseen, jaksamiseen ja hyvinvointiin liittyvät kehittämistarpeet nousseet näkyvästi esille. Samanaikaisesti on alettu yleisesti tunnustaa tunteiden ja tunneälyn merkitys työelämän menestys- ja voimavaratekijänä. Tunneälytaidot ovat monien tutkimusten mukaan tärkeimpiä ja myös opittavissa olevia johtamiskompetensseja, joilla on keskeinen merkitys organisaation ilmapiiriin ja toiminnan tuloksiin. Hyvällä ikäjohtamisella vaikutetaan henkilöstön osaamiseen, yhteistyöhön, motivaatioon, työkykyyn ja työssä jaksamiseen. Hyvä ikäjohtaminen kohdistuu kaikenikäisiin ja arvostaa ja hyödyntää eri-ikäisten erilaisuuden voimaa. Hyvä ikäjohtaminen edellyttää esimiehiltä monipuolisia johtamiskompetensseja, erityisesti hyviä tunneälytaitoja. KTM Hannu Simströmin tutkimuksen mukaan tunneälytaidot osoittautuivat esimiehen tärkeimmiksi kompetensseiksi: kolme neljäsosaa kaikista hyvän esimiehen kuvauksista liittyi tunneälyn kompetensseihin. Tämän tutkimuksen laajempi merkitys on siinä, että se tuo omalta osaltaan uutta, kaivattua tietoa tunneälyn johtamiskompetensseja ja ikäjohtamista koskevaan tutkimukseen. Se myös selventää osittain kiistanalaisia ja jopa väärin ymmärrettyjä tunneälyn, tunneälytaitojen ja ikäjohtamisen käsitteitä. Lisätietoja: Hannu Simström, puh , hannu. Väitöskirja ilmestyy sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 850, Tampereen yliopisto ISBN , ISSN X. Jyväskylän yliopistossa tarkastettiin johtamisen väitöskirja: INTENTIONS OF EARLY RETIREMENT AND CONTINUING TO WORK AMONG MIDDLE-AGED AND OLDER EMPLYEES (Keski-ikäisten ja ikääntyneiden työntekijöiden eläke- ja työssä jatkamisaikeet) KTM Monika von Bonsdorff tutki väitöskirjassaan työhyvinvointiin ja terveyteen liittyvien tekijöiden yhteyttä työntekijöiden eläke- ja työssäjatkamisaikeisiin. Hän osoittaa, että nämä tekijät ovat merkittäviä aina keski-iästä alkaen. Heikoksi koettuun terveyteen liittyvät tekijät ovat voimakkaammin yhteydessä miesten, työhyvinvointiin liittyvät seikat puolestaan naisten eläkeaikeisiin. Tutkimus osoittaa, että johtamisella on suuri merkitys työntekijöiden työssä jatkamisen kannalta, sillä työhyvinvointia ja työntekijöiden terveyttä voidaan tukea hyvien johtamiskäytäntöjen avulla. Tutkittaessa yhdysvaltalaisten valtion työntekijöiden työssäjatkamisaikeita eläkkeelle jäämisen jälkeen, havaittiin työn sisältöön ja itsensä toteuttamiseen liittyvien tekijöiden olevan tärkeitä. Von Bonsdorffin mukaan raha ei ollut keskeinen tekijä siltatyötä harkitseville. Uranvaihtoa eläkkeelle jäämisen jälkeen harkitsivat lähinnä korkeammin koulutetut miehet, jotka halusivat hyödyntää taitojaan laajemmin. Suomessa vuoden 2005 eläkeuudistuksen myötä eläkkeelle jäänyt työntekijä voi joustavammin jatkaa työntekoa niin sanotussa siltatyössä. Toisin kuin Yhdysvalloissa, tämä on toistaiseksi varsin harvinaista Suomessa. Lisätietoja: Monika von Bonsdorff, puh tai , Väitös on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Business and Economics numerona 83. Tampereen yliopistossa tarkastettiin hallintotieteen alaan kuuluva väitös : TYÖNTEKIJÄN SAMAISTUMINEN ORGANISAATIOON JA VIERAANTUMINEN TYÖSTÄ ORGANISAATIOMUUTOKSES- SA KM, TkL Katariina Pontevan väitöstutkimuksen mukaan organisaatiomuutos vaikuttaa työntekijän organisaatioonsa samaistumiseen ja työstään vieraantumiseen. Aineisto on kerätty vuosina kilpailuun valmistautuvasta kaupunkiorganisaatiosta. Tutkimuksen tehtävänä oli selvittää miten yksilö organisaatiomuutoksen edetessä samaistuu uuteen organisaatioon ja kuinka hän kiinnittyy työhönsä vai vieraantuuko hän siitä. Uuden organisaatioidentiteetin syntyminen organisaatioiden yhdistymistilanteessa on haastava prosessi, joka saattaa vaikeuttaa yksilön samaistumista organisaatioon, väittää Ponteva. Jos työntekijällä on tarpeeksi tietoa organisaatiomuutokseen liittyvistä asioista, hän kokee olevansa osa organisaatiota ja psykologisesti omistavansa sitä, hänen on helpompi samaistua uuteen organisaatioon, Ponteva toteaa. - Esimiehillä ja johdolla on merkittävä rooli siinä, kuinka innostuneita työntekijät ovat työstään. He pystyvät kannustamaan työntekijöitä niin, että he kokevat tekevänsä mielekästä ja palkitsevaa työtä, sanoo Ponteva. 8 HENRY RY:N JÄSENTIEDOTE/LOKAKUU 2009

