Vaikka fyysisestä hyvinvoinnista huolehtimisesta on. Synnyttäneisyys ja liikunta liikkuvatko äidit riittävästi? lääketiede. Alkuperäistutkimus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vaikka fyysisestä hyvinvoinnista huolehtimisesta on. Synnyttäneisyys ja liikunta liikkuvatko äidit riittävästi? lääketiede. Alkuperäistutkimus"

Transkriptio

1 Alkuperäistutkimus Helena Aldén-Nieminen, Katja Borodulin, Tiina Laatikainen, Jani Raitanen, Riitta Luoto Synnyttäneisyys ja liikunta liikkuvatko äidit riittävästi? Lähtökohdat Raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen naisen liikuntakäyttäytyminen voi muuttua. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, liikkuvatko synnyttäneet äidit terveytensä kannalta riittävästi. Menetelmät Poikkileikkaustutkimuksen aineistoon valittiin FINRISKI-tutkimukseen vuonna 2002 osallistuneet vuotiaat, ei-raskaana olevat naiset, jotka lisääntymisterveyttä koskevan kyselylomakkeen lisäksi vastasivat liikuntakyselyyn (n = 1 571). Tulokset Liikunnan ja synnyttäneisyyden, viimeisimmän synnytyksen ajankohdan, painoindeksin ja koulutuksen välillä havaittiin tilastollisesti merkitsevä yhteys. Yhden lapsen äideillä oli noin 1,7-kertainen riski liikkua riittämättömästi verrattuna lapsettomiin naisiin. 1 2 vuotta sitten synnyttäneillä vastaava riski oli lähes kaksinkertainen. Vähiten koulutusta saaneiden ryhmässä oli kolminkertainen määrä riittämättömästi liikkuvia naisia verrattuna eniten koulutusta saaneiden ryhmään. Päätelmät Yhden lapsen äidit ja erityisesti naiset, jotka ovat synnyttäneet 1 2 vuotta sitten, erottuivat merkittäviksi ryhmiksi, joiden liikunnan lisäämiseen tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Vaikka fyysisestä hyvinvoinnista huolehtimisesta on tullut yhä merkittävämpi osa monen nykynaisen ja - miehen elämää, osoittaa kansallinen liikuntatutkimus (1), että vain joka kolmas suomalainen liikkuu terveyden kannalta riittävästi. Tuoreen arvion mukaan (2) noin miljoona työikäistä suomalaista liikkuu terveytensä kannalta riittämättömästi. Liian vähäinen liikunta lisää monien sairauksien riskiä, esimerkkinä tyypin 2 diabetes, sydän- ja verisuonisairaudet sekä rintasyöpä (3,4). Liikkumattomuus ja ylipainon yleistyminen on kansanterveydellisesti merkittävä ongelma. Liikunnan terveyttä edistävistä vaikutuksista ja niiden saavuttamiseksi tarvittavan liikunnan määrästä ja laadusta on kertynyt runsaasti tietoa 1990-luvulta lähtien (4,5). Vuonna 2007 päivitettyjen terveysliikuntasuositusten mukaan aikuisen tulee liikkua vähintään 30 minuuttia päivässä viitenä päivänä viikossa kohtalaisesti rasittavalla teholla tai vähintään 20 minuuttia kolmena päivänä viikossa vähintään rasittavalla teholla (6). Kohtuullisesti kuormittava teho vastaa reipasta kävelyä. Päivän annoksen voi jakaa lyhyempiin, 10 minuutin pätkiin. Terveyden kannalta saavutetaan kuitenkin paras hyöty yhdistämällä päivittäinen perusliikunta (esim. reipas kävely) kuormittavampaan kuntoliikuntaan sekä lihasvoimaa ja tasapainoa lisääviin lajeihin, kuten kuntojumppaan (5,6). Lisääntymisterveystutkimuksella tarkoitetaan seksuaalisuuteen, lisääntymiseen ja ihmiskehon lisääntymisjärjestelmään liittyviä ilmiöitä, joilla on terveysulottuvuus (7). Raskaana olevien naisten liikunta vähenee yleensä raskauden edetessä (8,9), mutta naisurheilijoiden tiedetään jatkavan harjoittelua. Norjalaisen tutkimuksen mukaan raskauden aikana harjoitelleet kilpaurheilijat ovat palautuneet nopeasti raskautta edeltävälle kuntotasolle synnytyksen jälkeen (10). Penttisen ja Erkkolan (11) tutkimuksessa oli mukana 30 suomalaista huippukestävyysurheilijaa, joista suuri osa suunnistajia lukuun ottamatta lopetti huippu-urheilijauransa synnytyksen jälkeen. Naisurheilijoiden synnytyksen jälkeisiä liikuntatottumuksia koskevat tutkimukset on tehty pääosin fysiologisesta näkökulmasta (12,13,14). 2893

2 Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, liikkuvatko synnyttäneet äidit riittävästi ja onko synnyttäneisyys (lasten lukumäärä) ja viimeisimmän synnytyksen ajankohta yhteydessä liikunnan määrään. Lisäksi haluttiin tietoa siitä, miten ikä, painoindeksi, koulutusaste ja siviilisääty vaikuttavat synnyttäneiden naisten liikunnan määrään. Aineisto ja menetelmät Tämä tutkimus perustuu FINRISKI tutkimuksen aineistoon. FINRISKI-tutkimus (15) on laaja Kansanterveyslaitoksen suunnittelema ja toteuttama väestötutkimus sydänja verisuonitautien riskitekijöistä ja niiden muutoksista. Tutkimus tehdään joka viides vuosi käyttäen riippumattomia satunnaisotoksia valittujen tutkimusalueiden väestöistä. FINRISKI 2002-tutkimuksen tiedot kerättiin vuonna 2002 tammikuun ja huhtikuun välisenä aikana. Tutkimuksessa mukana olleet alueet olivat Helsinki ja Vantaa, Lapin lääni, Oulun lääni, Pohjois-Karjalan maakunta, Pohjois-Savon maakunta, Turku ja Loimaa sekä 11 ympäröivää kuntaa. Tutkimuksessa oli mukana yhteensä 131 kuntaa. Kokonaisotos oli henkilöä (15). Tutkimukseen osallistuneille naisille (n = 6 727) toimitettiin peruslomakkeen lisäksi lisääntymisterveyttä koskeva kyselylomake. Tämä lomake sisälsi 51 kysymystä kuukautisista, raskauden ehkäisystä ja hormonihoidoista, raskauksista ja synnytyksistä, raskauskomplikaatioista sekä lapsettomuudesta ja sen hoidosta (16). Tutkimukseen kuului myös fyysistä aktiviteettia kartoittava alaotos (n = 5 980), jonka yhteydessä tutkittavat täyttivät laajan liikuntakyselyn (15,17). Liikuntalomakkeessa selvitettiin vapaa-ajan liikuntaa 12 viime kuukauden aikana. Vapaaajan liikunnalla tarkoitetaan kuntoliikuntaa (esim. juoksulenkkeily, hiihto ja pyöräily), fyysistä aktiivisuutta vaativia arkiaskareita (esim. kodinhoito, lumenluonti, kalastus, marjastus) ja työmatkaliikuntaa (kävely tai pyöräily työpaikalle ja kotiin). Kaiken kaikkiaan lomake sisälsi 23 eri fyysisen aktiivisuuden luokkaa, jonka lisäksi tutkittavat saivat lisätä listan ulkopuolella olevia fyysisen aktiivisuuden muotoja tarpeen mukaan. Vastaukset perustuivat tutkittavien omaan arvioon. Tämän poikkileikkaustutkimuksen aineistona ovat vuoden 2002 FINRISKI -tutkimuksen vuotiaat, ei-raskaana olevat naiset, jotka lisääntymisterveyttä koskevan kyselylomakkeen lisäksi täyttivät liikuntalomakkeen (n = 1 571). Tutkittavat raportoivat fyysisen aktiviteetin useuden, keston ja tehon jokaisen liikuntamuodon osalta erikseen. Tämän perusteella laskettiin kokonaisliikunnan määrä. Tulokset esitetään suhteellista energiankulutusta kuvaavina METtunteina viikkoa kohden. MET-luvut (metabolic equivalent) tarkoittavat lepoenergiankulutuksen kerrannaisia. Liikunnan useuden, keston ja tehon perusteella muodostettiin kaksiluokkainen muuttuja, jossa liikunnan määrä oli joko riittävä tai riittämätön. Riittävän liikunnan kriteerit täyttivät ne henkilöt, joiden vähimmäisliikuntamäärät olivat kohtalaista (MET-arvo 3) liikuntaa 30 minuuttia päivässä viitenä päivänä viikossa tai rasittavaa liikuntaa 20 minuuttia kolmena päivänä viikossa (6). Synnyttäneisyys luokiteltiin lasten lukumäärän mukaan neljään ryhmään: ei lapsia, yksi lapsi, kaksi lasta, kolme lasta tai enemmän. Viimeisimmän synnytyksen ajankohta on luokiteltu neljään ryhmään: ei synnytyksiä, 1 2 vuotta, 3 5 vuotta ja yli 5 vuotta synnytyksestä. Ikä luokiteltiin viiteen ryhmään: 25 29, 30 34, 35 39, ja vuotta. Painoindeksi luokiteltiin kolmeen ryhmään: alle 25 (normaalipaino), 25 29,9 (lievä ylipaino) ja 30 tai yli (merkittävä ylipaino). Koulutus jaettiin kolmeen Taulukko 1. Liikunnan ja synnyttäneisyyden välinen yhteys. Logistinen regressioanalyysi askeltavana, vasteena riittämätön liikunta. Synnyttäneisyys Ikä Painoindeksi Koulutus Siviilisääty Sairaus OR (95 %:n LV) OR (95 %:n LV) OR (95 %:n LV) OR (95 %:n LV) OR (95 %:n LV) OR (95 %:n LV) Synnyttäneisyys Ei lapsia lapsi 1,53* (1,07 2,20) 1,66** (1,14 2,42) 1,64* (1,12 2,39) 1,59* (1,08 2,33) 1,70* (1,12 2,56) 1,69* (1,12 2,56) 2 lasta 0,96 (0,69 1,35) 1,07 (0,74 1,54) 1,05 (0,73 1,51) 1,00 (0,69 1,45) 1,07 (0,70 1,65) 1,07 (0,70 1,65) Vähintään 3 lasta 1,06 (0,74 1,53) 1,19 (0,80 1,78) 1,17 (0,78 1,75) 1,13 (0,75 1,71) 1,21 (0,76 1,95) 1,22 (0,76 1,95) Ikä 0,99 (0,97 1,01) 0,98 (0,97 1,00) 0,97** (0,95 0,99) 0,97** (0,95 0,99) 0,97** (0,95 0,99) Painoindeksi 1,03* (1,00 1,06) 1,02 (0,99 1,05) 1,02 (0,99 1,05) 1,02 (0,99 1,05) Koulutus AMK- tai akateeminen tutkinto Kansa-, perus- tai keskikoulu 4,62*** (2,89 7,39) 4,71*** (2,94 7,55) 4,70*** (2,93 7,53) Ammattikoulu, lukio tai opisto 1,71** (1,20 2,43) 1,71** (1,20 2,44) 1,71** (1,20 2,44) Siviilisääty Naimisissa 1 1 Avoliitossa 0,86 (0,60 1,22) 0,86 (0,60 1,22) Naimaton 1,29 (0,82 2,03) 1,29 (0,82 2,02) Eronnut tai leski 0,97 (0,61 1,56) 0,97 (0,60 1,55) Krooninen sairaus Ei 1 Kyllä 1,05 (0,74 1,49) * = p < 0,05, ** = p < 0,01, *** = p < 0,001 (logistisen regressioanalyysiin tilastolllinen merkitsevyys, riittämätön liikunta) 2894

3 luokkaan: 1) kansa-, perus- tai keskikoulu, 2) ammattikoulu tai vastaava, lukio tai opistotutkinto, 3) ammattikorkeakoulututkinto tai akateeminen tutkinto. Siviilisääty jaettiin neljään luokkaan: naimisissa tai avoliitossa, naimaton, asumuserossa tai eronnut, leski. Tutkimuksen tilastolliset menetelmät olivat χ 2 -testi sekä logistinen regressioanalyysi. Logistisessa regressioanalyysissä selitettävänä muuttujana oli riittämätön liikunta. Kaksi tärkeintä selittävää muuttujaa olivat synnyttäneisyys ja viimeisimmän synnytyksen ajankohta. Muita selittäviä muuttujia olivat ikä, painoindeksi, koulutusaste, siviilisääty ja krooninen sairastavuus. Logistinen malli tehtiin erikseen synnyttäneisyyden (taulukko 1) ja viimeisimmän synnytyksen ajankohdan (taulukko 2) suhteen. Sekä synnyttäneisyyden että viimeisimmän synnytyksen ajankohdan osalta vertailuryhmiksi valittiin lapsettomat naiset. Vertailuryhmät saivat arvon 1,0. Askeltavassa mallissa lisättiin malliin yksi selittävä muuttuja (ikä, painoindeksi, koulutus, siviilisääty ja krooninen sairastavuus) kerrallaan. Tarkoituksena oli selvittää, onko näillä selittävillä muuttujilla yhteyksiä selitettävään muuttujaan ja vaikuttavatko nämä yhteydet lopullisessa mallissa kahden tärkeimmän selittävän muuttujan ja selitettävän muuttujan välisiin yhteyksiin. Tilastolliset analyysit tehtiin SPSS-ohjelmalla (SPSS 14.0 for Windows). Tulokset Tutkimukseen vastanneiden naisten keski-ikä oli 37,7 vuotta ja heidän painoindeksinsä keskiarvo oli 25,2 (95 % luottamusväli 24,9 25,4). Lapsia oli keskimäärin kaksi (1,6) ja aika viimeisestä synnytyksestä oli keskimäärin neljä vuotta. Yhden lapsen synnyttäneistä äideistä 19,8 % oli synnyttänyt 1 2 vuotta sitten, 19 % 3 5 vuotta sitten ja 60,1 % yli 5 vuotta sitten. 1 2 vuotta sitten synnyttäneistä äideistä 33,3 %:lla oli yksi lapsi, 38,2 %:lla oli kaksi lasta ja 28,1 %:lla oli vähintään kolme lasta. Synnyttäneisyyden ja liikunnan riittävyyden välillä havaittiin yhteys. Riittämätön liikunta oli yleisintä (25,6 %) yhden lapsen äideillä (taulukko 3). Naisten, joilla oli vähintään kaksi lasta, liikuntamäärä oli samanlainen kuin lapsettomien. Vakiointi iän, painoindeksin, kroonisen sairastavuuden tai koulutuksen suhteen ei muuttanut oleellisesti tuloksia. Kun kaikki taustatekijät lisättiin tilastolliseen malliin, oli yhden lapsen äideillä noin 1,7-kertainen riski harrastaa liian vähän liikuntaa verrattuna lapsettomiin naisiin (taulukko 1). Painoindeksillä ja koulutuksella oli yhteys liikuntaan. Mitä suurempi oli painoindeksi ja mitä vähemmän oli koulutusta, sitä yleisempää oli vähäinen liikunnan harrastus (taulukko 3). Alempiin koulutusryhmiin (kansa-, perus- tai keskikoulu ja ammattikoulu tai vastaava, lukio tai opistotutkinto) kuuluvilla oli suurempi riski (4,7 ja 1,7) liian vähäiseen liikuntaan kuin eniten koulutetuilla (taulukko 3). Viimeisimmän synnytyksen ajankohdan ja liikunnan välillä havaittiin myös yhteys. Suurin ero ryhmien välillä ilmeni verrattaessa lapsettomia naisia (18,5 %), naisiin, jotka olivat synnyttäneet 1 2 vuotta sitten (26,9 %) (taulukko 3). Naisilla, jotka olivat synnyttäneet 1 2 vuotta sitten, oli noin 1,6- kertainen riski harrastaa riittämättömästi liikuntaa verrattuna lapsettomiin naisiin. 3 5 vuotta sitten synnyttäneiden liikuntamäärä ei eronnut vertailuryhmästä. Vakiointi iän, painoindeksin, koulutuksen, kroonisen sairastavuuden ja siviilisäädyn suhteen ei muuttanut tuloksia. Kun kaikki taustatekijät lisättiin malliin, oli 1 2 vuotta sitten synnyttäneillä naisilla lähes kaksinkertainen riittämättömän liikunnan riski verrattuna lapsettomiin naisiin (taulukko 2). Viimeisimmän synnytyksen ajankohdan (taulukko 2) osalta muiden tekijöi- Taulukko 2. Liikunnan ja viimeisimmän synnytyksen ajankohdan välinen yhteys. Logistinen regressioanalyysi askeltavana, vasteena riittämätön liikunta. Viimeisin synnytys Ikä Painoindeksi Koulutus Siviilisääty Sairaus OR (95 %:n LV) OR (95 %:n LV) OR (95 %:n LV) OR (95 %:n LV) OR (95 %:n LV) OR (95 %:n LV) Viimeisin synnytys Ei synnytyksiä vuotta sitten 1,62* (1,07 2,46) 1,62* (1,07 2,46) 1,61* (1,06 2,44) 1,64* (1,07 2,51) 1,87** (1,17 2,99) 1,87** (1,17 3,00) 3 5 vuotta sitten 1,29 (0,84 1,98) 1,29 (0,84 1,99) 1,27 (0,82 1,96) 1,23 (0,79 1,91) 1,37 (0,85 2,22) 1,37 (0,85 2,22) Yli 5 vuotta sitten 1,00 (0,74 1,35) 1,00 (0,69 1,45) 0,98 (0,67 1,42) 0,89 (0,61 1,30) 0,98 (0,64 1,50) 0,98 (0,64 1,50) Ikä 1,00 (0,98 1,02) 1,00 (0,98 1,02) 0,99 (0,96 1,01) 0,98 (0,96 1,01) 0,98 (0,96 1,01) Painoindeksi 1,03* (1,01 1,06) 1,02 (1,00 1,05) 1,02 (1,00 1,05) 1,02 (1,00 1,05) Koulutus AMK- tai akateeminen tutkinto Kansa-, perus- tai keskikoulu 4,60*** (2,89 7,33) 4,68*** (2,93 7,49) 4,67*** (2,92 7,47) Ammattikoulu, lukio tai opisto 1,73** (1,22 2,46) 1,74** (1,22 2,47) 1,73** (1,22 2,46) Siviilisääty Naimisissa 1 1 Avoliitossa 0,89 (0,63 1,25) 0,89 (0,63 1,25) Naimaton 1,44 (0,93 2,22) 1,43 (0,92 2,21) Eronnut tai leski 1,06 (0,66 1,69) 1,05 (0,66 1,69) Krooninen sairaus Ei 1 Kyllä 1,06 (0,75 1,50) * = p < 0,05, ** = p < 0,01, *** = p < 0,001 (logistisen regressioanalyysiin tilastollinen merkitsevyys, riittämätön liikunta) 2895

4 Otos kattaa hyvin Suomen eri alueet ja osallistumisprosentti oli naisten osalta 70, joten tuloksia voitaneen melko hyvin yleistää Suomen väestöön. Lisäksi tutkimuksen vahvuutena on, että se kattaa kaikki vuodenajat, koska kyselyssä tiedusteltiin vapaa-ajan liikuntaa edellisen 12 kuukauden aikana. Toisaalta FINRISKI-tutkimuksessa ei ollut tietoa raskautta edeltävästä liikunnasta, mikä on yksi tämän poikkileikkaustutkimuksen heikkouksista. Tämän tutkimuksen mukaan varsinkin ensimmäisen lapsen syntymä näyttää olevan suuri elämänmuutos, joka muuttaa äidin liikuntakäyttäytymistä. Vähäinen liikkuminen ennen raskautta, pitkät työpäivät raskauden aikana, suuri painon nousu raskauden aikana sekä vaikeudet saada lastenhoitoapua olivat Calfasin (14) tutkimuksessa yhteydessä vähäiseen liikunnan harrastamiseen raskauden jälkeen. Kun lapsia on enemmän kuin yksi, liikutaan paljon vanhempien sisarusten ehdoilla. Godinin ym. (18) tutkimuksessa havaittiin myös, että raskaana olevalla naisella, jolla on ennestään lapsi tai lapsia, on realistisemmat odotukset synnytyksen jälkeisen liikunnan osalta. Ensimmäistä lastaan odottavalta naiselta tämä kokemus puuttuu, eikä esteitä osata ottaa samalla tavalla huomioon. Devinen ym. (19) tutkimuksessa havaittiin kuitenkin, että raskaus ja lapsen syntymä vaikuttaa vain osalla pysyvästi liikunta-aktiviteettiin. Elämänkumppanilta, perheeltä ja työnantajalta saatu tuki vaikuttaa myönteisesti äidin liikunta-aktiivisuuteen (9). Sternfeldin ym. (20) tutkimuksen mukaan lasten ikä vaikuttaa äitien fyysiseen aktiviteettiin. Äidit, joilla on alle 5- vuotiaita lapsia, ovat fyysisesti vähemmän aktiivisia kuin äidit, joilla ei ole alle 5-vuotiaita lapsia kotona. Synnyttäneet naiset ovat Pereiran ym. (21) mukaan pienen vauvan kanssa inaktiivisia, koska mm. lastenhoito estää vapaa-ajan liikkumisen. Ensimmäinen lapsi ei kuitenkaan Pereiran ym. mukaan vaikuta äidin fyysiseen aktiviteettiin niin paljon kuin sitä seuraavat lapset. Fyysisen inaktiivisuuden riski on siis erityisen suuri äideillä, joilla on enemmän kuin yksi lapsi. Tässä suhteessa tämän tutkimuksen tulokset eroavat Pereiran ym. tutkimuksen tuloksista. Eri maiden kulttuurit; varsinkin äitiysloman pituus ja sen ajalta mahdollisesti maksettu korvaus saattaa selittää tämän tutkimuksen ja Pereiran ym. tutkimustulosten eroja. Tämä lisäksi työssä käyvien naisten osuus vaihtelee eri maissa (ennen raskautta ja raskauden jälkeen), myös tukiverkostojen saatavuus ja liikunnan mittaamisen erilaisuus saattaa selittää em. eroja. Liikuntakysymykset perustuivat itse ilmoitettuihin tietoihin. Tämä saattaa aiheuttaa tuloksiin muistivirheistä johtuvaa epätarkkuutta. Virheiden minimoimiseksi antoi koulutettu hoitaja liikuntalomakkeiden täyttöohjeita. Fyysisen aktiivisuuden mittaaminen raskauden aikana on hankalaa, koska kevyemmät liikuntamuodot, esim. kävely, joka on odottavien äitien suosituin liikuntamuoto, helposti unohtuvat ja jäävät raportoimatta liikunta-aktiviteettia kartoitettaessa (8). Rasittavampi liikunta jää päinvastoin helpommin mieleen. Mm. tämän takia saattaa todellinen liikunta-aktiviteetti raskaana olevilla olla raportoitua suurempaa. Myös kotitöiden osuus fyysisessä aktiviteetissa raskauden aikana on otettu huomioon vain muutamassa tutkimuksessa. Vaiklääketiede den merkitsevyydet ja riskisuhteet ovat lähes samanlaisia kuin synnyttäneisyyden osalta (taulukko 1). Pohdinta Tämän tutkimuksen mukaan noin viidennes tutkituista vuotiaista äideistä ei liiku terveyden kannalta riittävästi. Naiset, joilla on yksi lapsi tai synnytys 1 2 vuotta sitten, liikkuvat riittämättömästi lähes kaksi kertaa useammin kuin lapsettomat naiset. Yksilapsisten ja 1 2 vuotta sitten synnyttäneiden naisten ryhmät eivät ole identtisiä vain noin viidesosa yhden lapsen äideistä oli synnyttänyt 1 2 vuotta sitten. Mitä suurempi painoindeksi tai matalampi koulutustaso, sitä todennäköisempää on, että nainen ei liiku riittävästi. Taulukko 3. Riittämättömän liikunnan yleisyys taustatekijöiden mukaan, %. Taustatekijä n % Ikäryhmä , , , , ,8 Yhteensä ,9 Painoindeksi Alle , , ,2 30 tai yli ,4 Yhteensä ,9** Siviilisääty 1 Naimisissa ,7 Avoliitossa ,4 Naimaton ,9 Eronnut tai leski ,0 Yhteensä ,9 Koulutus 2 AMK tai akateeminen tutkinto ,8 Ammattikoulu, lukio tai opisto ,5 Kansa-, perus tai keskikoulu ,1 Yhteensä ,7*** Krooninen sairaus Ei ,5 Kyllä ,8 Yhteensä ,9 Synnyttäneisyys 3 Ei lapsia ,3 1 lapsi ,6 2 lasta ,8 Vähintään 3 lasta ,3 Yhteensä ,7* Viimeisin synnytys 1 2 vuotta sitten ,9 3 5 vuotta sitten ,7 Yli 5 vuotta sitten ,5 Ei synnytyksiä ,5 Yhteensä ,9 Painoindeksi: 1 puuttuvia 3, 2 puuttuvia 6, 3 puuttuvia 17 * = p < 0,05, ** = p < 0,01, *** = p < 0,001 (χ 2 -testissä riittävä/riittämätön liikunta ja eri taustatekijät) 2896

5 ka Poudevignen (8) tutkimus käsitteli raskaana olevia naisia, lienee tilanne synnyttäneiden osalta samankaltainen. FINRISKI-tutkimuksen kyselylomakkeessa ei kysytty lastenhoitoon liittyviä liikuntamuotoja, kuten esimerkiksi lasten kanssa leikkimistä ja vaunujen työntelyä, vaikka näilläkin liikuntamuodoilla voidaan olettaa olevan terveysvaikutuksia. Lastenhoitoon liittyvän liikunnan terveysvaikutuksia ei ole raportoitu erikseen (20). Toisaalta kotitöistä suuri osa on kevytkuormitteista (< 3 MET) fyysistä aktiivisuutta, joilla ei ole vaikutusta terveyteen tai kuntoon (22). Koska lasten hoitaminen ja kotitöiden tekeminen on pienten lasten äitien vapaa-ajan liikunnan tärkeä osa, tulisi nämä liikuntamuodot ottaa huomioon jatkotutkimuksissa, jotta saataisiin tarkempi kuva synnyttäneiden äitien liikunnasta. FINRISKI-tutkimuksesta on aiemmin julkaistu tietoja iän ja koulutuksen yhteyksistä vapaa-ajan liikuntaan (23). Borodulinin ym. tutkimuksessa eri vapaa-ajan liikuntamuodot on analysoitu erikseen (arkiliikunta, kuntoliikunta sekä kaikki vapaa-ajanliikunta), mutta yhteyksiä kokonaisvaltaiseen terveyden kannalta riittävään liikuntaan ei ole julkaistu. Kuntoliikunnan ja iän välillä todettiin käänteinen yhteys. Arkiliikunnan ja kaiken vapaa-ajan liikunnan osalta tulokset olivat samansuuntaiset kuin tässä tutkimuksessa, jossa kuntoliikuntaa ei eritellä muusta vapaa-ajan liikunnasta. Tämän tutkimuksen mukaan ovat koulutetut naiset yleisesti aktiivisempia liikkujia kuin vähemmän koulutetut. Vastaavanlaisia tuloksia on saatu aiemmin sekä FINRISKI-aineistosta että muista tutkimuksista (3,20,23,24). Raskaus on kriittinen ajanjakso ylipainon kehittymiselle (25) painoindeksin noustessa liikunta-aktiviteetti vähenee (24,26,27). Joka viides synnyttänyt nainen painaa 6 18 kk synnytyksen jälkeen vähintään 5 kg enemmän kuin ennen raskautta (14). Evensonin ym.(24) mukaan varsinkin kuntoliikunnan määrä on yleisempää niillä naisilla, joilla on alempi painoindeksi. Painon ja liikunnan syy-yhteyksien selvittämiseksi tarvittaisiin seurantatutkimusta, jossa liikuntatottumukset ja painoindeksi mitataan ennen raskautta ja sen jälkeen. Nyt tehdyn kaltaisen poikkileikkaustutkimuksen toistaminen myöhempänä ajankohtana antaisi tietoa siitä, ovatko riskiryhmät samat ja onko riittävän liikunnan osalta menty parempaan vai huonompaan suuntaan. Lisäksi tarvittaisiin interventiotutkimuksia, joissa neuvotaan naisia hyödyntämään paremmin mahdollisuudet mm. osallistua isompien lasten ulkoleikkeihin, jotta lastenhoito olisi vähintään kohtalaisen kuormittavaa ja siten terveysvaikutteista (14). Kansanterveydellisestä ja terveyden edistämisen näkökulmasta tämän tutkimuksen löydökset ovat kannustavia. Äitien riski olla fyysisesti inaktiivisia näyttäisi ajoittuvan vain tiettyyn lyhyeen aikaan, kun lapset ovat pieniä. Odottavien ja synnyttäneiden naisten nykyiset liikuntasuositukset eivät poikkea muille naisille annetuista liikuntasuosituksista kaikki terveet naiset voivat jatkaa harjoittelua normaalin raskauden ja imetyksen aikana samalla kuormittavuustasolla kuin ennen raskautta (27,28,29). Synnyttänyt äiti voi aloittaa liikuntaharrastuksen niin pian kuin tuntee itse pystyvänsä siihen. Suorituskykyä parantava aerobinen liikunta ei vähennä maidon eritystä eikä vaikuta maidon laatuun (30). Tästä asiasta tiedettiin h Noin % suomalaisista aikuisista liikkuu terveyden kannalta liian vähän. h Raskaudenjälkeisistä liikuntatottumuksista löytyy varsin vähän tutkimustietoa. h Terveyskäyttäytyminen, mukaan lukien liikuntatottumukset, muuttuu usein suurten elämänmuutosten yhteydessä. Synnyttäneet naiset ovat terveyden edistämisen näkökulmasta tärkeä ryhmä. Tämä tutkimus opetti h Noin viidennes tutkittavista vuotiaista naisista ei liiku terveyden kannalta riittävästi. h Yhden lapsen äideillä on noin 1,7-kertainen riski liikkua riittämättömästi verrattuna lapsettomiin naisiin. h Naisilla, jotka ovat synnyttäneet 1 2 vuotta sitten, on lähes kaksinkertainen riski liikkua riittämättömästi verrattuna lapsettomiin naisiin. h Riittämätön liikunta on sitä yleisempää mitä suurempi on painoindeksi ja matalampi koulutustaso. Koska lähes kaikki suomalaiset äidit käyttävät julkisia neuvolapalveluja, voisivat neuvolat olla nykyistä enemmän liikuntaa edistävä informaatiokanava. Neuvonta, elintavat ja liikunta neuvolassa (NELLI) -tutkimuksessa tehdyn terveydenhoitajakyselyn mukaan liikunnasta keskustellaan neuvoloissa selvästi vähemmän kuin ravitsemuksesta (31). NELLItutkimuksessa kehitetyn tehostetun liikuntaneuvonnan avulla raskaana olevat säilyttivät ennen raskautta toteutuneen, kohtuutehoisen liikunnan viikoittaiset kerrat ja keston raskauden loppuun saakka (25,31). Neuvoloissa tarvitaan nykyistä parempaa liikunnan edistämisen tietotaitoa, jotta äidit liikkuisivat riittävästi riippumatta perheen koosta. Kirjallisuutta 1 Kansallinen liikuntatutkimus Aikuisliikunta-raportti. SLU:n julkaisusarja 5/06. Suomen Kuntourheiluliitto, Kunto ry. _2006_Aikuiset_taitettu.pdf s Fogelholm M, Paronen O, Miettinen M. Liikunta hyvinvointipoliittinen mahdollisuus. Suomalaisen terveysliikunnan tila ja kehittyminen Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2007;1;3 4, 21 24, Pate RR, Pratt M, Blair SN ym. Physical activity and public health. A recommendation from the Centers for Disease Control and Prevention and the American College of Sports Medicine. JAMA 1995;273: Bouchard C. Physical activity and health: introduction to the dose-response symposium. Med Sci Sports Exerc 2001;33:S Fogelholm M, Oja M. Terveysliikuntasuositukset. Teoksessa: Fogelholm M ja Vuori I, toim. Terveysliikunta. Helsinki: Duodecim 2005;72 75, Haskell WL, Lee IM, Pate RR ym. Physical activity and public health: updated recommendation for adults from the American College of Sports Medicine and the American Heart Association. Circulation 2007;116; Koponen P, Luoto R, toim. Lisääntymisterveys Suomessa. Terveys 2000-tutkimuksen tuloksia. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B5/2004. Helsinki Poudevigne MS, O Connor PJ. A review of physical activity patterns in pregnant women and their relationship to psychological health. Sports Med 2006;36: Brown WJ, Trost SG. Life transitions and changing physical activity patterns in young women. Am J Prev Med 2003;25: Kardel KR. Effects of intense training during and after pregnancy in top-level athletes. Scand J Med Sci Sports 2005;15:

6 11 Penttinen J, Erkkola R. Pregnancy in endurance athletes. Scand J Med Sci Sports 1997;7: Huch R, Erkkola R. Pregnancy and exercise exercise and pregnancy. A short review. Br J Obstet Gynecol 1990;97: South-Paul JE, Rajagopal KR, Tenholder MF. Exercise responses prior to pregnancy and in the postpartum state. Med Sci Sports Exerc 1992;24: Calfas KJ, Marcus BH. Postpartum weight retention: a mother s weight to bear? Am J Prev Med 2007;32: Laatikainen T, Tapanainen H, Alfthan G ym. FINRISKI Tutkimus kroonisten kansantautien riskitekijöistä, niihin liittyvistä elintavoista, oireista, psykososiaalisista tekijöistä ja terveyspalvelujen käytöstä. Tutkimuksen toteutus ja tulokset 1. Perusraportti. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B7/ Luoto R, Kinnunen TI, Koponen P ym. Naisten lisääntymisterveys Suomessa. Tuloksia FINRISKI tutkimuksesta. Suom Lääkäril 2004;59: Borodulin K. Physical activity, fitness, abdominal obesity, and cardiovascular risk factors in Finnish men and women. The National FINRISK 2002 Study. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja A1/2006, Helsinki: Edita Oy Godin G, Vezina L, Leclerc O. Factors influencing intentions of pregnant women to exercise after giving birth. Public Health Rep 1989;104: Devine CM, Bove CF, Olson CM. Continuity and change in women s orientations and lifestyle practices through pregnancy and the postpartum period: the influence of life course trajectories and transitional events. Soc Sci Med 2000;50: Sternfeld B, Ainsworth BE, Quesenberry CP. Physical activity patterns in a diverse population of women. Prev Med 1999;28: Pereira MA, Rifas-Shiman SL, Kleinman KP ym. Predictors of change in physical activity during and after pregnancy. Am J Prev Med 2007;32: Stamatakis E, Hillsdon M, Primatesta P. Domestic physical activity in relationship to multiple CVD risk factors. Am J Prev Med 2007;32: Borodulin K, Laatikainen T, Lahti-Koski M ym. Association of age and education with different types of leisure time physical activity among 4437 Finnish adults. J Phys Act Health 2008;5: Evenson KR, Wilcox S, Pettinger M ym. Vigourous leisure activity through women s adult life, the women s health initiative observational cohort study. Am J Epidemiol 2002;156: Kinnunen TI, Pasanen M, Aittasalo M ym. Reducing postpartum weight retention a pilot trial in primary health care. Nutr J 2007;6: Saris, WHM, Blair SN, van Baak MA ym. How much physical activity is enough to prevent unhealthy weight gain? Outcome of the IASO 1st Stock Conference and consensus statement. Obes Rev 2003;4: Lindqvist PG, Fröberg K, Pirhonen JP. Nya rekommendationer Alla friska kan fortsätta träna under och efter graviditet. Läkartidningen 2007;104: ACOG Committee Opinion. Number 267, January 2002: exercise during pregnancy and the postpartum period. Obstet Gynecol 2002:99: Davies GA, Wolfe LA, Mottola MF, MacKinnon C. Joint SOGC/CSEP clinical practice guideline: exercise in pregnancy and the postpartum period. Can J Appl Physiol 2003;28: Erkkola R. Liikunta raskauden aikana ja sen jälkeen. Fysioterapia 2004;51: Kinnunen T, Aittasalo M, Luoto R. Tehostettua ravitsemus- ja liikuntaneuvontaa neuvolassa tuloksia NELLI- tutkimuksesta. Terveydenhoitaja 2007;40: Helena Aldén-Nieminen TTM, tutkija Tampereen yliopisto, terveystieteen laitos Katja Borodulin FT, Post Doc Research Associate University of North Carolina at Chapel Hill, School of Public Health, North Carolina, USA Tiina Laatikainen LT, kansanterveystieteen dosentti Kansanterveyslaitos, Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Jani Raitanen FM, tutkija Tampereen yliopisto, terveystieteen laitos English summary Parity and physical activity are Finnish mothers sufficiently physically active? Background There have been few studies of physical activity and parity to date. The aim of the present study was to evaluate whether women are sufficiently physically active during the post-partum period. Methods This cross-sectional study included non-pregnant women of the FINRISKI 2002 study, aged 25 50, who completed the physical activity questionnaire in addition to the reproductive health questionnaire (n=1571). Results A significant association was found between both parity and physical activity and time since delivery and physical activity. Women with one child were found to have 1.7 (95 % CI ) times the risk of insufficient physical activity as compared to nulliparous women. Women who had given birth 1 2 years previously were found to have around twice the risk of insufficient physical activity as compared to women who had never given birth. Furthermore, a significant association was found between body mass index and physical activity and also between educational level and physical activity. Conclusions Women with one child and women having given birth 1 2 years previously were identified as target groups for the promotion of physical activity. Helena Aldén-Nieminen M.SC., Researcher University of Tampere, Department of Public Health Sciences Katja Borodulin, Tiina Laatikainen, Jani Raitanen, Riitta Luoto Riitta Luoto LT, professori mvs, Tampereen yliopisto, terveystieteen laitos ja UKK-instituutti Kirjoittajilla ei ole ilmoitettuja sidonnaisuuksia. 2898

Riittäkö opiskelijoiden työkunto?

Riittäkö opiskelijoiden työkunto? Riittäkö opiskelijoiden työkunto? Tuloksia ja ennusteita Stadin AO:n Kehon kuntoindeksi - testeistä vuosilta 2014 ja 2015 LIIKKUVA KOULU LAAJENEE KOHTI AKTIIVISIA OPISKELUYHTEISÖJÄ torstai 1.12.2016 Paasitorni,

Lisätiedot

Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä..

Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä.. Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä.. TEHTÄVÄ 1 Taulukko 1 Kuvailevat tunnusluvut pääkaupunkiseudun terveystutkimuksesta vuonna 2007 (n=941) Keskiarvo (keskihajonta) Ikä

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Jyrki Kettunen Dosentti, ft Arcada Nykytila Liikunta on jäänyt riittämättömäksi keinoksi vaikuttaa terveyden ylläpitämiseen ja monien sairauksien

Lisätiedot

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Valintakoe klo 13-16 12.5.2015 Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Mediteknia Nimi Henkilötunnus Tehtävä 1 (max 8 pistettä) Saatte oheisen artikkelin 1 Exercise blood pressure and the risk for future

Lisätiedot

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Kainuun hyvinvointifoorumi 20.9.2011 Kajaani Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus 20.9.2011 Alustuksen sisält ltö Kestävyyskunnon merkitys terveyden

Lisätiedot

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta?

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Tomi Mikkola! Helsinki University Central Hospital! Department of Obstetrics and Gynecology! Helsinki, Finland!! Hormonihoito - Heilurin liike Government Labels Estrogen

Lisätiedot

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Minna Kinnunen, oh, TtM Johdanto: Ikääntyneiden

Lisätiedot

Ikääntyneiden liikuntasuositus

Ikääntyneiden liikuntasuositus Ikääntyneiden liikuntasuositus FT, ft Saija Karinkanta 20.11.2012 1 LIIKUNTASUOSITUKSET Nelson ME et al. Physical Activity and Public Health in Older Adults: Recommendation from the American College of

Lisätiedot

Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Liikunta ei ole tärkeää, se on ELINTÄRKEÄÄ 4/19/2013. Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta,

Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Liikunta ei ole tärkeää, se on ELINTÄRKEÄÄ 4/19/2013. Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta, Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta, vaan liikunnan määrästä ja ruokavalion terveellisyydestä. Liikkuvat Koen terveyteni hyväksi 8% 29 % Olen tyytyväinen

Lisätiedot

Tuhat Suomalaista Suomen Yrittäjät Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu

Tuhat Suomalaista Suomen Yrittäjät Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu Tuhat Suomalaista Suomen Yrittäjät Joulukuu 16 SFS ISO252 Sertifioitu Tutkimuksen toteutus Tuhat suomalaista /16 IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin internetissä IROResearch

Lisätiedot

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Miten elämänhallintaa voi mitata? Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen

Lisätiedot

TerveysInfo. Hetkien hiljainen muisti Rentoutumista, metaforia ja musiikkia

TerveysInfo. Hetkien hiljainen muisti Rentoutumista, metaforia ja musiikkia TerveysInfo 55+ liikunnasta elinvoimaa Power Point esitys tukee ikääntyvän työntekijän hyvinvointia ja vahvistaa voimavaroja tulevia eläkevuosia varten. Käsittelee etenkin liikuntaa ja lyhyesti myös muita

Lisätiedot

Hoitokäytännöt muuttuneet. WHO Global Health Report. Makuuttamisesta pompottamiseen, potilaan fyysisen aktiivisuuden lisääminen

Hoitokäytännöt muuttuneet. WHO Global Health Report. Makuuttamisesta pompottamiseen, potilaan fyysisen aktiivisuuden lisääminen Hoitokäytännöt muuttuneet Makuuttamisesta pompottamiseen, potilaan fyysisen aktiivisuuden lisääminen Leikkauksen jälkeisen mobilisaation varhaistaminen Vammojen aktiivisempi hoito Harri Helajärvi, LL (väit.)

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA HYVINVOINTI JA LIIKUNTA 20.5.2016 liikuntavastaava Antti Anttonen 1.Yleistä UKK-instituutti tuottaa tutkittuja ja vaikuttavia käytäntöjä liikkumattomuuden vähentämiseen ja terveysliikunnan edistämiseen.

Lisätiedot

Esimerkkiraportti Hyvinvointianalyysi

Esimerkkiraportti Hyvinvointianalyysi Esimerkkiraportti 2017 Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili Esimerkkiraportti 2017 Kartoituksen alkupäivämäärä 09.01.2017 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta.

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Edistääkö hyvinvointi oppimista? Kuntamarkkinat Pirjo Pennanen Ylilääkäri Vantaan kaupunki Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto

Edistääkö hyvinvointi oppimista? Kuntamarkkinat Pirjo Pennanen Ylilääkäri Vantaan kaupunki Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto Edistääkö hyvinvointi oppimista? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Pirjo Pennanen Ylilääkäri Vantaan kaupunki Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto Huostassa olleiden, sisarusten ja koko väestön osallistuminen toisen

Lisätiedot

Hirsitaloasukkaiden terveys ja

Hirsitaloasukkaiden terveys ja Hirsitaloasukkaiden terveys ja tyytyväisyys y Altti-tutkimukseen perustuva selvitys Fil. yo. Mira Anttila, FM Maria Pekkonen, Dos. Ulla Haverinen-Shaughnessy Asumisterveyden ja rakennusten terveellisyyden

Lisätiedot

WHO:n globaalit kroonisten tautien ehkäisyn tavoitteet ja niiden toteutuminen Suomessa

WHO:n globaalit kroonisten tautien ehkäisyn tavoitteet ja niiden toteutuminen Suomessa WHO:n globaalit kroonisten tautien ehkäisyn tavoitteet ja niiden toteutuminen Suomessa Erkki Vartiainen, professori, Terveysosaston johtaja 11.10.2016 1 WHO:n globaalit tavoitteet 1. 25% lasku kuolleisuudessa

Lisätiedot

2016 Esimerkki. Hyvinvointianalyysi

2016 Esimerkki. Hyvinvointianalyysi 2016 Esimerkki Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili 2016 Esimerkki Kartoituksen alkupäivämäärä 08.02.2015 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani teho

Lisätiedot

Hyvä liikehallinta suojaa vammoilta

Hyvä liikehallinta suojaa vammoilta Hyvä liikehallinta suojaa vammoilta Kuva: Mika Hilska Irja Lahtinen Tutkimuskoordinaattori Fysioterapeutti Tampereen Urheilulääkäriasema 350 000 liikuntavammaa / vuosi Parkkari et. al. 1 Miksi liikuntavammojen

Lisätiedot

KOULULAISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä

KOULULAISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä KOULULAISET Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Koululaiset saivat vastata sähköiseen kyselyyn vapaa-ajallaan tai tiettyjen luokkaasteiden kohdalla kouluajalla.

Lisätiedot

Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvottelukunta Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu

Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvottelukunta Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvottelukunta Joulukuu 1 SFS ISO22 Sertifioitu Tutkimuksen toteutus Tuhat suomalaista 12/1 IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin internetissä

Lisätiedot

Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena

Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena Liikunta ja oppiminen, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Helsinki Eero Haapala, FT Childhood Health & Active Living Reserach Group Biolääketieteen

Lisätiedot

Taustatietolomake. Liikuntahistoria v 21-30v 31-40v 41-50v 51-60v 61+ v.

Taustatietolomake. Liikuntahistoria v 21-30v 31-40v 41-50v 51-60v 61+ v. Taustatietolomake Yhteystiedot: Nimi Synt.aika Postiosoite Postinumero ja toimipaikka GSM Puh koti Puhelin työ Sähköposti Liikuntahistoria ❶ Arvioi yleinen liikunnan harjoittelun määrä asteikolla 1-7 (1=

Lisätiedot

Naisten terveys ja hormonien käyttö

Naisten terveys ja hormonien käyttö Helsingin yliopiston Kansanterveystieteen laitoksen tutkimus: Naisten terveys ja hormonien käyttö Tutkimusryhmämme selvittää HORMONIVALMISTEIDEN KÄYTÖN ja NAISTEN TERVEYDEN SUHDETTA. Tässä kyselylomakkeessa

Lisätiedot

Elintavat. TE4 abikurssi

Elintavat. TE4 abikurssi Elintavat TE4 abikurssi Keskeistä Ravitsemus Liikunta Uni ja lepo Päihteet Terveysosaaminen Terveyskäyttäytyminen Terveyskulttuuri Ravinnosta terveyttä Ravitsemussuosituksen pääperiaatteet Ravitsemussuosituksen

Lisätiedot

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen ASIAKKAAN ODOTTAMA ARVO MAASEUTUMATKAILUN SEGMENTOINNIN JA TUOTEKEHITYKSEN PERUSTANA Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin 25.11.2011

Lisätiedot

Luonto ja koettu elvyttävyys

Luonto ja koettu elvyttävyys Luonto ja koettu elvyttävyys Prof., PsT, Kalevi Korpela Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö / psykologia Tampereen yliopisto kalevi.korpela@uta.fi http://www.favoriteplace.info Millaisten psykologisten

Lisätiedot

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle.

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle. TerveysInfo lihavuus Berliininmunkki ja muita kirjoituksia painonhallinnasta Hercule Poirot laihduttaa, Lihavan mieli, Piiloliikunta sekä muut hauskasti nimetyt kirjoitukset kertovat monipuolisesti ihmisen

Lisätiedot

33 Lähiulkoilukerta Aluetyyppi, etäisyys Visit closetohome Type of area, distance distance 0,5 h > 0,5 h % ulkoilukerroista / of visits Ulkoiluharrastus / Outdoor activity Kuntokävely, kävelylenkkeily

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa.

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Suomalaisten miesten aktivoimiseksi. TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Testitulosten yhteenveto Miten tulkitsen kuntoluokkia? Kuntoluokitus

Lisätiedot

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä?

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Professori Jouko Miettunen Elinikäisen

Lisätiedot

Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia

Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä 2015 - talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia 1 2 3 4 5 Eniten henkilökunta koki ongelmaksi lasten liiallisen ruutuajan. Lisäksi

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

Terveydenhoitaja Raija Rantala Liikuntasuositukset ja liikuntaneuvonta Kuulotutkimukset Verenpaineen mittaukset. Semppi-piste

Terveydenhoitaja Raija Rantala Liikuntasuositukset ja liikuntaneuvonta Kuulotutkimukset Verenpaineen mittaukset. Semppi-piste Helsinki 21.-22.4.2015 Terveydenhoitaja Raija Rantala Liikuntasuositukset ja liikuntaneuvonta Kuulotutkimukset Verenpaineen mittaukset Semppi-piste - Liikuntaneuvonta Terveysliikunta Ikääntyminen ja tasapaino

Lisätiedot

X kestävyysseminaari, Pajulahti 10.12.05 PAINANKO LIIKAA? Dosentti, ETT Mikael Fogelholm Johtaja, UKK-instituutti, Tampere

X kestävyysseminaari, Pajulahti 10.12.05 PAINANKO LIIKAA? Dosentti, ETT Mikael Fogelholm Johtaja, UKK-instituutti, Tampere X kestävyysseminaari, Pajulahti 10.12.05 PAINANKO LIIKAA? Dosentti, ETT Johtaja, UKK-instituutti, Tampere Miten paino, painoindeksi ja rasva-% eroavat eri lajien urheilijoilla? Onko kehon koostumuksella

Lisätiedot

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine 4.1.2017 KIELIKESKUS LANGUAGE CENTRE Puhutko suomea? Do you speak Finnish? -Hei! -Moi! -Mitä kuuluu? -Kiitos, hyvää. -Entä sinulle?

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

Raportti kotoutumisesta Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyys, terveys ja palvelujen käyttö

Raportti kotoutumisesta Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyys, terveys ja palvelujen käyttö Raportti kotoutumisesta Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyys, terveys ja palvelujen käyttö Hannamaria Kuusio, erikoistutkija, FT 1 Esityksen sisältö Ketä kotoutetaan Kotoutumisen tarkastelua

Lisätiedot

Sepelvaltimotaudin riskitekijät ja riski koulutusryhmittäin

Sepelvaltimotaudin riskitekijät ja riski koulutusryhmittäin TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI 9 TOUKOKUU 2016 1982 2012 Päälöydökset Miesten tupakointi väheni eniten ylimmässä koulutusryhmässä. Naisten tupakointi lisääntyi alimmassa koulutusryhmässä ja väheni ylimmässä.

Lisätiedot

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Tiistilän koulu English Grades 7-9 Heikki Raevaara MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Meeting People Hello! Hi! Good morning! Good afternoon! How do you do? Nice to meet you. / Pleased to meet you.

Lisätiedot

Kuva: ANTERO AALTONEN 24 LIIKUNTA & TIEDE 53 6/ 2016

Kuva: ANTERO AALTONEN 24 LIIKUNTA & TIEDE 53 6/ 2016 24 LIIKUNTA & TIEDE 53 6/ 2016 Kuva: ANTERO AALTONEN Teksti: SAMI KOKKO, ANETTE MEHTÄLÄ, PAULIINA HUSU, ANNE-MARI JUSSILA, JARI VILLBERG, TOMMI VASANKARI LIITU 2016 -TUTKIMUS: Mitattu tieto tarkentaa itsearvioitua

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

Fin-HIT Hyvinvointi Teini-iässä tutkimus Tulosraportti: Nurmijärvi

Fin-HIT Hyvinvointi Teini-iässä tutkimus Tulosraportti: Nurmijärvi Folkhälsanin tutkimuskeskus Fin-HIT Hyvinvointi Teini-iässä tutkimus Tulosraportti: Nurmijärvi 08.02.2016 1 Taustaa Ylipaino - FINRISKI 2012 -terveystutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista aikuisista

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS Sydänfysioterapeuttien koulutuspäivät Jyväskylä, K-S keskussairaala 27. Arto Hautala Dosentti, yliopistotutkija Oulun yliopisto

Lisätiedot

Lähijohtajuus ja työntekijän työuupumusja depressio-oireet selittävätkö johtajuuden piirteet myöhempää oireilua?

Lähijohtajuus ja työntekijän työuupumusja depressio-oireet selittävätkö johtajuuden piirteet myöhempää oireilua? Lähijohtajuus ja työntekijän työuupumusja depressio-oireet selittävätkö johtajuuden piirteet myöhempää oireilua? Kaisa Perko & Ulla Kinnunen Tampereen yliopisto Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Pelillistämisen mahdollisuudet terveyden edistämisessä. Jonna Koivisto WELLi-miniseminaari 10.2.2016

Pelillistämisen mahdollisuudet terveyden edistämisessä. Jonna Koivisto WELLi-miniseminaari 10.2.2016 Pelillistämisen mahdollisuudet terveyden edistämisessä Jonna Koivisto WELLi-miniseminaari 10.2.2016 Jonna Koivisto Tutkija Game Research Lab Prof. Frans Mäyrä Tutkimusta mm. liikuntaa ja terveyttä edistävien

Lisätiedot

Mitä kuuluu nuorten liikkumiselle ja miten liikettä voidaan edistää? Tommi Vasankari UKK-instituutti

Mitä kuuluu nuorten liikkumiselle ja miten liikettä voidaan edistää? Tommi Vasankari UKK-instituutti Mitä kuuluu nuorten liikkumiselle ja miten liikettä voidaan edistää? Tommi Vasankari UKK-instituutti Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) 2009 (THL) 15 64-vuotiaiden suomalaisten

Lisätiedot

Kempeleen neuvola. Hyvät vanhemmat!

Kempeleen neuvola. Hyvät vanhemmat! Kempeleen neuvola Hyvät vanhemmat! Tervetuloa Kempeleen äitiysneuvolan asiakkaaksi! Neuvolan työntekijöiden tarkoituksena on olla lasta odottavan perheen käytettävissä sekä vauvan että vanhempien hyvinvointiin

Lisätiedot

LIIKUNNALLINEN SYDÄNKUNTOUTUS NÄKÖKULMIA KUSTANNUSVAIKUTTAVUUTEEN JA KÄYTÄNNÖN TOTEUTUKSEEN

LIIKUNNALLINEN SYDÄNKUNTOUTUS NÄKÖKULMIA KUSTANNUSVAIKUTTAVUUTEEN JA KÄYTÄNNÖN TOTEUTUKSEEN LIIKUNNALLINEN SYDÄNKUNTOUTUS NÄKÖKULMIA KUSTANNUSVAIKUTTAVUUTEEN JA KÄYTÄNNÖN TOTEUTUKSEEN Arto Hautala, FT, THM, ft, Dosentti Tutkimus- ja koulutusjohtaja HUR arto.hautala@hur.fi Konenäön ja signaalianalyysin

Lisätiedot

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4)

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4) Tilasto T1106120-s2012palaute Kyselyn T1106120+T1106120-s2012palaute yhteenveto: vastauksia (4) Kysymys 1 Degree programme: (4) TIK: TIK 1 25% ************** INF: INF 0 0% EST: EST 0 0% TLT: TLT 0 0% BIO:

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin

Lisätiedot

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja.

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Rintojen terveys on tärkeää Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä. Suomessa rintasyöpään sairastuu vuosittain noin 5000 ja kuolee lähes 900 naista. Aktiivinen

Lisätiedot

2016 Case. Hyvinvointianalyysi

2016 Case. Hyvinvointianalyysi 2016 Case Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili 2016 Case Kartoituksen alkupäivämäärä 08.10.2015 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani teho on mielestäni

Lisätiedot

Mies ilman parisuhdetta

Mies ilman parisuhdetta Mies ilman parisuhdetta Suomalaisten yksinäisyys hanke Yksinäisyys elämänkulussa -työpaja Seinäjoella 18.2.2016 Anu Kinnunen Yksin eläminen vaikuttaa terveyteen Eliniän odotteen laskeminen Parisuhteettomat

Lisätiedot

TYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä

TYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä TYÖIKÄISET Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Sähköiseen kyselyyn vastasi 321 täysi-ikäistä pieksämäkeläistä, joista 67 prosenttia oli naisia ja 33 prosenttia

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen

LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen Tutkimustulokset 2013 5 9 luokat Vuokatti 30.5.2013 Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria

Lisätiedot

ristön terveysriskien ehkäisy

ristön terveysriskien ehkäisy Kylmän n ja kuuman ympärist ristön terveysriskien ehkäisy yksikön johtaja Veikko Kujala Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Terveyden edistäminen Projektin tarkoitus Projektin päämäärä on estää ja vähentää

Lisätiedot

TerveysInfo. Babykunnande Vauvataitoa lehtinen ruotsinkielisenä.

TerveysInfo. Babykunnande Vauvataitoa lehtinen ruotsinkielisenä. TerveysInfo äidit 10 askelta onnistuneeseen imetykseen Julisteessa piirros imettävästä äidistä sekä suositus imetyksen suojelemisesta, edistämisestä ja tukemisesta. Suomen Kätilöliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Tuhat suomalaista Apteekkariliitto

Tuhat suomalaista Apteekkariliitto Tuhat suomalaista /0 Tuhat suomalaista Apteekkariliitto Syyskuu 0 Tutkimuksen toteutus Tuhat suomalaista /0 IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista -tutkimus tehtiin internetissä IROResearch Oy:n valtakunnalliseen

Lisätiedot

Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvo1elukunta Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu

Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvo1elukunta Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvo1elukunta Joulukuu 1 SFS ISO22 Sertifioitu Tutkimuksen toteutus Tuhat suomalaista 12/1 IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista tutkimuksen Aedonkeruu tehain interneassä IROResearch

Lisätiedot

Tuhat Suomalaista Sanomalehtien liitto Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu

Tuhat Suomalaista Sanomalehtien liitto Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu Tuhat Suomalaista Sanomalehtien liitto Joulukuu 2016 SFS ISO2022 Sertifioitu Tutkimuksen toteutus Tuhat suomalaista 12/2016 IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin internetissä

Lisätiedot

Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto

Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Mental health: a state of well-being (WHO) in which every individual realizes

Lisätiedot

Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri

Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Esityksen sisältö Tuorein tieto lasten ja nuorten liikunnan tilasta Havaintoja lasten ja nuorten liikunnan

Lisätiedot

Taustatietolomake. Yhteystiedot: MUUTA HUOMIOITAVAA: NIMI: SYNT.AIKA: KATUOSOITE: POSTINRO JA PAIKKAKUNTA: PUHELIN TYÖ: PUHELIN KOTI: GSM: SÄHKÖPOSTI:

