FITS-julkaisuja 34/2004. Merenkulun telematiikka-arkkitehtuuri Pääprosessit ja kehityssuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "FITS-julkaisuja 34/2004. Merenkulun telematiikka-arkkitehtuuri Pääprosessit ja kehityssuunnitelma"

Transkriptio

1 FITS-julkaisuja 34/2004 Merenkulun telematiikka-arkkitehtuuri Pääprosessit ja kehityssuunnitelma

2

3 FITS-julkaisuja 34/2004 Merenkulun telematiikka-arkkitehtuuri Pääprosessit ja kehityssuunnitelma

4 ISBN FITS-julkaisuja Helsinki 2004

5 Julkaisija KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Pasi Mäkinen Capgemini, Juha Levo ja Jukka Lähesmaa SysOpen, Pekka Rautiainen EDI Management Julkaisun laji Toimeksiantaja Liikenne- ja viestintäministeriö, Merenkulkulaitos Toimielimen asettamispäivämäärä Julkaisun nimi Merenkulun telematiikka-arkkitehtuuri. Pääprosessit ja kehityssuunnitelma Tiivistelmä Tämä raportti on syksyllä 2003 tehdyn merenkulun telematiikka-arkkitehtuurin esiselvityksen työtä jatkavan pääprosessit projektin tuotos. Pääprosessit projekti kattoi merikuljetusten ja meriliikenteen ohjauksen ydinprosessien kuvaamisen. Myöhemmin kuvattavaksi jää tukiprosessien kuvaaminen, kaikkien prosessien tietoarkkitehtuurin tarkentaminen sekä tietojärjestelmäarkkitehtuurin ylätason kuvaaminen. Työtä ohjasi ohjausryhmä, johon kuuluivat edustajat Merenkulkulaitoksesta, Tullista, Finnsteve Oy:stä, Viking Line Oy:stä, Satamaoperaattorit ry:stä ja liikenne- ja viestintäministeriöstä. Työryhmään osallistuivat Merenkulkulaitos, Capgemini (projektin vetovastuu), EDI Management, VTT ja SysOpen. Projektin neljään työpajaan osallistui asiantuntijoina ja sidosryhmien edustajina yhteensä 27 henkilöä. Projekti toteutettiin helmi toukokuussa 2004 sarjana työpajoja, joihin kutsuttiin eri toimijoiden asiantuntijoita. Työpajoja varten valmisteltiin alustavat prosessikuvaukset konsulttityönä. Työpajojen aihealueet olivat; merikuljetusten prosessialue, meriliikenteen hallinta, kokonaisuus ja rajapinnat sekä kehittämissuunnitelma. Projekti laati prosessikuvaukset merikuljetusten ja meriliikenteen hallinnan prosessialueilta. Lisäksi laadittiin prosessikuvaus IMO:n ISPS-koodiin liittyvästä turvatoimien hallinnasta. Kehittämissuunnitelman suunnittelussa peilattiin laadittuja ydinprosessien kuvauksia nykytilaan ja laadittiin jäsennelty ehdotus tunnistetuista kehitystarpeista. Kehitystarpeet ryhmiteltiin seuraaviksi kehittämisalueiksi: PortNet 2, Tullin yleisilmoitus, turvatoimet, riskien, häiriöiden ja poikkeustilanteiden hallinta, tietoinfrastruktuuri, riskianalyysi, liikenteen ohjaus ja valvonta, luotsaustoiminnan ja liikenteen ohjauksen vuorovaikutus sekä MeriArkin edelleen kehittäminen. Välittöminä jatkotoimenpiteinä suositellaan MeriArkin edelleen kehittämistä PortNet 2 -kehittämisen pohjan varmistamiseksi sekä arkkitehtuurin markkinointia sidosryhmien kannalta oleellisissa tilaisuuksissa ja julkaisuissa. Avainsanat (asiasanat) Meriliikenne, telematiikka, arkkitehtuuri, merikuljetukset, meriliikenteen ohjaus, turvatoimet, kehityssuunnitelma Muut tiedot Sarjan nimi ja numero FITS-julkaisuja 34/2004 Kokonaissivumäärä 115 Kieli suomi Jakaja VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka ISSN Hinta Kustantaja Liikenne- ja viestintäministeriö ISBN ISBN Luottamuksellisuus julkinen

6 The publisher DESCRIPTION Date of publication Authors (from body, name, chairman and secretary of the body) Pasi Mäkinen Capgemini, Juha Levo ja Jukka Lähesmaa SysOpen, Pekka Rautiainen EDI Management Type of publication Assigned by Ministry of Transport and Communications, Finnish Maritime Administration Date when body appointed Name of the publication Maritime ITS Architecture, Core Processes and Development Plan Abstract This report is the outcome of the MeriArkki main processes project that is based on the work of MeriArkki pre-study project during end of The main processes project designed the maritime core processes of sea traffic and vessel traffic control. Later projects are planned to design the support processes, high level information and systems architectures. The project steering group consisted of representatives from the Finnish Maritime Administration, Finnish Customs, Finnsteve Oy, Viking Line Oy, Finnish Port Operators Association and the Ministry of Transport and Communications. The working group was lead by Capgemini with members from the Finnish Maritime Administration, EDI Management Ltd and SysOpen. The four project workshops involved a total of 27 persons from various stakeholder organizations. The project was implemented between February and May 2004 as a series of workshops to which various experts from different stakeholders were invited. Preliminary process descriptions were prepared beforehand for the workshops. Topics for the four workshops were; cargo and passenger traffic, vessel traffic management, overall processes and interfaces and development plan. The project designed processes for cargo and passenger traffic and vessel traffic management process areas. Also a process was designed for security measures management related to the IMO ISPS code. In the design of the development plan the processes were compared to the present situation and development activities to reach the desired state were proposed. These activities were grouped into the following proposed development areas: PortNet 2, customs general declaration, security measures, management of risks, exceptions and incidents, information infrastructure, risk analysis, vessel traffic control, co-operation between pilots and vessel traffic control and further development of MeriArkki architecture. As immediate actions, the working group recommends the further development of MeriArkki architecture to secure the foundation of PortNet 2 development and launch of proposed marketing and dissemination activities of the architecture in events and publications relevant to the stakeholders. Keywords Maritime traffic, telematics, architecture, sea transport, vessel traffic control, security management, development plan Miscellaneous Serial name and number FITS publications 34/2004 Pages, total 115 Distributed by VTT Building and Transport Lanquage Finnish ISSN Price ISBN ISBN Confidence status Public Published by Ministry of Transport and Communications

7 ESIPUHE Työ tehtiin Merenkulkulaitoksen toimeksiannosta. Työn toteutuksesta vastasivat Capgemini Finland Oy (pääkonsultti) sekä EDI Management Ltd, SysOpen Oyj ja VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka (alikonsultit). Työryhmään kuuluivat Antti Arkima Merenkulkulaitoksesta, Pasi Mäkinen ja Aki Siponen Capgemini Finland Oy:stä, Pekka Rautiainen EDI Management ltd, Jukka Lähesmaa ja Juha Levo SysOpen Oyj:stä, Jani Granqvist VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikasta sekä Sanna Sonninen ja Jorma Rytkönen VTT Tuotteet ja tuotanto. Työn raportoinnista vastasivat Pasi Mäkinen (Capgemini), Pekka Rautiainen (EDI) sekä Jukka Lähesmaa ja Juha Levo (SysOpen). Työtä ohjasi ohjausryhmä, johon kuuluivat Rolf Bäckström (puheenjohtaja) ja Antti Arkima Merenkulkulaitoksesta, Olli Tuomisto Tullista, Artti Taipale Finnsteve Oy:stä, Hannu Vaarama Viking Line Oy:stä, Jouko Santala Satamaoperaattorit ry:stä ja Seppo Öörni liikenne- ja viestintäministeriöstä. Loppuraportin ovat FITS-ohjelman käytännön mukaisesti tarkastaneet Taneli Antikainen Merenkulkulaitokselta ja Esa Salonen Helsingin Satamasta. Helsingissä kesäkuussa 2004 Rolf Bäckström, Apulaisjohtaja, telematiikkayksikön päällikkö

8

9 SISÄLTÖ ESIPUHE JOHDANTO Taustaa Määritelmät TYÖN KUVAUS Työn tavoitteet Työn rajaus Työhön osallistuneet osapuolet Työn toteutus Liittyvät ohjelmat, hankkeet ja projektit MERIARKIN VIITEKEHYS Arkkitehtuurin taso MeriArkkiin kuuluvat päätehtävät Toimijat Tietokokonaisuudet MeriArkki muihin arkkitehtuureihin nähden PROSESSIEN KUVAUKSET Meriliikenteen hallinta Meriliikenteen seuranta, valvonta ja ohjaus Talviliikenteen avustaminen Luotsaus Merikuljetukset Merikuljetukset, rahti Merikuljetukset, matkustajat Turvallisuus KEHITYSSUUNNITELMA Kehityssuunnitelman laatiminen Aikataulutus PortNet 2 -kehittäminen Tullin yleisilmoituksen kehittäminen Turvatoimien kehittäminen Riskien, häiriöiden ja poikkeustilanteiden hallinnan kehittäminen Tietoinfrastruktuurin kehittäminen Riskianalyysin kehittäminen

10 5.9 Liikenteenohjauksen ja -valvonnan kehittäminen Luotsaustoiminnan ja liikenteenohjauksen vuorovaikutuksen kehittäminen MeriArkin edelleenkehittäminen ARKKITEHTUURIN KÄYTTÄMINEN Käyttö merenkulun kehityksen ohjaamiseen Käyttö organisaation toiminnan kehittämiseen SUOSITUS JATKOTOIMENPITEIKSI Jatkokehitys Markkinointi ja levittäminen VIITTEET LIITTEET

11 1 JOHDANTO 1.1 Taustaa Liikenne- ja viestintäministeriön TETRA-ohjelman aikana vuosina toteutettiin henkilöliikenteen kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TelemArk [11], joka kuvaa 11 henkilöliikenteen telemaattista palvelua. Lisäksi TETRA-ohjelmassa tehtiin ehdotus arkkitehtuurin tärkeimmistä standardeista rajapinnoista liikennetietojen välittämiseen. Arkkitehtuurista saaduissa lausunnoissa ja arkkitehtuuria käsitelleissä työpajoissa useat organisaatiot esittivät kansallisen arkkitehtuurin laajentamista koskemaan myös tavaraliikennettä [7]. Keväällä 2003 valmistuneen tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuurin (TARKKI) [3] tavoitteena on antaa organisaatioille mahdollisuus parantaa kilpailukykyään markkinoilla tehokkaamman toiminnan, monipuolisemman palvelutarjonnan tai paremman yhteensopivuuden muodossa. Arkkitehtuuri kuvaa toimijoiden välisten järjestelmien avoimia rajapintoja sitoutumatta tiettyihin teknologioihin ja puuttumatta yritysten sisäisiin järjestelmiin. Yritys voi verrata nykyistä toimintaansa kansalliseen käsitykseen tavoitetilasta lähtökohtana oman toiminnan, toimijakohtaisen arkkitehtuurin tai yksittäisen järjestelmän kehittämiselle. Arkkitehtuurin aikatähtäin on vähintään 10 vuotta ja keskeisiltä osiltaan tätä pidempi. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuurin näkökulmana on tavaran ja siihen liittyvien tietojen kulkeminen lähettäjältä logistiikkaketjun läpi aina vastaanottajalle asti. Arkkitehtuuri keskittyy tavaroiden kuljettamiseen suoranaisesti liittyviin prosesseihin ja näiden prosessien tietovirtoihin. Arkkitehtuuri kattaa eri kuljetusmuodot sisältäen tie-, raide-, vesi- ja ilmakuljetukset. Arkkitehtuuri on kuvattu kuljetusmuotoriippumattomasti siten, että prosessikomponenteista voidaan koota erilaiset tosielämässä esiintyvät kuljetusketjut [3] Kuvassa 1 on esitetty kehityspolku ylätason TARKKI-arkkitehtuurista merenkulun telematiikka-arkkitehtuuriin. Syksyllä 2001 tehdyssä merenkulun telematiikkastrategiassa [5] sekä keväällä 2003 valmistuneessa PortNetin vaikuttavuuden arvioinnissa [4] todettiin myös tarve laatia kuvaus merenkulun telematiikka-arkkitehtuurista (MeriArkki). Edellä mainitut selvitykset ja tutkimukset toimivat MeriArkin lähtökohtina. 9

12 Kehitysohjelmat TARKKI esiselvityksessä ehdotetut jatkohankkeet Liikenteen telematiikka-arkkitehtuuri (TelemArk ja TARKKI) Tietoinfrastruktuurin kehittäminen Prosessien kehittäminen Tunnistamisen kehittäminen Tietopankki suosituksista Maantieliikenteen arkkitehtuuri Raideliikenteen arkkitehtuuri MeriArkki Tuotetietopankin Tuotetietopankin kehittäminen Tuotetietopankin kehittäminen kehittäminen Häiriötilanteiden Kollitunniste-standardin hallinta prosessin Kollitunniste-standardin käyttöönotto kehittäminen käyttöönotto Kollitunniste-standardin Häiriötilanteiden Häiriötilanteiden hallinta hallinta prosessin käyttöönotto prosessin kehittäminen kehittäminen Tracking-viesti Infrastruktuurin tilannetiedotus Maantieliikenteen ohjausjärjestelmän rajapinta PortNet 2 Liikennemuotojen yhteiset kehityshankkeet Maantie Raideliikenne Meriliikenne -liikenne Lentoliikenteen arkkitehtuuri AirportNet Lentoliikenne Kuva 1. Kehityspolku ylätason TARKKI-arkkitehtuurista MeriArkkiin [8] 1.2 Määritelmät Merenkulun telematiikalla tarkoitetaan tiedon keräämiseen ja jakamiseen perustuvia tieto- ja viestintätekniikan sovelluksia, jotka parantavat merenkulun turvallisuutta (safety), tehokkuutta ja turvatoimien hallintaa (security). Merenkulun telematiikka-arkkitehtuurin (MeriArkki) määriteltiin kattavan seuraavat asiat: MeriArkki kuvaa vesiliikennejärjestelmän kaupallisen liikenteen toimijat ja toimijoiden tehtävät, niiden käyttämät ja välittämät tiedot sekä tunnistetut telematiikan sovelluskohteet MeriArkin käyttötarkoitus on kehittää vesiliikennejärjestelmän ja erityisesti sen tavaraliikenteen turvallisuutta, turvatoimien hallintaa, tehokkuutta ja laatua telematiikan avulla MeriArkki ottaa huomioon liitynnät muihin liikennemuotoihin ja pyrkii helpottamaan viranomaispalvelujen käyttöä vesiliikennejärjestelmä sisältää kaikki vesiliikenteen hoitamiseen liittyvät organisaatiot, prosessit, toimijat, tietojärjestelmät ja infrastruktuurin. 10

13 Vesiliikennejärjestelmän ja MeriArkin liityntöjä muihin liikennemuotoihin ja järjestelmiin on havainnollistettu kuvassa 2 (pelkistetty periaatekuva). Tullijärjestelmä Kuljetusjärjestelmä (TARKKI) Liikennejärjestelmä Vesiliikennejärjestelmä MeriArkki Ilmaliikennejärjestelmä Raideliikennejärjestelmä Tieliikennejärjestelmä Rajavalvontajärjestelmä Kuva 2. MeriArkin liityntäjärjestelmät 11

14 2 TYÖN KUVAUS 2.1 Työn tavoitteet Syksyn 2003 aikana Merenkulkulaitos (MKL) teetti VTT:n vetämän merenkulun telematiikka-arkkitehtuurin esiselvityksen [1]. Esiselvitys kartoitti arkkitehtuurin rajausta ja lähtökohtia sen ydintehtävien, toimijoiden, nykyjärjestelmien ja standardien osalta. Esiselvitys myös kokeili arkkitehtuurille sopivaa kuvaustapaa mallintamalla liikenteenohjauksen. Työn perusteella arvioitiin koko arkkitehtuurin kattamiseen tarvittava työmäärä. Esiselvityksen perusteella Merenkulkulaitos pyysi toimittajilta tarjouksia MeriArkin kuvaamiseksi. Toimeksiannon saanut toimittajakonsortio jakoi tarjouksessaan työn kahteen osaan, josta ensimmäinen, tässä loppuraportissa kuvattu osuus, kattaa merikuljetusten ja meriliikenteen ohjauksen ydinprosessien kuvaamisen. Toiseen vaiheeseen jää tukiprosessien kuvaaminen, kaikkien prosessien tietoarkkitehtuurin tarkentaminen (tietojen omistajuus ja sijoittelu, standardien keruu ja kytkentä) sekä tietojärjestelmäarkkitehtuurin ylätason kuvaaminen (tietojärjestelmäkokonaisuuksien kuvaaminen, tärkeimpien järjestelmien välisten rajapitojen märittely). 2.2 Työn rajaus MeriArkin kehittäminen jakautuu vaiheisiin seuraavasti: 1. Merenkulun telematiikka-arkkitehtuurin esiselvitys. 2. Merikuljetusten ja -liikenteen hallinnan prosessialueiden kuvaaminen ja niitä koskevan kehittämissuunnitelman laatiminen (tämän raportin tuottanut projekti). 3. Tukiprosessialueen kuvaaminen, kaikkien prosessien tieto- ja järjestelmäarkkitehtuurin kuvaaminen sekä kehittämissuunnitelman täydentäminen näiden osaalueiden suhteen. 4. Telematiikka-arkkitehtuurin valmistuttua aloitetaan sen implementointi käytännön toimintaan. Tämä selvitys rajattiin kuvaamaan merikuljetusten ja meriliikenteen ohjauksen ydinprosessit. 12

15 2.3 Työhön osallistuneet osapuolet Työtä ohjasi ohjausryhmä, johon kuuluivat Rolf Bäckström (puheenjohtaja) ja Antti Arkima Merenkulkulaitoksesta, Olli Tuomisto Tullista, Artti Taipale Finnsteve Oy:stä, Hannu Vaarama Viking Line Oy:stä, Jouko Santala Satamaoperaattorit ry:stä ja Seppo Öörni liikenne- ja viestintäministeriöstä. Työryhmään osallistuivat Merenkulkulaitos, Capgemini, EDI Management, VTT ja SysOpen. Osapuolten roolijako on seuraava: Merenkulkulaitos: Projektin tilaajan näkökulma, projektin sisällön ohjaus. Mukana Antti Arkima. Capgemini: Projektin hallinta, arkkitehtuurin laadinnassa tarvittavat menetelmät ja työpajojen läpivienti. Mukana Pasi Mäkinen ja Aki Siponen EDI Management: Merikuljetusten prosessialueen ja kv. kehityksen ja standardoinnin asiantuntemus, merikuljetusten ja IMO:n ISPS -prosessin (International Ship and Port Facility Security Code) valmistelu, dokumentointi ja kehittämistarpeet. Mukana Pekka Rautiainen ja Seppo Auvinen. SysOpen: Meriliikenteen hallinnan prosessialueen, kv. kehityksen ja standardoinnin sekä liikennetietokirjaston asiantuntemus, meriliikenteen hallinnan ja IMO:n ISPS -prosessin valmistelu, dokumentointi ja kehittämistarpeet. Mukana Jukka Lähesmaa ja Juha Levo VTT: Merikuljetusten ja -liikenteen hallinnan prosessialueiden sekä telematiikan yleisen kehittämisen asiantuntemus. Mukana Jani Granqvist, Sanna Sonninen ja Jorma Rytkönen. Asiantuntijoina projektin työpajoihin osallistuivat Airi Laurila, Transfennica Ltd Esa Salonen, Helsingin Satama Hannu Vaarama, Viking Line Marketing Hans-Göran Gabrielsson, MKL Merenkulun tarkastus Heimo Pönkä, Läntinen tullipiiri, meritullitoiminta Jan-Eric Dahlberg, Finnlines Jouko Roppola, MKL Suomenlahden merenkulkupiiri Jouni Kokkonen, Luotsausliikelaitos Jouni Patrakka, MKL Saaristomeren merenkulkupiiri Jyrki Ratia, MKL Merenkulun tarkastus Kaj Sarpaneva, Helsingin Satama Kari Kosonen, MKL Meriliikenneyksikkö Kari Noroviita, Helsingin Satama 13

16 Kim Heiniö, MKL Merenkulun tarkastustoimisto Maarit Mikkonen, MKL ISPS Matti Eronen, MKL ISPS Miika Mäkitalo, LVM Nils Lamberg, Finnsteve Olli Tuomisto, Tullihallitus Pekka Gustafsson, Alfons Håkans Pertti Neiglick, Helsingin satama Peter Boström, MKL Meriturvallisuus Petri Ellmén, Tieliikelaitos lauttavarustamo Rolf Bäckström, MKL Telematiikkayksikkö Sinikka Hartonen, MKL VTS Timo Laitinen, Turun Satama, turvallisuus Åke Tötterström, MKL Talviliikenne 2.4 Työn toteutus Projekti toteutettiin sarjana työpajoja, joihin kutsuttiin eri toimijoiden asiantuntijoita. Työpajoja varten valmisteltiin alustavat prosessikuvaukset konsulttityönä. Työpajojen aihealueet olivat 1. Merikuljetusten prosessialueen työpaja 2. Meriliikenteen hallinnan prosessialueen työpaja 3. Kokonaisuus ja rajapinnat työpaja 4. Kehittämissuunnitelman työpaja. Työpajojen valmistelutilaisuuksiin osallistuivat konsultit sekä Merenkulkulaitoksen projektipäällikkö. 14

17 Merikuljetukset 2004 Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Ydinprosessien käsitteellinen arkkitehtuuri Meriliikenne Kokonaisuus ja ja rajapinnat Kehittämissuunnitelma Loppuraportti Projektin hallinta Ohjausryhmän kokous Työpaja Työpajan valmistelukokous Kuva 3. MeriArkki-aikataulu Merikuljetusten prosessialueen työpajan valmistelu laati ehdotuksen prosessikuvauksista, joita työpajassa tarkennettiin. Merikuljetuksiin liittyvien prosessien lisäksi työpajassa käsiteltiin IMO:n ISPS-koodiin [2] liittyvä turvatoimien hallinnan prosessi. Työpajassa kartoitettiin myös prosessien välisiä liittymiä ja listattiin prosessien keskeisimmät kehittämistarpeet. Meriliikenteen hallinnan prosessialueen työpajan valmistelu laati ehdotuksen prosessikuvauksista, joita työpajassa tarkennettiin. Työpajassa kartoitettiin prosessien välisiä liittymiä ja listattiin prosessien keskeisimmät kehittämistarpeet. Kokonaisuus ja rajapinnat -työpajassa käytiin läpi edellisten työpajojen perusteella viimeistellyt prosessikuvaukset ja varmistettiin kuvausten oikeellisuus ja yhteensopivuus. Erityisesti kiinnitettiin huomiota terminologian ymmärrettävyyteen, prosessien välisiin liittymiin ja liittymiin turvallisuusprosesseihin. Kehittämissuunnitelman työpaja valmisteluineen peilasi laadittuja ydinprosessien kuvauksia nykytilaan ja laati jäsennellyn ehdotuksen tunnistetuista kehitystarpeista. Tunnistetut kehitystarpeet on esitelty hankeaihioiksi ryhmiteltynä kappaleessa 5. 15

18 2.5 Liittyvät ohjelmat, hankkeet ja projektit Projektin kuluessa tunnistettiin seuraavat ohjelmat, hankkeet ja projektit MeriArkkiin liittyviksi: AINO Ajantasaisen liikenneinformaation T&K-ohjelma. Tässä työssä tunnistetuista MeriArkin kehittämistoimenpiteistä tulisi osa toteuttaa AINO-ohjelman yhteydessä. Meriliikenteen häiriönhallinnan toimintamalli -hanke, joka valmistuu vuoden 2004 lopulla. Hanke kuvaa häiriönhallinnan keskeisen toiminnallisuuden prosesseina. Lisäksi hankkeessa tuotetaan toiminnan laatumalli ja suositukset häiriönhallinnan kehittämisestä. IMO:n ISPS-koodin mukaisten turvatoimien suunnittelu ja toteutus voimaan astuvan lainsäädännön mukaisesti. Poliisin, Tullin ja rajavartiolaitoksen yhteisten tiedustelukeskusten perustaminen. Ensimmäisenä vuoden 2004 aikana aloittaa Helsingin keskus. Keskukset vaikuttavat MeriArkin riskianalyysejä sisältäviin toimintoihin. Saaristomeren alueen liikenteenohjauksen reaaliaikaisen kartan toteutus lokakuuhun 2004 mennessä. AIS-järjestelmän (Automatic Identification System) käyttö tulee pakolliseksi kansainvälisessä kauppamerenkulussa vuoden 2004 loppuun mennessä. Kotimaisen kauppamerenkulun osalta AIS tulee pakolliseksi vuoden 2007 loppuun mennessä. 16

19 3 MERIARKIN VIITEKEHYS 3.1 Arkkitehtuurin taso MeriArkki on Suomen kansalliseen telematiikka-arkkitehtuuriin nähden kohdearkkitehtuuri, joka kuvaa kokonaisarkkitehtuurin määrittelemät palvelut kuljetusmuotokohtaisesti. Kohdearkkitehtuuri palvelee telematiikan soveltamisen suunnittelua kuljetusmuodon osalta. Yksittäinen hanke tai järjestelmä (esim. PortNet) toteuttaa kohdearkkitehtuurin määrittelemiä palveluita ja noudattaa referenssiarkkitehtuurin määrittelemiä rajapintoja ja standardeja. Kokonaisarkkitehtuurit Referenssiarkkitehtuurit Konserni KAREN TelemArk TARKKI Referenssiarkkitehtuuri KALKATI.NET KALKATI.NET KALKATI.NET Taso Kohdearkkitehtuurit Hankearkkitehtuurit Yksikkö Rautatiekuljetusten MeriArkki arkkitehtuuri Rautatiekuljetusten Rautatiekuljetusten Rautatiekuljetusten arkkitehtuuri arkkitehtuuri arkkitehtuuri PortNet 2 PortNet 2 PortNet 2 PortNet 2 Suunnittelu Tarkoitus Toteutus Kuva 4. MeriArkin asema muihin arkkitehtuureihin nähden 17

20 3.2 MeriArkkiin kuuluvat päätehtävät Päätehtävillä tarkoitetaan MeriArkin kuvaaman kokonaisuuden tarkoitusta ja tarkoituksen täyttämiseksi tarvittavia tehtäviä. Esiselvitysprojekti määritteli MeriArkin päätehtävät oheisen taulukon mukaisesti: Taulukko 1. MeriArkin päätehtävät Päätehtävät Kilpailukykyisten, sujuvien, luotettavien ja turvallisten vesikuljetusten varmistaminen Merikuljetukset Mahdollistaa kuljetusketjujen muodostaminen muiden kuljetusmuotojen Kuljettaa tavaroita ja/tai matkustajia kanssa Tukea ihmisten maahantuloon ja maastapoistumiseen liittyviä tarkastuksia ja muita toimintoja Tukea tavaroiden maahantuloon ja maastapoistumiseen liittyviä tarkastuksia ja muita toimintoja Ohjata liikennettä Valvoa liikennettä Avustaa talviliikennettä Meriliikenne Luotsata laivoja Tarkastaa aluksia Ehkäistä ympäristöhaittoja Hoitaa liikenteen häiriötilanteita Kartoittaa vesialueita ja väyliä Kehittää alusturvallisuutta Tukiprosessit Tilastoida tietoa Kehittää ja ylläpitää väyliä vesiliikenteestä Tyyppi Tavoite Päätehtävä Tuki Tuki Tuki Ohjaus Ohjaus Ohjaus Tuki Ohjaus Ohjaus Ohjaus Tuki Tuki Tuki Tuki Taulukossa punaisella rajatut tehtävät valittiin tämän pääprosessit kattavan projektin rajaukseksi. Poikkeuksena edellisestä ohjausryhmä päätti projektin aikana kuvattavaksi myös IMO:n ISPS turvatoimien hallinta -prosessin. Turvatoimien hallinnalla nähtiin liittymäkohtia moniin muihin prosesseihin. Prosessi oli myös projektin aikana ajankohtainen voimaan astuvan merenkulun turvatoimia koskevan lainsäädännön vuoksi. Tukiprosessit rajattiin projektin ulkopuolelle käytettävissä olleen resurssipanoksen kohdistamiseksi merenkulkua ensisijaisesti hyödyttävän osa-alueen työstämiseksi. 18

21 3.3 Toimijat Toimijalla tarkoitetaan arkkitehtuurin rajauksen mukaiseen toimintaan osallistuvaa tahoa. Toimijat eivät aina vastaa suoraan olemassa olevia organisaatioita. Yksi organisaatio saattaa hoitaa useamman toimijan tehtäviä. Ohessa on kuva MeriArkin toimijoista. Tarkka toimijaluettelo on raportin liitteenä. Myös kunkin prosessin kuvauksen yhteydessä on määritelty kyseisen prosessin toimijat. Alus Aluksen edustaja Laivaajan edustaja Satamaoperaattori Sataman pitäjä Matkustaja Matkanjärjestäjä Kuljetusoperaattori Viranomainen Liikenteenohjaaja Merenkulkuviranomainen Merivoimat Rajavartiolaitos Pelastuslaitos Poliisi Tulli MeriArkki Ulkomaiset turvayhteistyöosapuolet Tukipalvelutuottaja Jäänmurtopalvelun tuottaja Viestintäpalvelun tuottaja Ympäristötiedon tuottaja Luotsauspalvelun tuottaja Luotsinvälittäjä Turvapalvelujen tuottaja Kuva 5. MeriArkin toimijat 19

22 3.4 Tietokokonaisuudet Oheisessa kuvassa MeriArkin prosessien käsittelemät tiedot on ryhmitelty prosessiryhmittäin. Kaikissa prosesseissa esiintyviä ydintietoja ovat alus, satama, satamakäynti, aikataulu ja reitti. Muut tiedot liittyvät ainoastaan yhteen prosessiryhmään. Tarkka tietoluettelo on raportin liitteenä. Myös kunkin prosessin kuvauksen yhteydessä on määritelty kyseisen prosessin käyttämät tiedot. Meriliikenne Aluksen liike Jääluokka Jääluokkapoikkeus Kuva Liikenneohje Liikennerajoitus Liikennetilanne Merialue Merivedenkorkeustieto Miehistön jäsen Olosuhde Rajoitukset Talvireitti Talvireittisuositus Vakaustiedot Väylä Väylän erityisalue Väyläsyvyyspoikkeus Yhteiset tiedot Aikataulu Alus Reitti Satama Satamakäynti Turvatoimien hallinta Hälytystieto Tieto turvavälikohtaksesta Tilannekuva Turva-arvio Turvahälytys Turvasuunnitelma Turvasuunnitelman hyväksyntä Turvataso Valvontatieto Merikuljetukset Alusilmoitus Bayplan Buukkaus Buukkausvahvistus Cargo plan Lastauslista Lastausohje Lastausraportti Manifesti Purkauslista Purkauslupa Purkausohje Purkausraportti Rahti Tavaraluettelo Terminaali-ilmoitus Terminaaliraportti Tieto lastitilanteesta Tullin lastauslupa Declaration of Security Vaarallisen lastin satamaantuontilupa Vaarallisten aineiden ilmoitus Varustamon lastauslupa Yksiköintiohje Yleisilmoitus Kuva 6. MeriArkki-tiedot 3.5 MeriArkki muihin arkkitehtuureihin nähden Työryhmä löysi kaksi vastaavaa merenkulun arkkitehtuurihanketta: Japanin Information Platform ja Norjan ARKTRANS. Japanin Information Platform -hanke [10] keskittyy kansainvälisten merikuljetusten tietovirtojen tehostamiseen. Ajatuksena on kehittää helppokäyttöinen virtuaalinen tietoalusta soveltaen uusia teknologioita (ebxml ym.) ja kansainvälisiä sanomastandardeja. Toimijoina hanke tunnistaa mm. kuljetusten lähettäjät, vastaanottajat, terminaalioperaattorit, laivaajat, varustamot, maakuljetusoperaattorit, huolitsijat ja rahoituslaitokset. Hanke pohjaa kehitystyön MeriArkin kaltaisesti liiketoimintaprosessien määrittelyyn, jonka perusteella suunnitellaan tietoalusta ja sen vaatimat rajapinnat ja turvallisuusmenettelyt. Kehitystä edistetään myös markkinointitoimenpitein ja pilotein. 20

23 Norjan ARKTRANS-projekti [9] ( ) määrittelee kokonaisarkkitehtuurin eri kuljetusmuodot (tie-, meri-, ilma- ja raideliikenne) yhdistäville matkustaja- ja rahtikuljetuksille. Arkkitehtuuri keskittyy eri kuljetusmuodoille yhteisiin kehitystarpeisiin ja palveluihin sekä palvelujen koordinointiin. Kuva 7. ARKTRANS-referenssimalli Tavoitteena on mahdollistaa kuljetusketjujen parempi suunnittelu ja hallinta, rohkaista kuljetusketjuihin liittyvien lisäarvopalvelujen syntymistä, parantaa tiedonvälitystä eri ITS-ratkaisujen välillä, parantaa ITS-ratkaisujen yhteensopivuutta monimuotokuljetuksissa. ATKTRANS kuvaa toimijat rooleineen ja vastuineen, ylätason toiminnalliset alueet yhteyksineen, palvelujen rakenteen, sisällön ja rajapinnat, tietomallin ja viestintämallin. 21

24 4 PROSESSIEN KUVAUKSET Prosesseista on kuvattu varsinainen prosessikaavio, sekä taulukkomuodossa prosessiin liittyvät toimijat, aktiviteetit ja tiedot. Prosessikaavioissa aika etenee vasemmalta oikealle. Prosessissa toimivat tahot, toimijat, on esitetty prosessikaavion vasemmassa laidassa uimaratojen otsikoissa. Kunkin prosessissa toimivan tahon, toimijan, tehtävät on sijoitettu kaaviossa ko. toimijan omalle riville. Tehtävät on prosessikaavioissa kuvattu pääsääntöisesti pyöreänurkkaisilla laatikoilla. Osassa prosessikaavioita on osoitettu lisäksi värillä prosessin tehtävien tyyppi. Värikoodi on kerrottu ko. prosessin kuvauksen yhteydessä. Tieto- ja kontrollivirrat prosessin tehtävien välillä on esitetty nuolin. Värilliset paksut nuolet ovat prosessikohtaisia havainnollistavia kuvauksia prosessiin liittyvästä materiaalivirrasta tms. Osa tieto- ja kontrollivirroista on liittymiä muihin Meri- Arkki-prosesseihin tai TelemArk-kokonaisarkkitehtuurissa kuvattuihin prosesseihin. Kuvatut prosessit ovat meriliikenteen hallinnan prosessialueella meriliikenteen seuranta, valvonta ja ohjaus, talvimerenkulun avustaminen sekä luotsaus. Merikuljetusten hallinnan prosessialueelta on kuvattu rahti- ja matkustajakuljetusten prosessi. Turvallisuuden prosessialueelta on kuvattu IMO:n ISPS-turvatoimien hallinnan prosessi. 4.1 Meriliikenteen hallinta Meriliikenteen seuranta, valvonta ja ohjaus Prosessi kuvaa meriliikenteen seurannan, valvonnan ja ohjauksen osapuolet, näiden tehtävät ja yhteydet turvallisen ja sujuvan liikenteen varmistamiseksi. Keskeinen osapuoli prosessissa on liikenteenohjaaja, jonka toimintaa yhteistyössä muiden tahojen kanssa prosessi kuvaa. Liikenteenohjaaja saa etukäteen tarvitsemansa ennakkoilmoituksen mm. aluksesta, sen matkasta ja lastista aluksen edustajalta tai suoraan alukselta. Ennakkotiedot vaarallisten 22

25 aineiden kuljetuksesta on käsitelty ja saadaan merikuljetukset-prosessista. Ennakkotiedot välitetään myös muille niitä tarvitseville osapuolille, kuten viranomaisille tai sataman pitäjälle näiden toiminnan pohjaksi. Aluksen saapuessa liikenteenohjausalueelle seuranta käynnistyy aluksen tunnistamisella sen tekemän erillisen ilmoituksen tai aluksen automaattisesti lähettämien tunniste- ja kulkutietojen perusteella. Seurantaa varten liikenteenohjaajalla on käytettävissään perustietoja merialueesta, väylistä ja sen paikoista tai merimerkeistä sekä näiden ominaisuuksista tai tilasta. Varsinaista ajantasaista tietoa liikenteestä liikenteenohjaajat saavat automaattisten alusten kulun seurantajärjestelmien (tutka ja AIS), kameraseurannan sekä alusten kanssa käytävien keskustelujen perusteella. Perustietojen ja ajantasaisen alusten kulkutiedon perusteella liikenteenohjauksella on riittävä käsitys liikennetilanteesta alueella rajoitusten noudattamisen valvontaa ja liikenteenohjausta varten. Liikenteenohjaaja valvoo noudattavatko alukset niille asetettuja rajoituksia. Ohjaajalla on käyttävissään merialueeseen ja väyliin liittyvät rajoitustiedot mm meriliikenteen säännöt, syväys tai nopeusrajoitukset. Seurannan ja rajoitustietojen perusteella ohjaaja saa käsityksen rajoitusten rikkomistapauksista. Liikenteenohjaaja puuttuu tapauksiin ensisijaisesti ohjaamalla liikennettä tai vakavimmissa tapauksissa ottamalla yhteyttä muihin viranomaisiin, jotka voivat tarvittaessa puuttua suoraan aluksen toimintaan. Jälkikäteen rikkomuksista raportoidaan kansainvälisen käytännön mukaisesti. Liikennettä ohjataan välittämällä alukselle yleisinformaatiota tai ohjaussuosituksia. Liikenteen seurannan, rajoitusten noudattamisen seurannan sekä muiden ohjaustietojen keruun perusteella liikenteenohjaus muodostaa käsityksen tarpeesta välittää yleisinformaatiota tai antaa ohjaussuosituksia. Tätä varten liikenteenohjaus saa ja kerää runsaasti eri tietoja eri tahoilta. Esimerkiksi sää ja jäätilannetietoja, tietoja talviliikenteen avustamistoiminnasta tai luotsauksesta, tietoja sataman pitäjältä tai sataman tukipalvelujen tuottajilta, viranomaisilta tai logistisen ketjun seuraavilta osapuolilta. Liikenteenohjaus välittää tätä tietoa yleisinformaationa aluksen tiedoksi tai antaa suoraan aluksen kuljettamiseen vaikuttavia ohjaussuosituksia. Yleisinformaation ja ohjaussuositusten perusteella aluksen henkilökunta ohjaa alusta muun liikennetilanteen, ympäristötekijöiden ja kuljetusketjun toimivuuden kannalta sopivalla tavalla. Aluksella on myös suoraan käytettävissään muiden alusten lähettämät tunniste- ja kulkutiedot sekä näiden lähettämät ilmoitukset ja viestit. Seuranta päätetään havaittaessa aluksen poistuminen ohjausalueelta tai aluksen tekemän ilmoituksen perusteella. Liikenteenohjaus toimii solmupisteenä, joka välittää aluksen lisäksi tietoa meriliikenteestä kaikille muille liikennejärjestelmän osapuolille. Liikenteenohjauksen kautta toimijat satamassa saavat tarvitsemansa tiedot liikenteen etenemisestä. Tarpeen mukaan liikenteenohjaus palvelee myös henkilö- ja tavaraliikenteen ketjun seuraavien osapuolien tietotarpeita, joko oma-aloitteisesti tiedottamalla tai tarjoamalla tietoa näiden sitä tarvitessa. 23

26 Kaikki liikenteen seurantaan, valvontaan ja ohjaukseen liittyvät tiedot tallennetaan myöhempää käyttöä varten. Tämän tietovaraston perusteella voidaan tilanteita myöhemmin mm. analysoida sekä suunnitella tulevaa toimintaa sekä kehitystoimenpiteitä. Meriliikenteen hallinta: Seurata, valvoa ja ohjata liikennettä Aluksen edustaja Ennakkotietojen lähettäminen Tietojen vastaanottaminen Liikenteenohjaaja Alus Ennakkotietojen ylläpito Aluksen ilmoittautuminen Tunnistaminen ja seurantaan ottaminen Määräsataman ja reitin tarkistus Aluksen käyttäytymistietojen ylläpito Jatkuva tunnisteja kulkutietojen lähetys (AIS) Seurannan perustietojen ylläpito Alusten seuranta Visuaalinen kameraseuranta Uuden ilmoituksen tekeminen Liikenne tietojen varastointi Rajoitusten noudattamisen seuranta Rajoitustietojen ylläpito Säätietojen keruu ja välitys Rajoitusten rikkomisesta raportointi Yleisinformaation vastaanotto Tilannekohtainen ohjaustarpeen määrittely Muun ohjaus tiedon keruu ja ylläpito Aluksen ohjaaminen Tiedon välitys ja jakaminen Seuranta-tarpeen loppumisesta ilmoittaminen Seurannan lopettaminen Seurantatarpeen loppumisen huomaaminen Liikenteenohjaaja (ulkomainen) Ennakkotietojen antaminen Merenkulkuviranomainen (MKL) Ennakkotietojen kerääminen Tilanteiden analysointi ja suunnittelu Rikkomuksista raportointi kv tahoille Muut merenkulkua valvovat viranomaiset Ennakkotietojen kerääminen Alusten seuranta Raportointitiedon vastaanotto Tietojen vastaanottaminen Aluksen käytön rajoittaminen Sataman pitäjä Ennakkotietojen kerääminen ja välitys Tietojen vastaanottaminen Tukipalveluiden tuottajat Ennakkotietojen kerääminen Tietojen vastaanottaminen Muut prosessit Merikuljetukset Ennakkotietojen lähettäminen vaarallisten aineiden kuljetuksesta Visiointi, kehitys, sääntöjen luominen Tilastointi Toimenpiteet rikkomusten perusteella Merikuljetukset Häiriönhallinta Luotsata laivoja Avustaa talviliikennettä Kuva 8. Meriliikenteen seurannan, valvonnan ja ohjauksen prosessi Prosessikaavio löytyy A3-koossa erillisestä liitteestä A. Taulukko 2. Meriliikenteen seurannan, valvonnan ja ohjauksen prosessin aktiviteetit Lyhenne Nimi Kuvaus 1. Meriliikenteen ohjaus 1.1 Seurata, valvoa ja ohjata liikennettä Seurannan perustietojen ylläpito Seurannan perustaksi tarvittavien merialueen, liikenteen ja alusten perustietojen, kuten merikartan, aikataulujen tai aluksen ominaisuustietojen ylläpito Rajoitustietojen ylläpito Liikenteenohjauksen perustaksi tarvittavien merialueen ja väylien rajoitustietojen, kuten syväys, nopeusrajoitus tms. ylläpito Ennakkotietojen lähettäminen Ennakkotietojen antaminen Tietojen lähettäminen ennakkoon aluksen reitistä, aikataulusta, aluksen ominaisuuksista, lastista tai matkustajista liikenteenohjausta varten Ennakkotietojen välittäminen muiden maiden liikenteen ohjauskeskuksista 24

27 Lyhenne Nimi Kuvaus Ennakkotietojen kerääminen Ennakkotietojen kerääminen ja välitys Ennakkotietojen lähettäminen vaarallisten aineiden kuljetuksista Ennakkotietojen kerääminen meriliikenteen ja muiden viranomaisten sekä meriliikenteen tukipalveluiden tuottajien oman toiminnan suunnittelun ja toteuttamisen pohjaksi Ennakkotietojen kerääminen satamatoiminnan suunnittelun ja toteuttamisen pohjaksi sekä tietojen edelleen välitys liikenteenohjausta varten Vaarallisten aineiden kuljetuksiin liittyvien ennakkotietojen välittäminen liikenteenohjausprosessissa mukana oleville tahoille ja erityisesti liikenteenohjausta varten Ennakkotietojen ylläpito Eri tahoilta saapuvien ennakkotietojen vastaanotto ja ylläpito liikenteenohjauksen perustaksi Aluksen ilmoittautuminen Aluksen erikseen tekemä ilmoittautuminen liikenteenohjaukselle Tunnistaminen ja seurantaan ottaminen Määräsataman ja reitin tarkistus Jatkuva tunniste- ja kulkutietojen lähetys (AIS) Aluksen tunnistaminen ja ottaminen liikenteenohjauksen seurantaan ilmoittautumisen, jatkuvien tunnistetietojen tai muun menettelyn perusteella Seurantaan otetun aluksen määräsataman ja reitin tarkistaminen Aluksen (AIS-järjestelmällä) tekemä jatkuva tunniste- ja kulkutietojen lähettäminen liikenteenohjaukselle ja muille aluksille Alusten seuranta Alusten kulun ja siihen liittyvien tietojen seuranta eri tapoja käyttäen liikenteenohjaustoimenpiteiden pohjaksi Visuaalinen kameraseuranta Uuden ilmoituksen tekeminen Liikenne tietojen varastointi Rajoitusten noudattamisen seuranta Rajoitusten rikkomisesta raportointi Aluksen käyttäytymistietojen ylläpito Alusten kulun seuraaminen kamerakuvien perusteella (liittyy alusten seurantaan) Aluksen uuden ilmoituksen tekeminen määrätyissä tilanteissa liikenteenohjausta varten ja tiedoksi muulle liikenteelle Kaikkien meriliikenteestä kerättävien tietojen varastointi myöhempää käyttöä varten Alusten kulun seuranta suhteessa alueella voimassa oleviin rajoituksiin, kuten syväys, nopeusrajoitus tms. Raportointi muille tahoille rajoitusten rikkomisesta ja rajoitusten noudattamiseen liittyvien liikenteenohjaussuositusten noudattamatta jättämisestä muille viranomaisille myöhempiä toimenpiteitä varten Aluksen aikaisempien käyttäytymistietojen, kuten rajoitusrikkomusten, ylläpito seurantaa varten Säätietojen keruu ja välitys Muilta tahoilta saatavien säätietojen keruu ja välitys liikenteenohjausta varten ja tiedoksi aluksille Tapauskohtainen ohjaustarpeen määrittely Muun ohjaustiedon keruu ja välitys Tiedon välitys ja jakaminen Yleisinformaation vastaanotto Kaikkien eri tahoilta saatavien tietojen perusteella tapahtuva päättely siitä miten eri alusten liikennettä kyseisellä hetkellä tulisi ohjata ja mitä tieto välittää aluksille Muiden eri tahoilta tulevien ohjaustietojen kerääminen, tarvittaessa varastointi sekä välittäminen ohjaustarpeen märittelyä tai tiedon jakelua varten Liikenteenohjaussuositusten tai aluksille olennaisen yleisinformaation välitys ja jakaminen aluksille ja liikenneketjun muille osapuolille Aluksen kuljettamiseen vaikuttavan yleisinformaation vastaanotto liikenteenohjauksesta ja muilta aluksilta Aluksen ohjaaminen Aluksen ohjaaminen yleisinformaation ja liikenteenohjauksen suositusten perusteella 25

28 Lyhenne Nimi Kuvaus Tietojen vastaanottaminen Liikenteenohjauksen liikennetilanne tai muiden tietojen vastaanottaminen viranomaisten tai muiden liikenneketjun osapuolten oman toiminnan pohjaksi Seurannan lopettaminen Liikenteenohjaajan suosittaman aluksen seurannan lopettaminen Seurantatarpeen loppumisen huomaaminen Seurantatarpeen loppumisesta ilmoittaminen Tilanteiden analysointi ja suunnittelu Rikkomuksien raportointi kv. tahoille Raportointitietojen vastaanotto Aluksen käytön rajoittaminen Seurantatarpeen loppumisen huomaaminen itse aluksen siirtyessä satamaan tai ohjausalueen ulkopuolelle Ilmoituksen tekeminen aluksesta sen ohjaustarpeen loppumisesta Liikenteestä kerättyjen tietojen perusteella tehtävä eri kehittämistä vaativien tilanteiden analysointi ja siihen perustuva kehityksen suunnittelu Havaittujen rikkomusten ja liikenteenohjaussuositusten noudattamatta jättämisen raportointi kansainvälisille tahoille, jotka huolehtivat tarvittavista seuraamuksista Muiden viranomaisten oman toimintansa pohjaksi tarvitsemien liikennetietojen tai analysoitujen tilanneraporttien vastaanottaminen Viranomaisten puuttuminen aluksen käyttöön liikenteen seurannassa ja ohjauksessa havaittujen tietojen perusteella Keskeiset toimijat prosessissa ovat liikenteenohjaaja (käytännössä esim. Vessel Traffic Service (VTS) -keskus) sekä alus, joiden välistä toimintaa ja tiedonvaihtoa liikenteen seuranta ja ohjaus pitkälti on. Lisäksi prosessiin liittyy suuri joukko muita olennaisia toimijoita, joilta joko tarvitaan pohjatietoja liikenteenohjausta varten tai joille erityisesti liikenteenohjauskeskus välittää tietoja liikenteestä näiden oman toiminnan suunnittelun tai toteutuksen pohjaksi. Taulukko 3. Meriliikenteen seurannan, valvonnan ja ohjauksen prosessin toimijat ID Nimi Rooli 01 Alus Alus on ammattimaiseen rahti- ja/tai matkustajaliikenteeseen käytetty vesiliikenneväline 02 Aluksen edustaja (ownervarustamo) 04 Liikenteenohjaaja Varustamo roolissa "owner" tai "laivanisäntä". Aluksen edustaja vastaa aluksen velvoitteista. Edustaja voi olla aluksen omistava varustamo tai muu varustamon hyväksymä taho VTS-keskus VTS-keskus (Vessel Traffic Service) toteuttaa kansallisen vesialueen alusliikenteen ohjausta SRS-keskus SRS-keskus (Ship Reporting System) hoitaa alusten pakollista ilmoittautumisjärjestelmää Suomenlahden kv. merialueella läpikulkuliikenne mukaan lukien 05 Viranomainen 05.1 Merenkulkuviranomainen Merenkulkulaitos 05.3 Rajavartiolaitos Rajavartiolaitos on viranomainen, joka valvoo henkilöiden maahantuloa ja maastapoistumista sekä alusten liikennettä ns. maalaissatamiin. 26

29 ID Nimi Rooli 05.5 Poliisi Poliisi on viranomainen, jonka tehtävänä on yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen, rikosten ennalta estäminen, selvittäminen ja syyteharkintaan saattaminen sekä terrorismin ja järjestäytyneen kansainvälisen rikollisuuden torjunta Tulli Tulli on viranomainen, joka vastaa rajan ylittävän tavaraliikenteen valvonnasta sekä kantaa väylämaksut ja suorittaa muita muiden viranomaisten antamia tehtäviä 06 Sataman pitäjä Sataman pitäjä on sataman infrastruktuurista ja sen toiminnasta ja turvallisuudesta vastuullinen taho. 08 Tukipalvelutuottaja Merenkulun tukipalveluita tuottava taho (jäänmurto, luotsaus, viestintäpalvelut, ympäristötiedot, turvapalvelut) Prosessissa on useita tärkeitä tietokokonaisuuksia, jotka sisältävät erilaista tietoa. Tärkeimpiä tietokokonaisuuksia, joita prosessissa tarvitaan, ovat ennakkotiedot (aluksesta sekä sen reitistä, aikataulusta ja lastista), seurannan perustiedot (merialueesta, väylistä ja näiden ominaisuuksista), alusten ja liikenteenohjauksen välillä liikkuvat tunniste- ja kulkutiedot, eri ilmoitukset sekä liikenteenohjauksen jakama yleisinformaatio ja ohjaussuositukset. Lisäksi ohjauksen pohjaksi tarvitaan runsaasti muuta eri tahoilta saatavaa tietoa. Taulukko 4. Meriliikenteen seurannan, valvonnan ja ohjauksen prosessin tiedot Nimi Kuvaus Attribuutit Omistaja Huom. Aikataulu Aluksen liike Alus Ennakkotieto Aikataulu on ennakkotai toteumatieto aluksen saapumisesta, lähdöstä tai kiintopisteen ohituksesta. Aikatauluun saattaa liittyä tieto tiedon tarkkuudesta. Aluksen liiketieto on aluksen sijainti ja muut tiedot tietyllä hetkellä. Alus on kaupallisen vesiliikenteen kuljetusväline. Ennakkoon välitettävät tiedot - tapahtuma (saapuminen, lähtö, kiintopisteen ohitus) - ennakoitu aika - arvion tarkkuus - toteutunut aika - tiedon antaja - tiedon antamisen ajankohta - aluksen tunniste - sijainti (paikkatieto) - liikeparametrit - aluksen tyyppi - lastin tyyppi. - paikannusantennin sijainti aluksella - aluksen tunnisteet - aluksen päällikön nimi - aluksen edustaja - aluksen varustamon nimi - aluksen (tekniset) rekisteritiedot - kansallisuus - reitti - aikataulu - alus - lasti - matkustajat - vaarallinen lasti Alus Aluksen edustaja Aluksen edustaja Aluksen edustaja Sanomastandardi: IFTSAI Voisi oikeastaan olla aluksen attribuutti Rakennetiedot: Vrt. SHPDAT (draft), ISO (SHIP STEP) 27

30 Nimi Kuvaus Attribuutit Omistaja Huom. Jääluokka - alukseen jääluokka Alus, MKL talviliikenteen hallinto Jääluokkapoikkeus Kuva Liikenneohje Liikennerajoitus Alukselle myönnetty jääluokka. Jääluokkapoikkeus on alukselle myönnetty lupa poiketa asetetusta jääluokkavaatimuksesta Kuva tietyn alueen liikennetilanteesta Liikenneohje on liikenteenohjaajan aluksen päällikölle antama tiettyä matkan osaa koskeva ohje Jäätilanteen johdosta annettava liikennerajoitus, jossa määritellään kuhunkin satamaan avustettavien alusten ominaisuuksien vähimmäisvaatimukset. Liikennetilanne Liikennetilanne on väylillä ja satamissa olevien alusten sijaintien ja liiketilojen kokonaisuus. Luotsaustieto Merialue Meriveden korkeustieto Miehistön jäsen Paikkatietokuvaus merialueesta ja sen väylistä ja paikoista ja näiden ominaisuuksista Meriveden korkeustieto suhteessa karttatietoihin. Miehistön jäsen on aluksella miehistön ominaisuudessa oleva henkilö. - aluksen tunniste - sataman tunniste - voimassaoloaika - luvan myöntäjä - aluksen tunniste - ohjeen antamisaika - ohje - ohjeen antaja - satama - merialue - väylä - aluksen vetoisuus - jääluokka - aika - avustuksen prioriteetti - aluksen tiedot - luotsin tiedot - ETA-tiedot - toteumatiedot - raportoitavaa - merikartta - väylät - reittitiedot - reittipisteet - suljetut reitit - suljetut reitit - merimerkit ja niiden tila - ankkurointipaikat - jäänmurtajien odotuspaikat - luotsauspaikat - suoja-alueet jne. MKL Talviliikenteen hallinto VTS-asema MKL, talviliikenteen hallinto VTS-asema SRS-keskus Ulkomainen SRS-keskus Tieto toteutetusta tai suunnitellusta luotsaustapahtumasta. Luotsausliikelaitos VTS-asema - poikkeama + / - cm Merentutkimuslaitos - nimi - arvo tai pätevyys - kansalaisuus - syntymäaika- ja paikka - henkilöllisyystodistuksen laji ja numero Aluksen edustaja Liikennerajoitus annetaan 5 vrk ennen sen astumista voimaan. Onko oikea tietoobjekti vai kokoelma väylällä/sata-massa olevia aluksia ja niiden paikka- ja liiketietoja. Luokittelu: staattiset vs. dynaamiset ja VTSaseman itse käyttämät vs. eteenpäin välitettävät 28

31 Nimi Kuvaus Attribuutit Omistaja Huom. Olosuhde Rajoitukset Reitti Satama Satamakäynti Talvireitti Talvireittisuositus Vaarallinen lasti Väyliin ja merialueeseen liittyvät liikenteen rajoitukset Reitti on aluksen satamakäyntien järjestetty joukko Satama on alusten lastin tai matkustajien purkamiseen ja lastaamiseen sekä lastin väliaikaiseen varastoimiseen tarkoitettu vesitien varteen järjestetty alue. Satamakäynti on yhden aluksen satamaan saapuminen ja lähtö Jäänmurtajan avaama talvireitti. Jäänmurtajan antama reittisuositus eri tyyppisille aluksille. Aluksen lastina olevat aineet, jotka aiheuttavat vaaraa ihmisille tai ympäristölle - tuulen voimakkuus ja suunta - ilman lämpötila - veden lämpötila - veden korkeus - näkyvyys - aallokko - jäätilanne - sadetilanne - ilmanpaineen muutos - merimerkkien osoittamat rajoitukset - syväys - nopeusrajoitus - meriliikenteen säännöt - kohtaamiskieltopaikat jne.. - sataman tunnus - sataman nimi - saapumispäivä - lähtöpäivä - sataman tunniste - sijainti - liittyvät väylät - purkukapasiteetti - kapasiteetti - laituripaikat - palvelut - tullipaikka (on/ei) - sataman tyyppi - sataman osat - satamakäynnin tunnus - sataman tunnus - aluksen tunnus - tuloaika - tulosyväys - aluksen sijaintipaikka - lähtöaika - lähtösyväys - sijainti - väylän leveys - odotuspaikat - sijainti - reitti - alustyypin mukainen suositus - aine ja sen ominaisuuksien kuvaus Olosuhdetieto on mittaustietoa luonnonolosuhteista tiettynä ajanhetkenä. Ympäristötiedon tuottaja Aluksen edustaja Sataman pitäjä Sataman pitäjä MKL, talviliikenteen hallinto MKL, talviliikenteen hallinto Alus IMO:n ISPS edellyttää 10 edeltävän sataman ilmoittamista Reittejä päivitetään jatkuvasti Voidaan antaa mm. suositus rannikkoväylien käyttämisestä merialueen pääväylien jäätilanteen ollessa huono. 29

32 Nimi Kuvaus Attribuutit Omistaja Huom. Vaarallisten aineiden manifesti Vakaustiedot Väylä Väylän erityisalue Väylän erityisalue on väylästä tiettyä tarkoitusta varten osoitettu alue (esim. ohitusalue, kohtausalue, ankkurointialue) Väyläsyvyyspoikkeus Rahdinkuljettajan (varustamo roolissa "carrier") antama luettelo aluksella olevista vaarallisista aineista. Aluksen stabiliteettilaskelmaan liittyviä tunnuslukuja. Väylä on merellä tai sisävesillä liikenteelle osoitettu kulkualue. Väyläsyvyyspoikkeus on alukselle myönnetty lupa poiketa vahvistetusta kulkusyvyydestä Vrt. manifesti, IFTDGN - väylän tunnus - kulkusyvyys - väylälinja - väylän reunaviivat - opasteet - turvalaitteet - liikennerajoitus - poikkeusolot - tullitie (on/ei) - väyläluokitus - aluksen tunniste - väylän tunniste - voimassaoloaika - luvan myöntäjä Aluksen edustaja MKL MKL MKL Rahdinkuljettaja Sanomastandardeja: IFTDGN Talviliikenteen avustaminen Avustaa talviliikennettä -prosessissa on kuvattu merenkulun eri osapuolten toimintaa talvimerenkulun mahdollistamiseksi. Prosessi sisältää kuvaukset a) jäänmurron suunnittelusta ja koordinoinnista sekä b) talviliikenteen avustamisen toteuttamisesta. Talviliikenteen avustaminen sisältää osia Seurata, valvoa ja ohjata liikennettä -prosessista. Liikenteenohjaus osallistuu tiedon kokoajan ja välittäjän roolissa myös talviliikenteen avustamiseen. Kokonaisuuden hahmottamiseksi tähän kuvaukseen on sisällytetty liikenteenohjauksen talviliikenteen avustamisen kannalta oleellisia toiminnallisuuksia. Talviliikenteen avustaminen suunnitellaan kansallisesti asetettujen yleistavoitteiden perusteella. Näiden yleistavoitteiden perusteella merenkulkuviranomainen jakaa ja suunnittelee jäänmurron resurssien käytön. Lisäksi merenkulkuviranomainen myöntää aluksille niiden ominaisuustietojen perusteella jääluokkatodistukset. Ympäristötiedontuottajat keräävät havaintoja sää- ja jäätilanteesta sekä tuottavat ennusteita näiden muutoksista. Merenkulkuviranomainen arvioi tilannetta ja asettaa tarvittaessa satama- ja väyläkohtaisia liikennerajoituksia. Lisäksi merenkulkuviranomainen tiedottaa liikennerajoituksista ja niiden mukaisesti annettavasta jäänmurto-avustuksesta. 30

MeriArkki - esittelymateriaali

MeriArkki - esittelymateriaali MeriArkki - esittelymateriaali 13.4.2004 Sisältö MeriArkki tavoitteet MeriArkki projektisuunnitelma Prosessien alustavat kuvakset Page 2 MeriArkki tavoitteet Mikä MeriArkki on? MeriArkki on meriliikenteen

Lisätiedot

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Projektin tilanne Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Tehtyä työtä Syksyn mittaan projektiryhmä on kuvannut tavaraliikenteen telematiikkaarkkitehtuurin tavoitetilan

Lisätiedot

Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TelemArk

Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TelemArk Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TelemArk 29.6.2001 Tausta ja tavoitteet! Henkilöliikenteen kansallista järjestelmäarkkitehtuuria tarvitaan ohjaamaan liikennetelematiikan

Lisätiedot

Portnetin kehittäminen kohti kansallista Single Windowkonseptia

Portnetin kehittäminen kohti kansallista Single Windowkonseptia Portnetin kehittäminen kohti kansallista Single Windowkonseptia 23.1.2012 - Taustaa Ilmoitusmuodollisuusdirektiivi 2010/65/EU ->lokakuu 2010 Direktiivi on implementoitava kansallisesti 19.5.2012 mennessä

Lisätiedot

Toimintakuvaus häiriönhallinnan tilanteesta

Toimintakuvaus häiriönhallinnan tilanteesta Toimintakuvaus häiriönhallinnan tilanteesta Jukka Lähesmaa SysOpen Oyj SysOpen Oyj VTT EP-Logistics Jukka Lähesmaa 22.4.2002 Tavoitteet > kuvata liikenteen häiriönhallinnan nykytilanne tie, rautatie- ja

Lisätiedot

TERMIS Satamaterminaalin ilmoitustietojen sähköinen toimittaminen Pekka Rautiainen EP-Logistics Oy FITS-syystapaaminen, Helsinki

TERMIS Satamaterminaalin ilmoitustietojen sähköinen toimittaminen Pekka Rautiainen EP-Logistics Oy FITS-syystapaaminen, Helsinki TERMIS Satamaterminaalin ilmoitustietojen sähköinen toimittaminen Pekka Rautiainen EP-Logistics Oy FITS-syystapaaminen, Helsinki 28.10.2003 Pekka Rautiainen, EP-Logistics Oy 28.10.2003 # 1 FITS TERMIS

Lisätiedot

Meriliikenteen telematiikka- arkkitehtuuri

Meriliikenteen telematiikka- arkkitehtuuri Merenkulkulaitoksen julkaisuja 5/2003 Meriliikenteen telematiikka- arkkitehtuuri Esiselvitys Helsinki 2003 ISBN 951-49-0937-2 ISSN 1456-7814 Merenkulkulaitoksen sisäisiä julkaisuja 5/2003 Meriliikenteen

Lisätiedot

Portnet meriliikenteen ilmoitustietojen kansallinen single window -järjestelmä. Laivatarkastuskoulutus

Portnet meriliikenteen ilmoitustietojen kansallinen single window -järjestelmä. Laivatarkastuskoulutus Portnet meriliikenteen ilmoitustietojen kansallinen single window -järjestelmä Laivatarkastuskoulutus 18.1.2017 Portnet-järjestelmän taustaa Portnet-järjestelmä toimii kansallisena Single Window - järjestelmänä

Lisätiedot

PortNetin vaikuttavuuden arviointi

PortNetin vaikuttavuuden arviointi PortNetin vaikuttavuuden arviointi FITS-kevättapaaminen 10.4.2003 Raine Hautala & Pekka Leviäkangas 10.4.2003 PortNet > Kansallinen merenkulun tavaraliikenteen eri osapuolia palveleva sovellus > PortNet-palvelulla

Lisätiedot

Meritilannekuva ja dynaaminen riskienhallinta paikkatiedoin. Tommi Arola Meriliikenteen ohjaus

Meritilannekuva ja dynaaminen riskienhallinta paikkatiedoin. Tommi Arola Meriliikenteen ohjaus Meritilannekuva ja dynaaminen riskienhallinta paikkatiedoin Tommi Arola Meriliikenteen ohjaus Teemat Suomenlahden alusliikenne ja alusliikennepalvelu Missä tietoa tarvitaan ja mitä tietoa välitetään merenkulkijoille?

