Selostusluonnos, jota täydennetään ehdotusvaiheessa.

Transkriptio

1 Selostusluonnos, jota täydennetään ehdotusvaiheessa.

2 TALSOILA VI C ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS 1 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 22. päivänä huhtikuuta 2014 päivättyä asemakaavakarttaa Talsoila VI C. Asemakaavan muutos koskee: Forssan kaupungin Talsoilan (8.) kaupunginosan korttelin 227 osaa. 1.2 Kaava-alueen sijainti Alue sijaitsee noin kilometrin päässä ydinkeskustasta Murronkadun pohjoispuolella. 1.3 Asemakaavan tarkoitus Kaavamuutoksen tarkoituksena on laajentaa korttelin 227 tonttia 34 kunnallisteknisten rakennusten ja laitosten korttelialueelle (Yt1) sekä ajanmukaistaa pientaloalueen kaavamääräyksiä.

3 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Asemakaavan tarkoitus Selostuksen sisällysluettelo Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 2 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Asemakaavan toteuttaminen 3 3 LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Maisema ja luonnonympäristö Rakennettu ympäristö 4 Kunnallistekniikka Maanomistus Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat Kaava-aluetta koskevat päätökset Kaava-aluetta koskevat selvitykset 11 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Asemakaavan tavoitteet 12 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset ja mitoitus Kaavan vaikutukset Ympäristön häiriötekijät Kaavamerkinnät ja määräykset 15 6 ASEMAKAAVAN TOTETUT Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Asemakaavakartta

4 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet - Asemakaavamuutos on tullut vireille kaavoituskatsauksen 2014 yhteydessä valmistui Talsoila VI C asemakaavan muutosluonnos ympäristölautakunta päätti asettaa Talsoila VI C asemakaavamuutosluonnoksen maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukaisesti nähtäville. - xx. -xx.x.2014 asemakaavan muutosluonnos oli MRL 62 :n mukaisesti nähtävillä. - xx.x.2014 valmistui Talsoila VI C asemakaavamuutosehdotus. - xx.x.2014 kaupunginhallitus päätti asettaa ehdotuksen MRL 65 :n mukaisesti nähtäville 14 päivän ajaksi sekä pyytää ehdotuksesta lausunnot Kanta-Hämeen pelastuslaitokselta, Forssan Verkkopalvelut Oy:ltä ja Forssan vesihuoltoliikelaitokselta. - xx.x. -xx.x.2014 asemakaavamuutosehdotus oli MRL 65 :n mukaisesti julkisesti nähtävänä. - xx.xx.2014 kaupunginhallitus hyväksyi Talsoila VI C asemakaavamuutoksen. 2.2 Asemakaava Kaava-alueen keskellä sijaitseva kunnallisteknisten rakennusten ja laitosten korttelialue (Yt1) muutetaan pääosin kuulumaan osaksi korttelin 227 tonttiin 34. Loppuosa jää yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueeksi (ET). Erillispientalojen korttelialueen (Ao2) kaavamääräyksiä tarkistetaan nykytilanteen mukaiseksi Asemakaavan toteuttaminen Uudet tonttijaot ja niiden mukaiset kiinteistöt muodostetaan maanomistajien tarpeen mukaan asemakaavan tultua voimaan.

5 3 LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Maisema ja luonnonympäristö Maakunnallisesti alue luokitellaan osaksi Loimijokilaakson viljelymaisemien maisematyyppiä. Maisematyypille ominaista ovat laaksomaiset alavat alueet ja laajat savipohjaiset pellot sekä loivasti kumpuilevat pitkät näkymät. Suunnittelualue sijaitsee Loimijoen jokilaakson 1800-luvun metsästä raivatulla peltoalueella Forsbergin kartanon lounaispuolella. Maaperältään suunnittelualue on savea. Maisemarakenne Rakennettu ympäristö Maaperäkartta Sininen: savialue, Punainen: kallioalue Vaalea: moreenialue Kaava-alue on vanhaa peltoaluetta, jonka keskellä nykyinen Murronkatu on ollut jo 1800-luvulla. Tällöin tien alkupäässä on sijainnut Forsbergin kartanoalue puistoineen, joka näkyy vuoden 1884 senaatinkartassa. Tila on näkyvissä jo vuoden 1710 tiluskartassa Turuntien varrella. Kaava-alue Senaatinkartta 1884 Tiluskartta 1710

