METALLI LIIKKUU -HANKKEEN ( ) LOPPURAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "METALLI LIIKKUU -HANKKEEN (2008 2011) LOPPURAPORTTI"

Transkriptio

1 Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 270 Salla Turpeinen & Niina Valkama METALLI LIIKKUU -HANKKEEN ( ) LOPPURAPORTTI Työyhteisöliikunnan edistäminen paikallisena yhteistyönä 1

2 2

3 Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 270 Salla Turpeinen & Niina Valkama METALLI LIIKKUU -HANKKEEN ( ) LOPPURAPORTTI Työyhteisöliikunnan edistäminen paikallisena yhteistyönä Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Jyväskylä 2013

4 Salla Turpeinen & Niina Valkama METALLI LIIKKUU -HANKKEEN ( ) LOPPURAPORTTI Työyhteisöliikunnan edistäminen paikallisena yhteistyönä Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 270 ISBN ISSN Ulkoasu Kotisaari Graphic Management Oy Kuvat Lahden alueen kehittämisyhtiö Oy LAKES kuva-arkisto/levypyörä Oy, Petteri Kivimäki, Studio Juha Sorri Paino Keuruskopio 2013 Jakelu Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Viitaniementie 15a Jyväskylä Copyright Kunnossa kaiken ikää -ohjelma/likes-tutkimuskeskus 4

5 TIIVISTELMÄ Metalli Liikkuu -hankkeessa pyrittiin edistämään työhyvinvointia ja työyhteisöliikuntaa viidessä päijäthämäläisessä metallialan yrityksessä. Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n (PHLU) koordinoiman hankkeen pääpaino oli ennaltaehkäisevässä liikuntaneuvonnassa, kouluttamisessa ja liikuntapalveluiden kehittämisessä. Metalli Liikkuu oli Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelman kehittämishanke vuosina ja loi vahvan pohjan Toimintakykyä työelämään kokonaisuudelle. Hankkeen rahoittajia olivat KKI-ohjelma, PHLU ja hankkeeseen osallistuneet yritykset. Lisäksi hankkeessa olivat mukana Teknologiateollisuus, Metalliliitto ja Ammattiliitto Pro sekä yritysten työterveyshuollot. Hankkeen tavoitteena oli innostaa liikunnallisesti passiivisia kiinnostumaan liikunnallisemmista ja terveellisemmistä elämäntavoista, lisätä henkilöstöjohdon tietotaitoa työpaikkaliikunnan suunnitteluun, kehittää työterveyshuollolle uusia keinoja ennaltaehkäisevään työhön, lisätä matalankynnyksen liikuntaryhmiä sekä lisätä yritysten välistä yhteistyötä. Lisäksi hankkeen suurena tavoitteena oli rakentaa yhteistyössä yritysjohdon, työterveyshuollon sekä paikallisten liikuntapalvelutuottajien kanssa liikunnan palveluketju, jossa terveytensä kannalta liian vähän liikkuvia työntekijöitä neuvotaan ja ohjataan systemaattisesti liikunnallisempaan ja terveempään elämäntapaan. Tavoitteiden saavuttamiseksi hankkeeseen suunniteltiin monen tason toimenpiteitä. Yrityksiin koulutettiin henkilöstöhallinnon ihmisistä liikuntavastaavia sekä muista työntekijöistä liikuntayhdyshenkilöitä ja työmaatreenareita. Hankkeen aikana järjestettiin kaksi työhyvinvoinnin seminaaria. Jokaisessa yrityksessä järjestettiin kerran vuodessa liikuntaneuvontapäivä. Vapaaehtoiset kuntotestit järjestettiin hankkeen aikana yrityksissä kaksi kertaa. Hankkeen aikana toteutettiin erilaisia lajikokeiluita yhteistyössä liikuntapalvelutuottajien kanssa. Hankkeessa toteutui kaksi säännöllistä liikuntaryhmää: kävely-hölkkäkoulu ja niska-hartia-selkä -huoltotunti. Lisäksi hankkeen alussa toimi kaksi elämäntaparyhmää, joihin työterveyshoitajat kutsuivat terveytensä kannalta liian vähän liikkuvia. Metalli Liikkuu -hankkeen myötä yritysten henkilöstölle saatiin vietyä tietoa liikunnan ja terveellisten elämäntapojen merkityksestä. Hanke edisti tai vahvisti osallistujien myönteistä suhtautumista liikuntaan. Terveytensä kannalta liian vähän liikkuvia työntekijöitä ei onnistuttu aktivoimaan mukaan liikuntatoimintaan. Hankkeessa onnistuttiin luomaan toimijaverkosto, joka on jatkossa arvokas erityisesti yrityksille. Liikuntavastaavien ja liikuntayhdyshenkilöiden koulutusta pidettiin merkittävänä, ja näiltä henkilöiltä odotetaan työhyvinvoinnin edistämistä yrityksissä myös jatkossa. Ammattiliittojen mukana oleminen nähtiin tärkeänä, mutta niiden roolin toivottiin jatkossa olevan suurempi työntekijöiden motivoimisessa ja työhyvinvointiasioiden esillä pitämisessä. Työterveyshuollon osallistuminen hankkeeseen koettiin erittäin merkittäväksi. Metalli Liikkuu -hankkeen ajalle sijoittui kaksi taloustaantumaa, joilla oli merkittävät vaikutukset. Kaikissa yrityksissä käytiin hankkeen aikana yt-neuvotteluja, joiden seurauksena tuli irtisanomisia tai lomautuksia. Tapahtumat vaikuttivat paitsi hankkeen käytännön järjestelyihin, ennen kaikkea ihmisten mieliin ja ilmapiiriin. Johdon tuki ja sitoutuminen on olennaista työhyvinvoinnin ja työyhteisöliikunnan edistämisessä. Jatkossa yritysten johdon ja henkilöstöjohdon työterveystietouden kasvattamiseen ja sitä kautta asiaan sitoutumiseen tulee kiinnittää huomiota ennen kuin asiat voivat valua yrityksessä alaspäin. Työyhteisöliikunnan markkinoinnissa ja viestinnässä tulee edetä mieluummin vertaisryhmien kautta kuin ylhäältä alas. Työhyvinvoinnin edistämiseen on kohdistettava selkeitä aikaresursseja eri toimijoille yrityksen sisällä. Työyhteisöliikunnan edistämisessä ei tule tarjota massamitalla kaikkea kaikille, vaan tarjontaa täytyy kohdentaa ja eriyttää erilaisten tarpeiden mukaan. 5

6 6

7 Sisällys 1 Johdanto 9 2 Metalli Liikkuu -hankkeen tausta, tarkoitus ja toiminta Hankkeen tavoitteet Hankkeessa mukana olleet toimijat Hankkeen toimintamuodot Hankkeen rahoitus Seuranta ja arviointi 17 3 Toimijoiden arvioita Metalli Liikkuu -hankkeesta Toimijoiden roolit Toimintojen toteutuminen Työterveyshuollon merkitys Yrityksen ja yritysjohdon sitoutuminen Ohjausryhmän toiminta Tiedotus ja viestintä Taloustaantuma Metallialan työ ja kulttuuri 29 4 Hankkeen vaikuttavuus Onnistumiset Vaikeudet 33 5 Yhteenveto ja johtopäätökset 37 7

8 8

9 1 Johdanto Suomen hallituksen pyrkimyksenä on toimia lähivuosina aktiivisesti työelämäasioiden kehittämisessä. Hallitusohjelmaan on kirjattu tavoitteiksi muun muassa työurien pidentäminen, työelämän muutoksiin liittyvän turvallisuuden lisääminen sekä työssä jaksamisen tukeminen (Valtioneuvoston kanslia 2011, 63). Yksi keino työssä jaksamisen tukemiseen on työyhteisöliikunnan hyvien käytäntöjen juurruttaminen pysyviksi ja kannustaviksi työelämän toiminnoiksi (emt., 37). Sekä hallitusohjelmassa että työelämäryhmän loppuraportissa (Työelämäryhmä 2010) on korostettu työterveyshuollon roolin uudelleen suuntaamista työkyvyn edistämiseksi. Liikunnalla on merkittävä rooli työ- ja toimintakykyä uhkaavien tai heikentävien sairauksien ennaltaehkäisyssä ja hoidossa. Suomalaisten työikäisten kokonaisaktiivisuus on viime vuosikymmenten aikana laskenut. Vapaa-ajan liikunta on yleistynyt, mutta työmatkaliikunta ja työhön sisältyvä fyysinen rasitus ovat vähentyneet kolmen vuosikymmenen kuluessa. Viidennes työikäisistä ei liiku käytännössä lainkaan. Erityisesti liiallinen istuminen on muodostumassa vaaraksi työikäisten terveydelle. (Husu ym. 2011; Helakorpi ym ) Valtioneuvoston periaatepäätöksessä liikunnan edistämisen linjoista (Sosiaali- ja terveysministeriö 2008) esitetään, että fyysisen aktiivisuuden edistäminen tulee huomioida osana työikäisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä, kun työelämää kehitetään. Liikunnan edistämisen neuvottelukunta on esittänyt huolensa siitä, etteivät työpaikkaliikunnan edistämistoimet kohdistu henkilöille, jotka niitä terveyden kannalta eniten tarvitsisivat. Metalliteollisuuden työkykyindeksi on ollut 2000-luvulla laskeva. Työkyky metalliteollisuudessa on Työterveyslaitoksen työkykyindeksillä mitattuna alenemassa muita palkansaajia nopeammin (von Bonsdorff ym. 2009). Metalliteollisuudessa työskentelee runsaasti alemmin koulutettuja, joiden keskuudessa epäterveelliset elämäntavat ovat yleisiä. Suurin osa metalliteollisuudessa työskentelevistä on miehiä, joiden hyvinvoinnista, fyysisen aktiivisuuden vähenemisestä ja tulevaisuuden jaksamisesta on oltu viime vuosina huolestuneita (esim. Terveyden edistämisen politiikkaohjelma 2007, Maijala 2008, Sosiaali- ja terveysministeriö 2008, Heiskanen ym ). Metalli Liikkuu -hankkeella haluttiin edistää työhyvinvointia miesvaltaisissa metallialan yrityksissä sekä testata erilaisia työyhteisöliikunnan aktivoinnin keinoja. Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n koordinoiman hankkeen pääpaino oli ennaltaehkäisevässä liikuntaneuvonnassa, kouluttamisessa ja liikuntapalveluiden kehittämisessä. Työpaikoilla tarjottavaa liikuntaetua käyttävät yleensä työntekijät, jotka harrastavat liikuntaa muutenkin. Metalli Liikkuu -hankkeessa haluttiin saada liikkeelle terveytensä kannalta liian vähän liikkuvia työntekijöitä. Hankkeen tavoitteena oli rakentaa yrityksiin liikunnan palveluketju yhteistyössä yritysjohdon, työterveyshuollon ja liikuntapalvelutuottajien kanssa. Hanke kohdistui viiteen Päijät-Hämeessä toimivaan metallialan yritykseen ja niiden henkilöstöön. Hankkeessa mukana olleet yritykset olivat Be Group Oy Ab, Kemppi Oy, Sandvik Mining and Construction Oy, Stala-Yhtiöt Oy ja Peikko Finland Oy. Yritysten palveluksessa työskenteli hankkeen alkaessa lähes henkilöä, joista valtaosa oli miehiä. Lisäksi hankkeessa olivat mukana Teknologiateollisuus, Metalliliitto ja Ammattiliitto Pro. Myös yritysten työterveyshuollot oli sitoutettu hankkeeseen. Metalli Liikkuu oli Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelman kehittämishanke. Tässä raportissa tehdään yhteenveto hankkeesta, arvioidaan sitä sekä välitetään kokemuksia ja tuotetaan tietoa kehittämiskohteista. 9