Taustatietolomake. Yhteystiedot: MUUTA HUOMIOITAVAA: NIMI: SYNT.AIKA: KATUOSOITE: POSTINRO JA PAIKKAKUNTA: PUHELIN TYÖ: PUHELIN KOTI: GSM: SÄHKÖPOSTI: Taustatietolomake Yhteystiedot: NIMI: SYNT.AIKA: KATUOSOITE: POSTINRO JA PAIKKAKUNTA: PUHELIN TYÖ: PUHELIN KOTI: GSM: SÄHKÖPOSTI: PITUUS/PAINO: MUUTA HUOMIOITAVAA: 1 Liikuntahistoria ❶ Arvioi yleinen liikunnan

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta

Perustietoa hankkeesta Perustietoa hankkeesta Kiina-verkosto on perustettu 1990 luvulla. Kam oon China verkoston nimellä toiminta on jatkunut vuodesta 2007 alkaen. Hankkeen hallinnoija: Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä 1.8.2012

Lisätiedot

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja. hyvinvointiohjelma

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja. hyvinvointiohjelma Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma Lasten liikuntapiirakka päiväkodissa klo 8.00-12.00 10,00% 1. Matala istuminen, kynän käyttö, syöminen jne.) 33,80% 56,10% 2. Kohtuullinen

Lisätiedot

KOULUTUS JA PITEMMÄT TYÖURAT

KOULUTUS JA PITEMMÄT TYÖURAT KOULUTUS JA PITEMMÄT TYÖURAT Noora Järnefelt Tutkimus tutuksi 15.4.2011 KOULUTUS JA PITEMMÄT TYÖURAT Tuoko koulutus lisää työvuosia? Miksi koulutetut pysyvät työelämässä ä ä pitempään? Miten eläkejärjestelmä

Lisätiedot

Koko perheen liikunnan edistäminen Anu Kangasniemi, LitM, laillistettu psykologi LIKES-tutkimuskeskus 18.10.2012. www.likes.fi

Koko perheen liikunnan edistäminen Anu Kangasniemi, LitM, laillistettu psykologi LIKES-tutkimuskeskus 18.10.2012. www.likes.fi Koko perheen liikunnan edistäminen Anu Kangasniemi, LitM, laillistettu psykologi LIKES-tutkimuskeskus 18.10.2012 Sisältö Johdanto Motivointi muutokseen arvotyöskentelyn ja itselle tärkeiden asioiden avulla

Lisätiedot

Sisältö. Työryhmä Tausta Tarkoitus Menetelmä Tulokset Johtopäätökset Kehittämistyön haasteet ja onnistumiset Esimerkkejä

Sisältö. Työryhmä Tausta Tarkoitus Menetelmä Tulokset Johtopäätökset Kehittämistyön haasteet ja onnistumiset Esimerkkejä AJANKOHTAISTA IMETYSOHJAUKSESTA Näyttöön perustuva imetysohjauksen yhtenäinen toimintamalli terveydenhuollon palveluketjussa Äitiyshuollon ja naistentautien alueellinen koulutus 16.1-17.1.2017, Rovaniemi

Lisätiedot

Suomalaisten lastensaantiin liittyviä toiveita ja odotuksia Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Suomalaisten lastensaantiin liittyviä toiveita ja odotuksia Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Suomalaisten lastensaantiin liittyviä toiveita ja odotuksia 19.1.2016 Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Suomalaisten lastensaantitoiveet: Miksi ne kiinnostavat? Alenevan syntyvyyden maissa

Lisätiedot

Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli?

Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli? Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli? Liisa Kiviniemi, OAMK, TtT, yliopettaja, liisa.kiviniemi@oamk.fi Päivi

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

Biosignaalien mittaaminen haasteena stressi. Tulppo Mikko Merikosken kuntoutus- ja tutkimuskeskus Liikuntalääketieteen tutkimusyksikkö

Biosignaalien mittaaminen haasteena stressi. Tulppo Mikko Merikosken kuntoutus- ja tutkimuskeskus Liikuntalääketieteen tutkimusyksikkö Biosignaalien mittaaminen haasteena stressi Tulppo Mikko Merikosken kuntoutus- ja tutkimuskeskus Liikuntalääketieteen tutkimusyksikkö Ookkonää kuullu Miten stressi ilmenee? Stressin määritelmä? Stressin

Lisätiedot

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET Päivitetty 05/2016 OMAHOITOON JA TERVEELLISIIN ELINTAPOIHIN SITOUTUMINEN 1 TERVEYSVALMENNUS JA TERVEELLISET ELINTAVAT 2 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA TUKEVA ASUIN- JA HOITOYMPÄRISTÖ

Lisätiedot

Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja

Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja 1..01 TNS Gallup Oy Jaakko Hyry t. 0 Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Suomen Taitelijaseura halusi selvittää suomalaisten suhtautumista

Lisätiedot

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Akateemisten asioiden komitea Academic Affairs Committee 11 October 2016 Eija Zitting

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

FIRSTBEAT SPORTS EXAMPLE FITNESS TEST REPORTS

FIRSTBEAT SPORTS EXAMPLE FITNESS TEST REPORTS FIRSTBEAT SPORTS EXAMPLE FITNESS TEST REPORTS Kuntotestiraportti (Conconi) Sukupuoli 4 7 Mies 7.. Aloitustaso n nosto n pituus Palautumisen kesto km/h, km/h m : ja hengitystiheys : :3 : :7 : : : : :7 :

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste?

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Carol Forsblom, D.M.Sc. FinnDiane, kliininen koordinaattori HYKS Sisätaudit, Nefrologian klinikka Folkhälsanin tutkimuskeskus LabQuality 2008-02-07 Diabetes

Lisätiedot

Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010. Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille

Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010. Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010 Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille LiikuTe Neuvottelukunta 02 03 2010 Vuoden 2010 lähtöruutu 1. Edetään vuosien 2007 2009 kokemusten pohjalta 2. Tapahtumia toukokuussa

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project. Koulutuksen järjestäjät oppilaitoksineen. Oppilaitokset Suomessa: Partners in Finland:

Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project. Koulutuksen järjestäjät oppilaitoksineen. Oppilaitokset Suomessa: Partners in Finland: Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project Kam oon China- verkostoon kuuluu kaksitoista (12) koulutuksen järjestäjää eri puolilta Suomea. Verkosto on perustettu 1998 alkaen. Hankkeen hallinnoijana

Lisätiedot

HL7 Finland / Personal Health SIG 21.8.2014 Minna Aittasalo Dosentti, TtT, ft, erikoistutkija minna.aittasalo@uta.fi www.ukkinstituutti.

HL7 Finland / Personal Health SIG 21.8.2014 Minna Aittasalo Dosentti, TtT, ft, erikoistutkija minna.aittasalo@uta.fi www.ukkinstituutti. Liikkumisresepti HL7 Finland / Personal Health SIG 21.8.2014 Minna Aittasalo Dosentti, TtT, ft, erikoistutkija minna.aittasalo@uta.fi www.ukkinstituutti.fi Väestön liikkuminen Husu ym. 2014 Husu ym. 2014

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI, YHTEISÖLLINEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN HANKERAHA n:o 1160

LOPPURAPORTTI, YHTEISÖLLINEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN HANKERAHA n:o 1160 SAVONLINNAN HYVINVOINTITYÖRYHMÄ Paula Vilpponen YTHS, Savonlinnan toimipiste Kuninkaankartanonkatu 7 57100 Savonlinna LOPPURAPORTTI, YHTEISÖLLINEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN HANKERAHA n:o 1160 LÄHDE LIIKKUMAAN

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa 6.10.2016 Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Mikko Valkonen, peruspalvelut, oikeudet ja luvat,

Lisätiedot

KKI-hanketuki seurojen näkökulmasta. Lisätietoa

KKI-hanketuki seurojen näkökulmasta. Lisätietoa KKI-hanketuki seurojen näkökulmasta Lisätietoa http://www.kkiohjelma.fi/hanketuki KKI-hanketuki Taloudellinen tuki paikallisille toimijoille työikäisten liikuttamiseksi Tahoille, jotka järjestävät aloittelijoille

Lisätiedot

Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti

Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti ritva.halila@helsinki.fi www.helsinki.fi/yliopisto Mitä terveys on? WHO: täydellisen

Lisätiedot

Malmin lentokentän tulevaisuus. Malmin lentokentän tulevaisuus

Malmin lentokentän tulevaisuus. Malmin lentokentän tulevaisuus Tutkimuksen toteuttaminen Kysely toteutettiin osana TNS Gallup Oy:n puhelinomnibustutkimusta. Malmin lentokenttää koskevat kysymykset esitettiin Uudellamaalla asuville. Yhteensä tehtiin 1.023 haastattelua.

Lisätiedot