6 5 Kaava-alue Ote läntisestä asemakaavasta, vahv alueelle vahvistettiin ensimmäinen asemakaava, jossa asuntoalueen sisääntuloväylä osoitettiin Lamminolankadun kautta asuntokaduille. Vuoden 1946 ortokuvasta näkee, että ensimmäinen kaavan mukainen kadunvarsialue on rakentunut kortteleihin 223 ja 225. Kulkuyhteys kortteleihin on säilynyt vanhan tien mukaisella paikalla poiketen asemakaavasta. Kaava-alue Vuoden 1946 ortokuva Vuoden 2011 ortokuva Suunnittelualueen rakennukset on rakennettu välisenä aikana. Talsoilan asuinalueen pääväylänä on säilynyt Murronkatu, josta tonttikadut alkavat. Voimassa oleva vuoden 1964 asemakaavamuutos vahvisti kaavallisesti rakennetun tilanteen sekä korttelialueiden että katualueiden suhteen.

7 6 Katunäkymä Paulinkadulta, asuinrakennukset on rakennettu suoraan riviin rakennusalan rajaan kiinni ja ne ovat tyypillisiä 1950-luvun puolitoista kerroksisia rintamamiestaloja. Sisäänkäynti rakennuksiin on pihan puolelta. Näkymä Koskuenkadun puoleisten asuinrakennusten pihapiiristä. Koskuenkadun asuinrakennukset poikkeavat muusta alueesta siten, että rakennusten harjat ovat kohtisuoraan katuun nähden. Sisäänkäyntien yhteydessä on 50-luvun ajan mukaisesti kuistitilat ja talousrakennukset sijoittuvat pihan perälle.

8 Kunnallistekniikka 7 Alueella on valmiina kunnallistekniikka ja katuyhteydet Maanomistus Korttelin 227 tontti 34 ja 35 sekä katualueet ovat kaupungin omistuksessa, muut kiinteistöt ovat yksityisten omistuksessa. Maanomistuskartta on esitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat Maakuntakaava Kanta-Hämeen maakuntakaavassa (vahvistettu ) kaava-alue on osoitettu asuntovaltaiseksi taajamatoimintojen alueeksi (A).

9 8 Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaava, joka keskittyy alue- ja yhdyskuntarakenteen, asumisen ja elinkeinotoimintojen sekä liikennejärjestelmän ja teknisen huollon palvelujen kehittämiseen, on vahvistettu ympäristöministeriössä. Vaihemaakuntakaavassa ei ole muutoksia suunnittelualueelle Yleiskaava Alueella on kaupunginvaltuuston hyväksymä oikeusvaikutteeton keskustaajaman yleiskaava, jossa muutosalue on pientalovaltaista asuntoaluetta (AP). Ote keskustaajaman yleiskaavasta on esitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa Asemakaava Korttelialueella on voimassa (C06) vahvistettu asemakaava. Kaavassa asuintontit ovat omakotirakennusten ja muiden enintään kahden perheen talojen korttelialuetta (Ao2), jonka tonttitehokkuus on e=0,20. Murronkadun varteen asuintonttien väliin jää kunnallisteknisten rakennusten ja laitosten korttelialue (Yt1). Ote ajantasa-asemakaavasta ja voimassa olevan asemakaavan kaavatunnus. Ao2 Omakotirakennusten ja muiden enintään kahden perheen talojen korttelialue. - Asuinrakennuksen korkeus saa olla enintään 5m. - Rakennuksen etäisyyden tontin rajasta on oltava ainakin 5m, korttelissa n:o 227. Rauhankadun varrella rakennuksen saa kuitenkin rakentaa tontin kadunpuoleiseen rajaan ja korttelissa n:o 235 rakennuksen etäisyyden tontin puiston puoleisesta rajasta on oltava ainakin 4m. - Rakennuksen ullakolle saa sisustaa asuinhuoneita. - Tontille saa rakentaa erillisen talousrakennuksen, jonka suuruus saa olla enintään 75m2 ja korkeus enintään 3m. Rakennuksen etäisyyden tontin kadun puoleisesta rajasta on oltava ainakin 5m, tontin muusta rajasta ainakin 3m ja asuinrakennuksesta ainakin 8m. - Rakennuksen saa kortteleissa n:ot 214, 215, 216, 217, 218, 219, 220, 221, 222, 223, 225 ja 227 rakentaa kiinni naapuritontin rajaan, jolloin rajalla olevaan seinään ei saa tehdä aukkoa. - Talousrakennuksen saa rakentaa asuinrakennuksen yhteyteen, jolloin sen etäisyyden viereisen tontin rajasta on oltava ainakin 3m ja kadunpuoleisesta tontinrajasta ainakin 5m.

10 Rakennusjärjestys Forssan kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan Tonttijako- ja rekisteri Kiinteistöt on merkitty kiinteistörekisteriin voimassa olevan kaavan mukaisesti Pohjakartta Täydennyskartoitus alueella on suoritettu Teknisen ja ympäristötoimen maankäyttöpalvelu pitää ajantasalla ja täydentää pohjakarttaa Rakennuskiellot Alueella ei ole rakennuskieltoa Kaava-aluetta koskevat päätökset. - Korttelialueen yhden kiinteistön maanomistaja on anonut asemakaavamuutosta, jonka johdosta kaavamuutos on otettu mukaan vuoden 2014 kaavoituskatsauksessa, jossa se on tullut vireille. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavan muutos on lähtenyt liikkeelle kiinteistön maanomistajan aloitteesta. Kiinteistöä halutaan laajentaa pääosin rakentamattomalle kunnallisteknisten rakennusten ja laitosten korttelialue (Yt1). 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaavamuutos on tullut vireille vuoden 2014 kaavoituskatsauksen yhteydessä. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on esitetty alueen osalliset ja kaavoitus on suoritettu suunnitelman mukaisessa laajuudessa ja siinä esitetyllä tavalla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on täydennetty kaavoituksen edetessä muutosten edellyttämillä tavoilla Vireilletulo Hankkeen vireilletulosta sekä siihen liittyvästä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on ilmoitettu kaavoituskatsauksen lehtikuulutuksella Forssan lehdessä Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt valmistui Talsoila VI C asemakaavamuutosluonnos. Luonnoksen valmistumisesta ja alustavan kuulemisen nähtävänäoloajasta tiedotetaan kirjeitse maanomistajille ja lähinaapureille sekä kuulutuksella paikallisessa lehdessä muille asianosallisille. Luottamuselinkäsittelyjen päivämäärät on esitetty osan 2 tiivistelmän kaavaprosessin vaiheissa.

11 4.4 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan tavoitteena on uudistaa vanhentunut asemakaava huomioiden rakennettu ympäristö siten, että tuleva uudisrakentaminen sopeutuu korttelirakenteeseen ja ympäristöön. Rakennusoikeus ja rakennusten suurin sallittu kerroskorkeus säilyvät ennallaan. Kaavamuutoksella toteutetaan myös maanomistajan esittämä kiinteistön laajennus. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.3 Aluevaraukset ja mitoitus Koko kaava-alueen pinta-ala on yhteensä 0,72 ha. Korttelialueiden ja muiden kaavaalueiden mitoitus jakautuu seuraavasti: Korttelialue Pinta-ala Kerrosala Tehokkuus AO-51 0,7116 ha 1423 k-m² 0,20 10 ET 0,0103 ha Korttelialue yhteensä 0,7116 ha 1423k-m² 0,20 Yhteensä 0, k-m² 0,20 - AO-51 erillispientalojen korttelialue koostuu 7 omakotikiinteistöstä, joiden päärakennuksen rakennusala on osoitettu kadun puolelle. Tonttitehokkuus on 0,20 ja rakennuksen enimmäiskorkeus I ⅔ Rakennusten on oltava harjakattoisia, katon kaltevuuden 18º-25º. Kiinteistöjen rakentamattomat osat on istutettava. Liite 2 Asemakaavakartta ja -määräykset 5.4 Kaavan vaikutukset Kaava-alue ja sen ympäristö on rakennettu ja alueella on valmiina kunnallistekniikka sekä liikenneyhteydet, joten kaavamuutoksen vaikutukset eivät ole merkittäviä. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Alueen häiriötekijöitä ovat asuntoalueen liikenteen melu. 5.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset AO-51 erillispientalojen korttelialue. - Tontille saa rakentaa yhden enintään kaksiasuntoisen asuinrakennuksen ja erillisen yksikerroksisen enintään 60 m2 suuruisen piharakennuksen. - Rakennusta ei saa rakentaa 4 metriä lähemmäksi naapuritontin rajaa. - Rakennukset on rakennettava julkisivu- ja kattomateriaalien sekä kattomuodon suhteen yhteensovittaen lähiympäristön kanssa. Rakennusten julkisivuissa on oltava peittomaalattu lautaverhous. - Rakennusten on oltava harjakattoisia ja katon kaltevuuden on oltava astetta. - Rakentamattomat tontin osat on istutettava. Piha-aluetta saa pinnoittaa vettä läpäisemättömällä materiaalilla enintään 15% tontin pinta-alasta.

12 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 11 Kaavan tultua voimaan toteutetaan kaavan mukainen kiinteistöjako, jossa tonttia 34 suurennetaan entiselle Yt1 alueelle. FORSSAN TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU Forssa Kaavoitusinsinööri Anne Seppälä