10 10

11 2 Metalli Liikkuu -hankkeen tausta, tarkoitus ja toiminta Metalliteollisuus on miesvaltainen ala: noin 80 prosenttia alalla työskentelevistä on miehiä. Metalliala on aikaisemmin ollut fyysisesti raskasta, tuki- ja liikuntaelimiä runsaasti kuormittavaa työtä. Nyttemmin ala on koneellistunut ja työt vaihtelevat näyttöpäätetyöstä fyysisiin töihin. Tehtaat eivät enää ole tunkkaisia ja sekaisia halleja vaan siistejä ja suunniteltuja kokonaisuuksia, joissa huolehditaan hyvin esimerkiksi työsuojeluasioista. Metalliteollisuuden toimialoilla melu ja erilaiset pölyt ovat merkittävimpiä haittatekijöitä. Suurin osa metalliteollisuuden työntekijöistä pitää omaa työtään raskaana. Työ on usein lihasvoimaa vaativaa ja siihen sisältyy toistotyötä ja hankalia työasentoja. Tietotekniikan käyttö alalla on lisääntynyt. Lähes kaikki käyttävät työssään erilaisia tietotekniikkaan perustuvia laitteita. Ammattitaudeista metalliteollisuudessa raportoidaan eniten meluvammoja, ammatti-ihotauteja ja rasitussairauksia. (Junttila & Mäkelä 2010, 193.) Metalliteollisuus on yksi altisteisimmista toimialoista Suomessa (esim. Oksa ym. 2012, Saalo ym. 2009). 2.1 Hankkeen tavoitteet Metalli liikkuu -hankkeen idea lähti liikkeelle Päijät- Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n (PHLU) sekä Toimihenkilöunionin (nyk. Ammattiliitto Pro) välisistä keskusteluista vuonna PHLU ja Toimihenkilöunioni ottivat yhteyttä työnantajaliitto Teknologiateollisuuteen ja ammattiliitto Metalliliittoon, jotka kiinnostuivat tulemaan hankkeeseen mukaan. PHLU lähti koordinoimaan hanketta. Syksyllä 2007 Lahdessa pidettiin hankkeen esittelyseminaari, jonne oli kutsuttu lahtelaisia metallialan yrityksiä. Tilaisuudessa esiteltiin työpaikkaliikuntaa ja hankeideaa sekä pyrittiin rekrytoimaan yrityksiä mukaan. Viisi yritystä päätti lähteä mukaan hankkeeseen. PHLU halusi rakentaa Metalli Liikkuu -hankkeesta nimenomaan kehittämishankkeen, jossa se itse toimisi suunnittelu- ja koordinointiroolissa. Varsinainen liikunnan ohjaus ja muut palvelut haluttiin tuottaa ostopalveluna paikallisilta seuroilta sekä liikunta-, terveys- ja sosiaalialan opiskelijoiden kautta. Tavoitteet Tavoittaa liikunnallisesti passiiviset - kannustaminen liikunnalliseen elämäntapaan Lisätä henkilöstöjohdon tietotaitoa työyhteisöliikunnan suunnitteluun ja budjetointiin Kehittää tth:lle uusia resursseja ja keinoja ennaltaehkäisevään työhön (liikuntaneuvonta) Lisätä matalankynnyksen liikuntaryhmiä Lisätä yritysten välistä yhteistyötä Keinot Liikuntaneuvontapäivät Kuntotestit Koulutus - liikuntavastaavat - liikuntayhdyshenkilöt Lajikokeilut Liikuntaryhmät Elämäntaparyhmät Kuvio 1. Metalli Liikkuu -hankkeen toimintamalli. 11

12 Metalli Liikkuu -hankkeen tavoitteena oli rakentaa liikunnan palveluketju, jossa terveytensä kannalta liian vähän liikkuvia työntekijöitä neuvotaan ja ohjataan systemaattisesti liikunnallisempaan ja terveempään elämäntapaan. Liikunnan palveluketju pyrittiin rakentamaan yhteistyössä yritysjohdon, työterveyshuollon sekä paikallisten liikuntapalvelutuottajien kanssa. Hankkeen pääpaino oli ennaltaehkäisevässä liikuntaneuvonnassa ja valistuksessa, kouluttamisessa sekä liikuntapalveluiden kehittämisessä. Hankkeelle määriteltiin viisi tarkempaa tavoitetta. Ensinnäkin tavoitteena oli innostaa liikunnallisesti passiivisia työntekijöitä kiinnostumaan liikunnallisemmista ja terveellisemmistä elämäntavoista. Toiseksi tavoitteena oli lisätä henkilöstöjohdon tietotaitoa työpaikkaliikunnan suunnitteluun ja budjetointiin. Kolmanneksi tavoiteltiin uusien resurssien ja keinojen kehittämistä työterveyshuollon ennaltaehkäisevään toimintaan. Neljänneksi pyrittiin lisäämään matalankynnyksen liikuntaryhmiä ja viidenneksi lisäämään yritysten välistä yhteistyötä. Tavoitteiden saavuttamisen keinoiksi kirjattiin liikuntaneuvontapäivien ja kuntotestien järjestäminen yrityksissä, liikuntavastaavien ja liikuntayhdyshenkilöiden kouluttaminen yrityksiin sekä lajikokeiluiden, liikuntaryhmien ja elämäntaparyhmien järjestäminen. (Kuvio 1.) Hyvinvoinnin johtamiseen työpaikoilla on harvoin riittävästi henkilöresursseja ja aikaa. Yleisesti yrityksissä ei myöskään ole riittävästi osaamista työpaikkaliikunnan kehittämiseen ja olemassa olevien hyvien käytäntöjen soveltamiseen. (Valtion liikuntaneuvosto 2012, 7.) Metalli Liikkuu -hankkeen yhtenä tarkoituksena oli tarjota yrityksille työkaluja ja osaamista, jotta ne voisivat yhä paremmin itse suunnitella työhyvinvointia ja työpaikkaliikuntaa oman organisaationsa sisällä. 2.2 Hankkeessa mukana olleet toimijat Metalli Liikkuu -hankkeen keskeisiä toimijoita olivat Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry (PHLU), viisi metallialan yritystä, yritysten työterveyshuollot, Teknologiateollisuus, Metalliliitto, Ammattiliitto Pro (ent. Toimihenkilöunioni) sekä KKI-ohjelma. Toimijoiden roolit olivat eritasoisia. PHLU, yritykset ja yritysten työterveyshuollot olivat hankkeen käytännön toteuttajia. Teknologiateollisuus, Metalliliitto ja Ammattiliitto Pro olivat taustatoimijoita ja heidän edustajansa olivat ohjausryhmän jäseniä. KKI-ohjelma tarjosi hankkeelle terveysliikunnan materiaaleja, toimi taustatukena etenkin PHLU:lle sekä rahoitti hanketta kehittämistuen kautta. Metalli Liikkuu -hankkeen projektikoordinaattorina toimi PHLU:n työntekijä. Projektikoordinaattori vaihtui vuoden 2010 syksyllä. Ensimmäinen projektikoordinaattori teki Metalli Liikkuu -hanketta prosenttia työajastaan. Vuoden 2010 syksyn jälkeen uusi projektikoordinaattori työskenteli hankkeen parissa prosenttia työajastaan. Hankkeessa oli mukana viisi Lahdessa sijaitsevaa metallialan yritystä: Kemppi Oy, Sandvik Mining and Construction Oy, Stala-Yhtiöt Oy, Peikko Finland Oy ja Be Group Oy Ab. Yrityksissä työskenteli hankkeen alkaessa yhteensä henkilöä. Taulukossa 1 on esitetty hankkeessa mukana olleet yritykset sekä niiden henkilöstön määrä, sukupuolijakauma ja keski-ikä. Metalliala on miesvaltainen. Sandvikin, Stalan, Be Groupin ja Peikon henkilöstöstä keskimäärin 85 pro- Yritys Henkilöstöä Suomessa Työntekijöistä miehiä / naisia (%) Työntekijöiden keskiikä Yrityksen terveyshuolto Be Group Oy 391 (350) 85 / Terveystalo Oy Kemppi Oy 550 (460) 57 / Peikko Finland Oy 400 (250) 85 / Sandvik Mining and Construction Oy Okeroisten Työterveys (yritys osaomistajana) Lahden seudun Yritysterveys ry 230 (160) 87 / Terveystalo Oy Stala-Yhtiöt Oy 180 (130) 85 /15 Terveystalo Oy Taulukko 1. Metalli Liikkuu -hankkeessa mukana olevat yritykset sekä niiden henkilöstön määrä hankkeen alkaessa (suluissa hankkeen päättyessä), sukupuolijakauma, keski-ikä ja työterveyshuolto. 12

