METALLI LIIKKUU -HANKKEEN ( ) LOPPURAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "METALLI LIIKKUU -HANKKEEN (2008 2011) LOPPURAPORTTI"

Transkriptio

1 Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 270 Salla Turpeinen & Niina Valkama METALLI LIIKKUU -HANKKEEN ( ) LOPPURAPORTTI Työyhteisöliikunnan edistäminen paikallisena yhteistyönä 1

2 2

3 Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 270 Salla Turpeinen & Niina Valkama METALLI LIIKKUU -HANKKEEN ( ) LOPPURAPORTTI Työyhteisöliikunnan edistäminen paikallisena yhteistyönä Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Jyväskylä 2013

4 Salla Turpeinen & Niina Valkama METALLI LIIKKUU -HANKKEEN ( ) LOPPURAPORTTI Työyhteisöliikunnan edistäminen paikallisena yhteistyönä Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 270 ISBN ISSN Ulkoasu Kotisaari Graphic Management Oy Kuvat Lahden alueen kehittämisyhtiö Oy LAKES kuva-arkisto/levypyörä Oy, Petteri Kivimäki, Studio Juha Sorri Paino Keuruskopio 2013 Jakelu Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Viitaniementie 15a Jyväskylä Copyright Kunnossa kaiken ikää -ohjelma/likes-tutkimuskeskus 4

5 TIIVISTELMÄ Metalli Liikkuu -hankkeessa pyrittiin edistämään työhyvinvointia ja työyhteisöliikuntaa viidessä päijäthämäläisessä metallialan yrityksessä. Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n (PHLU) koordinoiman hankkeen pääpaino oli ennaltaehkäisevässä liikuntaneuvonnassa, kouluttamisessa ja liikuntapalveluiden kehittämisessä. Metalli Liikkuu oli Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelman kehittämishanke vuosina ja loi vahvan pohjan Toimintakykyä työelämään kokonaisuudelle. Hankkeen rahoittajia olivat KKI-ohjelma, PHLU ja hankkeeseen osallistuneet yritykset. Lisäksi hankkeessa olivat mukana Teknologiateollisuus, Metalliliitto ja Ammattiliitto Pro sekä yritysten työterveyshuollot. Hankkeen tavoitteena oli innostaa liikunnallisesti passiivisia kiinnostumaan liikunnallisemmista ja terveellisemmistä elämäntavoista, lisätä henkilöstöjohdon tietotaitoa työpaikkaliikunnan suunnitteluun, kehittää työterveyshuollolle uusia keinoja ennaltaehkäisevään työhön, lisätä matalankynnyksen liikuntaryhmiä sekä lisätä yritysten välistä yhteistyötä. Lisäksi hankkeen suurena tavoitteena oli rakentaa yhteistyössä yritysjohdon, työterveyshuollon sekä paikallisten liikuntapalvelutuottajien kanssa liikunnan palveluketju, jossa terveytensä kannalta liian vähän liikkuvia työntekijöitä neuvotaan ja ohjataan systemaattisesti liikunnallisempaan ja terveempään elämäntapaan. Tavoitteiden saavuttamiseksi hankkeeseen suunniteltiin monen tason toimenpiteitä. Yrityksiin koulutettiin henkilöstöhallinnon ihmisistä liikuntavastaavia sekä muista työntekijöistä liikuntayhdyshenkilöitä ja työmaatreenareita. Hankkeen aikana järjestettiin kaksi työhyvinvoinnin seminaaria. Jokaisessa yrityksessä järjestettiin kerran vuodessa liikuntaneuvontapäivä. Vapaaehtoiset kuntotestit järjestettiin hankkeen aikana yrityksissä kaksi kertaa. Hankkeen aikana toteutettiin erilaisia lajikokeiluita yhteistyössä liikuntapalvelutuottajien kanssa. Hankkeessa toteutui kaksi säännöllistä liikuntaryhmää: kävely-hölkkäkoulu ja niska-hartia-selkä -huoltotunti. Lisäksi hankkeen alussa toimi kaksi elämäntaparyhmää, joihin työterveyshoitajat kutsuivat terveytensä kannalta liian vähän liikkuvia. Metalli Liikkuu -hankkeen myötä yritysten henkilöstölle saatiin vietyä tietoa liikunnan ja terveellisten elämäntapojen merkityksestä. Hanke edisti tai vahvisti osallistujien myönteistä suhtautumista liikuntaan. Terveytensä kannalta liian vähän liikkuvia työntekijöitä ei onnistuttu aktivoimaan mukaan liikuntatoimintaan. Hankkeessa onnistuttiin luomaan toimijaverkosto, joka on jatkossa arvokas erityisesti yrityksille. Liikuntavastaavien ja liikuntayhdyshenkilöiden koulutusta pidettiin merkittävänä, ja näiltä henkilöiltä odotetaan työhyvinvoinnin edistämistä yrityksissä myös jatkossa. Ammattiliittojen mukana oleminen nähtiin tärkeänä, mutta niiden roolin toivottiin jatkossa olevan suurempi työntekijöiden motivoimisessa ja työhyvinvointiasioiden esillä pitämisessä. Työterveyshuollon osallistuminen hankkeeseen koettiin erittäin merkittäväksi. Metalli Liikkuu -hankkeen ajalle sijoittui kaksi taloustaantumaa, joilla oli merkittävät vaikutukset. Kaikissa yrityksissä käytiin hankkeen aikana yt-neuvotteluja, joiden seurauksena tuli irtisanomisia tai lomautuksia. Tapahtumat vaikuttivat paitsi hankkeen käytännön järjestelyihin, ennen kaikkea ihmisten mieliin ja ilmapiiriin. Johdon tuki ja sitoutuminen on olennaista työhyvinvoinnin ja työyhteisöliikunnan edistämisessä. Jatkossa yritysten johdon ja henkilöstöjohdon työterveystietouden kasvattamiseen ja sitä kautta asiaan sitoutumiseen tulee kiinnittää huomiota ennen kuin asiat voivat valua yrityksessä alaspäin. Työyhteisöliikunnan markkinoinnissa ja viestinnässä tulee edetä mieluummin vertaisryhmien kautta kuin ylhäältä alas. Työhyvinvoinnin edistämiseen on kohdistettava selkeitä aikaresursseja eri toimijoille yrityksen sisällä. Työyhteisöliikunnan edistämisessä ei tule tarjota massamitalla kaikkea kaikille, vaan tarjontaa täytyy kohdentaa ja eriyttää erilaisten tarpeiden mukaan. 5

6 6

7 Sisällys 1 Johdanto 9 2 Metalli Liikkuu -hankkeen tausta, tarkoitus ja toiminta Hankkeen tavoitteet Hankkeessa mukana olleet toimijat Hankkeen toimintamuodot Hankkeen rahoitus Seuranta ja arviointi 17 3 Toimijoiden arvioita Metalli Liikkuu -hankkeesta Toimijoiden roolit Toimintojen toteutuminen Työterveyshuollon merkitys Yrityksen ja yritysjohdon sitoutuminen Ohjausryhmän toiminta Tiedotus ja viestintä Taloustaantuma Metallialan työ ja kulttuuri 29 4 Hankkeen vaikuttavuus Onnistumiset Vaikeudet 33 5 Yhteenveto ja johtopäätökset 37 7

8 8

9 1 Johdanto Suomen hallituksen pyrkimyksenä on toimia lähivuosina aktiivisesti työelämäasioiden kehittämisessä. Hallitusohjelmaan on kirjattu tavoitteiksi muun muassa työurien pidentäminen, työelämän muutoksiin liittyvän turvallisuuden lisääminen sekä työssä jaksamisen tukeminen (Valtioneuvoston kanslia 2011, 63). Yksi keino työssä jaksamisen tukemiseen on työyhteisöliikunnan hyvien käytäntöjen juurruttaminen pysyviksi ja kannustaviksi työelämän toiminnoiksi (emt., 37). Sekä hallitusohjelmassa että työelämäryhmän loppuraportissa (Työelämäryhmä 2010) on korostettu työterveyshuollon roolin uudelleen suuntaamista työkyvyn edistämiseksi. Liikunnalla on merkittävä rooli työ- ja toimintakykyä uhkaavien tai heikentävien sairauksien ennaltaehkäisyssä ja hoidossa. Suomalaisten työikäisten kokonaisaktiivisuus on viime vuosikymmenten aikana laskenut. Vapaa-ajan liikunta on yleistynyt, mutta työmatkaliikunta ja työhön sisältyvä fyysinen rasitus ovat vähentyneet kolmen vuosikymmenen kuluessa. Viidennes työikäisistä ei liiku käytännössä lainkaan. Erityisesti liiallinen istuminen on muodostumassa vaaraksi työikäisten terveydelle. (Husu ym. 2011; Helakorpi ym ) Valtioneuvoston periaatepäätöksessä liikunnan edistämisen linjoista (Sosiaali- ja terveysministeriö 2008) esitetään, että fyysisen aktiivisuuden edistäminen tulee huomioida osana työikäisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä, kun työelämää kehitetään. Liikunnan edistämisen neuvottelukunta on esittänyt huolensa siitä, etteivät työpaikkaliikunnan edistämistoimet kohdistu henkilöille, jotka niitä terveyden kannalta eniten tarvitsisivat. Metalliteollisuuden työkykyindeksi on ollut 2000-luvulla laskeva. Työkyky metalliteollisuudessa on Työterveyslaitoksen työkykyindeksillä mitattuna alenemassa muita palkansaajia nopeammin (von Bonsdorff ym. 2009). Metalliteollisuudessa työskentelee runsaasti alemmin koulutettuja, joiden keskuudessa epäterveelliset elämäntavat ovat yleisiä. Suurin osa metalliteollisuudessa työskentelevistä on miehiä, joiden hyvinvoinnista, fyysisen aktiivisuuden vähenemisestä ja tulevaisuuden jaksamisesta on oltu viime vuosina huolestuneita (esim. Terveyden edistämisen politiikkaohjelma 2007, Maijala 2008, Sosiaali- ja terveysministeriö 2008, Heiskanen ym ). Metalli Liikkuu -hankkeella haluttiin edistää työhyvinvointia miesvaltaisissa metallialan yrityksissä sekä testata erilaisia työyhteisöliikunnan aktivoinnin keinoja. Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n koordinoiman hankkeen pääpaino oli ennaltaehkäisevässä liikuntaneuvonnassa, kouluttamisessa ja liikuntapalveluiden kehittämisessä. Työpaikoilla tarjottavaa liikuntaetua käyttävät yleensä työntekijät, jotka harrastavat liikuntaa muutenkin. Metalli Liikkuu -hankkeessa haluttiin saada liikkeelle terveytensä kannalta liian vähän liikkuvia työntekijöitä. Hankkeen tavoitteena oli rakentaa yrityksiin liikunnan palveluketju yhteistyössä yritysjohdon, työterveyshuollon ja liikuntapalvelutuottajien kanssa. Hanke kohdistui viiteen Päijät-Hämeessä toimivaan metallialan yritykseen ja niiden henkilöstöön. Hankkeessa mukana olleet yritykset olivat Be Group Oy Ab, Kemppi Oy, Sandvik Mining and Construction Oy, Stala-Yhtiöt Oy ja Peikko Finland Oy. Yritysten palveluksessa työskenteli hankkeen alkaessa lähes henkilöä, joista valtaosa oli miehiä. Lisäksi hankkeessa olivat mukana Teknologiateollisuus, Metalliliitto ja Ammattiliitto Pro. Myös yritysten työterveyshuollot oli sitoutettu hankkeeseen. Metalli Liikkuu oli Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelman kehittämishanke. Tässä raportissa tehdään yhteenveto hankkeesta, arvioidaan sitä sekä välitetään kokemuksia ja tuotetaan tietoa kehittämiskohteista. 9