9 Tutkimuskohteena oli noin työntekijän catering- ja toimitilapalvelualan kaupunkiorganisaatio, joka syntyi, kun kolme itsenäistä yksikköä yhdistettiin. Lisätietoja: Katariina Ponteva, puh , Jyväskylän yliopistossa tarkastettiin psykologian väitöskirja : HIDDEN AGENDAS. SITUATIONAL TASKS, DISCURSIVE STRATEGIES AND INSTITUTIONAL PRACTICES IN PRO- CESS CONSULTATION (Piiloiset agendat. Tilanteiset tehtävät, kielelliset strategiat ja institutionaaliset käytänteet prosessikonsultoinnin keskusteluissa PsL Risto Puutio kuvaa tutkimuksessaan organisaatioiden muutoskonsultoinnin keskustelukäytäntöjä. Tutkimus osoittaa, että konsultointikeskustelun osapuolet kohtaavat moninaisia keskustelullisia haasteita ja valinnan paikkoja, joihin vastaaminen luo konsultille eri tilanteissa vaihtuvia vuorovaikutustehtäviä. Organisaatioiden muutoskonsultointi on ulkopuolisen asiantuntijapalvelun käyttöä. Työ tehdään keskustelemalla johdon ja työyhteisön kanssa usein organisaation kannalta kriittisillä muutoshetkillä. Puutio kuvaa konsultointisuhteen alun haasteita, kiperien asioiden esiin nostamista, keskinäisten yhteistyösuhteiden tarkastelua ja asiakkaan oman toiminnan pohdinnan aikaansaamista. Hän keskittyy erityisesti kielelliseen vuorovaikutukseen käyttäen menetelmänä diskurssianalyysiä. Väitöskirja erittelee konsultin tehtäviä ja kielellisiä strategioita konsultointikeskustelujen aikana. Tilanneherkkyys on tunnistettavissa konsultin käyttämistä kielellisistä strategioista. - Keskusteluissa olennaista tapahtuu ikään kuin rivien välissä. Kaikkea ei sanota ääneen, vaan hivutetaan osaksi vuorovaikutusta. On perusteltua väittää, että konsultoinnissa toteutetaan piiloisia keskusteluagendoja, sanoo Puutio. Väitöskirjan tuottamaa tietoa voidaan soveltaa työelämän konsulttien ja muutosagenttien valmennuksessa ja työnohjauksessa. Lisätietoja: Risto Puutio, p Turun yliopistossa tarkastettiin kasvatustieteen alan väitös: OECD EDUCATION POLICY. A COMPARATIVE AND HIS- TORICAL STUDY FOCUSING ON THE THEMATIC REVIEWS OF TERTIARY EDUCATION (Vertaileva ja historiallinen tutkimus OECD:n koulutuspolitiikasta ja korkea-asteen koulutuksen teematutkinnoista). Taloudellisen kehityksen ja yhteistyön järjestö OECD:n laatimiin julkaisuihin viitataan usein poliittisessa päätöksenteossa, akateemisissa tutkimuksissa ja tiedotusvälineissä. Järjestön suosituksiin on ollut tapana vedota perusteltaessa julkisen sektorin uudistuksia ja poliittisesti vaikeita päätöksiä. Yhtenä tuoreimpana esimerkkinä tästä on Hallituksen esitys uudeksi yliopistolaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi (HE 7/2009), jossa uudistusten välttämättömyyttä perustellaan suosituksilla, jotka OECD julkaisi vuonna 2006 ilmestyneessä Suomen korkea-asteen koulutuksen arvioinnissaan. FM Johanna Kallon väitöstutkimus osoittaa, että järjestön laatimien arviointien sisältöihin ja niihin menettelytapoihin, joilla OECD:n arviointeja käytetään kansallisen tason poliittisessa päätöksenteossa, tulisi kiinnittää kriittistä huomiota. Globalisaatiossa OECD:n ja muiden kansainvälisten järjestöjen asema korostuu. Kansallisvaltioiden kapasiteetit vastata itsenäisesti globaaleihin ongelmiin ovat vähäiset, mikä puolestaan lisää riippuvuutta kansainvälisten järjestöjen arvioinneista ja suosituksista. Myös kansainväliset järjestöt joutuvat mukautumaan globalisaatiossa. Järjestön julkaisemat arvioinnit ovat luonteeltaan subjektiivisia ja edustavat järjestön omia ja sen nimittämien asiantuntijaryhmien näkemyksiä kohdemaan tilanteesta. Samalla ne tuottavat konsensuaalista tietoa eli arviointien sisältöä on suunnattu arvioinnin tilanneen jäsenvaltion virkamiesten ja poliittisen päätöksenteon tarpeisiin. Tyypillistä on, että OECD:n arviointi tilataan tukemaan suunnitteilla olevia kansallisia koulutuspoliittisia uudistuksia. Lisätietoa: Johanna Kallo, johkal[at]utu.fi, Helsingin kauppakorkeakoulussa tarkastettiin markkinoinnin aineeseen kuuluva väitös: STRATEGIAVIESTINNÄN VASTAANOTTOKÄYTÄNNÖT - HENKILÖSTÖ STRATEGIAVIESTINNÄN YLEISÖNÄ MMM Minna Mustosen väitös avaa uudenlaisen näkökulman strategiaviestinnän toteuttamiseen. Perinteisessä strategiatutkimuksessa työntekijät käsitetään passiivisina vastaanottajina, joiden tehtäväksi jää strategiaviestinnän ymmärtäminen oikein eli yritysjohdon määrittämällä tavalla. Tutkimuksen mukaan ei riitä, että johto tiedottaa yhtenäisesti henkilöstölle faktoja strategiasta ja tavoitteista, vaan johdon tulee huomioida viestinnän tyylissä ja sisällössä työntekijän toimenkuva, osaaminen sekä työympäristö. Tällöin työntekijä voi kokea viestin itselleen merkityksellisenä, sisäistää sen sekä pystyy toimimaan arjessa strategian mukaisesti. Väitöstutkimus osoittaa, ettei henkilöstön tekemiä tulkintoja strategiaviestinnästä voida johtaa lisäämällä valvontaa, vaan luomalla henkilöstölle strategiaviestinnän ymmärtämistä helpottavat ja ohjaavat puitteet. Nämä muodostuvat ennen kaikkea kohdistamalla viestintää toimenkuvien mukaisesti sekä rakentamalla organisaatiokulttuuria aktiivisuuteen ja vastuunottoon kannustavaksi. Tutkimuksen tulokset antavat viitteitä siitä, että vallalla oleva tiedottava ja strategian sisältöä painottava viestintä ei ole tehokkain tapa viestiä strategiasta. Sen sijaan strategiaviestinnässä kannattaa käyttää markkinoinnillisia keinoja, joilla voidaan vaikuttaa positiivisesti henkilöstön asenteisiin strategiaa kohtaan. Lisäksi henkilöstö tulisi ottaa riittävän aikaisin mukaan strategiakeskusteluun, jotta työntekijöillä on mahdollisuus osallistua ja saada riittävän syvällistä ja kattavaa tietoa strategiasta, sanoo Mustonen. Lisätietoja: Minna Mustonen, puh , minna. mustonen(at)iki.fi HENRY RY:N JÄSENTIEDOTE/LOKAKUU

10 Strategisen Johtamisen Seura julkisti laajan selvityksen: SSJS STRATEGIABAROMETRI 2009 Taantuma on heilauttanut ennennäkemättömän voimakkaasti yritysten tärkeinä pitämiä strategisia kysymyksiä. Henkilöstöön ja tulevaisuuden kehittämiseen liittyvät asiat ovat menettäneet roimasti merkitystään ja lyhyen tähtäimen selviytymiseen liittyvät asiat ovat puolestaan nousseet tärkeiksi. Kannustimien kehittäminen, henkilöstön sitouttaminen, uuden osaamisen hankinta ja nykyosaamisen kehittäminen ovat pudonneet rajusti yritysten tärkeyslistalla. - Yritysten ensisijainen huoli on tässä taloustilanteessa selviytymisessä eikä tulevaisuuden kehittämisessä, sanoo SSJS Strategiabarometri -projektin vetäjänä toiminut SSJS:n varapuheenjohtaja ja Helsingin kauppakorkeakoulun strategisen johtamisen dosentti Samuli Skurnik. Tärkeyslistalla ovatkin nousseet asiat, jotka tuovat nopeaa ja helposti mitattavaa hyötyä yrityksille. Tällaisia ovat muun muassa tietotekniikan hyödyntäminen tuotteissa, uudet asiakassegmentit, uudet tuotealueet ja kilpailuympäristön muutosten tunnistaminen ja hyödyntäminen. Myös strategian toteuttamisen esteet ovat muuttuneet vahvasti taantuman aikana. Eniten toteutusta vaikeuttavat toimintaympäristön odottamattomat muutokset ja johtajuusongelmat. SSJS Strategiabarometri toteutettiin nyt neljättä kertaa. Barometriin vastasi 1203 strategia-ammattilaista. Näistä pääosa oli organisaatioiden toimitusjohtajia ja johtoryhmän jäseniä. Yli 80 prosenttia vastaajista toimii yksityisellä sektorilla ja noin 200 toimii kunta-alalla joko luottamushenkilö- tai virkamiesjohdossa. Lisätietoja: Samuli Skurnik SSJS Strategiabarometri tulosraportti on kokonaisuudessaan ja ladattavissa: Taloudellinen Tiedotustoimisto (TAT) julkaisi toukokuussa tutkimuksen: NUORTEN ARVOT JA ELÄMÄ Suomalaiset nuoret arvostavat työtä ja pitävät työelämää tärkeänä elämänalueena, mutta puolet heistä tuntee samalla pelkoa työelämää kohtaan. Nuoria huolestuttaa oman työpaikan löytyminen ja tulevaisuuden työssä jaksaminen. Nuoret ovat myös huolissaan arvomaailman kovenemisesta. Tutkimukseen vastanneista nuorista 85 prosentin mielestä heidän elämänsä on onnellista. Tulevaisuuteen liittyy kuitenkin myös vakavia huolenaiheita. Nuorista yli puolet pelkää, ettei löydä töitä tulevaisuudessa. Toisaalta, peräti 56 prosenttia nuorista naisista ja 45 prosenttia miehistä on huolissaan omasta jaksamisestaan tulevassa työelämässään. Naisista 46 prosenttia pitää työelämää pelottavana paikkana. Heistä puolet pelkää voivansa saada potkut tulevaisuuden työpaikastaan. Jopa 76 prosenttia nuorista on huolissaan arvomaailman kovenemisesta. Nuorista 77 prosenttia näkee Suomen tulevaisuuden valoisana. Peräti 85 prosenttia uskoo Suomen selviävän talouden taantumasta hyvin. 70 prosenttia vastaajista pitää median antamaa kuvaa Suomen taloudellisesta tilanteesta liian synkkänä. Vastaajista 69 prosenttia kertoo, että kiristynyt taloudellinen tilanne ei ole vaikuttanut heidän elämäänsä. Kolmasosa nuorista on kuitenkin rajoittanut kuluttamistaan yleisen taloudellisen tilanteen vuoksi. Taantuman vaikutukset näkyvät toistaiseksi joka seitsemännen nuoren elämässä. Näitä ja muitakin nuoria pitää auttaa löytämään oma paikkansa tulevaisuuden työelämässä ja yhteiskunnassa, toteaa TAT-ryhmän toimitusjohtaja Kari Väisänen. Nuorten arvot ja elämä -tutkimukseen vastasi vuotiasta nuorta. Tutkimus selvitti, miten lamauutisointi on vaikuttanut nuorten tulevaisuudenuskoon. Elisa Oyj ja Cisco Systems Finland Oyj julkaisivat TNS Gallupin tekemän selvityksen : ETÄTYÖ KOETAAN TYÖPAIKALLA TYÖSKENTELYÄ TEHOK- KAAMMAKSI Etätyötä tekevät arvioivat etätyön olevan työpaikalla tehtyä työtä tehokkaampaa, vaikka yleinen käsitys niin työnantajien kuin työntekijöiden keskuudessa on juuri päinvastainen. Tuore tutkimus kertoo, että myös enemmistö työnantajista suhtautuu etätyöhön positiivisesti. Etätyön tekijät ovat työskentelymuotoonsa varsin tyytyväisiä. Etätyön koetaan säästävän aikaa ja olevan työpaikalla tehtyä työtä tehokkaampaa. Myös enemmistö työnantajista suhtautuu etätyöhön erittäin tai melko myönteisesti. Kolmannes työnantajista suhtautuu etätyöhön neutraalisti tai ei osaa ottaa kantaa. Vain kuusi prosenttia työnantajista suhtautuu kielteisesti etätyöhön. Tiedot käyvät ilmi etätyötä koskevasta, työnantajille ja lapsiperheiden vanhemmille suunnatusta tuoreesta tutkimuksesta. Tutkimuksen mukaan neljällä kymmenestä (42 %) pienten lasten vanhemmista olisi mahdollisuus tehdä töitä etänä ainakin tietyin järjestelyin. Tällä hetkellä kuitenkin vain osa heistä hyödyntää etätyömahdollisuuttaan. Epidemiat ja erityisesti ajankohtainen sikainfluenssa lisännevät tarvetta tehdä työtä kotoa käsin. - Tätä kehitystrendiä hidastavat muun muassa tietoturvaan ja työn tehokkuuteen liittyvät ennakkoluulot. Toki liikkuva asiantuntijatyö tuo omat haasteensa myös itse työnteon malleihin ja johtamiseen. Etätyö tuo kuitenkin työelämään joustoa, joka hyödyttää sekä työnantajia että työntekijöitä, ja siksi erilaiset etätyön vaihtoehdot yleistyvät, johtaja Pasi Mäenpää Elisa Oyj:stä toteaa. Suhtautumista etätyöhön tutkittiin kahdessa tutkimuksessa elokuussa Työssäkäyville pienten lasten vanhemmille suunnattu tutkimus toteutettiin internet-paneelina. Siihen osallistui 553 henkilöä, jotka edustivat 3-vuotiaiden lasten työssä käyviä vanhempia. Työnantajatutkimus toteutettiin puhelinhaastatteluna yritysjohtajien keskuudessa. Haastatteluja tehtiin kaikkiaan 152 kappaletta. Vastaajista 45 % oli henkilöstöjohtajia ja 55 % toimitusjohtajia tai muita yrityksen johtoon kuuluvia. Lisätietoja: Elisa Oyj, Pasi Mäenpää, johtaja, Yritysasiakkaat, puh , 10 HENRY RY:N JÄSENTIEDOTE/LOKAKUU 2009

11 Viestintätoimisto Infor Consulting Oy selvitti kesäkuussa: MUUTOSTILANTEISIIN HR:N JA VIESTINNÄN YHTEISTYÖTÄ HR- ja viestintäyksiköiden välinen yhteistyö koetaan erittäin tärkeäksi organisaatioiden muutostilanteissa. Myös arvojen viestiminen ja työnantajakuvan kehittäminen nousivat tärkeiksi koettujen yhteistyöalueiden kärkeen. Vaikka viestintä- ja HR-yksiköiden välistä yhteistyötä pidetään hyvin tärkeänä, vain hieman alle puolet vastaajista arvioi, että omassa organisaatiossa nämä kaksi ammattiryhmää todella tekevät tiivistä yhteistyötä. Suurimpia haasteita viestintä- ja HR-yksiköiden väliselle yhteistyölle ovat vähäinen kanssakäyminen sekä erilaiset kulttuurit ja toimintatavat. 20 % vastaajista oli sitä mieltä, etteivät viestintä- ja HRyksiköt ymmärrä toistensa näkökulmia. Vastaajista noin 40 % työskenteli organisaatiossa, jossa viestintä ja HR toimivat täysin erillisissä yksiköissä. Vain 10 % vastaajista ilmoitti, että viestintä- ja HR-yksiköt on heillä organisoitu yhteiseen yksikköön. Selvityksen mukaan viestinnän lähin sisäinen yhteistyökumppani oli markkinointiyksikkö ja HR-ammattilaisilla talous ja hallinto. Yhteisiä haasteita löytyi selvityksen mukaan mm. sisäisestä viestinnästä, työnantajakuvan rakentamisesta, rekrytoinnista, perehdyttämisestä, johdon ja esimiesten viestinnästä, strategiaviestinnästä, osaamisen kehittämisestä ja erilaisista muutostilanteista. HR-ammattilaiset olivat selvästi viestintäväkeä enemmän sitä mieltä, että vision, strategian ja arvojen viestimisessä sekä sidosryhmäsuhteiden hoidosta löytyisi yhteistä tekemistä. Viestintäväki on perinteisesti pitänyt näitä omina tehtävinään. Vastaajien mukaan HR:n ja viestintäyksiköiden yhteiset toimintamallit olivat usein löytyneet kriisitilanteissa, joissa on ollut pakko puhaltaa yhteen hiileen ja saada johtokin mukaan. Selvityksen mukaan yksiköillä oli yhteisiä strategisia tavoitteita. Sen sijaan yhteiset mittarit näiden tavoitteiden mittaamista ja seurantaa varten näyttivät puuttuvan. Selvityksessä kysyttiin myös vastaajien suhteesta johtoryhmään. HR-ammattilaisia edustavista vastaajista 30 % oli johtoryhmän täysivaltaisia jäseniä, viestinnästä 38 %. Tämä tulos herättää kysymyksen siitä, millä foorumilla ja millä mekanismeilla organisaation toiminnan suunnittelussa asioihin otetaan HR- ja viestintänäkökulma? Yli 70% molemmissa vastaajaryhmissä raportoi työstään ylimmälle johdolle. Raportointikäytäntöjen kehittäminen entistä vuorovaikutteisemmaksi voisikin olla yksi mahdollisuus lisätä johtoryhmien ja HR- ja viestintäammattilaisten välistä vuoropuhelua. HR- ja viestintäammattilaisten välistä yhteistyötä selvittänyt kysely toteutettiin kesäkuussa Kyselyyn vastasi yhteensä 353 viestintä- ja HR-johtajaa ja -päällikköä. Lisätietoja: Paula Pauniaho, toimitusjohtaja, Infor Consulting Oy Palmenian täydennyskoulutusta Yt? Ammatillinen kehittyminen työssä - valmennusohjelma, 3 op Esimiehenä muutoksessa - tietoa, työvälineitä, työhyvinvointia 3 op Kehittävä työnohjaus - Työnohjauksen uusi käytäntö? Muutosvalmentaja, 30 op Työyhteisöjen työnohjaus ja prosessikonsultaatio, 80 op Ilmoittautuminen ja haku koulutuksiin osoitteessa: Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia HENRY RY:N JÄSENTIEDOTE/LOKAKUU