13 Toimintamuodot Liikuntavastaavien koulutus Kuntotestit Liikuntaneuvontapäivät Lajikokeilut Niska-hartia-selkä -huoltotunti Liikuntahenkilöiden koulutus Elämäntaparyhmät Kävely-hölkkäkoulu Työmaatreenarien koulutus Työhyvinvoinnin seminaari Kuvio 2. Metalli Liikkuu -hankkeen toimintamuodot aikajanalla hankevuosina senttia on miehiä ja 15 prosenttia naisia. Kempin henkilöstörakenne poikkeaa edellä mainituista: henkilöstöstä 61 prosenttia on miehiä ja 39 prosenttia naisia. Sukupuolirakenne vaihtelee lisäksi yritysten sisällä tuotannon ja toimihenkilöiden välillä. Esimerkiksi Be Groupin tuotannon yli 200 työntekijästä vain yksi on nainen, mutta toimihenkilöistä yli kolmasosa on naisia. Työterveyshuolto haluttiin ehdottomasti yhdeksi toimijaksi hankkeeseen, koska sen rooli nähtiin merkittävänä työhyvinvoinnin edistämisessä. Työterveyshuollon kehityksessä Suomessa keskeinen ilmiö on palvelujärjestelmän rakennemuutos. Palveluja ja resursseja on siirtynyt yhä enemmän lääkärikeskuksiin. (Työterveyslaitos 2010, 253.) Sama on nähtävissä myös metallialan yrityksissä. Metalli Liikkuu -hankkeen yrityksistä kolmen työterveyshuolto on ostettu Terveystalolta. Kahdella yrityksellä on oma työterveyshuolto. Metalli Liikkuu -hankkeeseen osallistuneet viisi yritystä ovat Suomen mittakaavassa isoja metallialan yrityksiä. Niissä huolehditaan hyvin yleisestä työhyvinvoinnista kuten työergonomiasta, työsuojelusta, työterveyshuollosta ja työpaikan viihtyisyydestä. Kolmessa yrityksessä on viime vuosina erityisesti satsattu työhyvinvointiin. Yhteistyötahoja ovat olleet esimerkiksi työterveyshuollot ja eläkevakuutusyhtiöt. Kaikilla yrityksillä on kattava terveydenhuolto ja työhyvinvointiin käytetään runsaasti resursseja. 13

14 Myös liikuntatarjontaa yrityksissä on reilusti. Kaikilla viidellä yrityksellä on kerho-, tiimi- tai jaostotoimintaa, jonka puitteissa työntekijöille tarjotaan liikuntamahdollisuuksia, esimerkiksi joukkuelajien pelivuoroja tai yhteisiä virkistyspäiviä. Yritysten omien kerhojen lajivalikoimassa on esimerkiksi salibandya, jalkapalloa, keilailua, ammuntaa ja kalastusta. Neljässä yrityksessä on käytössä liikuntasetelit. Yritykset maksavat työntekijöiden osallistumismaksuja massahiihtoihin ja -juoksuihin tai muihin liikuntatapahtumiin ja -turnauksiin. Yhdellä yrityksellä on paikallisen urheiluseuran kanssa sopimus, jonka puitteissa yrityksen työntekijät voivat käydä seuran järjestämissä jumpissa työnantajan kustantamana. Yrityksen työntekijät voivat käydä myös Lahden seudun uimahalleissa työnantajan maksaessa kulut. Yritysten lähtötaso työntekijöiden hyvinvoinnin ja liikunnan edistämiselle on vähintäänkin hyvä. 2.3 Hankkeen toimintamuodot Metalli Liikkuu -hankkeeseen suunniteltiin kunnianhimoisesti monen tason toimenpiteitä. Tarkoitus oli kouluttaa, tiedottaa, järjestää elämäntaparyhmiä terveytensä kannalta liian vähän liikkuville, järjestää lajikokeiluja yritysten koko henkilöstölle, tehdä kuntotestejä ja pitää liikuntaneuvontapäiviä sekä perustaa erilaisia liikuntaryhmiä. Hankkeen viimeisten kahden vuoden ajan tavoitteena oli myös saada liikuntaresepti-idea ja niin sanottu liikunnan palveluketju toimimaan. Hankkeessa toteutuneet toiminnot hankevuosina on esitetty kuviossa 2. Edellä esitettyjen toimintamuotojen lisäksi Metalli Liikkuu -hankkeeseen liittyi joitakin yksittäisiä tapahtumia. Metalli Liikkuu -yritykset osallistuivat esimerkiksi SuomiMies seikkailee -rekkakiertueen tapahtumaan toukokuussa 2011 Lahdessa. Yritysten työntekijöitä osallistui myös Jyväskylän yliopiston seurantatutkimukseen Sisältääkö suomalaisen miehen liikunnan terveyden lukutaito tajua ja toimintaa?. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, onko työikäisten miesten terveysliikunnan lukutaito yhteydessä vapaa-ajan liikunta-aktiivisuuteen ja fyysiseen kuntoon. Miehet osallistuivat terveyskäyttäytymiskyselyyn ja heille tehtiin Polar OwnIndex kestävyyskunnon arviointi sekä InBody 720 -kehonkoostumusmittaus. (Kaasalainen ym ) Elämäntaparyhmät Elämäntaparyhmät haluttiin kohdistaa terveytensä kannalta liian vähän liikkuville. Kyseiseen riskiryhmään kuuluvat kartoitettiin työterveyshuollon avulla. Elämäntaparyhmät toimivat vuonna Ryhmiä oli kaksi, ja ne kokoontuivat eri aikoihin, jotta sekä aamu- että iltavuorolaisilla oli mahdollisuus osallistua. Ryhmillä oli tapaamisia joka toinen viikko. Tapaamiset sisälsivät monipuolista liikuntaa ja ravinto-ohjausta. Ryhmäläisillä oli mahdollisuus osallistua elämäntapaluentoihin ja kuntotesteihin. Ryhmiä vetivät työterveyshoitajat sekä hankkeen projektikoordinaattori. Elämäntaparyhmiin osallistui noin 15 työntekijää. Koulutukset Koulutus oli oleellinen osa Metalli Liikkuu -hanketta. Koulutuksia järjestettiin heti hankkeen alkuvaiheesta al- 14

15 Liikuntavastaavan toimenkuva Tekee työpaikkaliikunnan vuosisuunnitelman ja -budjetin yritykselle. Pitää yhteyttä liikuntayhdyshenkilöihin. Tiedottaa liikuntayhdyshenkilöitä hankkeen tapahtumista. Tiedottaa koko yritystä hankkeen tapahtumista. Pitää työpaikkaliikunnan ja hyvinvoinnin asiaa esillä yritysjohdon ja henkilöstön keskuudessa. Levittää hankkeen materiaaleja kunkin yrityksen omia kanavia pitkin. Suunnittelee ja ideoi. Toimii yrityksen edustajana hankkeen ohjausryhmässä. Liikuntayhdyshenkilön toimenkuva Tiedottaa hankkeesta yhdessä liikuntavastaavan kanssa. Pitää työpaikkaliikunnan ja hyvinvoinnin asiaa esillä henkilöstön keskuudessa. Rekrytoi väkeä mukaan hankkeen toimintoihin. kaen. Koulutuksilla haluttiin luoda vankka pohja työpaikkaliikunnan toteuttamiselle. Tavoitteena oli kouluttaa kokonaisvaltaisesti työpaikkaliikunnan osaajia niin yritysjohtoon, toimihenkilöihin kuin työntekijöihinkin. Kaikkiin viiteen hankkeessa mukana olleeseen yritykseen koulutettiin liikuntavastaavat, liikuntayhdyshenkilöt ja työmaatreenarit. Liikuntavastaavat olivat yritysten henkilöstöjohdon tai -hallinnon edustajia. Koulutuksen tavoitteena oli, että jokainen yritys saa virallisen liikuntasuunnitelman, joka tukeutuu yrityksen omaan henkilöstöstrategiaan. Koulutettaville haluttiin antaa pätevyys liikuntastrategian johtamiseen yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Lisäksi liikuntavastaavien koulutuksessa pyrittiin antamaan työkaluja tuottavuuden mittaamiseen ja seurantaan. Liikuntavastaavien yksipäiväiset koulutukset järjestettiin syksyllä 2008, keväällä 2009 ja keväällä Syksyllä 2008 liikuntavastaavien koulutuksen aloitti 15 henkilöä. Jokaisesta yrityksestä koulutukseen osallistui 2 3 henkilöä. Koulutuksen jälkeen liikuntavastaavat tekivät yrityksiinsä liikuntasuunnitelmat. Viimeisessä, vuoden 2010 liikuntavastaavien koulutuksessa oli tavoitteena antaa lisäideoita, näkemystä ja sisältöä liikuntasuunnitelmien tekemiseen sekä toimintojen ajoittamiseen. Koulutuksessa oli kuitenkin paikalla enää kahden yrityksen liikuntavastaavat. Liikuntavastaavat valitsivat oman yrityksensä työntekijöistä muutaman henkilön, joiden katsoivat sopivan liikunta yhdyshenkilöiksi hankkeeseen. Liikuntayhdyshenkilöiden koulutukseen haluttiin työntekijöitä, jotka voisivat jatkossa toimia työ paikka liikunnan käytännön toteuttajina, organisoijina ja tiedottajina. Liikunta yhdys henkilöiden koulutus sisälsi tietoa työpaikkaliikunnasta, hyvinvoinnista, oman työpaikan liikuntasuunnitelman tekemisestä sekä taukojumpan vetämisestä. Osaan koulutuksista työntekijät osallistuivat työajalla, osaan vapaa-ajallaan. Koulutuksen käytyään liikuntayhdyshenkilöiden odotettiin tietävän terveyslii- 15