Lisätiedot

Junaliikenteen häiriötilannetietojen tuottaminen ja tiedotus

Junaliikenteen häiriötilannetietojen tuottaminen ja tiedotus Junaliikenteen häiriötilannetietojen tuottaminen ja tiedotus Esiselvitys ja vaatimusmäärittely 28.10.2004 Hankkeen tavoitteet Toimiva prosessi junaliikenteen häiriötilanteiden tietojen tuottamiseen, ylläpitämiseen

Lisätiedot

FITS 1 ohjelma-alue. Liikennetelematiikan palvelujen edellytykset Yhteenveto toiminnasta

FITS 1 ohjelma-alue. Liikennetelematiikan palvelujen edellytykset Yhteenveto toiminnasta FITS 1 ohjelma-alue Liikennetelematiikan palvelujen edellytykset Yhteenveto toiminnasta pj Matti Roine, LVM ja Seppo Öörni, LVM sihteeri Markus Väyrynen, Sito FITS 1 > Tavoitteet > Toiminta > Tulokset

Lisätiedot

Meriturvallisuuden yhteiskunnalliset ohjauskeinot ja niiden vaikuttavuus

Meriturvallisuuden yhteiskunnalliset ohjauskeinot ja niiden vaikuttavuus Meriturvallisuuden yhteiskunnalliset ohjauskeinot ja niiden vaikuttavuus 0 Esityksen sisältö Meriturvallisuuden yhteiskunnalliset ohjauskeinot - nykytila Suomalaisille merenkulun asiantuntijoille tehdyn

Lisätiedot

Hallituksen esitys 34/2018 vp. Liikenneviraston liikenteenohjaus- ja hallintapalveluiden muuttamisesta osakeyhtiöksi

Hallituksen esitys 34/2018 vp. Liikenneviraston liikenteenohjaus- ja hallintapalveluiden muuttamisesta osakeyhtiöksi Hallituksen esitys 34/2018 vp. Liikenneviraston liikenteenohjaus- ja hallintapalveluiden muuttamisesta osakeyhtiöksi Liikenne- ja viestintävaliokunta Toimialajohtaja Rami Metsäpelto 12.4.2018 Liikenneviraston

Lisätiedot

Luvat ja valvonta KA-kuvaukset, Ver. 2.0 EHDOTUS! Jari Kokko, Vesa Mettovaara & MVP-projekti LUVAT JA VALVONTA -KÄRKIHANKE

Luvat ja valvonta KA-kuvaukset, Ver. 2.0 EHDOTUS! Jari Kokko, Vesa Mettovaara & MVP-projekti LUVAT JA VALVONTA -KÄRKIHANKE Luvat ja valvonta KA-kuvaukset, Ver. 2.0 EHDOTUS! 07.01.2019 Jari Kokko, Vesa Mettovaara & MVP-projekti Sisältö KA-kuvaukset Ver. 2.0 taustaa Toiminta-arkkitehtuuri Tietoarkkitehtuuri Tietojärjestelmä-arkkitehtuuri

Lisätiedot

Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Tavaraliikenteen TelemArk

Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Tavaraliikenteen TelemArk Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Tavaraliikenteen TelemArk FITS Hankealue 1: Palveluiden edellytykset Hankeryhmän kokous 24.1.2002 SysOpen Oyj ja Insinööritoimisto Logisma Oy 1 Hankeryhmän kokous

Lisätiedot

Miten Helsingin seudun liikennettä voidaan hallita telematiikan avulla?

Miten Helsingin seudun liikennettä voidaan hallita telematiikan avulla? 1 Miten Helsingin seudun liikennettä voidaan hallita telematiikan avulla? Rita Piirainen Tiejohtaja Uudenmaan tiepiiri 2 Helsingin seudun liikenteen hallinnan kehittäminen PKS:n liikenneneuvottelukunta

Lisätiedot

OULA TelemArk - arkkitehtuuri

OULA TelemArk - arkkitehtuuri OULA TelemArk - arkkitehtuuri Fax +358 (0)8 551 3870 www.buscom.fi Date: 9.12.2004 Page: 1 Versiohistoria Versio Pvm Tekijä Muutoksen kuvaus 0.01 02.03.2004 Pvu Ensimmäinen versio. 0.02 11.03.2004 Pvu

Lisätiedot

Sataman turva-asiat. Henrik von Bonsdorff, ylitarkastaja Trafi Meri seminaari Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä.

Sataman turva-asiat. Henrik von Bonsdorff, ylitarkastaja Trafi Meri seminaari Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Sataman turva-asiat Henrik von Bonsdorff, ylitarkastaja Trafi Meri 5.5.2015 -seminaari 5.5.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Esityksen sisältö Safety vs. Security turvallisuus turva ISPS Taustaa

Lisätiedot

AINO Ajantasaisen liikenneinformaation Ohjelma

AINO Ajantasaisen liikenneinformaation Ohjelma AINO Ajantasaisen liikenneinformaation Ohjelma www.aino.info Koordinaattori Risto Kulmala VTT Hankesihteeri Juhani Vehviläinen Jussa Consulting AINO Ajantasaisen liikenneinformaation Ohjelma Päämääränä

Lisätiedot

Toimintakuvaus häiriönhallinnan tilanteesta

Toimintakuvaus häiriönhallinnan tilanteesta Toimintakuvaus häiriönhallinnan tilanteesta 1 Nykytilanne Prosessi Pelastustoiminnassa onnettomuustilanteessa organisaatiolla yhteinen prosessi Liikenteen hallinnassa ja tiedotuksessa kullakin oma prosessi

Lisätiedot

Liikenteen ja kuljetusten seuranta. Sami Luoma Tiehallinto - Liikenteen palvelut

Liikenteen ja kuljetusten seuranta. Sami Luoma Tiehallinto - Liikenteen palvelut Liikenteen ja kuljetusten seuranta Sami Luoma Tiehallinto - Liikenteen palvelut 15.03.2001 Taustaa Liikenteen hallinnan toimintalinjat Peruspalvelut joukkotiedotus häiriön hallinta Painopiste ajantasainen

Lisätiedot

Tullin määräys Suomen satamiin saapuvia ja Suomen satamista lähteviä aluksia koskevasta ilmoitusmenettelystä

Tullin määräys Suomen satamiin saapuvia ja Suomen satamista lähteviä aluksia koskevasta ilmoitusmenettelystä 1 Tulli Määräys Dnro Antopäivä 49/2015 29.5.2015 Säädösperusta Alusliikennepalvelulaki (623/2005) 20 a (225/2012), 22 a (225/2012), 22 b (225/2012), 22 c (791/2013) ja 22 g (791/2013) Väylämaksulaki (1122/2005)

Lisätiedot

Luvat ja valvonta KA-kuvaukset, Ver. 1.0 HYVÄKSYTTY Jari Kokko & Vesa Mettovaara LUVAT JA VALVONTA -KÄRKIHANKE

Luvat ja valvonta KA-kuvaukset, Ver. 1.0 HYVÄKSYTTY Jari Kokko & Vesa Mettovaara LUVAT JA VALVONTA -KÄRKIHANKE Luvat ja valvonta KA-kuvaukset, Ver. 1.0 HYVÄKSYTTY 12.10.2018 Jari Kokko & Vesa Mettovaara Taustaa Nyt katselmoitiin ja hyväksyttiin KA-kuvaukset Ver. 1.0 Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Tammikuu

Lisätiedot

Älyväylä-hanke. Liikenneviraston älyväyläpäivä

Älyväylä-hanke. Liikenneviraston älyväyläpäivä Älyväylä-hanke Liikenneviraston älyväyläpäivä 24.1.2017 24.1.2017 Digtalisaatiohanke 2016-2018 24.1.2017 Jorma Timonen 2 Osahanke 5 Merenkulun älyväylä Merenkulun älyväylä ohjausryhmä Tiina Tuurnala, puheenjohtaja

Lisätiedot

Maankäyttöpäätökset Topi Tjukanov

Maankäyttöpäätökset Topi Tjukanov Maankäyttöpäätökset Topi Tjukanov 1.3.2018 1 Vuonna 2017 tehtyjä esiselvityksiä Maankäyttöpäätöstietojen nykytilakartoitus ja maankäyttöpäätösten määrittely (Ympäristöministeriö) Kaavatiedot tunnistettiin

Lisätiedot

Liikennetelematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri. TYÖPAJA ARKKITEHTUURIN KÄYTÖSTÄ FITS-ohjelman hankkeille.

Liikennetelematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri. TYÖPAJA ARKKITEHTUURIN KÄYTÖSTÄ FITS-ohjelman hankkeille. Liikennetelematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TYÖPAJA ARKKITEHTUURIN KÄYTÖSTÄ FITS-ohjelman hankkeille Ohjeet ja ohjelma Luonnos 16.5.2002 Sisällys 1 LÄHTÖKOHDAT...4 2 ETUKÄTEISVALMISTELU...5

Lisätiedot

Hankealue 1: Palvelujen edellytykset MUISTIO (5)

Hankealue 1: Palvelujen edellytykset MUISTIO (5) Hankealue 1: Palvelujen edellytykset MUISTIO 11.4.03 1(5) FITS 1 hankeryhmän kokous Aika: Keskiviikko 9.4.2003 klo 9.30 n. 12:00 Paikka: Liikenne- ja viestintäministeriö, kokoushuone KONTTI, Etelä-Esplanadi

Lisätiedot

Merenkulkulaitos TIEDOTUSLEHTI NRO 10/

Merenkulkulaitos TIEDOTUSLEHTI NRO 10/ Merenkulkulaitos TIEDOTUSLEHTI NRO 10/20.6.2000 LUOTSAUSOHJEET S Merenkulkulaitos on 14.6.2000 antanut luotsauslain (90/1998) 14 :nja luotsausasetuksen (92/1998) 10 :n nojalla uudet luotsausohjeet. Ohjeet

Lisätiedot

Ohjelman internetsivut

Ohjelman internetsivut FITS Lisätietoja Ohjelman internetsivut www.vtt.fi/rte/projects/fits Ministeriön internetsivut www.mintc.fi Ohjelman johtoryhmän puheenjohtaja Liikenneneuvos Matti Roine liikenne- ja viestintäministeriö

Lisätiedot

Hankealue 1: Palvelujen edellytykset MUISTIO (5)

Hankealue 1: Palvelujen edellytykset MUISTIO (5) Hankealue 1: Palvelujen edellytykset MUISTIO 20.1.04 1(5) FITS 1 hankeryhmän kokous Aika: Perjantai 16.1.2004 klo 9.30 n. 12:00 Paikka: Liikenne- ja viestintäministeriö, kokoushuone LINKKI, Etelä-Esplanadi

Lisätiedot

VARAREITTI- JA HÄIRIÖTILANTEIDEN LIIKENTEENOHJAUSSUUNNITELMA VT 9 VÄLILLÄ JYVÄSKYLÄ VEHMASMÄKI

VARAREITTI- JA HÄIRIÖTILANTEIDEN LIIKENTEENOHJAUSSUUNNITELMA VT 9 VÄLILLÄ JYVÄSKYLÄ VEHMASMÄKI VARAREITTI- JA HÄIRIÖTILANTEIDEN LIIKENTEENOHJAUSSUUNNITELMA VT 9 VÄLILLÄ JYVÄSKYLÄ VEHMASMÄKI OHJAUS, LIITE 1 OHJAUS, LIITE 1 23 Varareitti- ja häiriötilanteiden liikenteenohjaussuunnitelma Valtatie 9

Lisätiedot

ICT-palvelujen kehittäminen - suositussarja Suvi Pietikäinen Netum Oy

ICT-palvelujen kehittäminen - suositussarja Suvi Pietikäinen Netum Oy ICT-palvelujen kehittäminen - suositussarja 24.11.2009 Suvi Pietikäinen Netum Oy JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden

Lisätiedot

TYÖPAJA ARKKITEHTUURIN KÄYTÖSTÄ - OHJELMA -

TYÖPAJA ARKKITEHTUURIN KÄYTÖSTÄ - OHJELMA - Liikennetelematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TYÖPAJA ARKKITEHTUURIN KÄYTÖSTÄ - OHJELMA - Liikenne- ja viestintäministeriön työpaja 21.9.2000 Sisällys 1 Työpajan agenda...3 2 TelemArk-yleisesittely...4

Lisätiedot

Kuntien Kansalliseen palveluarkkitehtuuriin liittyminen. Kunta-KaPA

Kuntien Kansalliseen palveluarkkitehtuuriin liittyminen. Kunta-KaPA Kuntien Kansalliseen palveluarkkitehtuuriin liittyminen Kunta-KaPA JUHTA 14.10.2015 Kunta-KaPA Kuntaliittoon on perustettu projektitoimisto, jonka tehtävänä on tukea ja edesauttaa Kansallisen Palveluarkkitehtuurin

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

METKU WP2: Turvallisuusjohtamisjärjestelmät merenkulussa. Jouni Lappalainen

METKU WP2: Turvallisuusjohtamisjärjestelmät merenkulussa. Jouni Lappalainen METKU WP2: Turvallisuusjohtamisjärjestelmät merenkulussa Jouni Lappalainen 0 WP2: Turvallisuusjohtamisjärjestelmät merenkulussa Työpaketissa kaksi selvitetään onko merenkulun turvallisuuskulttuuri muuttunut

Lisätiedot

Yksikönpäällikkö Juha-Matti Korsi

Yksikönpäällikkö Juha-Matti Korsi Operatiivinen valvonta Yksikönpäällikkö Juha-Matti Korsi Tehtävät liikenneturvallisuus ja ympäristö äi kaikessa mukana Annamme tarvittavia i lupia, hyväksyntöjä ja muita päätöksiä sekä toimialaa koskevia

Lisätiedot

Valtionhallinnon arkkitehtuurin kehittäminen

Valtionhallinnon arkkitehtuurin kehittäminen arkkitehtuurin kehittäminen Kehittämisohjelman esittely RASKE2-seminaari 16.5.2006 neuvotteleva virkamies Aki Siponen Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö arkkitehtuurin kehittäminen Arkkitehtuurista ja

Lisätiedot

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) 13.10.2010 Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen Keskeisenä tavoitteena Toteuttaa eduskunnan 7.12.2009 tekemä päätös, että hallituksen tulisi valmistella

Lisätiedot

Asia Komission julkinen kuuleminen alusten ilmoitusmuodollisuuksia koskevan EU:n sääntelyn toimivuudesta

Asia Komission julkinen kuuleminen alusten ilmoitusmuodollisuuksia koskevan EU:n sääntelyn toimivuudesta Liikenne ja viestintäministeriö PERUSMUISTIO LVM201700349 TIO Saari Kari 27.10.2017 JULKINEN Asia Komission julkinen kuuleminen alusten ilmoitusmuodollisuuksia koskevan EU:n sääntelyn toimivuudesta Kokous

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x

PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen Liite 4 Palvelukuvaus -pohja Versio: 1.0 Julkaistu: 11.9.2009 Voimassaoloaika: Toistaiseksi PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio

Lisätiedot

Meriliikenteen tietoaineistojen arkkitehtuurin nykytila Yhteenveto ja jatkoehdotus

Meriliikenteen tietoaineistojen arkkitehtuurin nykytila Yhteenveto ja jatkoehdotus 1 2010 Liikenneviraston VÄYLÄTIETOJA MKL TULLI JNE. Yhteinen jakelupiste tilastot ja raportit historiatieto ajantasatieto KANSALLINEN MERILIIKENTEEN TIETOAINEISTOJEN KOKONAISUUS Meriliikenteen tietoaineistojen

Lisätiedot

DIGIROAD. Kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä

DIGIROAD. Kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä 1 Kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä Ajoneuvopääteseminaari 19.3.2002 Johtava konsultti Pekka Petäjäniemi 2 -hankkeen tavoitteet Kehittää kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä, joka mahdollistaa

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

ITS Finland. Toiminnan esittely

ITS Finland. Toiminnan esittely ITS Finland Toiminnan esittely 28.10.2003 Haasteet Liikenneverkot ovat kuormitettuja ja alttiita häiriöille, kuljetusten tehokkuus on tärkeä osa yritysten kilpailukykyä, sujuva liikenne säästää resursseja

Lisätiedot

Liikenteenhallinnan vaikutuksista tarvitaan

Liikenteenhallinnan vaikutuksista tarvitaan 3/2013 Liikenteenhallinnan vaikutuksista tarvitaan lisää tietoa LIIKENNEVIRASTON T&K -LEHTI T&K Liikenteenhallinnan vaikutuksista tarvitaan lisää tietoa Liikent eenhallinnan t avoit t eena on parant aa

Lisätiedot

Yhteentoimivuuden kehittämisohjelma. Valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu hanke

Yhteentoimivuuden kehittämisohjelma. Valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu hanke Yhteentoimivuuden kehittämisohjelma Valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu hanke Helsingin yliopisto, pieni juhlasali 16.11.2006 Yhteentoimivuuden kehittämisohjelma Kehittämisohjelman tavoite

Lisätiedot

Meriliikenne ja meriturvallisuus Kymenlaakson maakuntaseminaari 15.12.2003, Voikaan sali, Kuusankoski. Jorma Rytkönen VTT Tuotteet ja tuotanto

Meriliikenne ja meriturvallisuus Kymenlaakson maakuntaseminaari 15.12.2003, Voikaan sali, Kuusankoski. Jorma Rytkönen VTT Tuotteet ja tuotanto Meriliikenne ja meriturvallisuus Kymenlaakson maakuntaseminaari 15.12.2003, Voikaan sali, Kuusankoski Jorma Rytkönen VTT Tuotteet ja tuotanto Esityksen sisältö Meriturvallisuus (Maritime Safety), Meriturvallisuuden

Lisätiedot

EEDI -hanke ja laivamittauskampanja

EEDI -hanke ja laivamittauskampanja EEDI -hanke ja laivamittauskampanja Jorma Kämäräinen Johtava asiantuntija Meriympäristö ja turva-asiat Merenkulun tutkimusseminaari 12.4.2017 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. ESITELTÄVÄT HANKKEET

Lisätiedot

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Tämän esityksen sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys

Lisätiedot

Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi julkisen hallinnon tiedonhallinnasta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi julkisen hallinnon tiedonhallinnasta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Lshp Lausunto 01.10.2018 Asia: VM183:00/2017 ja VM/1631/03.01.00/2018 Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi julkisen hallinnon tiedonhallinnasta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Lausunnonantajan

Lisätiedot

Merimiesten asenteet ja turvallisuuskulttuuri. Jouni Lappalainen

Merimiesten asenteet ja turvallisuuskulttuuri. Jouni Lappalainen Merimiesten asenteet ja turvallisuuskulttuuri Jouni Lappalainen 22.09.09 0 Tutkimuksen tarkoitus Onko merenkulun turvallisuuskulttuuri muuttunut ISM-koodin käyttöönoton jälkeen? Kirjallisuustutkimus Haastattelututkimus

Lisätiedot

Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Ammatillinen opettajakorkeakoulu - Ammatillinen opettajakorkeakoulu 2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Päivämäärä 762007 Tekijä(t) Merja Hilpinen Julkaisun laji Kehittämishankeraportti Sivumäärä 65 Julkaisun kieli Suomi Luottamuksellisuus

Lisätiedot

Liikennevirasto ja vastuullinen hankintatoimi

Liikennevirasto ja vastuullinen hankintatoimi Liikennevirasto ja vastuullinen hankintatoimi 12.4.2018 Vastaamme osaltamme Suomen liikennejärjestelmästä Mahdollistamme toimivat, tehokkaat ja turvalliset matkat ja kuljetukset. Vastaamme Suomen teistä,

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Suunnitelma Valtiovarainministeriö/Julkisen hallinnon ICT - toiminto/vaatimukset ja suositukset JHKA-sihteeristö 22.1.2014 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Julkisen hallinnon

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 27.10.2015 Kreetta Simola LUONNOS VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA Taustaa Vuoden

Lisätiedot

INSPIRE:n määrittelyjen mukaisen tietotuotteen muodostaminen: KIINTEISTÖT

INSPIRE:n määrittelyjen mukaisen tietotuotteen muodostaminen: KIINTEISTÖT INSPIRE:n määrittelyjen mukaisen tietotuotteen muodostaminen: KIINTEISTÖT Suunnitelma Otsikko Päivämäärä 2010-11-10 Aihe/alue Julkaisija Tyyppi Kuvailu Tekijät Muoto Julkisuus Oikeudet Tunniste Kieli Viitteet

Lisätiedot

Hankealue 1: Palvelujen edellytykset MUISTIO (5)

Hankealue 1: Palvelujen edellytykset MUISTIO (5) Hankealue 1: Palvelujen edellytykset MUISTIO 21.1.03 1(5) FITS 1 hankeryhmän kokous Aika: Tiistai 21.1.2003 klo 9.30 n. 12:00 Paikka: Liikenne- ja viestintäministeriö, kokoushuone VILKKU, Etelä-Esplanadi

Lisätiedot

Käyttötarkoitus Viive Päivitysnopeus Sisältö. nopeus tai harvemmin. nopeus tai harvemmin. käyttäjän tarpeiden. mukaan

Käyttötarkoitus Viive Päivitysnopeus Sisältö. nopeus tai harvemmin. nopeus tai harvemmin. käyttäjän tarpeiden. mukaan Liikenteen Palvelut, Liikenne ja Tieto 4.8.2014 Dnro 3201/1003/2014 AIS-tiedon luovutusperiaatteet Ajantasaisen kansallisen merenkulun AIS tiedon luovutusperiaatteet ovat seuraavat: Tiedon luovutusperiaatteet

Lisätiedot

Saapumisen esittämisilmoitus nettipalvelussa

Saapumisen esittämisilmoitus nettipalvelussa Saapumisen esittämisilmoitus nettipalvelussa Netti-ilmoituksen täyttö Tullin netti-ilmoituspalvelu löytyy tulli.fi sivuilta: Sähköiset palvelut Tee ilmoitus Tee turvatietoilmoitus Siirry palveluun Saapumisen

Lisätiedot

Maakunnan järjestämistehtävässä tarvitsemat digipalvelut

Maakunnan järjestämistehtävässä tarvitsemat digipalvelut Maakunnan järjestämistehtävässä tarvitsemat digipalvelut Esisuunnitteluhankkeen työsuunnitelma 8.2.2018 1 16.2.2018 Tausta Maakunnan digipalvelut järjestämistehtävässä esisuunnitteluhankkeen ohjausryhmänä

Lisätiedot

Kuntatieto-ohjelma. Esimerkkikuvaus Mikkelin kaupungin kokonaisarkkitehtuurin nyky- ja tavoitetilasta. Projektin hallinnollinen loppuraportti

Kuntatieto-ohjelma. Esimerkkikuvaus Mikkelin kaupungin kokonaisarkkitehtuurin nyky- ja tavoitetilasta. Projektin hallinnollinen loppuraportti Kuntatieto-ohjelma Esimerkkikuvaus Mikkelin kaupungin kokonaisarkkitehtuurin nyky- ja tavoitetilasta Projektin hallinnollinen loppuraportti 16.4.2014 Versio: 0.1 Esimerkkikuvaus Mikkelin KA-työstä hallinnollinen

Lisätiedot

Mahdollistamme hyvinvointia ja kilpailukykyä liikenteestä.

Mahdollistamme hyvinvointia ja kilpailukykyä liikenteestä. Mahdollistamme hyvinvointia ja kilpailukykyä liikenteestä. Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Ove Hagerlund 21.1.2016 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Trafin toiminnan perusta 21.1.2016

Lisätiedot

Liikennesektorin alueellinen suunnittelu

Liikennesektorin alueellinen suunnittelu Liikennesektorin alueellinen suunnittelu Merialuesuunnittelun sidosryhmätilaisuus 16.3.2015 Meriliikenne Asiakkaina pääasiassa teollisuus ja rahtausyritykset Koko maan viennistä 90 % ja tuonnista 70 %

Lisätiedot

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli 1.10.2015 Sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan hallitsemat rajapinnat)

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan virastouudistus. Aamuankkuri

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan virastouudistus. Aamuankkuri Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan virastouudistus Aamuankkuri 26.11.2018 Hallinnonala vuonna 2009 Virastot ja laitokset Ajoneuvohallintokeskus Ilmailuhallinto Ilmatieteen laitos Merenkulkulaitos

Lisätiedot

Kuva: Juha Nurminen. Tankkeriturva-hanke

Kuva: Juha Nurminen. Tankkeriturva-hanke Kuva: Juha Nurminen Tankkeriturva-hanke Pekka Laaksonen 21.05.2010 John Nurmisen Säätiö John Nurmisen Säätiö on perustettu 1992 John Nurminen Oy:n aloitteesta. Tarkoitustaan säätiö toteuttaa monin eri

Lisätiedot

Radioaktiivisten aineiden kuljetus

Radioaktiivisten aineiden kuljetus Radioaktiivisten aineiden kuljetus Santtu Hellstén STUK Säteilyturvallisuus ja laatu isotooppilääketieteessä Helsinki 10. 11.12.2015 Aiheita Vastuista: lähetys, vastaanotto, koulutus STUKin uusi opas turvajärjestelyistä

Lisätiedot

Tekstiviestit puhepalvelunumeroihin 3/2008

Tekstiviestit puhepalvelunumeroihin 3/2008 Tekstiviestit puhepalvelunumeroihin 3/2008 Työryhmäraportti 3/2008 1 (6) Julkaisija Tekijät Työryhmä Tekstiviestit puhepalvelunumeroihin KUVAILULEHTI Asiakirjan päivämäärä 30.4.2008 Asiakirjan laji Työryhmäraportti

Lisätiedot

Open Data Tampere Region Kickoff 20.2.2013 Avoimen datan käyttömahdollisuudet liikenteessä

Open Data Tampere Region Kickoff 20.2.2013 Avoimen datan käyttömahdollisuudet liikenteessä Open Data Tampere Region Kickoff 20.2.2013 Avoimen n käyttömahdollisuudet liikenteessä Liikenneinsinööri Mika Kulmala Tampereen kaupunki Tarvitaan uusia innovatiivisia ratkaisuja liikkumiseen ja liikenteeseen

Lisätiedot

Miten Tiehallinto käyttää hyödykseen telematiikan järjestelmiä palvellessaan suomalaisia liikkujia?

Miten Tiehallinto käyttää hyödykseen telematiikan järjestelmiä palvellessaan suomalaisia liikkujia? 1 Miten Tiehallinto käyttää hyödykseen telematiikan järjestelmiä palvellessaan suomalaisia liikkujia? 2 Tiehallinnon toiminta-ajatus: Tiehallinto vastaa Suomen yleisistä teistä. Tiehallinto tarjoaa yhteiskunnan

Lisätiedot

Pohjanlahden meriliikenteen palvelutason kehittäminen 31.1.2012

Pohjanlahden meriliikenteen palvelutason kehittäminen 31.1.2012 Pohjanlahden meriliikenteen palvelutason kehittäminen 31.1.2012 Suomalaisen merenkulun erityispiirteitä Suomalainen saaristo maailmanmittakaavassa ainutlaatuinen ja laaja, lisäksi rannikko on erittäin

Lisätiedot

Johtamisen haaste kokonaisarkkitehtuuri menestyksen mahdollistajako?

Johtamisen haaste kokonaisarkkitehtuuri menestyksen mahdollistajako? Johtamisen haaste kokonaisarkkitehtuuri menestyksen mahdollistajako? JÄRJESTÄJÄ SAVO Q AIKA 14.11.2018 Kokonaisarkkitehtuurin määrittelyä Tekijä(t) Armour, F. & Kaisler, S. 2017. Introduction to Enterprise

Lisätiedot

Toiminnalliset ja ei-toiminnalliset vaatimukset Tunnus (ID) Vaatimus Vaatimuksen

Toiminnalliset ja ei-toiminnalliset vaatimukset Tunnus (ID) Vaatimus Vaatimuksen Vaatimusluettelo versio 0.17 Toiminnalliset ja ei-toiminnalliset vaatimukset Tunnus (ID) Vaatimus Vaatimuksen Yleiset vaatimukset 1 Koodistopalvelujärjestelmä on selainkäyttöinen 2 Käyttöliittymän tulee

Lisätiedot

Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto

Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto 13.3.2014 Sisältö Liikennevirasto lyhyesti Lähivuosina meillä ja maailmalla Liikenneviraston strategia Mitä älyliikenne tarkoittaa? Esimerkkejä

Lisätiedot

Hankeryhmä 1: Palvelujen edellytykset. Matti Roine

Hankeryhmä 1: Palvelujen edellytykset. Matti Roine Hankeryhmä 1: Palvelujen edellytykset Matti Roine 15.3.2001 OF001 Telemark arkkitehtuuri Ohjaustietojen Tien ja tieverk on tietojen OF005 OF004 Ajantasaisen liiken - netiedo n keruu Pysäköinti -tiedon

Lisätiedot

Hankealue 1: Palvelujen edellytykset MUISTIO (5)

Hankealue 1: Palvelujen edellytykset MUISTIO (5) Hankealue 1: Palvelujen edellytykset MUISTIO 24.04.02 1(5) FITS 1 hankeryhmän kokous Aika: Tiistai 23.04.2002 klo 9.00 n. 11:30 Paikka: Liikenne- ja viestintäministeriö, kokoushuone MURTAJA, Etelä-Esplanadi

Lisätiedot

Puhdas ja turvallinen vesiliikenne Toiminnan aaltoja Itämeren hyväksi

Puhdas ja turvallinen vesiliikenne Toiminnan aaltoja Itämeren hyväksi Puhdas ja turvallinen vesiliikenne Toiminnan aaltoja Itämeren hyväksi 22.1.2014 Piia Karjalainen, Liikenne- ja viestintäministeriö Merenkulku Itämerellä ja globaalisti uusien haasteiden edessä Elinkeinoelämän

Lisätiedot

EDUSKUNNAN SUURI VALIOKUNTA. Ilmoitus U-asian käsittelyn päättymisestä EU:n toimielimissä

EDUSKUNNAN SUURI VALIOKUNTA. Ilmoitus U-asian käsittelyn päättymisestä EU:n toimielimissä EDUSKUNNAN SUURI VALIOKUNTA Ilmoitus U-asian käsittelyn päättymisestä EU:n toimielimissä Asian tunnus (esim. U 2/1996 vp) E 28/2002 EURODOC-numero Hyväksytty EU:n neuvostossa, päivämäärä Kilpailukykyneuvosto

Lisätiedot

Markkinasääntöjen valmistelun organisaatio, tavoitteet, prosessi ja projektisuunnitelma. Ville Rahkonen

Markkinasääntöjen valmistelun organisaatio, tavoitteet, prosessi ja projektisuunnitelma. Ville Rahkonen Markkinasääntöjen valmistelun organisaatio, tavoitteet, prosessi ja projektisuunnitelma Ville Rahkonen 15/05/2017 2 VALMISTELUN YLEISET TAVOITTEET Markkinamalli ja ovat suomalaisen kansallisen markkinan

Lisätiedot

Korkeakoulujen opiskelun ja opetuksen tukipalveluiden ja hallinnon viitearkkitehtuuri

Korkeakoulujen opiskelun ja opetuksen tukipalveluiden ja hallinnon viitearkkitehtuuri RAkenteellisen KEhittämisen Tukena TIetohallinto Korkeakoulujen opiskelun ja opetuksen tukipalveluiden ja hallinnon viitearkkitehtuuri RAKETTI-KOKOAkoordinaatioryhmän kokous Korkeakoulujen ja opetus- ja

Lisätiedot

OTM-HANKE. Opintohallinnon tietojärjestelmän modernisointi - tilannekatsaus

OTM-HANKE. Opintohallinnon tietojärjestelmän modernisointi - tilannekatsaus OTM-HANKE Opintohallinnon tietojärjestelmän modernisointi - tilannekatsaus Taustaa Aalto-yliopisto, Helsingin yliopiston ja Tampereen yliopiston yhteishanke opintohallinnon tietojärjestelmien modernisoinniksi

Lisätiedot

ITS Finland esiselvitys

ITS Finland esiselvitys ITS Finland esiselvitys Raine Hautala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Liikenne- ja viestintäministeriö VTT Jussa Consulting Traficon Oy SysOpen Oyj Raine Hautala # 1 Taustaa Liikennetelematiikan merkitys

Lisätiedot

Kansallinen ASPAtietojärjestelmä

Kansallinen ASPAtietojärjestelmä Kansallinen ASPAtietojärjestelmä Taustoitus Järjestäjien tarve yhteiselle asiakaspalautteen keräämisen järjestelmälle nousi esiin kevään selvityksessä Asiakaspalautetieto on myös osa kansallista sote-tietopohjaa

Lisätiedot

4ETA-lokihanke. PortNet osahankkeita FITS 3

4ETA-lokihanke. PortNet osahankkeita FITS 3 4ETA-lokihanke PortNet osahankkeita FITS 3 4Mikä on ETA? ETA on yleisnimi paitsi ETA:lle myös ETD:lle Aikataulut, erityisesti ennakkoaikataulut, ovat keskeinen osa PortNet-järjestelmää Aikataulujen vaikutus

Lisätiedot

Selvitys sähköisen arkistoinnin haasteista

Selvitys sähköisen arkistoinnin haasteista TOIMINTA JA HALLINTO 2006:32 Selvitys sähköisen arkistoinnin haasteista Käräjäoikeuksien tilanteen kartoitus OIKEUSMINISTERIÖN TOIMINTA JA HALLINTO 2006:32 Selvitys sähköisen arkistoinnin haasteista Käräjäoikeuksien

Lisätiedot

Osaaminen ja innovaatiot

Osaaminen ja innovaatiot Osaaminen ja innovaatiot "Yhtenä ohjelman tärkeimmistä tavoitteista on tukea ja edistää uuden teknologian käyttöönottoa. Kullekin kehityshankkeelle pyritään löytämään kumppaniksi hanke, jossa uutta tietämystä

Lisätiedot

Henkilöliikenteen info-ohjelma HEILI

Henkilöliikenteen info-ohjelma HEILI Henkilöliikenteen info-ohjelma (HEILI) Edistää yhteistyötä henkilöliikenteen tiedotuspalveluiden ja joukkoliikenteen häiriötilanteiden hallinnan toteuttamiseksi Vuosina 2001-2004 Henkilöliikenteen info-ohjelma

Lisätiedot

Digitraffic ja liikennetelematiikan palvelut. Risto Kulmala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka

Digitraffic ja liikennetelematiikan palvelut. Risto Kulmala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Digitraffic ja liikennetelematiikan palvelut VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Sisältö Palvelujen arvoketjut ja -verkot Digitrafficin merkitys eri palveluille Päätelmiä 3.9.2002 Digitraffic-seminaari

Lisätiedot

Trafin ajankohtaiskatsaus

Trafin ajankohtaiskatsaus Trafin ajankohtaiskatsaus 19.1.2018 Ove Hagerlund Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Ajankohtaista: Trafin organisaatiomuutokset: Kari Wihlman siirtyi Livi:n pääjohtajaksi Mia Nykopp nimitettiin

Lisätiedot

Merilogistiikka Päivi Antikainen Ilmasto- ja ympäristöyksikön johtaja

Merilogistiikka Päivi Antikainen Ilmasto- ja ympäristöyksikön johtaja Merilogistiikka 27.2.2019 Päivi Antikainen Ilmasto- ja ympäristöyksikön johtaja Merilogistiikan prioriteetit Suomen meripolitiikan linjauksissa Tehokas, älykäs, turvallinen ja puhdas logistinen järjestelmä

Lisätiedot

U 49/2018 vp Asiantuntijakuuleminen Liikenne- ja viestintävaliokunta Liikenneneuvos, johtava asiantuntija Kari Saari

U 49/2018 vp Asiantuntijakuuleminen Liikenne- ja viestintävaliokunta Liikenneneuvos, johtava asiantuntija Kari Saari Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi eurooppalaisen merenkulkualan yhdennetyn palveluympäristön perustamisesta ja direktiivin 2010/65/EU kumoamiseksi U 49/2018 vp Asiantuntijakuuleminen

Lisätiedot

PIENVENESATAMIEN JÄTEHUOLTOSUUNNITELMA

PIENVENESATAMIEN JÄTEHUOLTOSUUNNITELMA PIENVENESATAMIEN JÄTEHUOLTOSUUNNITELMA 28.7.2011 Tampereen kaupunki Satamatoimisto PL 487 33101 TAMPERE 1 Sisällysluettelo 1) Lainsäädäntö ja valvonta... 3 1.1) Lait ja asetukset... 3 1.2) Valvontatoimenpiteet

Lisätiedot

Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri

Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Tilannekatsaus Kurttu 18.4.2013 Miksi kokonaisarkkitehtuuri? Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurilla tavoitellaan» Yhteentoimivuutta, tietojärjestelmissä, niiden

Lisätiedot

Rataverkon haltijuus. Suomen Satamaliitto 2.2.2012 Taisto Tontti

Rataverkon haltijuus. Suomen Satamaliitto 2.2.2012 Taisto Tontti Rataverkon haltijuus Suomen Satamaliitto 2.2.2012 Taisto Tontti Rataverkon haltijuuden pääelementit Haltijuuden toteuttamisen vaihtoehdot Raiteiden kunnossapito Raidesopimukset Liikenteenohjaus Raiteen

Lisätiedot

KOTKA VTS MASTER'S GUIDE

KOTKA VTS MASTER'S GUIDE 1 (5) KOTKA VTS MASTER'S GUIDE Alusliikennepalvelut Alusliikennepalveluista säädetään Alusliikennepalvelulaissa 623/2005 ja Valtioneuvoston asetuksella alusliikennepalvelusta 763/2005 ja 1798/2009. ALUSLIIKENNEPALVELUUN

Lisätiedot

Tieliikenteen tilannekuva Valtakunnalliset tiesääpäivät Michaela Koistinen

Tieliikenteen tilannekuva Valtakunnalliset tiesääpäivät Michaela Koistinen Tieliikenteen tilannekuva Valtakunnalliset tiesääpäivät Michaela Koistinen 3.6.2013 Tilannekuva käsitteenä Tilannekuva Tilannekuva on tilannetietoisuuden muodostamisen ja sen avulla tehtävän päätöksenteon

Lisätiedot

Paikalla: Sami Luoma pj. Tiehallinto Timo Karhumäki siht. Tiehallinto. Jani Granqvist Iisakki Kosonen. Poissa: Sirkka Holmberg VR-Cargo Oy

Paikalla: Sami Luoma pj. Tiehallinto Timo Karhumäki siht. Tiehallinto. Jani Granqvist Iisakki Kosonen. Poissa: Sirkka Holmberg VR-Cargo Oy Kokousmuistio TKI 11.12.2002 sivu 1 FITS Hanke 3 "Liikenteen ja kuljetusten seuranta" Hankeryhmän kokous 11.12.2002 klo 9-11.00 Paikka: Tiehallinto, Uudenmaan tiepiirin liikennekeskuksen neuvotteluhuone

Lisätiedot