Kiuruveden asuttamisesta, ja Kainuun. Meriläisten sukukokous Kiuruvedellä Seppo Remes

Transkriptio

1 Kiuruveden asuttamisesta, ja Kainuun Meriläisten sukukokous Kiuruvedellä Seppo Remes

2 Asumatonta metsää

3 Tai ei oikeastaan asumatonta. Luelahden ukko löytyi 1947 Valmistettu v. ekr Ukkosen jumalan kuva? Ainutlaatuinen Euroopassa

4 Kaskitalous elinkeinona

5 Kasvatettiin puskaruista eli juureista

6 Perunaa ei vielä ollut syötiin kaskesta naurista

7 Sininen ja keltainen kaskinauris

8 Puskaruis kasvoi miehen korkuisiksi pensaiksi.

9 Yhdestä jyvästä kasvoi puska, jossa saattoi olla yli sata tähkää

10 Puskarukiin tähkässä saattoi olla jopa 60 jyvää

11 Puskarukiin jyvät säilyivät pitkiä aikoja

12 Asuntoina olivat savupirtit

13 Kaskikulttuurin tyyppirakennukset: savupirtti, savusauna ja riihi

14 Johtopäätöksiä Kaskenviljely antoi runsaita satoja Savolaiset lisääntyivät nopeasti ja tuli tilan ahtautta Hyvinvointi näkyi mm suurina lapsikatraina Pohjois-Savoa viljeltiin kaskina ja asutus levisi nopeasti pohjoiseen ja länteen Verotus ei ollut aina rankkaa, kun kasket saattoivat olla kaukana asunnoista. Verotus perustui peltoviljelyyn

15 1500-luvun alussa liikkui Kiuruveden alueella, jolla ei silloin vielä ollut nimeä, hämäläisiä, lappalaisia ja savolaisia.

16 Kiuruveden pysyvä asutus 1540-luvun puolivälissä oli 7 taloa Kiuruvedellä Niko Pietikäinen Mikko Kiiskinen, Juva Niko Kaikkonen Pekka Kärkkäinen Heikki Heikurinen Tuomas Hyvärinen Tuomas Tihinen Väkimäärä ehken noin henkeä

17 Remekset Tulivat Rantasalmelta Ihanus Remeksinen oli samassa arviokunnasa sekä Kaikkosen että Kärkkäisen kanssa Heillä voi olla joku sukulaisuussuhde Remekset häviävät Kiuruvedeltä 1555, mutta palaavat takaisin Jakoivat maat Hyväristen kanssa perimätiedon mukaan

18 Talollisten (maanomistajien) lisäksi Kiuruvedellä mainitaan 1548 Lars Kota Lauri Kota Nils Lohi Niilo Lohi Staphan Herskeine Tahvo Härkönen Hen Härkeine Heikki Härkönen

19 Mistä ensimmäiset kiurukkaat tulivat? Kiuruveden alue hämäläisten nautintoaluetta Savolaisia alkoi liikkua siellä 1540-luvulta Useimmat Kiuruveden kantasuvut tulivat SuurSavosta: Rantasalmelta, Säämingistä ja Juvalta Suur-Savoon tultiin yleisesti Kannakselta ja Laatokan ympärykseltä

20 Savolaisten muutto kohdistui 1500luvulla hämäläisten ja satakuntalaisten eräalueille. Savolaisista ei näinollen pidetty, mutta käräjäjuttuja oli aniharvoin. Osa muutti Kainuuseen.

21 Mitä paikannimet kertovat Savonniemi Hämeenniemi Lapinsaari, Savonsaari, Hämeensaari Kota-alkuiset paikannimet = saamelainen Sahinperä (sahi on pieni mylly) Heimorajasta Kiuruveden alueella sovittiin 1446 ja lähes koko pitäjä jäi savolaisten puolelle

22 Asutuksen merkkejä 1500-luvun puolivälissä syntyi arviokuntia (verotiloja) Asukkaista johtui monia paikannimiä Vain suurimmilla maastonkohdilla oli jo nimet Uudet tulokkaat risti pienemmät maaston yksityiskohdat omilla nimillään.

23 Kiuruveden sukuja vuonna 1600 Hyvärinen, 4 ruokakuntaa Silvennoinen, 1 ruokakunta Kärkkäinen, 2 ruokakuntaa Kaikkonen, 2 ruokakuntaa Tenhunen, 1 ruokakunta Pärnänen, 1 ruokakunta Rytkönen, 1 ruokakunta Tihinen, 1 ruokakunta Lappalainen, 1 ruokakunta Kiiskinen, 1 ruokakunta Pietikäinen, 1 ruokakunta Niiranen, 1 ruokakunta Nousiainen, 1 ruokakunta Partanen, 1 ruokakunta Juntunen, 1 aviokunta Yrjänäinen, 1 arviokunta Varhaisimpien sukujen joukosta olivat jo hävinneet: Heikurinen Rottinen Kaartinen Merska Kolehmainen Vuonna 1660 oli Iisalmen pitäjässä yhteensä 1885 henkeä

24 Ruokakuntien määrä vuonna 1625 Lähde: Myllytulliluetteot Kylän nimi Ruokakuntia Luupujärvi(Lupue) 12 Sulkava(njärvi) 6 Hautajärvi 7 Niemisjärvi 7 Kiuruvesi 6 Yhteensä 38 Varhaisimmat kylien nimet olivat (1557) Sulkaffua ja Nemisjeffwi Aikuisia

25 Kiuruveden asukasluvun kehitys Sitten vuodet

26 Pähkinäsaaren rauhan, 1323, raja jätti Kiuruveden Ruotsin ulkopuolelle

27 Kiuruvesi sijaitsee nimikäytännön rajalla

28 Kiuruveden sijoittuminen Erämaaalueelle Tuulikki Kärkkäisen mukaan.

29 Kiuruvedelläkin vanhaa (luonto-)uskoa Ensimmäisten sukujen mukana tuli vanhaa luontouskoa Tunnetaan uhri- eli kuppikiviä Paaranniemessä oli vielä 1900-luvun alussa tiedossa paikka, jossa puihin oli naulattu karhun pääkalloja Heinäkylässä on Karsikko- niminen tila 1800-luvulta alkaen tunnetaan Kiuruvesi herännäispitäjänä

30 Hallinnon kehitys Tavisalmen neljänneskunta ja hallintopitäjä 1548 Kuopion kirkkopitäjä perustettiin 1552 Savonlinnan lääni perustettiin 1571 Iisalmen emäseurakunta perustettiin 1627 Kiuruveden kappeliseurakunta perustettiin 1763 Kiuruvesi on itsenäinen seurakunta alkaen

31 Savonlinnan lääni 1595 ja Savonlinnan ja Viipurin lääni 1635 Kiuruvesi on aina sijainnut Hallintoalueiden rajaseudulla Savonlinnaa alettiin rakentamaan jo vuonna 1475

32 Esimerkki: Romppaisten leviäminen Suomessa

33 Kulkuyhteydet Ensimmäiset tiet rakennettiin Kiuruvedelle vasta 1600-luvun lopussa ja 1700-luvun alussa Talvitiet yleisiä Yhteyksiä sekä Viipuriin ja Pietariin sekä myös Ouluun Kievareita rakennettiin teiden varsille Vanha kauttatie Kuopiosta Ouluun kulki Iisalmen kautta Oli myös tie Kajaaniin päin

34 Kainuun asuttamisesta Linnanisäntä Kustaa Fincken ( ), kehotuksesta vuonna 1552 Kainuuseen muutti 140 savolaista talonpoikaa saatuaan kolmen vuoden verovapauden. Savolaisen uudisasutuksen mukana Kainuuseen saapui monta sukua, joilla oli nenpäätteinen sukunimi. Sitä ennen Kainuussa asui lappalaisia ja muutama karjalainen, joiden leviämistä haluttiin rajoittaa. Karjalaisilla väärä uskonto Savolaiset pelkäsivät venäläisiä

35 Kainuuta asuttivat savolaiset Olavinlinnan päällikkö Kustaa Fincke johti Sakkoja jos ei totellut määräyksiä Ensimmäiset 1552: Olli Tuppurainen, Erkki ja Olli Karjalainen, Olli Sopanen, Olli Hallikainen, Olli Lattuinen, Paavo Karppinen, Pekka Montaneuvoinen ja Paavo Raappanainen sekä eräs Hiltunen. Venäläisten omille alueille ei savolaisia hyväksytty ja rappasodat alkoivat 1570-luvulla Aluksi suuri osa Kainuusta kuului Limingan pitäjään

36 Limingan hallintopitäjä keskiajan lopulla ja 1500-luvulla Lähde: Markku Kuorikoski

37 Muutosta Pohjanmaalle 1750-luvulla Martini valitti 1759 maaherralle, että Pohjanmaalla vallitsee toisten (s.o.savolaisten) sorroksi sellainen suitseton vapaus, että tämän läänin lähimmissä rajapitäjissä on hädintuskin enää edes talojen pystyssä pitämiseen miehistä väkeä saatavana, puhumattakaan niiden hyödyllisten tointen edistämiseen, ja epäkohta on päivittäin meidän vahingoksemme lisääntynyt. Renkimies Heikki Kaikkosta, Sotamiehen poika Hemminki Aspia eli Remestä, reservisotamies Erkki Summania eli Lappalaista ja Juhana Ullmania ynnä piikatyttö Rikiina Ryynätärtä Pohjanmaan puolella silloin suojeltiin, vaikka näitä jo itse maaherrakin oli vaatinut sieltä takaisin.

38 Kainuun asutuksen muistomerkki Paltamossa Kiehimänvaaralla

39 Ensimmäinen kirkko oli Manamansalossa. Kello on nyt Solovetskissa (oikeanpuoleinen)

40 Kiitoksia mielenkiinnosta!