16 kunnan suositus, liikuntaan aktivoitumisen prosessi sekä taukoliikunnan ohjaamisen perusteet. Koulutuksessa mietittiin, kuinka liikuntayhdyshenkilöt voisivat viedä liikuntaviestiä yrityksissään eteenpäin. Koulutuksissa ideoitiin myös hankkeen konkreettisia toiminta muotoja eli tätä kautta haettiin henkilöstön ideoita ja toiveita hankkeen toimintaan. Liikuntayhdyshenkilöiden yksipäiväinen koulutus järjestettiin keväällä 2009 ja syksyllä Liikuntayhdyshenkilöitä koulutettiin yhteensä 20. Liikuntayhdyshenkilöt toimivat oto-periaatteella. Metalli Liikkuu -hankkeessa koulutettiin myös työmaatreenareita. Tavoitteena oli, että koulutuksen käyneet treenarit ohjaavat taukoliikuntaa yrityksissä omilla työosastoillaan. Osa työmaatreenarikoulutukseen osallistuneista oli liikuntayhdyshenkilöitä. Työmaatreenareita koulutettiin keväällä 2010 ja koulutukseen osallistui 13 henkilöä. Kuntotestit Kuntotestit järjestettiin vuosina 2008 ja Testeihin osallistui yhteensä 616 henkilöä. Osallistujille tehtiin SuomiMiehen ja -Neidon kuntotestit. Testit sisälsivät kestävyyskunnon arvion (Polar OwnIndex), kehonkoostumusmittauksen (InBody 720) ja puristusvoimamittauksen (Seahan). Lisäksi osallistujat täyttivät liikunta- ja terveystottumuskyselyn. Näiden perusteella arvioitiin osallistujien liikunta-aktiivisuutta ja annettiin jatko-ohjeita sekä materiaalia. Testit olivat vapaaehtoisia ja niitä markkinoitiin erityisesti huonokuntoisille. Testit toteutti Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu. Testit tehtiin yritysten omissa tiloissa ja niihin sai osallistua työajalla. Testeihin käytetty työaika oli noin 20 minuuttia/henkilö. Lajikokeilut Lajikokeiluilla pyrittiin innostamaan yritysten henkilöstöä erilaisten liikuntalajien pariin. Lajikokeiluita järjestettiin vuosina Hankkeessa toteutui kymmenen erilaisen lajin kokeilu: aikido, chi kung, hiihto, kahvakuula, keilailu, keppijumppa, kuntonyrkkeily, kuntosali, sulkapallo, suksien voitelukoulutus, vesijumppa ja vesijuoksu. Osa lajikokeiluista jouduttiin perumaan vähäisen ilmoittautuneiden määrän vuoksi. Lajikokeilut olivat avoimia kaikkien yritysten koko henkilöstölle. Lajikokeiluja suunnittelivat liikuntayhdyshenkilöt, liikuntavastaavat ja ohjausryhmä. Osallistujille maksuttomiin lajikokeiluihin osallistui yhteensä 115 työntekijää. Liikuntaneuvontapäivät Liikuntaneuvontapäivien tavoitteena oli antaa neuvoja ja vinkkejä liikunnan aloittamiseen ja harrastamiseen sekä opastusta terveelliseen ruokavalioon. Liikuntaneuvontapäivä järjestettiin kerran vuodessa jokaisessa yrityksessä hankevuosina PHLU:n edustajat ja yrityksen työterveyshoitaja tulivat paikan päälle yrityksen tiloihin ja kiersivät yrityksen työpisteillä 2 4 tunnin ajan. Päivän aikana mitattiin esimerkiksi kehonkoostumusta, verenpainetta, annettiin liikuntaneuvontaa, opastettiin työergonomiassa ja jaettiin materiaaleja. Lisäksi PHLU:n toimijat pitivät taukojumppaa. Liikuntaneuvontapäivät pidettiin yritysten omissa tiloissa ja niihin sai osallistua työajalla. Liikuntaryhmät Hankkeessa toteutui kaksi säännöllistä liikuntaryhmää: kävely-hölkkäkoulu ja niska-hartia-selkä -huoltotunti. Kävely-hölkkäkoulussa oli 27 ja niska-hartia-selkä -huoltotunnilla 53 osallistujaa. Ryhmiin osallistuttiin vapaaajalla. Osa yrityksistä kustansi työntekijöidensä ryhmämaksut, mutta osa yrityksistä jätti maksun työntekijälle itselleen. Osallistujissa oli sekä miehiä että naisia niin toimihenkilö- kuin työntekijäpuolelta. Niska-hartiaselkä -huoltotuntia järjesti paikallinen urheiluseura Lahden Ahkera. Huoltotunnista muodostui erityisen mieleinen toimintamuoto, joka on jatkunut itsenäisenä hankkeen jälkeen. Työhyvinvointiseminaarit Hankkeen aikana järjestettiin kaksi hankkeen sisäistä työhyvinvointiseminaaria. Ensimmäinen Metalli Liikkuu -seminaari pidettiin Lahdessa syksyllä Päivän mittaisen seminaarin luennot suunniteltiin antamaan työpaikkaliikunnan edistäjille ideoita ja työkaluja oman yrityksen liikuntaohjelman kehittämiseen. Seminaariin sisältyi ryhmätyöskentelyä, jossa työstettiin ja visioitiin oman yrityksen työpaikkaliikuntaa. Toinen seminaari järjestettiin Lahdessa Iltapäivän mittaisessa seminaarissa kuultiin kaksi hankkeen ulkopuolista luentoa sekä eri toimijoiden kokemuksia Metalli Liikkuu -hankkeesta. Seminaari oli samalla hankkeen päätöstilaisuus. Seminaareissa oli yhteensä 35 osallistujaa. 16

17 2.4 Hankkeen rahoitus Metalli Liikkuu -hanke oli Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelman kehittämishanke vuosina Metalli Liikkuu -hankkeen rahoitus oli kolmikantainen eli rahoittajia olivat KKIohjelma, PHLU ja yritykset itse PHLU Yritykset KKI Yhteensä Taulukko 2. Metalli Liikkuu -hankkeen rahoitus (euroa). Metalli Liikkuu -hankkeen ensimmäisen vuoden budjetti oli noin euroa. PHLU:n osuus oli euroa, yritysten omavastuu euroa ja KKI-tukea hanke sai euroa. Vuosina hankkeen budjetti kasvoi selvästi, reiluun euroon. KKI-ohjelma rahoitti hanketta eurolla per vuosi. Yritysten osuus pysyi eurossa. Viimeisenä toimintavuotena 2011 hankkeen budjetti oli euroa. Taulukossa 2 on esitetty hankkeen rahoitus. 2.5 Seuranta ja arviointi Tämän loppuraportin tarkoitus on kuvailla ja arvioida Metalli Liikkuu -hanketta eri tahojen näkökulmasta. Loppuraportin ja arvioinnin tekeminen aloitettiin hankkeen päätyttyä. Aloite loppuraportin tekemiseen tuli KKI-ohjelmalta, jossa katsottiin arvokkaaksi kirjata hankkeen kokemukset yksiin kansiin. Loppuraportin on tarkoitus olla jatkossa apuna vastaavien hankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Loppuraporttia varten haastateltiin hankkeen keskeisiä toimijoita. Haastattelut olivat puolistrukturoituja teema haastatteluja. Haastatteluja tehtiin sekä ryhmäettä yksilöhaastatteluina. Hankkeen kaikilta toimijatasoilta saatiin haastattelut. Haastateltavia oli yhteensä 32, joista 18 naisia ja 14 miehiä. Haastattelut suoritettiin tammi-helmikuussa Haastattelut tehtiin kunkin toimijan omissa tiloissa Lahdessa. Yhteensä haastattelumateriaalia kertyi 14 tuntia. Nauhoitetut haastattelut litteroitiin ja käytettiin siten raportoinnin ja arvioinnin aineistona. Loppuraportin aineistona on lisäksi käytetty Metalli Liikkuu -hankkeen toimintasuunnitelmia ja toimintakertomuksia sekä muuta materiaalia, jota on saatu käyttöön Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilulta sekä hankkeen yrityksiltä. Tietoja on täydennetty projektikoordinaattorilta saaduilla tiedonannoilla. 17

18 18

19 3 Toimijoiden arvioita Metalli Liikkuu -hankkeesta Eri toimijat näkivät hankkeella erilaisia tavoitteita. Työnantajaliitolla, ammattiliitolla, PHLU:lla, yrityksen toimihenkilöillä, työntekijöillä ja työterveyshoitajilla oli kullakin omat käsityksensä hankkeesta. Kaikki olivat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että hankkeen päätavoite oli lisätä henkilöstön hyvinvointia. Kyllä tämä nähdäkseni on työhyvinvointihanke. Semmonen, että saadaan koottua porukoita yhteen työmotivaatiota edistämään, mutta sitten myös saadaan terveysajattelua ihmisille. Toivehan oli, että saataisiin ihmiset aktivoitua liikkumaan ja pitämään itsestään enemmän huolta. Hankkeen koordinoijan PHLU:n näkökulmasta hankkeen tarkoitus oli luoda osaamista työpaikkaliikunnan järjestämiseen sekä saada metallimiehiä liikkumaan ja omaksumaan liikunnallinen elämäntapa. Aluejärjestö, Teknologiateollisuus, Toimihenkilöunioni ja Metalliliitto kokivat, että liikuntaseteleiden jakaminen ei ole järkevä tapa edistää hyvinvointia. Seteleiden käyttöön on liittynyt väärinkäytöksiä, eivätkä seteleitä käytä ne, jotka eniten liikuntaa tarvitsisivat. Sama pätee yritysten omiin kerhoihin, jaostoihin ja vuoroihin. Uuden hankkeen avulla haluttiin saada liikkeelle erityisesti passiivisia työntekijöitä. Liikuntaseteleiden jakamisen sijaan haluttiin edistää työhyvinvointia vaikuttamalla rakenteisiin, kouluttamalla yrityksen henkilöstöä sekä kiinnittämällä päähuomio huonokuntoisiin ja liikunnallisesti passiivisiin työntekijöihin. Ne rahat, mitä yritykset laittavat henkilöstönsä liikuttamiseen, menevät aktiivisille. Me koettiin, että olisi tärkeää, että passiiviset saadaan liikkeelle. (PHLU:n edustaja) Työterveyshuollon näkökulmasta hankkeen tavoitteena oli kouluttaa yrityksiin työpaikkaliikuttajia ja kasvattaa työhyvinvoinnin asiantuntemusta yrityksissä ettei asia jäisi työterveyshuollon kontolle yksinään. Hankkeen alussa kohderyhmäksi määriteltiin ennen kaikkea yli 40-vuotiaat terveytensä kannalta liian vähän liikkuvat miehet. Hankkeen edetessä kohderyhmää laajennettiin ja hankkeen toimintoja päätettiin tarjota kaikille yritysten työntekijöille. Syynä oli ensinnäkin se, että kohderyhmään kuuluvia miehiä ei juurikaan saatu aktivoitua mukaan toimintaan. Toisena syynä oli huomio, että yli 40-vuotiaat miehet eivät välttämättä olekaan kohderyhmä, joka eniten tarvitsisi hankkeen kaltaisia toimintoja. Joissakin yrityksissä huomattiin, että nuoremmat miehet ovat vielä haastavampi kohderyhmä. Yrityksissä myös havaittiin, että koulutustaso vaikuttaa työntekijän tietoisuuteen hyvinvoinnin merkityksestä. Ajatus oli se, että me tarjotaan lajikokeiluja ja liikuntaryhmiä, että niitä passiivisia saadaan liikkeelle, mutta sitten huomattiinkin, että ne metallialan miehethän eivät lähde mihinkään, eivät osallistu minnekään. (PHLU:n edustaja) Se haaste on näissä nuoremmissa, jotka eivät ole tehneet tähänkään mennessä mitään, niin ei niitä kyllä nytkään saa. Ne 40+ miehet saatiin paljon helpommin mukaan. Ehkä niillä se oivallus on tullut jo, että ikää tulee ja kenties jotain kremppaa. Mutta nämä nuoret ovat sellaisia, (-) että ei mun tartte, joku muu tekee. Yllättävän paljon on sellaisia nuoriakin, että melkein työhöntulotarkastuksesta suoraan tulevat tänne minun luokse saamaan jotain ohjeita. Kyllä se ihan hurjalta kuulostaa, että kunto ei vastaa sitä alkavan työn vaadettakaan. (Työterveyshoitaja) Hankkeen lopussa yritettiin keksiä keinoja erityisesti passiivisten tavoittamiseksi ja mukaan saamiseksi, koska hei- 19

