DA VINCI KOODI KOULUKINON OPPIMATERIAALI. Valmistumisvuosi: 2006 Maa: USA Ohjaus: Ron Howard Kesto: 151 min

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "DA VINCI KOODI KOULUKINON OPPIMATERIAALI. Valmistumisvuosi: 2006 Maa: USA Ohjaus: Ron Howard Kesto: 151 min"

Transkriptio

1 DA VINCI KOODI Valmistumisvuosi: 2006 Maa: USA Ohjaus: Ron Howard Kesto: 151 min Näyttelijät: Tom Hanks, Audrey Tautou, Paul Bettany, Ian McKellen, Alfred Molina, Jean Reno Ikäraja: K15 Koulukinon materiaali soveltuu lukiolaisten historian, kuvataiteen, uskonnon, äidinkielen ja kirjallisuuden opetukseen. Teemoja: Taidehistoria (Leonardo da Vinci, kultainen leikkaus, arkkitehtuuri), taidemuseot, kirjan ja elokuvan suhde, elokuvakerronta, katolinen kirkko, salaliitto, myytti Öinen murha Louvren taidemuseossa tuo ilmi synkän juonen, jonka tarkoituksena on paljastaa mystisen järjestön Kristuksen päivistä asti vaalima salaisuus. Murhattu mies on kyseisen vanhan järjestön korkeaarvoinen jäsen. Hän onnistunut jättämään murhapaikalle vihjeitä, jotka vain kaksi ihmistä maailmassa pystyy ratkomaan: uhrin tyttärentytär, arvostettu salakirjoitusten tuntija, sekä hänen kollegansa, kuuluisa merkitystentutkija. Da Vinci -koodi on yksi aikamme kiistellyimmistä ja myydyimmistä romaaneista. Ron Howard ohjaa ja Akiva Goldsman käsikirjoittaa elokuvan Dan Brownin huippusuositusta kirjasta. Elokuvan pääosissa nähdään Tom Hanks, Audrey Tatou (Amélie), Jean Reno, Sir Ian McKellen (LOTR) ja Alfred Molina (Frida, Spider-man 2). Brian Grazer ja John Calleyn tuottama Da Vinci -koodi (The Da Vinci Code) alkaa dramaattisella murhalla Louvren museossa. Kaikki johtolangat osoittavat kohti salaperäistä uskonnollista seuraa. Seura on valmis tekemään mitä tahansa suojellakseen salaisuutta, joka kumoaisi yli 2000 vuotta vanhan opinkappaleen. Ennen elokuvaa Dan Brownin salaliitoista ja muinaisista mysteereistä jännitysnäytelmän punova kirja Da Vinci -koodi synnytti kokonaisen ilmiön, jolta kukaan vähänkään mediaa seuraava ei ole voinut välttyä. - Mitä odotuksia ja ennakkoasenteita teillä on elokuvaa kohtaan kirjan pohjalta, entä mitä odotuksia elokuvaan liittyvä kohu ja markkinointi ovat herättäneet? Ovatko kirja ja elokuva sekä niiden saama huomio herättäneet mielenkiintoa taidehistoriaa kohtaan? Miten luulette Da Vinci -ilmiön vaikuttavan elokuvan kokemiseen ja vastaanottoon, onko siitä enemmän hyötyä vai haittaa? 1

2 - Louvren arvokkuutta ja historiaa henkivä taidemuseo ei aivan heti tule mieleen kun on kyse murhamysteerin alkunäyttämöstä. Pohtikaa perinteisempiä trillerintapahtumapaikkoja ja miettikää miten ehkä tylsältäkin kalskahtava museo voisi toimia lähtökohtana huimalle jännärille? Onko taidehistoriassa ylipäätään aineksia jännitysnäytelmäksi? Heti elokuvan jälkeen - Vertailkaa katsomiskokemustanne ennakkoasenteisiin ja odotuksiin ja pohtikaa miten ne täyttyivät. - Tiivistäkää elokuvan teema/johtoajatus yhdellä lauseella. Kirjasta elokuvaksi Seuraava katkelma on elokuvan pohjana olevasta kirjasta: Langdonia heikotti vieläkin, kun hän ja Sophie astuivat sateesta sisään kirjastoon. Varsinainen tutkimussali oli juuri sellainen kuin Teabing oli kuvaillut vaikuttavan näköinen kahdeksankulmainen huone jota hallitsi pyöreä pöytä, niin valtavan iso että kuningas Arthur ritareineen olisi saattanut istua mukavasti sen ääressä, paitsi että pöydällä oli kaksitoista litteällä näytöllä varustettua tietokonetyöasemaa. Salin perällä oli kirjastonhoitaja juuri kaatamassa vettä teekannuun työpäivänsä aluksi. Ihana aamu, hän sanoi iloisesti, brittiläisittäin ääntäen, ja tuli teekannun äärestä heidän luokseen. Voinko auttaa? Kiitos kyllä, vastasi Langdon. Nimeni on Kirjastonhoitaja hymyili ystävällisesti. Tiedän kuka olette. Hetken Langdon pelkäsi, että Fache oli etsintäkuuluttanut hänet Englanninkin televisiossa, mutta kirjastonhoitajan hymystä päätellen pelko oli turha. Langdon ei ollut vieläkään tottunut näihin yllättäviin kuuluisuuden hetkiin. Toisaalta jos maailmassa ylipäänsä kukaan tunnisti hänen kasvonsa, niin ainakin uskontotieteellisen tutkimuskeskuksen kirjastonhoitaja. Pamela Gettum, nainen sanoi ja ojensi kätensä. Hänellä oli hyväntahtoiset tutkijankasvot ja miellyttävän soinnikas ääni. Hänen sarvisankaiset silmälasinsa riippuivat ketjussa kaulassa ja niiden linssit olivat paksut. ( ) Gettum asettui työaseman ääreen, katsoi paperilappua ja alkoi naputella näppäimiä. Tehdäänpä aluksi yksinkertainen haku muutamalla itsestään selvällä hakusanalla ja katsotaan mitä tapahtuu. Kiitos. Gettum kirjoitti kolme sanaa: Lontoo, Ritari, Paavi( ) Miten kauan tuohon kuluu? Siis muutaman sadan teratavun käsittelyyn kun ristiviitekenttiä on useita? Gettumin silmät tuikkivat kun hän napsautti HAEnappia. Ei kauan, vain viitisentoista minuuttia. Langdon ja Sophie pysyivät vaiti, mutta Gettum arvasi että viisitoista minuuttia kuulosti heistä ikuisuudelta. Maistuisiko tee? hän kysyi, nousi ja lähti hautumaan jättämäänsä kannua kohti. Leigh pitää aina kovasti minun laittamastani teestä. - Vertailkaa kirjakatkelmaa ja vastaavaa kohtausta elokuvassa, mitä eroja ja yhtäläisyyksiä löytyy? Mitä eroja kirjallisessa ja kuvallisessa kerronnassa ylipäätään on? Miksi kirjan filmatisoinnissa päädytään tiettyihin ratkaisuihin, miksi joku toimii, joku ei? (Kirjan tapahtumapaikkana toimiva akateemisen arvokas kirjasto on elokuvassa vaihtunut keskellä Lontoon vilinää kiitäväksi bussiksi. Vaikutelma on paljon vauhdikkaampi ja dynaamisempi ja tunnelma hektisempi. Sankariparilla ja erityisesti Sophiella on elokuvassa suurempi rooli tilanteen ratkaisemisessa. Sophie käyttää kirjasta poiketen myös hyväkseen naisellisia keinoja hankkiessaan heidän käyttöönsä internet-yhteydellä varustetun matkapuhelimen.) - Miksi luulette käsikirjoittaja Akiva Goldsmanin aluksi epäilleen Dan Brownin kirjan muuttamisen elokuvaksi olevan mahdoton urakka? (Helsingin Sanomat ( ) kertoo Goldsmanin ajatuksista seuraavasti: Da Vinci koodin kääntäminen kirjasta elokuvaksi oli hänen mukaansa vaikeaa ennen kaikkea siksi, että kirjassa on rakenteellisesti kahta hyvin erityyppistä kerronnallista aikaa: `Se alkaa trillerimäisesti, vauhdilla`, Goldsman sanoo. `Mutta sitten kun tullaan Teabingin 2

