Vaikka fyysisestä hyvinvoinnista huolehtimisesta on. Synnyttäneisyys ja liikunta liikkuvatko äidit riittävästi? lääketiede. Alkuperäistutkimus
|
|
- Miina Haavisto
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Alkuperäistutkimus Helena Aldén-Nieminen, Katja Borodulin, Tiina Laatikainen, Jani Raitanen, Riitta Luoto Synnyttäneisyys ja liikunta liikkuvatko äidit riittävästi? Lähtökohdat Raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen naisen liikuntakäyttäytyminen voi muuttua. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, liikkuvatko synnyttäneet äidit terveytensä kannalta riittävästi. Menetelmät Poikkileikkaustutkimuksen aineistoon valittiin FINRISKI-tutkimukseen vuonna 2002 osallistuneet vuotiaat, ei-raskaana olevat naiset, jotka lisääntymisterveyttä koskevan kyselylomakkeen lisäksi vastasivat liikuntakyselyyn (n = 1 571). Tulokset Liikunnan ja synnyttäneisyyden, viimeisimmän synnytyksen ajankohdan, painoindeksin ja koulutuksen välillä havaittiin tilastollisesti merkitsevä yhteys. Yhden lapsen äideillä oli noin 1,7-kertainen riski liikkua riittämättömästi verrattuna lapsettomiin naisiin. 1 2 vuotta sitten synnyttäneillä vastaava riski oli lähes kaksinkertainen. Vähiten koulutusta saaneiden ryhmässä oli kolminkertainen määrä riittämättömästi liikkuvia naisia verrattuna eniten koulutusta saaneiden ryhmään. Päätelmät Yhden lapsen äidit ja erityisesti naiset, jotka ovat synnyttäneet 1 2 vuotta sitten, erottuivat merkittäviksi ryhmiksi, joiden liikunnan lisäämiseen tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Vaikka fyysisestä hyvinvoinnista huolehtimisesta on tullut yhä merkittävämpi osa monen nykynaisen ja - miehen elämää, osoittaa kansallinen liikuntatutkimus (1), että vain joka kolmas suomalainen liikkuu terveyden kannalta riittävästi. Tuoreen arvion mukaan (2) noin miljoona työikäistä suomalaista liikkuu terveytensä kannalta riittämättömästi. Liian vähäinen liikunta lisää monien sairauksien riskiä, esimerkkinä tyypin 2 diabetes, sydän- ja verisuonisairaudet sekä rintasyöpä (3,4). Liikkumattomuus ja ylipainon yleistyminen on kansanterveydellisesti merkittävä ongelma. Liikunnan terveyttä edistävistä vaikutuksista ja niiden saavuttamiseksi tarvittavan liikunnan määrästä ja laadusta on kertynyt runsaasti tietoa 1990-luvulta lähtien (4,5). Vuonna 2007 päivitettyjen terveysliikuntasuositusten mukaan aikuisen tulee liikkua vähintään 30 minuuttia päivässä viitenä päivänä viikossa kohtalaisesti rasittavalla teholla tai vähintään 20 minuuttia kolmena päivänä viikossa vähintään rasittavalla teholla (6). Kohtuullisesti kuormittava teho vastaa reipasta kävelyä. Päivän annoksen voi jakaa lyhyempiin, 10 minuutin pätkiin. Terveyden kannalta saavutetaan kuitenkin paras hyöty yhdistämällä päivittäinen perusliikunta (esim. reipas kävely) kuormittavampaan kuntoliikuntaan sekä lihasvoimaa ja tasapainoa lisääviin lajeihin, kuten kuntojumppaan (5,6). Lisääntymisterveystutkimuksella tarkoitetaan seksuaalisuuteen, lisääntymiseen ja ihmiskehon lisääntymisjärjestelmään liittyviä ilmiöitä, joilla on terveysulottuvuus (7). Raskaana olevien naisten liikunta vähenee yleensä raskauden edetessä (8,9), mutta naisurheilijoiden tiedetään jatkavan harjoittelua. Norjalaisen tutkimuksen mukaan raskauden aikana harjoitelleet kilpaurheilijat ovat palautuneet nopeasti raskautta edeltävälle kuntotasolle synnytyksen jälkeen (10). Penttisen ja Erkkolan (11) tutkimuksessa oli mukana 30 suomalaista huippukestävyysurheilijaa, joista suuri osa suunnistajia lukuun ottamatta lopetti huippu-urheilijauransa synnytyksen jälkeen. Naisurheilijoiden synnytyksen jälkeisiä liikuntatottumuksia koskevat tutkimukset on tehty pääosin fysiologisesta näkökulmasta (12,13,14). 2893
2 Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, liikkuvatko synnyttäneet äidit riittävästi ja onko synnyttäneisyys (lasten lukumäärä) ja viimeisimmän synnytyksen ajankohta yhteydessä liikunnan määrään. Lisäksi haluttiin tietoa siitä, miten ikä, painoindeksi, koulutusaste ja siviilisääty vaikuttavat synnyttäneiden naisten liikunnan määrään. Aineisto ja menetelmät Tämä tutkimus perustuu FINRISKI tutkimuksen aineistoon. FINRISKI-tutkimus (15) on laaja Kansanterveyslaitoksen suunnittelema ja toteuttama väestötutkimus sydänja verisuonitautien riskitekijöistä ja niiden muutoksista. Tutkimus tehdään joka viides vuosi käyttäen riippumattomia satunnaisotoksia valittujen tutkimusalueiden väestöistä. FINRISKI 2002-tutkimuksen tiedot kerättiin vuonna 2002 tammikuun ja huhtikuun välisenä aikana. Tutkimuksessa mukana olleet alueet olivat Helsinki ja Vantaa, Lapin lääni, Oulun lääni, Pohjois-Karjalan maakunta, Pohjois-Savon maakunta, Turku ja Loimaa sekä 11 ympäröivää kuntaa. Tutkimuksessa oli mukana yhteensä 131 kuntaa. Kokonaisotos oli henkilöä (15). Tutkimukseen osallistuneille naisille (n = 6 727) toimitettiin peruslomakkeen lisäksi lisääntymisterveyttä koskeva kyselylomake. Tämä lomake sisälsi 51 kysymystä kuukautisista, raskauden ehkäisystä ja hormonihoidoista, raskauksista ja synnytyksistä, raskauskomplikaatioista sekä lapsettomuudesta ja sen hoidosta (16). Tutkimukseen kuului myös fyysistä aktiviteettia kartoittava alaotos (n = 5 980), jonka yhteydessä tutkittavat täyttivät laajan liikuntakyselyn (15,17). Liikuntalomakkeessa selvitettiin vapaa-ajan liikuntaa 12 viime kuukauden aikana. Vapaaajan liikunnalla tarkoitetaan kuntoliikuntaa (esim. juoksulenkkeily, hiihto ja pyöräily), fyysistä aktiivisuutta vaativia arkiaskareita (esim. kodinhoito, lumenluonti, kalastus, marjastus) ja työmatkaliikuntaa (kävely tai pyöräily työpaikalle ja kotiin). Kaiken kaikkiaan lomake sisälsi 23 eri fyysisen aktiivisuuden luokkaa, jonka lisäksi tutkittavat saivat lisätä listan ulkopuolella olevia fyysisen aktiivisuuden muotoja tarpeen mukaan. Vastaukset perustuivat tutkittavien omaan arvioon. Tämän poikkileikkaustutkimuksen aineistona ovat vuoden 2002 FINRISKI -tutkimuksen vuotiaat, ei-raskaana olevat naiset, jotka lisääntymisterveyttä koskevan kyselylomakkeen lisäksi täyttivät liikuntalomakkeen (n = 1 571). Tutkittavat raportoivat fyysisen aktiviteetin useuden, keston ja tehon jokaisen liikuntamuodon osalta erikseen. Tämän perusteella laskettiin kokonaisliikunnan määrä. Tulokset esitetään suhteellista energiankulutusta kuvaavina METtunteina viikkoa kohden. MET-luvut (metabolic equivalent) tarkoittavat lepoenergiankulutuksen kerrannaisia. Liikunnan useuden, keston ja tehon perusteella muodostettiin kaksiluokkainen muuttuja, jossa liikunnan määrä oli joko riittävä tai riittämätön. Riittävän liikunnan kriteerit täyttivät ne henkilöt, joiden vähimmäisliikuntamäärät olivat kohtalaista (MET-arvo 3) liikuntaa 30 minuuttia päivässä viitenä päivänä viikossa tai rasittavaa liikuntaa 20 minuuttia kolmena päivänä viikossa (6). Synnyttäneisyys luokiteltiin lasten lukumäärän mukaan neljään ryhmään: ei lapsia, yksi lapsi, kaksi lasta, kolme lasta tai enemmän. Viimeisimmän synnytyksen ajankohta on luokiteltu neljään ryhmään: ei synnytyksiä, 1 2 vuotta, 3 5 vuotta ja yli 5 vuotta synnytyksestä. Ikä luokiteltiin viiteen ryhmään: 25 29, 30 34, 35 39, ja vuotta. Painoindeksi luokiteltiin kolmeen ryhmään: alle 25 (normaalipaino), 25 29,9 (lievä ylipaino) ja 30 tai yli (merkittävä ylipaino). Koulutus jaettiin kolmeen Taulukko 1. Liikunnan ja synnyttäneisyyden välinen yhteys. Logistinen regressioanalyysi askeltavana, vasteena riittämätön liikunta. Synnyttäneisyys Ikä Painoindeksi Koulutus Siviilisääty Sairaus OR (95 %:n LV) OR (95 %:n LV) OR (95 %:n LV) OR (95 %:n LV) OR (95 %:n LV) OR (95 %:n LV) Synnyttäneisyys Ei lapsia lapsi 1,53* (1,07 2,20) 1,66** (1,14 2,42) 1,64* (1,12 2,39) 1,59* (1,08 2,33) 1,70* (1,12 2,56) 1,69* (1,12 2,56) 2 lasta 0,96 (0,69 1,35) 1,07 (0,74 1,54) 1,05 (0,73 1,51) 1,00 (0,69 1,45) 1,07 (0,70 1,65) 1,07 (0,70 1,65) Vähintään 3 lasta 1,06 (0,74 1,53) 1,19 (0,80 1,78) 1,17 (0,78 1,75) 1,13 (0,75 1,71) 1,21 (0,76 1,95) 1,22 (0,76 1,95) Ikä 0,99 (0,97 1,01) 0,98 (0,97 1,00) 0,97** (0,95 0,99) 0,97** (0,95 0,99) 0,97** (0,95 0,99) Painoindeksi 1,03* (1,00 1,06) 1,02 (0,99 1,05) 1,02 (0,99 1,05) 1,02 (0,99 1,05) Koulutus AMK- tai akateeminen tutkinto Kansa-, perus- tai keskikoulu 4,62*** (2,89 7,39) 4,71*** (2,94 7,55) 4,70*** (2,93 7,53) Ammattikoulu, lukio tai opisto 1,71** (1,20 2,43) 1,71** (1,20 2,44) 1,71** (1,20 2,44) Siviilisääty Naimisissa 1 1 Avoliitossa 0,86 (0,60 1,22) 0,86 (0,60 1,22) Naimaton 1,29 (0,82 2,03) 1,29 (0,82 2,02) Eronnut tai leski 0,97 (0,61 1,56) 0,97 (0,60 1,55) Krooninen sairaus Ei 1 Kyllä 1,05 (0,74 1,49) * = p < 0,05, ** = p < 0,01, *** = p < 0,001 (logistisen regressioanalyysiin tilastolllinen merkitsevyys, riittämätön liikunta) 2894
3 luokkaan: 1) kansa-, perus- tai keskikoulu, 2) ammattikoulu tai vastaava, lukio tai opistotutkinto, 3) ammattikorkeakoulututkinto tai akateeminen tutkinto. Siviilisääty jaettiin neljään luokkaan: naimisissa tai avoliitossa, naimaton, asumuserossa tai eronnut, leski. Tutkimuksen tilastolliset menetelmät olivat χ 2 -testi sekä logistinen regressioanalyysi. Logistisessa regressioanalyysissä selitettävänä muuttujana oli riittämätön liikunta. Kaksi tärkeintä selittävää muuttujaa olivat synnyttäneisyys ja viimeisimmän synnytyksen ajankohta. Muita selittäviä muuttujia olivat ikä, painoindeksi, koulutusaste, siviilisääty ja krooninen sairastavuus. Logistinen malli tehtiin erikseen synnyttäneisyyden (taulukko 1) ja viimeisimmän synnytyksen ajankohdan (taulukko 2) suhteen. Sekä synnyttäneisyyden että viimeisimmän synnytyksen ajankohdan osalta vertailuryhmiksi valittiin lapsettomat naiset. Vertailuryhmät saivat arvon 1,0. Askeltavassa mallissa lisättiin malliin yksi selittävä muuttuja (ikä, painoindeksi, koulutus, siviilisääty ja krooninen sairastavuus) kerrallaan. Tarkoituksena oli selvittää, onko näillä selittävillä muuttujilla yhteyksiä selitettävään muuttujaan ja vaikuttavatko nämä yhteydet lopullisessa mallissa kahden tärkeimmän selittävän muuttujan ja selitettävän muuttujan välisiin yhteyksiin. Tilastolliset analyysit tehtiin SPSS-ohjelmalla (SPSS 14.0 for Windows). Tulokset Tutkimukseen vastanneiden naisten keski-ikä oli 37,7 vuotta ja heidän painoindeksinsä keskiarvo oli 25,2 (95 % luottamusväli 24,9 25,4). Lapsia oli keskimäärin kaksi (1,6) ja aika viimeisestä synnytyksestä oli keskimäärin neljä vuotta. Yhden lapsen synnyttäneistä äideistä 19,8 % oli synnyttänyt 1 2 vuotta sitten, 19 % 3 5 vuotta sitten ja 60,1 % yli 5 vuotta sitten. 1 2 vuotta sitten synnyttäneistä äideistä 33,3 %:lla oli yksi lapsi, 38,2 %:lla oli kaksi lasta ja 28,1 %:lla oli vähintään kolme lasta. Synnyttäneisyyden ja liikunnan riittävyyden välillä havaittiin yhteys. Riittämätön liikunta oli yleisintä (25,6 %) yhden lapsen äideillä (taulukko 3). Naisten, joilla oli vähintään kaksi lasta, liikuntamäärä oli samanlainen kuin lapsettomien. Vakiointi iän, painoindeksin, kroonisen sairastavuuden tai koulutuksen suhteen ei muuttanut oleellisesti tuloksia. Kun kaikki taustatekijät lisättiin tilastolliseen malliin, oli yhden lapsen äideillä noin 1,7-kertainen riski harrastaa liian vähän liikuntaa verrattuna lapsettomiin naisiin (taulukko 1). Painoindeksillä ja koulutuksella oli yhteys liikuntaan. Mitä suurempi oli painoindeksi ja mitä vähemmän oli koulutusta, sitä yleisempää oli vähäinen liikunnan harrastus (taulukko 3). Alempiin koulutusryhmiin (kansa-, perus- tai keskikoulu ja ammattikoulu tai vastaava, lukio tai opistotutkinto) kuuluvilla oli suurempi riski (4,7 ja 1,7) liian vähäiseen liikuntaan kuin eniten koulutetuilla (taulukko 3). Viimeisimmän synnytyksen ajankohdan ja liikunnan välillä havaittiin myös yhteys. Suurin ero ryhmien välillä ilmeni verrattaessa lapsettomia naisia (18,5 %), naisiin, jotka olivat synnyttäneet 1 2 vuotta sitten (26,9 %) (taulukko 3). Naisilla, jotka olivat synnyttäneet 1 2 vuotta sitten, oli noin 1,6- kertainen riski harrastaa riittämättömästi liikuntaa verrattuna lapsettomiin naisiin. 3 5 vuotta sitten synnyttäneiden liikuntamäärä ei eronnut vertailuryhmästä. Vakiointi iän, painoindeksin, koulutuksen, kroonisen sairastavuuden ja siviilisäädyn suhteen ei muuttanut tuloksia. Kun kaikki taustatekijät lisättiin malliin, oli 1 2 vuotta sitten synnyttäneillä naisilla lähes kaksinkertainen riittämättömän liikunnan riski verrattuna lapsettomiin naisiin (taulukko 2). Viimeisimmän synnytyksen ajankohdan (taulukko 2) osalta muiden tekijöi- Taulukko 2. Liikunnan ja viimeisimmän synnytyksen ajankohdan välinen yhteys. Logistinen regressioanalyysi askeltavana, vasteena riittämätön liikunta. Viimeisin synnytys Ikä Painoindeksi Koulutus Siviilisääty Sairaus OR (95 %:n LV) OR (95 %:n LV) OR (95 %:n LV) OR (95 %:n LV) OR (95 %:n LV) OR (95 %:n LV) Viimeisin synnytys Ei synnytyksiä vuotta sitten 1,62* (1,07 2,46) 1,62* (1,07 2,46) 1,61* (1,06 2,44) 1,64* (1,07 2,51) 1,87** (1,17 2,99) 1,87** (1,17 3,00) 3 5 vuotta sitten 1,29 (0,84 1,98) 1,29 (0,84 1,99) 1,27 (0,82 1,96) 1,23 (0,79 1,91) 1,37 (0,85 2,22) 1,37 (0,85 2,22) Yli 5 vuotta sitten 1,00 (0,74 1,35) 1,00 (0,69 1,45) 0,98 (0,67 1,42) 0,89 (0,61 1,30) 0,98 (0,64 1,50) 0,98 (0,64 1,50) Ikä 1,00 (0,98 1,02) 1,00 (0,98 1,02) 0,99 (0,96 1,01) 0,98 (0,96 1,01) 0,98 (0,96 1,01) Painoindeksi 1,03* (1,01 1,06) 1,02 (1,00 1,05) 1,02 (1,00 1,05) 1,02 (1,00 1,05) Koulutus AMK- tai akateeminen tutkinto Kansa-, perus- tai keskikoulu 4,60*** (2,89 7,33) 4,68*** (2,93 7,49) 4,67*** (2,92 7,47) Ammattikoulu, lukio tai opisto 1,73** (1,22 2,46) 1,74** (1,22 2,47) 1,73** (1,22 2,46) Siviilisääty Naimisissa 1 1 Avoliitossa 0,89 (0,63 1,25) 0,89 (0,63 1,25) Naimaton 1,44 (0,93 2,22) 1,43 (0,92 2,21) Eronnut tai leski 1,06 (0,66 1,69) 1,05 (0,66 1,69) Krooninen sairaus Ei 1 Kyllä 1,06 (0,75 1,50) * = p < 0,05, ** = p < 0,01, *** = p < 0,001 (logistisen regressioanalyysiin tilastollinen merkitsevyys, riittämätön liikunta) 2895
4 Otos kattaa hyvin Suomen eri alueet ja osallistumisprosentti oli naisten osalta 70, joten tuloksia voitaneen melko hyvin yleistää Suomen väestöön. Lisäksi tutkimuksen vahvuutena on, että se kattaa kaikki vuodenajat, koska kyselyssä tiedusteltiin vapaa-ajan liikuntaa edellisen 12 kuukauden aikana. Toisaalta FINRISKI-tutkimuksessa ei ollut tietoa raskautta edeltävästä liikunnasta, mikä on yksi tämän poikkileikkaustutkimuksen heikkouksista. Tämän tutkimuksen mukaan varsinkin ensimmäisen lapsen syntymä näyttää olevan suuri elämänmuutos, joka muuttaa äidin liikuntakäyttäytymistä. Vähäinen liikkuminen ennen raskautta, pitkät työpäivät raskauden aikana, suuri painon nousu raskauden aikana sekä vaikeudet saada lastenhoitoapua olivat Calfasin (14) tutkimuksessa yhteydessä vähäiseen liikunnan harrastamiseen raskauden jälkeen. Kun lapsia on enemmän kuin yksi, liikutaan paljon vanhempien sisarusten ehdoilla. Godinin ym. (18) tutkimuksessa havaittiin myös, että raskaana olevalla naisella, jolla on ennestään lapsi tai lapsia, on realistisemmat odotukset synnytyksen jälkeisen liikunnan osalta. Ensimmäistä lastaan odottavalta naiselta tämä kokemus puuttuu, eikä esteitä osata ottaa samalla tavalla huomioon. Devinen ym. (19) tutkimuksessa havaittiin kuitenkin, että raskaus ja lapsen syntymä vaikuttaa vain osalla pysyvästi liikunta-aktiviteettiin. Elämänkumppanilta, perheeltä ja työnantajalta saatu tuki vaikuttaa myönteisesti äidin liikunta-aktiivisuuteen (9). Sternfeldin ym. (20) tutkimuksen mukaan lasten ikä vaikuttaa äitien fyysiseen aktiviteettiin. Äidit, joilla on alle 5- vuotiaita lapsia, ovat fyysisesti vähemmän aktiivisia kuin äidit, joilla ei ole alle 5-vuotiaita lapsia kotona. Synnyttäneet naiset ovat Pereiran ym. (21) mukaan pienen vauvan kanssa inaktiivisia, koska mm. lastenhoito estää vapaa-ajan liikkumisen. Ensimmäinen lapsi ei kuitenkaan Pereiran ym. mukaan vaikuta äidin fyysiseen aktiviteettiin niin paljon kuin sitä seuraavat lapset. Fyysisen inaktiivisuuden riski on siis erityisen suuri äideillä, joilla on enemmän kuin yksi lapsi. Tässä suhteessa tämän tutkimuksen tulokset eroavat Pereiran ym. tutkimuksen tuloksista. Eri maiden kulttuurit; varsinkin äitiysloman pituus ja sen ajalta mahdollisesti maksettu korvaus saattaa selittää tämän tutkimuksen ja Pereiran ym. tutkimustulosten eroja. Tämä lisäksi työssä käyvien naisten osuus vaihtelee eri maissa (ennen raskautta ja raskauden jälkeen), myös tukiverkostojen saatavuus ja liikunnan mittaamisen erilaisuus saattaa selittää em. eroja. Liikuntakysymykset perustuivat itse ilmoitettuihin tietoihin. Tämä saattaa aiheuttaa tuloksiin muistivirheistä johtuvaa epätarkkuutta. Virheiden minimoimiseksi antoi koulutettu hoitaja liikuntalomakkeiden täyttöohjeita. Fyysisen aktiivisuuden mittaaminen raskauden aikana on hankalaa, koska kevyemmät liikuntamuodot, esim. kävely, joka on odottavien äitien suosituin liikuntamuoto, helposti unohtuvat ja jäävät raportoimatta liikunta-aktiviteettia kartoitettaessa (8). Rasittavampi liikunta jää päinvastoin helpommin mieleen. Mm. tämän takia saattaa todellinen liikunta-aktiviteetti raskaana olevilla olla raportoitua suurempaa. Myös kotitöiden osuus fyysisessä aktiviteetissa raskauden aikana on otettu huomioon vain muutamassa tutkimuksessa. Vaiklääketiede den merkitsevyydet ja riskisuhteet ovat lähes samanlaisia kuin synnyttäneisyyden osalta (taulukko 1). Pohdinta Tämän tutkimuksen mukaan noin viidennes tutkituista vuotiaista äideistä ei liiku terveyden kannalta riittävästi. Naiset, joilla on yksi lapsi tai synnytys 1 2 vuotta sitten, liikkuvat riittämättömästi lähes kaksi kertaa useammin kuin lapsettomat naiset. Yksilapsisten ja 1 2 vuotta sitten synnyttäneiden naisten ryhmät eivät ole identtisiä vain noin viidesosa yhden lapsen äideistä oli synnyttänyt 1 2 vuotta sitten. Mitä suurempi painoindeksi tai matalampi koulutustaso, sitä todennäköisempää on, että nainen ei liiku riittävästi. Taulukko 3. Riittämättömän liikunnan yleisyys taustatekijöiden mukaan, %. Taustatekijä n % Ikäryhmä , , , , ,8 Yhteensä ,9 Painoindeksi Alle , , ,2 30 tai yli ,4 Yhteensä ,9** Siviilisääty 1 Naimisissa ,7 Avoliitossa ,4 Naimaton ,9 Eronnut tai leski ,0 Yhteensä ,9 Koulutus 2 AMK tai akateeminen tutkinto ,8 Ammattikoulu, lukio tai opisto ,5 Kansa-, perus tai keskikoulu ,1 Yhteensä ,7*** Krooninen sairaus Ei ,5 Kyllä ,8 Yhteensä ,9 Synnyttäneisyys 3 Ei lapsia ,3 1 lapsi ,6 2 lasta ,8 Vähintään 3 lasta ,3 Yhteensä ,7* Viimeisin synnytys 1 2 vuotta sitten ,9 3 5 vuotta sitten ,7 Yli 5 vuotta sitten ,5 Ei synnytyksiä ,5 Yhteensä ,9 Painoindeksi: 1 puuttuvia 3, 2 puuttuvia 6, 3 puuttuvia 17 * = p < 0,05, ** = p < 0,01, *** = p < 0,001 (χ 2 -testissä riittävä/riittämätön liikunta ja eri taustatekijät) 2896
5 ka Poudevignen (8) tutkimus käsitteli raskaana olevia naisia, lienee tilanne synnyttäneiden osalta samankaltainen. FINRISKI-tutkimuksen kyselylomakkeessa ei kysytty lastenhoitoon liittyviä liikuntamuotoja, kuten esimerkiksi lasten kanssa leikkimistä ja vaunujen työntelyä, vaikka näilläkin liikuntamuodoilla voidaan olettaa olevan terveysvaikutuksia. Lastenhoitoon liittyvän liikunnan terveysvaikutuksia ei ole raportoitu erikseen (20). Toisaalta kotitöistä suuri osa on kevytkuormitteista (< 3 MET) fyysistä aktiivisuutta, joilla ei ole vaikutusta terveyteen tai kuntoon (22). Koska lasten hoitaminen ja kotitöiden tekeminen on pienten lasten äitien vapaa-ajan liikunnan tärkeä osa, tulisi nämä liikuntamuodot ottaa huomioon jatkotutkimuksissa, jotta saataisiin tarkempi kuva synnyttäneiden äitien liikunnasta. FINRISKI-tutkimuksesta on aiemmin julkaistu tietoja iän ja koulutuksen yhteyksistä vapaa-ajan liikuntaan (23). Borodulinin ym. tutkimuksessa eri vapaa-ajan liikuntamuodot on analysoitu erikseen (arkiliikunta, kuntoliikunta sekä kaikki vapaa-ajanliikunta), mutta yhteyksiä kokonaisvaltaiseen terveyden kannalta riittävään liikuntaan ei ole julkaistu. Kuntoliikunnan ja iän välillä todettiin käänteinen yhteys. Arkiliikunnan ja kaiken vapaa-ajan liikunnan osalta tulokset olivat samansuuntaiset kuin tässä tutkimuksessa, jossa kuntoliikuntaa ei eritellä muusta vapaa-ajan liikunnasta. Tämän tutkimuksen mukaan ovat koulutetut naiset yleisesti aktiivisempia liikkujia kuin vähemmän koulutetut. Vastaavanlaisia tuloksia on saatu aiemmin sekä FINRISKI-aineistosta että muista tutkimuksista (3,20,23,24). Raskaus on kriittinen ajanjakso ylipainon kehittymiselle (25) painoindeksin noustessa liikunta-aktiviteetti vähenee (24,26,27). Joka viides synnyttänyt nainen painaa 6 18 kk synnytyksen jälkeen vähintään 5 kg enemmän kuin ennen raskautta (14). Evensonin ym.(24) mukaan varsinkin kuntoliikunnan määrä on yleisempää niillä naisilla, joilla on alempi painoindeksi. Painon ja liikunnan syy-yhteyksien selvittämiseksi tarvittaisiin seurantatutkimusta, jossa liikuntatottumukset ja painoindeksi mitataan ennen raskautta ja sen jälkeen. Nyt tehdyn kaltaisen poikkileikkaustutkimuksen toistaminen myöhempänä ajankohtana antaisi tietoa siitä, ovatko riskiryhmät samat ja onko riittävän liikunnan osalta menty parempaan vai huonompaan suuntaan. Lisäksi tarvittaisiin interventiotutkimuksia, joissa neuvotaan naisia hyödyntämään paremmin mahdollisuudet mm. osallistua isompien lasten ulkoleikkeihin, jotta lastenhoito olisi vähintään kohtalaisen kuormittavaa ja siten terveysvaikutteista (14). Kansanterveydellisestä ja terveyden edistämisen näkökulmasta tämän tutkimuksen löydökset ovat kannustavia. Äitien riski olla fyysisesti inaktiivisia näyttäisi ajoittuvan vain tiettyyn lyhyeen aikaan, kun lapset ovat pieniä. Odottavien ja synnyttäneiden naisten nykyiset liikuntasuositukset eivät poikkea muille naisille annetuista liikuntasuosituksista kaikki terveet naiset voivat jatkaa harjoittelua normaalin raskauden ja imetyksen aikana samalla kuormittavuustasolla kuin ennen raskautta (27,28,29). Synnyttänyt äiti voi aloittaa liikuntaharrastuksen niin pian kuin tuntee itse pystyvänsä siihen. Suorituskykyä parantava aerobinen liikunta ei vähennä maidon eritystä eikä vaikuta maidon laatuun (30). Tästä asiasta tiedettiin h Noin % suomalaisista aikuisista liikkuu terveyden kannalta liian vähän. h Raskaudenjälkeisistä liikuntatottumuksista löytyy varsin vähän tutkimustietoa. h Terveyskäyttäytyminen, mukaan lukien liikuntatottumukset, muuttuu usein suurten elämänmuutosten yhteydessä. Synnyttäneet naiset ovat terveyden edistämisen näkökulmasta tärkeä ryhmä. Tämä tutkimus opetti h Noin viidennes tutkittavista vuotiaista naisista ei liiku terveyden kannalta riittävästi. h Yhden lapsen äideillä on noin 1,7-kertainen riski liikkua riittämättömästi verrattuna lapsettomiin naisiin. h Naisilla, jotka ovat synnyttäneet 1 2 vuotta sitten, on lähes kaksinkertainen riski liikkua riittämättömästi verrattuna lapsettomiin naisiin. h Riittämätön liikunta on sitä yleisempää mitä suurempi on painoindeksi ja matalampi koulutustaso. Koska lähes kaikki suomalaiset äidit käyttävät julkisia neuvolapalveluja, voisivat neuvolat olla nykyistä enemmän liikuntaa edistävä informaatiokanava. Neuvonta, elintavat ja liikunta neuvolassa (NELLI) -tutkimuksessa tehdyn terveydenhoitajakyselyn mukaan liikunnasta keskustellaan neuvoloissa selvästi vähemmän kuin ravitsemuksesta (31). NELLItutkimuksessa kehitetyn tehostetun liikuntaneuvonnan avulla raskaana olevat säilyttivät ennen raskautta toteutuneen, kohtuutehoisen liikunnan viikoittaiset kerrat ja keston raskauden loppuun saakka (25,31). Neuvoloissa tarvitaan nykyistä parempaa liikunnan edistämisen tietotaitoa, jotta äidit liikkuisivat riittävästi riippumatta perheen koosta. Kirjallisuutta 1 Kansallinen liikuntatutkimus Aikuisliikunta-raportti. SLU:n julkaisusarja 5/06. Suomen Kuntourheiluliitto, Kunto ry. _2006_Aikuiset_taitettu.pdf s Fogelholm M, Paronen O, Miettinen M. Liikunta hyvinvointipoliittinen mahdollisuus. Suomalaisen terveysliikunnan tila ja kehittyminen Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2007;1;3 4, 21 24, Pate RR, Pratt M, Blair SN ym. Physical activity and public health. A recommendation from the Centers for Disease Control and Prevention and the American College of Sports Medicine. JAMA 1995;273: Bouchard C. Physical activity and health: introduction to the dose-response symposium. Med Sci Sports Exerc 2001;33:S Fogelholm M, Oja M. Terveysliikuntasuositukset. Teoksessa: Fogelholm M ja Vuori I, toim. Terveysliikunta. Helsinki: Duodecim 2005;72 75, Haskell WL, Lee IM, Pate RR ym. Physical activity and public health: updated recommendation for adults from the American College of Sports Medicine and the American Heart Association. Circulation 2007;116; Koponen P, Luoto R, toim. Lisääntymisterveys Suomessa. Terveys 2000-tutkimuksen tuloksia. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B5/2004. Helsinki Poudevigne MS, O Connor PJ. A review of physical activity patterns in pregnant women and their relationship to psychological health. Sports Med 2006;36: Brown WJ, Trost SG. Life transitions and changing physical activity patterns in young women. Am J Prev Med 2003;25: Kardel KR. Effects of intense training during and after pregnancy in top-level athletes. Scand J Med Sci Sports 2005;15:
6 11 Penttinen J, Erkkola R. Pregnancy in endurance athletes. Scand J Med Sci Sports 1997;7: Huch R, Erkkola R. Pregnancy and exercise exercise and pregnancy. A short review. Br J Obstet Gynecol 1990;97: South-Paul JE, Rajagopal KR, Tenholder MF. Exercise responses prior to pregnancy and in the postpartum state. Med Sci Sports Exerc 1992;24: Calfas KJ, Marcus BH. Postpartum weight retention: a mother s weight to bear? Am J Prev Med 2007;32: Laatikainen T, Tapanainen H, Alfthan G ym. FINRISKI Tutkimus kroonisten kansantautien riskitekijöistä, niihin liittyvistä elintavoista, oireista, psykososiaalisista tekijöistä ja terveyspalvelujen käytöstä. Tutkimuksen toteutus ja tulokset 1. Perusraportti. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B7/ Luoto R, Kinnunen TI, Koponen P ym. Naisten lisääntymisterveys Suomessa. Tuloksia FINRISKI tutkimuksesta. Suom Lääkäril 2004;59: Borodulin K. Physical activity, fitness, abdominal obesity, and cardiovascular risk factors in Finnish men and women. The National FINRISK 2002 Study. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja A1/2006, Helsinki: Edita Oy Godin G, Vezina L, Leclerc O. Factors influencing intentions of pregnant women to exercise after giving birth. Public Health Rep 1989;104: Devine CM, Bove CF, Olson CM. Continuity and change in women s orientations and lifestyle practices through pregnancy and the postpartum period: the influence of life course trajectories and transitional events. Soc Sci Med 2000;50: Sternfeld B, Ainsworth BE, Quesenberry CP. Physical activity patterns in a diverse population of women. Prev Med 1999;28: Pereira MA, Rifas-Shiman SL, Kleinman KP ym. Predictors of change in physical activity during and after pregnancy. Am J Prev Med 2007;32: Stamatakis E, Hillsdon M, Primatesta P. Domestic physical activity in relationship to multiple CVD risk factors. Am J Prev Med 2007;32: Borodulin K, Laatikainen T, Lahti-Koski M ym. Association of age and education with different types of leisure time physical activity among 4437 Finnish adults. J Phys Act Health 2008;5: Evenson KR, Wilcox S, Pettinger M ym. Vigourous leisure activity through women s adult life, the women s health initiative observational cohort study. Am J Epidemiol 2002;156: Kinnunen TI, Pasanen M, Aittasalo M ym. Reducing postpartum weight retention a pilot trial in primary health care. Nutr J 2007;6: Saris, WHM, Blair SN, van Baak MA ym. How much physical activity is enough to prevent unhealthy weight gain? Outcome of the IASO 1st Stock Conference and consensus statement. Obes Rev 2003;4: Lindqvist PG, Fröberg K, Pirhonen JP. Nya rekommendationer Alla friska kan fortsätta träna under och efter graviditet. Läkartidningen 2007;104: ACOG Committee Opinion. Number 267, January 2002: exercise during pregnancy and the postpartum period. Obstet Gynecol 2002:99: Davies GA, Wolfe LA, Mottola MF, MacKinnon C. Joint SOGC/CSEP clinical practice guideline: exercise in pregnancy and the postpartum period. Can J Appl Physiol 2003;28: Erkkola R. Liikunta raskauden aikana ja sen jälkeen. Fysioterapia 2004;51: Kinnunen T, Aittasalo M, Luoto R. Tehostettua ravitsemus- ja liikuntaneuvontaa neuvolassa tuloksia NELLI- tutkimuksesta. Terveydenhoitaja 2007;40: Helena Aldén-Nieminen TTM, tutkija Tampereen yliopisto, terveystieteen laitos helena.alden-nieminen@ktl.fi Katja Borodulin FT, Post Doc Research Associate University of North Carolina at Chapel Hill, School of Public Health, North Carolina, USA Tiina Laatikainen LT, kansanterveystieteen dosentti Kansanterveyslaitos, Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Jani Raitanen FM, tutkija Tampereen yliopisto, terveystieteen laitos English summary Parity and physical activity are Finnish mothers sufficiently physically active? Background There have been few studies of physical activity and parity to date. The aim of the present study was to evaluate whether women are sufficiently physically active during the post-partum period. Methods This cross-sectional study included non-pregnant women of the FINRISKI 2002 study, aged 25 50, who completed the physical activity questionnaire in addition to the reproductive health questionnaire (n=1571). Results A significant association was found between both parity and physical activity and time since delivery and physical activity. Women with one child were found to have 1.7 (95 % CI ) times the risk of insufficient physical activity as compared to nulliparous women. Women who had given birth 1 2 years previously were found to have around twice the risk of insufficient physical activity as compared to women who had never given birth. Furthermore, a significant association was found between body mass index and physical activity and also between educational level and physical activity. Conclusions Women with one child and women having given birth 1 2 years previously were identified as target groups for the promotion of physical activity. Helena Aldén-Nieminen M.SC., Researcher University of Tampere, Department of Public Health Sciences helena.alden-nieminen@ktl.fi Katja Borodulin, Tiina Laatikainen, Jani Raitanen, Riitta Luoto Riitta Luoto LT, professori mvs, Tampereen yliopisto, terveystieteen laitos ja UKK-instituutti Kirjoittajilla ei ole ilmoitettuja sidonnaisuuksia. 2898
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012 Lihavuus kansanterveyden haasteena Lihavuus kuoleman vaaratekijänä Yli 6000 lihavan keskimäärin 15 vuoden seuranta
LisätiedotRiittäkö opiskelijoiden työkunto?
Riittäkö opiskelijoiden työkunto? Tuloksia ja ennusteita Stadin AO:n Kehon kuntoindeksi - testeistä vuosilta 2014 ja 2015 LIIKKUVA KOULU LAAJENEE KOHTI AKTIIVISIA OPISKELUYHTEISÖJÄ torstai 1.12.2016 Paasitorni,
LisätiedotErkki Vartiainen, ylijohtaja, professori
Lihavuus Suomessa Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori 28.12.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lihavuus 70-80 % ylimääräisestä energiasta varastoituu rasvana. Loput varastoituu proteiineina ja niihin
Lisätiedotsuhteessa suosituksiin?
Nuori Suomi liikunnasta syrjäytyneet asiantuntijaryhmä tij - työkokous k 1.12.200912 2009 Vantaa Miten lapset ja nuoret liikkuvat suhteessa suosituksiin? Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus
LisätiedotHarjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä..
Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä.. TEHTÄVÄ 1 Taulukko 1 Kuvailevat tunnusluvut pääkaupunkiseudun terveystutkimuksesta vuonna 2007 (n=941) Keskiarvo (keskihajonta) Ikä
LisätiedotElämänkaari GDM- raskauden jälkeen. Riitta Luoto Lääket tri, dos, tutkimusjohtaja UKK-instituutti
Elämänkaari GDM- raskauden jälkeen Riitta Luoto Lääket tri, dos, tutkimusjohtaja UKK-instituutti Sidonnaisuudet -UKK-instituutti, tutkimusjohtaja -Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, seksuaali- ja lisääntymisterveyden
LisätiedotLiikunta edistää keski-ikäisten terveyttä
Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä Hyvinvoiva kunta arkiliikunnan olosuhdeseminaari Helsinki 6.11.2014 Jouni Lahti Hjelt-instituutti, Kansanterveystieteen osasto Helsingin kaupungin henkilöstön
LisätiedotSuosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät
Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 9 1 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Jalkapallo Pyöräily Uinti Juoksulenkkeily Hiihto 217 18 166 149 147 Muutoksia eri lajien harrastajien lukumäärissä
LisätiedotTurvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011
Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.211 Pauliina Husu TtT, tutkija UKK-instituutti, Terveysliikuntayksikkö 16.5.211 1 Lasten ja nuorten vapaa-ajan liikunnan riittävyys. Suomalaisten
LisätiedotSuomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes
LisätiedotRaskausdiabetes. GDM Gravidassa Tammikuun kihlaus Kati Kuhmonen
Raskausdiabetes Tammikuun kihlaus GDM Gravidassa 2017 302 potilaalla dg O24.4 Potilaita GDM-kirjalla 164 Sokerisoittoja 618 Ohjauskäyntejä 137 Lääkehoitoisia potilaita 66 Metformiini 41 potilaalle fi insuliini
LisätiedotIMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA
IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA Tutkimusryhmä Sari Laanterä, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Anna-Maija Pietilä, professori, THT, Itä- Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Tarja Pölkki, TtT,
LisätiedotTyöelämästä arkiliikkujana eläkkeelle. LIVE-tilaisuus 18.4.2013 Katariina Tuunanen, Liisamaria Kinnunen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma
Työelämästä arkiliikkujana eläkkeelle LIVE-tilaisuus 18.4.2013 Katariina Tuunanen, Liisamaria Kinnunen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma Ikääntyneiden määrä kasvaa Väestöennuste ikäryhmittäin 1910 2060
LisätiedotLiikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa
Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Jyrki Kettunen Dosentti, ft Arcada Nykytila Liikunta on jäänyt riittämättömäksi keinoksi vaikuttaa terveyden ylläpitämiseen ja monien sairauksien
LisätiedotSISÄILMAAN LIITETTY OIREILU JA LÄÄKÄRISSÄKÄYNNIT SUOMESSA
SISÄILMAAN LIITETTY OIREILU JA LÄÄKÄRISSÄKÄYNNIT SUOMESSA Juha Pekkanen 1,2, Janne Viertävä 2, Katja Borodulin 2, Pekka Jousilahti 2, Tiina Laatikainen 2 1 Kansanterveystieteen osasto, Helsingin Yliopisto
LisätiedotRaskausdiabeteksen ehkäisy. Riitta Luoto LT, tutkimusjohtaja UKK-instituutti ja THL
Raskausdiabeteksen ehkäisy Riitta Luoto LT, tutkimusjohtaja UKK-instituutti ja THL Raskausdiabeteksen ehkäisy Primaaripreventio Ristiriitaista näyttöä havainnoivista tutkimuksista Nurses Health Study 1997
LisätiedotTupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö
Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30
LisätiedotThe relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses
The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses Teisala Tiina, TtM, tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopisto Terveystieteiden
LisätiedotMasennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen
Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;
LisätiedotLIIKKUMISLÄHETE OPAS S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA
S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA LIIKKUMISLÄHETE ASIAKASKAAVAKE (malli). LIIKUNTASUOSITUKSET LAPSET JA NUORET AIKUISET LIIKKUMISLÄHETE OPAS *
LisätiedotNuorten ylipainon syitä jäljittämässä
SALVE Päätösseminaari 21.11.2012 Nuorten ylipainon syitä jäljittämässä Väestötutkimuksia lihavuuden vaara- ja suojatekijöistä Pohjois-Suomen syntymäkohortissa 1986 Anne Jääskeläinen, TtM Nuorten ylipainon
LisätiedotAlkaako syrjäytyminen jo kohdussa?
Alkaako syrjäytyminen jo kohdussa? Eero Kajantie, Petteri Hovi, Johan Eriksson, Hannele Laivuori, Sture Andersson, Katri Räikkönen 1 Helsinki Study of Very Low Birth Weight Adults Eero Kajantie Skidi-kids
LisätiedotOnko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen
Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen Men Women NEJM 1997; 337:1360-69 Two new epidemics of cardiovascular disease are emerging: heart failure
LisätiedotIkääntyminen ja toimintakyky - kestääkö toimintakyky koko elämän
Ikääntyminen ja toimintakyky - kestääkö toimintakyky koko elämän Miksi tutkia pitkäikäisyyttä ja vanhuuden toimintakykyä? Ihmiset toivovat elävänsä pitkään ja toimintakykyisinä hyötyvanhuus Pitkäikäisyys
LisätiedotLisää liikuntaa vai vähemmän istumista? Tommi Vasankari, prof., LT UKK-instituutti & THL
Lisää liikuntaa vai vähemmän istumista? Tommi Vasankari, prof., LT UKK-instituutti & THL Sisällöstä Riskitekijät istuminen ja liikunnan puute Kaksi erillistä riskitekijää tarvitsee kahdet erilaiset toimenpiteet
LisätiedotNappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti
Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti Sisältö Faktaa lasten/nuorten liikkumisesta? Liikunta Entä liikkumattomuus Ylipaino
LisätiedotSairauspoissaoloihin voidaan vaikuttaa? Tommi Vasankari UKK-instituutti Valtakunnalliset terveydenhoitajapäivät
Sairauspoissaoloihin voidaan vaikuttaa? Tommi Vasankari UKK-instituutti Valtakunnalliset terveydenhoitajapäivät 16.2.2018 Sisältö Mitkä tekijät vaikuttavat sairauspoissaoloihin? Akuutit infektiot Krooniset
LisätiedotVertaisryhmän merkitys lasten liikuttajana päivähoidossa. Satu Lehto Helsingin Yliopisto Järvenpäätalo
Vertaisryhmän merkitys lasten liikuttajana päivähoidossa Satu Lehto Helsingin Yliopisto 23.5.2012 Järvenpäätalo Aikaisempia tutkimuksia Ystävyyssuhteet (Efrat, 2009; Fitzerald, Fitzgerald and Aherne, 2012)
LisätiedotSydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa
Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa FINRISKI-terveystutkimuksen tuloksia Pekka Jousilahti Tutkimusprofessori, THL 25.10.2014 Kansallinen FINRISKI 2012 -terveystutkimus - Viisi aluetta Suomessa
LisätiedotLasten fyysinen aktiivisuus
Lasten fyysinen aktiivisuus - tutkimustaustoja kehittämistyölle Arto Laukkanen Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Lähteenä käytetyt
LisätiedotPysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?
Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä
LisätiedotLapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä?
Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä? Aika kultainen -seminaari 24.4.2014 Minna Aittasalo Dos., TtT, ft, erikoistutkija UKK-instituutti minna.aittasalo@uta.fi BHF 2013, suomennettu Owen 2012 Miksi pienten
LisätiedotMitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään?
Liikuntatutkimuksen suuntaviivat 27.5.2009 Helsinki Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään? Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Esityksen sisältöä Mitä lasten ja nuorten
LisätiedotValintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto
Valintakoe klo 13-16 12.5.2015 Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Mediteknia Nimi Henkilötunnus Tehtävä 1 (max 8 pistettä) Saatte oheisen artikkelin 1 Exercise blood pressure and the risk for future
LisätiedotIkääntyneiden liikuntasuositus
Ikääntyneiden liikuntasuositus FT, ft Saija Karinkanta 20.11.2012 1 LIIKUNTASUOSITUKSET Nelson ME et al. Physical Activity and Public Health in Older Adults: Recommendation from the American College of
LisätiedotKestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet
Kainuun hyvinvointifoorumi 20.9.2011 Kajaani Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus 20.9.2011 Alustuksen sisält ltö Kestävyyskunnon merkitys terveyden
LisätiedotMika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät
LisätiedotLiikunnan terveysvaikutukset jää monille vain unelmaksi? Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti Pikkuparlamentti 15.5.2013
Liikunnan terveysvaikutukset jää monille vain unelmaksi? Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti Pikkuparlamentti 15.5.2013 Sisällöstä Kaksi riskitekijää: istuminen ja liikunnan puute Alkuun mitä tiesimmekään
LisätiedotPerhevapaiden palkkavaikutukset
Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhe ja ura tasa-arvon haasteena seminaari, Helsinki 20.11.2007 Jenni Kellokumpu Esityksen runko 1. Tutkimuksen tavoite 2. Teoria 3. Aineisto, tutkimusasetelma ja otos
LisätiedotMitä uu'a menopaussin hormonihoidosta?
Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Tomi Mikkola! Helsinki University Central Hospital! Department of Obstetrics and Gynecology! Helsinki, Finland!! Hormonihoito - Heilurin liike Government Labels Estrogen
LisätiedotSosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä
Sosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä Työpäivä on päättynyt Finlaysonilla vuonna 1950. Kuva: Tampereen museoiden kuva-arkisto Linda Enroth, Tohtoriopiskelija Terveystieteiden yksikkö
LisätiedotMIKÄ SAA NUORET LIIKKUMAAN? LIIKUNTAMOTIVAATION YHTEYS LIIKUNNAN HARRASTAMISEEN KUUDEN LIIKKUVA KOULU -HANKKEEN KOULUN 7. JA 8.