10 10

11 2 Metalli Liikkuu -hankkeen tausta, tarkoitus ja toiminta Metalliteollisuus on miesvaltainen ala: noin 80 prosenttia alalla työskentelevistä on miehiä. Metalliala on aikaisemmin ollut fyysisesti raskasta, tuki- ja liikuntaelimiä runsaasti kuormittavaa työtä. Nyttemmin ala on koneellistunut ja työt vaihtelevat näyttöpäätetyöstä fyysisiin töihin. Tehtaat eivät enää ole tunkkaisia ja sekaisia halleja vaan siistejä ja suunniteltuja kokonaisuuksia, joissa huolehditaan hyvin esimerkiksi työsuojeluasioista. Metalliteollisuuden toimialoilla melu ja erilaiset pölyt ovat merkittävimpiä haittatekijöitä. Suurin osa metalliteollisuuden työntekijöistä pitää omaa työtään raskaana. Työ on usein lihasvoimaa vaativaa ja siihen sisältyy toistotyötä ja hankalia työasentoja. Tietotekniikan käyttö alalla on lisääntynyt. Lähes kaikki käyttävät työssään erilaisia tietotekniikkaan perustuvia laitteita. Ammattitaudeista metalliteollisuudessa raportoidaan eniten meluvammoja, ammatti-ihotauteja ja rasitussairauksia. (Junttila & Mäkelä 2010, 193.) Metalliteollisuus on yksi altisteisimmista toimialoista Suomessa (esim. Oksa ym. 2012, Saalo ym. 2009). 2.1 Hankkeen tavoitteet Metalli liikkuu -hankkeen idea lähti liikkeelle Päijät- Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n (PHLU) sekä Toimihenkilöunionin (nyk. Ammattiliitto Pro) välisistä keskusteluista vuonna PHLU ja Toimihenkilöunioni ottivat yhteyttä työnantajaliitto Teknologiateollisuuteen ja ammattiliitto Metalliliittoon, jotka kiinnostuivat tulemaan hankkeeseen mukaan. PHLU lähti koordinoimaan hanketta. Syksyllä 2007 Lahdessa pidettiin hankkeen esittelyseminaari, jonne oli kutsuttu lahtelaisia metallialan yrityksiä. Tilaisuudessa esiteltiin työpaikkaliikuntaa ja hankeideaa sekä pyrittiin rekrytoimaan yrityksiä mukaan. Viisi yritystä päätti lähteä mukaan hankkeeseen. PHLU halusi rakentaa Metalli Liikkuu -hankkeesta nimenomaan kehittämishankkeen, jossa se itse toimisi suunnittelu- ja koordinointiroolissa. Varsinainen liikunnan ohjaus ja muut palvelut haluttiin tuottaa ostopalveluna paikallisilta seuroilta sekä liikunta-, terveys- ja sosiaalialan opiskelijoiden kautta. Tavoitteet Tavoittaa liikunnallisesti passiiviset - kannustaminen liikunnalliseen elämäntapaan Lisätä henkilöstöjohdon tietotaitoa työyhteisöliikunnan suunnitteluun ja budjetointiin Kehittää tth:lle uusia resursseja ja keinoja ennaltaehkäisevään työhön (liikuntaneuvonta) Lisätä matalankynnyksen liikuntaryhmiä Lisätä yritysten välistä yhteistyötä Keinot Liikuntaneuvontapäivät Kuntotestit Koulutus - liikuntavastaavat - liikuntayhdyshenkilöt Lajikokeilut Liikuntaryhmät Elämäntaparyhmät Kuvio 1. Metalli Liikkuu -hankkeen toimintamalli. 11

12 Metalli Liikkuu -hankkeen tavoitteena oli rakentaa liikunnan palveluketju, jossa terveytensä kannalta liian vähän liikkuvia työntekijöitä neuvotaan ja ohjataan systemaattisesti liikunnallisempaan ja terveempään elämäntapaan. Liikunnan palveluketju pyrittiin rakentamaan yhteistyössä yritysjohdon, työterveyshuollon sekä paikallisten liikuntapalvelutuottajien kanssa. Hankkeen pääpaino oli ennaltaehkäisevässä liikuntaneuvonnassa ja valistuksessa, kouluttamisessa sekä liikuntapalveluiden kehittämisessä. Hankkeelle määriteltiin viisi tarkempaa tavoitetta. Ensinnäkin tavoitteena oli innostaa liikunnallisesti passiivisia työntekijöitä kiinnostumaan liikunnallisemmista ja terveellisemmistä elämäntavoista. Toiseksi tavoitteena oli lisätä henkilöstöjohdon tietotaitoa työpaikkaliikunnan suunnitteluun ja budjetointiin. Kolmanneksi tavoiteltiin uusien resurssien ja keinojen kehittämistä työterveyshuollon ennaltaehkäisevään toimintaan. Neljänneksi pyrittiin lisäämään matalankynnyksen liikuntaryhmiä ja viidenneksi lisäämään yritysten välistä yhteistyötä. Tavoitteiden saavuttamisen keinoiksi kirjattiin liikuntaneuvontapäivien ja kuntotestien järjestäminen yrityksissä, liikuntavastaavien ja liikuntayhdyshenkilöiden kouluttaminen yrityksiin sekä lajikokeiluiden, liikuntaryhmien ja elämäntaparyhmien järjestäminen. (Kuvio 1.) Hyvinvoinnin johtamiseen työpaikoilla on harvoin riittävästi henkilöresursseja ja aikaa. Yleisesti yrityksissä ei myöskään ole riittävästi osaamista työpaikkaliikunnan kehittämiseen ja olemassa olevien hyvien käytäntöjen soveltamiseen. (Valtion liikuntaneuvosto 2012, 7.) Metalli Liikkuu -hankkeen yhtenä tarkoituksena oli tarjota yrityksille työkaluja ja osaamista, jotta ne voisivat yhä paremmin itse suunnitella työhyvinvointia ja työpaikkaliikuntaa oman organisaationsa sisällä. 2.2 Hankkeessa mukana olleet toimijat Metalli Liikkuu -hankkeen keskeisiä toimijoita olivat Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry (PHLU), viisi metallialan yritystä, yritysten työterveyshuollot, Teknologiateollisuus, Metalliliitto, Ammattiliitto Pro (ent. Toimihenkilöunioni) sekä KKI-ohjelma. Toimijoiden roolit olivat eritasoisia. PHLU, yritykset ja yritysten työterveyshuollot olivat hankkeen käytännön toteuttajia. Teknologiateollisuus, Metalliliitto ja Ammattiliitto Pro olivat taustatoimijoita ja heidän edustajansa olivat ohjausryhmän jäseniä. KKI-ohjelma tarjosi hankkeelle terveysliikunnan materiaaleja, toimi taustatukena etenkin PHLU:lle sekä rahoitti hanketta kehittämistuen kautta. Metalli Liikkuu -hankkeen projektikoordinaattorina toimi PHLU:n työntekijä. Projektikoordinaattori vaihtui vuoden 2010 syksyllä. Ensimmäinen projektikoordinaattori teki Metalli Liikkuu -hanketta prosenttia työajastaan. Vuoden 2010 syksyn jälkeen uusi projektikoordinaattori työskenteli hankkeen parissa prosenttia työajastaan. Hankkeessa oli mukana viisi Lahdessa sijaitsevaa metallialan yritystä: Kemppi Oy, Sandvik Mining and Construction Oy, Stala-Yhtiöt Oy, Peikko Finland Oy ja Be Group Oy Ab. Yrityksissä työskenteli hankkeen alkaessa yhteensä henkilöä. Taulukossa 1 on esitetty hankkeessa mukana olleet yritykset sekä niiden henkilöstön määrä, sukupuolijakauma ja keski-ikä. Metalliala on miesvaltainen. Sandvikin, Stalan, Be Groupin ja Peikon henkilöstöstä keskimäärin 85 pro- Yritys Henkilöstöä Suomessa Työntekijöistä miehiä / naisia (%) Työntekijöiden keskiikä Yrityksen terveyshuolto Be Group Oy 391 (350) 85 / Terveystalo Oy Kemppi Oy 550 (460) 57 / Peikko Finland Oy 400 (250) 85 / Sandvik Mining and Construction Oy Okeroisten Työterveys (yritys osaomistajana) Lahden seudun Yritysterveys ry 230 (160) 87 / Terveystalo Oy Stala-Yhtiöt Oy 180 (130) 85 /15 Terveystalo Oy Taulukko 1. Metalli Liikkuu -hankkeessa mukana olevat yritykset sekä niiden henkilöstön määrä hankkeen alkaessa (suluissa hankkeen päättyessä), sukupuolijakauma, keski-ikä ja työterveyshuolto. 12