20 tä ei ollut saatu aktivoitua mukaan hankkeen toimintoihin. Tavoitteeksi asetettiin liikuntalähetekäytännön saaminen yrityksiin, mutta aikajänne osoittautui liian lyhyeksi niin ison muutoksen läpi viemiseen. Tässä loppuvaiheessa on pyritty siihen, että löydettäisiin työkaluja, joilla saataisiin terveyden kannalta liian vähän liikkuvat toimimaan. Siinä on esimerkiksi tämä liikuntalähete- ja liikuntaneuvontakäytäntö ollut se, mitä on yritetty käynnistellä. Plus sitten koulutus. (PHLU:n edustaja) 3.1 Toimijoiden roolit Metalli Liikkuu -hankkeessa oli monen tason toimijoita. Valitettavaa oli, että toimijoiden vahvuuksia ei pystytty hyödyntämään parhaalla mahdollisella tavalla. Etenkin työterveyshuollon, työnantajaliiton ja ammattiliittojen roolit jäivät oletettua vaisummiksi. Liikuntavastaavien ja varsinkin liikuntayhdyshenkilöiden roolit jäivät hankkeessa epäselviksi. Liikuntavastaavat ja liikuntayhdyshenkilöt eivät edes itse aina tienneet olevansa mukana hankkeessa kyseisellä nimikkeellä. Lisäksi nimikkeet menivät keskenään sekaisin. Kaiken kaikkiaan hankkeen roolitus olisi pitänyt alusta alkaen tehdä kaikille toimijoille selkeämmäksi. Toimijat, etenkin työntekijät, jäivät kaipaamaan selkeää alkuinfoa hankkeesta. Yritysten haastateltavat näkivät, että Metalli Liikkuu -hankkeen kohderyhmänä olivat ennen kaikkea tuotannon työntekijät. Kuitenkin esimerkiksi hankkeessa koulutetuista liikuntayhdyshenkilöistä osa oli toimihenkilöitä, minkä monet kokivat ristiriitaiseksi. Tuotannon työntekijöiden ja toimihenkilöiden välillä on kuilu, joka vaikeuttaa ammattiryhmien kommunikointia. Siksi koulutettuja liikuntayhdyshenkilöitä olisi toivottu olevan enemmän tuotannon työntekijöiden joukosta. Se ei auta, että joku toimihenkilö menee tehtaalle. Siinä on niin iso väyläero. Vaikka siinä ei olisi ihmisenä mitään, mutta siinä on vaan se, että siellä pitäisi olla lattiatasolla niitä omia moottoreita. Kaikesta huolimatta liikuntayhdyshenkilöiden rooli koettiin hankkeessa erittäin tärkeäksi. Tämä tuli ilmi niin PHLU:n, Teknologiateollisuuden, Metalliliiton kuin yritysten liikuntavastaavienkin haastatteluissa. Kyllä näillä liikuntayhdyshenkilöillä on se tärkeä rooli, etteivät nämä asiat tule ylhäältä päin kerrottuna vaan nämä ovat niitä kahvipöytä- ja taukopaikkajuttuja. Siellä se liikuntayhdyshenkilö sanoo, että eikös lähdetä. Liikuntavastaavat määrittelivät omaa rooliaan ja siihen kuuluvia tehtäviä monilla eri tavoilla. Määrittelyissä tuli esille kunkin yrityksen oma kulttuuri ja suhtautuminen työhyvinvointiin. Kaksi liikuntavastaavaa katsoi Metalli Liikkuu -toimintojen kuuluvan oleellisena osana heidän normaaliin työnkuvaansa. Toisaalta kaksi liikuntavastaavaa näki, että Metalli Liikkuu -toiminnot olivat lisätyötä normaalin työn päälle, minkä vuoksi asiat jäivät usein tekemättä. Ei minulla ole aikaa joka ikiseen. Ajanpuutteen vuoksi meilläkin se on varmaan jäänyt. Meille pitäisi palkata joku työhyvinvoinnin assistentti tai joku vastaava. Liikuntavastaavien työn määrä ymmärrettiin myös hankkeen koordinointipuolella. Yksi tekijä on se jatkuva kiire. Näillä meidän yhdyshenkilöillä on niin monta hommaa, että eivät he tahdo ehtiä. Mitä valmiimmaksi me kaikki saadaan heille, niin sen parempi, sen isommat mahdollisuudet sillä on toteutua. Jatkuva kiire työelämässä näkyy myös näissä yrityksissä. (PHLU:n edustaja) Työterveyshuolto haluttiin alusta asti tiiviisti mukaan Metalli Liikkuu -hankkeeseen. Työterveyden katsottiin olevan tärkeässä roolissa vähän liikkuvien henkilöiden tunnistamisessa ja innostamisessa sekä heidän ohjaamisessaan oikeisiin palveluihin. Työterveyshuollon rooli hankkeessa vaihteli suuresti yritysten välillä, eikä se kokonaisuudessaan toteutunut yhtä vahvana kuin hankesuunnitelmissa tavoiteltiin. Yritykset, joilla oli oma työterveyshuolto, kokivat yhteyden työterveyteen olevan huomattavasti vahvempi kuin yritykset, joiden työterveys oli ulkoistettu. Oman työterveyshoitajan ja -lääkärin merkitystä korostettiin. Metalliliitolta toivottiin hankkeessa suurempaa roolia kuin liitto tällä kertaa otti. Metalliliitolta olisi toivottu viestintää sekä työhyvinvoinnin esillä pitämistä ja sen 20

21 tärkeyden korostamista esimerkiksi liiton omissa tapahtumissa. Ammattiliiton ajateltiin pystyvän motivoimaan henkilöstöä paremmin kuin työnantajaliiton. Kuvittelin, että Metalliliitto olisi ollut enemmänkin näkyvillä tässä, ja että he kantaisivat enemmän huolta omista jäsenistään. (-) Jos vain työnantajaliitto rummuttaa asiaa, niin (työntekijöille) tulee äkkiä se tunne, että taas jotain selkärangasta otetaan, että tässä on koira haudattuna. PHLU:n roolia hankkeessa pidettiin tärkeänä ja koordinointia pääosin onnistuneena. Kyllä tämä hanke on sen osoittanut ja näyttänyt, että tällainen yhteistoiminta ja yhdestä suunnasta tuleva koordinointi on aika hyvä. Kyllä me täällä itsekin puuhastellaan kaikenlaista, mutta sitten kun tulee tässäkin on viisi yritystä mukana jostakin yhdestä paikasta, että kaikille tarjotaan, niin se on vaikuttanut tosi hyvältä. 3.2 Toimintojen toteutuminen Lajikokeilut Lajikokeilujen alhaiseksi jäänyt osallistujamäärä oli yksi hankkeen pettymyksistä. Eri toimintamuotoihin osallistumisen suhteen harmiteltiin myös sitä, että suurin osa osallistujista oli naisia ja toimihenkilöitä, vaikka hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä olivat tuotantotyötä tekevät metallimiehet. Lajikokeilussa kävi suurelta osin työntekijöitä, jotka liikkuvat muutoinkin aktiivisesti. Eri lajien kokeilut koettiin mukavana vaihteluna ja mahdollisuutena kokeilla uusia, itselle tuntemattomia lajeja. Lajikokeiluiden aikataulut eivät yritysten työntekijöistä tuntuneet aina realistisilta. Toiminnan suunnitteleminen vuorotyötä tekeville on vaikeaa. Kaikille sopivaa aikaa ei voi koskaan löytyä. Sen passiivisen liikkujan saaminen tälläkään toimintamallilla, niin kyllä se aika haasteellista on. Jos ne ovat päättäneet, että ne eivät liiku kenenkään työkaverin kanssa, niin ei ne sitten liiku. Kyllä niitä selityksiä kuulee tosi paljon, että miksi ei voi osallistua. (Työterveyshoitaja) Liikuntaneuvontapäivät Liikuntaneuvontapäivät jakoivat ihmisten mielipiteitä. Joissain yrityksissä työntekijät kokivat ne todella hyvinä, kun taas toisaalla niitä kritisoitiin turhina tai ei-kannustavina. Yritysten liikuntavastaavat ja työterveyshoitajat pitivät liikuntaneuvontapäiviä uutena ja positiivisena lähestymiskeinona. Ne (liikuntaneuvontapäivät) olivat sellaisia herättäviä ja tiedän, että niissä muutamia ihmisiä todella havahtui ja lähti liikkumaan. Päiviä olisi voinut olla enemmänkin. (--) Niistä selkeästi meidän henkilöstö tykkäsi. Niiden jälkeen aina huomasi, että niistä puhutaan. Siitä tuli sellaisia selkeitä tuloksia, joiden perusteella pysty sitten ehkä vähäsen alkaa tekee itselleen jotakin. Tosin se on varmaan aika tyypillistä, että ne tahtoo unohtua kuitenkin. Ne oli hyviä ne kuntotestauspäivät. Minusta oli kiva olla itsekin mukana siellä, että se ei jäänyt vain PHLU:n ja yrityksen väliseksi tapahtumaksi. (Työterveyshoitaja) Liikuntaneuvontapäiviin toivottiin jälkiseurantaa. Työntekijät olisivat kaivanneet hankkeen lopussa vielä ainakin yhtä mittauskertaa sekä jatko-ohjeita mittaustulosten perusteella. Tietyt ihmiset ovat ihan kiitettävästi olleet mukana lajikokeiluissa, mutta eihän me kauhean isoja massoja ole saatu siihen kuitenkaan sitoutumaan. 21

