Kuin kotiin tulisi pitkän ajan perästä Tulotilanne uusien asukkaiden ja heidän omaistensa kokemana Palvelukoti Betelissä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuin kotiin tulisi pitkän ajan perästä Tulotilanne uusien asukkaiden ja heidän omaistensa kokemana Palvelukoti Betelissä"

Transkriptio

1 Kuin kotiin tulisi pitkän ajan perästä Tulotilanne uusien asukkaiden ja heidän omaistensa kokemana Palvelukoti Betelissä Salla Jäämaa Heini Laukkanen Opinnäytetyö, syksy 2004 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Lahden yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Sairaanhoitaja (AMK)

2 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ 5 ABSTRACT 6 JOHDANTO 7 1 VANHUS PALVELUNTARVITSIJANA Kasvava hoidontarve Kokemuksellinen vanheneminen Vanhenemisen vaikutus toimintakykyyn Gerontologinen hoitotyö 13 2 PALVELUTALO JA ASUMINEN VANHUSPALVELUINA Mitä on palveluasuminen? Hoito- ja palvelusuunnitelma ja sen laatiminen asumispalveluissa Laadun kehittäminen vanhusten asumispalveluissa Yksityinen palveluasumistuotanto Suomessa Palvelukoti Betel Asukkaiden valinta Palvelukoti Beteliin Kristillinen arvopohja Palvelukoti Betelin toiminnan 23 perustana 3 VANHUKSEN MUUTTO PALVELUTALOON Sopeutuminen uuteen ympäristöön Royn adaptaatiomalli Kotiutuminen palveluasuntoon Tulotilanne ja tulokeskustelun toteutus Tulotilanteen merkitys asukkaalle ja hänen omaiselleen 30 4 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSTEHTÄVÄT 33 5 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS JA TUTKIMUSMENETELMÄT 34

3 5.1 Kvalitatiivinen tutkimusmenetelmä Teemahaastattelu aineistonkeruumenetelmänä Sisällönanalyysi laadullisen aineiston analyysinä 36 6 TUTKIMUKSEN EETTISYYS JA LUOTETTAVUUS Laadullisen tutkimuksen eettisyys Laadullisen tutkimuksen luotettavuus 39 7 TULOKSET Uusien asukkaiden kokemus tulotilanteesta Palvelukoti Betelissä Uusien asukkaiden omaisten kokemus tulotilanteesta Palvelukoti 42 Betelissä 7.3 Palvelukoti Betelin uusien asukkaiden kokemus tulotilanteessa 42 annetusta tiedosta 7.4 Palvelukoti Betelin uusien asukkaiden omaisten kokemus 43 tulotilanteessa annetusta tiedosta 7.5 Palvelukoti Betelin uusien asukkaiden kokemus tulotilanteen 43 vaikutuksesta heidän kotiutumise ensa 7.6 Palvelukoti Betelin uusien asukkaiden omaisten kokemus 44 tulotilanteen vaikutuksesta uuden asukkaan kotiutumiseen 8 POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET 45 LÄHTEET 48 LIITTEET 53 Liite 1 Sopimus opinnäyteyhteistyöstä 53 Liite 2 Saatekirje Palvelukoti Betelin uusien asukkaiden omaisille 54 Liite 3 Kirjallinen kysely Palvelukoti Betelin uusien asukkaiden 55 omaisille Liite 4 Teemahaastettelurunko 57 Liite 5 Aineiston abstrahointi tutkimusongelma 1. 58

4 Liite 6 Aineiston abstrahointi tutkimusongelma Liite 7 Aineiston abstrahointi tutkimusongelma Liite 8 Aineiston abstrahointi tutkimusongelma Liite 9 Aineiston abstrahointi tutkimusongelma Liite 10 Aineiston abstrahointi tutkimusongelma Liite 11 Raportti kehitysehdotuksista Palvelukoti Beteliin 64

5 TIIVISTELMÄ Jäämaa, Salla & Laukkanen, Heini. Kuin kotiin tulisi pitkän ajan perästä. Tulotilanne uusien asukkaiden ja heidän omaistensa kokemana Palvelukoti Betelissä. Lahti, syksy s., 11 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Lahden yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, hoitotyön suuntautumisvaihtoehto, sairaanhoitaja (AMK). Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli kehittää vanhusten hoitotyötä tutkimalla tulotilannetta Lahden Diakoniasäätiön Palvelukoti Betelissä uuden asukkaan muuttaessa palvelukotiin. Tutkimuksessa selvitettiin, miten uudet asukkaat ja heidän omaisensa kokivat tulotilanteen ja siinä annetun tiedon sekä miten he kokivat tulotilanteen edistävän uuden asukkaan kotiutumista Palvelukoti Beteliin. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tutkimustuloksia, joiden pohjalta Palvelukoti Betelin henkilökunta voi tarvittaessa kehittää tulotilannetta. Tulotilanteella tarkoitetaan tässä tutkimuksessa hoito- ja palvelusopimuksen tekotilannetta. Tämä tutkimus on kvalitatiivinen. Tutkimusaineisto on kerätty haastattelemalla yhdeksän syksyn 2003 ja kevään 2004 aikana Palvelukoti Beteliin muuttanutta vanhusta sekä tekemällä heidän tulotilanteessa mukana oleille omaisilleen kirjallinen kysely. Kahdeksasta tulotilanteessa mukana olleesta omaisesta viisi vastasi kyselyyn. Aineiston analysointiin on käytetty sisällön analyysiä. Tutkimukseen osallistuneiden vanhusten ja heidän omaistensa kokemukset tulotilanteesta, siinä annetusta tiedosta ja tulotilanteen vaikutuksesta uuden asukkaan kotiutumiseen olivat suurelta osin myönteisiä. Tulotilanne koettiin ystävälliseksi ja tieto hoito- ja palvelusopimuksen sisällöstä riittäväksi. Tulotilanteen koettiin myös edistävän uuden asukkaan kotiutumista siinä määrin, kuin sen tulotilanteen puitteissa kuviteltiin olevan mahdollista. Tutkimusaineistosta ilmeni kehitysehdotuksia, jotka koskivat Palvelukoti Beteliä kokonaisuutena eivätkä juuri tulotilannetta. Näistä ehdotuksista raportoidaan erikseen Palvelukoti Beteliin. Tämän tutkimuksen tuloksia ei voida yleistää koskemaan palveluasumista yleensä, koska tutkimus on tehty ainoastaan Palvelukoti Betelissä. Asiasanat: vanhustyö; palvelutalot; vanhukset; omaiset; kvalitatiivinen tutkimus; sisällönanalyysi

6 ABSTRACT Jäämaa, Salla & Laukkanen, Heini. As if one would come home after a long time. The reception in the Residential Home Betel experienced by the new residents and their next of kin. Lahti, autumn Language: finish. 65 pages, 11 appendices. Diaconia Polytechnic, Lahti Unit, Degree Programme in Social Welfare, Health and Education; Nursing; Nurse. The purpose of this study was to develop the nursing of old people by studying the influence of the reception in the Residential Home Betel when a new resident moves in. The Betel offers apartments with service for old people and it is supported by Lahti Diaconia Foundation. This study had three major purposes: ( 1 ) to research what kind of experiences the new residents and their next of kins had of the reception, ( 2 ) what kind of experiences they had of the information which was given on reception and ( 3 ) how reception helped a new resident to start feeling at home. Based on our results, the personnel of the Residential Home Betel can develop the reception of a new resident, if necessary. In this study reception means the situation when a new resident and his/her next of kin make an agreement about nursing and services included in living in the residential home. This study is qualitative. Data for this research was collected during autumn 2003 and spring 2004 by interviewing nine new residents with a thematic interview. Their next of kins received a questionnaire and five of the eight next of kins returned it. The data was analysed using content analysis. It was found that almost all experiences were positive. The reception was regarded as friendly and the amount of the information given during the reception sufficient. Almost all new residents and their next of kins experienced that the reception also helped a new resident to start feeling at home. When the data was analysed, it was found development suggestions, which concerned The Residential Home Betel in general, not the reception. These suggestions will also be reported to The Residential Home Betel so that they can be utilized by the personal, if wanted. The results cannot be generalized to all service blocks because the study was only conducted in The Residential Home Betel. Keywords: social work for the aged; service blocks; old people; next of kin; qualitative research; content analysis

7 JOHDANTO Asiakkaan saamalla vastaanotolla uudessa hoitopaikassa on suuri vaikutus hänen kokemukseensa saamansa hoidon laadusta. Positiivinen ensivaikutelma ja kokemus tulotilanteesta edesauttavat luottamuksellisen ja toimivan hoitosuhteen syntymistä uuden asiakkaan ja hoitohenkilökunnan välille. Tiedon saaminen hoidosta ja hoitopaikasta jo tulotilanteessa puolestaan lisää asiakkaan turvallisuudentunnetta uudessa ympäristössä. (Yura & Walsh 1991, ) Opinnäytetyössämme tutkimme uuden asukkaan ja hä nen omaisensa kokemusta tulotilanteesta, siinä annetusta tiedosta sekä tulotilanteen vaikutuksesta uuden asukkaan kotiutumiseen Palvelukoti Betelissä. Lahden Diakoniasäätiön Palvelukoti Betelistä tuli yhteistyökumppanimme, koska siellä haluttiin kartoittaa tulotilanteen kehittämistarvetta vanhuksen muuttaessa palvelukotiin. Halusimme tutkia tulotilannetta juuri vanhuksen näkökulmasta, koska mielestämme vanhusten hoitotyötä voidaan parhaiten kehittää heidän kokemiensa tarpeiden pohjalta. Vanhusten osuus väestöstä kasvaa tulevaisuudessa kaksinkertaiseksi nykyisestä (Virnes 2003, 7), ja vanhusten laadukkaan hoidon takaamiseksi vanhusten hoitotyötä on mielestämme tärkeää kehittää. Uuden asiakkaan vastaanottaminen kuuluu yleensä sairaanho i- tajan työnkuvaan työpaikasta riippumatta, ja siksi siihen tutustuminen on tärkeää kaikille sairaanhoitajille. Otimme omaiset mukaan tutkimukseemme, koska mielestämme lähimmät omaiset ovat tärkeitä henkilöitä vanhuksen elämässä, ja heidän mielipiteensä merkitsevät paljon vanhukselle. Myös Palvelukoti Betelissä toivottiin omaisten mukaan ottamista tutkimukseen, koska tulotilanteessa on läsnä myös uuden asukkaan omainen. Tutkimuksemme viitekehykseen perehtyessämme havaitsimme, että tulotilannetta hoitotyössä on tutkittu toistaiseksi vain vähän. Eila Onnela on lisensiaatintutkimuksessaan (1996) tutkinut hoidon laatua sairaalaan tulotilanteessa asiakkaan näkökulmasta. Palveluasumiseen liittyvää tutkimusta ei juuri ole tehty, mikä johtunee osin siitä, että palveluasuminen on verrattain uusi vanhusten palvelu- ja hoitomuoto (Hervonen 2001, 25).

8 8 1 VANHUS PALVELUNTARVITSIJANA 1.1 Kasvava hoidontarve Tulevaisuudessa yhä useammat tulevat elämään yhä pitempään. Eliniän piteneminen tarkoittaa väistämättömästi kuitenkin myös sitä, että ihminen on tulevaisuudessa yhä kauemmin vanha. Tämä visio ei kaikkien mielestä ole houkutteleva, sillä vanhuuteen suhtaudutaan yhteiskunnassamme usein negatiivisesti. Kielteiseen asennoitumiseen vanhuutta kohtaan vaikuttaa ihmisten pelot vanhenemista kohtaan, yleinen asenneilmapiiri, sekä yksittäisten ihmisten vanhuskontaktien puute tai yksittäiset negatiiviset kokemukset. (Wilson 2001, 1.) Suomen väestörakenteessa tapahtuu merkittäviä muutoksia seuraavien vuosikymmenten aikana lasten ja työikäisten määrän vähentyessä ja ikääntyneiden määrän kasvaessa nopeasti. Muutoksen taustalla on nykyisen ikärakenteen lisäksi syntyvyyden aleneminen ja eliniän pidentyminen. Voimakkain rakennemuutos ajoittuu vuoden 2010 tienoille suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle. Vanhusten määrän ennakoidaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä. 65 vuotta täyttäneiden määrän ennakoidaan kasvavan vuoden 2001 lopun 15 prosentista 26 prosenttiin, 75 vuotta täyttäneiden määrän 7 prosentista 14 prosenttiin, sekä vanhojen vanhusten eli 85 vuotta täyttäneiden määrän 1,5 prosentista 3 prosenttiin. (Virnes 2003, 7.) Lahdessa yli 75 vuotiaiden määrän ennustetaan kasvavan vuoden 2001 lopun 7 prosentista 9 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä. Koko suomen yli 75-vuotiaiden määrän ennustetaan kasvavan vastaavana ajanjaksona 8 prosenttiin. (Karisto, Nummela, Konttinen, Haapola, Valve, Uutela & Heikkilä 2003, 17.) Eliniän pidetessä ja väestörakenteen muuttuessa yhä vanhuspainotteisemmaksi tulee myös vanhuspalvelujen tarve kasvamaan. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveydenhuollolle asettama suuri haaste onkin vanhustyön ja -palvelujen kehittäminen, sekä yhteiskunna l- listen asenteiden muuttaminen vanhusmyönteisempään suuntaan niin, että eläkeläiset voitaisiin nähdä voimavarana. (Holma 2003, 7-8.) Laitoshoitoa tarvitsevien vanhusten määrä tulee lisääntymään, mutta suhteellisesti yhä useammat vanhukset tulevat pärjäämään yhä pidempään kotona avopalvelujen kuten kotisairaanhoidon ja kotipalvelun avulla. (Helin 2002, ) Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisema sosiaali- ja ter-

9 9 veydenhuollon tavoiteohjelma vuosille asettaakin tärkeimmäksi tavoitteeksi ikääntyneiden palvelujen kehittämisessä mahdollistaa kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ikääntyneiden palvelujen tarpeen kartoittamiseksi Sosiaali- ja terveysministeriö suosittaa kunnille toteutettaviksi ehkäiseviä kotikäyntejä esimerkiksi kaikkien 75- tai 80-vuotiaiden kuntalaisten luona. Kotona asumisen mahdollistamiseksi tavo i- teohjelmassa korostetaan toimintakykyä edistävän ja ylläpitävän toiminnan järjestämistä ikääntyneille, samoin kuin kotipalvelun ja kotisairaanhoidon sekä erityisesti niiden välisen yhteistyön kehittämistä. (STM 2003:20.) Jotta kotona asumisen yhä pidempään toteutuisi, tarvitaan tulevaisuudessa avopalvelujen resurssien huomattavaa laajentamista. Samoin vanhustyössä tullaan tarvitsemaan yhä enemmän kuntouttavaa työtä sekä moniammatillista yhteistyötä. Myös palveluasumisen tarve lisääntyy. Palveluasumista kuitenkin pidetään sekä sosiaalisista että taloudellisista syistä parhaana asumismuotona vanhuksille, jotka eivät enää pärjää kotona avopalvelujen turvin. (Helin 2002, ) Koska tulevaisuuden vanhukset ovat terveempiä, varakkaampia sekä paremmin koulutettuja kuin tämän päivän ikääntyneet, on arvioitu että palvelujen käyttö ja kustannukset yhteiskunnalle eivät välttämättä kasva samassa suhteessa kuin vanhusväestön määrä. Tästä huolimatta tulevaisuutta ei kuitenkaan voida rakentaa pelkästään julkisten palvelujen lisäämisen varaan, vaan palveluiden kysyntään on vastattava yhä enemmän myös yksityisesti tuotetuilla palveluilla. (Holma 2003, 10; Sonkin, Petäjäkoski-Hult, Rönkä & Södergård 2001, 24.) Vanhuspalveluiden kehittämisessä ensisijaisen tärkeää on laadun kehittäminen niin palveluiden suunnittelussa kuin arjen työssäkin. Paitsi että näin vo i- daan tulevaisuudessa tarjota ikääntyneille yhä parempaa hoitoa ja palvelua, on laadun kehittäminen tärkeää myös vanhustyön vetovoiman lisäämiseksi hoitotyön ammattilaisten keskuudessa. (Holma 2003, ) 1.2 Kokemuksellinen vanheneminen Ikääntyneiden ihmisten oma käsitys vanhuudesta on usein myönteisempi kuin vallitseva yhteiskunnallinen käsitys. Siksi voidaankin sanoa, että vanhuus on paljolti sidoksissa ihmisen omaan kokemukseen ja asenteeseen vanhenemistaan kohtaan, sekä ihmisen kokemaan elämänlaatuun. (Koskinen, Aalto, Hakonen & Päivärinta 1998, 11.) Hyvään kokemukselliseen vanhuuteen kuuluu, että vanhus on tyytyväinen elämäänsä. Tällöin

10 10 hän hyväksyy menneisyyden ja elää nykyhetkeä, sekä suhtautuu myönteisesti tulevaisuuteen hyväksyen kuoleman sen luonnollisena osana. Suuri osa vanhuksista kokeekin elämänsä hyväksi, mutta osa ikääntyneistä suhtautuu kuitenkin vanhuuteen kielteisesti. Nämä vanhukset kokevat itsensä vanhoiksi, sairaiksi, väsyneiksi ja usein myös masentuneiksi. Usein vanhusten kielteisen suhtautumisen takana on pelko riippuvuutta ja toisten avun varaan jäämistä kohtaan, sekä etenkin pelko omasta dementoitumisesta ja lähestyvästä kuolemasta. (Koskinen ym. 1998, 12.) Eliniän pidentyminen tulevaisuudessa luo monille ihmisille mahdollisuuden kokea elämässään vaihe, jota toistaiseksi ei ole pidetty kovinkaan merkittävänä. Aikaan työikäisyyden jälkeen tulee sijoittumaan uusi vaihe, työnjälkeinen elämä, ja vanhuuden ajatellaan alkavan vasta tämän elämänvaiheen jälkeen. (Wilson 2000, 1.) Tulevaisuudessa tuleekin olemaan yhä tärkeämpää erottaa toisistaan ihmisen ns. kolmas ja neljäs ikä, eli seniori- ja vanhusikä. Seniori-iässä olevat ihmiset tulevat yhä paremman terveyden ansiosta olemaan aktiivisia sekä yhteiskunnallisesti että oma ssa elämässään, ja senioriikäisten ihmisten yhteiskunnallinen arvostus tulee vastaavasti lisääntymään (Sonkin ym. 2001, 11, 24). Kolmannen ja neljännen iän määrittelystä ei kuitenkaan ole vielä täysin yhtenevää käytäntöä. Seniori-iällä tarkoitetaan ikää tai -79, vanhuusiällä ikävuosia tästä eteenpäin (Sonkin ym. 2001, 31). Lisäksi vanhuusikäisistä voidaan käsitteellisesti erottaa ns. vanhat vanhukset, eli 85 vuotta täyttäneet vanhukset (Virnes 2003, 7). Kansainvälisessä gerontologisessa kirjallisuudessa vanhuuden ikärajaksi saatetaan mainita vasta 85 ikävuotta, jonka jälkeen sairaudet lisääntyvät ja toimintakyky alenee huomattavasti nopeammin (Koskinen ym. 1998, 16). Ominaista kolmannen ja neljännen iän määrittelylle on terveydentilassa ja toimintakyvyssä tapahtuvat muutokset, joiden asteittainen ilmaantuminen ajoittuu yleisesti noin 80 vuoden ikään. Kolmannen iän aikana terveydentila pysyy vielä hyvänä ja ihminen pystyy jatkamaan aiempia elämäntapojaan, kun taas ne l- jännellä iällä erilaiset toimintakyvyn rajoitteet alkavat ilmaantua ja ulkopuolisen avun tarve kasvaa asteittain. (Helin 2002, )

11 Vanhenemisen vaikutus toimintakykyyn Tutkimus vanhenemisen vaikutuksesta toimintakykyyn kuuluu gerontologian tieteenalaan, joka tutkii vanhenemista ja vanhuutta. Gerontologia pyrkii selvittämään millaisia muutoksia yksilöissä ihmisen tai jonkin muun lajin vanhetessa tapahtuu, ja mitkä tekijät vaikuttavat näihin muutoksiin, sekä näiden muutosten vaikutusta yhteisöön. (Heikkinen 2003, 14.) Toimintakyvyllä tarkoitetaan yksilön kykyä selvitä päivittäisistä elämiseen liittyvistä toiminnoista. Toimintakyky on käsitteenä vahvasti sidoksissa sekä yksilöön että tämän ympäristöön; yksilön kokemus omasta toimintakyvystään riippuu siitä, arvioiko hän sitä suhteessa aiempaan toimintakykyynsä vai suhteessa muiden itsensä ikäisten toimintakykyyn. Tutkimuksellisesti toimintakykyä voidaan tarkastella joko yksilön jäljellä olevan toimintakyvyn tai toiminnanvajausten näkökulmasta. Toimintakyvyn arviointia tarvitaan vanhustyössä ehkäisevässä hoitotyössä riskiryhmiä etsittäessä, hoidon ja kuntoutuksen tarpeen arvioinnissa, toteutuksen suunnittelussa sekä tulosten arvioinnissa, sekä erilaisiin sosiaalietuuksiin liittyvissä asioissa. Väestötasolla tietoa ikääntyneiden toimintakyvystä tarvitaan vanhustyön tulevaisuuden tarpeiden arvioinnissa. (Laukkanen 2003, ) Vanhuksen kokemukseen omasta toimintakyvystään vaikuttaa suuresti se, miten hän on psyykkisesti sopeutunut vanhenemiseen ja sen tuomiin muutoksiin. Useimmiten vanhat ihmiset arvioivat omaa toimintakykyään ja terveyttään suhteessa ikätovereihinsa. Tä l- löin terveyden heikkenemisen hyväksytään jossain määrin kuuluvan vanhuuteen. Vanhukset usein myös kompensoivat tiedostamattaankin toimintakykynsä vajavuuksia alentamalla tavoitetasoaan, käyttämällä entistä enemmän aikaa toiminnan suorittamiseen tai valikoimalla harvempia tavoitteita, joihin keskittyä. Myös korvaavista keinoista kuten erilaisista apuvälineistä on huomattavaa hyötyä. Kompensoiva käyttäytymismalli mahdollistaa vanhukselle kokemuksen itsenäisestä pärjäämisestä ja luo siten tyytyväisyyttä. (Heikkinen 2002, 25 26; Helin 2002, 40.) Vanhuksen toimintakykyyn vaikuttavat yksilölliset haitat, elinympäristö ja tukipalveluiden käytön mahdollisuudet. Yksittäisen vanhuksen kohdalla toimintakyvyn äkillinen heikkeneminen ei kuitenkaan ole normaalia vanhenemista, vaan usein merkki vakavasta sairaudesta. Yleisluontoisina fysiologisina vanhenemismuutoksina voidaan pitää elimistön säätelymekanismien heikentymistä, mukautumiskyvyn vähentymistä ja korjausme-

12 12 kanismien heikentymistä. Useimmilla vuotiailla on vähintään kaksi samana i- kaista, toimintakykyä rajoittavaa sairautta. Usealla yli 85-vuotiaalla toimintavajavuutta aiheuttaa jokin pitkäaikaissairaus, kuten tuki- ja liikuntaelinsairaus tai sydänsairaus. Yli 85-vuotiailla myös dementian osuus toimintarajoituksen aiheuttajana korostuu. Väestötasolla merkittävimmät rajoitusten aiheuttajat ovat tuki- ja liikuntaelinsairaudet yksinään ja tukielinsairaudet verenkiertoelinten sairauksiin liittyneinä. Iäkkäillä monet eri sairaudet voivat johtaa toiminnallisesti samankaltaiseen lopputulokseen. Tavallisimpia päivittäistä toimintakykyä rajoittavia oireita ovat yleinen voimattomuus, nivelkivut ja muut tukielinvaivat, sekä sydän- ja hengityselin oireet. Perustoimintojen vaikeutuminen johtuu yleisimmin artroottisista vaivoista, dementiasta tai sairastetusta aivohalvauksesta. Myös keuhkosairaudet ja näköä huomattavasti heikentävät sairaudet sekä vammoista, kuten lonkkamurtumasta, aiheutuvat häiriöt aiheuttavat rajoituksia päivittäiseen toimintakykyyn. (Tilvas 2001, ) Toimintakyvyn vajaukset johtavat usein myös sekundäärisiin haittoihin. Esimerkiksi kivuliaat nivelkulumat vähentävät vanhuksen liikkumista, jolloin lihasvoima alenee, mikä pahentaa nivelkuluman aiheuttamia oireita ent i- sestään ja siten myös huonontaa liikuntakykyä entisestään. Kotoa poistumisen hankalo i- tuessa sosiaalisten kontaktien määrä vähenee ja yksinäisyys lisääntyy, mikä saattaa johtaa masennukseen. Masennuksen taas on todettu kiihdyttävän myös fyysisen kunnon heikkenemistä. (Laukkanen 2003, 257.) Vanhusten toimintakykyä, ja siten elämänlaatua, voi toisaalta myös parantaa ratkaisevasti pienikin rasituksen sietokyvyn lisäys. Toimintakykyä vanhuksilla voidaankin kuntoutuksen ohella lisätä kompensoimalla toimintakyvyn vajavuuksia vanhuksen ympäristöä muuttamalla ja vanhukselle yksilöllisesti valituin apuvälinein. Vähäisiltä tuntuvien yksityiskohtien huomioiminen voi usein parantaa ratkaisevasti jo melko huonokuntoisenkin vanhuksen itsenäisen selviämisen edellytyksiä. (Tilvas 2001, 38.) Erityisen tärkeässä asemassa toimintakyvyn tukemisessa ovat ehkäisevä hoitotyö ja varhaiskuntoutus. Näillä palveluilla voidaan ennakoida toimintakyvyn laskua ja estää sen äkillinen huononeminen, ja siten ehkäistä esimerkiksi tapaturma, joka johtaisi vanhuksen joutumiseen laitoshoitoon. (Laukkanen 2003, 257.) Myös toimivalla sosiaalisella verkostolla ja sosiaalisella tuella, tai niiden puutteella, on suuri merkitys toimintakyvylle ja terve y- delle erityisesti vanhimmissa ikäryhmissä. Vähäisen sosiaalisen osallistumisen on todettu jopa kaksinkertaistavan kuoleman riskin sekä riskin kohdata ongelmia päivittäisessä selviytymisessä. Sosiaaliseen osallistumiseen vaikuttaa merkittävästi vanhuksen suhde

13 13 omaisiin ja muihin läheisiin, mutta myös palvelujen piirissä tulisi kiinnittää enemmän huomiota vanhusten aktiivisen osallistumisen mahdollisuuksiin. (Heikkinen 2000, 228.) 1.4 Gerontologinen hoitotyö Gerontologisen hoitotyön tavoitteena on hoitaa vanhusta kokonaisuutena huomioiden hänen toimintakykynsä rajoitteet mutta myös voimavaransa, ja auttaa häntä elämään mahdollisimman hyvinvoivana hänelle parhaiten sopivassa ympäristössä. Tästä syystä siinä tarvitaan monipuo lista tietoa sekä hoitotyöstä että vanhuudesta osana ihmisen elämää. Gerontologisen hoitotyön perusta onkin hoitotieteessä, mutta siinä hyödynnetään myös gerontologisen tutkimuksen tarjoamaa tietoa. Vanhusten hoitotyötä tekeviä ammattiryhmiä ovat sekä kotihoidossa että laitoksissa työskentelevät lähihoitajat, sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat. Sairaanhoitajista ja terveydenhoitajista käytetään yhteistä nimitystä kotisairaanhoitajat heidän työskennellessään kotisairaanhoidossa. Tärkeimpiä vanhusten hoitoympäristöjä ovat koti, vanhainkodit, terveyskeskusten vuodeosastot sekä ikääntyneille suunnatut palveluasumisyksiköt. Myös erikoissairaanhoidossa potilaista vanhuksia on huomattava määrä. (Backman, Paasivaara, Voutilainen & Isola 2002, 70.) Gerontologisessa hoitotyössä vanhuksella nähdään olevan erilaisia voimavaroja elettyyn elämäänsä perustuen. Jokainen vanhus huomioidaan yksilönä ja hoitotyö perustuu hänen omiin henkilökohtaisiin tarpeisiinsa ja lähtökohtiinsa. Hoitotyön tavoitteena on vanhuksen terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen niin, että siinä huomioidaan fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja hengellinen ulottuvuus. (Backman ym. 2002, 72.) Tärkeä osa on preventiivisellä eli ehkäisevällä hoitotyöllä, jolla tarkoitetaan terveysneuvontaa, sekä terveystarkastuksia ja muuta terveydentilan seurantaa. Ehkäisevän hoitotyön tavoitteena on tunnistaa vanhuksen terveyttä ja toimintakykyä uhkaavat tekijät jo ennalta. (Koskinen, Aalto, Hakonen & Päivärinta 1998, 171.) Vanhusten hoitotyöhön kuuluu oleellisena osana myös hyvän ja kivuttoman kuoleman kohtaamisessa tukeminen, kun sen aika on (Backman ym. 2002, 70). Gerontologista hoitotyötä tekevän on tärkeää suhtautua myönteisesti ikääntymiseen ja arvostaa omaa työtään. Hoitaja tarvitsee tietoa vanhuudesta elämänvaiheena ja ikääntymisen mukanaan tuomista muutoksista. Hän tarvitsee myös tietoa yleisimmistä ikään-

14 14 tyneiden sairauksista, niiden oireista ja hoidosta. Vanhusten parissa työskenteleville ho i- tajille tärkeää on hallita ikääntyneen terveyttä ja toimintakykyä edistävät ja ylläpitävät auttamistavat, sekä hallita auttava ja kannustava vuorovaikutus. Usein arkipäivän tilanteissa hoitajilta vaaditaan myös hyvää ongelmanratkaisukykyä, jotta löydetään vanhuksen toimintakykyä ja pärjäämistä parhaiten tukeva toimintamalli. Olennainen osa gerontologista hoitotyötä on vanhuksen avustaminen päivittäisissä perustoiminnoissa kuten hygienian hoidossa, pukeutumisessa tai ruokailussa. Tämä vaatii hoitajalta hienovaraista suhtautumista sekä kuntouttavan työtavan ja vanhuksen omien voimavarojen huomiointia. (Backman ym. 2002, ) Yhteistyö vanhuksen omaisten kanssa on tärkeä osa-alue ja voimavara gerontologisessa hoitotyössä. Omaiset voivat useasti auttaa hoitohenkilökuntaa ymmärtämään ikääntyneen taustaa ja käyttäytymistä, sekä kertoa hänen tavoistaan ja toiveistaan. Tutkimusten mukaan monet omaiset haluaisivat osallistua läheisensä hoitoon enemmän, mutta kaipaisivat avuksi tietoa ja tukea hoitohenkilökunnalta. Hoitajien tulisikin pystyä tunnistamaan omaisten yksilölliset voimavarat ja kiinnostus osallistua läheisensä hoitoon, ja rohkaista heitä siinä. Omaiset antavat vanhukselle elinvoimaa ja tuovat merkitystä hänen elämäänsä, ja siten omaisilla on tärkeä merkitys ikääntyneelle etenkin henkisen tukemisen ja sosiaalisten suhteiden ylläpidon kannalta. Gerontologisessa hoitotyössä ho i- tajalta vaaditaan myös kykyä tukea omaisia ja antaa heille tietoa vanhuksen elämään liittyvissä vaikeissa asioissa, kuten laitoshoitoon muuttamisessa, terveydentilan äkillisessä huononemisessa sekä kuolemaan liittyvissä asioissa. (Vaarama & Voutilainen 2002, )

15 15 2 PALVELUTALO JA ASUMINEN VANHUSPALVELUINA 2.1 Mitä on palveluasuminen? Vanhuspalvelut ovat kokeneet suuren myllerryksen luvulla. Palvelujen rakennemuutoksen tarkoitus on ollut vähentää laitospaikkojen, erityisesti vanhainkotihoidon, määrää ja vastaavasti lisätä avopalveluja kuten palveluasumista. (Hervonen 2001, 25.) Muutoksella on haettu taloudellisuutta ja toisaalta vastataan laadulliseen vanhustyön kehittämiseen. Laitosten ja avopalvelujen raja on kaventunut, koska niiden välimaastoon on syntynyt uusia palvelumuotoja, joita ovat muiden muassa palvelutalot, pie n- ryhmäkodit ja vanhusten perhepäivähoito. ( Koskinen ym. 1998, 267.) Sosiaalihallituksen (1989) mukaan palveluasuminen on lakisääteistä sosiaalipalvelua, johon kuuluvat asunto sekä asuntoon kiinteästi liittyvät sellaiset palvelut, jotka ovat välttämättömiä jotta asukas selviytyy jokapäiväisistä toiminnoista. Palveluasumiseen tulee kuulua peruspalvelut, jotka ovat ateriapalvelut, hygieniapalvelut, siivousapu, asiointiapu sekä välitön avunsaannin mahdollisuus ympäri vuorokauden eli turvapalvelut. Palveluasunto voi sijaita palvelutalossa, palveluasuntoryhmässä tai muun asutuksen joukossa. Sosiaalihallitus (1989) on määritellyt palveluasumisen tavoitteeksi, että va n- hukset, joiden toimintakyky on heikentynyt, voisivat asua itsenäisesti mahdollisimman kauan. (Päivärinta 1996, ) Lisäksi palveluasuminen on sekä vanhukselle että kunnalle edullisempaa kuin pitkäkestoinen laitoshoito (Päivärinta 1996, 15; Koskinen ym. 1998, 242). Vanhus yleensä valitsee kodikseen palvelutalon silloin, kun ei enää selviä kotona, mutta ei vielä tarvitse tai halua ympärivuorokautista hoitoa vanhainkodissa tai sairaalassa. Palvelutalo ja -asuminen tarjoavat vanhukselle laitoshoitoa paremmat mahdollisuudet kodinomaiseen elämään, omatoimisuuteen, itsenäisyyteen ja sosiaaliseen elämään. Palvelutalon tavoitteena on usein olla asukkaan viimeinen koti, ja vanhukset toivovat, ettei palvelutalosta enää tarvitsisi muuttaa vanhainkotiin tai sairaalaan. Käytännössä tämä ei kuitenkaan aina ole mahdollista, mikäli vanhus kunnon alenemisen takia tarvitsee jatkuvaa hoitoa ja seurantaa. (Koskinen ym. 1998, 242.)

16 16 Palvelutalo on kokonaisuus, jonka yksittäisten asuntojen lisäksi muodostavat yhteiset yleis- ja toimintatilat, lähiympäristö ja palvelut. Palveluasunnot ovat luonteeltaan pienasuntoja, joissa on huomioitu vanhuksen rajoittunut liikuntakyky ja mahdollinen apuvälineen, esimerkiksi rollaattorin tai pyörätuolin, käyttö. Osassa palvelutaloissa on oma hoito- ja keittiöhenkilökunta, toisissa hoito ja ateriat hoidetaan kotipalvelun ja kotisairaanhoidon turvin. Kaikissa yksiköissä toimii turvajärjestelmä, yleensä turvarannekkeen avulla. Palveluasuminen eroaa laitoshoidosta siinä, että asukas tekee henkilökohtaisen palvelusopimuksen, jossa sovitaan tarvittavista palveluista: aterioista, siivouksesta, lääkehoidosta, kauppa-asioista ja hygieniapalveluista. Näin asukas maksaa vain tarvitsemistaan palveluista. ( Koskinen ym. 1998, ) Sosiaalihallituksen mukaan (1989) palveluasumisen katsotaan mahdollistavan asukkaan yksilöllisten tarpeiden huomioon ottamisen. Yksilöllisyyden huomioon ottamista tukee yksilökohtainen hoito- ja palvelusuunnitelma, joka laaditaan yhteistyössä asukkaan, hänen kanssaan työskentelevän henkilöstön ja omaisten kanssa. Vanhusten palveluasumisessa pidetään keskeisinä periaatteina asukkaan oman elämäntavan ja itsemääräämisoikeuden kunnioittamista. Samalla korostetaan myös vanhuksen omien voimavarojen tukemista. (Päivärinta 1996, 15.) 2.2 Hoito- ja palvelusuunnitelma ja sen laatiminen asumispalveluissa Laissa sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) säädetään, että sosiaalihuoltoa toteutettaessa on laadittava palvelu-, hoito-, kuntoutus- tai muu vastaava suunnitelma, jollei kyseessä ole tilapäinen neuvonta ja ohjaus tai jollei suunnitelman laatiminen muutoin ole ilmeisen tarpeetonta. Suunnitelma on laadittava yhteisymmärryksessä asiakkaan kanssa. Jos asiakas on alaikäinen, hänen toimivaltansa on rajoitettu tai hän ei muusta syystä itse kykene näkemystään tai mielipidettään ilmaisemaan, suunnitelma on laadittava yhdessä asiakkaan ja hänen laillisen edustajansa tai asiakkaan ja hänen omaistensa tai muiden läheisten kanssa. Suunnitelman laatimisesta yhdessä asiakkaan ja/tai hänen edustajansa tai läheistensä kanssa voidaan poiketa vain jos yhdessä tekemiselle on ilmeinen este. Säännös kattaa kaikki sosiaalihuollon toiminnot ja velvoittaa myös yksityisiä palvelujen tuottajia. Näin ollen asiakaslain voimaantulon jälkeen voidaankin sanoa, että kaikilla sosiaalipalvelujen asiakkailla on oikeus hoito- ja palvelu-

17 17 suunnitelmaan riippumatta palvelusta ja palvelun antajasta. (Päivärinta & Haverinen 2003, 95.) Hoito- ja palvelusuunnitelman laatimista ohjaavat osin myös laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992), laki terveyden huollon ammattihenkilöstöstä (559/1994) sekä henkilörekisterilaki (471/1987) ja sen muutokset (1011/1989, 387/1994 ja 630/1995) (Voutilainen, Vaarama, Eloniemi-Sulkava & Finne-Soveri 2002, 91). Hyvä hoito- ja palvelusuunnitelma sisältää tiivistetysti tiedot asiakkaan yksilöllisestä tilanteesta ja hänen tarvitsemistaan palveluista, ja sen tekeminen perustuu asiakaslähtöisyyteen. Tällöin asiakkaalla on mahdollisuus osallistua itseään koskevan suunnitelman laatimiseen, toimeenpanoon ja arviointiin. Asiakkaalla tulee siis aina olla mahdollisuus antaa palautetta, sekä palautteen käsittelyyn yhdessä palveluntarjoajan kanssa. (Päivärinta & Haverinen 2002, ) Asiakkaalla on aina hoito- ja palvelusuunnitelmaa tehtäessä oikeus saada tietoa palveluista, eri vaihtoehdoista ja asiakasmaksuista. Asiakas ja palveluntarjoaja yhdessä arvioivat asiakkaan tarvitsemien palveluiden luonteen ja sopivat palveluiden toteutuksesta. Asiakkaalla on oikeus halutessaan ottaa hoito- ja palvelusuunnitelman tekotilanteeseen mukaan omainen tai joku muu läheinen henkilö. Asiakasta koskevat asiat tulee käsitellä luottamuksellisesti ja häntä koskevat asiakirjat tulee pitää salassa. Asiakkaalla on myös oikeus valittaa, mikäli hän on tyytymätön palveluun. Palveluntarjoajan perimästä asiakasmaksusta on asiakkaalle annettava päätös, tai se voi sisältyä päätökseen palveluista. (Päivärinta & Haverinen 2002, ) Hoito- ja palvelusuunnitelmaa tehtäessä asiakasta koskevaa tietoa kerätään keskustelemalla asiakkaan ja hänen omaistensa kanssa. Asiakkaan elämänhistoria selvitetään, jotta saadaan tietoa hänen tavoistaan ja tottumuksista. Asiakkaan toimintakykyä selvitetään haastattelemalla, havainnoimalla sekä käyttämällä apuna toimintakykymittareita. Hoitoja palvelusuunnitelmaa tehtäessä hyödynnetään myös muilta sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöiltä saatavaa tietoa. Hoito- ja palvelusuunnitelmaa varten selvitetään asiakkaan toimintakyky, hoidon ja palvelun tarve sekä asiakkaan voimavarat ja tukiverkostot kuten omaiset. Hoito- ja palvelusuunnitelmassa myös määritellään konkreettiset tavoitteet hoidolle ja palvelulle asiakkaan hyvinvoinnin ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja lisäämiseksi. Siihen kirjataan myös suunnitelmat näiden tavoitteiden saavuttamiseksi ja tieto siitä, milloin ja miten tavoitteiden saavuttamista arvioidaan. (Voutilainen ym. 2002, 93.) Erityistä huomiointia palveluntarjoajalta vaativat tilanteet, joissa asiakkaana

18 18 olevan vanhuksen toimintakyky ja edellytykset ilmaista mielipiteensä ja toiveensa ovat laskeneet (Voutilainen, Vaarama & Peiponen 2002, 38). 2.3 Laadun kehittäminen vanhusten asumispalveluissa Vanhusten asumispalveluihin kohdistuu vaatimuksia ja odotuksia monelta eri taholta. Muun muassa vanhukset, heidän omaisensa, palvelujen rahoittajat ja maksajat, lainsäädäntö, tutkimuksen tuoma uusi tieto sekä eettiset periaatteet asettavat vaatimuksia palveluiden laadulle. Laatu vanhusten palvelujen tarjonnassa voidaankin määritellä niin, että se on niistä ominaisuuksista muodostuva kokonaisuus, johon perustuu organisaation, tuotteen, palvelun tai tietyn prosessin kyky täyttää sille asetetut vaatimukset ja siihen kohdistuvat odotukset. Laadunhallinnalla tarkoitetaan, että palveluntarjoaja on tietoinen siitä, mihin odotuksiin ja vaatimuksiin hänen pitää palveluillaan vastata, ja millä keinoin hän tähän pääsee. ( Holma & Virnes 1999, 7.) Vanhusasiakkaan saaman palvelun laatu perustuu hänen kanssaan tehtyyn hoito- ja palvelusuunnitelmaan, jonka päämääränä on asiakkaan hyvinvoinnin turvaaminen ja edistäminen. Laadunhallinnan näkökulmasta tällöin on tärkeää muun muassa, että jokaisella asiakkaalla on ajan tasalla oleva kirjallinen hoito- ja palvelusuunnitelma, jonka laatimiseen asiakas ja mahdollisesti hänen omaisensa on osallistunut, ja joka perustuu yksilö l- lisesti selvitettyyn palveluntarpeeseen. Suunnitelman kirjaamisesta ja käytöstä tulee olla kirjalliset ohjeet, ja jokainen työntekijä tulee perehdyttää niihin. Ensisijaisen tärkeää on, että asiakas tietää ja hyväksyy suunnitelman sisällön sekä sitoutuu omalta osaltaan sitä noudattamaan. (Holma & Virnes 1999, 27.) Hoidon ja palvelun laadun kehittäminen on parhaimmillaan osa työyhteisön normaalia toimintaa, mutta se voidaan toteuttaa myös hankkeena, jolloin työskentely on usein paremmin hallittavissa. Kehittämismenetelmän valintaan vaikuttavat muun muassa käytettävissä olevat resurssit, työyhteisön toimintakulttuuri, ongelman tai kehittämistarpeen laajuus, ylimmän johdon kanta, luottamushenkilöiden valinnat, kunnan strategiat tai työyhteisössä tehtävän työn luonne. Kehittämismenetelmästä riippumatta laadunkehittämiseksi tarvitaan työyhteisössä kaikkien tiedossa olevat tavoitteet laadulle, sekä suunnitelma, miten niihin pyritään. Laadunparantamisen tavoitteita laadittaessa tulisi huomi-

19 19 oida niin hoitotyöntekijöiden kuin palvelua saavien vanhusten mielipiteet sekä heidän omaistensa mielipiteet. Prosessin aikana kehitystyötä ja sen edistymistä arvioidaan työyhteisössä, jotta toimintamalleja voidaan tarvittaessa korjata. Arviointi kuuluu suunnittelun ja toteutuksen ohella oleellisesti laadun kehittämiseen. Ilman arviointia ei voida tietää, onko kehitystä tapahtunut. Arvioinnin tulee olla monipuolista, ja siinä on hyvä käyttää työyhteisön itsearviointia, asiakasarviointia sekä mahdollisesti jotakin hoidon ja palvelun laatua kuvaavaa mittaria. (Holma 2003, 15-17, 28, 65.) Ikääntyneiden hoidon ja palvelun tavoitteena on tukea ja edistää asiakkaan elämänlaatua siinä toimintaympäristössä, jossa asiakas elää. Tähän tavoitteeseen yltämistä voidaankin pitää yhtenä hoidon ja palvelun laadun kriteerinä. Elämänlaatu on jokaiselle ihmiselle hyvin subjektiivinen käsite, ja se liittyy kaikkiin elämän ulottuvuuksiin. Ihmisen käsitys elämänlaadusta voi myös vaihdella elämäntilanteen mukaan. Elämänlaatuun vaikuttavat muun muassa ihmisen terveys ja hyvinvointi, aineellinen elintaso, sosiaaliset suhteet, elämän mielekkyys, tyytyväisyys omaan elämään ja viihtyisä ympäristö. Koska elämänlaatu on suhteessa ihmisen omaan kokemukseen, siihen liittyy olennaisesti myös ihmisen suhtautuminen omaan sairauteensa, toimintakyvyn laskuun, hoitoon ja palveluun sekä hengellisiin kysymyksiin. Elämänlaatua voidaan tarkastella myös objektiivisesti, jolloin tarkoitetaan elämänlaatua ulkopuolisen arvioimana. Objektiivisessa elämänlaadun arvioinnissa tarkastellaan millaiset edellytykset ihmisellä on hyvään elämään, ja sitä kautta hyvään elämänlaatuun. Ihmisen kannalta tärkein elämänlaadun mittari on kuitenkin ihmisen kokema tyytyväisyys elämäänsä, joten asiakkaan tyytyväisyyttä voidaan pitää myös ikääntyneiden hoidon ja palvelun käytännön tavoitteena. Tällöin ikääntyneen asiakkaan elämänlaatua tuetaan ammattitaitoisella ja laadukkaalla hoidolla. (Vaarama 2002, ) Vanhustyössä hoitajan omalla arvopohjalla ja sillä, arvostaako hän omaa työtään, on suuri merkitys hoidon laadun kannalta. Hoitajan vanhuskuvasta ja suhtautumisesta va n- huuteen riippuu, pystyykö hän antamaan ikääntyneen itsensä määritellä elämänsä sisällön, vai määrittelevätkö ulkopuoliset, kuten hoitajat ja omaiset, sen, mikä vanhuksen elämänlaadulle on tärkeää. Kun vanhusta asiakkaana arvostetaan ja hyödynnetään ikääntyneen omaa elämänkokemusta ja voimavaroja, niin fyysisiä kuin henkisiäkin, voidaan hänen ongelmansa nähdä positiivisen työorientaation valossa ammatillisina haasteina. Tällöin hoidossa ja palvelussa toteutuu asiakaslähtöisyys, joka vahvistaa

20 20 ikääntyneen asiakkaan itsenäisyyttä ja aktiivisuutta omaan elämäänsä vaikuttavissa asioissa. (Vaarama 2002, ) Asiakaslähtöisyydellä sosiaalihuollossa tarkoitetaan muun muassa sitä, että henkilökunnan toiminnan perustana ovat asiakkaan tarpeet, toiveet ja odotukset sellaisina kuin asiakas ne itse ilmaisee ja että asiakasta palvellaan hänen esille tuomiensa lähtökohtien mukaan. Asiakaslähtöisyyteen sisältyy myös, että palveluntarjoaja selvittää, mitä tekijöitä palvelussa asiakas itse pitää kaikkein tärkeimpinä. Kaikkien työyhteisön jäsenten tulee toimia yhdessä sovittujen, asiakkaan odotuksiin ja tarpeisiin perustuvien periaatteiden mukaan. Jotta asiakaslähtöisyys toteutuisi käytännössä, on tärkeätä huolehtia, että asiakkaalla ja hänen omaisillaan on mahdollisuus palautteen antamiseen, ja että palaute myös huomioidaan toiminnassa. (Holma 1999, ) 2.4 Yksityinen palveluasumistuotanto Suomessa Yksityisiksi palveluntuottajiksi on määritelty yritykset ja järjestöt, joihin kuuluvat myös säätiöt. Yksityisen palvelutuotannon osuus sosiaali- ja terveyspalveluista Suomessa oli vuonna 2000 henkilöstön määrällä mitattuna 21 % ja kustannusten määrällä mitattuna 20 %. Sosiaalipalveluissa henkilöstöstä yksityisellä sektorilla työskenteli 21 %, terveyspalveluissa 17 %. Yksityisen palveluntuotannon osuus sosiaali- ja terveyspalveluista on jatkuvassa kasvussa. Vuodesta 1995 vuoteen 2000 yksityisen toiminnan osuus nousi sosiaalipalveluissa lähes seitsemän prosenttiyksikköä ja terveyspalveluissa kaksi prosenttiyksikköä. ( Kauppinen & Niskanen 2003, 18, 20.) Sosiaali- ja terveysjärjestöjen keskeisimmät tehtäväalueet ovat jäsenistön edunvalvonta, vertaistoiminnan mahdollistaminen, vapaaehtoistoiminnan ylläpitäminen, kansainvälinen toiminta, asiantuntijuus, tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä palvelujen ylläpitäminen, jota muu järjestötoiminta usein tukee. Järjestöjen erityispiirteenä on myös se, että niiden toiminta on yleishyödyllistä. Järjestöt alkoivatkin muun järjestötoiminnan ohella ylläpitää palveluita tietyille asiakasryhmille, koska se auttoi kansalaisia, eikä muita toimijoita ollut luvulta alkaen ovat paikalliset vanhustenhuollon yhdistykset ja säätiöt olleet kehittämässä ja tukemassa ikääntyneiden asumispalveluja sekä luvulta alkaen myös ikääntyneiden palveluasumista. (Kauppinen & Niskanen 2003, 26, 28. )

21 21 Yksityisissä asumispalveluyksiköissä oli vuoden 2001 lopussa yhteensä asiakasta, joista oli ikääntyneitä. Vuodesta 1999 vuoden 2001 loppuun yksityisten asumispalveluiden koko asiakasmäärä on kasvanut 16 %. Ikääntyneiden osuus yksityisten asumispalveluiden asiakkaista on kasvanut 16 %. Järjestöt tuottavat kolme neljäsosaa yksityisistä asumispalveluista, ikääntyneiden asumispalveluista ne tuottavat noin 80 %. (Kauppinen & Niskanen 2003, ) Kunnat ovat yksityisesti tuotettujen sosiaalipalvelujen suurin ostaja. Vuonna 2000 kunnat käyttivät tähän 536,5 miljoonaa euroa, mikä on 10 % kaikista kuntien sosiaalihuo l- lon käyttökustannuksista. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestöjen tärkein taloudellinen tukija on Raha-automaattiyhdistys, joka jakoi vuonna 2002 avustuksia 279,5 miljoonaa euroa, josta palveluasumiseen kohdistui 48 miljoonaa euroa. (Kauppinen & Niskanen 2003, 49, 54.) 2.5 Palvelukoti Betel Lahden Diakoniasäätiön ylläpitämä Palvelukoti Betel on yksityinen kristilliseltä arvopohjalta toimiva palvelutalo, joka sijaitsee Lahden keskustassa. Sen tuottamat palvelut on suunnattu lahtelaisille vanhuksille, jotka eivät ole varsinaisen laitoshoidon tarpeessa, mutta tarvitsevat tukea päivittäiseen selviytymiseen ja itsenäiseen asumiseen. (Palvelukoti Betel - Hyvän Elämän Puolesta esite 1997.) Palvelukoti Betelissä on 54 asuntoa, joista vuonna on Lahden kaupungin käytössä ostopalveluna. Henkilökuntaa Palvelukoti Betelissä on 2 diakonissa-sairaanhoitajaa, joista toinen on palvelukodin vastaava hoitaja, 5 lähi- tai perushoitajaa sekä 8 hoitoapulaista. Asumispalvelujen lisäksi Palvelukoti Betel tarjoaa tarvittaessa yöpymispaikkoja Lahden Diakoniasäätiön Lääkärikeskus Dilassa kaihileikatuille potilaille. Vuoden 2003 loppuun asti Palvelukoti Betel tarjosi myös lyhytaikaisia lomapaikkoja Lahtelaisille vanhuksille. (Yleistä Palvelukoti Betelistä 2004, Palvelukoti Betelin vastaavan hoitajan haastattelu 2004.) Palvelukoti Betelin asunnot ovat yksiöitä, joihin kuuluu kylpyhuone. Asukkaat kalustavat asuntonsa itse. Palveluntarjoajan puolesta asunnoissa on kattolamput ja paloturvalli-

22 22 set verhot. Asiakkaalle tarjottavat palvelut ovat samat riippumatta siitä, asuuko hän kaupungin ostopalvelupaikalla vai onko hän yksityinen asiakas. Asukkaille tarjotaan aamupala, lounas, päiväkahvi, päivällinen ja iltapala. Palveluihin sisältyy asunnon siivous, liinavaatehuolto, lääkehoito, hoitajien antama apu päivittäisissä toiminnoissa sekä voinnin seuranta, saunotus hoitajan avustamana, turvaranneke sekä hoitajan yöpäivystys. Asukkaiden hyvinvointi varmistetaan käymällä kaikkien asukkaiden luona vähintään aamuisin ja iltaisin. Yöllä hoitaja päivystää samassa rakennuksessa sijaitsevassa Lahden Diakoniasäätiön Matilda-kodissa, ja asukas voi tarvittaessa kutsua hoitajan luokseen turvarannekkeen avulla. Palvelukodissa on asukkaille ilmainen lääkäripalvelu sekä laboratorio- ja röntgenpalvelut. (Palvelukoti Betel - Hyvän Elämän Puolesta 1997, Palvelukoti Betelin vastaavan hoitajan haastattelu 2004.) Asukkaiden valinta Palvelukoti Beteliin Asukkaaksi Palvelukoti Beteliin voi hakeutua joko yksityisesti tai Lahden kaupungin kautta täyttämällä Laitos- ja palveluasumishakemuksen. Yksityiseksi asukkaaksi hakeuduttaessa hakemus yhdessä lääkärin lausunnon kanssa palautetaan suoraan Palvelukoti Beteliin. Yksityisen hakijan sopivuuden Palvelukoti Beteliin arvioivat Diakonialaitoksen ylilääkäri ja Palvelukoti Betelin vastaava hoitaja, tarvittaessa yhteistyössä Erkonpuiston Palvelukodin johtajan kanssa. Mikäli hakija täyttää soveltuvuuskriteerit, hakija sijoitetaan jonoon. Asukkailta edellytetään palvelukotiin muutettaessa itsenäistä liikuntakykyä, itsenäistä suoriutumista ruokailuista ja wc-käynneistä sekä pääasiallista selviytymistä aamu- ja iltatoimista. Lisäksi asukkaan on oltava siinä määrin aikaan ja paikkaan orientoitunut, ettei hän vaaranna omaa tai muiden asukkaiden turvallisuutta. (Palvelukoti Betel /Asumispalvelujen palvelulinja, Palvelukoti Betelin vastaavan hoitajan haastattelu 2004.) Asukkaat Lahden kaupungin ostopaikoille Palvelukoti Beteliin valitaan kaupungin SAS työryhmässä (Sijoitus-Arviointi-Seuranta). Tällöin laitos- ja palveluasumishakemus palautetaan hakijan oman hyvinvointialueen yhdyshenkilölle. SAS työryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa, ja se asettaa sopivaksi arvioimansa hakijat jonoon. Hakeuduttaessa asukkaaksi SAS- työryhmän kautta palvelujen tuottaja perii asukkaalta ainoastaan asunnon neliöihin perustuvan vuokran, ja kaupunki perii tuloperusteisesti asukkaalta

23 23 palvelu- ja ateriamaksut. Yksityisiltä asukkailta perittävät hinnat ovat asukkaan tuloista riippumattomat ja palvelujen tuottaja perii erikseen neliöihin perustuvan vuokran sekä ateria- ja palvelumaksun. Vuokran osuuteen asukkaalla on mahdollisuus hakea KELA:n asumistukea. Lisäksi KELA:lta voi hakea asukkaan voinnista ja avuntarpeesta riippuvaa eläkkeensaajan hoitotukea. (Yleistä Palvelukoti Betelistä 2004.) Uuden asukkaan muuttaessa Palvelukoti Beteliin hänet ottaa vastaan palvelukodin vastaava hoitaja. Ensimmäisten päivien aikana asukkaan kanssa laaditaan hoito- ja palvelusopimus ja vuokrasopimus, joiden laatimisessa toivotaan olevan mukana asukkaan omainen. Uuden asukkaan terveydentila tutkitaan perustutkimuksin sekä toimintakyky arvioidaan asukkaan palvelujen ja hoidon tarpeen määrittelyä varten. (Palvelukoti Betel /Asumispalvelujen palvelulinja, Palvelukoti Betelin vastaavan hoitajan haastattelu 2004.) Kristillinen arvopohja Palvelukoti Betelin toiminnan perustana Tutkimusten mukaan yli 90 %:lla suomalaisista on jonkinlainen kristillinen vakaumus riippumatta siitä, kuuluvatko he mihinkään kristilliseen kirkkokuntaan. Suuri osa ihmisistä lukee esimerkiksi iltarukouksen. Kun kristinuskolla on ollut positiivinen merkitys ihmisen elämässä, se tukee häntä myös vanhuudessa. Hoitotyöntekijöiden tulisikin rohkeasti ottaa esille uskoon liittyvät kysymykset, ja hyödyntää uskoa arkipäivän hoitamisessa. Asiakkaan vakaumuksen huomioiminen hoitotyössä voi parhaimmillaan auttaa lievittämään vanhenemiseen ja sairauteen liittyviä pelkoja ja antaa vanhukselle voimia. Hoitotyössä täytyy kuitenkin aina muistaa kunnioittaa kaikkiin uskontokuntiin kuuluvien vakaumusta, ja myös selkeän vakaumuksen puuttumista. (Kivikoski & Voutilainen 2002, 32.) Kristinuskon ihmiskäsitys perustuu käsitykseen, jonka mukaan ihminen on luotu Jumalan kuvaksi. Toinen ensimmäisessä Mooseksen kirjassa olevista luomiskertomuksista kuvaa ihmisen luomisen seuraavasti: Ja Jumala loi ihmisen kuvakseen, Jumalan kuvaksi hän hänet loi, mieheksi ja naiseksi hän loi heidät (1. Moos.1: 27). Kristilliselle ihmiskäsitykselle on ominaista ajatus, että kaikki elämä on luotu hyväksi ja maailma ihmisen luovan toiminnan näyttämöksi. Jokainen ihminen on saanut ihmisarvonsa luomi-

24 24 sessa, eikä sitä voida häneltä riistää. Jumalan kaikkiin kohdistuva rakkaus tekee jokaisesta ihmisestä yhtä arvokkaan ihmisen omasta toiminnasta riippumatta. Kaikki elämä on Jumalalle yhtä arvokasta, eikä sen arvo tai arvottomuus ole ihmisen määriteltävissä. Jokaisella ihmisellä on myös omatunto, joka muistuttaa häntä velvollisuuksistaan ja asettaa hänet moraaliseen vastuuseen ympäristöstään ja lähimmäisistään. (Lindqvist 1997, ) Kristilliseen ihmiskäsitykseen perustuen Palvelukoti Betelissä kaikessa toiminnassa huomioidaan asukkaiden tasavertainen kohtelu, inhimillisyys, suvaitsevaisuus, lähimmäisyys ja vanhuuden kunnioittaminen. Henkilökunnan toiminnan tavoitteena on ylläpitää ja tukea asukkaan omatoimisuutta ja selviytymistä palvelukotiympäristössä mahdollisimman pitkään, sekä kodinomaisen ja turvallisen ilmapiirin luominen. Henkilökunnan tärkeimpänä tavoitteena on tarjota jokaiselle asukkaalle arvokas ja hyvä vanhuus. Koska Palvelukoti Betelin toiminta perustuu Kristilliseen ihmiskäsitykseen ja arvoihin, sen henkilökunnalla on ammattitaitoa ja halua tukea asukkaiden henkistä ja hengellistä hyvinvointia asukkaan oman tarpeen mukaan. (Palvelukoti Betel /Toiminta-ajatus, arvot, periaatteet 2004.)

25 25 3 VANHUKSEN MUUTTO PALVELUTALOON 3.1 Sopeutuminen uuteen ympäristöön Sisar Calista Roy kuvaa adaptaatiomallissaan (1981) ihmistä adaptiivisenä eli mukautuvana järjestelmänä, joka kaikkien järjestelmien tavoin ottaa vastaan ärsykkeitä (panos), käsittelee ne ja reagoi niihin (tuotos). Ihmisen käytös nähdään tällöin mukautuvan järjestelmän tuotoksena. Käyttäytyminen voi olla joko mukautuvaa, mikä on merkki onnistuneesta reaktiosta ärsykkeisiin, tai tehotonta, mikä viittaa mukautumisongelmiin. Mukautuvat reaktiot edistävät ihmisen eheyttä ja näin edistävät tavoitteiden saavuttamista, kun taas tehottomat reaktiot estävät sitä. Royn mukaan ihmisen käyttäytymiseen vaikuttavat ympäristö, eli ihmisen sisäinen ja ulkoinen maailma, sekä ihmisen kyky tulla toimeen ympäristönsä kanssa. Ihmisen selviytymiskeinot Roy jakaa automaattiseen ja hankittuun mukautumisjärjestelmään, joilla ihminen reagoi ympäristöstä tuleviin ärsykkeisiin. Automaattiset selviytymismekanismit ovat synnynnäisiä tai lajille yhteisiä, ha n- kitut selviytymismekanismit taas syntyvät prosessien kuten oppimisen kautta. Mukautumismekanismien avulla ihminen järjestelmänä pystyy sopeutumaan ympäristössä tapahtuviin muutoksiin, ja vaikuttaa vastavuoroisesti itse ympäristöönsä. Sopeutuminen eli ihmisen mukautumistaso riippuu ensisijaisesti kuitenkin ympäristön ihmiselle antamista ärsykkeistä, joihin ihminen selviytymismekanismiensa avulla reagoi. (Andrews & Roy 1994, 18-19, 32, 34-35, 39.) Muuttotilanteessa ympäristö tuottaa ihmiselle lukemattomia erilaisia ärsykkeitä. Näistä ärsykkeistä riippuu, mikä on ihmisen tuottama reaktio, eli sopeutuuko hän uuteen tilanteeseen ja ympäristöön hyvin vai huonosti. Vanhuksen sopeutumiseen uuteen kotiinsa palvelutalossa vaikuttavat siis kaikki muuttotilanteeseen liittyvät tekijät, sekä vanhuksen mukautumisjärjestelmien kyky vastata niihin ja tuottaa mukautuva reaktio. Vaikuttama l- la ympäristöön eli ärsykkeisiin, voidaan tällöin vaikuttaa järjestelmän tuottamaan reaktioon. Vanhuksen sopeutumista ja kotiutumista palveluasuntoon voidaan siis edistää merkittävästi vaikuttamalla muuttotilanteeseen, vanhusten ja omaisten ennakkoasenteisiin, palvelutalon fyysisiin puitteisiin, viihtyvyyteen ja ilmapiiriin, sekä ennen kaikkea hoitohenkilökunnan kykyyn kohdata ja ottaa vastaan uusi asukas omaisineen. (Hjortsjö- Nordberg 2003, 15.)

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT Sallan kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta SAS-työryhmä 2015 VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta. 1 Ikääntymisen ennakointi Vanhuuteen varautumisen keinot: Jos sairastun vakavasti enkä

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET Tehtävän nimi (Raportti, Essee ) 31.5.2005 Oulun seudun ammattiopisto Kontinkankaan yksikkö Lähihoitajakoulutus STAP 39 T Tiina Opiskelija (opiskelijan nimi) Opettaja Onerva

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

PALVELUSETELI TEHOSTETTUUN PALVELUASUMISEEN JA OMAISHOIDON LAKISÄÄTEISTEN VAPAAPÄIVIEN JÄRJESTÄMISEEN PALVELUSETELITASO JA HINTA:

PALVELUSETELI TEHOSTETTUUN PALVELUASUMISEEN JA OMAISHOIDON LAKISÄÄTEISTEN VAPAAPÄIVIEN JÄRJESTÄMISEEN PALVELUSETELITASO JA HINTA: Liite 2 PALVELUSETELI TEHOSTETTUUN PALVELUASUMISEEN JA OMAISHOIDON LAKISÄÄTEISTEN VAPAAPÄIVIEN JÄRJESTÄMISEEN PALVELUSETELITASO JA HINTA: Kuvaus tehostetun palveluasumisen asiakkaiden hoidon, hoivan ja

Lisätiedot

Tulovaiheen muistilista: Tervetuloa Kotikartanoon! Turvapuhelin

Tulovaiheen muistilista: Tervetuloa Kotikartanoon! Turvapuhelin Muuttajan opas un asukas on saanut myönteisen päätöksen palveluasumisesta ja tiedon, että paikka on järjestynyt otikartanosta, asukkaan tai omaisen tulee ottaa yhteyttä otikartanon palveluesimieheen, jotta

Lisätiedot

TERVETULOA PALVELUKESKUS JOUSEEN

TERVETULOA PALVELUKESKUS JOUSEEN Sitten, kun en enää muista nimeäni, sitten, kun tämä päivä on sekoittunut eiliseen, sitten, kun aikuiset lapseni ovat kasvaneet muistoissani pieniksi jälleen, sitten, kun en enää ole tuottava yksilö. Kohdelkaa

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi OSALLISUUS OMAN ARJEN SUUNNITTELUUN Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen?, miksi Onko hoito- ja palvelusuunnitelmanne tavoitteet määritelty yhdessä teidän kanssanne? lainkaan

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Kotona asuvien iäkkäiden ihmisten voimavarat ja niiden tukeminen

Kotona asuvien iäkkäiden ihmisten voimavarat ja niiden tukeminen Kotona asuvien iäkkäiden ihmisten voimavarat ja niiden tukeminen TtM, esh, Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Voimavaralähtöinen lähestymistapa ongelmalähtöisen lähestymistavan rinnalle Terveyspotentiaali

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 1 Kyh 17.5.2011 66 Kyh liite 1 Kyh 22.9.2011 105 Kyh liite 4 TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 2 Sisällysluettelo Asumispalvelut 3 Asumispalveluiden hakeminen 3 Palvelutarpeen

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

Hoidonporrastuksen kriteerit JJR 10.3.2010. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.

Hoidonporrastuksen kriteerit JJR 10.3.2010. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.2010 YLEISTÄ Kotona asumista tuetaan ensisijaisesti tukipalvelujen avulla (ateria-, turva- ja kuljetuspalvelu).

Lisätiedot

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Kotona kokonainen elämä Ikäihmisten

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

OSTOPALVELUSOPIMUS. Asiakas Kittilän kunta ja Mikeva Oy (myyjä) ovat sopineet Mikeva Haukiputaan asumispalvelun tuottamisesta seuraavaa:

OSTOPALVELUSOPIMUS. Asiakas Kittilän kunta ja Mikeva Oy (myyjä) ovat sopineet Mikeva Haukiputaan asumispalvelun tuottamisesta seuraavaa: 1 OSTOPALVELUSOPIMUS Sopimuksen osapuolet Asiakas Kittilän kunta ja Mikeva Oy (myyjä) ovat sopineet Mikeva Haukiputaan asumispalvelun tuottamisesta seuraavaa: Asukas: xxxxxxxxxxxxxxxxx Henkilötunnus: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Lisätiedot

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa akohtaiset palvelut Kunt Kotiin annettavat palvelut Ikäihmisten kotona selviytymistä tuetaan järjestämällä erilaisia palveluja kotiin. Kotiin annettavia palveluita on kotihoito, kotihoidon tukipalvelut,

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Palvelujen ja tukitoimien yksilöllinen järjestäminen palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen 1 Sosiaali- ja terveystoimiala Koti- ja laitoshoidon palvelut Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.4.2014 36 2 Ikäihmisten päivätoiminnan tarkoitus

Lisätiedot

Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta

Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta Borlänge kommun 781 81 Borlänge Tel: 0243-740 00 kommun@borlange.se www.borlange.se Kun tarvitset apua tai tukea Kun tarvitset apua arkiaskareisiin voit hakea