12 Uutta kirjallisuutta HENRYn jäsentiedotteessa esitellään johtamisen, henkilöstötyön ja työhyvinvoinnin alueelta kirjauutuksia sekä julkaistaan henryläisten kirja-arvosteluja. HENRYn jäsenet saavat jäsenetuna alennusta useilta kotimaisilta kustantajilta. Jäsenalennukset ja menettelyt alennuksen saamiseksi löydät kirjautumalla HENRYn kotisivuille jäsenextraan. YKSILÖLLISYYS SALLITTU Moninaisuus voimaksi työpaikalla Annaliisa Colliander, Isto Ruoppila, Leena-Kaisa Härkönen, PS-Kustannus, 2009 ISBN Aiheuttaako työkaverisi ristiriitoja, vai auttaako hän ratkaisemaan niitä? Työpaikkojen ristiriita- ja ongelmatilanteiden selvittelyyn kuluu selvästi enemmän työaikaa kuin sairauspoissaoloihin. Työyhteisö on otollinen ristiriidoille, kun siinä on sukupuoleltaan, iältään, koulutukseltaan, työkokemukseltaan, työsuhteiden laadultaan, työkyvyltään, kielelliseltä ja kulttuuriselta taustaltaan sekä yksityiselämän tilanteiltaan erilaisia ihmisiä. Ihmisten erilaisuudesta syntyvä moninaisuus ei ole sinänsä etu tai haitta työyhteisön toimivuudelle ja työn tuottavuudelle. Ratkaisevaa on, miten moninaisuuteen suhtaudutaan ja miten sitä osataan hyödyntää organisaation toiminnassa. Tässä teoksessa annetaan koeteltuja välineitä ristiriitojen tulokselliseen käsittelyyn ja kuvataan monia muita mahdollisuuksia hyödyntää työyhteisön moninaisuutta. Moninaisuutta voimanaan käyttävässä työyhteisössä voidaan hyvin ja saadaan tuloksia aikaan. Moninaisuuden huomioiminen on koko työyhteisössä toteutuvaa erilaisuuden arvostamista, yksilöiden tasa-arvoista kohtelua, yhdenvertaisia vaikutusmahdollisuuksia sekä moninaisuuden kunnioittamista ja siitä oppimista. Osaamisemme karttuessa pystymme vähitellen irtautumaan omasta näkökulmastamme, ennakkoluuloistamme ja stereotypioistamme toista tai toisia kohtaan. Samalla oivallamme, että vastavuoroisesti heidän kannaltaan minä olen myös erilainen. Toisin sanoen yksilöllisyytemme onkin yhteinen piirteemme. Niin paradoksaaliselta kuin ajatus vaikuttaakin olemme siis samanlaisia, koska olemme kaikki erilaisia. ETEENPÄIN KRIISISTÄ Tiina Saarelma-Thiel, Työterveyslaitos, 2009 ISBN Elämä työpaikoilla on muutosmyllerryksessä globaalin taantuman vuoksi. Rajut muutokset, kuten irtisanomiset ja organisaatiomuutokset, edellyttävät henkilökunnalta paljon sopeutumista. Samalla on keskityttävä toiminnan jatkuvuuden takaamiseen ja siihen, että henkilökunta jaksaa työssä vielä muutosten jälkeenkin. Työpaikan kriiseihin on mahdollista vaikuttaa hyvin käytännönläheisin keinoin. Eteenpäin kriisistä -kirja ohjaa oikeisiin toimintatapoihin kriisin ei vaiheissa. Kirjassa käsitellään tyypillisiä työkriisejä. Painotus on tilanteissa, joissa työpaikkaa saneerataan tai toimintaa muutetaan niin, että työntekijöiden tehtävät tai työsuhde ovat vaakalaudalla. Työkriisien hallintaan on kolme näkökulmaa: liiketoiminta, juridiikka ja inhimillisyys. Tämä kirja painottuu inhimillisyyteen. Työpaikoilla tulee yhteisvoimin varautua kriisien psykososiaaliseen suunnitelmalliseen hallintaan. Muutostilanteet on mahdollista ennakoida ja toimenpiteet suunnitella jälkihoitoa myöten. Suunnitelmallisella kriisihallinnalla vältetään inhimillisiä kärsimyksiä ja näin toimien turvataan työpaikan toimintakyky vaikeissa tilanteissa. Kriisi on aina myös mahdollisuus. Kriisin myötä työpaikoilla avautuu mahdollisuus uusien, resurssiniukkojen innovaatioiden tekemiseen ja uudelleenasemointiin työntekijöiden kesken. Yhteisvastuullinen suhtautuminen työpaikan tilanteeseen auttaa yhteisöä ja yritystä menestymään kriisistä selvittyään. Eteenpäin kriisistä -kirja käsittelee kriisin etenemisen, sen vaikutukset, sekä kriisistä selviämisen. Se sisältää tietoa kriisin hallinnasta ja käsittelemisestä antaen neuvoja mm. irtisanomistilanteisiin. Koko irtisanomisprosessin hoitamistapa vaikuttaa sekä yrityksen sisäiseen että ulkoiseen kuvaan, siihen millaiseksi työntekijät kokevat työnantajansa, ja millaista viestiä irtisanottu vie yrityksestä maailmalle. Yhteisön ja yrityksen toiminnan jatkuvuuden edellytys on, että kriisin jälkeenkin sillä on käytettävissään työkykyinen ja motivoitunut henkilökunta. Kirjan Kriisiä ei kannata tuhlata -kappale kertoo siitä, mitä työpaikkansa säilyttäville ja kriisin työpaikallaan läpikäyneille työyhteisön jäsenille tapahtuu. Muutoksen tuomia hyviä puolia ei kannata esitellä työpaikalla työtoverinsa lähtöä sureville ja uusien tehtävien kanssa painiskelevalle henkilökunnalle. Työyhteisö toipuu kriisistä hitaasti, ihmiset tarvitsevat aikaa ja apua hyväksyäkseen tapahtuneet muutokset. Tilaukset: puh PARASTA KAIKILLE! ONNEN JA HYVINVOINNIN EHDOT Timo Airaksinen, Johnny Kniga Kustannus/WSOY, 2009 ISBN: Etiikan ja yhteiskuntafilosofian professori Timo Airaksinen kertoo uudessa teoksessaan, miten laadusta ja määrästä otetaan mittaa. Teos antaa lukijalle monta mahdollista reittiä entistä laadukkaampaan elämään. On tehtävä huippututkimusta ja oltava huippuosaaja. Suomeen tarvitaan ihmisiä, jotka tuottavat innovaatioita kansantalouden tarpeisiin. Laatu on myös päivän sana mutta määrä, sen antiteesi, miltei kirosana. Ihmiset kaipaavat silti runsautta, ja vieläpä halvalla. Mutta kun puhutaan mitasta, puhutaan arvoista. Jo Protagoras sanoi, että ihminen on kaiken mitta. Siksi jumalia ei enää tarvita kertomaan, mikä on oikein ja mikä väärin. Sanotaan, että raha on kaiken mitta, mikä on kyseenalaista. Kohtuumitta on kuitenkin tärkeä. Kohtuus kaikes- 12 HENRY RY:N JÄSENTIEDOTE/LOKAKUU 2009

13 sa, on säästettävä luontoa ja kaikkea muutakin kyseessä on taas mitta ja sen käyttö. Mutta miten laatu suhtautuu aikaan? Laatuaika perheen kanssa, kuka sen mittaa ja mitenlaatu ylipäätään ilmenee elämässä? Moni masentuu tämän kysymyksen äärellä ja päättää turvautua pelkkään määrään, paljouteen, vaikka se ei yksin onnelliseksi teekään. Timo Airaksinen pohtii laadun, määrän ja mittaamisen ongelmaa kepeän havainnollisesti vaikka kyseessä ovat kuolemanvakavat kysymykset. Lopullista laadun mittaa ei Airaksinenkaan yritä tavoittaa mutta hän antaa lukijalle monta mahdollista reittiä entistä laadukkaampaan elämään. RYHMÄ TOIMIMAAN! Vinkkejä tutustumiseen, oppimiseen ja yhteistyöhön Eija Leskinen, PS-Kustannus, 2009 ISBN Mitä ihmettä tekisin ryhmäni kanssa? Mikä auttaisi luomaan hyvän ryhmähengen? Mistä saisin ideoita oppimiseen ja yhteistyön tueksi? Tartu tähän kirjaan, kun oma ideakoppa vaatii täydennystä! Tähän kirjaa on koottu yli 250 harjoitusta, joita voi toteuttaa sellaisenaan tai soveltaa ryhmäläisten iän, ryhmän koon, harjoituksen tarkoituksen ja käytettävän ajan mukaan. Mukana on muun muassa tutustumis-, keskittymis-, ryhmäytymis-, lämmittely- ja rentoutumisharjoituksia, toiminnallisia ideoita useista eri teemoista sekä vinkkejä palautteen antamiseen. Harjoitusten yhteydessä mainitaan harjoituksen kesto, toimintavaiheet ja muunteluvaihtoehtoja. Ohjaaja voi koota kirjaan myös omia ideoitaan ja havaintojaan ryhmästä ENSIASKELEET ESIMIEHENÄ Markku Pentikäinen, WSOYPro, 2009 ISBN: Esimiehen työ on kokeneellekin ammattilaiselle haastavaa. Uudelle esimiehelle haasteet ovat monin verroin suuremmat opeteltavana on paitsi uusi työ ja asema myös mahdollisesti uusi organisaatio. Uusi esimies on myös organisaatiossa aina mielenkiinnon kohde, ja ensivaikutelma ratkaisee paljon. Tämä kirja on tarkoitettu esimiestehtävään valmistautuvalle ja siinä aloittavalle tuoreelle esimiehelle. Kirja kulkee mukana matkan alun ja perehdyttää esimiestehtävässä ensimmäisenä haltuun otettaviin asioihin. Kirjan ote on hyvin käytännönläheinen, siinä käsitellään niitä asioita, joihin aloitteleva esimies ensimmäisenä törmää. Lihaa luiden ympärille saadaan esimerkkitapauksista, joissa kerrotaan käytännön kokemuksia ja vinkkejä, joilla uusi esimies helpottaa alkutaivaltaan. Kirja soveltuu hyvin oppaaksi koulusta työelämään tuleville ja ensimmäistä esimiestehtäväänsä aloittaville, mutta siitä on hyötyä myös kokeneemmille henkilöille esimerkiksi silloin, kun he vaihtavat esimieheksi toiseen yksikköön tai organisaatioon. DI, emba Markku Pentikäinen on toiminut 30 vuotta esimiestehtävissä mm. tuotanto- ja tulosyksikköpäällikkönä, tehtaanjohtajana, konsernin tytäryhtiön toimitusjohtajana, lukuisten esikuntatoimintojen johtajana sekä yhtiöiden hallitusten puheenjohtajana ja jäsenenä. Kansainvälistä kokemusta hänelle on karttunut Ruotsissa, Virossa, Latviassa, Liettuassa, Venäjällä, Puolassa ja Kiinassa sijaitsevien tuotannollisten tytäryhtiöiden johtamisesta. ESIMIES TALOUDEN JOHTAJANA JULKISHALLINNOSSA Kaisa Raudasoja, Marja-Leena Johansson, WSOYPro, 2009 ISBN: Talouden johtaminen julkishallinnossa edellyttää monipuolista tietoa ja osaamista. Esimiehet ovat avainasemassa toiminnan taloudellisuuden parantamisessa, koska he tekevät operatiivisia päätöksiä. Talous ei siis ole vain talousjohdon tai taloushallinnon asia. Hyvinä aikoina esimiesten tehtävänä on valvoa, ettei tuhlata. Huonoina aikoina esimiehet sopeuttavat toiminnan talouden raameihin. Kirjassa käydään läpi esimiestyön kannalta olennaiset talouden peruskäsitteet sekä esimiehen tehtävät ja vastuut mm. seuraavilla osa-alueilla: strategiset talouskysymykset toiminnan ja talouden suunnittelu kustannusten tunnistaminen ja hallinta investointien suunnittelu ja seuranta hinnoittelu ja liiketoiminta tunnusluvut sisäinen valvonta ja riskienhallinta Kirjassa tarkastellaan myös esimiehen roolia organisaation talouden johtamisjärjestelmässä sekä yhteistyötä taloushallinnon ammattilaisten kanssa. Kirja on tarkoitettu valtion virastoissa ja laitoksissa sekä kunnissa ja kuntayhtymissä työskentelevien esimiesten käsikirjaksi, josta saa selkeän käsityksen siitä, mitä heidän tehtäviinsä talouden johtajina kuuluu. Kirja sisältää myös kuvaukset tärkeimmistä taloushallinnon käsitteistä. AIVOT KÄYTTÄJÄN KÄSIKIRJA MacDonald, Matthew, (kään.) Your Brain: The Missing Manual, WSOYPro, 2009 ISBN Aivot tuo kostea solukudos korviemme välissä vastaa kaikista mielemme päähänpistoista. Tämä sopivan tieteellinen, silti helppolukuinen itsetuntemusopas perustuu viimeisimpään neurologiseen, psykologiseen ja ravitsemukselliseen tietoon. Lopputuloksena on näppärä tietopaketti, joka sisältää valmiit ohjeet kaikkeen mahdolliseen aivojen toimintaa edistävästä ravinnosta muistin parantamiseen. Mielen koukerot ja harhakäsitykset. Aivot ovat täynnä oikopolkuja ja automaattisia oletuksia. Jotkin säästävät aikaa, kun taas toiset narraavat vääriin johtopäätöksiin. Tässä osiossa tutustut aivojesi tekemiin virheisiin, hämmentäviin optisiin harhoihin ja opit muutaman hauskan ohjelmanumeron, joilla viihdytät vieraitasi. Mielihyvä, stressi ja rakkaus. Mitä eroa on vastarakastuneen parin aivoilla verrattuna psyykkisesti häiriintyneen aivoihin? Yllättävän vähän. Tässä osiossa opit, mitä aivojesi kovalevy voi kertoa ihmisten käyttäytymisen arvoituksellisuudesta. Uni ja ruoka. Aivosi ansaitsevat asianmukaisen ylläpidon! Toisin sanoen oikeanlaista ravintoa ja riittävästi lepoa. HENRY RY:N JÄSENTIEDOTE/LOKAKUU

14 Tutustut myös aivojen ajantajuun ja ruokaan liittyvien pahimpien mielihalujen syntyyn. Vanheneminen. Aivojen rapistuminen alkaa jo 20 vuoden iässä, mutta fiksut kompensoivat nahistumista ja tehostavat aivojensa toimintaa säännöllisellä aivojumpalla. Saat parhaat vinkit, miten pysyä särmänä ja taistella huonoa muistia vastaan. Samalla opit, miten aivot kehittyvät elämän aikana oivaltavia esimerkkejä tuoreille vanhemmille ja murrosiän ahdistamille teineille. ORGANISAATION PALVELUISTAMISOPAS Camilla Reinboth, 2009 Organisaation palveluistamisopas on vapaasti ladattavissa internetistä. Palveluistaminen yhdistää henkilöstöjohtamisen ja markkinoinnin toimenpiteet toimintamalliksi, jota käyttäen organisaation toimintaa voidaan samanaikaisesti kehittää neljällä alueella. Mallin käyttö kasvattaa organisaation asiakaslähtöisyyttä. Koska kehittämiskohteena on työntekijöiden työympäristö, parantaa mallin käyttö työhyvinvointia. Palveluistamismallin suunnittelussa on pureuduttu erityisesti henkilöstön sairauslomia aiheuttaviin tekijöihin. Kehittämistyön seurauksena myös laatu ja tuottavuus paranevat. Palveluistamismalli koostuu neljästä vaiheesta. Ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan suunnitelma tavoitteena olevasta palvelusta. Toisessa suunnitelma viedään käytäntöön neljän vaiheen kautta, ja kolmannessa arvioidaan aikaansaannoksia. Malli tuo uudenlaisia tapoja arvioida asiakastyytyväisyyttä, ja samoja menetelmiä voidaan soveltaa henkilöstötyytyväisyyden mittaamisessa. Arvioinnin tulokset toimivat pohjana seuraavan kierroksen jatkosuunnitelmille. Neljäs vaihe on rahasta, joka syntyy kolmen edellisen vaiheen tuloksena. Palveluistamisopas löytyy osoitteesta Mukava tietää HAUKOTUS ON KOHTELIAISUUTTA? Ihmisen haukottelun syystä on esitetty monia teorioita, mutta yksimielisyyttä ei ole löytynyt. Tuoreimman selityksen mukaan haukottelu liittyy aivojen lämmönsäätelyyn eikä pelkästään esimerkiksi uniongelmiin niin kuin usein esitetään. Yhdysvaltalaisten tutkijoiden mukaan nopea, ruumiinlämpöä viileämmän ilman sisäänveto ja suun ammottaminen viilentävät ja lisäävät kasvojen verenkiertoa, joka edelleen vaikuttaa aivoverenkiertoon. Aivot toimivat paremmin viileinä. Väsyneet haukottelevat siksi, että väsymys ja univaje kohottavat aivojen lämpötilaa. Myös stressi lisää haukottelemista, ja stressin tiedetään nostavan ruumiinlämpötilaa. Haukottelemalla yritämme viilentää aivojamme ja pysyä toimintakykyisempinä ja valppaampina. Monet todisteet viittaavat siihen, että haukottelulla on kytkentä lämmönsäätelyyn. Haukottelua pidetään merkkinä tylsistymisestä, mutta tämän teorian mukaan asia on päinvastoin: haukotuksen tarkoitus on ylläpitää huomiokykyä, joten se voisi ottaa kohteliaisuutena, sanoo tiimipäällikkö Hannu Rintamäki Työterveyslaitoksesta. Tapahtumakalenteri Lokakuu Tampereen aluejaos HR:n rooli ja toiminnan vaatimukset Venäjällä Uudet tavat organisoida Marraskuu Tampereen aluejaos Keski-Suomen aluejaos HENRY-päivä HENRYn syyskokous Joulukuu Tampereen aluejaos Sairaan lapsen hoitopalvelu Valtakunnallinen yhteistyökumppanisi Kokeile ilman toimitusmaksua! Pyydä tarjous! Sivina Lastenhoito 14 HENRY RY:N JÄSENTIEDOTE/LOKAKUU 2009