22 Taukojumppa Taukojumppaa suunniteltiin hankkeen yhdeksi oleelliseksi toimintamuodoksi yrityksissä. Taukojumpan vetämistä varten koulutettiin työmaatreenareita. Taukojumppa ei kuitenkaan yhtä yritystä lukuun ottamatta lähtenyt yrityksissä käyntiin siinä mittakaavassa kuin odotettiin. Miehet ottavat kahvikupin ja lähtevät ulos tupakalle ennemmin kuin tekevät keppijumppaa. Taukojumppaan liittyi paljon ennakkoasenteita. Taukojumpan kokeminen noloksi tuli ilmi haastatteluissa monella tavalla. Käytännön syiksi taukojumppaan osallistumattomuudelle mainittiin esimerkiksi taukojumppaan soveltumattomat vaatteet, tuotannon seisominen taukojumpan aikana sekä se, että taukojumppaa ei koettu miehiseksi lajiksi. Osa kommentoi taukojumpasta mitä järkee, en mä nyt kerkeä tai että naiset nyt rupee siellä jumppaamaan. Etenkin tuotannossa työskenteleville miehille taukojumppaan osallistuminen tuntui olevan kynnyskysymys. Muutamassa naisvoittoisessa toimistossa taukojumpasta innostuttiin, mutta säännöllistä rytmiä ei kuitenkaan löydetty. Taukojumpan vetäjät kertoivat toivovansa lisää tukea taukojumpan pitämiseen, esimerkiksi jatkokoulutusta, uusia liikekuvastoja sekä yleistä sparrausta niin johdon kuin kollegoiden taholta. Haastateltavat ehdottivat taukojumpan sisällyttämistä muutaman ihmisen työnkuvaan, jolloin toiminnan jatkuvuus varmistettaisiin. Olisi kiva, jos olisi erilaisia esitteitä, joissa olisi erilaisia liikkeitä. Eli porukka rupeaa kyllästymään ja jää ehkä pois sen takia. (Työmaatreenari) Turpa punasena tuol ny vedät jotai ja trikoot päällä. (Työntekijä) Parhaat haukku mua hintiks ni mä en sit enää vetäny ollenkaan. (Työntekijä) Osallistumista työ- ja vapaa-ajalla Suurin osa Metalli Liikkuu -toimintamuodoista perustui työajan ulkopuolella osallistumiseen. Työntekijät toivoivat enemmän mahdollisuuksia osallistua työajalla. Osa haastateltavista kertoi, että omaa vapaa-aikaa ei haluta uhrata työnantajan tarjoamaan liikuntaan. Työnantajapuolelta tämä ajatus ei saanut ymmärrystä. He ihmettelivät, miksi työhyvinvoinnin ei ymmärretä olevan jokaisen oman hyvinvoinnin edistämistä. Suurin osa työnantajapuolen haastateltavista ei kokenut mahdollisena käyttää työaikaa liikkumiseen. Työnantaja voi tukea taloudellisesti ja tarjota mahdollisuuksia, mutta työntekijän täytyy pitää omasta hyvinvoinnistaan huolta omalla vapaa-ajallaan. Aina kun pitää itse maksaa tai toiminta tapahtuu vapaa-ajalla, niin ne ovat kaksi kynnyskysymystä. (Liikuntayhdyshenkilö) Minulle ei tule pieneen mieleenkään, että työnantajan pitäisi maksaa minulle palkka, kun minä liikun. Minä olen tyytyväinen, jos se antaa minulle liikuntasetelit tai järjestää jotakin liikuntaa, niin minä menen mukaan omalla vapaa-ajallani. (-) Mutta hirveän moni ajattelee, että pitäisi maksaa palkkaakin siitä liikkumisen ajalta. Siinä me tulemme sitten sen kysymyksen eteen, että millä me mitataan se, jos käytetään työaikaa liikuntaan, niin missä se näkyy. Näkyykö se tuottavuudessa, vähempinä sairaslomina tai muina? Työntekijäpuolen haastateltavat kokivat, että etenkin tuotannon työntekijöitä motivoisi, jos työajasta saisi käyttää tunnin tai kaksi viikossa liikuntaan. Liikuntaan käytetty aika voisi olla esimerkiksi yhteinen sauvakävelylenkki, jonne saisi lähteä tuntia ennen työvuoron päättymistä, tai lupa tulla tuntia myöhemmin töihin, jos tulee aktiivisella kulkutavalla. Ei se veisi yritystä konkurssiin, jos saisi käyttää tunnin työajasta liikuntaan. Mutta siinä tulisi sellainen olo työntekijälle, että (-) firma ajattelee minua ja minun hyvinvointia, eikä vaan toisinpäin, että firma ei välitä paskan vertaa mitä minä teen. (--) Firma saa sitten sen hyödyn jossain vaiheessa. Vähän ajan päästä se näkee, että sairauspoissaoloprosentti on tippunut puoleen tai on tippunut viisi pykälää tai tällaistä. (Työntekijä) 22

23 3.3 Työterveyshuollon merkitys Metalli Liikkuu -hankkeessa lähdettiin kunnianhimoisin tavoittein kokeilemaan työterveyshuollon mahdollisuuksia keskittyä yhä enemmän ennaltaehkäisevään toimintaan. Tavoitteena oli luoda työterveyshuollolle uusia resursseja ja keinoja ennaltaehkäisevään työhön, luoda palveluketju työterveyshuollon, yritysten ja muiden toimijoiden välille sekä saada työterveyshuollon asiantuntemus läpäisevästi koko hankkeeseen. Työterveyden roolin hahmottamisessa oli hankkeen alussa epäselvyyksiä. Työterveyshoitajilta odotettiin asioita, joita heillä ei ollut mahdollisuutta tehdä. Hankkeen alussa ei myöskään ymmärretty riittävällä tavalla yksityisen ja julkisen terveydenhuollon eroja. Kunkin tahon mahdollisuudet ja rajat selvenivät hankkeen edetessä, esimerkiksi ohjausryhmän kokouksissa, ja tätä pidettiin hankkeen yhtenä onnistumisena. Hankkeen jälkeen toimijat ymmärtävät toisiaan paremmin ja jatkosuunnitelmat voivat olla realistisempia. Siinä alussa olisi ollut hyvä, että olisi käytetty riittävän paljon aikaa siihen, että olisi selvennetty kaikkien toimijoiden roolit. Ja tavallaan sellaiset rajat, että missä puitteissa me voidaan toimia. (Työterveyshoitaja) Kyllä se ymmärrys selvästi lisääntyi tämän hankkeen loppua kohti, ihan selkeästi se parani, puolin ja toisin. (Työterveyshoitaja) 23

24 Työterveyshuollon toiminta ei ole yleisesti yhteis kunnassa kehittynyt ennaltaehkäisevään suuntaan (Työterveyslaitos 2010, 254). Metalli Liikkuu -hankkeen puitteissa tehdyissä työterveyshoitajien haastatteluissa tuli ilmi, että työterveys hoitajat mielellään tekisivät enemmän ennaltaehkäisevää työtä ja puhuisivat liikunnasta ja muista hyvin vointiin liittyvistä asioista, mutta vastaanottoaika tai määrä aikaistarkastusten aika ei riitä kaikkeen. Se, että sairausvastaanotoilla käytäisiin tämmöisiä liikunta-asioita läpi, niin siihen meidän resurssit ei riitä. Ne ovat 15 minuutin aikoja ja tarkoitus on hoitaa nopeasti se sairausasia pois. (Työterveyshoitaja) Työntekijöille työterveys näyttäytyy edelleen ensisijaisesti akuuttina sairausvastaanottona, sairausloman hakemisen paikkana ja ikäkausitarkastusten tekijänä. Minun mielestä (työterveyshoitaja) on pitänyt ihan älyttömän hyvää huolta, mutta ihmiset eivät tajua sitä, mitä hän tekee. Se on vaan se paikka mihin mennään hakemaan sairauslomaa tai sitten mennään pakolliseen terveystarkastukseen tai vastaavaan. (Liikuntayhdyshenkilö) Toisaalta yhden yrityksen liikuntavastaava toi esille, että ennaltaehkäisevään toimintaan tulisi panostaa puolin ja toisin; aina ei välttämättä työterveydessäkään osata tai ehditä ajatella omaa roolia ennaltaehkäisyn kannalta. Ei työterveyshuoltokaan osaa sitä omaa roolia tuoda niin selkeästi, että hekin painottaisivat enemmän ennaltaehkäisevää. Kyllä se on enemmän sitä sairasvastaanottoa ja terveystarkastuksia, mutta siihen se monesti jää. Kyllä siinä puolin ja toisin olisi opettelua ja skarppaamista, että oikeasti tehdään jotain asioille. Työterveyshuolto voisi toimia koordinaattorina, joka auttaa työntekijöitä saamaan tarpeenmukaisia terveydenhuollon, ennaltaehkäisyn, liikunnan ja kuntoutuksen palveluja oikea-aikaisesti. Tämä kuitenkin edellyttää, että työterveys ja yritykset tekevät läheistä yhteistyötä ja että työterveyshuollossa tunnetaan asiakasyritysten työntekijät. Meidän omalääkäri on vaihtunut niin usein, että hän ei ole oppinut tuntemaan. Siinä kyllä kaivataan, että se pitäisi olla pidempiaikainen se suhde, jotta ymmärtää näitä asioita. Työterveyshuolloilla on paljon potentiaalia toimia työpaikkojen tukena muuttuvassa työelämässä. Rakenteiden ja toimintatapojen muutokset ovat aina myös haasteita työkyvylle. Lomautusten ja irtisanomisten yhteydessä on töihin jäävienkin terveys ja työkyky koetteilla. (Työterveyslaitos 2010, 6 7.) Työterveyshuolto on olemassa oleva, kattava järjestelmä, joka voi auttaa työpaikkoja muutosten oloissa ja jonka potentiaalia tulisi jatkossa hyödyntää vahvemmin osana työpaikkojen johtamista. Työterveyshuollon ja yritysten välisiä toimintakäytäntöjä ja yhteistyötä tulee jatkossa miettiä ja kehittää erityisesti yrityksissä, joiden työterveyshuolto on yksityisillä lääkäriasemilla. Yritysten henkilöstön hyvinvoinnin näkökulmasta olisi pystyttävä luomaan rakenteita, joissa omalääkäri- ja omahoitajajärjestelmä toimisi paremmin. Yrityksille näyttäisi olevan hyvin tärkeää, että lääkäri, terveydenhoitaja ja fysioterapeutti tuntevat yrityksen, sen toimintatavat, työn kuormittavuuden ja riskitekijät sekä henkilöstön. Lisäksi olisi huolehdittava, että yrityksen hyvinvointijohtamisen, työsuojelun ja työterveyshuollon yhteistyöhön saadaan konkreettisia käytäntöjä, jotka tulevat osaksi perustyötä. Meillä on oma työterveys. Kun se on oma ja tuossa vieressä, niin kyllähän meillä on hyvä ja tiivis yhteistyö aina ollut. Kyllähän tästä on saatu niitä yhteisiä asioita myös tällä saralla vietyä eteenpäin. Kyllähän se semmoinen meidän agentti tai vaikuttaja on tietysti tuo meidän työterveyshoitaja. Ikävuositarkastukset pyörivät ja muut, niin sieltä saadaan niitä impulsseja ja terveisiä eri henkilöille. Hankkeen viimeisen toimintavuoden aikana tavoitteena oli rakentaa yritysten työterveyteen vähän liikkuvia aktivoiva liikuntalähetekäytäntö. Tarkoituksena oli, että työterveyshoitajat voivat ohjata aloittelevan ja terveytensä kannalta liian vähän liikkuvan henkilön liikuntaneuvonnan piiriin, josta hänet ohjataan joko sopivaan matalan kynnyksen ryhmään tai hänelle sopivaan omaehtoiseen liikuntaan. Liikuntalähetekäytännön osalta konkreettiset toimenpiteet jäivät toteutumatta, mutta 1 2 yritystä 24