13 Toimintamuodot Liikuntavastaavien koulutus Kuntotestit Liikuntaneuvontapäivät Lajikokeilut Niska-hartia-selkä -huoltotunti Liikuntahenkilöiden koulutus Elämäntaparyhmät Kävely-hölkkäkoulu Työmaatreenarien koulutus Työhyvinvoinnin seminaari Kuvio 2. Metalli Liikkuu -hankkeen toimintamuodot aikajanalla hankevuosina senttia on miehiä ja 15 prosenttia naisia. Kempin henkilöstörakenne poikkeaa edellä mainituista: henkilöstöstä 61 prosenttia on miehiä ja 39 prosenttia naisia. Sukupuolirakenne vaihtelee lisäksi yritysten sisällä tuotannon ja toimihenkilöiden välillä. Esimerkiksi Be Groupin tuotannon yli 200 työntekijästä vain yksi on nainen, mutta toimihenkilöistä yli kolmasosa on naisia. Työterveyshuolto haluttiin ehdottomasti yhdeksi toimijaksi hankkeeseen, koska sen rooli nähtiin merkittävänä työhyvinvoinnin edistämisessä. Työterveyshuollon kehityksessä Suomessa keskeinen ilmiö on palvelujärjestelmän rakennemuutos. Palveluja ja resursseja on siirtynyt yhä enemmän lääkärikeskuksiin. (Työterveyslaitos 2010, 253.) Sama on nähtävissä myös metallialan yrityksissä. Metalli Liikkuu -hankkeen yrityksistä kolmen työterveyshuolto on ostettu Terveystalolta. Kahdella yrityksellä on oma työterveyshuolto. Metalli Liikkuu -hankkeeseen osallistuneet viisi yritystä ovat Suomen mittakaavassa isoja metallialan yrityksiä. Niissä huolehditaan hyvin yleisestä työhyvinvoinnista kuten työergonomiasta, työsuojelusta, työterveyshuollosta ja työpaikan viihtyisyydestä. Kolmessa yrityksessä on viime vuosina erityisesti satsattu työhyvinvointiin. Yhteistyötahoja ovat olleet esimerkiksi työterveyshuollot ja eläkevakuutusyhtiöt. Kaikilla yrityksillä on kattava terveydenhuolto ja työhyvinvointiin käytetään runsaasti resursseja. 13

14 Myös liikuntatarjontaa yrityksissä on reilusti. Kaikilla viidellä yrityksellä on kerho-, tiimi- tai jaostotoimintaa, jonka puitteissa työntekijöille tarjotaan liikuntamahdollisuuksia, esimerkiksi joukkuelajien pelivuoroja tai yhteisiä virkistyspäiviä. Yritysten omien kerhojen lajivalikoimassa on esimerkiksi salibandya, jalkapalloa, keilailua, ammuntaa ja kalastusta. Neljässä yrityksessä on käytössä liikuntasetelit. Yritykset maksavat työntekijöiden osallistumismaksuja massahiihtoihin ja -juoksuihin tai muihin liikuntatapahtumiin ja -turnauksiin. Yhdellä yrityksellä on paikallisen urheiluseuran kanssa sopimus, jonka puitteissa yrityksen työntekijät voivat käydä seuran järjestämissä jumpissa työnantajan kustantamana. Yrityksen työntekijät voivat käydä myös Lahden seudun uimahalleissa työnantajan maksaessa kulut. Yritysten lähtötaso työntekijöiden hyvinvoinnin ja liikunnan edistämiselle on vähintäänkin hyvä. 2.3 Hankkeen toimintamuodot Metalli Liikkuu -hankkeeseen suunniteltiin kunnianhimoisesti monen tason toimenpiteitä. Tarkoitus oli kouluttaa, tiedottaa, järjestää elämäntaparyhmiä terveytensä kannalta liian vähän liikkuville, järjestää lajikokeiluja yritysten koko henkilöstölle, tehdä kuntotestejä ja pitää liikuntaneuvontapäiviä sekä perustaa erilaisia liikuntaryhmiä. Hankkeen viimeisten kahden vuoden ajan tavoitteena oli myös saada liikuntaresepti-idea ja niin sanottu liikunnan palveluketju toimimaan. Hankkeessa toteutuneet toiminnot hankevuosina on esitetty kuviossa 2. Edellä esitettyjen toimintamuotojen lisäksi Metalli Liikkuu -hankkeeseen liittyi joitakin yksittäisiä tapahtumia. Metalli Liikkuu -yritykset osallistuivat esimerkiksi SuomiMies seikkailee -rekkakiertueen tapahtumaan toukokuussa 2011 Lahdessa. Yritysten työntekijöitä osallistui myös Jyväskylän yliopiston seurantatutkimukseen Sisältääkö suomalaisen miehen liikunnan terveyden lukutaito tajua ja toimintaa?. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, onko työikäisten miesten terveysliikunnan lukutaito yhteydessä vapaa-ajan liikunta-aktiivisuuteen ja fyysiseen kuntoon. Miehet osallistuivat terveyskäyttäytymiskyselyyn ja heille tehtiin Polar OwnIndex kestävyyskunnon arviointi sekä InBody 720 -kehonkoostumusmittaus. (Kaasalainen ym ) Elämäntaparyhmät Elämäntaparyhmät haluttiin kohdistaa terveytensä kannalta liian vähän liikkuville. Kyseiseen riskiryhmään kuuluvat kartoitettiin työterveyshuollon avulla. Elämäntaparyhmät toimivat vuonna Ryhmiä oli kaksi, ja ne kokoontuivat eri aikoihin, jotta sekä aamu- että iltavuorolaisilla oli mahdollisuus osallistua. Ryhmillä oli tapaamisia joka toinen viikko. Tapaamiset sisälsivät monipuolista liikuntaa ja ravinto-ohjausta. Ryhmäläisillä oli mahdollisuus osallistua elämäntapaluentoihin ja kuntotesteihin. Ryhmiä vetivät työterveyshoitajat sekä hankkeen projektikoordinaattori. Elämäntaparyhmiin osallistui noin 15 työntekijää. Koulutukset Koulutus oli oleellinen osa Metalli Liikkuu -hanketta. Koulutuksia järjestettiin heti hankkeen alkuvaiheesta al- 14

15 Liikuntavastaavan toimenkuva Tekee työpaikkaliikunnan vuosisuunnitelman ja -budjetin yritykselle. Pitää yhteyttä liikuntayhdyshenkilöihin. Tiedottaa liikuntayhdyshenkilöitä hankkeen tapahtumista. Tiedottaa koko yritystä hankkeen tapahtumista. Pitää työpaikkaliikunnan ja hyvinvoinnin asiaa esillä yritysjohdon ja henkilöstön keskuudessa. Levittää hankkeen materiaaleja kunkin yrityksen omia kanavia pitkin. Suunnittelee ja ideoi. Toimii yrityksen edustajana hankkeen ohjausryhmässä. Liikuntayhdyshenkilön toimenkuva Tiedottaa hankkeesta yhdessä liikuntavastaavan kanssa. Pitää työpaikkaliikunnan ja hyvinvoinnin asiaa esillä henkilöstön keskuudessa. Rekrytoi väkeä mukaan hankkeen toimintoihin. kaen. Koulutuksilla haluttiin luoda vankka pohja työpaikkaliikunnan toteuttamiselle. Tavoitteena oli kouluttaa kokonaisvaltaisesti työpaikkaliikunnan osaajia niin yritysjohtoon, toimihenkilöihin kuin työntekijöihinkin. Kaikkiin viiteen hankkeessa mukana olleeseen yritykseen koulutettiin liikuntavastaavat, liikuntayhdyshenkilöt ja työmaatreenarit. Liikuntavastaavat olivat yritysten henkilöstöjohdon tai -hallinnon edustajia. Koulutuksen tavoitteena oli, että jokainen yritys saa virallisen liikuntasuunnitelman, joka tukeutuu yrityksen omaan henkilöstöstrategiaan. Koulutettaville haluttiin antaa pätevyys liikuntastrategian johtamiseen yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Lisäksi liikuntavastaavien koulutuksessa pyrittiin antamaan työkaluja tuottavuuden mittaamiseen ja seurantaan. Liikuntavastaavien yksipäiväiset koulutukset järjestettiin syksyllä 2008, keväällä 2009 ja keväällä Syksyllä 2008 liikuntavastaavien koulutuksen aloitti 15 henkilöä. Jokaisesta yrityksestä koulutukseen osallistui 2 3 henkilöä. Koulutuksen jälkeen liikuntavastaavat tekivät yrityksiinsä liikuntasuunnitelmat. Viimeisessä, vuoden 2010 liikuntavastaavien koulutuksessa oli tavoitteena antaa lisäideoita, näkemystä ja sisältöä liikuntasuunnitelmien tekemiseen sekä toimintojen ajoittamiseen. Koulutuksessa oli kuitenkin paikalla enää kahden yrityksen liikuntavastaavat. Liikuntavastaavat valitsivat oman yrityksensä työntekijöistä muutaman henkilön, joiden katsoivat sopivan liikunta yhdyshenkilöiksi hankkeeseen. Liikuntayhdyshenkilöiden koulutukseen haluttiin työntekijöitä, jotka voisivat jatkossa toimia työ paikka liikunnan käytännön toteuttajina, organisoijina ja tiedottajina. Liikunta yhdys henkilöiden koulutus sisälsi tietoa työpaikkaliikunnasta, hyvinvoinnista, oman työpaikan liikuntasuunnitelman tekemisestä sekä taukojumpan vetämisestä. Osaan koulutuksista työntekijät osallistuivat työajalla, osaan vapaa-ajallaan. Koulutuksen käytyään liikuntayhdyshenkilöiden odotettiin tietävän terveyslii- 15

