KYLÄLÄISTEN VIIHTYMINEN JA PALVELUTARPEET Pieksämäen Siikamäki-Peiposjärven kylällä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KYLÄLÄISTEN VIIHTYMINEN JA PALVELUTARPEET Pieksämäen Siikamäki-Peiposjärven kylällä"

Transkriptio

1 Tuula Eloranta KYLÄLÄISTEN VIIHTYMINEN JA PALVELUTARPEET Pieksämäen Siikamäki-Peiposjärven kylällä Opinnäytetyö Metsätalouden koulutusohjelma Huhtikuu 2008

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Tuula Eloranta Koulutusohjelma ja suuntautuminen Metsätalouden koulutusohjelma Nimeke Kyläläisten viihtyminen ja palvelutarpeet Pieksämäen Siikamäki-Peiposjärven kylällä Tiivistelmä Opinnäytetyössä selvitetään tekijöitä, jotka vaikuttavat asukkaiden viihtymiseen Pieksämäen kaupungissa, Etelä-Savossa sijaitsevassa Siikamäki-Peiposjärven kylässä. Tavoitteena on kartoittaa kylän vakituisten asukkaiden näkemyksiä kylän ilmapiiristä, yhteistoiminnasta ja palvelujen laadusta sekä heidän palvelutarpeitaan. Samalla kerätään tietoa kylän sisäisen ja ulkoisen tiedotuksen tehostamiseksi sekä ideoita kylän kehittämiseksi ja kylän elinkeinoelämän tueksi. Tutkimus toimii esiselvityksenä kylän kehittämistoimille, tuottaa tietoa kyläsuunnitelmaan sekä mahdollisen hankesuunnittelun pohjaksi. Tiedot kerättiin kaikkiin kylän talouksiin lähetetyn kyselylomakkeen avulla. Tulosten mukaan kylä on Kaiken kaikkiaan hyvien ihmisten kylä. Kylällä on hyvä asua, eikä poismuuttoa harkita. Kyläläisten viihtymistä edistävät kylän hyvä sijainti, muutto ja lapsivoittoisuus, vahva talkoohenki ja naapuriapu; hyvin palveleva kyläkoulu, ryhmäperhepäivähoito ja kyläkauppa sekä runsas yhteis- ja seuratoiminta kylällä. Suurimmat puutteet ovat sorapäällysteisen kylätien huono kunto sekä matkapuhelin- ja laajakaistayhteyksien toimimattomuus. Kyläläiset kokevat myös vahvasti, etteivät voi vaikuttaa kunnan päätöksen tekoon. Kylän ilmapiiriä ja tiedottamista on kehitettävä edelleen. Kylän kehittämistyötä toivotaan jatkettavan, samoin yrittäjyyden edistämistä uusien palvelujen saamiseksi kylälle. Pieksämäen seudulla on toteutettu kaksi, nopeatahtisesti toisiaan seurannutta kuntaliitosta. Kuntakoon kasvaessa maaseudun lähipalvelut ovat helposti karsiutumassa ja kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet vähentymässä. Kuitenkin kaupungin kilpailukykyisyyden lisäämiseksi tarvitaan tulomuuttajia varten myös maaseudulle kiinnostavia asuinympäristöjä, joissa tyisesti lapsiperheiden arkielämä on sujuvaa. Työn tuloksena voidaan etsiä uusia keinoja kahden kaupungin yhteisellä työssäkäyntialueella sijaitsevan kylän kehittämiseksi ja sen asukkaiden palvelutarpeisiin vastaamiseksi. Asiasanat (avainsanat) maaseutu, kaupungin läheinen maaseutu, harvaan asuttu maaseutu, maaseutuasenteet, sosiaalinen pääoma, yhteisöllisyys, palvelut, palvelujen markkinointi, palvelujen laatu, lähipalvelut Sivumäärä Kieli URN 71 s. + liitt. 17 Suomi URN:NBN:fi:mamkopinn Huomautus (huomautukset liitteistä) Liitteitä 3 kpl Ohjaavan opettajan nimi Pasi Pakkala Opinnäytetyön toimeksiantaja MAMK

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis Author(s) Tuula Eloranta Degree programme and option Forestry Name of the bachelor's thesis Inhabitants satisfaction and their service needs in the Siikamäki-Peiposjärvi village Abstract The village of Siikamäki-Peiposjärvi is located in eastern Finland, about 300 kilometers northwest from Helsinki. The village respects rural area near cities close to two towns Pieksämäki and Varkaus within fifteen minutes drive. At the present the village belongs to a new Pieksämäki town formed by old town and small rural municipalities of Pieksämäen maalaiskunta, Virtasalmi and Jäppilä. The village is countryside but it is still very close to everything. The objective of this study was to examine the appeal of the Siikamäki-Peiposjärvi village as well as the factors that reinforce its appeal from the viewpoint of those who live permanently in the village. The purpose of this study was to increase knowledge about alternative ways in which households are ready to obtain services from different sectors. A comprehensive questionnaire was posted to all households of the village. The study was conducted in September-October According to the inhabitants Siikamäki-Peiposjärvi village is an ideal place to live in. There are no intentions of moving onwards. A pleasant living environment containing good location, good quality of services available nearby such as comprehensive school, children s day-care and village store and also the abundance of voluntary work and leasure time activities improved villagers satisfaction and rooting into that countryside. From the perspective of the villagers, the worst defects of this rural area are bad condition of village road and rotten mobil phone and widen band connection. More interplay between local municipal officials, local politicians and the village is needed. Local decision makers can utilise the study result in designing and targeting rural development measures in the Siikamäki-Peiposjärvi village and generally Pieksämäki rural area. Siikamäki-Peiposjärvi area forms an especially beneficial alternative to attract potential migrants. Subject headings, (keywords) Rural development, quality of services, services marketing, social capital, rural areas near cities, sparsely populated rural area Pages Language URN 71 p. + app. 17 p. Finnish URN:NBN:fi:mamkopinn Remarks, notes on appendices Number of appendices are 3 Tutor Pasi Pakkala Bachelor s thesis assigned by MAMK

4 SISÄLTÖ KUVAILULEHDET 1 JOHDANTO Siikamäki- Peiposjärven kylän kehitystyön perusta Siikamäki- Peiposjärven kylän sijainti ja saavutettavuus Kylän vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat vuonna Kyläsuunnitelma vuosille ELINVOIMAINEN, MUUTTUVA JA KEHITTYVÄ MAASEUTU Maaseudusta Harvaan asuttua vai kaupungin läheistä maaseutua? Suomalaisten maaseutuasenteet Muuttuvat elämäntavat Sosiaalinen pääoma kylän menestystekijänä ja kehityksen edistäjänä Tuoretta tutkimusta kylällä viihtymiseen vaikuttavista tekijöistä PALVELUT JA NIIDEN MARKKINOINTI Palveluista Palvelun laatu Palvelujen markkinointi Miksi ja mihin maaseutu ja kylä tarvitsee viestintää? TUTKIMUSAINEISTO JA MENETELMÄT Tutkimuksen tarkoitus Tutkimusaineisto ja -menetelmä Tutkimuksen luotettavuudesta TULOKSET Kylän ilmapiiri ja asukkaiden viihtyvyys Tiedottaminen Yhteistoiminta kylällä Elinkeinot Kylän kehittäminen Ympäristö Lähipalvelujen laatu ja tuleva tarve Lähipalvelujen tarve tulevaisuudessa... 48

5 5.7.2 Kyläkoulu, lasten päivähoito ja koululaisten iltapäivähoito Sosiaali- ja terveyspalvelut Liikenneyhteydet Vesi- ja jätehuolto Sähkön jakelu ja tietoliikenneyhteydet Kauppa- ja postipalvelut Harrastustoiminta POHDINTA Pieksämäen ja Varkauden läheistä maaseutua Pendelöijien paratiisi Elämäntilanteisiin sopivaa uusyhteisöllisyyttä Löydetty kultajyvä: toimivat lähipalvelut omalla kylällä Kyläkoulu kylän sykkivä sydän Peiposjärventie perusparannettavaksi ja tietoliikenneyhteydet toimiviksi Yrittäjäksi, palvelujen tuottajaksi? Kaupunki sitoutuneeksi kehittämiskumppaniksi Kyläviestinnän ja kyläpalvelujen markkinoinnin tehostamiseksi Lopuksi kylän kehittämisestä ja tulevaisuudesta LÄHTEET LIITTEET... 75

6 1 JOHDANTO Siikamäki- Peiposjärven kylän kehitystyön perusta Pieksämäen kaupungissa sijaitseva Siikämäki-Peiposjärvi, kotikyläni, on elinvoimainen ja vetovoimainen kylä. Viimeisen viiden vuoden aikana kylä on vahvistunut. Seudulle on muuttanut yli 80 uutta asukasta ja lapsia on syntynyt vauvabuumiksi asti. Uusia taloja on rakennettu ja entisiä peruskunnostettu. Menestyksen perustana on kylän nomainen sijainti hyvien liikenneyhteyksien varrella, Pieksämäen ja Varkauden yhteisellä työssäkäyntialueella. Kolmisen vuotta sitten kylän vetovoimatekijöiksi tunnistettiin myös tyisesti lapsiperheitä palvelevat lähipalvelut omalla kylällä (kyläkoulu esikouluineen, päivähoito ja pienten koululaisten iltapäivähoito). Lisäksi kylällä on ymmärretty vahvan julkisuustyön ja viestinnän merkitys. Visiona on kehittää Siikamäki Peiposjärvi (+ Rummukka Syvänsi) alueesta Pieksämäen ja Varkauden yhteiselle työssäkäyntialueelle viihtyisä, toimiva ja maaseutumainen asuin-, työ-, koulunkäynti-, yritys- ja lomailukylä, joka tarjoaa riittävät peruspalvelut tyisesti lapsiperheille. Kolmisen vuotta sitten linjattiin kylän kehittämistä. Keskeisiksi tavoitteiksi nousivat lapsiperheiden lähipalvelut: Peiposjärven koulun kehittäminen, lasten päivähoito omalla kylällä lähellä kotia ja koululaisten iltapäivähoito perheiden tarpeiden mukaisesti. Myös tontti- ja kiinteistömarkkinointia päätettiin tehostaa uusien asukkaiden saamiseksi kylälle. Lisäksi tavoitteiksi määriteltiin loma-asukkaiden palvelujen tehostaminen, Pieksänmaan itäosan kehittäminen kuntien yhdistymissopimuksen tavoitteiden mukaisesti sekä kylän infrastruktuurin ja lähipalvelujen kehittäminen (esimerkiksi laajakaista, raaka- ja jätevesihuolto, tiestö, kyläapteekki, nettipiste). Aiempaan tapaan hyvinvoinnin, elämänilon ja hauskanpidon edistäminen nähtiin edelleen tärkeäksi kylätoiminnassa. Kylätoimikunta valitsi toimintamallikseen avoimuuden, proaktiivisuuden ja projektiluonteisen työskentelyn. Kylän kehittämistyön jäntevöittämiseksi on rekisteröity kyläyhdistys, etsitty yhteistyökumppaneita ja verkostoiduttu mm. hanketoimijoiden kanssa. On syntynyt idea Pieksänmaan Itäkeskuksen kehittämisestä. Kuluneen kolmen vuoden aikana on edistytty. Langaton laajakaista on saatu kylälle. Parhaillaan rakennetaan vesi- ja viemäriverkoston runkolinjaa, mutta edelleenkään