15 Uudet jäsenet Aaltonen Riku, Human Resource Director, Pernod Ricard Finland Oy Aho Heidi, Asiamies, Tekniikan Akateemisten Liitto TEK ry Airola Suvi, Talousjohtaja, Suomen Humanistinen Ammattikorkeakoulu Björk Linda, Project Manager, Universum Finland Borgman Anu, HR koordinaattori, eq Pankki Oy Ekström Pia, HR Partner, Nordea Pankki Suomi Oyj Enholm Jessica, HR, Asianajotoimisto Krogerus Oy Eramo Johanna, HR Manger, Wallac Oy Gallagher Jenni, HR Johtaja, L Oreal Finland Oy Haimila-Puttonen Sari, Henkilöstöpäällikkö Halen Henrik, Henkilöstön kehittäjä, OP-Keskus OSK Heimonen Jukka, Henkilöstökoordinaattori, Sandvik Mining and Construction Oy Helin Jaana, Resurssisuunnittelija, Tuko Logistics Oy Hoffrén Kirsi, Toimitusjohtaja, valmentaja, Interniemi Oy Kauppila Reijo, Toimitusjohtaja, Muutosvalmennus Reijo Kauppila Oy Kivinen Terhi, Viestintä- ja yritysvastuujohtaja, Tamro Oyj Koivumäki Pirkko, Henkilöstöpäällikkö, Tamfelt Oyj Abp Korpiola Mari, Kv-koordinaattori, Helsingin yliopisto Kulonen Heli, HR Spesialisti, Millog Oy Laine Jari, Toimitusjohtaja, SunKumppani Oy, Halicats Oy Laitala Päivi, Head of Bus. Excellence, HR, Lammi Kati, Senior Consultant, HR, Nokia Oyj Lietolahti Tarja, Kehittämisassistentti, Veikkaus Oy Lindell Tiina, HR Assistant, Global Refund - ACN Oy Lundström Ulla, Henkilöstökoordinaattori, Ramboll Finland Oy Marin Johanna K., Pääomasijoitusjohtaja, partner, Folmer Management Oy Martin Tanja, Manager wellbeing at work, Nokia Siemens Networks Matero Marketta, Henkilöstöaisianhoitaja, ViherRengas Järvenpää Oy Mikkola Emilia, HR-asiantuntija, OP-Keskus osk Mokkila Anu, Recruitment Assistant, Gemalto Oy Mäki Hannamaija, henkilöstöpäällikkö, YIT Oyj Nevalainen Riitta, HR Manager, John Deere Forestry Oy Nokso-Koivisto Aleksis, Toiminnanjohtaja, Otus RS. Nykänen Sirkka, koulutusjohtaja, Helsinki Business College Oy Pakarinen Terttu, Kehittämispäällikkö, Kunnallinen Työmarkkinalaitos Pellinen Mona, HR Specialist, Uponor Oyj Penninkilampi-Kerola Varpu, Henkilöstöpäällikkö, Kaleva Kustannus Oy Pousi-Heinonen Sari, Viestintäpäällikkö, Kiertokapula Oy Rapp Shani, Henkilöstöpäällikkö, Mediverkko Oy Reiman Päivi, Henkilöstöpäällikkö, Suominen Kuitukankaat Rokala Elena, Henkilöstöjohtaja, Concordia Bus Finland Oy Ab Rolig Tiina, HR Business Partner, Canon Oy Ruohonen Anne-Marie, Konsultti Ruotsalo Pauliina, HR Kehittämiskoordinaattori, Elisa Oyj Seikkala Lotta, HRD Manager, PricewaterhouseCoopers Oy Sumen Johanna, HR Specialist, Nokia Oyj Szépe Kirsi, HR Partner, Nordea Pankki Suomi Oyj Tattari Katri, Hallintojohtaja, Espoonkruunu Oy Tiitinen Heikki, Yksikön päällikkö, Pohjola Tuhkanen Taina, Viestintä- ja markkinointiassistentti, Skillnet Oy Turtola-Poole Johanna, Konsultti, Search & Selection - S&S Consulting Oy Tynjälä Minna, Henkilöstön kehittämispäällikkö Vanamo Anneli, Accounts Manager, International School OF Helsinki Yli-Leskijärvi-Hämäläinen Riikka, Työsuhdepäällikkö, Huhtamäki Consumer Goods Finland Oy Ylä-Outinen Heini, Rekrytointikonsultti, Hewlett-Packard Oy AVOIMIA JA YRITYS- KOHTAISIA KOULUTUKSIA VAHVISTA LIIKETOIMINTAOSAAMISTA, KEHITÄ ASIANTUNTIJUUTTA /edutech HENRY RY:N JÄSENTIEDOTE/LOKAKUU

16 HENRY tiedottaa CREATING PEOPLE ADVANTAGE. How to tackle the major HR challenges during the crisis and beyond -raportteja on vielä saatavilla European Association for People Management in (EAPM) ja Boston Consulting Group in (BCG) kesäkuussa julkaistu raportti loppui nopeasti. Tilasimme niitä lisää ja muutama kappale on vielä jäljellä. Voit tilata kirjasen postiennakolla 10 eur. Tilaukset sähköpostilla AVOIMET TYÖPAIKAT Seuraa rekry-ilmoituksia HENRYn nettisivuilla /Avoimet työpaikat -sivulla. Saman sivun kautta voit myös jättää rekry-ilmoituksen joko jäsentiedotteen liitteeksi tai julkaistavaksi HENRYn nettisivuilla, tai molempiin. KIRJAUTUMINEN EXTRANETTIIN Extranetin käyttäjätunnus se sähköpostiosoite, jonka olet meille viimeksi ilmoittanut. Salasana on syntymäaikasi pisteillä erotettuna, ilman etunollia, koko vuosiluku, esimerkiksi Jos olet vaihtanut salasanasi ja unohtanut sen, voit tilata sen sähköpostiisi HENRYn etusivun kautta kohdasta Unohtuiko salasana?. Voit helposti päivittää yhteystietosi extranetin kautta. JÄSENTIEDOTTEESSA ILMOITTELU Liitepaikat on tarkoitettu henkilöstöalan palvelumarkkinointiin. Liitepaikkakiintiö on kolme/jäsentiedote. Kolmen liitepaikan lisäksi jäsentiedotteeseen otetaan kolme pientä mustavalkoista ilmoitusta sekä rekrytointi-ilmoituksia, joiden määrää ei ole rajoitettu. Löydät ilmoitusten hinnat ja koot, varaustilanteen ja varausohjeet HENRYn nettisivulta ja Palvelut/Jäsentiedote/Jäsentiedotteessa ilmoittelu. Samalta sivulta löytyy myös liitepaikan varauslomake. Ainoastaan lomakkeella tehdyt varaukset huomioidaan. Painettu jäsentiedote ilmestyy ja postitetaan jäsenille heinäkuuta lukuunottamatta kerran kuussa. Se on luettavissa myös sähköisessä muodossa jäsenextrassa heti ilmestymispäivänä. JÄSENTIEDOTTEEN LIITTEET JA AINEISTOJEN TAKARAJAT Seuraavien jäsentiedotteiden aineistojen takarajat ovat: Marraskuu Joulukuu Tammikuu (huom! Joulunpyhistä johtuen aikainen takaraja) HENRYn toimiston yhteystiedot Leena Malin toiminnanjohtaja puh. (09) , GSM Annikki Antila markkinointi- ja kehityspäällikkö puh. (09) , GSM Kirsi Haakana toimistoassistentti puh. (09) , GSM Mervi Martikainen, projektipäällikkö Perhevapailla alkaen Sami Naapuri projektipäällikkö puh. (09) , GSM Kirsi Ristimäki, projektipäällikkö puh. (09) , GSM Annamari Warjus jäsenpalveluassistentti puh. (09) , GSM Toimisto: Puh. (09) , fax (09) Mannerheiminaukio 1 E, 5 krs, Helsinki Vaihde (09) , faksi (09) Toimiston sähköposti on Muut sähköpostiosoitteet ovat: 16 HENRY RY:N JÄSENTIEDOTE/LOKAKUU 2009

Y-SUKUPOLVI TYÖ(ELÄMÄ)SSÄ

Y-SUKUPOLVI TYÖ(ELÄMÄ)SSÄ 1 Y-SUKUPOLVI TYÖ(ELÄMÄ)SSÄ KT, Dosentti, Paikallisjohtaja Johtamistaidon Opisto, JTO Sukupolvia 2 Sotasukupolvet: sotien aikana ja hieman sitä ennen syntyneet Suuret ikäluokat: 1945-1964 syntyneet X-sukupolvi:

Lisätiedot

Eri sukupolvet aikuiskoulutuksen asiakkaina

Eri sukupolvet aikuiskoulutuksen asiakkaina 1 Eri sukupolvet aikuiskoulutuksen asiakkaina Paikallisjohtaja, dosentti Johtamistaidon Opisto, JTO Sukupolvia Sotasukupolvet: sotien aikana ja hieman sitä ennen syntyneet 2 Suuret ikäluokat: 1945-1950

Lisätiedot

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa Tuula Selonen Mitä ikäjohtamisella tarkoitetaan? 1/3 Ikäjohtaminen on eri-ikäisten ihmisten johtamista eli hyvää henkilöstöjohtamista. Työurien parantamiseen ja pidentämiseen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

Eri-ikäisten johtamisessa onnistuminen

Eri-ikäisten johtamisessa onnistuminen Eri-ikäisten johtamisessa onnistuminen Henry ry 12.3.2013 Paula Syväniemi Proponsio Ikäjohtaminen Työntekijän iän ja ikäsidonnaisten tekijöiden huomioon ottamista päivittäisjohtamisessa, työn suunnittelussa

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Hyvinvoinnin johtaminen 2011

Hyvinvoinnin johtaminen 2011 Hyvinvoinnin johtaminen 2011 Uudistu ja uudista messut 29.9.2011 Ossi Aura Excenta Oy, jatkossa Pohjola Terveys Oy Hyvinvoinnin johtaminen johtamista josta voi innostua! Hyvinvointia johdetaan ensin ylhäältä

Lisätiedot

Osuva-loppuseminaari

Osuva-loppuseminaari Osuva-loppuseminaari Mistä syntyy työntekijän ja työyhteisön innovatiivisuus? Kyselyn tuloksia 15/12/14 Timo Sinervo 1 Mitä tutkittiin Mitkä johtamiseen, työyhteisöön ja työhön liittyvät tekijät johtavat

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

Millainen palkitseminen kannustaa tuloksellisuuteen, erityisesti asiantuntijatyössä?