16 kunnan suositus, liikuntaan aktivoitumisen prosessi sekä taukoliikunnan ohjaamisen perusteet. Koulutuksessa mietittiin, kuinka liikuntayhdyshenkilöt voisivat viedä liikuntaviestiä yrityksissään eteenpäin. Koulutuksissa ideoitiin myös hankkeen konkreettisia toiminta muotoja eli tätä kautta haettiin henkilöstön ideoita ja toiveita hankkeen toimintaan. Liikuntayhdyshenkilöiden yksipäiväinen koulutus järjestettiin keväällä 2009 ja syksyllä Liikuntayhdyshenkilöitä koulutettiin yhteensä 20. Liikuntayhdyshenkilöt toimivat oto-periaatteella. Metalli Liikkuu -hankkeessa koulutettiin myös työmaatreenareita. Tavoitteena oli, että koulutuksen käyneet treenarit ohjaavat taukoliikuntaa yrityksissä omilla työosastoillaan. Osa työmaatreenarikoulutukseen osallistuneista oli liikuntayhdyshenkilöitä. Työmaatreenareita koulutettiin keväällä 2010 ja koulutukseen osallistui 13 henkilöä. Kuntotestit Kuntotestit järjestettiin vuosina 2008 ja Testeihin osallistui yhteensä 616 henkilöä. Osallistujille tehtiin SuomiMiehen ja -Neidon kuntotestit. Testit sisälsivät kestävyyskunnon arvion (Polar OwnIndex), kehonkoostumusmittauksen (InBody 720) ja puristusvoimamittauksen (Seahan). Lisäksi osallistujat täyttivät liikunta- ja terveystottumuskyselyn. Näiden perusteella arvioitiin osallistujien liikunta-aktiivisuutta ja annettiin jatko-ohjeita sekä materiaalia. Testit olivat vapaaehtoisia ja niitä markkinoitiin erityisesti huonokuntoisille. Testit toteutti Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu. Testit tehtiin yritysten omissa tiloissa ja niihin sai osallistua työajalla. Testeihin käytetty työaika oli noin 20 minuuttia/henkilö. Lajikokeilut Lajikokeiluilla pyrittiin innostamaan yritysten henkilöstöä erilaisten liikuntalajien pariin. Lajikokeiluita järjestettiin vuosina Hankkeessa toteutui kymmenen erilaisen lajin kokeilu: aikido, chi kung, hiihto, kahvakuula, keilailu, keppijumppa, kuntonyrkkeily, kuntosali, sulkapallo, suksien voitelukoulutus, vesijumppa ja vesijuoksu. Osa lajikokeiluista jouduttiin perumaan vähäisen ilmoittautuneiden määrän vuoksi. Lajikokeilut olivat avoimia kaikkien yritysten koko henkilöstölle. Lajikokeiluja suunnittelivat liikuntayhdyshenkilöt, liikuntavastaavat ja ohjausryhmä. Osallistujille maksuttomiin lajikokeiluihin osallistui yhteensä 115 työntekijää. Liikuntaneuvontapäivät Liikuntaneuvontapäivien tavoitteena oli antaa neuvoja ja vinkkejä liikunnan aloittamiseen ja harrastamiseen sekä opastusta terveelliseen ruokavalioon. Liikuntaneuvontapäivä järjestettiin kerran vuodessa jokaisessa yrityksessä hankevuosina PHLU:n edustajat ja yrityksen työterveyshoitaja tulivat paikan päälle yrityksen tiloihin ja kiersivät yrityksen työpisteillä 2 4 tunnin ajan. Päivän aikana mitattiin esimerkiksi kehonkoostumusta, verenpainetta, annettiin liikuntaneuvontaa, opastettiin työergonomiassa ja jaettiin materiaaleja. Lisäksi PHLU:n toimijat pitivät taukojumppaa. Liikuntaneuvontapäivät pidettiin yritysten omissa tiloissa ja niihin sai osallistua työajalla. Liikuntaryhmät Hankkeessa toteutui kaksi säännöllistä liikuntaryhmää: kävely-hölkkäkoulu ja niska-hartia-selkä -huoltotunti. Kävely-hölkkäkoulussa oli 27 ja niska-hartia-selkä -huoltotunnilla 53 osallistujaa. Ryhmiin osallistuttiin vapaaajalla. Osa yrityksistä kustansi työntekijöidensä ryhmämaksut, mutta osa yrityksistä jätti maksun työntekijälle itselleen. Osallistujissa oli sekä miehiä että naisia niin toimihenkilö- kuin työntekijäpuolelta. Niska-hartiaselkä -huoltotuntia järjesti paikallinen urheiluseura Lahden Ahkera. Huoltotunnista muodostui erityisen mieleinen toimintamuoto, joka on jatkunut itsenäisenä hankkeen jälkeen. Työhyvinvointiseminaarit Hankkeen aikana järjestettiin kaksi hankkeen sisäistä työhyvinvointiseminaaria. Ensimmäinen Metalli Liikkuu -seminaari pidettiin Lahdessa syksyllä Päivän mittaisen seminaarin luennot suunniteltiin antamaan työpaikkaliikunnan edistäjille ideoita ja työkaluja oman yrityksen liikuntaohjelman kehittämiseen. Seminaariin sisältyi ryhmätyöskentelyä, jossa työstettiin ja visioitiin oman yrityksen työpaikkaliikuntaa. Toinen seminaari järjestettiin Lahdessa Iltapäivän mittaisessa seminaarissa kuultiin kaksi hankkeen ulkopuolista luentoa sekä eri toimijoiden kokemuksia Metalli Liikkuu -hankkeesta. Seminaari oli samalla hankkeen päätöstilaisuus. Seminaareissa oli yhteensä 35 osallistujaa. 16

17 2.4 Hankkeen rahoitus Metalli Liikkuu -hanke oli Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelman kehittämishanke vuosina Metalli Liikkuu -hankkeen rahoitus oli kolmikantainen eli rahoittajia olivat KKIohjelma, PHLU ja yritykset itse PHLU Yritykset KKI Yhteensä Taulukko 2. Metalli Liikkuu -hankkeen rahoitus (euroa). Metalli Liikkuu -hankkeen ensimmäisen vuoden budjetti oli noin euroa. PHLU:n osuus oli euroa, yritysten omavastuu euroa ja KKI-tukea hanke sai euroa. Vuosina hankkeen budjetti kasvoi selvästi, reiluun euroon. KKI-ohjelma rahoitti hanketta eurolla per vuosi. Yritysten osuus pysyi eurossa. Viimeisenä toimintavuotena 2011 hankkeen budjetti oli euroa. Taulukossa 2 on esitetty hankkeen rahoitus. 2.5 Seuranta ja arviointi Tämän loppuraportin tarkoitus on kuvailla ja arvioida Metalli Liikkuu -hanketta eri tahojen näkökulmasta. Loppuraportin ja arvioinnin tekeminen aloitettiin hankkeen päätyttyä. Aloite loppuraportin tekemiseen tuli KKI-ohjelmalta, jossa katsottiin arvokkaaksi kirjata hankkeen kokemukset yksiin kansiin. Loppuraportin on tarkoitus olla jatkossa apuna vastaavien hankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Loppuraporttia varten haastateltiin hankkeen keskeisiä toimijoita. Haastattelut olivat puolistrukturoituja teema haastatteluja. Haastatteluja tehtiin sekä ryhmäettä yksilöhaastatteluina. Hankkeen kaikilta toimijatasoilta saatiin haastattelut. Haastateltavia oli yhteensä 32, joista 18 naisia ja 14 miehiä. Haastattelut suoritettiin tammi-helmikuussa Haastattelut tehtiin kunkin toimijan omissa tiloissa Lahdessa. Yhteensä haastattelumateriaalia kertyi 14 tuntia. Nauhoitetut haastattelut litteroitiin ja käytettiin siten raportoinnin ja arvioinnin aineistona. Loppuraportin aineistona on lisäksi käytetty Metalli Liikkuu -hankkeen toimintasuunnitelmia ja toimintakertomuksia sekä muuta materiaalia, jota on saatu käyttöön Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilulta sekä hankkeen yrityksiltä. Tietoja on täydennetty projektikoordinaattorilta saaduilla tiedonannoilla. 17

18 18

19 3 Toimijoiden arvioita Metalli Liikkuu -hankkeesta Eri toimijat näkivät hankkeella erilaisia tavoitteita. Työnantajaliitolla, ammattiliitolla, PHLU:lla, yrityksen toimihenkilöillä, työntekijöillä ja työterveyshoitajilla oli kullakin omat käsityksensä hankkeesta. Kaikki olivat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että hankkeen päätavoite oli lisätä henkilöstön hyvinvointia. Kyllä tämä nähdäkseni on työhyvinvointihanke. Semmonen, että saadaan koottua porukoita yhteen työmotivaatiota edistämään, mutta sitten myös saadaan terveysajattelua ihmisille. Toivehan oli, että saataisiin ihmiset aktivoitua liikkumaan ja pitämään itsestään enemmän huolta. Hankkeen koordinoijan PHLU:n näkökulmasta hankkeen tarkoitus oli luoda osaamista työpaikkaliikunnan järjestämiseen sekä saada metallimiehiä liikkumaan ja omaksumaan liikunnallinen elämäntapa. Aluejärjestö, Teknologiateollisuus, Toimihenkilöunioni ja Metalliliitto kokivat, että liikuntaseteleiden jakaminen ei ole järkevä tapa edistää hyvinvointia. Seteleiden käyttöön on liittynyt väärinkäytöksiä, eivätkä seteleitä käytä ne, jotka eniten liikuntaa tarvitsisivat. Sama pätee yritysten omiin kerhoihin, jaostoihin ja vuoroihin. Uuden hankkeen avulla haluttiin saada liikkeelle erityisesti passiivisia työntekijöitä. Liikuntaseteleiden jakamisen sijaan haluttiin edistää työhyvinvointia vaikuttamalla rakenteisiin, kouluttamalla yrityksen henkilöstöä sekä kiinnittämällä päähuomio huonokuntoisiin ja liikunnallisesti passiivisiin työntekijöihin. Ne rahat, mitä yritykset laittavat henkilöstönsä liikuttamiseen, menevät aktiivisille. Me koettiin, että olisi tärkeää, että passiiviset saadaan liikkeelle. (PHLU:n edustaja) Työterveyshuollon näkökulmasta hankkeen tavoitteena oli kouluttaa yrityksiin työpaikkaliikuttajia ja kasvattaa työhyvinvoinnin asiantuntemusta yrityksissä ettei asia jäisi työterveyshuollon kontolle yksinään. Hankkeen alussa kohderyhmäksi määriteltiin ennen kaikkea yli 40-vuotiaat terveytensä kannalta liian vähän liikkuvat miehet. Hankkeen edetessä kohderyhmää laajennettiin ja hankkeen toimintoja päätettiin tarjota kaikille yritysten työntekijöille. Syynä oli ensinnäkin se, että kohderyhmään kuuluvia miehiä ei juurikaan saatu aktivoitua mukaan toimintaan. Toisena syynä oli huomio, että yli 40-vuotiaat miehet eivät välttämättä olekaan kohderyhmä, joka eniten tarvitsisi hankkeen kaltaisia toimintoja. Joissakin yrityksissä huomattiin, että nuoremmat miehet ovat vielä haastavampi kohderyhmä. Yrityksissä myös havaittiin, että koulutustaso vaikuttaa työntekijän tietoisuuteen hyvinvoinnin merkityksestä. Ajatus oli se, että me tarjotaan lajikokeiluja ja liikuntaryhmiä, että niitä passiivisia saadaan liikkeelle, mutta sitten huomattiinkin, että ne metallialan miehethän eivät lähde mihinkään, eivät osallistu minnekään. (PHLU:n edustaja) Se haaste on näissä nuoremmissa, jotka eivät ole tehneet tähänkään mennessä mitään, niin ei niitä kyllä nytkään saa. Ne 40+ miehet saatiin paljon helpommin mukaan. Ehkä niillä se oivallus on tullut jo, että ikää tulee ja kenties jotain kremppaa. Mutta nämä nuoret ovat sellaisia, (-) että ei mun tartte, joku muu tekee. Yllättävän paljon on sellaisia nuoriakin, että melkein työhöntulotarkastuksesta suoraan tulevat tänne minun luokse saamaan jotain ohjeita. Kyllä se ihan hurjalta kuulostaa, että kunto ei vastaa sitä alkavan työn vaadettakaan. (Työterveyshoitaja) Hankkeen lopussa yritettiin keksiä keinoja erityisesti passiivisten tavoittamiseksi ja mukaan saamiseksi, koska hei- 19

20 tä ei ollut saatu aktivoitua mukaan hankkeen toimintoihin. Tavoitteeksi asetettiin liikuntalähetekäytännön saaminen yrityksiin, mutta aikajänne osoittautui liian lyhyeksi niin ison muutoksen läpi viemiseen. Tässä loppuvaiheessa on pyritty siihen, että löydettäisiin työkaluja, joilla saataisiin terveyden kannalta liian vähän liikkuvat toimimaan. Siinä on esimerkiksi tämä liikuntalähete- ja liikuntaneuvontakäytäntö ollut se, mitä on yritetty käynnistellä. Plus sitten koulutus. (PHLU:n edustaja) 3.1 Toimijoiden roolit Metalli Liikkuu -hankkeessa oli monen tason toimijoita. Valitettavaa oli, että toimijoiden vahvuuksia ei pystytty hyödyntämään parhaalla mahdollisella tavalla. Etenkin työterveyshuollon, työnantajaliiton ja ammattiliittojen roolit jäivät oletettua vaisummiksi. Liikuntavastaavien ja varsinkin liikuntayhdyshenkilöiden roolit jäivät hankkeessa epäselviksi. Liikuntavastaavat ja liikuntayhdyshenkilöt eivät edes itse aina tienneet olevansa mukana hankkeessa kyseisellä nimikkeellä. Lisäksi nimikkeet menivät keskenään sekaisin. Kaiken kaikkiaan hankkeen roolitus olisi pitänyt alusta alkaen tehdä kaikille toimijoille selkeämmäksi. Toimijat, etenkin työntekijät, jäivät kaipaamaan selkeää alkuinfoa hankkeesta. Yritysten haastateltavat näkivät, että Metalli Liikkuu -hankkeen kohderyhmänä olivat ennen kaikkea tuotannon työntekijät. Kuitenkin esimerkiksi hankkeessa koulutetuista liikuntayhdyshenkilöistä osa oli toimihenkilöitä, minkä monet kokivat ristiriitaiseksi. Tuotannon työntekijöiden ja toimihenkilöiden välillä on kuilu, joka vaikeuttaa ammattiryhmien kommunikointia. Siksi koulutettuja liikuntayhdyshenkilöitä olisi toivottu olevan enemmän tuotannon työntekijöiden joukosta. Se ei auta, että joku toimihenkilö menee tehtaalle. Siinä on niin iso väyläero. Vaikka siinä ei olisi ihmisenä mitään, mutta siinä on vaan se, että siellä pitäisi olla lattiatasolla niitä omia moottoreita. Kaikesta huolimatta liikuntayhdyshenkilöiden rooli koettiin hankkeessa erittäin tärkeäksi. Tämä tuli ilmi niin PHLU:n, Teknologiateollisuuden, Metalliliiton kuin yritysten liikuntavastaavienkin haastatteluissa. Kyllä näillä liikuntayhdyshenkilöillä on se tärkeä rooli, etteivät nämä asiat tule ylhäältä päin kerrottuna vaan nämä ovat niitä kahvipöytä- ja taukopaikkajuttuja. Siellä se liikuntayhdyshenkilö sanoo, että eikös lähdetä. Liikuntavastaavat määrittelivät omaa rooliaan ja siihen kuuluvia tehtäviä monilla eri tavoilla. Määrittelyissä tuli esille kunkin yrityksen oma kulttuuri ja suhtautuminen työhyvinvointiin. Kaksi liikuntavastaavaa katsoi Metalli Liikkuu -toimintojen kuuluvan oleellisena osana heidän normaaliin työnkuvaansa. Toisaalta kaksi liikuntavastaavaa näki, että Metalli Liikkuu -toiminnot olivat lisätyötä normaalin työn päälle, minkä vuoksi asiat jäivät usein tekemättä. Ei minulla ole aikaa joka ikiseen. Ajanpuutteen vuoksi meilläkin se on varmaan jäänyt. Meille pitäisi palkata joku työhyvinvoinnin assistentti tai joku vastaava. Liikuntavastaavien työn määrä ymmärrettiin myös hankkeen koordinointipuolella. Yksi tekijä on se jatkuva kiire. Näillä meidän yhdyshenkilöillä on niin monta hommaa, että eivät he tahdo ehtiä. Mitä valmiimmaksi me kaikki saadaan heille, niin sen parempi, sen isommat mahdollisuudet sillä on toteutua. Jatkuva kiire työelämässä näkyy myös näissä yrityksissä. (PHLU:n edustaja) Työterveyshuolto haluttiin alusta asti tiiviisti mukaan Metalli Liikkuu -hankkeeseen. Työterveyden katsottiin olevan tärkeässä roolissa vähän liikkuvien henkilöiden tunnistamisessa ja innostamisessa sekä heidän ohjaamisessaan oikeisiin palveluihin. Työterveyshuollon rooli hankkeessa vaihteli suuresti yritysten välillä, eikä se kokonaisuudessaan toteutunut yhtä vahvana kuin hankesuunnitelmissa tavoiteltiin. Yritykset, joilla oli oma työterveyshuolto, kokivat yhteyden työterveyteen olevan huomattavasti vahvempi kuin yritykset, joiden työterveys oli ulkoistettu. Oman työterveyshoitajan ja -lääkärin merkitystä korostettiin. Metalliliitolta toivottiin hankkeessa suurempaa roolia kuin liitto tällä kertaa otti. Metalliliitolta olisi toivottu viestintää sekä työhyvinvoinnin esillä pitämistä ja sen 20

21 tärkeyden korostamista esimerkiksi liiton omissa tapahtumissa. Ammattiliiton ajateltiin pystyvän motivoimaan henkilöstöä paremmin kuin työnantajaliiton. Kuvittelin, että Metalliliitto olisi ollut enemmänkin näkyvillä tässä, ja että he kantaisivat enemmän huolta omista jäsenistään. (-) Jos vain työnantajaliitto rummuttaa asiaa, niin (työntekijöille) tulee äkkiä se tunne, että taas jotain selkärangasta otetaan, että tässä on koira haudattuna. PHLU:n roolia hankkeessa pidettiin tärkeänä ja koordinointia pääosin onnistuneena. Kyllä tämä hanke on sen osoittanut ja näyttänyt, että tällainen yhteistoiminta ja yhdestä suunnasta tuleva koordinointi on aika hyvä. Kyllä me täällä itsekin puuhastellaan kaikenlaista, mutta sitten kun tulee tässäkin on viisi yritystä mukana jostakin yhdestä paikasta, että kaikille tarjotaan, niin se on vaikuttanut tosi hyvältä. 3.2 Toimintojen toteutuminen Lajikokeilut Lajikokeilujen alhaiseksi jäänyt osallistujamäärä oli yksi hankkeen pettymyksistä. Eri toimintamuotoihin osallistumisen suhteen harmiteltiin myös sitä, että suurin osa osallistujista oli naisia ja toimihenkilöitä, vaikka hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä olivat tuotantotyötä tekevät metallimiehet. Lajikokeilussa kävi suurelta osin työntekijöitä, jotka liikkuvat muutoinkin aktiivisesti. Eri lajien kokeilut koettiin mukavana vaihteluna ja mahdollisuutena kokeilla uusia, itselle tuntemattomia lajeja. Lajikokeiluiden aikataulut eivät yritysten työntekijöistä tuntuneet aina realistisilta. Toiminnan suunnitteleminen vuorotyötä tekeville on vaikeaa. Kaikille sopivaa aikaa ei voi koskaan löytyä. Sen passiivisen liikkujan saaminen tälläkään toimintamallilla, niin kyllä se aika haasteellista on. Jos ne ovat päättäneet, että ne eivät liiku kenenkään työkaverin kanssa, niin ei ne sitten liiku. Kyllä niitä selityksiä kuulee tosi paljon, että miksi ei voi osallistua. (Työterveyshoitaja) Liikuntaneuvontapäivät Liikuntaneuvontapäivät jakoivat ihmisten mielipiteitä. Joissain yrityksissä työntekijät kokivat ne todella hyvinä, kun taas toisaalla niitä kritisoitiin turhina tai ei-kannustavina. Yritysten liikuntavastaavat ja työterveyshoitajat pitivät liikuntaneuvontapäiviä uutena ja positiivisena lähestymiskeinona. Ne (liikuntaneuvontapäivät) olivat sellaisia herättäviä ja tiedän, että niissä muutamia ihmisiä todella havahtui ja lähti liikkumaan. Päiviä olisi voinut olla enemmänkin. (--) Niistä selkeästi meidän henkilöstö tykkäsi. Niiden jälkeen aina huomasi, että niistä puhutaan. Siitä tuli sellaisia selkeitä tuloksia, joiden perusteella pysty sitten ehkä vähäsen alkaa tekee itselleen jotakin. Tosin se on varmaan aika tyypillistä, että ne tahtoo unohtua kuitenkin. Ne oli hyviä ne kuntotestauspäivät. Minusta oli kiva olla itsekin mukana siellä, että se ei jäänyt vain PHLU:n ja yrityksen väliseksi tapahtumaksi. (Työterveyshoitaja) Liikuntaneuvontapäiviin toivottiin jälkiseurantaa. Työntekijät olisivat kaivanneet hankkeen lopussa vielä ainakin yhtä mittauskertaa sekä jatko-ohjeita mittaustulosten perusteella. Tietyt ihmiset ovat ihan kiitettävästi olleet mukana lajikokeiluissa, mutta eihän me kauhean isoja massoja ole saatu siihen kuitenkaan sitoutumaan. 21