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Jyväskylän Yliopiston opiskelijoille suunnattu Liikkumisen startti-ryhmä, syksy 2005 (hanke 0517)

Jyväskylän Yliopiston opiskelijoille suunnattu Liikkumisen startti-ryhmä, syksy 2005 (hanke 0517) Jyväskylän Yliopiston opiskelijoille suunnattu Liikkumisen startti-ryhmä, syksy 2005 (hanke 0517) Ryhmän tarkoitus ja tavoitteet Jyväskylän Yliopiston Yliopistoliikunta ja YTHS toteuttavat yhteistyössä

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

LIIKUNTAKYSELY RAPORTTI

LIIKUNTAKYSELY RAPORTTI 2013 LIIKUNTAKYSELY RAPORTTI RAUTALAMMIN KUNTA LIIKUNTATOIMI Liikuntakysely Rautalammin kunnan työikäisille (16-64v.) toteutettiin tammi-helmikuussa 2013. Liikuntakyselyn tavoitteena oli kartoittaa työikäisten

Lisätiedot

Terveysliikuntahankkeita ja liikunnan olosuhteiden edistäjä palkittiin

Terveysliikuntahankkeita ja liikunnan olosuhteiden edistäjä palkittiin Terveysliikuntahankkeita ja liikunnan olosuhteiden edistäjä palkittiin 15.4.2016 10.30 Valtakunnallinen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma palkitsi tänä vuonna Kajaanin ammattikorkeakoulun Liiku Myötätuulta

Lisätiedot

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista 1 Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista Luumäki, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale (EKSOTE), Kouvola, Lahti, Pieksämäki, Valkeakoski Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. ryhmän

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 1

Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 1 Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 1 Paikallinen Voimaa vanhuuteen -hanke Kehittämistyön päämäärä kunnassa Iäkkäiden liikkumiskyky ja kotikuntoisuus säilyy, kun toimintakykyä

Lisätiedot

Näkökulmia työelämään valtakunnallisessa strategiassa terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 2020

Näkökulmia työelämään valtakunnallisessa strategiassa terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 2020 Näkökulmia työelämään valtakunnallisessa strategiassa terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 2020 Työelämä tarvitsee liikettä -seminaari 10.6.2013 Ylijohtaja Riitta Kaivosoja Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Alueellinen terveysliikuntasuunnitelma Suunnitelma tehtiin yhdessä: Sairaanhoitopiiri - Normiohjaus - Osaaminen UKK-Instituutti - Informaatio-ohjaus

Lisätiedot

Liikkuva lapsuus. Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015

Liikkuva lapsuus. Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015 2015 Liikkuva lapsuus Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015 Sisällys Hankkeen alkuidea... 2 Hankkeen tavoitteet... 3 Hankkeen toimenpiteet... 4 Hankkeen toteutuminen... 5 Hankkeen

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Aivoliitto ry Allergia- ja astmaliitto ry Epilepsialiitto ry Hengitysliitto ry Lihastautiliitto ry Mielenterveyden keskusliitto ry Munuais- ja

Lisätiedot

Aloitustilaisuus

Aloitustilaisuus Uute Uutta tekemässä 2015-2018 Muutoksen ja hyvinvoinnin johtaminen Pohjois-Suomen seurakunnissa Aloitustilaisuus 26.10.2015 Miltä työssä näyttää nyt? Mitä työelämässä tapahtuu juuri nyt? Miten käy työhyvinvoinnille?

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

KKI-hanketuki seurojen näkökulmasta. Lisätietoa

KKI-hanketuki seurojen näkökulmasta. Lisätietoa KKI-hanketuki seurojen näkökulmasta Lisätietoa http://www.kkiohjelma.fi/hanketuki KKI-hanketuki Taloudellinen tuki paikallisille toimijoille työikäisten liikuttamiseksi Tahoille, jotka järjestävät aloittelijoille

Lisätiedot

Minna Savinainen Ergonomialla tuki-ja liikuntaelimistön sairaudet hallintaan elintarviketeollisuudessa

Minna Savinainen Ergonomialla tuki-ja liikuntaelimistön sairaudet hallintaan elintarviketeollisuudessa Ergonomialla tuki-ja liikuntaelimistön sairaudet hallintaan elintarviketeollisuudessa Työpajat 2014 Minna Savinainen, TtT, tft, erikoistutkija minna.savinainen@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto

Lisätiedot

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN Valttien palaute Väliraportti 26.11.2016 AKSELI MAKKONEN 146 vastausta 23.11.2016 mennessä Suurin osa opiskelijoita Millä alalla toimit tai opiskelet? Muu kasvatusala Hoitoala Muu, mikä? Liikunta ja vapaa-aika

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi Sosiaalineuvos Maija Perho 29.11.2011 Ohjelman tavoitteet Terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen Elintapamuutosten aikaansaaminen Terveyttä

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009 ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta on tarkoitettu kaikille alle kouluikäisten lasten isien ja lasten yhteiseksi kohtaamispaikaksi. Tapaamiset antavat mahdollisuuden tutustua muihin

Lisätiedot

TYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä

TYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä TYÖIKÄISET Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Sähköiseen kyselyyn vastasi 321 täysi-ikäistä pieksämäkeläistä, joista 67 prosenttia oli naisia ja 33 prosenttia

Lisätiedot

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen Tutkimustulokset 2014 5 9 luokat Vuokatti 20.5.2014 Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria

Lisätiedot

Hallinnonalojen (eri palvelujen) välinen yhteistyö koulujen liikunnallistamisen edistämisessä

Hallinnonalojen (eri palvelujen) välinen yhteistyö koulujen liikunnallistamisen edistämisessä Hallinnonalojen (eri palvelujen) välinen yhteistyö koulujen liikunnallistamisen edistämisessä Lisää oppitunteja opetussuunnitelmaan Lisää kerhotunteja Lisää valinnaisuutta Painotteisuutta ( palvelee vain

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA

PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA Aluejärjestöt Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry (PHLU) Alueellinen liikunnan ja urheilun järjestö, toimimme 16 kunnan alueella Päijät-Hämeessä Olemme yksi 15 aluejärjestöstä

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin

Lisätiedot

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla KKI Päivät 2016 Oulu 16.-17.3.2016 Oili Ojala, työhyvinvointipäällikkö Tuottaa Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Ikäinnovaatio 2012 2014 -hankkeen Ylä-Savon seututapaaminen 7.5.2012 Iisalmessa

Ikäinnovaatio 2012 2014 -hankkeen Ylä-Savon seututapaaminen 7.5.2012 Iisalmessa Ikäinnovaatio 2012 2014 -hankkeen Ylä-Savon seututapaaminen 7.5.2012 Iisalmessa Tilaisuuden aluksi Elsa Paronen (Ikäinnovaatio hankkeen projektipäällikkö) esitteli Ikäinnovaatio 2012-2014 hanketta ja sen

Lisätiedot

Kohti liikunnan saumatonta palveluketjua Eriku Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma

Kohti liikunnan saumatonta palveluketjua Eriku Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma Kohti liikunnan saumatonta palveluketjua Eriku 3.12.2015 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma 1. Palveluketju liikkumaan ja kohti aktiivisempaa elämäntapaa 2. Liikuntaneuvonnan

Lisätiedot

Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi

Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi Liikkuva koulu -ohjelma Valtakunnallinen ohjelma, hallitusohjelman kärkihanke: VN: Tunti liikuntaa jokaisen peruskoululaisen päivään.

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö. Koulutuskysely asuinkiinteistöjen turvallisuuskoulutetuille

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö. Koulutuskysely asuinkiinteistöjen turvallisuuskoulutetuille Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Koulutuskysely asuinkiinteistöjen turvallisuuskoulutetuille 2012 Mistä kyselyssä oli kyse? SPEK ryhmän omatoimisen varautumisen kurssitetuille suunnattiin asiakaskysely

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Terveempi Itä-Suomihanke. Ilomantsin malli

Terveempi Itä-Suomihanke. Ilomantsin malli Terveempi Itä-Suomihanke Ilomantsin malli Vikkelä-hanke Terveempi Itä-Suomi- hankkeen (TERVIS) pohjalta toteutettava Ilomantsin malli, VIKKELÄ- hanke. Painottuu Ilomantsin kunnan alueella lapsiperheiden

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Kainuun hyvinvointifoorumi 20.9.2011 Kajaani Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus 20.9.2011 Alustuksen sisält ltö Kestävyyskunnon merkitys terveyden

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

SENIORILIIKUNTAA ESPOOSSA. Espoo 15.10.2014 Espoon liikuntapalvelut, liikuntasuunnittelija esa.yletyinen@espoo.fi p. 050 540 6329

SENIORILIIKUNTAA ESPOOSSA. Espoo 15.10.2014 Espoon liikuntapalvelut, liikuntasuunnittelija esa.yletyinen@espoo.fi p. 050 540 6329 SENIORILIIKUNTAA ESPOOSSA Espoo 15.10.2014 Espoon liikuntapalvelut, liikuntasuunnittelija esa.yletyinen@espoo.fi p. 050 540 6329 LIIKUNTAA IKÄÄNTYVILLE Ikääntyessä säännöllinen ja monipuolinen liikkuminen

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 Kasva urheilijaksi tilaisuus 2.2.2016 Jukka Karvinen Liikunnallisen elämäntavat

Lisätiedot

Tulevaisuuden uimaseura.

Tulevaisuuden uimaseura. Tulevaisuuden uimaseura #urheiluseura @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito

Lisätiedot

Raportti: Sosiaali- ja terveydenhuollon opiskelijoiden tietotaidoista seksuaalirikoksen uhrin kohtaamisessa ja hoidossa (2014)

Raportti: Sosiaali- ja terveydenhuollon opiskelijoiden tietotaidoista seksuaalirikoksen uhrin kohtaamisessa ja hoidossa (2014) Raportti: Sosiaali- ja terveydenhuollon opiskelijoiden tietotaidoista seksuaalirikoksen uhrin kohtaamisessa ja hoidossa (2014) 1 Tukinainen kartoitti kyselyllään sosiaali- ja terveydenhuollon oppilaitoksessa

Lisätiedot

Loppukysely. 1. Mitä organisaatiota edustat? 2. Hankkeen toiminta. 3. Arvioikaa seuraavia väittämiä asteikolla 1-4

Loppukysely. 1. Mitä organisaatiota edustat? 2. Hankkeen toiminta. 3. Arvioikaa seuraavia väittämiä asteikolla 1-4 Loppukysely 1. Mitä organisaatiota edustat? Vastaajien määrä: 25 Avoimet vastaukset: Muu - sairaanhoitopiiri - terveysasema 2. Hankkeen toiminta. Vastaajien määrä: 24 Huonosti Kuinka tunnet hankkeen toimintaa?

Lisätiedot

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto 22.11.2006 Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Laajennan puheenvuoroani käsittämään Päihkeestä tehtyjä tutkimuksia. Kommentoin aluksi Päihkeestä viime

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA HYVINVOINTI JA LIIKUNTA 20.5.2016 liikuntavastaava Antti Anttonen 1.Yleistä UKK-instituutti tuottaa tutkittuja ja vaikuttavia käytäntöjä liikkumattomuuden vähentämiseen ja terveysliikunnan edistämiseen.

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Katsaus Juvan Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2010-2013

Katsaus Juvan Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2010-2013 Katsaus Juvan Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2010-2013 Kesäkuu 2014 Voimaa vanhuuteen -kehittämistyö Voimaa vanhuuteen -ohjelman päämääränä on edistää toimintakyvyltään heikentyneiden ikäihmisten

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari 23.11.2010, Helsingin yliopisto Pääjohtaja Harri Vainio, Työterveyslaitos Maailma muuttuu pysyykö

Lisätiedot

Liikun terveemmäksi päivät: Yhdessä. Eki Karlsson toiminnanjohtaja Suomen Latu

Liikun terveemmäksi päivät: Yhdessä. Eki Karlsson toiminnanjohtaja Suomen Latu Liikun terveemmäksi päivät: Yhdessä Eki Karlsson toiminnanjohtaja Suomen Latu Suomen Latu ry Suomen Latu on ulkoilun edistäjä, retkeilyn asiantuntija ja kaikille avoin kansalaisjärjestö. Edunvalvomme suomalaisia

Lisätiedot

Työhyvinvointi 15 osp

Työhyvinvointi 15 osp Työhyvinvointi 15 osp Ammattitaitovaatimukset ja moduulit Helmessä Oman toiminta- ja työkyvyn edistäminen 5 osp opiskelija - tiedostaa tulevan ammattinsa työkykyhaasteet ja oman toimintansa vaikutuksen

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9.

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9. Muistibarometri 2015 Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä Kuntamarkkinat 14.9.2016 Olli Lehtonen Keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sairastavien määrä Suomessa

Lisätiedot

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Väestöliitto Perheystävällinen työpaikka -ohjelma Laura Hannola 29.9.2016 Sisältö Fokusryhmähaastattelumenetelmä Mikä toimi/mikä

Lisätiedot

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät

Lisätiedot

TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma

TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma THL 21.5.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Työelämän murros ja rakennemuutos Palveluala kasvaa, teollisuus vähenee Organisaatioiden uudelleenjärjestelyt (esim. fuusiot)

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden työhyvinvointihanke

Teknologiateollisuuden työhyvinvointihanke Teknologiateollisuuden työhyvinvointihanke 2010-2015 Teknologiateollisuuden työhyvinvointihanke 2010-2015 Työnantaja- ja työntekijäliittojen yhteishanke Liitot sopineet työehtosopimuksissaan edistävänsä

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset 1981 2002 Päivi Berg Vuonna 2002 talvella vähintään kerran viikossa liikkui 87 %, kesällä 88 % väestöstä Nuorten kokonaan liikuntaa

Lisätiedot

Liikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi

Liikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi Liikkuva koulu hanke Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina 2010-2012 koulupäivän liikunnallistamiseksi Havaintoja ja uutisia ympäröivästä maailmasta Liikkumattomuus vie hyödyn

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI, YHTEISÖLLINEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN HANKERAHA n:o 1160

LOPPURAPORTTI, YHTEISÖLLINEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN HANKERAHA n:o 1160 SAVONLINNAN HYVINVOINTITYÖRYHMÄ Paula Vilpponen YTHS, Savonlinnan toimipiste Kuninkaankartanonkatu 7 57100 Savonlinna LOPPURAPORTTI, YHTEISÖLLINEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN HANKERAHA n:o 1160 LÄHDE LIIKKUMAAN

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA! suositukset fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi oppilaitosten arjessa. Toiminnanjohtaja Saija Sippola SAKU ry

LUPA LIIKKUA! suositukset fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi oppilaitosten arjessa. Toiminnanjohtaja Saija Sippola SAKU ry LUPA LIIKKUA! suositukset fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi oppilaitosten arjessa Toiminnanjohtaja Saija Sippola SAKU ry 10.11.2016 MIKSI TARVITAAN LUPA LIIKKEELLE? Lisää liikettä ja terveystiedon lukutaitoa

Lisätiedot

Yrityksen ja työterveyshuollon yhteistyö. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Yrityksen ja työterveyshuollon yhteistyö. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Yrityksen ja työterveyshuollon yhteistyö Elon työhyvinvointipalvelut 1 Työterveyshuollon tavoitteet edistää työntekijöiden työ- ja toimintakykyä ennaltaehkäistä sairauksia tukea työympäristön ja työyhteisön

Lisätiedot

Aikuisliikunta seuroissa. Aikuisliikunnan kysely seuroille kesällä 2015

Aikuisliikunta seuroissa. Aikuisliikunnan kysely seuroille kesällä 2015 Aikuisliikunta seuroissa Aikuisliikunnan kysely seuroille kesällä 2015 Kyselyyn vastanneet Vastanneita kaikilta alueilta, yhteensä 276 kpl Suurin jäsenmäärä vastanneiden edustamissa seuroissa Millaista

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen yhteistyöllä. Liikunnan palveluketju. Järvenpään kaupunki

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen yhteistyöllä. Liikunnan palveluketju. Järvenpään kaupunki Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen yhteistyöllä Liikunnan palveluketju Järvenpään kaupunki 5.1.2017 Liikunnan palveluketju Järvenpäässä Liikunta osana hoitopolkua -prosessi Asiakkaan ohjaus palveluketjussa

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT 1. Kunta 2. Koulu 3. Koulumuoto, jota arviointi koskee Alakoulu Yläkoulu Yhtenäiskoulun kaikki luokat Yhtenäiskoulun luokat 1 6 Yhtenäiskoulun luokat 7 9

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Liikkuva koulu nykytilan arviointi Alakoulut 0..0 LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet alakoulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 7 alakoulua (0.. mennessä) Liikkuva koulu -tiimissä Opettajainkokouksessa

Lisätiedot

LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖJEN LIIKKUVA KOULU TUKIPALVELUJA KUNNILLE JA KOULUILLE

LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖJEN LIIKKUVA KOULU TUKIPALVELUJA KUNNILLE JA KOULUILLE LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖJEN LIIKKUVA KOULU TUKIPALVELUJA KUNNILLE JA KOULUILLE LISÄÄ LIIKETTÄ KOULUPÄIVIIN JA AKTIIVISUUTTA ILTAPÄIVIIN LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖJEN JA VALON YHTEISISTÄ TUKITOIMISTA LIIKKUVILLE

Lisätiedot

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri Julkaistu 9.2.2017 Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri 1/2017 NextMakers-barometri käsittelee kasvuyrityksille kiinnostavia, ajankohtaisia aiheita. Ensimmäisen

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta

Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta 14.5.2012 Johtaja Harri Syväsalmi Opetus- ja kulttuuriministeriö/liikuntayksikkö Hallitusohjelma - liikuntapolitiikka

Lisätiedot

SenioriKaste. Johtajat

SenioriKaste. Johtajat SenioriKaste Johtajat 2.11.2015 Hanketyöskentely Hanke tukee kuntien omaa kehittämistyötä Järjestämällä mm. kaikille yhteisiä työkokouksia (vertaistuki ja hyvien käytäntöjen jakaminen), seminaareja, koulutuksia

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE. Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM

Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE. Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM 21.3.2014 Helena Palmgren 2 Pienten yritysten ja yrittäjien uusi työterveyshuoltopalvelu

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

LIIKUNTANEUVONNAN TOIMINTASUUNNITELMA

LIIKUNTANEUVONNAN TOIMINTASUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Vapaa-aikapalvelut 19.10.2015 PL 50 21531 PAIMIO LIIKUNTANEUVONNAN TOIMINTASUUNNITELMA Yleistä Väestön fyysisen aktiivisuuden ja liikunnan vähäisyys aiheuttaa merkittäviä ja yhä kasvavia

Lisätiedot

Oppilaiden luontainen energisyys halutaan nähdä voimavarana, joka oikein kanavoituna tuottaa sekä hyviä oppimistuloksia että koulussa viihtymistä.

Oppilaiden luontainen energisyys halutaan nähdä voimavarana, joka oikein kanavoituna tuottaa sekä hyviä oppimistuloksia että koulussa viihtymistä. Siilinjärvi Hankkeessa mukana alakoulu Siilinlahti ja yläkoulu Ahmo Haasteena kehittää kahden ison koulun (n. 1200 oppilasta) liikunnallista toimintakulttuuria ja yhteistyötä Liikuntamyönteisen kasvun

Lisätiedot

Mikä on mielestäsi hyvä ja konkreettinen tavoite liikuntajärjestöjen ja koulujen väliselle yhteistyölle lapsen/nuoren näkökulmasta?

Mikä on mielestäsi hyvä ja konkreettinen tavoite liikuntajärjestöjen ja koulujen väliselle yhteistyölle lapsen/nuoren näkökulmasta? Mikä on mielestäsi hyvä ja konkreettinen tavoite liikuntajärjestöjen ja koulujen väliselle yhteistyölle lapsen/nuoren näkökulmasta? Tunti liikettä koulupäivään/lisää liikettä Monipuoliset liikuntamahdollisuudet

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely

Lisätiedot