7 2 kaikki halukkaat taloudet kylän alueella eivät pääse mukaan. Huolta on pidetty myös maantien huonosta kunnosta ja puhelinten heikosta kuuluvuudesta kylällä. Lapsiperheiden palvelut kylällä ovat hyvät. Kahdentoista lapsen ryhmäperhepäivähoito on toiminut koululla pari vuotta, samoin esiopetus järjestetään kyläkoululla. Vaikka lapsimäärä on kasvanut jatkuvasti kylällä, kaupungin valmistelema alakoulujen oppilasminimin nosto 36:een luo uhkakuvia myös Peiposjärven koululle. Kymmeniä hehtaareja yksityisten tontteja on saatu tarjolle, kaupungin omistamaa tonttimaata on myös kylällä. Ensi kesänä 13. kertaa pidettävien Nostalgiailtamien lisäksi on järjestetty sangen vilkkaasti muitakin, vakituisia asukkaita ja loma-asukkaita kokoavia tapahtumia. Kyläviestinnän tärkeimmät välineet ovat kyläyhdistyksen ylläpitämät nettisivut ja kaikkiin kylän talouksiin jaettava Kylien kuulumiset -lehti. Kyläyhdistyksen lisäksi kylän muista seuroista urheilu- ja metsästysseurat toimivat vilkkaasti. Lasten 4H-kerho ja ikäihmisille suunnattu SPR:n Tarinatupa vetävät väkeä. Spontaanisti muutama vuosi sitten syntynyt kylän äiti-lapsi kerho, Kärrikerho, kokoontuu edelleen joka maanantai. Viime vuosien toiminnan innovatiivisina tuloksina voidaan mainita myös voimakas vaikuttaminen pienten lasten kuntalisän maksamiseksi Pieksämäellä ja kaksi Seutuopiston vetämää musiikkileikkikouluryhmää kylän alueella. Myös kylän, kuten tuotteiden ja palveluiden markkinoinnissa yleensäkin, tunnettuudella, imagolla ja brändillä on keskeinen rooli. Kylällä kannattaisi tehdä yrityselämästä tuttuja, kyläkäyttöön sovellettuja asiakastyytyväisyyskyselyjä ja työilmapiirikyselyjä säännöllisesti. Niiden avulla kylätoimijat ja yhdistys, kylää ammatikseen kehittävät kaupungin ja valtion virkamiehet sekä kylän yrittäjät saisivat tuoretta tietoa asiakkaiden, kylän vakituisten ja vapaa-ajan asukkaiden näkemyksistä. Kylän kehittämisessä kaiken ytimessä on asiakas kylällä asuva, yrittävä ja lomaileva, siellä ja sieltä palveluja käyttävä. Keskeistä on asiakkaiden tarpeisiin perustuvien palvelujen kehittäminen ja niiden onnistunut markkinointi. Samoin tärkeää on luoda positiivinen ja mahdollisuuksiin tarttuva asenneilmasto. Ennen kaikkea on saavutettava riittävä tunnettuus ja luottamus keskeisten sidosryhmien ja toisaalta suuren yleisön silmissä. Avainasemassa on myös kylän yhteishenki, yhteisöllisyys, joka ilmenee sosiaalisena pääomana. Tässä tutkimuksessa selvitettiin tekijöitä, jotka vaikuttavat ihmisten viihtymiseen Siikamäki-Peiposjärven kylällä. Tavoitteena oli kartoittaa kylän vakituisten asukkaiden

8 3 näkemyksiä kylän ilmapiiristä, yhteistoiminnasta ja palvelujen laadusta sekä heidän palvelutarpeitaan. Samalla haluttiin kerätä tietoa kylän sisäisen ja ulkoisen tiedotuksen tehostamiseksi sekä ideoita kylän kehittämiseksi ja kylän elinkeinoelämän tueksi. Tutkimusalueena oli Pieksämäen kaupunkiin kuuluva Siikamäki-Peiposjärven kylä. Lisäksi tutkimuksen tavoitteena oli toimia esiselvityksenä kylän kehittämistoimille. Samoin tavoitteena oli tuottaa tietoa kyläsuunnitelmaan sekä mahdollisen hankesuunnittelun pohjaksi. 1.2 Siikamäki- Peiposjärven kylän sijainti ja saavutettavuus Siikamäki - Peiposjärven kylä sijaitsee valtatie 23:n molemmin puolin Pieksämäen ja Varkauden välillä, nykyisessä Pieksämäen kaupungissa. Vireässä kylässä on 110 asuintaloa, 33 maatilaa, 120 kesämökkiä ja loma-asuntoa ja 15 toimivaa yritystä. Palveluista mainittakoon koulu, ryhmäperhepäivähoitopaikka, kauppa ja kirjastoauto. Siikamäki - Peiposjärvi -alueella on hyvät ulkoilu- ja harrastusmahdollisuudet. Seudulla on useita kalaisia järviä ja lampia, joista suurimmat ovat Maavesi, Peipunen, Rummukka, Ruokojärvi ja Loukee. Lisäksi alueella toimii kaksi virkeää metsästysseuraa ja lukuisia osakaskuntia. Kylän kunnostetulla Maamiesseurantalolla järjestetään vuosittain Nostalgia-iltamat ja muita tapahtumia. Vääräntielle, Siikamäkeen ja Seurantalon läheisyyteen Peiposjärvelle on rakennettu metsästäjien laavut, jotka palvelevat kokoontumispaikkoina muulloinkin kuin metsästysreissuilla. Peiposjärven koulu toimii myös kylän harrastuskeskuksena. Lapset kokoontuvat 4Hkerhoon maanantaisin. Kylän aktiivinen urheiluseura Peiposjärven Visa pitää nuorille urheilukerhoa torstaisin ja naisille jumppapiiriä tiistaisin. Lisäksi koululla järjestetään seutuopiston piirejä tarpeen mukaan. Varttuneet kokoontuvat kuukausittain SPR:n Tarinatupaan. Lisäksi kylällä toimii aktiivinen kylätoimikunta, joka rekisteröitiin kyläyhdistykseksi pari vuotta sitten. Siikamäki Peiposjärven kylä on ihanteellinen alue asua maalla, mutta kuitenkin lähellä kaikkea. Kylältä ehtii töihin Pieksämäkeen varttitunnissa ja Varkauteen puolessa tunnissa. Suuremmat kaupungit, kuten Kuopio, Jyväskylä, Savonlinna ja Mikke-

9 4 li, ovat noin tunnin ajomatkan päässä. Rautateitse Pieksämäeltä on tunnetusti hyvät yhteydet. Joroisten lentokenttä palvelee aluetta puolen tunnin ajomatkan päässä. Sisävesisatamat palveluineen löytyvät läheltä Varkaudesta ja Joroisista, joista on yhteydet Saimaan vesireiteille ja merelle saakka. (Siikamäki 2008.). KUVA 1. Siikamäki-Peiposjärven kylän sijainti (Siikamäki 2008). 1.3 Kylän vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat vuonna 2005 Vuonna 2005 kylällä analysoitiin vahvuuksia, heikkouksia, uhkia ja mahdollisuuksia kehittämistyön pohjaksi (taulukko 1).

10 5 TAULUKKO 1. Kylän nelikenttänalyysi (Maavesi-Siikamäki kylätoimikunta 2005). VAHVUUDET - omillaan toimeentulevia, luovia ihmisiä monipuolinen asukasrakenne - Kantatie 23 - Puhdas luonto (lammet, järvet, metsät, suot) - Laaja työssäkäyntialue (Varkaus, Pieksämäki, Joroinen, Jäppilä, Leppävirta, Haukivuori, Hankasalmi, Mikkeli) - Toimiva, hyväkuntoinen koulu - Kauppa tunnettu laajalti - Peiposjärven ryhmis (päivähoito) - Monipuolinen yrittäjyys - Lisääntynyt syntyvyys - Runsas tulomuutto - Runsaasti loma-asutusta - Vireä, energinen kylätoimikunta, talkoohenki - Vilkas seuratoiminta (4H, Peiposjärven Visa, metsästysseurat, Tarinatupa ) - Tapahtumia (Nostalgiailtamat ) - Nettisivut, ilmoitustaulut, postituslista HEIKKOUDET - Maanteiden huono kunto (Peiposjärventie, Siikamäentie) - Kunnan tonttien laatu / puute Siikamäessä - Myynti- ja vuokra-asuntopula - Päivähoitopaikan krooninen puute Siikamäessä (vaikka hoitoa tarvitsevia lapsia on ) - Omien edustajien puute valtuustossa - Kunnan ja kylän keskinäinen toimintakulttuuri (kunnan viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden jalkautumattomuus kylille kehityskeskusteluihin) MAHDOLLISUUDET - ihmisten ja yritysten verkostoituminen - tiedossa runsaasti muuttohalukkaita lapsi- ja muita perheitä - innovatiiviset liikeideat - laajakaistan pikainen tulo kylälle -> etätyömahdollisuudet, paikallisten yritysten toiminnan helpottuminen - kunnan, ammattikorkeakoulujen ym. tarjoamat yritysneuvonta- ja tuotekehityspalvelut, lukuisat projektit ja hankkeet - hyvä logistinen sijainti - yksityisten, säätiöiden ym. mailta tontteja - mahdollisuus yrityskeskittymien syntyyn olemassa olevien yritysten ympärille (esim. hoitokodit, mainostoimisto, it-osaaminen) - patoutunutta naisenergiaa - kylän voimakas halu kehittyä - toimivat lehdistösuhteet - palvelujen tuottaminen muille kunnille, kylille - rautatie la lentokentän läheisyys - vesijohto - alojen osaajia / ammattilaisia UHAT - Pieksänmaan kunnan päättäjien ja viranomaisten suhtautuminen - Kunnan halu / pakko säästää ja keskittää - Kaikkien kylien tasapäistäminen - Puolueiden politikointi - Byrokratian hitaus reagoida muuttuviin olosuhteisiin - Koulun loppuminen -> harrastustoiminta loppuu, yhteiset kokoontumistilat katoavat, kylä jakautuu kahtia - Kunnan ja päättäjien vaipuminen yleiseen toivottomuuteen tulevaisuuden suhteen Vuonna 2005 silloinen Pieksämäen maalaiskunta valmisteli kyläkoulujensa lakkauttamista. Yhdeksi lakkautettavaksi kouluksi oli listattu Peiposjärven koulu. Kyläläiset havahtuivat viime hetkillä ja aloittivat taistelun koulunsa puolesta luvulla kylä oli alkanut kehittyä, vaivihkaan kylälle oli muuttanut uutta väkeä ja syntyvyys oli lisääntynyt. Kylällä koettiin, että kunnan kehittämisen kannalta olisi tärkeää vahvistaa näitä heikkoja signaaleja. Pieksämäen ja Varkauden välissä sijaitsevalla kylällä näh-

11 tiin olevan kehittymismahdollisuuksia. Pääteltiin, että olemassa olevat palvelut kuten koulu ovat tulevaisuuden kehittämismahdollisuuksien kannalta ratkaisevia Kyläsuunnitelma vuosille Kyläsuunnitelma, Pieksänmaan Itäkeskuksen kehittämissuunnitelma, tehtiin vuosille kehittämistyön pohjaksi. Sovittiin, että tavoitteet tarkastetaan ja vuositason toimenpiteet sovitaan vuosittain. Myös kunnanjohto oli määrä pyytää vuosittain mukaan suunnitelman tarkistustilaisuuteen. Lisäksi toimenpidesuunnitelmaa oli tarkoitus päivittää rullaavasti pitkin vuotta. Suunnitelma päätettiin jakaa netin kautta kyläläisille ja toimittaa myös kuntaan. (Maavesi-Siikamäki kylätoimikunta 2005.) Kylän tavoitteiksi määriteltiin seuraavat: 1. Peiposjärven koulu kolmeopettajaiseksi alkaen 2. Lasten päivähoito omalle kylälle lähelle kotia 2.1. Siikamäkeen lasten hoitopaikka kantatie 23:n läheisyyteen 2.2. Peiposjärvellä kunnallinen päivähoitaja vakinaistetaan 3. Koululaisten iltapäivähoito perheiden tarpeiden mukaisesti (Siikamäkeen, Peiposjärvelle tai molempiin) 4. Tontti- ja kiinteistömarkkinoinnin tehostaminen (Uusien asukkaiden kylälle muuton helpottaminen) 5. Loma-asukkaiden palvelujen tehostaminen 6. Pieksänmaan itäosan kehittäminen kuntien yhdistymissopimuksen tavoitteiden mukaisesti 7. Kylän infrastruktuurin ja lähipalvelujen kehittäminen (esim. laajakaista, raaka- ja jätevesihuolto, tiestö, kyläapteekki, nettipiste) 8. Hyvinvoinnin, elämänilon ja hauskanpidon edistäminen Kylä tarkasteli myös, millä olemassa olevilla edellytyksillä tavoitteet saavutettaisiin. Kyläkoulun kehittämisedellytyksiä analysoitiin tuolloin seuraavasti: Pieksänmaan itäosassa asui runsaasti niin ala-aste- ja esikouluikäisiä kuin alle kouluikäisiäkin lapsia. Peiposjärven koulu lähiympäristöineen oli hyvässä kunnossa ja sen tilat riittivät kolmelle perusopetusryhmälle. Koululla oli järjestetty jo vuosien ajan kylän esiopetus ja koulu oli toiminut 3-opettajaisena muutama vuosi sitten. Yhteistyö vanhempien ja opettajien ja koulun henkilöstön välillä oli kiinteää ja lasten harrastustoiminta (mm.