22 Taukojumppa Taukojumppaa suunniteltiin hankkeen yhdeksi oleelliseksi toimintamuodoksi yrityksissä. Taukojumpan vetämistä varten koulutettiin työmaatreenareita. Taukojumppa ei kuitenkaan yhtä yritystä lukuun ottamatta lähtenyt yrityksissä käyntiin siinä mittakaavassa kuin odotettiin. Miehet ottavat kahvikupin ja lähtevät ulos tupakalle ennemmin kuin tekevät keppijumppaa. Taukojumppaan liittyi paljon ennakkoasenteita. Taukojumpan kokeminen noloksi tuli ilmi haastatteluissa monella tavalla. Käytännön syiksi taukojumppaan osallistumattomuudelle mainittiin esimerkiksi taukojumppaan soveltumattomat vaatteet, tuotannon seisominen taukojumpan aikana sekä se, että taukojumppaa ei koettu miehiseksi lajiksi. Osa kommentoi taukojumpasta mitä järkee, en mä nyt kerkeä tai että naiset nyt rupee siellä jumppaamaan. Etenkin tuotannossa työskenteleville miehille taukojumppaan osallistuminen tuntui olevan kynnyskysymys. Muutamassa naisvoittoisessa toimistossa taukojumpasta innostuttiin, mutta säännöllistä rytmiä ei kuitenkaan löydetty. Taukojumpan vetäjät kertoivat toivovansa lisää tukea taukojumpan pitämiseen, esimerkiksi jatkokoulutusta, uusia liikekuvastoja sekä yleistä sparrausta niin johdon kuin kollegoiden taholta. Haastateltavat ehdottivat taukojumpan sisällyttämistä muutaman ihmisen työnkuvaan, jolloin toiminnan jatkuvuus varmistettaisiin. Olisi kiva, jos olisi erilaisia esitteitä, joissa olisi erilaisia liikkeitä. Eli porukka rupeaa kyllästymään ja jää ehkä pois sen takia. (Työmaatreenari) Turpa punasena tuol ny vedät jotai ja trikoot päällä. (Työntekijä) Parhaat haukku mua hintiks ni mä en sit enää vetäny ollenkaan. (Työntekijä) Osallistumista työ- ja vapaa-ajalla Suurin osa Metalli Liikkuu -toimintamuodoista perustui työajan ulkopuolella osallistumiseen. Työntekijät toivoivat enemmän mahdollisuuksia osallistua työajalla. Osa haastateltavista kertoi, että omaa vapaa-aikaa ei haluta uhrata työnantajan tarjoamaan liikuntaan. Työnantajapuolelta tämä ajatus ei saanut ymmärrystä. He ihmettelivät, miksi työhyvinvoinnin ei ymmärretä olevan jokaisen oman hyvinvoinnin edistämistä. Suurin osa työnantajapuolen haastateltavista ei kokenut mahdollisena käyttää työaikaa liikkumiseen. Työnantaja voi tukea taloudellisesti ja tarjota mahdollisuuksia, mutta työntekijän täytyy pitää omasta hyvinvoinnistaan huolta omalla vapaa-ajallaan. Aina kun pitää itse maksaa tai toiminta tapahtuu vapaa-ajalla, niin ne ovat kaksi kynnyskysymystä. (Liikuntayhdyshenkilö) Minulle ei tule pieneen mieleenkään, että työnantajan pitäisi maksaa minulle palkka, kun minä liikun. Minä olen tyytyväinen, jos se antaa minulle liikuntasetelit tai järjestää jotakin liikuntaa, niin minä menen mukaan omalla vapaa-ajallani. (-) Mutta hirveän moni ajattelee, että pitäisi maksaa palkkaakin siitä liikkumisen ajalta. Siinä me tulemme sitten sen kysymyksen eteen, että millä me mitataan se, jos käytetään työaikaa liikuntaan, niin missä se näkyy. Näkyykö se tuottavuudessa, vähempinä sairaslomina tai muina? Työntekijäpuolen haastateltavat kokivat, että etenkin tuotannon työntekijöitä motivoisi, jos työajasta saisi käyttää tunnin tai kaksi viikossa liikuntaan. Liikuntaan käytetty aika voisi olla esimerkiksi yhteinen sauvakävelylenkki, jonne saisi lähteä tuntia ennen työvuoron päättymistä, tai lupa tulla tuntia myöhemmin töihin, jos tulee aktiivisella kulkutavalla. Ei se veisi yritystä konkurssiin, jos saisi käyttää tunnin työajasta liikuntaan. Mutta siinä tulisi sellainen olo työntekijälle, että (-) firma ajattelee minua ja minun hyvinvointia, eikä vaan toisinpäin, että firma ei välitä paskan vertaa mitä minä teen. (--) Firma saa sitten sen hyödyn jossain vaiheessa. Vähän ajan päästä se näkee, että sairauspoissaoloprosentti on tippunut puoleen tai on tippunut viisi pykälää tai tällaistä. (Työntekijä) 22

23 3.3 Työterveyshuollon merkitys Metalli Liikkuu -hankkeessa lähdettiin kunnianhimoisin tavoittein kokeilemaan työterveyshuollon mahdollisuuksia keskittyä yhä enemmän ennaltaehkäisevään toimintaan. Tavoitteena oli luoda työterveyshuollolle uusia resursseja ja keinoja ennaltaehkäisevään työhön, luoda palveluketju työterveyshuollon, yritysten ja muiden toimijoiden välille sekä saada työterveyshuollon asiantuntemus läpäisevästi koko hankkeeseen. Työterveyden roolin hahmottamisessa oli hankkeen alussa epäselvyyksiä. Työterveyshoitajilta odotettiin asioita, joita heillä ei ollut mahdollisuutta tehdä. Hankkeen alussa ei myöskään ymmärretty riittävällä tavalla yksityisen ja julkisen terveydenhuollon eroja. Kunkin tahon mahdollisuudet ja rajat selvenivät hankkeen edetessä, esimerkiksi ohjausryhmän kokouksissa, ja tätä pidettiin hankkeen yhtenä onnistumisena. Hankkeen jälkeen toimijat ymmärtävät toisiaan paremmin ja jatkosuunnitelmat voivat olla realistisempia. Siinä alussa olisi ollut hyvä, että olisi käytetty riittävän paljon aikaa siihen, että olisi selvennetty kaikkien toimijoiden roolit. Ja tavallaan sellaiset rajat, että missä puitteissa me voidaan toimia. (Työterveyshoitaja) Kyllä se ymmärrys selvästi lisääntyi tämän hankkeen loppua kohti, ihan selkeästi se parani, puolin ja toisin. (Työterveyshoitaja) 23

24 Työterveyshuollon toiminta ei ole yleisesti yhteis kunnassa kehittynyt ennaltaehkäisevään suuntaan (Työterveyslaitos 2010, 254). Metalli Liikkuu -hankkeen puitteissa tehdyissä työterveyshoitajien haastatteluissa tuli ilmi, että työterveys hoitajat mielellään tekisivät enemmän ennaltaehkäisevää työtä ja puhuisivat liikunnasta ja muista hyvin vointiin liittyvistä asioista, mutta vastaanottoaika tai määrä aikaistarkastusten aika ei riitä kaikkeen. Se, että sairausvastaanotoilla käytäisiin tämmöisiä liikunta-asioita läpi, niin siihen meidän resurssit ei riitä. Ne ovat 15 minuutin aikoja ja tarkoitus on hoitaa nopeasti se sairausasia pois. (Työterveyshoitaja) Työntekijöille työterveys näyttäytyy edelleen ensisijaisesti akuuttina sairausvastaanottona, sairausloman hakemisen paikkana ja ikäkausitarkastusten tekijänä. Minun mielestä (työterveyshoitaja) on pitänyt ihan älyttömän hyvää huolta, mutta ihmiset eivät tajua sitä, mitä hän tekee. Se on vaan se paikka mihin mennään hakemaan sairauslomaa tai sitten mennään pakolliseen terveystarkastukseen tai vastaavaan. (Liikuntayhdyshenkilö) Toisaalta yhden yrityksen liikuntavastaava toi esille, että ennaltaehkäisevään toimintaan tulisi panostaa puolin ja toisin; aina ei välttämättä työterveydessäkään osata tai ehditä ajatella omaa roolia ennaltaehkäisyn kannalta. Ei työterveyshuoltokaan osaa sitä omaa roolia tuoda niin selkeästi, että hekin painottaisivat enemmän ennaltaehkäisevää. Kyllä se on enemmän sitä sairasvastaanottoa ja terveystarkastuksia, mutta siihen se monesti jää. Kyllä siinä puolin ja toisin olisi opettelua ja skarppaamista, että oikeasti tehdään jotain asioille. Työterveyshuolto voisi toimia koordinaattorina, joka auttaa työntekijöitä saamaan tarpeenmukaisia terveydenhuollon, ennaltaehkäisyn, liikunnan ja kuntoutuksen palveluja oikea-aikaisesti. Tämä kuitenkin edellyttää, että työterveys ja yritykset tekevät läheistä yhteistyötä ja että työterveyshuollossa tunnetaan asiakasyritysten työntekijät. Meidän omalääkäri on vaihtunut niin usein, että hän ei ole oppinut tuntemaan. Siinä kyllä kaivataan, että se pitäisi olla pidempiaikainen se suhde, jotta ymmärtää näitä asioita. Työterveyshuolloilla on paljon potentiaalia toimia työpaikkojen tukena muuttuvassa työelämässä. Rakenteiden ja toimintatapojen muutokset ovat aina myös haasteita työkyvylle. Lomautusten ja irtisanomisten yhteydessä on töihin jäävienkin terveys ja työkyky koetteilla. (Työterveyslaitos 2010, 6 7.) Työterveyshuolto on olemassa oleva, kattava järjestelmä, joka voi auttaa työpaikkoja muutosten oloissa ja jonka potentiaalia tulisi jatkossa hyödyntää vahvemmin osana työpaikkojen johtamista. Työterveyshuollon ja yritysten välisiä toimintakäytäntöjä ja yhteistyötä tulee jatkossa miettiä ja kehittää erityisesti yrityksissä, joiden työterveyshuolto on yksityisillä lääkäriasemilla. Yritysten henkilöstön hyvinvoinnin näkökulmasta olisi pystyttävä luomaan rakenteita, joissa omalääkäri- ja omahoitajajärjestelmä toimisi paremmin. Yrityksille näyttäisi olevan hyvin tärkeää, että lääkäri, terveydenhoitaja ja fysioterapeutti tuntevat yrityksen, sen toimintatavat, työn kuormittavuuden ja riskitekijät sekä henkilöstön. Lisäksi olisi huolehdittava, että yrityksen hyvinvointijohtamisen, työsuojelun ja työterveyshuollon yhteistyöhön saadaan konkreettisia käytäntöjä, jotka tulevat osaksi perustyötä. Meillä on oma työterveys. Kun se on oma ja tuossa vieressä, niin kyllähän meillä on hyvä ja tiivis yhteistyö aina ollut. Kyllähän tästä on saatu niitä yhteisiä asioita myös tällä saralla vietyä eteenpäin. Kyllähän se semmoinen meidän agentti tai vaikuttaja on tietysti tuo meidän työterveyshoitaja. Ikävuositarkastukset pyörivät ja muut, niin sieltä saadaan niitä impulsseja ja terveisiä eri henkilöille. Hankkeen viimeisen toimintavuoden aikana tavoitteena oli rakentaa yritysten työterveyteen vähän liikkuvia aktivoiva liikuntalähetekäytäntö. Tarkoituksena oli, että työterveyshoitajat voivat ohjata aloittelevan ja terveytensä kannalta liian vähän liikkuvan henkilön liikuntaneuvonnan piiriin, josta hänet ohjataan joko sopivaan matalan kynnyksen ryhmään tai hänelle sopivaan omaehtoiseen liikuntaan. Liikuntalähetekäytännön osalta konkreettiset toimenpiteet jäivät toteutumatta, mutta 1 2 yritystä 24

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Millaisia ovat / voisivat olla juuri teidän työyhteisöllenne

Lisätiedot

Toimintakykyä työelämään. Välityömarkkinoiden työpaja 3 29.5.2015 Niina Valkama Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Toimintakykyä työelämään. Välityömarkkinoiden työpaja 3 29.5.2015 Niina Valkama Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Toimintakykyä työelämään Välityömarkkinoiden työpaja 3 29.5.2015 Niina Valkama Kunnossa kaiken ikää -ohjelma www.kkiohjelma.fi PÄÄMÄÄRÄ Terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien tavoittaminen ja terveysliikunnan

Lisätiedot

14.4. 2015 Mai-Brit Salo

14.4. 2015 Mai-Brit Salo 14.4. 2015 Mai-Brit Salo Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry (PHLU) Alueellinen liikunnan ja urheilun järjestö, toimimme 18 kunnan alueella Päijät-Hämeessä Olemme yksi 15 aluejärjestöstä Autamme urheiluseuroja

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Näkökulmia työelämään valtakunnallisessa strategiassa terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 2020

Näkökulmia työelämään valtakunnallisessa strategiassa terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 2020 Näkökulmia työelämään valtakunnallisessa strategiassa terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 2020 Työelämä tarvitsee liikettä -seminaari 10.6.2013 Ylijohtaja Riitta Kaivosoja Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Aamiaistilaisuus 5.9.2014 Raahe Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Raahe 5.9.2014 klo 8.00 9.00

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta AKTIIVISEMPI ARKI työpajan työpohjat Nämä työpohjat on laadittu

Lisätiedot

OPISKELIJOIDEN LIIKUNTALIITON STRATEGIA 2016 2020

OPISKELIJOIDEN LIIKUNTALIITON STRATEGIA 2016 2020 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 OPISKELIJOIDEN LIIKUNTALIITON STRATEGIA 2016 2020 MISSIO Edistää opiskelijoiden liikuntakulttuuria 1 ja hyvinvointia. VISIO Opiskelijat liikkuvat terveytensä kannalta riittävästi.

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Työnantaja vapaa-ajan turvallisuuden edistäjänä

Työnantaja vapaa-ajan turvallisuuden edistäjänä Työnantaja vapaa-ajan turvallisuuden edistäjänä Tapaturmapäivä 13.5.2011 tutkija Toni Hyytinen,Tampereen teknillinen yliopisto ESITYKSEN TAUSTA Teollisuusyritysten turvallisuuden kehittäminen vapaa-ajan

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden

Lisätiedot

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan!

Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan! Liikkumisen edistäminen omassa työssäni Ota kaveri mukaan! Liikunnan palveluketju vahvaksi suunnitelmista toiminnaksi 26.5.2015 Erja Toropainen THM, tutkija Liikuntaneuvontaan vaikuttavia seikkoja Yhteiskunta

Lisätiedot

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä Mikko Ikävalko EteläKarjalan Liikunta ja Urheilu ry 15 64vuotiaiden suomalaisten fyysisen aktiivisuuden toteutuminen suhteessa suosituksiiin (%) Vain

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA 29.9.2014 Eva Rönkkö Eläkeläiset ry Monikulttuurisen työn tavoitteet: - Tukea ikääntyneiden maahanmuuttajien arkea, auttaa heitä löytämään mielekästä

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke. Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot

Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke. Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja Tavoitteet: hallittu muutos -hanke 1. Toimihenkilöiden

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Millaisia ovat / voisivat olla varhaiskasvatushenkilöstölle

Lisätiedot

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista 1 Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista Luumäki, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale (EKSOTE), Kouvola, Lahti, Pieksämäki, Valkeakoski Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. ryhmän

Lisätiedot

Liikkuva lapsuus. Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015

Liikkuva lapsuus. Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015 2015 Liikkuva lapsuus Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015 Sisällys Hankkeen alkuidea... 2 Hankkeen tavoitteet... 3 Hankkeen toimenpiteet... 4 Hankkeen toteutuminen... 5 Hankkeen

Lisätiedot

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja yhteistyökumppaneille 2009 Webropol sähköpostikysely tehtiin kesä- ja elokuussa 2009 NK vastaukset 53 % (N=38, n=20) YTK vastaukset 30 % (N=57, n=17) Asiaa kannatetaan

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus

Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus Liikkuva koulu seminaari Helsinki 11.-12.9.2012 Alustuksen sisältö

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit FILIP SCHEPERJANS, LT NEUROLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, HYKS TIETOJÄRJESTELMÄLÄÄKÄREIDEN ALAOSASTON JOHTOKUNNAN PJ, SUOMEN LÄÄKÄRILIITTO Lääkäreiden rooli terveydenhuollon

Lisätiedot

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistäminen on strateginen valinta Terveyden edistäminen on Seinäjoen kaupungin strateginen valinta, jossa terveysnäkökohdat otetaan huomioon kaikissa

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Hankkeen tarve Idea hankkeeseen lähti yrittäjäjärjestöiltä -hanke Huoli yksinyrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta

Lisätiedot

RISTO-HANKE. Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen

RISTO-HANKE. Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen RISTO-HANKE Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen HANKESUUNNITELMAN TAVOITE Yli 65-vuotiaiden suun terveyden edistäminen ja sairauksien

Lisätiedot

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Terveyttä yksilöille, tuottavuutta yritykselle ja hyvinvointia työyhteisölle Ossi Aura Työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, fil.tri Alustuksen

Lisätiedot

Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012

Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012 Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012 RTK-Palvelu Oy: Kohti hyvää, monikulttuurista työyhteisöä RTK-Palvelu Oy on aktiivisesti kehittänyt työyhteisöään. RTK-Palvelu Oy on valtakunnallinen kiinteistöpalvelualan

Lisätiedot

Yhteystiedot. Yritys tai organisaatio. Katuosoite. Kaupunki. Maa. Yhteyshenkilö. Tehtävä organisaatiossa. Sähköposti. Puhelinnumero.

Yhteystiedot. Yritys tai organisaatio. Katuosoite. Kaupunki. Maa. Yhteyshenkilö. Tehtävä organisaatiossa. Sähköposti. Puhelinnumero. Esittely Täyttäkää työpaikan terveyden edistämiskysely ja selvittäkää onko terveyden edistäminen jo osa työpaikkanne toimintaa vai onko työpaikallanne ehkä vielä parantamisen varaa. Kyselyyn vastaaminen

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

MINIPILOTTI HANKE KAVERI LIIKUTTAA

MINIPILOTTI HANKE KAVERI LIIKUTTAA MINIPILOTTI HANKE KAVERI LIIKUTTAA Vuorentaan koulun vanhempainyhdistys toteutti yhteistyössä Vuorentaan koulun, Lasten Liikunnan Tuen sekä liikunta-alan toimijoiden kanssa Kaveri liikuttaa hankkeen. Hämeenlinnan

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

NASTOLAN LIIKUNTANEUVONTAPROSESSI Lähetekäytäntö

NASTOLAN LIIKUNTANEUVONTAPROSESSI Lähetekäytäntö Tulokset NASTOLAN LIIKUNTANEUVONTAPROSESSI Lähetekäytäntö LIIKKUMISlähete PERUSTERVEYDEN- HUOLTO Terveysasema, osastonhoitaja, Tuija Aronen ja lääkäri, Niina Riekkinen Neuvola, hyvinvointipäällikkö, Tarja

Lisätiedot

MAAKUNNALLISEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIAN TOTEUTUS KUNTATASOLLA ERI TOIMIALOJEN YHTEISTYÖNÄ 15.9.2011. Asikkalan liikuntapalvelut Matti Kettunen

MAAKUNNALLISEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIAN TOTEUTUS KUNTATASOLLA ERI TOIMIALOJEN YHTEISTYÖNÄ 15.9.2011. Asikkalan liikuntapalvelut Matti Kettunen MAAKUNNALLISEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIAN TOTEUTUS KUNTATASOLLA ERI TOIMIALOJEN YHTEISTYÖNÄ 15.9.2011 Asikkalan liikuntapalvelut Matti Kettunen PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA 2009-2020 Terveysliikunnan

Lisätiedot

Liikuntaneuvonnalla on nyt näytön paikka

Liikuntaneuvonnalla on nyt näytön paikka Liikuntaneuvonnalla on nyt näytön paikka Jyrki Komulainen Ohjelmajohtaja, dosentti Kunnossa kaiken ikää (KKI) ohjelma Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Maakunnallinen liikuntaneuvonta

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen

Lisätiedot

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011 Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.211 Pauliina Husu TtT, tutkija UKK-instituutti, Terveysliikuntayksikkö 16.5.211 1 Lasten ja nuorten vapaa-ajan liikunnan riittävyys. Suomalaisten

Lisätiedot

LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE

LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE Hanke esittely vuodelle 2016 Liikunta on lääkettä! Liikunta missä muodossa tahansa on kaikkein tärkeintä. Sinä itse päätät miten sinä liikut, mitä sinä syöt, mitä

Lisätiedot

Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma

Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma Johanna Jalli-Huhtala, päiväkodin johtaja Teemu Heikkilä, lastentarhanopettaja, liikunnanohjaaja, kouluttaja 24.04.2014, Tampere, UKK-instituutti Aika

Lisätiedot

Kohti liikunnan saumatonta palveluketjua

Kohti liikunnan saumatonta palveluketjua Kohti liikunnan saumatonta palveluketjua Oulu 26.1.2016 Sari Kivimäki Kenttäpäällikkö Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma 1. Palveluketju liikkumaan ja kohti aktiivisempaa elämäntapaa 2. Liikuntaneuvontaprosessin

Lisätiedot

Liikuntakysely. 1. Sukupuoli. 2. Kotikunta. 3. Syntymävuosi. 4. Koulutustaso. Vastaajien määrä: 480. Vastaajien määrä: 480

Liikuntakysely. 1. Sukupuoli. 2. Kotikunta. 3. Syntymävuosi. 4. Koulutustaso. Vastaajien määrä: 480. Vastaajien määrä: 480 Liikuntakysely 1. Sukupuoli 2. Kotikunta 3. Syntymävuosi Keski-ikä 46,2 4. Koulutustaso 5. Työtilanne ja ammatti 6. Kuinka suuren osan päivittäisestä valveillaoloajasta vietät oman arviosi mukaan passiivisesti

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA, hyvinvoinnin johtaminen

LUPA LIIKKUA, hyvinvoinnin johtaminen LUPA LIIKKUA, hyvinvoinnin johtaminen TYHY-TAVOITTEET 2012-2017 Mukava arki ja hyvä työilmapiiri Työyhteisön osaamisen johtaminen Liikunnan lisäämiseen toimintayksikössä Työhyvinvoinnin varmistaminen Henkilökunnan

Lisätiedot

Hankkeen tapahtumat Matti Pihkala 15.6.2010

Hankkeen tapahtumat Matti Pihkala 15.6.2010 Hankkeen tapahtumat Alussa oli suo, kuokka ja. . vuorovaikutuksen puute Paradoksimme Suuri osa henkilökuntaamme on asiakas/potilastyössään vuorovaikutuksen ammattilaisia ja silti Kalliolan sisällä henkilökunnan

Lisätiedot

Lisää liikkumista. Tutkimustuloksia Liikkuva koulu ohjelman pilottivaiheesta 2010-2012

Lisää liikkumista. Tutkimustuloksia Liikkuva koulu ohjelman pilottivaiheesta 2010-2012 Lisää liikkumista ja vähemmän istumista Tutkimustuloksia Liikkuva koulu ohjelman pilottivaiheesta 2010-2012 Matti Hakamäki Henna Haapala Kaarlo Laine Katja Rajala Tuija Tammelin SallaTurpeinen Liikkuva

Lisätiedot

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Malleja paikalliseen, toimivaan, terveyttä edistävään sovellettuun liikuntatoimintaan Lounais-Suomessa Konsultointi- ja kehittämishanke 2006 2009 Soveli-järjestöjen

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

EUPHORIA TRAINING FITFIRMA PALVELUT

EUPHORIA TRAINING FITFIRMA PALVELUT LATURI ENERGIATESTI Eniten aktivointia tarvitsevien ryhmien saavuttamiseksi tarvitaan tehokkaita työhyvinvointiohjelmia, joissa sekä herätetään että ohjataan liikunnan harrastamiseen sekä terveelliseen

Lisätiedot

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja UUDISTA JA UUDISTU 2011 28. FINLANDIA-TALO Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja Työhyvinvoinnilla tuottavuutta vai tuottavuudella työhyvinvointia? Työhyvinvoinnin taloudellinen merkitys Helsingissä 2010 Työhyvinvointityössä

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Lasten ja nuorten liikunnan paikallisten kehittämishankkeiden avustukset 2015

Lasten ja nuorten liikunnan paikallisten kehittämishankkeiden avustukset 2015 TAVOITTEENA terveyden kannalta liian vähän liikkuvien lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuuden lisääminen suositusten mukaiselle tasolle Hankkeiden tulee olla selkeitä kokeilu- ja kehittämishankkeita,

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Urheiluseurat 2020. @SipiKoo

Urheiluseurat 2020. @SipiKoo Urheiluseurat 2020 @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Menestyvä? Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito Yleinen

Lisätiedot

Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle!

Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle! Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle! Sosiaali- ja terveystoimiala Lahden Terveyskioskista Neuvontaa kaikenikäisille Lahti avasi ensimmäisenä suurena kaupunkina Terveyskioskin 10.3.2010 Kauppakeskus

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Yrittäjät ja Metsä Forest palvelukonsepti. 10.10.2014, MKR, HPO Metsäliitto Puunhankinta

Yrittäjät ja Metsä Forest palvelukonsepti. 10.10.2014, MKR, HPO Metsäliitto Puunhankinta Yrittäjät ja Metsä Forest palvelukonsepti Metsähyvinvointi-ohjelma on matka kohden ihmisten ja koko alan hyvinvointia. Luottamusta osaamiseen, uskoa uudistumiseen ja motivaation merkitykseen. Pieniä tekoja

Lisätiedot

Sujuvuus yli yritysrajojen. 1 18.11.2014, MKR, HPO Metsäliitto Puunhankinta

Sujuvuus yli yritysrajojen. 1 18.11.2014, MKR, HPO Metsäliitto Puunhankinta Sujuvuus yli yritysrajojen 1 Metsähyvinvointi-ohjelma on matka kohden ihmisten ja koko alan hyvinvointia. Luottamusta osaamiseen, uskoa uudistumiseen ja motivaation merkitykseen. Pieniä tekoja arjessa,

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT 19.5.2009 Eeva-Liisa Putkinen Työhyvinvointiyksikkö Henkilöstö- ja lakiasiain osasto Tekijöitä, jotka vaikuttavat työkykyyn Vaikutusmahdollisuus omaan työhön

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Ikäjohtamisen seminaari Tampereen yliopisto, 20.3.2012 Lars-Mikael Bjurström 21.3.2012 Taustaa linjausten valmistelulle Työsuojelustrategia 1998

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Ikäinnovaatio 2012 2014 -hankkeen Ylä-Savon seututapaaminen 7.5.2012 Iisalmessa

Ikäinnovaatio 2012 2014 -hankkeen Ylä-Savon seututapaaminen 7.5.2012 Iisalmessa Ikäinnovaatio 2012 2014 -hankkeen Ylä-Savon seututapaaminen 7.5.2012 Iisalmessa Tilaisuuden aluksi Elsa Paronen (Ikäinnovaatio hankkeen projektipäällikkö) esitteli Ikäinnovaatio 2012-2014 hanketta ja sen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS Aika: 25.8.2014 klo 12.00 14.30 Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kokoustila MAT100. Os. Matarankatu 4, Jyväskylä

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Erilainen tapa ikääntyä hyvin: liikkumisen monet merkitykset

Erilainen tapa ikääntyä hyvin: liikkumisen monet merkitykset Erilainen tapa ikääntyä hyvin: liikkumisen monet merkitykset Hyvää ikääntymistä yhteistyössä seminaari 10.5.2011, Kajaani Arto Tiihonen, FT, LitL Sisältö Erilainen tapa ikääntyä hyvin: esimerkkeinä liikuntaa

Lisätiedot

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 TYÖN JA PERHEEN YHTEENSOVITTAMISEN VERKKOAIVORIIHI Esitys on osa Työterveyslaitoksen koordinoimaa Sosiaali- ja terveysministeriön Työ ja perhe-elämä -ohjelmaa. Marja Etunimi

Lisätiedot

Essi Gustafsson. Työhyvinvoinnin parantaminen osallistavan Metal Age menetelmän avulla

Essi Gustafsson. Työhyvinvoinnin parantaminen osallistavan Metal Age menetelmän avulla Essi Gustafsson Työhyvinvoinnin parantaminen osallistavan Metal Age menetelmän avulla Dispositio WASI hanke taustaa & hankkeen kuvaus Metal Age menetelmä osallistujien mielipiteitä Johtopäätöksiä - mitä

Lisätiedot

Terveysliikunnan palveluketju mitä on yhteistyö käytännössä? Työpaja 3

Terveysliikunnan palveluketju mitä on yhteistyö käytännössä? Työpaja 3 Terveysliikunnan palveluketju mitä on yhteistyö käytännössä? Työpaja 3 Työpajan vetäjä: Sampsa Kivistö /HLU 1 Työpaja 3: Hallintokuntien välisen yhteistyön kehittäminen ja vakiinnuttaminen Tehtävä 1: ESITTÄYTYMINEN

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Työturvallisuuskeskus Koulutus- ja kehittämis- ja palveluorganisaatio Työhyvinvoinnin, yhteistoiminnan, tuloksellisuuden

Lisätiedot

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Seinäjoen Lääkäritalo Yksityinen täyden palvelun lääkärikeskus Etelä- Pohjanmaalla, Seinäjoella Ammatinharjoittajien vastaanotot Työterveyshuolto

Lisätiedot

SENIORILIIKUNTAA ESPOOSSA. Espoo 15.10.2014 Espoon liikuntapalvelut, liikuntasuunnittelija esa.yletyinen@espoo.fi p. 050 540 6329

SENIORILIIKUNTAA ESPOOSSA. Espoo 15.10.2014 Espoon liikuntapalvelut, liikuntasuunnittelija esa.yletyinen@espoo.fi p. 050 540 6329 SENIORILIIKUNTAA ESPOOSSA Espoo 15.10.2014 Espoon liikuntapalvelut, liikuntasuunnittelija esa.yletyinen@espoo.fi p. 050 540 6329 LIIKUNTAA IKÄÄNTYVILLE Ikääntyessä säännöllinen ja monipuolinen liikkuminen

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ennaltaehkäisyn edistämisen priorisointi - miksi se on niin vaikeaa? Jorma Mäkitalo, Osaamiskeskuksen johtaja Oma ammattihistoria lääket lis Oulun yliopisto 1986 työterveyshuollon erikoislääkäri

Lisätiedot

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Keskeisimmät toimintamuodot Hyvinvointi -75 päivät Kunnon

Lisätiedot