MIKÄ SAA NUORET LIIKKUMAAN? LIIKUNTAMOTIVAATION YHTEYS LIIKUNNAN HARRASTAMISEEN KUUDEN LIIKKUVA KOULU -HANKKEEN KOULUN 7. JA 8. LUOKKALAISILLA Anna Rautarae ja Jenni Salo Jyväskylän Yliopisto, Lauri Laakso
LisätiedotLiikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä
Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on
LisätiedotLiikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta
Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Millaisia ovat / voisivat olla juuri teidän työyhteisöllenne
LisätiedotTerveyden edistämisen tulevaisuus Itä-Suomessa. Professori Tiina Laatikainen
Terveyden edistämisen tulevaisuus Itä-Suomessa Professori Tiina Laatikainen 1 WHO:n globaalit tavoitteet 1. 25% lasku kuolleisuudessa sydän- ja verisuonisairauksiin, syöpään, diabetekseen ja kroonisiin
LisätiedotAktiivisuusmittari* Tulokset palvelevat myös työterveyshuoltoa ja yhteenvetojen muodossa koko organisaatiota.
Istumisammatit yleistyvät ja vapaa-ajalla ollaan paikallaan entistä enemmän. Uusien tutkimustulosten valossa istuminen ja liikkumattomuus voikin olla suurempi terveysriski kuin se, että arjesta puuttuu
LisätiedotLiikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?
Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa
LisätiedotLONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen
LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Minna Kinnunen, oh, TtM Johdanto: Ikääntyneiden
LisätiedotHARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)
1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa
LisätiedotLaatua liikuntaneuvontaan
Laatua liikuntaneuvontaan 24.8.2013 Liikuntaneuvonnan asema Terveydenhuoltolaki edellyttää terveysneuvontaa kunnan kaikkiin terveydenhuoltopalveluihin sekä väestön terveyden ja hyvinvoinnin seuraamista.
LisätiedotKävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio 17.4.2013
Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi HEAT-työkalun käyttö Riikka Kallio 17.4.2013 16.4.2013 Liikunnan terveysvaikutuksista ja liikkumattomuudesta Liikkumattomuus (physical inactivity) on suurin
LisätiedotKiistattomia välittömiä ja pitkäaikaisia vaikutuksia.
1 Kiistattomia välittömiä ja pitkäaikaisia vaikutuksia. 2 Näytöastekatsauksia liikkumisen terveyshyödyistä. Viimeisin, johon suomalaiset terveysliikuntasuosituksetkin perustuvat, on vuodelta 2008. 3 Visuaalinen
LisätiedotRavitsemus- ja liikuntasuositukset ja painonhallinta
Ravitsemus- ja liikuntasuositukset ja painonhallinta Mikael Fogelholm, ravitsemustieteen professori Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Elintarvike- ja ympäristötieteiden
LisätiedotMiten lapset ja nuoret liikkuvat liikunnallisuuden edut tulevaisuudessa
Miten lapset ja nuoret liikkuvat liikunnallisuuden edut tulevaisuudessa Liikkuva koulu -seminaari 24.3.2010 Tommi Vasankari Prof., LT UKK-instituutti & THL Sisältö Lasten ja nuorten liikunta Lasten ja
LisätiedotYhdessä vai erillään?
Yhdessä vai erillään? Parisuhteet elämänkulun ja Ikihyvä-hankkeen kymmenvuotisseurannan näkökulmasta Tiina Koskimäki Lahden Tutkijapraktikum, Palmenia, Helsingin yliopisto Lahden Tiedepäivä 27.11.2012
LisätiedotTyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla
Yhteiset kansanterveytemme haasteet riskitiedoista toimintaan Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Markku Peltonen PhD,, dosentti, yksikön n pääp äällikkö Diabetesyksikkö Terveyden
LisätiedotTerveysInfo. Hetkien hiljainen muisti Rentoutumista, metaforia ja musiikkia
TerveysInfo 55+ liikunnasta elinvoimaa Power Point esitys tukee ikääntyvän työntekijän hyvinvointia ja vahvistaa voimavaroja tulevia eläkevuosia varten. Käsittelee etenkin liikuntaa ja lyhyesti myös muita
LisätiedotUimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen
Uimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen Miksi vesiliikuntaa? Monipuolista uimaseuratoimintaa! Esimerkki Tampereelta https://youtu.be/nk2u0b6_2gs https://youtu.be/8ji4lkvdqcg
LisätiedotNational Links. Name of tool or initiative Source Short description Link. Hankkeessa mukana ovat:
National Links Name of Country FINLAND Name of tool or initiative Source Short description Link ecap ehealth Services for Child and Adolescent Psychiatry hoitotieteen laitos Kuopion yliopistollinen sairaala
LisätiedotLiikuntasuositus: Liikuntapiirakka. Liikuntapiirakan käyttö arvioinnin ja suunnittelun apuvälineenä
Liikuntasuositus: Liikuntapiirakka Liikuntapiirakan käyttö arvioinnin ja suunnittelun apuvälineenä Terveysliikuntasuositukset UKK-instituutin Liikuntapiirakka julkaistiin alun perin vuonna 2004. Yhdysvaltain
LisätiedotNational Public Health Institute, Finland SOKERIT JA TERVEYS. Antti Reunanen Kansanterveyslaitos
SOKERIT JA TERVEYS Antti Reunanen Kansanterveyslaitos RAVINNON SOKERIT Monosakkaridit Glukoosi Fruktoosi Maltoosi Disakkaridit Sakkaroosi Laktoosi Oligosakkaridit Raffinoosi Stakyoosi RAVINNON SOKEREIDEN
LisätiedotTuhat Suomalaista Suomen Yrittäjät Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu
Tuhat Suomalaista Suomen Yrittäjät Joulukuu 16 SFS ISO252 Sertifioitu Tutkimuksen toteutus Tuhat suomalaista /16 IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin internetissä IROResearch
LisätiedotHoitokäytännöt muuttuneet. WHO Global Health Report. Makuuttamisesta pompottamiseen, potilaan fyysisen aktiivisuuden lisääminen
Hoitokäytännöt muuttuneet Makuuttamisesta pompottamiseen, potilaan fyysisen aktiivisuuden lisääminen Leikkauksen jälkeisen mobilisaation varhaistaminen Vammojen aktiivisempi hoito Harri Helajärvi, LL (väit.)
LisätiedotAktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena
Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena Liikunta ja oppiminen, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Helsinki Eero Haapala, FT Childhood Health & Active Living Reserach Group Biolääketieteen
LisätiedotPyöräilyn seurantamallin perustaminen Vantaalle
Pyöräilyn seurantamallin perustaminen Vantaalle Pyöräilyn terveysvaikutusten taloudellinen arviointi HEAT-työkalulla 19.12.2014 HEAT-työkalu Vähenevän arkiliikunnan ja elintapasairauksien (lisääntyvän
LisätiedotTerveyden edistämisen politiikkaohjelma. Liiku Terveemmäksi neuvottelukunta 5.2.2008
Terveyden edistämisen politiikkaohjelma Liiku Terveemmäksi neuvottelukunta 5.2.2008 Hallitusohjelman mukaan politiikkaohjelmassa on kiinnitettävä huomiota: Terveyden edistämisen rakenteiden kehittämiseen
LisätiedotTuki- ja liikuntaelinsairauksien ja tapaturmavammojen vaikutus varusmiehen toimintakykyyn ja myöhempään sairastavuuteen
Tuki- ja liikuntaelinsairauksien ja tapaturmavammojen vaikutus varusmiehen toimintakykyyn ja myöhempään sairastavuuteen Harri Pihlajamäki Professori, ortopedian ylilääkäri Tampereen yliopisto ja Seinäjoen
LisätiedotTerveyskunnon testaus liikuntaa aloittaville
Terveyskunnon testaus liikuntaa aloittaville Pauliina Husu TtT, erikoistutkija UKK-instituutti Kuntotestauspäivät, 21.3.2019 Terveyskunto fyysistä kuntoa määrittävät kehon rakenteet ja toiminnot, joilla
LisätiedotMitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella?
Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella? Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Lähteenä käytetyt
LisätiedotMiten elämänhallintaa voi mitata?
Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen
LisätiedotTE01 Koontimateriaali. Terveysliikunta ja kunnon kehittämisen periaatteet
TE01 Koontimateriaali Terveysliikunta ja kunnon kehittämisen periaatteet 6 TERVEYSLIIKUNTA sivut 65 73 2 Terveysliikunta terveyskunnon osa-alueet ja niiden kehittäminen? liikunnan motiivit ja niitä selittävät
LisätiedotLiikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry
Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä Mikko Ikävalko EteläKarjalan Liikunta ja Urheilu ry 15 64vuotiaiden suomalaisten fyysisen aktiivisuuden toteutuminen suhteessa suosituksiiin (%) Vain
LisätiedotOsaaminen osana työkykyä 21.1.2010
Osaaminen osana työkykyä 21.1.2010 Kommenttipuheenvuoro Anu Polvinen, Eläketurvakeskus Koulutusta kuvaava mittari (5 ryhmää): 1. Akateeminen korkea-aste 2. Ammatillinen korkea-aste 3. Keskiasteen koulutus
LisätiedotArkiliikkuminen terveyden näkökulmasta
Arkiliikkuminen terveyden näkökulmasta Kävely, pyöräily, liikenneturvallisuus -seminaari 7.11.2013 Riihimäki Liisamaria Kinnunen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma Sisältö Terveysliikunnan toteutuminen
LisätiedotMaahanmuuttajien terveys ja hyvinvointitutkimus MAAMU: Esittelyä ja alustavia tuloksia
Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointitutkimus MAAMU: Esittelyä ja alustavia tuloksia 14.5.2012 14.5.2012 Anu Castaneda 1 Esityksen sisältö 1. Maamu-tutkimus ja sen tavoitteet 2. Menetelmät 3. Tutkimuksen
Lisätiedot6 MINUUTIN KÄVELYTESTI
6 MINUUTIN KÄVELYTESTI Ari Mänttäri, tuotepäällikkö, LitM UKK Terveyspalvelut Oy, UKK-instituutti ari.manttari@ukkterveyspalvelut.fi, www.ukkterveyspalvelut.fi American Thoracic Society (ATS) 2002 guidelines
LisätiedotSYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA
SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA Pilottitutkimuksen tuloksia Anne Kantanen, Klö, TtM, TtT-opisk., Itä-Suomen yo Tarja Kvist, TtT, Itä-Suomen yo Seppo Heinonen, LT, HUS Hannele
LisätiedotAvaimia iloiseen äijäliikuntaan! Liikunta ei ole tärkeää, se on ELINTÄRKEÄÄ 4/19/2013. Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta,
Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta, vaan liikunnan määrästä ja ruokavalion terveellisyydestä. Liikkuvat Koen terveyteni hyväksi 8% 29 % Olen tyytyväinen
LisätiedotKehollinen sivistys ja kokonaishyvinvointi. Tapio Korjus
Kehollinen sivistys ja kokonaishyvinvointi Tapio Korjus ÄLYKÄS ORGANISAATIO TEHOKKUUS tiimi osaamisen johtaminen suorituksen johtaminen tiedon johtaminen itsensä johtaminen organisaatio OPPIMINEN yksilö
LisätiedotTommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti
Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti Toiminnan painoalueet 2009 2013 Väestön liikkumisen ja fyysisen kunnon seuranta Liikkumisen turvallisuus Terveysliikunnan edistäminen Liikuntavammat Suomessa
LisätiedotOpiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset
Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta Aira Virtala Vanhempainilta 091109 Tampereen yliopisto Perhesuunnittelu Haluttu määrä lapsia sopivin välein vanhempien iän huomioiden Ei haluttujen raskauksien
LisätiedotTehtävä 1. Hypoteesi: Liikuntaneuvonta on hyvä keino vaikuttaa terveydentilaan. Onko edellinen hypoteesi hyvä tutkimushypoteesi? Kyllä.
Tehtävä 1 Hypoteesi: Liikuntaneuvonta on hyvä keino vaikuttaa terveydentilaan. Onko edellinen hypoteesi hyvä tutkimushypoteesi? Kyllä Ei Hypoteesi ei ole hyvä tutkimushypoteesi, koska se on liian epämääräinen.
LisätiedotHirsitaloasukkaiden terveys ja
Hirsitaloasukkaiden terveys ja tyytyväisyys y Altti-tutkimukseen perustuva selvitys Fil. yo. Mira Anttila, FM Maria Pekkonen, Dos. Ulla Haverinen-Shaughnessy Asumisterveyden ja rakennusten terveellisyyden
LisätiedotKuntoutuskursseista ja valmennuksista tukea työkykyyn kokemuksia hankkeen kehittämistyöstä
Kuntoutuskursseista ja valmennuksista tukea työkykyyn kokemuksia hankkeen kehittämistyöstä Kuntoutuskeskus Kiipula, Kuntoutumiskeskus Apila, Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos sekä UKK-instituutti Hankkeen
LisätiedotGEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY
GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE
LisätiedotTietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi
Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Kangasniemi Anu 1,2,3 1 LIKES - tutkimuskeskus, Jyväskylä ; 2 Lääkärikeskus Dextra, Jyväskylä; 3 Liikunta- ja hyvinvointiakatemia
LisätiedotLiikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä
Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,
LisätiedotLihavuus ja liitännäissairaudet
Rasvahapot valtimotaudin vaaran arvioinnissa Lihavuus ja liitännäissairaudet Antti Jula, ylilääkäri, sisätautiopin dosentti, THL VIII Valtakunnallinen Kansanterveyspäivä 12.12.2011 Lihavuus ja liitännäissairaudet
LisätiedotEdistääkö hyvinvointi oppimista? Kuntamarkkinat Pirjo Pennanen Ylilääkäri Vantaan kaupunki Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto
Edistääkö hyvinvointi oppimista? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Pirjo Pennanen Ylilääkäri Vantaan kaupunki Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto Huostassa olleiden, sisarusten ja koko väestön osallistuminen toisen
LisätiedotPreconception Health ja nuorten seli-asenteet
Preconception Health ja nuorten seli-asenteet Jouni Tuomi FT, yliopettaja, terveyden edistäminen TAMK v i i s a a t v a l i n n a t v i i s a s v a n h e m m u u s v i i s a a t v a i m o t v i r k e ä
LisätiedotEsimerkkiraportti Hyvinvointianalyysi
Esimerkkiraportti 2017 Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili Esimerkkiraportti 2017 Kartoituksen alkupäivämäärä 09.01.2017 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta.
LisätiedotLuonnosta lisäarvoa liikunnan vaikutuksiin
Luonto ja hyvinvointi -näkökulmia painonhallintaan ja luontoliikuntaan Luontokeskus Haltia 18.9.2013 Luonnosta lisäarvoa liikunnan vaikutuksiin Dosentti Raija Laukkanen Sisältö Liikunta ja terveys Liikunnan
LisätiedotStatistical design. Tuomas Selander
Statistical design Tuomas Selander 28.8.2014 Introduction Biostatistician Work area KYS-erva KYS, Jyväskylä, Joensuu, Mikkeli, Savonlinna Work tasks Statistical methods, selection and quiding Data analysis
LisätiedotKokemuksia ja tuloksia - meiltä ja maailmalta. Jouni Puumalainen, tutkija Kuntoutussäätiö
Kokemuksia ja tuloksia - meiltä ja maailmalta Jouni Puumalainen, tutkija Kuntoutussäätiö Kokemuksia Google Scholars löysi hakulauseella how to deal with ADHD child in exercise miljoonia osumia. Yleisiä
LisätiedotTuhat Suomalaista Mainonnan neuvottelukunta Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu
Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvottelukunta Joulukuu 1 SFS ISO22 Sertifioitu Tutkimuksen toteutus Tuhat suomalaista 12/1 IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin internetissä
LisätiedotElämänkulku ja vanheneminen
Elämänkulku ja vanheneminen Taina Rantanen Gerontologian ja kansanterveyden professori Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Miksi tutkia pitkäikäisyyttä ja vanhuuden
LisätiedotKOULULAISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä
KOULULAISET Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Koululaiset saivat vastata sähköiseen kyselyyn vapaa-ajallaan tai tiettyjen luokkaasteiden kohdalla kouluajalla.
LisätiedotSuomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan
Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Tiina Laatikainen, LT, tutkimusprofessori 24.11.2012 1 Kohonnut verenpaine Lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin Sepelvaltimotaudin
LisätiedotLiikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti
Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat Tommi Vasankari UKK-instituutti Sisältö Liikkumattomuuskäsite laajenee Väestötulokset objektiivisen fyysisen aktiivisuuden mittauksesta Liikkumattomuuden
Lisätiedot2016 Esimerkki. Hyvinvointianalyysi
2016 Esimerkki Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili 2016 Esimerkki Kartoituksen alkupäivämäärä 08.02.2015 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani teho
Lisätiedot