Millainen palkitseminen kannustaa tuloksellisuuteen, erityisesti asiantuntijatyössä? Millainen palkitseminen kannustaa tuloksellisuuteen, erityisesti asiantuntijatyössä? Elina Moisio Tutkija, TkL, MBA 17.8.2011 Kannustaminen = suoritus- tai tulosperusteinen palkitseminen? Perinteinen oletus:

Lisätiedot

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Strateginen työhyvinvointijohtaminen kunta-alalla Pauli Forma Henkilöstöjohtamisen seminaari 9.4.2013 Perustuu Kevan julkaisuun 1/2013 (Pauli Forma,

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet 1 Tutkimuksen tavoitteet 1. Selvittää nuorten kiinnostusta johto- ja esimiestehtäviin sekä heidän kokemuksiaan ja näkemyksiään esimiestyöskentelystä. 2. Selvittää nuorten näkemyksiä osaamisen kehittämiseen

Lisätiedot

Paras työpaikka tulevaisuuden osaajalle

Paras työpaikka tulevaisuuden osaajalle Paras työpaikka tulevaisuuden osaajalle HENRY Foorumi 4.11.2008 Päivi Lind 1 Suomen parhaat työpaikat 2003 Tapiola-ryhmä 9.sija suurten organisaatioiden sarjassa. Euroopan sadan parhaan työpaikan joukossa.

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Miksi tulisin aamulla töihin toimistolle?

Miksi tulisin aamulla töihin toimistolle? Miksi tulisin aamulla töihin toimistolle? Timo Räikkönen, kehitys- ja markkinointijohtaja, YIT Jari Niemelä, toimitusjohtaja, Workspace Oy #HENRYFoorumi / #HF_2014 #yitkehitys HR erilaisten muutosten keskellä

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%

Lisätiedot

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? To be or Wellbe 11.2.2010 Oulu Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM Nuoret työntekijät muuttavat työelämää: MEGATRENDIT

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä

Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä Sirpa Huuskonen ja Harri Nikander ISS Palvelut ISS Palvelut Oy 12 000 työtekijää Suomessa Siivous Kiinteistön ylläpito Turvallisuuspalvelut

Lisätiedot

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajia tarvitaan v. 2030 mennessä työikäisiä on 300 000 henkeä vähemmän kuin

Lisätiedot

Y-sukupolvi työelämässä Keski-Suomen Kauppakamarin aamukahvitilaisuus 29.5.2012

Y-sukupolvi työelämässä Keski-Suomen Kauppakamarin aamukahvitilaisuus 29.5.2012 1 Y-sukupolvi työelämässä Keski-Suomen Kauppakamarin aamukahvitilaisuus 29.5.2012 Paikallisjohtaja, dosentti Johtamistaidon Opisto, JTO Sukupolvia Sotasukupolvet: sotien aikana ja hieman sitä ennen syntyneet

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Osuva-kysely Timo Sinervo

Osuva-kysely Timo Sinervo Osuva-kysely Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Kunnat ja organisaatiot Kunta Vastaajat Jyväskylä 977 Eksote 1065 Länsi-Pohja 65 Akseli 59 Laihia-Vähäkyrö 52 Kaksineuvoinen 33 Terveystalo 31 Jyväskylän hoivapalv.

Lisätiedot

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Terveyskeskusjohdon päivät 10.2.2012 Eija Peltonen Johtava hoitaja, TtT 10.2.2012 1 Hyvä johtaminen ja henkilöstö? Hyvät johtamis-

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Mikä on sukupolvi? Eri asia kuin ikä Yhteiset muistot

Lisätiedot

Monimuotoisuuden johtaminen työelämän laadun ja tuottavuuden tekijänä?

Monimuotoisuuden johtaminen työelämän laadun ja tuottavuuden tekijänä? Monimuotoisuuden johtaminen työelämän laadun ja tuottavuuden tekijänä? YES -hanke Helsinki 19.05.2010 Aulikki Sippola, KTT, kehityspäällikkö Tapiola-ryhmä 22.6.2010 1 Esityksen sisältö Miksi tasapuolinen

Lisätiedot

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut TTK kouluttaa www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut Päivi Rauramo 2010 Ristiriidoista ratkaisuihin Koulutuksessa perehdytään ristiriitojen syntyyn ja ihmisten erilaisuuteen, ristiriitatilanteissa

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Human@Work Human@Work auttaa asiakkaitaan rakentamaan innostavasta yrityskulttuurista kestävää kilpailuetua palveluliiketoimintaan.

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

TIEDÄTKÖ TUKEEKO HR YRITYKSESI LIIKETOIMINTAA? mittaamalla oikea suunta johtamiseen

TIEDÄTKÖ TUKEEKO HR YRITYKSESI LIIKETOIMINTAA? mittaamalla oikea suunta johtamiseen TIEDÄTKÖ TUKEEKO HR YRITYKSESI LIIKETOIMINTAA? mittaamalla oikea suunta johtamiseen Uudista ja Uudistu 28.9.2011 Sirpa Ontronen ja Jori Silfverberg MARTELA OYJ SISÄLTÖ Mittaamalla oikea suunta johtamiseen

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

Viestinnän merkitys henkilöstön hyvinvoinnille Sari Niemi Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia

Viestinnän merkitys henkilöstön hyvinvoinnille Sari Niemi Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Viestinnän merkitys henkilöstön hyvinvoinnille Sari Niemi Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Mistä on parhaat työpaikat tehty? Luottamus Avoin viestintä eli läpinäkyvyys Välittäminen

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

Hankintaosaamisesta kilpailukykyä

Hankintaosaamisesta kilpailukykyä Hankintaosaamisesta kilpailukykyä Salon hankintaosaamiskartoituksen tuloksia, mitä seuraavaksi? Harri Lorentz, Kalle Väänänen Turun kauppakorkeakoulu Kartoitus hankintatoimen haasteista ja kehitystarpeista

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha Uusi työ on täällä Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä Kirsi Piha Dialogin missiona on parempi työelämä Dialogi mahdollistaa vuoropuhelun työnantajien ja nykyisten ja tulevien työntekijöiden välillä luo

Lisätiedot

Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti. Ikäjohtaminen nyt

Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti. Ikäjohtaminen nyt Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti Ikäjohtaminen nyt Ikäjohtaminen Ikä kuvaa elämää Kun emme saa elämän monisärmäisestä virtaavuudesta kiinni puhumme iästä ja tämän objektivoinnin kautta

Lisätiedot

Strategia käytäntöön valmentavalla johtamisella. JohtamisWirtaa 10.5.2011

Strategia käytäntöön valmentavalla johtamisella. JohtamisWirtaa 10.5.2011 Strategia käytäntöön valmentavalla johtamisella JohtamisWirtaa 10.5.2011 Työpaja 2, haasteet ja ratkaisut Riikka Laine-Tolonen (Nordea) Tapani Pöllänen (Sales Energy) Valmentava esimies Strategia ja visio

Lisätiedot

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen ParTy Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen Parempi työyhteisö ilmapiirikysely Työyhteisön tilaa voi arvioida ja kehittää rakentavasti

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke Alueellinen työhyvinvointikysely Voimaa ossaamisesta! -hanke Taustatiedot Vastaajia 1 983 henkilöä miehiä 14 % naisia 86 % Toimiala Hotelli- ja ravintola 5 % Kauppa- ja palvelu 17 % Muu julkishallinto

Lisätiedot

Navigoi urallasi Uraohjaus Deloittella

Navigoi urallasi Uraohjaus Deloittella Navigoi urallasi Uraohjaus Deloittella Sisältö Deloitte keitä me olemme? Oma ura Case Deloitte: career well-being Uraohjaus käytännössä Q&A 2 2013 Deloitte & Touche Oy, Group of Companies Deloitte Keitä

Lisätiedot

4event yrityksenä. Perustamisvuosi 2001. Löydä energinen ja vireä elämä. Liikevaihto n. 1,5 milj. Vakituinen henkilöstö 14 henkilöä

4event yrityksenä. Perustamisvuosi 2001. Löydä energinen ja vireä elämä. Liikevaihto n. 1,5 milj. Vakituinen henkilöstö 14 henkilöä 4event yrityksenä Perustamisvuosi 2001 Löydä energinen ja vireä elämä Liikevaihto n. 1,5 milj. Vakituinen henkilöstö 14 henkilöä Osaajaverkostossa 140 henkilöä 1300 erillistä ohjelmaa / vuosi Valtakunnallisuus

Lisätiedot

www.johtamisverkosto.fi 2012 Johtamisen kehittämisverkosto. www.johtamisverkosto.fi 1

www.johtamisverkosto.fi 2012 Johtamisen kehittämisverkosto. www.johtamisverkosto.fi 1 www.johtamisverkosto.fi 2012 Johtamisen kehittämisverkosto. www.johtamisverkosto.fi 1 Johtamisen kehittämisverkosto - miksi? Hyvällä johtamisella on suuri vaikutus ihmisen työhyvinvointiin ja työurien

Lisätiedot

Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi

Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi ATERIA 14 tapahtuma, ammattiasiain toimitsija JHL edunvalvontalinja, työelämän laadun toimialue Ikäjohtaminen, määrittely Ikäjohtamiseksi kutsutaan eri-ikäisten

Lisätiedot

OSVI: Osallistava sisäinen viestintä tutkimus- ja kehittämishanke

OSVI: Osallistava sisäinen viestintä tutkimus- ja kehittämishanke Osallistava sisäinen viestintä Lahden kaupungissa Kuntamarkkinat 15.9.2011 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Maarit Pedak KTM ja VTM, tutkija maarit.pedak@helsinki.fi 9/15/2011 1 OSVI: Osallistava

Lisätiedot

Tiimivalmennus 6h. Tiimienergian pikaviritys

Tiimivalmennus 6h. Tiimienergian pikaviritys Tiimivalmennus 6h Tiimienergian pikaviritys Hienoa kuinka hyvin valmennus pysyi kasassa ja sai kaikki mukaan. Kukaan ei ollut passiivisena tässä koulutuksessa. TeliaSonera Oyj 1 / 9 Miksi investoisit tiimityöhön?

Lisätiedot

Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen. Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen

Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen. Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen Moniosaaja -valmennus Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) hankkeen työelämäosaamista

Lisätiedot

TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT

TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT Vakanssi: Palvelualuejohtaja Perustehtävä: Johtaa ja kehittää palvelualuettaan/palvelualueitaan kokonaisvaltaisesti ja strategian mukaisesti koko

Lisätiedot

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Terveyttä yksilöille, tuottavuutta yritykselle ja hyvinvointia työyhteisölle Ossi Aura Työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, fil.tri Alustuksen

Lisätiedot

HR Next Practice 29.3.2012

HR Next Practice 29.3.2012 HR Next Practice 29.3.2012 Työ on tehtävä joukolla, kilvan ja iloisella mielellä. akateemikko Kustaa Vilkuna kirjassaan Työ ja ilonpito 1946 8.30 Ilmoittautuminen ja aamiainen 9.00 Tervetuloa seminaariin

Lisätiedot

YrittäjÄ. Hyvä työnantaja

YrittäjÄ. Hyvä työnantaja YrittäjÄ Hyvä työnantaja Yrittäjä hyvä työnantaja Kun televisiossa näytetään uutiskuvaa työelämästä, kuvassa on usein suuren tehtaan portti, josta virtaa ihmisjoukkoja. Todellisuus on kuitenkin toisenlainen:

Lisätiedot

KEHITTÄJÄ RATKAISIJA REKRYTOIJA

KEHITTÄJÄ RATKAISIJA REKRYTOIJA KEHITTÄJÄ RATKAISIJA REKRYTOIJA SUORITUKSEN JOHTAMINEN JA PALKITSEMINEN Uusi Osaaja 2 Kick off seminaari 17.11.2011 Anne Haggrén, Virvo Oy 16.11.2011 www.virvo.fi 2 MENESTYS YMPÄRISTÖ YRITYS, ORGANISAATIO

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

OPETTAJANKOULUTUSLAITOS, RAUMA

OPETTAJANKOULUTUSLAITOS, RAUMA OPETTAJANKOULUTUSLAITOS, RAUMA Verme-hankkeen Vastuullinen johtaja Tuula Laes Koordinaattori Susanne Leväniemi TURUN YLIOPISTO, OPETTAJANKOULUTUSLAITOKSEN RAUMAN YKSIKKÖ JÄRJESTÄÄ VERME VERTAISRYHMÄMENTOROINNIN

Lisätiedot

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Toteuttajat: Tutkijat Aino Salimäki & Tina Sweins Tutkimusassistentit Jouko Heiskanen & Antti Salimäki Ohjaajat: Professorit Matti Vartiainen & Tomi Laamanen

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

HRV-palvelut yritysten käyttöön

HRV-palvelut yritysten käyttöön V O I M A A T Y Ö Y H T E I S Ö Ö N T E H O A T O I M I N T A A N HRV-palvelut yritysten käyttöön Edessä rekrytointi? Muutospaineita työyhteisössä? Hukassa hyvä työilmapiiri? Uuteen suuntaan? HRV-palvelut

Lisätiedot

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus

Lisätiedot

Pikatreffit. Pikatreffien kuvaus

Pikatreffit. Pikatreffien kuvaus 1 (9) Pikatreffit Materiaalipaketti sisältää: - mainoskirjepohjat opiskelijoille ja työnantajille - ohjeet opiskelijoille ja työnantajille - matchmaking-viestipohjat treffien jälkeen lähetettäväksi - treffikorttipohjat

Lisätiedot

AKL 4.4.2014. Tiedolla johtaminen. Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605

AKL 4.4.2014. Tiedolla johtaminen. Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605 AKL 4.4.2014 Tiedolla johtaminen Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605 Hieman taustaa Itsestäni : Kenneth Ekström 050-5700605 Usean vuodan kokemus autoalasta Eri tehtäviä vähittäiskaupassa Eri organisaatioissa

Lisätiedot

Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi

Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi Työpaikkavalmenta koulutusmateriaali Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi Sisältö Riittävän hyvä työyhteisö Työpaikan työyhteisön voimavaro lisäävät tekijät Esimiehen, työsuojeluvaltuutetun luottamusmiehen

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj.

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. YKSITYISEN JA JULKISEN SEKTORIN EROJA AJATTELUSSA JA TOIMINNASSA SOTE-ALALLA

Lisätiedot

Työelämän kehittämisen haasteet talouden ja tuotantoelämän murroksessa. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 18.3.2010 Harri Vainio

Työelämän kehittämisen haasteet talouden ja tuotantoelämän murroksessa. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 18.3.2010 Harri Vainio Työelämän kehittämisen haasteet talouden ja tuotantoelämän murroksessa Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 18.3.2010 Harri Vainio 1. 4.-luokkalaisten haaveammatit, TOP-16 Eläinlääkäri Taiteilija Opettaja

Lisätiedot

Hiljaisen tietämyksen johtaminen

Hiljaisen tietämyksen johtaminen Hiljaisen tietämyksen johtaminen Uudista ja uudistu 2009 Hiljainen tietämys on osa osaamista Hiljainen ja näkyvä tieto Hiljainen tieto Tiedämme enemmän kuin kykenemme ilmaisemaan *) kokemusperäistä, alitajuista

Lisätiedot

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Karl-Magnus Spiik Ky Räätälöity ilmapiirimittari 1 RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Ilmapiirimittarin vahvuus on kysymysten räätälöinti ko. ryhmän tilannetta ja tarpeita vastaavaksi. Mittaus voi olla yritys-,

Lisätiedot

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12.

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12. HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla Hankesuunnitelma 18.12.2014 KASTE-ohjelma VI Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa Hr-verkoston ideatyöpaja 2/2013 Kuntatyönantajat Helsinki Leena Kaunisto henkilöstöjohtaja, Ktm Työhyvinvointiohjelma 2009-2012: Tuottavuusohjelma

Lisätiedot

Työyhteisötaitojen mittaaminen ja kehittäminen

Työyhteisötaitojen mittaaminen ja kehittäminen Työyhteisötaitojen mittaaminen ja kehittäminen Uudista & Uudistu messut 2011 Leena Kinnunen, johdon konsultti 1 Promenade Research Oy Asiantuntevin tutkimuskumppani Promenade auttaa yritysjohtoa ymmärtämään

Lisätiedot

vastuullisuuslupaukset konkretisoituvat

vastuullisuuslupaukset konkretisoituvat Kuinka Tapiolan vastuullisuuslupaukset konkretisoituvat henkilöstöjohtamisessa? ht i Henry Foorumi Veera Lammi 9.11.2010 9.11.2010 1 Agenda Miksi vastuullinen johtaminen on tärkeää? Miten vastuullista

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Dinno Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Sari Tappura DI, tutkija Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous sari.tappura@tut.fi www.dinno.fi Yksilön ja tiimien luovuus Osaaminen,

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Tavoitteet Tämä diaesitys ohjaa työpaikkaa luomaan työpaikalle yhteiset pelisäännöt eli yhteiset toimintatavat. Yhteiset toimintatavat parantavat yhteishenkeä

Lisätiedot

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot