KYLÄLÄISTEN VIIHTYMINEN JA PALVELUTARPEET Pieksämäen Siikamäki-Peiposjärven kylällä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KYLÄLÄISTEN VIIHTYMINEN JA PALVELUTARPEET Pieksämäen Siikamäki-Peiposjärven kylällä"

Transkriptio

1 Tuula Eloranta KYLÄLÄISTEN VIIHTYMINEN JA PALVELUTARPEET Pieksämäen Siikamäki-Peiposjärven kylällä Opinnäytetyö Metsätalouden koulutusohjelma Huhtikuu 2008

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Tuula Eloranta Koulutusohjelma ja suuntautuminen Metsätalouden koulutusohjelma Nimeke Kyläläisten viihtyminen ja palvelutarpeet Pieksämäen Siikamäki-Peiposjärven kylällä Tiivistelmä Opinnäytetyössä selvitetään tekijöitä, jotka vaikuttavat asukkaiden viihtymiseen Pieksämäen kaupungissa, Etelä-Savossa sijaitsevassa Siikamäki-Peiposjärven kylässä. Tavoitteena on kartoittaa kylän vakituisten asukkaiden näkemyksiä kylän ilmapiiristä, yhteistoiminnasta ja palvelujen laadusta sekä heidän palvelutarpeitaan. Samalla kerätään tietoa kylän sisäisen ja ulkoisen tiedotuksen tehostamiseksi sekä ideoita kylän kehittämiseksi ja kylän elinkeinoelämän tueksi. Tutkimus toimii esiselvityksenä kylän kehittämistoimille, tuottaa tietoa kyläsuunnitelmaan sekä mahdollisen hankesuunnittelun pohjaksi. Tiedot kerättiin kaikkiin kylän talouksiin lähetetyn kyselylomakkeen avulla. Tulosten mukaan kylä on Kaiken kaikkiaan hyvien ihmisten kylä. Kylällä on hyvä asua, eikä poismuuttoa harkita. Kyläläisten viihtymistä edistävät kylän hyvä sijainti, muutto ja lapsivoittoisuus, vahva talkoohenki ja naapuriapu; hyvin palveleva kyläkoulu, ryhmäperhepäivähoito ja kyläkauppa sekä runsas yhteis- ja seuratoiminta kylällä. Suurimmat puutteet ovat sorapäällysteisen kylätien huono kunto sekä matkapuhelin- ja laajakaistayhteyksien toimimattomuus. Kyläläiset kokevat myös vahvasti, etteivät voi vaikuttaa kunnan päätöksen tekoon. Kylän ilmapiiriä ja tiedottamista on kehitettävä edelleen. Kylän kehittämistyötä toivotaan jatkettavan, samoin yrittäjyyden edistämistä uusien palvelujen saamiseksi kylälle. Pieksämäen seudulla on toteutettu kaksi, nopeatahtisesti toisiaan seurannutta kuntaliitosta. Kuntakoon kasvaessa maaseudun lähipalvelut ovat helposti karsiutumassa ja kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet vähentymässä. Kuitenkin kaupungin kilpailukykyisyyden lisäämiseksi tarvitaan tulomuuttajia varten myös maaseudulle kiinnostavia asuinympäristöjä, joissa tyisesti lapsiperheiden arkielämä on sujuvaa. Työn tuloksena voidaan etsiä uusia keinoja kahden kaupungin yhteisellä työssäkäyntialueella sijaitsevan kylän kehittämiseksi ja sen asukkaiden palvelutarpeisiin vastaamiseksi. Asiasanat (avainsanat) maaseutu, kaupungin läheinen maaseutu, harvaan asuttu maaseutu, maaseutuasenteet, sosiaalinen pääoma, yhteisöllisyys, palvelut, palvelujen markkinointi, palvelujen laatu, lähipalvelut Sivumäärä Kieli URN 71 s. + liitt. 17 Suomi URN:NBN:fi:mamkopinn Huomautus (huomautukset liitteistä) Liitteitä 3 kpl Ohjaavan opettajan nimi Pasi Pakkala Opinnäytetyön toimeksiantaja MAMK

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis Author(s) Tuula Eloranta Degree programme and option Forestry Name of the bachelor's thesis Inhabitants satisfaction and their service needs in the Siikamäki-Peiposjärvi village Abstract The village of Siikamäki-Peiposjärvi is located in eastern Finland, about 300 kilometers northwest from Helsinki. The village respects rural area near cities close to two towns Pieksämäki and Varkaus within fifteen minutes drive. At the present the village belongs to a new Pieksämäki town formed by old town and small rural municipalities of Pieksämäen maalaiskunta, Virtasalmi and Jäppilä. The village is countryside but it is still very close to everything. The objective of this study was to examine the appeal of the Siikamäki-Peiposjärvi village as well as the factors that reinforce its appeal from the viewpoint of those who live permanently in the village. The purpose of this study was to increase knowledge about alternative ways in which households are ready to obtain services from different sectors. A comprehensive questionnaire was posted to all households of the village. The study was conducted in September-October According to the inhabitants Siikamäki-Peiposjärvi village is an ideal place to live in. There are no intentions of moving onwards. A pleasant living environment containing good location, good quality of services available nearby such as comprehensive school, children s day-care and village store and also the abundance of voluntary work and leasure time activities improved villagers satisfaction and rooting into that countryside. From the perspective of the villagers, the worst defects of this rural area are bad condition of village road and rotten mobil phone and widen band connection. More interplay between local municipal officials, local politicians and the village is needed. Local decision makers can utilise the study result in designing and targeting rural development measures in the Siikamäki-Peiposjärvi village and generally Pieksämäki rural area. Siikamäki-Peiposjärvi area forms an especially beneficial alternative to attract potential migrants. Subject headings, (keywords) Rural development, quality of services, services marketing, social capital, rural areas near cities, sparsely populated rural area Pages Language URN 71 p. + app. 17 p. Finnish URN:NBN:fi:mamkopinn Remarks, notes on appendices Number of appendices are 3 Tutor Pasi Pakkala Bachelor s thesis assigned by MAMK

4 SISÄLTÖ KUVAILULEHDET 1 JOHDANTO Siikamäki- Peiposjärven kylän kehitystyön perusta Siikamäki- Peiposjärven kylän sijainti ja saavutettavuus Kylän vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat vuonna Kyläsuunnitelma vuosille ELINVOIMAINEN, MUUTTUVA JA KEHITTYVÄ MAASEUTU Maaseudusta Harvaan asuttua vai kaupungin läheistä maaseutua? Suomalaisten maaseutuasenteet Muuttuvat elämäntavat Sosiaalinen pääoma kylän menestystekijänä ja kehityksen edistäjänä Tuoretta tutkimusta kylällä viihtymiseen vaikuttavista tekijöistä PALVELUT JA NIIDEN MARKKINOINTI Palveluista Palvelun laatu Palvelujen markkinointi Miksi ja mihin maaseutu ja kylä tarvitsee viestintää? TUTKIMUSAINEISTO JA MENETELMÄT Tutkimuksen tarkoitus Tutkimusaineisto ja -menetelmä Tutkimuksen luotettavuudesta TULOKSET Kylän ilmapiiri ja asukkaiden viihtyvyys Tiedottaminen Yhteistoiminta kylällä Elinkeinot Kylän kehittäminen Ympäristö Lähipalvelujen laatu ja tuleva tarve Lähipalvelujen tarve tulevaisuudessa... 48

5 5.7.2 Kyläkoulu, lasten päivähoito ja koululaisten iltapäivähoito Sosiaali- ja terveyspalvelut Liikenneyhteydet Vesi- ja jätehuolto Sähkön jakelu ja tietoliikenneyhteydet Kauppa- ja postipalvelut Harrastustoiminta POHDINTA Pieksämäen ja Varkauden läheistä maaseutua Pendelöijien paratiisi Elämäntilanteisiin sopivaa uusyhteisöllisyyttä Löydetty kultajyvä: toimivat lähipalvelut omalla kylällä Kyläkoulu kylän sykkivä sydän Peiposjärventie perusparannettavaksi ja tietoliikenneyhteydet toimiviksi Yrittäjäksi, palvelujen tuottajaksi? Kaupunki sitoutuneeksi kehittämiskumppaniksi Kyläviestinnän ja kyläpalvelujen markkinoinnin tehostamiseksi Lopuksi kylän kehittämisestä ja tulevaisuudesta LÄHTEET LIITTEET... 75

6 1 JOHDANTO Siikamäki- Peiposjärven kylän kehitystyön perusta Pieksämäen kaupungissa sijaitseva Siikämäki-Peiposjärvi, kotikyläni, on elinvoimainen ja vetovoimainen kylä. Viimeisen viiden vuoden aikana kylä on vahvistunut. Seudulle on muuttanut yli 80 uutta asukasta ja lapsia on syntynyt vauvabuumiksi asti. Uusia taloja on rakennettu ja entisiä peruskunnostettu. Menestyksen perustana on kylän nomainen sijainti hyvien liikenneyhteyksien varrella, Pieksämäen ja Varkauden yhteisellä työssäkäyntialueella. Kolmisen vuotta sitten kylän vetovoimatekijöiksi tunnistettiin myös tyisesti lapsiperheitä palvelevat lähipalvelut omalla kylällä (kyläkoulu esikouluineen, päivähoito ja pienten koululaisten iltapäivähoito). Lisäksi kylällä on ymmärretty vahvan julkisuustyön ja viestinnän merkitys. Visiona on kehittää Siikamäki Peiposjärvi (+ Rummukka Syvänsi) alueesta Pieksämäen ja Varkauden yhteiselle työssäkäyntialueelle viihtyisä, toimiva ja maaseutumainen asuin-, työ-, koulunkäynti-, yritys- ja lomailukylä, joka tarjoaa riittävät peruspalvelut tyisesti lapsiperheille. Kolmisen vuotta sitten linjattiin kylän kehittämistä. Keskeisiksi tavoitteiksi nousivat lapsiperheiden lähipalvelut: Peiposjärven koulun kehittäminen, lasten päivähoito omalla kylällä lähellä kotia ja koululaisten iltapäivähoito perheiden tarpeiden mukaisesti. Myös tontti- ja kiinteistömarkkinointia päätettiin tehostaa uusien asukkaiden saamiseksi kylälle. Lisäksi tavoitteiksi määriteltiin loma-asukkaiden palvelujen tehostaminen, Pieksänmaan itäosan kehittäminen kuntien yhdistymissopimuksen tavoitteiden mukaisesti sekä kylän infrastruktuurin ja lähipalvelujen kehittäminen (esimerkiksi laajakaista, raaka- ja jätevesihuolto, tiestö, kyläapteekki, nettipiste). Aiempaan tapaan hyvinvoinnin, elämänilon ja hauskanpidon edistäminen nähtiin edelleen tärkeäksi kylätoiminnassa. Kylätoimikunta valitsi toimintamallikseen avoimuuden, proaktiivisuuden ja projektiluonteisen työskentelyn. Kylän kehittämistyön jäntevöittämiseksi on rekisteröity kyläyhdistys, etsitty yhteistyökumppaneita ja verkostoiduttu mm. hanketoimijoiden kanssa. On syntynyt idea Pieksänmaan Itäkeskuksen kehittämisestä. Kuluneen kolmen vuoden aikana on edistytty. Langaton laajakaista on saatu kylälle. Parhaillaan rakennetaan vesi- ja viemäriverkoston runkolinjaa, mutta edelleenkään

7 2 kaikki halukkaat taloudet kylän alueella eivät pääse mukaan. Huolta on pidetty myös maantien huonosta kunnosta ja puhelinten heikosta kuuluvuudesta kylällä. Lapsiperheiden palvelut kylällä ovat hyvät. Kahdentoista lapsen ryhmäperhepäivähoito on toiminut koululla pari vuotta, samoin esiopetus järjestetään kyläkoululla. Vaikka lapsimäärä on kasvanut jatkuvasti kylällä, kaupungin valmistelema alakoulujen oppilasminimin nosto 36:een luo uhkakuvia myös Peiposjärven koululle. Kymmeniä hehtaareja yksityisten tontteja on saatu tarjolle, kaupungin omistamaa tonttimaata on myös kylällä. Ensi kesänä 13. kertaa pidettävien Nostalgiailtamien lisäksi on järjestetty sangen vilkkaasti muitakin, vakituisia asukkaita ja loma-asukkaita kokoavia tapahtumia. Kyläviestinnän tärkeimmät välineet ovat kyläyhdistyksen ylläpitämät nettisivut ja kaikkiin kylän talouksiin jaettava Kylien kuulumiset -lehti. Kyläyhdistyksen lisäksi kylän muista seuroista urheilu- ja metsästysseurat toimivat vilkkaasti. Lasten 4H-kerho ja ikäihmisille suunnattu SPR:n Tarinatupa vetävät väkeä. Spontaanisti muutama vuosi sitten syntynyt kylän äiti-lapsi kerho, Kärrikerho, kokoontuu edelleen joka maanantai. Viime vuosien toiminnan innovatiivisina tuloksina voidaan mainita myös voimakas vaikuttaminen pienten lasten kuntalisän maksamiseksi Pieksämäellä ja kaksi Seutuopiston vetämää musiikkileikkikouluryhmää kylän alueella. Myös kylän, kuten tuotteiden ja palveluiden markkinoinnissa yleensäkin, tunnettuudella, imagolla ja brändillä on keskeinen rooli. Kylällä kannattaisi tehdä yrityselämästä tuttuja, kyläkäyttöön sovellettuja asiakastyytyväisyyskyselyjä ja työilmapiirikyselyjä säännöllisesti. Niiden avulla kylätoimijat ja yhdistys, kylää ammatikseen kehittävät kaupungin ja valtion virkamiehet sekä kylän yrittäjät saisivat tuoretta tietoa asiakkaiden, kylän vakituisten ja vapaa-ajan asukkaiden näkemyksistä. Kylän kehittämisessä kaiken ytimessä on asiakas kylällä asuva, yrittävä ja lomaileva, siellä ja sieltä palveluja käyttävä. Keskeistä on asiakkaiden tarpeisiin perustuvien palvelujen kehittäminen ja niiden onnistunut markkinointi. Samoin tärkeää on luoda positiivinen ja mahdollisuuksiin tarttuva asenneilmasto. Ennen kaikkea on saavutettava riittävä tunnettuus ja luottamus keskeisten sidosryhmien ja toisaalta suuren yleisön silmissä. Avainasemassa on myös kylän yhteishenki, yhteisöllisyys, joka ilmenee sosiaalisena pääomana. Tässä tutkimuksessa selvitettiin tekijöitä, jotka vaikuttavat ihmisten viihtymiseen Siikamäki-Peiposjärven kylällä. Tavoitteena oli kartoittaa kylän vakituisten asukkaiden

8 3 näkemyksiä kylän ilmapiiristä, yhteistoiminnasta ja palvelujen laadusta sekä heidän palvelutarpeitaan. Samalla haluttiin kerätä tietoa kylän sisäisen ja ulkoisen tiedotuksen tehostamiseksi sekä ideoita kylän kehittämiseksi ja kylän elinkeinoelämän tueksi. Tutkimusalueena oli Pieksämäen kaupunkiin kuuluva Siikamäki-Peiposjärven kylä. Lisäksi tutkimuksen tavoitteena oli toimia esiselvityksenä kylän kehittämistoimille. Samoin tavoitteena oli tuottaa tietoa kyläsuunnitelmaan sekä mahdollisen hankesuunnittelun pohjaksi. 1.2 Siikamäki- Peiposjärven kylän sijainti ja saavutettavuus Siikamäki - Peiposjärven kylä sijaitsee valtatie 23:n molemmin puolin Pieksämäen ja Varkauden välillä, nykyisessä Pieksämäen kaupungissa. Vireässä kylässä on 110 asuintaloa, 33 maatilaa, 120 kesämökkiä ja loma-asuntoa ja 15 toimivaa yritystä. Palveluista mainittakoon koulu, ryhmäperhepäivähoitopaikka, kauppa ja kirjastoauto. Siikamäki - Peiposjärvi -alueella on hyvät ulkoilu- ja harrastusmahdollisuudet. Seudulla on useita kalaisia järviä ja lampia, joista suurimmat ovat Maavesi, Peipunen, Rummukka, Ruokojärvi ja Loukee. Lisäksi alueella toimii kaksi virkeää metsästysseuraa ja lukuisia osakaskuntia. Kylän kunnostetulla Maamiesseurantalolla järjestetään vuosittain Nostalgia-iltamat ja muita tapahtumia. Vääräntielle, Siikamäkeen ja Seurantalon läheisyyteen Peiposjärvelle on rakennettu metsästäjien laavut, jotka palvelevat kokoontumispaikkoina muulloinkin kuin metsästysreissuilla. Peiposjärven koulu toimii myös kylän harrastuskeskuksena. Lapset kokoontuvat 4Hkerhoon maanantaisin. Kylän aktiivinen urheiluseura Peiposjärven Visa pitää nuorille urheilukerhoa torstaisin ja naisille jumppapiiriä tiistaisin. Lisäksi koululla järjestetään seutuopiston piirejä tarpeen mukaan. Varttuneet kokoontuvat kuukausittain SPR:n Tarinatupaan. Lisäksi kylällä toimii aktiivinen kylätoimikunta, joka rekisteröitiin kyläyhdistykseksi pari vuotta sitten. Siikamäki Peiposjärven kylä on ihanteellinen alue asua maalla, mutta kuitenkin lähellä kaikkea. Kylältä ehtii töihin Pieksämäkeen varttitunnissa ja Varkauteen puolessa tunnissa. Suuremmat kaupungit, kuten Kuopio, Jyväskylä, Savonlinna ja Mikke-

9 4 li, ovat noin tunnin ajomatkan päässä. Rautateitse Pieksämäeltä on tunnetusti hyvät yhteydet. Joroisten lentokenttä palvelee aluetta puolen tunnin ajomatkan päässä. Sisävesisatamat palveluineen löytyvät läheltä Varkaudesta ja Joroisista, joista on yhteydet Saimaan vesireiteille ja merelle saakka. (Siikamäki 2008.). KUVA 1. Siikamäki-Peiposjärven kylän sijainti (Siikamäki 2008). 1.3 Kylän vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat vuonna 2005 Vuonna 2005 kylällä analysoitiin vahvuuksia, heikkouksia, uhkia ja mahdollisuuksia kehittämistyön pohjaksi (taulukko 1).

10 5 TAULUKKO 1. Kylän nelikenttänalyysi (Maavesi-Siikamäki kylätoimikunta 2005). VAHVUUDET - omillaan toimeentulevia, luovia ihmisiä monipuolinen asukasrakenne - Kantatie 23 - Puhdas luonto (lammet, järvet, metsät, suot) - Laaja työssäkäyntialue (Varkaus, Pieksämäki, Joroinen, Jäppilä, Leppävirta, Haukivuori, Hankasalmi, Mikkeli) - Toimiva, hyväkuntoinen koulu - Kauppa tunnettu laajalti - Peiposjärven ryhmis (päivähoito) - Monipuolinen yrittäjyys - Lisääntynyt syntyvyys - Runsas tulomuutto - Runsaasti loma-asutusta - Vireä, energinen kylätoimikunta, talkoohenki - Vilkas seuratoiminta (4H, Peiposjärven Visa, metsästysseurat, Tarinatupa ) - Tapahtumia (Nostalgiailtamat ) - Nettisivut, ilmoitustaulut, postituslista HEIKKOUDET - Maanteiden huono kunto (Peiposjärventie, Siikamäentie) - Kunnan tonttien laatu / puute Siikamäessä - Myynti- ja vuokra-asuntopula - Päivähoitopaikan krooninen puute Siikamäessä (vaikka hoitoa tarvitsevia lapsia on ) - Omien edustajien puute valtuustossa - Kunnan ja kylän keskinäinen toimintakulttuuri (kunnan viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden jalkautumattomuus kylille kehityskeskusteluihin) MAHDOLLISUUDET - ihmisten ja yritysten verkostoituminen - tiedossa runsaasti muuttohalukkaita lapsi- ja muita perheitä - innovatiiviset liikeideat - laajakaistan pikainen tulo kylälle -> etätyömahdollisuudet, paikallisten yritysten toiminnan helpottuminen - kunnan, ammattikorkeakoulujen ym. tarjoamat yritysneuvonta- ja tuotekehityspalvelut, lukuisat projektit ja hankkeet - hyvä logistinen sijainti - yksityisten, säätiöiden ym. mailta tontteja - mahdollisuus yrityskeskittymien syntyyn olemassa olevien yritysten ympärille (esim. hoitokodit, mainostoimisto, it-osaaminen) - patoutunutta naisenergiaa - kylän voimakas halu kehittyä - toimivat lehdistösuhteet - palvelujen tuottaminen muille kunnille, kylille - rautatie la lentokentän läheisyys - vesijohto - alojen osaajia / ammattilaisia UHAT - Pieksänmaan kunnan päättäjien ja viranomaisten suhtautuminen - Kunnan halu / pakko säästää ja keskittää - Kaikkien kylien tasapäistäminen - Puolueiden politikointi - Byrokratian hitaus reagoida muuttuviin olosuhteisiin - Koulun loppuminen -> harrastustoiminta loppuu, yhteiset kokoontumistilat katoavat, kylä jakautuu kahtia - Kunnan ja päättäjien vaipuminen yleiseen toivottomuuteen tulevaisuuden suhteen Vuonna 2005 silloinen Pieksämäen maalaiskunta valmisteli kyläkoulujensa lakkauttamista. Yhdeksi lakkautettavaksi kouluksi oli listattu Peiposjärven koulu. Kyläläiset havahtuivat viime hetkillä ja aloittivat taistelun koulunsa puolesta luvulla kylä oli alkanut kehittyä, vaivihkaan kylälle oli muuttanut uutta väkeä ja syntyvyys oli lisääntynyt. Kylällä koettiin, että kunnan kehittämisen kannalta olisi tärkeää vahvistaa näitä heikkoja signaaleja. Pieksämäen ja Varkauden välissä sijaitsevalla kylällä näh-

11 tiin olevan kehittymismahdollisuuksia. Pääteltiin, että olemassa olevat palvelut kuten koulu ovat tulevaisuuden kehittämismahdollisuuksien kannalta ratkaisevia Kyläsuunnitelma vuosille Kyläsuunnitelma, Pieksänmaan Itäkeskuksen kehittämissuunnitelma, tehtiin vuosille kehittämistyön pohjaksi. Sovittiin, että tavoitteet tarkastetaan ja vuositason toimenpiteet sovitaan vuosittain. Myös kunnanjohto oli määrä pyytää vuosittain mukaan suunnitelman tarkistustilaisuuteen. Lisäksi toimenpidesuunnitelmaa oli tarkoitus päivittää rullaavasti pitkin vuotta. Suunnitelma päätettiin jakaa netin kautta kyläläisille ja toimittaa myös kuntaan. (Maavesi-Siikamäki kylätoimikunta 2005.) Kylän tavoitteiksi määriteltiin seuraavat: 1. Peiposjärven koulu kolmeopettajaiseksi alkaen 2. Lasten päivähoito omalle kylälle lähelle kotia 2.1. Siikamäkeen lasten hoitopaikka kantatie 23:n läheisyyteen 2.2. Peiposjärvellä kunnallinen päivähoitaja vakinaistetaan 3. Koululaisten iltapäivähoito perheiden tarpeiden mukaisesti (Siikamäkeen, Peiposjärvelle tai molempiin) 4. Tontti- ja kiinteistömarkkinoinnin tehostaminen (Uusien asukkaiden kylälle muuton helpottaminen) 5. Loma-asukkaiden palvelujen tehostaminen 6. Pieksänmaan itäosan kehittäminen kuntien yhdistymissopimuksen tavoitteiden mukaisesti 7. Kylän infrastruktuurin ja lähipalvelujen kehittäminen (esim. laajakaista, raaka- ja jätevesihuolto, tiestö, kyläapteekki, nettipiste) 8. Hyvinvoinnin, elämänilon ja hauskanpidon edistäminen Kylä tarkasteli myös, millä olemassa olevilla edellytyksillä tavoitteet saavutettaisiin. Kyläkoulun kehittämisedellytyksiä analysoitiin tuolloin seuraavasti: Pieksänmaan itäosassa asui runsaasti niin ala-aste- ja esikouluikäisiä kuin alle kouluikäisiäkin lapsia. Peiposjärven koulu lähiympäristöineen oli hyvässä kunnossa ja sen tilat riittivät kolmelle perusopetusryhmälle. Koululla oli järjestetty jo vuosien ajan kylän esiopetus ja koulu oli toiminut 3-opettajaisena muutama vuosi sitten. Yhteistyö vanhempien ja opettajien ja koulun henkilöstön välillä oli kiinteää ja lasten harrastustoiminta (mm.

12 urheilukerho, 4H-kerho) koululla vilkasta. Kyläkoulu on lapsille turvallinen kasvuympäristö sekä henkilöstölle mielekäs ja haluttava työympäristö. 7 Kylä esitti kunnalle lasten päivähoidon ja pienten koululaisten iltapäivähoidon keskittämistä kunnan omistamaan Villelän taloon, joka sijaitsi valtatie 23:n varrella Siikamäessä. Kylällä oli runsaasti päivähoitoikäisiä lapsia ja syntyvyyden ennustettiin jatkuvan runsaana. Lisäksi muualla asuvat voisivat jättää lapsensa kätevästi hoitoon työmatkansa varrelle. Iltapäivähoitoa tarvitsevia koululaisia oli kymmenkunta. Uusien asukkaiden saamiseksi mietittiin myös tontti- ja kiinteistökaupan vilkastuttamista. Sekä Pieksämäen että Varkauden työssäkäyntialueeseen kuuluva seutu oli alkanut kiinnostaa ja edellisenä vuonna kylälle oli muuttanut kuusi uutta perhettä. Kaksi uudisrakennusta oli tekeillä. Kunnalla oli tarjolla kookkaita ja edullisia tontteja Siikamäessä Vääräntiellä ja Peiposjärvellä koulun vieressä. Lisäksi löytyy yksityisten asuin- ja lomatontteja. Kylällä myyntiin tulevat asuinkiinteistöt kävivät kaupaksi. Kylätoimikunta aloitti tontti- ja kiinteistöpörssin verkkosivuillaan. Huhtikuussa 2005 käytiin kuntajohdon kanssa neuvottelu, jossa sovittiin jatkotoimenpiteiksi Pieksänmaan Itäkeskuksen kehittämissuunnitelman laadinta sekä kylän ja kuntajohdon vuosittainen tapaaminen. Sovittiin myös, että tonttien myyntiä edistetään kunnan ja kylän taholta voimakkaasti. Kunta lupasi myöntää rakennusluvat tonteille muutamassa viikossa, poikkeuslupakäsittely veisi muutaman kuukauden. Kuntajohto ilmoitti tuolloin, että Villelän kiinteistö, kuten muutkin kunnan tyhjät kiinteistöt, myydään lähiaikoina. Yhteistyötä Varkauden kanssa suunniteltiin tehostettavan myös markkinoinnissa, sillä Varkauden ja Pieksänmaan työpaikkarakenne on lainen. (Maavesi-Siikamäki kylätoimikunta 2005.) 2 ELINVOIMAINEN, MUUTTUVA JA KEHITTYVÄ MAASEUTU 2.1 Maaseudusta Maaseutua voidaan määritellä näkökulmista (Robinson 1990 & Lehtola 2006): 1. Asutusrakenteen mukainen määrittely

13 8 Maaseudun laistuminen on ollut pnteisesti vyöhykemäistä. Ennen maatalous ja maaseutu olivat yhtä ja luonnonoloilla oli suuri vaikutus maaseudun muotoutumisessa. Ilmaston ja sijainnin merkitys on nykyisin vähenemässä. Keskiajalla kaupunkeja ympäröivä muuri muodosti selkeän rajan maaseudun ja kaupungin välillä. Nykyään ei ole selvää rajaa, missä maaseutu muuttuu kaupungiksi. Taajamoituminen on muovannut asutusrakennetta. Suomalainen maaseutu koostuu toisistaan poikkeavista tyypeistä. Siikamäki-Peiposjärven kylällä peltoja on raivattu seudun viljavammille maapohjille. Ennen oli muutama napatalo, jonka ympärille ja maihin tuli sitten pienempiä mökkiläisiä (Tenhunen 1999). Tämä näkyy edelleen kyläkuvassa. Sodan jälkeen kylälle rakennettiin myös rintamamiestiloja. Kylän reunalla sijaitsee laaja, lähes asumaton Tienilän korpi, jossa käytiin metsästämässä ja myöhemmin metsätöissä. Aikana ennen 1900-lukua, jolloin metsillä oli vain kotitalouspuun arvo, metsämme olivat kuusivaltaisia, armottomia ja läpipääsemättömiä ryteikköjä, kanalintujen mainioita rypypaikkoja. Korkeintaan joku polku siellä täällä kertoi ihmisestä tai hänen karjansa liikkeistä. (Tenhunen 1999.) Kautta aikojen liikenneyhteydet ja niiden mukanaan tuomat uudet toimeentulolähteet ovat määritelleet asutuksen sijoittumista. Uusia taloja on pystytetty sinne, mihin uusi kulkuväylä on avattu. Kylän läpi kulki aikoinaan maantiereitti Joroisiin, olipa kylällä kestikievarikin. Joroisista Pieksämäelle mutkitteleva Joroisten tie sai yleisen tien oikeudet vuonna Peipusjärven seudun isännät saivat sisukkuudellaan tien kulkemaan sieltä, mistä pitikin ja siitäpä aukeni siikamäkeläisille vaivattomammat yhteydet Pieksämäkeen. (Tenhunen 1999.) Rautatien rakentaminen 1900-luvun alussa ohjasi osaltaan rakentamista. Radan myötä kohosi Siikamäen asemarakennuskin ja herrojen majoitustiloja. Aivan uuden ajan on tuonut kylän maitten halki kulkeva Järvi-Suomen tie numero 23. Se oli koko pituudeltaan, Varkaus-Pieksämäki valmiina Tien valmistuminen sekä Jatkontaus-tilan maitten myynti Pieksämäen maalaiskunnalle ovat kaksi tekijää, jotka ovat saaneet asutuksen painopisteen siirtymään Siikamäen pääkylältä Jatkonmäkeen, Villelän pistotien varteen. (Tenhunen 1999.) 2. Tilastollinen määritelmä

14 9 Suomessa on yleistynyt maaseudun määritelmä, joka sisältää haja-asutuksen ja alle 500 asukkaan taajamat. Taajamiksi luokitellaan asutuksen tiivistymät, joissa rakennusten välinen etäisyys on enintään 200 metriä. Tilastollisen määritelmän mukaan Siikamäki-Peiposjärven alue on selvästi maaseutua. Itäsuomalaiseen tapaan kylän talot ovat hajallaan. Suurimmat asutuksen tiivistymät ovat Siikamäessä sijaitseva Villelän asutusalue, jossa asuu noin 50 henkilöä ja Siikamäen aseman seutu. 3. Sosio-kulttuurinen määritelmä Maaseutua määriteltäessä on nostettu esiin entistä enemmän kulttuuriset ja sosiaaliset kysymykset. Maaseudun kehitystä jäsentävät yhä enemmän vastakaupungistuminen, vaihtoehtoisten elämäntyylien yleistyminen (esimerkiksi. muutto maalle) sekä maaseudulla tapahtuvat taloudelliset ja sosiaaliset muutokset. Talonpoikaiset ja maaseutumaiset merkitykset vaikuttavat yhä suomalaisten tajunnassa. Maaseudulle on tullut yhä enemmän ihmisiä, joilla ei ole yhteyttä maaseudun pnteisiin elinkeinoihin ja ihmissuhdeverkostoihin. Pieksämäen pitäjän itäosissa tunnetut arkistolähteet asutuksesta ja yksittäisistä eläjistä ulottuvat vain 1540-luvulle. Mitkä suvut ovat kylää asuttaneet, onkin sitten jo laajemmin selvitettävä vyyhti. Yksi tulee ja toinen lähtee. Jonkunniminen on saattanut vain käväistä kyläkunnalla tai jäädä yksinäiseksi tapaukseksi sen kummempia sukuhistorioitaan. Silloinhan paikalleen jäämisen sääteli maanviljelyspnne. Poika jäi taloon teit isäin astumaa. (Tenhunen 1999.) Vanhimman suvun tiedetään asuneen Siikamäessä 1600-luvun loppupuolelta. Sen ja muiden kylällä sukupolvia vaikuttaneiden sukujen jälkeläisiä elää ja asuu kylällä nykyisinkin. Uutta verta ja uusia kulttuurisia vaikutteita kylälle saatiin mm.1800-luvun nälkävuosien vaellusten ja yleensäkin naimakauppojen myötä. Herännäisyyden vaikutus levisi Suonenjoelta kylälle emännäksi tulleiden naisten mukana 1900-luvun vaihteessa. Noihin aikoihin alkoi Siikamäessä lähetysseuran toiminta, jonka muistetaan vetäneen tuvantäysiltä kaikenikäistä väkeä, miestä ja naista sekä nuorisoa vielä luvuilla, eikä ole nytkään täysin hiipunut. (Tenhunen 1999.)

15 10 Rautatieläiset ja sodan jälkeen karjalaiset siirtolaiset monipuolistivat kylää myös kulttuurisesti. Vastakaupungistuminen ja vaihtoehtoisten elämäntyylien yleistyminen näkyy myös Siikamäki-Peiposjärven kylällä. Viime vuosina kylälle on muuttanut kaupunkielämään kyllästyneitä pääkaupunkiseudulta sekä hevosia elinkeinonaan tai harrastuksekseen pitäviä. Turvallista kasvuympäristöä lapsilleen etsivät perheet ovat myös löytäneet tiensä kylälle. 4. Ammatin mukainen määritelmä Pnteisesti maa- ja metsätalousammatit on liitetty maaseutuun. Maaseudun roolina on ollut raaka-aineiden ja energian tuottaminen, elintarvikehuollon turvaaminen ja toiminta virkistyskohteena. Alkutuotannossa työskentelevät eivät kuitenkaan ole homogeeninen ryhmä, sillä heidän elämänarvonsa ja asenteensa vaihtelevat. Ammatin mukainen määrittely on menettänyt merkitystään, sillä maaseudulla alkutuotannossa työskentelee enää murto-osa. Suurin maaseudulla asuvista hankkii elantonsa käymällä taajamissa töissä. Asumismaaseutu yleistyy ja elinkeino maaseutu supistuu. Myös Siikamäki-Peiposjärvellä valtaosa kyläläisistä saa nykyään toimeentulonsa muualta kuin maa- ja metsätaloudesta. Vielä 1970-luvulla lähes joka talossa pidettiin muutamaa lehmää. Nykyään kylällä on vain yksi lypsykarjatila. Metsätyöt aikanaan olivat merkittävä työllistäjä Siikamäen miesväelle. Kyllä niitä korpia ja yhtiöitten metsiä riittää. Heinälammin suuntaisessakin korvessa kylän toisella laidalla. Mutta suuret Povaliussäätön maat Tienilän korvessa toten. (Tenhunen 1999.) Nykyisin metsäkoneyrittäjyys ja monen muunkin alan yrittäjyys työllistää kyläläisiä. Valtaosa käy kuitenkin töissä lähikaupungeissa ja taajamissa. 5. Ekologinen määritelmä Pikkukaupunkien ja maaseudun miljöö poikkeaa suurten kaupunkien miljööstä. Miljöö voi koostua fyysisestä ja ihmisen muovaamasta miljööstä, väestöstä, teknologiasta, arvoista ja uskomuksista sekä sosiaalisista järjestelmistä. Suomessa luokitellaan kseen kaupungin läheinen maaseutu, ydinmaaseutu ja syrjäinen maaseutu. Alueluokitukset ovat ongelmallisia, koska maaseudulla on yhä enemmän urbaanin yhteis-

16 kunnan piirteitä. Alueluokituksen tarkasteluyksikkönä on usein kunta, vaikka Suomessa kunnan sisällä voi olla suuria alueellisia eroja. 11 Sanottakoon: Siikamäkeläinen on elänyt lähellä luontoa ja erämaata (Tenhunen 1999.) Nykyisin urbaanin yhteiskunnan rakenteet ovat työntymässä yhä syvemmin myös Siikamäki-Peiposjärven kylälle laajakaistan ja rakenteilla olevan vesi- ja viemäriverkoston myötä. Parin, toisiaan nopeasti seuranneen kuntaliitoksen jälkeen Siikamäki-Peiposjärven kylä kuuluu Pieksämäen kaupunkiin. Jossakin yhteydessä kylää käsitellään kaupunkina, jossakin toisessa yhteydessä maaseutuna ja haja-asutusalueena. Maaseutukaupunki vastinpari on hälventynyt muutenkin lyhyiden välimatkojen ja lisääntyneen vuorovaikutuksen seudulla. Kyläläiset käyvät töissä, opiskelevat ja käyttävät palveluja lähikaupungeissa ja taajamissa. Ikääntyneet kyläläiset muuttavat kokonaan tai talveksi Pieksämäkeen palvelujen äärelle. Vastaavasti kaupunkilaiset lomailevat ja asuvat osan vuotta kesämökeillään tai vanhoilla kotipaikoillaan, omistavat metsää ja käyttävät palveluja kylällä. Kylä tarjoaa metsästykseen, kalastukseen ja ulkoiluun liittyviä harrastusmahdollisuuksia ja kaupunki vastavuoroisesti muita harrastusmahdollisuuksia. Käytännössä tulisi entistä enemmän reflektoida sitä, mitä maaseudulla kulloinkin tarkoitetaan. Maaseutu-käsitteen laisilla versioilla on laisia vaikutuksia sen mukaan, millaisten käsitteiden kautta yhteiskunnallisia resursseja jaetaan. (Saartenoja 2008a.) 2.2 Harvaan asuttua vai kaupungin läheistä maaseutua? Maaseudun kehittämisprojekti loi vuonna 1993 Maaseudun kolmijaon, maaseutualueiden tyypittelyn Suomen 1. maaseutupoliittiseen kokonaisohjelmaan. Maaseutu jaetaan ydinmaaseutuun, kaupungin läheiseen maaseutuun ja syrjäiseen maaseutuun. (Malinen 2006.) Syrjäinen maaseutu on kasautuvien ongelmien alue: pitkät etäisyydet keskuksiin eivät mahdollista työssäkäyntiä ja paikallismarkkinatkin ovat etäällä ja suppeat. Elinkeinorakenne on yksipuolinen. Pohjois- ja Itä-Suomessa luonto rajoittaa alkutuotannon mahdollisuuksia. Ongelmien ratkaisemista vaikeuttavat kuntien heikkenevät taloudelliset resurssit kehittäjänä toimimiseksi. (Malinen 2006)

17 12 Kolmijaon päivitys vuonna 2000 määrittelee syrjäisen maaseudun harvaan asutuksi maaseuduksi. Pohjana päivitykseen olivat kehitystekijöissä tapahtuneet muutokset, tietojen saatavuus, kuntajaon muutokset sekä aiemman kolmijaon kritiikki. Syrjäisellä maaseudulla tuotanto on luonto- ja maaseutusidonnainen. Harvaan asutuilla seuduilla ongelmia on infrastruktuurin rakentamisessa ja ylläpitämisessä. Esimerkiksi Lapissa pnteisellä tavalla mitatuissa harvan asutuksen kunnissa asutus voi olla hyvinkin keskittynyttä kyliin, kun taas Järvi-Suomessa asutus on hajanaisemmin koko kunnan alueella. Kehitysongelmat, kuten työttömyys ja heikko palveluvarustus, ovat suhteellisesti suurempia harvaan asutuilla alueilla. On syytä määritellä, miten syrjäinen maaseutu eroaa muista maaseututyypeistä. Suomalaisittain kaupunkien läheisellä maaseudulla on kaikkein monipuolisimmat kehittämismahdollisuudet. Suurten keskusten läheisyys luo työssäkäyntimahdollisuuksia palkkatyötä tekeville sekä laajat paikallismarkkinat maaseutuyrityksille. Kaupunkiseudut sijaitsevat valtaosin Länsi- ja Etelä-Suomessa, jossa myös alkutuotannon edellytykset ovat parhaat ja monipuolisimmat. Lähes yhtä hyvät lähtökohdat on maaseudun ydinalueilla, jotka ovat joko vahvaa alkutuotannon aluetta tai toiminnoiltaan monipuolistunutta maaseutua. Suuret keskukset ovat suhteellisen etäällä, etäisyys keskikokoisiin keskuksiin on kohtuullinen ja alueella on voimakkaita kuntakeskuksia ja kyliä. (Malinen 2006.) Harvaanasutulla maaseudulla pitkät etäisyydet estävät työskentelyn keskuksissa ja toisaalta paikallismarkkinat ovat pienet. Elinkeinorakenne on tavallisesti yksipuolinen ja karuimmilla alueilla luonnonolot rajoittavat myös alkutuotantoa. Elintaso on näillä alueilla jäänyt pnteisesti alhaiseksi ja sellaisena näyttää pysyvänkin. Lisäksi, uusimpien tutkimustulosten mukaan, laiset psykososiaaliset ongelmat kasautuvat syrjäiselle maaseudulle. (Silvasti 2003, 3.) Uhkana on huonon kehityksen kierre: nuoret muuttavat pois, palvelut kaikkoavat, maatalous ohenee. Kuntien taloudellinen kantokyky on lujilla. Kasvukauden lyhyys ja luonnon asettamat muut reunaehdot salpaavat alkutuotannon kehittymisedellytyksiä. (Malinen 2006.) Kansallisesti ja sosiaalipoliittisesti tärkeäksi asian tekee se, että harvaanasuttu maaseutu kattaa alueellisesti puoli Suomea ja siellä asuu yli miljoona suomalaista.(silvasti 2003, 3).

18 13 Suomi on maaseutumainen ja syrjäinen maa eurooppalaisissa tarkasteluissa. Erityisesti on huomattava, että syrjäisyys koskee myös Sisä-Suomen kaupunkeja, tyisesti Itäja Pohjois-Suomessa. Syrjäisillä alueilla kaupunkien tulevaisuus riippuu voimakkaammin ympäröivän alueen kehityksestä kuin kaupunkien välisestä vuoro- vaikutuksesta. (Malinen 2006.) Syrjäisyyteen vaikuttavat voimakkaasti myös alueesta syntyneet mielikuvat. Negatiivinen mielikuva alueen saavutettavuudesta vähentää alueeseen kohdistuvaa mielenkiintoa eli halukkuutta tulla alueelle pysyvästi tai tilapäisesti. Mielikuvat vaikuttavat poliittisessa päätöksenteossa, yritysten sijaintipäätöksissä ja asuinpaikan valinnassa. Suomessa on ollut maaseudun arvoja korostava asenneilmasto, mutta syrjäisyyteen sinällään liittyy kuitenkin negatiivisia arvolatauksia. On tutkittu hyvin vähän sitä, millainen merkitys mielikuvilla itse asiassa on alueiden vetovoimaan ja toteutuneeseen aluekehitykseen. (Malinen 2006.) Alhainen asukastiheys on maaseudun peruspiirre. Maaseutu on siksi aina enemmän tai vähemmän syrjäistä. Hajanainen asutusrakenne lisää koettua syrjäisyyttä. Syrjäisyyttä aiheuttavat myös liikkumista ja/tai saavutettavuutta vaikeuttavat tekijät. Vähäinen väestömäärä heikentää saavutettavuutta. Hallinnollinen raja hidastaa, vähentää tai estää vuorovaikutusta rajantakaisille alueille. Vesistöisyys, saaristoisuus ja vuoristoisuus rajoittavat kulkuyhteyksiä ja hidastavat liikkumista. Sääolot (lumi, routa, jää) hidastavat ja rajoittavat. Hyvä liikenneinfrastruktuuri parantaa saavutettavuutta. (Malinen 2006.) Ratkaisevaa lienee se, miten asuinseudun syrjäisyys tai keskeisyys vaikuttaa kunkin yksilön tai perheen arkipäivän sujuvuuteen. Woods (2005, ) kiteyttää syrjäisen maaseudun näyttäytymisen vanhoille ja nuorille. Hänen mukaansa palveluihin, vähäiseen julkiseen liikenteeseen ja toisista riippuvaisuuteen liittyvät ongelmat ovat samankaltaisia sekä vanhoilla että nuorilla. Huonojen liikenneyhteyksien lisäksi harvaan asutuilla alueilla työllistymisen esteenä ovat myös lastenhoito-ongelmat, puutteellinen koulutus ja työpaikkapula. Syrjäisellä maaseudulla yhä enemmän naisia on siirtynyt kodin tai tilan ulkopuolelle, työmarkkinoiden käyttöön. Harvaan asuttujen alueiden työllisyyttä ajatellen on mielenkiintoista miettiä Woodsin ajatusta siitä, kuin-

19 ka monet ihmiset näillä seuduilla joutuvat työskentelemään tehtävissä, jossa he eivät täysin voi käyttää kykyjään tai koulutustaan. 14 Vuonna 2006 maaseututyyppien kolmijaon päivityksessä silloinen Pieksänmaan kunta, joka oli syntynyt Pieksämäen maalaiskunnan sekä Jäppilän ja Virtasalmen kuntien yhdistyessä, luokitellaan harvaanasutuksi maaseuduksi. Vuoden 2006 luokituksen mukaan Siikamäki-Peiposjärven kylä on siis harvaanasuttua maaseutua. (Maa- ja metsätalousministö 2006, 8.) Kuitenkin Maaseudun kolmijako luokittelun mukaan Siikamäki- Peiposjärven kylä ja muut entiseen Pieksämäen maalaiskuntaan kuuluneet alueet luokitellaan kaupunginläheiseksi maaseuduksi. Nykyisen Pieksämäen kaupungin muista alueista Pieksämäen ydinkeskusta on luokiteltu kaupungiksi, Jäppilä kaupungin läheiseksi maaseuduksi ja Virtasalmi edelleen harvaanasutuksi maaseuduksi. (ks. Saartenoja 2008b.) Tässä tutkimuksessa Siikamäki-Peiposjärvi tyypitellään kaupungin läheiseksi maaseuduksi. Kahden, lähekkäin sijaitsevan kaupungin vaikutuspiirissä sijaitsevassa kylässä kaupungin läheinen maaseututyyppi on kuvaavampi kuin harvaanasuttu tai ydinmaaseutu. Kylän olosuhteet vastaavat kaupunkien läheisen maaseudun määritelmää: Asukkailla on mahdollisuus käydä työssä lähikaupungeissa. Maatalous- ja muilla yrittäjillä on monipuoliset lähimarkkinat. Aluetaloudellinen kehitys on vahvasti sidoksissa suhteellisen lähellä sijaitsevaan keskukseen, taajamakokonaisuuteen. (Maa- ja metsätalousministö 2006, 24.) Asumismaaseudun piirteet on selvästi havaittavissa. Elinkeinorakenne ei myöskään enää ole alkutuotantoon painottuva. 2.3 Suomalaisten maaseutuasenteet Suomalaisten asennoitumista maaseutuun ja halua asua itse maaseudulla on selvitetty monissa tutkimuksissa. Näistä tutkimuksista välittyy vahvasti suomalaisten myönteinen asenne maaseutua kohtaan sekä yleisesti että laisia asuinympäristöjä arvioitaessa. Valtaosa suomalaisista toivoo maaseudun pysyvän asuttuna ja myös päättäjiltä toivotaan toimia, jotka edistävät maaseudun elinvoimaisuutta. Toisaalta kyselytutkimusten antamaa kuvaa suomalaisten maaseutumyönteisyydestä on pidetty ylioptimistisena. Rosenqvistin (2003, 9) mukaan on helppo sanoa, että maaseutu on mukava ja tarpeellinen. Kuitenkin harvassa lienevät ne ihmiset, jotka ovat tosi paikan tullen val-

20 miita makn huomattavia summia maaseudun säilyttämisestä. (Aho & Ilola 2004, 22.) 15 Suomalaisista suurin osa asuu kaupungeissa. Tyypillinen suomalainen kaupunkilainen on vielä ensimmäisen polven maaltamuuttaja tai tämän jälkeläinen. Tyypillinen suomalainen kaupunkilainen on viettänyt lapsuutensa ja nuoruutensa maalla. Maaseutu on syvällä hänen mielenmaisemassaan, mutta hän katselee maaseutua kuitenkin kaupunkikulttuurista käsin. Suomalaisilla on vahvat maajuuret ja noin kolmanneksella ns. kaksoisidentiteetti; ollaan sekä kaupunkilaisia että maalaisia. (Siiskonen 2000, ) Maaseudulta kotoisin olevat suosivat maaseutuympäristöä toiveasuinympäristönä. Tämä tietysti suosii myös kotiseutua. Sen sijaan kaupungeista kotoisin olevat muuttaisivat kaikkein mieluiten kaupungin läheiselle maaseudulle tai pikkukaupunkeihin. Sen sijaan taajamista kotoisin olevat asuisivat muita ryhmiä selvästi enemmän joko maaseudulla tai kaupungin läheisellä maaseudulla. (Kumpulainen 2006, 66.) Nuoret aikuiset voidaan mukaan tyypitellä äskettäin valmistuneisiin ja kokeneisiin osaajiin valmistumisajankohdan mukaan. Lapista ja Itä-Suomesta äskettäin valmistuneista löytyy seuraavat tyypit: 1) sitoutuneet viihtyjät 2) viihtyvät, mutta muualle tähyävät 3) heikosti kiinnittyneet, muualle tähyävät. Kokeneitten osaajien osalta tyypit muotoutuvat seuraavasti: 1) varttuneet, paikkakunnalle kiinnittyneet 2) varttuneet, myöhemmin muualle aikovat 3) työuran keskivaiheella olevat paikkakunnalle kiinnittyneet 4) työuran alkupään asettumassa olevat. (Kumpulainen 2006, ) Sisko Telinkankaan (2005) sanoin, maaseutua yhdistää poismuutto diaspora. Kylä on maailmalla hajallaan. Kuitenkin tämäkin muuttoliike voidaan kääntää voimavaraksi. Maailmalla korkoa kasvaneet ihmiset haluavat usein näyttää, mitä ovat oppineet. Tämä voi auttaa kotiseutua. Kotiseutuverkostot voivat tuoda syrjäisillekin seuduille uusia voimavaroja. Tänään suurin osa muuttaneista tuntee suurta hyödyttömyyttä ja jopa syyllisyyttä, koska ei pysty vaikuttamaan kotiseutunsa kehitykseen. (Kumpulainen 2006, 112.) Suomalaisilla on positiivinen kuva maaseudusta. Maaseutu mielletään turvalliseksi ja yhteisölliseksi asuinpaikaksi, jossa pidetään yhteyttä naapureihin ja luotetaan toisiin

21 16 ihmisiin. Kaupunkilaisiin verrattuna maalaiset kuvitellaan ystävällisemmiksi, reilummiksi ja sosiaalisemmiksi. Pnteinen ajattelu, jossa maaseutu edustaa hyvää ja aitoa sekä kaupunki pahaa ja turvattomuutta näkyy vieläkin jossain määrin tänäkin päivänä suomalaisten mielikuvissa, vaikkakin keskeinen trendi näyttääkin olevan maaseudun ja kaupungin välisten erojen väheneminen. Maaseudun ja kaupungin vastakkainasettelu on siis hyvää vauhtia purkautumassa. Tämän voi todeta esimerkiksi siitä, että kolmasosalla suomalaisista on kaksoisidentiteetti eli he tuntevat olevansa sekä maalaisia että kaupunkilaisia. Nämä kaksoisidentiteetin omaavat tuntevat jollain tapaa molemmat asuinympäristöt ja mielikuvien syntyyn vaikuttavat tekijät monipuolisesti. Toisin sanoen elämäntavoissa yhdistetään maaseutu- ja kaupunkielämän piirteitä. Kaksoisidentiteetin omaavat voivat olla eräänlaisessa välittäjäasemassa, kun vahvistetaan ja lisätään maaseudun ja kaupungin välistä vuorovaikutusta. (Rouhiainen 2002,11.) Maaseudun ja kaupungin vastakkainasettelu on purkautumassa myös Siikamäki-Peiposjärven kylällä. Tällä seudulla ihmiset sukkuloivat luontevasti maaseudun ja kaupunkien välillä. Samalla ihmisellä on tuntumaa niin kaupunkiin kuin maaseutuun esimerkiksi asuinpaikasta tai ammatista riippumatta. Oletettavasti ns. kaksoisidentiteetin omaavia on paljon myös Siikamäki- Peiposjärven kylällä vakituisesti asuvien joukossa. 2.4 Muuttuvat elämäntavat Aikamme keskeinen suuntaus on se, että elämäntavat ja ihmisten kulutustottumukset muodostuvat yksilöllisemmiksi (Borg ym, 2002, 56). Orastavan etätyökulttuurin, e- työn ja työnteon uudenlaisen organisoitumisen lisäksi työelämän rakenteissa on muitakin muutossuuntia, jotka koskettavat maaseutua. Yksi näistä on työuran jaksottuminen ja joustavoituminen muun muassa määräaikaisten, tilapäisten ja osa-aikaisten työsuhteiden, projektiluontoisuuden, vuorotteluvapaiden ja uudelleen- ja jatkokouluttautumisen myötä. Tiettyyn ammattiin kouluttautuminen ja sen jälkeen vakituiseen työsuhteeseen hakeutuminen ei ole enää ainoa toivottu eikä usein mahdollinenkaan malli. Työuraan sisältyy yhä useammin palkkatyön lisäksi opiskelua sekä vapaaehtoisia tai työttömyyden pakottamia työelämän ulkopuolisia jaksoja. (Aho & Ilola 2004, 58.)

22 17 Pendelöinti yleistyy koko ajan ja työmatkat pitenevät, mikä tarkoittaa asumisroolin vahvistumista myös joissakin ydinmaaseudun kunnissa ja pendelöintikohteiden siirtymistä yhä kauemmaksi. Tämän kehityksen tuloksena ydinmaaseutu supistuu ja lähimaaseutu laajenee. Merkityksellisiä eivät ole työmatkojen kilometrit, vaan minuutit siis liikenneyhteyksien toimivuus. Tietyillä tuotannonaloilla etätyöllä on kasvava rooli työpaikalla tehtävän työn täydentäjänä. (Aho & Ilola 2004, 133.) Kakkosasumisessa ei ole välttämättä kyse vain vapaa-ajan asumisesta, vaan kakkosasunnolta käsin voidaan käydä työssä tai siellä voidaan tehdä etätyötä. Töissä käynti mökiltä on nykyisin selvästi yleisempää kuin etätyön tekeminen siellä. Osaaikaisen ja tilapäisen asumisen maaseutua on sekä kaupunkien lähellä että kauempana, mutta tämä rooli korostuu harvaan asutulla maaseudulla (Aho & Ilola 2004, 47, 133). Kakkosasuminen tai osa-aika-asuminen voidaan nähdä osana laajempaa ilmiötä. Voidaan puhua joustavasta elämäntavasta, jonka lähtökohtana on ajatus siitä, että ihmiset eivät ole enää tiukasti sidoksissa aikaan ja yhteen paikkaan, vaan voivat entistä vapaammin valita olinpaikkansa. Joustava elämäntapa voi merkitä liikkuvaa elämää, sukkuloimista paikkojen välillä. Toisessa ääripäässään se voi merkitä liikkumisen minimoimista ja vaikkapa vetäytymistä pysyvämmin omaan syrjäiseen piilopirttiin. Joustava elämäntapa on sidoksissa tietotekniikan ja viestintävälineiden kehitykseen sekä muuttuviin työelämän rakenteisiin, muun muassa etätyöhön. (Aho & Ilola 2004, 46.) Työ ei ole enää tärkein yksittäinen muuttosyy, vaan yhä enemmän arvoa annetaan perheelle, suvulle, sosiaalisille suhteille ja asuinympäristölle. Asuinympäristö ei enää sinällään tarkoita joko maaseutu- tai kaupunkiympäristöä, vaan enemmän seutukuntakohtaisia kokonaisuuksia, joista löytyy kaupunkien palvelut, rento ja monipuolinen katukulttuuri sekä viihtyisää luonnonympäristöä, sosiaalisuutta unohtamatta. (Kumpulainen 2006, 65.) Psyykkinen ja fyysinen muuttaminen ovat täysin lakisia prosesseja. Sosiaalipsykologinen muuttoliike on ajatusten ja ideoiden liikettä, jossa muuttolaatikoiden sijaan liikkuvat joustavasti niin toiveet, odotukset, ihanteet kuin pelotkin. Sillä on kulttuuriset yhteytensä vallitseviin käsityksiin sekä kaupungeista että kylistä. Mielikuvillemme

23 löytyy kiinnikkeitä sosiaalisesta todellisuudesta, tyisesti kulttuurissamme tuotetuista kieli- ja mielikuvista. (Hyyryläinen 2002, 6.) 18 Muuttuvat elämäntilanteet vaikuttavat ihmisten asumispreferensseihin. Naimisissa tai avoliitossa asuvat suosivat kaupungin läheistä maaseutua, naimattomat puolestaan pääkaupunkiseutua ja maakuntakeskuksia. Sinkut pendelöivät vähiten. Sinkut ja eronneet naiset näyttäisivät olevan varsin työorientuneita. Tämän lisäksi ystävät ovat molemmille ryhmille ttäin tärkeitä. Sinkun, eronneet ja avoliitossa asuvat (lapsettomat) ovat kaikkein liikkuvimpia. Eniten maaseutuorientoituneita ovat pienten lasten vanhemmat (pariskunnat) sekä eronneet ja keski-ikäiset miehet. Eniten kaupunkiorientoituneita ovat puolestaan sinkut (sekä miehet että naiset) ja eronneet naiset. Leskeksi jääneet ovat hyvin asuinseutuorientoituneita. Asuinseudulla tarkoitetaan tässä yhteydessä seutua, jossa suurin osa elämää on vietetty. Asuinseuturakkautta lisää lasten perheet. Jos lapset ovat muuttaneet muihin seutukuntiin, myös leskien muuttoalttius lisääntyy. (Kumpulainen 2006, ) Elämäntilanteiden vaihtelusta johtuvaa muuttoliikettä on havaittavissa myös Siikamäki-Peiposjärven kylällä. Peruskoulun jälkeen valtaosa kylän nuorista opiskelee Pieksämäen lukiossa ja ammattiopistossa tai muissa lähikuntien oppilaitoksissa, vielä lapsuudenkodissaan asuen. Jatko-opintoihin tai töihin siirtyessään useimmat muuttavat omaan asuntoon joko Pieksämäkeen tai isompiin kaupunkeihin. Kylän ikäihmisistä osa muuttaa palvelujen lähelle kaupunkiasuntoon tai palvelutaloihin. Kylälle puolestaan muutetaan nuorena pariskuntana ennen lasten syntymää tai lasten ollessa vielä pieniä tai viimeisinä työvuosina, aktiivisen eläkeiän kynnyksellä. Elämäntapojen muutoksiin liittyy lisääntynyt vapaa-aika ja sen myötä matkailu sekä laiset toiminnot ja harrastukset. Kesälomien, hiihtolomien, viikonloppulomien tai päiväkäyntien kohteena maaseutu on tärkeä paikka monille sellaisillekin, joilla ei ole mahdollisuutta pysyvään asumiseen tai muuhun pidempään oleskeluun maalla. Maaseudun asukkaille matkailu ja maaseutuun, luonnossa liikkumiseen ja vaikkapa eläimiin liittyvät harrastukset merkitsevät uusia mahdollisia toimeentulon lähteitä. (Aho & Ilola 2004, 49.) Siikamäki-Peiposjärven luonto vetää lähikaupunkilaisia metsästämään, kalastamaan, marjastamaan, sienestämään ja liikkumaan metsissä ja vesillä.

24 2.5 Sosiaalinen pääoma kylän menestystekijänä ja kehityksen edistäjänä 19 Pääomalla tarkoitetaan olemassa olevia tai potentiaalisia voimavaroja. Paikallisilla toimijoilla on asteisesti käytettävissään seuraavia pääoman lajeja (Hyyryläinen & Rannikko 2002, 2): 1. Luontopääoma (esimerkiksi metsät, muut luonnonvarat ja maisema) 2. Fyysinen (kiinnitetty) pääoma (esimerkiksi rakennettu ympäristö ja infrastruktuuri) 3. Inhimillinen pääoma (esimerkiksi ihmisten henkilökohtainen osaaminen ja tieto) 4. Sosiaalinen pääoma (esimerkiksi verkostot, niiden normi- ja luottamusrakenteet). Sosiaalinen pääoma luetaan näin yhteiskunnan ja talouden yhdeksi peruspilariksi. Sen merkitys alueellisen kehityksen ja taloudellisen menestyksen kannalta on monisyisesti riippuvainen myös muista pääoman lajeista. Sosiaalinen pääoma kuitenkin täydentää ja kokonaistaa kehityskäsitystä sosio-kulttuurisilla tekijöillä. On tähdellistä korostaa sosiaalisen pääoman merkitystä muiden pääoman lajien rinnalla, mutta toisaalta myös niitä kokoavana voimavarana. Kestävän kehityksen näkökulmasta huomion arvoista on, että toisin kuin luonto- ja fyysisen pääoman kohdalla, sosiaalisen pääoman kasvun rajoja ei vielä edes tunneta. (Hyyryläinen & Rannikko 2002, 2-3.) Sosiaalista pääomaa voidaan luonnehtia ihmisten aikaansaamaksi voimavaraksi, jota voidaan käyttää yhteisten kohteiden luomiseen ja tavoittelemiseen. Sosiaalinen pääoma on ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Se saadaan käyttöön yhteistyön kautta ja verkostoitumalla. Sosiaalinen pääoma ei ole pysyvä, vaan jatkuvasti muuttuva voimavara. Siihen kuuluvia luottamuksen suhteita pitää jatkuvasti huoltaa ja ylläpitää. Käyttämättömänä sosiaalinen pääoma heikkenee ja menettää (käyttö)arvonsa. Sosiaalisen pääoman synnyttäminen, ylläpito ja hyödyntäminen edellyttävät (yhteis)työtä ja osaamista, oikeita menetelmiä ja toimivia välineitä. (Hyyryläinen & Rannikko 2002, 3.)

25 20 Maaseutukylässä sosiaalinen pääoma voi muodostua kyläläisten välisestä vuorovaikutuksesta, joka voi olla naapurien välistä kanssakäymistä tai omaehtoista paikallista kehittämistoimintaa. Sosiaalinen pääoma hyödyttää kylää vain siinä tapauksessa, että yhteisö kykenee tunnistamaan voimavaran ja osaa käyttää sitä tietoisesti hyödykseen. Käyttämättömänä sosiaalinen pääoma on hyödytön. Maaseutuyhteisöjä on kautta aikojen kuvattu yhteisöllisyyden tyyssijoina, joissa on läheiset naapuruussuhteet ja talkoohenkeä, siis yhdessä tekemisen pnteitä. Siten voisi ajatella, että maaseudulla on sosiaalista pääomaa. (Jalkanen 2005, 148.) Myös Siikamäki-Peiposjärven kylässä kyläily ja kyläläisten keskinäinen, arkipäiväinen vuorovaikutus on vähentynyt. Keskinäisen seurustelun halut entisaikaisessa tyylissään ovat kadonneet. Yksi jos toinenkin valittelee, ettei enää käydä toisissamme, istuta iltoja yksissä. Ei niinkään toisiamme uskalleta siitä syytellä, kun emme itsekään harrasta kylänkäyntiä. Syyt ovat yleismaailmalliset. Puhelin ja Televisio kaikkein pahimmat. (Tenhunen 1999.) Hyyryläisen ja Rannikon (2000) mukaan sosiaalinen pääoma voidaan nähdä joko muutosten edistäjänä tai hidasteena (Jalkanen 2005, 148). Sosiaalinen pääoma on tärkeää muutoksen paikallisessa hallinnassa (Hyyryläinen & Rannikko 2002, 3). Menestyneillä kylillä on sosiaalista pääomaa. Sosiaalinen pääoma karttuu kahta kautta: yhtäältä kyläläisten keskinäisen luottamuksen ja yhdessä tekemisen ilmapiirissä ja toisaalta ulkopuolisten vaikutteiden oivaltavassa soveltamisessa. Sosiaalisen pääoman karttumisen molempien osatekijöiden on toimittava ennen kuin kylä alkaa menestyä. (Katajamäki 2002, 17). Kylätoiminnan pnteisten organisaatioiden kylätoimikuntien asema ja merkitys on muuttunut. Ne ovat kuitenkin kahdessakymmenessä vuodessa luoneet pohjaa uudenlaiselle yhteistyölle ja paikallisen toimintakyvyn kasvulle. (Hyyryläinen 2002, 6.) Siikamäen koulun lakkautus 1970-luvun alussa ja Peiposjärven koulun muuttuminen myös siikamäkeläisten opinahjoksi käynnisti Peiposjärven ja Siikamäen kylien yhteistyön luvun alkupuolella perustettiin yhteinen kylätoimikunta. Yhtä seuratoimintaa on ainakin yritelty kokoilla. Kylätoimikuntaa peiposjärveläisten kanssa yhdessä. Jotain yhteistä onkin saatu aikaan. (Tenhunen 1999.) Parin vuosikymmenen toiminnan jälkeen Maavesi-Siikamäen kylätoimikunta päätti rekisteröityä kyläyhdistykseksi.

Kyläsuunnitelma Siikamäki-Peiposjärvi 2015-2020 Valtakunnallinen vuoden kylä 2008

Kyläsuunnitelma Siikamäki-Peiposjärvi 2015-2020 Valtakunnallinen vuoden kylä 2008 Kyläsuunnitelma Siikamäki-Peiposjärvi 2015-2020 Valtakunnallinen vuoden kylä 2008 Itäkeskus Visio Viihtyisä, toimiva ja maaseutumainen kylä, joka tarjoaa lähipalveluina riittävät peruspalvelut asukkailleen,

Lisätiedot

Miten saada uusia asukkaita kylään?

Miten saada uusia asukkaita kylään? Miten saada uusia asukkaita kylään? Kyläpäällikkökoulutus 14.4.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys, toimitilat, tapahtumat Kyläsuunnittelu, rakennuspaikat, kyläkaavat

Lisätiedot

Asumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne

Asumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne Asumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne Anna Strandell, Suomen ympäristökeskus SYKE Rakennettu ympäristö ja alueidenkäyttö UZ-seminaari 13.6.2014 Asumispreferenssit & kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Tuusulan vetovoimatekijät -tutkimus. Ruotsinkylän kyläyhdistys ry - Klemetskog Byförening r.f. Lahela-Seura ry Reino Myllymäki

Tuusulan vetovoimatekijät -tutkimus. Ruotsinkylän kyläyhdistys ry - Klemetskog Byförening r.f. Lahela-Seura ry Reino Myllymäki Tuusulan vetovoimatekijät -tutkimus Ruotsinkylän kyläyhdistys ry - Klemetskog Byförening r.f. Lahela-Seura ry 30.11.2013 Reino Myllymäki Tausta Tutkimus suoritettiin Etelä-Tuusulan kyläyhdistysten verkkosivustolla

Lisätiedot

Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi

Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi Suomusjärvi 9.5.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen, Paikallisella yhteistyöllä vahvempi Salo -hanke 2016-2018 Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys,

Lisätiedot

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa?

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? 8.9.2015 Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtaja Seminaarin teema Mikä on turvallisuuden nykytila ja haasteet harvaan asutulla

Lisätiedot

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja elinkeinoelämässä on vahva usko tulevaisuuteen. Johdanto Ylitornion

Lisätiedot

FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat

FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Itsenäinen vaan ei yksinäinen Senioriasumisen uusi suunta

Itsenäinen vaan ei yksinäinen Senioriasumisen uusi suunta Itsenäinen vaan ei yksinäinen Senioriasumisen uusi suunta Suomalaiset yksi maailman nopeimmin ikääntyvä kansakunta Taloudellinen kasvu pitkään rajallista Inhimillisiä ja taloudellisia paineita senioreiden

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Tulevaisuuden uimaseura.

Tulevaisuuden uimaseura. Tulevaisuuden uimaseura #urheiluseura @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito

Lisätiedot

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli 2012-2016 -projekti Etsivä vanhustyö on Yhteisölähtöistä ja sosiaalista toimintaa, jolla tavoitetaan

Lisätiedot

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika Kainuun kuntarakenneselvitys Paikka Aika Vahvuudet Mikä on Kainuun merkittävin vahvuus tällä hetkellä? Luonnonvarojen hyödyntäminen. Metsät, puhdas luonto ja kaivosteollisuus nähdään Kainuun merkittävimpinä

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016

ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016 ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016 Ylivoimatekijät Konkreettisesti ajateltuna Orimattilan ylivoimatekijöihin kuuluvat luonnollisesti sekä asumisen että liiketoiminnan näkökulmasta edulliset neliöt. Konkretiaa

Lisätiedot

Aluksi kysymme perustietoja vastaajasta. Varsinaiset vapaa-ajanasumiseen ja kunnan kehittämiseen liittyvät kysymykset löytyvät myöhemmistä osiosta

Aluksi kysymme perustietoja vastaajasta. Varsinaiset vapaa-ajanasumiseen ja kunnan kehittämiseen liittyvät kysymykset löytyvät myöhemmistä osiosta Kysely Vaalan vapaa-ajanasukkaille Hyvä Vaalan vapaa-ajanasukas! Tervetuloa vastaamaan Vaalan kunnan vapaa-ajanasukkaille suunnattuun kyselyyn. Vaala haluaa saada vapaa-ajanasukkaansa viihtymään paikkakunnalla

Lisätiedot

Lapin nuorten mahdollisuudet kuntapäättäjien näkökulmasta. Rovaniemen kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Rovaniemi

Lapin nuorten mahdollisuudet kuntapäättäjien näkökulmasta. Rovaniemen kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Rovaniemi Lapin nuorten mahdollisuudet kuntapäättäjien näkökulmasta Rovaniemen kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Rovaniemi 18.9.2012 Nuorisopolitiikan kehittäminen Iso yhteinen ponnistus Kuntien rooli paikallisyhteisön

Lisätiedot

Maaseutukunnan näkökulmia Eksotesta. Kunnanjohtaja Anne Ukkonen Luumäen kunta

Maaseutukunnan näkökulmia Eksotesta. Kunnanjohtaja Anne Ukkonen Luumäen kunta Maaseutukunnan näkökulmia Eksotesta Kunnanjohtaja Anne Ukkonen Luumäen kunta Tietoa Luumäen kunnasta Vajaa 5000 asukasta 3000 vapaa-ajan asuntoa Useita kyliä, 2 isompaa taajamaa, hallinnollinen keskus

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Kuntalaiskysely Eno. Pasi Saukkonen

Kuntalaiskysely Eno. Pasi Saukkonen Kuntalaiskysely Pasi Saukkonen 27.10.2015 (131 vastausta) % Koko aineisto (n. 500 vastausta) 0 20 40 60 80 100 4% Kaupunkilainen vai maalainen? Oletko mielestäsi kaupunkilainen maalainen 67 % a) kaupunkilainen

Lisätiedot

Alueellinen identiteetti Puheenvuoro Kyläparlamentissa Rovaniemellä

Alueellinen identiteetti Puheenvuoro Kyläparlamentissa Rovaniemellä Puheenvuoro Kyläparlamentissa 15.6.2011 Rovaniemellä Vesa Puuronen Itä-Suomen yliopisto vesa.puuronen@uef.fi 29.6.2011 1 Sisältö Johdanto 1. Identiteetti-käsitteistä 2. Alueellinen ja alueen identiteetti

Lisätiedot

Havaintoja kuntalaiskyselystä + aluetilaisuudet

Havaintoja kuntalaiskyselystä + aluetilaisuudet Havaintoja kuntalaiskyselystä + aluetilaisuudet Kehittäjätapaaminen 17.11 Pasi Saukkonen Kyselyn lähtökohdat Kohderyhmänä kantakaupungin ulkopuoliset alueet (Pyhäselkä, Eno, Kiihtelysvaara, Tuupovaara)

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Kosken Tl kunnan strategia Koski Tl älykäs kunta

Kosken Tl kunnan strategia Koski Tl älykäs kunta Kosken Tl kunnan strategia 2014-2020 - Koski Tl älykäs kunta Koski Tl on kehittyvä kunta maaseudun rauhassa suurten pääkeskusten lähellä. Kunnassa on vireä keskustaajama sekä runsas tonttitarjonta. Koski

Lisätiedot

J.Kinnunen / Kuntavaalit 17

J.Kinnunen / Kuntavaalit 17 J.Kinnunen / 3.2.2017 Kuntavaalit 17 Kuntavaalit 9.4.2017 Nyt on erityinen syy olla paikallisesti aktiivinen: Sote- & aluehallintouudistus Lajin positiivinen alueellinen noste ja seurojen kehitysnäkymät

Lisätiedot

Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja

Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja 1..01 TNS Gallup Oy Jaakko Hyry t. 0 Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Suomen Taitelijaseura halusi selvittää suomalaisten suhtautumista

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

TYRNÄVÄN KUNTASTRATEGIA

TYRNÄVÄN KUNTASTRATEGIA TAUSTAA Markkuun seudun kyläyhdistys ja aiemmin kylätoimikunta on toiminut aktiivisesti pian 20 vuotta Kylän alueella asuu tällä hetkellä arviolta yli 300 henkeä Aktiivista ja elinvoimaista ydinmaaseutua

Lisätiedot

ELÄVÄÄ MAASEUTUA KAAKKOIS-PIRKANMAALLA

ELÄVÄÄ MAASEUTUA KAAKKOIS-PIRKANMAALLA ELÄVÄÄ MAASEUTUA KAAKKOIS-PIRKANMAALLA Kuhmalahden ja Pälkäneen kehittämistä Hankkeen tausta ja teema Rahoittajina Työ- ja elinkeinoministeriö Hallinnoijina Pomoottori ry sekä Kaakkois- Pirkanmaan seutukunta

Lisätiedot

Hevosharrastuksen merkitys ja ratsastuskouluyrittäjän mietteitä kuntayhteistyöhön Minna Martin-Päivä. Forssa

Hevosharrastuksen merkitys ja ratsastuskouluyrittäjän mietteitä kuntayhteistyöhön Minna Martin-Päivä. Forssa Hevosharrastuksen merkitys ja ratsastuskouluyrittäjän mietteitä kuntayhteistyöhön Minna Martin-Päivä Forssa 14.6.2010 Esityksen sisältö: Hevosharrastuksen merkitys Kunnalle Harrastajille/perheille Hevosyritys

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA Keskusta-alueen osayleiskaava

ALAVIESKAN KUNTA Keskusta-alueen osayleiskaava ALAVIESKAN KUNTA Keskusta-alueen osayleiskaava Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille Hyvä asukas tai maanomistaja! Alavieskaan ollaan tekemässä keskusta-alueen osayleiskaavaa. Alueen kaavoitustarve

Lisätiedot

Ainutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään

Ainutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään 2016 Ainutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään atuinen Lappajä Visio: Lappajärvi on asukkaistaan välittävä turvallinen ja viihtyisä asuinkunta. Arvot: Lappajärvi on yhteistyöhön valmis itsenäinen

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

Elämää elinvoimaisella alueella

Elämää elinvoimaisella alueella Pitäjäntupa Vahva henki ja elävä yhteisö Paikallinen vetovoima Paikallinen työntövoima Elämänuskon infravaunut Perustana peruskunta Elämää elinvoimaisella alueella 5.6.2014 Page 1 ELINVOIMAISET PAIKALLISYHTEISÖT

Lisätiedot

Innokylä Uudistuvat lähipalvelut

Innokylä Uudistuvat lähipalvelut Innokylä Uudistuvat lähipalvelut 12.9.2012 Mira Sillanpää Asukasagentti, Uudistuva kylä kaupungissa hanke Hämeenlinna Näkökulmana Uutta ajattelutapaa palvelujen järjestämiseen Lähellä tapahtuva toiminta

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Seutukierros. Kuhmoinen

Seutukierros. Kuhmoinen Seutukierros Kuhmoinen 8.9.2016 Asukkaita n. 2326 (31.12.2015) Itsenäinen vuodesta 1868 Vapaa-ajanasuntoja noin 3 000 Pinta- ala: 937 km2 Veroprosentti 20,75 Kunnanvaltuusto 21 jäsentä Kunnanhallitus 7

Lisätiedot

MILLAINEN ON POHJOIS-SAVON BRÄNDI?

MILLAINEN ON POHJOIS-SAVON BRÄNDI? MILLAINEN ON POHJOIS-SAVON BRÄNDI? MAAKUNNALLINEN MARKKINOINTIOHJELMA -HANKE Aluebrändityö työstetään maakunnallisena hankkeena, jonka veturina toimii Kuopio. Tämä esitys liittyy hankkeen valmisteluvaiheeseen

Lisätiedot

2011-2014. Hankkeen oppeja ja ajatuksia maaseudun asukashankinnasta

2011-2014. Hankkeen oppeja ja ajatuksia maaseudun asukashankinnasta Onni kutsuu kylään -hanke toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007 2013 ja sitä rahoittavat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELY - keskukset 2011-2014 Hankkeen oppeja ja ajatuksia maaseudun

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien kumppanuusselvitys

Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien kumppanuusselvitys 15.10.2010 Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien kumppanuusselvitys Toimintaympäristön muutoshaasteet Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien toimintaympäristön muutokseen vaikuttavat lukuisat tekijät. Kaupunkien

Lisätiedot

Kaupungin johdon ja asukas, kotiseutu ja kyläyhdistysten tapaaminen

Kaupungin johdon ja asukas, kotiseutu ja kyläyhdistysten tapaaminen Kaupungin johdon ja asukas, kotiseutu ja kyläyhdistysten tapaaminen Aika: 28.1.2016 klo 17.00 18.28 Salon kaupunki 235/00.04.01/2016 Paikka: Kaupungintalo, Kataja Läsnäolijat ( erillinen luettelo) 1. Yhres

Lisätiedot

Kylien Salo, Terveyspalvelujen palveluverkko

Kylien Salo, Terveyspalvelujen palveluverkko Kylien Salo, Terveyspalvelujen palveluverkko Työpaja 16.4.2015 Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Salon kaupunki Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden aktivointi ja neuvonta Tiedotus:

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ

HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA 13.1.2017 SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ MITÄ TEEMME TÄNÄÄN? Riskienhallinnan vaihe 3 seuranta ja raportointi Riskienhallinnan vaihe 2 operatiivinen

Lisätiedot

Kyllä maalla on mukavaa!

Kyllä maalla on mukavaa! Kyllä maalla on mukavaa! Kotimaan vapaa-ajan markkinat Kotimaan matkailun nykytrendit ja tulevaisuuden näkymät Jyväskylä 1.9.2016 Kimmo Aalto Toiminnanjohtaja Lomalaidun Ry 15.12.2016 kimmo.aalto@lomalaidun.fi

Lisätiedot

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat

Lisätiedot

Uusi Myllypuron Ostari

Uusi Myllypuron Ostari Citycon on aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Ostari Citycon on kauppakeskusten aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä. Luomme puitteet menestyvälle

Lisätiedot

Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta

Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta Johtoryhmien strategiastartti 25.4.2017 Johtaja Teppo Rantanen 1 Kokemukset nykyisestä strategiasta ja odotukset uudelle strategialle

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU 1.9. 30.11.2016 Alustava vastausraportti (28.11.2016) Vantaan kaupunkisuunnittelussa tehdään parhaillaan suunnitelmaa tulevaisuuden Myyrmäestä. Suunnitelmalla varmistetaan

Lisätiedot

ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET. Niina Rajakoski

ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET. Niina Rajakoski ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET Niina Rajakoski 2.2.2017 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? iareenan teemana tällä kertaa ikääntyvien Yhteisöllisyys utopiaa vai huomisen arkea? Millaisia toiveita ikääntyneillä

Lisätiedot

Kuntalaiskysely. Kiihtelysvaara. Pasi Saukkonen

Kuntalaiskysely. Kiihtelysvaara. Pasi Saukkonen Kuntalaiskysely Kiihtelysvaara Pasi Saukkonen 14.10.2015 116 Kiihtelysvaaralaista vastaajaa % 0 20 40 60 80 100 Kaupunkilainen vai maalainen? kaupunkilainen 3% Oletko mielestäsi sekä maalainen että kaupunkilainen

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Virkistyskalastus-aikuisen miehen valinta?

Virkistyskalastus-aikuisen miehen valinta? Virkistyskalastus-aikuisen miehen valinta? Harrastavatko naiset ja nuoret? Kalastuksen tulevaisuus? Kestävä kalastus -seminaari 28.11.2001, Mikkeli Kalastukseen osallistuminen Kaikki Miehet Naiset Nuoret

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Kaupunginsihteeri Mari Immonen

Kommenttipuheenvuoro. Kaupunginsihteeri Mari Immonen Kommenttipuheenvuoro Kaupunginsihteeri Mari Immonen 10.12.2015 Espoon visio Verkostomainen viiden kaupunkikeskuksen Espoo on vastuullinen ja inhimillinen edelläkävijäkaupunki, jossa kaikkien on hyvä asua,

Lisätiedot

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Koulutusjohtaja Susanna Tauriainen MTK ry 20.5.2013 Toimintaympäristön muutokset Koulutustoimikuntien

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lisätiedot

Sote-lähipalvelut 2030

Sote-lähipalvelut 2030 Sote-lähipalvelut 2030 12 ikääntyvän kokemuksia lähipalveluista Lehtola Tuija, Pätsi Merja Master-tutkinto Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen -koulutusohjelma Oulun ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Hyvinvoinnin lähteitä. Eevi Jaakkola 2014

Hyvinvoinnin lähteitä. Eevi Jaakkola 2014 Hyvinvoinnin lähteitä Yhteisöllisyys Koillismaan ikäihmisten voimavarana Syrjäinen maaseutukin on vielä hyvä paikka ikääntyä Eevi Jaakkola 2014 Yhteisöllisyyden ja voimavarojen rakentumisen elementit,

Lisätiedot

Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma. Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset

Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma. Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset Työpaja Työpaja järjestettiin 17.8. klo 17-19 Paikalla oli 11 poliittista päättäjää ja neljä viranhaltijaa Tärkeää saada

Lisätiedot

ETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja

ETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja ETSIVÄ VANHUSTYÖ koulutuskokonaisuus Aika ja paikka Kouluttaja Sisältö 1. Etsivä vanhustyö 2. Verkostoyhteistyö 3. Osallisuuden vahvistaminen Etsivä vanhustyö koulutuksen tavoite Laaditaan etsivän vanhustyön

Lisätiedot

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA (TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA Tämän esitteen teksteissä mainitut sivunumerot viittaavat Yksin kaupungissa -kirjaan, jonka voit ladata ilmaisena pdf-tiedostona

Lisätiedot

VERKOSTOTYÖ. koulutus. Aika, paikka Kouluttaja

VERKOSTOTYÖ. koulutus. Aika, paikka Kouluttaja VERKOSTOTYÖ koulutus Aika, paikka Kouluttaja Vallin Ikääntyneen välittävä verkosto -koulutuspaketit 1. Etsivä vanhustyö 2. Verkostotyö 3. Osallisuuden vahvistaminen Verkostotyö koulutuksen tavoite Koulutuksen

Lisätiedot

Iisalmen kaupungin markkinointiviestintä 2013-2014

Iisalmen kaupungin markkinointiviestintä 2013-2014 Iisalmen kaupungin markkinointiviestintä 2013-2014 26.2.2013 Kaupunkistrategia 2020 Visio: - Korkeatasoinen palveluvarustus - Monipuolinen elinkeinorakenne ja vahva yrittäjyys - Erinomaiset yhteydet -

Lisätiedot

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 4.10.2013 Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Anneli Rautiainen

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa Eläkeläisvaltuuston kokous 24.3. klo 12.-14.30 Tesoman elinkaarikortteli 2 Tesoman elinkaarikortteli Kilpailun tarkoituksena on saada

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Kuntastrategia 2022 URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Vetovoima Lähipalvelut Elinvoimaisuus Asukaslähtöisyys YRITYSTOIMINTA Edistämme kasvua ja yhteistyötä PALVELUT Varmistamme lähipalvelut kuntalaisille TALOUS

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

MAASEUDUN TULEVAISUUS

MAASEUDUN TULEVAISUUS Alue- ja kaupunkipolitiikan keskustelutilaisuus 21.4. 2017 MAASEUDUN TULEVAISUUS Christell Åström, pääsihteeri Maaseutupolitiikan neuvosto MANE TAUSTA 1995-2015 Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä 1995-2015

Lisätiedot

VIRTAIN KAUPUNGIN. Yritysilmastokyselyn tulokset Marraskuu Tampereen Aikuiskoulutuskeskus

VIRTAIN KAUPUNGIN. Yritysilmastokyselyn tulokset Marraskuu Tampereen Aikuiskoulutuskeskus VIRTAIN KAUPUNGIN Yritysilmastokyselyn tulokset Marraskuu 2016 1. VIRROILLA VÄLITTYY POSITIIVINEN MIELIKUVA YRITTÄMISESTÄ JA ASUMISESTA. 2. VIRTAIN KAUPUNKISEUTU NÄYTTÄYTYY KIINNOSTAVANA ULKOPAIKKAKUNTALAISILLE.

Lisätiedot

Ikäihmisten oma kokemus liikkumisen turvallisuudesta Etelä-Savossa

Ikäihmisten oma kokemus liikkumisen turvallisuudesta Etelä-Savossa Ikäihmisten oma kokemus liikkumisen turvallisuudesta Etelä-Savossa Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) ja keskustelu Pieksämäen vanhusneuvoston kanssa 9.9.2014 Sisäisen turvallisuuden teematilaisuus

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli Heta Malinen

Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli Heta Malinen Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli 3.9.2015 Heta Malinen Nuorten tieto- ja neuvontatyö nuorisotyön tavoitteellisena peruspalveluna sisältää Ammattitaitoista tietoa, neuvontaa ja ohjausta kaikissa

Lisätiedot

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla ikäryhmittäin v. 2000 2014 YKR-taajamalla tarkoitetaan vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettua aluetta. Rajaus

Lisätiedot

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT 2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä

Lisätiedot

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Minna Kinnunen, oh, TtM Johdanto: Ikääntyneiden

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2008

Nuorisotutkimus 2008 Nuorisotutkimus 08 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin huhtikuussa 08 verkkokyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

Kuinka turvaat työllisyytesi?

Kuinka turvaat työllisyytesi? Kuinka turvaat työllisyytesi? Ida Mielityinen Akava Työurat ja osaaminen koetuksella 20.9.2016 Esimerkkejä tulevaisuuden ammateista ihmisten keinotekoisten kehonosien valmistajat nano-teknikot, geneettisten

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

- metodin synty ja kehitys

- metodin synty ja kehitys Toimintaryhmätyö sosiaalisena innovaationa ja pääomana - metodin synty ja kehitys Toimintaryhmätyötä kymmenen vuotta juhlaseminaari 16.10.2006, Ylivieska Torsti Hyyryläinen Esityksen sisältö: Mitä ovat

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot