Sairaalaviesti Sjukhusinfo 4/09

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sairaalaviesti Sjukhusinfo 4/09"

Transkriptio

1 Sairaalaviesti Sjukhusinfo 4/09 joulukuu december

2 Sisältö Pääkirjoitus: Potilasturvallisuus ja uudistuvat palvelujärjestelmät 3 Sairaalaviesti 4/2009 Tiedote ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Julkaisija Suomen Kuntaliitto Toinen linja Helsinki Puh. (09) Vastaava toimittaja Chefredaktör Jussi Merikallio Toimitussihteeri Redaktionssekreterare Soile Hellstén Kirjoitusten sisältöä voi vapaasti lainata, kun lähde mainitaan. Koko artikkelin lainaamiseen tulee kuitenkin saada kirjoittajan lupa. Ledare: Patientsäkerhet och nya servicesystem 4 Potilasturvallisuuden edistämisen suuntaviivat on linjattu lainsäädäntöä valmistellaan 5 Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa potilasturvallisuuden säädösvalmistelusta 7 Potilasturvallisuuden edistämisen kansallinen koordinointi on THL:n tehtävä 8 Sairaaloiden tammi elokuu 2009 erityisesti päivystyskysyntä supistui 8 Mäki-Lohiluoma Kuntaliiton toimitusjohtajaksi 10 Kari Nenonen Kuntaliiton varatoimitusjohtajaksi 10 Hallintoylilääkäri Liisa-Maria Voipio-Pulkki sosiaali- ja terveysministeriöön 10 Tavoitteita ja vaatimuksia johtamisessa käytettäville ja tarvittaville tiedoille 11 Tietojen oltava oikeita myös kritiikissä 12 Vaikuttava erikoissairaanhoito tulee turvata kansalaisille myös tulevaisuudessa 13 Findikaattori-portaali on avattu ja kaikkien käytettävissä 14 Matkalla kohti sosiaali- ja terveysalan innovaatioympäristöä 16 Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannukset euroa/asukas vuonna Uutta otetta kuntatyön johtamiseen 18 Tietoa Kunnat.net -sivustoilla sikainfluenssasta eli influenssa A(H1N1)-viruksesta 18 Tyrmäystippatutkimusten suorittaminen 19 Tiedote on myös Internetissä Kuntaliiton kotisivulla soster Painosmäärä 4100 kpl Painopaikka Savion Kirjapaino Oy, Kerava Kansikuva Soili Jäntti, Kuopion yliopistollinen sairaala Osoitteenmuutokset soster Seuraava numero ilmestyy maaliskuussa Saapunutta postia 20 Sikainfluenssarokote koko väestölle 20 Antibioottien oikea käyttö on tärkeää erityisesti influenssapandemian aikana 21 Sikainfluenssa laukaisee samoja elimistön puolustuskeinoja kuin kausi-influenssa 22 Terveydenhuollon rahoitusahdinkoa ei ratkaista asiakasmaksujen korotuksilla 22 Erikoissairaanhoidon hoitojonot kesän jälkeen kasvussa 23 Strategiabarometri 2009: Kustannustehokkuus ja asiakas lähtöisyys ovat kunnille tärkeitä 24 Palvelut turvataan vain yhdessä tehden 24 Kunta-alalle yhteinen rekrytointijärjestelmä 25 Ympäristö jää usein huomiotta kuntien hankinnoissa 25 Ei taloudellista tukea politiikkaan kuntayhtiöiltä 26 Varsinais-Suomen sairaanhoito-piirin hankkeelle kansainvälinen tunnustus 27 Kohti parempaa potilasturvallisuuskulttuuria: Inhimilliset tekijät ja potilasturvallisuusosaaminen, , Arcada, Helsinki 28 Finnish Consulting Group: Sosiaali- ja terveydenhuollon koulutusta Uusi julkaisu: Laboratoriotutkimusnimikkeistö ISSN

3 Potilasturvallisuus ja uudistuvat palvelujärjestelmät Toimintaympäristöt muuttuvat, mikä luo suuria paineita uudistaa kunnallisia terveydenhuoltojärjestelmiä. Valmisteilla oleva lainsäädäntö ja kansalliset kehittämisohjelmat ohjaavat osaltaan rakennemuutoksia, palvelujen sisältöjä ja vaihtoehtoisia tuotantotapoja. Merkittäviä kehityshankkeita valmistellaan ja toteutetaan koko ajan alueilla, seuduilla, kunnissa ja palveluorganisaatioissa. Väestön, asiakkaiden ja toiminnan tarpeet ovat lähtökohtina. Nämä sekä kehittyvät teknologiat ja verkostot luovat uusia toimintakäytäntöjä, jotka parhaimmillaan leviävät toimintayksiköstä toiseen ja kehittyvät eteenpäin. Potilasturvallisuus on korostetusti osa menossa olevia uudistuksia. Se varmistaa osaltaan vaikuttavat hoidot potilaille oikeaan aikaan ja palvelujen laadun. Samalla olemassa olevat resurssit, henkilöstön osaaminen ja taidot sekä teknologiat käytetään parhaalla mahdollisella tavalla. Potilasturvallisuus kattaa hoidon kokonaisuudessaan ja sisältää myös lääkkeiden ja laitteiden turvallisuuden. Potilasturvallisuus on sisällöltään ja tekijöiltään moniulotteinen. Se edellyttää terveydenhuollon turvallisuuskulttuurin kehittämistä ja kehittymistä. Turvallisuuskulttuurilla tarkoitetaan systemaattista riskien hallintaa ja aktiivista omasta toiminnasta oppimista. Tällöin haittatapahtumat ja läheltä piti -tilanteet dokumentoidaan sekä niitä seurataan ja arvioidaan jatkuvasti. Haittatapahtumien arviointi on johtamisen, oppimisen ja kehittämisen väline. Syyllistäminen ei ole sen perusta. Potilasturvallisuus koskee tehtävästä ja asemasta riippumatta koko työyhteisöä, kaikkia työntekijöitä, palvelujen ja tavaroiden toimittajia ja yhteistyökumppaneita. Ammatillisuuteen kuuluu vastuu omasta työstä ja sitoutuminen potilasturvallisuuden ylläpitoon ja parantamiseen. Kokonaisvastuu on aina organisaation johdolla ja sitä ei voi siirtää alaisille. Johtajien ja johtamisen tulee kehittää ja tukea turvallisuuskulttuuria sekä viedä läpi sen vaatimia muutoksia. Päätöksentekoon tulee uusi elementti: vaikutukset potilasturvallisuuteen. Yksinkertaistaen potilasturvallisuuden edistämisellä parannetaan hoidon laatua ja vaikuttavuutta sekä vähennetään komplikaatioita ja haittatapahtumia. Kun potilas saa oikean hoidon oikeaan aikaan, hoidon kustannusvaikuttavuus paranee oleellisesti. Terveyspalvelujen kysynnän kasvaessa palvelujen laadulla, vaikuttavuudella ja riskien hallinnalla voidaan terveyspalvelujen saatavuus turvata. Potilasturvallisuus turvaa myös palvelujen tulevaisuuden. Potilasturvallisuus nousee lähivuosien strategiseksi kehittämiskohteeksi koko maassa. Sen edistäminen ja varmistaminen on nähtävä kulttuurisena uudistumisena ja oppimisena. Peruslähtökohtana on potilaan parempi hoito, mutta potilasturvallisuuden edistäminen on moderni osa rakenteellista ja toiminnallista uudistumista. Näiden avulla parannetaan sairaanhoidon tuottavuutta ja kustannusvaikuttavuutta sekä vähennetään palvelujen kysyntää. Rauhallista Joulun aikaa ja Onnea Uudelle Vuodelle 2010! Jussi Merikallio Sairaalaviesti 4/2009 3

4 Patientsäkerhet och nya servicesystem Verksamhetsmiljöerna förändras och det skapar ett stort tryck på att reformera hälso- och sjukvårdssystemen i kommunerna. Den lagstiftning som för närvarande bereds och de nationella utvecklingsprogrammen styr också de strukturella förändringarna, innehållet i servicen och de alternativa sätten att producera servicen. Viktiga utvecklingsprojekt bereds och genomförs hela tiden i regionerna, kommunerna och serviceorganisationerna. Utgångspunkter är befolkningens, klienternas och verksamhetens behov. Dessa behov och de teknologier och nätverk som utvecklas skapar nya verksamhetsmodeller som i bästa fall sprids från en verksamhetsenhet till en annan samtidigt som de utvecklas vidare. Patientsäkerheten utgör en markant del av de reformer som pågår. Den tryggar för sin del servicekvaliteten och att patienterna får effektiva behandlingar i rätt tid. Samtidigt tillvaratas befintliga resurser, personalens kompetens och färdigheter samt teknologin på bästa möjliga sätt. Patientsäkerheten gäller vården i sin helhet och omfattar också säkra läkemedel och säker utrustning. Innehållet och faktorerna i patientsäkerheten har många olika dimensioner. Den förutsätter att vi satsar på att utveckla säkerhetskulturen inom hälso- och sjukvården och att det lyckas. Med säkerhetskultur avses systematisk riskhantering och aktivt lärande av egen verksamhet. Detta innebär att skadefallen och nära ögat-situationer kontinuerligt dokumenteras, uppföljs och utvärderas. Utvärderingen av skadefall är ett verktyg för ledning, lärande och utveckling. Utvärderingen görs inte för att skuldbelägga någon. Oberoende av uppgift eller ställning gäller patientsäkerheten hela arbetsgemenskapen, alla anställda, tjänste- och varuleverantörer och samarbetspartner. Professionalism innefattar ansvar för det egna arbetet och engagemang för att upprätthålla och förbättra patientsäkerheten. Det är alltid organisationsledningen som har det övergripande ansvaret som inte kan delegeras nedåt. Cheferna och styrningen ska utveckla och stödja säkerhetskulturen och driva igenom de förändringar som behövs. Beslutsfattandet utökas med ett nytt element: verkningarna på patientsäkerheten. Förenklat kan man säga att främjandet av patientsäkerheten leder till effektivare vård av högre kvalitet och mindre komplikationer och skadefall. När patienten får rätt behandling i rätt tid blir kostnadseffekten mycket bättre. När efterfrågan på hälsotjänster ökar kan vi trygga tillgången genom riskhantering och kvalitativ och effektiv service. Patientsäkerhet tryggar servicen också i framtiden. Patientsäkerheten kommer under de närmaste åren att bli föremål för strategisk utveckling i hela landet. Att främja och säkerställa patientsäkerheten ska ses som förnyelse och inlärning av en ny kultur. Utgångspunkten är bättre vård av patienten, men främjandet av patientsäkerheten är en modern del av en strukturell och funktionell förnyelse. Dessa åtgärder leder till bättre sjukvårdsresultat och kostnadseffektivitet samtidigt som efterfrågan på service minskar. Med önskan om en Fridfull Jul och ett Gott Nytt År! Jussi Merikallio 4 Sairaalaviesti 4/2009

5 Potilasturvallisuuden edistämisen suuntaviivat on linjattu lainsäädäntöä valmistellaan Liisa-Maria Voipio-Pulkki, hallintoylilääkäri, Kuntaliitto Sosiaali- ja terveysministeriö asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän koordinoimaan potilasturvallisuuden edistämistyötä ja arvioimaan kehittämistarpeita kansallisella tasolla. Ohjausryhmän toimikaudeksi määriteltiin Ohjausryhmän puheenjohtajana toimi apulaisosastopäällikkö Marja-Liisa Partanen ja helmikuusta 2009 alkaen lääkintöneuvos Erna Snellman kumpikin sosiaali- ja terveysministeriöstä. Ryhmä luovutti loppuraporttinsa peruspalveluministeri Paula Risikolle TAVOITTEET JA TEHTÄVÄT 1. Potilasturvallisuusnäkökulma otetaan oleelliseksi osaksi terveydenhuollon toimintakulttuuria ja terveydenhuollon johtamista. 2. Potilaat ja heidän läheisensä otetaan mukaan potilasturvallisuuden varmistamiseen ja kehittämiseen. 3. Terveydenhuollon toimijoiden kyky ehkäistä haittatapahtumia ja käsitellä potilasturvallisuuteen liittyviä asioita potilastyössä paranee. 4. Potilasturvallisuusriskejä osataan välttää ennakoimalla. 5. Luodaan haittatapahtumien seuranta- ja raportointimenettely ja arvioidaan siihen liittyvät säädöstarpeet. 6. Luodaan järjestelmät haittatapahtumien ja läheltä piti -tilanteiden käsittelemiseksi. 7. Prosessit ja rakenteet kehitetään potilasturvallisuutta edistäviksi. Kuvio 1. Ohjausryhmän työlle asetetut tavoitteet Ohjausryhmän työn tavoitteet on esitetty kuviossa 1. Ohjausryhmän tehtävänä oli koordinoida ja arvioida potilasturvallisuuden kehittämistoimien etenemistä sekä määritellä kehittämiskohteita kansallisesti sekä ministeriön alaisissa laitoksissa ja virastoissa. Tehtäviin kuului myös säädösten uudistamistarpeen arviointi, haittatapahtumien raportointi- ja palautejärjestelmien kehittämistyö sekä potilasturvallisuuden internet-sivuston ja kansainvälisen yhteistyön edistäminen. Ohjausryhmä organisoi toimintansa työvaliokuntien muotoon. Työvaliokunnat kutsuivat jäseniksi myös ohjausryhmän ulkopuolisia asiantuntijoita. Kaikkiaan työssä oli mukana yli sata potilasturvallisuuden asiantuntijaa. Tammikuussa 2009 järjestettyyn ensimmäi- seen kansalliseen potilasturvallisuuskonferenssiin osallistui lähes 400 henkilöä. Voidaan perustellusti todeta, että ohjausryhmän toimikauden aikana potilasturvallisuuden edistämisen suomalaisessa asiantuntijuudessa saavutettiin kriittinen massa. Potilasturvallisuusliike on luonteeltaan kansainvälinen. Ohjausryhmän jäseniä on osallistunut EU:n potilasturvallisuusverkostoon liittyvän hankehakemuksen laatimiseen (European Network for Patient Safety) sekä EUNetPaS-hankkeen toimeenpanoon. EUNet- PaS on EU-maiden potilasturvallisuuden edistämiseksi luotu verkostohanke vuosille Suomi on ollut aktiivisesti mukana EuNetPaS-hankkeen lääkehoito-osion työskentelyssä. Sen puitteissa on kerätty lääkehoidon hyviä käytäntöjä eri jäsenmaista. Hyvien käytäntöjen soveltuvuutta ja siirrettävyyttä testataan myös Suomessa. TUOTOKSET JA LINJAUKSET Ohjausryhmän keskeiset tuotokset ja linjaukset ovat seuraavat: Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän sivusto avattiin STM:n kotisivuille alkuvuodesta 2007 (ks. alla). Sieltä ovat linkit myös THL:n ja Kuntaliiton potilasturvallisuussivustoihin. Yleisesite potilasturvallisuuden edistämisestä julkaistiin keväällä Ohjausryhmä on julkaissut ministeriön potilasturvallisuussivustossa potilaille ja työyhteisöille tarkoitettuja aineistoja sekä terveydenhuollon toimintayksiköiden, vanhainkotien ja palvelutalojen käyttöön tarkoitettuja työkaluja potilasturvallisuuden edistämiseksi. Ohjausryhmä teki keväällä 2007 terveydenhuollon toimintayksiköille, vanhainkodeille ja palvelutaloille kyselyn potilasturvallisuuden edistämisestä ja kehittämishaasteista. Ohjausryhmä teki vuonna 2008 Raportointityövaliokunnan valmistelun pohjalta Terveydenhuoltolakityöryhmälle ehdotuksen potilasturvallisuuden sisällyttämiseksi terveydenhuoltolakiluonnokseen ja potilasturvallisuusasetukseksi. Ohjausryhmä osallistui tammikuussa 2009 järjestetyn kansallisen potilasturvallisuuskonferenssin järjestämiseen. Ohjausryhmä julkaisi tammikuussa 2009 kansallisen potilasturvallisuusstrategian Strategia on julkaistu myös ruotsiksi ja englanniksi. Sairaalaviesti 4/2009 5

6 Ohjausryhmä ja Raportointityövaliokunta ovat seuranneet matalan kynnyksen raportointijärjestelmän (HaiPro) kokeilua ja menetelmän käyttöönottoa sekä kokemuksia käytöstä sekä käyttäjien vertaisverkoston kehittymistä. Ohjausryhmä jättää ministeriön käyttöön myös Raportointityövaliokunnan syksyllä 2009 valmistuneen ehdotuksen kansallisiksi linjauksiksi vaaratapahtumien raportoinnista. Samoin raporttiryhmä on seurannut Kuopion yliopistollisessa sairaalassa toteutettua liikennevahinkojen tutkintamalliin perustuvaa kokeilua vakavien hoitovahinkojen selvittämiseksi ja mitä näistä voi oppia. Kokeilun tulokset julkaistaan lääketieteellisessä ammattilehdessä. Tuloksia voidaan käyttää apuna jatkovalmistelussa päätettäessä, miten vakavat hoitovahingot tulisi Suomessa käsitellä. MITEN TÄSTÄ ETEENPÄIN Ohjausryhmä korosti loppuraportissaan proaktiivista toimintatapaa potilasturvallisuuden edistämisessä, NOPEA REAGOINTI VUOSI- RAPORTOINTI POTILAS Sosiaali- ja terveydenhuollon PALVELUNTUOTTAJA Toimijakohtainen potilasturvallisuussuunnitelma (sisältäen vaaratilanteiden raportointimenettelyn) Hilmo (kansallinen taso) STM ja sen alaiset virastot Kansallinen koordinointi REKISTERIT TIETOVARASTO laatuerojen jatkuvaa seurantaa, kansallisesti ja kansainvälisesti määriteltyjä indikaattoreita sekä toiminnan jatkuvaa parantamista seurantatiedon perusteella. Kuviossa 2 esitetään potilasturvallisuuden edistämisen toiminnallisen kokonaisuuden pääpiirteet. Ohjausryhmän toimikauden alussa Suomi oli jonkin verran jäljessä potilasturvallisuuden edistämisen kansainvälisestä kehityksestä. Nyt päättynyt ensimmäinen toimikausi merkitsi potilasturvallisuuden edistämisen käsitteiden, toimintatapojen ja työkalujen tutuksi tulemista myös suomalaisessa terveydenhuollossa. Paljon on kuitenkin vielä tehtävää koulutuksessa, toimipisteissä, organisaatioiden johdossa ja keskushallinnossa, jotta tavoitteeksi asetettu turvallinen ja vaikuttava hoito toteutuisi mahdollisimman hyvin. Potilasturvallisuuskulttuurin syntyminen vie aikansa. Työn alla oleva terveydenhuollon ammattihenkilöiden perusopetuksen yhtenäinen sisältösuositus tulee osaltaan ohjaamaan uusia ammattilaisia turvalliseen toimintakulttuuriin. Yksinkertaisia työvälineitä on jo saatavissa alla mainituilta kotisivuilta. Alalta ilmes- OPPIMI- NEN JÄRJES- TELMÄN SISÄLLÄ FILTTERIT JA LUOKITTELU- OHJEISTO JULKI- SUUS KANSAINVÄLINEN RAPORTOINTI SÄÄDÖKSET ARVIOINTI (ulkopuolinen riippumaton taho) Kuvio 2. 6 Sairaalaviesti 4/2009

7 tyy yhä enemmän asiantuntija-artikkeleita, oppaita ja kirjoja. Vaaratapahtumien raportointi yleistyy. Kehitys on siis monella tapaa suotuisaa. Toisaalta aktiviteetin lisääntyminen paljastaa ne puutteet ja jopa asenneongelmat, joita terveydenhuollosta edelleen löytyy. On perusteltua odottaa potilasturvallisuuden edistämiseltä toimenpiteiden tärkeysjärjestykseen asettamista ja vaikuttavaksi osoitettujen menetelmien käyttöä. Tähän tarvitaan kansallista koordinaatiota ja yhteistyötä. Vaikka kehittämistyö vaatii voimavaroja, se on tässä tapauksessa myös investointi, joka voi maksaa itsensä takaisin varsin nopeasti. Jo muutaman hankalan potilasvahingon ennaltaehkäisy voi merkitä kymmenien tuhansien eurojen takaisinmaksua. Potilasturvallisuuden huomioiminen lainsäädännön uudistuksessa ja kansallinen tiedonkeruu ovat ne asiat, joihin keskushallinnon katse seuraavaksi kohdistuu. Ohjausryhmän loppuraportissa ja potilasturvallisuusstrategiassa linjataan potilasturvallisuuden edistämisen koordinaatiovastuun siirto Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle. Säädöspohjan valmistelu jatkuu sosiaali- ja terveysministeriössä osana lainsäädännön uudistamista. Ohjausryhmän käsitys on, että tulevaan terveydenhuoltolakiin olisi saatava säädös potilasturvallisuuden edistämisen rakenteista. Ohjausryhmän työn tuotokset, kansallinen potilasturvallisuusstrategia sekä konferenssin esitykset ovat luettavissa Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa potilasturvallisuuden säädösvalmistelusta Timo Keistinen, lääkintöneuvos, sosiaali- ja terveysministeriö Potilasturvallisuuden edistäminen on osa sosiaali- ja terveydenhuollon laadun ja riskien hallintaa. Suomalaisen kansallisen potilasturvallisuusstrategian toiminta-ajatuksena on potilasturvallisuuden edistäminen yhdessä toimien. Tavoitteena on ankkuroida potilasturvallisuus organisaation rakenteisiin ja toimintatapoihin siten, että hoito on turvallista ja vaikuttavaa. Toimiva turvallisuuskulttuuri on organisaation kyky ja tahto ymmärtää, millaista turvallinen toiminta on, millaisia vaaroja toimintaan liittyy ja miten niitä voidaan ehkäistä sekä kyky ja tahto toimia turvallisesti ja ehkäistä vaarojen toteutuminen. Turvallisuuskulttuurin luominen suomalaiseen terveydenhuoltoon edellyttää kantavia toimintatapoja. Terveyden- ja sosiaalihuollon lainsäädännön uudistaminen antaa ministeriölle mahdollisuuden luoda toimiva rakenne säädöspohjan kautta. Uutta terveydenhuoltolakia on valmisteltu ajatuksella, että organisaatioilta vaadittava laatu- ja potilasturvallisuussuunnitelma edistää turvallista hoitoa. Turvallista hoitoa parantaa systemaattinen toimintatapa ja sitä tukeva johtaminen, arvot ja asenteet. Terveydenhuollon arvomaailma on aina ollut eettisesti korkeatasoinen. Potilasturvallisuuden tärkeä merkitys on tiedostettu, mutta raportointimenetelmien puute ei ole havahduttanut vielä siinä esiintyvien ongelmien laajuuteen. Tietoisuus siitä, että potilashoito on monesti hyvinkin turvallisuuskriittistä, on vasta viimeisten vuosien aikana avautunut. Säädöspohjaisesti kerättävää tietoa vaaratapahtumista on hyödynnetty suhteellisen vähän. Vapaaehtoisuuteen perustuva vaaratapahtumien raportointi on toiminut kehitystyössä paikallisella tasolla hyvänä apuvälineenä, mutta ei ole vastaavasti tuonut tietoa kansalliselle tasolle. Kansainvälinen vaaratapahtumavertailu on vielä vähäisempää. Säädöspohjan lisäksi tarvitaan kansainvälisiä yhteyksiä. Potilasturvallisuuden tärkeyteen on herätty kautta teollistuneen maailman. WHO on pyrkinyt luomaan yhtenäisiä toimintatapoja ja luokitteluja. Euroopan yhteisöjen neuvosto on suosittanut jäsenvaltioita tehostamaan terveydenhuollon haittatapahtumia koskevia ilmoitus- ja oppimisjärjestelmiä. Suomen tulee olla aktiivisesti mukana luomassa turvallista ja vaikuttavaa hoitoa kansalaisilleen. Lisätietoja Sairaalaviesti 4/2009 7

8 Potilasturvallisuuden edistämisen kansallinen koordinointi on THL:n tehtävä STM:n alaisen potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän toimikausi on päättynyt. Hyvin alkaneen suomalaisen potilasturvallisuustyön koordinointi on tästedes Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tehtävä. Ensimmäinen kansallinen potilasturvallisuusstrategia on julkistettu ja suunnitelmat sen toimeenpanon tukemisesta ovat tekeillä. THL:ssa potilasturvallisuuteen liittyvää tietoa on paljonkin, ja kansalliseen seurantaan sopivia indikaattoreita mietitään parhaillaan. Myös pohjoismaisella ja muulla kansainvälisellä yhteistyöllä on THL:ssa vankat perinteet. THL:n asiantuntijat olivat mukana tiiviisti jo kansallisen strategian valmistelussa. Pohdinnan alla ovat nyt organisoituminen talon sisällä ja ennen kaikkea yhteistyön rakenteet muiden toimijoiden kanssa. Suunnittelu pääsee vielä parempaan vauhtiin, kunhan laitoksen muutostyrskyt tasaantuvat ja toiminta alkaa taas hiljalleen normalisoitua. Tähän asti pari kertaa vuodessa kokoontunut asiaan innostuneiden verkosto kokoontuu jatkossakin. Seuraavaa kansallista konferenssia on jo alettu suunnitella keväälle Konferensseja on tarkoitus järjestää jatkossa kahden vuoden välein. Heti kun THL:n verkkosivu-uudistus sallii, kootaan eri sivustoilla olevat aineistot yhteen kansalliseksi potilasturvallisuussivustoksi. Suunnitelmissa ja jo työn alla on kirjoituksia ammattilehdissä. Potilasturvallisuustutkimuksen edistäminen on myös THL:n tavoitteena. Tärkeintä on muistaa, että potilasturvallisuutta edistetään siellä missä potilastyötäkin tehdään. Tätä johdon ja jokaisen työntekijän vastuuta ei voi ulkoistaa. THL:n tehtävä on tukea ammattilaisia tässä pyrkimyksessä. Lisätietoja Sairaaloiden tammi elokuu 2009 erityisesti päivystyskysyntä supistui Heikki Punnonen, kehityspäällikkö, Kuntaliitto Palvelujen kokonaiskysyntä ja erityisesti päivystyskysyntä supistui. Palveluja käyttäneiden asiakkaiden määrä kasvoi. Avohoito yhteensä lisääntyi. Vuodeosastohoito supistui edelleen. Synnytyksiä oli enemmän. Leikkauksia tehtiin hieman vähemmän. Sepelvaltimoihin kohdistuvien toimenpiteiden kasvu taittui. Leikkausjonot pitenivät. Toimintatulot ja toimintamenot kasvoivat hitaammin kuin vuosi sitten. Hoitotakuu teettää enemmän loppuvuodesta. Kunnallisten sairaaloiden kokonaiskysyntä oli tammielokuussa edellisvuotta pienempi. Vuosien kysynnän kasvu taittui. Noin puolet tiedon raportoineista keskussairaaloista ja lähes kolme neljästä aluesairaalasta sai lähetteitä enemmän, mutta sairaalat yhteensä 0,2 % vähemmän. Sairaanhoidon päivystyskäyntien ja -sisäänottojen määrä yhteensä väheni. HYKSin suuri paino näkyy kokonaiskysynnän muutoksessa. Erikoissairaanhoidon kysynnän supistumiseen vaikuttavat osin myös yhteispäivystykset ja niiden myötä mahdollisuudet käyttää spesialistikonsultaatioita. Sairaaloiden palveluja käyttäneiden eri henkilöiden kokonaismäärä kasvoi. Sairaaloiden ensikäyntien määrä väheni hieman ja käyntien yhteensä kasvoi. Hoitojaksojen ja hoitopäivien kokonaismäärät vähenivät. Synnytysten määrä kasvoi 644:llä, kun vuosi sitten synnytykset lisääntyivät 543:lla. HYKSin osuus synnytyksistä oli 24,1 %. Tiedot raportoineissa sairaaloissa tehtiin leikkauksia yhteensä 0,3 % edellisvuotta vähemmän vuosi sitten 0,3 % enemmän. Sepelvaltimoiden angiografioita tehtiin hieman vähemmän, pallolaajennuksia hieman enemmän ja ohitusleikkauksia merkittävästi vähemmän. Päiväkirurgisten leikkausten osuus oli sairaaloissa yhteensä 49 %. Operatiivisiin toimenpiteisiin odottavien määrä kasvoi. Hoitotakuun yli 6 kuukautta odottaneita oli elokuun lopussa edellisvuotta enemmän. Sairaanhoitopiirien psykiatrisen sairaanhoidon palvelujen kokonaiskysyntä ja -tuotanto supistuivat. Sairaanhoitopiirien toimintatulot yhteensä olivat 5,7 % suuremmat vuosi sitten 6,6 %. Myyntitulot 8 Sairaalaviesti 4/2009

9 Taulukko. Kokonaismuutos (%) verrattuna edelliseen vuoteen. ( ) Suluissa ko. tiedon raportoiden sairaaloiden lukumäärä ks = keskussairaalat as = aluesairaalat ja vastaavassa asemassa toimivat sairaalat 1 8/09 1 8/08 1 8/07 1 8/06 1 8/05 1 8/04 Lähetteet ks - 0,7 (19) + 1,7 (16) + 3,2 (16) + 5,0 (19) + 3,0 (20) + 3,9 (18) as + 3,4 (18) - 1,1 (15) - 1,2 (17) + 2,4 (20) - 0,5 (21) + 2,9 (22) Päivystyskäynnit ks - 2,1 (19) - 3,3 (18) + 2,1 (20) + 0,9 (20) - 0,2 (20) +1,1 (20) as - 4,6 (18) + 0,6 (17) + 0,5 (19) + 0,4 (19) + 0,8 (23) + 1,5 (23) Päivystyssisäänotot ks - 1,1 (18) - 2,6 (18) - 0,2 (19) + 2,3 (19) - 1,3 (20) + 1,6 (20) as - 0,5 (18) - 1,7 (1,6) - 4,4 (19) - 1,1 (19) - 5,5 (22) - 0,3 (24) Ensikäynnit ks - 0,6 (19) + 2,3 (18) + 3,1 (20) - 3,0 (20) + 3,3 (20) + 2,0 (20) as - 1,1 (18) - 0,9 (18) + 0,7 (21) + 0,2 (20) + 0,6 (22) + 5,7 (24) Pkl-käynnit yht ks + 1,1 (19) + 1,6 (18) + 2,8 (20) + 1,1 (20) + 1,8 (20) + 2,8 (20) as - 0,4 (18) + 2,4 (18) + 0,7 (21) + 2,8 (20) + 1,4 (23) + 5,6 (23) Hoitojaksot ks - 0,6 (20) - 2,9 (18) - 1,0 (20) - 1,8 (20) + 1,6 (20) + 1,9 (20) as - 6,3 (17) - 3,2 (18) - 2,0 (20) - 1,9 (20) - 1,5 (23) + 0,7 (24) Hoitopäivät ks - 3,4 (20) - 5,4 (18) - 1,8 (20) - 2,9 (20) - 0,8 (20) + 0,3 (20) as - 6,2 (18) - 7,2 (18) - 3,1 (21) - 0,6 (20) - 0,6 (23) - 0,9 (23) Synnytykset ks + 2,0 (20) + 1,7 (20) - 0,5 (20) + 3,1 (20) - 0,3 (20) +3,4 (20) as - 1,3 (10) - 0,5 (10) - 1,4 (10) + 1,8 (10) - 0,9 (11) - 0,4 (11) Leikkaustmp:t ks - 0,1 (20) + 0,0 (20) - 0,1 (20) - 6,4 (20) + 6,1 (20) + 3,1 (20) as - 1,6 (18) - 0,4 (16) - 3,4 (20) - 5,9 (19) - 1,9 (23) + 2,0 (24) Kaihileikkaukset - 1,9 (24) + 2,9 (23) - 2,0 (25) - 14,0 (25) + 9,2 (28) - 1,1 (28) Sepelvaltimoiden ohitusleikkaukset - 17,4 (6) - 0,7 (6) - 3,8 (6) - 13,5 (6) - 5,9 (6) - 8,8 (6) Sepelvaltimoiden pallolaajennukset + 2,6 (19) + 7,1 (18) - 1,4 (19) + 19,6 (19) + 13,7 (14) + 21,6 (14) Sepelvaltimoiden angiografiat - 1,3 (18) + 4,8 (17) + 4,0 (19) + 7,9 (19) + 5,3 (15) + 12,6 (14) jäsenkunnilta kasvoivat yhteensä 5,2 % vuosi sitten 6,8 %. Toimintamenot olivat 5,9 % suuremmat vuosi sitten 7,2 %. Henkilöstömenojen kasvu oli 5,1 % vuosi sitten 6,8 %. Sairaanhoitopiirien toiminta on valtaosin mennyt talousarvioiden mukaisesti. Osa tarkisti talousarvioitaan keväällä tai alkukesästä. Kesän sulut lisäsivät paineita syksyyn erityisesti hoitotakuun piiriin kuuluvissa leikkauksissa. Tavallisesti loppuvuodesta kysyntä ja tuotanto ovat kasvaneet. Miten käynee kuluvana vuonna, kun sikainfluenssaepidemia jyllää loppuvuo- desta? Vuoden 2010 talousarvioiden ja suunnitelmien valmistelu on ollut ja on työlästä. Paineet tutkimusten ja hoitojen kysyntään eivät ole vähenemässä. Taantuman vuoksi käynee viiveellä pikemminkin päinvastoin. Henkilöstön riittävyys ja tuleva saatavuus on turvattava. Realistiset, täydellisyysperiaatteelle rakentuvat talousarviot on saatava aikaan. Toiminnallisia ja rakenteellisia muutoksia on toteutettava jo ensi vuonna suunniteltua nopeammin. Sairaalaviesti 4/2009 9

10 Mäki-Lohiluoma Kuntaliiton toimitusjohtajaksi Suomen Kuntaliiton toimitusjohtajaksi on valittu Kuntaliiton nykyinen varatoimitusjohtaja, valtiotieteiden lisensiaatti Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, 47. Liiton hallitus päätti valinnasta yksimielisesti. Mäki-Lohiluoma siirtyy toimitusjohtajaksi vuoden 2010 alusta. Mäki-Lohiluoma on toiminut Suomen Kuntaliiton varatoimitusjohtajana vuodesta 2005 ja sitä ennen kehitysjohtajana ja toimialajohtajana Suomen itsenäisyyden juhlarahastossa Sitrassa sekä eri tehtävissä muun muassa sisäasiainministeriössä ja Kuntaliitossa. Toimitusjohtajan tehtävä täytettiin seitsemän vuoden määräajaksi. Kari Nenonen Kuntaliiton varatoimitusjohtajaksi Suomen Kuntaliiton varatoimitusjohtajaksi on valittu Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin toimitusjohtaja, filosofian maisteri Kari Nenonen, 56. Liiton hallitus päätti valinnasta yksimielisesti. Varatoimitusjohtajan paikka vapautui, kun nykyinen varatoimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma valittiin liiton toimitusjohtajaksi ensi vuoden alusta lähtien. Toimitusjohtaja Risto Parjanne jää eläkkeelle huhtikuun alussa. Nenonen on toiminut HUS:n toimitusjohtajana vuodesta 2007 ja sitä ennen muun muassa Oulun kaupunginjohtajana, elinkeinotoimenjohtajana ja kansainvälistymispäällikkönä sekä Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliiton eri tehtävissä. Hän on ollut myös Oulun kaupunginvaltuutettuna ja Suomen Kuntaliiton valtuustossa. Varatoimitusjohtajan tehtävä täytettiin seitsemäksi vuodeksi asti. Kuntaliiton toisena varatoimitusjohtajana toimii Timo Kietäväinen. Johdon vastuujako käydään läpi myöhemmin. Varatoimitusjohtajien toimialoja ovat sosiaali- ja terveysasiat, opetus ja kulttuuriasiat, alue-, elinkeinokehitysja EU-asiat, kuntatalousasiat, yhdyskunta-, tekniikka- ja ympäristöasiat, lakiasiat, työmarkkina- ja työllisyysasiat, kilpailupolitiikka-asiat sekä tietoyhteiskunta-asiat. Ruotsinkielisen toiminnan johtajana toimii Kristina Wikberg. Hallintoylilääkäri Liisa-Maria Voipio-Pulkki sosiaali- ja terveysministeriöön Valtioneuvosto nimitti hallintoylilääkäri, LKT Liisa-Maria Voipio- Pulkin STM:n sosiaali- ja terveyspalveluosaston määräaikaiseksi apulaisosastopäälliköksi (terveyspalveluryhmän johtajaksi) Sairaalaviesti 4/2009

11 Tavoitteita ja vaatimuksia johtamisessa käytettäville ja tarvittaville tiedoille Heikki Punnonen, kehityspäällikkö, Kuntaliitto Tiedon, tietojen ja tietämisen osuus johtamisessa ja päätöksenteossa on kasvanut ja vahvistuu edelleen. Tietoihin kohdistuvat ominaisuudet ja vaatimukset muuttavat tietojen tuotantoprosesseja, käytäntöjä, aikatauluja ja lopputuloksia. Tiedot tuotetaan tehokkaammin, mikä tarkoittaa myös sairaanhoitopiirien rajoja ylittäviä tietopalveluja ja -organisaatioita. Yleinen kehityssuunta on ollut ja on vahvistaa tiedon, tietojen ja tietämyksen osuutta organisaatioiden johtamisessa. Tietämys syntyy moninaisen informaation tulkinnasta. Tarvittava informaatio saadaan olemassa olevista tiedoista, puuttuvien tietojen hankinnasta, tietojen muokkaamisesta ja erilaisista laskelmista. Tietämys parantaa johtamisen näkökykyä sekä antaa pohjaa näkemyksille ja visioille, jotka ovat onnistuvan johtamisen ja johtajan työkaluja. Johtamisessa hyödynnettävät tiedot kerätään, käsitellään, muokataan, jalostetaan ja jaetaan käyttäjille tähänastista parempina, käyttökelpoisempina ja nopeammin. Johtamisen tietopalvelujen tulee noudattaa ja toteuttaa mm. seuraavia periaatteita ja ominaisuuksia. OMA TIETOTUOTANTO TÄRKEINTÄ Oma sisäinen tietotuotanto on tärkeintä sairaanhoito-/terveys-/sosiaali- ja terveyspiirien ja sairaaloiden johtamisessa. Se on enemmän kuin 80/20 yleissäännön suurempi osuus. Valtaosa tarjolla olevasta johtamistiedosta varmistaa, että toiminta ja palvelut sujuvat sovittujen käytäntöjen ja asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Ohjaustoimenpiteet ovat pääosin tarkisteita. Näin syntyy myös pääosa sairaanhoidon tuotoksista. Vastaavasti pieni osa tekijöistä johtaa valtaosaan ei-haluttavista seurauksista. Näiden ennakointi ja riittävän varhainen havaitseminen on onnistuvan tietotuotannon ja tiedon käytön eräs tärkeä ominaisuus. Oma tietotuotanto on avaintekijä. Se on saatava kuntoon ja toimimaan johtamisen sekä asetettujen tavoitteiden vaatimilla tavoilla. Sairaanhoitopiireissä on kiinnitettävä erityishuomio tietojen kirjaamisen laatuun ja parannettava tietotuotannon nopeutta. Virallisten tilastojen tietoja ja muita tarjolla olevia tietoja käytetään oman sisäisen tietotuotannon tukena, verrokkeina ja täydentäjinä. Hyvä ja laadukas oma tietopalvelu tuottaa ja toimittaa tiedot virallisiin tilastoihin (tilastokeskus ja THL) luotettavasti, täsmällisesti ja tehokkaasti niiden vaatimassa muodossa oikeaan aikaan. Virallisiin tilastoihin ja muihin yhteenvetoihin toimitettavat tiedot ovat oman sisäisen tietotuotannon oheistuotteita. TIEDOT LUOTETTAVIA JA VERTAILUKELPOISIA Yhdensisältöisyys varmistaa sen, että tiedot pohjautuvat valtaosin yhteisiin, tunnettuihin, kaikkien käyttämiin käsitteisiin ja tietomäärityksiin. Näin turvataan tietojen vertailukelpoisuus muihin ja eri aikoina tuotettuihin tietoihin. Tiedot ovat oikein määritettyjä ja koottuja sekä mittaavat tarkasti sitä, mitä niillä kuvataan. Erityistavoitteet vaativat omat mittarinsa, joilla tavoitteiden toteutumista seurataan ja ohjataan. Vastuuhenkilöt arvioivat ja varmistavat tietojen oikeellisuuden. Tietojen epävarmuustekijät selvitetään ja raportoidaan. Virheellinen tieto on pahempi kuin puuttuva tieto. TIETOJEN OIKEA-AIKAISUUS, NOPEUS JA TUOREUS Tiedot tuotetaan systemaattisesti. Ne on saatava käyttöön etukäteen sovitun aikataulun mukaisesti. Seurantatietojen tulee olla tarjolla silloin, kun niitä tarvitaan tai mahdollisesti tarvitaan. Tietojen tuoreus vaatii tietoja tuotettavaksi useimmissa tapauksissa tähänastista nopeammin. Sairaanhoitopiirien tiedot raportoidaan valtaosin samoina aikoina. TIETOJEN KÄYTETTÄVYYS, SAATAVUUS, JOUSTAVUUS JA KATTAVUUS Tietojen tulee olla olennaisia ja keskeisiä. Tiedot tulee esittää selkeästi ja yhdensisältöisesti ymmärrettävässä muodossa. Tietojen tulee olla helppoja käyttää erimuotoisina, eri ohjelmissa ja eri välineissä. Toistuvien rullaavien tietojen tulee raportoitua automaattisesti. Tietojen tulee olla joustavasti työstettävissä edelleen koosteista ja kantatiedoista. Tietojen yhdistettävyys mahdollistaa eri lähteissä olevien tietojen hyväksikäytön. Numeroiden ohella tietoja tulee esittää graafeina ja karttoina tai tiedot muodoissa, joista on helppo työstää visuaalisia tuloksia. Tietojen tulee rakentaa ja koostaa systemaattista kokonaisuutta, joka kattaa johtamisen avainalueet. Visuaalisesti selkeät graafit auttavat hahmottamaan poikkeamia ja muutoksia. Visuaalisuus on taitavasti työstettynä erinomainen lisäväline tietojen hyödyntämiseen huonoimmillaan sekoittava koriste. Johtamisen tietotuotannon on hyödynnettävä suuria tietomassoja ja pelkistettävä niitä strategioiden ja tavoitteiden toteutumisen vaatimilla tavoilla. Opera- Sairaalaviesti 4/

12 tiivinen, taktinen, strateginen eri aikajänteet vaativat tiedoista omia tulosteitaan omilla aikajänteillään. TIETOJEN VAIKUTTAVUUS JA TEHOKKUUS Tiedoilla seurataan ja raportoidaan, miten asetetut tavoitteet toteutuvat ja miten edetään valittujen strategioiden suuntiin. Havaittujen poikkeamien tulee johtaa ohjaaviin toimenpiteisiin. Tiedot raportoituvat valtaosin johdon automaattisten tietojärjestelmien tulosteina ja palveluina. Manuaalityön määrää vähennetään merkittävästi. TIETOJEN AVOIMUUS JA LÄPINÄKYVYYS Tiedot ja niiden aktiivinen käyttö ovat avaimia avoimeen organisaatiokulttuuriin ja johtamiseen. Läpinäkyvyys edellyttää yleisenä käsitteenä myös tietovarantojen uudelleenkäytettävyyttä, mihin lainsäädäntö asettaa omat rajoitteensa. UUSIA JA UUDISTETTUJA TIETOJA MUUTTUVIIN TOIMINTAYMPÄRISTÖIHIN Sairaanhoidon palvelut, tuotantotavat, verkostot ja rakenteet ovat muuttuneet ja muuttuvat tulevaisuudessa. Uudistuksia saavat aikaan mm. lainsäädäntö, uudet teknologiat, tietoverkot, uudet organisaatiot, osaamisvaatimukset, kansalaisten oikeudet ja valinnan vapaus sekä henkilöstön saatavuus ja riittävyys. Osaltaan vauhtia antavat vaihtoehtoiset tuottajat, tuottavuuden parantaminen sekä nykyinen talouden taantuma ja lähitulevaisuuden hidas kasvu. Kaikkiin näihin johdon on osattava varautua ja toimia jo etukäteen tulevaisuuden vaatimilla tavoilla. Näihin johto tarvitsee nykyisten lisäksi uusia ja uudistettuja tietoja, jotka saavat sisältönsä menossa/tulossa olevista ja tarvittavista muutoksista. OMAT TIEDOT TUOTTAMAAN Organisaation toimiva sisäinen informaatio ja hyvät sisäiset tiedot on saatava parantamaan organisaation toimintakykyä. Johtamisen tiedot on tarjottava käyttäjäystävällisessä muodossa ja oikeaan aikaan. Näin ne tulevat myös keskeiseen rooliin päätöksenteossa. Tietojen hyvä käytettävyys ja saatavuus laskevat tiedon kokonaishintaa, kun johtajat ja ammattilaiset käyttävät aikansa aktiivisiin johtamistoimiin ja tekemiseen, tietojen etsiskelyn ja näpräämisen sijasta. Puuttuvat tai virheelliset tiedot ja tietämättömyys johtavat päätösten hidasteluun tai päättämättömyyteen tai virheellisiin päätöksiin. Niihin kunnallisessa sairaanhoidossa ei ole varaa nyt eikä tulevaisuudessa. Tietojen oltava oikeita myös kritiikissä Heikki Punnonen, kehityspäällikkö, Kuntaliitto Kaikki tieto ei ole totta, mitä lehtijutuissa tai muutoin esitetään. Mielikuviin ja alitajuntaan virheelliset tiedot helposti jäävät ja vaikuttavat rikkaruohon lailla pitkään. Siksi kurmoottamisellakin pitää olla rajansa. Helsingin Sanomat uutisoi , että Hus natisee liitoksissaan. Jutussa suuren (mutta ei suurimman) kaupungin johtajaa siteerattiin näin: Nykyinen malli on kestämätön. Husin rakenteille on tehtävä jotakin. Kustannukset Husissa nousevat joka vuosi enemmän kuin muualla. Kuntaliitto on vuosittain koonnut yhteenvedot sairaanhoitopiirien alustavien (=helmikuun loppupuolen) tilinpäätösten tuloslaskelmista. Tiedot eivät ole lopulliset, mutta muutokset lopullisiin tilinpäätöksiin ovat olleet vähäisiä. Jos tarkastellaan jäsenkunnilta saatuja myyntituloja ja toimintakuluja ja verrataan niitä edellisen vuoden tilinpäätökseen, HUSin myyntitulot jäsenkunnilta ja toimintakulut ovat kasvaneet kaikkina vuosina hitaammin kuin sairaanhoitopiireissä yhteensä. Jos verrataan toteutuneita myyntituloja jäsenkunnilta ja toimintakuluja talousarvioon, tilanne on sama, HUSin myyntitulot jäsenkunnilta ja toimintakulut ovat ylittäneet talousarviot kaikkina vuosina vähemmän kuin sairaanhoitopiireissä yhteensä. Tietysti on ollut vuosia, jolloin yksittäisten sairaanhoitopiirien tulojen ja kulujen kasvu on ollut pienempää kuin HUSissa. Jos toimintakulujen kasvu kertoo myös kustannusten kasvusta, väite Kustannukset Husissa nousevat joka vuosi enemmän kuin muualla ei pidä paikkaansa. Pääkaupunkiseudun kalleus, harvinaisten ja myös erittäin kalliiden hoitojen keskittäminen HUSiin kasvattaa HUSin suhteellista kustannustasoa. Lisäksi HUSin jäsenkuntien yhteenlaskettu väestö on kasvanut koko tarkastelujakson ajan. Palvelujen kysyntä on kasvanut. HUS ei ole viime vuodet ollut se rohmu, joka vie suhteellisesti muita sairaanhoitopiirejä suuremman siivun. Pikemminkin HUS on ollut menodieetillä viime vuodet. ENTÄS OMA TALOUSARVIO Onko talousarvio valmisteltu täydellisyysperiaatteen mukaan eli ovatko kaikki seuraavan vuoden tulot ja 12 Sairaalaviesti 4/2009

13 menot talousarviossa? Siteeratun johtajan kaupungin talousarvioissa tilanne on ollut sellainen, että vuosina 2006, 2008 ja 2009 talousarvioon varatut erikoissairaanhoidon määrärahat ovat olleet pienemmät kuin edellisen vuoden toteutuneet nettomenot (lähteet: 60 suurimman kunnan sosiaali- ja terveystoimen nettotoimintamenojen yhteenvedot, Kuntaliitto). Kaupungin talousarvion erikoissairaanhoidon nettotoimintamenojen toteuma oli 99,8 % vuonna 2006, 104,6 % vuonna 2007 ja 107,8 % vuonna 2008, kun toteumia on verrattu vuoden alkuperäiseen (1.1.-) talousarvioon. Kaupungin 2009 talousarvion ( ) erikoissairaanhoidon määrärahoista oli käytetty 68,2 % tammi-elokuussa tänä vuonna. Jos kaupungin erikoissairaanhoidon palvelujen kysyntä jatkuu loppuvuodesta samalla tavalla kuin alkuvuodesta, talousarvio ei ole sisältänyt kaikkia vuoden 2009 erikoissairaanhoidon menoja ja tulee todennäköisesti ylittymään 5 8 %:lla. Kuntien kireä talous ja tulojen riittämättömyys suhteessa menoihin aiheuttavat ymmärrettävästi sen, että monien kuntien johtajat tuskaantuvat erikoissairaanhoidon menojen kasvuun. Sairaanhoidon tutkimusten ja palvelujen kysyntä ei kaiken kaikkiaan vähene ja kuntalaiset eivät sairasta halvempia ja vähäisempiä tauteja, vaikka talouden kannalta niin toivoisi käyvän. Tällä väestöllä tilanne jatkuu samanlaisena. HOIDOSTA PÄÄTTÄMINEN YHDENVERTAISUUS Toimittaja Jaana Savolainen kirjoitti jutussa näin: Husin omistajia kismittävät tietenkin valta ja raha. Perusongelma on siinä, kuka päättää mitä hoidetaan ja kuka maksaa viulut,... Hoitopäätökset tehdään Husin sisällä potilaan, lääkärien ja lääketieteen näkökulmasta. Omistajalle eli kunnalle lähtee lasku ja jokavuotiset valittelut siitä, että budjetti tuli taas ylitettyä. Kunnissa taas on totuttu siihen, että nimenomaan budjetilla pitäisi ohjata verorahoilla kustannettavaa toimintaa. Kansalaiset sairastuvat ja sairastavat sekä tarvitsevat sairaanhoidon tutkimuksia, hoitoja ja toimenpiteitä riippumatta siitä, mikä on kansantalouden tai valtion, kuntien ja yksittäisen kunnan talouden tilanne. Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut määrää perustuslaki. Hoitotakuulla on velvoitettu antamaan palvelut ilman kohtuuttoman pitkiä odotusaikoja. Valvira valvoo hoitoaikojen toteutumista ja tarvittaessa asettaa uhkasakkoja. Järjestelmä ei voi olla sellainen, jossa sairauksia hoidetaan hyvän taloustilanteen aikana ja ei hoideta huonossa taloustilanteessa. Maassamme ei kunnan tai kuntayhtymän valtuusto, hallitus tai lautakunta päätä, mitä tai ketä hoidetaan. Kansalaisten yhdenvertaisuus ei määrity kuntarajojen mukaan. Sairauksien hoitoja koskevat linjapäätökset tehdään koko maata ja koko väestöä koskevina hoitosuosituksina. On selvää, että tutkimusten ja hoitojen vaikuttavuus korostuvat vastedes sairaanhoidossa. Siitä huolimatta ei kieltäydytä hoitamasta esimerkiksi diabeteksen seurannaistauteja, vaikka potilas ei muuta elämäntapojaan, tai syöpäpotilaita, joiden paranemisennusteet ovat vähäiset, taikka vanhoja kroonikkopotilaita. Kuntien väliset erot sosiaali- ja terveydenhuollon menoissa ovat osin suurehkoja tai suuria, mikä johtuu mm. palvelujärjestelmien rakenteista, kuntien erilaisesta väestöstä, sosioekonomisesta rakenteesta, työllisyydestä ja sen myötä myös palvelujen erilaisesta kysynnästä. Vaikuttava erikoissairaanhoito tulee turvata kansalaisille myös tulevaisuudessa Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan, Kanta-Hämeen, Kymenlaakson, Lapin, Pohjois-Karjalan, Päijät-Hämeen, Satakunnan ja Vaasan sairaanhoitopiirien johtajat ja johtajaylilääkärit ovat arvioineet ja ottaneet kantaa terveydenhuoltolakityöryhmän ehdotuksiin terveydenhuollon järjestämismalleiksi ja ns. Sote-malliin. Alla oleva kannanotto julkistettiin Suomalainen erikoissairaanhoito on tuottavaa. Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen tutkimukset osoittavat, että suomalaiset sairaalat ovat keskimäärin selvästi tuottavampia kuin muiden Pohjoismaiden sairaalat. Erikoissairaanhoidon palveluiden yksikköhinnat ovat pääsääntöisesti muiden Pohjoismaiden vastaavia selvästi alhaisemmat. PÄIVYSTYSTOIMINTA TURVATTAVA Selvästi yli puolet keskussairaaloissa annettavista hoidoista alkaa päivystyksestä. Päivystystoiminnan turvaaminen on siis erikoissairaanhoidon tärkein tehtävä. Hajottamalla erikoissairaanhoito Sote-alueelle, hajotetaan myös sairaaloiden työvoimaa. Jo nyt sairaaloissa on vakavaa pulaa erikoislääkäreistä ja hoitajapula pahenee kovaa vauhtia. OECD on Suomen terveydenhuoltojärjestelmää koskevissa arvioissaan todennut, että erikoissairaanhoito on liikaa hajautunutta. Sairaalaviesti 4/

14 Keskussairaaloiden päivystys tulee turvata ja se turvataan parhaiten pitämällä päivystys riittävän vahvasti resursoiduissa yksiköissä. Nykyisiä erikoissairaanhoidon resursseja ei tule hajottaa. Tyypillisiä erikoissairaanhoidon päivystysasioita ovat sydänveritulpan hoito, aivoveritulpan hoito ja vaikeiden tapaturmien hoito. Riittävät päivystysresurssit näihin voidaan turvata vain vahvasti resursoiduissa yksiköissä, joita ovat mm. isot keskussairaalat. TERVEYDENHUOLLON ORGANISOINTI Ns. Sote-mallissa pyritään edistämään sosiaalitoimen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä. Jo nyt monessa sairaanhoitopiirissä sairaanhoitopiiri on ottanut huolehtiakseen perusterveydenhuollon tehtäviä kuten päivystys, lääkehuolto, laboratorio, kuljetuslogistiikka, kuvantaminen, lääkintätekniikka, sädesuojelu ja tietojärjestelmät. Tämä kaikki on tapahtunut ilman uusia malleja. Koolla olleet sairaanhoitopiirien johtajat ja johtajaylilääkärit pitävät parhaina terveydenhuollon organisointimalleina tulevaisuudessa terveydenhuoltolakityöryhmän ehdottamia sairaanhoitopiirimallia ja terveyspiirimallia. Sairaanhoitopiirin väestöpohjan tulee olla riittävä, niin että se pystyy vastaamaan alueellisesta erikoissairaanhoidon päivystyksestä. Kokous katsoo, että sairaanhoitopiirin minimiväestöpohjan tulee olla terveydenhuoltolakityöryhmän esityksen mukaisesti asukasta. Tätä pienemmät sairaanhoitopiirit hakeutuvat yhteistyöhön, yhdistyvät tai muodostavat terveydenhuoltopiirejä alueensa perusterveydenhuollon kanssa. Maakuntien yhtenäisyys tulee turvata terveyspalvelujen organisointeja suunnitellessa. ERITYISVASTUUALUEET Erityisvastuualueilla sovittu työnjako on tähän asti toiminut hyvin. Tätä työnjakoa syvennetään edelleen tavoitteena vaativan erikoissairaanhoidon nykyistä jonkin verran suurempi keskittäminen. Myös suurten keskussairaaloiden tulee pystyä tekemään yhteistyötä laajan väestöalueen vaativissa potilastapauksissa (esim. harvinaiset syövät). KUNTA- JA PALVELURAKENNEUUDISTUS Kokous kiinnittää huomiota myös siihen, että kuntaja palvelurakennehankkeen puitelainsäädäntö on voimassa vuoteen 2012 saakka. Kunnat ovat muodostaneet puitelainsäädännön yhteistoiminta-alueita. Noin 50 kuntaa on edelleen näiden järjestelyjen ulkopuolella. Samaan aikaan kuin kunnissa on käytetty huomattava määrä energiaa näiden yhteistoiminta-alueiden muodostamiseen, on esillä sellaisia terveydenhuollon järjestämismalleja, jotka tekevät yhteistoiminta-alueet tarpeettomiksi. Kuntien näkökulmasta tämä toiminta on epäjohdonmukaista. Eduskunnalle annettavien esitysten terveydenhuoltolaista ja sosiaali- ja terveydenhuollon hallintolaista tulee olla johdonmukainen jatko viimeisen kymmenen vuoden aikana toimeenpannuille terveydenhuollon kehittämishankkeille, kuten esim. Kansalliselle terveyshankkeelle ja Paras-hankkeelle. Findikaattori-portaali on avattu ja kaikkien käytettävissä Heikki Punnonen, kehityspäällikkö, Kuntaliitto Ajantasaisille ja luotettaville tiedoille on jatkuva tarve. Kaikille avoimen Findikaattori -portaalin tiedot ovat helposti käytettävissä ja halutussa muodossa kuvina, numeroina ja analyysiteksteinä. Portaalin sivuilta pääsee myös syvemmälle tilastotietojen lähteille. Findikaattori on tulevaisuuden työkalu, johon kannattaa tutustua. Alla olevat tiedot on poimittu sellaisinaan valtioneuvoston kanslian tiedotteista ja Findikaattorin sivuilta. Findikaattori-portaali tuo keskeisimmät suomalaisen yhteiskunnan tilaa ja kehitystä kuvaavat tilastotiedot kaikkien kansalaisten ulottuville. Kyseessä on valtioneuvoston kanslian ja Tilastokeskuksen yhdessä toteuttama hanke, jolla on tarkoitus nostaa Suomi yhteiskunnan kehitystä kuvaavan indikaattoritiedon jakelussa maailman eturiviin. Findikaattori mahdollistaa keskeisten yhteiskuntaa kuvaavien tietojen löytymisen yhdestä paikasta käyttäjäystävällisessä muodossa. Tiedonkäyttäjän ei tarvitse tietää, mikä viranomainen tiedon on tuottanut. Hänen ei tarvitse myöskään varmistaa, onko kyseessä viimeisin mahdollinen tieto. Portaalin etusivu esittelee itseään näin: Findikaattori on yhteiskunnan kehityksen indikaattorikokoelma, jossa on noin 100 yhteiskunnan kehitystä kuvaavaa indikaattoria, ryhmitelty teemoittain ja hallitusohjelman politiikkalohkoittain, jokaisesta indikaattorista tuorein tieto tilastokuviona, analyysitekstinä ja taulukkomuodossa sekä 14 Sairaalaviesti 4/2009

15 linkit laajempiin tietolähteisiin, taustoihin ja kansainväliseen vertailutietoon. sainvälisissä asiantuntijapiireissä, joissa yhteiskunnan edistyksen mittaamista kehitetään vastaavien indikaattoripalveluiden kautta. Findikaattori esiteltiin Findikaattori-palvelu sisältää eri organisaatioiden tuottamia tietoja keskeisistä yhteiskunnan ilmiöistä. Mukana olevat indikaattorit on valittu eri tiedonkäyttäjäryhmien ja tiedontuottajien yhteistyönä. Kunkin indikaattorin uusimmat tiedot päivittyvät palveluun välittömästi tiedontuottajan julkaistua ne. Tiedot ovat helposti siirrettävissä omalle tietokoneelle joko kuvana, tekstinä tai taulukkomuodossa jatkokäsittelyä varten. Palvelun tietoja käytettäessä lähteenä tulee mainita kyseisen indikaattorin tuottanut organisaatio. Palvelun ovat toteuttaneet Tilastokeskus ja valtioneuvoston kanslia yhteistyössä ministeriöiden kanssa. Jos graafinen esitys ei miellytä tai riitä, voi katsoa numeroita ja laatia mieleisensä kuvan itse. Ja mikä tärkeintä, Findikaattori myös opastaa syvemmän tilastotiedon lähteille niitä, joille väistämättä osittaiseksi jäävä pikakuva jostakin ilmiökentästä ei riitä. OECD:n kolmannessa maailmankonferenssissa Busanissa Etelä-Koreassa lokakuun viimeisellä viikolla. Findikaattori palkittiin siellä parhaana uutta teknologiaa käyttävänä indikaattorisysteeminä. Busanin kokoukseen osallistui poliittista päättäjää ja maailman mielipidevaikuttajaa 130 maasta. Findikaattorissa on noin 100 yhteiskunnan kehitystä kuvaavaa indikaattoria. Tietoja voi tarkastella teemoittain, hallitusohjelman näkökulmasta tai perinteisen haun kautta. Aihepiirit liittyvät hyvinvointiin, talouteen, ympäristöön, yhteiskuntarakenteeseen ja luonnonvaroihin. Osoitteessa toimiva palvelu on suunnattu kaikille niille, jotka työssään tai toiminnassaan tarvitsevat ajantasaista, luotettavaa tietoa yhteiskunnan kehityksestä: päätöksentekijöille, valmistelijoille, asiantuntijoille, opettajille, toimittajille ja kansalaisille. Indikaattorit on valittu näiden tiedonkäyttäjäryhmien sekä tiedontuottajien yhteistyönä. FINDIKAATTORILLE OECD-PALKINTO Findikaattori-palvelu esiteltiin hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmälle Findikaattori tehostaa ajantasaisen tiedon saatavuutta yhteiskunnan kehityksestä. Suomessa avattu palvelu on saanut erittäin hyvän vastaanoton käyttäjiltä. Jo ensimmäisenä päivänä sivustolla kävi vierailijaa ja sivulatauksia oli Findikaattori on otettu hyvin vastaan myös kan- ESIMERKKI Seuraava esimerkki hahmottaa tarjolla olevaa tietoa. Terveys teeman alla löytyy mm. tiedot Alkoholisyihin kuolleet, jotka on päivitetty ja jotka seuraavan kerran päivitetään Sivulla on kuva, analyysiteksti, indikaattorin kuvaus sekä linkit lisätietoihin: kuolemansyyt, kuolemansyyluokitukset ja kansainvälinen vertailu, WHO Alcohol ja muualla verkossa olevat tietokantataulukot Miehet. Peruskuolemansyy alkoholitauti Miehet. Peruskuolemansyy alkoholimyrkytys Naiset. Peruskuolemansyy alkoholitauti Naiset. Peruskuolemansyy alkoholimyrkytys Sairaalaviesti 4/

16 VUONNA 2007 ALKOHOLIKUOLEMAT JATKOIVAT KASVUAAN Vuonna 2007 kuoli miestä ja naista. Työiässä (15 64-vuotiaana) kuoli miestä ja naista, mikä oli 218 enemmän kuin edellisenä vuonna. Työiässä (15 64-vuotiaana) kuolleiden yleisin kuolemansyy oli sekä miehillä että naisilla alkoholiperäinen tauti tai tapaturmainen alkoholimyrkytys. Vuonna 2007 alkoholin käytön suoranaisiin seurauksiin kuoli työikäisenä henkilöä ja eläkeikäisenä (yli 64-vuotiaana) 371 henkilöä. Työikäisten alkoholikuolemien määrä kasvoi edellisestä vuodesta 8,6 prosenttia. Lähinnä kasvoi alkoholiperäisten maksasairauksiin kuolleiden määrä, muihin alkoholiperäisiin syihin kuolleiden määrä pysyi suunnilleen ennallaan. INDIKAATTORIN KUVAUS Alkoholitauteihin luetaan ne tautiluokituksessa määritellyt taudit, joiden aiheuttajana on alkoholi (luokat F10, F19, G312, G4051, G621, G721, I426, K292, K70, K852, K860, O354, P043, Q860). Alkoholimyrkytyksiä ovat alkoholin ja alkoholin korvikeaineiden aiheuttamat myrkytyskuolemat (luokka X45). Tilastokeskuksen kuolemansyytilastossa ovat mukana kalenterivuoden aikana Suomessa tai ulkomailla kuolleet, joilla kuolinhetkellä oli kotipaikka Suomessa. SUOSIKKEIHIN Findikaattoriin kannattaa tutustua. Se on hyvä esimerkki tulevaisuuden työkalusta. Portaali on alkutaipaleella, mutta jo tähänastinen vaikuttaa todella hyvältä. Ja tiedot täydentyvät koko ajan. Linkki kannattaa lisätä Suosikit -kansioon. Matkalla kohti sosiaali- ja terveysalan innovaatioympäristöä Tänä syksynä käynnistynyt Innokylä -kehittämiskokonaisuus on suurien haasteiden edessä. Innokylän tavoitteena on, että vuonna 2013 Suomi tunnetaan hyvinvoinnin edelläkävijämaana, jolla on käytössään Euroopan edistynein sosiaali- ja terveyspalvelujen innovaatioympäristö. Tämä on haaste, jonka vastaamiseen tarvitaan kaikkien palvelutuottajien ja -kehittäjien yhteistyötä. Viime vuosina sosiaali- ja terveydenhuollossa on toteutettu tuhansia innovaatiohankkeita. Hyvistä hankkeista huolimatta on esitetty kysymyksiä siitä, ovatko hankkeisiin kohdennetut investoinnit vastanneet odotuksia. Isojen yhteiskunnallisten megatrendien luomiin haasteisiin on pyritty vastaamaan keinoilla, joiden vaikuttavuus ei ole hankkeiden hyvyydestä tai huonoudesta kiinni, vaan isommista rakenteellisista ongelmista, kuten esimerkiksi puuttuva tai jäsentymätön kansallisen tason koordinaatio. Toki isojen ohjelmien kautta tähän ongelmaan on pyritty tarttumaan. Samoin strateginen yhteistyö innovaatiorahoittajien välillä ei aina ole toteutunut parhaimmalla mahdollisella tavalla. Lisäksi tukirakenteet innovaatioiden levittämiselle ja käyttöönottamiselle ovat joko puuttuneet tai eivät ole vastanneet tarkoitustaan. Suomen Kuntaliitto (KL), Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitos (THL), Sosiaali- ja Terveysturvan Keskusliitto (STKL) ja Terveyden edistämisen keskus (TEKRY) ovat nyt STM -vetoisesti tehneet aloitteen kansallisen sosiaali- ja terveysalan innovaatioympäristön uudistamisen ja rakentamisen aloittamiseksi. Koska kysymys on kehittämisympäristöstä, sen rakentaminen on kaikkien sosiaali- ja terveystoimijoiden yhteinen talkoo. Keskeisiä uudistamisen reunaehtoja ovat avoimuus, kysyntälähtöisyys, vaikuttavuus ja tehokkuus asiakkaalle välittyneenä hyötynä sekä olemassa olevien rakenteiden ja prosessien hyödyntäminen. Innokylä edellyttää kehittämiskulttuurin muutosta ja toimimisosaamista verkostomaisissa rakenteissa. Lisäksi Innokylän työvälineeksi luodaan valtakunnallinen verkkoarkkitehtuuri kuntien kehittämisrakenteen tueksi. Näin linkitetään koordinoidusti alueellisten ja valtakunnallisten verkostojen avoin kehittämisyhteistyö. Innokylän toiminnot ovat keskeinen osa uudistuvaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kehittämisjärjestelmää, joka tuo kehittämistyötä näkyväksi, mahdollistaa yhteiskehittämisen ja laaja-alaisen tietämyksen jakamisen. Se mahdollistaa hyvien käytäntöjen tunnistamista, levittämistä ja käyttöönottoa, markkinoi lupaavia innovaatioita, varmistaa innovaatioita koskevan tiedon kattavan saatavuuden ja nostaa käyttöönoton kokemukset näkyviksi. Tulevaisuudessa asiakas tuodaan uusien käytäntöjen kehittämisen ytimeen. Tervetuloa Innokylään, tavataan kylänraitilla! Katariina Välikangas, Innokylä Suomen Kuntaliitto 16 Sairaalaviesti 4/2009

17 Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannukset euroa/asukas vuonna 2008 Heikki Punnonen, kehityspäällikkö, Kuntaliitto Tilastokeskus julkisti Kuntien ja kuntayhtymien talousja toimintatilaston Sosiaali- ja terveydenhuollon ja sen eri toimintojen nettokustannukset hahmottavat, kuinka paljon kunnan pussista on maksettu. Näiden lisäksi sosiaali- ja terveyspalveluihin käytetään myös muuta rahaa, yksityistä ja julkista. Moniin ns. yksityisiin palveluihin tulee myös julkista rahaa. Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannukset euroa/asukas ovat kunnat.netissä ja löytyvät pitkin seuraavaa polkua: => ja oikealta Ajankohtaista ja ylimmäinen linkki ja toista polkua => Sosiaali ja terveys => Tilastot ja vertailutietoa => Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannukset euroa/asukas. Taulukoissa on pelkkiä kantatietoja ja suhteutettuja tietoja helppokäyttöisissä muodoissa. Toimintakustannuksissa ovat mukana kunnan oman toiminnan, kuntayhtymän tai kuntayhtymien ja näiden ulkopuolelta ostettujen palvelujen kustannukset. Kunnan erikoissairaanhoidon menoissa on myös muita kuin oman sairaanhoitopiirin sairaalan/sairaaloiden käytöstä aiheutuneita kustannuksia eli ostoja yksityisiltä, toisilta sairaanhoitopiireiltä tai eräillä kunnilla oman erikoissairaanhoidon menoja. Sama pätee myös toimintoihin, joiden palveluja kunnat ostavat ulkopuolelta oman organisaationsa. Tietoja käytettäessä on syytä muistaa ja muistuttaa, että kunnat ovat väestöiltään, asukkaidensa palvelujen tarpeilta ja käytöltä, rakenteiltaan, etäisyyksiltään sekä näiden myötä kustannuksiltaan kovin erilaisia. Esimerkiksi Luhangassa, Kuhmoisissa, Suomenniemellä, Rautavaaralla, Pylkönmäellä ja Sysmässä on suhteellisesti monin verroin enemmän 65 vuotta täyttäneitä verrattuna Kiiminkiin, Oulunsaloon, Liminkaan, Kempeleeseen, Kirkkonummeen, Pornaisiin, Haukiputaaseen, Espooseen, Tuusulaan ja Nurmijärveen. Itä-Savon sairaanhoitopiirissä oli 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä 42 % suurempi ja HUSissa 22 % pienempi kuin koko maan keskimääräinen osuus. Euroa per asukas ei sinällään ole yleismitta menojen suuruuden, pienuuden tai erojen kuvaamiseen ja arviointiin. Tarvekertoimet jossain määrin tasoittavat noita eroja. Jos toisessa kunnassa terveydenhuollon tarvevakioitujen menojen tarvekerroin on 1,5 ja toisessa alle 0,7, muuttavat tarvetekijät menojen keskinäisen suuruusvertailun tyystin toisensisältöiseksi. Taulukon terveydenhuollon menoja silmäiltäessä on muistettava, että Rautavaaran sairastavuusindeksi on 239 ja Pornaisten 67 (Kela, Terveyspuntari). Taulukko. Kuntien terveydenhuollon nettokustannukset v , /as, ja vertailu Manner-Suomeen (= 100) 10 eniten ja vähiten. Kunta Sos. ja Vert. Sos. Vert. Terv. Vert. Perus- Vert. Erik. Vert. Asukas- 0 6-v. 65-v. 65-v. terv. koko toimi koko huolto koko terv. koko sair. koko luku %- %- osuus toimi maa maa maa huolto maa hoito maa osuus osuus maa=100 Manner-Suomi ,7 16,7 100 pl. Kainuu Rantsila ,6 23,3 139 Heinävesi ,6 27,9 166 Rautavaara ,9 30,4 182 Utsjoki ,8 20,3 122 Salla ,1 27,7 166 Kuhmoinen ,3 32,3 193 Vaala ,1 25,2 150 Lavia ,8 26,8 160 Isojoki ,6 27,3 163 Pelkosenniemi ,3 25,4 152 Masku ,3 11,7 70 Jokioinen ,1 17,2 103 Tammela ,7 19,0 114 Pukkila ,1 17,8 106 Liminka ,5 7,9 47 Rusko ,4 12,0 72 Kiiminki ,3 7,7 46 Ylöjärvi ,1 11,9 71 Pornainen ,1 10,0 60 Merimasku ,7 12,5 75 Sairaalaviesti 4/

18 Uutta otetta kuntatyön johtamiseen Kuntien elinvoimaisuuden säilyttämiseksi kuntien johtamista ja esimiestyötä on yhtenäistettävä. Monien muutosten edessä olevien kuntien ja kuntayhtymien halutaan keskittyvän entistä selvemmin kuntatyön sisältöjen kehittämiseen sekä nykyisten vahvuuksien vahvistamiseen. Kilpailu osaavasta työvoimasta pahenee samaan aikaan, kun ikääntyvä väestö tarvitsee yhä enemmän palveluita ja talous kiristyy. Kuntatyöntekijöiden tulisi lisäksi pysyä muun maailman tasolla tietoteknisessä osaamisessa. Myös vuorovaikutustaidot ja asiakaspalvelu tulisi ottaa luonnolliseksi osaksi ammattilaisuutta. Kuntatyönantajat, Kuntaliitto ja Kuntien eläkevakuutus ovatkin nostaneet yhteisen Kuntatyö-hankkeensa tärkeiksi tavoitteiksi tuloksellisuuden parantamisen sekä osaavan henkilöstön pysyvyyden ja saatavuuden varmistamisen. Kuntatyön sisällöt muuttuvat monella tavalla ja monesta syystä. Toiminnan omaehtoinen kehittäminen on ainoa tapa vastata sekä ulkoa että sisältä tuleviin haasteisiin ja muutoksiin, painottaa hankkeen projektijohtaja Pirkko Leivo. Vuonna 2008 herättelimme kuntien ja kuntayhtymien ylintä johtoa, luottamushenkilöitä sekä henkilöstöstä tai viestinnästä vastaavia ryhtymään toimenpiteisiin kuntien työnantajakuvan eteen. Nyt painopisteeksi on nostettu työn sisältö. Haluamme viedä viestiä erityisesti virkamiesjohdolle aina lähiesimiehiin asti. TAITAVA JOHTAJA INNOSTAA MUUTOKSEEN Taitavasti johdettu julkinen sektori voi pelastaa hyvinvointiyhteiskunnan. Toimintaympäristön muuttuessa vanhat keinot eivät enää toimi vaan tarvitaan uusia eväitä. Tietoa ja toimintavälineitä muuttuneeseen maailmaan tarjoaa kampanjasivusto osoitteessa www. uudistuvakuntatyo.fi. Käytännössä kuntatyön sisältöjen muutoksessa korostuvat osaamisen, muutosten ja työhyvinvoinnin johtaminen. Esimiehillä on erityinen vastuu työn sisältöjen kehittämisessä sekä sisäisen työnantajakuvan rakentamisessa. Töiden sisältöjen läpikäyminen ja kehittäminen on myös yksi keino taloudellisesta taantumasta selviämiseen, Leivo korostaa. Taitava johtaja saa ihmiset innostumaan rohkeuttakin vaativista uudistuksista, hän lisää. Uudistuksen jälkeenkin tapahtuu muutosta eli kyse on jatkuvasta prosessista. Hyvinvoivassa työyhteisössä haasteet ovat oikein mitoitettuja ja työntekijät kokevat työssään onnistumisia. Käytännössä ihmiset tekevät sellaisia työtehtäviä, joissa heidän osaamisensa uudistuu jatkuvasti. Toisaalta heillä on myös kykyä elää muutoksessa koko ajan. Esimiesten on kuitenkin mahdotonta toteuttaa yhtenäistä, uudenlaista johtamiskulttuuria ilman valtuuston ja kunnanhallituksen tukea. Valtuuston tehtävänä on luoda suuret linjaukset, asettaa strategiset tavoitteet ja seurata niiden toteutumista. Kunnanhallituksen tulee puolestaan konkretisoida tavoitteet. - Jotta kuntaan ja kuntayhtymään voidaan luoda johdonmukainen johtamiskulttuuri, on linjausten annettava selkeä suunta johtamisen kehittämiselle. Roolijaon on oltava selvä kaikille. Teksti: Hanna Komulainen Tietoa Kunnat.net -sivustoilla sikainfluenssasta eli influenssa A(H1N1)-viruksesta Tälle sivulle on koottu tietoa sikainfluenssa eli influenssa A(H1N1)v -viruksesta. Ajantasaista tietoa löytyy sosiaali- ja terveysministeriön sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkosivuilta. Käytännön rokotustoimenpiteistä kertovat kunnat. Valtuusto vaikuttaa uutiskirje sikainfluenssasta (Lähetetty ) Influenssa A-virus (H1N1)v poistunut yleisvaarallisten tartuntatautien joukosta Kuntien yhteystiedot ja verkkosivujen osoitteet Influenssa A (H1N1)v -rokotusten aloittaminen ja rokotusjärjestys (Kuntaliiton yleiskirje 21/80/2009) Tietoa A(H1N1)-viruksesta muualla verkossa Tietoa sikainfluenssasta (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) Sikainfluenssa eli influenssa A(H1N1)v -virus (Sosiaali- ja terveysministeriö) 18 Sairaalaviesti 4/2009

19 Tyrmäystippatutkimusten suorittaminen Keskusrikospoliisi, Rikostekninen laboratorio Ohjeistus JOHDANTO Nk. tyrmäystippatutkimuksia tehdään yleisimmin osana seksuaalirikostutkintaa. Mikäli on syytä epäillä, että uhri on huumattu, näytteenoton tulee sisältää DNA-, kuitu- ja karvanäytteiden lisäksi veri- ja virtsanäytteet. Tyrmäystippatutkimus saattaa olla tarpeen myös muissa kuin seksuaalirikostapauksissa. Tällöinkin uhri tulee viedä terveyskeskukseen tms. veri- ja virtsanäytteenottoa varten. Molemmissa edellä kuvatuissa tapauksissa näytteet toimitetaan keskusrikospoliisin rikostekniseen laboratorioon (RTL). RTL vastaa DNA-, kuitu- ja karvatutkimuksista ja teetättää tyrmäystippatutkimukset Helsingin yliopiston Oikeuslääketieteen laitoksella (OLL). OLL:ssa tutkitaan uhrin veri- ja virtsanäytteet alkoholin, huumaus- ja lääkeaineiden sekä muiden huumaavien aineiden osalta. RTL:llä ja OLL:llä on voimassa oleva sopimus tyrmäystippatutkimusten suorittamisesta. RTL vastaa tyrmäystippatutkimusten kustannuksista. 2 NÄYTTEIDEN TOIMITUS TUTKIMUKSIIN Kaikissa tapauksissa, joissa uhrin epäillään huumatun, tyrmäystippatutkimuksiin liittyvästä näytteenotosta vastaa poliisi yhteistyössä terveydenhuoltoviranomaisen kanssa. Poliisi toimittaa näytteet asiaankuuluvasti täytetyn tutkimus- ja lausuntopyynnön (TEK) kanssa RTL:oon. RTL toimittaa tyrmäystippatutkimuksiin tarkoitetut näytteet edelleen OLL:lle. Pääkaupunkiseudulla näytteenotto tapahtuu pääsääntöisesti Helsingin yliopiston oikeuslääketieteen laitoksen päivystävän oikeuslääkärin toimesta. Tällöin tyrmäystippatutkimuksiin liittyvät näytteet jäävät suoraan OLL:lle tutkittavaksi. Mikäli kyseessä olevalla tutkimuksella ei näytteenottoajankohtana ole R-numeroa, tulee se poliisin toimesta mahdollisimman pikaisesti toimittaa OLL:lle. Seksuaalirikostapauksissa tulee lisäksi täyttää SETU-pakkauksen näytteenottolomake. 3 OHJEITA TYRMÄYSTIPPATUTKIMUSTEN NÄYTTEENOTTOON Näytteet tulee ottaa uhrista mahdollisimman pikaisesti tapahtuman jälkeen. Aikaa saa kulua kuitenkin enintään 3 vuorokautta tapahtuma-ajan ja näytteenoton välillä. Tämän jälkeen aineiden toteaminen näytteistä vaikeutuu olennaisesti. On tärkeätä, että pyynnöstä ilmenee muiden tapahtumaa koskevien tietojen lisäksi myös näytteenottoaika. Rikoksen uhrista tulisi ottaa sekä veri- että virtsanäytteet, jotta tutkimukset olisivat mahdollisimman luotettavia. Verinäytteet otetaan fluoridiputkiin (2 x 5 ml). Mikäli fluoridiputkia ei ole saatavissa, verinäytteet voidaan ottaa EDTA-putkeen. Virtsanäytettä otetaan noin 20 ml, jotta laboratoriotutkimukset voidaan luotettavasti suorittaa. Tarvittaessa uhrin tulee juoda vettä virtsanäytteen saamista varten. Näytteiden tunnistetarrat tulee laittaa suoraan näyteputkiin, EI suojaputkiin. Mikäli mahdollista, rikospaikalta taltioitu tyrmäystippatutkimuksen kannalta muu olennainen materiaali (juomat, lääkkeet, ruiskut, jne. materiaali) tulee toimittaa uhrin näytteiden yhteydessä RTL:oon. Seksuaalirikostapauksissa tulee lisäksi suorittaa SETU-pakkauksen ohjeiden mukainen näytteenotto. 4 LISÄTIETOJA Tyrmäystippatutkimuksista antaa lisätietoja RTL:n asiakaspalveluosaston päällikkö, Susanna Hildén, p Seksuaalirikostutkimuksista antaa lisätietoja RTL:n SVÄT-ryhmän vetäjä, rikoskemisti Auli Bengs, p Sairaalaviesti 4/

20 Saapunutta postia STM tiedote 416/2009, Sikainfluenssarokote koko väestölle Sosiaali- ja terveysministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tiedottavat Koko väestö rokotetaan sikainfluenssaa vastaan. STM:n pandemiakoordinaatioryhmä on tehnyt Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän suosituksesta päätöksen rokotuksen jatkamisesta syyskuussa annetun asetuksen mukaisesti. Asetuksen mukaan viimeisenä ryhmänä rokotetaan terveet yli 24-vuotiaat aikuiset. Yli 24-vuotiaiden terveiden aikuisten rokotukset alkanevat vuodenvaihteessa. Tällöin maahan on saatu riittävästi rokotetta ja sikainfluenssan vaikeille tautimuodoille altteimmat väestöryhmät on rokotettu. Ensiksi rokotettavissa kuudessa eri väestöryhmässä on 2 miljoonaa suomalaista, joista noin miljoona on rokotettu. Rokotus on maksuton ja vapaaehtoinen. Koko väestön rokottamisella suojaudutaan seuraavalta sikainfluenssa-aallolta. Aiempien influenssaviruksen aiheuttamien pandemioiden perusteella epidemia-aaltoja voi olla kaksi tai kolmekin. Koko väestön rokottaminen ei vaikuttane merkittävästi parhaillaan käynnissä olevaan epidemian ensimmäiseen aaltoon. Kunnat vastaavat rokotusten järjestämisestä ja niistä tiedottamisesta kunnan asukkaille. Työnantajat voivat rokotuttaa työntekijänsä myös työterveyshuollossa. Työterveyshuolto ja kunta sopivat rokotusjärjestelystä keskenään. Sosiaali- ja terveysministeriö ohjeistaa kuntia tilannekirjeellä terveen aikuisväestön rokotusten järjestämisessä. Suomeen on tullut noin miljoona rokoteannosta, ja tällä viikolla saadaan annosta lisää. Tällä hetkellä rokotetaan pieniä lapsia ja koululaisia. Yli 64-vuotiaat riskiryhmiin kuuluvat rokotetaan ennen terveen aikuisväestön rokottamista. SIKAINFLUENSSAROKOTTEELLA EI ODOTTAMATTOMIA HAITTAVAIKUTUKSIA Suomessa ei ole todettu vakavia tai odottamattomia rokotteen haittavaikutuksia. Paikalliset reaktiot, kuten kipu pistoskohdassa, ovat tavallisia. Tyypillisiä haittavaikutuksia ovat lihas- ja nivelkivut, päänsärky ja kuume, joita ilmenee hieman yli kymmenellä prosentilla rokotetuista. Nämä oireet menevät ohi parissa päivässä. Sikainfluenssarokote näyttää aiheuttavan erilaisia allergiatyyppisiä reaktioita kausi-influenssarokotteita enemmän. Reaktiot eivät ole yleisiä, mutta valmius niiden hoitoon tulee olla, kuten yleensäkin rokotteita annettaessa. Euroopan lääkeviraston EMEA:n mukaan 5 miljoonaan rokotukseen pohjautuva sivuvaikutusten seuranta varmisti, että Euroopassa käytettävien kolmen rokotteen turvallisuus on odotusten mukainen. EPIDEMIAN HUIPPU SAAVUTETTU Sikainfluenssaepidemian huippu on saavutettu lähes koko maassa. Pohjois-Suomessa epidemia on jo laantumassa. Suomessa on varmistettu kaikkiaan 6122 influenssa A(H1N1)v -tartuntaa. Koska kaikkia tartuntoja ei varmisteta, on tartuntoja moninkertainen määrä. Epidemia kestänee Suomessa kuitenkin vielä kahdesta kolmeen kuukautta. Valtaosalla sairastuneista taudinkuva on melko lievä ja muistuttaa tavallista kausi-influenssaa. Sikainfluenssaan liittyviä kuolemantapauksia on raportoitu yhteensä 16, joista 15 on ollut influenssan komplikaatioille altistava perustauti. Lääninhallitusten raporttien mukaan sosiaali- ja terveydenhuolto on selviytynyt keskimäärin hyvin epidemian aiheuttamasta palvelutarpeen lisääntymisestä. Kunnat ja kuntayhtymät ovat sopeuttaneet palvelujärjestelmänsä toiminnan etukäteissuunnitelmien mukaisesti epidemiatilanteeseen. Esimerkiksi henkilökunnan, sairaalapaikkojen, lääkkeiden ja terveydenhuollon materiaalien suhteen tilanne on hallinnassa. EVIRA JA THL: MAHDOLLINEN SIKAINFLUENSSAVIRUSTARTUNTA SIKAKASVATTAMOSSA Sikainfluenssavirus on mahdollisesti tarttunut ihmisestä sikaan suomalaisessa sikakasvattamossa. Evira on lähettänyt analysoimansa näytteen THL:n laboratorioon varmistettavaksi. Vastaavanlaisia tartuntoja on harvakseen kuvattu eri maista viime toukokuusta lähtien. Ihmisestä sikaan tapahtuneella tartunnalla ei ole odotettavissa vaikutuksia epidemian kulkuun Suomen väestössä. Sianlihan syöminen on turvallista. Influenssa on tyypillinen zoonoosi eli sekä ihmisen että usean eläinlajin mikrobi, joka voi tarttua kumpaankin suuntaan. Varsin suuri osa infektiotaudeista on zoonooseja eli ihmisten ja eläinten yhteisiä mikrobeja. Lisätietoja Lääkintöneuvos Merja Saarinen, STM, puh Ylijohtaja Juhani Eskola, THL, puh Sairaalaviesti 4/2009

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

Vaaratapahtumien raportoinnin ja siitä saatavan tiedon hyödyntamisen linjaukset

Vaaratapahtumien raportoinnin ja siitä saatavan tiedon hyödyntamisen linjaukset Vaaratapahtumien raportoinnin ja siitä saatavan tiedon hyödyntamisen linjaukset 7.9.2009 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Raportointitvk:n puheenjohtaja Hallintoylilääkäri, Kuntaliitto Kiitokset: Juhani Ojanen

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

HUS:n toiminnan arvioinnista

HUS:n toiminnan arvioinnista HUS:n toiminnan arvioinnista Reijo Salmela, LKT, THT, dos. Arviointijohtaja HUS, Ulkoisen tarkastuksen yksikkö 15.11.2012 Arviointiyhdistyksen keskustelufoorumi 1 Vuosibudjetti noin 1,7 miljardia euroa

Lisätiedot

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Sairaalapäivät 20. 21.11.2012 Sibeliustalo, Lahti Rauno Ihalainen FT, sairaanhoitopiirin johtaja Sairaanhoidon erityisvastuualueet

Lisätiedot

YLEISTÄ POTILASTURVALLISUUDESTA

YLEISTÄ POTILASTURVALLISUUDESTA YLEISTÄ POTILASTURVALLISUUDESTA Päivi Koivuranta-Vaara hallintoylilääkäri THL: Hannu Rintanen Pia Maria Jonsson Päivi Koivuranta-Vaara 23.9.2010 1 POTILASTURVALLISUUSTYÖN TARVE lääketieteen kehitys: vaikuttavat/tehokkaat

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Kuopio 7.9.2010 Johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / sosiaali- ja terveysosasto / terveyspalveluryhmä Esityksen sisältö Kunta- ja palvelurakenneuudistus

Lisätiedot

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ?

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? - Haasteista - Muutoksen tarpeesta 1 MISTÄ ASIANTUNTIJAT YHTÄ MIELTÄ?

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija 12.11.2014 Kuopio 13.11.2014 Hätönen 1 Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Potilasturvallisuutta taidolla ohjelma

Potilasturvallisuutta taidolla ohjelma Potilasturvallisuutta taidolla ohjelma THL:n hankkeen sisältö Kouvolan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Potilasturvallisuuden kehittämistarpeen taustaa Sisällöltään laaja asia, jonka hallinta

Lisätiedot

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusrakenne Keski-Suomessa 2 Lähteet: 1) Tilastokeskus, THL, Kuntien sosiaali- ja terveystoimen

Lisätiedot

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen Potilasturvallisuuden lainsäädäntö Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen VISIO - tavoitetila vuoteen 2013 mennessä Potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin:

Lisätiedot

POTILASTURVALLISUUS JA LAATU KOUVOLAN KAUPUNGIN PERUSTURVASSA 14.9.2011

POTILASTURVALLISUUS JA LAATU KOUVOLAN KAUPUNGIN PERUSTURVASSA 14.9.2011 POTILASTURVALLISUUS JA LAATU KOUVOLAN KAUPUNGIN PERUSTURVASSA 14.9.2011 TAUSTA STM: potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä: Potilasturvallisuusstrategia vuosille 2009-2013 Tavoitteet: Potilas osallistuu

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma

Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma 2011 2015 Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä Saatteeksi Kanta-Hämeen alueella käynnistettiin syksyllä 2005 yhteistyö hoitotyön

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Kari Haavisto 11.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA Jussi Huttunen Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 SUOMEN

Lisätiedot

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014 Terveyttä ja hyvinvointia yhteistyöllä Itä-Suomessa Kevätkoulutuspäivät 20.-21.3.2014 KYS, Kuopio STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena Veikko Kujala, puheenjohtaja Suomen terveyttä edistävät sairaalat

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12

Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12 Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12 Sosterin ESH:n nykyinen tilanne Pienehkön aluesairaalan kokoinen keskussairaala Suhteellinen vaikeus

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor Kristina Wikberg, Johtaja, ruotsinkieliset ja kansainväliset asiat Direktör, svenska och

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Anne Koskela Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Asiakkuuden kehittämisseminaari Case Terveydenhuolto Tietoa asiakkaalle palveluntuottajan valinnan tueksi

Asiakkuuden kehittämisseminaari Case Terveydenhuolto Tietoa asiakkaalle palveluntuottajan valinnan tueksi Asiakkuuden kehittämisseminaari Case Terveydenhuolto Tietoa asiakkaalle palveluntuottajan valinnan tueksi Päivi Koivuranta-Vaara LKT, hallintoylilääkäri Valinnanvapaus 1) Perusterveydenhuolto Oikeus valita

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Puheenvuoro kuntapäättäjien seminaarissa Jouni Mutanen Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Toiminta alkoi 1.1.2007. Kolmen toimialan organisaatio, jossa on

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon tulevaisuus ja yhteistyömahdollisuudet Hyvinkään Riihimäen talousalueella. Talousalueparlamentti 18.08.2010

Erikoissairaanhoidon tulevaisuus ja yhteistyömahdollisuudet Hyvinkään Riihimäen talousalueella. Talousalueparlamentti 18.08.2010 Erikoissairaanhoidon tulevaisuus ja yhteistyömahdollisuudet Hyvinkään Riihimäen talousalueella Talousalueparlamentti 18.08.2010 Jarmo Väänänen sairaanhoitopiirin johtaja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Hoitovirheistä ja läheltä piti tilanteista oppiminen!

Hoitovirheistä ja läheltä piti tilanteista oppiminen! 1 Hoitovirheistä ja läheltä piti tilanteista oppiminen! Erna Snellman, lääkintöneuvos, dosentti, STM 2 Primum est non nocere - Do not harm Hippocrates Hoito ei saa olla vaarallisempaa kuin sen antamatta

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Pekka Järvinen 2.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen uudessa terveydenhuollon mallissa Liisa-Maria Voipio-Pulkki/ Terveyspalveluryhmä Sosiaali- ja terveysministeriö Mikä on uusi terveydenhuollon malli? Työ on vielä

Lisätiedot

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Sote-uudistus valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Kirsi Varhila, valmisteluryhmän puheenjohtaja sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Tuottavuustyön historiaa valtio kunta -yhteistyössä Peruspalveluohjelmassa

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN ALUEVASTUU ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA GÖRAN HONGA 24.11.2011

TULEVAISUUDEN ALUEVASTUU ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA GÖRAN HONGA 24.11.2011 TULEVAISUUDEN ALUEVASTUU ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA GÖRAN HONGA 24.11.2011 MIKÄ MENI PIELEEN?? IKÄRAKENNE ELÄKEIKÄ RAIHNAISET VUODET RAJATON KYSYNTÄ RAJALLISET RESURSSIT HYVÄOSAISTEN RAKENNE SOSIOEKONOMINEN

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro Karri Vainio, Kuntaliitto

Kommenttipuheenvuoro Karri Vainio, Kuntaliitto Kommenttipuheenvuoro Karri Vainio, Kuntaliitto Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Kokemukset ja soveltamisesimerkit Suomessa, SFS seminaari 22.10.2014 26.9.2014 Jyväskylä Tietohallinto Saumattoman

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Tilastotiedot yhteiskunnan muutosten ja kriisien kuvaajana

Tilastotiedot yhteiskunnan muutosten ja kriisien kuvaajana Tilastotiedot yhteiskunnan muutosten ja kriisien kuvaajana Tiedolla johtaminen Tampereen kaupunkiorganisaatiossa Strategiajohtaja Reija Linnamaa, Tampereen kaupunki Tiedon käyttö ja tiedon laadun arviointi

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ASETUS LÄÄKÄRI- JA HAMMASLÄÄKÄRI- KOULUTUKSEN KORVAUKSEN PERUSTEISTA VUONNA 2016

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali-

Lisätiedot

Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen

Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen 1. sosiaalitoimi: 351,1 M, ei sisällä lasten päivähoitoa 2. perusterveydenhuolto:

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaali- ja terveystoimi huomenna seminaari 19.3.2010 Suomen Kuntaliitto Vesa Rantahalvari, valtiosihteeri Vesa Rantahalvari

Lisätiedot

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA Sosiaali- ja terveysministeriön johdon, Huoltajasäätiön ja Sosiaalijohto ry:n tapaaminen 14-08-2014 Helsinki Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja

Lisätiedot

Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla

Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla Vanhustyön vastuunkantajat 15.5.2014 Hanna Ahonen Sosiaalineuvos Valvira 15.5.2014 Hanna Ahonen 1 Omavalvonta Palveluntuottaja

Lisätiedot

Sote-alueiden hallinto? Kuntaliiton hallitus 7.5.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma

Sote-alueiden hallinto? Kuntaliiton hallitus 7.5.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Sote-alueiden hallinto? Kuntaliiton hallitus 7.5.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Esimerkkejä eroista: Erikoissairaanhoito Pohjoismaissa Tanska Norja Suomi Ruotsi Alueet Alueet (valtio) Lkm

Lisätiedot

9.11.2014. Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry

9.11.2014. Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry Potilasturvallisuus periaatteet ja toiminnot, joiden tarkoituksena on varmistaa hoidon turvallisuus sekä suojata potilasta vahingoittumasta. Potilas- ja lääkehoidon

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / STO / Terveyspalveluryhmä Lainsäädännön vaiheittainen eteneminen 2010

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI. Ohjeet:

Lausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI. Ohjeet: Lausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin

Lisätiedot

Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen työseminaari. Tarja Myllärinen 10.4.2014

Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen työseminaari. Tarja Myllärinen 10.4.2014 Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen työseminaari Tarja Myllärinen 10.4.2014 Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen viidelle alueelle Valtioneuvoston tiedote 23.3.2014 Alueet rakentuvat

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21 HARJOITUS- TEHTÄVÄ Harjoitustehtävä 1. Kuvaa terveyspalveluiden erityispiirteitä? Miten terveyspalvelut poikkeavat muista toimialoista a) prosessin johtamisen ja kehittämisen ja b) liiketoiminnan näkökulmasta?

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA 2014-2016

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA 2014-2016 TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.

Lisätiedot

Potilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto 6.3.2014. Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori

Potilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto 6.3.2014. Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Potilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto 6.3.2014 Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Potilasturvallisuuden kehittäminen Sosterissa S o s t e r i n a r v o t Säädöstausta Turvallisuuskulttuuri

Lisätiedot

Valtakunnallinen vaaratapahtumien raportointiverkoston päivä 3.10.2013

Valtakunnallinen vaaratapahtumien raportointiverkoston päivä 3.10.2013 Valtakunnallinen vaaratapahtumien raportointiverkoston päivä 3.10.2013 avoite: Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteisten käytäntöjen jakaminen, toisilta oppiminen ja verkostoituminen Johdatus

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 Terveydenhuoltolaki Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 45 min ESH järjestämisuunnitelma Laatu ja turvallisuus Ensihoito Välitön yhteydensaanti? Aamuiseen palaaminen Kaksoislaillistuksen poisto Potilasrekisterit

Lisätiedot

LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA

LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA Terveysakatemia 24.8.2010 Päivi Sillanaukee Lääkehuoltoon kuuluvat mm. Lääkekehitys ja -tutkimus, lääketuotanto, lääkkeiden tukkujakelu, lääkkeiden vähittäisjakelu, lääkkeiden

Lisätiedot

Palvelujen järjestämissopimus. OYS erva

Palvelujen järjestämissopimus. OYS erva Palvelujen järjestämissopimus OYS erva järjestämissopimus Valtuustot käsittelevät marras-joulukuussa 2013 Voimassa vuoden 2016 loppuun saakka Päivitetään tarvittaessa, vastuu johtajaylilääkäreillä Luottamushenkilöitä

Lisätiedot

Mistä taustatietoa ennakointiin?

Mistä taustatietoa ennakointiin? Mistä taustatietoa ennakointiin? Osaamisen ennakointi on jatkuva päivittyvä prosessi, joka kulkee käsi kädessä organisaation vision ja strategian kanssa. Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa -hanke 2011

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon toimintalukujen, tulosten ja laadun mittaaminen. Hallintoylilääkäri (evp.) Erkki Kujansuu, PSHP

Erikoissairaanhoidon toimintalukujen, tulosten ja laadun mittaaminen. Hallintoylilääkäri (evp.) Erkki Kujansuu, PSHP Erikoissairaanhoidon toimintalukujen, tulosten ja laadun mittaaminen Hallintoylilääkäri (evp.) Erkki Kujansuu, PSHP Mitä näillä tarkoitetaan Toimintaluvut raakadata, josta tieto johdetaan Mitattavien lukujen

Lisätiedot

THL:n rooli sote-muutoksen toimeenpanossa. POHJOIS-SUOMEN SOTE-KUNTAKOKOUS 5.2.2015, OULU Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori

THL:n rooli sote-muutoksen toimeenpanossa. POHJOIS-SUOMEN SOTE-KUNTAKOKOUS 5.2.2015, OULU Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori THL:n rooli sote-muutoksen toimeenpanossa POHJOIS-SUOMEN SOTE-KUNTAKOKOUS 5.2.2015, OULU Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutoksia

Toimintaympäristön muutoksia Toimintaympäristön muutoksia L E P E S T Legal = lainsäädäntö Economical = talous Political = politiikka Environmental = ympäristö Social = sosiaalinen Technological = teknologia Lainsäädäntö Terveydenhuoltolaki

Lisätiedot

KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOKSESTA ANNETUN LAIN MUUTOKSET JA KUNTIEN PÄÄTÖKSENTEKO

KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOKSESTA ANNETUN LAIN MUUTOKSET JA KUNTIEN PÄÄTÖKSENTEKO Kunnanhallitus 61 21.02.2011 Valtuusto 23 28.03.2011 Kunnanhallitus 167 06.06.2011 Valtuusto 42 20.06.2011 KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOKSESTA ANNETUN LAIN MUUTOKSET JA KUNTIEN PÄÄTÖKSENTEKO KHALL 61 Valmistelija:

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/6 11.09.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/6 11.09.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) 224 Toiminnan laatu Helsingin terveyskeskuksessa vuonna 2011 HEL 2012-001668 T 00 01 02 Päätös Käsittely päätti merkitä tiedoksi Toiminnan laatu Helsingin terveyskeskuksessa

Lisätiedot

Kuntauudistus sote kuntien tehtävät. Kari Prättälä 2.4.2013

Kuntauudistus sote kuntien tehtävät. Kari Prättälä 2.4.2013 Kuntauudistus sote kuntien tehtävät Kari Prättälä 2.4.2013 Kehysriihi + rakennelaki Kuntarakennelaki annetaan eduskunnalle huhtikuun alussa siten, että laki voi tulla voimaan 1.7.2013 alkaen. Kuntien tulee

Lisätiedot

Avoimen tiedon ohjelma 2013-2015 (LUONNOS)

Avoimen tiedon ohjelma 2013-2015 (LUONNOS) Avoimen tiedon ohjelma 2013-2015 (LUONNOS) Julkisen tiedon hyödyntämistä edistetään avaamalla julkisin varoin tuotettuja tietovarantoja kansalaisten ja yritysten käyttöön. Näin avataan markkinoita uusille

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Potilasturvallisuus 26.3.2014

Potilasturvallisuus 26.3.2014 Potilasturvallisuus Ritva Salmi THL Potilasturvallisuutta taidolla - ohjelma 26.3.2014 27.03.2014 1 Miten paljon? 700-1700 kuolee hoitovirheisiin Pasternack 2006 Suomessa: 1500 kuolee hoitoon liittyvään

Lisätiedot

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa Kuntamarkkinat, 12.9.2013 Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija EU:n direktiivi potilaan oikeuksista rajat ylittävässä terveydenhuollossa,

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Sivistystoimen neuvottelupäivät 4.10.2012 Tarja Kahiluoto, neuvotteleva virkamies Esityksen aiheita Poimintoja hallitusohjelmasta

Lisätiedot

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali 6.9.2011 -päätösseminaari Tamperetalo Marita Päivärinne projektisuunnittelija, TtM Minna Pohjola projektipäällikkö, th ylempi

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Mitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) talo sisältää? Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Hyvinvoinnin ja terveyden sekä niitä

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Laatukriteerityö. Juha Korpelainen, hallintoylilääkäri

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Laatukriteerityö. Juha Korpelainen, hallintoylilääkäri POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Laatukriteerityö Juha Korpelainen, hallintoylilääkäri 2 Esityksen sisältö Laatu terveydenhuollossa Esh-benchmarking Laatuindikaattorihanke Jatkotoimenpiteet 3 Palvelun

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 25.10.2013

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse?

Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse? Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse? Maijaliisa Junnila, FT, johtava asiantuntija, VALVA-hankkeen johtaja 17.9.2015 Mistä valinnanvapaudessa on kyse / Maijaliisa Junnila 1 Valinnanvapaus kuluttaja

Lisätiedot

VSHP ENNEN JA JÄLKEEN HANKKEEN

VSHP ENNEN JA JÄLKEEN HANKKEEN VSHP ENNEN JA JÄLKEEN HANKKEEN Turvallisuus- ja työsuojelupäällikkö Timo Toivonen Hallintoylihoitaja Marina Kinnunen VSHP ennen hanketta Mitä tehtiin ja mitä näyttöä Elämää hankkeen jälkeen HANKKEEN TAVOITTEET

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen. Kari Haavisto sosiaali- ja terveysministeriö 21.1.2014

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen. Kari Haavisto sosiaali- ja terveysministeriö 21.1.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Kari Haavisto sosiaali- ja terveysministeriö 21.1.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Erityiset haasteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu

Lisätiedot

Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014. Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä

Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014. Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014 Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä Miten ihmisen ääni mukana Pohjois-Karjalassa? Hyvinvointikertomus ihmisen ääntä kokoamassa Vesa

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

Terveydenhuollon lainsäädännön uudistukset ajankohtainen tilanne

Terveydenhuollon lainsäädännön uudistukset ajankohtainen tilanne Terveydenhuollon lainsäädännön uudistukset ajankohtainen tilanne Terveydenhoitajapäivät 13.2.2010 Järvenpää Neuvotteleva virkamies Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Lainsäädännön uudistukset

Lisätiedot

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5.

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5. Toimitusjohtaja SUUNNITELMA 08.03.2012 HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Tavoitteet 3. Kehittämiskohteet 4. Organisaatio 5. Toteutus 6. Aikataulu 7. Rahoitus

Lisätiedot

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut - Kohti näyttöön perustuvaa toimintaa Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus, Helsinki 23.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

Terveyspalveluiden oikeudenmukaisuuden tutkimus Metodifestivaali 2015

Terveyspalveluiden oikeudenmukaisuuden tutkimus Metodifestivaali 2015 Terveyspalveluiden oikeudenmukaisuuden tutkimus Metodifestivaali 2015 Sonja Lumme 1 Esityksen rakenne Terveyspalveluiden tutkimus rekisteriaineistoilla Oikeudenmukaisuus terveydenhuollossa Rekisterit Oikeudenmukaisuuden

Lisätiedot

POTILASTURVALLISUUDEN JOHTAMINEN. Tuukka Rantanen Master of Health Care in clinical expertice

POTILASTURVALLISUUDEN JOHTAMINEN. Tuukka Rantanen Master of Health Care in clinical expertice POTILASTURVALLISUUDEN JOHTAMINEN Tuukka Rantanen Master of Health Care in clinical expertice Mitä potilasturvallisuusjohtaminen on? Turvallisuuspolitiikka Päämäärät Johdon sitoutuminen Henkilöstön merkitys

Lisätiedot

Sote ja yleislääkärit

Sote ja yleislääkärit Sote ja yleislääkärit Yleislääkäripäivät 26.-27.11.2015 Hilton Kalastajatorppa Helsinki Heikki Pärnänen, Lääkäriliitto Päätoimi'aja Eila Kujansuu Professori Mauno Vanhala Johtava lääkäri Erkki Lehtomäki

Lisätiedot

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri Kouvola Ermo Haavisto Johtajaylilääkäri Carea Kati Myllymäki

Lisätiedot

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Terveydenhuollon atk-päivät 20.5.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut Esityksen sisältö Kehittämisvaatimukset sosiaali-

Lisätiedot

Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä

Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä Kirsi Varhila ylijohtaja, STM Tuottavuuden peruskaava Management of resources TARGET INPUT resources PROCESS methods OUTPUT PRODUCTIVITY INPUT/

Lisätiedot