3 luo, vauhti hiljenee, ja siellä ollaankin sitten pitkään. Satoja sivuja pelkkää puhetta. Se oli haaste mutta raastoi myös hermoja.` ( ) `Tarkoituksena oli tehdä kaiku, kirjan kaiku. Eroja on enemmän kuin uskon että tiedätte, ja ne on kaikki suunniteltu sinne tekemään päinvastaista että uskoisitte että elokuvassa on se kirja. It s all smoke and mirrors, savuilla ja peileillä kaikki tehdään.` ( ) `Kirja on kirjoitettu kirjaksi, käsikirjoitus käsikirjoitukseksi`, Goldsman sanoo ja korostaa kirjallisuuden ja elokuvan perustavanlaatuista eroa. `Kirjoissa ei kerronnan aikaa ole rajattu, ja se on romaanien taika. Elokuvissa taas aikaa on paljon vähemmän.` ( ), HS ) - Kirja päättyy dramaattiseen loppuhuipennukseen: Hänen mielessään kaikuivat jo unohtuneet sanat kuin aaveiden kuiske pimeydessä. Graalin etsintä on pyrkimystä päästä polvistumaan Magdalan Marian luiden edessä. Rukoilemaan syrjityn jalkojen juuressa. Robert Langdonin mieli tulvahti äkkiä täyteen kunnioittavaa hartautta, ja hän lankesi polvilleen. Hetken hän oli kuulevinaan naisen äänen ikiaikaisen viisauden äänen joka kuiskaili maan uumenista. Onko elokuvassa päädytty samaan vaikutelmaan? Millä elokuvallisilla keinoilla sama tunnelma ja lataus on pyritty saavuttamaan? Välittyykö elokuvasta sama ajatus? - Kirjan lukeneet voivat pohtia mistä voisi johtua että kirjan on sanottu olevan rakenteeltaan ja kerronnaltaan aivan kuin se olisi kirjoitettu elokuvaa silmällä pitäen. Mikä tekee joistakin kirjoista elokuvallisempia kuin toisista ja millaiset kirjat kääntyvät luontevimmin elokuviksi? Miten elokuvakäsikirjoitus poikkeaa kirjasta? (Esimerkiksi: Elokuvakäsikirjoituksessa sanat toimivat symboleina valkokankaalle toteutettavalle audiovisuaaliselle tulokselle. Kirjallisuudessa sanat taas ovat varsinainen päämäärä, niillä käännytään suoraan lukijan puoleen. Elokuvassa joudutaan tiivistämään ja kuvaamaan henkilöiden mielenliikkeitä visuaalisin keinoin.) - Muistelkaa näkemiänne kirjafilmatisointeja ja pohtikaa niitä kirjallisen kerronnan elokuvallistamisen/visualisoinnin näkökulmasta. Kerätkää luokassa lista parhaiten toteutetuista ja epäonnistuneimmista kirjojen elokuvasovituksista. - Miettikää mitä selkeimmin elokuvallisia ratkaisuja on käytetty kirjan visualisoinnissa (mm. välähdykset historiasta, henkilöiden muistelunäyt, arvoitusten sekä koodien ratkaisun visualisoinnit jne.) Kirjallisuutta Aaltonen, Jouko 2002: Käsikirjoittajan työkalut. Audiovisuaalisen käsikirjoituksen tekijän opas. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Elokuvadramaturgian salaisuudet. (Toim. Juha Rosma) Suomen elokuvasäätiö. Taidehistoria osana elokuvaa - Kuvataide on elokuvassa avainasemassaa, se kuljettaa kerrontaa eteenpäin ja toimii jopa jännityselementtien luojana. Mestareiden maalaukset eivät ainoastaan seuraa Louvren ja Chateau de Villetten seiniltä elokuvan tapahtumia vaan ovat myös aktiivisesti osa niitä. Hahmottakaa kohtauksia, joissa taideteoksilla on erityisen tärkeä asema. Miten niitä käytetään osana elokuvan kerrontaa? Minkä teoksen nostaisitte avainasemaan elokuvan kerronnan kannalta? - Elokuvassa nähdään monia taiteen merkkiteoksia, jotka ovat avainasemassa länsimaisessa taidehistoriassa. Yrittäkää muistella mitä tauluja nostettiin erityisesti esille esimerkiksi lähikuvien avulla. Miettikää mistä mahtaisi johtua että juuri kyseinen teos on tuotu elokuvassa niin selkeästi esille, onko teoksella esimerkiksi merkitystä elokuvan kerronnan, teemojen tai sanoman kannalta. - Muodostakaa luokassa ryhmiä joista jokainen valitsee yhden seuraavista elokuvassa esiintyneistä taideteoksista ja esittelee sen muille. Kertokaa mitä tyylisuuntaa ja aikakautta valitsemanne teos 3

4 edustaa, pohtikaa sen aihetta ja teemoja ja esittäkää omia tulkintojanne. 1. Jacques-Louis David: Horatiusten vala ( ) Kuva: Maailman taiteen historia (Honour & Fleming), s. 638 tai Horatii.png 2. Leonardo da Vinci: Naisen muotokuva/ La Belle Ferronnière ( ) Kuva: portretnieznanejkobietyok1490l.jpg 3. Bernardino Luini: Salome vastaanottaa Johanneksen kastajan pään ( ) Kuva: photo_me html (Täysrenessanssi) 4. Agnolo Allori (Bronzino): Pyhä perhe (1500-luvun puoliväli) Kuva: visite?srv=car_not_frame&idnotice= Leonardo da Vinci: Viimeinen ehtoollinen (Pyhä ehtoollinen n ) Kuva: Viimeinen_ehtoollinen 6. Leonardo da Vinci: Mona Lisa ( ) Kuva: 7. Leonardo da Vinci: Luolamadonna ( ) Kuva: Kuva:Leonardo_da_Vinci_029.jpg 8. Caravaggio: Death of the Virgin ( /1606) caravaggio/death-virgin.jpg (Monet Leonardon teokset ovat oleellinen osa länsimaista visuaalista kulttuuria ja ne ovat ylittäneet myös korkeakulttuurin ja populaarikulttuurin rajat, esim. Mona Lisan hymyä on voitu ihailla vaikkapa lukuisissa mainoksissa. Myös Da Vinci koodin menestys on tästä hyvä esimerkki. Renessanssitaiteessa merkittäviä piirteitä olivat keskeisperspektiivin synty 1400-luvun Italiassa, humanismi ja antiikin ihailu. Geometrian ja perspektiivioppi kuuluivat taiteilijan tärkeimpiin taitoihin. Taiteilijoiden kirjoittamat oppikirjat ja tutkielmat loivat pohjaa uudelle länsimaiselle taiteelle. Uomo universale, kekseliäs ja luova yleisnero, tuli taiteilijaihanteeksi ja taiteilijat pyrittiin rinnastamaan tiedemiehiin. Tieteen ja taiteen yhteensulautuminen oli Leonardolle ja renessanssille tyypillistä. Leonardo maalausta käsittelevässä kirjassaan: Se joka ei ole matemaatikko, älköön lukeko kirjani pääjaksoa. ) Leonardo tunnettiin sfumato-tekniikan mestarina. Mona Lisankin salaperäinen hymy ja utuinen vaikutelma ovat tällä tekniikalla synnytettyjä. Termillä tarkoitetaan maalaustekniikkaa, jossa valoa ja varjoa yhdistetään pehmeästi ääriviivoja häivyttämällä ja hillittyjä sävyjä käyttämällä sekä hienovaraisilla väri ja -sävysiirtymillä. Tekniikalla saadaan aikaan chiaroscuroksi kutsuttu valohämy -vaikutelma. - Tarkastelkaa tällä tekniikalla maalattuja teoksia ja toteuttakaa oma teos samalla tekniikalla. Pohtikaa myös elokuvataiteessa käytettyä valaistusta ja värisävyjä tältä kannalta. Miten kuvailisitte Da Vinci koodin valaistusta ja värimaailmaa? (mm. Stanley Kubrickin elokuvan Barry Lyndon kynttilän valaisemat kohtaukset synnyttävät chiaroscuroa muistuttavan vaikutelman. Da Vinci koodissa takaumat on erotettu elokuvan nykyhetkestä värisävyjen ja kovemman valaistuksen avulla.) Renessanssitaide ja Leonardo da Vinci - Jo elokuvan nimi paljastaa keskeisimmässä asemassa olevan taiteilijan, miettikää millainen kuva Leonardosta elokuvan pohjalta syntyy. Pohtikaa hänen asemaansa taidehistoriassa ja länsimaisessa kulttuurissa yleensä. Taideteoksen muodon analyysitehtävä Taideteoksen voidaan katsoa koostuvan osista, jotka yhdessä muodostavat kokonaisuuden ja vaikuttavat teoksen kokemiseen ja tulkintaan. Da Vinci -koodissa teoksen osien erottelemisella on arvoitusten ratkaisun kannalta suuri merkitys. 4

5 Taiteen tulkinnasta tulee salapoliisityötä ja mysteerinratkaisua. Jos taideteosta tarkastellaan vain sen muotopiirteiden näkökulmasta, se voidaan ymmärtää visuaalisena kokonaisuutena, joka muodostuu kompositiosta, viivasta, valosta väristä ja tilasta. Tarkastelkaa edellä mainittuja teoksia tästä näkökulmasta: 1. Hahmottakaa taulun sommitelma, kompositio, millainen on teoksen kokonaisrakenne, miten sen eri elementit on yhdistelty kokonaisuudeksi? 2. Millaisen rytmin ääriviivat luovat teokseen? Onko taulussa liikettä vai onko se staattinen? Miten viiva ohjaa katsojan silmää? 3. Miten valovaikutelma saadaan teoksessa aikaan? Miten valo vaikuttaa teoksen tunnelmaan ja tulkintaan? 4. Millaisia vaikutelmia väreillä saadaan aikaan? Mitä niillä pyritään ilmaisemaan? Millaisia valööreitä, eli tummuusasteita kuvassa on? 5. Millä tavalla tilan tuntu on saatu aikaan? Miten perspektiivi on luotu? Mikä merkitys väreillä, valoilla ja viivojen suunnilla on tilavaikutelman luomisessa? Elokuvan miljöö, arkkitehtuuri - Da Vinci -koodissa on monia tapahtumapaikkoja, jotka ovat melkein henkilöhahmojen asemassa elokuvan kerronnan kannalta. Ne näyttelevät elokuvassa hyvin tärkeää osaa. Kuvauspaikat ovat suurelta osin autenttisia, esimerkiksi Louvren kuvauksia varten saatiin Ranskan kulttuuriministeriön lupa. Westminster Abbeyssa sen sijaa ei saanut kuvata, joten Abbeyn roolin sai esittää Lincoln Cathedral. Mikä merkitys mielestänne aidoilla kuvauspaikoilla on elokuvan uskottavuudelle? Saavutettaisiinko tapahtumapaikkojen studioon lavastamisella sama lopputulos? Kirkkoarkkitehtuuri - Luokassa muodostetuista ryhmistä jokainen valitsee yhden elokuvan tarinassa tärkeää osaa näytelleen kirkon ja esittelee sen arkkitehtuuria ja tyylipiirteitä. 1. Westminster Abbey (www.westminster-abbey.org) 2. Saint-Sulpice (http://www.parisrama.com/thematiques/ thematique_saint_sulpice_paris.htm) (Chateau de Villette) 3. Rosslynin kappeli (http://www.rosslynchapel.org.uk/) 4. Templen kirkko/temppelikirkko (http://www.templechurch.com/) Kultainen leikkaus Da Vinci -koodi kirjassa todetaan että taide on ihmisen yritys jäljitellä Luojan käsialan kauneutta ja kultainen leikkaus kuvataan tärkeimmäksi keinoksi saavuttaa täydellinen harmonia. Kultainen leikkaus onkin ollut taidehistoriassa kuvan sommittelun pääperiaatteita ja on sitä edelleen. Myös elokuvassa keskeistä osaa esittävä teos Vitruviuksen mies ilmentää kultaista suhdetta: tässä kuuluisassa piirroksessa Leonardo Da Vinci on laskenut ihmisruumiin mitat kultaisen suhteen avulla. Kirjallisuutta: Elokuva ja arkkitehtuuri (Toim. Mikael Sundman.) Helsinki: Edita. Grönholm, Inari Piironen, Liisa. Kuvansommittelun perusteet. Helsinki: Kirjayhtymä. Honour, Hugh Fleming, John Maailman taiteen historia. Kolmas uudistettu painos. Suom. Marja Itkonen-Kaila Jüri Kokkonen Raija Mattila Tutta Palin Seppo Sauri. Helsinki: Otava. (Alkuteos A World History Of Art. London: Calmann & King Ltd.) - Etsikää taidehistorian eri aikakausilta esimerkkejä kultaisesta leikkauksesta ja pohtikaa sen merkitystä visuaalisessa kulttuurissa ylipäätään (mainoksissa jne.) - Tehkää oma työ, jonka sommitelma perustuu kultaiseen leikkaukseen. Kraube, Anna-Carola Maalaustaiteen historia renessanssista nykypäivään. Könemann. Moisander, Riitta Töyssy, Seppo Vartiainen, Liisa Viitanen, Pirjo 1984: Uuden lukion kuvaamataito 1 & 2. Porvoo: WSOY. 5

6 Onni Okkonen: renessanssin taide. Italian rakennus-, veisto ja maalaustaide ja luvulla WSOY, 1947 Paulsson Gregor & Thomas Tie taiteen maailmaan. Juva: WSOY. Sassoon, Donald : Mona Lisa 2006: maailman tunnetuimman maalauksen tarina. Taiteen pikkujättiläinen, WSOY, Vallentin, Antonina 1995: Leonardo da Vinci. WSOY. Taidemuseot - Louvre on taidemuseoitten taidemuseo, jonka kokoelmat antavat laajan kuvan taiteen merkityksestä ihmiskunnan historiassa. Tämä maailman kuuluisin taidemuseo ja modernin museoideologian koti on myös ollut esikuvana myöhemmille yleisölle avoinna oleville museoille. Monta muodonmuutosta läpikäyneessä rakennuksessa, joka keskiajalla oli linna, avattiin museo Tutustukaa Louvreen, sen arkkitehtuuriin, historiaan ja kokoelmiin internetsivujen avulla: commun/home_flash.jsp - Museokäynti paikallisessa taidemuseossa. Tutustukaa ennen käyntiä taidemuseoiden toiminta-ajatusten tiivistelmään, jonka mukaan taidemuseoiden tehtävänä on: * Kuvataiteen ja siihen liittyvien ilmiöiden tallentaminen, tutkiminen, säilyttäminen ja näytteillä pitäminen. * Tavoitteena on yleisön perehdyttäminen kuvataiteeseen ja sen tuntemuksen lisääminen taidekasvatuksen avulla. * Kuvataiteen ja sen myötä luovan henkisen toiminnan aseman ja merkityksen edistäminen yhteiskunnassa yleisen hyvinvoinnin hyväksi. * Elämysten välittäminen ja tuottaminen vuorovaikutuksessa oman yhteisön kanssa. Samalla vahvistetaan näkemystä identiteetistä ja luodaan uusia näkökulmia siihen. * Uusien toimintamuotojen ja -mallien luominen ja kehittäminen. * Monipuolisten kuvataidepalvelujen tarjoaminen. (Helena Sederholm: Taiteen tulkkina. Selvitys taidemuseoiden erityisluonteesta. Opetusministeriö: Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osaston julkaisusarja Nro 5/2001. s.4) - Pohtikaa taidemuseon toiminta-ajatuksen toteutumista paikallisessa museossa. Mitkä ovat omasta mielestänne taidemuseoiden tärkeimmät tehtävät? Mitä taidemuseot teille merkitsevät? Miten nuoria saataisiin enemmän taidemuseoiden asiakkaiksi? - Pohtikaa myös Louvren toimintaa näiden periaatteiden kannalta. Kirjallisuutta Rönkkö, Marja-Liisa 1999: Suomalainen taidemuseo. Louvren ja Louisianan perilliset. Helsinki: Valtion taidemuseo. Elokuvakerronta - Da Vinci -koodi edustaa rakenteeltaan ja kerronnaltaan tyypillistä klassista elokuvakerrontaa, elokuvan valtavirtaa josta usein käytetään nimitystä Hollywooddramaturgia. Hollywood-elokuva on ns. valtaelokuvaa ja edustaa siis klassista, normiksi noussutta elokuvakerrontaa. Sen piirteitä ovat kerronnan yhtenäisyys, samaistuminen, näkymätön kuvakerronta, yhdenmukainen tila- ja aikamaailma, suljettu rakenne, mielihyvä ja sepite. Kuuluisa näytelmäelokuvan draamarakenteen kuvaus on seuraava ruotsalaisen elokuvadramaturgi Ola Olssonin tekemä jaottelu: 1. Alkusysäys. Elokuvan perusristiriita esitellään ja katsojan mielenkiinto herätetään. 2. Esittely. Katsojalle annetaan perustiedot elokuvan henkilöistä, ajasta ja paikasta. Myös myöhempien tapahtumien ymmärtämiseksi tarvittavaa tietoa voidaan antaa tässä vaiheessa. 3. Syventäminen. Katsoja pyritään saamaan eläytymään ja samastumaan paljastamalla lisää yksityiskohtia 6

7 4. Ristiriitojen kärjistyminen. Yleensä muodossa veto vastaveto esiin tuleva konfliktitilanne. Toimintaa kuljetetaan kohti käännekohtaa, joka johtaa elokuvan pääkohtaukseen, jossa keskeiset osapuolet kohtaavat. 5. Ratkaisu. Yhteenotto, jonka jompikumpi perusristiriidan osapuolista voittaa. 6. Häivytys. Katsojan tunnekuohu rauhoitetaan. Katsojalle annetaan mahdollisuus ottaa osaa päähenkilön voiton tai epätoivon tunteeseen. - Soveltakaa tätä draamallisen rakenteen kaavaa elokuvaan ja miettikää miten elokuvan jaksot vastaavat tätä jaottelua ja miten ne jakautuvat, miten elokuva on rytmitetty? Miten katsojaa johdatellaan ja pyritään samastamaan henkilöhahmoihin rakenteen puitteissa? Miettikää millä rakenteellisilla keinoilla jännitystä ja mysteeritarinaa rakennetaan, mitä Hollywood-kerronnan konventioita tunnistatte? (Elokuvan kerronta on Hollywood-kerronnalle tyypillisesti yhtenäistä ja jatkuvuuteen pyrkivää. Kerronta ja kuvakieli pyrkivät näkymättömyyteen, jotta katsojan emotionaalinen eläytyminen olisi mahdollisimman syvää. Tämä saavutetaan mm. perinteisiä leikkaussääntöjä noudattamalla.) Draamallisen rakenteen suljettu muoto Klassinen elokuvakerronta noudattaa kuuluisaa Aristoteelista draaman rakennetta: elokuvalla on oltava alku, keskikohta ja loppu. Draamallisen rakenteen muoto on siis suljettu ja ehjä kokonaisuus. - Noudattaako Da Vinci -koodi tätä kaava? Miten se ilmenee? Vertailkaa elokuvan alkua ja loppua ja niiden roolia rakenteessa, miten tarina avataan ja suljetaan? (Louvre on sekä alku että loppukohtauksen näyttämö, myös vuorokaudenaika on sama: elokuva sidotaan yhdeksi kokonaisuudeksi ja elokuvan kerronta suljetaan mm. alun ja lopun vastaavuudella.) Takaumien käyttö Takauma (flash back) on ikään kuin elokuvan mennyt aikamuoto. Se on kohtaus, jossa kesken elokuvan nykyhetkeä näytetään aikaisemmin tapahtuneita asioita. - Takaumat ovat oleellinen osa Da Vinci - koodin kerrontaa, joiden avulla. Selventäkää mikä rooli takaumilla on elokuvassa, millä muilla keinoilla sama asia voitaisiin esittää, millä tavalla takaumat vaikuttavat elokuvan tyyliin ja rytmiin? Miksi katsoja käsittää takaumien tapahtuvan elokuvan menneessä ajassa? (Takaumien avulla mm. syvennetään henkilöhahmojen taustoja, visualisoidaan historian tapahtumia ja kuvitetaan henkilöhahmojen kertomuksia. Tila- ja aikamaailman yhtenäisyyteen pyrkivälle Hollywood-elokuvalle tyypillisesti takaumat erotetaan selkeästi muusta kerronnasta, mm. valaistuksen, sävyjen ja välähdyksenomaisten nopeiden leikkausten avulla.) Henkilöhahmot Miten roolihahmoja rakennetaan, miten niihin pyritään saamaan syvyyttä ja elävyyttä? Toimiiko se, mikä toimisi mahdollisesti paremmin? Onnistutaanko katsoja saamaan samastumaan henkilöhahmoihin? - Esimerkiksi Silaksen traaginen hahmo rakennetaan valkokankaalle erilaisten elokuvallisten keinojen avulla. Eritelkää noita keinoja ja pohtikaa millaisen lopputuloksen eri keinot olisivat saaneet aikaan. Pohtikaa myös värien käytön, leikkauksen, kuvakulmien tms. vaikutusta henkilöhahmon luomisessa? (Takaumat ovat keino taustoittaa henkilön motiiveja, kertoa hänen menneisyydestään ja syventää henkilöhahmoa. Subjektiivisella kameralla voidaan esittää tarinan henkilön näkökulmaa ja mielentilaa.) - Seuraava katkelma kuvaa kirjan tapaa kuvata henkilön menneisyyden muistelua, vertaa tätä elokuvan takaumiin. Miten kirjan katkelman ajatus on ilmaistu elokuvassa? Saint-Sulpicen kivitorneja katsellessaan hän kamppaili tuttua pohjavirtaa vastaan tuota voimaa vastaan, joka usein kiskoi hänen mielensä takaisin menneisyyteen, telkesi hänet uudestaan vankilaan joka oli nuoruudessa ollut hänen maailmansa. Kuten joka kerta, sen kiirastulen muistot hyökyivät myrskynä hänen aisteihinsa mädän kaalin lemu, kuoleman löyhkä, ihmisten virtsa ja ulosteet. Toivottomuuden parkaisut, joiden 7

8 taustalta kuului Pyreneiden tuulen ulvontaa ja unohdettujen hiljaista nyyhkytystä. ( ) Kului kaksitoista vuotta, ja niiden aikana nuorukaisen ruumis ja sielu kuihtuivat kunnes hän tiesi muuttuneensa läpinäkyväksi. Olen haamu. Olen painoton. Yo soy un espectro palido como un fantasma caminando este mundo a solas. - Robert Langdon on vakavan oloinen yliopistomies, josta akateeminen harmaus kuitenkin on kaukana. Esimerkiksi alun luentokohtauksessa Langdon näyttäytyy valovoimaisena viihdyttäjänä ja nimikirjoituksia jakavana julkkiksena. Missä muissa elokuvan kohtauksissa hahmoa rakennetaan ja millainen kuva hänestä muodostuu kerronnan edetessä? Mikä vaikutus näyttelijä Tom Hanksin tähtikuvalla on Langdonin hahmon muotoutumiseen? Kirjan lukeneet voivat verrata kirjan synnyttämään kuvaan, joka poikkeaa elokuva-langdonista, ja miettiä syitä tähän. Kirjallisuutta: Anttila, Jukka Hassinen Ami - Vainionpää, Pasi: Elokuvakerronnan alkeet. Helsinki: Opetushallitus. Aumont, Jacques - Bergala, Alain - Marie, Michel - Vernet, Marc Elokuvan estetiikka. Helsinki: Edita. Bacon, Henry Elokuva ja analyysi. Katsauksia elävän kuvan erittelyyn ja tulkintaan (Toim. Raimo Kinisjärvi, Tarmo Malmberg, Jukka Sihvonen). Helsinki: Suomen elokuva-arkisto. Juntunen, Max 1997: Elävän kuvan sanasto. Elokuva-, televisio- ja videoalan keskeiset termit ja käsitteet. Helsinki: Edita. Lahti, Markku 1994: Tähti/ruumis/kuva Esimerkkinä Cliffhanger. Teoksessa Elokuva ja analyysi. Pirilä, Kari Peltomaa, Hannu Kivi, Erkki Elokuvailmaisun perusteet. Insinööritieto Oy. Bordwell, David Thompson, Kristin Film Art. An Introduction. Viides painos. New York: The McGraw-Hill Companies. Oppimateriaalin laatinut: Marjo Kovanen, FM Materiaalin on tuottanut Anna-Liisa Puura-Castrén Koulukinosta DA VINCI KOODI, uskonnon opetukseen Teemoja: Jeesuksen elämä ja olemus, Raamatun kokoaminen, nykyajan uskonnollisuus, Katolinen kirkko, salaliitto, myytti "Lähtötasotesti" Opiskelijat tekevät testiveikkauksen ennen elokuvan katsomista. Testiin palataan elokuvan katsomisen jälkeen, jolloin käydään läpi, millaisen kuvan väitteiden aihepiireistä elokuva antoi ja mikä taas on tieteellisten tutkimusten antamaa tietoa. Lisätietoa Da Vinci-koodin virheellisiin käsityksiin eksegetiikan näkökulmasta löytyy esim. teoksesta Nag Hammadin kätketty viisaus - Gnostilaisia ja muita varhaiskristillisiä tekstejä. Toim. Ismo Dunderberg ja Antti Marjanen. WSOY (tutkimustietoihin perustuva oikea rivi: 1b, 2a, 3a, 4b, 5b, 6a) 1. Jeesuksen olemus a) Jeesus oli pelkästään ihminen, josta kirkko on tehnyt Jumalan. b) Jeesus oli samalla kertaa sekä Jumala että ihminen. 2. Jeesuksen perhesuhteet a) Jeesuksen ajan juutalaisuuteen kuului avioliiton solmiminen, mutta kuitenkin jotkut pitivät naimattomuutta ihanteellisena elämänmuotona. Jeesuksen avioliitosta ei puhuta Raamatussa tai Raamatun ulkopuolisissa evankeliumeissa eikä myöskään valtakristinuskon vastustajien teksteissä ensimmäisillä vuosisadoilla. b) Jeesus oli naimisissa Magdalan Marian kanssa ja heillä oli lapsia, joiden myöhemmät perilliset olivat merovingihallitsijoita varhaiskeskiajalla Ranskassa. 8

9 3. Evankeliumien lukumäärä a) Tutkijat ovat arvioineet, että eri evankeliumeja on ollut noin 40 kappaletta. Yhtään evankeliumia ei kirjoitettu varsinaisesti Uutta testamenttia varten. Meidän Uuteen testamenttiin päätyneet neljä evankeliumia olivat ajallisesti varhaisimpia ja laajalti tunnettuja ensimmäisten vuosisatojen seurakunnissa. b) Uuteen testamenttiin oli ehdolla yli 80 evankeliumia. Kristityt yrittivät hävittää ne evankeliumit, joissa kerrottiin oikea totuus inhimillisen Jeesuksen elämästä. 4. Uuden testamentin kokoaminen a) Keisari Konstantinus Suuri tilasi ja rahoitti uuden Raamatun 300-luvulla jkr. Uuteen testamenttiin otettiin vain neljä evankeliumia ja siitä jätettiin pois Jeesuksen inhimillisistä piirteistä kertoneet gnostilaiset evankeliumit. b) Uuden testamentin varhaisvaiheet voidaan jäljittää jo toisen vuosisadan puoliväliin, jolloin sekä neljä evankeliumia että Paavalin kirjeiden kokoelma olivat vakiinnuttaneet asemansa monissa varhaiskristillisissä piireissä. Keisari Konstantinuksen osuudesta Uuden testamentin kokoamiseen ei ole selviä todisteita. 5. Opus Dei a) Opus Dei on katolinen järjestö, jonka jäsenet käyttävät katumusnauhaa (cilice) reitensä ympärillä niin, että piikit painuvat syvälle ihoon ja aiheuttaa verenvuotoa sekä nautinnollista kärsimystä. b) Opus Dei on katolinen järjestö, jonka jäsenet sitoutuvat järjestöön eri asteisesti: osa on munkkeja ja osa elää perheellisinä. Järjestön perusajatuksiin kuuluu, että ihminen voi samaistua kärsineeseen Jeesukseen, mutta se ei tarkoita masokismia vaan voi liittyä henkiseen kamppailuun itselle vaikeiden asioiden kanssa. 6. Salaliittoteoriat a) Raamatun ulkopuolelle jääneitä kirjoituksia (esim. gnostilaiset evankeliumit) on sensuroitu ja hävitetty kristinuskon noustua Rooman valtakunnanuskonnoksi. Niitä on kuitenkin säilynyt paljon ja esim Egyptissä tehdyt Nag Hammadin kaupungin läheltä löydetyt papyrusniteet ovat avanneet paljon uusia näkökulmia varhaiseen kristinuskoon tutkijoille ja ovat suomenkielisinäkin kaikkien luettavissa. b) Raamatun ulkopuolisista gnostilaisista teksteistä löytyy salaisia totuuksia Jeesuksesta. Katolinen kirkko on salannut nämä tiedot kahdentuhannen vuoden ajan. Salaisuuksien varjelemiseksi on kehittynyt erilaisia salaseuroja kuten Temppeliherrain ritarikunta ja Siionin luostari, jotka suojelevat salaisten tietojen kätköpaikkoja ja puolustavat katolista kirkkoa. Tutkimustehtävät Elokuvassa tulee esiin useita kristinuskon historiaan tai oppiin liittyviä aihepiirejä, joiden ymmärtäminen todennäköisesti vaatii lisätietoja. Opiskelijat valitsevat yksin/pareittain tai ryhmissä jonkun seuraavista tutkimusaiheista ja perehtyvät siihen ennen elokuvaa. Opiskelijat voivat esitellä tietonsa joko ennen elokuvaa tai elokuvan katselun jälkeen, jolloin he vertailevat elokuvassa esitettyjä tietoja taustatietoihinsa. Tutkimustehtävät voivat vastata perinteisiä kurssiesitelmiä, jolloin niitä esitetään kurssin kuluessa. 1. Evankeliumien synty 2. Magdalan Maria ja Jeesuksen opetuslapset 3. Uuden testamentin kokoaminen 4. Nag Hammadin löydöt ja apokryfievankeliumit 5. Nikean kirkolliskokous 6. Kristinuskon opetus Jeesuksen ihmisyydestä ja jumaluudesta 7. Konstantinus Suuren vaikutus kristinuskon muotoutumiseen 8. Vatikaanin organisaatio 9. Naisen asema kristinuskossa 10. Opus Dei 11. Siionin luostari 12. Vapaamuurarit 13. Ristiretket 14. Imitatio Christi & mystiikka 15. Myytit Graalin maljasta 9

10 Tietopaketti elokuvan katsojalle Opettaja voi jakaa opiskelijoille ennen elokuvaa tiivistetyn tietopaketin Da Vincikoodi elokuvan uskontoon liittyvistä yksityiskohdista. Gnostilaisuus Itäisen Välimeren piirissä ajanlaskun ensimmäisinä vuosisatoina vaikuttanut uskonnollinen suuntaus, jonka mukaan todellisuus jakaantui aineeseen ja henkeen. Ihmisten päämääränä oli vapautua ruumiin ja aineellisen maailman otteesta pelastavan tiedon eli gnosiksen avulla. Suuntaus vaikutti voimakkaasti myös kristinuskon sisällä. Jeesusta pidettiin pelastavan tiedon tuojana gnostilaiskristittyjen keskuudessa. Jahve nimi merkitsee minä olen se, joka minä olen, nimi on hepreankielinen ja sillä viitataan lähinnä juutalaisuuden, mutta myös muiden vanhaa seemiläistä kulttuuriperimää olevien yksijumalisten uskontojen, kristittyjen ja islaminuskoisten, Jumalaan. Hepreankielisessä Vanhassa Testamentissa Jumalan nimen muodostavat konsonantit JHWH. Nimen lausumistavasta ei ole varmaa tietoa. Konstantinus I Suuri Rooman keisari (v ), jonka aikana vainotusta kristinuskosta tuli Rooman valtionuskonto. Magdalan Maria on Raamatun Uuden Testamentin henkilö, joka kaikkien evankeliumien mukaan todisti Jeesuksen kuoleman, hautauksen ja ylösnousemuksen. Maria leimattiin kirkon piirissä prostituoiduksi jo 200-luvulla, mutta Raamatusta ei löydy tukea tälle näkemykselle. Väitteet saattavat liittyä gnostilaisuuden vastaiseen propagandaan, jolla haluttiin torjua väitteet naispuolisen opetuslapsen olemassaolosta. Nikean kirkolliskokous Vuonna 325 pidetty Konstantinus Suuren koolle kutsuma kirkolliskokous, jossa hyväksyttiin oppi Kristuksen jumalallisuudesta ja inhimillisyydestä ja tuomittiin areiolaisuus (Areios: Jeesus on luotu olento, puolijumala ) Samalla päätettiin myös että kaikki kirkot juhlisivat pääsiäistä samaan aikaan. Opus Dei (=Jumalan työ) on katolisen kirkon järjestö, joka tarjoaa jäsenilleen hengellistä kasvatusta ja apua kristittynä elämisessä. Järjestön perusti espanjalainen pappi Josemariá Escrivá de Balaguer Järjestöä johdetaan Roomasta ja siihen kuuluu sekä pappeja että maallikoita. Jäsenet harjoittavat kristillisiä hyveitä joko naimattomina tai perheellisinä. He osallistuvat omien mahdollisuuksiensa mukaan pyhään messuun, rukoushetkiin, lukevat hengellistä kirjallisuutta ja ruusukkorukousta. Jäsenet eivät ole tunnistettavissa mistään erityismerkeistä. Eri ammateissa ja yhteiskunnallisissa asemissa toimivat järjestön jäsenet pyhittävät elämänsä Jumalan kunniaksi ja ovat valinneet elämäntavakseen Kristuksesta julistamisen ja hengellisen kasvun. Pyhä Graal on malja, josta on kehittynyt useita erilaisia legendoja. Sen on uskottu olevan astia, johon Joosef Arimatialainen otti talteen verta Jeesuksen haavoista. Uskotaan, että maljalla olisi voima parantaa kaikki haavat. Toisen myytin mukaan Graalin malja on ehtoollismalja, jolla Jeesus tarjosi viiniä viimeisellä ehtoollisella. Graalin malja esiintyy esim. tarinassa Arthurista ja pyöreän pöydän ritareista sekä Indiana Jones ja viimeinen ristiretki-elokuvassa. Temppeliherrain ritarikunta oli keskiajalla ristiretkien aikaan perustettu hengellinen ritarikunta. Tämä salaseura toimi laajalti Euroopassa ja Lähi-idässä välisenä aikana kunnes se joutui vainojen kohteeksi ja hävitettiin. Ritarikunta sai paavilta erivapauksia mm. veronkantooikeuden hallitsemillaan alueilla, mikä johti heidän varallisuutensa ja vaikutusvaltansa nopeaan nousuun. Salaperäisyytensä vuoksi ritarikunta on ollut suosittu salaliittoteorioiden aihe. Sen on epäilty uhkailleen paavia jollain hyvin tärkeällä asialla ja saaneen siksi omia vapauksia. Jo keskiajalla oli liikkellä tarinoita, joiden mukaan ritarikunnan jäsenet harjoittivat noituutta ja heidän kokouksissa huhuttiin olevan viitteitä saatananpalvontaan. Liikkeellä oli myyttejä, joiden mukaan ritarit olisivat löytäneet useita kristillisiä aarteita esim. liiton arkku ja Graalin malja. Erään legendan mukaan viimeisen suurmestarin Jacques de Molayn mukana meni hautaan tietoja Temppeliherrain suurimmasta 10

11 aarteesta eli ihmeellisestä pisteestä, jonka väitetään olleen jonkinlainen arkkitehtoninen salaisuus tai ihmeellinen koodi. Kaunokirjallisuudessa on esiintynyt myös Temppeliherrain alajärjestönä eurooppalainen kuviteltu salaseura Siionin luostari (perustettu Ranskassa 1956). Uuden testamentin evankeliumit sisältävät kertomuksia Jeesuksen elämänvaiheista ja hänen opetuksistaan. Monista Antiikin aikana kirjoitetuista evankeliumeista hyväksyttiin vain neljä evankeliumia (Matteus, Markus, Luukas, Johannes) Raamatun Uuteen testamenttiin ennen 200-lukua. Määrä vahvistettiin myöhemmin 400-luvulle tultaessa kirkolliskokouksessa. Muut evankeliumit jätettiin kokoelman ulkopuolelle, koska osa niistä sisälsi harhaoppisia käsityksiä Jeesuksesta ja osa näistä taas oli kirjoitettu niin kauan Jeesuksen ja hänet tunteneiden ihmisten elämän jälkeen, että niiden todettiin sisältävän liikaa legendanomaista ainesta. Vinci-koodiin sekä ottavat selville sivustojen laatijoiden taustayhteisöt. Tehtävän tarkoituksena on oppia tarkastelemaan kriittisesti internetin tarjoamaa tietoa ja arvioimaan, kuinka suuri merkitys tiedon uskottavuuteen on nettisivujen "virallisella" ulkonäöllä. Oheen on listattu joitakin esimerkkejä sivustoista (luettu ). Opettaja/opiskelijat voivat etsiä niitä lisää jatkuvasti kasvavasta sivustojen joukosta. a) Dan Brownin kotisivut b) Erilaisten lehtien antama kuva elokuvasta ja kirjasta mm. Times c) Katolisen kirkon kannanottoja mm. d) Muut kristilliset yhteisöt mm. (Campus crusade for Christ International) mm. e) Erilaiset keskustelupalstat mm. Symbolitehtävä Opiskelijat saavat tehtäväksi piirtää elokuvassa esiintyneet symbolit ja pohtia seuraavia kysymyksiä: - Oliko symbolilla elokuvassa juonen etenemisen kannalta oleellinen merkitys? - Oletko nähnyt elokuvassa esiintyneitä symboleja jossain muussa yhteydessä? Missä? - Selvitä, mikä on ollut symbolin merkitys ennen kristinuskoa? - Millainen merkitys näillä symboleilla on nykyaikana? Elokuvassa esiintyviä symboleja ovat esimerkiksi pentagrammi, atrain, risti, hakaristi, lilja, madonna & lapsi, ruusu, ruusulinja, graalin malja. Lisätietoa symboleista löytyy esim. teoksesta Pentti Lempiäinen: Kuvien kieli -vertauskuvat uskossa ja elämässä. WSOY Tutustuminen Da Vinci-koodia käsitteleviin nettisivuihin Internetistä löytyy monia eri tasoisia Da Vincikoodia käsitteleviä sivustoja. Opiskelijat voivat tutustua esimerkiksi kolmeen erilaiseen sivustoon ja laatia raportin, jossa he esittelevät ko. sivustojen näkökulmat Da Opetuskeskustelujen teemoja Da Vinci-koodi on saanut aikaan monenlaista kohua. Alla on kolme eri näkökulmaa ja apukysymyksiä, joiden avulla voi syventyä oppilaiden kanssa siihen, mikä Da Vinci koodissa kuohuttaa ja miksi. a) Kuinka löydän luotettavaa tietoa uskonnollisista asioista? - Onko Dan Brown koulutuksensa puolesta pätevä kirjoittamaan "faktoja" uskontoon liittyvistä asioista? - Mistä lähteestä saatu tieto on luotettavaa? Onko esim. elokuva luotettava tiedon lähde? - Mitä perustietoja koulun uskonnonopetuksen tulisi antaa, jotta opiskelija voisi ymmärtää uskonnollisia teemoja elokuvissa? (kirkkohistoria, kirkkokuntien väliset erot, Raamatun kertomukset ) Millaisia uskontoon liittyviä aihepiirejä elokuvissa useimmiten nostetaan esille? (luostarit, ripittäytyminen ) - Miksi on helpompi uskoa viihteellisen romaanin kertomaan salajuoneen kuin tieteellisesti tutkittuihin asioihin? Miksi ihmistä viehättää "salatut tiedot" enemmän kuin faktatieto? 11

12 b) Nykyajan uskonnollisuuden tyypillisiä piirteitä - Mitä ihmisten kiinnostus Da Vinci-koodia kohtaan kertoo kristinuskon asemasta ja ihmisten hengellisyyden etsinnästä nykyaikana? - Millaiset piirteet ovat tyypillisiä nykyajan ihmisen uskonnollisuudelle? Kuinka nämä piirteet näkyvät Da Vinci-koodissa? ( auktoriteettien arvostuksen väheneminen, yksilöllisten kokemusten korostuminen, synkretismi, laaja uskonnollinen tarjonta, kiinnostus mystiikkaan & salatieteisiin, ihmisen henkinen kehitys ) - Pohdi, voidaanko ihmisten kiinnostusta uskonnollisuuteen käyttää tietoisesti hyödyksi kaupallisiin tarkoituksiin? Materiaalin ovat laatineet uskonnon ja psykologian opettajat Taija Lamminaho ja Meri-Satu Samaneh. Materiaalin on tuottanut Anna-Liisa Puura- Castrén Koulukinosta. c) Naisen asema kristinuskossa - Mitä naisiin, avioliittoon tai seksuaalisuuteen liittyviä aiheita Da Vinci-koodi elokuvassa esiintyy? - Millaisen kuvan Da Vinci-koodi elokuva antaa kristinuskon suhtautumisesta naisiin? - Keitä naisia muistat Raamatusta ja kristinuskon historiasta? Millainen asema heillä on ollut? Kuinka heihin suhtauduttiin omana aikanaan? - Millaisia perusteluja on esitetty naispappeuden puolesta tai sitä vastaan? - Pohdi, olisiko mielestäsi kristinuskon historia toisenlainen, jos naisilla olisi ollut enemmän valtaa kirkossa? Elokuvakohtauksen analysointi Kukin opiskelija valitsee yhden hänen mielestään vaikuttavan kohdan elokuvasta ja kirjoittaa lyhyen kuvauksen tuosta kohtauksesta. Kirjoitustehtävän voi antaa kotitehtäväksi. Seuraavalla oppitunnilla opiskelijat jakaantuvat ryhmiin, joissa jokainen kertoo oman valintansa. Ryhmissä pohditaan erityisesti, sisälsikö kohtaus uskontoon liittyviä asioita, joita ei ymmärretty. Ryhmät listaavat esille nousseet asiat ja valitsevat niistä muutaman teeman, joihin etsivät lisätietoa. 12

Seija Pylkkö Valkealan lukio

Seija Pylkkö Valkealan lukio ELOKUVA ANALYYSIA Seija Pylkkö Valkealan lukio ELOKUVA ANALYYSIA Sukella tarinaan Selvitä, mikä on elokuvan aihe eli mistä se keskeisesti kertoo? Miten tapahtumat etenevät, eli millainen on juoni? Kertooko

Lisätiedot

TEOLOGIAN PERUSTEOKSIA

TEOLOGIAN PERUSTEOKSIA TEOLOGIAN PERUSTEOKSIA Eksegetiikka (Raamatun selitysoppi) Yleisesityksiä, lähteitä ja metodikysymyksiä Kuula, Nissinen & Riekkinen, Johdatus Raamattuun (Kirjapaja 2003). Sollamo (toim.) Qumranin kirjasto

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? Uskonto voidaan määritellä monella eri tavalla... Mitkä asiat tekevät jostain ilmiöstä uskonnon? Onko jotain asiaa, joka olisi yhteinen kaikille uskonnoille? Uskontoja voidaan

Lisätiedot

KÄSIKIRJOITTAMINEN Rinna Härkönen / Yle

KÄSIKIRJOITTAMINEN Rinna Härkönen / Yle KÄSIKIRJOITTAMINEN Rinna Härkönen / Yle Idea ja rakenne Lähde: Jouko Aaltonen: Käsikirjoittajan työkalupakki (1993, Painatuskeskus Oy) 1. Valitse aihe joka todella kiinnostaa sinua. Päätä teema. Mikä on

Lisätiedot

DOGMATIIKKA. Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde?

DOGMATIIKKA. Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde? DOGMATIIKKA Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde? JUMALA RAKKAUS EHTOOLLINEN KIRKKO PELASTUS USKONTUNNUSTUKSET

Lisätiedot

Tervetuloa oppimaan Cygnaeuksen galleriaan!

Tervetuloa oppimaan Cygnaeuksen galleriaan! Tervetuloa oppimaan Cygnaeuksen galleriaan! Tervetuloa oppimaan Cygnaeuksen galleriaan! Ennakkotehtävä Cygnaeuksen gallerian taiteilijoista Cygnaeuksen galleriassa voi tutustua moneen Suomen taiteen merkittävään

Lisätiedot

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein.

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein. Mark.12:28-34: Muuan lainopettaja oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: "Mikä käsky on kaikkein tärkein?"

Lisätiedot

Tulkaa, juokaa kuolemattomuuden

Tulkaa, juokaa kuolemattomuuden Tulkaa, juokaa kuolemattomuuden lähteestä "Jumalanpalvelus - seurakunnan elämän lähde Keminmaan seurakunnan ja Hengen uudistus kirkossamme ry:n talvitapahtuma 23.-25.1.2009 Reijo Telaranta 1. Aterian aikana

Lisätiedot

Tieteellisiä havaintoja kännykällä

Tieteellisiä havaintoja kännykällä Tieteellisiä havaintoja kännykällä Havainto Arkipäivässäkin voi tehdä tieteellisiä havaintoja erilaisista luonnonilmiöistä. Tieteellisiin havaintoihin kuuluu havainnon dokumentointi ja erilaisten mittausten

Lisätiedot

Taide-elämyksiä Berliinissä

Taide-elämyksiä Berliinissä Taide-elämyksiä Berliinissä Pääsin käymään kesäkuussa 2015 Berliinin taidemuseossa Gemäldegalleriessa historian opettaja Veli- Matti Ojalaisen opastamana. Taidemuseosta löytyy maailman suurin kokoelma

Lisätiedot

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei.

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei. Uskonto (UE) Uskonnon opetukseen kaikille yhteiset aihekokonaisuudet sisältyvät seuraavasti. Opetuksessa annetaan valmiuksia osallistua seurakuntien ja muiden uskonnollisten yhteisöjen toimintaan. Opetuksessa

Lisätiedot

Havaintomateriaalia - avuksi sinulle

Havaintomateriaalia - avuksi sinulle Havaintomateriaalia - avuksi sinulle - lapsi ja nuorisotyöhön - taide- ja leirikoulutyöhön - lähetyskasvatukseen - teemapäiviin - kirkollisiin tapahtumiin - ystävyysseurakunta- työhön - erityisryhmille

Lisätiedot

Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia

Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Tutkielmatyöskentely opettaa tieteellisen ja analyyttisen kirjoittamisen taitoja.

Lisätiedot

USKONTO Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi

USKONTO Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi USKONTO Uskonnonopetuksen keskeinen tehtävä on perehdyttää opiskelija omaan uskontoonsa, sen kulttuuriperintöön sekä uskonnosta nousevaan elämänkatsomukselliseen ja eettiseen ajatteluun. Muihin uskontoihin

Lisätiedot

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Päähenkilöön liittyvät tehtävät 1. Vertaile itseäsi ja kirjan päähenkilöä. Mitä teissä on samaa, mitä erilaista? 2. Kirjoita kirje valitsemallesi kirjan henkilölle. 3. Kuvittele,

Lisätiedot

Opintojaksot Perusopinnot 25 op Aineopinnot 35 op Opintojaksot 687600P Johdatus taidehistoriaan (5op) Laajuus Opetuskieli Ajoitus Osaamistavoitteet

Opintojaksot Perusopinnot 25 op Aineopinnot 35 op Opintojaksot 687600P Johdatus taidehistoriaan (5op) Laajuus Opetuskieli Ajoitus Osaamistavoitteet Opintojaksot Perusopinnot 25 op 687600P Johdatus taidehistoriaan 5 op 687601P Taidehistorian peruskurssi 13 op 687602P Kotimaan ekskursio 3 op 687603P Valinnaiset opinnot 4 op Aineopinnot 35 op 687604A

Lisätiedot

LUTERILAISUUS TÄNÄÄN SCHMALKALDENIN OPINKOHTIEN VALOSSA

LUTERILAISUUS TÄNÄÄN SCHMALKALDENIN OPINKOHTIEN VALOSSA STI, 25.9.2013 DANIEL NUMMELA LUTERILAISUUS TÄNÄÄN OPINKOHTIEN VALOSSA TUNNUSTUSKIRJAT TUTUIKSI JOHDANTO - 1517 Lutherin 95 teesiä - 1530 Augsburgin tunnustus - 1537 Schmalkaldenin opinkohdat 1 JOHDANTO

Lisätiedot

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka Kirkkovuosi Adventti aloittaa kirkkovuoden. Ensimmäisenä adventtina lauletaan Hoosianna ja sytytetään ensimmäinen kynttilä, toisena toinen, kolmantena kolmas ja neljäntenä neljäs kynttilä. Adventti, Adventus

Lisätiedot

Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo

Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo Anna Alatalo Aihe Mistä teos kertoo? - Aihe on konkreettisesti selitettävissä oleva kokonaisuus, joka kirjassa kuvataan. - Mika Wickströmin Kypärätempun

Lisätiedot

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa

Lisätiedot

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita. Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä

Lisätiedot

MONSTERIN JÄLJILLÄ. ohje lapsiryhmien omatoimikierrokselle

MONSTERIN JÄLJILLÄ. ohje lapsiryhmien omatoimikierrokselle MONSTERIN JÄLJILLÄ ohje lapsiryhmien omatoimikierrokselle Kiasmassa asuu ujo monsteri, joka rakastaa taidetta. Se on merkannut Kiasman neljännen kerroksen Face to Face-näyttelyyn (13.3.2015-7.2.2016) viisi

Lisätiedot

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MUUTTUU UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MYÖTÄ? Seminaari perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus 13.3.2015 FT tutkija Kati Mikkola, (HY, SKS) kati.m.mikkola@helsinki.fi

Lisätiedot

9.-luokkalaisen kulttuurikansio

9.-luokkalaisen kulttuurikansio 9.-luokkalaisen kulttuurikansio Kokoa kulttuurikansioon puolen vuoden ajan kulttuurielämyksiäsi. Kulttuurikansio palautetaan opettajalle 31.3. 2009. Liimaa pääsyliput kansioon! Pakolliset sivut Huom! -

Lisätiedot

JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN

JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka - pyhäkössä Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI

Lisätiedot

3. Ristiinnaulitseminen: uskontotietous

3. Ristiinnaulitseminen: uskontotietous 3. Ristiinnaulitseminen: uskontotietous Teema: Kuolema Kuolema on ratkaisematon mysteeri. Emme tiedä mitä sen jälkeen tapahtuu, mutta etenkin läheisen kuoleman kohdatessa useimmat meistä haluaisivat tietää.

Lisätiedot

ELOKUVAKASVATUS SODANKYLÄSSÄ

ELOKUVAKASVATUS SODANKYLÄSSÄ 1 ELOKUVAKASVATUS SODANKYLÄSSÄ Vasantie 11 99600 Sodankylä +358 (0)40 73 511 63 tommi.nevala@sodankyla.fi TARINANKERRONNAN RAKENNE ELOKUVASSA Elokuvakerronnan määrittelyä Elokuvakerronnan kehitys ja muutokset

Lisätiedot

Sano minulle kuva. Kokemuksia kuvailusta Caj Bremerin valokuvanäyttelyssä Ateneumin taidemuseossa. Teksti: Maija Karhunen

Sano minulle kuva. Kokemuksia kuvailusta Caj Bremerin valokuvanäyttelyssä Ateneumin taidemuseossa. Teksti: Maija Karhunen Kokemuksia kuvailusta Caj Bremerin valokuvanäyttelyssä Ateneumin taidemuseossa Teksti: Maija Karhunen n verkkojulkaisuja 3:2010 Valtion Taidemuseo, Kaivokatu 2, 00100 Helsinki sivu 2 / 5 Kuvailutulkkaus

Lisätiedot

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia

Sanomalehtiviikko. Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia Sanomalehtiviikko Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia Esiopetukseen, 3. 7.2.2014 ala- ja yläkouluun sekä lukioon ja ammatilliseen oppilaitokseen Sanomalehtiviikko: esiopetus Vastatkaa vuoronperään

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

ALAKOULUT 1 2lk. Lukekaa Katri Kirkkopellon Molli (Lastenkeskus 2000) ja tutkikaa tarkkaan myös teoksen kuvia.

ALAKOULUT 1 2lk. Lukekaa Katri Kirkkopellon Molli (Lastenkeskus 2000) ja tutkikaa tarkkaan myös teoksen kuvia. ALAKOULUT 1 2lk Lukekaa Katri Kirkkopellon Molli (Lastenkeskus 2000) ja tutkikaa tarkkaan myös teoksen kuvia. 1A) Pohtikaa, miksi Molli asuu linnassa, jonka piha on täynnä kieltokylttejä? IB) Kirjoittakaa

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

3.2 Zhuāngzǐ ja Dàodéjīng

3.2 Zhuāngzǐ ja Dàodéjīng 3.2.1 Zhuāngzǐ Zhuāngzǐ 莊 子 on eräs tunnetuimmista taolaisuuteen liitetyistä klassikoista. Se on todennäköisesti varhaisempi kuin Dàodéjīng[50]. Taolaisessa kaanonissa se tunnetaan nimellä Nánhuán Totuuden

Lisätiedot

AGORA OLARIN KOULU ÄIDINKIELI. Euroopan Unionin Kotouttamisrahasto osallistuu hankkeen rahoittamiseen.

AGORA OLARIN KOULU ÄIDINKIELI. Euroopan Unionin Kotouttamisrahasto osallistuu hankkeen rahoittamiseen. AGORA OLARIN KOULU ÄIDINKIELI Mia Kohi, Olarin koulu (mia.kohi@espoo.fi) Tiina Salonen, Olarin koulu (tiina.salonen@espoo.fi) Sami Keijonen, Pohjois-Tapiolan lukio (sami.keijonen@pohjois-tapiola.com) NOVELLIANALYYSI

Lisätiedot

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Ekklesiologia- Oppi seurakunnasta 2014 kevät tunti 1

Ekklesiologia- Oppi seurakunnasta 2014 kevät tunti 1 Ekklesiologia- Oppi seurakunnasta 2014 kevät tunti 1 Kristinoppi 3 sisältää eskatologian ja ekklesiologian. Eli opit lopun ajoista ja seurakunnasta. Eskatologian katsaus meillä oli syksyllä Nyt meillä

Lisätiedot

JEESUS PARANTAA NAISEN JA MIEHEN SURKASTUNEEN KÄDEN SAPATTINA

JEESUS PARANTAA NAISEN JA MIEHEN SURKASTUNEEN KÄDEN SAPATTINA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS PARANTAA NAISEN JA MIEHEN SURKASTUNEEN KÄDEN SAPATTINA 1. Kertomuksen taustatietoja Nyt meillä on poikkeuksellisesti kaksi eri kertomusta. Ne eivät

Lisätiedot

USKONTO EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO

USKONTO EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO USKONTO Uskonnon opetuksen tehtävänä on tarjota oppilaille tietoja, taitoja ja kokemuksia, joista hän saa aineksia identiteetin ja maailmankatsomuksen rakentamiseen. Uskontoa käsitellään yhtenä inhimillisen

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Apologia-forum 25.-27.4.2014

Apologia-forum 25.-27.4.2014 Mikä on kristinuskolle luovuttamatonta? Kuvat: sxc.hu Apologia-forum 25.-27.4.2014 Ryttylän Kansanlähetysopisto Pääpuhujana prof. John Lennox (oxfordin yliopisto) Tiede usko luominen evoluutio www.kansanlahetysopisto.fi/apologiaforum

Lisätiedot

Jakkara ja neljä jalkaa

Jakkara ja neljä jalkaa Jakkara ja neljä jalkaa Sanna Piirainen 1 Tunti 1 Jakkaran rakentamisen perusteet Eli mitä ihmettä varten pitäisi tulla uskoon 2 Mitähän se Jumala oikein hommaa? Jakkaran rakentamisen perusteet voi löytää

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan

Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Tämän sunnuntain teema on " kutsu Jumalan valtakuntaan ". Päivän tekstissä Jeesus itse asiassa esittää kutsun Jumalan valtakuntaan, vaikka tuo kutsu kuulostaakin

Lisätiedot

KASILUOKKA. Koulutusvalinnat ja sukupuoli

KASILUOKKA. Koulutusvalinnat ja sukupuoli KASILUOKKA Koulutusvalinnat ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on rohkaista nuoria tekemään koulutusvalinnat omien kykyjen ja kiinnostuksen kohteiden perusteella sukupuolen ja siihen liitettyjen

Lisätiedot

Matka Raamatun kastetilanteisiin. Niko Huttunen Dos., Helsingin yliopisto

Matka Raamatun kastetilanteisiin. Niko Huttunen Dos., Helsingin yliopisto Matka Raamatun kastetilanteisiin Niko Huttunen Dos., Helsingin yliopisto I Kristillinen kaste ja muut puhdistautumisrituaalit Puhdistautumisriitit tavallisia uskonnoissa Puhdistautumisriitti Ganges- virrassa

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

1. Uskon puolustus. Jyväskylän Vapaaseurakunta

1. Uskon puolustus. Jyväskylän Vapaaseurakunta 1. Uskon puolustus Jyväskylän Vapaaseurakunta 2. Sisältö Klo 12-13.30 Timo K: 1) Katsaus ateismiin ja uusateismiin 2) Mitä meiltä kysytään? Mitä vastamme kysymyksiin? *Miksi on kärsimystä, jos Jumala on

Lisätiedot

7.11 USKONTO KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT

7.11 USKONTO KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT 7.11 USKONTO KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS 12-VUOTIAANA

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS 12-VUOTIAANA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS 12-VUOTIAANA Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja Juutalaiset pojat kävivät kotikaupunkinsa synagoogassa koulua 5-vuotiaasta

Lisätiedot

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 Saarnaajan kirjasta (4:9-12) voidaan lukea Kristus-keskeisen kumppanuuden periaate: Kaksin on parempi kuin yksin, sillä

Lisätiedot

ELÄVÄ VEISTOS -TAIDEPAJA OPETTAJAN OPAS

ELÄVÄ VEISTOS -TAIDEPAJA OPETTAJAN OPAS ELÄVÄ VEISTOS -TAIDEPAJA OPETTAJAN OPAS Elävä veistos -taidepaja Elävä veistos -taidepajan teemoina ovat ihmiskeho, liike ja roolit. Työskentelymuodot ovat leikillisiä ja pajan sisältö suhteutetaan lasten

Lisätiedot

VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN

VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Tapahtuman paikka on joku kylä Samarian ja Galilean rajalla b) Vieraat

Lisätiedot

Vainoista herätykseen. Ap t. 8:1-17

Vainoista herätykseen. Ap t. 8:1-17 Vainoista herätykseen Ap t. 8:1-17 Jumalan sanallinen ilmoitus on lisääntyvää ja se huipentuu Jeesuksen ihmiseksi tulemiseen. Pelastusilmoitus loppuu apostolien ajan päättyessä. Jeesuksen antaessa lähetyskäskyn

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Hyvä Sisärengaslainen,

Hyvä Sisärengaslainen, Hyvä Sisärengaslainen, Tervetuloa SLEY:n nuorisotyön sisärenkaan raamattukouluun! Tämän kevään kuluessa käymme läpi Johanneksen evankeliumin lyhyissä jaksoissa. Voit lähettää kysymyksiä, palautetta, esirukousaiheita

Lisätiedot

Ohje tutkielman tekemiseen

Ohje tutkielman tekemiseen Sauvon koulukeskus 2011 Ohje tutkielman tekemiseen Aiheen valinta Etsi materiaalia Valitse itseäsi kiinnostava aihe. Sovi opettajan kanssa aiheen rajaus. Pyydä opettajalta tutkielmapassiin merkintä aiheen

Lisätiedot

KATOLINEN KIRKKO. Kirkon kautta pelastut

KATOLINEN KIRKKO. Kirkon kautta pelastut Historia KATOLINEN KIRKKO Kirkon kautta pelastut Kristinusko on aina sisältänyt valtavasti erilaisia lahkoja. Niistä suuriksi kehittyivät varhain lännen ja idän kirkko. Nämä kirkot kehittyivät Rooman valtakunnassa

Lisätiedot

ei ole syntiä. Ehkä sotakin toisinaan tuomitaan sunnuntaipuheissa,

ei ole syntiä. Ehkä sotakin toisinaan tuomitaan sunnuntaipuheissa, V PELASTUKSEN KAIPUU Henkisen elämän siirtyessä kuvailemallemme kolmannelle portaalle, ikuiseen elämään johtavalle tielle, vie se totuudenetsijän oman sielunsa pariin, oman sielunsa heikkouksiin, puutteisiin

Lisätiedot

Yhtäläisyydet abrahamilaisten uskontojen kesken. Wednesday, August 19, 15

Yhtäläisyydet abrahamilaisten uskontojen kesken. Wednesday, August 19, 15 Yhtäläisyydet abrahamilaisten uskontojen kesken Abrahamilaisia uskontoja Juutalaisuus Kristinusko Islam Jumala Kaikilla kolmella on yksi jumala Jumala Kaikkivaltias Luojajumala Juutalaisuus ja islam Juutalaisilla

Lisätiedot

Tule sellaisena kuin olet

Tule sellaisena kuin olet Tule sellaisena kuin olet 4. Totuus? 28.9.2014 Aiemmin tässä sarjassa 7.9. Suvaitsevaisuus ja armo Jokainen tarvitsee armoa Suvaitsevaisuus on heppoinen korvike armolle Hyväksyntä tekee armosta näkyvän

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

DOKKINO OPETUSMATERIAALI 2016 GIOVANNIN VESIBALETTI. Elokuvan esittely:

DOKKINO OPETUSMATERIAALI 2016 GIOVANNIN VESIBALETTI. Elokuvan esittely: lasten ja nuorten dokumenttielokuvatapahtuma DOKKINO OPETUSMATERIAALI 2016 GIOVANNIN VESIBALETTI Elokuvan esittely: 10-vuotiaalla Giovannilla on suuri unelma: hän haluaa olla ensimmäinen poika, joka saisi

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

KIRJOITTAMINEN JA ROOLIPELIT

KIRJOITTAMINEN JA ROOLIPELIT KIRJOITTAMINEN JA ROOLIPELIT Antti Eronen ae_anttieronen@hotmail.com http://anttieronen.blogspot.fi PROFIILI: ANTTI ERONEN Dreamland Aavekomppania (2008) Talvi (2011) Operaatio: Harmageddon (2013) AIHEITAMME

Lisätiedot

IKONIT, IHMISET JA SOTA

IKONIT, IHMISET JA SOTA OPETUSMATERIAALIA SUOMEN KANSALLISMUSEO IKONIT, IHMISET JA SOTA KUVATAITEEN OPETUKSEN TEHTÄVÄPAKETTI Tehtäväpaketin avulla käydään läpi ikoneihin liittyviä perustietoja ja tutustutaan ikonimaalarin käyttämään

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939 RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Lapsen osallistava opetus. = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus

Lapsen osallistava opetus. = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus Lapsen osallistava opetus = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus Teemu Lappalainen 2008 Osallistavan opetuksen tavoite Lapsi ymmärtää Lapsi ymmärtää kokemusten kautta Ei toiminnallisuutta

Lisätiedot

Alusta loppuun vaiko olemassaolon pyörässä?

Alusta loppuun vaiko olemassaolon pyörässä? Ilmestys (kr. Αποκαλυψις) tarkoittaa verhon pois ottamista. Emme näe verhottuja asioita ennen niiden paljastumista, ilmoittamista. Jumala on aina paljastanut omilleen sen, mikä on tarpeen tietää tulevaisuudesta.

Lisätiedot

Elävä kuva oppimisympäristönä. Käsikirjoitus

Elävä kuva oppimisympäristönä. Käsikirjoitus Elävä kuva oppimisympäristönä Käsikirjoitus Mihin käsikirjoitusta tarvitaan? Elokuva (lyhyt, täyspitkä, dokumentti)- ja tv -tuotannot Mainokset Musiikkivideot Nettisivut Trailerit Kirjat Kuunnelmat Mikä

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

Tehtäväpaketti. Kysyttävää tehtävistä, kisan kulusta tai nettisivujen käyttämisestä? Ota yhteyttä os. reiluluokka@kuvalehdet.fi

Tehtäväpaketti. Kysyttävää tehtävistä, kisan kulusta tai nettisivujen käyttämisestä? Ota yhteyttä os. reiluluokka@kuvalehdet.fi Tehtäväpaketti Koululaisen Reilu luokka 2009 -kilpailu jakautuu neljään aihealueeseen: minä, kaverit, meidän luokka ja meidän koulu. Jokaiseen aihealueeseen liittyy tehtäviä, joista koostuu kisan aikana

Lisätiedot

Reaaliaineiden ja äidinkielen työpaja

Reaaliaineiden ja äidinkielen työpaja Reaaliaineiden ja äidinkielen työpaja Reaalikokeiden rakenne Äidinkielen suunnitelmia Matematiikan suunnitelmia Vieraidenkielten suunnitelmia ylioppilastutkinto.fi digabi.fi Reaalikokeet Osaamisen eri

Lisätiedot

TYÖ JA LEPO NÄKÖKULMA LUOMISKERTOMUKSEEN. raamattutunti 24.11.2014 kirkkoherra Pekka Tuovinen, Rautalammin seurakunta

TYÖ JA LEPO NÄKÖKULMA LUOMISKERTOMUKSEEN. raamattutunti 24.11.2014 kirkkoherra Pekka Tuovinen, Rautalammin seurakunta TYÖ JA LEPO NÄKÖKULMA LUOMISKERTOMUKSEEN raamattutunti 24.11.2014 kirkkoherra Pekka Tuovinen, Rautalammin seurakunta LUOMINEN / MAAILMANKAIKKEUDEN SYNTY RAAMATUN LUOMISKERTOMUKSEN (1.Moos.1.-2.) MUKAAN

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

LUKUDIPLOMIEN TEHTÄVÄT. Ideoita opettajille

LUKUDIPLOMIEN TEHTÄVÄT. Ideoita opettajille LUKUDIPLOMIEN TEHTÄVÄT Ideoita opettajille Päähenkilöön liittyvät tehtävät 1. Piirrä kuva kirjan päähenkilöstä. Kirjoita henkilöstä luonnekuvaus. 2. Tee ja kirjoita postikortti jollekin kirjan henkilölle.

Lisätiedot

PÄÄSIÄISAAMUNA. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui: Jerusalemissa

PÄÄSIÄISAAMUNA. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui: Jerusalemissa Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) PÄÄSIÄISAAMUNA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui: Jerusalemissa b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Jeesus oli kuollut ja haudattu

Lisätiedot

Kiipulan ammattiopisto. Liiketalous ja tietojenkäsittely. Erja Saarinen

Kiipulan ammattiopisto. Liiketalous ja tietojenkäsittely. Erja Saarinen Kiipulan ammattiopisto Liiketalous ja tietojenkäsittely Erja Saarinen 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Hyvät internetsivut... 3 3. Kuvien koko... 4 4. Sivujen lataus... 4 5. Sivukartta... 5 6. Sisältö...

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista ? Miten saada tavalliset suomalaiset ostamaan arvokkaampia teoksia kuin nykyään? Kerro entistä paremmin

Lisätiedot

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Isyyttä arjessa ja ihanteissa KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Mitä on tehty ja miksi? Tilannekatsaus tämän hetken isyyden tutkimuksen sisältöihin ja menetelmiin Tarkoituksena vastata kysymyksiin mitä

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Seurakunnan synty

Nettiraamattu. lapsille. Seurakunnan synty Nettiraamattu lapsille Seurakunnan synty Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Mitä vapaamuurarius on?

Mitä vapaamuurarius on? Mitä vapaamuurarius on? Vapaamuurariuden tarkoitus ja luonne Vapaamuurarius opettaa symbolein ja vertauskuvin inhimillisiä hyveitä, joista keskeisimpiä ovat: totuudenrakkaus suvaitsevaisuus lähimmäisenrakkaus

Lisätiedot

ADPROFIT 2015. Kansallismuseo

ADPROFIT 2015. Kansallismuseo ADPROFIT 2015 Kansallismuseo Brief Miten saadaan lisää nuoria aikuisia Kansallismuseoon? Tausta Mielikuva Kansallismuseosta on tällä hetkellä pölyttynyt ja anonyymi. Terminä museo viittaa liikaa vain menneisyyteen.

Lisätiedot

Kolikon tie Koululaistehtävät

Kolikon tie Koululaistehtävät Kolikon tie Koululaistehtävät I Tehtävät ennen Heureka-vierailua Rahojen ja Suomen Rahapajan historia 1. Ota selvää missä ja milloin raha otettiin ensimmäisen kerran käyttöön. 2. Minkälaisia ensimmäiset

Lisätiedot

Lähteet: Tuhat ja yksi yötä. 1994. Tuhannen ja yhdenyön satuja. 1994.

Lähteet: Tuhat ja yksi yötä. 1994. Tuhannen ja yhdenyön satuja. 1994. Kertomus Sehrezadesta Viisaan ja rakastetun sulttaanin valtasi viha, kun hänelle selvisi, että hänen kaunis puolisonsa oli pettänyt häntä. Hän surmautti puolisonsa ja otti käyttöön sellaisen tavan, että

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY

ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Ensin Pietari selostaa Jerusalemissa oleville veljille, että armo

Lisätiedot

Merkki siitä mitä tuleman pitää 81 Herätetty ja korotettu 85 Ylösnousemus ja me? 89 Kaste uuden elämän signaali 93 Aamun ihmiseksi 97 Se valo ei

Merkki siitä mitä tuleman pitää 81 Herätetty ja korotettu 85 Ylösnousemus ja me? 89 Kaste uuden elämän signaali 93 Aamun ihmiseksi 97 Se valo ei Sisällys Merkillinen johdatus 9 Uskomaton varjelus 14 Tunnelien kulttuuri 17 Alussa oli romahdus 21 Eiköhän se ole siinä 24 Pilkkaaminen 27 Kadotuksen tie 31 Mies rohkaisi mielensä 34 Isä kertoi perheelleen

Lisätiedot

Mikä on Elävä kirjasto? Miten Elävä kirjasto toimii? Keitä kirjat ovat? Mitä on olla elävä kirja? Kirjaesittelyiden tekeminen

Mikä on Elävä kirjasto? Miten Elävä kirjasto toimii? Keitä kirjat ovat? Mitä on olla elävä kirja? Kirjaesittelyiden tekeminen Kirjojen perehdytys Mikä on Elävä kirjasto? Miten Elävä kirjasto toimii? Keitä kirjat ovat? Mitä on olla elävä kirja? Kirjaesittelyiden tekeminen Menetelmä ihmisten kohtaamiseen Toimii samalla tavalla

Lisätiedot

MIKSI JEESUS KUOLI RISTILLÄ?

MIKSI JEESUS KUOLI RISTILLÄ? Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) MIKSI JEESUS KUOLI RISTILLÄ? 1. Kertomuksen taustatietoja a) Vieraat termit Synti on Jumalan käskyjen rikkomista. Raamattu nimittää sitä mm. laittomuudeksi,

Lisätiedot