Lisätiedot

Ota yhteyttä. Villa Andante. Kattilantanhua 6, 02330 ESPOO puhelin 075 755 5574 www.villa-andante.fi ESPOONLAHDEN LIITTYMÄ NÖYKKIÖNKATU

Ota yhteyttä. Villa Andante. Kattilantanhua 6, 02330 ESPOO puhelin 075 755 5574 www.villa-andante.fi ESPOONLAHDEN LIITTYMÄ NÖYKKIÖNKATU Villa Andante LÄNSIVÄYLÄ Tiiliskiventie Ruukintie Kattilantanhua Kattilalaaksonkatu Tyskaksentie Villa Andante Kattilantanhua 6, 02330 ESPOO puhelin 075 755 5574 www.villa-andante.fi NÖYKKIÖNKATU ESPOONLAHDEN

Lisätiedot

Sairas- ja veljeskodit osana tulevaisuuden ratkaisuja

Sairas- ja veljeskodit osana tulevaisuuden ratkaisuja Sairas- ja veljeskodit osana tulevaisuuden ratkaisuja Seinäjoki, 12.11.2012 Sosiaali- ja terveysministeri Väestön nopea ikääntyminen lisää palveluiden tarvetta Yli 75 -vuotiaiden osuus koko väestöstä kasvaa

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

Osallisuus ja palvelusuunnittelu

Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelujen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke 2012-2013 Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelulaki VpL:n tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti Terveydenhuoltoalan l siirtoergonomian i asiantuntija ij ja työseminaari 10.6.2010 Kannattavaa kumppanuuttakuntouttavallakuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväkikoti Kartanonväki kodit kdit

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO PALVELUNA Perhehoidolla tarkoitetaan iäkkään henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue TP 2013 TP 2014 TA2015 Henkilöstömäärä 1196 1134 1071 Toimintakulut 102,4 M 99,4M 97,8 M joista henkilöstökulut 54 M 52,4 M joista asumis- ja hoiva-palvelujen ostot

Lisätiedot

RISTO-HANKE. Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen

RISTO-HANKE. Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen RISTO-HANKE Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen HANKESUUNNITELMAN TAVOITE Yli 65-vuotiaiden suun terveyden edistäminen ja sairauksien

Lisätiedot

9. Sosiaalihuoltolain mukaisen asumispalvelun maksut

9. Sosiaalihuoltolain mukaisen asumispalvelun maksut LAIHIAN KUNTA Sivu 1 / 6 ASIAKASMAKSUT 1.6.2015 LUKIEN Sisällys AVOPALVELUMAKSUT 1. Kotona annettava säännöllinen palvelu 2. Kotona annettava tilapäinen palvelu 3. Vanhusten asumispalvelut a. vuokra b.

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄ, KARVIA VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN TOIMINTAOHJE Palvelun määritelmä Vaikeavammaisen määritelmä Palveluasumiseen liittyvät palvelut ja

Lisätiedot

Ikäihmisten koti- ja tukipalveluiden, sekä asumispalveluiden maksut

Ikäihmisten koti- ja tukipalveluiden, sekä asumispalveluiden maksut Ikäihmisten koti- ja tukipalveluiden, sekä asumispalveluiden maksut Ensisijaisena toimenpiteenä ennen hoitomaksun alentamista edellytetään aina, että asiakas anoo Kelalta ne etuudet, joihin yleensä kotihoidon

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI Asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen/ Tilaajaryhmä/ Tampereen kaupunki LAKI IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESTA SEKÄ

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE

SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE Sivu 2 / 6 SISÄLLYSLUETTELO 1. MITÄ PALVELUSETELI TARKOITTAA?... 3 SUONENJOEN KAUPUNGILLA KÄYTÖSSÄ OLEVAT PALVELUSETELIT...

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana Asiakas oman elämänsä asiantuntijana RAI -seminaari 29.3.212 28.3.212 Teija Hammar / IIPA Teija Hammar, erikoistutkija, Ikäihmisten palvelut -yksikkö, THL 1 Esityksen sisältö: Asiakkaan äänen voimistuminen

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3. Vanhuspalvelulain valvonta Sirkka Jakonen Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.2014 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi! Vanhuspalvelulailla pyritään turvaamaan

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUJEN YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOIVA-ASUMISPALVELUN PALVELUSETELI

VANHUSTEN PALVELUJEN YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOIVA-ASUMISPALVELUN PALVELUSETELI TUOTTAJAN OHJE 1 27.1.2011 2. ( 5 ) VANHUSTEN PALVELUJEN YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOIVA-ASUMISPALVELUN PALVELUSETELI Taustaa Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä (569/2009) tuli voimaan 1.8.2009.

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 30.11.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 30.11.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 322 9.11.2010 pöydälle pantu asia LAUSUNTO VANHUSTEN HOITOPAIKKOJEN SÄILYTTÄMISTÄ JA LISÄÄMISTÄ KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-2346 Esityslistan asia

Lisätiedot

PALVELUSETELI PALVELUASUMISEEN PALVELUSETELITASOT JA HINNAT:

PALVELUSETELI PALVELUASUMISEEN PALVELUSETELITASOT JA HINNAT: PALVELUSETELI PALVELUASUMISEEN PALVELUSETELITASOT JA HINNAT: Kuvaus palveluasumisen ja tehostetun palveluasumisen asiakkaiden hoidon, hoivan ja palveluiden tasoista. PALVELUTASO 1 Asiakas suoriutuu päivittäisistä

Lisätiedot

Kuntayhtymähallitus 47 19.03.2015 Kuntayhtymähallitus 64 22.04.2015 Kuntayhtymähallitus 83 21.05.2015

Kuntayhtymähallitus 47 19.03.2015 Kuntayhtymähallitus 64 22.04.2015 Kuntayhtymähallitus 83 21.05.2015 Kuntayhtymähallitus 47 19.03.2015 Kuntayhtymähallitus 64 22.04.2015 Kuntayhtymähallitus 83 21.05.2015 Tehostetun palveluasumisen palvelusetelin hinnan määräytyminen 38/05.02.04/2015 KYHALL 47 Peruspalvelukuntayhtymä

Lisätiedot

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015

Lisätiedot

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA OMAINEN PALVELUPROSESSISSA ESIMERKKEJÄ TAMPEREEN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSTA 1 KOTIHOITO TAMPEREELLA Alueet: Yksityiset: Mediverkko 2 lähipalvelualuetta Palvelutähti 1 lähipalvelualuetta Pihlajalinna 3 aluetta

Lisätiedot

VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN

VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO Lainsäädännöllinen perusta ja kaupungin vanhustyön

Lisätiedot

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Tavoitteena osallistaa kansalaiset palvelusetelin kehittämiseen Facebook/palveluseteli 1226 fania (2.10) Twitter/palveluseteli

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri

MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri HYVÄN VANHUUDEN EDELLYTYKSIÄ ovat mm. - Oma toiminta - Asunto - Taloudelliset seikat - Yhteisöllisyys, lähiyhteisö - Esteettömyys

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 13.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2013 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Keskeisimmät toimintamuodot Hyvinvointi -75 päivät Kunnon

Lisätiedot

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää)

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 alkaen (Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1. Omaishoidon tuen perusteet Laki omaishoidon tuesta (937/ 2005) Asiakasmaksulaki

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4 Palveluseteli ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1505-1 Painosmäärä: 10.000 kpl Taitto: AT-Julkaisutoimisto

Lisätiedot

Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla

Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla Vanhustyön vastuunkantajat 15.5.2014 Hanna Ahonen Sosiaalineuvos Valvira 15.5.2014 Hanna Ahonen 1 Omavalvonta Palveluntuottaja

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN ETELÄ-KYMENLAAKSON AMMATTIOPISTO Palvelualojen toimipiste Takojantie 1, 48220 KOTKA Puh. 010 395 9000 Fax. 010 395 9010 S-posti:etunimi.sukunimi@ekami.fi www.ekami.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO,

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

Edullisuusvertailun ja tuotteistamisen periaatteet palveluasumisessa

Edullisuusvertailun ja tuotteistamisen periaatteet palveluasumisessa Edullisuusvertailun ja tuotteistamisen periaatteet palveluasumisessa 5.11.2012Tero Tyni, erityisasiantuntija, sosiaali-ja terveystoimi Tero.Tyni@kuntaliitto.fi 09 771 2246 Sisältö: Tuotteistaminen Mitä

Lisätiedot

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon koulutuskokeilu Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon osaamisen painopistealueita kokeilun suunnittelussa Ensihoitotyön osaaminen Itsearviointi,

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Tervetuloa asumaan. Kotisiipi

Tervetuloa asumaan. Kotisiipi Tervetuloa asumaan Kotisiipi Päivärinteen palvelutalon Kotisiipi on turvallinen ryhmäkoti kuudelle ikäihmiselle. Toiminta-ajatus Kotisiipi on Päivärinteen palvelutalossa sijaitseva kuuden asukkaan ryhmäkoti.

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola Ikääntyminen on mahdollisuus Ministeri Helena Pesola Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2000, 2020 ja 2050 2 Kela/Aktuaariryhmä 14.6.2013 Yli 80-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat 3 Kela/Aktuaariryhmä14.6.2013

Lisätiedot

Hakijan perus- ja taustatiedot

Hakijan perus- ja taustatiedot Hakijan perus- ja taustatiedot Hakijan tiedot Nimi Henkilötunnus Siviilisääty naimaton naimisissa eronnut leski Kansalaisuus Äidinkieli Asuinkunta Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Mukana

Lisätiedot

Osa IV Ikäihmisten palvelutarpeiden arviointi. Riitta Räsänen

Osa IV Ikäihmisten palvelutarpeiden arviointi. Riitta Räsänen Osa IV Ikäihmisten palvelutarpeiden arviointi Riitta Räsänen Taustalla Kotiin annettavat palvelut ja hoito, valtakunnallinen valvontaohjelma 2012 2014. Sosiaali- ja terveydenhuollon laadunhallinta 2000-luvulle.

Lisätiedot

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson osakokonaisuus

Lisätiedot

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja 1 SAP-SAS, mitä se on? SAP (Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus)

Lisätiedot