12 urheilukerho, 4H-kerho) koululla vilkasta. Kyläkoulu on lapsille turvallinen kasvuympäristö sekä henkilöstölle mielekäs ja haluttava työympäristö. 7 Kylä esitti kunnalle lasten päivähoidon ja pienten koululaisten iltapäivähoidon keskittämistä kunnan omistamaan Villelän taloon, joka sijaitsi valtatie 23:n varrella Siikamäessä. Kylällä oli runsaasti päivähoitoikäisiä lapsia ja syntyvyyden ennustettiin jatkuvan runsaana. Lisäksi muualla asuvat voisivat jättää lapsensa kätevästi hoitoon työmatkansa varrelle. Iltapäivähoitoa tarvitsevia koululaisia oli kymmenkunta. Uusien asukkaiden saamiseksi mietittiin myös tontti- ja kiinteistökaupan vilkastuttamista. Sekä Pieksämäen että Varkauden työssäkäyntialueeseen kuuluva seutu oli alkanut kiinnostaa ja edellisenä vuonna kylälle oli muuttanut kuusi uutta perhettä. Kaksi uudisrakennusta oli tekeillä. Kunnalla oli tarjolla kookkaita ja edullisia tontteja Siikamäessä Vääräntiellä ja Peiposjärvellä koulun vieressä. Lisäksi löytyy yksityisten asuin- ja lomatontteja. Kylällä myyntiin tulevat asuinkiinteistöt kävivät kaupaksi. Kylätoimikunta aloitti tontti- ja kiinteistöpörssin verkkosivuillaan. Huhtikuussa 2005 käytiin kuntajohdon kanssa neuvottelu, jossa sovittiin jatkotoimenpiteiksi Pieksänmaan Itäkeskuksen kehittämissuunnitelman laadinta sekä kylän ja kuntajohdon vuosittainen tapaaminen. Sovittiin myös, että tonttien myyntiä edistetään kunnan ja kylän taholta voimakkaasti. Kunta lupasi myöntää rakennusluvat tonteille muutamassa viikossa, poikkeuslupakäsittely veisi muutaman kuukauden. Kuntajohto ilmoitti tuolloin, että Villelän kiinteistö, kuten muutkin kunnan tyhjät kiinteistöt, myydään lähiaikoina. Yhteistyötä Varkauden kanssa suunniteltiin tehostettavan myös markkinoinnissa, sillä Varkauden ja Pieksänmaan työpaikkarakenne on lainen. (Maavesi-Siikamäki kylätoimikunta 2005.) 2 ELINVOIMAINEN, MUUTTUVA JA KEHITTYVÄ MAASEUTU 2.1 Maaseudusta Maaseutua voidaan määritellä näkökulmista (Robinson 1990 & Lehtola 2006): 1. Asutusrakenteen mukainen määrittely

13 8 Maaseudun laistuminen on ollut pnteisesti vyöhykemäistä. Ennen maatalous ja maaseutu olivat yhtä ja luonnonoloilla oli suuri vaikutus maaseudun muotoutumisessa. Ilmaston ja sijainnin merkitys on nykyisin vähenemässä. Keskiajalla kaupunkeja ympäröivä muuri muodosti selkeän rajan maaseudun ja kaupungin välillä. Nykyään ei ole selvää rajaa, missä maaseutu muuttuu kaupungiksi. Taajamoituminen on muovannut asutusrakennetta. Suomalainen maaseutu koostuu toisistaan poikkeavista tyypeistä. Siikamäki-Peiposjärven kylällä peltoja on raivattu seudun viljavammille maapohjille. Ennen oli muutama napatalo, jonka ympärille ja maihin tuli sitten pienempiä mökkiläisiä (Tenhunen 1999). Tämä näkyy edelleen kyläkuvassa. Sodan jälkeen kylälle rakennettiin myös rintamamiestiloja. Kylän reunalla sijaitsee laaja, lähes asumaton Tienilän korpi, jossa käytiin metsästämässä ja myöhemmin metsätöissä. Aikana ennen 1900-lukua, jolloin metsillä oli vain kotitalouspuun arvo, metsämme olivat kuusivaltaisia, armottomia ja läpipääsemättömiä ryteikköjä, kanalintujen mainioita rypypaikkoja. Korkeintaan joku polku siellä täällä kertoi ihmisestä tai hänen karjansa liikkeistä. (Tenhunen 1999.) Kautta aikojen liikenneyhteydet ja niiden mukanaan tuomat uudet toimeentulolähteet ovat määritelleet asutuksen sijoittumista. Uusia taloja on pystytetty sinne, mihin uusi kulkuväylä on avattu. Kylän läpi kulki aikoinaan maantiereitti Joroisiin, olipa kylällä kestikievarikin. Joroisista Pieksämäelle mutkitteleva Joroisten tie sai yleisen tien oikeudet vuonna Peipusjärven seudun isännät saivat sisukkuudellaan tien kulkemaan sieltä, mistä pitikin ja siitäpä aukeni siikamäkeläisille vaivattomammat yhteydet Pieksämäkeen. (Tenhunen 1999.) Rautatien rakentaminen 1900-luvun alussa ohjasi osaltaan rakentamista. Radan myötä kohosi Siikamäen asemarakennuskin ja herrojen majoitustiloja. Aivan uuden ajan on tuonut kylän maitten halki kulkeva Järvi-Suomen tie numero 23. Se oli koko pituudeltaan, Varkaus-Pieksämäki valmiina Tien valmistuminen sekä Jatkontaus-tilan maitten myynti Pieksämäen maalaiskunnalle ovat kaksi tekijää, jotka ovat saaneet asutuksen painopisteen siirtymään Siikamäen pääkylältä Jatkonmäkeen, Villelän pistotien varteen. (Tenhunen 1999.) 2. Tilastollinen määritelmä

14 9 Suomessa on yleistynyt maaseudun määritelmä, joka sisältää haja-asutuksen ja alle 500 asukkaan taajamat. Taajamiksi luokitellaan asutuksen tiivistymät, joissa rakennusten välinen etäisyys on enintään 200 metriä. Tilastollisen määritelmän mukaan Siikamäki-Peiposjärven alue on selvästi maaseutua. Itäsuomalaiseen tapaan kylän talot ovat hajallaan. Suurimmat asutuksen tiivistymät ovat Siikamäessä sijaitseva Villelän asutusalue, jossa asuu noin 50 henkilöä ja Siikamäen aseman seutu. 3. Sosio-kulttuurinen määritelmä Maaseutua määriteltäessä on nostettu esiin entistä enemmän kulttuuriset ja sosiaaliset kysymykset. Maaseudun kehitystä jäsentävät yhä enemmän vastakaupungistuminen, vaihtoehtoisten elämäntyylien yleistyminen (esimerkiksi. muutto maalle) sekä maaseudulla tapahtuvat taloudelliset ja sosiaaliset muutokset. Talonpoikaiset ja maaseutumaiset merkitykset vaikuttavat yhä suomalaisten tajunnassa. Maaseudulle on tullut yhä enemmän ihmisiä, joilla ei ole yhteyttä maaseudun pnteisiin elinkeinoihin ja ihmissuhdeverkostoihin. Pieksämäen pitäjän itäosissa tunnetut arkistolähteet asutuksesta ja yksittäisistä eläjistä ulottuvat vain 1540-luvulle. Mitkä suvut ovat kylää asuttaneet, onkin sitten jo laajemmin selvitettävä vyyhti. Yksi tulee ja toinen lähtee. Jonkunniminen on saattanut vain käväistä kyläkunnalla tai jäädä yksinäiseksi tapaukseksi sen kummempia sukuhistorioitaan. Silloinhan paikalleen jäämisen sääteli maanviljelyspnne. Poika jäi taloon teit isäin astumaa. (Tenhunen 1999.) Vanhimman suvun tiedetään asuneen Siikamäessä 1600-luvun loppupuolelta. Sen ja muiden kylällä sukupolvia vaikuttaneiden sukujen jälkeläisiä elää ja asuu kylällä nykyisinkin. Uutta verta ja uusia kulttuurisia vaikutteita kylälle saatiin mm.1800-luvun nälkävuosien vaellusten ja yleensäkin naimakauppojen myötä. Herännäisyyden vaikutus levisi Suonenjoelta kylälle emännäksi tulleiden naisten mukana 1900-luvun vaihteessa. Noihin aikoihin alkoi Siikamäessä lähetysseuran toiminta, jonka muistetaan vetäneen tuvantäysiltä kaikenikäistä väkeä, miestä ja naista sekä nuorisoa vielä luvuilla, eikä ole nytkään täysin hiipunut. (Tenhunen 1999.)

15 10 Rautatieläiset ja sodan jälkeen karjalaiset siirtolaiset monipuolistivat kylää myös kulttuurisesti. Vastakaupungistuminen ja vaihtoehtoisten elämäntyylien yleistyminen näkyy myös Siikamäki-Peiposjärven kylällä. Viime vuosina kylälle on muuttanut kaupunkielämään kyllästyneitä pääkaupunkiseudulta sekä hevosia elinkeinonaan tai harrastuksekseen pitäviä. Turvallista kasvuympäristöä lapsilleen etsivät perheet ovat myös löytäneet tiensä kylälle. 4. Ammatin mukainen määritelmä Pnteisesti maa- ja metsätalousammatit on liitetty maaseutuun. Maaseudun roolina on ollut raaka-aineiden ja energian tuottaminen, elintarvikehuollon turvaaminen ja toiminta virkistyskohteena. Alkutuotannossa työskentelevät eivät kuitenkaan ole homogeeninen ryhmä, sillä heidän elämänarvonsa ja asenteensa vaihtelevat. Ammatin mukainen määrittely on menettänyt merkitystään, sillä maaseudulla alkutuotannossa työskentelee enää murto-osa. Suurin maaseudulla asuvista hankkii elantonsa käymällä taajamissa töissä. Asumismaaseutu yleistyy ja elinkeino maaseutu supistuu. Myös Siikamäki-Peiposjärvellä valtaosa kyläläisistä saa nykyään toimeentulonsa muualta kuin maa- ja metsätaloudesta. Vielä 1970-luvulla lähes joka talossa pidettiin muutamaa lehmää. Nykyään kylällä on vain yksi lypsykarjatila. Metsätyöt aikanaan olivat merkittävä työllistäjä Siikamäen miesväelle. Kyllä niitä korpia ja yhtiöitten metsiä riittää. Heinälammin suuntaisessakin korvessa kylän toisella laidalla. Mutta suuret Povaliussäätön maat Tienilän korvessa toten. (Tenhunen 1999.) Nykyisin metsäkoneyrittäjyys ja monen muunkin alan yrittäjyys työllistää kyläläisiä. Valtaosa käy kuitenkin töissä lähikaupungeissa ja taajamissa. 5. Ekologinen määritelmä Pikkukaupunkien ja maaseudun miljöö poikkeaa suurten kaupunkien miljööstä. Miljöö voi koostua fyysisestä ja ihmisen muovaamasta miljööstä, väestöstä, teknologiasta, arvoista ja uskomuksista sekä sosiaalisista järjestelmistä. Suomessa luokitellaan kseen kaupungin läheinen maaseutu, ydinmaaseutu ja syrjäinen maaseutu. Alueluokitukset ovat ongelmallisia, koska maaseudulla on yhä enemmän urbaanin yhteis-

16 kunnan piirteitä. Alueluokituksen tarkasteluyksikkönä on usein kunta, vaikka Suomessa kunnan sisällä voi olla suuria alueellisia eroja. 11 Sanottakoon: Siikamäkeläinen on elänyt lähellä luontoa ja erämaata (Tenhunen 1999.) Nykyisin urbaanin yhteiskunnan rakenteet ovat työntymässä yhä syvemmin myös Siikamäki-Peiposjärven kylälle laajakaistan ja rakenteilla olevan vesi- ja viemäriverkoston myötä. Parin, toisiaan nopeasti seuranneen kuntaliitoksen jälkeen Siikamäki-Peiposjärven kylä kuuluu Pieksämäen kaupunkiin. Jossakin yhteydessä kylää käsitellään kaupunkina, jossakin toisessa yhteydessä maaseutuna ja haja-asutusalueena. Maaseutukaupunki vastinpari on hälventynyt muutenkin lyhyiden välimatkojen ja lisääntyneen vuorovaikutuksen seudulla. Kyläläiset käyvät töissä, opiskelevat ja käyttävät palveluja lähikaupungeissa ja taajamissa. Ikääntyneet kyläläiset muuttavat kokonaan tai talveksi Pieksämäkeen palvelujen äärelle. Vastaavasti kaupunkilaiset lomailevat ja asuvat osan vuotta kesämökeillään tai vanhoilla kotipaikoillaan, omistavat metsää ja käyttävät palveluja kylällä. Kylä tarjoaa metsästykseen, kalastukseen ja ulkoiluun liittyviä harrastusmahdollisuuksia ja kaupunki vastavuoroisesti muita harrastusmahdollisuuksia. Käytännössä tulisi entistä enemmän reflektoida sitä, mitä maaseudulla kulloinkin tarkoitetaan. Maaseutu-käsitteen laisilla versioilla on laisia vaikutuksia sen mukaan, millaisten käsitteiden kautta yhteiskunnallisia resursseja jaetaan. (Saartenoja 2008a.) 2.2 Harvaan asuttua vai kaupungin läheistä maaseutua? Maaseudun kehittämisprojekti loi vuonna 1993 Maaseudun kolmijaon, maaseutualueiden tyypittelyn Suomen 1. maaseutupoliittiseen kokonaisohjelmaan. Maaseutu jaetaan ydinmaaseutuun, kaupungin läheiseen maaseutuun ja syrjäiseen maaseutuun. (Malinen 2006.) Syrjäinen maaseutu on kasautuvien ongelmien alue: pitkät etäisyydet keskuksiin eivät mahdollista työssäkäyntiä ja paikallismarkkinatkin ovat etäällä ja suppeat. Elinkeinorakenne on yksipuolinen. Pohjois- ja Itä-Suomessa luonto rajoittaa alkutuotannon mahdollisuuksia. Ongelmien ratkaisemista vaikeuttavat kuntien heikkenevät taloudelliset resurssit kehittäjänä toimimiseksi. (Malinen 2006)

17 12 Kolmijaon päivitys vuonna 2000 määrittelee syrjäisen maaseudun harvaan asutuksi maaseuduksi. Pohjana päivitykseen olivat kehitystekijöissä tapahtuneet muutokset, tietojen saatavuus, kuntajaon muutokset sekä aiemman kolmijaon kritiikki. Syrjäisellä maaseudulla tuotanto on luonto- ja maaseutusidonnainen. Harvaan asutuilla seuduilla ongelmia on infrastruktuurin rakentamisessa ja ylläpitämisessä. Esimerkiksi Lapissa pnteisellä tavalla mitatuissa harvan asutuksen kunnissa asutus voi olla hyvinkin keskittynyttä kyliin, kun taas Järvi-Suomessa asutus on hajanaisemmin koko kunnan alueella. Kehitysongelmat, kuten työttömyys ja heikko palveluvarustus, ovat suhteellisesti suurempia harvaan asutuilla alueilla. On syytä määritellä, miten syrjäinen maaseutu eroaa muista maaseututyypeistä. Suomalaisittain kaupunkien läheisellä maaseudulla on kaikkein monipuolisimmat kehittämismahdollisuudet. Suurten keskusten läheisyys luo työssäkäyntimahdollisuuksia palkkatyötä tekeville sekä laajat paikallismarkkinat maaseutuyrityksille. Kaupunkiseudut sijaitsevat valtaosin Länsi- ja Etelä-Suomessa, jossa myös alkutuotannon edellytykset ovat parhaat ja monipuolisimmat. Lähes yhtä hyvät lähtökohdat on maaseudun ydinalueilla, jotka ovat joko vahvaa alkutuotannon aluetta tai toiminnoiltaan monipuolistunutta maaseutua. Suuret keskukset ovat suhteellisen etäällä, etäisyys keskikokoisiin keskuksiin on kohtuullinen ja alueella on voimakkaita kuntakeskuksia ja kyliä. (Malinen 2006.) Harvaanasutulla maaseudulla pitkät etäisyydet estävät työskentelyn keskuksissa ja toisaalta paikallismarkkinat ovat pienet. Elinkeinorakenne on tavallisesti yksipuolinen ja karuimmilla alueilla luonnonolot rajoittavat myös alkutuotantoa. Elintaso on näillä alueilla jäänyt pnteisesti alhaiseksi ja sellaisena näyttää pysyvänkin. Lisäksi, uusimpien tutkimustulosten mukaan, laiset psykososiaaliset ongelmat kasautuvat syrjäiselle maaseudulle. (Silvasti 2003, 3.) Uhkana on huonon kehityksen kierre: nuoret muuttavat pois, palvelut kaikkoavat, maatalous ohenee. Kuntien taloudellinen kantokyky on lujilla. Kasvukauden lyhyys ja luonnon asettamat muut reunaehdot salpaavat alkutuotannon kehittymisedellytyksiä. (Malinen 2006.) Kansallisesti ja sosiaalipoliittisesti tärkeäksi asian tekee se, että harvaanasuttu maaseutu kattaa alueellisesti puoli Suomea ja siellä asuu yli miljoona suomalaista.(silvasti 2003, 3).

18 13 Suomi on maaseutumainen ja syrjäinen maa eurooppalaisissa tarkasteluissa. Erityisesti on huomattava, että syrjäisyys koskee myös Sisä-Suomen kaupunkeja, tyisesti Itäja Pohjois-Suomessa. Syrjäisillä alueilla kaupunkien tulevaisuus riippuu voimakkaammin ympäröivän alueen kehityksestä kuin kaupunkien välisestä vuoro- vaikutuksesta. (Malinen 2006.) Syrjäisyyteen vaikuttavat voimakkaasti myös alueesta syntyneet mielikuvat. Negatiivinen mielikuva alueen saavutettavuudesta vähentää alueeseen kohdistuvaa mielenkiintoa eli halukkuutta tulla alueelle pysyvästi tai tilapäisesti. Mielikuvat vaikuttavat poliittisessa päätöksenteossa, yritysten sijaintipäätöksissä ja asuinpaikan valinnassa. Suomessa on ollut maaseudun arvoja korostava asenneilmasto, mutta syrjäisyyteen sinällään liittyy kuitenkin negatiivisia arvolatauksia. On tutkittu hyvin vähän sitä, millainen merkitys mielikuvilla itse asiassa on alueiden vetovoimaan ja toteutuneeseen aluekehitykseen. (Malinen 2006.) Alhainen asukastiheys on maaseudun peruspiirre. Maaseutu on siksi aina enemmän tai vähemmän syrjäistä. Hajanainen asutusrakenne lisää koettua syrjäisyyttä. Syrjäisyyttä aiheuttavat myös liikkumista ja/tai saavutettavuutta vaikeuttavat tekijät. Vähäinen väestömäärä heikentää saavutettavuutta. Hallinnollinen raja hidastaa, vähentää tai estää vuorovaikutusta rajantakaisille alueille. Vesistöisyys, saaristoisuus ja vuoristoisuus rajoittavat kulkuyhteyksiä ja hidastavat liikkumista. Sääolot (lumi, routa, jää) hidastavat ja rajoittavat. Hyvä liikenneinfrastruktuuri parantaa saavutettavuutta. (Malinen 2006.) Ratkaisevaa lienee se, miten asuinseudun syrjäisyys tai keskeisyys vaikuttaa kunkin yksilön tai perheen arkipäivän sujuvuuteen. Woods (2005, ) kiteyttää syrjäisen maaseudun näyttäytymisen vanhoille ja nuorille. Hänen mukaansa palveluihin, vähäiseen julkiseen liikenteeseen ja toisista riippuvaisuuteen liittyvät ongelmat ovat samankaltaisia sekä vanhoilla että nuorilla. Huonojen liikenneyhteyksien lisäksi harvaan asutuilla alueilla työllistymisen esteenä ovat myös lastenhoito-ongelmat, puutteellinen koulutus ja työpaikkapula. Syrjäisellä maaseudulla yhä enemmän naisia on siirtynyt kodin tai tilan ulkopuolelle, työmarkkinoiden käyttöön. Harvaan asuttujen alueiden työllisyyttä ajatellen on mielenkiintoista miettiä Woodsin ajatusta siitä, kuin-

19 ka monet ihmiset näillä seuduilla joutuvat työskentelemään tehtävissä, jossa he eivät täysin voi käyttää kykyjään tai koulutustaan. 14 Vuonna 2006 maaseututyyppien kolmijaon päivityksessä silloinen Pieksänmaan kunta, joka oli syntynyt Pieksämäen maalaiskunnan sekä Jäppilän ja Virtasalmen kuntien yhdistyessä, luokitellaan harvaanasutuksi maaseuduksi. Vuoden 2006 luokituksen mukaan Siikamäki-Peiposjärven kylä on siis harvaanasuttua maaseutua. (Maa- ja metsätalousministö 2006, 8.) Kuitenkin Maaseudun kolmijako luokittelun mukaan Siikamäki- Peiposjärven kylä ja muut entiseen Pieksämäen maalaiskuntaan kuuluneet alueet luokitellaan kaupunginläheiseksi maaseuduksi. Nykyisen Pieksämäen kaupungin muista alueista Pieksämäen ydinkeskusta on luokiteltu kaupungiksi, Jäppilä kaupungin läheiseksi maaseuduksi ja Virtasalmi edelleen harvaanasutuksi maaseuduksi. (ks. Saartenoja 2008b.) Tässä tutkimuksessa Siikamäki-Peiposjärvi tyypitellään kaupungin läheiseksi maaseuduksi. Kahden, lähekkäin sijaitsevan kaupungin vaikutuspiirissä sijaitsevassa kylässä kaupungin läheinen maaseututyyppi on kuvaavampi kuin harvaanasuttu tai ydinmaaseutu. Kylän olosuhteet vastaavat kaupunkien läheisen maaseudun määritelmää: Asukkailla on mahdollisuus käydä työssä lähikaupungeissa. Maatalous- ja muilla yrittäjillä on monipuoliset lähimarkkinat. Aluetaloudellinen kehitys on vahvasti sidoksissa suhteellisen lähellä sijaitsevaan keskukseen, taajamakokonaisuuteen. (Maa- ja metsätalousministö 2006, 24.) Asumismaaseudun piirteet on selvästi havaittavissa. Elinkeinorakenne ei myöskään enää ole alkutuotantoon painottuva. 2.3 Suomalaisten maaseutuasenteet Suomalaisten asennoitumista maaseutuun ja halua asua itse maaseudulla on selvitetty monissa tutkimuksissa. Näistä tutkimuksista välittyy vahvasti suomalaisten myönteinen asenne maaseutua kohtaan sekä yleisesti että laisia asuinympäristöjä arvioitaessa. Valtaosa suomalaisista toivoo maaseudun pysyvän asuttuna ja myös päättäjiltä toivotaan toimia, jotka edistävät maaseudun elinvoimaisuutta. Toisaalta kyselytutkimusten antamaa kuvaa suomalaisten maaseutumyönteisyydestä on pidetty ylioptimistisena. Rosenqvistin (2003, 9) mukaan on helppo sanoa, että maaseutu on mukava ja tarpeellinen. Kuitenkin harvassa lienevät ne ihmiset, jotka ovat tosi paikan tullen val-

20 miita makn huomattavia summia maaseudun säilyttämisestä. (Aho & Ilola 2004, 22.) 15 Suomalaisista suurin osa asuu kaupungeissa. Tyypillinen suomalainen kaupunkilainen on vielä ensimmäisen polven maaltamuuttaja tai tämän jälkeläinen. Tyypillinen suomalainen kaupunkilainen on viettänyt lapsuutensa ja nuoruutensa maalla. Maaseutu on syvällä hänen mielenmaisemassaan, mutta hän katselee maaseutua kuitenkin kaupunkikulttuurista käsin. Suomalaisilla on vahvat maajuuret ja noin kolmanneksella ns. kaksoisidentiteetti; ollaan sekä kaupunkilaisia että maalaisia. (Siiskonen 2000, ) Maaseudulta kotoisin olevat suosivat maaseutuympäristöä toiveasuinympäristönä. Tämä tietysti suosii myös kotiseutua. Sen sijaan kaupungeista kotoisin olevat muuttaisivat kaikkein mieluiten kaupungin läheiselle maaseudulle tai pikkukaupunkeihin. Sen sijaan taajamista kotoisin olevat asuisivat muita ryhmiä selvästi enemmän joko maaseudulla tai kaupungin läheisellä maaseudulla. (Kumpulainen 2006, 66.) Nuoret aikuiset voidaan mukaan tyypitellä äskettäin valmistuneisiin ja kokeneisiin osaajiin valmistumisajankohdan mukaan. Lapista ja Itä-Suomesta äskettäin valmistuneista löytyy seuraavat tyypit: 1) sitoutuneet viihtyjät 2) viihtyvät, mutta muualle tähyävät 3) heikosti kiinnittyneet, muualle tähyävät. Kokeneitten osaajien osalta tyypit muotoutuvat seuraavasti: 1) varttuneet, paikkakunnalle kiinnittyneet 2) varttuneet, myöhemmin muualle aikovat 3) työuran keskivaiheella olevat paikkakunnalle kiinnittyneet 4) työuran alkupään asettumassa olevat. (Kumpulainen 2006, ) Sisko Telinkankaan (2005) sanoin, maaseutua yhdistää poismuutto diaspora. Kylä on maailmalla hajallaan. Kuitenkin tämäkin muuttoliike voidaan kääntää voimavaraksi. Maailmalla korkoa kasvaneet ihmiset haluavat usein näyttää, mitä ovat oppineet. Tämä voi auttaa kotiseutua. Kotiseutuverkostot voivat tuoda syrjäisillekin seuduille uusia voimavaroja. Tänään suurin osa muuttaneista tuntee suurta hyödyttömyyttä ja jopa syyllisyyttä, koska ei pysty vaikuttamaan kotiseutunsa kehitykseen. (Kumpulainen 2006, 112.) Suomalaisilla on positiivinen kuva maaseudusta. Maaseutu mielletään turvalliseksi ja yhteisölliseksi asuinpaikaksi, jossa pidetään yhteyttä naapureihin ja luotetaan toisiin

21 16 ihmisiin. Kaupunkilaisiin verrattuna maalaiset kuvitellaan ystävällisemmiksi, reilummiksi ja sosiaalisemmiksi. Pnteinen ajattelu, jossa maaseutu edustaa hyvää ja aitoa sekä kaupunki pahaa ja turvattomuutta näkyy vieläkin jossain määrin tänäkin päivänä suomalaisten mielikuvissa, vaikkakin keskeinen trendi näyttääkin olevan maaseudun ja kaupungin välisten erojen väheneminen. Maaseudun ja kaupungin vastakkainasettelu on siis hyvää vauhtia purkautumassa. Tämän voi todeta esimerkiksi siitä, että kolmasosalla suomalaisista on kaksoisidentiteetti eli he tuntevat olevansa sekä maalaisia että kaupunkilaisia. Nämä kaksoisidentiteetin omaavat tuntevat jollain tapaa molemmat asuinympäristöt ja mielikuvien syntyyn vaikuttavat tekijät monipuolisesti. Toisin sanoen elämäntavoissa yhdistetään maaseutu- ja kaupunkielämän piirteitä. Kaksoisidentiteetin omaavat voivat olla eräänlaisessa välittäjäasemassa, kun vahvistetaan ja lisätään maaseudun ja kaupungin välistä vuorovaikutusta. (Rouhiainen 2002,11.) Maaseudun ja kaupungin vastakkainasettelu on purkautumassa myös Siikamäki-Peiposjärven kylällä. Tällä seudulla ihmiset sukkuloivat luontevasti maaseudun ja kaupunkien välillä. Samalla ihmisellä on tuntumaa niin kaupunkiin kuin maaseutuun esimerkiksi asuinpaikasta tai ammatista riippumatta. Oletettavasti ns. kaksoisidentiteetin omaavia on paljon myös Siikamäki- Peiposjärven kylällä vakituisesti asuvien joukossa. 2.4 Muuttuvat elämäntavat Aikamme keskeinen suuntaus on se, että elämäntavat ja ihmisten kulutustottumukset muodostuvat yksilöllisemmiksi (Borg ym, 2002, 56). Orastavan etätyökulttuurin, e- työn ja työnteon uudenlaisen organisoitumisen lisäksi työelämän rakenteissa on muitakin muutossuuntia, jotka koskettavat maaseutua. Yksi näistä on työuran jaksottuminen ja joustavoituminen muun muassa määräaikaisten, tilapäisten ja osa-aikaisten työsuhteiden, projektiluontoisuuden, vuorotteluvapaiden ja uudelleen- ja jatkokouluttautumisen myötä. Tiettyyn ammattiin kouluttautuminen ja sen jälkeen vakituiseen työsuhteeseen hakeutuminen ei ole enää ainoa toivottu eikä usein mahdollinenkaan malli. Työuraan sisältyy yhä useammin palkkatyön lisäksi opiskelua sekä vapaaehtoisia tai työttömyyden pakottamia työelämän ulkopuolisia jaksoja. (Aho & Ilola 2004, 58.)

22 17 Pendelöinti yleistyy koko ajan ja työmatkat pitenevät, mikä tarkoittaa asumisroolin vahvistumista myös joissakin ydinmaaseudun kunnissa ja pendelöintikohteiden siirtymistä yhä kauemmaksi. Tämän kehityksen tuloksena ydinmaaseutu supistuu ja lähimaaseutu laajenee. Merkityksellisiä eivät ole työmatkojen kilometrit, vaan minuutit siis liikenneyhteyksien toimivuus. Tietyillä tuotannonaloilla etätyöllä on kasvava rooli työpaikalla tehtävän työn täydentäjänä. (Aho & Ilola 2004, 133.) Kakkosasumisessa ei ole välttämättä kyse vain vapaa-ajan asumisesta, vaan kakkosasunnolta käsin voidaan käydä työssä tai siellä voidaan tehdä etätyötä. Töissä käynti mökiltä on nykyisin selvästi yleisempää kuin etätyön tekeminen siellä. Osaaikaisen ja tilapäisen asumisen maaseutua on sekä kaupunkien lähellä että kauempana, mutta tämä rooli korostuu harvaan asutulla maaseudulla (Aho & Ilola 2004, 47, 133). Kakkosasuminen tai osa-aika-asuminen voidaan nähdä osana laajempaa ilmiötä. Voidaan puhua joustavasta elämäntavasta, jonka lähtökohtana on ajatus siitä, että ihmiset eivät ole enää tiukasti sidoksissa aikaan ja yhteen paikkaan, vaan voivat entistä vapaammin valita olinpaikkansa. Joustava elämäntapa voi merkitä liikkuvaa elämää, sukkuloimista paikkojen välillä. Toisessa ääripäässään se voi merkitä liikkumisen minimoimista ja vaikkapa vetäytymistä pysyvämmin omaan syrjäiseen piilopirttiin. Joustava elämäntapa on sidoksissa tietotekniikan ja viestintävälineiden kehitykseen sekä muuttuviin työelämän rakenteisiin, muun muassa etätyöhön. (Aho & Ilola 2004, 46.) Työ ei ole enää tärkein yksittäinen muuttosyy, vaan yhä enemmän arvoa annetaan perheelle, suvulle, sosiaalisille suhteille ja asuinympäristölle. Asuinympäristö ei enää sinällään tarkoita joko maaseutu- tai kaupunkiympäristöä, vaan enemmän seutukuntakohtaisia kokonaisuuksia, joista löytyy kaupunkien palvelut, rento ja monipuolinen katukulttuuri sekä viihtyisää luonnonympäristöä, sosiaalisuutta unohtamatta. (Kumpulainen 2006, 65.) Psyykkinen ja fyysinen muuttaminen ovat täysin lakisia prosesseja. Sosiaalipsykologinen muuttoliike on ajatusten ja ideoiden liikettä, jossa muuttolaatikoiden sijaan liikkuvat joustavasti niin toiveet, odotukset, ihanteet kuin pelotkin. Sillä on kulttuuriset yhteytensä vallitseviin käsityksiin sekä kaupungeista että kylistä. Mielikuvillemme

23 löytyy kiinnikkeitä sosiaalisesta todellisuudesta, tyisesti kulttuurissamme tuotetuista kieli- ja mielikuvista. (Hyyryläinen 2002, 6.) 18 Muuttuvat elämäntilanteet vaikuttavat ihmisten asumispreferensseihin. Naimisissa tai avoliitossa asuvat suosivat kaupungin läheistä maaseutua, naimattomat puolestaan pääkaupunkiseutua ja maakuntakeskuksia. Sinkut pendelöivät vähiten. Sinkut ja eronneet naiset näyttäisivät olevan varsin työorientuneita. Tämän lisäksi ystävät ovat molemmille ryhmille ttäin tärkeitä. Sinkun, eronneet ja avoliitossa asuvat (lapsettomat) ovat kaikkein liikkuvimpia. Eniten maaseutuorientoituneita ovat pienten lasten vanhemmat (pariskunnat) sekä eronneet ja keski-ikäiset miehet. Eniten kaupunkiorientoituneita ovat puolestaan sinkut (sekä miehet että naiset) ja eronneet naiset. Leskeksi jääneet ovat hyvin asuinseutuorientoituneita. Asuinseudulla tarkoitetaan tässä yhteydessä seutua, jossa suurin osa elämää on vietetty. Asuinseuturakkautta lisää lasten perheet. Jos lapset ovat muuttaneet muihin seutukuntiin, myös leskien muuttoalttius lisääntyy. (Kumpulainen 2006, ) Elämäntilanteiden vaihtelusta johtuvaa muuttoliikettä on havaittavissa myös Siikamäki-Peiposjärven kylällä. Peruskoulun jälkeen valtaosa kylän nuorista opiskelee Pieksämäen lukiossa ja ammattiopistossa tai muissa lähikuntien oppilaitoksissa, vielä lapsuudenkodissaan asuen. Jatko-opintoihin tai töihin siirtyessään useimmat muuttavat omaan asuntoon joko Pieksämäkeen tai isompiin kaupunkeihin. Kylän ikäihmisistä osa muuttaa palvelujen lähelle kaupunkiasuntoon tai palvelutaloihin. Kylälle puolestaan muutetaan nuorena pariskuntana ennen lasten syntymää tai lasten ollessa vielä pieniä tai viimeisinä työvuosina, aktiivisen eläkeiän kynnyksellä. Elämäntapojen muutoksiin liittyy lisääntynyt vapaa-aika ja sen myötä matkailu sekä laiset toiminnot ja harrastukset. Kesälomien, hiihtolomien, viikonloppulomien tai päiväkäyntien kohteena maaseutu on tärkeä paikka monille sellaisillekin, joilla ei ole mahdollisuutta pysyvään asumiseen tai muuhun pidempään oleskeluun maalla. Maaseudun asukkaille matkailu ja maaseutuun, luonnossa liikkumiseen ja vaikkapa eläimiin liittyvät harrastukset merkitsevät uusia mahdollisia toimeentulon lähteitä. (Aho & Ilola 2004, 49.) Siikamäki-Peiposjärven luonto vetää lähikaupunkilaisia metsästämään, kalastamaan, marjastamaan, sienestämään ja liikkumaan metsissä ja vesillä.

24 2.5 Sosiaalinen pääoma kylän menestystekijänä ja kehityksen edistäjänä 19 Pääomalla tarkoitetaan olemassa olevia tai potentiaalisia voimavaroja. Paikallisilla toimijoilla on asteisesti käytettävissään seuraavia pääoman lajeja (Hyyryläinen & Rannikko 2002, 2): 1. Luontopääoma (esimerkiksi metsät, muut luonnonvarat ja maisema) 2. Fyysinen (kiinnitetty) pääoma (esimerkiksi rakennettu ympäristö ja infrastruktuuri) 3. Inhimillinen pääoma (esimerkiksi ihmisten henkilökohtainen osaaminen ja tieto) 4. Sosiaalinen pääoma (esimerkiksi verkostot, niiden normi- ja luottamusrakenteet). Sosiaalinen pääoma luetaan näin yhteiskunnan ja talouden yhdeksi peruspilariksi. Sen merkitys alueellisen kehityksen ja taloudellisen menestyksen kannalta on monisyisesti riippuvainen myös muista pääoman lajeista. Sosiaalinen pääoma kuitenkin täydentää ja kokonaistaa kehityskäsitystä sosio-kulttuurisilla tekijöillä. On tähdellistä korostaa sosiaalisen pääoman merkitystä muiden pääoman lajien rinnalla, mutta toisaalta myös niitä kokoavana voimavarana. Kestävän kehityksen näkökulmasta huomion arvoista on, että toisin kuin luonto- ja fyysisen pääoman kohdalla, sosiaalisen pääoman kasvun rajoja ei vielä edes tunneta. (Hyyryläinen & Rannikko 2002, 2-3.) Sosiaalista pääomaa voidaan luonnehtia ihmisten aikaansaamaksi voimavaraksi, jota voidaan käyttää yhteisten kohteiden luomiseen ja tavoittelemiseen. Sosiaalinen pääoma on ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Se saadaan käyttöön yhteistyön kautta ja verkostoitumalla. Sosiaalinen pääoma ei ole pysyvä, vaan jatkuvasti muuttuva voimavara. Siihen kuuluvia luottamuksen suhteita pitää jatkuvasti huoltaa ja ylläpitää. Käyttämättömänä sosiaalinen pääoma heikkenee ja menettää (käyttö)arvonsa. Sosiaalisen pääoman synnyttäminen, ylläpito ja hyödyntäminen edellyttävät (yhteis)työtä ja osaamista, oikeita menetelmiä ja toimivia välineitä. (Hyyryläinen & Rannikko 2002, 3.)

25 20 Maaseutukylässä sosiaalinen pääoma voi muodostua kyläläisten välisestä vuorovaikutuksesta, joka voi olla naapurien välistä kanssakäymistä tai omaehtoista paikallista kehittämistoimintaa. Sosiaalinen pääoma hyödyttää kylää vain siinä tapauksessa, että yhteisö kykenee tunnistamaan voimavaran ja osaa käyttää sitä tietoisesti hyödykseen. Käyttämättömänä sosiaalinen pääoma on hyödytön. Maaseutuyhteisöjä on kautta aikojen kuvattu yhteisöllisyyden tyyssijoina, joissa on läheiset naapuruussuhteet ja talkoohenkeä, siis yhdessä tekemisen pnteitä. Siten voisi ajatella, että maaseudulla on sosiaalista pääomaa. (Jalkanen 2005, 148.) Myös Siikamäki-Peiposjärven kylässä kyläily ja kyläläisten keskinäinen, arkipäiväinen vuorovaikutus on vähentynyt. Keskinäisen seurustelun halut entisaikaisessa tyylissään ovat kadonneet. Yksi jos toinenkin valittelee, ettei enää käydä toisissamme, istuta iltoja yksissä. Ei niinkään toisiamme uskalleta siitä syytellä, kun emme itsekään harrasta kylänkäyntiä. Syyt ovat yleismaailmalliset. Puhelin ja Televisio kaikkein pahimmat. (Tenhunen 1999.) Hyyryläisen ja Rannikon (2000) mukaan sosiaalinen pääoma voidaan nähdä joko muutosten edistäjänä tai hidasteena (Jalkanen 2005, 148). Sosiaalinen pääoma on tärkeää muutoksen paikallisessa hallinnassa (Hyyryläinen & Rannikko 2002, 3). Menestyneillä kylillä on sosiaalista pääomaa. Sosiaalinen pääoma karttuu kahta kautta: yhtäältä kyläläisten keskinäisen luottamuksen ja yhdessä tekemisen ilmapiirissä ja toisaalta ulkopuolisten vaikutteiden oivaltavassa soveltamisessa. Sosiaalisen pääoman karttumisen molempien osatekijöiden on toimittava ennen kuin kylä alkaa menestyä. (Katajamäki 2002, 17). Kylätoiminnan pnteisten organisaatioiden kylätoimikuntien asema ja merkitys on muuttunut. Ne ovat kuitenkin kahdessakymmenessä vuodessa luoneet pohjaa uudenlaiselle yhteistyölle ja paikallisen toimintakyvyn kasvulle. (Hyyryläinen 2002, 6.) Siikamäen koulun lakkautus 1970-luvun alussa ja Peiposjärven koulun muuttuminen myös siikamäkeläisten opinahjoksi käynnisti Peiposjärven ja Siikamäen kylien yhteistyön luvun alkupuolella perustettiin yhteinen kylätoimikunta. Yhtä seuratoimintaa on ainakin yritelty kokoilla. Kylätoimikuntaa peiposjärveläisten kanssa yhdessä. Jotain yhteistä onkin saatu aikaan. (Tenhunen 1999.) Parin vuosikymmenen toiminnan jälkeen Maavesi-Siikamäen kylätoimikunta päätti rekisteröityä kyläyhdistykseksi.

Kylä rakennemuutoksen nosteessa. Tuula Eloranta 5.3.2009

Kylä rakennemuutoksen nosteessa. Tuula Eloranta 5.3.2009 Kylä rakennemuutoksen nosteessa Tuula Eloranta 5.3.2009 Tervetuloa tutustumaan Vuoden Kylään Siikamäki-Peiposjärven kylä maalla, luonnon rauhassa, kuitenkin lähellä kaikkea. Läheiset kasvukeskukset mahdollistavat

Lisätiedot

Kylä kokonaisvaltaisesti suunniteltu, omaehtoisesti kehittynyt. Tuula Eloranta 3.6.2009

Kylä kokonaisvaltaisesti suunniteltu, omaehtoisesti kehittynyt. Tuula Eloranta 3.6.2009 Kylä kokonaisvaltaisesti suunniteltu, omaehtoisesti kehittynyt Tuula Eloranta 3.6.2009 Tervetuloa tutustumaan Vuoden Kylään Siikamäki-Peiposjärven kylä maalla, luonnon rauhassa, kuitenkin lähellä kaikkea.

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

Viestintä ja materiaalit

Viestintä ja materiaalit Viestintä ja materiaalit http://tammelankylat.wikispaces.com/ Erilaisia dokumentteja, mm. kyläsuunnitelmat http://tammelankylat.ning.com/ Keskustelupalstat Kalenteri Linkit löytyvät: www.tammelankylat.fi

Lisätiedot

Kyläsuunnitelma Siikamäki-Peiposjärvi 2015-2020 Valtakunnallinen vuoden kylä 2008

Kyläsuunnitelma Siikamäki-Peiposjärvi 2015-2020 Valtakunnallinen vuoden kylä 2008 Kyläsuunnitelma Siikamäki-Peiposjärvi 2015-2020 Valtakunnallinen vuoden kylä 2008 Itäkeskus Visio Viihtyisä, toimiva ja maaseutumainen kylä, joka tarjoaa lähipalveluina riittävät peruspalvelut asukkailleen,

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina?

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Ihmiset uskovat, että kaupungeissa on paremmat mahdollisuudet työhön, opiskeluun ja vapaa ajan viettoon. (*****) Jyväskylä kasvaa pienemmät kaupungit

Lisätiedot

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu PUPONMÄEN KYLÄSUUNNITELMA 2010-2013 PUPONMÄEN VISIO - Puponmäen entinen koulu kylän keskuspaikka kokootumisille ja harrastustoiminnalle - Entisen koulun ylläpidosta huolehtiminen ja tilojen vuokraus -

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

UNELMISTA NUUKAILEMATTA.

UNELMISTA NUUKAILEMATTA. UNELMISTA NUUKAILEMATTA. Viisaan euron kunta Kun nuukuus tarkoittaa järkeviä toimintatapoja, kestävää kehitystä ja kuntalaisten eduista huolehtimista silloin Laihialla ollaan nuukia. Laihialaiset ovat

Lisätiedot

Siikamäki Peiposjärvi uuden Pieksämäen virkeä Itäkeskus

Siikamäki Peiposjärvi uuden Pieksämäen virkeä Itäkeskus Siikamäki-Peiposjärven kylä KYLÄSUUNNITELMA 1(10) Siikamäki Peiposjärvi uuden Pieksämäen virkeä Itäkeskus nasakoitten naisten, messevien miesten, nohevien nuorten lisääntyvien lasten ja vireiden varttuneiden

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Rieska Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Strategian pääkohdat 1. Toiminta-alue 2. SWOT 3. Painopisteet 4. Toimenpiteet 5. Tavoitteet 6. Rahoitus 7. Visio Aluemuutos 2014, kun

Lisätiedot

Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013

Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013 Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden aktivointi ja järjestöosaaminen

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille LAPUAN KAUPUNKI Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille Hyvä Lapuan keskustaajaman / kylien asukas! Lapuan kaupunki on käynnistänyt

Lisätiedot

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA Historiasta nykypäivään Hajalan kylän synty voidaan vanhojen veromerkintöjen pohjalta ajoittaa 1300-luvulle. 1700-luvulla kaksi yöpymis-, ravitsemus-

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 Riihimäen seutu Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 1. Seudun tulevaisuus Talousaluestrategia 2015: Väestönkasvu jatkuu, 1-1,5%/vuosi Talousalueemme on metropolialueen aluekeskus

Lisätiedot

ESKOLAN KYLÄPALVELU OY

ESKOLAN KYLÄPALVELU OY ESKOLAN KYLÄ Eskolan kylä sijaitsee 13km:n päässä kuntakeskuksesta. Kylässä on n. 450 asukasta. Kylän elinkeinorakenne on teollisuuspainotteinen. Kylällä on pitkä perinne omatoimisesta kehittämisestä.

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Oulun seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa ja ammattiopistossa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Palvelujen järjestäminen maaseudulla ja maaseutuyrittäjyys

Palvelujen järjestäminen maaseudulla ja maaseutuyrittäjyys Palvelujen järjestäminen maaseudulla ja maaseutuyrittäjyys Tammela 19.4.2011 Hilkka Vihinen MTT Taloustutkimus Tästä on puhe Palvelujen järjestäminen maaseudulla Tammelan maaseutu Maaseudun elinkeinot

Lisätiedot

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %.

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %. Kysely 13 Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 1 oli 33 ja vuonna 8 se oli 43 %. 1. Roolini jokin muu rooli 2 kunnan tai kuntayhtymän työntekijä 26 kunnan luottamushenkilö 16 1. Roolini yrityksen

Lisätiedot

Kyläkyselyn 2001 tulosten raportointi

Kyläkyselyn 2001 tulosten raportointi Kyläkyselyn 2001 tulosten raportointi Lavajärven - Komin seutu Hanhijärvenkulma - Joenkulma - Komi - Kirmonkulma - Lavajärvi - Myllykulma - Majamaankulma - Sorvajär vi - Viitaankulma Yleistä kyselystä

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

Aluetypologia -hanke. Satu Tolonen Alueiden ennakointiseminaari 30.3.2012, Pori

Aluetypologia -hanke. Satu Tolonen Alueiden ennakointiseminaari 30.3.2012, Pori Aluetypologia -hanke Satu Tolonen Alueiden ennakointiseminaari 30.3.2012, Pori Aluetypologiahankkeen taustaa Tehtävä: Alueiden luokittelu kaupunki- ja maaseututyyppeihin Miksi: Tarvitaan tietoa erityyppisten

Lisätiedot

MAINUAN KYLÄSUUNNITELMA 2004

MAINUAN KYLÄSUUNNITELMA 2004 MAINUAN KYLÄSUUNNITELMA 2004 Mainuan kylän edistäminen ry Työryhmä: Juntunen Nelli Karjalainen Voitto Kumpulainen Esa Mikkonen Teija 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO. 3 2 YMPÄRISTÖ 4 3 TIESTÖ JA LIIKENNE... 5 4 PALVELUT.

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Suomalaisen yhteiskunnan maaseutu (politiikka) Antti Puupponen YKPP300 Suomalainen yhteiskunta 11.2.2010

Suomalaisen yhteiskunnan maaseutu (politiikka) Antti Puupponen YKPP300 Suomalainen yhteiskunta 11.2.2010 Suomalaisen yhteiskunnan maaseutu (politiikka) Antti Puupponen YKPP300 Suomalainen yhteiskunta 11.2.2010 Taustaa: väitöskirja 2009 Joitakin taustatietoja 75 % Suomen väestöstä asuu kaupungeissa (huom.

Lisätiedot

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet Vaasan seudun viestinnän tavoitteet 202020 Vakioidaan Vaasan seudun imago Suomen seutujen kuuden kärkeen Luodaan kansallisesti vahva kuva Vaasan seudusta erityisesti tekniikan alan osaajien työllistäjänä.

Lisätiedot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja suomalainen kulttuuriympäristö Näkökulmia ja kysymyksiä

Ilmastonmuutos ja suomalainen kulttuuriympäristö Näkökulmia ja kysymyksiä MUSEOVIRASTO RAKENNUSHISTORIAN OSASTO Ilmastonmuutos ja suomalainen kulttuuriympäristö Näkökulmia ja kysymyksiä Mikko Härö 25.11.2009 Taustoja, mm. Ilmastomuutoksen kansallinen sopeutumisstrategia, MMM

Lisätiedot

T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä

T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä Länsi-Uudenmaan vetovoimatutkimus 2011 KOKO Länsi-Uusimaa Tutkimusraportti 13.1.2012 MIKKO KESÄ KAISA MÄKI-KIHNIÄ JUUSO HEINISUO Innolink Research Oy T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

Kylät kaupungin kumppanina. Pieksämäen kylät ry Kyläkumppani plus -hanke 14.10.2015

Kylät kaupungin kumppanina. Pieksämäen kylät ry Kyläkumppani plus -hanke 14.10.2015 Kylät kaupungin kumppanina Pieksämäen kylät ry Kyläkumppani plus -hanke 14.10.2015 Pieksämäki on kahden vaiheen liitoskunta Kuntaliitokset tehtiin kahdessa vaiheessa 2004 Pieksämäen maalaiskunta, Jäppilä

Lisätiedot

JOROISTEN KUNTA Mutalantie 2 79600 JOROINEN Puh. (017) 578 440 Fax. (017) 572 555 joroinen.kunta@joroinen.fi Joroinen Keskellä kauneinta Suomea. Niin kaunis on maa Joroinen on Luojan suosikki, se on saanut

Lisätiedot

Urheiluseurat 2020. @SipiKoo

Urheiluseurat 2020. @SipiKoo Urheiluseurat 2020 @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Menestyvä? Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito Yleinen

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

1.! " # $ # % " & ' (

1.!  # $ # %  & ' ( 1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne

Lisätiedot

Maaseudun kilpailukyky seminaari Tammelassa 17.9.2009 Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry Kylä välittää -hanke

Maaseudun kilpailukyky seminaari Tammelassa 17.9.2009 Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry Kylä välittää -hanke Kylien kilpailukyky Maaseudun kilpailukyky seminaari Tammelassa 17.9.2009 Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry Kylä välittää -hanke Kehityksen suuret linjat 1: Suomi Alkutuotanto > Teollisuustuotanto

Lisätiedot

Maahanmuuttaja harvaan asutun maaseudun kehittymisen näkökulmasta

Maahanmuuttaja harvaan asutun maaseudun kehittymisen näkökulmasta Maahanmuuttaja harvaan asutun maaseudun kehittymisen näkökulmasta Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun teemaryhmän puheenjohtaja Harvaan asutun maaseudun teemaryhmä Harvaan asutun

Lisätiedot

Aluekehityspäätös 2015-2018. Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM

Aluekehityspäätös 2015-2018. Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM Aluekehityspäätös 2015-2018 Kuntamarkkinat 10.9.2015 Outi Ryyppö, TEM Laki alueiden kehittämisestä (7/2014) VN päättää vuoden 2015 loppuun mennessä alueiden kehittämisen painopisteet hallituskaudeksi.

Lisätiedot

Hankkeen esittely. 2 Nuoret oman kylän kehittäjinä -hanke

Hankkeen esittely. 2 Nuoret oman kylän kehittäjinä -hanke Hankkeen esittely Nuoret oman kylän kehittäjinä Nuoret oman kylän kehittäjinähankkeessa kehitettiin Etelä-Savoon haja- asutus -alueille toimintamalleja ja verkostoja nuorten toiminnan tukemiseksi. Hanke

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Menestyvän kylän resepti ennen, nyt ja tulevaisuudessa. kaisu.kumpulainen@jyu.fi

Menestyvän kylän resepti ennen, nyt ja tulevaisuudessa. kaisu.kumpulainen@jyu.fi Menestyvän kylän resepti ennen, nyt ja tulevaisuudessa kaisu.kumpulainen@jyu.fi Kylän muutos/ Kylän määrittelyä Kylien luonteen muutos: Perinteisistä maatalousyhteisöistä kehittämisyhteisöiksi Ihmisten

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 KUNTASTRATEGIA 2014-2016 Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 Rantasalmen kuntastrategia 2014-2016 Visio 2020 Rantasalmi - Monta Mainiota Mahdollisuutta Rantasalmi on itsenäinen maaseutukunta, joka toimii

Lisätiedot

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Teemat Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Hyvinvointi, liikunta ja rauha Elävät ruukkimiljööt Tarinat ja kulttuuri Ruoka Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Monipuolinen Monipuolinen Markkinointi

Lisätiedot

MIELIKUVAT KEMIÖNSAAREN KUNNAN VETOVOIMAISUUDEN KEHITTÄMISESSÄ

MIELIKUVAT KEMIÖNSAAREN KUNNAN VETOVOIMAISUUDEN KEHITTÄMISESSÄ MIELIKUVAT KEMIÖNSAAREN KUNNAN VETOVOIMAISUUDEN KEHITTÄMISESSÄ Anna Sofia Nyholm Pro gradu -tutkielma Toukokuu 2010 Tutkimuksen tausta Maaseutukunnissa uusien asukkaiden houkutteleminen on yleensä keskeinen

Lisätiedot

Esimerkkinä Vierumäki kyläasiamies Liisa Helanto

Esimerkkinä Vierumäki kyläasiamies Liisa Helanto Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa 19.1.2012 Esimerkkinä Vierumäki kyläasiamies Liisa Helanto 1 Kylä välittää hanke Vuoden 2011 kylä Päijät-Hämeessä 18.1.19.1.20122012 2 Kylä välittää hanke

Lisätiedot

Muuttuvan vapaa-ajan asumisen haasteita ja mahdollisuuksia. Mikkelin tiedepäivä Mikkeli 7.4.2011 Manu Rantanen

Muuttuvan vapaa-ajan asumisen haasteita ja mahdollisuuksia. Mikkelin tiedepäivä Mikkeli 7.4.2011 Manu Rantanen Muuttuvan vapaa-ajan asumisen haasteita ja mahdollisuuksia Mikkelin tiedepäivä Mikkeli 7.4.2011 Manu Rantanen www.helsinki.fi/yliopisto 11.4.2011 1 Muuttuva vapaa-ajan asuminen muuttuvalla maaseudulla

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Hankkeen tarve Idea hankkeeseen lähti yrittäjäjärjestöiltä -hanke Huoli yksinyrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta

Lisätiedot

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Kansainvälistymisen sylissä niukoin resurssein Kansainvälisyys ++++ Tietoliikenneyhteydet Junalla tunnissa Helsinkiin Metsä => uusia tuotteita ja palveluja

Lisätiedot

Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa

Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa Turvallinen ja eheä Suomi seminaari 24.-25.1.2012 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi Liipola Pääosin 1970-luvulla rakennettu selvärajainen

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

ASUINALUEET LAPSIPERHEIDEN VANHEMPIEN HYVINVOINTIYMPÄRISTÖINÄ Tarkastelussa Lahden Liipola ja keskusta

ASUINALUEET LAPSIPERHEIDEN VANHEMPIEN HYVINVOINTIYMPÄRISTÖINÄ Tarkastelussa Lahden Liipola ja keskusta ASUINALUEET LAPSIPERHEIDEN VANHEMPIEN HYVINVOINTIYMPÄRISTÖINÄ Tarkastelussa Lahden Liipola ja keskusta Kati Honkanen, HTL, suunnittelija / tutkija kati.honkanen@helsinki.fi Lahden Tiedepäivä 11.11.2014

Lisätiedot

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Päivän aiheet: Ihmeellinen imago: suhde mielikuvaan ja brandiin

Lisätiedot

Turvassa kyläss. Willa Elsa 7.9.2009 Outi Tikkanen Kylä auttaa ja välittää kriisissä-hanke

Turvassa kyläss. Willa Elsa 7.9.2009 Outi Tikkanen Kylä auttaa ja välittää kriisissä-hanke Turvassa kyläss ssä? Willa Elsa 7.9.2009 Outi Tikkanen Kylä auttaa ja välittää kriisissä-hanke 1.3.2009-31.12.2011 31.12.2011 Suomen kylätoiminta ry Mitä on turvallisuus? Turvallinen työ-, koti-ja asuinympäristö

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Jalasjärvelle. komiasti. Koti. www.jalasjarvi.fi. Lue tästä esitteestä lisää Jalasjärven kunnan monista tonttivaihtoehdoista sekä Mökkipörssistä!

Jalasjärvelle. komiasti. Koti. www.jalasjarvi.fi. Lue tästä esitteestä lisää Jalasjärven kunnan monista tonttivaihtoehdoista sekä Mökkipörssistä! www.jalasjarvi.fi Vuoden 2010 tilanne! Koti komiasti Jalasjärvelle Lue tästä esitteestä lisää Jalasjärven kunnan monista tonttivaihtoehdoista sekä Mökkipörssistä! www.karttatiimi.fi/jalasjarvi Jalasjärvi

Lisätiedot

Kylä yrittäjän ja yrittäjä kylän toiminnan tukena. Yrittäjä Tiina Ekholm 8.6.2013 Tykköö

Kylä yrittäjän ja yrittäjä kylän toiminnan tukena. Yrittäjä Tiina Ekholm 8.6.2013 Tykköö Kylä yrittäjän ja yrittäjä kylän toiminnan tukena. Yrittäjä Tiina Ekholm 8.6.2013 Tykköö Kylätoiminta on kylän asukkaiden vapaaehtoista yhteistyötä omien elinolojensa kehittämiseksi. Elintärkeää on yhteistyö:

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja vesihuoltopalvelut case Porvoo

Yhdyskuntarakenne ja vesihuoltopalvelut case Porvoo Yhdyskuntarakenne ja vesihuoltopalvelut case Porvoo Sanna Vienonen Suomen ympäristökeskus, Vesikeskus Vesihuolto 2014 Helsinki 3.6.2014 Yhdyskuntarakenteen nykykehitys Väestönkasvu kohdistuu suurille kaupunkiseuduille

Lisätiedot

Kokemukset tuulivoimaloista

Kokemukset tuulivoimaloista Kokemukset tuulivoimaloista Haastattelututkimus Iin Olhavassa Maija Suokas, Johanna Varjo, Valtteri Hongisto Työterveyslaitos, Turku Tulosten julkistaminen 15.9.2015 verkossa Tämä esitys on vapaasti nähtävissä

Lisätiedot

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen 3.9.2015 Iisalmi Case Jyväskylä Julia Virtanen Muuramen kunta Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ - Kaupunkikeskusta - 86 500 JKYLÄN MLK - Taajamia - 36 400

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö tarvitsee strategian Maisemat ilmentävät eurooppalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön monimuotoisuutta. Niillä on tärkeä merkitys

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040 Nettikyselyn tuloksia Kysymykset 1. Miten ajattelet oman / lastesi elämän / Nurmijärven muuttuvan vuoteen 2040 mennessä? 2. Mitkä ovat mielestäsi Nurmijärven mahdollisuudet

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa

Lisätiedot

Hämeenkoski kutsuu asumaan ja onnistumaan!

Hämeenkoski kutsuu asumaan ja onnistumaan! Hämeenkoski kutsuu asumaan ja onnistumaan! Kangasala 12 Padasjoki 24 Heinola Hyvien yhteyksien varrella 53 Asikkala 10 54 Hämeenlinna Janakkala Riihimäki Hyvinkää 3 Lammi HÄMEENKOSKI Kärkölä 4 Hausjärvi

Lisätiedot

KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015. EK-Kylät

KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015. EK-Kylät KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015 EK-Kylät Jotta ohjelman sisältö vastaisi myös kylien/asuinalueiden ajatuksia ja toiveita, haluaisimme sinunkin mielipiteesi maakuntamme kylätoiminnan kehittämisestä. Mitkä

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Miten kyläsuunnitelma voi tukea kylän asukashankintaa? 6.4.2014

Miten kyläsuunnitelma voi tukea kylän asukashankintaa? 6.4.2014 Onni kutsuu kylään -hanke toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007 2013 ja sitä rahoittavat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELY - keskukset Miten kyläsuunnitelma voi tukea kylän asukashankintaa?

Lisätiedot

Kysymys 2 mielipiteiden jakaantuminen

Kysymys 2 mielipiteiden jakaantuminen Kysymys 2 mielipiteiden jakaantuminen 10 9 8 7 6 5 3 Täysin eri mieltä Vähän eri mieltä En osaa sanoa Jonkin verran samaa mieltä Täysin samaa mieltä Fiskarsissa on hyvä asua Saan apua naapureiltani sitä

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Paikallisista ratkaisuista hyvinvointia harvaan asutulle maaseudulle - seminaari 11.9.2012

Paikallisista ratkaisuista hyvinvointia harvaan asutulle maaseudulle - seminaari 11.9.2012 Paikallisista ratkaisuista hyvinvointia harvaan asutulle maaseudulle - seminaari 11.9.2012 Onko kaava aina tarpeen maaseudulla? Kunnan ja kylän yhteistyö Korpilahden alueen suunnittelussa Aluearkkitehti

Lisätiedot

Orismalan kyläseura ry KYLÄSUUNNITELMA

Orismalan kyläseura ry KYLÄSUUNNITELMA Orismalan kyläseura ry KYLÄSUUNNITELMA Sisällysluettelo 1. Historia 2. Kylämme tällä hetkellä 2.1 Palvelut 3. SWOT- analyysi kylästämme 4. Tulevaisuus 5. Hankkeet 6. Kyläsuunnitelman päivittäminen 1. Historia

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MUUTTAJATUTKIMUS 2013

KESKI-SUOMEN MUUTTAJATUTKIMUS 2013 30.4.2013 KESKI-SUOMEN MUUTTAJATUTKIMUS 2013 Diasarjan lähteenä Innolink Research Oy:n tuottama raportti sekä tutkimushaastatteluiden tietokanta. 1 Tutkimuksen lähtökohdat ja toteutus Innolink Research

Lisätiedot

Yhteismarkkinointi 2.0 Yhteistyöehdotus vuodelle 2011

Yhteismarkkinointi 2.0 Yhteistyöehdotus vuodelle 2011 Yhteismarkkinointi 2.0 Yhteistyöehdotus vuodelle 2011 Vahvuudet Keskeinen sijainti, hyvät yhteydet Monipuolinen asunto- ja tonttitarjonta Vehreä luonto ja hyvät harrastusmahdollisuudet Hyvä elämänlaatu

Lisätiedot

Aluksi kysymme perustietoja vastaajasta. Varsinaiset vapaa-ajanasumiseen ja kunnan kehittämiseen liittyvät kysymykset löytyvät myöhemmistä osiosta

Aluksi kysymme perustietoja vastaajasta. Varsinaiset vapaa-ajanasumiseen ja kunnan kehittämiseen liittyvät kysymykset löytyvät myöhemmistä osiosta Kysely Vaalan vapaa-ajanasukkaille Hyvä Vaalan vapaa-ajanasukas! Tervetuloa vastaamaan Vaalan kunnan vapaa-ajanasukkaille suunnattuun kyselyyn. Vaala haluaa saada vapaa-ajanasukkaansa viihtymään paikkakunnalla

Lisätiedot

Laiskuus on katsojan silmissä

Laiskuus on katsojan silmissä Laiskuus on katsojan silmissä Nuorten hyvinvointia tukemassa Ilmiöitä syrjään jäämisen taustalla Vamoksen näkökulmia Ketä kiinnostaa!!! - Välineitä ja välittämistä nuoren elämään 21.11.2013 Keskiuudenmaan

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Kodin logistinen avustaja

Kodin logistinen avustaja Kodin logistinen avustaja Kauppakeskuksen vihreyden ja asioinnin helppouden mittaa asiakas hänen toimintaansa sisältyvänä kokonaisuutena Espoo 25.11.2008 Erkki Timmerbacka Ympäristömme muuttuu Väestön

Lisätiedot

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa.

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa. Lapin 25. kylätoimintapäivät 12. 13.10.2013 Levi, Hotelli Hullu Poro - Rakentamalla jo olemassa oleviin kyliin ja niiden yhteyteen helpotetaan palvelujen ja teknisten järjestelmien tehokasta ja edullista

Lisätiedot

VASTAVIRTAAN KULKIJAT

VASTAVIRTAAN KULKIJAT VASTAVIRTAAN KULKIJAT KASVUA JA INNOVAATIOITA -SEMINAARI 31.1.2012 Ulla Hytti, Elisa Akola TSE Entre, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Pekka Stenholm Turku Institute for Advanced Studies, Turun yliopisto

Lisätiedot

KYLÄSUUNNITTELU KYLÄSUUNNITTELUPROSESSI. Henrik Hausen, Kylien Salo -hanke 2013-2014 Kokemäki 6.4.2014

KYLÄSUUNNITTELU KYLÄSUUNNITTELUPROSESSI. Henrik Hausen, Kylien Salo -hanke 2013-2014 Kokemäki 6.4.2014 KYLÄSUUNNITTELU KYLÄSUUNNITTELUPROSESSI Henrik Hausen, Kylien Salo -hanke 2013-2014 Kokemäki 6.4.2014 MAASEUTU Suomalaisten suhtautuminen maaseutuun myönteinen Huomattavasti useampi haluaisi asua maaseudulla

Lisätiedot

Maaseutukunnan näkökulmia Eksotesta. Kunnanjohtaja Anne Ukkonen Luumäen kunta

Maaseutukunnan näkökulmia Eksotesta. Kunnanjohtaja Anne Ukkonen Luumäen kunta Maaseutukunnan näkökulmia Eksotesta Kunnanjohtaja Anne Ukkonen Luumäen kunta Tietoa Luumäen kunnasta Vajaa 5000 asukasta 3000 vapaa-ajan asuntoa Useita kyliä, 2 isompaa taajamaa, hallinnollinen keskus

Lisätiedot

Hankesuunnittelua 7.5.2015. Eija Hanhimäki, kunnanvaltuutettu, Petäjävesi

Hankesuunnittelua 7.5.2015. Eija Hanhimäki, kunnanvaltuutettu, Petäjävesi Hankesuunnittelua 7.5.2015 Eija Hanhimäki, kunnanvaltuutettu, Petäjävesi Ylä-Kintaus on vireä, maaseudun kylä Petäjäveden kunnan Jyväskylän puoleisella alueella Kohtuullinen matka moniin taajamiin: Petäjävesi

Lisätiedot

2011-2014. Hankkeen oppeja ja ajatuksia maaseudun asukashankinnasta

2011-2014. Hankkeen oppeja ja ajatuksia maaseudun asukashankinnasta Onni kutsuu kylään -hanke toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007 2013 ja sitä rahoittavat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELY - keskukset 2011-2014 Hankkeen oppeja ja ajatuksia maaseudun

Lisätiedot